PILOTTIKOHTEEN SUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PILOTTIKOHTEEN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LAPIN LIITTO PILOTTIKOHTEEN SUUNNITELMA TEKIJÄT: ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto 2010 RAHOITUS: Hanke on toteutettu Lapin maakunnan kehit- tämisrahan tuella.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUMMARY JOHDANTO ENERGIASUUNNITELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ PERUSTIEDOT KAIVOKSEN NIMI, SIJAINTI JA MUUT PERUSTIEDOT KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUVAN ENERGIALINJAUKSET KAIVOKSEN ENERGIATASE ENERGIARATKAISUT TOIMINNAN ERI VAIHEISSA TUOTANNON ALOITTAMISVAIHE, AVOLOUHOS VAIHTOEHTOISET ENERGIARATKAISUT PRIMÄÄRIENERGIAN OSTO JA OMA TUOTANTO Peruslähtökohdat Oman tuotannon vaihtoehtoja Öljylämpölaitosvaihtoehdot KPA- lämpölaitosvaihtoehdot Päästökauppalain vaikutus ratkaisuihin Vertailulaskelmat ja kuvaajat SUOSITUKSET JA JATKOTOIMENPITEET SUOSITUKSET LÄMMITYSJÄRJESTELMÄN VALINNAKSI VALINTOIHIN LIITTYVIÄ SEURAUKSIA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Päästöt Työllisyysvaikutukset JATKOTOIMENPITEISTÄ LIITTEET... 25

3 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 2 (25) KEVITSAN KAIVOKSEN ENERGIASUUNNITELMA 1 SUMMARY General purpose of the project The main objective of this project was to design a general model for energy planning in mining industry. The idea was to develop a set of tools for comprehensive planning of purchase, production and consumption of energy in this line of business. Simultaneously, it was aimed to increase knowhow of the project team and other involved local actors for future needs and use in education, training and business services in the field of renewable energy and energy efficiency. The aim of the work was to find the ways to define the best business economic and environmentally acceptable solutions for energy procurement and at site generation for mining. Kevitsa Mining as a pilot target Due to the suitable phase and estimated schedule in opening Kevitsa Mine in Sodankylä, there was a good reason to have this mining site as a pilot energy planning target in the project. The initiative for this outcome was presented a couple of years ago in preliminary discussions between representatives of the Municipality of Sodankylä, Kevitsa Mining Oy and the Rovaniemi Municipal Federation of Education. The project was delayed from its original schedule and did not start until January Quite soon the project team came to the conclusion, that the preliminary work schedule should be changed so, that the Kevitsa pilot came first. Otherwise the need of the pilot study would have been gone. So the pilot plan had to be implemented before the general model design work. Pilot project implementing In the pilot project it was meant to focus on comparing costs and other economic variables of heat production and, if needed, CHP production in the Kevitsa Mine. During the work, there were defined two main lines for heat generation: renewable energy and (or) oil fuel as a main primary energy source. These two basic choices were specified on a preliminary level and compared with each other. Small variations of technical specifications were included in the comparison files (7 tables). The options for energy sources for use at site are, in practise, oil, wood chips, peat, ground source heat, energy losses and other "free" energy. The main study was done in comparing the total costs in the use of oil fuels versus the use of Finnish domestic solid fuels (forest chips and peat). The most important aspect in this study was to find out, what kind of choices of renewable energy sources would be available and business economically reasonable for the company for at site energy generation. The comparison work was completed in the pilot project, and presenting of the results of these calculations forms basic contents of the Kevitsa energy plan. Pentti Riipi

4 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 3 (25) Originally, in this pilot project there was also purpose to study energy efficiency issues in the energy consuming systems in mining. However, the main planning system and the tight schedule did not allow this in practise. Energy efficiency and energy balance study were left out from the pilot project work. About the results of the work There are two main quantities of energy witch were given to the project team to determine the basis of the comparison study: The annual heating energy need is MWh and the peak power of heating is 15 MW. The comparison was made by using MS Excel -spreadsheet application. The default for internal interest is (only) 5 % and the default using period for the investment is 15 years. They, as well as other variables, can be easily altered in the Excel tool mentioned above. The primary energy sources in comparison have been: Heavy fuel oil Light fuel oil Forest chips Peat Ground source heat and other "free" energy. The prices of the fuels used in the comparison are defined from present list prices in Finland fixed with estimated price progress in the near future. The known changes in the taxation of fossil fuels and subsidising of renewable energy sources have been taken into account. The main results of the pilot study are shortly: The main proposal (technical solution) for heating system consists of a 10 MW chip/peat boiler with a 10 MW heavy fuel oil boiler for peak and reserve use, complemented by an integrated combination of heat pump systems, constructed in several stages in the near future. The reason for the bio boiler proposal is, that the annual total costs of heating systems using mainly domestic solid fuels are roughly about a half of the costs of fuel oil systems. Using peat is the most economic solution for generating heat. Using peat causes the highest amount of calculated CO2-emissions (calculated by present emission trade regulations). In regional economic review: using domestic fuels means better employment effects versus oil use (about 10 employees vs. 1 employee). There is a great need to study more of the potential use of heat pump systems with different heat sources (ground, air, "free" loss energy). According to the energy wood study report (Appendix 1) in the area there are growing energy wood reserves, which could be used to serve Kevitsa mine energy production. Nowadays there is, according to a very conservative estimate, MWh/a of harvestable energy wood in private and state owned forests in a suitable transport distance from the mining site. In the Kevitsa mine own forests there is about MWh biomass, which should also be taken in energy use in reasonable stages with procured energy wood. Pentti Riipi

5 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 4 (25) 2 JOHDANTO Viime vuosina kaivostoiminta ja energia-ala ovat kasvaneet matkailun rinnalle tärkeiksi toimialoiksi Lapissa. Kummallakin sektorilla hyödyntämättömiä luonnonvaroja ja muitakin resursseja on maakunnassa runsaasti. Pohjoisten kaivosten energiaratkaisut ovat nousseet pinnalle mm. Talvivaaran ja Suurikuusikon kaivosten perustamisen yhteydessä. Esille on tullut tarve kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota energianhankinnan ja -käytön järjestelmiin ja menetelmiin jo kaivostoiminnan valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa. Energiaratkaisujen tärkeyttä korostaa niiden vaikutus ilmastonmuutokseen. Energianhankintaan ja käyttöön liittyvillä valinnoilla voidaan omassa toiminnassa kiihdyttää tai hidastaa haitallista ilmaston lämpenemistä. Uusiutuvan ja/tai vähäpäästöisen energiantuotannon sekä tehokkaan ja edistyksellisen energiankäytön avulla voidaan esimerkiksi yritystoiminnan elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähentää. Kannustimia haluttuihin energia-alan strategisiin ratkaisuihin tarjoavat enenevässä määrin kansalliset säännökset, jotka perustuvat pääosin EU-direktiiveihin ja muihin velvoittaviin päätöksiin tai laajempiin kansainvälisiin sopimuksiin. Tärkeimpiä "porkkanoita" ovat uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden edistämiseen liittyvät erilaiset taloudelliset tuet. "Keppiohjausta" ei-toivottujen ratkaisujen valinnasta taas on lähitulevaisuudessa tulossa ainakin fossiilisten tuontipolttoaineiden verotuksen kiristymisen muodossa. Edellisten lisäksi energia-alan kehitysennusteet sekä imago- ja muut välilliset tekijät luovat tarvetta myös kaivossektorille pohtia ja selvittää erityisesti paikallisen uusiutuvan energian tuotannon mahdollisuuksia sekä energiatehokkuuden huomioon ottamista prosessien ja tilojen rakentamisessa, varustamisessa ja käytössä. Kaksi Lapille tärkeää toimialaa, kaivostoiminnan ja energia-alan, yhdistävä hankeidea syntyi, kun Lapin bioenergia-alan kehittämisen toteutettavuusselvityksen yhteydessä v muodostunut toimijajoukko pohti Lapin bioenergiastrategian ja ohjelman sisältöjä. Tällöin heräsi ajatus mm. energia-alan laajasta koulutus- ja yrityspalvelujen kehittämisestä, yhtenä teemana kaivosten energiaratkaisut. Sodankylän kunnan edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa sovittiin myös alustavasti jo pari vuotta sitten, että mahdollisessa kaivosenergiaosaamisen kehittämishankkeessa pilottina voisi olla Kevitsan monimetallikaivos, jonka avaaminen näytti ajoittuvan kehittämishankkeen toteutuksen kannalta sopivaan aikaan. Kaivosenergiahanke suunniteltiin v Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä yhdessä Sodankylän kunnan ja em. pilottinäkökulmasta johtuen myös kaivosyhtiön kanssa. Kevitsan kaivoksen avaamispäätös tehtiin kesäkuussa 2009 ja hankkeen pilotin valinta näin vahvistui. Kaivosenergia-hankehakemus jätettiin Lapin liitolle rahoitusselvitysten aiheuttaman viiveen jälkeen joulukuussa Lapin liitto hyväksyi maakunnan kehittämisrahalla osarahoitettavaksi Kaivosten energiastrategiamallin luominen ja pilotointi (Kaivosenergia) hankkeen. Pentti Riipi

6 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 5 (25) Hankkeen toteuttaja on Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, vastuuoppilaitoksena Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena on kaivosalan energiaratkaisujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen tarvittavan osaamisen kehittäminen hankkeen toteuttavissa oppilaitoksissa niiden tulevaa koulutus- ja muuta palvelutoimintaa varten, pilottikohteessa, muissa toimivissa kaivoksissa ja kaivostoimintaa valmistelevissa tai suunnittelevissa yrityksissä, kaivosalan yrityspalveluyrityksissä, suunnittelutoimistoissa yms. Tässä esisuunnitelmassa määritellään pilottityönä Kevitsan kaivoksen energiajärjestelmän periaate- ja osaratkaisuvaihtoehtoja energian hankintaan. Perustana ratkaisuehdotuksille ovat kaivosyhtiön antamat tiedot, suunnittelutoimiston antamat energiaratkaisuihin liittyvät tiedot, käynnit muilla toimivilla kaivoksilla, hankkeen ohjausryhmän ja asiantuntijoiden ohjaus ja tuki, projektityöntekijöiden oma tiedonhankinta eri lähteistä, projektiryhmän keskinäinen yhteistyö. Pentti Riipi

7 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 6 (25) 3 ENERGIASUUNNITELMAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Kaivostoiminnan elinkaari voidaan jakaa karkeasti seuraaviin vaiheisiin (näkökulmana YVA-prosessi): tutkimusvaihe; malmin etsintä, suunnitteluvaihe; tuotannon suunnittelu ja lupamenettelyt, kaivostoiminnan valmistelu; maarakennustyöt, kaivosalueen rakennusinvestoinnit, kaivostoiminta; malmin ja sivukivien louhinta, malmin käsittely, rikastus ja muut keskeiset toiminnot, lopputuotteen/-tuotteiden ja sivumateriaalien kuljetukset alueen ulkopuolella tai käyttö alueella, kaivostoiminnan lopettaminen; louhoksen, sivukivien varastoalueiden ja rikastushiekka-altaan maisemointi sekä muu jälkihoito. Tämän Kevitsan monimetallikaivoksen energiasuunnitelman tarkoituksena on tarjota Kevitsa Mining Oy:lle työkalu tarkoituksenmukaisten energiaratkaisujen harkintaa ja tekemistä varten kaivostoiminnan aloitustilannetta ja toiminnan ensimmäisiä vuosia varten. Energiasuunnitelmassa käydään läpi erityisesti kaivoksen lämpöenergian energianhankintaan liittyviä ratkaisuja. Tavoitteena on tukea Kevitsan kaivostoiminnan tarpeisiin soveltuvan, kansallisiin energia- ja ilmastostrategioihin sekä kestävän kehityksen periaatteisiin pohjautuvaa valintaa käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Energiasuunnitelmassa on myös esitetty energiantuotannon eri vaihtoehtojen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Suunnitelmaan valitut suositukset on perusteltu. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös energiaratkaisujen aluevaikutukset talouteen ja työllisyyteen. Sen laadintaan on osallistunut FQM kaivoskonsernin, Kevitsa Mining Oy:n, suunnittelutoimistojen ja eri toimintojen erikoisasiantuntijoiden lisäksi kunnan edustajia sekä potentiaalisia kpa-energian raaka-aineen toimittajia ja lämpöyrittäjiä. Suunnitelma jakautuu kahteen pääosaan: Energiasuunnitelma (vaihtoehtojen tarkastelu ja suositukset), Uusiutuvan energian päävaihtoehdon, metsähakkeen, saatavuus- ja hankintaselvitys (Liite 1). Pentti Riipi

8 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 7 (25) 4 PERUSTIEDOT 4.1 KAIVOKSEN NIMI, SIJAINTI JA MUUT PERUSTIEDOT Kevitsan monimetallikaivos sijaitsee Sodankylän kunnassa, Petkulan kylän tuntumassa noin 40 km kirkonkylästä pohjoiseen. Suomeen rekisteröity kaivosyhtiö on Kevitsa Mining Oy, jonka omistaja ja emoyhtiö on monikansallinen kaivoskonserni First Qantum Minerals Ltd (FQML). Konsernilla on kaivoksia eri puolilla maailmaa. Eniten toimintaa on Afrikassa. FQM suhtautuu omassa toiminnassaan vakavasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja muihin kestävän kehityksen periaatteisiin ja seuraa mm. kaivostensa CO2-päästöjä systemaattisesti. Konserni tukee osaltaan myös Kevitsan energianhankinnan toteuttamista kestävillä, mutta toisaalta myös liiketaloudellisesti perustelluilla ratkaisuilla. 4.2 KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUVAN ENERGIALINJAUKSET Kevitsa Mining Oy:n alkuperäisessä ympäristöluvassa (2009) on lämmöntuotantoon suunniteltu 10 MW:n raskasöljylaitos. Se on Lapin ympäristökeskuksen alustavan kannan mukaan mahdollista korvata hakelaitoksella. Kaivosyhtiö toimittaa ratkaisun tehtyään muutoshakemuksen Lapin ympäristökeskukselle. Nykyisessä ympäristöluvassa on myös runsaasti energiatehokkuuteen liittyviä vaatimuksia, joiden toteuttamiseen yrityksen tulee sitoutua. Pentti Riipi

9 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 8 (25) 5 KAIVOKSEN ENERGIATASE Tilastokeskuksen määritelmä energiataseesta on seuraava: "Energiatase kuvaa primäärienergian muuntumista loppukulutukseksi. Taseessa erotellaan primäärienergian hankinta, varastomuutokset, energian tuotanto ja muunto, energian loppukulutus ja raaka-ainekäyttö. (Tilastokeskus)" Energiataseen avulla voidaan esittää esim. kaivoksen eri tuotantovaiheissa koko systeemiin tulevat ja sieltä poistuvat energiavirrat. Systeemiin tulevia energiavirtoja ovat primäärienergialähteet ja sieltä poistuvia ovat hyödyksi saatava sähkö- ja lämpöenergia sekä työkoneiden mekaaninen energia (polttoaine-energiana) sekä häviöt. Primäärienergialähteisiin sitoutunut energia muuttaa siis muotoaan sähkö-, lämpö ja suoraan myös mekaaniseksi energiaksi. Tase on hyödyllinen väline tarkasteltaessa koko energiajärjestelmän tilaa, koska sitä voidaan muokata helposti eri tilanteisiin ja se on helposti päivitettävissä. Kaivostoiminnan energiatase voi olla rakenteeltaan kuvan 1 mukainen. PRIMÄÄRI- ENERGIA ENERGIAN KÄYTTÖ JA HÄVIÖT OSTOSÄHKÖ PROSESSISÄHKÖ PROSESSILÄMPÖ ENERGIAPUU TURVE ÖLJY KAIVOSTOIMINTA PROSESSIHÖYRY MUU PROSESSIENERGIA KUNNOSSAPIDON SÄHKÖ RAKENNUSTEN SÄHKÖ RAKENNUSTEN LÄMPÖ PROSESSIEN JA MUUN TOIMINNAN HYÖDYNNETTÄVÄT LÄMPÖHÄVIÖT MUUT LÄHTEET MUU SÄHKÖ KUVA 1: Kaivoksen energiatase Aikataulullisista syistä, alkuperäisestä tavoitteesta poiketen, tässä pilottikohteen energiasuunnitelmassa rajoitutaan tarkastelemaan kaivoksen energianhankinnan ja oman tuotannon ratkaisuvaihtoehtoja sekä niiden investointi- ja käyttökustannuksia. Pentti Riipi

10 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 9 (25) 6 ENERGIARATKAISUT TOIMINNAN ERI VAIHEISSA Energianhankintaa ja kulutusta voitaisiin tarkastella kaivostoiminnan eri vaiheissa edellä kuvatun energiataseen avulla. Tarkastelussa ja valinnoissa ilmenisivät eri vaiheiden energiaratkaisujen erityispiirteet. Taseeseen sisältyvät "erät": PRIMÄÄRIENERGIA: ostosähkö kpa-polttoaineet polttoöljyt muut polttoaineet muut energialähteet ENERGIANKULUTUS: prosessin energia prosessisähkö prosessilämpö prosessihöyry muu prosessienergia muu energia kunnossapidon sähkö rakennusten sähkö rakennusten lämpö muu sähkö hyödyntämättömät lämpöhäviöt Elinkaaren aikaiseen energiatasetarkasteluun ei kiireen vuoksi ollut mahdollisuuksia, joten se jää tähän hankkeeseen sisältyvät ns. yleisen energiasuunnitelmamallin yhteydessä tehtäväksi. Kevitsan kaivoksen osalta tarkastelua ei hankerahoituksella tehdä. Tämän suunnitelman supistetuksi tavoitteeksi otettiin Kevitsan energianhankinnan ja oman tuotannon vaihtoehtojen suunnittelu, työkalujen räätälöinti vaihtoehtojen taloudelliseen tarkasteluun sekä ratkaisuehdotusten ja suositusten tekeminen pohjaksi kaivostoiminnan energiavalinnoiksi toiminnan alkuvaiheessa. Pentti Riipi

11 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 10 (25) 7 TUOTANNON ALOITTAMISVAIHE, AVOLOUHOS 7.1 VAIHTOEHTOISET ENERGIARATKAISUT Energiaratkaisujen esisuunnitteluvaiheessa on pyritty käymään läpi Kevitsan kaivoksen alkuvuosien oman energiantuotannon mahdolliset järjestelmät. Vaihtoehtoja energiantuotantoon on tarkasteltu sekä lämmön että sähkön osalta. TÄYDEN SÄHKÖTEHON CHP-LAITOS Koska kaivoksen huippusähköteho on arvion mukaan noin kolminkertainen lämpöhuippuun verrattuna, ei kaivosalueelle sijoitettava täyden sähkötehon CHP-laitos ole nykyisten energialinjausten mukaisesti perusteltavissa oleva vaihtoehto. Laitos jouduttaisiin toteuttamaan lauhdevoimalana ja sähkön huipputehon aikainen ylimääräinen lämpö olisi yli 50 MW suurempi kuin kaivoksen lämpöhuippu. Ison CHPlaitoksen investointikustannukset olisivat myös suuret (luokkaa 100 M ) ja sen tarkoituksenmukaiseen käyttöön liittyvä sähköntuottajana toimiminen kaivosyhtiölle vierasta toimintaa. Kaivosalueelle rakennettavan näin ison energiantuotannon (ja jakelun) ulkoistaminenkaan jollekin energiayhtiölle taas ei ole realistista, koska alueen potentiaaliset energiapuuvarat ovat suuruusluokkaa 10 % CHP-voimalaitoksen tarpeesta ja turpeen saatavuuteen ja käyttöön liittyy ainakin pitkällä aikavälillä epävarmuustekijöitä. Ison CHP-laitoksen rakentamisvaihtoehtoa ei ole edellä mainituista eikä myöskään aikataulullisista syistä kaavailuja ja joitakin keskusteluja lukuun ottamatta selvitetty. PIEN-CHP-LAITOS Osatehoinen pien-chp-laitos (esim. 10 MWth + 3 MWe) olisi taloudellisuustarkastelujen mukaan juuri ja juuri kannattava, kun verrataan sähkön tuotannon investointeja ja käyttökustannuksia vastaavaan ostosähköön sen nykyhinnoilla. Haketta polttoaineena käyttävän pien-chp-laitoksen saamat sähköenergian hintatuet nostaisivat oman tuotannon kannattavuutta ja laitos toimisi etenkin pakkaskaudella myös sähkön varavoimalaitoksena määriteltäville osille toimintoja. Pien-CHP-laitoksen investointikustannukset olisivat kuitenkin noin 20 M ja täyden sähkötehon mukaan ajettuna laitoksen vuotuinen "hukkalämpö" olisi MWh/a. Investoinnin suuruudesta johtuen myös sen nykyarvo olisi ennakoiduilla tuotoilla ja kustannuksilla korkokannasta riippumatta negatiivinen alle 20 vuoden pitoajalla. Energiapuuselvityksen mukaan myös runsaan MWh:n vuosienergian tuottamiseen tarvittavaa määrää energiapuuta ei välttämättä ole saatavilla järkevän kuljetusmatkan sisältä. Pien-CHP-laitosvaihtoehtoa ei siis ole sen suurista investointikustannuksista ja arvioidusta epärealistisuudesta johtuen tässä suunnitelmassa erikseen tarkasteltu. Pentti Riipi

12 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 11 (25) ÖLJYLÄMPÖLAITOS Investointina halvin ja käytöltään ehkä sähkölämmitystä lukuun ottamatta helpoin ja luotettavin on öljylämpölaitos. Käyttökustannuksiltaan öljylämmitysvaihtoehto on kuitenkin kallis jo nyt verrattuna kotimaisia kiinteitä polttoaineita käyttäviin laitoksiin. Lisäksi öljyn hinta on epävakaa ja sitä koskevat myös saatavuuteen liittyvät ongelmat etenkin pitkällä aikavälillä. Öljyn hinta nousee suurella todennäköisyydellä muiden kyseeseen tulevien polttoaineiden hintoja nopeammin, joten nykyisiin hintoihin perustuvat vertailulaskelmat ovat öljyvaihtoehtoja jossakin määrin suosivia. Öljyvaihtoehdot (POR ja POK) ovat kuitenkin mukana vaihtoehtotarkastelussa. KPA-LÄMPÖLAITOS (HAKELAITOS) Lämmöntuotannon kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto päästökaupan ulkopuolelle jäävässä energiantuotannossa on kotimaista kiinteää polttoainetta käyttävä lämpölaitos. Tällä hetkellä turve on selvästi metsähaketta edullisempi, mutta imagoltaan ongelmallinen polttoaine. Taloudellisuuslaskelmat on siksi tehty tässä suunnitelmassa pääosin metsähakkeen ja sen nykyisen ja lähitulevaisuuteen arvioidun hinnan pohjalta. Vertailukohteena ovat olleet öljylämpölaitokset. HYBRIDIRATKAISUT Päälämmitysvaihtoehdon tukena talvisaikaan sekä varsinaisen lämmityskauden ulkopuolisen lämmön yksinomaiseen tuottamiseen (ja myös edullisen jäähdytyksen) on mahdollista käyttää erilaisia integroituja lämpöpumppujärjestelmiä. Kaivosalueella on useita potentiaalisia vaihtoehtoja, joilla ilmaislämpöä voitaisiin lämpöpumppujen avulla hyödyntää: lämpökaivot (mahdollisuus porata omalla kalustolla vähentäisi investointikustannuksia oleellisesti) vaakaputkistot esim. altaiden pohjaan vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä kesäaikaiseen käyttöveden lämmitykseen isojen moottoreiden ja muiden vastaavien laitteiden ja laitteistojen hukkalämmön hyödyntäminen (myös suoraan käyttöveden esilämmitykseen) lämmityskauden ulkopuolella. KPA-vaihtoehtoon 2 on liitetty lämpöpumppuhybridin tarkastelu esisuunnitteluvaiheessa käytettävissä olleella tarkkuudella. Lämpöpumppuvaihtoehtojen tarkempi selvittäminen edellyttää erillistä ulkoista tai kaivosyhtiön sisäistä hanketta. MUU UUSIUTUVA ENERGIA Kaivosalueella sijaitseviin pienehköihin erillisiin rakennuksiin lämpöä voitaisiin myös tuottaa ostosähkön lisäksi tai vaihtoehtona omilla uusiutuvan energian pienjärjestelmillä. Esim. aurinkokeräinten ja tuulivoiman käyttö tällaisissa kohteissa saattaisi olla taloudellisesti järkevää ja myös vaihtoehtoisten energiantuotantotapojen oman vertailun ja yleisen esillä pitämisen kannalta perusteltua. Näihin vaihtoehtoihin liittyviä tarkasteluja ei resurssien puutteen ja kokonaisuuden kannalta vähäisen merkityksen vuoksi ole kuitenkaan tässä vaiheessa tehty. Pentti Riipi

13 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 12 (25) 7.2 PRIMÄÄRIENERGIAN OSTO JA OMA TUOTANTO Peruslähtökohdat Lähtökohdaksi on valittu, että kaikki muu kaivostoimintaan tarvittava primäärienergia hankitaan ostamalla, paitsi kaivosalueella omana toimintana tuotettava lämpö. Mikäli myös lämpöenergian hankinnan päävaihtoehdoksi tulee sopimuspohjainen (ulkoistettu) lämmön toimittaminen alueelle rakennettavasta lämpölaitoksesta, kaivosyhtiön osuudeksi lämmöntuotannossa jäävät erilliset pienjärjestelmät ja mahdolliset esimerkiksi vaiheittain rakennettavat lämpöpumppujärjestelmät kesäkauden lämmön ja jäähdytysenergian tuottamiseen. Lämmöntuotannon ja -toimittamisen ulkoistamisratkaisussa ulkopuolisen lämpöyrittäjän, esim. energiayhtiön tai pienemmän toimijan, kanssa tehdään tarkoituksenmukaisin rajauksin sopimus lämmöntoimituksesta joko koko kaivosalueelle tai rajoitetulle lämpöverkkoalueelle (rikastamoalue). Lämmöntoimitussopimus voi laajimmillaan kattaa koko lämmönhankinnan: lämpöyritys tekee kaikki lämpölaitos- ja alueverkostoinvestoinnit sekä hoitaa tuotannon, jakelun ja laitteistojen kunnossapidon. Yritys siis omistaa kaivosrakennusten ulkopuolisen lämpöverkon ja myy sen kautta itsenäisenä toimijana lämmön kaivosyhtiölle sopimushintaan, joka on yleensä sidottu tarkoituksenmukaiseen polttoaineiden hintaindeksiin. Minimissään lämpöyrittäjä suorittaa vain lämmöntuotannon ja jakelun kaivosyhtiön omistamilla laitteistoilla ja hankkimilla raaka- ja tarveaineilla (toimeksiantosopimus). Myös erilaisia välimuotoja on olemassa. Jäljempänä olevat oman tuotannon vaihtoehtojen kannattavuuslaskelmat on tehty niin, että erilaisia kpa- ja kpa-hybridilaitosvaihtoehtoja on verrattu öljylämpölaitoksiin. Laskelmat on tehty Excel-ohjelmalla. Kaikki laskelmat on tehty arvonlisäverottomin hinnoin (alv 0%). Laskelmat oletusarvoilla ja niihin perustuvat vertailukuvaajat on esitetty kuvioissa 1 7. Laskelmissa olevat tiedot ja niihin perustuvat suositukset koskevat vain omaa tuotantoa eli ovat ulkoistamisvaihtoehdon kannalta lähinnä informatiivisia. Lämmöntoimitussopimuksen sisältö ja hinnat ovat luonnollisesti sopijapuolten välisiä asioita Oman tuotannon vaihtoehtoja Seuraavassa on tarkasteltu lämmöntuotannon tarkoituksenmukaisimmiksi katsottuja vaihtoehtoja 15 MW:n huipputehon ja MWh:n vuosienergian tuottamiseksi. Vaihtoehtoina ovat seuraavat tuotantotavat: 1. Öljylämpölaitos 1.1 Raskasöljylaitos 1.2 Kevytöljylaitos 2. KPA-laitos (pääpolttoaineena metsähake) 2.1 KPA-laitos vara- ja huippukattilana öljykattila 2.2 KPA-hybridilaitos, talviajan vara- ja huippukattilana öljykattila, lisätehona ja lämmityskauden ulkopuolella lämpöpumput eri ilmaislämmön lähteillä. Pentti Riipi

14 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 13 (25) Öljylämpölaitosvaihtoehdot Mahdollinen öljylämpölaitos on suunniteltu sijoitettavan rikastamorakennukseen. Siinä olisi kaksi kattilaa, joista ainakin toinen, 10 MW:n pääkattila, olisi raskasöljykattila. Toinen, huippu- ja kesäkauden kattila (POR tai POK) olisi teholtaan 5 MW. Öljysäiliö tai säiliöt sijoitettaisiin ulos, yhteistilavuus olisi noin m3. Öljylämpölaitoksen hinnaksi rakennukseen sijoitettuna on budjettitarjouksissa arvioitu 1,1 1,2 M. Laitos on investointikustannuksiltaan selvästi edullisempi kuin vastaavantehoiset kotimaisen kiinteän polttoaineen laitokset. Öljy on kuitenkin jo nyt kallista ja tulevaisuudessa fossiilisena polttoaineena kiristyvän verotuksen kohteena oleva hyödyke. Vuoden 2011 alussa astuvan veronkorotuksen jälkeen kevytöljylaitoksen käyttökustannukset ovat yli kaksinkertaiset vastaavaan kpa-laitokseen verrattuna. Raskaan polttoöljyn hinta on runsaat 20 % kevyttä polttoöljyä halvempi energiayksikköä kohti, mutta POR-ratkaisukin on kokonaiskustannuksiltaan selvästi kpavaihtoehtoja kalliimpi. Öljypolttoaineiden verotus kiristyy Suomessa vuoden 2011 alussa siten, että kevyen polttoöljyn vero nousee 8,7 sentistä 15,7 senttiin litralta (7 snt/l) ja raskaan polttoöljyn 6,7 sentistä 14,85 senttiin kilolta (8,15 snt/kg). Kannattavuuslaskelmat öljylämpölaitokselle on tehty budjettitarjouksiin perustuvilla hankintahinnoilla vertailukohteina kpa- ja kpa-hybridilaitokset ja niiden osat. Laskelmat on tehty Excel-ohjelmalla. Öljyn perushintoina on käytetty nykyhintoihin perustuvia vuoden 2011 alun arviohintoja, POR: 50 /MWh ja POK: 70 /MWh. Vertailut ovat kuvioissa KPA- lämpölaitosvaihtoehdot KPA-laitosten osalta on tarkasteltu kahta edellä mainittua päävaihtoehtoa: "perinteinen malli" (KPA + öljy) ja KPA-öljy-lämpöpumppuhybridilaitos. Laskelmadokumenteissa on esitetty erilaisin variaatioin päävaihtoehtoihin perustuvia vertailuja ja niihin liittyviä graafisia kuvaajia. Kotimaisen polttoaineen (metsähake ja turve) hintoja on selvitetty puhelimitse alan isoilta toimittajilta. Tällä hetkellä hakkeen hinta Kevitsassa olisi /MWh, jyrsinturpeen hinta /MWh ja palaturpeen hinta /MWh. Halvin alustava epävirallinen "tarjous" jyrsinturpeelle talvikaudelle oli 12 /MWh. Tiedusteluihin perustuen laskelmissa on käytetty hakkeelle perushintaa 20 /MWh, kuviot 1 3 ja 5 7. Kahteen tarkasteluun (kuviot 3 ja 4) on otettu mukaan myös turve, hintana 12 /MWh. Pentti Riipi

15 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 14 (25) KPA- vaihtoehto 1 Ensimmäisenä kpa-vaihtoehtona käsitellään halvimmaksi arvioitu teknisesti kyseessä olevaan kokoluokkaan soveltuva ratkaisu. Vaihtoehto on budjettitarjouspyynnössä kuvattu seuraavasti: "Aluetalouden ja imagon kannalta hyvä vaihtoehto, kokonaistaloudellisesti edullisin pitkällä aikavälillä: - oma erillinen rakennus laitokselle ja vieressä erillinen polttoainevarasto (-siilo) - biokattila 10 MW (leijupeti, polttoaineina metsähake, muu hake, turve) - tankopurkainasema n m3, 3-4 osastoa, yksi kuljetin) - autovaaka, 50 t - vara-, huippu- ja kesäenergia: 10 MW ja 3 MW -POK-kattilat - öljysäiliö, 500 m3." Lopullisessa vertailussa öljylämmitysratkaisuihin pieni öljykattila on jätetty pois, koska Energiamarkkinaviraston kanta on, että sekin laskettaisiin mukaan ns. rakennettuun kapasiteettiin, jolloin 20 MW ylittyisi ja jouduttaisiin päästökaupan piiriin. Tätä on selostettu tarkemmin kohdassa Vertailu on tehty niin, että kuvioissa 1 4 kahdessa ensimmäisessä kpa-polttoaineena on pelkkä metsähake, kolmannessa hake ja turve 50/50 vuosienergian jakaumalla ja neljännessä pelkästään turve KPA- vaihtoehto 2 Toinen päävaihtoehto tässä on siis kpa-hybridi, jossa osa vara- ja huippuöljystä korvattaisiin lämpöpumppujen avulla (tai osaksi ilman) hyödynnettävällä "ilmaislämmöllä". Tämä on ehkä innovatiivisin ratkaisu ja olisi ensimmäinen teollisuuskohteeseen asennettava tämän suuruusluokan järjestelmä Suomessa. Eroksi edelliseen, tarkistettuun vaihtoehtoon jää enää öljyn osittainen korvaaminen useaa lämmönlähdettä hyödyntävällä lämpöpumppujärjestelmällä (investointi- ja käyttökustannukset). Tämä vaihtoehto on budjettitarjouspyynnössä kuvattu seuraavasti: "Bioratkaisu, mukana lämpöpumppuhybridi - biokattila 10 MW (leijupeti, polttoaineina metsähake, muu hake, turve) - tankopurkainasema n m3, 3-4 osastoa, yksi kuljetin) - autovaaka, 50 t - vara- ja huippu: 10 MW -POK-kattila (tässä ei pikku kattilaa) - öljysäiliö, 500 m3. LISÄNÄ LÄMPÖPUMPPUHYBRIDI (optio): - maalämpö läpi vuoden: lämpökaivot ja/tai vaakaputket altaissa, yhteensä 2 MW (myös kesäaikainen jäähdytys tarvittaessa) - lämpöpumppulisät kevät-syyskaudelle: vesi-ilmalämpöpumppu 500 kw ja isojen moottoreiden häviöt 500 kw." Pentti Riipi

16 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 15 (25) Lämpöpumppuvaihtoehtoa on vertailtu kahteen öljylämmitysratkaisuun kuvioissa 5 6. kpa-polttoaineena metsähake, sähkön hintana 75 /MWh ja lämpöpumppujen vuosikertoimena COP = 3. Lämpöpumppujärjestelmän investointikustannuksiksi on puhelinkeskustelujen pohjalta arvioitu 2 M. Isojen lämpöpumppulaitteistojen hinnaksi on oletettu 300 /kw ilman putkistoja. 3 MW:n lämpöpumpputeho vastaa silloin 0,9 M. Lämpökaivojen ja/tai vaakaputkistojen ja muiden varusteiden hinnaksi on jäänyt 1,1 M. Kuviossa 7 on vertailtu 3 MW:n kesä-/huipputehon tuottamista öljyllä vs. lämpöpumpuilla/ilmaislämmöllä Päästökauppalain vaikutus ratkaisuihin Energiamarkkinaviraston mukaan sellaiset polttolaitokset, joiden polttoyksiköiden yhteenlaskettu teho ylittää 20 MW, kuuluvat voimassa olevan päästökauppalain perusteella päästökaupan piiriin. Tehoraja koskee kaikkea rakennettua kapasiteettia. Vaikka siis käytön huipputeho olisi reilustikin alle 20 MW, laitos kuuluu päästökaupan piiriin, jos kattilateho vara- ja huippukattilat mukaan lukien ylittää 20 MW. Lukitusjärjestelmä, jossa kattiloiden samanaikainen teho rajoitetaan alle tehorajan ei vaikuta asiaan, koska tällaisen järjestelmän valvonta on mahdotonta. Edellä tarkastelluista vaihtoehdoista KPA-vaihtoehto 1 (23 MW) kuuluisi siis lain perusteella tällä päästökauppakaudella päästökaupan piiriin. Tähän asiaan reagoimisen vaihtoehtoina ovat kapasiteetin rajoittaminen 20 MW:iin tai päästökaupan piiriin tuleminen. Päätyminen päästökaupan ulkopuoliseen ratkaisuun eli kahden kattilan (10 MW, bio + 10 MW, POR) järjestelmään ei toisi suurta riskiä lämmöntuotannon riittävyyteen. Sillä saattaisi olla merkitystä on vain isoissa häiriötilanteissa. Kesäaikaisen öljykattilakäytön hyötysuhteen alenemisen merkitys on kokonaisuuden kannalta vähäinen. Jos järjestelmän rakennetun kapasiteetin tehoksi jäisi yli 20 MW, täytyisi hankkia päästökauppaan liittyvien säännösten mukaiset päästölupa- ja oikeudet (minimi käsittelyaika n. puoli vuotta) ja ryhtyä toimimaan järjestelmään liittyvien seuranta- ja todentamismääräysten mukaisesti. Käytännössä tämä lisäisi jossakin määrin lämmöntuotannon seurantamenettelyn vaatimuksia ja olisi varmaan lisäperuste lämmöntoimituksen ulkoistamiselle. Päästökauppalaissa vuoden 2013 alusta sovellettavan uuden 3 :n perusteella "kesäkattila", jonka mitoitusteho olisi alle 3 MW (esim. 2,9 tai 2,5 MW) ei kuuluisi yhteenlaskettavaan tuotantokapasiteettiin, joten tällainen kattila voitaisiin jälkikäteen lisätä järjestelmään, mikäli 10 MW + 10 MW osoittautuu riittämättömäksi taikka lämmöntarve kasvaisi kaivoksen toimintavolyymi nostamisen myötä. KPA-vaihtoehto 2 ei johda päästökaupan piiriin, koska pieni öljykattila ei alun perinkään sisältynyt tähän vaihtoehtoon. Rakennettava kapasiteetti on siten enintään 20 MW. Pentti Riipi

17 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 16 (25) Vertailulaskelmat ja kuvaajat KPA- vaihtoehto 1 vs. POR- laitos (15 vuotta, 5 %) Pentti Riipi

18 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 17 (25) KPA- vaihtoehto 1 vs. POK- laitos (15 vuotta, 5 %) Pentti Riipi

19 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 18 (25) KPA- vaihtoehto 1 (hake ja turve 50/50) vs. POR- laitos (15 vuotta, 5 %) Pentti Riipi

20 KEVITSAN ENERGIASUUNNITELMA 2010 SIVU 19 (25) KPA- vaihtoehto 1 (turve) vs. POR- laitos (15 vuotta, 5 %) Pentti Riipi

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

saatavuus energiantuotantoon

saatavuus energiantuotantoon Metsäbiomassan saatavuus energiantuotantoon Timo Karjalainen, Perttu Anttila, Antti Asikainen, Yuri Gerasimov ja Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Laskuri investointien avuksi

Laskuri investointien avuksi Bioenergy4Business A project for the uptake of solid biofuels in promising European heat market segments Laskuri investointien avuksi Lämpöyrittäjäpäivä 18.4.2016, Savonlinna Timo Määttä Motiva Bioenergy4Business-hanke

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus apuvälineitä päätöksenteon tueksi

Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus apuvälineitä päätöksenteon tueksi Bioenergy4Business A project for the uptake of solid biofuels in promising European heat market segments Lämpölaitosinvestoinnin kannattavuus apuvälineitä päätöksenteon tueksi Yritysten energiatehokkuus

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 9.2.2017 Ilmastoseminaari What did we agree in Paris 2015? Country pledges for 2030

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Lämpöpumput osana St1:n uusiutuvan energian visiota ja liiketoimintamalleja. Kuulumiset Otaniemen syväreikähankkeesta

Lämpöpumput osana St1:n uusiutuvan energian visiota ja liiketoimintamalleja. Kuulumiset Otaniemen syväreikähankkeesta Lämpöpumput osana St1:n uusiutuvan energian visiota ja liiketoimintamalleja. Kuulumiset Otaniemen syväreikähankkeesta http://www.st1.eu/st1-nordic-energy-outlook EUR/MWh Home RE Potential RE in the Nordics

Lisätiedot