Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen"

Transkriptio

1 SUOMEN KULUTTAJALIITTO RY 2009

2 Vastaava toimittaja: Juha Beurling Toimittaja: Jenni Vainioranta Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen Kuvat: Stock.XCHNG julkaisuvapaiden kuvien kuvapalvelu. Luvat kuvien julkaisemiseen on kysytty kuvien valokuvaajilta. Tekstissä ilmenevien tietojen oikeellisuudesta vastaa niiden kohdalla ilmenevä luotettavaksi katsottu lähde. Suomen Kuluttajaliitto ry Malminrinne 1 B Helsinki Puh.(09) , Fax.(09) ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Sisällys Esipuhe sivut 6-7 Elintarvikkeet sivut 8-35 Autoilu sivut Koti ja asuminen sivut Vaatteet sivut Lähteet sivut Eettinen Valinta sivut

4 ESIPUHE Elämme kriittisiä hetkiä. Ilmastonmuutoksen edetessä aimo harppauksin, luonnonvarojen huvetessa silmiemme edessä sekä tuotantoeläinten ja miljoonien työntekijöiden kärsiessä surkeista elinolosuhteista on meidän tehtävä valinta. Haluammeko olla mukana tukemassa nykytilannetta vai haluammeko muuttaa sitä? Eettinen kuluttaminen oli vuosisatojen ajan suomalaisten arkipäivää. Taloudellinen niukkuus tarkoitti säästeliäisyyttä. Mikäli keskivertosuomalainen olisi vaikkapa 1930-luvulla halunnut heittää roskiin sukat, joihin oli tullut pieni reikä, olisi häntä pidetty hyvin outona. Samoin olisi käynyt, mikäli hän olisi esimerkiksi omistanut lukuisia kenkäpareja. Nykyajan taloudellinen vauraus ja massiivinen teollinen tuotanto ovat mahdollistaneet aivan erilaisen arjen. Elämme keskellä sitä tavaroiden paljoutta, jonka itse ihmiskuntana olemme luoneet. Sen seurauksien kanssa olemme nyt joutuneet kasvotusten. Siihen aikaan, josta yllämainitut esimerkit kertovat, ei käytetty termiä eettinen kuluttaminen. Käsitettä ei tarvittu, sillä ihmiskunnan toiminta oli kokonaisuudessaan huomattavasti kestävämmällä pohjalla, mikäli mittatikuksi valitaan esimerkiksi luonnonvarojen kulutus ja ilmastonmuutos. Tarve puhua eettisestä kuluttamisesta sekä ennen kaikkea toimia sen mukaisesti on tänä päivänä mitä ilmeisin. Muun muassa tämän takia Suomen Kuluttajaliitto ry:ssä käynnistettiin vuoden 2007 alussa Eettisyys esiin! projekti. Kyseisen hankkeen tarkoituksena oli tarjota kuluttajille ennen kaikkea luotettavaa tietoa eettisen kuluttamisen moninaisiin kysymyksiin. Ensimmäisenä luotiin helppoja, aihekohtaisia vinkkilistoja sekä laajan hakukoneen sisältävä Internet-sivusto Internet-pohjaisen neuvontapalvelun lisäksi eettisen kuluttamisen neuvonnan saatavuutta haluttiin laajentaa, jotta mahdollisimman monella suomalaisella olisi mahdollisuus saada vastauksia kysymyksiinsä. Näin syntyi ajatus maamme historian ensimmäisen eettisen kuluttamisen puhelin- ja sähköpostineuvonnan perustamisesta. Tähän kirjaan on koottu eettiseen kuluttamiseen liittyviä vuoden 2008 ja 2009 aika saatuja kysymyksiä sekä niihin laaditut vastaukset. Kysymyksiä on tullut niin puhelimitse, sähköpostitse, yllämainittujen Internet-sivujen kautta kuin proaktiivisesti keräämällä. Kirja on suunniteltu pääasiassa hakuteokseksi, johon on helppo palata, kun tiedonjano yllättää. Toivottavasti tähän kirjaan kerätty materiaali rohkaisee ja auttaa mahdollisimman monia kuluttajia tekemään eettisiä valintoja. 6

5 ( ) 7

6 Elintarvikkeet

7 JOHDANTO Ravinnon osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on % ja muista ympäristövaikutuksista, kuten rehevöitymisestä ja monimuotoisuuden vähenemisestä, vielä huomattavasti suurempi. Kasvipohjaisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka on useimmiten eläinperäisistä raaka-aineista tuotettua ruokaa ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Erityisesti juuston sekä naudan- ja lampaanlihan ympäristövaikutukset ja varsinkin ilmastovaikutukset ovat suuret suhteessa muihin elintarvikkeisiin. Siipikarjan ja sianlihan ilmastovaikutukset ovat selvästi pienemmät kuin naudanlihan. Jo vaihtamalla naudanlihankulutus broilerin- ja sianlihan kulutuksee säästäisimme noin % ruoan tuotannon ilmastovaikutuksista. Myöskään maidon ja kananmunan ympäristövaikutukset eivät ole tuotekiloa kohti kovin suuret, mutta maidon ja maitotuotteiden kuormittavuuden tekee kokonaisuudessaan merkittäväksi niiden suuret käyttömäärät Suomessa. Eläinperäisistä tuotteista välttämättömän proteiinitarpeen saakin ilmastoystävällisimmin täytetyksi kananmunalla ja broilerinlihalla. Elintarvikkeet Luonnon antimien, kuten riistan, kalan sekä sienten ja marjojen keruu ja käyttö ovat kestäviä valintoja. Myös avomaatuotteiden, erityisesti juuresten, mutta myös hedelmien, viljojen ja viljatuotteiden ympäristövaikutukset ovat elintarvikkeista pienimmästä päästä. Tuoreet kasvikset ovat luontaisena satokautenaan ja tehokkaasti varastoituna ympäristövaikutustensa kannalta parhaimmillaan. Riisin ilmastovaikutukset ovat sitten jo taas esimerkiksi perunaa selvästi suuremmat. Pohjolassa kasvatettujen kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki on useimmiten hyvin suuri. Varsinkin ympärivuotisesti tuotettuna se on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin- ja sianlihan ilmastovaikutukset kiloa kohden. Toisaalta kasvihuonetuotteiden muut ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäisiä Pohjolassa, kun taas esimerkiksi espanjanlaisen kasvihuonetuotannon seurauksena maaperä on suolaantunut keinokastelun vuoksi, ja siellä torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöön liittyy suurempia riskejä niin maaperän pilaantumisen kuin ihmisten kannalta. Raaka-aineiden tuotantotapa ja olosuhteet kuten viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto, vaikuttavat eniten elintarvikkeiden ympäristövaikutusten syntyyn, mutta sitä vastoin esimerkiksi pakkausten ja kuljetusten osuus sekä useimmiten elintarvikkeiden jalostuksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen. Kuljetusten vähäistä merkitystä kuvaa se, että esimerkiksi kilometrin takaa laivalla rahdattavan mutta hyvissä laidunnusolosuhteissa kasvatetun uusiseelantilaisen lampaanlihan hiilijalanjäljestä vai pari prosenttia syntyy rahtauksesta Suomeen. Espanjalaisen tomaatin ja kurkun ilmastovaikutukset jäävät pitkästä kuljetuksesta huolimatta jopa vain noin kymmenesosaan suomalaisten vastaavien tuotteiden hiilijalanjäljistä. 9

8 Elintarvikkeet Toisaalta paikallinen ruoantuotanto ylläpitää alueellista monitoimisuutta ja monialaisuutta sekä edistää osaltaan monimuotoisuuden säilymistä. Suomalaisen tuotannon näkökulmasta myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ja paikallisten ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen mahdollisuus Suomessa sekä huoltovarmuus tulee ottaa huomioon pohdittaessa syömiseen liittyviä ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä. Kestävät valinnat eivät ole yksiselitteisiä vaan riippuvat myös siis kuluttajien painotuksista. Kuluttajan suurin rooli elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vähentämisessä kohdistuu siis itse elintarvikkeiden valintaan, mutta ostokäyttäytyminen ja -matkat sekä ruoanvalmistus ja ruokahävikin synnyn esto ovat niitä tekijöitä, joilla kuluttaja voi myös merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttaa. Kaupassa hitaasti kiertävät pakasteet nostavat tuotteiden ilmastovaikutusta tuntuvasti. Tuoreet kauden mukaiset kasviperäiseen tuotantoon painottuvat elintarvikkeet muodostavat ympäristöä vähemmän rasittavan syömisen lähtökohdan. Juha-Matti Katajajuuri tutkija, DI MTT 10

9 Mitkä asiat ovat oleellisimpia ympäristövaikutusten vähentämisessä kuluttajan elintarvikevalinnoissa ja ruoanlaitossa? Korvaa eläinperäisiä tuotteita kasviperäisillä raaka-aineilla, näin syömisen ympäristövaikutukset vähenevät tuntuvasti. Ilmastovaikutuksia voi laskea todella tuntuvasti myös jo vaihtamalla naudanlihan sian- tai broilerinlihaan. Lihalla on yleensä kiloa kohden huomattavasti suuremmat ympäristörasitteet kuin kasviksilla, sillä eläimen lihan tuotantoon tarvitaan rehua, jolloin lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa täytyy myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet laskea mukaan. Lisäksi eläinperäisestä tuotannosta syntyy huomattavasti enemmän suoria prosessipäästöjä kuin kasvinviljelystä, esimerkiksi ammoniakkipäästöt karjan lannasta ja märehtijöiden metaanipäästöt. Elintarvikkeet Käytä luonnontuotteita, kuten marjoja, sieniä, riistaa ja luonnonkalaa. Ethän kalasta silti uhanalaisia kalalajeja. Huomioi myös, että ekologista ei ole se, että joudutaan ajamaan autolla kymmeniä kilometrejä, jotta päästään hankkimaan ko. luonnontuotteita. Jo 13 kilometrin automatka kilon marjojen tai sienien poimimiseksi edes takaisin (siis tarkoittaa että yhteensä noin 26 km!) voi aiheuttaa samansuuruisen hiilijalanjäljen kuin kilon siipikarjan- tai sianlihan tuotantoketjusta aiheutuu. Estä ruokahävikki hyvällä suunnittelulla ja käyttämällä raaka-aineet tehokkaasti hyödyksi niin, ettei raaka-aineita mene hukkaan. Valitse aina energiaa säästävin ruoan valmistustapa. Minimoi uunin käyttö sekä lieden käyttö vedenkeittämiseen ja suosi mikroaaltouunia. Esimerkiksi valmista puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan. Puuronvalmistus sähköliedellä kuluttaa noin kolme kertaa enemmän sähköä kuin mikroaaltouunissa valmistettaessa samalle annosmäärälle. Voit vähentää ympäristövaikutuksia esimerkiksi valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa. Annoskoon kasvaessa energian kulutus ei kasva oleellisesti, koska huomattava osa energiasta kuluu uunin ja sen rakenteiden lämmitykseen. Tällöin valmistettaessa yhdellä kertaa tai samalla uunin lämmittämisellä suurempi annos ruokaa valmistuksen päästöt tuoteyksikköä kohden pienenevät olennaisesti. Jos käyt ruokakaupassa autolla, niin osta riittävän suuri määrä kerralla tai tee ruokaostokset muiden asiointien yhteydessä, jolloin sinun ei tarvitse lähteä erikseen ruokakauppaan autolla. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Miten voin valmistaa ruokaa energiaa säästävästi? Pidä keittotaso, uuni ja astiat puhtaina. Pinttynyt ja kiinni palanut lika heikentävät lämmönsiirtokykyä, pidentävät kypsymisaikoja ja lisäävät energiankulutusta. 11

10 Käytä kannellisia ja paksupohjaisia keittoastioita. Elintarvikkeet Valitse samankokoinen tai keittolevyä/-aluetta hieman isompi kattila. Pienennä keittolevyn tehoa heti kiehumisen alettua. Kuumenna vettä vain tarpeen mukaan - se nopeuttaa kiehumista ja vähentää energiankulutusta. Esimerkiksi kasvisten ja juuresten keittämiseen riittää vesimäärä, joka juuri ja juuri peittää ne. Hauduta matalissa lämpötiloissa. Säädä keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpöä. Uunin jälkilämmön hyödyntäminen säästää sähköä noin 10 %. (Esimerkiksi 200 C:een lämmitetyssä uunissa on vielä puolen tunnin kuluttua virran katkaisemisesta lämpö 120 C.) Lähteet: Motiva, Työtehoseura, Onko luomu terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka? Luomun terveysvaikutuksista ei ole tehty kliinisiä kokeita ihmisillä. Luomutuotettuja raakaaineita on tutkittu monella eri tavalla. Tutkimuksissa on löydetty luomukasviksista esimerkiksi korkeampia c-vitamiinimääriä tai erilaisia flavonoideja. Nämä tutkimustulokset vaihtelevat tuotteittain, lajikkeittain ja vuosittain, sillä pitoisuuksiin vaikuttavat yleiset tuotanto-olosuhteet kuten auringon tai sateen määrä. Yksiselitteisesti ei siis voi sanoa, että aina ja kaikkialla kasvatettu luomukasvis poikkeaisi tavanomaisesta. Kuluttajat kokevat luomun terveelliseksi voidessaan välttää erilaisia lisäaineita. Tuotantotapa ilman kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita vastaa tarpeeseen ostaa mahdollisimman puhdasta ruokaa. Vähäinen jalostusaste ja antaa puolestaan osalle kuluttajista tunteen 12

11 ravitsemuksellisesti hyvän ruuan syömisestä. Jalostettujen luomutuotteiden vähäinen sallittujen lisäaineiden määrä ja esimerkiksi kokonainen käyttökielto keinotekoisten väri-, aromija makeutusaineiden osalta on osalle kuluttajista tärkeä valintaperuste. Luomutuotteista koostettavaan ruokavalioon kuuluvat samat valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeet terveellisestä syömisestä kuin yleensä. Lähteet: Finfood, Elintarvikkeet Onko luomumaito terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu maito? Luomumaidon ravitsemukselliseen koostumukseen vaikuttaa olennaisesti sama asia kuin yleensä maidon laatuun eli lehmän syömä rehu. Luomulehmät syövät luomurehua, jossa korostuu tuoreen, kuivatun tai säilötyn nurmirehun osuus. Luomurehuun kuuluu myös luomuviljaa ja hiven- tai kivennäisainelisä luomurehuksi hyväksyttyjen tuotteiden listalta. Runsaasti apilaa sisältävä rehu ja varsinkin pitkä laidunkausi parantavat maidon rasvan koostumusta ja lisäävät antioksidanttien määrää. Nämä tutkimustulokset vaihtelevat maittain ja vuodenajoittain, sillä pitoisuuksiin vaikuttavat yleiset tuotanto-olosuhteet kuten laiduntamisen mahdollisuus ja rehun ravintoarvot. Yksiselitteisesti ei siis voida sanoa, että aina ja kaikkialla tuotettu luomumaito poikkeaisi tavanomaisesta. Suomessa tavanomaiseen maitoon lisätään d-vitamiinia, joka häviää poistettaessa rasva maidosta. Luomumaitoon tätä täydennystä ei sallita. D-vitamiinin saannin varmistamiseksi onkin hyvä syödä riittävästi kalaa, käyttää leivän päällä vitaminoituja margariineja ja ruuan valmistuksessa rypsiöljyä sekä tarvittaessa varmistaa varsinkin talvella riittävä d-vitamiinin saanti vitamiinilisällä. Lähteet: Finfood, Onko luomu ympäristöystävällistä? Luomun kiistattomat ympäristöhyödyt liittyvät torjunta-aineiden vähäiseen käyttöön, pienempään ekotoksisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja typpitalouteen. Sitä vastoin useiden tieteellisten tutkimusten mukaan luomun ja tavanomaisen ympäristövaikutusten vertailussa tulokset esimerkiksi rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen suhteen vaihtelevat molempien hyväksi, ja vaihtelut tulosten välillä ovat suuria. Riippuu, miten asiaa tarkastellaan. Esimerkiksi satoa kohti syntynyt typpikuormitus jää luomutuotannossa pienemmäksi kuin tavanomaisessa viljelyssä kuitenkin sillä ehdolla, ettei luomutuotannon sato laske huomattavasti. Joidenkin tuotteiden kohdalla luomu voi olla hyvinkin ympäristöä kuormittavampi vaihtoehto, johtuen siitä että luomussa sadot saattavat olla pienempiä, jolloin esimerkiksi viljelyn aiheuttama ympäristönkuormitus tuotettua tuotetta kohti on suurempi kuin verrat- 13

12 Elintarvikkeet taessa tavanomaisesti tuotettuun. Erityisesti eläinperäisten tuotteiden vertailuissa luomun ilmasto- ja rehevöitymisvaikutuksien on suhteellisen usein raportoitu olevan tavanomaista suurempia. Lähde: MTT, Onko luomumaito ekologisempaa kuin tavanomaisesti tuotettu? Kyllä, sillä tutkimuksen mukaan maidontuotannossa luonnonmukainen tuotanto on kokonaisympäristövaikutuksiltaan merkittävästi tavanomaista tuotantoa parempaa. Luomutuotannossa ympäristöstä huolehditaan käyttämällä luonnon omia keinoja ruuan tuottamiseen. Luomumaidon tuotannossa ekologisuus rakentuu seuraavista osista: - Eläinten rehu tuotetaan ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Nämä korvataan kompostilla, vuoroviljelyllä, kasvuolosuhteisiin parhaiten sopivilla kasvilajikkeilla ja maan kunnosta pitkällä ajanjaksolla huolehtimalla. - Eläinten elinolosuhteet rakennetaan mahdollisimman eläimellisiksi. Luomutuotantoehtojen mukainen tuotanto takaa kaikkialla Euroopassa tietyn luomun minimitason. Luomulehmillä on eläintä kohden enemmän tilaa, jolloin ne voivat liikkua vapaasti. Ne voivat käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla, esimerkiksi laumaeläimenä lehmät haluavat syödä tai nukkua kaikki samaan aikaan. Luomulehmät pääsevät ulos myös talvella. Laidunkauden ulkopuolella ulkojaloittelutarhat ja pihatot mahdollistavat lehmille jaloittelun. Luomueläintilan tulee tuottaa vähintään puolet rehusta omalla tilalla tai lähinaapurien kanssa yhdessä. Tämä lisää tilakohtaista omavaraisuutta ja tilojen lähiympäristön monimuotoisuutta. Ravinnekierron ja toimintojen hyvällä suunnittelulla päästään siihen, että luomumaidontuotanto on energiatehokkaampaa. Lähteet: Suomen Ympäristökeskus, Finfood, Miten luomuruisleipä eroaa ympäristövaikutuksiltaan tavallisesta? Luomu on ruisleivän tuotannossa tuoteyksikköä kohti laskettuna ympäristöä kuormittavampi vaihtoehto johtuen alhaisista satotasoista ja viherlannoituksesta. Luomuruisleivän tuotannossa ravinnekuormitus pinta-alayksikköä kohden laskettuna sen sijaan on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomun parempaan ravinteiden hyödyntämistehokkuuteen ja vähäisempään ympäristökuormitukseen on kolme keskeistä tekijää: - biologisen typensidonnan hyväksikäyttö - karjanlannan tehokas hyödyntäminen - karjatalouden ja kasvinviljelyn vuorovaikutus 14

13 Luomussa lannoittaminen perustuu pääasiassa biologiseen typensidontaan ja karjanlantaan. Luomutilojen osalta lannoitus on muutakin kuin lannan levittämistä. Viljelyssä keskeisin kasvinravinne, typpi, tulee luomussa lähtökohtaisesti vain yhdestä lähteestä: biologisesta typensidonnasta palkokasvien ja typensitojabakteerien symbioosin avulla. Tärkeimmät palkokasvimme ovat puna-apila ja muut apilat, joita viljellään yleisimmin heinänurmiseoksina. Typpi on välttämätön osa mm. kasvien valkuaisainerakennetta ja on näin tärkein sadon määrään vaikuttava alkuaine. Typen sitominen tapahtuu apilan normaalin kasvun yhteydessä, joten tällainen lannoitusprosessi tapahtuu maan pinnan alla. Kukkivat apilapellotkin ovat harvinaista silmänruokaa, sillä apila korjataan ennen täyskukintaa. Koska apilan typensidontaan ei liity mitään pelloilla näkyvää toimintaa, jää asia helposti vähemmälle huomiolle kuin lannan levitys. Todellisuudessa käsitellään luomun keskeisintä ympäristöä säästävää prosessia! Elintarvikkeet Palkokasveihin sitoutuneesta typestä osa korjataan sadon mukana talteen, osa puolestaan jää satotähteinä ja juurien mukana peltoon. Peltoon jäänyt typpi vapautuu ajan kuluessa muiden kasvien käyttöön - tyypillisesti viljan. Jonkin verran ravinteita siirtyy rehusta maitoon ja lihaan, mutta suurin osa jää lantaan ja lannan mukana takaisin peltoon. Tilalla kasvaneesta rehusta syntynyt lanta ei ole maatilan ulkopuolelta tullut ravinnelisäys, vaan lanta toimii olemassa olevien ravinteiden kierrätysmekanismina. Luomutiloilla käytetään tuotettua satokiloa kohden prosenttia vähemmän typpeä kuin Suomen maataloudessa keskimäärin. Teollisesti valmistetun typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. 15

14 Elintarvikkeet Lisäksi luomuruista tuottavalla luomutilalla viljellään useita muita kasveja, jotta vuoroviljelyllä varmistetaan maan hyvä kunto sekä kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien ennaltaehkäisy. Eri kasvilajit monipuolistavat maiseman lisäksi tilalla kasvavaa eliöstöä niin maan päällä kuin mullassakin. Ravinteiden huuhtoutumista vesistöön vähentää ravinteiden sitominen maaperään. Esimerkiksi apilan juuriin useiden kymmenien senttien syvyyteen varastoitunut typpi ei pääse huuhtoutumaan samoin kuin pinnalle levitettävät kemialliset typpilannoitteet. Lähteet: Finfood, 2009, Suomen Ympäristökeskus, Onko vaalean lihan syönti ympäristöystävällisempää kuin punaisen lihan syönti? Kyllä, sillä esimerkiksi broilerin ja sianlihan ilmastovaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin naudanlihan. Eläinperäisistä proteiinilähteistä kananmunat, broilerinlihat, maito ja sianliha ovat ilmastovaikutuksiltaan vähäisimmät. Nautakarjan ja märehtijöiden ekologisena etuna on toisaalta, että ne pystyvät hyödyntämään ismisruoaksi kelpaamatonta heinää. Myös kasviperäisten tuotteiden välillä on isoja eroja. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Miksi naudanlihan syönnin sanotaan olevan epäekologista? Lihalla on yleensäkin suuremmat ympäristörasitteet kuin kasviksilla. Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat erityisen suuret johtuen märehdinnän aiheuttamista metaanipäästöistä. Sama pätee lampaanlihaan. Lisäksi naudat syövät kasvaakseen paljon rehua, myös viljaa. Lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa tulee myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet sisällyttää mukaan. Nautojen rehujen viljelystä aiheutuu muun muassa rehevöittäviä päästöjä. Lisäksi lannan varastoinnin ja levittämisen yhteydessä haihtuu hyvin runsaasti happamoitumista aiheuttavaa ammoniakkia. Toisaalta nautojen laidunnus vaikuttaa Suomen viljelyolosuhteissa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Globaalisti märehtijöillä on ruuantuotannossa oma ekologinen tehtävä, sillä ne muuttavat ihmisen ruuaksi sellaisten karujen alueiden kasvustoa, joilla ei pystytä tuottamaan ihmiselle sopivaa ruokaa. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Onko parempi ostaa ulkomainen luomu vai kotimainen tehotuotettu tuote? Tähän ei ole mahdollista löytää yleistävää vastausta, mutta tähän liittyen on tehty muun muassa tutkimus, jossa on vertailtu tavanomaisen ja luonnonmukaisen kinkuntuotannon ekotehokkuutta kahdella eri alueella Etelä-Suomessa ja Tanskassa. Kyseisessä tutkimuksessa 16

15 ekotehokkaimmaksi vaihtoehdoksi selvisi tanskalainen luomukinkku. Tanskalaisen luomukinkun jälkeen ekotehokkain vaihtoehto oli tanskalainen tavanomainen, suomalainen luonnonmukainen ja viimeisenä suomalainen tavanomainen kinkuntuotanto. Tutkimuksessa mitattiin ekotehokkuutta kahdella mittarilla, ekologisella selkärepulla ja energian kulutuksella. Ekologinen selkäreppu antoi tulokseksi Suomi luomu 123,8 kg Tanska luomu 128,0 kg Suomi tav. 187,9 kg Tanska tav. 208,8 kg Elintarvikkeet Energia-analyysi Tanska luomu 332,2 MJ Suomi luomu 491,1 MJ Tanska tav 452,9 MJ Suomi tav 516,8 MJ Lähde: Esa Aro-Heinilä, Kuinka paljon luonnonvaroja säästyisi, jos vaihtaisin liharuokavalion kasvisruokavalioon? Ruokavalion vaihtaminen vaikka vain viikoksi kasvispainotteisempaan pienentää ekologista selkäreppua. Jos joka päivä lihaa syövä muuttaa ruokavaliotaan siten, että syö lihaa vain kolme kertaa viikossa, säästyy luonnonvaroja noin kymmenen kiloa viikossa. Jos sekasyöjä ryhtyy viikoksi kasvissyöjäksi, säästyy noin 20 kiloa luonnonvaroja. Saman verran luonnonvarojen säästyy, kun maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä vaihtaa viikoksi vegaaniruokavalioon. Lähteet: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Mitä ympäristövaikutuksia broilerin tuotannolla on? Ihmisen päivittäin keskimäärin syömän broileriannoksen kokonaisympäristövaikutukset ovat esimerkiksi kolmasosa juuston päiväannoksen vaikutuksista ja kaksinkertaiset ruisleivän päiväannokseen verrattuna. Broileriketjussa merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät rehuviljan viljelystä tulevista ravinnehuuhtoumista ja broilerinlannasta haihtuvasta ammoniakista. Muiden broileriketjun vaiheiden kuten teurastuksen, lopputuotteen valmistuksen ja pakkaamisen prosessit ovat suhteellisen ekotehokkaita, ja niiden ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria verrattuna alkuvaiheen tuotantoon. 17

16 Elintarvikkeet Broilerien kasvatuksessa ja ruokinnassa syntyi suurin osa ketjun ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä (65%). Tähän vaikuttivat energiaperäiset päästöt, lannoitteiden tuotannossa ja käytössä vapautuva dityppioksidi ja broilerinlannan käsittelystä syntyvät metaani- ja dityppioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteellisen paljon broilerinkasvatuksessa, mikä johtuu pääasiassa kasvattamoiden suuresta energiantarpeesta. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri et al Miksi brasilialaista lihaa ei kannata ostaa? Koska brasilialainen liha jättää suuren ekologisen jalanjäljen Amazonin sademetsiin. Amazonin sademetsä on maailman monimuotoisin ekosysteemi. Amazonin sademetsää kuitenkin hävitetään lihakarjan laidunmaiden tieltä hurjaa vauhtia. Esimerkiksi kesien 2005 ja 2006 välisenä aikana Amazonin sademetsää tuhottiin pääasiassa pihvilihantuotannon vuoksi yli neliökilometriä (Pirkanmaan kokoinen alue). Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on karjan laidunmaana ja loput suurimmaksi osaksi karjalle kasvatettavan soijarehun viljelymaana. Sademetsien tuhoaminen myös kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia. Lisäksi karjankasvatuksesta vapautuu metaania ja typen oksideja, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Maailmanlaajuisesti karjankasvatuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat jo liikenteen päästöjä suuremmat. Brasiliassa tuotetun lihan ilmastovaikutusta lisää sen kuljetus Suomeen. Lisäksi lihakarjan rehuna käytetään soijaa, jonka viljely on Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Lähde: WWF Suomi, Miten pihvinystävä voi välttää tukemasta sademetsien tuhoutumista? Valitsemalla lautaselle lähellä tuotettua naudanlihaa sekä kotimaisia kasviksia, kalaa ja riistaa. Kotimaisen naudanlihan tuotanto uhkaa sademetsiä huomattavasti vähemmän kuin kaukaa tuotu brasilialainen liha tai Suomessa soijalla kasvatettu broileri ja porsaanliha. Lähde: WWF Suomi, Mitä ympäristövaikutuksia juuston tuotannolla on? Juustokilon ympäristövaikutukset ovat yleisesti ottaen suhteellisen suuret johtuen siitä, että juustokilon tuotantoon tarvitaan noin kymmenen kiloa maitoa. Juuston ilmastovaikutukset ovat erityisen suuret johtuen märehdinnän aiheuttamista metaanipäästöistä. Juustoketjun 18

17 suurin kuormitus aiheutui vuonna 2003 MTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan alkutuotannosta ja ennen kaikkea eläimistä aiheutuvista päästöistä sekä peltoviljelyn kuormituksesta. Rehevöittäviä päästöjä syntyi eniten rehujen viljelystä maitotiloilla, happamoituminen aiheutui pääosin lehmien lannan varastoinnin ja levittämisen yhteydessä haihtuvista ammoniakkipäästöistä. Lisäksi naudat syövät kasvaakseen paljon rehua, myös viljaa. Lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa tulee myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet sisällyttää mukaan. Elintarvikkeet Lähde: Voutilainen et al. 2003, ja Katajajuuri, suullinen tiedonanto, Paljonko yhden juustokilon tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä? Yhden juustokilon tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vastasivat noin 60 kilometrin henkilöautolla ajon kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2003 MTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan. Juuston tuotannon kasvihuonekaasuista vain noin kolmannes aiheutuu hiilidioksidista. Hiilidioksidiekvivalentteina noin 13 kiloa per juustokilo. Lähde: Voutilainen et al Mistä voi erottaa, minkälaisissa häkeissä munat on tuotettu? Tuotantotapa selviää kananmunapakkauksen merkinnöistä ja kananmunan kuoren leimasta. Kananmunan kuoressa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan. Suomessa kanamunia tuotetaan luomu-, lattia- ja häkkikanaloissa. 0 = luomumuna Tuotetaan luomukanaloissa, joissa kanat elävät vapaina, kuten lattiakanaloissa eli kuopivat, kylpevät, munivat pesiin, nukkuvat orsilla ja ulkoilevat sään ja olosuhteiden salliessa. Kanat ruokitaan pääosin luomurehulla. Luomumunat tunnistaa Luomu -valvottua tuotantoa -aurinkomerkistä tai Leppäkerttu-merkistä. 2 = lattiamuna Tuotetaan lattiakanaloissa, joissa kanat voivat liikkua vapaasti, kuopia jaloillaan, kylpeä hiekassa, istua parvella ja munia pesiin. Pakkauksissa käytetään virallisia merkintöjä lattiakanojen munia ja lattiakanalasta tai kauppanimiä kuten vapaan kanan munia ja vapaa tai onnellisen kanan munia 3 = häkki- ja virikehäkkimuna 19

18 Elintarvikkeet Valtaosa Suomessa myytävistä kananmunista on tuotettu perinteisissä häkkikanaloissa. Osa tuotetaan myös uudenlaisissa varustelluissa häkeissä eli virikehäkeissä. Vuoden 2012 alusta perinteiset häkkikanalat poistuvat käytöstä koko EU:n alueella. Vanhat häkit korvataan virikehäkeillä. Virikehäkeissä kanoilla on paremmat mahdollisuudet lajinomaiseen käyttäytymiseen, sillä häkeissä on pesä, orsi ja pehkua. Virikehäkissä tuotettuja munia myydään mm. kauppanimillä orsikanalan munia tai virkku. Lähteet: Finfood, Miksi on parempi syödä perunaa kuin riisiä? Vedenalaisessa riisintuotannossa aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasuja kuten metaania ja typpioksiduulia, ja siten sen viljely lisää ilmastonmuutosta. Annos keitettyä riisiä aiheuttaa 3-9 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin energiamäärältään sama kolmen perunan annos. Lähde: Katajajuuri 2009, suullinen tiedonanto 18 Miksi uppopaistettujen ranskanperunoiden syöntiä tulisi välttää? Koska ranskanperunat, ja lähes kaikki muut pakasteena myytävät valmisruoat, sisältävät usein palmuöljyä. Palmuöljyä sisältävien tuotteiden käyttöä tulisi välttää, koska palmuöljytuotantoon liittyy monia eettisiä ongelmakohtia. Palmuöljytuotannon tieltä kaadetaan muun muassa sademetsää Indonesian ja Malesian alueella. Samalla tuhoutuu monimuotoisuudel- 20

19 taan maapallon rikkaimpia alueita ja monet lajit ovat uhassa kuolla sukupuuttoon elinympäristöjen tuhoutuessa. Lähde: WWF Suomi, Paljonko yhden kaurahiutalekilon tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä? MTT:n vuonna 2003 julkaiseman tutkimuksen mukaan yhden kaurahiutalekilon tuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat noin kahden kilometrin autolla tehdyn ajomatkan hiilidioksidipäästöjä ja tuotantoketjun ilmastovaikutus kokonaisuudessaan noin 4 kilometrin autolla tehdyn ajomatkan kasvihuonekaasupäästöjä. Elintarvikkeet Lähde: Katajajuuri et al Mitä ympäristövaikutuksia soijan tuotannolla on? Soijan viljelyn takia kaadetaan Amazonin sademetsää. Soijapapuplantaasit tarvitsevat yhä enemmän tilaa, siksi soijan viljely on yksi Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Suurin osa soijasta käytetään lihakarjan rehuna, ei ihmisten ruokana. Soijan tuotantoa ja samalla myös sademetsien raivaamista soijaviljelmien tieltä on vauhdittanut eläinrehun kysynnän kasvu Euroopassa. Lähde: WWF Suomi, Pitäisikö soijatuotteita boikotoida, koska niiden tuotanto tuhoaa sademetsiä? Soijan viljely on Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Kuitenkin suurin osa tästä soijasta käytetään lihakarjan rehuna, eikä ihmisten ruokana. Siksi soijaa sisältävää kasvisravintoa ei kannata boikotoida, sillä soija on tärkeä toimeentulonlähde monelle kehitysmaalle, ja koska kasvisravinnon tuottamiseen tarvitaan vähemmän maa-alaa kuin lihan tuottamiseen, ja se tekee kasvispainotteisesta ruoasta ekologisemman vaihtoehdon. Soijatuotteiden boikotoinnin sijaan pyri valitsemaan vastuullisesti tuotettuja soijatuotteita, kuten RTRS-yhdistykseen kuuluvien valmistajien tuottamia soijatuotteita. Lähde: WWF Suomi, Mistä voin tietää, että ostamani soijatuotteet on vastuullisesti tuotettu? Ostamalla soijatuotteita, joiden valmistajat kuuluvat vastuullisen soijatuotannon yhdistykseen eli RTRS:ään (Round Table on Responsible Soy). Yhdistys kehittää taloudellisesti kannattavaa, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ympäristöystävällista soijantuotantoa. Suomessa 21

20 tutut Alprosoja ja Unilever kuuluvat yhdistykseen. Elintarvikkeet Lisätietoa yhdistyksestä ja siihen kuuluvista valmistajista: www. responsiblesoy.org Lähde: WWF Suomi, Mitä asioita eettisen kuluttajan tulee harkita ennen kalatuotteiden ostoa? Älä osta liian pieniä kaloja. Kysy kauppiaaltasi kaloja, jotka ovat suurempia kuin niiden alamitta. Kalakannan säilymiselle on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi kuteakseen edes kerran ennen kuin ne pyydetään. Kaikille tavallisille kauppakaloille ei ole määritelty alamittaa lainkaan, vaan alamittamääräykset koskevat vain tiettyjä kalalajeja, kuten lohta ja taimenta. Selvitä ja varmista itse, että ostamasi kalat tai äyriäiset eivät ole uhanalaisia. Kauppiaalta kannattaa tiedustella kalan alkuperää. Aina kysymyksiin ei ehkä osata vastata, mutta siitä ei kannata lannistua, sillä kysymällä voi vaikuttaa tiedon lisääntymiseen ja kestävän kalastuksen kehittymiseen. Suosi paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, sillä se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lähialueelta pyydetty kala on todennäköisesti myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu. Kotimaisen kalan suosiminen tukee myös suomalaista kalastuselinkeinoa. Uutta kokeilemalla ja kalalajeja vaihtelemalla voi pienentää suosituimpiin ja eniten pyydettyihin lajeihin kohdistuvaa painetta. Osta ympäristömerkittyä kalaa, jos sellainen vaihtoehto on tarjolla. Kala- ja äyriäistuotteissa on toistaiseksi vähän ympäristömerkittyjä tuotteita. Joistakin kuluttajille suunnatuista, tuoduista kalatuotteista löytyy Suomessakin esimerkiksi MSC-merkintä (Marine Stewardship Council). Suurkeittiöille on jo tarjolla MSC-merkittyjä tuotteita. Lähde: WWF Suomi, Mitä tarkoittaa kalatuotteissa merkintä, MSC? MSC eli Marine Stewardship Council on yksityinen kansainvälinen säätiö, joka edistää kestävää kalastusta maailman merissä. MSC myöntää ympäristömerkintöjä kala- ja äyriäistuotteille, ja sertifioinnin tekevät riippumattomat asiantuntijat. Lähde: WWF Suomi, Mitä kalalajeja on epäeettistä syödä ja kalastaa? Vältä trooppisista meristä pyydettyjä tai kasvatettuja katkarapuja, sillä sekä niiden kalastuk- 22

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki

Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Vesi- ja hiilijalanjäljestäkö uhka naudanlihantuotannolle? Erkki Joki-Tokola MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki erkki.joki-tokola@mtt.fi OTSIKON TAUSTALLA MAAILMAN VÄKILUVUN KASVU FOSSIILLISEN ENERGIAN

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin

TUTKIVA OPPIMINEN, HAVAINNOINTI: Tutustutaan ympäristömerkkeihin PERUSTELE VÄITTÄMÄT: Ympäristöystävällinen ruoka Ruokaa syödään päivittäin ja ruokavalinnoilla on suuri vaikutus ympäristöön. Tutustutaan erilaisiin tapoihin vähentää oman syömisen ympäristökuormitusta.

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito

Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito Tuomo Tupasela, erikoistutkija, Luke 6.10.2016, Vanha Ylioppilastalo, Helsinki 2 4.10.2016 Luke ja maitotutkimus http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuusruokaketjussa/tuoteturvallisuus/omavalvonta/elintarvikkeidenkylmaketju-ei-saa-katketa

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI

SINIVALKOINEN JALANJÄLKI SINIVALKOINEN JALANJÄLKI Kampanjatutkimus 9..06 Tutkimuksen käytännön toteuttaja: Taloustutkimus Oy Marko Perälahti Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisuuden ja paikallisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta. Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Ravinteiden kierrätys on osa kiertotaloutta Ravinteiden kierrätyksen ideapäivä Turku 12.1.2015 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 16.1.2015 Luonnonvarojen hupeneminen ja ilmastonmuutos Väestönkasvu

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta Kalle Erkkilä / WWF Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta TNS Gallup / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 2013 Kohderyhmä ja tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI) Gloener-, Sekki- ja Biovaiku- hankkeiden loppuseminaari 6.3. 29 Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä

Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Viranomaisen keinot edistää luomusiemenen käyttöä Tuottavaa luomua, Hollola Ylitarkastaja Evira Tämä esitys Viranomainen (Evira, ELY-keskukset) ei anna lainsäädäntöä, eli viranomaisen keinot ovat Ohjeistus

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri

Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija, projektipäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Biotekniikka- ja elintarviketutkimus 4.9.2007 Kariniemen broilerintuotantoketjun ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Maatalouden ravinteet kiertoon 29.1.2016 Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus Sivu 1 31.1.2016 Sivu 2 31.1.2016 Sivu 3 31.1.2016 Kiertotalous Joka vuosi ylikulutuspäivä tulee

Lisätiedot