SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN"

Transkriptio

1 SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Siilinjärven maaseutuviestintähanke

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1 Hankkeen tavoitteet Toiminnan tavoitteet Tulostavoitteet Tulosten laadullinen mittarointi Hankkeen lähtökohdat Organisaatio Työpanos Talous Tarve Hankkeen toteuttaminen MaaseutuKylpy Maatilakummit ja vierailutilat SiilinMaalla kansiot Kummivierailu Tilavierailut Maaseutu torilla Maaseudun elonkierto Viljellen ja varjellen maaseutua Hankkeen analysointi Tiedottaja www-sivut Luvat MaaseutuKylpy MaaseutuTorilla Maaseudun Elonkierto Viljellen ja Varjellen maaseutua Tulostavoitteiden toteutuminen Johtopäätökset..22 LIITTEET Kyselylomakkeet (2 kpl) Tapahtumakohtainen raportointi (53 sivua) 2

3 TIIVISTELMÄ SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Tarve hankkeelle oli muodostunut Siilinjärven kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut ainoa Pohjois-Savon kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Asutuksen leviäminen maaseutualueille on tuonut luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen on tuonut haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Tavoitteena oli perehdyttää siilinjärveläisiä Siilinjärven monimuotoiseen maaseutuun ja esitellä monipuolisesti maaseutuyrittämisen arkipäivää. Siilinjärven MTK haki hankkeen rahoitukseen 80 %:n Leader-rahoitusta Kalakukko ry:n kautta. Omarahoitusosuuden rahoittivat MTK Siilinjärvi ja Siilinjärven Maataloussäätiö. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei ole käytetty talkootyötä. SiilinMaalla maaseutuviestintä- hanke alkoi loppuvuonna 2006 ja päättyi vuoden 2007 loppuun. FAKTA Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava kunta. Asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Asukasluvulla mitattuna Siilinjärvi on Suomen 51. suurin kunta. Vuonna 2006 asukasluvun kasvu oli 338 asukasta. Väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä lähes joka neljäs siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräistä paremmin koulutettua. Kunnan koko väestöstä 78,5 % asuu taajamissa. Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta oli vuonna 2005 alkutuotannossa 4,2 %. (www.siilinjarvi.fi) 3

4 1 HANKKEEN TAVOITTEET 1.1 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteet oli kirjattu hankesuunnitelmaan neljän eri teeman alle: 1. Maaseutukylpy 2. Maaseutu torilla 3. Maaseudun elonkierto 4. Viljellen ja varjellen maaseutua MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luodaan multivisuaalinen elämys siilinjärveläisestä maaseudusta ja tarjotaan maatilavierailupäivä. Lapset perehdytetään myös asuinympäristönsä kulttuuriympäristöön. Projekti tarjoaa kaikille päiväkotiryhmille 1-2 teemahetkeä/ maataloustietopakettia, jotka sisältävät perustiedot maatalouden eri tuotantosuunnista. Projektiin liittyy myös maatilavierailu kotieläintilalle ja perehtyminen kulttuuriympäristökohteeseen. Projektin tavoitteena on myös, että maaseututeemaviikko jäisi päiväkotien ohjelmaan myös hankkeen päätyttyä. MAASEUTUTORILLA Syksyinen maaseudun toritapahtuma, josta luodaan perinne jatkumaan myös hankkeen päätyttyä. Maaseutupäivän tavoitteena on maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen laajalle väestölle tekemällä viestinnästä helposti tavoitettavaa ja osanottokynnyksetöntä. Toritapahtuman aktiviteettejä ovat maaseudun yrittäjyyden esitteleminen, suoramyynti, kotitalousneuvonta, kylien ja kylätoiminnan esittely sekä maaseudun yhdistystoiminnan esittely. 4

5 MAASEUDUN ELONKIERTO Pellonlaita- tyyppinen esittelytilaisuus- ja luentosarja, jossa osanottajat perehdytetään maatalouden kasvukauden aikaisiin peltoviljelytapahtumiin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa luennoitsijat esittelevät maa- ja metsätalouden viljelytoimenpiteitä, sekä pellon sadon siirtymistä jalostus- ja ravintoketjussa eteenpäin eläinten rehustuksen kautta elintarvikkeiksi. Projektin toinen osa-alue on perehdyttää osanottajat maatila- ja maaseutuyritysvierailuin siilinjärveläiseen maaseudun yrittäjyyteen. Projektin tilaisuudet antavat kattavan kuvan siilinjärveläisen maaseudun toiminnoista. VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Projekti on siilinjärveläisen maaseudun kulttuuriympäristökohteiden, luonnonsuojelualueiden ja muinaismuistokohteiden esittelytilaisuus- ja luentosarja. Projektin tilaisuuksissa osanottajat perehdytetään siilinjärveläisiin kulttuuriympäristökohteisiin, luonnonsuojelualueisiin ja muinaismuistokohteisiin luentosarjalla. Luentosarjaa seuraa kohteissa järjestettävät esittelytilaisuudet. Luennot järjestetään yhteistyössä ko. alojen asiantuntijoiden kanssa. Esittelytilaisuuksia järjestettäessä verkostoidutaan kohteiden kyläyhdistysten kanssa. Tavoitteena on edistää siilinjärveläisten lähiasuinympäristönsä arvostusta ja edesauttaa luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimista. 1.2 TULOSTAVOITTEET 1. Siilinjärveläisten maaseututuntemus on merkittävästi korkeampi. 2. Projektin verkostoitumisen myötä syntynyt maaseutuhenki on pitkäkestoisesti parantanut maaseudun ilmapiiriä. 3. Siilinjärveläisten maaseutuyritysten lähitoimintaympäristö on yrittäjyyteen kannustavampi. 1.3 TULOSTEN LAADULLINEN MITTAROINTI Siilinjärveläisille päiväkotiryhmille suoritetaan otantatutkimus, jolla kartoitetaan lasten maataloustuntemusta ja mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta. Siilinjärveläisille suoritetaan laadullinen satunnaisotantatutkimus jolla kartoitetaan maaseutumielikuvaa. Kaikki tutkimukset toistetaan projektin jälkeen. 5

6 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi MTK Siilinjärvi. Se on vuonna 1921 perustettu maaseudun paikallinen edunvalvoja. Sen perustehtäviin kuuluu maaseudun elinvoiman, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna 2006 siihen kuului 636 jäsentä. Hankkeen johtamisesta ja projektien ohjauksesta vastasi ohjausryhmä. Käytännössä koko ohjausryhmän rooli oli päälinjojen seuraaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajan rooli oli merkittävä. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Miettinen, puheenjohtaja, MTK Siilinjärvi Reeta Rönkkö, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Erkki Väätäinen, Siilinjärven kunta Heikki Jääskeläinen, MTK Siilinjärvi Päivi Hyvönen, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Pekka Stjerna, Pohjois-Savon TE-keskus Heikki Konttinen, hankesihteeri, MTK Siilinjärvi 2.2 TYÖPANOS Hankkeen hallinnoinnista vastasi MTK Siilinjärvi. Hankkeen suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen oli ostettu työpanosta ostopalveluna. 2.3 TALOUS Hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli budjetoitu Hankkeen toteuttamisen varmisti sille myönnetty Leader-rahoitus. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kautta rahoituksesta tuli 80 %. Siilinjärven Maataloussäätiö myönsi rahaa hankkeelle Lopusta rahasta vastasi MTK Siilinjärvi. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei käytetty talkootyötä. 2.4 TARVE Hankkeen tarve muodostui Siilinjärven Kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut Pohjois-Savon ainoa kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Myös Siilinjärven maaseutualueiden väestökehitys on ollut kasvava, koska suuri osa siitä sisältyy Kuopion (30 minuutin) työssäkäyntialueeseen. 6

7 Kaavoituksellisesti maaseutualueet ovat pääosin kaavoittamattomia. Maakuntakaavan ohjauksessa ne on merkitty pääosin MT-merkinnällä. Tästä johtuen asutuksen levittäytyminen Siilinjärven taajamien ulkopuolelle tullee jatkossakin olemaan kaavoituksellisesti ohjauksetonta mutta kiihtyvää. Asutuksen leviäminen satunnaisesti maaseutualueille tuo luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen tuo haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Siilinjärveläinen maatalous ja maaseudun yritystoiminta on perinteisesti ollut kaikilta rakennetunnusluvuiltaan maakunnan kärkeä. Viljelijöiden keski-ikä on maakunnan keskiarvoa alhaisempi ja teknologian hyödyntämisessä (esim. lypsyrobotit) viljelijät ovat ns. varhaisia omaksujia. Kulttuuriympäristönä siilinjärveläinen maaseutu edustaa tyypillistä ihmisen luoman ympäristön ajallista, tyylillistä ja maisemallista kerrostumaa. Siilinjärven maaseudulla on asuttu tiettävästi jo vuotta sitten. Siilinjärveltä tehtyjen löytöjen perusteella on nimetty esim. Pöljän ja Jyskän keramiikka, ekr. Luonnonvaratalous on muokannut Siilinjärven maaseutua jo noin 500 vuoden ajan, ensin kaskeamalla ja 1800-luvulta alkaen peltoviljelyn ja intensiivisen kotieläintalouden voimin. SIILINJÄRVELLÄ ON: lypsylehmiä n (kaikki naudat, yhteensä m ) lypsyrobotteja 9 kpl hevosia n. 220 lampaita n. 600 sikoja n peltoa n ha n. 18 % kunnan maapinta-alasta metsää n ha n. 64 % kunnan maapinta-alasta (v tiedot) (lähde: Siilinjärven kunnan maataloustoimisto, Metsänhoitoyhdistys) 7

8 3 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Toimintaa toteutettiin neljän eri teeman alla: 5. Maaseutukylpy 6. Maaseutu torilla 7. Maaseudun elonkierto 8. Viljellen ja varjellen maaseutua 3.1 MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luotiin kokemuksia siilinjärveläisestä maaseudusta. Toiminta kohdistui hoitopaikkojen kautta siilinjärveläisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oleviin lapsiin. Vuoden aikana kaikille halukkaille ryhmille annettiin SiilinMaalla kansiot, joihin on koottu tietoa maaseudusta ja eri tuotantosuunnista. Päiväkotien oli mahdollisuus saada kummivierailu. Lisäksi kaikki halukkaat ryhmät pääsivät tutustumiskäynnille siilinjärveläiseen maaseutuun MAATILAKUMMIT JA VIERAILUTILAT Viljelijöille tiedotettiin hankkeen alussa suunnitellusta toiminnasta. Asiasta kiinnostuneita innostettiin mukaan henkilökohtaisen keskustelun avulla. Vierailujen sisältöä ja kummien toimintaa mietittiin yhdessä yhteisessä koulutustapahtumassa. Esiintymiskynnystä pyrittiin madaltamaan tapahtumaan liitetyllä esiintymiskoulutuksella. Uusia vierailutiloja ja maatilakummeja ilmoittautui mukaan loppuun asti. Jopa niin ettei hankkeen aikana kaikilla halukkaille tiloilla ehtinyt vierailuryhmää käymään SIILINMAALLA KANSIOT Kaikille halukkaille ryhmille koottiin tietopaketti maaseudun itseopiskeluun. Materiaali annettiin kansioon koottuna. Kansion saivat sekä päiväkodit ryhmittäin että perhepäivähoitajat. Päiväkodit saivat kansiot kummivierailun yhteydessä. Perhepäivähoitajille luovutettiin kansiot heidän iltakokouksissaan. Samalla kansion sisällöt käytiin läpi. 8

9 Kansion aineiston tavoitteena oli innostaa omatoimiseen tutustumiseen. Sisällössä oli eri ikäryhmille suunnattua materiaalia. Kansion käyttäjillä oli lupa esimerkiksi kopioida materiaalia ryhmän käyttöön. Kansion sisältö: hanke-esite (kuvaus hankkeesta, tietoa Siilinjärven maataloudesta, yhteystiedot) Maatilan päivä poltettu dvd. Kopioitu Finfoodin luvalla heidän wwwsivuiltaan. Mistä maito tulee? (Maito ja terveys ry) Missä leipä kasvaa? (Lasten keskus) Mantelimutkan koululaiset (Finfood) Hunajainen resepti- ja väritysvihko (Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry) Pellolta pöytään (MTK) Maatilan eläimet (MTK) Onnelan maatila (Mela) Tutustu suomenhevoseen (Agropolis Oy) Kaverin kanssa kalaan (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö) Puuhakirja (Finfood) Ruoan reitti julistesarja lapsille (Finfood) KUMMIVIERAILU Kaikkiin päiväkoteihin tarjottiin toiminnan käynnistämiseksi valmista runkoa. Päiväkodit valitsivat itse sopivan ajankohdan toteutukselle ja ryhmäjaon. Toiminnan runko: Päiväkoteihin toimitettiin lasten vanhempien täytettäväksi kyselylomakkeet (liite 1 ja liite 2). Tavoitteena oli saada yleistietoa perheiden tietämyksestä maataloudesta ja ruoan tuottamisesta. Vanhemmat palauttavat lomakkeet päiväkoteihin nimettöminä. Lapset piirsivät aiheesta Mitä maatilalla näkyy? Maatilakummi vieraili päiväkotiryhmän luona. Kummi kertoi minuutin vierailun aikana lapsia kiinnostavista maatalousasioista. Kummivierailun yhteydessä päiväkoteihin jätettiin SiilinMaalla -kansio. Tiedotettiin maatilavierailun mahdollisuudesta Toivottiin, että lapset piirtäisivät vielä uudestaan maatila-aiheesta Uusinatakysely lasten vanhemmille. Tämän kyselyn tarkoituksena oli selvittää vanhempien käsityksiä toteutuneesta SiilinMaalla toiminnasta. 9

10 3.1.4 TILAVIERAILU Ryhmille järjestettiin tutustumiskäynti maaseudun kohteeseen. Perillä oloaika oli ryhmästä riippuen 1 2 tuntia. Hanke kustansi ryhmille matkat ja kohteesta mahdollisesti syntyvät kulut. Osalla ryhmistä oli omat eväät mukana. Tilat ohjeistettiin niin, etteivät he järjestä tarjoilua eikä vierailu kohdistu päärakennukseen. Navetoihin menoa ei suositeltu alle esikouluikäisille. Syynä oli naudoissa mahdollisesti piilevänä esiintyvä ehec-bakteeri. Ehec on luokiteltu ihmisillä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Torjunnaksi riittää yleensä henkilökohtainen hygienia. Eläintautien torjuntayhdistys eikä läänineläinlääkäri pitäneet lapsien vierailuja tiloilla riskitekijänä eläintautien leviämisen kannalta. Lapset pukeutuivat asiayhteyteen sopiviin omiin ulkovaatteisiin ja kumisaappaisiin. 3.2 MAASEUTUTORILLA Maaseutupäivän tavoitteena oli maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen helpossa muodossa laajalle yleisölle. Hankkeen aikana kokeiltiin kahta erilaista toritapahtumaa. Ensimmäinen oli Siilinjärven Yrittäjien ja Siilinjärven kunnan järjestämä joulukauden avajaiset. Siinä toimme tilaisuuteen maaseututeemaa muuten varsin kaupallisuuteen tähtäävässä tapahtumassa. Oma syksyinen maaseudun toritapahtuma toteutettiin syksyllä 2007 lähiruokateemalla. Siilinjärven torilla tarjottiin 300 annosta sipulikeittoa. tarjoilukatokseen oli tuotu näytille pellonantimia. Tuottajat olivat pukeutuneet oransseihin liiveihin erottuakseen joukosta. Tapahtumaan oli varattu jaettavaksi perusmateriaalia maataloudesta. Esitteiden ja oppaiden jako toteutettiin henkilökohtaisesti. Eli kotiin viemiset lähtivät saatesanojen kanssa. Jos sipulikeitto oli suunnattu enemmän aikuisille, niin jaettavan materiaalin ja ohjelman kohdalla ei unohdettu lapsia. Torilla järjestettiin polkutraktorimarssi. Sen perusajatuksena oli, että kaikkiin Siilinjärven päiväkoteihin lahjoitettiin polkutraktori. Tuottajien lapset polkivat torin ympäri ja jokainen traktori luovutettiin asiaankuuluvien luovutusasiakirjojen kanssa päiväkodeista saapuneille vastaanottajille. 10

11 Polkutraktoreita luovutettiin 15. Yksi traktoreista meni odottamaan uuden päiväkodin valmistumista. Polkutraktoreiden toivottiin muistuttavan ruoan tuottamisesta: Kun liikenteessä näkee oikean traktorin, niin se on merkkinä siitä, että lähellä tuotetaan ruokaa. 3.3 MAASEUDUN ELONKIERTO KYLTIT Teema toteutettiin peltojen laitaan heti kevättöiden jälkeen laitettavilla kylteillä. Kyltit oli suunnattu ensisijaisesti kävellen ja polkupyörillä liikkuville. Ajatuksena oli, että säännöllisesti kohteiden ohi kulkijat voivat seurata kasvin kehitystä kylvöstä sadonkorjuuseen. Selkeiden kylttien toivottiin innostavan sekä itseopiskeluun että alitajuiseen tiedostamiseen. ORVOKKIPÄIVÄ Toukokuun 4. päivänä lahjoitettiin Siilinjärven päiväkoteihin ja perhepäivähoitajille yhteensä orvokkia. Päiväkodit saivat orvokkia ja jokainen perhepäivähoitaja 5 orvokkia. Jokainen vastasi itse istutuspaikkojen valmistelusta. Siilinjärven kunta toimitti tarvittavat mullat. Vinkit kukkapenkkien tekemiseen jaettiin sähköpostilla. Ideana oli, että lapset pääsevät istuttamaan itse kukat ja hoitavat niitä syksyyn asti. KASVIMAAT Orvokkien innostamana koko kesän auki olevia päiväkoteja rohkaistiin kasvimaiden perustamiseen. Kaksi päiväkotia lähti mukaan. Siilinjärven kunta rakensi kehikot kasvimaille ja hanke vastasi mullasta, siemenistä ja välttämättömistä hoitotarvikkeista. Kuopion puutarhaseuran edustaja avusti ja konsultoi koko kesän kasvimaahan liittyvissä asioissa. 11

12 3.4 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Laajemmalle yleisölle suunnattu maaseudun esittelytilaisuus toteutettiin SiilinMaalla ravien ja Joulukierros Siilinmaalla merkeissä. Lisäksi yksittäiseksi kohderyhmäksi valittiin Siilinjärven Yrittäjät. Siilinjärven kansalaisopiston kurssitarjonnassa oli SiilinMaalla ruokakursseja. SIILINJÄRVEN KANSALAISOPISTON SIILINMAALLA RUOKAKURSSIT Kansalaisopiston kurssitarjontaan tuli perusraaka-aineisiin pohjautuvia ruokakursseja. Erottuakseen runsaasta kurssitarjonnasta ne saivat nimekseen SiilinMaalla ruokakurssi. Järjestäjän yllätykseksi kaikille kursseille löytyi osanottajia. Tähän mennessä suosituimmaksi osoittautunutta kurssia ruisleivän leivonta, on järjestetty jo kolme kertaa. Sen kurssin erikoisuutena on ollut se, että leivät paistetaan leivinuuneissa ja kurssipaikkana on kotileipomo. Muu kurssit ovat olleet kukko-, leipä- ja kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset -kurssi. SIILINMAALLA ILTA VILJELIJÖILLE JA YRITTÄJILLE Samaan tilaisuuteen oli kutsuttu niin siilinjärveläisiä viljelijöitä kuin yrittäjiä. Tarkoitus oli vaihtaa tietoja molemmista aloista. Iltaan sisältyi yhteistyötä käsittelevän luennon ja yhteisen ohjelman lisäksi vapaata keskustelua. Sen aikana oli mahdollisuus tutustua toisiin ja luoda uusia kontakteja. Ilta koettiin raja-aitoja kaatavaksi. SIILINMAALLA RAVIT SiilinMaalla ravit nimellä ajettiin Kuopion raviradan yhdet toto-tv ravit. Ravit palvelivat maaseudun esittelyä kahteen suuntaan. Ravien vakiokävijöille vietiin palanen maaseutua. Ravien yhteydessä oli mahdollista päästä hevosten vetämien kiesien kyytiin, ponin kärryille tai selkään. Ulkonuotiolla pystyi lämmittelemään ja paistamaan oman makkaransa. Voittajavaljakoille annetut korit siilinjärveläisten tuottajien tuotteista veivät lähiruoka-ajatusta eteenpäin. Raveissa SiilinMaalla sai aivan uuden tyylistä näkyvyyttä. Raveihin jaettiin vapaalippuja halukkaille siilinjärveläisille perhepäivähoitajille ja Siilinjärven MTK:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin ravien yhteydessä. Uusi joukko ihmisiä sai kosketuksen hevostalouden urheilulliseen muotoon. 12

13 JOULUKIERROS SIILINMAALLA Joulukuun 1. päivänä järjestettiin Siilinjärven maaseudulle avoimien ovien päivä erilaisiin kohteisiin. Omatoimisesti liikkuvat kävijät pystyivät valitsemaan kiinnostavat kohteet. Vierailupaikat oli valittu niin, että ne pystyttiin yhdistämään jouluteemaan. Kohteet: Laitilanmäen mylly Hannu Laitisen tilamylly. Viljelijä jauhaa omia luomuviljoja ja myy niitä myllyltä käsin. Mahdollisuus tutustua myllyn toimintaan, ohrapuuromaistiaiset ja tuotteiden ostomahdollisuus Keramiikkastudio Jenni Linnove Esimerkki paluumuuttajasta. Linnove on kunnostanut kotitilansa navettaan keramiikkapajan ja myymälätilat. Joulupuodissa oli tarjolla myös muiden käsityöläisten tuotteita. Vieraat pääsivät maistelemaan glögiä tilan päärakennuksen vanhassa tuvassa. Mattilan hevostila Tutustuminen monipuoliseen hevoskohteeseen. Tilalla on sekä ratsu- että ravihevosia. Päivän aikana halukkailla oli mahdollisuus päästä rekiajelulle. Tallikahviossa pystyi lämmittelemään glögin äärellä. Tilalta pystyi varaamaan vaikka hevosella tehtävän metsäretken jouluvieraille. Riihikalleria Monelle siilinjärveläisellekin tuntematon kohde. 10-vuotisjuhliaan viettävässä paikassa voi tutustua käsin autettuun luonnontaiteeseen. Erikoisuutena kohteessa on kappeliksi siunattu tuulimylly. Muistoksi vierailusta kävijät saivat käsintehdyn itikkapöntön. 13

14 4 HANKKEEN ANALYSOINTI Hankesuunnitelmassa toiminta oli jaettu neljän eri teeman alle. Käytännössä useat tapahtumista palvelivat samanaikaisesti useampaa teemaa. Vuoden aikana kertyi monia yleisluontoisiakin ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. 4.1 TIEDOTTAJA Tapahtumista on jaettava tietoa kaikille sidosryhmille. Viesteihin on pystyttävä luottamaan. Lisäksi niiden on tavoitettava vastaanottajat oikea-aikaisesti. On liikaa luultu, jos nykyaikaisessa tietotulvassa kuvitellaan, että tapahtumien oma vetovoima riittää tavoittamaan halutut kohteet. Tiedottamisessa on varmistettava, että sisäinen tiedottaminen toimii. Toiminnan jatkumisen kannalta kulloisellakin ydinjoukolla on oltava tieto asiasta ennen muita. Tiedotusvälineiden suuntaan on oltava rehellinen. Ei pidä mennä lupamaan liikaa, mutta kuitenkin on onnistuttava herättämään mielenkiinto. Tiedottamisessa on kuvattava tapahtuma, tavoitteet ja kohderyhmä. Lisäksi on muistettava mainita tilaisuuden kestosta, tarjoilusta ja paikasta. On kohteliasta mainita vaatetuksesta, jos tiedotteesta ei ilmene esim. sitä, että tapahtuma on ulkona. Osoite, ajo-ohje ja yhteyshenkilö ovat jokaisen kutsun vakiotietoja. Silloin kun kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, on varmasti syytä miettiä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen työmäärää. Onko tarpeellista nimetä erikseen siäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat henkilöt? Tiedottaja voi toimia myös jäsentiedotteen ja www-sivujen vastuuhenkilönä. HAASTAVAA on löytää tiedottamisen tasapaino. Mikä on riittävästi mutta ei liikaa? Tiedottamisessa on oltava liikkeellä hyvissä ajoin. Tiedottajan omat mieltymykset eivät saa ohjata tiedottamista. Tietoa on jaettava kaikille kohderyhmille tasapuolisesti ja ennakkoluulottomasti. 14

15 4.2 WWW-SIVUT SiilinMaalla maaseutuviestintähanke ja MTK Siilinjärvi saivat alkuvuoden 2007 aikana yhteiset www-sivut. Sivuilla oli yhteisten uutiset ja ajankohtaiset osioiden lisäksi omat sivut järjestölle ja hankkeelle. Toimintatapa lisäsi omalta osaltaan SiilinMaalla termin tunnettavuutta. Yhteisten sivujen myötä potentiaalisten kävijöiden määrä sivuilla lisääntyi. Sivut löytyvät osoitteesta. Sivujen suosiota lisää paikallisjärjestön vuokramökin varausjärjestelmän löytyminen samasta osoitteesta. Hankesuunnitelmassa ei oltu mainittu www-sivujen tekemisestä. Niihin tarvittava aika ja raha otettiin muista osioista. Heti hankkeen alkuvaiheessa kävi hyvin selväksi, että sivujen olemassaolo on välttämätöntä tapahtumien tiedottamisen kannalta. HAASTAVAA on sivujen pitäminen ajan tasalla. 4.3 LUVAT Lasten parissa taphtuvaa hanketyöskentelyä kankeutti lasten henkilöllisyyden suojeleminen. Lasten henkilötiedot eivät saaneet tulla tietoomme. Lapsia ei myöskään saanut kuvata ilman vanhempien lupaa. Erillinen lupa olisi tarvittu internetissä tai dvd-tallenteissa näkyville lapsille. Lasten piirrustuksetkin pystyivät päätymään käyttöömme ainoastaan vanhempien luvalla. Päiväkodit hoitivat luvat. Hoitajilla oli tiedossa, jos jotakin lapsista ei saanut kuvata. Kuvausluvat selvitimme niihin tapahtumiin, joissa oli tiedotusvälineitä paikalla. Lasten kuljettamiseen vierailukohteisiin tarvitaan ammattiliikennöitsijäluvan haltija. Esimerkiksi pientenkin perhepäivähoitoryhmien liikuttamiseen tarvitaan hyväksytty autoilija. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat voivat päättää toisin. Päätöksen on oltava yksimielinen. Maaseutuvierailuun osallistuvien lasten hoitopaikassa voimassaolevat vakuutukset olivat voimassa myös retkien ajan. Erillisiä vakuutukisa ei tarvittu hankkia. 15

16 4.4 MAASEUTUKYLPY VAHVUUDET Innostuneita tiloja, kohteita ja kummeja on tarjolla. Siilinjärven kunnan päivähoidon hallinnossa on suhtauduttu maaseudun tunnetuksi tekemiseen myönteisesti. Lasten kautta tietoa saavat hoitajat ja lasten perheet. Jaettava materiaali soveltuu itseopiskeluun. Se innostaa lapsia ja antaa perustietoja myös hoitajille. HEIKKOUDET Vaatii vielä organisoijan, joka sopii vierailut tilojen kanssa. Esiintymisvalmiuksien harjaantumattomuus: omaa tuotantosuuntaa esitellessä käytetään helposti ja huomaamattomasti ammattislangia. Päiväkotien, perhepäivähoidon ja tilojen päivärytmien sovittamisessa saatetaan tarvita hieman joustamista. Päiväunet, ruokailut, ruokinnat ja eläintenhoitotyöt rytmittävät aikataulun rakentamista. MAHDOLLISUUDET Vuosien varrella ryhmät voivat tutustua hyvinkin erilaisiin kohteisiin Esiintymistaidon lisääntyminen kohdetiloilla ja kummeilla. Tilojen pihapiirien pysyminen edustuskunnossa. Materiaalin toimittaminen hoitopaikkoihin on helppo tapa kontaktien ylläpitämiseen. Tilojen kuvauksien ja yhteystietojen laittaminen Internetiin. Sähköisen tiedonvälityksen arkipäiväistymisen myötä tilojen ja hoitopaikkojen on helpompi vaihtaa aika ajoin kuulumisia. UHAT Omatoimisessa tilojen valinnassa on vaarana, että samoja tiloja kuormitetaan liikaa. Yhden ryhmän myönteinen kokemus saa toisetkin ryhmät innostumaan samasta kohteesta. Ryhmien kyyditsemiseen tarvitaan liikenneluvan omaava yrittäjä. Yrittäjät rinnastavat kuljetukset rutiinikuljetuksiin, jolloin hinnasta neuvottelu vaikeutuu. IDEA Henkilökohtainen todistus / diplomi vierailusta: Tilojen käyttöön diplomipohja, mistä ilmenee kuka, minne ja milloin vierailu on tehty. Kummieläin tai kasvi: Esimerkki 1. vasikka, jolle lapset antavat nimen ja jonka elämänkaarta he voivat seurata. Esimerkki 2. perunapelto, jonka istuttamiseen ja perunannostoon lapset voivat osallistua. Toteutukseen riittää varsin lyhyt pätkä perunapenkkiä. 4.2 MAASEUTUTORILLA 16

17 4.5 MAASEUTUTORILLA VAHVUUDET Siilinjärven tori on keskeisellä paikalla ja remontin jälkeen hyvin sähköistetty. Kunnassa on monipuolista erikoistuotantoa perusmaatalouden lisäksi esille tuotavaa riittää HEIKKOUDET Tiedottaminen on kallista. Ulkoilmatilaisuudessa ollaan säiden armoilla. MAHDOLLISUUDET Kauppojen yhteistyö esim. lähiruokatapahtumissa. Tietoiskuja myös kaupoissa. Tapahtuman voi järjestää muuallakin kuin keskuskorttelin torilla. UHAT Ei tavoiteta haluttua yleisöä. Kilpailevat tapahtumat lähialueilla Joka kerta on keksittävä uusi vetonaula, millä ihmiset saadaan liikkeelle. On mietittävä tarkasti yhteistyökumppanit, jotta saatava hyöty jakautuu tasapuolisesti. IDEA Tiedottaminen: Opasteet torille myös parkkipaikoilta. Kauppojen ovilla sisäänheittäjät torille. Yleisöä on rohkeasti mentävä jututtamaan myös alueen ulkopuolelle ja houkuteltava sieltä tapahtumapaikalle. 17

18 4.6 MAASEUDUN ELONKIERTO VAHVUUDET Esim. peltokyltit kestävät usean vuoden käyttämisen, jolloin kustannukset pysyvät kohtuullisina. Orvokkitempaus tuo koko kunnalle myönteistä julkisuutta. Päiväkotien kasvimaat ovat edullisia toteuttaa ja niissä riittää lapsille tekemistä koko kasvukaudeksi. MAHDOLLISUUDET Pienellä työmäärällä on saavutettavissa laajaa näkyvyyttä Orvokkitapahtuma on helppo tapa luoda suhteita liikemaailmaan. Kasvimaat voi laajentaa myös perhepäivähoitajille. Vaikka ei olisi käytettävissä omaa pihaa, oikeanlaisia kasveja voi kasvattaa myös parvekkeella ruukuissa. Yhteistyö eri järjestöjen ja seurojen kanssa. HEIKKOUDET Tarvitaan henkilöitä, jotka ottavat organisointivastuun. Jotta suuri määrä kukkivia orvokkeja saadaan heti toukokuun alussa, on tilaukset tehtävä erittäin hyvissä ajoin. Kasvimaiden hoitoon on oltava tarjottavissa neuvoja. UHAT Tiukka lainsäädäntö esimerkiksi pelloille laitettaville kylteille. Hankkeessa kokeiltiin alakoululaisille suunnattua kilpailua Kasvunihme SiilinMaalla. Ilmeisesti tieto ei edennyt opettajilta oppilaille. Tiedottamisella on pystyttävä tavoittamaan oikeat kohdehenkilöt aikaiset innostujat. IDEA Tiedotusvälineet saadaan innostumaan aiheesta, kun tapahtumasta tai tilaisuudesta järjestetään keskitetty tilaisuus. Esim. orvokkien istuttamista voi seurata ennalta nimetyssä paikassa. Uutisoinnissa on huomioitava lehtien aineistopäivät. Tasapainoilua yleisötapahtumien kanssa aiheuttaa se, että ihmiset pääsevät yleensä lähtemään parhaiten viikonloppuisin mutta toimittajat tulevat varminten paikalle arkipäivänä normaalina työaikana. 18

19 4.7 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA VAHVUUDET Paljon sopivia kohteita ja innoittajia Joistakin tapahtumista voi tehdä vuosittain toistuvan: esim. ravit, joulukierros ja kirkkopyhä. Kansalaisopiston hyödyntäminen HEIKKOUDET Siilinjärven luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit ja perinnemaisemat ovat pääsääntöisesti yksityisten hallinnassa. Kohteista halutaan usein pitää matalaa profiilia niiden rauhan säilymiseksi. MAHDOLLISUUDET Rajattomat yhteistyömahdollisuudet Useita luontopolkuja ja ulkoilureittejä kunnan alueella. Paikkojen ja sisällön yllättäviä yhdistelmiä. Teemavuosia ja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa esim. yrittäjät UHAT Aihetta katsotaan liian suppeasti. IDEA SiilinMaalla sanan esilletuominen ja pinnalla pitäminen yhteistyökumppaneiden kanssa: Siilinjärven maaseudusta käytetään aina kuin mahdollista nimitystä SiilinMaalla Paikallisuutta käsitteleviä kursseja Kansalaisopistoon SiilinMaalla nimellä SiilinMaalla merkin rekisteröinti tuottajien käyttöön Ruokakaupoissa merkitään paikalliset tuotteet SiilinMaalla merkillä 19

20 5 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PIIRUSTUKSET Siilinjärveläisten päiväkotiryhmien mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta seurattiin lasten piirustusten kautta. Lasten toivottiin piirtävän aiheesta Mitä maatilalla näkyy? ennen kuin ryhmä alkoi käsitellä SiilinMaalla-teeman maatalous- ja maaseutuasioita. Piirtäminen toivottiin toistettavan maatilavierailun jälkeen. Hankkeen käyttöön palautettiin yhteensä noin 310 piirustusta. IDEA Kertyneistä piirustuksista voi järjestää näyttelyn esim. tulevan lähiruokatapahtuman yhteyteen. KYSELYT Maaseudun tuntemusta ja mielikuvia selvitettiin päiväkotilasten vanhemmille tehdyllä kyselyllä. Kysely oli kaksiosainen. Päiväkodit saivat itse päättää kyselyn toteuttamisesta. Ensimmäistä kyselyosiota palautettiin runsaammin kuin jälkimmäistä. Osasyy voi olla se, että jälkimmäisellä kyselyllä haluttiin selvittää toiminnan onnistumista ja palaute saatiin päiväkotihenkilökunnan välittämänä suullisesti. Kyselyä 1 palautettiin 138 kappaletta. Kyselyä 2 palautettiin 6 kappaletta. ESITE Hankkeella oli oma esite, mistä kävi ilmi hankkeen tavoitteet ja toimintatapa. Taskukokoisessa esitteessä oli myös yleistietoa Siilinjärven maaseudusta. Siilinjärven kunta oli valmistanut useamman sivun siilinjärven maaseutua käsittelevää materiaalia SiilinMaalla nimikkeen alla. Se oli tarkoitus julkaista joka toinen vuosi kunnassa paikallisten Leijonien toimesta julkaistavassa ja jokaiseen siilinjärveläiseen talouteen jaettavassa palveluhakemistossa. Latomisessa tapahtuneen virheen takia kyseisiä sivuja ei julkaistu. 20

päivämäärä tapahtuma osallistujat 25.1.2007

päivämäärä tapahtuma osallistujat 25.1.2007 LIITE 3 päivämäärä tapahtuma osallistujat 25.1.2007 N M alle EVÄSTYSTÄ VILJELIJÖILLE 30 v paikka: Kunnonpaikka, Siilinjärvi kuvaus: Päiväkodeissa vieraileville viljelijöille ja vierailuryhmiä vastaanottaville

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET

Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke TULOKSET Mari Sarvaala 10.12.2014 Maaseutuyrittäminen tutuksi kouluille-hanke Maaseutu tarvitsee ammattilaisensa työllistä itsesi maaseudulla Taustaa Ideointi

Lisätiedot

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti

Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuasiakas vastaava-hanke (Masva-hanke) Maaseutuyritykset tutuksi! tapahtumien raportti Maaseutuyritykset tutuksi-kiertue Kalajoen kaupungin hallinnoima Masva-hanke järjesti marraskuun aikana viiden

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009:

Hyvä Jäsenemme! Johtokunta. Johtokunnan jäsenet toimintavuonna 2009: MTK- Kerimäki Toimintakertomus 2009 Hyvä Jäsenemme! MTK-Kerimäen tuottajayhdistyksen johtokunta päätti toimittaa vuoden 2009 toimintakertomuksen kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen toiminta oli vuonna 2009

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Tapahtumanjärjestäjälle

Tapahtumanjärjestäjälle Tapahtumanjärjestäjälle Näin pääset alkuun Näin pääset alkuun Työ kannattaa aloittaa hyvissä ajoin työryhmän kokoamisella oman yhteisösi tai järjestösi edustajista. Tapahtuman toteuttamisessa kannattaa

Lisätiedot

Profiilitutkimus 2011

Profiilitutkimus 2011 Profiilitutkimus 2011 Rantapallo SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman TNS

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010

KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA. vuodelle 2010 KANKAANPÄÄN UIMARIT TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2010 1. TOIMINNAN LÄHTÖKOHTA Kankaanpään Uimarit ry:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa eri ikäryhmille uimaopetus, harrastus- ja kilpauintipalveluita.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

MALLI MAATILAKÄVELYSTÄ

MALLI MAATILAKÄVELYSTÄ Ohjeita viljelijöille tilavierailun järjestämisestä taajamien asukkaille Laatija: Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, maa- ja kotitalousnaiset PL 5, 80101 Joensuu paivi.jokinen@proagria.fi ohjeita

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET

BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET 12.11.2015 BOX BIKE HELSINKI-HANKE HAKEMUSOHJEET Hakemuksen täytyy sisältää seuraavat asiat ja tiedot: 1. Esitelkää itsenne. Kertokaa nimenne, ikänne ja missä päin Helsinkiä asutte. Joukkueessa täytyy

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1 Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys

MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY. LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla. Sisällys MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN KESKUS RY LOPPURAPORTTI HANKKEESTA Sämpyläsäpinät Viljaketju elämään tunteella ja tuoksulla Sisällys 1. Hankkeen tavoitteet... 2 2. Hankeosapuolet ja yhteistyö... 2 3. Hankkeen

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013

ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 ALKAVAT AIKUISKOULUTUKSET TALVELLA 2013 Vankkaa perusosaamista ja monipuolisia erikoistumismahdollisuuksia luonnonvara-alalta Muuruvedellä ja Toivalassa MAATALOUSLOMITTAJAKSI Tuotantoeläinten hoidon ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 MIKKELIN JUDO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Toimintasuunnitelma 2009 Sivu 1 Sisällysluettelo 1. JÄRJESTÖTOIMINTA... 3 1.1 Hallinto... 3 1.1.1 Edustajat... 3 1.1.2 Aluetoiminta... 3 1.1.3 Huomionosoitukset...

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään PÄIvItÄ MaAsEuTuSi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ideoita paikalliseen markkinointiin ja viestintään Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin 1.

Lisätiedot

Mediaopas Tarinasoittimella

Mediaopas Tarinasoittimella Mediaopas Tarinasoittimella 2015 Tarinasoitin mediaopas Tarinasoitin on joustava tapa toteuttaa älypuhelimella käytettävä kuva, ääni tai video-opas tai niiden yhdistelmä. Tämä esite tutustuttaa sinut Tarinasoittimen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

TOIMINTALINJA RATSUTEAM

TOIMINTALINJA RATSUTEAM TOIMINTALINJA RATSUTEAM 3. joulukuuta 2014 SISÄLLYSLUETTELO RATSASTUSSEURAN VISIO... 1 Ratsastusseuran arvot ja eettiset linjaukset... 1 Ratsastusseuratoiminnan tavoitteet... 2 Käytännön toiminta ja periaatteet...

Lisätiedot

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008

Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen. Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Keski-Suomen järjestökentän yhteistoimintaorganisaatioiden järjestäytyminen Keski-Suomi talolla Jyväskylässä 23.4.2008 Ehdotusta valmistellut väliaikainen työryhmä Humanistinen ammattikorkeakoulu Sosiaali-

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS Taina Liukkonen

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. HUS Taina Liukkonen HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS Taina Liukkonen PÄÄKAUPUNKISEUDUN HYVINVOINTIMESSUT 2014 TAPAHTUMAN TUOTTAMINEN Tapahtuman pohjana olisi kuusi vuotta Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n yhteistyönä

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Nilsiä-neuvottelukunta 07.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (8) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15:00-16:00 Paikka Nilsiän virastotalo, kokoushuone 1 Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Jukka Savolainen, puheenjohtaja Jaakko

Lisätiedot

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla

Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Mystery Shopper tutkimus Forma Syksy 10 Messuilla Tutkimuksen toteutus: Expo Expert Oy info@expoexpert.fi www.expoexpert.fi puh. 040 530 5500 MESSUOSASTOJEN YLEISILME Näytteilleasettajilla sommittelun

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Mikä on Kaista Savoon?

Mikä on Kaista Savoon? Mikä on Kaista Savoon? LVM:n Laajakaista kaikille hanke saa tuekseen kolmivuotisen viestintä- ja markkinointihankkeen Pohjois-Savossa. Kaista Savoon palvelee Pohjois-Savon kuntia, yrittäjiä ja kuntalaisia

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille

Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry

VUOSIRAPORTTI 2013. 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry VUOSIRAPORTTI 2013 1. Toteuttaja: Suomen Sikayrittäjät ry 2. Hankkeen nimi ja tunnus: Sikojen hyvinvoinnin edistäminen tiedonvälityshanke Dnro. 1915/3560-2010 Hanke nro. 10149 3. Yhteenveto hankkeesta

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, enintään neljän kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen hoitolapsen turvallisessa pienryhmässä.

Lisätiedot

Quality Agent Internet-kysely

Quality Agent Internet-kysely Nopea, nykyaikainen ja edullinen tapa hankkia asiakaspalautetta e000403_1 Internet-kyselyt valitulle kohderyhmälle Asiakastyytyväisyyden selvittämiseksi saat meiltä osuvat ratkaisut syvällisestä asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Ilmoituksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 09.04.2014 Sivu 1 / 1 39 Toimintasuunnitelma 2014 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot