FENNIA-RYHMÄ 1999 FENNIA-RYHMÄ

Transkriptio

1 FENNIA-RYHMÄ 1999 FENNIA-RYHMÄ 1

2 Fennia-ryhmä kokonaispalvelua asiakkaan eduksi Vuosi 1999 oli Fennia-ryhmän ensimmäinen kokonainen toimintavuosi. Ryhmän muodostavat Yrittäjäin Fennia, Eläke-Fennia ja Henki-Fennia, jotka yhdessä tarjoavat asiakkailleen laadukkaat ja kilpailukykyiset vahinko-, eläke- ja henkivakuutuspalvelut. Fennia-ryhmän tarjonnasta löytyvät monipuoliset riskienhallinta- ja vakuutuspalvelut pienille ja keskisuurille yrityksille, niiden työntekijöille, yrittäjille ja kotitalouksille sekä joustavat rahoitusratkaisut yritysten ja yrittäjien tarpeisiin. Keskinäinen ja aidosti suomalainen Fennia-ryhmään kuuluvia yhtiöitä hallinnoidaan keskinäisyyden periaatteella: ylintä päätösvaltaa ryhmässä käyttävät yhtiökokousten kautta asiakkaat, jotka näin ovat mukana tekemässä kaikkia keskeisiä päätöksiä. Aidosti suomalainen Fennia-ryhmä onkin ainoa selkeästi yrittäjien ja yritysten hallinnoima vakuutusryhmä Suomessa. Ryhmä tarjoaa asiakkaalleen kokonaisvaltaisen toimintamallin ja juuri hänelle tai hänen yritykselleen räätälöidyt palvelut. Lähellä asiakasta Fennia-ryhmän palveluja tarjoavat ryhmän yli 70 konttoria eri puolilla maata. Asiakkaalle on nimetty oma yhteyshenkilö, joka palvelee monipuolisesti vahinko-, eläke- ja henkivakuutusasioissa ja hankkii tarvittaessa lisätiedot parhailta asiantuntijoilta. Valtakunnallista puhelinpalvelua antaa Fenniapalvelu, jonka asiakasystävällinen palveluaika on arkisin kello Joustava vaihtoehto vakuutusten ottamiseen ja vakuutuksen hoidossa tarvittavien tietojen ilmoittamiseen on Fenniaryhmän Internet-sivusto osoitteessa FENNIA-RYHMÄ 3

3 FENNIA-RYHMÄN YHTIÖT Yrittäjäin Fennia riskienhallinnan asiantuntija Yrittäjäin Fennia on keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö, jolla on yli 70 vuoden kokemus yritysten riskienhallinnassa ja vahinkovakuuttamisessa. Hallintoelinten jäseninä asiakkaat eli suomalaiset yrittäjät ja yritysjohtajat osallistuvat yhtiön tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Oma yhteyshenkilö perehtyy asiakkaan toimialaan ja ottaa sen huomioon palvelussa ja vakuutusratkaisuissa. Näin jokaiselle asiakkaalle on tarjolla mittojen mukainen, kustannustehokas ratkaisu, jolla riskit katetaan mahdollisimman hyvin. Yrittäjäin Fennian katsaus vuoteen 1999 tilinpäätöstietoineen alkaa sivulta 4. Eläke-Fennia työeläkevakuuttamisen asiantuntija Eläke-Fennia on keskinäinen yhtiö, jonka tehtävänä on asiakasyritysten työntekijöiden sekä yrittäjien työeläketurvan luotettava hoitaminen. Osa toimintaa on sijoittaa työeläkkeisiin varatut rahat turvaavasti ja tuottavasti niin, että asiakkaat lisäksi saavat vuosittain työeläkemaksuunsa tasaiset, kilpailukykyiset asiakashyvitykset. Yhtiö tarjoaa asiakkaille myös joustavat asiakasrahoitusratkaisut ja verkkopalvelut. Ammattitaito, palveluhalukkuus, lupausten pitäminen ja palvelun nopeus ovat ominaisuuksia, joissa Eläke-Fennia on asiakkaidensa mielestä alan kärjessä. Eläke-Fennian katsaus vuoteen 1999 tilinpäätöstietoineen alkaa sivulta 32. Henki-Fennia varallisuuden hoidon asiantuntija Vakuutusosakeyhtiö Henki- Fennian omistavat keskinäiset yhtiöt Yrittäjäin Fennia ja Eläke-Fennia. Yhtiön toiminnan asiakaslähtöisyyden takaa hallintomalli, jossa päätöksentekoon osallistuvat myös Fenniaryhmän asiakasyritysten edustajat. Henki-Fennian erikoisalana ovat vapaaehtoiset, sosiaaliturvaa täydentävät henki-, eläkeja sijoitusvakuutukset. Niiden ohessa Henki-Fennian toiminnan painopiste on siirtymässä yhä enemmän varallisuuden hoidon puolelle. Uusin tuote on Fennica ABC eli sijoitussidonnaiset vakuutukset, jotka on suunniteltu yhdessä Carnegie Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Henki-Fennian katsaus tilinpäätöstietoineen alkaa sivulta 68. TP FENNIA-RYHMÄ

4 AVAINLUVUT Yrittäjäin Fennia Maksutulo, ensivakuutus Mmk Mmk Liikevaihto Mmk Mmk Vakavaraisuuspääoma Mmk Mmk Vastuunkantokyky 183 % 130 % Taseen loppusumma Mmk Mmk Eläke-Fennia Maksutulo Mmk Mmk* Maksetut eläkkeet Mmk Mmk* Taseen loppusumma Mmk Mmk Toimintapääoma Mmk Mmk - tavoitevyöhykkeen - alarajasta 143 % 143 % Vakuutettuja henk henk. Eläkkeensaajia henk henk. * Ns. pro forma -luku Henki-Fennia Maksutulo, ensivakuutus 252 Mmk Liikevaihto 406 Mmk Vakavaraisuuspääoma 380 Mmk Vastuunkantokyky 27 % Taseen loppusumma Mmk FENNIA-RYHMÄ 5

5 ELÄ KE-FENNIA Toimitusjohtajan katsaus Risto Kausto Vakuutusalan rakennemuutokset jatkuivat Suomessa vuoden 1999 aikana. Edellisenä vuonna toteutui eläke- ja henkiyhtiöiden rakennejärjestely, jonka yhteydessä myös Eläke-Fennian toiminta käynnistyi. Viime vuonna oli vuorossa vakuutusryhmittymien ja pankkien hakeutuminen yhteistyöhön, päätyen jopa yhteisen pankki- ja vakuutusryhmän muodostumiseen. Aikaisemmin ajateltiin yhteistyön tai yhdistymisen tapahtuvan suomalaisten osapuolten kesken. Nyt on selvää, että osa yhteenliittymistä tulee toimimaan ainakin pohjoismaisella tasolla. Suomeen näyttää syntyvän tehtyjen ratkaisujen pohjalta kolme vakuutus- ja pankkitoimintaa harjoittavaa finanssiryhmää, joiden hallinnassa ovat henkivakuutusmarkkinat lähes kokonaan ja lakisääteisestä eläkevakuutuksestakin noin 70 prosenttia. Isojen finanssiryhmittymien rinnalle näyttää jäävän pelkästään vakuutustoimintaan keskittyviä ryhmiä, jotka kilpailevat asiakkaista omilla tuotteillaan ja isoja ryhmiä joustavammilla asiakaspalveluratkaisuillaan. Erityisesti korvauspalvelun voi ajatella muodostuvan tärkeäksi kilpailutekijäksi. Kilpailuselvityksellä oikea ajoitus Työeläkejärjestelmän osalta tehty selvitys kilpailuolosuhteista osuu oikeaan ajankohtaan. Työryhmä esittää useita suosituksia kilpailun lisäämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Muun muassa esitykset, joilla helpotetaan uuden eläkelaitoksen perustamista, ovat tervetulleita. Ne kääntänevät omalta pieneltä osaltaan edellä todettua valtavirtaa, joka on myös vakuutusalalla vienyt kohti yhä suurempia yhteenliittymiä. Sijoitustoiminnan tehostamiseksi työryhmä esittää, että laskuperustekorko määriteltäisiin jälkikäteen todellisten tuottojen perusteella. Taus- talla on ajatus, että kun kaikki eläkelaitokset pyrkivät sijoitustoiminnassaan joka tapauksessa maksimoimaan tuotot ja kilpailemaan asiakkaista hyvitysten avulla, on selkeämpää määritellä laskuperustekorko jo toteutuneen kehityksen perusteella. Kun otetaan huomioon mahdollisuudet käyttää korkovaatimuksen täyttämiseen yhtiöihin synnytettyä toimintapääomapuskuria sekä tarvittaessa muuttaa korkotasoa keskellä vuotta, tuntuisi laskuperustekoron etukäteen vahvistaminen sopivimmalta menettelyltä. Ajankohtaa olennaisempaa on tietysti vahvistettavan laskuperustekoron taso, jonka tulisi olla kulloisissakin olosuhteissa mahdollisimman korkea. Siihenhän koko toimintapääomapuskurin synnyttämisellä pyrittiin. Päättyneen vuoden työeläkejärjestelmää koskevista muutoksista merkittävin oli vuoden vaihteessa voimaan tullut lakipaketti eläkkeelle siirtymistä myöhentävistä ja työssä jatkamista edistävistä toimenpiteistä. Tavoitteena on, että työmarkkinoilta poistumisikää voitaisiin nykyisestä tasostaan myöhentää 2 3 vuodella ja siten vähentää eläkemaksujen nousupainetta. Eläke-Fennian aloitus erinomainen Eläke-Fennian tulosta vuodelta 1999 ensimmäiseltä kokonaiselta toimintavuodelta voidaan pitää erinomaisena. Yhtiö saavutti markkinaosuuden kasvattamiseen, liikekulujen pienentämiseen, vakavaraisuuden kasvattamiseen ja sijoitustoiminnan tulokseen sekä asiakashyvityksiin liittyvät tavoitteensa. Markkinaosuutta kasvatti omalta osaltaan muun muassa Eläke-Fennian menestys työeläkevakuutusten siirtokierroksella, jolla yhtiön siirtotulos oli maksutulolla mitaten alan ylivoimaisesti paras. TP FENNIA-RYHMÄ

6 Eläke-Fennian erinomainen tulos viime vuodelta oikeuttaa katsomaan luottavaisesti tuleviin vuosiin ja kannustaa meitä toimimaan tehtävissämme entistä määrätietoisemmin. Tähän antaa myös uusi ajanmukainen toimitalomme hyvät ulkoiset puitteet. Myönteistä viestiä tuovat myös asiakastyytyväisyystutkimukset, joissa Eläke-Fennia sijoittui alan kärkikaksikkoon, tutkimuksesta riippuen ykköseksi tai kakkoseksi. Näyttää siltä, että huolimatta alan keskittymiskehityksestä asiakas kokee tulevansa paremmin palvelluksi ja saavansa äänensä paremmin kuuluviin pienemmässä yhtiössä. Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja osoitetusta luottamuksesta yhtiötä kohtaan. Eläkefennialaiset ovat yltäneet suoritukseen, joka reilusti ylittää heille asetetut tavoitteet, ja heitä kiitän lämpimästi heidän ahkeruudestaan ja osaavuudestaan. Risto Kausto Liikekulujen osalta on tavoitteena ollut pienentää kuluja muutaman vuoden kuluessa niin paljon, että kulujen yhteismäärä alittaa selvästi liikekuluihin vakuutusmaksussa varatun osuuden. Kun liikekuluissa jo nyt päästiin alle käytettävissä olevan hoitokustannusosan, voimme tältäkin osin olla tyytyväisiä saavutettuun tulokseen. Sijoitustoiminnan tulokseen vaikutti pitkälti Nokian ja Soneran osakkeiden suotuisa kurssikehitys. Riskikeskittymän välttämiseksi näiden osakkeiden osuutta on vuoden 1999 lop-pupuolelta lähtien systemaattisesti pienennetty. Sijoitustoiminnan erittäin hyvä tulos merkitsi yhtiön vakavaraisuuden voimakasta kasvua ja se mahdollisti myös päättyneeltä vuodelta kilpailukykyisen siirron asiakashyvityksiä varten. FENNIA-RYHMÄ 35

7 ELÄ KE-FENNIAN HALLINTO HALLINTONEUVOSTO Markku Koskenniemi yrittäjäneuvos Tammerneon Oy Tampere Eino Rajamäki yrittäjäneuvos Seinäjoen Varaosakeskus Oy Seinäjoki vara Heimo Aho SKS-tekniikka Oy Vantaa Veikko Ampuja työnjohtaja Teknisten Liitto TL ry Kaj Ericsson Harry Schauman Stiftelse Vaasa Henry Fagerström Oy BTL East Ab Ernst Gylfe Helsingin Villakehräämö Oy Pirjo Harjunen ( alkaen) yksikönjohtaja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Tauno Jalonen Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Pentti Jussila Kuljetusliike I Lehtonen Oy Rovaniemi Sirpa Järvinen valokuvalaborantti Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry TEKERI Jorma Kielenniva Novo Group Oyj Nils Komi liittosihteeri Liikealan ammattiliitto ry Mirja-Leena Kullberg Grünstein Product Oy Loviisa Matti Kupiainen talousneuvos Rovaniemi Tapio Liinamaa Härmän Kuntokeskus Ylihärmä Markku Markkula kansanedustaja Pertti Nordman RTK-Palvelu Oy Rauma Pentti Näreaho ( saakka) metsäneuvos Metsäalan Toimihenkilöliitto METO ry Esa Ojala teollisuusneuvos Teho Filter Oy Sievi Pirkko Oksa Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto Teva ry Tampere Björn Palm Oy Backman-Trummer Ab Vaasa Hannu Riihelä Eiri Oy Lahti Heikki Rinta-Rahko Kurikan Keskus-Optiikka Ky Kurikka Ensio Romo Bestor Oy Lahti Ritva Sjöholm Suomen Yritysjuristit Oy Jukka Tikka Länsi-Savo Oy Mikkeli Timo Vallittu Kemianliitto-Kemifacket ry Kalevi Vuorisalo Teknikum Oy Vammala HALLITUS Eero Lehti hallituksen Taloustutkimus Oy Jalo Paananen hallituksen Eimo Oyj Lahti vara Pertti Parmanne osastopäällikkö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vara Ilkka Joenpalo Teknisten Liitto TL ry Heikki Kauppi toiminnanjohtaja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Olavi Nieminen Oy Finnsusp Ab Lieto Heikki Ropponen johtaja Palvelutyönantajat ry Seppo Saarelainen hallituksen Betonimestarit Oy Kuopio Pekka Sairanen Metsäpuu Oy Loimaa Risto Kausto Eläke-Fennia VARAJÄSENET Kari Elo Yrittäjäin Fennia Jorma Kallio Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL ry Seppo Riski johtaja Teollisuuden ja Työntantajain Keskusliitto TILINTARKASTAJAT Risto Järvinen valvontatilintarkastaja KHT Kristian Hallbäck tilintarkastaja KHT VARATILINTARKASTAJAT Per-Olof Johansson KHT Tomi Englund KHT YHTIÖN JOHTO Risto Kausto Lasse Heiniö vara, n sijainen, yhtiön vastuullinen aktuaari Tarkko Jousi vara, Fennia-ryhmän lakiasiat ja strateginen suunnittelu Eero Eriksson johtaja sijoitustoiminta Irmeli Heino johtaja talous ja vakuutustekniikka Helvi Leinonen johtaja vakuutus- ja eläkepalvelut Christer Klärich johtaja Fennia-ryhmän henkilöstöhallinto Outi Talvinen johtaja Fennia-ryhmän viestintä Jyri Tapper johtaja Fennia-ryhmän kenttä Jukka Vainio johtaja tietohallinto, asiakasneuvonta, työkyvyn hallinta Seppo Mattila ylilääkäri ratkaisu- ja kuntoutustoiminta, lääketieteelliset asiat TP FENNIA-RYHMÄ

8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1999 Eläke-Fennia Taloudellinen toimintaympäristö Maailmantalouden kasvunäkymät vahvistuivat edelleen vuonna Euroopan uskotaan olevan voimistuvan talouskasvun uralla. Myös Suomen talouskehitys jatkui viime vuosien tapaan erittäin myönteisenä. BKT:n kasvu oli vuonna ,5 prosenttia. Myös työttömyys aleni noin yhdellä prosenttiyksiköllä 10,2 prosenttiin. Inflaatio pysyi keskimäärin matalalla tasolla mutta kiihtyi kuitenkin loppuvuotta kohden. Ehkä suurin yksittäinen talouskehitystä uhkaava tekijä oli vuoden 1999 lopulla öljyn hinnan nousu ja sen mukanaan tuomat inflaatiopaineet. Pääomamarkkinat olivat monella tapaa poikkeukselliset. Teknologiaja uusmediatoimialojen osakkeiden huimaa hinnannousua varjosti perinteisten arvo-osakkeiden keskimäärin vaisu arvonkehitys. Korkoinstrumenttisijoitusten osalta vuosi oli epävarmuuden aikaa ja sisälsi melkoisen voimakkaan korkotason nousun. Korkoepävarmuuden ydin oli Yhdysvalloissa. Toisaalta myös osakekurssien kehityksen suurin uhka oli nähtävissä juuri Yhdysvaltain markkinoilla, jossa on jatkunut poikkeuksellisen pitkä ja voimakkaasti kasvava kurssikehitys. Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n korkopoliittisia toimenpiteitä seurattiin tarkoin. Vakuutusalan osalta vuosi 1999 oli tapahtumarikas. Kun vuonna 1998 tapahtui huomattava työeläkeyhtiöitä koskeva rakennejärjestely, koskivat vuoden 1999 järjestelyt pääosin vahinko- ja henkivakuutusyhtiöitä. Järjestelyjen lopputuloksena Suomeen syntyy ensimmäinen täyden palvelun finanssikonserni. Lisäksi merkittävä osa Suomen vahinkovakuutustoiminnasta siirtynee pohjoismaisen vahinkovakuutusyhtiön haltuun. Vuotta 1999 sävytti erityisesti Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Suomen tulevaisuus. Myös Fenniaryhmä oli mukana tekemässä tarjo- usta Suomi-yhtiötä koskevista järjestelyistä. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saavutettu kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Työeläkejärjestelmän muutoksia Merkittävin työeläkejärjestelmää koskeva muutos vuonna 1999 oli Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen tekemään sopimukseen perustuva lakipaketti eläkkeelle siirtymistä myöhentävistä ja työssä jatkamista edistävistä toimenpiteistä. Lainmuutokset vahvistettiin joulukuussa 1999 ja ne tulivat voimaan Muutokset koskevat mm. työttömyyseläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä. Lisäksi työnantajien vastuuta työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden kustannuksista on muutettu muiden kuin ns. pientyönantajien (alle 50 työntekijää) osalta. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ikäraja on korotettu 60 vuoteen vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Osa-aikaeläkkeen saamisen alennettua ikärajaa (56 vuotta) koskevan lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2002 loppuun. Työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita selvittäneiden selvitysmiesten väliraportti julkaistiin keväällä 1999 ja loppuraportti kuluvan vuoden tammikuussa. Raportissa esitetään suosituksia kilpailun tehostamiseksi niin, että eläkevarojen tuottoja voitaisiin lisätä nykyisestä ja samalla tehostaa eläkelaitosten toimintaa ja palveluja. Keskeisiä esityksiä ovat mm. eläkelaitossiirtojen helpottaminen ja uuden eläkelaitoksen perustamisen helpottaminen sekä eläkelaitosten antaman informaation lisääminen. Vuonna 1999 tulivat voimaan uusi henkilötietolaki ja julkisuuslaki, jotka aiheuttavat muutoksia myös työeläkejärjestelmän lakeihin. Nämä lainmuutokset ovat valmisteluvaiheessa ja tullevat voimaan kuluvan vuoden aikana. Eläke-Fennian kehitys Kulunut vuosi oli vuonna 1998 tapahtuneen rakennejärjestelyn jälkeen Eläke-Fennian toiminnan ensimmäinen kokonainen vuosi. Yhtiö saavutti kaikki vuodelle 1999 asettamansa tavoitteet ja toiminnan käyntiinlähtöön voidaan olla tyytyväisiä. Sijoitustoiminnan tulos oli erittäin hyvä ja toimintapääoma kasvoi merkittävästi. Yhtiön tavoite on olla aktiivinen työeläkejärjestelmän kehittäjä, joka tuo eri yhteyksissä esiin asiakkaiden erityistarpeet. Sijoitustoiminnassa tavoitteena on olla eturivissä sijoitustoiminnan nettotuotoilla mitaten. Hyvitysten osalta linjana on tasainen ja kilpailukykyinen hyvityskehitys. Eläke-Fennia linjasi tulevia toimintatapojaan syksyllä 1998 käynnistyneen Eläke-Fennian kehittämisohjelma 2000+:n yhteydessä. Viime vuoden aikana yhtiön organisaatio ja toiminta on saanut vakiintuneet muodot. Yhtiön Kansakoulukujan varrella olevan toimitalon saneeraus valmistui loppusyksyllä ja näin päästiin muuttamaan uudenveroisiin, ajanmukaisiin tiloihin. Kustannusten säästämiseksi ja toiminnan tehokkuuden parantamiseksi Fennia-ryhmän yhtiöt Eläke-Fennia, Yrittäjäin Fennia ja Henki-Fennia ovat tehneet voimassa olevan lainsäädännön puitteissa palvelusopimuksen yhteistyöstä. Fennia-ryhmä voi näin antaa asiakkaille kokonaisvaltaisen vakuutuspalvelun eläke-, henki- ja vahinkovakuutuksen alalla. Yhtenä yhteistoiminta-alueena on kiinteistöihin liittyvien ylläpito- ja valmiin kiinteistökannan vuokraustoiminnan organisointi Kiinteistö- Fenniaan. Muiden yhteistoiminta- FENNIA-RYHMÄ 37

9 TEL-VAKUUTETUT YRITYKSEN KOON MUKAAN % alle yli 300 Yrityksen työntekijämäärä MAKSETTAVAT ELÄKKEET MARKKAMÄÄRÄN MUKAAN Työttömyyseläkkeet 7 % Muut 1 % Perheeläkkeet 12 % Työkyvyttömyyseläkkeet 24 % Vanhuuseläkkeet 56 % alueiden osalta Eläke-Fennian hallitus on hyväksynyt vuosittain palvelusopimuksen, jossa sovitaan muun muassa yhteistyöstä kentän ja viestinnän osalta Yrittäjäin Fennian ja Henki-Fennian kanssa. Eläke-Fennian konserni ja osakkuusyhtiöt Eläke-Fennian konserniin kuului vuoden 1999 lopussa tytär- ja osakkuusyhtiöinä 65 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Vuoden 1999 alusta toimintansa aloitti Kiinteistö-Fennia Oy, joka on Eläke-Fennian tytäryhtiö. Kiinteistö-Fennia Oy:n omistavat Eläke- Fennia (70 %), Yrittäjäin-Fennia (20 %) ja Henki-Fennia (10 %). Kiinteistö-Fennia hoitaa keskitetysti Fennia-ryhmän kiinteistöjen ylläpitopalveluiden ostamisen. Kiinteistöihin liittyvien ostopalveluiden kes-kittämisellä saavutettiin kustannussäästöjä. Vuoden 2000 alusta toiminta laajennettiin kattamaan myös kiinteistökannan vuokraustoiminta. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia, joka on Eläke-Fennian osakkuusyhtiö, saavutti ensimmäisenä tilikautenaan sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Yhtiön tulos ja vakavaraisuus kehittyivät suotuisasti lähinnä onnistuneen sijoitustoiminnan ansiosta. Yhtiö kehitti tuotevalikoimaansa ja panosti uusiin tietojärjestelmiin. Vuoden 1999 lopulla se toi markkinoille omat sijoitussidonnaiset vakuutuksensa. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmää käyttäen. Tällöin muodostunut konserniaktiiva on kohdistettu kiinteistöihin. Konserniaktiivasta on tehty kiinteistöjen käyttöaikaa vastaava suunnitelman mukainen 4,9 miljoonan markan suuruinen poisto. Vastaavasti syntynyttä konsernireserviä on tuloutettu 1,3 miljoonaa markkaa. Konsernin tilikauden tappio oli ,65 markkaa ja konsernin oma pääoma oli ,82 markkaa. Konsernissa tehtiin poistoja yhteensä 131 miljoonaa markkaa. Vakuutuskanta Vuoden 1999 lopussa Eläke-Fenniassa oli vakuutettuna henkilöä. TEL-perusvakuutuksia oli kappaletta ja niiden piiriin kuului vakuutettua. TELlisäeläkevakuutuksia oli 140 kappaletta ja niiden piiriin kuului vakuutettua. YEL-vakuutettuja oli vuoden lopussa henkilöä. TEL-vakuutettujen lukumäärän kasvuun 8,7 prosentilla on vaikuttanut erityisesti PK-sektorin nykyisessä markkinatilanteessa keskimääräistä voimakkaampi uustyöllistäminen. Eläke-Fennian tavoitteena on ollut ja tulee jatkossakin olemaan vakuutuskannan kasvun lisäksi vakuutusten keskikoon kasvattaminen. Vakuutusmaksutulo Yhtiön kokonaisvakuutusmaksutulo vuonna 1999 oli miljoonaa markkaa. Tästä TEL-vakuutusten osuus oli miljoonaa markkaa ja YEL-vakuutusten 330 miljoonaa markkaa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista olivat 46 miljoonaa markkaa. Tuloslaskelman mukainen vakuutusmaksutulo oli miljoonaa markkaa. Keskimääräinen peritty TEL-vakuutusmaksuprosentti oli 21,5 prosenttia palkoista, josta työntekijöiden osuus oli 4,7 prosenttia. YEL-maksuprosentti oli 21 prosenttia työtuloista. Eläkkeet Vuoden 1999 aikana käsiteltiin eläkehakemusta. Tähän määrään sisältyvät uuden eläkehakemuksen lisäksi muun muassa määräaikaisen eläkeoikeuden jatkohakemukset, työkyvyttömyysasteen muutoshakemukset, uudet yhteensovitukset ja edunsaajamuutokset. TP FENNIA-RYHMÄ

10 Eläkkeensaajia oli vuoden 1999 lopussa henkilöä. Vuoden 1999 aikana eläkkeitä maksettiin kaikkiaan miljoona markkaa. Vuoden päättyessä eläkkeitä maksettiin noin 213 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Eläkkeitä maksetaan 34 eri maahan. Kuntoutus ja työkyvyn ylläpito Ammatillinen kuntoutus kuuluu kiinteänä osana eläkelaitosten toimintaan. Eläkelaitosten tukema ammatillinen kuntoutus tarkoittaa ensisijaisesti työkokeilua omalla työpaikalla, lyhyttä kurssitusta tai sitten kokonaan uudelleenkoulutusta. Eläkejärjestelmän kuntoutusta ollaan siirtämässä yhä varhaisempaan vaiheeseen jopa niin, että sairaslomia ei välttämättä ole ollut. Pelkkää selkeää työkyvyttömyyden uhkaa voidaan pitää kuntoutuksen perusteena. Lisääntynyt yhteistyö asiakasyritysten kanssa auttaa löytämään kuntoutettavat riittävän varhain. Kuntoutusta voidaan tukea kuntoutusrahalla silloin, kun hakija ei ole vielä työkyvytön, mutta hänellä on sairaus, joka aiheuttaa työkyvyttömyyden uhan. Yhtiö maksoi vuonna 1999 kuntoutusetuuksia 249 kuntoutujalle. Eläke-Fennia on jatkanut tiedottamista ja koulutusta työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Koulutuksen kohderyhminä ovat olleet mm. yritysten tyky-ryhmät ja esimiehet. Kiinnostus työkykytoimintaa ja ammatillista kuntoutusta kohtaan on selvästi lisääntynyt kuluneen toimintavuoden aikana. Eläke-Fennian vakavaraisuus ja sen vaikutus vakuutusmaksuihin annettaviin hyvityksiin jatkossa Työeläkelaitosten vakavaraisuussäännöksiä kehitettiin kaikille laitostyypeille samanlaisiksi. Uusia vaatimuksia sovelletaan lähtien. Ulkoisesta monimutkaisuudestaan huolimatta malli jättää monia sijoitusinstrumenttien erityispiirteitä huomioimatta, koska sen tulee soveltua kaikille yhtiöille ja lisäksi sen on tarkoitus olla pysyväluontoinen. Sijoitusympäristön nopea muuttuminen vaatii kuitenkin yhtiön omaan riskienhallintaan panostamista ja mallin asettamien vakavaraisuusvaatimuksien parametrien jatkuvaa tarkastelua. Uusi laskentatapa nosti Eläke-Fennian vakavaraisuusvaatimusta. Työeläkevarojen tuottojen lisäämiseksi on selvitetty laskuperustekoron määrittämismekanismia tavoitteena löytää tasapaino pitkän ja lyhyen aikavälin tuottojen välillä. Mekanismin tulee lisäksi olla sellainen, että yhtiöt voivat harjoittaa itsenäistä sijoituspolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Tämän estämättä mekanismin tulee ohjata vakavaraisuuden antamissa rajoissa parhaaseen mahdolliseen tuottoon. Laskuperustekorkoa nostettiin alkaen 5,0 prosentista 5, 25 prosenttiin saakka. Näiden muutosten lisäksi hyvityssiirrolle asetettiin perusteissa ylä- ja alarajat, joiden suuruus on riippuvainen toimintapääoman ja vakavaraisuusrajan suhteesta. Mitä vakavaraisempi yhtiö on, sitä enemmän se saa siirtää ja toisaalta sen on siirrettävä hyvityksiin. Hyvitysten taso tulee kuitenkin jatkossa muutoksen vuoksi jonkin verran laskemaan viime vuosina nähdyistä maksimitasoista hyvästä vakavaraisuusasemasta huolimatta. Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotto käyville arvoille laskettuna oli erittäin hyvä. Eri omaisuuslajien tuotot vaihtelivat kuitenkin voimakkaasti. Sijoitustoiminnan nettotuotot ennen veroja olivat miljoonaa markkaa. Kokonaistuotto käyville arvoille oli vuoden alku- ja loppukannan perusteella laskettuna 13,9 prosenttia. Vuonna 1998 vastaava luku oli 10,1 prosenttia. Myyntivoittoja ja -tappioita kirjattiin joukkovelkakirjalainoista ja korkojohdannaisista nettona 83 miljoonaa markkaa sekä osakkeista ja osakejohdannaisista nettona 310 miljoonaa markkaa. Arvonalennuksia kirjattiin osakkeista 67 miljoonaa markkaa ja kiinteistöistä 11 miljoonaa markkaa. Kiinteistöjen arvonalennukset liittyvät pääosin vesivoimalaitoksen optiosopimukseen. Aikaisempina vuosina tehtyjä sijoitusten arvonalennuksia palautui tuottoihin 35 miljoonaa markkaa. Osakesijoituksien kansainvälistä hajautusta jatkettiin siten, että vuoden lopussa Suomen ulkopuolelle oli hajautettu noin 30 prosenttia. Vuonna 1999 nettosijoitukset osakkeisiin olivat 950 miljoonaa markkaa. Pääosa sijoitettiin eurooppalaisiin oman toimialansa keskeisiin yrityksiin. Hajautusta lisättiin myös Aasiaan ja maailmanlaajuisesti sijoitettaviin rahastoihin. Kaikkien osakesijoitusten riskiä alennettiin pienimuotoisesti alkusyksystä johdannaisia käyttäen. Osakkeiden tuotto oli erinomainen vuonna Tavoitteena on osakesalkun tuoton vuotuisen vaihtelun pienentäminen salkun hajautusta jatkamalla. Joukkolainasijoitusten osuus oli suurimmillaan alkuvuonna. Korkotason kääntyessä nousuun lisättiin rahamarkkinasijoitusten osuutta sekä käytettiin johdannaisia suojaamaan joukkolainasijoitusten tuottoa. Täten rahamarkkinasijoitusten osuus oli vuoden lopussa poikkeuksellisen suuri. Joukkolainasijoituksissa lisättiin etenkin muiden Euro- 11 -valtioiden joukkolainojen osuutta. Myös varsinaisia luottoriskisijoituksia lisättiin hieman. Joukkolaino- FENNIA-RYHMÄ 39

11 OMAISUUSJAKAUMA JA ARVOSTUSEROT Rahamarkkinat 7 % Joukkovelkakirjalainat 43% Eläkelainat 5 % Sijoituslainat 3 % Kiinteistöt 12 % Osakkeet 30 % Käyvät arvot Käyvät arvot Mmk Mmk Eläkelainat Sijoituslainat Kiinteistöt Osakkeet Joukkovelkakirjalainat Rahamarkkinat Yhteensä Arvostuserot Arvostuserot Mmk Mmk Kiinteistöt Osakkeet Joukkovelkakirjalainat Rahamarkkinat 0 10 Yhteensä jen tuotto käyville arvoille laskettuna oli negatiivinen viime vuonna. Kuitenkin joukkolainasalkun keskimääräinen painotettu hankintatuotto oli 5,7 prosenttia Kiinteistömarkkinoiden kehitys jatkui suotuisana. Vapaiden tilojen määrä oli vähäinen ja etenkin pääkaupunkiseudulla olevien kohteiden vuokrankorotukset paransivat yhtiön kiinteistösijoitustoiminnan kokonaistuottoastetta. Eläke-Fennian pääkonttorin ja Helsingin Siltasaaressa sijaitsevan toimistotalon peruskorjaukset valmistuivat syksyllä. Järvenpäähän käynnistettiin kahden asuintalon rakennuttaminen ja Espoon Kivenlahteen valmistui Suomen korkein asuintalo, Espoon Meritorni. Eläke-Fennian osuus Meritornista on hieman alle puolet. Turkuun käynnistyi teollisuus- ja varastokiinteistön rakennuttaminen Tunturi Oy Ltd:n käyttöön. Lisäksi Eläke-Fennia on osakkaana Vantaalla sijaitsevassa kauppakeskus Jumbossa. Jumbo on Suomen toiseksi suurin kauppakeskus ja käsittää yli m 2 myymälätilaa. Kiinteistöjä myytiin tilikauden aikana noin 90 miljoonalla markalla ja valmiita kohteita ostettiin noin 45 miljoonalla markalla. Myynneistä kirjattiin yli 10 miljoonan markan myyntivoitot. Asiakasrahoituksen osalta kulunut vuosi merkitsi hienoista kysynnän nousua ja koko lainakannan supistumisen selkeää hidastumista. Asiakasrahoitus jatkoi uusien rahoitustuotteiden osalta lähinnä oman pääoman ehtoisten lainainstrumenttien kehittämistä. Eläke-Fennia ja Finnvera solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää pkyritysten syntyä ja kasvua sekä tehostaa niiden rahoitusta. Sopimuksen mukaan Finnvera takaa osittain Eläke-Fennian myöntämiä lainoja. Pääomarahastosijoittamisen osalta jatkettiin linjaa, jossa maltillisesti lisättiin sijoituksia pääomarahastoihin. Kuluneen vuoden aikana lähinnä Suomeen ja muihin Pohjoismaihin sijoituksia tekevien pääomarahastojen osalta jatkettiin yhteistyötä hyvin menestyneiden ja luotettaviksi havaittujen hallinnointiyhtiöiden kanssa. Eläke-Fennia aloitti myös pääomasijoitusten hajauttamisen Euroopan markkinoille sijoittaviin rahastoihin. Eläke-Fennian salkussa on vuodenvaihteessa sijoitussitoumuksia 20:een pääomarahastoon yhteensä noin 280 miljoonan markan edestä. Institutionaalisten sijoittajien sijoitustoiminnassaan noudattamat eettiset periaatteet ovat olleet julkisuudessa esillä. Eläke-Fennian hallituksessa on myös vahvistettu sijoitustoiminnalle periaatteet, joissa painotetaan yhteiskunnallisen vastuun tuntemista sijoitustoiminnassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoitustoiminnassa pyritään huomioimaan ympäristönsuojelun edistäminen, vastuullinen henkilöstöpolitiikka, tasa-arvo rotujen, uskontojen, sukupuolten ja yhteiskunnallisen alkuperän välillä ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Eläke-Fennian sijoitustoiminnassa pyritään välttämään sijoituksia sellaisiin yrityksiin, joiden liiketoiminta keskittyy moraalittomiin tai epäsiveellisiin toimialoihin, aseteollisuuteen, terveydelle haitallisiin toimialoihin tai lapsityövoimaa hyödyntäviin yrityksiin. Lisäksi vältetään sijoituksia sellaisiin maihin, jotka ovat YK:n julistamassa kauppasaarrossa tai joiden esimerkiksi katsotaan yleisesti rikkovan räikeästi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainittuja perusoikeuksia. Kokonaisliikekulut Kokonaisliikekulut vuodelta 1999 olivat 119 miljoonaa markkaa, josta sijoitustoiminnan osuus oli 16 miljoonaa markkaa. Kokonaisliikeku- TP FENNIA-RYHMÄ

12 luihin sisältyi käyttöomaisuuden poistoja 4 miljoonaa markkaa, josta sijoitustoiminnan osuus oli 0,6 miljoonaa markkaa. Vakuutusmaksussa liikekuluja varten perittävää hoitokustannusosaa, jolla kustannettiin vakuutustoiminnan kuluja 103 miljoonaa markkaa, kertyi koko vuodelta 107 miljoonaa markkaa. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 1999 keskimäärin 198 henkilöä. Vuoden 1999 lopussa palveluksessa oli vakinaisessa työsuhteessa 200 henkilöä. Yhtiö maksoi palkkoina ja palkkioina 41 miljoonaa markkaa. Tästä hallintoneuvoston, hallituksen ja n osuus oli 2 miljoonaa markkaa sekä muun henkilöstön osuus 39 miljoonaa markkaa. Vastuuvelka ja sen kate Eläke-Fennian vastuuvelka oli vuoden 1999 lopussa miljoonaa markkaa. Vastuuvelkaan sisältyi työntekijöiden maksuosuudesta kertynyttä vastuuta vuoden 1999 lopussa 972 miljoonaa markkaa. Vastuuvelka on katettu vakuutusvalvontaviraston määräysten ja kateasetuksen mukaisesti. Luetteloitua katetta oli miljoonaa markkaa. Eläke-Fennian avoin valuuttapositio eli valuuttakurssin muutoksilta suojaamaton omaisuus oli 738 miljoonaa markkaa. Vakavaraisuus Toimintapääoman määrä vuoden lopussa oli miljoonaa markkaa eli 31,2 prosenttia vastuuvelasta. Vastuuvelkaan ei tällöin kuitenkaan lueta YEL-P:n vakuutusmaksuvastuuta, osittamatonta lisävakuutusvastuuta, pakollista vastuuvajausta eikä saamisia Eläke-Kansan kannansiirrosta. Arvostuserojen osuus toimintapääomasta oli miljoonaa markkaa. Osittamattoman lisävakuutusvastuun määrä vuoden lopussa oli miljoonaa markkaa. Toimintapääoma oli tavoitevyöhykkeellä. Tilikauden kokonaistulos ja voitto Eläke-Fennian kokonaistulos oli miljoonaa markkaa ja se muodostui riskiliikkeen tuloksesta 214 miljoonaa markkaa, sijoitustoiminnan tuloksesta 419 miljoonaa markkaa, hoitokustannustuloksesta 4 miljoonaa markkaa, arvostuserojen muutoksesta miljoonaa markkaa ja luottotappiovarauksen tulouttamisesta 38 miljoonaa markkaa. Osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen siirrettiin kokonaistuloksesta 351 miljoonaa markkaa. Lisäksi siihen siirrettiin rahastokoron ja laskuperustekoron erotuksesta 277 miljoonaa markkaa. Ositettuun lisävakuutusvastuuseen siirrettiin 105 miljoonaa markkaa palautettavaksi vakuutusmaksualennuksina TELvakuutuksenottajille. Tuloslaskelma osoittaa ,57 markan ylijäämää. Hallituksen ehdotus voiton käytöstä Hallitus ehdottaa, että tilikauden ylijäämästä ,57 markkaa VASTUUVELKA MMK Vakuutusmaksuvastuu Vastaiset eläkkeet Ositettu lisävakuutusvastuu Osittamaton lisävakuutusvastuu Korvausvastuu Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu Yhteensä VASTUUVELKAA KATTAVA OMAISUUS KÄYVIN ARVOIN Mmk Prosenttia bruttovastuuvelasta 1. Velkasitoumukset, joilla voidaan kattaa vastuuvelan koko määrä ,3 2. Velkasitoumukset, joilla yhteensä voidaan kattaa enintään puolet vastuuvelan bruttomäärästä 890 5,0 3. Osakkeet, osuudet, sitoumukset ja velkasitoumukset, joilla yhteensä voidaan kattaa enintään puolet vastuuvelan bruttomäärästä ,5 4. Kiinteistöt ym., joilla voidaan kattaa 40 % vastuuvelan bruttomäärästä ,2 5. Kiinteistöt ym. ja velkasitoumukset, joissa vakuutena kiinteistöt ym., joilla yhteensä voidaan kattaa 70 % vastuuvelan bruttomäärästä 645 3,6 6. Muu omaisuus, jolla yhteensä voidaan kattaa enintään 25 % vastuuvelan bruttomäärästä 33 0,2 7. Lakisääteisen eläkevakuutuksen osalta ministeriön hyväksymät muut erät 430 2,4 8. Ministeriön määräajaksi hyväksymät muut erät 0 0 Vastuuvelkaa kattava omaisuus yhteensä ,3 FENNIA-RYHMÄ 41

13 maksetaan takuupääomalle korkoa vuoden 1999 laskuperustekoron mukaan eli yhteensä markkaa, yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen varataan markkaa, käyttörahastoon siirretään markkaa ja voitto- ja tappiotilille jätetään ,57 markkaa. Tulevaisuuden näkymät Eläke-Fennian tavoitteena jatkossa on kasvattaa markkinaosuuttaan ja tätä varten myyntiorganisaation jatkuva kehittäminen on haasteena tulevaisuudessa. Vakuutusten keskikokoa on onnistuttu kasvattamaan vuoden 1999 aikana. Sijoitustoiminnan tavoitteena on vakavaraisuuden kasvattaminen ja tasaisten kilpailukykyisten hyvitysten varmistaminen. Tämä tavoite saavutetaan varmistamalla riittävä osakesijoitusten osuus ja hajautus. Vaihtoehtoisista sijoitusmuodoista tavoitteena on lisätä pääomarahastosijoittamista ja sijoituksia, joilla on hyvä tuotto/riski- suhde suhteessa muihin omaisuuslajeihin. Euromääräisen joukkolainamarkkinan kehittyessä lisätään luottoriskillisten joukkolainojen, lähinnä yrityslainojen, osuutta. Pääomamarkkinoiden muutoksen myötä perinteinen TELtakaisinlainaus ja sijoituslainaus vaativat rinnalleen uudentyyppisiä asiakasrahoitustuotteita. Kiinteistösijoituksissa keskitytään jatkossakin kasvukeskuksiin ja erityisesti liike- ja toimistotiloihin. Optimaalinen omaisuusallokaatio vakavaraisuuspuskurin puitteissa turvaa hyvän tuottotason ja sitä kautta takaa jatkossa asiakkaillemme kilpailukykyiset hyvitykset. Sijoitustoiminnan osalta käynnistettiin hanke arvopaperijärjestelmän uudistamiseksi. Myös uuden kiinteistöhallintajärjestelmän kehittelyä jatkettiin. Eläke-Fennia saavutti liikekulujen hallinnassa vuonna 1999 hyvän tuloksen. Jotta pysyttäisiin hoitokustannusosan asettamissa rajoissa myös tulevina vuosina, on ATKsovellusten kehitystyötä jouduttu voimakkaasti hidastamaan. Eläke- Fennian hoitokustannusosa vastaa huonosti kannan rakenteen aiheuttamaa tietojenkäsittelyn kulurakennetta ja jatkoa ajatellen tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eläke- Fennian tavoitteena on suoriutua vakuutustoiminnastaan siten, että hoitokustannusosasta jäisi jatkossakin ylijäämää. Kulujen kasvun hillitsemiseksi ja tavoitteisiin tehokkaasti pyrkivän toiminnan tukemiseksi on työn alla kannustepalkkiojärjestelmän käyttöönotto vuonna Työeläkejärjestelmässä siirrytään yhteisen suunnitelman mukaisesti euroon vuoden 2002 alusta. Korvausjärjestelmissä euro on tarkoitus huomioida vuonna 2001, jolloin asiakkaille annettavat tulosteet sisältävät sekä markkoja että euroja. Eläkevakuutuksen perusjärjestelmien osalta eurotyöt ovat nyt täydessä vauhdissa. Työeläkejärjestelmän tietoliikenteen sujuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Eläketurvakeskuksen ja muiden työeläkelaitosten kanssa, kun suunnitellaan testauksia ja konversioajojen ajoitusta vuonna Eurotöiden rinnalla jatkuu järjestelmien uudistustyö, jolla taataan niiden toimivuus ja ylläpidettävyys myös tulevien vuosien aikana. Uudistettu YEL-järjestelmä otettiin käyttöön syksyllä 1999 ja TEL-maksujärjestelmän uudistamiseen tähtäävä suunnittelu on aloitettu. Pienimuotoisempaa, mutta asiakkaiden kannalta näkyvämpää uudistustyötä tehdään lisäämällä Internetsivujemme avulla tapahtuvaa tiedonvälitystä. Selvittelyn alla on mm. henkilön sähköinen tunnistus, jolloin myös allekirjoitukset hoituisivat verkkopalvelun kautta. TP FENNIA-RYHMÄ

14 TULOSLASKELMA, ELÄ KE-FENNIA Eläke-Fennia TULOSLASKELMA Emoyhtiö Konserni Mmk Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo 2 972, , , ,8 Sijoitustoiminnan tuotot 1 487, , , ,9 Yhteisvastuukorvaus 28,5 11,4 28,5 11,4 Yhteisvastuusaamisen suoritukset -30,9-14,3-30,9-14,3 Korvauskulut Maksetut korvaukset , , , ,5 Korvausvastuun kokonaismuutos -404, ,2-404, ,2 Kannansiirto , , , , , ,5 Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos , , , ,4 Kannansiirto , , , , , ,9 Vastuuvajauksen muutos Pakollinen vastuuvajaus Kokonaismuutos -47,6-134,3-47,6-134,3 Kannansiirto 47,0 47,0 Muu vastuuvajaus Kokonaismuutos -6,5-6,5 Kannansiirto 3,3-3,3-47,6-90,6-47,6-90,6 Lakisääteiset maksut 0,7-9,2 0,7-9,2 Liikekulut -80,4-114,2-80,4-114,2 Sijoitustoiminnan kulut -341,3-526,6-340,3-513,8 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -4,2-4,2 Vakuutustekninen tulos -25,6-9,0-42,1-22,5 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Välittömät verot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot -7,7-23,7-7,7-23,7 Voitto varsinaisesta toiminnasta verojen jälkeen -33,3-32,7-49,8-46,3 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -0,6 36,8-0,7 36,9 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 38,4 37,7-2,2 Tilikauden voitto ennen vähemmistöosuutta 4,5 4,1-12,7-11,6 Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta -2,2-2,2 Tilikauden voitto/tappio 4,5 4,1-10,5-9,4 FENNIA-RYHMÄ 43

15 TASE Emoyhtiö Konserni Mmk VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1,1 0,9 1,1 0,9 Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet 1 418, , , ,8 Lainasaamiset konserniyhtiöiltä 715,4 666,3 32,1 0, , , , ,3 Sijoitukset yrityksiin, joissa on merkittävä omistusosuus Muut osakkeet ja osuudet 60,0 60,0 60,0 60,0 Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet 3 091, , , ,9 Rahoitusmarkkinavälineet 9 935, , , ,5 Kiinnelainasaamiset 616,4 695,7 616,4 695,7 Muut lainasaamiset 996, ,6 996, ,6 Talletukset 72,6 67,0 72,6 67, , , , , , , , ,1 Vastuuvajaus Pakollinen vastuuvajaus 34,7 82,4 34,7 82,4 Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta 215,3 301,9 215,3 301,9 Muut saamiset Kannansiirtosaaminen 215,7 278,3 215,7 278,3 Muut saamiset 76,8 54,6 45,1 29,8 507,7 634,8 476,0 610,0 Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Kalusto 13,2 9,8 13,4 9,8 Muut aineelliset hyödykkeet 1,8 0,1 1,8 0,1 15,0 9,9 15,2 9,9 Rahat ja pankkisaamiset 9,5 18,8 10,3 19,4 24,5 28,7 25,4 29,3 Siirtosaamiset Korot ja vuokrat 377,8 440,0 377,8 440,3 Muut siirtosaamiset 216,0 177,6 220,7 179,5 593,8 617,7 598,5 619, , , , ,4 TP FENNIA-RYHMÄ

16 Emoyhtiö Konserni Mmk VASTATTAVAA Oma pääoma Sidottu Pohjarahasto 20,0 20,0 20,0 20,0 Takuupääoma 10,0 10,0 10,0 10,0 Arvonkorotusrahasto 2,5 2,5 30,0 30,0 32,5 32,5 Vapaa Vapaat rahastot 75,8 72,3 75,8 72,3 Edellisten tilikausien voitto/tappio 0,2 0,2-50,1-36,6 Tilikauden voitto/tappio 4,5 4,1-10,5-9,4 80,5 76,6 15,1 26,2 110,5 106,6 47,6 58,7 Vähemmistöosuus 64,1 66,3 Varaukset Kertynyt poistoero 0,8 0,1 0,8 0,1 Vapaaehtoiset varaukset 76,9 115,3 93,8 131,6 77,7 115,4 94,7 131,7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu , , , ,2 Korvausvastuu 5 894, , , , , , , ,3 Velat Lainat rahoituslaitoksilta 0,2 0,2 0,2 0,2 Muut velat 10,6 3,9 9,2 4,2 10,8 4,1 9,4 4,4 Saadut ennakot ja siirtovelat 138,9 294,2 141,1 296, , , , ,4 FENNIA-RYHMÄ 45

17 TILINPÄÄT Ö KSEN LAATIMISPERIAATTEET Vakuutusyhtiön kirjanpitoa ja tilinpäätöstä säätelevät laki työeläkevakuutusyhtiöistä, vakuutusyhtiölaki, kirjanpito- ja osakeyhtiölaki ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä vakuutusvalvontaviraston määräykset ja ohjeet. Konsernitilinpäätös Eläke-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiöt, joissa konsernin osuus äänivallasta on yli puolet. Konsernitilinpäätökseen kuuluvat yhtiöt ja konsernirakenteen muutokset on esitelty liitetietona. Konsernitilinpäätös on laadittu emo- ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelminä. Sisäiset tuotot ja kulut, voitonjako, saamiset ja velat sekä keskinäinen osakeomistus on eliminoitu. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt hankintahetkestä lähtien. Myydyt tytäryhtiöt on yhdistelty luovutushetkeen saakka. Vähemmistön osuus tuloksesta ja omasta pääomasta on erotettu omaksi eräkseen. Konsernin sisäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva on jaettu tytäryhtiöiden omaisuuserille niiden käypien arvojen sallimissa rajoissa. Konserniaktiiva poistetaan suunnitelman mukaan kuten vastaava omaisuuserä. Eräissä kohteissa on tehty tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi arvonalennuspoistoja. Konserniosakkeisiin aiemmin tehdyt arvonkorotukset on konsernitaseessa merkitty tytäryhtiön omistaman kiinteistön arvonkorotukseksi. Osakkuusyhtiöt Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia on Eläke-Fennian 40-prosenttisesti omistama osakkuusyhtiö, joka on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole käsitelty konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiöinä, koska niiden vaikutus konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen. Vakuutusmaksutulo TEL-maksutulo määräytyy vakuutettujen TEL-kokonaispalkkasumman mukaan. Tilikauden aikana perittyä, palkkasumma-arvioon perustuvaa ennakkomaksua on oikaistu tilinpäätöksessä tarkistusmaksuarviolla. Tilikauden maksutuloon on kirjattu myös edellisen vuoden arvioidun ja toteutuneen tarkistusmaksun aiheuttamat erot. YEL-vakuutusmaksutulo määräytyy yrittäjien työtulojen perusteella. Korvauskulut Korvauskulut muodostuvat eläkkeensaajille maksetuista eläkkeistä, kuntoutuskuluista, vastuunjakokorvauksista, korvaustoimintaan kohdistuvista liikekuluista sekä korvausvastuun muutoksesta. Sijoitusten ja saamisten arvostus taseessa ja sijoitusten käypien arvojen määrittäminen Kiinteistösijoitukset on kirjattu tehdyillä poistoilla vähennettyyn ja arvonkorotuksilla lisättyyn hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon. Vesivoimalan todennäköinen luovutushinta on johdettu pitkäaikaisen reaalituottopohjaisen vuokrasopimuksen mukaisesta optiohinnasta, jolla vesivoimalan myyjällä on oikeus takaisinostoon vuokra-ajan päätyttyä. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty kohteittain sosiaali- ja terveysministeriön edellyttämällä tavalla perustuen ulkopuolisten auktorisoitujen kiinteistöarvioitsijoiden arviokirjoihin. Vuonna 1999 ostetut ja rakenteilla olevat kohteet on arvostettu hankinta-arvoonsa. Aravakiinteistöjen, joiden aravalaina loppuu viimeistään vuonna 2002, käyvät arvot on johdettu markkinahinnoista sosiaali- ja terveysministeriön määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vuoden 2002 jälkeen vapautuvien aravakiinteistöjen käypinä arvoina on käytetty varovaisuusperiaatetta noudattaen asuntotuotantolain mukaista luovutuskorvaushintaa. Kiinteistöihin tehdyt arvonalennukset on kirjattu tulosvaikutteisesti sijoitusten arvonalennuksiin. Osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Osakkeisiin aiempina vuosina tehdyt arvonalennukset on palautettu osakkeiden arvoon siltä osin kuin käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon. Osakkeet on arvostettu keskihintamenetelmää käyttäen. Sijoituksiin kirjattujen käyttöomaisuusosakkeiden arvostus poikkeaa muista osakkeista. Käyttöomaisuusosakkeet on arvostettu taseessa hankintamenoon, koska tämän katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Noteerattujen osakkeiden ja osuuksien käypinä arvoina on käytetty tilivuoden viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien osakkeiden käypänä arvona on käytetty hankintahintaa tai todennäköistä käypää arvoa. Rahoitusmarkkinavälineisiin kuuluvat joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinainstrumentit. Rahoitusmarkkinavälineiden tasearvona on hankintameno, jota on oikaistu nimellisarvon ja hankintamenon jaksotetulla erotuksella. Nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuoton vähennykseksi tai lisäykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Hankintamenoon sisällytetty vastaerien määrä on ilmoitettu taseen liitetiedoissa. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset on muutettu Suomen rahaksi Eu- TP FENNIA-RYHMÄ

18 roopan Keskuspankin noteeraamaan keskikurssiin. Ulkomaanrahanmääräiset muut sijoitukset on merkitty taseeseen hankinta-ajankohdan kurssia käyttäen. Laskettaessa käypiä arvoja on käytetty noteerattuja kursseja. Mikäli tilinpäätöspäivän käypä arvo on alkuperäistä hankintamenoa alempi, on sijoituksesta tehty arvonalennus. Tilikaudella syntyneet kohdistamattomat kurssierot on kirjattu sijoitustoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja kohdistettavat kurssierot on käsitelty arvonalennuksina tai arvonalennuksen oikaisuna. Lainasaamiset, muut saamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Varaukset ja verovelan käsittely Vapaaehtoisista varauksista ei ole maksettu veroja. Mikäli varauksia tuloutetaan vain kulujen kattamiseksi, toimenpiteellä ei ole verovaikutuksia. Verokanta 1999 oli 28 prosenttia. Poistot Kuluvan omaisuuden hankintameno on aktivoitu. Hankintameno on kirjattu vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Hankintamenon lisäksi poistoja on kirjattu myös kuluvan omaisuuden arvonkorotuksista. Poistot on laskettu tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta käyttäen seuraavia taloudellisia käyttöaikoja: ole kirjattu verovuodelta määrättävän tuloveron määrää suurempana. Eläke-Fennian tilikauden ylijäämä määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien Eläke-Fennian hakemien laskuperusteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TEL-vakuutuksin. Lisäeläketurva on järjestetty osalle henkilöstöä TEL-lisäeläkevakuutuksella. Toimitusjohtajalla, varatoimitusjohtajilla sekä hallituksen nimittämillä Eläke-Fenniaan työsuhteessa olevilla johtajilla on oikeus siirtyä vanhuuseläkkeelle 60 vuotta täytettyään. Eläkevakuutusmaksut on kirjattu suoriteperusteisesti. Eläke-Fennia Vakuutusmaksusaamiset koostuvat tarkistusmaksuarviosta ja tilivuoden päättyessä maksamattomina olevista erääntyneistä vakuutusmaksuista. Erääntyneistä vakuutusmaksuista maksuesteelliseksi todetut sekä sellaisten yhtiöiden, joiden konkurssi on alkanut jälkeen, saamiset on kirjattu luottotappioksi. Suojaamistarkoituksessa tehdyt johdannaissopimukset on arvostettu kokonaisuutena suojattavan erän kanssa. Jos suojattavasta tase-erästä ei ole kirjattu arvonmuutosta, ei myöskään suojaavasta sopimuksesta ole tehty tulosvaikutteista kirjausta tilinpäätökseen, ellei sen negatiivinen arvonmuutos ylitä suojattavan erän positiivista muutosta. Kun suojattavasta kohteesta on kirjattu arvonalennuksen palautusta, on käytetyn johdannaisen arvonmuutos kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi. Suojaamistarkoituksessa tehdystä johdannaissopimuksesta syntyvät tuotot ja kulut on kirjattu pääsääntöisesti samaan tuloslaskelman erään kuin suojattavasta tase-erästä tai positiosta kirjattavat tuotot ja kulut on kirjattu. Indeksisidonnaiset lainat on kirjattu joukkovelkakirjalainoihin nollakuponkilainaosuutena ja optio-osuutena maksettuihin ennakkomaksuihin. Optio-osuus on arvostettu käyvän arvon perusteella ja nollakuponkilainasta kertyvät korot on tuloutettu vuosittain tasaisesti koko juoksuaikana. Tuloutetut korot on kirjattu joukkovelkakirjalainan hankintamenon oikaisuksi. Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset, hotellit 50 v Teollisuus- ja varastorakennukset 40 v Rakennusten tekniset laitteet 10 v Atk-ohjelmistot ja autot 5 v Atk-laitteet 4 v Kalusto 10 v Konttorikoneet 7 v Muut pitkävaikutteiset menot 10 v Ennen vuotta 1981 hankituista rakennuksista on tehty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaiset enimmäispoistot. Liikekulut Yhtiön liikekulut on jaettu toiminnoille vakuutusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti liitetiedoissa esitetyllä tavalla. Välittömät verot ja tilikauden ylijäämä Tuloslaskelmassa tilikauden verot ovat erillään edellisten tilikausien veroista. Tilikauden veroina on kirjattu tilikauden tuloksen perusteella määräytyvä vero suoriteperusteisesti. Saatuihin ulkomaisiin osinkoihin liittyvä lähdeveron hyvitys on kirjattu sijoitustoiminnan tuottoihin. Ulkomaisten osakkeiden osingoista maksettu lähdevero on käytetty tuloveron vähennyksenä ennen yhtiöveron hyvitystä. Saatuihin osinkoihin liittyvä yhtiöveron hyvitys on kirjattu sijoitustoiminnan tuottoihin. Yhtiöveron ja lähdeveron hyvityksistä on erittelyt liitetiedoissa. Yhtiöveron ja lähdeveron hyvityksiä ei Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu on kirjattu vastuuvelaksi. Se koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. Vastuuvelka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukaisesti. Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyy osittamaton lisävakuutusvastuu, joka luetaan mukaan toimintapääomaan. Toimintapääoma Vakuutusyhtiön vakavaraisuuden mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Vastuuvelkaan ei tällöin lueta osittamatonta lisävakuutusvastuuta. Toimintapääoman ja oman pääoman on täytettävä työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetyt vaatimukset. FENNIA-RYHMÄ 47

19 TILINPÄÄT Ö KSEN LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Emoyhtiö Konserni Mmk VAKUUTUSMAKSUTULO Ensivakuutus TEL:n mukainen perusvakuutus Työnantajan osuus 2 055, , , ,1 Työntekijän osuus 575, ,7 575, ,7 Vastuuvajauksen kuolettamiseksi peritty lisämaksu *) 49,9 99,9 49,9 99, , , , ,7 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 11,9 58,7 11,9 58,7 YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus 329,6 315,9 329,6 315,9 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 0,3 0,9 0,3 0,9 Valtion eläkerahastoon suoritettava siirtymämaksu -3,6-3,2-3,6-3, , , , ,0 Jälleenvakuutus 0,1 0,1 Kokonaisvakuutusmaksutulo 3 018, , , ,1 Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista -46,1-32,3-46,1-32,3 Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta 2 972, , , ,8 Jälleenvakuuttajien osuus -4,0-4,0 Vakuutusmaksutulo yhteensä 2 972, , , ,8 *) sisältää työnantajan ja työntekijän osuuden MAKSETUT KORVAUKSET Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TEL:n mukainen perusvakuutus 2 076, , , ,4 TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 95,8 306,3 95,8 306,3 YEL:n ja MYEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus 363,9 365,5 363,9 365,5 YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 3,4 3,7 3,4 3, , , , ,0 Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TEL-eläkkeet -77,6-360,2-77,6-360,2 YEL-eläkkeet -39,0-41,3-39,0-41,3-116,6-401,6-116,6-401,6 Jälleenvakuutus -0,1-0, , , , ,4 Korvaustoiminnon hoitokulut 22,5 41,4 22,5 41,4 Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut 1,1 2,9 1,1 2,9 Maksetut korvaukset ennen jälleenvakuuttajien osuutta 2 446, , , ,6 Jälleenvakuuttajien osuus -2,1-2,1 Maksetut korvaukset yhteensä 2 446, , , ,5 TP FENNIA-RYHMÄ

20 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Emoyhtiö Konserni Mmk SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista yrityksiin, joissa on merkittävä omistusosuus Osinkotuotot 12,4 12,4 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Konserniyhtiöt 37,5 83,2 Muut 0,2 5,9 4,8 50,6 Muut tuotot 183,2 325,8 198,3 338,0 221,0 414,9 203,1 388,6 Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 74,2 190,7 74,2 190,7 Korkotuotot 615, ,9 628, ,9 Muut tuotot 5,1 1,4 5,1 1,4 694, ,0 707, ,0 Yhteensä 915, ,4 911, ,0 Palautuneet arvonalennukset 34,8 25,4 34,8 25,4 Myyntivoitot 537, ,1 524, ,5 Sijoitustoiminnan tuotot yhteensä 1 487, , , ,9 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista -101,3-212,3-55,7-152,6 Kulut muista sijoituksista -26,3-98,3-26,2-95,9 Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut -9,0-13,6-9,0-16,0-136,6-324,2-90,9-264,5 Arvonalennukset ja poistot Arvonalennukset -78,3-173,4-80,7-191,2 Rakennusten suunnitelmapoistot ,4-44,7-46,9-80,7-187,8-125,4-238,1 Myyntitappiot -124,1-11,2-124,1-11,2 Yhteensä -341,3-523,2-340,3-513,8 Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua 1 146, , , ,1 Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu -4,2-4,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 1 146, , , ,9 Osinkotuottoihin sisältyvä lähdeveron hyvitys 0,8 0,8 Osinkotuottoihin sisältyvä yhtiöveron hyvitys 6,3 23,7 6,3 23,7 FENNIA-RYHMÄ 49