Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen"

Transkriptio

1 SUOMEN KULUTTAJALIITTO RY 2009

2 Vastaava toimittaja: Juha Beurling Toimittaja: Jenni Vainioranta Kuvitus, taitto ja tekstin tarkistuttaminen alkuperäislähteillä: Päivi Kukkonen Kuvat: Stock.XCHNG julkaisuvapaiden kuvien kuvapalvelu. Luvat kuvien julkaisemiseen on kysytty kuvien valokuvaajilta. Tekstissä ilmenevien tietojen oikeellisuudesta vastaa niiden kohdalla ilmenevä luotettavaksi katsottu lähde. Suomen Kuluttajaliitto ry Malminrinne 1 B Helsinki Puh.(09) , Fax.(09) ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Sisällys Esipuhe sivut 6-7 Elintarvikkeet sivut 8-35 Autoilu sivut Koti ja asuminen sivut Vaatteet sivut Lähteet sivut Eettinen Valinta sivut

4 ESIPUHE Elämme kriittisiä hetkiä. Ilmastonmuutoksen edetessä aimo harppauksin, luonnonvarojen huvetessa silmiemme edessä sekä tuotantoeläinten ja miljoonien työntekijöiden kärsiessä surkeista elinolosuhteista on meidän tehtävä valinta. Haluammeko olla mukana tukemassa nykytilannetta vai haluammeko muuttaa sitä? Eettinen kuluttaminen oli vuosisatojen ajan suomalaisten arkipäivää. Taloudellinen niukkuus tarkoitti säästeliäisyyttä. Mikäli keskivertosuomalainen olisi vaikkapa 1930-luvulla halunnut heittää roskiin sukat, joihin oli tullut pieni reikä, olisi häntä pidetty hyvin outona. Samoin olisi käynyt, mikäli hän olisi esimerkiksi omistanut lukuisia kenkäpareja. Nykyajan taloudellinen vauraus ja massiivinen teollinen tuotanto ovat mahdollistaneet aivan erilaisen arjen. Elämme keskellä sitä tavaroiden paljoutta, jonka itse ihmiskuntana olemme luoneet. Sen seurauksien kanssa olemme nyt joutuneet kasvotusten. Siihen aikaan, josta yllämainitut esimerkit kertovat, ei käytetty termiä eettinen kuluttaminen. Käsitettä ei tarvittu, sillä ihmiskunnan toiminta oli kokonaisuudessaan huomattavasti kestävämmällä pohjalla, mikäli mittatikuksi valitaan esimerkiksi luonnonvarojen kulutus ja ilmastonmuutos. Tarve puhua eettisestä kuluttamisesta sekä ennen kaikkea toimia sen mukaisesti on tänä päivänä mitä ilmeisin. Muun muassa tämän takia Suomen Kuluttajaliitto ry:ssä käynnistettiin vuoden 2007 alussa Eettisyys esiin! projekti. Kyseisen hankkeen tarkoituksena oli tarjota kuluttajille ennen kaikkea luotettavaa tietoa eettisen kuluttamisen moninaisiin kysymyksiin. Ensimmäisenä luotiin helppoja, aihekohtaisia vinkkilistoja sekä laajan hakukoneen sisältävä Internet-sivusto Internet-pohjaisen neuvontapalvelun lisäksi eettisen kuluttamisen neuvonnan saatavuutta haluttiin laajentaa, jotta mahdollisimman monella suomalaisella olisi mahdollisuus saada vastauksia kysymyksiinsä. Näin syntyi ajatus maamme historian ensimmäisen eettisen kuluttamisen puhelin- ja sähköpostineuvonnan perustamisesta. Tähän kirjaan on koottu eettiseen kuluttamiseen liittyviä vuoden 2008 ja 2009 aika saatuja kysymyksiä sekä niihin laaditut vastaukset. Kysymyksiä on tullut niin puhelimitse, sähköpostitse, yllämainittujen Internet-sivujen kautta kuin proaktiivisesti keräämällä. Kirja on suunniteltu pääasiassa hakuteokseksi, johon on helppo palata, kun tiedonjano yllättää. Toivottavasti tähän kirjaan kerätty materiaali rohkaisee ja auttaa mahdollisimman monia kuluttajia tekemään eettisiä valintoja. 6

5 ( ) 7

6 Elintarvikkeet

7 JOHDANTO Ravinnon osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on % ja muista ympäristövaikutuksista, kuten rehevöitymisestä ja monimuotoisuuden vähenemisestä, vielä huomattavasti suurempi. Kasvipohjaisiin raaka-aineisiin perustuva ruoka on useimmiten eläinperäisistä raaka-aineista tuotettua ruokaa ympäristöä vähemmän kuormittavaa. Erityisesti juuston sekä naudan- ja lampaanlihan ympäristövaikutukset ja varsinkin ilmastovaikutukset ovat suuret suhteessa muihin elintarvikkeisiin. Siipikarjan ja sianlihan ilmastovaikutukset ovat selvästi pienemmät kuin naudanlihan. Jo vaihtamalla naudanlihankulutus broilerin- ja sianlihan kulutuksee säästäisimme noin % ruoan tuotannon ilmastovaikutuksista. Myöskään maidon ja kananmunan ympäristövaikutukset eivät ole tuotekiloa kohti kovin suuret, mutta maidon ja maitotuotteiden kuormittavuuden tekee kokonaisuudessaan merkittäväksi niiden suuret käyttömäärät Suomessa. Eläinperäisistä tuotteista välttämättömän proteiinitarpeen saakin ilmastoystävällisimmin täytetyksi kananmunalla ja broilerinlihalla. Elintarvikkeet Luonnon antimien, kuten riistan, kalan sekä sienten ja marjojen keruu ja käyttö ovat kestäviä valintoja. Myös avomaatuotteiden, erityisesti juuresten, mutta myös hedelmien, viljojen ja viljatuotteiden ympäristövaikutukset ovat elintarvikkeista pienimmästä päästä. Tuoreet kasvikset ovat luontaisena satokautenaan ja tehokkaasti varastoituna ympäristövaikutustensa kannalta parhaimmillaan. Riisin ilmastovaikutukset ovat sitten jo taas esimerkiksi perunaa selvästi suuremmat. Pohjolassa kasvatettujen kasvihuonetuotteiden hiilijalanjälki on useimmiten hyvin suuri. Varsinkin ympärivuotisesti tuotettuna se on samaa suuruusluokkaa kuin broilerin- ja sianlihan ilmastovaikutukset kiloa kohden. Toisaalta kasvihuonetuotteiden muut ympäristövaikutukset ovat hyvin vähäisiä Pohjolassa, kun taas esimerkiksi espanjanlaisen kasvihuonetuotannon seurauksena maaperä on suolaantunut keinokastelun vuoksi, ja siellä torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöön liittyy suurempia riskejä niin maaperän pilaantumisen kuin ihmisten kannalta. Raaka-aineiden tuotantotapa ja olosuhteet kuten viljelyosaaminen, sääolot ja maaperän kasvukunto, vaikuttavat eniten elintarvikkeiden ympäristövaikutusten syntyyn, mutta sitä vastoin esimerkiksi pakkausten ja kuljetusten osuus sekä useimmiten elintarvikkeiden jalostuksen osuus elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on vähäinen. Kuljetusten vähäistä merkitystä kuvaa se, että esimerkiksi kilometrin takaa laivalla rahdattavan mutta hyvissä laidunnusolosuhteissa kasvatetun uusiseelantilaisen lampaanlihan hiilijalanjäljestä vai pari prosenttia syntyy rahtauksesta Suomeen. Espanjalaisen tomaatin ja kurkun ilmastovaikutukset jäävät pitkästä kuljetuksesta huolimatta jopa vain noin kymmenesosaan suomalaisten vastaavien tuotteiden hiilijalanjäljistä. 9

8 Elintarvikkeet Toisaalta paikallinen ruoantuotanto ylläpitää alueellista monitoimisuutta ja monialaisuutta sekä edistää osaltaan monimuotoisuuden säilymistä. Suomalaisen tuotannon näkökulmasta myös taloudelliset ja työllisyysvaikutukset ja paikallisten ympäristövaikutusten hallinnan ja vähentämisen mahdollisuus Suomessa sekä huoltovarmuus tulee ottaa huomioon pohdittaessa syömiseen liittyviä ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä. Kestävät valinnat eivät ole yksiselitteisiä vaan riippuvat myös siis kuluttajien painotuksista. Kuluttajan suurin rooli elintarvikkeiden ympäristövaikutusten vähentämisessä kohdistuu siis itse elintarvikkeiden valintaan, mutta ostokäyttäytyminen ja -matkat sekä ruoanvalmistus ja ruokahävikin synnyn esto ovat niitä tekijöitä, joilla kuluttaja voi myös merkittävästi ympäristövaikutuksiin vaikuttaa. Kaupassa hitaasti kiertävät pakasteet nostavat tuotteiden ilmastovaikutusta tuntuvasti. Tuoreet kauden mukaiset kasviperäiseen tuotantoon painottuvat elintarvikkeet muodostavat ympäristöä vähemmän rasittavan syömisen lähtökohdan. Juha-Matti Katajajuuri tutkija, DI MTT 10

9 Mitkä asiat ovat oleellisimpia ympäristövaikutusten vähentämisessä kuluttajan elintarvikevalinnoissa ja ruoanlaitossa? Korvaa eläinperäisiä tuotteita kasviperäisillä raaka-aineilla, näin syömisen ympäristövaikutukset vähenevät tuntuvasti. Ilmastovaikutuksia voi laskea todella tuntuvasti myös jo vaihtamalla naudanlihan sian- tai broilerinlihaan. Lihalla on yleensä kiloa kohden huomattavasti suuremmat ympäristörasitteet kuin kasviksilla, sillä eläimen lihan tuotantoon tarvitaan rehua, jolloin lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa täytyy myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet laskea mukaan. Lisäksi eläinperäisestä tuotannosta syntyy huomattavasti enemmän suoria prosessipäästöjä kuin kasvinviljelystä, esimerkiksi ammoniakkipäästöt karjan lannasta ja märehtijöiden metaanipäästöt. Elintarvikkeet Käytä luonnontuotteita, kuten marjoja, sieniä, riistaa ja luonnonkalaa. Ethän kalasta silti uhanalaisia kalalajeja. Huomioi myös, että ekologista ei ole se, että joudutaan ajamaan autolla kymmeniä kilometrejä, jotta päästään hankkimaan ko. luonnontuotteita. Jo 13 kilometrin automatka kilon marjojen tai sienien poimimiseksi edes takaisin (siis tarkoittaa että yhteensä noin 26 km!) voi aiheuttaa samansuuruisen hiilijalanjäljen kuin kilon siipikarjan- tai sianlihan tuotantoketjusta aiheutuu. Estä ruokahävikki hyvällä suunnittelulla ja käyttämällä raaka-aineet tehokkaasti hyödyksi niin, ettei raaka-aineita mene hukkaan. Valitse aina energiaa säästävin ruoan valmistustapa. Minimoi uunin käyttö sekä lieden käyttö vedenkeittämiseen ja suosi mikroaaltouunia. Esimerkiksi valmista puuro mikroaaltouunissa lieden sijaan. Puuronvalmistus sähköliedellä kuluttaa noin kolme kertaa enemmän sähköä kuin mikroaaltouunissa valmistettaessa samalle annosmäärälle. Voit vähentää ympäristövaikutuksia esimerkiksi valmistamalla enemmän ruokaa kerralla, pakastamalla ja lämmittämällä mikroaaltouunissa. Annoskoon kasvaessa energian kulutus ei kasva oleellisesti, koska huomattava osa energiasta kuluu uunin ja sen rakenteiden lämmitykseen. Tällöin valmistettaessa yhdellä kertaa tai samalla uunin lämmittämisellä suurempi annos ruokaa valmistuksen päästöt tuoteyksikköä kohden pienenevät olennaisesti. Jos käyt ruokakaupassa autolla, niin osta riittävän suuri määrä kerralla tai tee ruokaostokset muiden asiointien yhteydessä, jolloin sinun ei tarvitse lähteä erikseen ruokakauppaan autolla. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Miten voin valmistaa ruokaa energiaa säästävästi? Pidä keittotaso, uuni ja astiat puhtaina. Pinttynyt ja kiinni palanut lika heikentävät lämmönsiirtokykyä, pidentävät kypsymisaikoja ja lisäävät energiankulutusta. 11

10 Käytä kannellisia ja paksupohjaisia keittoastioita. Elintarvikkeet Valitse samankokoinen tai keittolevyä/-aluetta hieman isompi kattila. Pienennä keittolevyn tehoa heti kiehumisen alettua. Kuumenna vettä vain tarpeen mukaan - se nopeuttaa kiehumista ja vähentää energiankulutusta. Esimerkiksi kasvisten ja juuresten keittämiseen riittää vesimäärä, joka juuri ja juuri peittää ne. Hauduta matalissa lämpötiloissa. Säädä keittäessä ja paistaessa teho ajoissa pienemmälle ja hyödynnä jälkilämpöä. Uunin jälkilämmön hyödyntäminen säästää sähköä noin 10 %. (Esimerkiksi 200 C:een lämmitetyssä uunissa on vielä puolen tunnin kuluttua virran katkaisemisesta lämpö 120 C.) Lähteet: Motiva, Työtehoseura, Onko luomu terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu ruoka? Luomun terveysvaikutuksista ei ole tehty kliinisiä kokeita ihmisillä. Luomutuotettuja raakaaineita on tutkittu monella eri tavalla. Tutkimuksissa on löydetty luomukasviksista esimerkiksi korkeampia c-vitamiinimääriä tai erilaisia flavonoideja. Nämä tutkimustulokset vaihtelevat tuotteittain, lajikkeittain ja vuosittain, sillä pitoisuuksiin vaikuttavat yleiset tuotanto-olosuhteet kuten auringon tai sateen määrä. Yksiselitteisesti ei siis voi sanoa, että aina ja kaikkialla kasvatettu luomukasvis poikkeaisi tavanomaisesta. Kuluttajat kokevat luomun terveelliseksi voidessaan välttää erilaisia lisäaineita. Tuotantotapa ilman kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita vastaa tarpeeseen ostaa mahdollisimman puhdasta ruokaa. Vähäinen jalostusaste ja antaa puolestaan osalle kuluttajista tunteen 12

11 ravitsemuksellisesti hyvän ruuan syömisestä. Jalostettujen luomutuotteiden vähäinen sallittujen lisäaineiden määrä ja esimerkiksi kokonainen käyttökielto keinotekoisten väri-, aromija makeutusaineiden osalta on osalle kuluttajista tärkeä valintaperuste. Luomutuotteista koostettavaan ruokavalioon kuuluvat samat valtion ravitsemusneuvottelukunnan ohjeet terveellisestä syömisestä kuin yleensä. Lähteet: Finfood, Elintarvikkeet Onko luomumaito terveellisempää kuin tavanomaisesti tuotettu maito? Luomumaidon ravitsemukselliseen koostumukseen vaikuttaa olennaisesti sama asia kuin yleensä maidon laatuun eli lehmän syömä rehu. Luomulehmät syövät luomurehua, jossa korostuu tuoreen, kuivatun tai säilötyn nurmirehun osuus. Luomurehuun kuuluu myös luomuviljaa ja hiven- tai kivennäisainelisä luomurehuksi hyväksyttyjen tuotteiden listalta. Runsaasti apilaa sisältävä rehu ja varsinkin pitkä laidunkausi parantavat maidon rasvan koostumusta ja lisäävät antioksidanttien määrää. Nämä tutkimustulokset vaihtelevat maittain ja vuodenajoittain, sillä pitoisuuksiin vaikuttavat yleiset tuotanto-olosuhteet kuten laiduntamisen mahdollisuus ja rehun ravintoarvot. Yksiselitteisesti ei siis voida sanoa, että aina ja kaikkialla tuotettu luomumaito poikkeaisi tavanomaisesta. Suomessa tavanomaiseen maitoon lisätään d-vitamiinia, joka häviää poistettaessa rasva maidosta. Luomumaitoon tätä täydennystä ei sallita. D-vitamiinin saannin varmistamiseksi onkin hyvä syödä riittävästi kalaa, käyttää leivän päällä vitaminoituja margariineja ja ruuan valmistuksessa rypsiöljyä sekä tarvittaessa varmistaa varsinkin talvella riittävä d-vitamiinin saanti vitamiinilisällä. Lähteet: Finfood, Onko luomu ympäristöystävällistä? Luomun kiistattomat ympäristöhyödyt liittyvät torjunta-aineiden vähäiseen käyttöön, pienempään ekotoksisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen ja typpitalouteen. Sitä vastoin useiden tieteellisten tutkimusten mukaan luomun ja tavanomaisen ympäristövaikutusten vertailussa tulokset esimerkiksi rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen suhteen vaihtelevat molempien hyväksi, ja vaihtelut tulosten välillä ovat suuria. Riippuu, miten asiaa tarkastellaan. Esimerkiksi satoa kohti syntynyt typpikuormitus jää luomutuotannossa pienemmäksi kuin tavanomaisessa viljelyssä kuitenkin sillä ehdolla, ettei luomutuotannon sato laske huomattavasti. Joidenkin tuotteiden kohdalla luomu voi olla hyvinkin ympäristöä kuormittavampi vaihtoehto, johtuen siitä että luomussa sadot saattavat olla pienempiä, jolloin esimerkiksi viljelyn aiheuttama ympäristönkuormitus tuotettua tuotetta kohti on suurempi kuin verrat- 13

12 Elintarvikkeet taessa tavanomaisesti tuotettuun. Erityisesti eläinperäisten tuotteiden vertailuissa luomun ilmasto- ja rehevöitymisvaikutuksien on suhteellisen usein raportoitu olevan tavanomaista suurempia. Lähde: MTT, Onko luomumaito ekologisempaa kuin tavanomaisesti tuotettu? Kyllä, sillä tutkimuksen mukaan maidontuotannossa luonnonmukainen tuotanto on kokonaisympäristövaikutuksiltaan merkittävästi tavanomaista tuotantoa parempaa. Luomutuotannossa ympäristöstä huolehditaan käyttämällä luonnon omia keinoja ruuan tuottamiseen. Luomumaidon tuotannossa ekologisuus rakentuu seuraavista osista: - Eläinten rehu tuotetaan ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Nämä korvataan kompostilla, vuoroviljelyllä, kasvuolosuhteisiin parhaiten sopivilla kasvilajikkeilla ja maan kunnosta pitkällä ajanjaksolla huolehtimalla. - Eläinten elinolosuhteet rakennetaan mahdollisimman eläimellisiksi. Luomutuotantoehtojen mukainen tuotanto takaa kaikkialla Euroopassa tietyn luomun minimitason. Luomulehmillä on eläintä kohden enemmän tilaa, jolloin ne voivat liikkua vapaasti. Ne voivat käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla, esimerkiksi laumaeläimenä lehmät haluavat syödä tai nukkua kaikki samaan aikaan. Luomulehmät pääsevät ulos myös talvella. Laidunkauden ulkopuolella ulkojaloittelutarhat ja pihatot mahdollistavat lehmille jaloittelun. Luomueläintilan tulee tuottaa vähintään puolet rehusta omalla tilalla tai lähinaapurien kanssa yhdessä. Tämä lisää tilakohtaista omavaraisuutta ja tilojen lähiympäristön monimuotoisuutta. Ravinnekierron ja toimintojen hyvällä suunnittelulla päästään siihen, että luomumaidontuotanto on energiatehokkaampaa. Lähteet: Suomen Ympäristökeskus, Finfood, Miten luomuruisleipä eroaa ympäristövaikutuksiltaan tavallisesta? Luomu on ruisleivän tuotannossa tuoteyksikköä kohti laskettuna ympäristöä kuormittavampi vaihtoehto johtuen alhaisista satotasoista ja viherlannoituksesta. Luomuruisleivän tuotannossa ravinnekuormitus pinta-alayksikköä kohden laskettuna sen sijaan on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomun parempaan ravinteiden hyödyntämistehokkuuteen ja vähäisempään ympäristökuormitukseen on kolme keskeistä tekijää: - biologisen typensidonnan hyväksikäyttö - karjanlannan tehokas hyödyntäminen - karjatalouden ja kasvinviljelyn vuorovaikutus 14

13 Luomussa lannoittaminen perustuu pääasiassa biologiseen typensidontaan ja karjanlantaan. Luomutilojen osalta lannoitus on muutakin kuin lannan levittämistä. Viljelyssä keskeisin kasvinravinne, typpi, tulee luomussa lähtökohtaisesti vain yhdestä lähteestä: biologisesta typensidonnasta palkokasvien ja typensitojabakteerien symbioosin avulla. Tärkeimmät palkokasvimme ovat puna-apila ja muut apilat, joita viljellään yleisimmin heinänurmiseoksina. Typpi on välttämätön osa mm. kasvien valkuaisainerakennetta ja on näin tärkein sadon määrään vaikuttava alkuaine. Typen sitominen tapahtuu apilan normaalin kasvun yhteydessä, joten tällainen lannoitusprosessi tapahtuu maan pinnan alla. Kukkivat apilapellotkin ovat harvinaista silmänruokaa, sillä apila korjataan ennen täyskukintaa. Koska apilan typensidontaan ei liity mitään pelloilla näkyvää toimintaa, jää asia helposti vähemmälle huomiolle kuin lannan levitys. Todellisuudessa käsitellään luomun keskeisintä ympäristöä säästävää prosessia! Elintarvikkeet Palkokasveihin sitoutuneesta typestä osa korjataan sadon mukana talteen, osa puolestaan jää satotähteinä ja juurien mukana peltoon. Peltoon jäänyt typpi vapautuu ajan kuluessa muiden kasvien käyttöön - tyypillisesti viljan. Jonkin verran ravinteita siirtyy rehusta maitoon ja lihaan, mutta suurin osa jää lantaan ja lannan mukana takaisin peltoon. Tilalla kasvaneesta rehusta syntynyt lanta ei ole maatilan ulkopuolelta tullut ravinnelisäys, vaan lanta toimii olemassa olevien ravinteiden kierrätysmekanismina. Luomutiloilla käytetään tuotettua satokiloa kohden prosenttia vähemmän typpeä kuin Suomen maataloudessa keskimäärin. Teollisesti valmistetun typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. 15

14 Elintarvikkeet Lisäksi luomuruista tuottavalla luomutilalla viljellään useita muita kasveja, jotta vuoroviljelyllä varmistetaan maan hyvä kunto sekä kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien ennaltaehkäisy. Eri kasvilajit monipuolistavat maiseman lisäksi tilalla kasvavaa eliöstöä niin maan päällä kuin mullassakin. Ravinteiden huuhtoutumista vesistöön vähentää ravinteiden sitominen maaperään. Esimerkiksi apilan juuriin useiden kymmenien senttien syvyyteen varastoitunut typpi ei pääse huuhtoutumaan samoin kuin pinnalle levitettävät kemialliset typpilannoitteet. Lähteet: Finfood, 2009, Suomen Ympäristökeskus, Onko vaalean lihan syönti ympäristöystävällisempää kuin punaisen lihan syönti? Kyllä, sillä esimerkiksi broilerin ja sianlihan ilmastovaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin naudanlihan. Eläinperäisistä proteiinilähteistä kananmunat, broilerinlihat, maito ja sianliha ovat ilmastovaikutuksiltaan vähäisimmät. Nautakarjan ja märehtijöiden ekologisena etuna on toisaalta, että ne pystyvät hyödyntämään ismisruoaksi kelpaamatonta heinää. Myös kasviperäisten tuotteiden välillä on isoja eroja. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Miksi naudanlihan syönnin sanotaan olevan epäekologista? Lihalla on yleensäkin suuremmat ympäristörasitteet kuin kasviksilla. Naudanlihan ilmastovaikutukset ovat erityisen suuret johtuen märehdinnän aiheuttamista metaanipäästöistä. Sama pätee lampaanlihaan. Lisäksi naudat syövät kasvaakseen paljon rehua, myös viljaa. Lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa tulee myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet sisällyttää mukaan. Nautojen rehujen viljelystä aiheutuu muun muassa rehevöittäviä päästöjä. Lisäksi lannan varastoinnin ja levittämisen yhteydessä haihtuu hyvin runsaasti happamoitumista aiheuttavaa ammoniakkia. Toisaalta nautojen laidunnus vaikuttaa Suomen viljelyolosuhteissa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Globaalisti märehtijöillä on ruuantuotannossa oma ekologinen tehtävä, sillä ne muuttavat ihmisen ruuaksi sellaisten karujen alueiden kasvustoa, joilla ei pystytä tuottamaan ihmiselle sopivaa ruokaa. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri, Onko parempi ostaa ulkomainen luomu vai kotimainen tehotuotettu tuote? Tähän ei ole mahdollista löytää yleistävää vastausta, mutta tähän liittyen on tehty muun muassa tutkimus, jossa on vertailtu tavanomaisen ja luonnonmukaisen kinkuntuotannon ekotehokkuutta kahdella eri alueella Etelä-Suomessa ja Tanskassa. Kyseisessä tutkimuksessa 16

15 ekotehokkaimmaksi vaihtoehdoksi selvisi tanskalainen luomukinkku. Tanskalaisen luomukinkun jälkeen ekotehokkain vaihtoehto oli tanskalainen tavanomainen, suomalainen luonnonmukainen ja viimeisenä suomalainen tavanomainen kinkuntuotanto. Tutkimuksessa mitattiin ekotehokkuutta kahdella mittarilla, ekologisella selkärepulla ja energian kulutuksella. Ekologinen selkäreppu antoi tulokseksi Suomi luomu 123,8 kg Tanska luomu 128,0 kg Suomi tav. 187,9 kg Tanska tav. 208,8 kg Elintarvikkeet Energia-analyysi Tanska luomu 332,2 MJ Suomi luomu 491,1 MJ Tanska tav 452,9 MJ Suomi tav 516,8 MJ Lähde: Esa Aro-Heinilä, Kuinka paljon luonnonvaroja säästyisi, jos vaihtaisin liharuokavalion kasvisruokavalioon? Ruokavalion vaihtaminen vaikka vain viikoksi kasvispainotteisempaan pienentää ekologista selkäreppua. Jos joka päivä lihaa syövä muuttaa ruokavaliotaan siten, että syö lihaa vain kolme kertaa viikossa, säästyy luonnonvaroja noin kymmenen kiloa viikossa. Jos sekasyöjä ryhtyy viikoksi kasvissyöjäksi, säästyy noin 20 kiloa luonnonvaroja. Saman verran luonnonvarojen säästyy, kun maitotuotteita käyttävä kasvissyöjä vaihtaa viikoksi vegaaniruokavalioon. Lähteet: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Mitä ympäristövaikutuksia broilerin tuotannolla on? Ihmisen päivittäin keskimäärin syömän broileriannoksen kokonaisympäristövaikutukset ovat esimerkiksi kolmasosa juuston päiväannoksen vaikutuksista ja kaksinkertaiset ruisleivän päiväannokseen verrattuna. Broileriketjussa merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät rehuviljan viljelystä tulevista ravinnehuuhtoumista ja broilerinlannasta haihtuvasta ammoniakista. Muiden broileriketjun vaiheiden kuten teurastuksen, lopputuotteen valmistuksen ja pakkaamisen prosessit ovat suhteellisen ekotehokkaita, ja niiden ympäristövaikutukset eivät ole niin suuria verrattuna alkuvaiheen tuotantoon. 17

16 Elintarvikkeet Broilerien kasvatuksessa ja ruokinnassa syntyi suurin osa ketjun ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä (65%). Tähän vaikuttivat energiaperäiset päästöt, lannoitteiden tuotannossa ja käytössä vapautuva dityppioksidi ja broilerinlannan käsittelystä syntyvät metaani- ja dityppioksidipäästöt. Hiilidioksidipäästöjä syntyy suhteellisen paljon broilerinkasvatuksessa, mikä johtuu pääasiassa kasvattamoiden suuresta energiantarpeesta. Lähde: Juha-Matti Katajajuuri et al Miksi brasilialaista lihaa ei kannata ostaa? Koska brasilialainen liha jättää suuren ekologisen jalanjäljen Amazonin sademetsiin. Amazonin sademetsä on maailman monimuotoisin ekosysteemi. Amazonin sademetsää kuitenkin hävitetään lihakarjan laidunmaiden tieltä hurjaa vauhtia. Esimerkiksi kesien 2005 ja 2006 välisenä aikana Amazonin sademetsää tuhottiin pääasiassa pihvilihantuotannon vuoksi yli neliökilometriä (Pirkanmaan kokoinen alue). Viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 70 % on karjan laidunmaana ja loput suurimmaksi osaksi karjalle kasvatettavan soijarehun viljelymaana. Sademetsien tuhoaminen myös kiihdyttää ilmastonmuutosta, sillä metsien häviämisen myötä ilmakehään vapautuu valtavasti hiilidioksidia. Lisäksi karjankasvatuksesta vapautuu metaania ja typen oksideja, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Maailmanlaajuisesti karjankasvatuksessa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat jo liikenteen päästöjä suuremmat. Brasiliassa tuotetun lihan ilmastovaikutusta lisää sen kuljetus Suomeen. Lisäksi lihakarjan rehuna käytetään soijaa, jonka viljely on Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Lähde: WWF Suomi, Miten pihvinystävä voi välttää tukemasta sademetsien tuhoutumista? Valitsemalla lautaselle lähellä tuotettua naudanlihaa sekä kotimaisia kasviksia, kalaa ja riistaa. Kotimaisen naudanlihan tuotanto uhkaa sademetsiä huomattavasti vähemmän kuin kaukaa tuotu brasilialainen liha tai Suomessa soijalla kasvatettu broileri ja porsaanliha. Lähde: WWF Suomi, Mitä ympäristövaikutuksia juuston tuotannolla on? Juustokilon ympäristövaikutukset ovat yleisesti ottaen suhteellisen suuret johtuen siitä, että juustokilon tuotantoon tarvitaan noin kymmenen kiloa maitoa. Juuston ilmastovaikutukset ovat erityisen suuret johtuen märehdinnän aiheuttamista metaanipäästöistä. Juustoketjun 18

17 suurin kuormitus aiheutui vuonna 2003 MTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan alkutuotannosta ja ennen kaikkea eläimistä aiheutuvista päästöistä sekä peltoviljelyn kuormituksesta. Rehevöittäviä päästöjä syntyi eniten rehujen viljelystä maitotiloilla, happamoituminen aiheutui pääosin lehmien lannan varastoinnin ja levittämisen yhteydessä haihtuvista ammoniakkipäästöistä. Lisäksi naudat syövät kasvaakseen paljon rehua, myös viljaa. Lihakilon ympäristövaikutuksia laskettaessa tulee myös eläimen syömän rehun viljelyn aiheuttamat ympäristörasitteet sisällyttää mukaan. Elintarvikkeet Lähde: Voutilainen et al. 2003, ja Katajajuuri, suullinen tiedonanto, Paljonko yhden juustokilon tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä? Yhden juustokilon tuotannosta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vastasivat noin 60 kilometrin henkilöautolla ajon kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2003 MTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan. Juuston tuotannon kasvihuonekaasuista vain noin kolmannes aiheutuu hiilidioksidista. Hiilidioksidiekvivalentteina noin 13 kiloa per juustokilo. Lähde: Voutilainen et al Mistä voi erottaa, minkälaisissa häkeissä munat on tuotettu? Tuotantotapa selviää kananmunapakkauksen merkinnöistä ja kananmunan kuoren leimasta. Kananmunan kuoressa olevan leiman ensimmäinen numero kertoo tuotantotavan. Suomessa kanamunia tuotetaan luomu-, lattia- ja häkkikanaloissa. 0 = luomumuna Tuotetaan luomukanaloissa, joissa kanat elävät vapaina, kuten lattiakanaloissa eli kuopivat, kylpevät, munivat pesiin, nukkuvat orsilla ja ulkoilevat sään ja olosuhteiden salliessa. Kanat ruokitaan pääosin luomurehulla. Luomumunat tunnistaa Luomu -valvottua tuotantoa -aurinkomerkistä tai Leppäkerttu-merkistä. 2 = lattiamuna Tuotetaan lattiakanaloissa, joissa kanat voivat liikkua vapaasti, kuopia jaloillaan, kylpeä hiekassa, istua parvella ja munia pesiin. Pakkauksissa käytetään virallisia merkintöjä lattiakanojen munia ja lattiakanalasta tai kauppanimiä kuten vapaan kanan munia ja vapaa tai onnellisen kanan munia 3 = häkki- ja virikehäkkimuna 19

18 Elintarvikkeet Valtaosa Suomessa myytävistä kananmunista on tuotettu perinteisissä häkkikanaloissa. Osa tuotetaan myös uudenlaisissa varustelluissa häkeissä eli virikehäkeissä. Vuoden 2012 alusta perinteiset häkkikanalat poistuvat käytöstä koko EU:n alueella. Vanhat häkit korvataan virikehäkeillä. Virikehäkeissä kanoilla on paremmat mahdollisuudet lajinomaiseen käyttäytymiseen, sillä häkeissä on pesä, orsi ja pehkua. Virikehäkissä tuotettuja munia myydään mm. kauppanimillä orsikanalan munia tai virkku. Lähteet: Finfood, Miksi on parempi syödä perunaa kuin riisiä? Vedenalaisessa riisintuotannossa aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasuja kuten metaania ja typpioksiduulia, ja siten sen viljely lisää ilmastonmuutosta. Annos keitettyä riisiä aiheuttaa 3-9 kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin energiamäärältään sama kolmen perunan annos. Lähde: Katajajuuri 2009, suullinen tiedonanto 18 Miksi uppopaistettujen ranskanperunoiden syöntiä tulisi välttää? Koska ranskanperunat, ja lähes kaikki muut pakasteena myytävät valmisruoat, sisältävät usein palmuöljyä. Palmuöljyä sisältävien tuotteiden käyttöä tulisi välttää, koska palmuöljytuotantoon liittyy monia eettisiä ongelmakohtia. Palmuöljytuotannon tieltä kaadetaan muun muassa sademetsää Indonesian ja Malesian alueella. Samalla tuhoutuu monimuotoisuudel- 20

19 taan maapallon rikkaimpia alueita ja monet lajit ovat uhassa kuolla sukupuuttoon elinympäristöjen tuhoutuessa. Lähde: WWF Suomi, Paljonko yhden kaurahiutalekilon tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä? MTT:n vuonna 2003 julkaiseman tutkimuksen mukaan yhden kaurahiutalekilon tuotannosta syntyvät hiilidioksidipäästöt vastaavat noin kahden kilometrin autolla tehdyn ajomatkan hiilidioksidipäästöjä ja tuotantoketjun ilmastovaikutus kokonaisuudessaan noin 4 kilometrin autolla tehdyn ajomatkan kasvihuonekaasupäästöjä. Elintarvikkeet Lähde: Katajajuuri et al Mitä ympäristövaikutuksia soijan tuotannolla on? Soijan viljelyn takia kaadetaan Amazonin sademetsää. Soijapapuplantaasit tarvitsevat yhä enemmän tilaa, siksi soijan viljely on yksi Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Suurin osa soijasta käytetään lihakarjan rehuna, ei ihmisten ruokana. Soijan tuotantoa ja samalla myös sademetsien raivaamista soijaviljelmien tieltä on vauhdittanut eläinrehun kysynnän kasvu Euroopassa. Lähde: WWF Suomi, Pitäisikö soijatuotteita boikotoida, koska niiden tuotanto tuhoaa sademetsiä? Soijan viljely on Amazonin sademetsien suurimpia uhkia. Kuitenkin suurin osa tästä soijasta käytetään lihakarjan rehuna, eikä ihmisten ruokana. Siksi soijaa sisältävää kasvisravintoa ei kannata boikotoida, sillä soija on tärkeä toimeentulonlähde monelle kehitysmaalle, ja koska kasvisravinnon tuottamiseen tarvitaan vähemmän maa-alaa kuin lihan tuottamiseen, ja se tekee kasvispainotteisesta ruoasta ekologisemman vaihtoehdon. Soijatuotteiden boikotoinnin sijaan pyri valitsemaan vastuullisesti tuotettuja soijatuotteita, kuten RTRS-yhdistykseen kuuluvien valmistajien tuottamia soijatuotteita. Lähde: WWF Suomi, Mistä voin tietää, että ostamani soijatuotteet on vastuullisesti tuotettu? Ostamalla soijatuotteita, joiden valmistajat kuuluvat vastuullisen soijatuotannon yhdistykseen eli RTRS:ään (Round Table on Responsible Soy). Yhdistys kehittää taloudellisesti kannattavaa, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ympäristöystävällista soijantuotantoa. Suomessa 21

20 tutut Alprosoja ja Unilever kuuluvat yhdistykseen. Elintarvikkeet Lisätietoa yhdistyksestä ja siihen kuuluvista valmistajista: www. responsiblesoy.org Lähde: WWF Suomi, Mitä asioita eettisen kuluttajan tulee harkita ennen kalatuotteiden ostoa? Älä osta liian pieniä kaloja. Kysy kauppiaaltasi kaloja, jotka ovat suurempia kuin niiden alamitta. Kalakannan säilymiselle on tärkeää, että kalat ehtivät kasvaa kyllin suuriksi kuteakseen edes kerran ennen kuin ne pyydetään. Kaikille tavallisille kauppakaloille ei ole määritelty alamittaa lainkaan, vaan alamittamääräykset koskevat vain tiettyjä kalalajeja, kuten lohta ja taimenta. Selvitä ja varmista itse, että ostamasi kalat tai äyriäiset eivät ole uhanalaisia. Kauppiaalta kannattaa tiedustella kalan alkuperää. Aina kysymyksiin ei ehkä osata vastata, mutta siitä ei kannata lannistua, sillä kysymällä voi vaikuttaa tiedon lisääntymiseen ja kestävän kalastuksen kehittymiseen. Suosi paikallisten kalastajien pyytämää kalaa, sillä se vähentää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lähialueelta pyydetty kala on todennäköisesti myös tuoreempaa kuin kaukaa kuljetettu. Kotimaisen kalan suosiminen tukee myös suomalaista kalastuselinkeinoa. Uutta kokeilemalla ja kalalajeja vaihtelemalla voi pienentää suosituimpiin ja eniten pyydettyihin lajeihin kohdistuvaa painetta. Osta ympäristömerkittyä kalaa, jos sellainen vaihtoehto on tarjolla. Kala- ja äyriäistuotteissa on toistaiseksi vähän ympäristömerkittyjä tuotteita. Joistakin kuluttajille suunnatuista, tuoduista kalatuotteista löytyy Suomessakin esimerkiksi MSC-merkintä (Marine Stewardship Council). Suurkeittiöille on jo tarjolla MSC-merkittyjä tuotteita. Lähde: WWF Suomi, Mitä tarkoittaa kalatuotteissa merkintä, MSC? MSC eli Marine Stewardship Council on yksityinen kansainvälinen säätiö, joka edistää kestävää kalastusta maailman merissä. MSC myöntää ympäristömerkintöjä kala- ja äyriäistuotteille, ja sertifioinnin tekevät riippumattomat asiantuntijat. Lähde: WWF Suomi, Mitä kalalajeja on epäeettistä syödä ja kalastaa? Vältä trooppisista meristä pyydettyjä tai kasvatettuja katkarapuja, sillä sekä niiden kalastuk- 22

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset? Juha-Matti Katajajuuri Vanhempi tutkija Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius

Ilmastonmuutos lautasella. 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius Ilmastonmuutos lautasella 10.11.2009 Pääsihteeri Leo Stranius FAO:n mukaan maatalouseläinten kasvatus on maailmanlaajuisesti liikennettäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Lähde: Steinfeld et al.

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Tavoitteina ilmastovastuullinen arki ja yhteisöllisyyden edistäminen Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat : Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR,) Pirkanmaan liitto,

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Mittatikun uudet sovellukset

Mittatikun uudet sovellukset Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa

Lisätiedot

Ravinto ja ilmastonmuutos

Ravinto ja ilmastonmuutos Ravinto ja ilmastonmuutos 22.01.2009 Aleksi MäntylM ntylä Ilmastonmuutos yksi ongelma muiden joukossa Biodiversiteetin väheneminen Radioaktivisoituminen Maankäytön muutokset Rehevöityminen Happamoituminen

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin.

Ympäristö lautasella. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Se, mitä syömme, vaikuttaa omaan hyvinvointiimme ja myös maapallon hyvinvointiin. Ympäristö lautasella Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta asumisen ja autoilun lisäksi. Ruoan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT

Kala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus

Ympäristö lautasella. Lounaslautasten ympäristökuormitus Ympäristö lautasella Lounaslautasten ympäristökuormitus 2013 FOODWEB Itämeren ympäristö, ruoka ja terveys: tavoista tietoisuuteen hanke. Marttaliitto on laatinut ravitsemussuositusten mukaisia lounaslautasia.

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Kampanja ja sen tavoitteet

Kampanja ja sen tavoitteet WWF Suomen Kalakampanja kysymyksiä ja vastauksia 13.4.2012 Kampanja ja sen tavoitteet Miksi WWF kampanjoi kestävän kalastuksen puolesta? WWF työskentelee pysäyttääkseen luonnon monimuotoisuuden vähenemisen.

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Suomalaisten ekologinen jalanjälki

Suomalaisten ekologinen jalanjälki RAPORTTI 2011 Petri Mulari / APU / WWF Suomalaisten ekologinen jalanjälki sademetsissä SUOMALAISTEN EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kulutuksen ekologinen jalanjälki 325 000 milj. gm 2 Kulutuksen ekologinen jalanjälki

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi

Puuroa ekologisesti, valmistus kotona. Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Puuroa ekologisesti, valmistus kotona Myllyn Paras - Tekemisen Maku www.myllynparas.fi Perinteinen Kaurapuuro 4:lle kattilassa 1 l vettä, maitoa tai sokeroitua mehua 4-5 dl Myllyn Paras Kaurahiutaleita

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka

Hyvää Suomesta- Saarioisilta. 21.3.2013 Mirja Lonka Hyvää Suomesta- Saarioisilta 21.3.2013 Mirja Lonka Saarioinen yrityksenä Saarioinen Oy on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan yritys. Vuonna 1957 käynnistettiin Saarioinen Oy:n

Lisätiedot

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy

Ruoka ja ympäristö. Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoka ja ympäristö Ympäristökouluttaja Erja Mähönen, Miljöönääri Oy Ruoan osuus on kolmannes meidän jokaisen ihmisen ympäristövaikutuksista. 1/3 1/3 kun tarkastellaan ilmastonmuutosta, rehevöitymistä,

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Vastuullisuus vetoaako?

Vastuullisuus vetoaako? Vastuullisuus vetoaako? Ruokaketjun päättäjien visiopäivä 7.12.2011 Liisa Rohweder Pääsihteeri, KTT WWF Suomi WWF:n tavoitteena on pysäyttää luonnon köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset elävät

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS

TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Kilpailuparin Numero: Kilpailijoiden Nimet: TEHTÄVÄ 7 / KESTÄVÄ KEHITYS Tehtävä tehdään lyijykynällä tälle tehtäväpaperille. Lisäpaperia saa tarvittaessa käyttää, käytetyt lisäpaperit tulee myös palauttaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Viisas kuluttaa vähemmän 2011

Viisas kuluttaa vähemmän 2011 Viisas kuluttaa vähemmän 2011 www.kiertokapula.fi Ekotehokkuus Mitä ekotehokkuus tarkoittaa? Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että vähemmistä raaka-aineista ja energiasta tuotetaan enemmän. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin

Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin Kotitalouksien osto- ja pakkausvalintojen yhteys kotitalouksien ruokahävikkiin ECOPAF-hankkeen tiedotustilaisuus 16.5.2013 Juha-Matti Katajajuuri, MTT, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi Hanna Hartikainen,

Lisätiedot

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos

Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Jokapäiväinen ruokamme ja ilmastonmuutos Kuvat: Pertti Taskinen (1, 4, osa 5, 11, 12), Riku Cajander (2), Greenpeace (osa 5), Liisa Kiuru (7), Animalia (10), Anneli Kuortti (12, 24) Teksti ja muut kuvat:

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä?

HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT. Mitä minä voin tehdä? HÄMEEN VESIEN SUOJELU- VINKIT Mitä minä voin tehdä? Leväpartaiset rantakivet, sinilevämassat ja verkkojen limoittuminen ovat kaikki oireita rehevöitymisestä. Myös vieraslajit uhkaavat herkkää järviluontoa.

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS

IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS IKEA FOOD KESTÄVÄ KEHITYS Page 1 IKEA FOOD PRODUCT DEVELOPMENT PROCESS 2010 "Voin sanoa, että sekä IKEA että sen henkilökunta ovat parhaat tietämäni. Yhteishenki on mahtava, ja haluamme kaikki olla mukana

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013

Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä. Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Pakkauksen rooli ruokahävikin synnyssä Hanna Hartikainen, MTT LOHASPACK-vuosiseminaari 19.3.2013 Ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika Ruoka Asuminen Seppälä

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy

Liha & ympäristö. Soile Käkönen. Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HK Ruokatalo Oy Liha & ympäristö puhuttavat Raportti: Lihantuotanto aiheuttaa yli puolet kasvihuonekaasupäästöistä 20.11.2009 (HS) Bioethics professor

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi

WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi WWF VAIKUTTAA Kalastuspolitiikka Kestävät kalastuskiintiöt, suojelusopimukset Kuluttajavalistus Kalaoppaat kunkin maan kuluttajille MSC-merkintä WWF tukee parasta

Lisätiedot

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja

Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja Mitä, missä ja milloin? Pirjo Peltonen-Sainio OMAVARA-hankkeen vastuullinen johtaja OMAVARA miksi? Kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen globaalimuutosten paineessa Väestön kasvu Elintason nousu

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata

RUOKA & RAVITSemUS. Speltti-juurespata RUOKA & RAVITSemUS Speltti-juurespata 60 voi hyvin 2 Oma maa mainioin Onko mahdollista syödä vain Suomessa tuotettua kasvisruokaa ja saada silti kaikki tarvittavat ravintoaineet? Kyllä. Lue, miten se onnistuu.

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät

Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät naturepl.com/ Andy Rouse / WWF Canont Miksi Business as Usual on menneen maailman ajattelua - ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen Kauppaopettaja päivät Liisa Rohweder, pääsihteeri WWF Suomi 16.4.2016 Sisältö:

Lisätiedot

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia

LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia LOHASPACK 2011-14 LOHAS etnografia Satu Jokinen Pakkaustutkimus PTR ry Loistava Paketti! 9.4.2014 Tavoite Lisätä ymmärrystä LOHAS-kuluttajien ostopäätösprosesseista Todentaa kyselytutkimuksessa mitattuja

Lisätiedot