4-9. Ilkka Kylävainio: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille. Pidä huolta 15. Kuljetusyhteistyötä kymmeniä vuosia SIVU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4-9. Ilkka Kylävainio: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille. Pidä huolta 15. Kuljetusyhteistyötä kymmeniä vuosia SIVU"

Transkriptio

1 Keitele Forest Oy:n asiakaslehti Nro 3/2013 SIVU 10 Kari Virranta: Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Ilkka Kylävainio: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille 4-9 LAPPI TIMBER SIVUILLA Pidä huolta metsästä myös 15 SIVU Kuljetusyhteistyötä kymmeniä 16 vuosia SIVU

2 Pääkirjoitus... 2 Puuala murroksessa...2 Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle... 3 LAPPI-TIMBER: Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille Kaupunki osaltaan täysillä mukana...6 Sopiva hanke Finnveralle...7 Lappi Timberiä johtaa kokenut sahausmies...8 Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet...8 Teollisuustyön perinteet jatkuvat...9 Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu...9 Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Suomessa osataan jalostaa puuta...12 Pidä huolta myös metsästä...14 Konneveden tiimi...15 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia...16 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Julkaisija: Keitele Group Päätoimittaja: Matti Kylävainio Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Paino: Kopijyvä, 2013 Puulla on hyvä tulevaisuus Pienen notkahduksen jälkeen suomalainen sahateollisuus nousee arvioiden mukaan tänä vuonna jälleen kannattavaksi, sillä sahatavaran tuotantokapasiteetti on saatu aiempaa paremmin käyttöön. Toimialan tuotanto nousee noin neljä prosenttia ja vienti lisääntyy lähes kymmenen prosenttia. Vuonna 2014 tuotannon arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Sahatavaran ja sen jalostustuotannon kasvattamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävissä. Suomessa hakataan puu- Teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio ta vuosittain nyt miljoonaa kuutiota, kun kansallinen tavoitteemme on 75 miljoonaa kuutiota. Sahatavaraa tuotetaan lähes 10 miljoonaa kuutiota. Lisäksi energiakäyttöön tulevasta puusta kaksi kolmasosaa on peräisin päätehakkuilta. Sahatavaran viennin kasvu painottuu Aasiaan ja Lähi-itään. Kilpailukykyä ovat nostaneet euron heikentyminen Ruotsin kruunuun nähden sekä tasainen puun saatavuus. Metsävaroja Suomessa siis on ja niiden käyttöä pitää edelleen lisätä, sillä puulla ja sen käytöllä on monia myönteisiä ominaisuuksia. Se on uusiutuva luonnonvara, ja koko ajan kasvava puurakentaminen on ekologista ja kuluttaa vähän energiaa. Puu ja puujalosteet ovat myös yksi Suomen perinteisimmistä vientituotteista. Rakentaminen kasvaa eri puolilla maailmaa, ja sahatavaraa tarvitaan. Esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Aasian alueella rakentamistarvetta on paljon ja niin perinteisen sahatavaran kuin liimapuun kysyntä on kasvussa. Keiteleellä on edelleen mahdollisuus nostaa sahatavaran vuosittaista tuotantoaan nykyisestä runsaasta kuutiosta kuutioon. Tämä perustuu muun muassa siihen, että viitenä viime vuonna yhtiö on investoinut yli 30 miljoonaa euroa perussahauksen koneisiin ja laitteisiin sekä liimapuutuotantoon. Kyse on myös kilpailukyvystä. Me Keiteleellä viemme tuotannostamme 80 prosenttia. Viennissä menestyminen vaatii tehokkuutta ja koko tuotantoketjun hallintaa metsästä loppuasiakkaalle asti. Samalla tuotannon jalostusarvoa on nostettu sahatavarasta liimapuuksi ja muiksi rakennustuotteiksi. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy vastaavat sahatavaran ja liimapuun kasvavaan kysyntään investoimalla Kemijärven tehtaaseen noin 32 miljoonaa euroa. Puunkäyttö on siis myötätuulessa, ja järeällä puulla on aina kysyntää. Noin 70 prosenttia kantorahoista tulee järeästä puusta, joten hyvän puutavaran saamiseksi metsiä pitää ja kannattaa hoitaa tehokkaasti koko ajan. Me Keiteleellä uskomme vakaasti, että puulla on hyvä tulevaisuus. n Keitele Group laajentaa sahausta Alajärvelle Keitele Timber Oy ostaa Myllyahon Saha Oy:n konkurssipesältä maaalueet, rakennukset ja irtaimiston. Tavoitteena on aloittaa toiminta Alajärven Kurejoella sijaitsevalla tehdasalueella joulukuussa Alajärven sahan tuotannoksi suunnitellaan tulevalle vuodelle kuutiota etupäässä mäntysahatavaraa, josta iso osa jalostetaan korkealaatuisiksi puutuotteiksi Keitele Groupin jalostusyksiköissä Keiteleellä. Alajärven koneisiin ja laitteisiin investoidaan noin 10 miljoonaa euroa. Keiteleen aikaisempien vuosien isojen jatkojalostusinvestointien ansiosta sahausliiketoimintaa voidaan laajentaa Alajärvelle. Vuonna 2008 uusittu Alajärven sahalinja luo pohjan tehokkaalle perustuotannolle ja tuotantoa on tarkoitus kehittää investoimalla tulevina vuosina. Keitele Group selvittää myös jatkojalostuksen mahdollisuuksia Alajärvellä, johtaja Matti Kylävainio kertoo. Kylävainion mukaan Alajärvellä on osaavaa puunjalostuksen työvoimaa riittävästi. Saha työllistää alkuvaiheessaan noin 25 työntekijää. Puunhankinnasta synergiaetuja Keiteleeltä on Alajärvelle matkaa vain 150 kilometriä ja nykyistä puunhankinta-aluetta laajennetaan Etelä-Pohjanmaalle Suomenselän alueelle. Keitele Groupin laajennettu hankinta-alue muodostaa yhtenäisen alueen Väli-Suomessa. Sahalaitosten sijainnin vuoksi puuvirtoja voidaan optimoida ja korkealaatuisen tukkiraaka-aineen saatavuus varmistaa läheltä tuotantolaitoksia. Kun yhteen lasketaan Keiteleen, Kemijärven ja Alajärven sahat, Keitele Groupin tavoitteena on ostaa puuta 1,2 miljoonaa kuutiota vuonna 2014, Kylävainio esittelee. Alajärven ja Kemijärven sahat käyttävät luontevasti mäntypuuta, ja Keiteleellä on puolestaan hyvät mahdollisuudet kuusitukkien hankintaan ja sahaukseen. Alajärvi Kemijärvi Keitele Etelä-Pohjanmaan puunkäyttö on viime vuosina ollut laskussa ja metsiin on jäänyt paljon hyödyntämätöntä hakkuupotentiaalia. Metsänomistajilla on nyt mahdollisuus tuoda puuta aktiivisesti markkinoille paikallisen sahan tarpeisiin. Sahatavaraa vientimarkkinoille Suomenselän alue tarjoaa runsaasti sahauskelpoista mäntyraaka-ainetta, jonka markkinat ovat suurelta osin kehittyvillä markkinoilla Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Kaukoidässä. Kehittyvien markkinoiden vahva talouskasvu, kasvava väestö ja isot valtiolliset asuntotuotantohankkeet luovat kysyntää myös perussahatavaralle. n 2 3

3 Lappi Timber Pohjoisen korkealaatuinen puu jalostetaan liimapuuksi Kemijärven puutuotetehdas tähtää Kaukoidän markkinoille Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy. Suomen suurimpiin puunjalostajiin kuuluva Keitele-yhtiöt rakentaa Kemijärvelle jalostettuja puutuotteita pohjoisen puusta valmistavan tuotantolaitoksen. Globaalia liimapuumarkkinaa ja erityisesti Kaukoidän vientiä palveleva tehdas tulee tarjoamaan uutta työpaikkaa. Uuden tehtaan liikevaihtotavoite on noin 50 miljoonaa euroa. Uuden tehtaan sijainnin ratkaisivat siis raaka-ainevarat ja erityisesti mäntypuun saanti. Keitele-yhtiöille on tärkeää korkealaatuisen tukkipuun tasainen saanti. Puun käyttö Lapin talousmetsistä on vuosittain kaikkiaan noin 3,5 miljoonaa kuutiota, kun kasvu on 11,5 miljoonaa kuutiota. Pohjois-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia puun käytön lisäämiselle, ja tulevina vuosina metsien kasvu vielä kiihtyy, Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. Keitele Groupiin kuuluvat Lappi Timber Oy:n uusi saha ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuutehdas ovat yhteensä noin 32 miljoonan euron investointi. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakentaa tehdasalueelle aluelämpölaitoksen. Näin Kemijärvestä tulee myös mahdollinen kohde alueellisen biotalouden investoinneille. Hankkeisiin on saatu työvoima- ja elinkeinoministeriöltä 4,56 miljoonaa euroa kehittämisavustusta, johon osallistuu myös Euroopan aluekehitysrahasto. Hyvät yhteydet ja Infrastruktuuri valmiina Tehdas rakennetaan Kemijärvelle Stora Enson entisen sellutehtaan alueelle Kallaanvaaraan. Sellutehtaan olemassa oleva infrastruktuuri pienentää investointitarvetta, mutta alueella aiemmin toimineen Arktos Groupin koneita ja laitteita ei pystytä hyödyntämään. Keitele rakentaa alueelle kokonaan uuden tehtaan ja koneistaa sen uusilla laitteilla. Hyvät kulkuyhteydet ovat merkittävä etu. Tehdasalueelle tulee rautatie ja Kemijärven puuterminaalin mahdollinen siirto kaupungin keskustasta tehdasalueelle parantaa toimintaedellytyksiä. Valmiit tuotteet kuljetetaan konteissa markkinoille Aasiaan ja Eurooppaan. Tehtaan rakentaminen on suunniteltu niin, että toiminta alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Lappi Timber Oy:n toimitusjohtajaksi on kutsuttu kokenut saha-alan osaaja Pekka Tuovinen. Kylävainion mukaan sahaamisen ja liimapuun tuo- 4 5

4 Lappi Timber tannon yhdistäminen tuottaa merkittäviä tehokkuus- ja kilpailuetuja. Jalostamalla puu mahdollisimman pitkälle lähellä raaka-ainelähdettä avautuvat mahdollisuudet toimittaa puutuotteita kansainvälisesti. Tehdas työllistää myös välillisesti Tehtaan välillinen työllisyysvaikutus on henkilötyövuotta, joten sillä on alueen työllisyydelle suuri merkitys. Lappiin arvioidaan jäävän 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja yli 20 miljoonaa euroa urakointituloa vuodessa. Tuomme vientivetoisesti uutta rahavirtaa talouteen: Suurimmat kerrannaisvaikutukset tulevat puun hankinnasta ja puun korjuun ja kuljetuksen urakoinnista, Kylävainio kertoo. Kylävainio korostaa, että laitoksen heijastusvaikutukset ovat merkittäviä. Välillisten työpaikkojen lisäksi syntyy sivutuotteena haketta, kuorta, purua ja kutterinlastua sekä puunhankinnan yhteydessä kuitupuuta. Keitele Forest Oy perustaa Itä-Lappiin oman puunhankintaorganisaation, mutta tavoitteena on, että yli puolet raaka-aineesta ostettaisiin muilta metsäyhtiöiltä ja yhteismetsiltä. Lappi Timber on sopinut Stora Enson kanssa yhteistyöstä, jonka mukaan pienirunkomuotoinen tukkipuu päätyy jalostettavaksi Kemijärvelle ja järeät tukit, kuitupuu sekä sahaustoiminnasta syntyvä hake hyödynnetään muun muassa Stora Enson Kemin ja Oulun tehtailla. Kylävainion mukaan 325 henkeä työllistävällä perheyrityksellä on Keiteleellä menestyksekkääksi havaittu toimintamalli, jota voidaan käyttää myös Kemijärvellä. Keitele Group vie tuotteitaan lähes 30 maahan, viennistä puolet suuntautuu Aasiaan. Meillä on osaamista ja kokemusta, ja nyt haemme kasvua. Emme ole koskaan tuottaneet suuressa mittakaavassa kilpailtua perussahatavaraa, vaan suoraan asiakkaan mittoihin jalostettuja tuotteita, Kylävainio huomauttaa. Työllisyyteen Keitele Groupin nykyisillä tuotantolaitoksilla ei Kemijärven tehdashankkeella ole vaikutusta, vaikka myös Keiteleen tuotantokapasiteettia on kasvatettu koko ajan. Konsernin tämän vuoden liikevaihto on noin 135 miljoonaa euroa. Kylävainio kaavailee, että vuonna 2015 luku voisi olla yli 200 miljoonaa euroa. Määrämittatuotteita asiakkaiden tarpeisiin Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa eli suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazai-liimapuuta. Esimerkiksi Japaniin vietävä tuotevalikoima on standardoitu ja tuotepituus on suurimmillaan kuusi metriä. Suomalainen havupuu on poikkeuksellisen lujaa, joten se soveltuu hyvin vaativaan rakentamiseen maanjäristysherkällä alueella. Rakentamisen vaatimusten noustessa liimapuun markkina on kasvava, sillä massiivipuun laatu ei riitä vaativiin rakenteisiin. Automatisoidulla tuotannolla, koulutetulla henkilökunnalla ja huipputeknologialla pystymme tuottamaan lujia, mittatarkkoja ja vääntyilemättömiä rakennuskomponentteja, Kylävainio esittelee. n Tehtaan tuotanto tulee olemaan pääosin mittatarkkaa suoraan Kaukoidän markkinoiden asiakasmittoihin tehtyä Aurorazailiimapuuta. Sopiva hanke Finnveralle Finnveran toimitusjohtajan Pauli Heikkilän mukaan Keitele-yhtiöiden hanke on ollut erittäin sopiva myös Finnveran kannalta. Valtion rahoitusyhtiöhän on mukana rahoittamassa juuri vientiä, pk-teollisuutta ja alueellista toimintaa edistäviä hankkeita. Finnveran kannalta sopivassa kokonaisuudessa ovat rahoittajina mukana yrityksen omistajat, pankki sekä Finnvera, Heikkilä kertoo. Yleisellä tasolla rahoittajat tekevät tietenkin omat arvionsa jokaisesta hankkeesta ennen lopullista rahoituspäätöstä. Myönteisiä asioita ovat esimerkiksi kyseisen yritystoiminnan tulevaisuuden arvio, eri osapuolten yhtenevät näkemykset, yritysten aiempi toiminta ja kokonaisuutena hankkeen onnistumismahdollisuudet. Rahoitettavien hankkeiden osalta Heikkilä pitää hyvänä sitä, että yrittäjät ovat optimistisella mielellä ja ottavat hallittuja riskejä. n Kaupunki osaltaan täysillä mukana Iso kiitos hanketta kehitelleille yrityksille ja henkilöille pitää tietysti antaa siitä, että Kemijärvi valittiin uuden tehdaslaitoksen sijaintipaikaksi. Tällaisen lottovoiton varmistuttua tuntemukset ovat nyt erittäin hyvät niin henkilökohtaisesti kuin varmasti koko kaupungissa, Kemijärven kaupunginjohtaja Olli-Pekka Salminen kuvailee. Kaupunki edistää ja tukee ja on omalta osaltaan täysillä mukana uudessa hankkeessa. Teollistoimintaa suunnittelevat yri- tykset ovat toki olleet järjestelyissä avainasemassa ja Lappi Timberin toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on paikallisena johtajana tärkeässä osassa, Salminen kertoo. Salminen näkee uuden tehtaan tulemisessa monia tekijöitä, jotka loksahtivat hyvin paikoilleen: Logistiikka on tietysti yksi merkittävistä asioista. Tehdasalueella on valmis perusinfra ja raaka-ainereservi on lähellä. Rovaniemi-Kemijärvi-rautatie sähköistetään vuoden 2014 alkupuolella, ja lisäksi kaupungin keskustasta tulee rautatieyhteys tehdasalueelle, Salminen esittelee. Lisäksi Kemijärven kaupunki rakennuttaa tehdasalueelle lämpölaitoksen, joka tuottaa lämpöä alueen kaikille yrityksille. Investointi on noin neljä miljoonaa euroa. Salminen uskoo, että uusi teollisuuslaitos voi hyvinkin houkutella paluumuuttajia ja erityisesti lapsiperheitä kaupunkiin. Teollisuustyöpaikkojen lisääntymisen ohella hankkeella on laajat ja myönteiset työllisyysvaikutukset alueen muihinkin työmahdollisuuksiin. n 6 7

5 Lappi Timber Lappi Timberiä johtaa kokenut sahamies Sahauksesta Kemijärven uudessa tehtaassa vastaavan yhtiön Lappi Timber Oy:n toimitusjohtaja Pekka Tuovinen on kokenut kuusamolainen saha-alan osaaja. Tuovinen on aiemmin toiminut yrittäjänä muun muassa perustamassaan Lappipaneli-yhtiössä. Myös Pekan veli Petri on puualan miehiä ja vastaa uuden sahan tuotannosta. Veljekset omistavat yhteensä yhdeksän prosenttia Lappi Timber Oy:stä. Pekka Tuovinen asuu Kuusamossa. Hän harrastaa metsästystä, kalastusta ja maastohiihtoa. Perheeseen kuuluvat vaimo Riitta ja neljä lasta. Kovat odotukset, hyvät mahdollisuudet Uutta hanketta on ollut helppo viedä eteenpäin, sillä Keitele Group on isona yhtiönä luotettava ja sillä on myönteinen maine, Tuovinen kertoo Keitele Groupin Kylävainioilla ja Tuovisilla on keskinäistä tuntemusta jo siitä lähtien, kun Ilkka Kylävainio toimi Oulun Puukeskuksessa ja isä-tuovinen omisti sahan Posiolla. Yhteisiä työasioita on hoidettu myös olemalla mukana esimerkiksi Suomen Sahat ry:n toiminnassa Kemijärvi valikoitui tuotantolaitoksen sijaintipaikaksi monestakin syystä. Kaupungissa on valmiita teollisuusrakennuksia, liikenneyhteydet ovat hyvät, työvoimaa on saatavilla ja hyvin hoidetuissa metsissä on sopivankokoista mäntypuuta lähellä. Kaikkien hankkeessa mukana olevat osapuolet ovat erittäin myönteisellä mielellä ja odottavat tietysti hyviä tuloksia. Tarjolla on siis aika haaste, mutta on todella kiinnostavaa päästä tekemään ja johtamaan uutta teknologiaa käyttävä tehokasta tuotantolaitosta, Tuovinen kertoo innoissaan. Tuovisen mukaan nyt käynnissä oleva tuotantolaitoksen suunnitteluvaihe tehdään huolella. Rakentaminen alkaa vuo- den 2014 loppukeväällä ja toiminta käynnistyy saman vuoden lopulla. Haasteena on suhteellisen lyhyt rakentamisaika ja sen jälkeen tuotannon nopea käynnistäminen, mutta vastaavasti suunnitteluaikaa jää nyt enemmän. Tehokkuus tulee teknologiasta Lappi Timber käyttää raaka-aineenaan pohjoisen pientä tukkia. Tehokkuus ja kannattavuus saadaan oikea-aikaisilla raaka-ainetoimituksilla, käyttämällä nopeavauhtisessa tuotannossa alan uusinta tekniikkaa ja keskittymällä valikoituihin tuotteisiin. Tuovinen korostaa, että niin sahaustoiminnan kuin liimapuutuotannon on oltava itsessään kannattavaa liiketoimintaa. Siksi molempiin toimintoihin on omat yhtiönsä. Sahatavaran jatkojalostus liimapuuksi samalla teollisuustontilla on tietenkin erinomainen mahdollisuus kasvattaa tuotteiden lisäarvoa. n Teollisuustyön perinteet jatkuvat Kemijärven Massaliikkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut Stora Enson tehtaan alueen kehittäminen, jota nyt voidaan jatkaa yhdessä eri toimijoiden kesken. Massaliike on tyytyväinen siihen, että uutta toimintaa lähtee kehittämään vakavarainen sahaus- ja liimapuuliiketoiminnan osaaja Keitele Group. Alueella olevaan raaka-aineeseen perustuva teollisuus on meille tärkeää, Massaliikkeen tiedottaja Juha Pikkarainen kertoo. Pikkaraisen mukaan luottamus Kemijärven teollisuuden kehittymiseen on nyt vahva sekä metsänomistajilla että sellutehtaan entisillä työntekijöillä. Odotettavissa on, että entisiä työntekijöitä, jotka ovat muuttaneet muille paikkakunnille, alkaa tulla takaisin Kemijärvelle. Pikkaraisen mukaan enimmillään asukkaan Kemijärvellä asuu nyt asukasta. Kaupungin työvoimasta 2000-luvun alussa 38 prosenttia oli teollisuuden palveluksessa eli se oli Lapin teollistunein paikkakunta. Vahva teollisen työnteon perimä paikkakunnalla on siis olemassa. n Uusi hanke yhdistää monet tavoitteet Puukauppa kasvaa, kaupunki vilkastuu Kemijärven kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Nivala pitää Keitele Groupin investointeja Kemijärven, Itä-Lapin ja koko Lapin kannalta erittäin merkittävinä. Näyttää siltä, että monet yhteiset tavoitteemme saavutetaan nyt samalla kertaa: Nykyiselle tehdasalueelle saadaan toimintaa, toimija on uskottava ja alalla jo pitkään toiminut ja saamme lisää kovasti kaivattuja työpaikkoja, Nivala sanoo. Investoinnin heijastusvaikutukset esimerkiksi puukaupan, kuljetustoiminnan ja kasvavien verotulojen kautta ovat laajat. Työtä tulee sekä tuotantolaitoksille että metsään, kantorahatulot lisäävät ostovoimaa ja tuova uusia työpaikkoja myös kauppaan ja palveluihin. Nivala korostaa, että koko hankkeella on myös suuri henkinen merkitys Kemijärven alueelle. Suunnitelmien julkistamisen jälkeen niin kaupunginvaltuutettujen kuin muiden kaupunkilaisten antama palaute on ollut hyvin myönteistä ja kannustavaa. Uskoisin myös, että uudet työmahdollisuudet kiinnostavat monia muualle muuttaneita kemijärveläisiä, jotka nyt voisivat harkita paluumuuttoa. n Kemijärven yhteismetsän metsämaan pinta-ala on hehtaaria, osuustiloja on ja osakkaita Vuosien hakkuusuunnite on vuodessa kuutiota. Hakkuupinta-ala on 890 hehtaaria, josta uudistushakkuuta on noin 270 ja kasvatushakkuita noin 620 hehtaaria. Suunnitteen mukainen hakkuukertymä on mäntytukkia , kuusitukkia 1 000, havukuitua ja koivukuitua kuutiota. Hoitokunnan puheenjohtaja, maanviljelijä Sulevi Junttila näkee nyt tunnelin päässä valoa. Yhteismetsä on tehnyt puukauppaa koko ajan, mutta myös metsänomistajien kannalta Keitele Groupin tulo Kemijärvelle vaikuttaa todella hyvältä ja uskottavalta vaihtoehdolta. Puun kysyntä lisääntyy ja kaupanteko vilkastuu, Junttila pohtii. Junttila pitää myös tärkeänä sitä, että Lappi Timberin toimitusjohtajalla Pekka Tuovisella on sahausalan pitkä kokemus ja hän tunteen hyvin paikalliset olot. Toivomme tästä tietenkin menestystä ja niin metsänomistajien kuin koko kaupungin hyvinvoinnin kasvua. Uusi hanke vaikuttaa varmasti koko kaupungin yleisilmeeseen ja erittäin tärkeään nuorten työllistymismahdollisuuksien kasvuun, Junttila sanoo. n 8 9

6 Puunkäyttöä voidaan lisätä ja puun jalostusarvoa kasvattaa vielä huomattavasti, ylijohtaja Kari Virranta korostaa. Pohjois-Savo tarvitsee innovatiivisia puunjalostajia Pohjois-Savon puunjalostusteollisuudella on pitkät perinteet, mutta talouden muutoksessa myös puunjalostus kaipaa uusia innovaatioita ja rohkeita ratkaisuja. Puunkäyttöä voidaan vielä lisätä ja tutusta raaka-aineesta kehittää aivan uusia tuotteita. Pohjois-Savon maakunnan ja yritysten yhteisenä suunnitelmana puunjalostuksen osalta on muun muassa mekaanisen puunjalostuksen jalostusarvon selkeä kasvattaminen nykyisistä luvuista. Samalla alan kärkiyritysten tavoitteena on verkottaa pienemmät toimijat tuotantoketjuiksi jatkojalostamisen ja tuotteistamisen avulla. Pohjois-Savon raakapuun hakkuumääristä käytetään vuosittain noin 70 prosenttia, joten tässäkin mielessä tämän uusiutuvan luonnonvaran käytön kasvattamisen varaa on vielä selkeästi, Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta huomauttaa. Metsiä pitää hoitaa ja kasvua pitää hakea, sillä kantora- Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä. hoja jää vielä paljon metsiin. Puunjalostuksen kehittäminen ei kuitenkaan sulje pois kestävän kehityksen menetelmiä. Metso-metsiensuojeluohjelman tavoitteet Pohjois-Savossa onkin saavutettu ja metsien monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon, Virranta muistuttaa. Energiaa tarjolla omasta maakunnasta Jatkossa Pohjois-Savossa on tarkoitus panostaa vahvasti luonnonvaratalouteen ja erityisesti juuri puuhun. Tavoitteena on siis sekä puun energiakäytön lisääminen että puusta saatavien uusien tuotteiden valmistuksen ja käytön kasvattaminen. Myös maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) tulee paneutumaan luonnonvara-asioihin erillisessä seminaarissa ensi tammikuussa. Tavoitteena on selkeästi se, että pääsemme asiassa eteenpäin. On saatava aikaiseksi investointeja niin puun hyödyntämiseen kuin muuhunkin luonnonvaratalouteen. Pelkät selvitykset eivät riitä. Virranta sanoo, että maakunnasta käsin ei voi ymmärtää sitä, että kivihiilen polttaminen on edullisempaa kuin puuhakkeen polttaminen lämpölaitoksissa. Voisi ehkä todeta, että silloin ilmastopolitiikan vaatimukset ovat jääneet hintakilpailun jalkoihin eikä ole riittävästi pohdittu kotimaisen energian kilpailukykyä suhteessa saastuttavaan kivihiileen. Perinteistä ja uutta puunkäyttöä Hyviä ja innovatiivisia puun jalostamisen perustuvia yrityksiä maakunnassa on useita, kuten esimerkiksi sahatavaran ja liimapuun valmistaja Keitele Group, lämpöpuun valmistaja Lunawood, liimapuutehdas Finland Laminated Timber sekä Varkauden paperitehtaat perinteisinä puunjalostajina. Uutena, puusta bioenergiaa jalostavana yrityksenä Green Fuel Nordic suunnittelee biojalostamoa Iisalmeen. Tehtaan on määrä aloittaa loppuvuodesta Raaka-aineena käytetään uusiutuvaa kotimaista metsäbiomassaa, josta voidaan pikapyrolyysitekniikalla valmistaa nestemäistä, vähähiilistä ja rikitöntä bioöljyä. Tämä tarjoaa uuden jalostuspolun arvokkaalle metsäomaisuudelle. Paperin kysyntä vähenee ja bioöljyn kasvaa, ja lisäksi rakentamisessa voidaan lisätä puun käyttöä lisäämällä esimerkiksi puukerrostalojen valmistusta. Kaiken kaikkiaan luvassa on myös aivan uusia puunkäyttömahdollisuuksia, jotka vielä tässä vaiheessa ovat osin teoria-asteella. Puusta voidaan jatkossa tehdä perinteisten jalostustuotteiden lisäksi vaikkapa kangasta ja lääkkeitä, Virranta sanoo. Puunkäyttö energiataloudessa vaatii esimerkiksi uusia koneita ja ensihakkuiden tehostamista. Maakunnan perinteisen puunjalostusosaamisen ja -vahvuuksien oheen voi syntyä uusia menestystuotteita metsäbioraaka-aineiden keruu- ja prosessointilaitteista ja kuljetusteknologiasta, bioöljyn tuotantolaitteista, kaasutusteknologiasta ja uuden sukupolven biokattilalaitoksista. Perheyritys toimii pitkäjänteisesti Kari Virranta on tyytyväinen maakuntien yrittäjä-omistajien panokseen koko maakunnan etua ajatellen. Virranta sanoo, että Pohjois-Savossa yritysten omistajuudella on iso merkitys alalla kuin alalla. Keitele Group on tästä hyvä esimerkki: Paikallinen ja paikkakunnalla näkyvä omistaja osaa ottaa kasvotonta omistusta paremmin huomioon ympäröivän yhteisön. Perinteisesti perheyrityksessä ei yleensä toimita suuyritysten tapaan kvartaalitaloudessa, vaan toiminta ja suunnitelmat ovat pitkäjänteisempiä. Totta kai tällaisetkin yritykset tavoittelevat voittoa ja kasvua, mutta ne tekevät sitä kauaskatseisesti ja maltillisesti. Virranta korostaa perheyritysten merkitystä vakaana työllistäjänä sekä vero- ja vientituloja kuntaan tuovina aktivaattoreina. Keitele Group on toiminut Keiteleellä yhteiskuntavastuullisestikin ajatellen harkitusti ja suunnitelmallisesti, ja samaa ajatusmaailmaa toteutetaan jatkossa varmasti myös Kemijärvellä. n 10 11

7 Suomessa osataan jalostaa puuta Myönteisiä vaikutuksia koko maakuntaan Ilkka Kylävainion mukaan Pohjois-Savossa sahataan vuosittain noin 1,4 miljoonaa kuutiota sahatavaraa. Pohjois-Savossa jalostetaan puuta hyvin tehokkaasti eli keskimääräistä enemmän jos verrataan koko Suomea. Vaikka hakatut tukit nyt jalostetaan omassa maakunnassa, hakkuumahdollisuuksia olisi toki nykyistä enemmän. Lisäksi kuitupuu kulkee valtaosin jalostettavaksi Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon. Itä-Suomessa on kyllä halua ja osaamista puun jalostamiseen. Myös Keiteleellä sahauksen kokomitat ja pituudet tehdään jalostuksen tarpeisiin, Kylävainio sanoo. Lappiin arvioidaan jäävän uuden Lappi Timber Oy:n ja Keitele Engineered Wood Oy:n Kemijärven tehdasinvestoinnin toteuduttua vuosittain 20 miljoonaa euroa kantorahatuloja ja hiukan enemmän urakointituloja. Työllistävä vaikutus on yhteensä lähes 300 henkilötyövuotta. Alajärvellä Keiteleen hanke merkitsee aluksi suoraan 25 ja välillisesti 50 työpaikkaa. Toiminnan kaksinkertaistuessa kokonaistyöllistävä vaikutus on henkilötyövuotta. Kantorahatuloja kertyy Etelä-Pohjanmaalla lähes 20 miljoonaa euroa vuosittain. Metsissä kasvaa mahdollisuuksia Ilkka Kylävainion mukaan koko valtakunnan tavoitteena pitää olla metsä- ja puutuoteteollisuuden viennin kaksinkertaistaminen. Tuotantomääriä ja jalostusarvoa on nostettava, ja samalla voidaan lisätä metsiin perustuvan biotalouden ja bioenergian kehittämistä. Samalla pitää muistaa myös, millaiset mahdollisuudet meillä on metsäenergiaan perustuvassa huoltovarmuudessa koko kansantalouden kannalta. Kansallisen metsäohjelman päämäärät vaikuttavat Kylävainiosta hyviltä ja tarpeellisilta. Voisi arvioida, että näillä toimilla metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa sekä metsätalouden kannattavuus paranee. Myös metsien monimuotoisuus, ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat. Tärkeitä ovat myös metsiin perustuvan biotalouden kehittäminen ja biomassojen hyödyntäminen. Kilpailukyvystä huolehdittava Metsä- ja puutuoteteollisuuden kilpailukyvystä pitää huolehtia lainsäädännön ja elinkeinopolitiikan pitkäjänteisellä uudistamisella. Metsänomistusta pitää kehittää enemmän yrittäjämäiseksi ja tilakokoja suurentaa. Verotusta pitäisi uudistaa yritysverotuksen suuntaiseksi, Kylävainio pohtii. Valtio on panostanut metsien kasvuun 150 vuotta ja onnistunut siinä yli odotusten. Nyt on aika hyödyntää puun kasvu täysimääräisesti eli kannustavilla, pitkäjänteisillä veroratkaisuilla on pidettävä huolta puukaupan sujumisesta ja raaka-aineen saatavuudesta. Kylävainio huomauttaa, että yksi kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on maanteiden heikkenevä kunto ja kuljetuskustannusten nousu. Myös sähköveron ja sähkön siirtomaksujen korotukset sekä dieselpolttoaineen veronkorotukset ovat alan selkeitä uhkakuvia. n Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio korostaa, että Suomessa halutaan ja osataan jalostaa puuta. Puun käyttö on monipuolista ja sen jalostusarvo ja jalostuksesta saatavat tulot ovat kasvussa. Kun 1800-luvun puolivälissä alettiin oivaltaa Suomen metsien todellinen laajuus, myös sahateollisuus vapautui. Vuonna 1856 senaatti julkaisi uudistusohjelmansa Suomen teollisuuden kehittämiseksi ja seuraavana vuonna sallittiin höyrysahojen perustaminen Suomeen. Sahateollisuuden perustamisesta on kulunut jo paljon aikaa ja kehitys on mennyt kovaa vauhtia eteenpäin. Puun ja sen jalostuksen teollinen merkitys on kuitenkin koko Suomelle edelleen huomattava. Viidennes Suomen tavaraviennistä on metsäteollisuuden tuotteita, ja tuotannontekijät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Kantorahatulot ovat 1,5 miljardia euroa, mutta ne voisivat olla yli kaksi miljardia, jos metsien koko potentiaali hyödynnettäisiin. Myös metsien työllistävyysvaikutus on huomattava, Kylävainio sanoo. Jalostus vaatii myös kilpailukykyä eli koko jalostuskoneiston pitää koostua nykyaikaisista koneista ja laitteista sekä niiden osaavista käyttäjistä. Esimerkiksi Keiteleellä tukkitilaukset ovat jo yli kymmenen vuotta kulkeneet sähköisesti metsään, siis tehtaalta reaaliaikaisesti suoraan metsäkonekuljettajan näyttöruudulle. Vastaavasti tietoa tulee takaisinpäin kerran vuorokaudessa. Myös Pohjois-Suomessa on hyvät mahdollisuudet kehittää edelleen puuta jalostavaa teollisuutta. Puuvarat ovat hyvät ja toimintaa voidaan kehittää muun muassa jalostusarvoa kasvattamalla

8 Metsänomistaja Pekka Liimatainen (vas.) ja hankintaesimies Jouko Tikkanen suunnittelevat yhdessä korjuutyön yksityiskohtia. Pidä huolta myös metsästä Metsää on hoidettava tai hoidatettava, mutta kovinkaan moni metsänomistaja ei käy riittävästi omassa metsässään. Pekka Liimatainen Konnevedeltä on todellinen metsämies, hän raivaa ja istuttaa itse metsänsä, tarkastelee suunnitelmat ja lisäksi metsästää. Konneveden Pyhälahdessa perheineen asuva Pekka Liimatainen on innokas metsämies sanan monessakin merkityksessä. Päivätyössä hän toimii K-maatalous J. Varis Ky:ssä, toinen työmaa ovat omat metsät ja kolmantena työllistäjänä on hevostila. Liimataisen metsät, nyt yhteensä 255 hehtaaria, ovat osin perityt, osin ostetut. Kauimmaiset palstat ovat noin 25 kilometrin päästä hänen asuinpaikastaan. Liimatainen aikoo ostaa lisää metsää, jos sopivia aloja sattuu kohdalle. Raivaamista en pelkää, mutta suopohjaista metsää en osta. Paras ostokohde on vuotias metsä, koska sen ostohinta ei ole liian kova ja oikeilla raivauksilla sen saa kasvamaan hyvää vauhtia. mikonhoito on kaiken perusta. Metsänraivauksessa näkee työnsä jäljen ja se on hyvää kuntoilua, mutta siihen jää koukkuun. Radiokuulosuojainten kanssa työ sujuu, aika kuluu kuin itsekseen ja puheohjelmia kuunnellessaan saa samalla paljon tietoa maailman asioista, Liimatainen naurahtaa. Liimataisen metsien keski-ikä on nyt vuotta ja osa niistä on nyt tulossa harvennusvaiheeseen. Hänen mielestään eri-ikäisten puiden harvennus ei onnistu, sillä silloin kasvusta ei saada riittävää. Metsä on kasvatettava nimenomaan tukiksi, vaikka jonkin verran puuta menee myös energiakäyttöön. Risut menevät yleensä energiaksi, mutta kantojen nostoon suhtaudun varauksella. Liimataisen metsissä on paljon tukkipuuta, mutta hän pitää metsiensä rakennetta osin Keitele tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. Metsää hakataan vuosikasvun verran Liimatainen raivaa metsänsä oman perheen voimin, esimerkiksi viime kesänä pariskunta raivasi 14,5 hehtaaria. Myös istuttaminen ja taimien säännöllinen heinääminen tehdään itse. Metsä paranee, kun siitä myy vuosikasvun verran vuosittain. Itse hakkuutan kuutiota vuodessa. Hakkuuaukko on uudistettava vuoden kuluessa hakkuista, ja hyvä taihuonona. Asta-myrskyssä Liimataiselta meni kuutiota puuta. Liimatainen on aktiivinen metsänomistaja. Hän kiertää paljon metsiään, ottaa vajaatuoton ja huonot puut pois ja raivaa sekä lisäksi päivittää metsätaloussuunnitelmiaan. Hän on vertaillut suunnitelmaa ja metsää paikanpäällä ja on huomannut, että suunnitelmissa kaikki ei aina pidä paikkaansa. Metsätaloussuunnitelmien laadinnassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän tukkien kasvattamiseen, Liimatainen painottaa. Vanhojen metsien suojeluun Liimatainen suhtautuu kriittisesti: Ihmiset, metsäkanalinnut ja hirvet viihtyvät nuorissa, hyvin hoidetuissa metsissä paremmin kuin ikimetsissä. Täsmällinen kauppa ja hyvä korjuutyö Perheen yhteistyö Keitele Forestin kanssa alkoi jo Liimataisen isän puukaupoista ja on sujunut siitä saakka mallikkaasti. Arvostan sitä, että Keitele Forestin miehet ovat paikallisia tuntijoita, hakkuut tiedetään kahden päivän tarkkuudella ja ne alkavat silloin, kun niistä on sovittu. Kuitupuukauppakin sujuu rivakasti ja myös tien varresta puut kuljetetaan pois nopeasti. Tukkiprosentti on Keiteleen kaupoissa hyvällä tasolla, Liimatainen kiittelee. Keitele Forestin täsmällisyys ja puurahojen tuloutus noin kuukauden kuluessa korjuusta saa metsänomistajalta kiitosta. Liimatainen korostaa myös hyvän metsäkoneurakoitsijan merkitystä ja on tyytyväinen Konneveden Metsätyö Oy:n työn laatuun ja toimintatapaan: Firma tekee hyvää jälkeä, palvelee hyvin ja suhtautuu metsänomistajan näkemyksiin asiallisesti. Hevostenhoitoa ja metsästystä Lisätyötä Liimataiselle ja erityisesti hänen vaimolleen tuovat maatilan 37 peltohehtaaria ja tilan 12 hevosta. Vuosittain tilalla syntyy neljästä kuuteen ravurivarsaa. Metsä on oikeastaan Liimataisen toinen koti, sillä metsänhoitotöiden lisäksi hän harrastaa metsästystä. Oman koiransa kanssa Liimatainen käy hirvimetsällä ja lisäksi tähtäimessä ovat olleet karhut ja linnut. Sorsastusta varten hän teki vajaatuottoisesta 2,3 hehtaarin metsäalueesta riistakosteikon. Hirvet ovat taimikoiden kiusana, mutta kun metsässään liikkuu talvisin suksien tai lumikenkien kanssa, hirvet kyllä kaikkoavat. Samalla taimikoihin voi laittaa hirvikarkotteita. n Konneveden tiimissä toimivat hankintaesimiehet Ossi Sormunen (vas.), Jouko Tikkanen ja Juha Nieminen. Konneveden tiimi Isojen tukkimetsien äärellä Konneveden tiimin hankinta-alue on metsätyypeiltään melko yhteneväistä aluetta. Yhteistä on myös se, että hyvälaatuista puuta saadaan paljon. Tiimin hankintamäärä on vuosittain kuutiota. Kuusen osuus on 60 prosenttia, loppuosa koostuu männystä. Keitele Forestin palveluksessa 25 vuotta työskennellyt hankintaesimies Jouko Tikkanen kertoo, että kesän 2010 Asta-myrsky vaikutti merkittävästi Konneveden tiimin alueen metsiin, sillä kaatuneiden puiden määrä oli noin miljoonaa kuutiota. Monelta metsänomistajalta poistui myytäväksi aiottu metsä kerralla, mikä tietenkin vaikutti alueen puunsaantiin ja puukauppoihin, Tikkanen mainitsee. Saatavan puun laatu on Tikkasen mukaan nyt hyvä ja kaikkiaan puuta saadaan noin 300 kuutiota hehtaarilta. Tikkasen hankinta-alueella Hankasalmi-Kangasniemi-Konnevesi-Rautalampi puuta korjaa Konneveden Metsätyö, jonka työn jälki ja toimintatavat saavat kiitosta niin Tikkaselta kuin alueen metsänomistajilta. Järeitä ja tuottoisia havutukkimetsiä Hankintaesimies Juha Niemisen alueeseen kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Tällä hetkellä koko tiimin alueella pystyssä olevat metsät ovat varsin hyviä, järeitä ja hyvätuottoisia. Kilpailu eri puunhankintayhtiöiden välillä on täällä kovaa, Nieminen kertoo. Metsätiloja, perikuntia ja myös iäkkäitä metsänomistajia on alueella yhä enemmän. Alueen leimikot ovat muuttumassa, ja harvennuksia tulee yhä enemmän. Kuitupuun määrä vaihtopuuna on kasvamassa, ja jatkossa on luvassa sekä kasvatettua tukkimetsää että energiakäyttöön sopivaa puuta. Juha Niemisen alueella korjuusta vastaa Metsäjokeri Oy, jonka kanssa yhteistyö sujuu erittäin hyvin. Tieverkon kunto huolestuttaa Hankintaesimies Ossi Sormunen vastaa Laukaasta ja Äänekoskesta. Hänen mukaansa tieverkosto sinänsä on tiimin alueella hyvä, mutta teiden rapistuva kunto on koko metsäalan kasvava huolenaihe. Sään vuoksi myös syyskelirikot pitää ottaa puunkorjuussa huomioon eri tavalla kuin aiemmin eli korjuun ja kuljetusten vaikeutumisiin pitää varautua ennakkoon. Puunhankinta on tarkasti aikataulutettu työpäivän tarkkuudella ja jos puuta ei tilapäisesti saada sahalle yhden tiimin alueelta, toinen alue voi mahdollisuuksiensa mukaan auttaa, Sormunen esittelee. n 15

9 Kuljetusyhteistyötä jo kymmeniä vuosia Kuljetusliike Järveläinen Oy kuljettaa Keitele Timberin hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan maakunnan eri lämpölaitoksille ja pelletinvalmistukseen. Myös maanrakennuksessa yritykset ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1955 perustetun Kuljetusliike Järveläinen Oy:n nykyisestä kuuden miljoonan euron liikevaihdosta noin puolet kertyy kuljetuksista, toinen puoli Itä- ja Keski-Suomessa tehtävästä maanrakennuksesta. Yritys työllistää noin 50 henkilöä. Esimerkiksi sahauksen sivutuotteiden kuljettamiseen on kymmenen täysperävaunuyhdistelmää ja raakapuun kuljettamiseen kolme yhdistelmää. Vastaavasti maanajoon on yhdistelmiä ja muokkaustöihin lukuisia työkoneita. Tämä on perhe- tai oikeastaan sukuyritys, sillä osa yrityksen perustajan Joel Järveläisen pojista on jatkanut kuljetusliikkeen toimintaa, kolmannen polven kuljetusalan toimija Tomi Järveläinen kertoo. Hän vastaa muun muassa kuljetusten järjestelyistä ja suunnittelusta. Kumppanuutta Keiteleen malliin Yhteistyö Keitele Timberin kanssa alkoi käytännössä heti sahan perustamisen aikoihin. Kuljetusliike Järveläinen kuljettaa sahalta tulevan hakkeen sellu- ja paperitehtaille sekä biomassan eli kuoren, purun ja kutterinpurun lämpölaitoksiin ja pelletinvalmistukseen. Näitä kuormia tulee noin tuhat jokaisena kuukautena. Keitele Timber on kuljetuspalveluidemme osalta suurin yksittäinen asiakkaamme. Kuljetusten määrä on yleensä varsin tasainen ja ennakoitavissa, mutta joskus toki tulee suunnitelmiin muutoksiakin, Tomi Järveläinen sanoo. Järveläinen kertoo, että yritysten yhteistyö on aina sujunut joustavasti ja tehokkaasti molempien parhaaksi. Yhteistyötä ja kumppanuutta, voisi kai sanoa jopa strategista kumppanuutta, kuten Keiteleellä monien yritysten keskinäinen toiminta on. Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja Keitele-henki ovat vahvasti esillä. Ne ovat alueen vahvuudet ja niiden avulle niin yritykset kuin kuntakin menestyvät varmasti jatkossakin, Järveläinen tuumaa. Alan muutoksiin mentävä mukaan Yhteistyö yritysten kanssa sujuu siis mallikkaasti, mutta kuljetusalan lainsäädännön muutokset saavat Järveläisen mietteliääksi. Muutokset ovat melko poukkoilevia. Koko kuljetussektori ei tule hyötymään tai muuttumaan kaluston painojen kasvaessa. Nähtäväksi jää, mikä hyöty muutoksesta ylipäätään on, sillä niin huonosti valtiovalta asiaa oli tutkinut ja pohjustanut etukäteen yhdessä kuljetusten suorittajien sekä niistä vastuussa olevien kanssa, Järveläinen sanoo. Lisäksi mietittäväksi jää, miten teiden painorajoitukset, siltojen kestävyys ja alikulkujen mitoitus vaikuttavat nykyistä isompien rekkayhdistelmien ajoreitteihin. Tieverkoston osalta valtatiet ovat kohtalaisen hyvässä kunnossa, mutta sivuteiden kunto nyt ja erityisesti jatkossa näyttää huonolta. Lähes ikuisuusaihe on tietenkin polttoaineen hinta, joka on nytkin melko korkea. Paljon puhuttua teollisuuden kilpailukykyä voisivat auttaa valtiovallan toimena myös ammattiliikenteen polttoainekustannusten helpotukset, Järveläinen sanoo. Kiinnostava kuljetusala Tomi Järveläinen on kasvanut pienestä pitäen mukaan kuljetusyrityksen toimintaan ja työskennellyt alalla koko ajan. Tausta huomioon ottaen varsin luonnollisesti hän opiskeli logistiikka-alaa ja valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen Päivittäinen yhteistyö, verkostoituminen ja Keitele-henki ovat vahvasti esillä. teknillisestä yliopistosta vuonna Kuljetusten järjestely on kiinnostavaa työtä. Teen pääasiassa toimistotöitä, mutta joskus ajan myös rekkaa. Asun Jyväskylässä, joten jos sinne on iltasella ajoa, olen yleensä vapaaehtoinen kuljettaja, Järveläinen kertoo. Tomi Järveläinen harrastaa liikuntaa, kuten salibandya, juoksua ja jalkapalloa sekä Lapin-vaelluksia. Perheeseen kuuluu puolison lisäksi pieni tytär. n 16 17

10 Keitele Forest Oy sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Keitele Forest Oy:lle myönnettiin valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2013 Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa Lappeenrannassa lokakuussa. Palkinnon perusteluina olivat muun muassa rohkeus investoida, selkeät päämäärät, paikallisuus, hyvin hoidettu yrittäjäpolvenvaihdos ja aktiivinen vientitoiminta. Keitele Forest Oy on yksi harvoista puutuoteteollisuuden yhtiöistä, jolle valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on myönnetty. Palkinnon myöntäminen puutuoteteollisuuden yritykselle kertoo myös siitä, että toimialan merkitys Suomen taloudessa ja vientitulojen lähteenä on tunnistettu. Palkinnon saaminen osoittaa että Keitele-yhtiöiden henkilöstö on ammattitaitoista sekä motivoitunutta eikä pelkää tarttua toimeen vaikeammissakaan haasteissa. Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto vahvistaa entisestään yrityksen uskoa tulevaisuuteen. Kunnianosoitusta ja kannustusta Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on suurin kunnianosoitus, jonka kanssayrittäjät voivat toiselle yrittäjälle antaa. Palkinto on osoitus pitkäjänteisestä työstä sekä rohkeista päätöksistä yrityksen kehittämiseksi. Kunnia palkinnosta kuuluu koko Keitele-yhtiöiden henkilöstölle sekä kumppaneille. Lämmin kiitos kaikille jotka ovat omalta osaltaan myötävaikuttaneet Keitele-yhtiöiden kasvuun ja menestykseen, yhtiön toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio sanoo. Keitele-yhtiöiden liiketoimintaa kehitetään jatkossakin pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti yhtiön arvoja noudattaen, asiakaslähtöisesti, tehokkaasti sekä ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajat valitsi raati, johon kuului edustajia Suomen Yrittäjistä, Suomalaisen Työn Liitosta, Yksityisyrittäjäin Säätiöstä ja Fenniasta. Raati kiitti Keitele Forestia menestyksestä ja yrityksen tekemistä selkeistä valinnoista. Myös tuotannon paikallisuutta kiitettiin. Keitele Forestin lisäksi valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon saivat Lihajaloste Korpela Oy Huittisista ja Martinex Oy Raisiosta. Harvinainen henkilökohtainen tunnustuspalkinto annettiin Markku Wuotille. Yksityisyrittäjyyden arvostettu palkinto Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto on neljälle yritykselle vuosittain myönnettävä julkinen tunnustus esimerkillisestä yrittäjyydestä. Palkittavat yritykset valitsee lautakunta, johon kuuluvat Suomen Yrittäjien, Suomalaisen Työn Liiton, Yksityisyrittäjäin Säätiön sekä Fennian edustajat. Palkintoa on jaettu vuodesta 1968 lähtien. Palkinnolla halutaan korostaa oma-aloitteisten ja taloudellisten riskien ottamiseen uskaltautuvien yrittäjien merkitystä koko talouselämälle ja nostaa yksityisen yrittäjyyden arvostusta yhteiskunnassamme. Yleisiä palkintokriteereitä ovat tuotteiden tai palvelusten jatkuva kehitystyö ja uusiutuminen, kansainvälisessä kilpailussa menestyminen sekä yritystoiminnan jatkuvuus onnistuneiden sukupolvenvaihdosten kautta. Valinnoissa kiinnitetään erityistä huomiota yrityksen tuottavuuteen, tuotekehitykseen ja toimintaidean omaperäisyyteen. Esimerkillisiä valintaperusteita Valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon valintaan vaikuttavat: yrityksen toiminta-ajatus, tuoteideoiden omaperäisyys sekä toiminnan, palvelujen tai tuotteiden jatkuva kehittäminen yrityksen viime vuosien kasvu; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa, tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos yrityksen toiminnallinen ja taloudellinen uudistumiskyky myös kansainvälisessä kilpailussa yrityksen toiminnallinen kehitys ja yhteiskunnallinen merkitys omalla toiminta- ja markkina-alueellaan yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnan kyky vastata ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita n Keitele Forest Oy perustettu vuonna 1981 toimialana mekaaninen puunjalostus: puunhankinta, sahaus ja jalostus konsernin liikevaihto 135 milj. euroa konserni työllistää 325 henkilöä vie sahatavaraa ja liimapuuta lähes 30 maahan, viennin osuus liikevaihdosta 85 % omistajat: Ilkka, Matti ja Mikko Kylävainio Perinteinen katkonta sahapuuta 60 % runsaasti kuitupuuta Keiteleen katkonta sahapuuta jopa 85 % vain vähän kuitupuuta Keiteleen kanssa teet aina hyvät puukaupat, sillä sahamme pystyy hyödyntämään myös tavallista pienempiä ja lyhyempiä tukkeja. Korkea tukkisaanto on ero, jonka huomaat iloisesti myös puukauppatilissäsi. Paras puukauppatili

11 Paras puukauppapäivä Keiteleen tehtailla huhtikuussa 2014 Tule tutustumaan Keiteleen tuotantolaitoksiin ja katsomaan, kuinka puu jalostuu kansainvälisesti arvostetuksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi. Alustava ohjelma Keiteleen tuote-esittely: rakennepuutuotteiden edut rakentamisessa Työnäytöksiä Musiikkia: Tapahtumaveijarit KalPan kuulumiset: Kasperi Kapanen ja valmennustiimi Ruokailu ja kahvit Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Keiteleen metsä asiakkaat sekä muut puukaupoista kiinnostuneet metsänomistajat. Kutsujen postitus ja ilmoittautuminen tapahtuvat maalis-huhtikuussa. Tapahtumassa on mukana myös joukko yrityksiä, jotka esittelevät metsänhoitoon ja puukauppoihin liittyviä palveluitaan. Tervetuloa!

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015

Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 Äänekosken biotuotetehdas 29.4.2015 2 Presentation name / Author Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Maailman ensimmäinen biotuotetehdas Ilkka Hämälä Äänekosken biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus

Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus. Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Metsät Suomen menneisyys ja tulevaisuus Ylijohtaja Johanna Buchert Luonnonvarakeskus Biotalous on talouden seuraava aalto BKT Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Ref. Kestävää kasvua

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund

MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS. YGOFORUM-seminaari Henrik Österlund MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNAN KÄYNNISTYS YGOFORUM-seminaari 2.11.2016 Henrik Österlund 3.11.2016 1 TAUSTAA MATERIAALITEHOKKUUDEN SOPIMUSTOIMINNALLE 3.11.2016 Materiaalitehokkuuden sopimustoiminnan

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT

METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT METSÄTEOLLISUUDEN AINESPUUN KÄYTÖN SKENAARIOT Metsäbiomassa ja metsäteollisuus-asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy/ Sami Pastila METSÄTEOLLISUUDEN PUUNKÄYTTÖ YLI 70 MILJ. KUUTIOTA Kotimaiset

Lisätiedot

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous.

Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. Me olemme Koskisen. Yhtä tärkeää kuin tuotteiden laatu, on yhteistyön helppous. 2 Esitteen kuvitus on Koskisen yrityselokuvasta Committed to Wood. Kuvissa esiintyvät ihmiset ovat Koskisen konsernin henkilökuntaa.

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua

Kultainen Nuija 2014. Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija 2014 Huomionosoitus yritykselle, jossa hyvällä hallitustyöskentelyllä on saavutettu merkittävää arvonnousua Kultainen Nuija Palkinto jaetaan PK-yritykselle, joka on ollut menestyksekäs

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot