TOSITE. LUOVUUS SYNTYY YHDESSÄ MOTIVOI JA VÄHENTÄÄ VIRHEITÄ SEMINAARINMÄEN MIESLAULAJAT HYVÄ PEREHDYTYS VINKKEJÄ NUORELLE TYÖNHAKIJALLE

Transkriptio

1 TOSITE. TA L O U S H A L L INN ON AM M AT T IL AIS ET RY: N J ÄSE NL E HTI 1/ 2015 HYVÄ PEREHDYTYS MOTIVOI JA VÄHENTÄÄ VIRHEITÄ SEMINAARINMÄEN MIESLAULAJAT LUOVUUS SYNTYY YHDESSÄ VINKKEJÄ NUORELLE TYÖNHAKIJALLE TULE MUKAAN KEVÄTKOKOUKSEEN!

2 TÄSSÄ NUMEROSSA PUHEENJOHTAJALTA Mitä tapahtuu ERTOn taloushallinnossa? Teemu Miettinen kertoo Jo 25 vuotta yhdessä Seminaarimäen mieslaulajat Työelämän kynnyksellä Vinkkejä työnhakuun, haastatteluihin ja CV:n tekoon Hyvin hoidettu perehdyttäminen Perehdytys vähentää virheitä ja tehostaa oppimista ERTO on ihanan aktiivinen liitto Haastattelussa Saara Korkiakoski ERTOn hallinnon esittely Tutustu meihin Työelämän pähkinöitä Tervetuloa alueellisiin tapahtumiin Uusi uljas keskusjärjestö ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen 14 Taloushallintoalan HED-päivä 4 MIESLAULANTAA VAILLA VERTAA TOSITE. TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY:N JÄSENLEHTI KAHDESKYMMENESENSIMMÄINEN VUOSIKERTA, NUMERO 43 päätoimittaja JAANA MONTO lehtitoimikunta TIINA LAUKKA tiedotusvastaava SATU KARIOJA TEEMU KOLEHMAINEN ESSI PEKKALA ulkoasu ja taitto ZEELAND,TIINA VALVE kannen kuva AHTI KAUKONIEMI painopaikka KTMP YKKÖS-OFFSET, VAASA painosmäärä Seuraava Tosite-lehti ilmestyy syksyllä MEIDÄN YHDISTYKSEMME LIITYIN TITOON VUONNA 1990, 25 vuotta sitten, koska muutkin silloisella työpaikallani liittyivät. Olin rivijäsenenä vuosia, mutta sitten kiinnostuin, että mitä siellä Titossa, meidän yhdistyksessämme oikeasti tehdään. Menin kevätkokoukseen, sitten syyskokoukseen, ja kohta huomasinkin olevani ensin TES-työryhmässä, sitten vuonna 2006 hallituksessa varajäsenenä. Noina vuosina opin, että Tito, Taloushallinnon ammattilaiset on osa ERTOa ja ERTO osa STTK:ta. Alusta asti olin kiinnostunut TES-asioista, enkä vähiten siksi, että työskentelen pääosin palkanlaskijana. Taloushallinnon ammattilaisten, meidän yhdistyksemme päätavoite on parantaa alan palkkausta, työehtoja ja työolosuhteita. Vuonna 2005 syntyi ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus. Vielä se ei ole yleissitova, mutta sen eteen teemme jatkuvasti työtä. Jäsenmäärämme kasvaa koko ajan, ja myös työnantajapuolella on havaittavissa järjestäytymishalukkuutta. TALOUSHALLINTOALALLA KOULUTUS on äärimmäisen tärkeää: lait ja asetukset muuttuvat koko ajan, ja EU tuo omat kuvionsa työhömme. Yhdistyksemme järjestää säännöllisesti keväällä ja syksyllä kokous- ja koulutusviikonlopun. Syksyn koulutus on KLT-koulutuskelpoinen koko päivän kestävä seminaarimuotoinen koulutus, keväällä otamme hieman kevyemmin, toki silloinkaan koulutusta emme unohda. Palkanlaskijana odotan etenkin syksyn tietopakettia tulevista muutoksista ennakkoperintäpuolella. Työehtosopimuksessammekin edellytetään työntekijän kouluttamista tarpeen mukaan ja luulen, että sitä tarvetta on ihan joka ikisellä! Kokousviikonloppuna yhdistyksemme järjestää jäsenistöllemme myös virkistystä, joko henkistä tai ruumiillista, ja aina on kiva tavata saman alan ihmisiä, vanhoja tuttuja ja viime aikoina myös paljon uusia kasvoja, kuten hallituksemme uusi kokoonpanokin kertoo. Etenkin tiedotus- ja koulutustiimeihin tuli nuoria innostuneita jäseniä. Joka syksy hallitukseen on paikkoja jaossa kuusi.viime syksynä meillä olikin positiivinen ongelma, sillä etukäteen halukkaita ilmeni niin paljon, että valmistauduimme kokoukseen äänestyslippujen kanssa ja niitä myös tarvittiin! Ensi syksynä myös sinä voit tulla toimintaamme mukaan! YHDISTYKSEMME JÄSENENÄ käytössä on ERTOn tarjoamat työsuhdeneuvontapalvelut. Tarvittaessa myös lainopillista tukea on saatavilla yt-neuvottelut kun ovat tulleet tutuiksi myös tilitoimistoalalla. Harmittavan harvoissa tilitoimistoissa on luottamusmies. Molempia osapuolia helpottaisi, jos työntekijäpuolella olisi edustajanaan koulutettu luottamusmies. ERTO järjestää luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille koulutusta, ja lisäksi meidän oma yhdistyksemme järjesti keväällä HED-seminaarin, jossa yhtenä aiheena oli juuri yt-neuvottelut. TITO, NYKYÄÄN TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET, taloushallintoalalla työskentelevän oma yhdistys, meidän yhdistyksemme, täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tule juhlimaan syksyllä kanssamme! JAANA MONTO, PUHEENJOHTAJA Vuodenvaihteessa puhaltelivat ERTOn talousosastolla muutoksen tuulet. MITÄ TAPAHTUU ERTON TALOUSHALLINNOSSA? AIKA PALJON KAIKKEA! Loistavasti liiton taloutta jo kauan ohjastaneet talous- ja henkilöstöpäällikkö Reija Koskinen ja taloussihteeri Maija Miettinen eläköityivät, ja kirjanpito ja palkanlaskenta ulkoistettiin tilitoimistoon. Taloudenpidon resurssit ajateltiin uusiksi, taloushallinto-ohjelmisto vaihdettiin, tilikarttaa järkeistettiin ja kustannuspaikkarakenne yksinkertaistettiin. Samalla liiton kyljessä aloitteli ensimmäistä kokonaista tilikauttaan keväällä 2014 perustettu Emmaakatemia Oy, ERTOn omistama ammatillista koulutusta tarjoava yhtiö. Itse aloitin työt ER- TOssa ja muodollisesti alkaen liiton uutena talous- ja henkilöstöpäällikkönä. Mutta kukas minä oikein olenkaan? Oma ensikokemukseni ERTOsta ajoittuu suurinpiirtein seitsemän vuoden taakse, kun aloittelin työt Accountorissa. Niihin aikoihin yritys tunnettiin nimellä Pretax. Tilitoimistomaailma oli minulle entuudestaan suhteellisen vieras ilmiö, kokemuspohjani taloushallinnosta rajoittui lähinnä järjestötöissä vastaan tulleisiin palkkahallinnon kuvioihin ja reskontrahommiin. Accountorissa suuntauduin aluksi taloushallintojärjestelmien asiantuntijatöihin, ja niiden ohella omaksuin kirjanpidon käytänteitä. Kolmantena tarinalinjana liityin kollegani Jukan suositusten innoittamana ERTOn jäseneksi, ja kohtapuoliin sen jälkeen minut valittiin Accountorin ympyrätalon toimipisteen luottamusmieheksi. Luottamusmiehen kannalta Accountor on mielettömän kiinnostava miljöö. Talossa harjoitetaan niin sanottua paikallista sopimista; talon johto ja henkilöstönedustajat neuvottelevat yhdessä henkilöstötyön kehittämisestä ja sopivat talokohtaisesti työehtosopimuksesta, ERTOn asiamiehen tuella. Itseäni yhteistyöhanke kiinnosti siinä määrin, että kun pitkään Accountorin pääluottamusmiehenä toiminut Koivulahden Ulla ilmaisi vetäytyvänsä hetkeksi luottarikuvioista, päätin asettua ehdolle kaksivuotiskaudelle TALOUSHALLINNON AMMATTILAISTEN hallituksessa olin aloittanut vuoden 2012 alussa. ERTOlainen henki tuntui houkuttelevalta, ja Titon rooli toimialalla sisälsi tosi monia jänniä mahdollisuuksia. Accountor oli vain yksi ilmentymä värikkäällä tilitoimistokentällämme, ja Titon kautta avautui laajempi näkymä, hienouksineen ja haasteineen. Mitä kaikkea edunvalvontajärjestö voisikaan tehdä ja parhaimmillaan saada aikaan! Erinäisten sattumien myötä minulle avautui kiinnostava mahdollisuus: Taloushallinnon ammattilaiset etsi puheenjohtajaa toimikaudeksi Kun kiinnostustani kysyttiin, sanoin kyllä, totta kai! Taloushallinnon ammattilaisten puheenjohtajuus vei minut ERTOn hallitustyöhön ja siten lähemmäksi ammattiliiton dynamiikkaa. Samanaikaisesti Accountorilla pääluottamusmiehen rooli muokkasi edunvalvontaminääni vahvasti. Aloin kasvaa tilitoimistotodellisuudesta hieman hassusti viistoon, ja kohtalon seuraava kiepaus asetteli eteeni kiinnostavan potentiaalisen työtehtävän ammattiliitossa. Mietin asiaa pitkään ja hartaasti, ja tulin lopulta siihen tulokseen, että hypähdän enemmän kuin mielelläni tilitoimistosta uuteen jännittävään tehtävään. TÄMÄN JUTUN ALUSSA mainitsemani muutoksen tuulet ovat pitäneet minut kovin aktiivisena ja vauhdikkaana alkuvuoden ajan, ja samalla olen syventynyt muutamaan tusinaan muuhun tämän työn liikkuvaan osaan. Tuntuu hyvältä imeä vaikutteita ja ymmärtää päivä päivältä paremmin, mistä ammattiliiton koneistossa oikeastaan onkaan kyse. Asemamiehenkadun toimisto on eläväinen ja yhteiskuntavaikuttamisen rakenteissa tosi kiinnostavalla tavalla kiinni. Ja samalla ay-liikkeen isot kysymykset roikkuvat ilmassa: rooli työmarkkinoilla, järjestäytymisen yleinen houkuttelevuus, pirstaloituva työelämämme, digitalisaation vaikutus työn tarjontaan muuttuva työelämä. Korkeat ajatukset ovat kiehtovia, mutta arki on kivaa sekin! Aamulla pistän ostolaskut kiertoon ja viivähdän kassavirta-analyysiexcelissä, puolenpäivän kieppeillä Emma-akatemian syksyn verkkokauppahankkeen kehittely jatkuu, iltapäivän puolella kokoonnumme jäsenrekisterimme väen kanssa käymään työtilannetta läpi, sitten pitää hetkisen edistää keskeneräistä henkilöstön koulutussuunnitelmapaperia, Emman kannattavuuslaskentaa punniskella tälle vuodelle olen kaavaillut pariakymmentä oman työkenttäni kehitystavoitetta, onkohan se liikaa vai sopivasti, vai liian vähän? Jos jokusen pyöräyttäisi ensi vuoden puolelle? Ai niin, kotiinkin pitää mennä, kissa odottaa ruokaa! Tsemppiä juhlavuoteen kaikki ihanat taloushallinnon ammattilaiset. Syksyllä yhdistyksellänne on 30-vuotisjuhlat onnea Tito! TEEMU MIETTINEN 2 TOSITE TOSITE 3

3 KANNESSA kuva AHTI KAUKONIEMI SEMINAARIMÄEN MIESLAULAJAT JUHLI VIIME VUONNA 25-VUOTISTA URAANSA. HÖLMÖ IDEA MIESKUOROSTA SYNTYI LUOKANOPETTAJAOPISKELIJOIDEN KAHVIPÖYDÄSSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jos on kerran nähnyt Seminaarimäen Mieslaulajat livenä, muistaa sen aina. Puvunhousujen alta paljastuvia vihreitä trikoita, hulvattomia koreografioita ja tarttuvia sanoituksia. Suurelle yleisölle parikymmentä Semmaria tulivat tutuksi 1990-luvun puolivälissä omalla neliosaisella tv-sarjallaan. Nyt kuoro on viimeistelemässä 25-vuotisjuhlakiertuettaan ja työstämässä kahdettatoista levyään. Asumme nykyään eri puolilla Suomea ja olemme perheellisiä. Suunnilleen yksi viikonloppu kolmesta on omistettu Semmareille. Silloin kokoonnumme ja treenaamme aamusta iltaan saakka, kertoo kuoron ykköstenori Pasi Pohjola. ROHKEUS ESITTÄÄ IDEOITAAN Seminaarimäen Mieslaulajien luovan hulluuden ydin on demokraattisuus. Olemme kaikki hyvin kiinnostuneita kaikesta. Kuoromme erikoispiirteet ovat kehittyneet yhteistyöstä. Jokainen saa ja uskaltaa tuoda ideoita, kaikenlaisia ideoita. Pahimmillaan se johtaa kaaokseen ja karmeaan ajan tuhlaukseen, parhaimmillaan siitä syntyy timantteja lopputuloksia, nauraa Pohjola. Alkuaikoina Pohjola oli yksi niistä harvoista, jotka uskalsivat tuoda omia sävellyksiään porukan kuultavaksi. Ihmiset ovat aika arkoja omien luovien tuotostensa esittämisessä. Vaikka omat säveltäjän taitoni olivat vajavaiset, esittelin omia biisiaihioitani. Semmareiden haaveena oli silloin, että 10 vuoden päästä jokainen uskaltaisi tuoda omia sanoituksiaan, sävellyksiään ja sovituksiaan kuunneltavaksi ja sen he ovat saavuttaneet. Nykyään kuorolla on oma Eurovision Song Contest, johon tuodaan uusia biisejä ja niistä poimitaan äänestyksen avulla helmet. Se tarkoittaa, ettei minun ole enää helppo saada omaa biisiäni levylle, Pohjola heittää. Semmareiden rohkaiseva, luova ilmapiiri näkyy myös miesten omissa työyhteisöissä. Rehtorina pyrin luomaan keskustelemisen ja kuuntelemisen ilmapiiriä työpaikallani. ELÄMYKSIÄ YLEISÖLLE Semmarit ei työllistä ketään ympärivuotisesti, mutta vuosina, jolloin porukalla on ollut isoja konserttikiertueita, liikevaihto on vastannut 10 hengen yritystä. Olemme olleet ihmeissämme, että vaikkei meillä ole ollut suurempaa mediahuomiota vuosikausiin, olemme edelleen yksi Suomen eniten yleisöä vetävistä ryhmistä, Pohjola sanoo. Semmareille keikat ovatkin parasta jälleenmyyntiä. Pyrimme aina lähettämään yleisön kotiin niin tyytyväisenä, että he tulevat seuraavalla kerralla uudestaan ja tuovat mukana naapurinsakin. SEMMARIUS ON ELÄMÄNTAPA Vuosien varrella ryhmä on pysynyt tiiviisti yhdessä 25 vuoden aikana vain kymmenkunta Semmaria on vaihtunut. Viimeisimmät tulijat ovat olleet musiikin opiskelijoita tai valmiita osaajia. Olemme hakeneet henkilöitä, jotka ovat valmiiksi niin taitavia, että tuovat mukanaan jotain uutta ryhmäämme. Lisäksi heidän pitää ottaa haltuun lyhyessä ajassa suunnilleen sata kappaletta koreografioineen. Semmareista on tullut miehille elämäntapa. Olen ollut Semmari yli puolet elämästäni. On vaikea ajatella, millainen ihminen olisin, jos en olisi löytänyt kuoroa. Tämä on ollut uskomaton seikkailu, jossa olen päässyt toteuttamaan unelmiani, sanoo Pohjola. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista hänelle oli muutama vuosi sitten tehdyt vierailut Kiinaan. Olemme esiintyneet Kiinan tv:ssä Euroopan kokoiselle yleisölle. Siinä oli sitä suuren maailman meininkiä! ANNA KORPI-KYYNY MIESLAULANTAA VAILLA VERTAA ANTEEKSI MIKÄ? S eminaarinmäen Mieslaulajat eli tuttavallisemmin Semmarit on Jyväskylässä vuonna 1989 perustettu mieskuoro. Ryhmän musiikki ei ole tavanomaista mieskuorolaulua, vaan rikkoo tarkoituksellisesti kuoromusiikin rajoja, joten sitä on varsin vaikea sijoittaa mihinkään tiettyyn musiikkityyliin. Musiikki juontaa kuitenkin juurensa rockista ja popista. Kappaleet ovat itse tehtyjä ja syntyvät koko kuoron yhteistyönä. Niissä ei enimmäkseen ole instrumentaalista säestystä, vaan säestys syntyy kuorolaisten omista äänistä. Yksittäisiä soittimia käytetään joissakin kappaleissa tehokeinona. Semmareiden käyttämiin soittimiin lukeutuu perinteisten kitaran ja pianon lisäksi muun muassa kazoo, djembe, didgeridoo, säkkipilli, vedellä täytetyistä olutpulloista rakennettu pan-huilu, kainalopierut, vessan ovi ja sepalus. lähde: Wikipedia SEMMARIT KEIKALLA Helsinki Mikkeli Savonlinna Imatra Varkaus 4 TOSITE TOSITE 5

4 TYÖELÄMÄSTÄ Nykyaikana nuorella vastavalmistuneella, työelämään siirtymässä olevalla tuoreella ammattilaisella on edessään useita haasteita. Ensin opiskellaan yksi tai useampi tutkinto, mikä saattaa viedä vuosia. Sen jälkeen koittaa suuri muutos elämässä huoleton opiskeluelämä jää taakse ja alkaa siirtyminen työelämään. TYÖELÄMÄN KYNNYKSELLÄ Toiset odottavat siirtymistä työelämään, tuohon aikuisten maailmaan innokkaina ja malttamattomina, toisten kohdalla ajatus tuntuu pelottavalta, ehkä jopa ahdistavalta. Varmasti viimeistään siinä vaiheessa, kun valmistuminen on käsillä, moni miettii, mitä seuraavaksi. Mistä löytää oman alan työpaikka? Olenko valmis työelämään? Entä jos en pärjääkään? Tässä vaiheessa nuorella ammattilaisella on varmasti paljon kysymyksiä mietittävänään. MITEN SAISIT ITSEVARMUUTTA? Valmistaudu haastatteluun katsomalla Amy Cuddyn puhe kehonkielen vaikutuksesta itsevarmuuteen: Toisin kuin vanhemmillamme tai isovanhemmillamme, siir tyminen opintojen jälkeen oman koulutusalan työtehtäviin ei ole enää itsestäänselvyys. Varsinkin nykyaikana, lukuun ottamatta tiettyjä koulutusaloja, vastavalmistuneiden on yhä vaikeampaa saada oman alan työtä heti. Tilastojen mukaan esimerkiksi korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt muita koulutusasteita enemmän viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleisesti työttömyys on lisääntynyt Suomessa: Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli tämän vuoden tammikuussa TYÖHARJOITTELU AVAA OVIA On tutkittu, että opintojen aikana osa-aikaisesti työskentelevien on helpompi työllistyä valmistumisen jälkeen kuin niiden, jotka eivät ole työskennelleet opintojensa aikana. Jo opintojen aikana, esimerkiksi toisen opiskeluvuoden jälkeen kannattaa etsiä oman alan töitä. Optimaalisin tilanne on, että opiskelija työskentelee omaan alaan liittyvissä työtehtävissä osa-aikaisesti ja kesäisin kokoaikaisesti. Siten vakituinen työ valmistumisen jälkeen voisi löytyä opintojen aikaisesta työpaikasta. On kuitenkin selvää, että myös opiskelijana on hyvin vaikea päästä oman alan työtehtäviin. Useat työskentelevätkin opintojensa aika esimerkiksi kaupoissa, ravintola-alalla tai muissa asiakaspalvelutehtävissä, jotka eivät välttämättä vaadi erityistä koulutusta. Siksi onkin hyvä, että he voivat suorittaa opintoihinsa liittyvän työharjoittelujakson, jolla kerryttävät oman alan työkokemusta. HYÖDYNNÄ VERKOSTOT Vaikka työllistyminen saattaa tuntua toivottomalta, työelämään siirtymistä ei kannata pelätä. Työnhakuun kannattaa valmistautua hyvällä asenteella ja avoimin mielin. Vaikka sopivan työpaikan saamisessa voi kestää, on tärkeää uskoa omiin kykyihinsä ja jaksaa hakea lukuisia työpaikkoja kerta toisensa jälkeen. Työhakemusten ja ansioluettelon tekemiseen kannattaa käyttää aikaa ja työhaastattelun osuessa kohdalle tilannetta voi harjoitella etukäteen. Työtä hakiessa verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää; tapaa vanhoja opiskelukavereita, ja kysy tutuilta mahdollisista avoimista työpaikoista. Vinkkejä työpaikoista voi saada myös vanhoilta opettajilta tai vaikkapa aikaisemmasta kesätyö- tai harjoittelupaikasta. Työtä hakiessa on hyvä olla itse aktiivinen ja avoin erilaisille vaihtoehdoille. Vaikka ensimmäinen työpaikka ei olisikaan juuri omaan koulutusalaan liittyvä, se voi auttaa matkalla kohti unelmatyötä. SATU PORTIN CV:N KIRJOITTAMINEN Ansioluettelo eli CV on tiivis kertomus työnhakijan elämästä. Usein rekrytoija aloittaa tutustumisen hakijaan CV:stä, joten sen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. CV:tä lukemalla rekrytoija näkee hakijasta kaiken olennaisen, kuten henkilötiedot, koulutuksen ja aikaisemman työkokemuksen. Eri maissa käytettävät ansioluettelomallit eroavat hieman toisistaan, mutta Suomessa hakija pääsee helpoimmalla laatimalla luettelomaisen CV:n. VINKKEJÄ CV:N TEKEMISEEN Tee CV:stä lyhyt ja ytimekäs, enintään kahden sivun mittainen. Hyvä CV on ulkoasultaan selkeä ja sisällöltään tiivis sekä informatiivinen. Kiinnitä huomiota kielioppiin. Kerro nimi- ja yhteystietosi. Halutessasi voit liittää oman kuvasi esimerkiksi oikeaan yläkulmaan. Merkitse tiedot, jotka ovat työnhakusi kannalta olennaisia. Kerro koulutus- ja työhistoriasi hakemasi työpaikan ja tavoitteiden mukaan. Vältä aukkojen jättämistä. Jos et ole ollut esimerkiksi vuoteen töissä opiskelun tai työttömyyden takia, mainitse se CV:ssäsi. Koulutus- ja työhistorian lisäksi kerro haettavan työpaikan kannalta olennainen kokemuksesi, kuten harrastukset tai luottamustehtävät, sekä muut mahdollisesti painavat yksityiskohdat, kuten erityistaitosi. Muista, että CV ja työhakemus kuuluvat tiiviisti yhteen, ja niiden on tarkoitus täydentää toisiaan. CV kannattaa pitää ajan tasalla, koska työnantajat ovat usein kiinnostuneita vain tuoreista tiedoista. VALMISTAUDU HYVIN TYÖHAASTATTELUUN Kutsu työhaastatteluun on aina iloinen, mutta myös jännittävä asia. Jotta menestyisit haastattelussa, siihen kannattaa valmistautua mahdollisimman hyvin. Hyvä valmistautuminen takaa sen, että olet rennompi ja itsevarmempi haastattelutilanteessa. E nnen haastattelua on hyvä tutustua yritykseen ja sen toimialaan esimerkiksi heidän kotisivuillaan. Haastattelija voi tiedustella, mitä tiedät yrityksestä, ja silloin on hyvä osoittaa, että olet perehtynyt yrityksen toimintaan. Samalla myös osoitat tietäväsi, minkälaiseen työpaikkaan olet hakemassa. Ennen haastattelua kannattaa miettiä etukäteen, minkälaisia muita kysymyksiä työhaastatteluissa on tapana kysyä. Samalla voit miettiä sopivia vastauksia ja luonnostella niitä paperille. Yleisimpiä kysymyksiä ovat esimerkiksi miksi haluat juuri tämän työn, mitkä ovat vahvuuksiasi ja heikkouksiasi, mikä motivoi sinua tai vaikkapa missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua. Kun olet valmistautunut kysymyksiin jo etukäteen, vastauksia ei tarvitse miettiä pitkään, ja annat itsestäsi vakuuttavan kuvan. Usein haastattelija antaa hakijalle mahdollisuuden esittää myös omia kysymyksiä. Osoittaaksesi olevasi kiinnostunut hakemastasi työstä, yritä esittää haastattelijalle hyviä kysymyksiä. Voit esimerkiksi kysyä jotain, joka ei ole tullut esille vielä haastattelun aikana. Kysymyksiä on hyvä miettiä jo ennen haastatteluun menoa. Jos et keksi kysyttävää, voit tiedustella esimerkiksi, mikä sai haastattelijan kiinnostumaan alasta tai kuinka haastattelija on päätynyt yritykseen töihin. PANOSTA SIISTIIN ULKOASUUN JA KIINNITÄ HUOMIOTA ULOSANTIIN Haastatteluun mennessäsi ota mukaasi ansioluettelo sekä kopiot vaadittavista koulu- ja työtodistuksista. Halutessasi voit ottaa mukaan myös hakemuskirjeen, jolla hait työpaikkaa. Koska ensivaikutelman tekeminen on yksi kriittisimpiä hetkiä työhaastattelussa, pukeudu haastatteluun tehtävätason mukaan, mutta kuitenkin niin, että olet oma itsesi. Siisti pukeutuminen antaa hyvän kuvan ja siten osoitat, että olet tosissasi hakemasi työpaikan suhteen. Pukeutumisen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ulosantiin. On arvioitu, että työnantajan päätöksestä vain kymmenen prosenttia muodostuu siitä, mitä haastateltava sanoo. Jopa 50 prosenttia syntyy kehonkielestä ja lisäksi 40 prosenttia siitä, miten asiat ilmaistaan, muun muassa äänenpainoista ja äänen voimakkuudesta. Eleet, ilmeet, asento, jalkojen ja käsien liikkeet sekä katsekontakti ovat siis tärkeämpiä kuin arvaatkaan. Kun sinut otetaan vastaan, tervehdi haastattelijaa varmalla kädenpuristuksella, hymyile ja katso silmiin. Haastattelun ajan katso haastattelijaa silmiin tai jos heitä on useampia, ota katsekontakti heihin vuorotellen. Istu tukevasti, mutta rennosti ja vältä torjuvia eleitä, kuten käsivarsien ristimistä rinnalle. Älä myöskään heiluttele jalkojasi, sillä se tulkitaan usein hermostuneisuudeksi. ANNA ITSESTÄSI OSAAVA JA MOTIVOITUNUT KUVA On tärkeää, että haastattelun aikana pyrit antamaan itsestäsi mahdollisimman itsevarman, energisen ja motivoituneen kuvan. Parhaiten selviät olemalla oma itsesi jännityksestä huolimatta ja keskustelemalla mahdollisimman luontevasti. Keskity haastatteluhetkeen: kuuntele, mitä sinulta kysytään ja pyri vastaamaan kysymyksiin selkeästi. Ole rehellinen ja uskalla kehua itseäsi, mutta älä liioittele, sillä totuus paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Edellisen työnantajan kritisointi ei kannata pyri kertomaan työhistoriastasi positiiviseen sävyyn. Kun haastattelu on päättymässä, voit tarkistaa vielä haun aikataulun ja kysyä, milloin voit odottaa lisätietoja. Halutessasi voit pyytää myös rekrytointia hoitavan henkilön yhteystiedot, jotta voit tarvittaessa palata asiaan ja tiedustella haun edistymistä. SATU PORTIN 6 TOSITE TOSITE 7

5 TYÖELÄMÄSTÄ JÄSENELTÄ HYVIN HOIDETTU PEREHDYTTÄMINEN Perehdyttämistä ja työnopastusta tarvitaan kaikilla työpaikoilla yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Perehdyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset. Työnopastuksessa opetetaan varsinainen työ, esimerkiksi koneiden, laitteiden, tietokoneohjelmistojen ja työvälineiden oikeat käyttötavat, työmenetelmät ja toimintatavat. Perehdytystä ja työnopastusta on annettava kaikille henkilöstöryhmille, myös esimiehille ja vuokratyöntekijöille. Vastuu perehdyttämisestä ja työnopastuksesta on esimiehellä, vaikka varsinaisena opastajana olisi työtoveri. Työturvallisuuslain (2002/738) 14 vel- voittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijän. Lain mukaan työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haittaja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön. Perehdyttämisvelvoite koskee sekä uutta työntekijää että työntekijää, jonka tehtävät muuttuvat. Perehdyttäminen tulee suunnitella hyvin ja perehdyttäjät tulee valmentaa tehtävään. Perehdytyssuunnitelma on hyvä tehdä yhteistyössä eri henkilöstöryhmien sekä työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Myös seuranta ja arviointi kuuluvat suunnitelmaan. Siinä määritellään perehdytyksen tavoitteet, aiheet, aikataulu, menetelmät ja apuvälineet sekä tarvittava oheisaineisto. Samoin määrätään vastuuhenkilö ja työajan käyttö perehdyttämiseen. OIKEUDET JA VELVOITTEET SELVÄKSI Perehdyttämisen voi jakaa useisiin vaiheisiin. Työhönottohaastattelussa selvitetään töihin tulevan henkilön työtehtäviä ja kuvataan työyhteisön tehtäviä ja tavoitteita. Työntekijän kanssa kerrataan yleiset toimintatavat ja ohjeet, kuten avaimet, ruokailu ja työvaatteet. Lisäksi kerrataan työsuhteen perusasiat: kirjallinen työsopimus, palkka ja palkanmaksu, työaika, työntekopaikka ja miten toimitaan sairastuttaessa. Ennen uuden henkilön aloittamista laitetaan työpiste kuntoon ja sovitaan perehdyttämisestä henkilön esimiehen kanssa. Uuden työntekijän aloittaessa toteutetaan käytännön perehdytys perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Lopuksi pidetään palautekeskustelu, jossa käsitellään perehdyttämisessä epäselviksi jääneitä asioita. Uudella tai tilapäisellä työntekijällä on lain tai työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvoitteet. Tämä koskee päivittäistä työaikaa, palkkaa, työpistettä, työterveyshuoltoa, sairastumisesta ilmoittamista, lomaoikeuksia, velvoitteita hoitaa työ asianmukaisesti ja osallistua työpaikan yhteisiin kokouksiin. Lisäksi työntekijälle kannattaa korostaa luottamusta, luottamuksellisia tietoja ja mahdollista salassapitovelvollisuutta. Työntekijälle kootaan työssä tarvittavat yhteystiedot. Nykyään useilla työpaikoilla on laadittu verkkopohjainen henkilöstöopas. OPISKELIJAT VAATIVAT ENEMMÄN Työpaikoilla tapahtuva harjoittelu on tärkeä osa ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoja. Sen tavoitteena on perehtyä ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön tehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Työssäoppijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden perehdytyksen tulee olla yksityiskohtaista ja syvällistä. Etenkin alussa työnohjaajan on hyvä olla käytettävissä kokopäiväisesti. Muulle organisaatiolle tulee tiedottaa, mistä opiskelija tulee, kuinka kauan hän viipyy ja mihin hänen odotetaan osallistuvan työpaikalla. Oppisopimukseen liitetään opiskelijan, työnantajan ja koulutuksen järjestäjän yhdessä laatima opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma. Siinä sovitetaan yhteen työpaikan ja opiskelijan tarpeet sekä otetaan huomioon opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen ja opiskeluvalmiudet. PEREHDYTYS VÄHENTÄÄ VIRHEITÄ Opetusta ja ohjausta saatuaan kaikkien työntekijöiden tulee olla turvallisen työskentelyn edellyttämällä tasolla. Tavoitteena on, että työntekijä osaa suorittaa tehtävänsä oikein. Hyvin hoidetun perehdyttämisen ja työhönopastuksen avulla työntekijät tietävät panoksensa merkityksen työyhteisössä ja pystyvät sitoutumaan työpaikkaan. Oppiminen tehostuu ja oppiaika lyhenee, virheet ja niiden korjaamiseen kuluva aika vähenevät, samoin kuin poissaolot ja vaihtuvuus. Henkilöstön hyvästä ammattitaidosta hyötyvät työntekijä, työnantaja ja asiakkaat. ERTOn ja Taloushallinnon ammattilaiset ry:n jäsenenä voit soittaa ERTOn työsuhdeneuvontaan ja kysyä neuvoja mieltäsi askarruttavista asioista. Neuvoja ja vastauksia yleisimmin kysyttyihin kysymyksiin löydät myös: LAKIMIES HELENA LIEVONEN SAARA KORKIAKOSKI: ERTO ON IHANAN AKTIIVINEN LIITTO Millainen mielikuva sinulla oli ERTOsta ennen jäsenyyttäsi? Mielikuvia ei ollut kummemmin, muuta kuin, että ERTO olisi kirjanpitäjälle/palkanlaskijalle tarkoitettu ammattiliitto. Mitä kautta kuulit ERTOsta? Kuulin työkaveriltani tilitoimistolla. Oletko ollut tyytyväinen? Olen ollut erittäin tyytyväinen ER- TOon ja Taloushallinnon ammattilaiset ry:n. Heti liityttyäni sain uutiskirjeitä ja tietoa tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Osallistuinkin heti ERTO Nuorille suunnattuun tapahtumaan ja innostuin sitä kautta liittymään Taloushallinnon ammattilaisten hallitukseen varakoulutusvastaavaksi. Olen saanut paljon koulutusmahdollisuuksia ja tietoa oman alan työehtosopimuksesta ja muutenkin alaani liittyvistä asioista. Ihmiset ovat olleet aivan mahtavia. ERTO on ihanan aktiivinen liitto. Mitä aiot tehdä isona? Isona ehdin tehdä vielä kaikenlaista. Ehkä kouluttaudun lisää omalle alalleni ja toivottavasti tapaan paljon uusia mielenkiintoisia ihmisiä. En kummemmin suunnittele tulevaa, mutta sen tiedän, että ehdottomasti haluan olla ERTOn Taloushallinnon ammattilaisten toiminnassa mukana. SAARAN SUKLAAHERKKU POHJA 4 kananmunaa 100 g margariinia tai voita 1,5 dl sokeria 200 g taloussuklaata 0,5 dl maitoa 2 dl vehnäjauhoja 1 tl leivinjauhetta 1 tl vaniljasokeria Erottele kananmunien keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa rasva, sokeri, keltuaiset ja sula taloussuklaa keskenään (ei vaahdoksi). Vatkaa toisessa kulhossa munien valkuaiset kuohkeaksi vaahdoksi, mutta ei kovaksi massaksi. Nostele varovasti valkuaisvaahto rasva-suklaaseokseen, älä vatkaa. Lisää vehnäjauhot ja niihin sekoitetut vaniljasokeri ja leivinjauhe taikinan joukkoon varovasti. Lisää lopuksi maito. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan, paista 175 asteessa uunin keskitasolla n min. TÄYTE 2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta 130 g valkosuklaata 3 liivatelehteä Vatkaa vaniljakastike vaahdoksi ja lisää joukkoon sula valkosuklaa. Liota liivatelehdet, puristele liika vesi pois, lisää joukkoon tilkka kiehuvaa vettä ja anna hetki jäähtyä. Lisää liivatteet täytteen joukkoon. Täytä kakku omaan paistovuokaansa (joka on kelmutettu) annostellen täytettä väleihin. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään tunti. SUKLAAKUORRUTE 100 g taloussuklaata 1 dl kermaa 25 g voita Kuumenna kerma kattilassa (ei kiehuvaksi) ja lisää joukkoon suklaapalat ja voi. Lämmitä, kunnes suklaa on sulanut. Jäähdytä kuorrutetta hieman ja kuorruta sillä kakku. Anna kuorrutuksen jähmettyä hyvin jääkaapissa ennen tarjoilua. 8 TOSITE TOSITE 9

6 HALLITUS ERTOn ylin päätösvalta on edustajistolla. ERTOn hallitus vastaa toimeenpanosta. Sekä edustajisto että hallitus muodostuvat ERTOn jäsenistä. ERTON HALLINNON ESITTELY E dustajistoon valitaan edustajat eri jäsenyhdistyksistä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajisto päättää muun muassa jäsenmaksuista, talousarviosta, tilinpäätöksestä ja toiminnan linjauksista. Se myös valitsee Olen JAANA MONTO, 50-vuotias. Harrastukset Remu-rotweilerin kanssa vie lähes kaiken vapaa-aikani, mutta myös antaa paljon! Koiran myötä ulkoilu kuuluu isona osana elämääni. Harrastan myös sukellusta, tosin vain ulkomailla lämpimissä vesissä. Hallituksessa vuodesta Haluan, että järjestämme jäsenillemme laadukkaita koulutuksia. Toivon myös jäsenmäärän edelleen kasvavan, koska se on edellytys yleissitovuudelle. Olen HENRIK ANDERSIN, 33-vuotias taloushallinnon ammattilainen Kustavista. Harrastuksiani ovat pyöräily, lenkkeily ja jackrusselinterrieri Roope. Ammattiyhdistystoiminta on minulle uusi kokemus. Toivon tuovani uusia ideoita ja ajatuksia sekä vastavuoroisesti saavani hallitustyöstä paljon eväitä tulevaan. (vars. jäsen) Olen RITVA RÄISÄNEN, 48-vuotias kirjanpitäjä Valkeakoskelta. Töissä käyn Kangasalalla. Harrastuksiini kuuluu kävely ja kesäisin pyöräily. Lisäksi lueskelen paljon ns. hömppäromaaneja. Olen ollut mukana hallituksessa vuodesta 2012 varajäsenenä ja nyt varsinaisena jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Toivon tulevalta kaudelta mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia. Olen TEEMU KOLEHMAINEN 31-vuotias kirjanpitäjä/palkanlaskija Riihimäeltä. Harrastuksiani ovat mm. musiikki ja lukeminen. Tulevalta hallituskaudelta odotan, että pääsemme mukavalla porukalla toteuttamaan jäsenillemme laadukkaita tapahtumia ja hankkimaan lisää jäseniä joukkoomme esim. oppilaitosvierailujen avulla. (varajäsen) puheenjohtajan, hallituksen ja päättää laajakantoisista työmarkkina-asioista. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuoden aikana sääntömääräisesti ja tarvittaessa se pitää ylimääräisiä kokouksia. Hallitus toimeenpanee päätökset. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on mahdollisuus edustukseen hallituksessa eli vaikuttaa suoraan liiton toimintaan. Olen TIINA LAUKKA, 52-vuotias, tiedotusvastaava Tampereelta. Harrastuksiani ovat talvella hiihto, elokuvien katselu ja tietenkin tämä ammattiyhdistystoiminta, kesällä maastopyöräilen ja liikun luonnossa juosten ja kävellen. Olen ollut Titon hallituksessa ensin varana joitakin vuosia ja varsinaisena jäsenenä seitsemän vuotta. Tiedotusvastaavana ainakin viisi vuotta. Uudelta kaudelta odotan mielenkiinnolla uusien nuorten jäsenten kannanottoja ja että saisimme paljon paljon uusia jäseniä. Siihen tähdätään! Olen SATU KARIOJA, 35 v. kirjanpitäjä Porvoon Pellingistä. Harrastuksia minulla on hyötyliikunta ja kaikenlainen kuntoilu sekä ruoanlaitto. Perheeseeni kuuluu poika ja avomies. Olen ollut yhdistystoiminnassa mukana useamman vuoden, sekä Taloushallinnon ammattilaisten hallituksessa että ERTO Nuorissa. Toiminta on ollut antoisaa, sillä olen saanut tutustua erilaisiin mielenkiintoisiin ihmisiin ja olla monessa mukana. Tervehdys! Olen JUULIA HIMANEN, 24-vuotias pääkäyttäjä Helsingistä. Harrastuksiini kuuluu yhdistystoiminnan lisäksi kuntosali ja lenkkeily. Tammikuussa pyörähti käyntiin toinen vuosi Taloushallinnon ammattilaisten hallituksessa. Erityisesti nuorten asiat ovat itselleni tärkeitä. LEA KARJALAINEN, taloudenhoitaja ja varsinainen jäsen. Olen JOHANNA HUUSKONEN, pian 36-vuotias taloushallinnon ammattilainen joka viettää par aikaa äitiyslomaa 3,5 kk ikäisen pikkutyttönsä kanssa Vihdin Nummelassa. Harrastan liikuntaa, mökkeilyä, kokkailua, käsitöitä ja joskus jopa jonkun kirjan ehdin lukemaan. Olen ollut hallituksen varajäsenenä vuoden 2014 alusta. On ollut mielenkiintoista päästä sisälle yhdistystoimintaan. Olen ollut mukana suunnittelemassa syys- ja kevätkokousten koulutusosioita. Alallamme kouluttautuminen on tärkeä juttu ammattitaidon ylläpitämiseksi. (varajäsen) Olen ESSI SOFIA PEKKALA, pian 20-vuotias kirjanpitäjä Tampereelta. Harrastuksiani ovat ryhmäliikuntatunnit ja ystävien tapaaminen. Odotan tulevalta hallituskaudelta, että pääsen oppimaan uusia asioita, tutustumaan uusiin ihmisiin, vaikuttamaan sekä näkemään omaa ja koko Taloushallinnon ammattilaiset ry:n kehitystä. Olen hyvin motivoitunut tulevaan hallituskauteen ja minulla on paljon ideoita toteutettavaksi. (varajäsen) Olen MAARIT HUUHKA Ikä 63 v. Harrastukset vapaaehtoinen mielenterveystyö ja uinti. Ammattiyhdistystoiminnassa reilut kymmenen vuotta. Tärkeä asia minulle on työssä jaksaminen kaikenikäisten. Olen SAARA KORKIAKOSKI, kirjanpitäjä/palkanlaskija Nivalasta. Harrastuksiani ovat mm. body combat, kuntosali ja koiran kanssa lenkkeily. On kunnia päästä edustamaan taloushallinnon ammattilaisia ja huolehtimaan jäsentemme ammatillisista, oikeudellisista, sosiaalisista ja taloudellisista eduista. Odotan tulevalta kaudelta mahtavia tapahtumia, koulutuksia ja että saisimme joukkoomme uusia jäseniä. (varajäsen) Olen MIRJA LINDQVIST, 57-vuotias kirjanpitäjä Turusta. Harrastuksiani ovat liikunta (mm. kävelyä, pilatesta) ja käsityöt. Aloitin yhdistyksen hallituksessa vuonna 2006, mutta pidin välillä tauon ja nyt olen toista vuotta hallituksessa. Odotan tulevalta kaudelta mielenkiintoisia koulutuksia ja toivon, että yhdistys kehittyy ja saamme lisää uusia jäseniä. (varajäsen) ERTON VALIOKUNNAT ERTO NUORET -valiokunta suunnittelee ja toteuttaa toimintaa alle 36-vuotiaille jäsenille. Toiminnan ytimessä ovat muun muassa nuorten järjestäytymisasteen kasvattaminen, aktiivitoimintaan innoittaminen sekä uusien innovaatioiden kehittäminen liiton ja yhdistysten toimintaan. Valiokunnalla on puheenjohtaja ja sihteeri. Jäsenyhdistykset nimeävät edustajansa (varsinainen ja vara) ERTO Nuoret -valiokuntaan. VIESTINTÄVALIOKUNTA kehittää ja keskustelee viestinnän suuntaviivoista ja se toimii ERTOn Toimi-lehden toimitusneuvostona. Viestintävaliokunnan tärkein tehtävä on yhdistysten välinen tiedonvaihto ja ERTO-jäsenyhdistysten yhteistyö. Jokainen ERTOn jäsenyhdistys voi saada edustajansa (varsinainen ja vara) viestintävaliokuntaan. ERTON JÄSENYHDISTYKSET ERTOssa on seitsemän valtakunnallista jäsenyhdistystä, jotka toimivat alansa edunvalvojina. Liittoon kuulutaan oman jäsenyhdistyksen kautta. Yhdellä jäsenmaksulla saa sekä ERTOn että jäsenyhdistyksen edut ja palvelut käyttöönsä. JÄSENYHDISTYKSET Erityistoimihenkilöt ET ry Logistiikan toimihenkilöt ry Markkinointiviestinnän, -tutkimuksen ja digimedia-alan ammattilaiset MaMa ry Taloushallinnon ammattilaiset ry Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset (YSTEA) ry Tietoalan Ammattilaiset ERTO ry Suomen Optometrian Ammattilaiset (SOA) ry 10 TOSITE TOSITE 11

7 ERTO:ssa ollaan vuosittain pyritty painottamaan ja tuomaan esille hieman eri asioita. Tavoitteena on saada aktivoitua myös sellaisia ertolaisia, joita eivät muut järjestötilaisuudet ole kiinnostaneet. Viime vuonna pidettiin lakikiertue hieman yli kymmenellä paikkakunnalla ja tänä vuonna liiton puheenjohtaja ja minä, Matti Orkovaara, kierrämme 20 paikkakunnalla. Viime vuoden suosittu aihe oli KUKA MINUT PERII. Tänä vuonna aihe on hieman työmarkkinahenkisempi TYÖELÄMÄN PÄHKINÖITÄ. TYÖELÄMÄN PÄHKINÖITÄ ILTAPÄIVÄLLÄ PIDETÄÄN ensimmäistä kertaa kunkin alueen HED:eille, eli henkilöstön edustajille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, ajankohtaisista työmarkkina-asioista ja lainsäädännön muutoksista parituntinen tilaisuus. HED:ien alueellisilla kursseilla keskitymme paitsi Työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkon ajankohtaiseen tilanteeseen, käymme läpi vuosilomalain muutoksia ja myös valitettavan ajankohtaista yhteistoimintalain mukaista työvoiman vähentämistä. Lyhyesti muistutuksena kaikille: vuosiloman saa siirtää, mikäli sairastuu lomalla. Siirrosta on välittömästi ilmoitettava esimiehelle ja tämän vaatiessa toimitettava esimerkiksi lääkärintodistus. Tärkeintä on kuitenkin viivytyksittä vaatia siirtoa. Toinen muuttunut vuosiloma-asia on osa-aikaisille maksettava lomapalkka. Siinä tapauksessa, että työaika on muuttunut, vuosiloman palkkaa suhteutetaan sen mukaan, miten lomaa on ansainnutkin. Joko lomapalkka tulee 9 tai 11,5 prosentin suuruisena tai loman ansainta-ajan palkkaan suhteutettuna, riippuen tapauksesta ja millä työehtosopimuksen alalla työskentelee. Yhteistoimintalaista käydään läpi menet- TERVETULOA ALUEELLISIIN TILAISUUKSIIN! Lisätietoja tapahtumakalenterista telyä HED:eille. Laki koskee vain vähintään 20 hengen yrityksiä, joten joka työpaikassa se ei tule sovellettavaksi. Varsinaiset irtisanomisperusteet ovat kuitenkin työsopimuslaissa ja siten kaikille työntekijöille ja työpaikoille samat. Vain menettelytavat vaihtelevat suuremmilla työpaikoilla yt-lain perusteella. Illan alueellisen jäsentilaisuuden aiheena puolestaan on tänä vuonna Saako sairaan irtisanoa?. Myös tämä on kerännyt paljon kiinnostuneita. Laki ei tunne tarkkaa rajaa, milloin työkyvyn alentumisen vuoksi työsuhde voidaan irtisanoa. Erilaisia tapauksia käydään läpi ja yritetään muodostaa jonkinnäköistä kokonaiskuvaa. Todellisuus kuitenkin muuttuu koko ajan ja myös oikeudessa asti riidellyt irtisanomiset vaihtelevat. Iltatilaisuudessa keskustellaan myös ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta ja työehtosopimusten jatkoaikatauluista. Suomen talouden tilanne on ollut varsin hankala, ja aihe Miten tästä eteenpäin on keskusteluttanut kiitettävästi. Juuri jäsenten mielipidettä haluamme kuulla miten eri aloilla juuri nyt menee ja mitä jatkossa halutaan. Tervetuloa alueellisiin tilaisuuksiin. Kutsumme jokaisen alueen HED:t ja jäsenet vielä erikseen sähköpostilla lähimpään tilaisuuteemme. MATTI ORKOVAARA UUSI ULJAS KESKUSJÄRJESTÖ E RTO tavoittelee nykyisten kolmen keskusjärjestön lakkauttamista ja uuden keskusliiton perustamista. STTK:n, SAK:n ja Akavan korvaava uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa Uudella järjestöllä ei olisi vaikutusta ERTOn tai sen yhdistysten itsenäisyyteen tai sopimusoikeuksiin. ERTO neuvottelee jatkossakin taloushallintoalan työehtosopimuksen. Uudistuksella ei olisi myöskään vaikutusta sinun jäsenyyteesi ERTOssa. Uusi keskusliitto olisi kuitenkin nykyisiä keskusjärjestöjä vahvempi ja tehostaisi palkansaajien yleistä edunvalvontaa. ERTO OSAAVIEN AMMATTILAISTEN LIITTO ERTOn jäsenet ovat oman alansa osaavia ammattilaisia. Työelämän kehittyessä on myös koulutustaso nousussa. Esimerkiksi viimeisen viiden vuoden aikana TiToon liittyneistä 30 prosentilla oli ammattikorkeakoulututkinto ja 60 prosentilla ammatillinen tai entinen opistotason tutkinto. Palkansaajien tarpeet työelämässä ovat koulutus- ja palkkatasosta riippumatta hyvin samanlaisia. Kaikkien liittojen jäsenten haasteita ovat muun muassa pätkätyöt, harmaat ylityöt, sopimuksettomat alat, tasa-arvo, irtisanomiset ja työssä jaksaminen. Kun haasteet ovat samoja, miksi niitä ei korjattaisi yhdessä. Työnantajapuolella ymmärrettiin keskittää valtakunnallinen edunvalvonta yhteen organisaatioon jo vuosia sitten. Miksi kolmen palkansaajien keskusjärjestön puheenjohtajat juoksevat nyt rinta rinnan EU-kokouksissa? Tai miksi kolmen keskusjärjestön asiamiehet tapaavat vuorotellen samat poliitikot lobatakseen vaikkapa työhyvinvointiin liittyviä uudistuksia? Työtä ja edistettäviä asioita on paljon, mutta nykyisessä mallissa palkansaajien resurssit eivät ole tehokkaassa käytössä. Järjestörakenteiden tehtävä on tuottaa lisäarvoa jäsenille. Jos jäsenten etu nostetaan itsekkään järjestöllisen edunvalvonnan suojaamisen edelle, on nykyisten keskusjärjestöjen korvaaminen uudella keskusliitolla itsestään selvää. HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ? Keskusjärjestöuudistusta pitää selvittää avoimesti tavoitteella jäsenten ja Suomen etu. Taiten toteutettuna uuden keskusjärjestön perustaminen on järkiteko. Itsetarkoitus ei kuitenkaan voi olla sen enempää uuden keskusliiton perustaminen kuin sen perustamatta jättäminen. Onnistuakseen uuden järjestön pitää olla aidosti puolueista riippumaton ja demokraattinen. Järjestön pitää myös aidosti kuunnella jäsenten ääntä. Ilman edellä mainittujen edellytysten täyttymistä järjestöuudistuksessa ei ole järkeä. Uskon käynnissä olevan keskusjärjestömallin selvitystyön johtavan kaikkien palkansaajien edun mukaiseen lopputulemaan ja uuden keskusjärjestön perustamiseen. Lopullisen päätöksen ERTOn eroamisesta nykyisestä keskusjärjestöstämme STTKsta ja liittymisestä mahdolliseen uuteen järjestöön tekee ERTON edustajisto. Titolaiset varsinaiset jäsenet edustajistossa ovat Jaana Monto, Lea Karjalainen, Arja Karimäki ja Mirja Lindqvist. Jaana Monto toimii edustajiston I varapuheenjohtajana. Keväisin terveisin, JURI AALTONEN PUHEENJOHTAJA, TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY TERMIT TUTUKSI! AMMATTILIITTO pyrkii turvaamaan jäsentensä edut ja oikeudet, parantamaan palkkoja ja työsuhdeturvaa sekä kehittämään työelämän laatua. Työntekijäliitot ovat järjestäytyneet kolmen palkansaajien keskusjärjestön alle: Suomen Ammattijärjestöjen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. JÄSENYHDISTYS toimii alansa ammattilaisten yhdyssiteenä ja edunvalvojana. ERTOlla on seitsemän jäsenyhdistystä. Liittoon kuulutaan oman toimialan jäsenyhdistyksen kautta. ERTON ALUEJÄRJESTÖT huolehtivat maakuntatason toiminnasta tiedottamalla, kouluttamalla ja järjestämällä erilaisia virkistymistilaisuuksia. Jokainen ERTOn jäsen on samalla jonkin aluejärjestön jäsen asuinpaikkakuntansa mukaan. Aluejärjestöt yhdistävät alueen ertolaiset jäsenyhdistyksestä riippumatta. EDUSTAJISTO päättää muun muassa jäsenmaksusta, talousarviosta, tilinpäätöksestä ja toiminnan linjauksista. Se myös valitsee puheenjohtajan ja hallituksen sekä päättää laajakantoisista työmarkkina-asioista. Edustajistoon valitaan jäsenyhdistyksistä edustajat jäsenmäärän suhteessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. TYÖTTÖMYYSKASSA tarjoaa jäsenilleen tukea työttömyysajalle ja varmistaa kohtuulliset tulot kyseisenä ajankohtana. Ammattiliiton jäsenet kuuluvat yleensä myös työttömyyskassaan ja maksavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus vaihtelee kassan mukaan. Työttömyyskassaan voi kuulua myös ilman ammattiliittojäsenyyttä. TYÖEHTOSOPIMUS eli TES on ammattiliiton ja työnantajaliiton tekemä sopimus alan palkoista ja työsuhteen ehdoista. HENKILÖSTÖN EDUSTAJA (HED) hoitaa työntekijöiden yhteisiä asioita ja on yrityksen työntekijöiden keskuudestaan valitsema henkilö. HED toimii työpaikalla luottamusmiehenä, luottamusvaltuutettuna, työsuojeluvaltuutettuna, työsuojeluasiamiehenä, European Works Council -edustajana tai heidän varamiehenään. YHTEISTOIMINTA- ELI YT-NEUVOTTELUT tarkoittaa neuvottelua, jossa osapuolina ovat työnantaja ja henkilöstö. Pääsääntöisesti neuvottelu käydään edustajien välityksellä. Lähtökohtaisesti työntekijöiden edustajana toimii työehtosopimuksen nojalla valittu luottamusmies tai työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu. Tyypillisiä yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa henkilöstöä koskevat irtisanomiset tai lomautukset, liikkeen luovutus, tytäryhtiöittäminen tai esimerkiksi olennaiset töiden järjestelyyn ja työtehtäviin vaikuttavat päätökset. 12 TOSITE TOSITE 13

8 TALOUSHALLINTOALAN HED-PÄIVÄÄ 2015 vietettiin Helsingissä, hotelli Arthurissa. Perinteisesti HED-päivään ovat olleet tervetulleita HEDien lisäksi kaikki, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan alamme työehtoihin ja -oloihin osallistujan ei siis tarvitse olla työpaikan luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Tälläkin kertaa paikalle kokoontui lähes kolmekymmentä innokasta kuulijaa. ASIAA YT:ISTÄ JA TYÖHYVINVOINNISTA KUTSU Kohtaamispaikka ideoiden vaihtamiseen ja innovaatioiden jakamiseen HUHTIKUUTA 2015 MESSUKESKUS, HELSINKI TALOUSHALLINNON ammattilaiset ry 30 VUOTTA! JUHLASEMINAARI SEKÄ SYNTTÄRI- JUHLAT HELSINGISSÄ. Merkkaa viikonloppu jo kalenteriisi! P äivä alkoi aamukahvin merkeissä. Ensimmäiseen aiheeseen meidät johdatti Nutrimian diplomiravintoterapeutti Miia Inkeroinen. Hän kertoi terveellisen ravinnon tärkeydestä ja painotti, että suoliston toiminnalla on suuri merkitys kehon toiminnassa ja koko olemuksessa. Suolistomme on kuin toiset aivomme. Hän myös kertoi monista yleisistä vaivoista ja sairauksista, jotka johtuvat suoliston tulehduksesta. Oikeanlainen ravinto voisi olla ratkaisu näihin vaivoihin. Hän myös muistutti, että Ruoka ei ole pelkkiä kaloreita. Me emme syö kaloreita, vaan me syömme ruokaa. Hänen mukaansa on hyvä muistaa, että energia ja energisyys eivät ole yksi ja sama asia. Ravintoluennon jälkeen ERTO ry:n puheenjohtaja Juri Aaltonen kertoi meille ajankohtaisia asioita työmarkkinoilta sekä työelämän aakkosista. Tärkeänä osana hänen puheenvuorossaan oli yleissitova työehtosopimus. Aaltosen mukaan mahdollisuus yleissitovaan työehtosopimukseen on tällä hetkellä hyvin lähellä. Silti olisi erityisen tärkeää saada mukaan vielä lisää työnantajia työnantajaliittoon, sillä se vahvistaisi työntekijäpuolen asemaa neuvotteluissa. Lounaan jälkeen luennoi ERTO ry:n edunvalvontajohtaja Matti Orkovaaran yhteistoimintaneuvotteluista (yt:t). Orkovaara antoi ohjeita ja sai aikaiseksi hyvää keskustelua erityisesti tilanteesta, kun työvoimaa vähennetään. Orkovaara selvensi myös, ettei yritys saa tehdä päätöksiä ennen tai kesken neuvottelujen. Yt-neuvotteluja käyneellä yrityksellä on takaisinottovelvollisuus seuraavan yhdeksän kuukauden ajan työntekijän työn loppumisesta, eli jos työnantaja tarvitsee työntekijän samaan tai samankaltaisiin tehtäviin, on tämän tiedusteltava ensisijaisesti työvoimatoimistosta entisten työntekijöiden käytettävyyttä. Orkovaara muistutti, että yt-neuvottelukysymyksissä ERTOn lakimiehet auttavat jäseniä maksutta. Päivän päätteeksi kuulimme esimies- ja työyhteisövalmentaja Pia Vilasta Luotain Consulting Oy:stä. Hän kertoi työhyvinvoinnista ja antoi vinkkejä sen saavuttamiseksi. Vilanen totesi, että Suomalaiset ovat työsitoutuneita ihmisiä ja työ on meille hyvin merkittävä osa minuutta. Juuri tästä syystä työhyvinvointi on sangen tärkeää, sillä vietämme ison osan päivästä työn parissa. Vilasen mukaan tasapaino on kaiken A ja O mitä haastavampaa työ on, sitä palauttavampaa tulisi vapaa-ajan olla. Hän kertoi myös, että työntekijän oma asenne määrää suurelta osin sen, arvostetaanko työtä. Jokaisen tulisikin miettiä, mihin sävyyn omasta työstään puhuu muille ja mitä siitä ajattelee. Vilanen jakoi kuulijoiden kanssa ratkaisukeskeisyyden moton: Se, mihin huomio keskittyy, se kasvaa ja voimistuu. Päivän luento-osuuden jälkeen oli aika rentoutua. Vietimme iltaa Casino Helsingissä, joka oli lähellä hotellia. Illallinen oli katettu Fennia-salonkiin ja ruoka oli herkullista. Saimme todella ammattitaitoista palvelua ja tunnelma oli koko illan korkealla. Maittavan illallisen jälkeen pääsimme kokeilemaan onneamme Casinon pelimaailman puolella. Kokonaisuudessaan päivä oli onnistunut ja lähdimme kotiin oppineina ja rentoutuneina. Nähdään taas ensi vuonna! ESSI PEKKALA JOKAISELLA IHMISELLÄ ON ELÄMÄSSÄÄN OIKEUS HYVINVOINTIIN, INHIMILLISIIN TYÖ- OLOIHIN JA IHMISYYDEN KUNNIOITTAMISEEN. MIINA SILLANPÄÄ, 1921 SYKSYLLÄ ALKAA KUUSI VIIKKOA KESTÄVÄ TYK-KURSSI. SEURAA NETTISIVUJAMME! TyK-kuntoutus tukee työssä jaksamista. Kurssi sisältää kaksi 5 6 vuorokauden pituista selvitysjaksoa sekä neljä 5 vuorokauden valmennusjaksoa. Syksyn TyK-kuntoutuksen toteuttaa Avire Oy. Lisätietoja myöhemmin, seuraa uutiskirjeitämme ja nettisivujamme! Milloin Suomi nousee? Aki Kangasharju tutkimusjohtaja, pääekonomisti, Nordea Markets Yhteistyökumppanit: uusia ratkaisuja keskusteluja kohtaamisia innovaatioita seminaaripuheenvuoroja Organised by KELLOSEPPÄ JHUUSKONEN Paristonvaihdosta mekaanisten kellojen huoltoon ja korjauseen. Päämediayhteistyökumppani: Taloushallinnon ammattilaiset Ry:n jäsenille työstä -20% Voimassa asti. Tarvittaessa postitus. Isojen kellojen noutomahdollisuus pääkaupunkiseudulla. kelloseppa.jhuuskonen@gmail.com puh Nummela/Hyvinkää SEMINAARILAVALLA MM.: Digiaika hankaloittaa pankkien elämää Mikko Teerenhovi Lead Designer, Holvi Uusia mahdollisuuksia digitoinnilla taloushallintoon Mirjami Laitinen vanhempi neuvonantaja, Sitra SAMAAN AIKAAN Voiko taloudessa olla moraalia? Vesa Kanniainen professori, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto REKISTERÖIDY MAKSUTTA JA LUE LISÄÄ MUISTA JATKUVA JÄSENHANKINTA- KAMPANJA! Jäsen, joka hankkii uuden maksavan jäsenen, saa 20 euron S-ketjun lahjakortin. Uuden jäsenen tulee kirjata liittymislomakkeen lisätietoja kohtaan koodi Tito jatkuva 2015 Etunimi Sukunimi eli sen henkilön nimi, joka jäsenen hankki. Lisätietoja kampanjoista nettisivuiltamme, Facebookista sekä uutiskirjeistämme. Pysy kuulolla! JUHLAVUODEN JÄSENHANKINTAKAMPANJA VOITA MATKA RIIKAAN! Kaikkien jäsenen hankkineiden kesken arvotaan kahden hengen matka Riikaan. Palkinto sisältää lennot Helsinki Riika Helsinki sekä hotellimajoituksen kolmeksi yöksi kahdelle. Kampanja-aika on , jonka jälkeen palkinto arvotaan. Hallitus ei voi osallistua kampanjaan. Ehdot ovat samat kuin jatkuvassa jäsenhankintakampanjassamme. PUOLEEN HINTAAN KESÄTEATTERIIN Kesällä kannattaa nauttia kulttuurista, sillä juhlavuoden kunniaksi Taloushallinnon ammattilaiset ry korvaa puolet kesäteatterilipusta välisenä aikana. Lähde teatteriin vaikka työporukalla! Voit lunastaa lippuedun postittamalla käytetyn teatterilipun, ostokuitin ja täytetyn lomakkeen, joka tulee nettisivuillemme. Lisätietoa kesäteatteri-edusta kevään uutiskirjeistämme sekä nettisivuiltamme. Etua on tarjolla 1 kpl/jäsen. 14 TOSITE TOSITE 15

9 KUTSU TALOUSHALLINNON AJANKOHTAISKOULUTUS JA KEVÄTKOKOUS SOKOS HOTEL SEURAHUONE, KESKUSKATU 21, KOTKA OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT! MUISTA ILMOITTAUTUA MENNESSÄ. Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokoukseen voivat osallistua kaikki jäsenet. Tilinpäätöskautta keventämään olemme järjestäneet opastetun risteilyn Kotkan edustalla. Tutustumme merellisissä tunnelmissa Kotkan menneisyyteen ja nykyisyyteen. Merellä nautimme myös tunnelmaan sopivan illallisen. OHJELMA LAUANTAI Bussikuljetus Helsinki Kotka bussin lähtöpaikka: Mikonkatu 19, Casino Helsingin edestä Lounas Tervetuloa Kirjanpitolain muutokset ja ajankohtaista verotietoa KPMG:n Teija Sutinen, tilintarkastaja, KHT ja Paavo Martikainen, veroasiantuntija Iltapäiväkahvi Kirjanpitolain muutokset ja ajankohtaista verotietoa jatkuu Luento päättyy Risteily ja illallinen merellä SUNNUNTAI Aamiainen hotellisssa Kevätkokous Lounas ja kotiinlähtö, bussikuljetus Kotka Helsinki SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Kokoukseen voivat osallistua kaikki yhdistyksemme jäsenet. ESITYSLISTA Sunnuntai klo Hotelli Seurahuone Kotka, Keskuskatu Kokouksen avaus 2. Kokoushenkilöiden valinta 3. Puheenjohtaja 4. Kaksi sihteeriä 5. Kaksi pöytäkirjan tarkistajaa 6. Kolme ääntenlaskijaa 7. Päätösvaltaisuuden toteaminen 8. Kokouksen menettelytavoista päättäminen 9. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 10. Vuoden 2014 toimintakertomuksen käsittely 11. Vuoden 2014 tilikertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittely 12. Toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille 13. Päätetään ylijäämän/alijäämän käyttämisestä 14. Kokoukselle lähetettyjen kirjeiden ja aloitteiden käsittely 15. Ilmoitusasioiden käsittely 16. Muiden kokoukselle esitettyjen asioiden käsittely 17. Kokouksen päättäminen OSALLISTUMINEN Majoitus Kotkan seudun ulkopuolelta saapuville ja lauantain iltaohjelma ovat maksuttomia kevätkokoukseen osallistuville Taloushallinnon ammattilaiset ry:n jäsenille. Vain koulutukseen osallistuvat eivät ole oikeutettuja maksuttomaan majoitukseen ja iltaohjelmaan. Matkakulut korvataan yhdistyksen sääntöjen mukaan kokoukseen osallistuvalle jäsenille. OMAVASTUU Jäsenen omavastuu 40 maksetaan Taloushallinnon ammattilaiset ry:n Danske Bankin tilille FI viimeistään ILMOITTAUTUMINEN Sitovat ilmoittautumiset mennessä: Viidellekymmenelle koulutukseen osallistuvalle on varattu majoitus. Kerro ilmoittautuessasi erityisruokavalioistasi. MATKALIPUT Matkaliput korvataan halvimman matkustustavan mukaan. Lentoliput korvataan mikäli muu matkustusmuoto ei tule merkittävästi edullisemmaksi. Lentoliput: Lea Karjalainen, Junaliput: VR:n Asiakaspalvelu, puh Ilmoita tilatessasi Taloushallinnon ammattilaiset ry:n asiakasnumero , matkustajan nimi ja tunnus Pyydä junalippu omaan sähköpostiisi tai varausnumero, jolla saat lipun asemalta. Kevätkokouksen muihin asioihin liittyviin kysymyksiin, voit olla tarvittaessa yhteydessä: Henrik Andersin, puh