SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN
|
|
- Albert Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Siilinjärven maaseutuviestintähanke
2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1 Hankkeen tavoitteet Toiminnan tavoitteet Tulostavoitteet Tulosten laadullinen mittarointi Hankkeen lähtökohdat Organisaatio Työpanos Talous Tarve Hankkeen toteuttaminen MaaseutuKylpy Maatilakummit ja vierailutilat SiilinMaalla kansiot Kummivierailu Tilavierailut Maaseutu torilla Maaseudun elonkierto Viljellen ja varjellen maaseutua Hankkeen analysointi Tiedottaja www-sivut Luvat MaaseutuKylpy MaaseutuTorilla Maaseudun Elonkierto Viljellen ja Varjellen maaseutua Tulostavoitteiden toteutuminen Johtopäätökset..22 LIITTEET Kyselylomakkeet (2 kpl) Tapahtumakohtainen raportointi (53 sivua) 2
3 TIIVISTELMÄ SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Tarve hankkeelle oli muodostunut Siilinjärven kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut ainoa Pohjois-Savon kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Asutuksen leviäminen maaseutualueille on tuonut luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen on tuonut haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Tavoitteena oli perehdyttää siilinjärveläisiä Siilinjärven monimuotoiseen maaseutuun ja esitellä monipuolisesti maaseutuyrittämisen arkipäivää. Siilinjärven MTK haki hankkeen rahoitukseen 80 %:n Leader-rahoitusta Kalakukko ry:n kautta. Omarahoitusosuuden rahoittivat MTK Siilinjärvi ja Siilinjärven Maataloussäätiö. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei ole käytetty talkootyötä. SiilinMaalla maaseutuviestintä- hanke alkoi loppuvuonna 2006 ja päättyi vuoden 2007 loppuun. FAKTA Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava kunta. Asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Asukasluvulla mitattuna Siilinjärvi on Suomen 51. suurin kunta. Vuonna 2006 asukasluvun kasvu oli 338 asukasta. Väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä lähes joka neljäs siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräistä paremmin koulutettua. Kunnan koko väestöstä 78,5 % asuu taajamissa. Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta oli vuonna 2005 alkutuotannossa 4,2 %. ( 3
4 1 HANKKEEN TAVOITTEET 1.1 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteet oli kirjattu hankesuunnitelmaan neljän eri teeman alle: 1. Maaseutukylpy 2. Maaseutu torilla 3. Maaseudun elonkierto 4. Viljellen ja varjellen maaseutua MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luodaan multivisuaalinen elämys siilinjärveläisestä maaseudusta ja tarjotaan maatilavierailupäivä. Lapset perehdytetään myös asuinympäristönsä kulttuuriympäristöön. Projekti tarjoaa kaikille päiväkotiryhmille 1-2 teemahetkeä/ maataloustietopakettia, jotka sisältävät perustiedot maatalouden eri tuotantosuunnista. Projektiin liittyy myös maatilavierailu kotieläintilalle ja perehtyminen kulttuuriympäristökohteeseen. Projektin tavoitteena on myös, että maaseututeemaviikko jäisi päiväkotien ohjelmaan myös hankkeen päätyttyä. MAASEUTUTORILLA Syksyinen maaseudun toritapahtuma, josta luodaan perinne jatkumaan myös hankkeen päätyttyä. Maaseutupäivän tavoitteena on maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen laajalle väestölle tekemällä viestinnästä helposti tavoitettavaa ja osanottokynnyksetöntä. Toritapahtuman aktiviteettejä ovat maaseudun yrittäjyyden esitteleminen, suoramyynti, kotitalousneuvonta, kylien ja kylätoiminnan esittely sekä maaseudun yhdistystoiminnan esittely. 4
5 MAASEUDUN ELONKIERTO Pellonlaita- tyyppinen esittelytilaisuus- ja luentosarja, jossa osanottajat perehdytetään maatalouden kasvukauden aikaisiin peltoviljelytapahtumiin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa luennoitsijat esittelevät maa- ja metsätalouden viljelytoimenpiteitä, sekä pellon sadon siirtymistä jalostus- ja ravintoketjussa eteenpäin eläinten rehustuksen kautta elintarvikkeiksi. Projektin toinen osa-alue on perehdyttää osanottajat maatila- ja maaseutuyritysvierailuin siilinjärveläiseen maaseudun yrittäjyyteen. Projektin tilaisuudet antavat kattavan kuvan siilinjärveläisen maaseudun toiminnoista. VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Projekti on siilinjärveläisen maaseudun kulttuuriympäristökohteiden, luonnonsuojelualueiden ja muinaismuistokohteiden esittelytilaisuus- ja luentosarja. Projektin tilaisuuksissa osanottajat perehdytetään siilinjärveläisiin kulttuuriympäristökohteisiin, luonnonsuojelualueisiin ja muinaismuistokohteisiin luentosarjalla. Luentosarjaa seuraa kohteissa järjestettävät esittelytilaisuudet. Luennot järjestetään yhteistyössä ko. alojen asiantuntijoiden kanssa. Esittelytilaisuuksia järjestettäessä verkostoidutaan kohteiden kyläyhdistysten kanssa. Tavoitteena on edistää siilinjärveläisten lähiasuinympäristönsä arvostusta ja edesauttaa luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimista. 1.2 TULOSTAVOITTEET 1. Siilinjärveläisten maaseututuntemus on merkittävästi korkeampi. 2. Projektin verkostoitumisen myötä syntynyt maaseutuhenki on pitkäkestoisesti parantanut maaseudun ilmapiiriä. 3. Siilinjärveläisten maaseutuyritysten lähitoimintaympäristö on yrittäjyyteen kannustavampi. 1.3 TULOSTEN LAADULLINEN MITTAROINTI Siilinjärveläisille päiväkotiryhmille suoritetaan otantatutkimus, jolla kartoitetaan lasten maataloustuntemusta ja mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta. Siilinjärveläisille suoritetaan laadullinen satunnaisotantatutkimus jolla kartoitetaan maaseutumielikuvaa. Kaikki tutkimukset toistetaan projektin jälkeen. 5
6 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi MTK Siilinjärvi. Se on vuonna 1921 perustettu maaseudun paikallinen edunvalvoja. Sen perustehtäviin kuuluu maaseudun elinvoiman, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna 2006 siihen kuului 636 jäsentä. Hankkeen johtamisesta ja projektien ohjauksesta vastasi ohjausryhmä. Käytännössä koko ohjausryhmän rooli oli päälinjojen seuraaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajan rooli oli merkittävä. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Miettinen, puheenjohtaja, MTK Siilinjärvi Reeta Rönkkö, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Erkki Väätäinen, Siilinjärven kunta Heikki Jääskeläinen, MTK Siilinjärvi Päivi Hyvönen, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Pekka Stjerna, Pohjois-Savon TE-keskus Heikki Konttinen, hankesihteeri, MTK Siilinjärvi 2.2 TYÖPANOS Hankkeen hallinnoinnista vastasi MTK Siilinjärvi. Hankkeen suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen oli ostettu työpanosta ostopalveluna. 2.3 TALOUS Hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli budjetoitu Hankkeen toteuttamisen varmisti sille myönnetty Leader-rahoitus. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kautta rahoituksesta tuli 80 %. Siilinjärven Maataloussäätiö myönsi rahaa hankkeelle Lopusta rahasta vastasi MTK Siilinjärvi. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei käytetty talkootyötä. 2.4 TARVE Hankkeen tarve muodostui Siilinjärven Kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut Pohjois-Savon ainoa kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Myös Siilinjärven maaseutualueiden väestökehitys on ollut kasvava, koska suuri osa siitä sisältyy Kuopion (30 minuutin) työssäkäyntialueeseen. 6
7 Kaavoituksellisesti maaseutualueet ovat pääosin kaavoittamattomia. Maakuntakaavan ohjauksessa ne on merkitty pääosin MT-merkinnällä. Tästä johtuen asutuksen levittäytyminen Siilinjärven taajamien ulkopuolelle tullee jatkossakin olemaan kaavoituksellisesti ohjauksetonta mutta kiihtyvää. Asutuksen leviäminen satunnaisesti maaseutualueille tuo luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen tuo haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Siilinjärveläinen maatalous ja maaseudun yritystoiminta on perinteisesti ollut kaikilta rakennetunnusluvuiltaan maakunnan kärkeä. Viljelijöiden keski-ikä on maakunnan keskiarvoa alhaisempi ja teknologian hyödyntämisessä (esim. lypsyrobotit) viljelijät ovat ns. varhaisia omaksujia. Kulttuuriympäristönä siilinjärveläinen maaseutu edustaa tyypillistä ihmisen luoman ympäristön ajallista, tyylillistä ja maisemallista kerrostumaa. Siilinjärven maaseudulla on asuttu tiettävästi jo vuotta sitten. Siilinjärveltä tehtyjen löytöjen perusteella on nimetty esim. Pöljän ja Jyskän keramiikka, ekr. Luonnonvaratalous on muokannut Siilinjärven maaseutua jo noin 500 vuoden ajan, ensin kaskeamalla ja 1800-luvulta alkaen peltoviljelyn ja intensiivisen kotieläintalouden voimin. SIILINJÄRVELLÄ ON: lypsylehmiä n (kaikki naudat, yhteensä m ) lypsyrobotteja 9 kpl hevosia n. 220 lampaita n. 600 sikoja n peltoa n ha n. 18 % kunnan maapinta-alasta metsää n ha n. 64 % kunnan maapinta-alasta (v tiedot) (lähde: Siilinjärven kunnan maataloustoimisto, Metsänhoitoyhdistys) 7
8 3 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Toimintaa toteutettiin neljän eri teeman alla: 5. Maaseutukylpy 6. Maaseutu torilla 7. Maaseudun elonkierto 8. Viljellen ja varjellen maaseutua 3.1 MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luotiin kokemuksia siilinjärveläisestä maaseudusta. Toiminta kohdistui hoitopaikkojen kautta siilinjärveläisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oleviin lapsiin. Vuoden aikana kaikille halukkaille ryhmille annettiin SiilinMaalla kansiot, joihin on koottu tietoa maaseudusta ja eri tuotantosuunnista. Päiväkotien oli mahdollisuus saada kummivierailu. Lisäksi kaikki halukkaat ryhmät pääsivät tutustumiskäynnille siilinjärveläiseen maaseutuun MAATILAKUMMIT JA VIERAILUTILAT Viljelijöille tiedotettiin hankkeen alussa suunnitellusta toiminnasta. Asiasta kiinnostuneita innostettiin mukaan henkilökohtaisen keskustelun avulla. Vierailujen sisältöä ja kummien toimintaa mietittiin yhdessä yhteisessä koulutustapahtumassa. Esiintymiskynnystä pyrittiin madaltamaan tapahtumaan liitetyllä esiintymiskoulutuksella. Uusia vierailutiloja ja maatilakummeja ilmoittautui mukaan loppuun asti. Jopa niin ettei hankkeen aikana kaikilla halukkaille tiloilla ehtinyt vierailuryhmää käymään SIILINMAALLA KANSIOT Kaikille halukkaille ryhmille koottiin tietopaketti maaseudun itseopiskeluun. Materiaali annettiin kansioon koottuna. Kansion saivat sekä päiväkodit ryhmittäin että perhepäivähoitajat. Päiväkodit saivat kansiot kummivierailun yhteydessä. Perhepäivähoitajille luovutettiin kansiot heidän iltakokouksissaan. Samalla kansion sisällöt käytiin läpi. 8
9 Kansion aineiston tavoitteena oli innostaa omatoimiseen tutustumiseen. Sisällössä oli eri ikäryhmille suunnattua materiaalia. Kansion käyttäjillä oli lupa esimerkiksi kopioida materiaalia ryhmän käyttöön. Kansion sisältö: hanke-esite (kuvaus hankkeesta, tietoa Siilinjärven maataloudesta, yhteystiedot) Maatilan päivä poltettu dvd. Kopioitu Finfoodin luvalla heidän wwwsivuiltaan. Mistä maito tulee? (Maito ja terveys ry) Missä leipä kasvaa? (Lasten keskus) Mantelimutkan koululaiset (Finfood) Hunajainen resepti- ja väritysvihko (Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry) Pellolta pöytään (MTK) Maatilan eläimet (MTK) Onnelan maatila (Mela) Tutustu suomenhevoseen (Agropolis Oy) Kaverin kanssa kalaan (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö) Puuhakirja (Finfood) Ruoan reitti julistesarja lapsille (Finfood) KUMMIVIERAILU Kaikkiin päiväkoteihin tarjottiin toiminnan käynnistämiseksi valmista runkoa. Päiväkodit valitsivat itse sopivan ajankohdan toteutukselle ja ryhmäjaon. Toiminnan runko: Päiväkoteihin toimitettiin lasten vanhempien täytettäväksi kyselylomakkeet (liite 1 ja liite 2). Tavoitteena oli saada yleistietoa perheiden tietämyksestä maataloudesta ja ruoan tuottamisesta. Vanhemmat palauttavat lomakkeet päiväkoteihin nimettöminä. Lapset piirsivät aiheesta Mitä maatilalla näkyy? Maatilakummi vieraili päiväkotiryhmän luona. Kummi kertoi minuutin vierailun aikana lapsia kiinnostavista maatalousasioista. Kummivierailun yhteydessä päiväkoteihin jätettiin SiilinMaalla -kansio. Tiedotettiin maatilavierailun mahdollisuudesta Toivottiin, että lapset piirtäisivät vielä uudestaan maatila-aiheesta Uusinatakysely lasten vanhemmille. Tämän kyselyn tarkoituksena oli selvittää vanhempien käsityksiä toteutuneesta SiilinMaalla toiminnasta. 9
10 3.1.4 TILAVIERAILU Ryhmille järjestettiin tutustumiskäynti maaseudun kohteeseen. Perillä oloaika oli ryhmästä riippuen 1 2 tuntia. Hanke kustansi ryhmille matkat ja kohteesta mahdollisesti syntyvät kulut. Osalla ryhmistä oli omat eväät mukana. Tilat ohjeistettiin niin, etteivät he järjestä tarjoilua eikä vierailu kohdistu päärakennukseen. Navetoihin menoa ei suositeltu alle esikouluikäisille. Syynä oli naudoissa mahdollisesti piilevänä esiintyvä ehec-bakteeri. Ehec on luokiteltu ihmisillä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Torjunnaksi riittää yleensä henkilökohtainen hygienia. Eläintautien torjuntayhdistys eikä läänineläinlääkäri pitäneet lapsien vierailuja tiloilla riskitekijänä eläintautien leviämisen kannalta. Lapset pukeutuivat asiayhteyteen sopiviin omiin ulkovaatteisiin ja kumisaappaisiin. 3.2 MAASEUTUTORILLA Maaseutupäivän tavoitteena oli maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen helpossa muodossa laajalle yleisölle. Hankkeen aikana kokeiltiin kahta erilaista toritapahtumaa. Ensimmäinen oli Siilinjärven Yrittäjien ja Siilinjärven kunnan järjestämä joulukauden avajaiset. Siinä toimme tilaisuuteen maaseututeemaa muuten varsin kaupallisuuteen tähtäävässä tapahtumassa. Oma syksyinen maaseudun toritapahtuma toteutettiin syksyllä 2007 lähiruokateemalla. Siilinjärven torilla tarjottiin 300 annosta sipulikeittoa. tarjoilukatokseen oli tuotu näytille pellonantimia. Tuottajat olivat pukeutuneet oransseihin liiveihin erottuakseen joukosta. Tapahtumaan oli varattu jaettavaksi perusmateriaalia maataloudesta. Esitteiden ja oppaiden jako toteutettiin henkilökohtaisesti. Eli kotiin viemiset lähtivät saatesanojen kanssa. Jos sipulikeitto oli suunnattu enemmän aikuisille, niin jaettavan materiaalin ja ohjelman kohdalla ei unohdettu lapsia. Torilla järjestettiin polkutraktorimarssi. Sen perusajatuksena oli, että kaikkiin Siilinjärven päiväkoteihin lahjoitettiin polkutraktori. Tuottajien lapset polkivat torin ympäri ja jokainen traktori luovutettiin asiaankuuluvien luovutusasiakirjojen kanssa päiväkodeista saapuneille vastaanottajille. 10
11 Polkutraktoreita luovutettiin 15. Yksi traktoreista meni odottamaan uuden päiväkodin valmistumista. Polkutraktoreiden toivottiin muistuttavan ruoan tuottamisesta: Kun liikenteessä näkee oikean traktorin, niin se on merkkinä siitä, että lähellä tuotetaan ruokaa. 3.3 MAASEUDUN ELONKIERTO KYLTIT Teema toteutettiin peltojen laitaan heti kevättöiden jälkeen laitettavilla kylteillä. Kyltit oli suunnattu ensisijaisesti kävellen ja polkupyörillä liikkuville. Ajatuksena oli, että säännöllisesti kohteiden ohi kulkijat voivat seurata kasvin kehitystä kylvöstä sadonkorjuuseen. Selkeiden kylttien toivottiin innostavan sekä itseopiskeluun että alitajuiseen tiedostamiseen. ORVOKKIPÄIVÄ Toukokuun 4. päivänä lahjoitettiin Siilinjärven päiväkoteihin ja perhepäivähoitajille yhteensä orvokkia. Päiväkodit saivat orvokkia ja jokainen perhepäivähoitaja 5 orvokkia. Jokainen vastasi itse istutuspaikkojen valmistelusta. Siilinjärven kunta toimitti tarvittavat mullat. Vinkit kukkapenkkien tekemiseen jaettiin sähköpostilla. Ideana oli, että lapset pääsevät istuttamaan itse kukat ja hoitavat niitä syksyyn asti. KASVIMAAT Orvokkien innostamana koko kesän auki olevia päiväkoteja rohkaistiin kasvimaiden perustamiseen. Kaksi päiväkotia lähti mukaan. Siilinjärven kunta rakensi kehikot kasvimaille ja hanke vastasi mullasta, siemenistä ja välttämättömistä hoitotarvikkeista. Kuopion puutarhaseuran edustaja avusti ja konsultoi koko kesän kasvimaahan liittyvissä asioissa. 11
12 3.4 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Laajemmalle yleisölle suunnattu maaseudun esittelytilaisuus toteutettiin SiilinMaalla ravien ja Joulukierros Siilinmaalla merkeissä. Lisäksi yksittäiseksi kohderyhmäksi valittiin Siilinjärven Yrittäjät. Siilinjärven kansalaisopiston kurssitarjonnassa oli SiilinMaalla ruokakursseja. SIILINJÄRVEN KANSALAISOPISTON SIILINMAALLA RUOKAKURSSIT Kansalaisopiston kurssitarjontaan tuli perusraaka-aineisiin pohjautuvia ruokakursseja. Erottuakseen runsaasta kurssitarjonnasta ne saivat nimekseen SiilinMaalla ruokakurssi. Järjestäjän yllätykseksi kaikille kursseille löytyi osanottajia. Tähän mennessä suosituimmaksi osoittautunutta kurssia ruisleivän leivonta, on järjestetty jo kolme kertaa. Sen kurssin erikoisuutena on ollut se, että leivät paistetaan leivinuuneissa ja kurssipaikkana on kotileipomo. Muu kurssit ovat olleet kukko-, leipä- ja kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset -kurssi. SIILINMAALLA ILTA VILJELIJÖILLE JA YRITTÄJILLE Samaan tilaisuuteen oli kutsuttu niin siilinjärveläisiä viljelijöitä kuin yrittäjiä. Tarkoitus oli vaihtaa tietoja molemmista aloista. Iltaan sisältyi yhteistyötä käsittelevän luennon ja yhteisen ohjelman lisäksi vapaata keskustelua. Sen aikana oli mahdollisuus tutustua toisiin ja luoda uusia kontakteja. Ilta koettiin raja-aitoja kaatavaksi. SIILINMAALLA RAVIT SiilinMaalla ravit nimellä ajettiin Kuopion raviradan yhdet toto-tv ravit. Ravit palvelivat maaseudun esittelyä kahteen suuntaan. Ravien vakiokävijöille vietiin palanen maaseutua. Ravien yhteydessä oli mahdollista päästä hevosten vetämien kiesien kyytiin, ponin kärryille tai selkään. Ulkonuotiolla pystyi lämmittelemään ja paistamaan oman makkaransa. Voittajavaljakoille annetut korit siilinjärveläisten tuottajien tuotteista veivät lähiruoka-ajatusta eteenpäin. Raveissa SiilinMaalla sai aivan uuden tyylistä näkyvyyttä. Raveihin jaettiin vapaalippuja halukkaille siilinjärveläisille perhepäivähoitajille ja Siilinjärven MTK:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin ravien yhteydessä. Uusi joukko ihmisiä sai kosketuksen hevostalouden urheilulliseen muotoon. 12
13 JOULUKIERROS SIILINMAALLA Joulukuun 1. päivänä järjestettiin Siilinjärven maaseudulle avoimien ovien päivä erilaisiin kohteisiin. Omatoimisesti liikkuvat kävijät pystyivät valitsemaan kiinnostavat kohteet. Vierailupaikat oli valittu niin, että ne pystyttiin yhdistämään jouluteemaan. Kohteet: Laitilanmäen mylly Hannu Laitisen tilamylly. Viljelijä jauhaa omia luomuviljoja ja myy niitä myllyltä käsin. Mahdollisuus tutustua myllyn toimintaan, ohrapuuromaistiaiset ja tuotteiden ostomahdollisuus Keramiikkastudio Jenni Linnove Esimerkki paluumuuttajasta. Linnove on kunnostanut kotitilansa navettaan keramiikkapajan ja myymälätilat. Joulupuodissa oli tarjolla myös muiden käsityöläisten tuotteita. Vieraat pääsivät maistelemaan glögiä tilan päärakennuksen vanhassa tuvassa. Mattilan hevostila Tutustuminen monipuoliseen hevoskohteeseen. Tilalla on sekä ratsu- että ravihevosia. Päivän aikana halukkailla oli mahdollisuus päästä rekiajelulle. Tallikahviossa pystyi lämmittelemään glögin äärellä. Tilalta pystyi varaamaan vaikka hevosella tehtävän metsäretken jouluvieraille. Riihikalleria Monelle siilinjärveläisellekin tuntematon kohde. 10-vuotisjuhliaan viettävässä paikassa voi tutustua käsin autettuun luonnontaiteeseen. Erikoisuutena kohteessa on kappeliksi siunattu tuulimylly. Muistoksi vierailusta kävijät saivat käsintehdyn itikkapöntön. 13
14 4 HANKKEEN ANALYSOINTI Hankesuunnitelmassa toiminta oli jaettu neljän eri teeman alle. Käytännössä useat tapahtumista palvelivat samanaikaisesti useampaa teemaa. Vuoden aikana kertyi monia yleisluontoisiakin ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. 4.1 TIEDOTTAJA Tapahtumista on jaettava tietoa kaikille sidosryhmille. Viesteihin on pystyttävä luottamaan. Lisäksi niiden on tavoitettava vastaanottajat oikea-aikaisesti. On liikaa luultu, jos nykyaikaisessa tietotulvassa kuvitellaan, että tapahtumien oma vetovoima riittää tavoittamaan halutut kohteet. Tiedottamisessa on varmistettava, että sisäinen tiedottaminen toimii. Toiminnan jatkumisen kannalta kulloisellakin ydinjoukolla on oltava tieto asiasta ennen muita. Tiedotusvälineiden suuntaan on oltava rehellinen. Ei pidä mennä lupamaan liikaa, mutta kuitenkin on onnistuttava herättämään mielenkiinto. Tiedottamisessa on kuvattava tapahtuma, tavoitteet ja kohderyhmä. Lisäksi on muistettava mainita tilaisuuden kestosta, tarjoilusta ja paikasta. On kohteliasta mainita vaatetuksesta, jos tiedotteesta ei ilmene esim. sitä, että tapahtuma on ulkona. Osoite, ajo-ohje ja yhteyshenkilö ovat jokaisen kutsun vakiotietoja. Silloin kun kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, on varmasti syytä miettiä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen työmäärää. Onko tarpeellista nimetä erikseen siäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat henkilöt? Tiedottaja voi toimia myös jäsentiedotteen ja www-sivujen vastuuhenkilönä. HAASTAVAA on löytää tiedottamisen tasapaino. Mikä on riittävästi mutta ei liikaa? Tiedottamisessa on oltava liikkeellä hyvissä ajoin. Tiedottajan omat mieltymykset eivät saa ohjata tiedottamista. Tietoa on jaettava kaikille kohderyhmille tasapuolisesti ja ennakkoluulottomasti. 14
15 4.2 WWW-SIVUT SiilinMaalla maaseutuviestintähanke ja MTK Siilinjärvi saivat alkuvuoden 2007 aikana yhteiset www-sivut. Sivuilla oli yhteisten uutiset ja ajankohtaiset osioiden lisäksi omat sivut järjestölle ja hankkeelle. Toimintatapa lisäsi omalta osaltaan SiilinMaalla termin tunnettavuutta. Yhteisten sivujen myötä potentiaalisten kävijöiden määrä sivuilla lisääntyi. Sivut löytyvät osoitteesta. Sivujen suosiota lisää paikallisjärjestön vuokramökin varausjärjestelmän löytyminen samasta osoitteesta. Hankesuunnitelmassa ei oltu mainittu www-sivujen tekemisestä. Niihin tarvittava aika ja raha otettiin muista osioista. Heti hankkeen alkuvaiheessa kävi hyvin selväksi, että sivujen olemassaolo on välttämätöntä tapahtumien tiedottamisen kannalta. HAASTAVAA on sivujen pitäminen ajan tasalla. 4.3 LUVAT Lasten parissa taphtuvaa hanketyöskentelyä kankeutti lasten henkilöllisyyden suojeleminen. Lasten henkilötiedot eivät saaneet tulla tietoomme. Lapsia ei myöskään saanut kuvata ilman vanhempien lupaa. Erillinen lupa olisi tarvittu internetissä tai dvd-tallenteissa näkyville lapsille. Lasten piirrustuksetkin pystyivät päätymään käyttöömme ainoastaan vanhempien luvalla. Päiväkodit hoitivat luvat. Hoitajilla oli tiedossa, jos jotakin lapsista ei saanut kuvata. Kuvausluvat selvitimme niihin tapahtumiin, joissa oli tiedotusvälineitä paikalla. Lasten kuljettamiseen vierailukohteisiin tarvitaan ammattiliikennöitsijäluvan haltija. Esimerkiksi pientenkin perhepäivähoitoryhmien liikuttamiseen tarvitaan hyväksytty autoilija. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat voivat päättää toisin. Päätöksen on oltava yksimielinen. Maaseutuvierailuun osallistuvien lasten hoitopaikassa voimassaolevat vakuutukset olivat voimassa myös retkien ajan. Erillisiä vakuutukisa ei tarvittu hankkia. 15
16 4.4 MAASEUTUKYLPY VAHVUUDET Innostuneita tiloja, kohteita ja kummeja on tarjolla. Siilinjärven kunnan päivähoidon hallinnossa on suhtauduttu maaseudun tunnetuksi tekemiseen myönteisesti. Lasten kautta tietoa saavat hoitajat ja lasten perheet. Jaettava materiaali soveltuu itseopiskeluun. Se innostaa lapsia ja antaa perustietoja myös hoitajille. HEIKKOUDET Vaatii vielä organisoijan, joka sopii vierailut tilojen kanssa. Esiintymisvalmiuksien harjaantumattomuus: omaa tuotantosuuntaa esitellessä käytetään helposti ja huomaamattomasti ammattislangia. Päiväkotien, perhepäivähoidon ja tilojen päivärytmien sovittamisessa saatetaan tarvita hieman joustamista. Päiväunet, ruokailut, ruokinnat ja eläintenhoitotyöt rytmittävät aikataulun rakentamista. MAHDOLLISUUDET Vuosien varrella ryhmät voivat tutustua hyvinkin erilaisiin kohteisiin Esiintymistaidon lisääntyminen kohdetiloilla ja kummeilla. Tilojen pihapiirien pysyminen edustuskunnossa. Materiaalin toimittaminen hoitopaikkoihin on helppo tapa kontaktien ylläpitämiseen. Tilojen kuvauksien ja yhteystietojen laittaminen Internetiin. Sähköisen tiedonvälityksen arkipäiväistymisen myötä tilojen ja hoitopaikkojen on helpompi vaihtaa aika ajoin kuulumisia. UHAT Omatoimisessa tilojen valinnassa on vaarana, että samoja tiloja kuormitetaan liikaa. Yhden ryhmän myönteinen kokemus saa toisetkin ryhmät innostumaan samasta kohteesta. Ryhmien kyyditsemiseen tarvitaan liikenneluvan omaava yrittäjä. Yrittäjät rinnastavat kuljetukset rutiinikuljetuksiin, jolloin hinnasta neuvottelu vaikeutuu. IDEA Henkilökohtainen todistus / diplomi vierailusta: Tilojen käyttöön diplomipohja, mistä ilmenee kuka, minne ja milloin vierailu on tehty. Kummieläin tai kasvi: Esimerkki 1. vasikka, jolle lapset antavat nimen ja jonka elämänkaarta he voivat seurata. Esimerkki 2. perunapelto, jonka istuttamiseen ja perunannostoon lapset voivat osallistua. Toteutukseen riittää varsin lyhyt pätkä perunapenkkiä. 4.2 MAASEUTUTORILLA 16
17 4.5 MAASEUTUTORILLA VAHVUUDET Siilinjärven tori on keskeisellä paikalla ja remontin jälkeen hyvin sähköistetty. Kunnassa on monipuolista erikoistuotantoa perusmaatalouden lisäksi esille tuotavaa riittää HEIKKOUDET Tiedottaminen on kallista. Ulkoilmatilaisuudessa ollaan säiden armoilla. MAHDOLLISUUDET Kauppojen yhteistyö esim. lähiruokatapahtumissa. Tietoiskuja myös kaupoissa. Tapahtuman voi järjestää muuallakin kuin keskuskorttelin torilla. UHAT Ei tavoiteta haluttua yleisöä. Kilpailevat tapahtumat lähialueilla Joka kerta on keksittävä uusi vetonaula, millä ihmiset saadaan liikkeelle. On mietittävä tarkasti yhteistyökumppanit, jotta saatava hyöty jakautuu tasapuolisesti. IDEA Tiedottaminen: Opasteet torille myös parkkipaikoilta. Kauppojen ovilla sisäänheittäjät torille. Yleisöä on rohkeasti mentävä jututtamaan myös alueen ulkopuolelle ja houkuteltava sieltä tapahtumapaikalle. 17
18 4.6 MAASEUDUN ELONKIERTO VAHVUUDET Esim. peltokyltit kestävät usean vuoden käyttämisen, jolloin kustannukset pysyvät kohtuullisina. Orvokkitempaus tuo koko kunnalle myönteistä julkisuutta. Päiväkotien kasvimaat ovat edullisia toteuttaa ja niissä riittää lapsille tekemistä koko kasvukaudeksi. MAHDOLLISUUDET Pienellä työmäärällä on saavutettavissa laajaa näkyvyyttä Orvokkitapahtuma on helppo tapa luoda suhteita liikemaailmaan. Kasvimaat voi laajentaa myös perhepäivähoitajille. Vaikka ei olisi käytettävissä omaa pihaa, oikeanlaisia kasveja voi kasvattaa myös parvekkeella ruukuissa. Yhteistyö eri järjestöjen ja seurojen kanssa. HEIKKOUDET Tarvitaan henkilöitä, jotka ottavat organisointivastuun. Jotta suuri määrä kukkivia orvokkeja saadaan heti toukokuun alussa, on tilaukset tehtävä erittäin hyvissä ajoin. Kasvimaiden hoitoon on oltava tarjottavissa neuvoja. UHAT Tiukka lainsäädäntö esimerkiksi pelloille laitettaville kylteille. Hankkeessa kokeiltiin alakoululaisille suunnattua kilpailua Kasvunihme SiilinMaalla. Ilmeisesti tieto ei edennyt opettajilta oppilaille. Tiedottamisella on pystyttävä tavoittamaan oikeat kohdehenkilöt aikaiset innostujat. IDEA Tiedotusvälineet saadaan innostumaan aiheesta, kun tapahtumasta tai tilaisuudesta järjestetään keskitetty tilaisuus. Esim. orvokkien istuttamista voi seurata ennalta nimetyssä paikassa. Uutisoinnissa on huomioitava lehtien aineistopäivät. Tasapainoilua yleisötapahtumien kanssa aiheuttaa se, että ihmiset pääsevät yleensä lähtemään parhaiten viikonloppuisin mutta toimittajat tulevat varminten paikalle arkipäivänä normaalina työaikana. 18
19 4.7 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA VAHVUUDET Paljon sopivia kohteita ja innoittajia Joistakin tapahtumista voi tehdä vuosittain toistuvan: esim. ravit, joulukierros ja kirkkopyhä. Kansalaisopiston hyödyntäminen HEIKKOUDET Siilinjärven luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit ja perinnemaisemat ovat pääsääntöisesti yksityisten hallinnassa. Kohteista halutaan usein pitää matalaa profiilia niiden rauhan säilymiseksi. MAHDOLLISUUDET Rajattomat yhteistyömahdollisuudet Useita luontopolkuja ja ulkoilureittejä kunnan alueella. Paikkojen ja sisällön yllättäviä yhdistelmiä. Teemavuosia ja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa esim. yrittäjät UHAT Aihetta katsotaan liian suppeasti. IDEA SiilinMaalla sanan esilletuominen ja pinnalla pitäminen yhteistyökumppaneiden kanssa: Siilinjärven maaseudusta käytetään aina kuin mahdollista nimitystä SiilinMaalla Paikallisuutta käsitteleviä kursseja Kansalaisopistoon SiilinMaalla nimellä SiilinMaalla merkin rekisteröinti tuottajien käyttöön Ruokakaupoissa merkitään paikalliset tuotteet SiilinMaalla merkillä 19
20 5 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PIIRUSTUKSET Siilinjärveläisten päiväkotiryhmien mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta seurattiin lasten piirustusten kautta. Lasten toivottiin piirtävän aiheesta Mitä maatilalla näkyy? ennen kuin ryhmä alkoi käsitellä SiilinMaalla-teeman maatalous- ja maaseutuasioita. Piirtäminen toivottiin toistettavan maatilavierailun jälkeen. Hankkeen käyttöön palautettiin yhteensä noin 310 piirustusta. IDEA Kertyneistä piirustuksista voi järjestää näyttelyn esim. tulevan lähiruokatapahtuman yhteyteen. KYSELYT Maaseudun tuntemusta ja mielikuvia selvitettiin päiväkotilasten vanhemmille tehdyllä kyselyllä. Kysely oli kaksiosainen. Päiväkodit saivat itse päättää kyselyn toteuttamisesta. Ensimmäistä kyselyosiota palautettiin runsaammin kuin jälkimmäistä. Osasyy voi olla se, että jälkimmäisellä kyselyllä haluttiin selvittää toiminnan onnistumista ja palaute saatiin päiväkotihenkilökunnan välittämänä suullisesti. Kyselyä 1 palautettiin 138 kappaletta. Kyselyä 2 palautettiin 6 kappaletta. ESITE Hankkeella oli oma esite, mistä kävi ilmi hankkeen tavoitteet ja toimintatapa. Taskukokoisessa esitteessä oli myös yleistietoa Siilinjärven maaseudusta. Siilinjärven kunta oli valmistanut useamman sivun siilinjärven maaseutua käsittelevää materiaalia SiilinMaalla nimikkeen alla. Se oli tarkoitus julkaista joka toinen vuosi kunnassa paikallisten Leijonien toimesta julkaistavassa ja jokaiseen siilinjärveläiseen talouteen jaettavassa palveluhakemistossa. Latomisessa tapahtuneen virheen takia kyseisiä sivuja ei julkaistu. 20
päivämäärä tapahtuma osallistujat 25.1.2007
LIITE 3 päivämäärä tapahtuma osallistujat 25.1.2007 N M alle EVÄSTYSTÄ VILJELIJÖILLE 30 v paikka: Kunnonpaikka, Siilinjärvi kuvaus: Päiväkodeissa vieraileville viljelijöille ja vierailuryhmiä vastaanottaville
LisätiedotVinkkejä hankeviestintään
Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
Lisätiedot1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys
1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013
Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotTiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät
TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,
LisätiedotYleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta
LisätiedotErotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia
Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat
LisätiedotMaaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET
Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Mari Sarvaala 10.12.2014 Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke Maaseutu tarvitsee ammattilaisensa työllistä itsesi maaseudulla Taustaa Ideointi
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotLiite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012
Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä
LisätiedotTiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius
Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset
LisätiedotUlos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotMaaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies
Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotSadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?
Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotKANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010
KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.
LisätiedotUlkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa
Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52
VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2015
1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään
LisätiedotToimintamalli-kortit
Toimintamalli-kortit Nämä toimintamalli-kortit on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -tutkinnon opinnäytetyönä yhteistyössä Green Care GREEN KARELIA -hankkeen kanssa. Yhteyshenkilönä
LisätiedotLounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto
Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto
LisätiedotKyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012
Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin
Lisätiedotsääntömääräisesti 5 x vuodessa ja lisäksi tarvittaessa Käsittely vanhusneuvoston kokouksessa
KIURUVEDEN KAUPUNKI VANHUSNEUVOSTO TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO VUOSI 2018 Tavoite Asia Toimenpide Toteutus Miten arvioidaan toteutuminen Arvioijat VAIKUTTAMINEN lle Kokoukset kokoontuu Asiakaspalaute
LisätiedotSuunnistus metsien parhainta monikäyttöä
Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1 Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen
LisätiedotMediaopas Tarinasoittimella
Mediaopas Tarinasoittimella 2015 Tarinasoitin mediaopas Tarinasoitin on joustava tapa toteuttaa älypuhelimella käytettävä kuva, ääni tai video-opas tai niiden yhdistelmä. Tämä esite tutustuttaa sinut Tarinasoittimen
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotPIRKKA STREET BASKET KEVÄT PALAUTTEET. Kysely seuroille kiertueen jälkeen 14/19 vastausta Vaihtoehdot: Lisäksi avoimet vastaukset
PIRKKA STREET BASKET KEVÄT 2019 - PALAUTTEET Kysely seuroille kiertueen jälkeen 14/19 vastausta Vaihtoehdot: Kyllä Ei Jotain siltä väliltä Lisäksi avoimet vastaukset Vastaukset on analysoinut Veera Sääski
LisätiedotYhteinen keittiö -hanke
Yhteinen keittiö -hanke 2017-2018 Yhteinen keittiö -hanke toteuttaa osaltaan hallituksen kärkihankkeen tavoitteita Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Hyvät käytännöt pysyvään
LisätiedotTarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma
HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa
LisätiedotViesti kulkee! Aikku Eskelinen, Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto. Kuva:
Viesti kulkee! Viestinnällä luodaan vetovoimaa, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta, rekrytoidaan, motivoidaan, palkitaan, markkinoidaan ja hoidetaan yhteisöä sisäisesti. - Anne Sorko, Jyväskylän Yliopisto
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotRYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA
RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA RYHMÄYTYMISPROSESSI RYHMÄYTYMINEN ON TÄRKEÄÄ, KOSKA tunne ryhmään kuulumisesta on tärkeä kokemus ja onnistuneet kokemukset luokkaryhmässä luovat pohjan hyväksynnän
LisätiedotMaaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti
Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden
LisätiedotTutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...
SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut
LisätiedotYhdistystiedote 1/2016
Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä
LisätiedotProfiilitutkimus 2011
Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS
LisätiedotHaloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!
Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotBOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET
12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään
PÄIvItÄ MaAsEuTuSi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 1.
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
LisätiedotVinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1
VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotMaakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti
LisätiedotMaaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015
Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka
LisätiedotMAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys
MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 2 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö... 2 3. Hankkeen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu
Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa
LisätiedotKouluruoka ja maatilavierailut alakoulujen opetuksessa
Kouluruoka ja maatilavierailut alakoulujen opetuksessa PERUSTIEDOT 1) Kunta 2) Yhteystiedot Koulun nimi Yhteyshenkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero 3) Koulussa vakinaisesti työskentelevien henkilöiden
LisätiedotVarhaiskasvatuspalvelujen asiakaskysely
Varhaiskasvatuspalvelujen asiakaskysely Tuusulan kunnassa toteutetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadunarviointikyselyt pääsääntöisesti kerran vuodessa. Kyselyt ajoittuivat 2013 viikoille 13
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotLAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus
LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon
LisätiedotNuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013
Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
Lisätiedot8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012
RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta
LisätiedotFINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013
FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta
LisätiedotHYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia
HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi
LisätiedotKYSELY PINSKUTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE, TOIMINTAAN OSALLISTUNEILLE JA AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILLE. Hei!
1 KYSELY PINSKUTOIMINNASTA KIINNOSTUNEILLE, TOIMINTAAN OSALLISTUNEILLE JA AKTIIVISESTI TOIMINNASSA MUKANA OLEVILLE Hei! Teen Humanistisen ammattikorkeakoulun Yhteisöpedagogi (YAMK)-opinnäytetyönä pinskutoiminnan
LisätiedotToimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat
NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen
LisätiedotVuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian Työsuunnitelma 2019
Vuosittainen talousarvioon liitettävä ja tilinpäätöksessä tarkasteltava lautakuntatasoinen Kaupunkistrategian 2018 2020 Työsuunnitelma 2019 Strateginen päämäärä: HYVINVOINNILLA VETO- JA PITOVOIMAA 1. Kaikille
LisätiedotRaportti apurahan käytöstä Runojen valinta, yksilöllistä työstämistä 20 h/ taiteilija.
Alli Paasikiven säätiö RUNOHETKI- KIERTUE YLÄ- SAVON KIRJASTOISSA Raportti apurahan käytöstä PÄIVÄKIRJA 27.3.2017 Apuraha myönnettiin 27.3.- 2.5.2017 Runojen valinta, yksilöllistä työstämistä 20 h/ taiteilija.
LisätiedotKEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net
KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät
LisätiedotMuuramen Syke ry:n viestintäsuunnitelma
Muuramen Syke ry:n viestintäsuunnitelma Muuramen Sykkeen viestintäsuunnitelma vastaa kysymyksiin: miksi viestitään, mitä ja miten viestitään, kuka viestii ja kenelle, milloin ja missä. Suunnitelma laaditaan
LisätiedotMARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)
MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa
LisätiedotJUPINAVIIKOT Palauteraportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Alex Vinter. Opiskelijakunta JAMKO
JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Alex Vinter Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Johdanto... 4 Palautteiden
LisätiedotTapahtumanjärjestäjälle
Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA 2017
VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry SISÄLLYS 1 VIESTINNÄN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 3 2 VIESTINNÄN VÄLINEET JA TYÖKALUT... 4 2.1 Sähköposti... 4 2.2 Seuran Facebook-ryhmä... 4
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotKerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI
Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän
LisätiedotYhdistystiedote 3/2015
Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille
LisätiedotRESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA työkalu yhdistyksen käyttöön
RESERVILÄISLIITTO PÄIVÄKIRJA 2008 - työkalu yhdistyksen käyttöön RESERVILÄISLIITTO RESERVILÄISLIITTO RY 1 PÄIVÄKIRJAN TÄYTTÖOHJE Yleistä Toiminnan raportoinnissa käytetty kaavake uusiutui vuoden 2005 alusta
LisätiedotPORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017
PORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017 HANKKEEN TAVOITTEET 01 Tarjota helposti omaksuttavissa olevaa tietoa kestävistä kulkumuodoista eri liikkujaryhmille.
LisätiedotPyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma
Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotRAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille
RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen
LisätiedotTule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!
Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -
LisätiedotPuhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu
Puhutaan rahasta! Jenni Kallionsivu www.rahaarattaisiin.fi Varainhankinnan tarpeet ja tavoitteet 62% Varainhankintaa osana työtään tekevien järjestötyöntekijöiden määrän kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2016
LisätiedotPäiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39
Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin 17.3.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Vastaajia oli yhteensä 60. Kyselyn tuloksia käytetään päivähoidon toiminnan kehittämiseen. Kyselyn aikana lapsia oli päivähoidossa
LisätiedotTOIMINTALINJA RATSUTEAM
TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...
LisätiedotKulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus
LisätiedotKeski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017
Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN
LisätiedotYritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
LisätiedotKillon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön
LisätiedotHevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen
Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000
LisätiedotPääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011
Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä
Lisätiedot