4/11. Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa. Ekokem. Yritykselle on laadittu myös esimerkillinen jätehuoltosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/11. Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa. Ekokem. Yritykselle on laadittu myös esimerkillinen jätehuoltosuunnitelma"

Transkriptio

1 Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Ajankohtaista säädöksistä 12 Kriittiset raaka-aineet talteen 21 Vanha telakka-alue asuinkäyttöön 21 Hajautettuja energiaratkaisuja 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta 4/11 Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa Yritykselle on laadittu myös esimerkillinen jätehuoltosuunnitelma 14 4 Laboratoriojätteet turvalliseen käsittelyyn 8 Tarrajätteestä terassiksi 18 Tynnyriralli päättyi

2 Sisältö Pääkirjoitus 4/11 UPM ProFin tuotteet syntyvät kierrätysmateriaalista Puumuovikomposiittituotteiden valmistukseen käytetään UPM Raflatacin tarrajätettä 8 Kemiran Espoon tutkimuskeskus ja Ekokem tiiviissä yhteistyössä Toimintaa kehitetään kaiken aikaa 4 Eka Chemicals Tehtaamme yhden vuoden poistovesistä vesistöön päästämä elohopea mahtuu tähän kuppiin, vakuuttaa tehtaanjohtaja Timo Korva Ajankohtaista säädöksistä 12 Kriittiset raaka-aineet talteen 14 Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa 21 Vanha telakka-alue asuinkäyttöön 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta Ekokem ja KWH Mirka ovat sopineet energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle sekä tuotantojätteen hyötykäytöstä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Ekokemin ja Renewan yhteistyönä ensimmäinen bio- ja jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokem panostaa paikalliseen energiantuotantoon ja kierrätykseen 21 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 4/2011 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Virpi Mäenanttila, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2011 ISSN Tilaukset ja osoitteenmuutokset Säästämme luonnovaroja Vuonna 2010 Ekokem toteutti Suomessa 15 erisuuruista pilaantuneen maa-alueen kunnostusprojektia. Kunnostetun maaalueen yhteispinta-ala oli m m 2 Lievästi pilaantuneita maaaineksia ja teollisuuden tuottamia, maanrakennuskäyttöön sopivia massoja hyödynnettiin ympäristörakentamisen kohteissa yhteensä tonnia t Yhdessä parempaa materiaalitehokkuutta Toiminta-ajatus jätteiden synnyn ehkäisemisestä on kirjoitettu Ekokemin yhtiöjärjestykseen jo yli 30 vuotta sitten. Yhtiöjärjestyksemme sanamuotoja on sittemmin monilta osin muutettu vastaamaan paremmin ajan tarpeeseen, mutta ajatusta toimimisesta luonnonvarojen säästämiseksi emme ole unohtaneet. Päinvastoin ajatus siitä on vuosien mittaan vain kirkastunut. Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäytön ja kierrätyksen ensisijaisuus sekä hyödyntäminen ohjaavat toimintaamme voimakkaasti. Teemme töitä, jotta tukisimme entistä paremmin asiakkaitamme heidän materiaalitehokkuutensa kehittämisessä. Jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä aiheutuvaa ympäristörasitusta tulee entisestään pienentää. Samalla on hyvä pitää mielessä, että tuotteiden ja raaka-aineiden valmistukseen, jakeluun ja käyttöön on sitoutunut valtaosa resursseista. Jätteiden synnyn ehkäisemisen ei tule olla pelkkä korulause. Hyötykäytön tulee olla todellista ja ympäristökuormitusta vähentävää luonnontieteellisestikin asiaa tarkasteltuna. Tässä työssä tarvitsemme yhteistyöhön ympäristöyrityksiä, joille palvelun laatu ja kehittäminen on tärkeää. Tunnustamme, että kaikkien palveluiden toteuttamisessa me itse emme ole aina parhaita, vaan haluamme toimia yhdessä kumppaneidemme kanssa, jotka ovat oman alansa huippuja. Tarvitsemme kumppaneita, eli asiakkaita, jotka ovat valmiita sitoutumaan yhteiseen kehittämiseen sekä prosessien ja materiaalien tuntemuksen syventämiseen. Ekokem on valmis tarvittaessa ottamaan kokonaisvastuun laajoistakin palvelukokonaisuuksista. Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäytön ja kierrätyksen ensisijaisuus sekä hyödyntäminen ohjaavat toimintaamme voimakkaasti. Säästämme yhdessä luonnonvaroja Vesa Soini liiketoimintajohtaja, ympäristö- ja jätepalvelut

3 teksti: Merja Reijonen Kuvat: Jukka Lehtinen Kemiran laboratoriojätteet turvalliseen käsittelyyn Pienet määrät, suuret riskit. Näin kuvataan tutkimus- ja analyysilaboratorioiden työskentelyssä syntyviä vaarallisia jätteitä. Ekokemin ammattilaiset ovat jo yli kymmenen vuoden ajan poistaneet näitä huolenaiheita Kemiran Espoon tutkimuskeskukselta. Kemiran Espoon tutkimuskeskus on erikoistunut kunnallisten vesilaitosten ja vesi-intensiivisen teollisuuden veden määrän ja laadun hallintaratkaisuihin. Kemiralla on eri puolilla maailmaa neljä muuta T&K-keskusta. Yhtiön visio on olla johtava vesikemian toimija. Kliinisen puhdas ja virtaviivainen laboratorio Espoossa tuottaa korkeatasoisia tutkimuksia ja kokeita. Ohesssa niistä syntyy monenlaisia jätteitä, kuten käytettyjä liuottimia, vanhentuneita happoja, emäksiä, katalyyttejä, muovihansikkaita ja pipettejä. Senior Scientist Hanna Hoffrén hallinnoi Kemiran laboratorion vaarallisten jätteiden varastointia ja lähetyksiä Ekokemille. Vastuullani on kemikaalien turvallinen käsittely, varastointi ja hävitys. Olen hoitanut tehtävää vuodesta 2007, jolloin edellinen kemikaalivastaava jäi eläkkeelle. Päätyökseni toimin Process&Scale-Up-tiimissä vanhempana tutkijana ja vastaan uusien tuotteiden pilot-mittakaavan kokeista. Ekokemin Juha Maijanen ja Kemiran Hanna Hoffrén. Tiukat ohjeet, tarkka järjestys Kuri ja järjestys ovat tiukkoja. Laboratorion vaarallisten jätteiden varasto on erillinen tila, kaapit lukossa ja kaappien sisällöt kirjattu tarkasti lomakkeille, joiden perusteella toimitetaan tilaus Ekokemille. Ovilasiin on kiinnitetty varaston järjestyssäännöt ja ohjeet jätteen pakkaajille. Yhteistyössä pohditaan mahdollisia ongelmia ja kehitetään toimintoja. Noin neljä kertaa vuodessa lähetämme tilauksen. Liuotinjätteen Ekokem hakee imuautolla, mutta muuta laboratoriojätettä varten sieltä tulee yksi tai kaksi henkilöä, jotka yleensä päivässä pakkaavat pullot, purnukat, kanisterit ja muut säilytysastiat asianmukaisesti kuljetuslaatikoihin ja hoitavat ne turvallisesti eteenpäin, Hoffrén kertoo. 4 5

4 Säädökset Polttoaineiden jakelun säädökset syytä tarkistaa Polttoaineiden jakelua tehdään liikenneasemien lisäksi mm. teollisuusalueilla, ajoneuvovarikoilla sekä monilla työmailla. Suurin riski tässä toiminnassa on ollut maaperän pilaantuminen. Jakeluasemien toimintaan liittyvien vaatimusten yhtenäistämiseksi on ympäristönsuojelulain nojalla annettu vuoden 2012 alussa voimaan astuva asetus 444/2011 polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista. Asetus koskee kaikkia pysyviä jakeluasemia, joiden säiliötilavuus on yli 10 m 3. Asetuksen vaatimuksia sovelletaan myös pienemmille asemille, jos asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Asetuksen mukaan Tyyppi Tilavuus (l) Pituus L (mm) Leveys W (mm) säiliöiden on oltava vuodonilmaisimilla varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä, ja putkistoiden on täytettävä tiiviysvaatimukset. Öljynerottomille ja niistä johdetuille vesille on omat käsittelyvaatimuksensa samoin kuin jakelukentän ja viemäristön päällystämiselle. Rakentaminen ja siinä toteutetut ratkaisut on dokumentoitava ja varmennettava. Kaikessa yleisillä teillä tapahtuvassa liikennepolttonesteiden kuljettamisessa on myös huomioitava se, että muu kuin tyhjän säiliön kuljetus on VAK-määräysten alaista ja tällöin säiliölle on asetettu lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Kaikkien liikennepolttonesteiden kanssa toimijoiden onkin nyt syytä tarkistaa koko toimintaketjun säädösten- ja määräystenmukaisuus ja tehdä tarvittavat korjaukset. Korkeus H (mm) Korkeus H1 (mm) Materiaali: teräs S355MC (Fe52 peitattu/maalattu) Paino kg (tyhjä) Lisätietoja Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen, puh Ekokem tarjoaa polttoainesäiliöitä, jotka täyttävät kaikki nykyisen lain vaatimukset ja määräykset. Varusteet lukittavan suojakannen alla, jossa kaasujousivetimet - Iso huolto-/miesluukku säilöön - Täyttöyhde 2 (NVL) ja ylitäytönestin - Imu-/hönkäyhde 1, venttiilillä - Yli-/alipaineventtiili 1 - Vaadittavat kuljetusmerkinnät - Varaukset lisävarusteille Lisävarusteet - Imu- ja paluuliittimet, 1/2 (2+2 kpl) ja 3/4 (1+1 kpl) > Lämmittimille, aggregaateille yms. - Pinnankorkeusmittari, ADR-hyväksytty - Tankkausvarusteet: > Käsi-, verkkovirta- ja akkupumput > Jakeluletku ja -pistooli > Polttoainemittari Outi Nieminen (vas.), Juha Maijanen ja Hanna Hoffrén ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Keräyskäynnillä kehitetään turvallisuutta Kemiran ja Ekokemin pakkausyhteistyö alkoi vuonna 2000, ja se on monipuolistunut vuosien mittaan. Ekokemin myyntipäällikkö Outi Nieminen ja työnjohtaja Juha Maijanen tuntevat rakennuskompleksissa reitin laboratorioon. Keräyskäynnillä juttu luistaa vanhojen tuttujen kesken. Suojalaseja on käytettävä koko talossa. Vaarallisten jätteiden käsittelyä varten Maijanen pukee ylleen kuitukankaisen suojahaalarin ja paksut muovihansikkaat. Yhdessä katsastetaan aineet, niiden lajittelut, merkinnät ja varoitustarrat. Tarkistetaan sopivimmat pakkaukset ja kuljetuslaatikot. Yhteistyössä pohditaan mahdollisia ongelmia ja kehitetään toimintoja. Keräysastioihin kiinnitetään uudenlaiset nimi- ja varoitustarrat ja katsotaan, mitä muutoksia viranomaisten uusimmat ohjeet edellyttävät. Erilaiset kemikaalit on pidettävä erillään toisistaan täällä Kemirassa toimitaan oikeaoppisesti. Parhaiten keräysastioiksi sopivat aineiden alkuperäiset astiat tai tyyppihyväksytyt pakkaukset, joihin tehdään selvä jäte-merkintä. Jätteiden keräys, lajittelu ja säilytys, pakkausten oikea valinta ja merkitseminen sekä kuljetus ovat kokonaisuus, johon ei hyväksytä mitään riskitekijöitä. Tavoitteemme on vähentää jätteiden määrää, ja se tuo omat haasteensa. Maijanen pakkaa pienemmät purkit ja purnukat erikoislujaan pahvilaatikkoon, joka kestää vaarallisten jätteiden kuljetuksen. Laatikkoon lisätään sisällön särkymisen varalta imeytysliinoja tai rouhemaista imeytysainetta. Käsittelyyn vietävät laatikot ja säiliöt lähtevät pakettiautolla Riihimäelle. Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat säädökset ovat aine- tai aineryhmäkohtaisia. Ekokemin ammattilaiset osaavat asiansa. Yhteistä koulutusta Olen ollut tyytyväinen Ekokemin palveluun. Ihmiset ovat osaavia ja auttavaisia. Yhdessä Ekokemin kanssa suunnittelemme paraikaa uutta koulutusta henkilöstöllemme. Meitä on noin 200 henkilöä, puolet tutkijoita ja puolet teknisiä toimihenkilöitä, Hoffrén sanoo. Kemiralaiset toimivat kemikaalien ja vaarallisten jätteiden kanssa mielestäni turvallisesti ja huolellisesti. Ihmiset tunnistavat kemikaalien riskit ja varautuvat niihin. Purkkien ja purnukoiden merkinnät ovat parantuneet vuosien varrella, mutta aina löytyy hieman kehitettävää. Tavoitteemme on vähentää jätteiden määrää, ja se tuo omat haasteensa. Viranomaiset valvovat tarkasti vaarallisten aineiden käsittelyä ja tiukentavat ohjeita tavoitteena entistä turvallisempi toiminta. Ekokemiläiset opastavat ja kouluttavat asiakkaitaan uusimpien määräysten käytännöissä. Uusi opas työpaikoille käyttöturvallisuustiedotteista Työpaikan kaikki käytössä olevat kemikaalit on luetteloitava. Tämä koskee niin kuutiokaupalla käytettäviä raakaaineita kuin satunnaisesti käytettävää kunnossapidon puhdistusaerosoliakin. Kaikista vaarallisiksi luokitelluista kemikaaleista on myös löydyttävä ajanmukainen käyttöturvallisuustiedote eli KTT. KTT:stä löytyvät kaikki kemikaalin käyttöön liittyvät ominaisuudet ja ohjeet turvalliseen käyttöön. Kemikaalien vaaraluokitukset ja pakkausmerkinnät ovat parhaillaan muutosprosessissa. Henkilökuntaa tulee kouluttaa uusien merkkien tunnistamisessa ja käyttöturvallisuustietojen tulkinnassa. Tähän työhön avuksi on Työturvallisuuskeskus julkaissut hyvän oppaan, josta löytyvät mm. kemikaaleihin liittyvät velvoitteet tiivistetysti, KTT:n tietosisältö kohta kohdalta, hyvä sanasto ja malli kemikaaliluettelosta. Opas on hyvä apu kemikaaliasioiden vastuuhenkilöille, esimiehille ja kouluttajille. Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät opas työpaikoille. Työturvallisuuskeskus Hinta 7 + toimituskulut. Saatavana Työturvallisuuskeskuksen verkkokaupasta ttk. fi tai tilaamalla sähköpostitse osoitteesta ttk.fi Jätelaki täydentyy asetuksilla ensi vuonna Ensi vuoden toukokuussa voimaan astuva uusi jätelaki täydentyy lähiaikoina alemman tason säädöksillä. Näistä ensimmäisinä valmistuvat jäteasetus sekä kaatopaikka-asetuksen muutos. Kokonaan uusittavaan jäteasetukseen yhdistetään keskeiset jätelain toimeenpanoon liittyvät yleiset säädökset. Nämä koskevat jätteiden luokittelua, vaarallisia jätteitä, öljyjätehuoltoa, rakennusjätteitä sekä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyssä. Kaatopaikka-asetuksen muutoksella edistetään jätteiden hyödyntämistä rajoittamalla kaatopaikalle sijotettavia orgaanisia jätteitä. Muutoksen myötä biohajoavien ja muiden hiiltä sisältävien jätteiden, kuten muovien, käsitteleminen läjittämällä kaatopaikalle on pääsääntöisesti kielletty. Asetukset on tarkoitus saattaa voimaan yhtä aikaa jätelain kanssa alkaen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellolle on suunniteltu siirtymäaikaa asti. 6 7

5 teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Viljanen ja UPM ProFin arkisto Ekokem vastaa valtakunnallisesti kaikkien UPM:n tuotantolaitosten vaarallisten jätteiden jätehuollosta Suomessa. Useilla tehtailla yhteistyö sisältää myös huomattavasti laajempia palvelukokonaisuuksia. Designia kierrätysmateriaalista UPM ProFi valmistaa Lahdessa ja Saksan Bruchsalissa komposiittituotteita UPM Raflatacin tuotannon ylijäämämateriaalista. Nämä kierrätystuotteet taipuvat paitsi peruskuluttajan terasseiksi, myös arkkitehtien designiksi. Valmis! Shanghaissa vuonna 2010 järjestetyn Expo maailmannäyttelyn Suomen paviljonki verhottiin UPM ProFista valmistetuilla moderneilla paanuilla. Suomi osallistui näyttelyyn Kirnu-nimisellä paviljongilla, jonka oli suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. UPM valmisti sitä varten kierrätysmateriaalista ruiskuvalamalla noin paanua. UPM ja Artek esittelivät Milanon muotoilumessuilla 2007 arkkitehti Shigeru Banin suunnitteleman, ProFi komposiitista valmistetun näyttelypaviljongin. Shanghain maailmannäyttelyssä 2010 Suomen paviljonki verhottiin puolestaan UPM:n valmistamilla moderneilla paanuilla. Nämä ovat esimerkkejä päätuotteemme eli UPM ProFi Deck -terassijärjestelmän komposiittimateriaalin erikoissovelluksista. Erilaiset designyhteistyöt ovat meille tärkeitä, mutta pääasiallinen tuotteemme on kuitenkin kuluttajatuote, kertoo UPM Pro- Fin Lahden tuotantolaitoksen tehdaspäällikkö Jouko Pussi. Puun ja muovin parhaat ominaisuudet UPM Profi valmistaa WPC- (Wood Plastic Composite) eli puumuovikomposiittituotteita. Puumuovikomposiittia on valmistettu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulta lähtien, mutta Euroopassa sen valmistaminen on sen verran uutta, että tuotteelle ei ole ollut olemassa standardeja. UPM ProFi Deck sopii hyvin ulkokäyttöön säänkestävyytensä takia. Viime keväänä UPM ProFi haki ensimmäisenä Euroopassa CE-merkinnän komposiittiterassilautatuotteelle. Merkintäoikeuden saadessamme pääsimme itse määrittelemään, mitä puumuovikomposiitti Euroopassa on, Pussi toteaa. Yhteistä kaikille puumuovikomposiittituotteille on, että niissä on aina muovia, joka toimii matriisiaineena, sekä kuitua. Euroopassa käytetty kuitu on useimmiten puukuitua. Meidän erikoisuutemme on siinä, että me emme käytä orgaanista kuitua, vaan meidän kuitumme tulee paperista, Pussi jatkaa. Vaihtoehto puutuotteiden rinnalle UPM ProFin terassijärjestelmään eli ProFi Deck -tuoteryhmään kuuluvat terassilauta, aluslauta, reunalista ja porraslauta. Näiden tuotteiden lisäksi heillä on ruiskuvalutuotteita, joita ovat muun muassa kiinnitykseen käytettävät T-kiinnikkeet. Terasseihin, laitureihin, portaiksi... Paviljonki on esimerkki päätuotteemme eli UPM ProFi Deck -terassijärjestelmän raaka-aineen erikoissovelluksesta. Pääasiallinen UPM ProFin tuote on kuitenkin kuluttajatuote, joka sisältää tarvikkeet erilaisten terassien rakentamiseen. 8 9

6 Meidän lautaperheemme yksi kantava ajatus oli lähteä Euroopassa haastamaan trooppisen kovapuun myyntiä. Tässä otimme huomioon sekä ominaisuudet että hinnan, Pussi selittää. Vaikka UPM ProFi valmistaa kuluttajatuotetta, heidän asiakkaitaan ovat jakelukauppiaat kuten Suomessa K-Rauta ja Puukeskus. Käytännössä me toimimme Euroopan alueella, jossa meillä on eri tuoteperheet pohjoiseen ja eteläiseen Eurooppaan liittyen pakkasja lämmönkestävyyteen. Myynti UPM ProFilla on omissa käsissä, koska se poikkeaa puutuotteiden myynnistä. Jakelijoiden koulutukseen on panostettu, jotta he osaavat kertoa asiakkaalle, miten tuote käyttäytyy. Tuotteemme vahvuus on siinä, että se pitää ulkonäkönsä monen vuoden jälkeenkin. Tuote on helppo pitää hyvännäköisenä, ja puuhun verrattuna myös se on hyvä, että tästä ei tule terassilla tikkuja jalkoihin, Pussi vertaa. Palkittua kierrätystekniikkaa UPM ProFin ympäristöystävälliset ja innovatiiviset materiaalit ovat voittaneet monia huomionosoituksia kuten Green Good Design -palkinnon sekä Best Innovator -kilpailun. Paperikuitu, jota käytämme, tulee meille tarrajätteenä, jota käytämme raaka-aineena tuotteissamme, kertoo Pussi. Kierrätysmateriaali eli tarrajäte puretaan tuotantolaitoksella murskauslinjalle, jossa se ensin revitään noin kämmenen kokoisiksi paloiksi ja sen jälkeen hienomurskain jauhaa ne kolmen millimetrin kokoisen seulan läpi. Paperisilpun sekaan syötetään polypropeenia sekä täyte- ja lisäaineita. Tuoteseos syötetään ekstruuderille, jossa lisätään väri. Ekstruuderi sulattaa materiaalin ja työntää sen työkalun läpi. Työkalu on poikkileikkaus tuotteesta. Sen jälkeen tuote menee jäähdytykseen, ja se katkotaan tuotemittoihin. Ruiskuvalutuotteet teetämme alihankkijalla valmistamastamme materiaalista, Pussi kuvailee. Puumuovikomposiittilaudan ontelorakenne mahdollistaa johtojen viemisen terassiprofiilin sisälle. Raaka-aine oman konsernin prosessijätteestä UPM ProFin käyttämä raaka-aine Suomessa tulee pääosin UPM Raflatacin tarralaminaattitehtaalta Tampereelta. Raflatacin tuotannosta syntyy tarrojen leikkuujätettä, jonka kierrättäminen on ollut haasteellista. Periaatteemme on, että tuotteemme materiaalista vähintään puolet on jätemateriaalia. Materiaalit ovat kierrätyskelpoisia, vähintäänkin energiana hyödynnettäviä, mutta ongelmaksi on muodostunut materiaalin esikäsittely. Ennen energiahyödyntämistä pitäisi materiaali murskata, ja materiaalin kuidut ja liima puolestaan tukkivat helposti murskaimen ja tämän takia etenkin polyeteenit sulavat jo murskausvaiheessa, Pussi selittää. Vuonna 2005 alettiin miettiä, olisiko Raflatacin tarrajätteelle muuta vaihtoehtoa kuin energiakäyttö tai loppusijoittaminen kaatopaikalle. Perusajatuksemme oli, että jos teemme tarrajätteestä jotakin uutta tuotetta, emme saa vähentää jätteen kierrätysarvoa. Tuotteen oli Suoraviivainen prosessi Ekstruuderi sulattaa materiaalin ja työntää sen työkalun läpi. Työkalu on poikkileikkaus tuotteesta. Sen jälkeen tuote menee jäähdytykseen, ja se katkotaan tuotemittoihin. Tuloksena on puumuovikomposiittilautaa. oltava vähintään yhtä kierrätettävä kuin raakaaineena toimiva jätemateriaali, kertoo Pussi. Vuonna 2007 saimme tehtyä ensimmäiset mallikappaleet lautatuotteestamme. Meidän vahvuutemme on siinä, että me erotumme kierrätysmateriaalilla. Tämä on ollut onneksi niin haastavaa, että kilpailua juuri samaan tekniikkaan ja materiaaliin ei ole vielä syntynyt. Meidän kilpailijamme ovat ennemminkin orgaanisen kuidun käyttäjiä, Pussi jatkaa. Viime keväänä UPM ProFi sai myös PEFCmerkintäoikeuden. Sertifikaatti on osoitus puuraaka-aineen kestävästä hankinnasta ja käytöstä. Sertifikaatti varmistaa, että UPM ProFin raaka-aine on 100 % kierrätettyä ja puukuitu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Logistisia kysymyksiä Jonkin verran UPM ProFin Suomen raaka-aineesta tulee muiltakin Raflatacin tehtailta kuin Tampereelta. Hyvä sisäinen logistiikka mahdollistaa tämän. Kun olemme valinneet matriisiksi tuotteeseemme polypropeenin, rajoittaa se vähän raaka-aineen hankintaa. Polyeteenipohjaisia tarratuotejätteitä emme voi hyödyntää. Periaatteemme kuitenkin on, että tuotteemme materiaalista vähintään puolet on jätemateriaalia, sanoo Pussi. Lisää raaka-ainereserviä olisi varmasti Raflatacin asiakkaissa, joilta tätä jätettä myös jää. Siinä tulee eteen kuitenkin haastavat logistiset kysymykset siitä, miten jäte keräiltäisiin. Mahdollisuuksia kuitenkin on, Pussi kuvailee. UPM ProFin käyttämä raakaaine Suomessa tulee pääosin UPM Raflatacin tarralaminaattitehtaalta Tampereelta. Raaka-aine Kierrätysmateriaali eli tarrajäte puretaan tuotantolaitoksella murskauslinjalle, jossa se ensin revitään noin kämmenen kokoisiksi paloiksi ja sen jälkeen hienomurskain jauhaa ne kolmen millimetrin kokoisen seulan läpi. Paperisilpun sekaan syötetään polypropeenia sekä täyte- ja lisäaineita. UPM ProFi on osa UPM-Kymmene Oyj:n Tekniset materiaalit -liiketoimintaa valmistaa puumuovikomposiittituotteita tuotantolaitokset Lahdessa ja Bruchsalissa Saksassa henkilökuntaa molemmilla laitoksilla yhteensä noin 80 henkilöä Lahdessa käsitellään jätemateriaalia noin 30 tonnia viikossa Saksan laitoksen tuotanto on noin 2,5 3-kertainen Lahteen verrattuna Lahdessa enemmän tuotekehitystä Jouko Pussi ja Ekokemin Mauri Kiema

7 teksti: Toni Andersson, Miikka Tulonen, Varpu Nurmi Kuvat: Matti Sulanto Ekokem tutkii kriittisten raakaaineiden talteenottoa jätevirroista Euroopan komissio julkaisi kesällä 2010 selvityksen erilaisten raaka-aineiden kriittisyydestä Euroopalle. Selvityksessä tarkasteltiin erilaisten raaka-aineiden merkittävyyttä EU-alueen maiden taloudelle sekä näiden raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Loppuraportissa listattiin 14 raaka-ainetta, joiden taloudellinen merkitys on kiistaton ja korvattavuus tuotannossa erityisen haastavaa ja joiden saatavuuteen voi liittyä tulevaisuudessa epävarmuustekijöitä. Näistä 14 kriittisestä raaka-aineesta 12 on metalleja. Metallit ovat välttämättömiä nykyisen kaltaiselle teknistyneelle yhteiskunnalle. Niitä hyödynnetään lähes kaikissa ihmisen tekemissä käyttöesineissä tai käyttöesineiden valmistuksessa sekä erilaisissa teollisuuden laitteissa ja prosesseissa. Maapallon metallivarannot eivät ole jakautuneet tasaisesti ja monia tärkeitä raaka-aineita tuotetaan melko suppealla maantieteellisellä alueella. Tällaisten raaka-aineiden maailmanlaajuinen saatavuus riippuu voimakkaasti muun muassa tuottajamaiden poliittisesta tilanteesta ja alueilla tapahtuvista luonnonmullistuksista. Taustatutkimus valmistumassa Ekokem on vuoden 2011 aikana toteuttanut julkaistuun EUraporttiin pohjautuen tutkimuksen, jossa on kartoitettu kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden esiintymistä jätevirroissa sekä arvioitu potentiaalisia kierrätyskohteita ja talteenottomenetelmiä näille raaka-aineille. Toteutetun hankkeen pääpaino on ollut harvinaiseksi luokiteltujen metallien analysoinnissa ja talteenottomenetelmien kartoittamisessa. Julkaistun EU-raportin pohjalta tutkimuskohteiksi on valittu erityisesti harvinaisten maametallien sekä platinaryhmän metallien esiintyminen ja talteenottoprosesseja koskeva selvitystyö jätevirroista. Selvitystä on tehty niin perinteisten hydrometallurgisten ja pyrometallurgisten menetelmien potentiaalista kuin bioliuotuksen sovellettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Kriittisten raakaaineiden yhä tehokkaampi talteenotto ja kierrätys jätevirroista on mahdollisuus. Useista osakokonaisuuksista koostuvassa hankkeessa on toteutettu tiivistä tutkimusyhteistyötä mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston sekä teknologiakeskus Ketek Oy:n kanssa. Ulkomaisena asiantuntijana hankkeessa on hyödynnetty tutkimus- ja konsulttiyritys Oakdene Hollinsia UK:sta. Vuoden 2011 aikana toteutetun tutkimuksen tavoitteena on ollut rajata 1 2 jatkotutkimuskohdetta, joiden kanssa jatketaan työskentelyä tulevina vuosina, kertoo Ekokemin tutkimusinsinööri Varpu Nurmi. Metallien lisäksi jätevirroissa esiintyvän fosforin hyödyntämispotentiaali on nostettu Ekokemillä tutkittavien raakaaineiden joukkoon. Osana Ekokemin omaa tutkimustyötä onkin vuoden 2011 aikana toteutettu Kirsi Rantalan Hämeen Ammattikorkeakoulun lopputyö fosforin esiintymisestä ja talteenottomenetelmistä jätevirroissa. Työssä tarkasteltiin olemassa olevien menetelmien soveltuvuutta sekajätteestä erotetun biojätteen sisältämän fosforin talteenottamiseen. Rantala osoitti laboratoriotesteissä, että biojätteen mädätysjäännöksessä oleva fosfori on happomanipulaation avulla muunnettavissa talteenottoprosessien vaatimaan liukoiseen muotoon. Kriittisten raaka-aineiden korvaaminen on haastavaa Epävarman saatavuutensa ja suuren merkityksensä vuoksi mm. harvinaisten maametallien, platinaryhmän metallien tai fosforin talteenotto erilaisista sekundaarilähteistä voi olla varteenotettava vaihtoehto. Monet näistä alkuaineista ovat myös sellaisia, että niiden korvaaminen pääasiallisessa käyttötarkoituksessaan muulla raaka-aineella on vaikeaa ilman suorituskyvyn menetystä. Erityisesti elektroniikkateollisuus on riippuvainen monien kriittisiksi luokiteltujen metallien saatavuudesta. Teollisuuden ja muun yhteiskunnan synnyttämiin jätevirtoihin päätyy vaihtelevia määriä harvinaisia metalleja, joista suuri osa päätyy nykyään loppusijoitukseen. Tällaisia jätevirtoja ovat esimerkiksi metalliteollisuuden jätesakat ja kuonat, erilaisten voimalaitosten tuhkat ja kuonat, yhdyskuntajätteet sekä epäorgaaniset vaaralliset jätteet. Harvinaisia metalleja ei muista metalleista poiketen juuri oteta talteen sähkö- ja elektroniikkajätteestäkään. Ekokemin toteuttamassa tutkimustyössä on tarkasteltu laajalti erilaisten jätevirtojen harvinaisten metallien pitoisuuksia sekä tutkittu potentiaalisia menetelmiä kyseisten metallien talteenottoon ja potentiaaliin uusioraakaaineiden valmistuksessa. Erityisesti tuhkien ja kuonien käsittelyssä ja jatkojalostuksessa Ekokemiltä löytyy laaja-alaista osaamista ja pitkäjänteistä prosessikehitystä. Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että teknisesti talteenotto nykyteknologialla voi onnistua häviävänkin pienistä pitoisuuksista. Merkittävimmäksi rajoittavaksi tekijäksi uusien sovellusten eteenpäin viemisessä nouseekin käsiteltävien jätevirtojen volyymi ja siten prosessien kannattavuus. Useissa tapauksissa tutkimuksen kohteena olleet metallit ja raaka-aineet päätyvät sellaisiin jätteisiin, joiden keskitettyyn ja tehokkaaseen keräämiseen ei ole olemassa valmiuksia. Lisäksi usein nämä metallit laimenevat suureen määrään muuta ainesta, jolloin talteenotto suuristakin jätemääristä voi olla hankalaa. Metallit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka teknologian kiihtyvän kehittymisen myötä siirtyvät geologisista esiintymistään urbaaneihin materiaalivarastoihin, kuten kaupunkeihin ja niiden kaatopaikoille. Kriittisten raaka-aineiden yhä tehokkaampi talteenotto ja kierrätys jätevirroista on mahdollisuus luotaessa tulevaisuuden kestävämmin luonnonvaroja käyttävää yhteiskuntaa

8 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Viiden mantereen paaluttaja Mikä yhdistää Lontoon 2012 Olympialaisten rakennuskohteita, NASA:n uusimman laukaisualustan perustaa ja Hong Kongin vanhan Kai Takin lentokentän muuttamista risteilysatamaksi? Vastaus on kuopiolainen paalutuskonevalmistaja Junttan Oy. Yhtiön maailmanmenestyksen takana on se, että paalutus voidaan hoitaa yhdellä ainoalla koneella. Junttanin historia alkoi 1976, kun maarakennusliikkeen omistaja Pentti Heinonen alkoi ideoida tehokkaampaa tapaa paaluttaa rakennusten pohjia. Ruoppauskalustoa Savon Varvi -nimellä jo 1960-luvulla valmistanut konepaja keskittyi hydraulisesti toimivan paalutusvasaran kehitystyöhön. Vuonna 1979 Junttan esitteli maailman ensimmäisen hydraulisen lyöntipaalutuskoneen. Tätä ennen lyöntipaalutusta oli tehty erilaisilla lihas- tai konevoimalla toimivilla pudotusjärkäleillä. Junttanin menetelmässä paalu sananmukaisesti upotettiin maahan lyömällä sitä hydraulisella vasaralla. Paalun upotessa lyönti lyönniltä se samalla tiivisti ympäröivän maa-aineksen, jolloin paalutuksesta tuli huomattavan tukeva. Hydrauliikan mukaantulo nosti tehokkuuden aivan uudelle tasolle. Uusi ja tehokas lyöntipaalutusteknologia herätti nopeasti kiinnostusta myös maailmalla. Ensimmäiset vientikaupat tehtiin Ruotsiin ja Tanskaan Saksan markkinat suomalaiselle paalutusosaamiselle avautuivat Merenpohjan päälle, täyttömaalle rakentavasta Hollannista tuli merkittävä Junttanin vientimaa 1990-luvulla. Samalla vuosikymmenellä suomalaiset lyöntipaalutuskoneet varmistivat New Yorkin JFK-lentokentän uuden ykkösterminaalin perustan. Euroopassa Junttan nousi lyöntipaalutuskoneiden markkinajohtajaksi. Asko Heiskanen (vas.) ja Ekokemin Jari-Pekka Karvonen

9 Junttan Oy Maailman johtava lyöntipaalutuskoneiden valmistaja Liikevaihto 31 M (2009) Henkilökunta 102 (2010) Omistajat: Sinituote Oy 90,1 %, Juha Heinonen 9,9 % Viennin osuus yli 90 % Junttanin lyöntipaalutuskone perustuu hydrauliikkaan, esittelee Asko Heiskanen. Käsittämätön lyöntijärkäle Junttanin työsuojelupäällikkö Asko Heiskanen esittelee Junttanin hydraulisen lyöntijärkäleen. Siinä parhaimmillaan 28 tonnin teräsmurikka nostetaan puolentoista metrin korkeuteen ja kiihdytetään kohti paalunpäätä. Lyöntitiheyttä ja iskun voimaa voidaan säätää portaattomasti. Jokainen isku kohdistuu tarkasti kohdalleen samanlaisena. Jopa huimat 97 prosenttia lyöntijärkäleen laskennallisesta energiasta kohdistuu viemään paalua syvyyksiin. Voimaa tarvitaan, sillä parhaimmillaan lyöntijärkäleen naulaksi annetaan 50 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 2-metrinen teräsputki. Tekniikan ja tarkkuuden pitää näissä voimissa olla huippuluokkaa. Jos paalua lyö kerrankin väärin, se saattaa vaurioitua korjaamattomasti. Tällöin joudutaan tekemään kallista ja aikaa vievää korvaussuunnittelua ja paalutusta. Junttan-akatemia Varmistaakseen tulevien lyöntipaalutuskoneosaajien löytymisen yhtiö on perustanut Junttan-akatemian yhdessä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Opiskelutilat luokkahuoneineen sijaitsevat uudella tehtaalla. Heiskanen kertoo, että akatemiassa on parhaillaankin menossa kaksi insinööriopintojen lopputyötä paalutuskoneista. Luistavaa jätehuoltoa Junttanin koneiden toiminta perustuu pitkälle vietyyn hydrauliikkaan. Tuotannossa ja korjaamon puolella syntyy merkittäviä määriä hydrauliikkaöljyjä sisältävää jätettä. Heiskanen ja Ekokemin myyntipäällikkö Jari-Pekka Karvonen miettivät, pitäisikö hydrauliikkaletkuja sisältävät jäteastiat vaihtaa muovisista vahvempiin metalliastioihin. Junttanin jätehuoltosuunnitelma on Karvosen mukaan esimerkillinen. Sekajätettä vähennetään. Energiajae, tietosuojapaperit ja öljyiset jätteet toimitetaan tehtaalla niille osoitettuihin lukittuihin varastoihin, joista Ekokemin auto pystyy noutamaan ne omalla sähköavaimellaan 24/7. Tehtaalla on aina odottamassa tyhjiä jäteastioita, ja niiden vaihtaminen on annettu nimettyjen henkilöiden vastuulle. Junttanin lyöntipaalutuskone koko komeudessaan. Uusi tehdas Vuosituhannen vaihtuessa Junttanin vienti ulottui kaikille mantereille. Kuopioon avattiin uusi, isompi tehdas Saastamoinen Oy:n lopettaneen rakennuslevytehtaan kiinteistöön. Junttanin voimakas panostaminen tuotekehitykseen poiki uusia innovaatioita. Vuonna 2008 Junttan muutti rakentamiinsa uusiin toimitiloihin vilkkaan viitostien varrelle. Maailman johtavat lyöntipaalutuskoneet tehdään Etelä-Kuopion Kylmämäessä, alle 10 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Kokoonpano tehdään isommassa neliömetrin hallissa. Sen viereinen neliömetrin halli pitää sisällään korjaamo- ja huoltotilat. Lyöntipaalutuskoneiden komponentit tulevat luotettavilta alihankkijoilta, usein huomattavan läheltä. Esimerkiksi osa hydraulisylintereistä valmistetaan 15 kilometrin päässä Hydroline Oy:llä. Raskaiden koneenosien hitsaustyöt tehdään muiden muassa Komas Oy:llä aivan Junttanin naapurissa. Ekologinen paalutustekniikka Paalun upottaminen maahan Junttanin lyöntipaalutuskoneella on huomattavasti muita menetelmiä ekologisempi vaihtoehto. Yhtiön maailmanmenestyksen takana on ennen kaikkea se, että paalutus voidaan hoitaa yhdellä ainoalla koneella. Junttanin lyöntipaalutuskone liikkuu työkohteessa omilla telaketjuillaan. Kone voidaan nostaa työkuntoon ilman ulkopuolista apua, ja se pystyy suoriutumaan kaikista paalutuksen vaatimista toimenpiteistä itsenäisesti. Esimerkiksi porapaalutusmenetelmässä tarvitaan useampia koneita. Reiästä kairattu maamassa pitää lisäksi siirtää. Monissa kaupunkikohteissa tämä tarkoittaa kuljetusjärjestelyjä välivarastoineen. Lyöntipaalutus pitää hetken jyskyttävää ääntä. Junttanin tuotekehityksen myötä iskun ääntä on saatu hiljenemään. Monissa tapauksissa lyöntipaalutus on jopa kolme kertaa muita tapoja nopeampi. Amerikassa hiljan julkistetussa artikkelissa Junttanin menetelmä kehuttiin ylivoimaiseksi vaihtoehdoksi myös melun vähäisyydessä. Viikon lyöntiäänet voittivat puhtaasti kolmen viikon kairan, betonimyllyjen ja rekkarallin aiheuttaman äänisaasteen. Junttanin jätehuoltosuunnitelma on esimerkillinen

10 teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Järjetön tynnyriralli Saksaan päätökseen Tehtaanjohtaja Timo Korvaa harmitti, että rekkalastin litran tynnyrin sisällöstä yli litraa oli käytännössä puhdasta vettä. Järjetön veden rahtaaminen lopetettiin asiantuntevalla yhteistyöllä. Nyt liete puristetaan Oulussa kuivaksi ja loppusijoitetaan asianmukaisesti. Valtavaa paljekameraa muistuttava suotokammiopuristin sijaitsee Ekokemin kontissa. Kuvassa (vas.) tehtaanjohtaja Timo Korva, Ekokemin työpäällikkö Antti Seppälä ja myyntipäällikkö Harri Roiha. Eka Chemicalsin Oulun tehdas on elohopeavesistökuormitukseltaan yksi Euroopan pienimmistä. Eka Chemicalsin historia alkaa Ruotsista 1895, kun Alfred Nobel kumppaneineen perusti EKA - Elektrokemiska Aktiebolagetin. Nobel-palkinnon isähahmon yritys valmisti kemiantuotteita teollisuuden tarpeisiin. Yhtiön toimiala on pysynyt samana. Nykyisin Eka Chemicals on osa maineikasta Akzo Nobel -konsernia. Oulussa valmistetaan suolahapon ja lipeän johdannaisia esimerkiksi vedenpuhdistukseen ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Yli ihmistä 80 maassa työllistävän Akzo Nobelin tuotteista löytyvät esimerkiksi Eri Keeper -liima ja Pinotex-puunsuoja. Korva kertoo, että Nobelin aloittaman tehtaan menestys perustuu kemian osaamiseen suurtuotantotasolla. Haitallista elohopeaa poistevesiin vapautuu kloorituotannossa. Akzo Nobel -konsernin kunnia-asia on aina toimia paremmin kuin paikalliset lainsäädännöt edellyttävät. Tehtaanjohtaja uskaltaa sanoa suoraan, että Eka Chemicalsin Oulun tehdas on elohopeavesistökuormitukseltaan yksi Euroopan pienimmistä. Elohopeaa poistevesistä vesistöön pääsee mitatusti kahvikupillinen vuodessa. Elohopeaa sisältävä liete sakkautetaan kemikaaleilla poistevesien käsittelyaltaiden pohjalle. Pinnalle jäävän veden puhtaus varmistetaan jatkuvin laboratoriokokein, ja se pumpataan takaisin mereen. Jäljelle jäänyt elohopealiete kerättiin aikaisemmin 200 litran tynnyreihin, jotka kuljetettiin Saksaan loppukäsittelyyn. Tynnyröinti lopetettiin ja yhteistyö lietteen käsittelyn järkeistämiseksi aloitettiin Ekokemin kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa kuiva-ainepitoisuudeltaan alhainen liete kuljetettiin säiliöautoilla Riihimäelle ja sieltä Poriin loppusijoitettavaksi. Järjestelmä toimi, mutta se ei ollut käytännöllinen eikä ympäristön kannalta kevein ratkaisu. Ekokemin kanssa päätettiin aloittaa järkevämpien ratkaisujen etsiminen. Kuiva-aineen osuutta piti saada nostettua. Veden rahtaaminen läpi Suomen oli hullun hommaa, epäekologista ja kallista. Lietekakkuresepti yhteistyöllä Korva heitti pallon yhtiön jäteyhteistyökumppanille Ekokemille. Työpäällikkö Antti Seppälä saapui katsastamaan tilannetta Riihimäeltä. Syntyi ajatus lietteen puristamisesta kuivemmaksi. Kuivan lietekakun käsittely onnistuisi Suomessa Ekokemillä

11 Ekokem Uutiset Ekokem kunnostaa Turussa vanhan telakka-alueen asuinalueeksi Kirjavinkkejä pukinkonttiin Tässä kirjassa 15 ympäristöalan Ekokemin tutkimus- ja kehitysryhmän, Seppälän ja Korvan asiantuntemuksella keinoksi päätettiin kokeilla lietteen mekaanista kuivaamista kammiosuotopuristimella. Mekaanista kuivaustapaa kokeiltiin ensin laboratoriomittakaavassa maalaboratoriossa ja edelleen yhden kuution vetoisella pienoismallilla. Tulokset näyttivät hyviltä ja niinpä puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena Ekokemin ryhmä saapui lietekakuntekoon Ouluun. Tiukka puristus Korva suitsuttaa, kuinka helposti homma nyt sujuu. Ekokemin miehet ovat tuoneet paikalle kontin, jonka sisällä tapahtuu suuria nopeasti. Liete pumpataan korkeapainepumpulla kontissa sijaitsevaan kammiosuotopuristimeen. Sen kovassa paineessa ja oikeilla suodatinkankailla saavutetaan riittävä kuivaustulos. Lietteen sisältämä vesi lirisee kymmenistä putkista valutuskaukaloon ja edelleen poistovesikiertoon. Käytännön työssä lietteen painosta poistuu 90 prosenttia pelkkänä vetenä. Kuivattu liete poistetaan kammioista ja siirretään kuppikontilla bulk-lavalle kuljetettavaksi edelleen jatkokäsittelyyn. Siinä missä ennen kaksikymmentä miestä tölkitti lietettä tynnyreihin, puristetaan nyt työturvallisesti puhdasta vettä irti lietteestä ja nostetaan se ehdottoman siististi asianmukaiseen kuljetukseen. Tämä ratkaisu säästää luontoa, työntekijöitä ja rahaa, Korva hymyilee. Antti Seppälä ja Timo Korva seuraavat kuinka elohopealiete saadaan paineilman avulla niin hyvin sekaisin, että se on pumpattavissa säiliöstä mekaaniseen kuivaukseen. Kammiosuotopuristin puristaa lietteestä kirkasta vettä. Eka Chemicals Oy Oulun tehdas Tehdas aloitti Oulussa 1957 Osaksi Akzo Nobel -konsernia 1997 Päätuotteet: natriumkloraatti, suolahappo, lipeä, klooridioksidivesi, natriumhypokloriitti Natriumkloraatti t/a, Lipeä t/a, Suolahappo t/a, Kloori t/a. Ekokem ja Wärtsilä allekirjoittivat lokakuun lopussa sopimuksen Turun Aurajoen rannalla sijaitsevan vanhan telakka-alueen kunnostamisesta asuinalueeksi. Alueen kaikki pilaantuneet massat toimitetaan Ekokemin uuteen käsittelykeskukseen Salossa. Kunnostettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin hehtaari. Kaikki alueelta poistettavat, pilaantuneet ja jätteen sekaiset maamassat kuljetetaan teollisuusjätteiden käsittelykeskukseen. Massoista erotellaan kaikki Ekokem ja KWH Mirka ovat sopineet energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle sekä tuotantojätteen hyötykäytöstä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Ekokemin ja Renewn yhteistyönä ensimmäinen bio- ja jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Mirka korvaa aiemman, raskaaseen polttoöljyyn perustuneen energiantuotannon pääasiassa lähialueilta saatavilla polttoaineilla tuotetulla energialla. Uudessa ekovoimalassa käytetään pääpolttoaineina biopolttoaineita, KWH Mirkan hiomatuotejätteitä sekä muita energiajätteitä. Ekovoimalan investoi ja rakentaa Ekokem. Polttoaineteholtaan 10 MW:n kattilalaitos tuottaa Mirkan Jepuan tehtaan tarvitseman energian, noin 43 GWh vuodessa. hyötyjätteet, jonka jälkeen maamassat ohjataan pitoisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. - Salon käsittelykeskuksessa materiaalit saadaan eroteltua ja lajiteltua työmaa olosuhteita paremmin. Suurin osa massoista saadaan hyötykäytettyä joko kierrätysmateriaalina tai kaatopaikkarakenteissa, kertoo Ekokem-Palvelun työpäällikkö Mikko Saarinen. Työt alueella aloitettiin Urakan on määrä olla valmistua joulukuun aikana. Ekokem hoitaa Mirkan energiantuotannon ja kierrätyksen Uutta kattilateknologiaa Ekokem on allekirjoittanut Renewan kanssa aiesopimuksen leijukerrospolttoon perustuvan höyrykattilan toimittamisesta uuteen ekovoimalaan. Mirkan tuotantojäte on käsittelyltään haasteellinen jäteperäinen polttoaine, jonka hyödyntämiseen ei löydy markkinoilta valmista ratkaisua. Lähtökohta uuden teknologian kehitystyöhön on yhteinen. Jepuan hanke viranomaisten käsittelyssä Ekovoimalan investoinnista on jätetty energiatukihakemus Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä ympäristölupahakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Varsinainen höyrykattilan toimitussopimus solmitaan sen jälkeen, kun investoinnin energiatukihakemuksesta on annettu päätös työ- ja elinkeinoministeriössä. asiantuntijaa ja toimijaa kertovat omista tavoistaan vastata aikamme suurimpaan haasteeseen: meille kaikille yhteisen maapallon tulevaisuuteen. Kirja kertoo ympäristötietoisuuden nykytilasta Suomessa ja avaa huikeita näkymiä sen kehittämiseen ja jalostamiseen aina maabrändiksi asti. Ympäristötietoisuus suomalaiset 2010-lukua tekemässä. Pekka Harju-Autti, Aleksi Neuvonen, Louna Hakkarainen (toim.) Ympäristöministeriö, Kustantaja: Rakennustieto Oy, 176 s., ohjehinta 42. Ihminen ja ympäristö on laaja katsaus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Teoksen aihepiirit ulottuvat eliölajien sukupuutoista ilmastonmuutokseen ja kulutuskulttuurista metsäluonnon suojeluun. Se kertoo myös vaikuttamisen monista mahdollisuuksista, niin kotona kuin vaaliuurnillakin. Alansa parhaat suomalaiset asiantuntijat esittävät teoksessa tuoreita näkökulmia ympäristöasioihin ja ihmisyhteisöjen vastuunkantoon. Ihminen ja ympäristö. Jari Niemelä ym. (toim.) Gaudeamus, 2011, 464 s., ohjehinta

12 Ekokem Palvelut Ekokem noutaa öljysi Ekokem järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikkaym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Käytännölliset kurssimme 1. Ahvenanmaa/Åland Puh. (018) Varsinais-Suomi Puh Pääkaupunkiseutu/Kymi Puh Satakunta Puh Keski-Suomi Puh Itä-Suomi Puh Pohjanmaa Puh Keskimaa Puh Pohjois-Suomi Puh Asiantuntevat seminaarimme Asiantuntijaseminaari Riihimäki Kaksipäiväinen vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja jätehuoltoaan (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset seminaarin aikana. Lisätietoa öljynkeräyksestä Ekokem Oy Ab Puh ajankohtaisseminaari Turku Oulu Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja.seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMISET Seminaareihin ja kursseille > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla, Puhelimella, Päivi Rantasalmi puh Lisätieta kurssitoiminnastamme Peruskurssi Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. PÄIVITYSkurssi Riihimäki Kaksipäiväisellä päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Kurssipäivä Oulu 8.2. Raahe 2.2. Joensuu Pori Alahärmä Jyväskylä Imatra Rovaniemi Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Kurssipäivät järjestetään Ekokemin aluepisteissä. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. KÄYTÄNNÖN KURSSIPÄIVÄ Kokkola Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Ekokemin koulutustoiminta tarjoaa ajantasaista tietoa sekä verkostoitumista kanssasi samoihin kysymyksiin ratkaisuja pohtivien kollegojen kanssa. TYÖKURSSI Riihimäki Kaksipäiväinen työkurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu- ja pakkaamistaitoja sekä asiakirjojen täyttöä. Kurssimaksu on alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Laboratorion vaativa jätehuoltokurssi Helsinki, Malminkartano Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Antaa valmiuksia laboratoriojätteiden oikeaan käsittelyyn, varastointiin, pakkaukseen sekä kuljetukseen. Opastaa kuljetukseen liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Antaa perustietoa jätteiden jatkokäsittelystä. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Lisätietoa

13 Rauhallista joulunaikaa! Ekokem lahjoittaa joululahjavarat hyväntekeväisyyteen. Valtakunnallisesti tuemme vuonna 2012 Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa, ja paikallinen avustuskohteemme vuonna 2012 on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy KOKOEKO seminaari 10.2.2015 Kuopio Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat

Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Sivutuotteiden hyötykäytön nykytila voimalaitosten tuhkat Risto Ryymin 23.9.2016 www.jyvaskylanenergia.fi Tuhkan tuotantolaitokset Rauhalah (1986 ) Keljonlahti (2010 ) Pääpolttoaineet: turve, teollisuuden

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki

Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa. Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari , Helsinki Biolaitostuotteiden käyttö maataloudessa Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 22.10.2015, Helsinki Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein

SUEZin kyydissä lajittele jätteet oikein 63454_SUEZ_kyydissa_esite_287x200.indd 1 11.12.2015 14.39 KESKUSTELU- Miettikää, mitä kaikkea voi laittaa biojätteeseen? Biojäte RUSKEAKANTINEN ASTIA Voit pakata erillisastiaan kerättävän biojätteen sanomalehtipaperiin

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013

Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus on bisnestä ja huikeita mahdollisuuksia? Kenneth Ekman CrisolteQ Oy April 2013 Resurssiviisaus-Sitra Energia Vesi Ruoka Liikenne Jäte Resurssiviisaus-Sitra Jäte Closed Loop B-to-B toimijat

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput

Vuodesta 1946. Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Vuodesta 1946 Tynnyri- ja konttipumput Tiivisteettömät keskipakopumput Lutz - ammattilaisen turvallinen valinta Lutz pumput ovat ammattilaisen turvallinen valinta pumpattaessa tynnyreistä, konteista tai

Lisätiedot

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö

Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Fortum ja Ekokem yhdessä vahva pohjoismainen kiertotalousyhtiö Pekka Lundmark, toimitusjohtaja Markus Rauramo, City Solutions divisioonan johtaja 27. toukokuuta 2016 1 Fortum ostaa Ekokemin Ainutlaatuinen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 6.11.2014 JOIN(2014) 37 final 2014/0323 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON ASETUS Syyrian tilanteen johdosta

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Maailman suurin havusellutehdas

Maailman suurin havusellutehdas Maailman suurin havusellutehdas Mallinnus tulevasta näkymästä Puijontornista Finnpulpin uusi biotuotetehdas Savon Sellun nykyinen tehdas Hankkeen eteneminen 04/2016 Ympäristölupahakemus toimitettu AVI:lle

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa

Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Kuivikelannan poltto parasta maaseudun uusiutuvaa energiaa Hevosen lannan käytön nykytila Pahimmillaan kuivikelanta on hevostilan suurin päivittäinen kustannuserä Nykymallin mukaiset keinot hevosenlannan

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Vesiensuojelu ja ravinteiden kierrätys 21.1.2016 Helsinki Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 22.1.2016 Sivu 2 22.1.2016 Esityksen sisältö Kiertotalous Ravinteiden kierrätyksestä

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot