OHJE VUODEN 2015 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN

Transkriptio

1 OHJE VUODEN 2015 TALOUSARVION JA HENKI- LÖSTÖSUUNNITELMAN VALMISTELUUN

2 TALOUSARVION 2015 LAADINTAOHJE 1. KAUPUNGINHALLITUKSEN LINJAUKSET Kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2015 valmistelun lähtökohtia. Vuoden 2015 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2014 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä, palvelualueiden yhteisseminaareissa sekä talousarviotiimissä, joka koostuu konsernipalvelujen talousarvion valmistelijoista ja palvelualueiden sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden talouspäälliköistä. Talousarviovalmistelua on käsitelty lautakuntien omissa tilaisuuksissa sekä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteisessä strategia- ja talousseminaarissa Valmistelua on ohjannut seminaarissa saadut linjaukset. Talouden yleiset lähtökohdat Valtiovarainministeriö julkisti huhtikuussa arviot kansantalouden lähivuosien kehityksestä. Taloudellinen katsaus laadittiin valtiontalouden kehysneuvotteluja varten. Katsauksen mukaan maailmantalouden kasvu on palautumassa, joskin kasvu on vielä heikkoa ja vaihtelee eri alueiden välillä. Kansainvälisen talouden tilanne on herkkä negatiivisille tekijöille, erityisesti euroalueella, koska talouskasvu on vaatimatonta. Kansainvälisen talouden käänne parempaan johtaa ajan myötä myös Suomen talouden kohentumiseen. Suomen kansatalous supistui vuonna 2013 jo toista vuotta peräkkäin, alenema edelliseen vuoteen oli 1,4 %. Arviossaan valtiovarainministeriö ennakoi, että Suomen bruttokansantuote kääntyy kuluvana vuonna niukkaan, noin 0,5 prosentin kasvuun. Ennuste sisältää suhdannekäänteen parempaan ja talouskasvun takana suurimpana yksittäisenä tekijänä on ulkomaankauppa. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä, vaisuista tulevaisuuden näkymistä ja työmarkkinoiden tilanteesta. Yksityiset investoinnit laskevat jo kolmatta vuotta peräkkäin. Työttömyysaste nousee edelleen ja tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 %, nousua edelliseen vuoteen nähden 0,2 prosenttiyksikköä. Arviossa taloudellisen aktiviteetin ennustetaan hieman piristyvän vuonna 2015 ja BKT:n kasvavan 1,4 prosenttia. Kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi ja kysyntäeristä vain julkiset investoinnit supistavat kasvua. Parempi reaaliansioiden kehitys ja vahvistuvat tulevaisuuden odotukset lisäävät yksityistä kulutusta vajaalla puolella prosentilla. Kotitalouksien velkaantumisasteen ei enää arvioida nousevan. Yksityisten investointien ennustetaan kääntyvän selvään 4,6 prosentin nousuun, kone- ja laiteinvestointien sekä rakennusinvestointien kasvaessa. Sen sijaan julkisten investointien arvioidaan alenevan edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän lähes kuluvan vuoden tasolla 8,3 prosentissa vaikka kokonaistaloudellinen aktiviteetti kasvaa. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,8 %. Yksityisten investointien arvioidaan kasvavan edelleen reilut 4 prosenttia, julkiset investoinnit supistuvat edelleen. Työttömyysaste jatkaa hienoista laskuaan ollen noin 8 prosenttia. Kuluttajahintaindeksin muutos pysyy alle 2 prosentissa. Heikko talouskehitys on jättänyt jälkensä Suomen julkiseen talouteen. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on ollut alijäämäinen jo viisi vuotta ja pysyy alijäämäisenä myös lähivuodet. Hidas talouskasvu ei yksin riitä kääntämään julkista taloutta ylijäämäiseksi. Alijäämän vuoksi kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Julkista taloutta rasittaa ikärakenteen muutos, mikä vähentää työikäisten määrää, hidastaa kansantalouden kasvua ja kasvattaa ikäsidonnaisia menoja. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja velkasuhde on kohoamassa jo yli 60 prosentin rajan. Välittömien, tuloihin ai menoihin suoraan kohdistu- 2

3 vien sopeutustoimien avulla julkisen talouden ongelmia ei voida yksin ratkaista, vaan tarvitaan lisäksi rakenteellisia toimia. Rakenteellisilla toimilla vahvistetaan talouden kasvuedellytyksiä, kohotetaan työllisyysastetta ja lisätään julkisen talouden tehokkuutta. Valtiontalouden kehyspäätöksen mukaan väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset aiheuttavat painetta kuntien talouteen. Hallitusohjelmaan sisältyvä tilapäinen 631 milj. euron kunnan peruspalvelujen valtionosuuden vähennys toteutettiin kokonaisuudessaan vuodesta 2012 lukien. Lisäleikkauksia valtionosuuksiin on tehty vuosittain siten, että tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksia vuositasolla 1,4 mrd. euroa vuonna Vuodelle 2015 kohdistuvaa uutta valtionosuuden leikkausta on 292 milj. euroa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä. Lisäksi hallitus on linjannut, että se pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävistä tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että samalla päätetään vastaavana suuruisista kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne Kuopion tilinpäätös vuodelta 2013 toteutui odotettua parempana ja hieman ylijäämäisenä. Ennustetta parempi tulos johtui osaltaan satunnaisten tuottojen ja verotulojen arvioitua suuremmista kertymistä eli kertaluonteisista tekijöistä. Verotulokertymään ovat vaikuttaneet jako-osuuksien ja tilitysaikataulujen muutokset, jotka lisäsivät verotuloja vuonna Osaltaan Kuopion kaupungin verotulokasvuun on vaikuttanut keskimääräistä parempi taloudellisen toimeliaisuuden aika, kun verrataan yritysten liikevaihdon ja työpaikkojen sekä työllisyyden muutosta. Verotulojen kasvu oli lähes 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuperäinen vuoden 2013 talousarvio oli koko kaupungin osalta alijäämäinen lähes 7 milj. euroa ja talousarviomuutosten jälkeen alijäämää oli noin 12 milj. euroa. Ydinkaupungin tilikausi jäi alijäämäiseksi reilut 3 milj. euroa, kun koko kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen 1 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä lainat asukasta kohti olivat euroa ja nettoinvestoinnit olivat noin 60 milj. euroa. Taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä on 7,8 milj. euroa. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen etenee kaupunginvaltuuston hyväksymien tuottavuusohjelman, henkilöstö- ja hyvinvointiohjelman sekä palvelujen hankintalinjauksien mukaisesti. Näitä täydentämään kaupunginhallitus on hyväksynyt erillisiä sopeuttamistoimenpiteitä. Talouden ja toimintojen sopeuttamista on oleellisesti vaikeuttanut kuntien tehtävien jatkuva lisääminen valtiovallan toimesta ja valtionosuuksien leikkaukset. Yleisen vaikean taloudellisen tilanteen myötä perusturvan toimintamenot kasvavat ja verotulokertymän kasvu hiipuu. Palvelujen kysyntä on jatkunut voimakkaana ikärakenteen muutoksen ja kaupungin kasvun takia. Henkilöstörakenteen isot muutokset ovat mahdottomia ketjuuntuneisiin kuntaliitoksiin liittyvän työsuhdeturvan vuoksi. 3

4 Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio oli noin 19 milj. euroa alijäämäinen. Siten taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi kuluvan vuoden aikana. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä edellyttää kuntalain mukaan talouden tasapainottamista laadittavassa talousarviossa vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmassa vuosille Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kuluvan vuoden toiminta tulee toteuttaa siten, että talousarvioon ei tarvita valtuustoon nähden sitovien määrärahojen lisäyksiä tai tuloarvion vähennyksiä. Mikäli talousseurannassa ilmenee määrärahavajetta tai ennakoidaan tuloarvion alittuvan, tulee välittömästi valmistella ja toteuttaa toimenpiteet tilanteen oikaisemiseksi palvelualueen talousarvion puitteissa. Kuopion kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää, että suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi palvelualueilta edellytetään uusia, konkreettisia esityksiä toimintojen uudelleenorganisoimisesta, tehostamisesta ja karsimisesta. Palvelualueiden tulee myös pidättäytyä kustannuksia aiheuttavista lisäesityksistä. Vuoden 2015 raamia valmistellaan yhtä aikaa Kuopion Energia liikelaitoksen yhtiöittämisvalmistelujen kanssa. Energia liikelaitos on tasapainottanut olemassaoloaikanaan tuloksellaan kaupungin taloutta omalta osaltaan. Yhtiöittämisen jälkeen kaupungin tulokseen vaikuttaa ainoastaan yhtiön kaupungille maksama korko osakaslainasta ja mahdollinen osinko. Arvio Kuopion verorahoituksen kasvusta vuodeksi 2015 Verotulot Talousarvion valmistelun ennusteet keskeisimpien tulojen (verotulot ja valtionosuudet) kehityksestä perustuvat valtioneuvoston huhtikuun alussa antamaan valtiontalouden kehykseen ja kuntapolitiikkaa toteuttavaan samassa yhteydessä hyväksynnän saaneeseen peruspalveluohjelmaan vuosille Useista poikkeustekijöistä johtuen kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna erittäin voimakkaasti, peräti 6,8 %. Kuluvana vuonna veroperustemuutokset, vaatimaton talouskehitys, matalat sopimuskorotukset sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat verotulokertymiin. Kuntien verotulojen on arvioitu kasvavan tänä vuonna vain noin 2 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttiaan. Suomen Kuntaliiton arvion mukaan vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy vaatimattomana 1,2 %:n tasolla. Kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän kunnille ensi vuonna noin 18,7 mrd. euroa, mikä merkitsee noin 2 prosentin kasvua kuluvasta vuodesta. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta on korotettu 5 prosenttiyksiköllä vuodelle Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta on 34,19 %. Yhteisöveron tilitysten vuonna 2015 arvioidaan olevan noin 1,4 mrd. euroa, kasvua noin 4 %. Kiinteistöveron tilitysten arvioidaan ensi vuonna olevan noin 1,5 mrd. euroa, mikä merkitsee noin 6 prosentin kasvua. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan yhteensä noin 21,6 mrd. euroa, kasvua 2,6 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuopion verotulojen määräksi vuonna 2015 on merkitty liitteenä olevassa tuloslaskelmassa 410,3 milj. euroa, johon ei sisälly Maaningan verotuloja. Tämä on 10,8 milj. euroa ja vajaat 3 % enemmän kuin tilinpäätösennusteessa vuodelle

5 Valtionosuudet Vuonna 2013 kuntien valtionosuudet olivat vajaat 8,3 mrd. euroa, jossa oli kasvua 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2014 valtionosuudet ovat hieman pienemmät 8,2 mrd. euroa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tavoitteena on taloudelliseen toimintaan ja tehokkaaseen palvelujen järjestämiseen kannustava rahoitusmalli. Tavoitteena on, että järjestelmä on pääosin neutraali kuntaliitostilanteissa ja toimii muuttuvassa kunta- ja palvelurakenteessa. Valtioneuvosto hyväksyi valtionosuusuudistuksen huhtikuussa Tavoitteena on, että eduskunta päättäisi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta kevätistuntokauden aikana. Uuden valtionosuusjärjestelmän on tarkoitus tulla voimaan Nykyisen järjestelmän periaatteet kuten laskennallisuus, ikärakenteen mukaan määräytyminen ja muut keskeiset porrastusperusteet ja kustannustenjaon säilyttämisen seuranta ja tarkistaminen jäävät edelleen voimaana. Järjestelmän yksinkertaistamiseksi nykyisistä noin 50 kriteeristä jää jäljelle 11. Uudistuksen voimaantulolle on esitetty viiden vuoden siirtymäaika. Kahtena ensimmäisenä vuotena muutos rajoitetaan 50 euroon/asukas. Valtionosuusuudistus ei muuta kunnille maksettavien valtionosuuksien kokonaismäärää, mutta kuntakohtaiset erot ovat huomattavia. Kuopion kaupunki voittaa vuoden 2014 tasoon verrattuna 134 /asukas eli noin 14,3 milj. euroa tämänhetkisellä asukasmäärällä. Valtionosuuksien muutos on vuonna 2015 rajattu 50 euroon/asukas eli Kuopiossa 5,3 milj. euroon. Vuonna 2015 kuntien valtionosuuksien kokonaismäärä on noin 7,7 mrd. euroa. Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat vuodesta 2012 alkaen yhteensä 1,4 mrd. (260 euroa/asukas) euroa vuonna Kuopion osalta leikkaukset ovat yhteensä 27,6 milj. euroa vuonna 2015, joka vastaa noin 1,6 tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Suomen Kuntaliitto ei ole vielä toimittanut kuntakohtaisia valtionosuuslaskelmia. Liitteenä olevan tuloslaskelman mukaan Kuopion kaupungin valtionosuudet ovat 148,5 milj. euroa ilman Maaningan osuutta. Kuntaliitto julkaisee myöhemmin kesäkuussa alustavat laskelmat kuntien vuoden 2015 valtionosuudesta uuden järjestelmän mukaan. Laskelmat päivitetään vielä loppuvuoden aikana. Lopulliset päätökset vuoden 2015 valtionosuuksista tehdään joulukuussa Muiden rahoituserien ja poistojen muutokset Kaupungin velkamäärän jatkuvasti kasvaessa on varauduttava myös korkomenojen kasvuun. Myös laskennallisten poistojen määrä nousee kun investoinnit ovat ylittäneet poistotason. Kuluvana vuonna korkotaso on pysynyt alhaisena ja lainaa nostetaan vaiheittain, joten korkomenot tulevat toteutumaan talousarviota alhaisempana. Tästä syystä talousarviovalmistelun tässä vaiheessa on ennakoitu ydinkaupungin korkomenojen pysyvän kuluvan vuoden talousarvion tasolla. Poistojen kasvuksi arvioidaan noin 0,3 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla poistojen vuosimuutokseksi arvioidaan 2,1 milj. euroa. Toimintakatteen kehitys Vuoden 2014 talousarvion mukainen ydinkaupungin toimintakate eli käyttötalouden nettomeno on -582,0 milj. euroa. Vuoden 2014 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin mukaan kuluvan vuoden toimintakate uhkaa kuitenkin kasvaa 585,3 milj. euroon. Kaupunginhallitus on edellyttänyt palve- 5

6 lualueiden pysyvän talousarviossa, joten palvelualueiden on etsittävä yhdessä ratkaisu talousarviossa pysymiseksi. Jo sovittujen kuluvan vuoden talousarvioon sisältyvien ja uusien talouden tasapainotustoimia tulee viedä toimintaan. Ensi vuoden talousarviovalmistelua on linjattu mm. valtuustoseminaarissa Seminaarilinjausten ja viranhaltijavalmistelun perusteella kaupunginjohtaja esittää, että - vuoden 2015 talousarviovalmistelun keskeiseksi lähtökohdaksi hyväksytään, että ydinkaupungin vuoden 2015 toimintakate on 8,5 milj. euroa alempi kuin vuoden 2014 ensimmäiseltä vuosikolmannekselta laaditun seurantaraportin ennusteen toimintakate (= 563,1 milj. euroa). Tämä tarkoittaa, että toimintakate supistuu noin 1,5 % huhtikuun ennusteesta. Kun kuntien kustannustason nousuksi ennakoidaan liki 2,5 prosenttia, tavoitteen mukainen toimintakate merkitsee toiminnan reaalista supistamista. Maaningan vaikutus verorahoitukseen ja toimintakatteeseen ja Maaningan investoinnit Maaningan kunta liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta lukien. Edellä olevissa tekstien euromäärissä, jotka on merkitty oheiseen ydinkaupungin ja koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelman lyhennettyyn versioon, ei ole huomioitu kuntaliitosta. Kuntaliitoksen vaikutuksen verorahoitukseen arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan neutraali ja vuoden 2015 verorahoituksen arvioidaan vastaavan Kuopion ja Maaningan yhteenlaskettujen verotulojen ja valtionosuuksien tasoa. Molempien tuloveroprosentit ovat 20,5 %, mutta kiinteistöveroprosentit poikkeavat hieman toisistaan. Poikkeaman vaikutus ei ole merkittävä. Valtio maksaa kuntien yhdistymisavustusta, joka käsitellään kirjanpidossa toimintatulona. Yhdistymisavustus on suuruudeltaan 4, 0 milj. euroa, josta vuonna 2015 maksetaan 1,6 milj. euroa ja vuosina 2016 ja 2017 kumpanakin 1,2 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviovalmistelu nykyisen Maaningan toimintojen osalta perustuu 1,5 %:n toimintakatteen supistamiseen. Maaningan ja Kuopion yhdistymissopimuksessa sovitut investoinnit valmistellaan erikseen. Käyttötalousosa ja investoinnit yhdistellään kaupunginjohtajan esityksessä yhdeksi talousarvioesitykseksi. Talousarviovalmistelussa huomioitava toiminnan, talouden ja henkilöstön yhteensovittaminen Talousarvion laatimisen perustana on kuluvan vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2015, jossa kaupungin alijäämä on - 7,4 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee 1,5 % supistamista huhtikuussa laadittuun tilinpäätösennusteen toimintakatteeseen. Sairaanhoitopiirin arvio sen menokehityksen kasvusta on talousarviovalmistelun tässä vaiheessa 1 %:n lisäys. Koska erikoissairaanhoidon menot kasvavat, niin kaupungin oman toiminnan toimintakatteen vuonna 2015 tulee supistua vastaavasti enemmän. Sairaanhoitopiirin ja jäsenkuntien kanssa on meneillään yhteistyöhankkeita kuten apuvälinekeskuksen perustaminen, jotka nostavat sairaanhoitopiirin kustannuksia, mutta jotka vastaavasti tuovat helpotusta kuntien oman toiminnan kustannuksiin. Kun otetaan huomioon palvelualueiden erilaiset kulurakenteet, tulevat palvelualueiden toimintakatteiden muutokset kuluvaan vuoteen verrattuna poikkeamaan toisistaan. Palvelualueilla toiminnan ja resurssien kohdentamisessa painopiste on erityisesti asiakasrajapinnassa. Palvelualueet ottavat määrärahojen ja henkilöresurssien kohdentamisessa huomioon tuottavuusohjelman ja strategian painopisteiden edellyttämät toimenpiteet ja tavoitteet. Palvelualueiden toimintatuottojen ja menojen muutoksia kuluvan vuoden ennusteeseen tullaan tarkastelemaan yhteistyössä siten, 6

7 että toimintakate muodostuu raamin mukaiseksi. Vuoden 2015 talousarvion nettoinvestointitasoksi on tässä vaiheessa merkitty taloussuunnitelman mukainen 50 milj. euroa. Kaupunki ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan ainakin osittain velalla ja omaisuuden myynnillä. Mikäli varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitusvaje hoidettaisiin kokonaisuudessaan velanotolla, lainakanta lisääntyisi noin 30 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2015 lopussa olisi tällöin noin 306 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Talousarvioon sisällytetään tuottavuusohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joiden toteuttamisen vastuuhenkilöt on määritelty tuottavuusohjelmassa. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää avoimeksi tulevien tehtävien täyttämisestä pidättäytymistä tai vastaavaa säästöä ostopalveluista sekä toimitilojen käytön tehostamista. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaiset toimenpiteet kuluvan vuoden talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden kehittämisestä lähivuosina huomioidaan talousarviovalmistelussa. Palvelualuejohtajat ja asiakkuusjohtajat vastaavat siitä, että tavoitteiden toteutumista tukevat toimenpiteet otetaan huomioon käyttösuunnitelmien laatimisessa ja että sovitut toimenpiteet toteutetaan. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan kaupunginvaltuuston hyväksymän Kuopion kaupungin henkilöstöohjelman tavoitteet. Henkilöstöohjelman toimenpiteet viedään käytäntöön suunnitelmallisesti ja painopisteet määräytyvät kunkin palvelualueen henkilöstötyön kehittämistarpeista ja toiminnan henkilöstövaikutuksista. Henkilöstösuunnittelu käsittää kokonaisvaltaisen näkemyksen siitä, 1 ) miten tuottavuustoimenpiteiden ja toimintatapamuutosten toteuttaminen vaikuttavat tulevaan rekrytointitarpeeseen (henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen ja rekrytointi) ja 2) miten Kuopion kaupunki työnantajana suunnitelmallisesti parantaa henkilöstönsä osaamista, työhyvinvointia, työturvallisuutta, motivaatiota sekä henkilöstöresurssien hallintaa ja joustavaa käyttöä. Tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaan palvelut on järjestettävä siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelujaksolla 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa tai toteuttamalla vastaava säästö asiakaspalvelujen ostoista. Aikataulu Talousarviovalmistelu etenee siten, että valmistelutilannetta käsitellään kaupunginvaltuuston ja lautakuntien iltakoulussa Lautakuntien valmisteluseminaarit pidetään syyskuussa. Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta ensimmäisen kerran ja samana päivänä se esitellään valtuustolle ja lautakunnille. Kaupunginhallitus päättää ehdotuksesta Valtuuston periaatekeskustelu kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksesta on ja talousarvion päätöskokous Viiteaineisto: strategiset tavoitteet 2015, tulos- ja rahoituslaskelma Merkitään, että asia on ilmastopoliittisilta vaikutuksiltaan neutraali. Päätösehdotus kaupunginjohtaja Petteri Paronen 7

8 Kh hyväksyy esityslistatekstissä ja liitteessä esitetyt taloudelliset lähtökohdat ja strategiset painotukset talousarviovalmistelussa huomioitaviksi ja linjaa valmistelua seuraavasti: Liikelaitosten ja taseyksiköiden tuloutustavoitteet pidetään kuluvan vuoden tasolla lukuun ottamatta Kallaveden työterveys liikelaitosta, jonka tuloutustavoite euroa. Liikelaitosten ja taseyksiköiden vuosikatteiden tulee kattaa poistot. Palvelualueet velvoitetaan suunnittelukaudella toteuttamaan tuottavuus- ja henkilöstöohjelmia sekä tehostamaan tilojen käyttöä asetetun tavoitteen mukaisesti. Kaupunginhallitus seuraa säännöllisesti ohjelmien ja kaupungin omasta käytöstä vapautuvien tilojen myyntitoimien ja vuokrausten edistymistä. Palvelualueet, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan jatkamaan toimintatuottoja lisäävien, tuottavuutta kohentavien ja toimintamenojen kasvua hillitsevien toimenpiteiden valmistelua sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä toteutettaviksi, tuomaan ne tarvittaessa päätöksentekoon ja viemään niitä käytäntöön. (Kh , 205, Talouden tasapainottaminen vuonna 2013 ja tuottavuuden kehittäminen lähivuosina) valtuutetaan laatimaan kaupunginhallituksen päätöksen perustuva tarkempi talousarvion laadintaohje. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen Talouden tasapainottaminen Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Toimenpideohjelma kohdistuu taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Vuoden 2013 tilinpäätöksen taseessa kumulatiivinen ylijäämä oli 7,8 milj. euroa. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio oli noin 19 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden aikana ennuste tilikauden alijäämästä on suurentunut alkuperäiseen talousarvioon verrattuna, joten kumulatiivinen ylijäämä muuttuu alijäämäksi. Siten em. kuntalain säännös taloussuunnitelman tasapainosta tai ylijäämäisyydestä koskee Kuopion kaupunkia. 69 :n 2 momentin mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 71 :n 3 momentin mukaan jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. 8

9 2. KAUPUNKISTRATEGIA JA PAINOTUKSET Kuopion kaupungin strategisia painotuksia lähivuosille ja vuodelle 2015 on valmisteltu palvelualueiden johtoryhmien seminaarissa sekä Kuopion kaupunginvaltuuston seminaarissa. Valmistelutyön tuloksena strategiassa painotetaan vuonna 2015 erityisesti seuraavia kriittisiä menestystekijöitä: - Vahva- ja monipuolinen elinkeinoelämä, - tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne, - asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut, - tasapainoinen talous ja - määrätietoinen kokonaisjohtaminen. Muilta osin strategiaan toteutetaan resurssien rajoissa. Strategian tavoitteet täydentyvät ja täsmentyvät talousarviovalmistelussa. Vahva- ja monipuolinen elinkeinoelämä Kuopiossa on riittävä ja monipuolinen tonttivaranto elinkeinoelämän tarpeisiin. Olevaa tonttitarjontaa hyödynnetään mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti tarkastellen ja hyväksyen erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja. Uusien alueiden suunnittelussa huomioidaan niiden toteutettavuus ja kaavataloudelliset seikat. Kuopiossa on toimivat elinkeinoelämän tukiverkostot tukemaan erityisesti aloittavia ja pk yrityksiä. Kasvusopimukseen saadaan neuvoteltua saavutettavuuden kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen. Innovaatio- ja opiskelukaupunki Kampus alueen suunnittelu etenee, siten että alueen asuntorakentaminen on aloitettavissa vuonna 2016 ja Savon koulutuskuntayhtymän hanke on toteutettavissa aikataulun mukaisesti Kuopio-kuva Ylläpidetään kaupungin houkuttelevuutta ja positiivista Kuopio kuvaa Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asuntotonttien tarjonta mahdollistaa Kuopion kaupungin kasvun ja noin asunnon vuosittaisen rakentamisen Olevaa ja säilyvää palvelurakennetta hyödynnetään kaupunkirakenteen täydennyskaavoituksessa. Kaupunginosien palveluja kootaan monipalvelukeskuksiin. Haja-asutusalueiden asiointiliikenteen perustaso turvataan. Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Asiakkaita tuetaan ja ohjataan sekä kannustetaan omatoimisuuteen ja käyttämään ns. matalan kynnyksen palveluja. Toimintatapaa kehitetään erityisesti aikuisten pärjäämisen tuen palveluissa sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisen tuen palveluissa. Kaupunkiympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja hoitamisessa otetaan huomioon sen turvallisuus ja terveellisyys. Asukkaiden osallisuutta ja paikallista vaikuttamista kehitetään (mm. paikallisdemokratia) 9

10 Tasapainoinen talous Kaupungin toiminnallinen alijäämä pienenee merkittävästi. Talous on tasapainossa valtuustokauden lopussa Palvelujen laatutasoja tarkastellaan kustannuskehityksen hallitsemiseksi. Palvelurakenteita ja palveluprosesseja kehitetään tuottavammiksi ja vaikuttavammiksi. Budjettitietoisuutta ja talousymmärrystä parannetaan kaikilla tasoilla. Henkilöstötarvetta vähennetään uusilla toimintatavoilla ja tuottavuustoimenpiteillä. Henkilöstöresurssin oikea käyttö suunnitellaan pidemmän tähtäimen henkilöstösuunnitelmilla. Laskennallinen henkilöstötyön tuottavuus paranee 75 htv:tta vastaavasti. Palveluverkostojen ja tilojen käytön tehokkuutta lisätään edelleen. Tarpeettomista tiloista luovutaan (myynti, ulosvuokraus). Henkilöstön suorituskyky paranee ja työkyvyttömyyskustannusten osuus palkkasummasta vähenee. Ostopalveluja tarkastellaan kriittisesti osana talouden tasapainotusta. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä suunnitellaan ja johdetaan pitkäjänteisesti ja kokonaisuus huomioiden. Painotukset on viety valmiiksi Targetoriin pohjaksi Kuopion uusi väestöennuste vuoteen 2030 ja asuntotuotannon tavoitteet, eteneminen ja ohjelmointi vuosille Kuopion uusi väestöennuste on laadittu kevään 2014 aikana. Nyt valmistunut raportti käsittää myös asuntotuotannon tavoitteet, ohjelmoinnin ja etenemisen vuosina Lisäksi raportissa on käsitelty tulevien palveluinvestointien tarvetta vastaavalla ohjelmakaudella. Näitä lähtötietoja käytetään 2015 talousarvion ja vuosien talous- ja toimintasuunnitelman laadinnassa. Lähtötiedot on hyväksytty kaupunginhallituksessa Raportti on tulostettavissa internetissä, pdf-tiedostona, kohdassa: kaupunkitietoa / raportit ja julkaisut. Lisätietoja antaa: Katri Hiltunen puh TALOUSARVION LAADINTA 3.1. Toimintaympäristöanalyysi VUODEN 2015 TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI TARGETORISSA Toimintaympäristöanalyysissa selostetaan TOIMINTA-AJATUS o Avainprosessin toiminta-ajatus. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA SEN MUUTOKSET o Avainprosessin toimintaympäristökuvaus ja tapahtuvat muutokset. 10

11 TOIMINNAN PAINOPISTEET o Avainprosessin alueen toiminnan painopisteet. TOIMINNAN PAINOPISTEIDEN VAIKUTUKSET OSAAMIS- JA HENKILÖSTÖTARPEESEEN o Arvio toiminnan painopisteiden kehittymisen perusteella toiminnan vaatimasta henkilöstöja osaamistarpeesta, esim. minkä osaamisen merkitys kasvaa tai vähenee, mitä uutta osaamista tarvitaan. HENKILÖSTÖN JA OSAAMISEN SAATAVUUS o Arvio toiminnan vaatiman osaamisen saatavuudesta. Nykyisen henkilöstön osaaminen suhteessa tarpeeseen. Millaisilla keinoilla nykyhenkilöstön määrä ja osaaminen voidaan yhteen sovittaa toiminnan tarpeisiin (esim. tehtävä-, organisaatio- ja toimintatapamuutokset, henkilöstön uudelleensuuntautumista tukevat järjestelyt ja kehittämiskeinot). o Arvio ulkoisen henkilöstön saatavuudesta (rekrytointeina saatavat/palvelujen osto). SUUNNITELMA ULKOISTEN PALVELUJEN KÄYTÖSTÄ o Arvio ulkoisten palvelujen käytöstä, palvelujen siirtymisestä ostopalveluksi tai ostopalvelujen siirtäminen omaksi toiminnaksi. 3.2 Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuoden 2015 talousarvioon (kv- ja lautakuntataso) Tavoitteiden asettaminen Kuntalain 13 :n mukaan valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Asetettavat tavoitteet tulee johtaa kaupunginvaltuuston seminaarissa määritellyistä strategisista painotuksista vuodelle Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Tavoitteet tulee asettaa niin, etteivät ne ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että eri tehtävien tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään. Tavoitteiden tulee olla myös oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. Talousarviossa ja suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulisi olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. Resurssien rajallisuus huomioiden tavoitteiden priorisointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät itsessään ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet kirjoitetaan Targetoriin. Valtuuston painotukset on viety valmiiksi valtuustotason( = koko kaupunki ) pohjaan. Kriittisiin menestystekijöihin on tuotu valintavaihtoehtoina muutetut kriittiset menestystekijät. Osio sisältää kaupunginvaltuuston sekä lautakuntien raportoinnin. Erillisiä valtuustotasoisia ja käyttösuunnitelmatasoisia raportointimenettelyjä ei enää käytetä. Valtuustotasolle raportoitavat toimenpiteet erotetaan muista toimenpiteistä lihavoidulla tekstillä. 11

12 3.3 Henkilöstö- ja koulutussuunnittelu Yleistä Henkilöstötyön tuottavuustavoitteet ja toimenpiteet perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään henkilöstöohjelmaan. Kaupunginjohtaja ja palvelualuejohtajat asettavat asiakkuusjohtajille talousarviovuotta koskevat henkilöstötyön laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Tavoitteet määräytyvät kunkin vastuualueen toiminnan visiosta ja siitä johdetuista henkilöstötyön kehittämistarpeista. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu pitää sisällään seuraavat näkökulmat - rekrytointi, sisäisen liikkuvuuden kehittäminen sekä varautuminen henkilöstön saatavuuteen - kannustava palkkaus - työhyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen - osaamisen johtaminen ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelusta vastaa linjajohto johtamisjärjestelmän roolin mukaisesti. Työnantajapalvelu, henkilöstö- ja hallintopäälliköt sekä henkilöstöasioista vastaavat ohjaavat ja tukevat johtajia ja esimiehiä henkilöstö- ja koulutussuunnitelman valmistelussa Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Ennakoivan henkilöstösuunnittelun tarkoituksena on parantaa suunnitelmallisesti esimiesten ja henkilöstön suorituskykyä kehittämällä heidän osaamistaan, motivaatiotaan, työhyvinvointiaan ja työturvallisuuttaan, parantamalla esimiesten henkilöstöjohtamistaitoja sekä henkilöstön työyhteisötaitoja sekä hankkimalla poistuvan osaamisen tilalle osaamista, jota toiminnan vision saavuttaminen edellyttää. Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi palvelutuotannon suunnitteluun ja tuottavuusohjelmaan. Se on sekä määrällistä että laadullista henkilöstön tarkastelua, jonka päätavoite on osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö. Tarkoituksena on huomioida sellaiset toiminnassa tapahtuvat muutokset, jotka ovat ennakoitavissa ja joilla on vaikutusta henkilöstön rakenteeseen, määrään ja osaamiseen. Henkilöstösuunnittelun sisältöä ja laajuutta linjaavat työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4a sekä kaupungin oma tarve kaupungin henkilöstöohjelman sekä työhyvinvointiohjelman toteuttamiseksi. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu on välttämätöntä taloudellisessa tilanteessa, jossa henkilöstön määrällä ei voida vastata palvelutarpeeseen. Henkilöstösuunnittelun tuloksena määräytyy talousarvioon varattavien henkilöstömenojen raamin rajoissa esitettävä määräraha. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat toiminnan jatkuva kehittäminen kohti vastuualueen visiota sekä asiakkuusjohtajalle asetetut suunnittelukauden toiminnalliset, taloudelliset sekä henkilöstötyön tavoitteet, jotka asettaa palvelualuejohtaja. Henkilöstösuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle. Siitä johdetaan talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden resursointi yhdessä palvelupäällikön kanssa. Käyttösuunnitelmissa vuositason toimenpiteet tarkennetaan vastaamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä määräraharesursseja. Henkilöstösuunnittelun tuloksena määräytyy talousarvioon varattavien henkilöstömenojen (palkkakustannusten) raamin rajoissa esitettävä määräraha. 12

13 Henkilöstösuunnitelman laadinta Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ovat palvelualueen talouden reunaehdot, toiminnan tavoitteet ja painopisteet sekä toimintaympäristö- ja asiakastarvemuutokset. Selvitys toiminnan painopisteiden vaikutuksista osaamis- ja henkilöstötarpeeseen sekä arvio henkilöstön osaamisen saatavuudesta annetaan toimintaympäristöanalyysissä (Targetor). Avainprosessitasoiset henkilöstösuunnitelmat perustuvat palvelualuejohtajan asettamiin palvelualuetasoisiin henkilöstötyön tavoitteisiin. Käyttösuunnitelmissa henkilöstösuunnitelmat tarkennetaan vastaamaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä määräraharesursseja. Tavoitteena on, että vuonna 2015 ydinkaupungin henkilötyövuosien määrä ja sitä vastaava palkkauskustannus laskee 75 henkilötyövuotta. Lisäksi vuoden 2014 talousarvion tasapainotustoimenpiteiden vaikutukset arvioidaan henkilöstön määrässä ja kustannuksissa. Henkilöstösuunnittelussa tulee huomioida suunnitelmallisesti pidemmällä aikavälillä eläköityminen siten, että eläköityvien tilalle ei rekrytoida uusia työntekijöitä. Poistumaennusteen arviointiin työnantajapalvelu on toimittanut konsernipalvelun ja vetovoimaisuuden palvelualueen asiakkuusjohtajille, palvelualueiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden henkilöstöasioista vastaaville palkkajärjestelmästä tulostetut raportit, joista ilmenee vuosina vuotta täyttävät henkilöt ja henkilöt, jotka ovat jo täyttäneet 63 vuotta. Eläkepoistuman suunnitelma-arviona pidetään 63 vuoden eläkeikää. Eläkepoistumaa koskevassa ennusteessa tulee huomioida, että vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Henkilöstöpoistuman aiheuttama rekrytointitarve tulee arvioida kriittisesti. Eläkkeelle siirtymisen johdosta tai muusta syystä vapautunut tehtävä tulee täyttää ensisijaisesti sisäisin tehtäväjärjestelyin toimintoja tehostamalla sekä hyödyntämällä kuntaliitoksella Maaningan kunnasta siirtyvän henkilöstön osaaminen. Toimintojen tehostamisen suunnittelussa tulee ottaa huomioon toimintatapojen muutosmahdollisuudet yli palvelualuerajojen. Maaningalta siirtyvän henkilöstön henkilöstösuunnittelu valmistellaan Maaningan hallintojohtajan johdolla. Maaningan henkilöresurssitarve kohdistetaan palvelualueiden avainprosesseille ja liikelaitoksille siirtyvän henkilöstön sijoitussuunnitelman perusteella. Samalla varataan resurssit sijaisille niissä yksiköissä, joissa on tarve palkasta sijaisia. Työnantajapalvelu yhdistää Maaningan henkilöstösuunnitelmat palvelualueiden/liikelaitosten suunnitelmiin Rekrytointi, sisäisen liikkuvuuden edistäminen sekä varautuminen henkilöstön saatavuuteen Esimiehen työvoimaresurssi koostuu monista erilaisista palvelussuhdemuodoista kuten vakituisista virka- ja työsuhteista, määräaikaisesta henkilöstöstä, oppisopimussuhteisista, työllistetyistä, harjoittelijoista, opiskelijoista, kesätyöntekijöistä yms.. Rekrytointisuunnitelma sisältää eri henkilöstöryhmien käytön kattavasti ja palkkavaraukset palkkatuki- sekä kesätyöllistämistä lukuun ottamatta. Henkilöstön suunnitelmallinen vähentäminen perustuu asetettuun tavoitteeseen ja tapahtuu käyttäen hyödyksi luonnollista poistumaa ja sisäistä liikkuvuutta (sisäinen täyttö). Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi. 13

14 Henkilöstön saatavuuden turvaaminen voi edellyttää palkkaratkaisuja, osallistumista rekrytointitapahtumiin sekä kotimaassa että ulkomailla, yhteistyötä ammattikoulutusta järjestävien oppilaitosten kanssa yms. Työntekijälle annettava opetus ja ohjaus Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista Kannustava palkkaus Palvelualuejohtajat asettavat tavoitteet ja vastuualueiden painopisteet tuloksellisuutta edistävistä palkkausjärjestelmien kehittämisestä. Mahdollisesti täytäntöön pantavat eri ammattiryhmien tehtävien vaativuuden arvioinnin tarkistusten vaikutukset tulee huomioida talousarviossa. Vuonna 2015 tavoitteena on kertapalkkion ja henkilökohtaisen lisän suunnitelmallinen käyttöönotto. Tulospalkkion käyttöönottoon tähtääviä pilotteja voidaan käynnistää. Nilsiästä kuntaliitoksella siirtyneen henkilöstön palkkojen harmonisointi toteutetaan siten, että tehtäväkohtaiset palkat tarkistetaan lukien. Harmonisoinnista aiheutuvat kustannukset tulee huomioida palvelualueen, taseyksikön ja liikelaitoksen talousarviossa Työhyvinvoinnin johtaminen ja edistäminen Työhyvinvoinnin kokonaisuus koostuu työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden suunnitelmallisesta edistämisestä sekä näitä tukevista työterveyshuollon palveluista. Jokainen organisaatioyksikkö valmistelee tätä kokonaisuutta koskevan suunnitelman ja varaa määrärahan talousarvioon. Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja 14

15 vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Työn suunnittelu Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää. Työterveyshuollon järjestäminen Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää. Onnistuneiden uudelleensijoitusten vakinaistaminen on saatettava loppuun sisällyttämällä tehtävän palkkamäärärahat palvelualueen talousarvioon Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on pitää huolta siitä, että henkilöstön osaaminen vastaa jatkuvasti työn ja toiminnan vaatimuksia tulevaisuuden osaamistarpeita ennakoiden. Esimiehet ja henkilöstö tekevät itsearvioinnin osaamisestaan KuntaHRohjelmassa. Kehityskeskusteluissa laaditaan perustehtävään ja toiminnan tavoitteisiin perustuva henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutussuunnittelu perustuu osaamistarpeisiin. Koulutussuunnittelu Henkilöstösuunnitteluun sisältyy tietoa osaamistarpeista. Osaamisen ennakointi ja arviointi edellyttävät palvelutarpeen ja tarjonnan sekä taloudellisen tilanteen ennakointia. Osaamistarpeita kartoitettaessa tulisi miettiä sekä tiedossa olevia toimintaympäristön muutoksia että organisaation sisällä tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin. Tuleeko toimintaamme ohjaava lainsäädäntö muuttumaan? Miten asiakaskuntamme muutokset vaikuttavat osaamiseen? Miten poistuva osaaminen korvataan? Henkilöstön osaamisen ennakointi poistuvat osaamiset kehitettävät tai jaettavat osaamiset uudet osaamiset Koulutussuunnittelu perustuu osaamistarpeisiin. Osaamisen parantamiseen käytetään erilaisia oppimismenetelmiä (Kuopion kaupungin henkilöstön kehittämisen toimintamalli). 15

16 Henkilöstön koulutusmäärärahat Koulutussuunnittelun perusteella määräytyy talousarvioon varattavien kehittämis- ja koulutusmenojen raamin rajoissa esitettävä määräraha Yhteistoimintamenettely Lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa on muutettu lisäämällä siihen 4 a. Sen mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Edellä selostetut avainprosessitasoiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat käsitellään palvelualueen laajennetussa johtoryhmässä, joka on palvelualueiden yhteistoimintaelin. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet yhteisen mallin käyttöönotosta henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi. Mallia soveltaen työnantajapalvelu valmistelee henkilöstö- ja koulutussuunnitelman kaupunkitasoiset periaatteet ja käytännöt. Ne käsitellään kaupungin yhteistyötoimikunnassa ja toimitetaan palvelualueiden tiedoksi Resurssien varaaminen Talousarvioon esitetään määrärahavaraukset henkilöstösuunnitelman toteuttamiseen kaikilta osin raamin rajoissa seuraavasti: Henkilöstön kehittäminen - henkilöstön kehittämissuunnitelman toteuttamiseen siltä osin, kuin kyseessä on organisaatioyksikön itse järjestämä koulutus tai kehittäminen, - Koulutussuunnittelun perusteella määräytyy talousarvioon varattavien kehittämis- ja koulutusmenojen raamin rajoissa esitettävä määräraha. Henkilöstön palkka- ja palkitsemiskustannukset - määräraha vakituisen henkilöstön palkkoihin, - määräraha sijaisten palkkoihin, - määräraha muun määräaikaisen henkilöstön palkkoihin lukuun ottamatta työllisyysvaroin palkattavia sekä kesätyöllistettäviä koululaisia ja opiskelijoita, - määräraha Nilsiän kuntaliitoksessa siirtyneen henkilöstön palkkojen harmonisointiin - määräraha yksittäisten palkkaepäkohtien korjaamiseen - määräraha ammattikuntakohtaisten palkkausepäkohtien korjaamiseen henkilöstön saatavuuden ja pitämisen turvaamiseksi - määräraha rekrytointitapahtumiin yms. osallistumiseksi - määräraha suunniteltujen tehtäväjärjestelyjen aiheuttamiin palkantarkistuksiin - määräraha onnistuneiden uuteen tehtävään sijoittuneiden työntekijöiden palkkoihin - määräraha henkilöstön palkitsemiseen: kertapalkkio ja henkilökohtainen lisä - määräraha kunniamerkkeihin: 95 /hopeinen merkki ja 105 /kultainen merkki + kahvitukset Henkilöstön työhyvinvointi - määräraha suunniteltujen työhyvinvointitoimenpiteiden toteuttamiseen - määräraha työturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen (ml sisäilmatutkimukset) 16

17 - kustannusarvio suunniteltujen työterveyshuoltopalveluiden toteuttamiseen: varattava 33 /henk. perusmaksuun. Sen lisäksi on varauduttava painopisteiden mukaisiin toimenpiteisiin, esim. terveystarkastukset ja työpaikkakäynnit. Tiedot saadaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta, henkilöstöraportista ja -suunnitelmasta. Kelan korvaus 60 % ennalta ehkäisevästä tth:sta ja 50 % sairaanhoidosta. - määräraha tarvittavien henkilöstökorttien hankintaan: varattava 20 /uusi työntekijä (hankintapaikka ilmoitetaan myöhemmin). Työntekijävaihtuvuus saadaan henkilöstösuunnitelmasta Henkilöstötyön tavoitteita ja toimenpiteitä linjaava aineisto Suunnittelun pohja-aineistona käytetään seuraavaa aineistoa: 1. Henkilöstöjohtamisella huipulle henkilöstöohjelma 2. Kuopion kaupungin henkilöstön kehittämisen toimintamalli 3. Työhyvinvointiohjelma 4. Henkilöstökertomus Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 6. Työturvallisuuslaki 7. Työterveyshuoltolaki Lomakkeet Avainprosessitasoiset määrälliset (Excel -lomake) henkilöstösuunnitelmat esitetään kaupunkitasoisessa talousarviokirjassa. Työnantajapalvelu on toimittanut vuoden 2013 tilinpäätös- ja vuoden 2014 talousarviotiedoilla täydennetyt Excel-lomakkeet palvelualueiden/liikelaitosten/taseyksiköiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille. Lomakkeiden liitteenä lähetetään edellä mainitut avainprosessitasoiset luettelot 63 vuotta täyttäneistä ja vuosina täyttävistä henkilöistä työyksiköittäin. Vuoden 2015 poistumaennuste tulee mahdollisuuksien mukaan selvittää kehityskeskustelun tai muun keskustelun yhteydessä. Lukuihin ei sisällytetä Maaningalta kuntaliitoksella siirtyvää henkilöstöä. Lomakkeessa palkkamäärärahavaraus ilmoitetaan ilman henkilösivukuluja. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ PALKKAMÄÄRÄRAHA TP TA TA MUUTOS TP TA TA MUUTOS / /2015 Palvelualue htv htv htv htv Avainprosessi 1 Avainprosessi 2 Avainprosessi 3 Avainprosessi 4 Avainprosessi 5 Avainprosessi 6 Palvelualue yht. 17

18 Avainprosessitasoiset arviot henkilöstön osaamisesta ja suunnitelmat käytettävistä keinoista osaamisen vahvistamiseksi esitetään kaupunkitasoisessa talousarviokirjassa. Koulutus- ARVIO OSAAMISESTA TÄRKEYSJÄRJESTYKSESSÄ (nro 1-6) suunnitelma Asiakkaat ja Prosessit ja Talous ja Tietotekniikka Johtaminen Työelämä- ja palvelut organisaatio hankinnat ja esimiestyö työyhteisötaidot Palvelualue Avainprosessi 1 Avainprosessi 2 Avainprosessi 3 Avainprosessi 4 Avainprosessi 5 Avainprosessi 6 Avainprosessi 1 Avainprosessi 2 Avainprosessi 3 Avainprosessi 4 Avainprosessi 5 Avainprosessi 6 Työnantajapalvelu on toimittanut koulutussuunnittelulomakkeet palvelualueiden henkilöstö- ja hallintopäälliköille sekä liikelaitosten ja taseyksiköiden henkilöstöasioista vastaaville samassa yhteydessä henkilöstösuunnittelulomakkeiden kanssa. Osaamistarpeiden kartoituksen ja arvion pohjalta laaditaan suunnitelma henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Nämä koulutussuunnitelmat (-kalenterit) esitetään käyttösuunnitelmassa. Lisätietoja henkilöstösuunnitteluun antaa henkilöstösuunnittelija Seija Pärnänen puh Lomakkeet palautetaan Seija Pärnäselle viimeistään ma Lisätietoja koulutussuunnitelman laadintaan antaa henkilöstön kehittämispäällikkö Raili Rönkkö puh Raami ja budjetointiperiaatteet SUUNNITELMA OSAAMISEN VAHVISTAMISEN KEINOISTA (merkki X) Perehdyttämi nen Työssä oppiminen Mentorointi Projekti Oppisopimus Ammatillinen täydennyskoulu tus Kaupunginhallituksen hyväksymä ydinkaupungin toimintakate raamissa on -576,8 milj. euroa, joka on 8,6 milj. euroa pienempi kuin huhtikuussa laadittu ennuste ja 5,2 milj. euroa vuoden 2014 talousarvion toimintakatetta pienempi. Toimintakate on jaettu raamiluonnoksessa (liite 1) palvelualueille talousarvion jatkovalmistelua varten. Sopeutustarve kuluvan vuoden talousarvion toimintakatteeseen nähden on keskimäärin n. 1 %. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuksi arvioidaan n. 1 %, joten tämä lisää palvelualueiden oman toiminnan sopeutustarvetta. Raamiluonnos sisältää kuluvan vuoden talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvät sekä kertaluonteiset että pitkävaikutteiset sopeutustoimenpiteet ja edellyttää lisäsopeutustoimenpiteitä. Tämä merkitsee sitä, että palvelualueilla tulee jatkaa vuoden 2014 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan sisältyvien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteiden käytän- 18

19 töön viemistä ja valmistella lisää pitkävaikutteisia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Raamiluonnoksessa on pyritty ottamaan huomioon palvelualueiden erityistarpeita kuten perusturvan palvelualueella pitkäaikaistyöttömien rahoitusvastuun siirtyminen kunnan vastuulle, hyvinvoinnin palvelualueella uuden teatterin vuokra, kaupunkiympäristön palvelualueella edellytyksenä on myyntituottojen lisäys ja menonsopeutus, jotta pysäköintilaitoksen vuokra saadaan katettua. Palvelualueiden tulee suunnitella toimintansa siten, että pysytään ydinkaupungin talousarvion valmistelun pohjaksi hyväksytyn toimintakatteen puitteissa. Talousarvion valmistelu tehdään palvelualueiden johtoryhmissä, jossa palvelualueen raami tulee jakaa painopisteiden edellyttämällä tavalla avainprosesseille ja palveluprosesseille. Valmistelussa tulee huomioida muutosten vaikutukset kaupunkitasoisesti. Toimenpiteiden euromääräiset talousvaikutukset (säästö-, kustannus- ja tulovaikutukset) sekä niihin liittyvät henkilötyövuosimuutokset ja selvitykset palvelun käyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ilmoitetaan erillisellä toimintamuutoslomakkeella, joka toimitetaan toimialoille laadintaohjeen mukana (liite 2). Teknisesti vuoden 2015 talousarvion valmistelupohjana on VeGassa palvelualueiden vuoden 2014 tilitasolla oleva käyttösuunnitelma, johon on huomioitu kaupunginvaltuuston päättämät tekniset määrärahamuutokset. Budjetti tehdään VeGaan vähintään avainprosessitasoisena. Budjetin tulee olla alustavasti valmiina VeGassa ma mennessä kj:n johtoryhmän jatkovalmistelua varten. VeGasta saadaan mm. yhteenveto koko kaupungin budjettitilanteesta. Merkittävät tulo- ja menovirrat, kuten esim. palkat ja palvelujen ostot, tulee budjetoida luonteensa mukaisille kirjanpidon tileille, jotta talouden seuranta ja ennusteet voidaan toteuttaa tarvetta vastaavasti. Talousarviovalmistelu jatkuu elokuussa kaupunginjohtajan johdolla palvelualueiden valmistelemien tasapainotus- ja tuottavuustoimenpiteet sekä toiminnallisten muutosten vaikutukset sisältävien budjettien pohjalta Käyttötaloustulojen budjetointi - Asiakasmaksuja ja -taksoja tulee korottaa vähintään kustannustason nousua vastaavasti kuitenkin säädökset huomioiden. Maksujen ja taksojen nostamatta jättämiselle tulee olla peruste. - Sisäisten erien budjetoinnissa tulee varmistaa, että sisäinen tulo ja sisäinen meno vastaavat suuruudeltaan toisiaan Käyttötalousmenojen budjetointi Henkilöstömenojen budjetointi - Nykyiset kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Ensimmäinen jakso on voimassa ja toinen jakso Vuonna 2015 sopimusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,4 %. Kustannusvaikutus vaihtelee sopimuskohtaisesti. Sopimusalakohtaiset työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset vuoden 2015 korotusten kustannusvaikutukset: lukien 0,30 % LS (terveyskeskuslääkärit, sairaalalääkärit) lukien 0,81 % LS (hammaslääkärit) 19

20 lukien 0,40 % KVTES, OVTES, TS, Näyttelijät, Muusikot lukien 0,40 % TTES Sopimuskorotusten vaikutuksia varten tehdään keskitetysti varaus yleishallintoon palvelualueiden osalta, joten palvelualueet eivät varaudu sopimuskorotuksiin talousarvioissa. Taseyksiköt ja liikelaitokset huomioivat omassa valmistelussaan sopimuskorotusten vaikutukset. - Palvelualueiden, taseyksiköiden ja liikelaitosten tulee varautua mahdollisiin palkkojen harmonisoinnista johtuviin palkantarkistuksiin omissa talousarvioissaan. - Palkkaperusteinen eläkemaksun arvioidaan nousevan 0,2 prosenttiyksikköä vuoden 2014 tasosta ja se on 17,05 % - VaEL eläkemaksu on laskee 0,3 prosenttiyksikköä vuoden 2014 tasosta ja se on 20,92 % - Kuel-eläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2014 toteuman kertoimella 0,97 (taulukko liitteenä 3) - Varhaiseläkemenoperusteisen maksun saa kertomalla vuoden 2014 toteuman kertoimella 1,02 (taulukko liitteenä 3) - Muut henkilösivukulut budjetoidaan 5,56 % mukaisesti. Tämä muodostuu siten, että sotu - maksuksi oletetaan 2,15 %, työttömyysvakuutusmaksuksi 2,95 % ja tapaturmavakuutusmaksuksi 0,46 % Vuoden 2015 prosentit tarkentuvat, kun saadaan lopulliset tiedot. Palkat tulee budjetoida mahdollisimman realistisesti ja määrärahavaraukset kohdentaa luonteensa mukaisille kirjanpidon tileille. Palvelujen ostot ja muut hankinnat Inflaation arvioidaan vuonna 2015 olevan 1,7 %. Kustannustason muutos voi vaihdella palvelutai tarvikekohtaisesti huomattavastikin. Kireä taloustilanne edellyttää, että kaikkien hankintojen tarpeellisuus arvioidaan kriittisesti. Palveluntuottajien ja tavarantoimittajien kanssa tulee pyrkiä neuvottelemaan edullisemmista tuotantotavoista ja korvaavista edullisemmista tavaroista. Hankintojen kilpailuttamistilanteessa tulee kiinnittää huomiota hankintakriteereihin ja toimia yhteistyössä IS-Hankinnan kanssa. Budjetoinnin yhteydessä tulee arvioida mahdollisuudet ostovolyymien vähentämiseen. Toiminnassa tulee noudattaa yleistä säästäväisyyttä. Kaupungille tukipalveluja tuottavien yhteisöjen (mm. Istekki, Kuhilas, Servica, ) kanssa on keskusteltu kustannusten kehittymisestä vallitsevassa taloustilanteessa. Yhteisöiltä edellytetään toiminnan tehostamista ja tuottavuutta kohentavia toimenpiteitä siten, että hintojen korotuksilta vältytään. Myös sairaanhoitopiiri edellytetään toteuttamaan tuottavuusohjelmaa kustannusten nousun hillitsemiseksi. Servica korottaa hintoja keskimäärin 3 %. Hinnankorotusprosentti vaihtelee palveluittain, jossakin se on pienempi ja jossakin voi olla suurempi kuin 3 %. Hinnankorotusten kokonaisvaikutus Kuopion kaupungille on n. 1 miljoona euroa, joka varataan keskitetysti yleishallintoon palvelualueiden hinnankorotuksia varten. Palvelualueiden tulee varautua budjetissaan itse mahdollisiin volyymilisäyksiin. 20