SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN"

Transkriptio

1 SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Siilinjärven maaseutuviestintähanke

2 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1 Hankkeen tavoitteet Toiminnan tavoitteet Tulostavoitteet Tulosten laadullinen mittarointi Hankkeen lähtökohdat Organisaatio Työpanos Talous Tarve Hankkeen toteuttaminen MaaseutuKylpy Maatilakummit ja vierailutilat SiilinMaalla kansiot Kummivierailu Tilavierailut Maaseutu torilla Maaseudun elonkierto Viljellen ja varjellen maaseutua Hankkeen analysointi Tiedottaja www-sivut Luvat MaaseutuKylpy MaaseutuTorilla Maaseudun Elonkierto Viljellen ja Varjellen maaseutua Tulostavoitteiden toteutuminen Johtopäätökset..22 LIITTEET Kyselylomakkeet (2 kpl) Tapahtumakohtainen raportointi (53 sivua) 2

3 TIIVISTELMÄ SIILINJÄRVELÄISTEN KAUPUNKI-MAASEUTU VUOROVAIKUTUSSUHTEEN KEHITTÄMINEN JA UUDISTAMINEN Tarve hankkeelle oli muodostunut Siilinjärven kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut ainoa Pohjois-Savon kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Asutuksen leviäminen maaseutualueille on tuonut luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen on tuonut haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Tavoitteena oli perehdyttää siilinjärveläisiä Siilinjärven monimuotoiseen maaseutuun ja esitellä monipuolisesti maaseutuyrittämisen arkipäivää. Siilinjärven MTK haki hankkeen rahoitukseen 80 %:n Leader-rahoitusta Kalakukko ry:n kautta. Omarahoitusosuuden rahoittivat MTK Siilinjärvi ja Siilinjärven Maataloussäätiö. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei ole käytetty talkootyötä. SiilinMaalla maaseutuviestintä- hanke alkoi loppuvuonna 2006 ja päättyi vuoden 2007 loppuun. FAKTA Siilinjärvi on aktiivinen ja kasvava kunta. Asukkaita oli vuoden 2006 lopussa Asukasluvulla mitattuna Siilinjärvi on Suomen 51. suurin kunta. Vuonna 2006 asukasluvun kasvu oli 338 asukasta. Väestö on keskimääräistä nuorempaa, sillä lähes joka neljäs siilinjärveläinen on alle 15-vuotias. Väestö on myös keskimääräistä paremmin koulutettua. Kunnan koko väestöstä 78,5 % asuu taajamissa. Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta oli vuonna 2005 alkutuotannossa 4,2 %. (www.siilinjarvi.fi) 3

4 1 HANKKEEN TAVOITTEET 1.1 TOIMINNAN TAVOITTEET Toiminnan tavoitteet oli kirjattu hankesuunnitelmaan neljän eri teeman alle: 1. Maaseutukylpy 2. Maaseutu torilla 3. Maaseudun elonkierto 4. Viljellen ja varjellen maaseutua MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luodaan multivisuaalinen elämys siilinjärveläisestä maaseudusta ja tarjotaan maatilavierailupäivä. Lapset perehdytetään myös asuinympäristönsä kulttuuriympäristöön. Projekti tarjoaa kaikille päiväkotiryhmille 1-2 teemahetkeä/ maataloustietopakettia, jotka sisältävät perustiedot maatalouden eri tuotantosuunnista. Projektiin liittyy myös maatilavierailu kotieläintilalle ja perehtyminen kulttuuriympäristökohteeseen. Projektin tavoitteena on myös, että maaseututeemaviikko jäisi päiväkotien ohjelmaan myös hankkeen päätyttyä. MAASEUTUTORILLA Syksyinen maaseudun toritapahtuma, josta luodaan perinne jatkumaan myös hankkeen päätyttyä. Maaseutupäivän tavoitteena on maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen laajalle väestölle tekemällä viestinnästä helposti tavoitettavaa ja osanottokynnyksetöntä. Toritapahtuman aktiviteettejä ovat maaseudun yrittäjyyden esitteleminen, suoramyynti, kotitalousneuvonta, kylien ja kylätoiminnan esittely sekä maaseudun yhdistystoiminnan esittely. 4

5 MAASEUDUN ELONKIERTO Pellonlaita- tyyppinen esittelytilaisuus- ja luentosarja, jossa osanottajat perehdytetään maatalouden kasvukauden aikaisiin peltoviljelytapahtumiin. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa luennoitsijat esittelevät maa- ja metsätalouden viljelytoimenpiteitä, sekä pellon sadon siirtymistä jalostus- ja ravintoketjussa eteenpäin eläinten rehustuksen kautta elintarvikkeiksi. Projektin toinen osa-alue on perehdyttää osanottajat maatila- ja maaseutuyritysvierailuin siilinjärveläiseen maaseudun yrittäjyyteen. Projektin tilaisuudet antavat kattavan kuvan siilinjärveläisen maaseudun toiminnoista. VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Projekti on siilinjärveläisen maaseudun kulttuuriympäristökohteiden, luonnonsuojelualueiden ja muinaismuistokohteiden esittelytilaisuus- ja luentosarja. Projektin tilaisuuksissa osanottajat perehdytetään siilinjärveläisiin kulttuuriympäristökohteisiin, luonnonsuojelualueisiin ja muinaismuistokohteisiin luentosarjalla. Luentosarjaa seuraa kohteissa järjestettävät esittelytilaisuudet. Luennot järjestetään yhteistyössä ko. alojen asiantuntijoiden kanssa. Esittelytilaisuuksia järjestettäessä verkostoidutaan kohteiden kyläyhdistysten kanssa. Tavoitteena on edistää siilinjärveläisten lähiasuinympäristönsä arvostusta ja edesauttaa luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimista. 1.2 TULOSTAVOITTEET 1. Siilinjärveläisten maaseututuntemus on merkittävästi korkeampi. 2. Projektin verkostoitumisen myötä syntynyt maaseutuhenki on pitkäkestoisesti parantanut maaseudun ilmapiiriä. 3. Siilinjärveläisten maaseutuyritysten lähitoimintaympäristö on yrittäjyyteen kannustavampi. 1.3 TULOSTEN LAADULLINEN MITTAROINTI Siilinjärveläisille päiväkotiryhmille suoritetaan otantatutkimus, jolla kartoitetaan lasten maataloustuntemusta ja mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta. Siilinjärveläisille suoritetaan laadullinen satunnaisotantatutkimus jolla kartoitetaan maaseutumielikuvaa. Kaikki tutkimukset toistetaan projektin jälkeen. 5

6 2 HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 ORGANISAATIO Hanketta hallinnoi MTK Siilinjärvi. Se on vuonna 1921 perustettu maaseudun paikallinen edunvalvoja. Sen perustehtäviin kuuluu maaseudun elinvoiman, yrittäjyyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vuonna 2006 siihen kuului 636 jäsentä. Hankkeen johtamisesta ja projektien ohjauksesta vastasi ohjausryhmä. Käytännössä koko ohjausryhmän rooli oli päälinjojen seuraaminen. Ohjausryhmän puheenjohtajan rooli oli merkittävä. Ohjausryhmän kokoonpano: Ari Miettinen, puheenjohtaja, MTK Siilinjärvi Reeta Rönkkö, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Erkki Väätäinen, Siilinjärven kunta Heikki Jääskeläinen, MTK Siilinjärvi Päivi Hyvönen, kehittämisyhdistys Kalakukko ry Pekka Stjerna, Pohjois-Savon TE-keskus Heikki Konttinen, hankesihteeri, MTK Siilinjärvi 2.2 TYÖPANOS Hankkeen hallinnoinnista vastasi MTK Siilinjärvi. Hankkeen suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen oli ostettu työpanosta ostopalveluna. 2.3 TALOUS Hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli budjetoitu Hankkeen toteuttamisen varmisti sille myönnetty Leader-rahoitus. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n kautta rahoituksesta tuli 80 %. Siilinjärven Maataloussäätiö myönsi rahaa hankkeelle Lopusta rahasta vastasi MTK Siilinjärvi. Omarahoitusosuuden kattamiseen ei käytetty talkootyötä. 2.4 TARVE Hankkeen tarve muodostui Siilinjärven Kunnan väestönkasvun myötä. Siilinjärvi on viime vuosina ollut Pohjois-Savon ainoa kunta, jonka asukasluku on säännöllisesti kasvanut. Myös Siilinjärven maaseutualueiden väestökehitys on ollut kasvava, koska suuri osa siitä sisältyy Kuopion (30 minuutin) työssäkäyntialueeseen. 6

7 Kaavoituksellisesti maaseutualueet ovat pääosin kaavoittamattomia. Maakuntakaavan ohjauksessa ne on merkitty pääosin MT-merkinnällä. Tästä johtuen asutuksen levittäytyminen Siilinjärven taajamien ulkopuolelle tullee jatkossakin olemaan kaavoituksellisesti ohjauksetonta mutta kiihtyvää. Asutuksen leviäminen satunnaisesti maaseutualueille tuo luonnollisia sopeutumispaineita maaseudulla toimiville, erityisesti investoiville maatiloille ja maaseutuyrityksille. Maaseudulle muuttavien siilinjärveläisten maaseutu- ja maataloustietämys on huomattavan alhainen, koska suuri osa muuttajista on kaupunkilaistaustaisia. Samanaikainen maaseudulla toimivien maatilojen nopea yksikkökoon suurentuminen tuo haasteita maaseutu-kaupunki vuorovaikutussuhteen toimivuudelle. Siilinjärveläinen maatalous ja maaseudun yritystoiminta on perinteisesti ollut kaikilta rakennetunnusluvuiltaan maakunnan kärkeä. Viljelijöiden keski-ikä on maakunnan keskiarvoa alhaisempi ja teknologian hyödyntämisessä (esim. lypsyrobotit) viljelijät ovat ns. varhaisia omaksujia. Kulttuuriympäristönä siilinjärveläinen maaseutu edustaa tyypillistä ihmisen luoman ympäristön ajallista, tyylillistä ja maisemallista kerrostumaa. Siilinjärven maaseudulla on asuttu tiettävästi jo vuotta sitten. Siilinjärveltä tehtyjen löytöjen perusteella on nimetty esim. Pöljän ja Jyskän keramiikka, ekr. Luonnonvaratalous on muokannut Siilinjärven maaseutua jo noin 500 vuoden ajan, ensin kaskeamalla ja 1800-luvulta alkaen peltoviljelyn ja intensiivisen kotieläintalouden voimin. SIILINJÄRVELLÄ ON: lypsylehmiä n (kaikki naudat, yhteensä m ) lypsyrobotteja 9 kpl hevosia n. 220 lampaita n. 600 sikoja n peltoa n ha n. 18 % kunnan maapinta-alasta metsää n ha n. 64 % kunnan maapinta-alasta (v tiedot) (lähde: Siilinjärven kunnan maataloustoimisto, Metsänhoitoyhdistys) 7

8 3 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Toimintaa toteutettiin neljän eri teeman alla: 5. Maaseutukylpy 6. Maaseutu torilla 7. Maaseudun elonkierto 8. Viljellen ja varjellen maaseutua 3.1 MAASEUTUKYLPY Alle kouluikäisille lapsille suunnattu tiedotusprojekti, jossa lapsille luotiin kokemuksia siilinjärveläisestä maaseudusta. Toiminta kohdistui hoitopaikkojen kautta siilinjärveläisissä päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oleviin lapsiin. Vuoden aikana kaikille halukkaille ryhmille annettiin SiilinMaalla kansiot, joihin on koottu tietoa maaseudusta ja eri tuotantosuunnista. Päiväkotien oli mahdollisuus saada kummivierailu. Lisäksi kaikki halukkaat ryhmät pääsivät tutustumiskäynnille siilinjärveläiseen maaseutuun MAATILAKUMMIT JA VIERAILUTILAT Viljelijöille tiedotettiin hankkeen alussa suunnitellusta toiminnasta. Asiasta kiinnostuneita innostettiin mukaan henkilökohtaisen keskustelun avulla. Vierailujen sisältöä ja kummien toimintaa mietittiin yhdessä yhteisessä koulutustapahtumassa. Esiintymiskynnystä pyrittiin madaltamaan tapahtumaan liitetyllä esiintymiskoulutuksella. Uusia vierailutiloja ja maatilakummeja ilmoittautui mukaan loppuun asti. Jopa niin ettei hankkeen aikana kaikilla halukkaille tiloilla ehtinyt vierailuryhmää käymään SIILINMAALLA KANSIOT Kaikille halukkaille ryhmille koottiin tietopaketti maaseudun itseopiskeluun. Materiaali annettiin kansioon koottuna. Kansion saivat sekä päiväkodit ryhmittäin että perhepäivähoitajat. Päiväkodit saivat kansiot kummivierailun yhteydessä. Perhepäivähoitajille luovutettiin kansiot heidän iltakokouksissaan. Samalla kansion sisällöt käytiin läpi. 8

9 Kansion aineiston tavoitteena oli innostaa omatoimiseen tutustumiseen. Sisällössä oli eri ikäryhmille suunnattua materiaalia. Kansion käyttäjillä oli lupa esimerkiksi kopioida materiaalia ryhmän käyttöön. Kansion sisältö: hanke-esite (kuvaus hankkeesta, tietoa Siilinjärven maataloudesta, yhteystiedot) Maatilan päivä poltettu dvd. Kopioitu Finfoodin luvalla heidän wwwsivuiltaan. Mistä maito tulee? (Maito ja terveys ry) Missä leipä kasvaa? (Lasten keskus) Mantelimutkan koululaiset (Finfood) Hunajainen resepti- ja väritysvihko (Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry) Pellolta pöytään (MTK) Maatilan eläimet (MTK) Onnelan maatila (Mela) Tutustu suomenhevoseen (Agropolis Oy) Kaverin kanssa kalaan (Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö) Puuhakirja (Finfood) Ruoan reitti julistesarja lapsille (Finfood) KUMMIVIERAILU Kaikkiin päiväkoteihin tarjottiin toiminnan käynnistämiseksi valmista runkoa. Päiväkodit valitsivat itse sopivan ajankohdan toteutukselle ja ryhmäjaon. Toiminnan runko: Päiväkoteihin toimitettiin lasten vanhempien täytettäväksi kyselylomakkeet (liite 1 ja liite 2). Tavoitteena oli saada yleistietoa perheiden tietämyksestä maataloudesta ja ruoan tuottamisesta. Vanhemmat palauttavat lomakkeet päiväkoteihin nimettöminä. Lapset piirsivät aiheesta Mitä maatilalla näkyy? Maatilakummi vieraili päiväkotiryhmän luona. Kummi kertoi minuutin vierailun aikana lapsia kiinnostavista maatalousasioista. Kummivierailun yhteydessä päiväkoteihin jätettiin SiilinMaalla -kansio. Tiedotettiin maatilavierailun mahdollisuudesta Toivottiin, että lapset piirtäisivät vielä uudestaan maatila-aiheesta Uusinatakysely lasten vanhemmille. Tämän kyselyn tarkoituksena oli selvittää vanhempien käsityksiä toteutuneesta SiilinMaalla toiminnasta. 9

10 3.1.4 TILAVIERAILU Ryhmille järjestettiin tutustumiskäynti maaseudun kohteeseen. Perillä oloaika oli ryhmästä riippuen 1 2 tuntia. Hanke kustansi ryhmille matkat ja kohteesta mahdollisesti syntyvät kulut. Osalla ryhmistä oli omat eväät mukana. Tilat ohjeistettiin niin, etteivät he järjestä tarjoilua eikä vierailu kohdistu päärakennukseen. Navetoihin menoa ei suositeltu alle esikouluikäisille. Syynä oli naudoissa mahdollisesti piilevänä esiintyvä ehec-bakteeri. Ehec on luokiteltu ihmisillä yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Torjunnaksi riittää yleensä henkilökohtainen hygienia. Eläintautien torjuntayhdistys eikä läänineläinlääkäri pitäneet lapsien vierailuja tiloilla riskitekijänä eläintautien leviämisen kannalta. Lapset pukeutuivat asiayhteyteen sopiviin omiin ulkovaatteisiin ja kumisaappaisiin. 3.2 MAASEUTUTORILLA Maaseutupäivän tavoitteena oli maaseudun ja maaseudun yrittäjyyden esitteleminen helpossa muodossa laajalle yleisölle. Hankkeen aikana kokeiltiin kahta erilaista toritapahtumaa. Ensimmäinen oli Siilinjärven Yrittäjien ja Siilinjärven kunnan järjestämä joulukauden avajaiset. Siinä toimme tilaisuuteen maaseututeemaa muuten varsin kaupallisuuteen tähtäävässä tapahtumassa. Oma syksyinen maaseudun toritapahtuma toteutettiin syksyllä 2007 lähiruokateemalla. Siilinjärven torilla tarjottiin 300 annosta sipulikeittoa. tarjoilukatokseen oli tuotu näytille pellonantimia. Tuottajat olivat pukeutuneet oransseihin liiveihin erottuakseen joukosta. Tapahtumaan oli varattu jaettavaksi perusmateriaalia maataloudesta. Esitteiden ja oppaiden jako toteutettiin henkilökohtaisesti. Eli kotiin viemiset lähtivät saatesanojen kanssa. Jos sipulikeitto oli suunnattu enemmän aikuisille, niin jaettavan materiaalin ja ohjelman kohdalla ei unohdettu lapsia. Torilla järjestettiin polkutraktorimarssi. Sen perusajatuksena oli, että kaikkiin Siilinjärven päiväkoteihin lahjoitettiin polkutraktori. Tuottajien lapset polkivat torin ympäri ja jokainen traktori luovutettiin asiaankuuluvien luovutusasiakirjojen kanssa päiväkodeista saapuneille vastaanottajille. 10

11 Polkutraktoreita luovutettiin 15. Yksi traktoreista meni odottamaan uuden päiväkodin valmistumista. Polkutraktoreiden toivottiin muistuttavan ruoan tuottamisesta: Kun liikenteessä näkee oikean traktorin, niin se on merkkinä siitä, että lähellä tuotetaan ruokaa. 3.3 MAASEUDUN ELONKIERTO KYLTIT Teema toteutettiin peltojen laitaan heti kevättöiden jälkeen laitettavilla kylteillä. Kyltit oli suunnattu ensisijaisesti kävellen ja polkupyörillä liikkuville. Ajatuksena oli, että säännöllisesti kohteiden ohi kulkijat voivat seurata kasvin kehitystä kylvöstä sadonkorjuuseen. Selkeiden kylttien toivottiin innostavan sekä itseopiskeluun että alitajuiseen tiedostamiseen. ORVOKKIPÄIVÄ Toukokuun 4. päivänä lahjoitettiin Siilinjärven päiväkoteihin ja perhepäivähoitajille yhteensä orvokkia. Päiväkodit saivat orvokkia ja jokainen perhepäivähoitaja 5 orvokkia. Jokainen vastasi itse istutuspaikkojen valmistelusta. Siilinjärven kunta toimitti tarvittavat mullat. Vinkit kukkapenkkien tekemiseen jaettiin sähköpostilla. Ideana oli, että lapset pääsevät istuttamaan itse kukat ja hoitavat niitä syksyyn asti. KASVIMAAT Orvokkien innostamana koko kesän auki olevia päiväkoteja rohkaistiin kasvimaiden perustamiseen. Kaksi päiväkotia lähti mukaan. Siilinjärven kunta rakensi kehikot kasvimaille ja hanke vastasi mullasta, siemenistä ja välttämättömistä hoitotarvikkeista. Kuopion puutarhaseuran edustaja avusti ja konsultoi koko kesän kasvimaahan liittyvissä asioissa. 11

12 3.4 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA Laajemmalle yleisölle suunnattu maaseudun esittelytilaisuus toteutettiin SiilinMaalla ravien ja Joulukierros Siilinmaalla merkeissä. Lisäksi yksittäiseksi kohderyhmäksi valittiin Siilinjärven Yrittäjät. Siilinjärven kansalaisopiston kurssitarjonnassa oli SiilinMaalla ruokakursseja. SIILINJÄRVEN KANSALAISOPISTON SIILINMAALLA RUOKAKURSSIT Kansalaisopiston kurssitarjontaan tuli perusraaka-aineisiin pohjautuvia ruokakursseja. Erottuakseen runsaasta kurssitarjonnasta ne saivat nimekseen SiilinMaalla ruokakurssi. Järjestäjän yllätykseksi kaikille kursseille löytyi osanottajia. Tähän mennessä suosituimmaksi osoittautunutta kurssia ruisleivän leivonta, on järjestetty jo kolme kertaa. Sen kurssin erikoisuutena on ollut se, että leivät paistetaan leivinuuneissa ja kurssipaikkana on kotileipomo. Muu kurssit ovat olleet kukko-, leipä- ja kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset -kurssi. SIILINMAALLA ILTA VILJELIJÖILLE JA YRITTÄJILLE Samaan tilaisuuteen oli kutsuttu niin siilinjärveläisiä viljelijöitä kuin yrittäjiä. Tarkoitus oli vaihtaa tietoja molemmista aloista. Iltaan sisältyi yhteistyötä käsittelevän luennon ja yhteisen ohjelman lisäksi vapaata keskustelua. Sen aikana oli mahdollisuus tutustua toisiin ja luoda uusia kontakteja. Ilta koettiin raja-aitoja kaatavaksi. SIILINMAALLA RAVIT SiilinMaalla ravit nimellä ajettiin Kuopion raviradan yhdet toto-tv ravit. Ravit palvelivat maaseudun esittelyä kahteen suuntaan. Ravien vakiokävijöille vietiin palanen maaseutua. Ravien yhteydessä oli mahdollista päästä hevosten vetämien kiesien kyytiin, ponin kärryille tai selkään. Ulkonuotiolla pystyi lämmittelemään ja paistamaan oman makkaransa. Voittajavaljakoille annetut korit siilinjärveläisten tuottajien tuotteista veivät lähiruoka-ajatusta eteenpäin. Raveissa SiilinMaalla sai aivan uuden tyylistä näkyvyyttä. Raveihin jaettiin vapaalippuja halukkaille siilinjärveläisille perhepäivähoitajille ja Siilinjärven MTK:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin ravien yhteydessä. Uusi joukko ihmisiä sai kosketuksen hevostalouden urheilulliseen muotoon. 12

13 JOULUKIERROS SIILINMAALLA Joulukuun 1. päivänä järjestettiin Siilinjärven maaseudulle avoimien ovien päivä erilaisiin kohteisiin. Omatoimisesti liikkuvat kävijät pystyivät valitsemaan kiinnostavat kohteet. Vierailupaikat oli valittu niin, että ne pystyttiin yhdistämään jouluteemaan. Kohteet: Laitilanmäen mylly Hannu Laitisen tilamylly. Viljelijä jauhaa omia luomuviljoja ja myy niitä myllyltä käsin. Mahdollisuus tutustua myllyn toimintaan, ohrapuuromaistiaiset ja tuotteiden ostomahdollisuus Keramiikkastudio Jenni Linnove Esimerkki paluumuuttajasta. Linnove on kunnostanut kotitilansa navettaan keramiikkapajan ja myymälätilat. Joulupuodissa oli tarjolla myös muiden käsityöläisten tuotteita. Vieraat pääsivät maistelemaan glögiä tilan päärakennuksen vanhassa tuvassa. Mattilan hevostila Tutustuminen monipuoliseen hevoskohteeseen. Tilalla on sekä ratsu- että ravihevosia. Päivän aikana halukkailla oli mahdollisuus päästä rekiajelulle. Tallikahviossa pystyi lämmittelemään glögin äärellä. Tilalta pystyi varaamaan vaikka hevosella tehtävän metsäretken jouluvieraille. Riihikalleria Monelle siilinjärveläisellekin tuntematon kohde. 10-vuotisjuhliaan viettävässä paikassa voi tutustua käsin autettuun luonnontaiteeseen. Erikoisuutena kohteessa on kappeliksi siunattu tuulimylly. Muistoksi vierailusta kävijät saivat käsintehdyn itikkapöntön. 13

14 4 HANKKEEN ANALYSOINTI Hankesuunnitelmassa toiminta oli jaettu neljän eri teeman alle. Käytännössä useat tapahtumista palvelivat samanaikaisesti useampaa teemaa. Vuoden aikana kertyi monia yleisluontoisiakin ajatuksia toiminnan kehittämiseksi. 4.1 TIEDOTTAJA Tapahtumista on jaettava tietoa kaikille sidosryhmille. Viesteihin on pystyttävä luottamaan. Lisäksi niiden on tavoitettava vastaanottajat oikea-aikaisesti. On liikaa luultu, jos nykyaikaisessa tietotulvassa kuvitellaan, että tapahtumien oma vetovoima riittää tavoittamaan halutut kohteet. Tiedottamisessa on varmistettava, että sisäinen tiedottaminen toimii. Toiminnan jatkumisen kannalta kulloisellakin ydinjoukolla on oltava tieto asiasta ennen muita. Tiedotusvälineiden suuntaan on oltava rehellinen. Ei pidä mennä lupamaan liikaa, mutta kuitenkin on onnistuttava herättämään mielenkiinto. Tiedottamisessa on kuvattava tapahtuma, tavoitteet ja kohderyhmä. Lisäksi on muistettava mainita tilaisuuden kestosta, tarjoilusta ja paikasta. On kohteliasta mainita vaatetuksesta, jos tiedotteesta ei ilmene esim. sitä, että tapahtuma on ulkona. Osoite, ajo-ohje ja yhteyshenkilö ovat jokaisen kutsun vakiotietoja. Silloin kun kysymys on vapaaehtoisesta toiminnasta, on varmasti syytä miettiä sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen työmäärää. Onko tarpeellista nimetä erikseen siäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta vastaavat henkilöt? Tiedottaja voi toimia myös jäsentiedotteen ja www-sivujen vastuuhenkilönä. HAASTAVAA on löytää tiedottamisen tasapaino. Mikä on riittävästi mutta ei liikaa? Tiedottamisessa on oltava liikkeellä hyvissä ajoin. Tiedottajan omat mieltymykset eivät saa ohjata tiedottamista. Tietoa on jaettava kaikille kohderyhmille tasapuolisesti ja ennakkoluulottomasti. 14

15 4.2 WWW-SIVUT SiilinMaalla maaseutuviestintähanke ja MTK Siilinjärvi saivat alkuvuoden 2007 aikana yhteiset www-sivut. Sivuilla oli yhteisten uutiset ja ajankohtaiset osioiden lisäksi omat sivut järjestölle ja hankkeelle. Toimintatapa lisäsi omalta osaltaan SiilinMaalla termin tunnettavuutta. Yhteisten sivujen myötä potentiaalisten kävijöiden määrä sivuilla lisääntyi. Sivut löytyvät osoitteesta. Sivujen suosiota lisää paikallisjärjestön vuokramökin varausjärjestelmän löytyminen samasta osoitteesta. Hankesuunnitelmassa ei oltu mainittu www-sivujen tekemisestä. Niihin tarvittava aika ja raha otettiin muista osioista. Heti hankkeen alkuvaiheessa kävi hyvin selväksi, että sivujen olemassaolo on välttämätöntä tapahtumien tiedottamisen kannalta. HAASTAVAA on sivujen pitäminen ajan tasalla. 4.3 LUVAT Lasten parissa taphtuvaa hanketyöskentelyä kankeutti lasten henkilöllisyyden suojeleminen. Lasten henkilötiedot eivät saaneet tulla tietoomme. Lapsia ei myöskään saanut kuvata ilman vanhempien lupaa. Erillinen lupa olisi tarvittu internetissä tai dvd-tallenteissa näkyville lapsille. Lasten piirrustuksetkin pystyivät päätymään käyttöömme ainoastaan vanhempien luvalla. Päiväkodit hoitivat luvat. Hoitajilla oli tiedossa, jos jotakin lapsista ei saanut kuvata. Kuvausluvat selvitimme niihin tapahtumiin, joissa oli tiedotusvälineitä paikalla. Lasten kuljettamiseen vierailukohteisiin tarvitaan ammattiliikennöitsijäluvan haltija. Esimerkiksi pientenkin perhepäivähoitoryhmien liikuttamiseen tarvitaan hyväksytty autoilija. Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat voivat päättää toisin. Päätöksen on oltava yksimielinen. Maaseutuvierailuun osallistuvien lasten hoitopaikassa voimassaolevat vakuutukset olivat voimassa myös retkien ajan. Erillisiä vakuutukisa ei tarvittu hankkia. 15

16 4.4 MAASEUTUKYLPY VAHVUUDET Innostuneita tiloja, kohteita ja kummeja on tarjolla. Siilinjärven kunnan päivähoidon hallinnossa on suhtauduttu maaseudun tunnetuksi tekemiseen myönteisesti. Lasten kautta tietoa saavat hoitajat ja lasten perheet. Jaettava materiaali soveltuu itseopiskeluun. Se innostaa lapsia ja antaa perustietoja myös hoitajille. HEIKKOUDET Vaatii vielä organisoijan, joka sopii vierailut tilojen kanssa. Esiintymisvalmiuksien harjaantumattomuus: omaa tuotantosuuntaa esitellessä käytetään helposti ja huomaamattomasti ammattislangia. Päiväkotien, perhepäivähoidon ja tilojen päivärytmien sovittamisessa saatetaan tarvita hieman joustamista. Päiväunet, ruokailut, ruokinnat ja eläintenhoitotyöt rytmittävät aikataulun rakentamista. MAHDOLLISUUDET Vuosien varrella ryhmät voivat tutustua hyvinkin erilaisiin kohteisiin Esiintymistaidon lisääntyminen kohdetiloilla ja kummeilla. Tilojen pihapiirien pysyminen edustuskunnossa. Materiaalin toimittaminen hoitopaikkoihin on helppo tapa kontaktien ylläpitämiseen. Tilojen kuvauksien ja yhteystietojen laittaminen Internetiin. Sähköisen tiedonvälityksen arkipäiväistymisen myötä tilojen ja hoitopaikkojen on helpompi vaihtaa aika ajoin kuulumisia. UHAT Omatoimisessa tilojen valinnassa on vaarana, että samoja tiloja kuormitetaan liikaa. Yhden ryhmän myönteinen kokemus saa toisetkin ryhmät innostumaan samasta kohteesta. Ryhmien kyyditsemiseen tarvitaan liikenneluvan omaava yrittäjä. Yrittäjät rinnastavat kuljetukset rutiinikuljetuksiin, jolloin hinnasta neuvottelu vaikeutuu. IDEA Henkilökohtainen todistus / diplomi vierailusta: Tilojen käyttöön diplomipohja, mistä ilmenee kuka, minne ja milloin vierailu on tehty. Kummieläin tai kasvi: Esimerkki 1. vasikka, jolle lapset antavat nimen ja jonka elämänkaarta he voivat seurata. Esimerkki 2. perunapelto, jonka istuttamiseen ja perunannostoon lapset voivat osallistua. Toteutukseen riittää varsin lyhyt pätkä perunapenkkiä. 4.2 MAASEUTUTORILLA 16

17 4.5 MAASEUTUTORILLA VAHVUUDET Siilinjärven tori on keskeisellä paikalla ja remontin jälkeen hyvin sähköistetty. Kunnassa on monipuolista erikoistuotantoa perusmaatalouden lisäksi esille tuotavaa riittää HEIKKOUDET Tiedottaminen on kallista. Ulkoilmatilaisuudessa ollaan säiden armoilla. MAHDOLLISUUDET Kauppojen yhteistyö esim. lähiruokatapahtumissa. Tietoiskuja myös kaupoissa. Tapahtuman voi järjestää muuallakin kuin keskuskorttelin torilla. UHAT Ei tavoiteta haluttua yleisöä. Kilpailevat tapahtumat lähialueilla Joka kerta on keksittävä uusi vetonaula, millä ihmiset saadaan liikkeelle. On mietittävä tarkasti yhteistyökumppanit, jotta saatava hyöty jakautuu tasapuolisesti. IDEA Tiedottaminen: Opasteet torille myös parkkipaikoilta. Kauppojen ovilla sisäänheittäjät torille. Yleisöä on rohkeasti mentävä jututtamaan myös alueen ulkopuolelle ja houkuteltava sieltä tapahtumapaikalle. 17

18 4.6 MAASEUDUN ELONKIERTO VAHVUUDET Esim. peltokyltit kestävät usean vuoden käyttämisen, jolloin kustannukset pysyvät kohtuullisina. Orvokkitempaus tuo koko kunnalle myönteistä julkisuutta. Päiväkotien kasvimaat ovat edullisia toteuttaa ja niissä riittää lapsille tekemistä koko kasvukaudeksi. MAHDOLLISUUDET Pienellä työmäärällä on saavutettavissa laajaa näkyvyyttä Orvokkitapahtuma on helppo tapa luoda suhteita liikemaailmaan. Kasvimaat voi laajentaa myös perhepäivähoitajille. Vaikka ei olisi käytettävissä omaa pihaa, oikeanlaisia kasveja voi kasvattaa myös parvekkeella ruukuissa. Yhteistyö eri järjestöjen ja seurojen kanssa. HEIKKOUDET Tarvitaan henkilöitä, jotka ottavat organisointivastuun. Jotta suuri määrä kukkivia orvokkeja saadaan heti toukokuun alussa, on tilaukset tehtävä erittäin hyvissä ajoin. Kasvimaiden hoitoon on oltava tarjottavissa neuvoja. UHAT Tiukka lainsäädäntö esimerkiksi pelloille laitettaville kylteille. Hankkeessa kokeiltiin alakoululaisille suunnattua kilpailua Kasvunihme SiilinMaalla. Ilmeisesti tieto ei edennyt opettajilta oppilaille. Tiedottamisella on pystyttävä tavoittamaan oikeat kohdehenkilöt aikaiset innostujat. IDEA Tiedotusvälineet saadaan innostumaan aiheesta, kun tapahtumasta tai tilaisuudesta järjestetään keskitetty tilaisuus. Esim. orvokkien istuttamista voi seurata ennalta nimetyssä paikassa. Uutisoinnissa on huomioitava lehtien aineistopäivät. Tasapainoilua yleisötapahtumien kanssa aiheuttaa se, että ihmiset pääsevät yleensä lähtemään parhaiten viikonloppuisin mutta toimittajat tulevat varminten paikalle arkipäivänä normaalina työaikana. 18

19 4.7 VILJELLEN JA VARJELLEN MAASEUTUA VAHVUUDET Paljon sopivia kohteita ja innoittajia Joistakin tapahtumista voi tehdä vuosittain toistuvan: esim. ravit, joulukierros ja kirkkopyhä. Kansalaisopiston hyödyntäminen HEIKKOUDET Siilinjärven luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit ja perinnemaisemat ovat pääsääntöisesti yksityisten hallinnassa. Kohteista halutaan usein pitää matalaa profiilia niiden rauhan säilymiseksi. MAHDOLLISUUDET Rajattomat yhteistyömahdollisuudet Useita luontopolkuja ja ulkoilureittejä kunnan alueella. Paikkojen ja sisällön yllättäviä yhdistelmiä. Teemavuosia ja tapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa esim. yrittäjät UHAT Aihetta katsotaan liian suppeasti. IDEA SiilinMaalla sanan esilletuominen ja pinnalla pitäminen yhteistyökumppaneiden kanssa: Siilinjärven maaseudusta käytetään aina kuin mahdollista nimitystä SiilinMaalla Paikallisuutta käsitteleviä kursseja Kansalaisopistoon SiilinMaalla nimellä SiilinMaalla merkin rekisteröinti tuottajien käyttöön Ruokakaupoissa merkitään paikalliset tuotteet SiilinMaalla merkillä 19

20 5 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN PIIRUSTUKSET Siilinjärveläisten päiväkotiryhmien mielikuvia maataloudesta ja maaseudusta seurattiin lasten piirustusten kautta. Lasten toivottiin piirtävän aiheesta Mitä maatilalla näkyy? ennen kuin ryhmä alkoi käsitellä SiilinMaalla-teeman maatalous- ja maaseutuasioita. Piirtäminen toivottiin toistettavan maatilavierailun jälkeen. Hankkeen käyttöön palautettiin yhteensä noin 310 piirustusta. IDEA Kertyneistä piirustuksista voi järjestää näyttelyn esim. tulevan lähiruokatapahtuman yhteyteen. KYSELYT Maaseudun tuntemusta ja mielikuvia selvitettiin päiväkotilasten vanhemmille tehdyllä kyselyllä. Kysely oli kaksiosainen. Päiväkodit saivat itse päättää kyselyn toteuttamisesta. Ensimmäistä kyselyosiota palautettiin runsaammin kuin jälkimmäistä. Osasyy voi olla se, että jälkimmäisellä kyselyllä haluttiin selvittää toiminnan onnistumista ja palaute saatiin päiväkotihenkilökunnan välittämänä suullisesti. Kyselyä 1 palautettiin 138 kappaletta. Kyselyä 2 palautettiin 6 kappaletta. ESITE Hankkeella oli oma esite, mistä kävi ilmi hankkeen tavoitteet ja toimintatapa. Taskukokoisessa esitteessä oli myös yleistietoa Siilinjärven maaseudusta. Siilinjärven kunta oli valmistanut useamman sivun siilinjärven maaseutua käsittelevää materiaalia SiilinMaalla nimikkeen alla. Se oli tarkoitus julkaista joka toinen vuosi kunnassa paikallisten Leijonien toimesta julkaistavassa ja jokaiseen siilinjärveläiseen talouteen jaettavassa palveluhakemistossa. Latomisessa tapahtuneen virheen takia kyseisiä sivuja ei julkaistu. 20

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39

Päiväkotien ja ryhmäperhepäivähoidon asiakaskysely - Perusraportti. Vastaajien määrä: 39 Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin 17.3.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Vastaajia oli yhteensä 60. Kyselyn tuloksia käytetään päivähoidon toiminnan kehittämiseen. Kyselyn aikana lapsia oli päivähoidossa

Lisätiedot

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA

OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA OHJE TUENSAAJALLE SEURANTATIETOJEN TOIMITTAMISESTA Seurantatietojen tavoitteiden saavuttaminen kertoo hankkeen onnistumisesta. Tuensaaja sitoutuu toimittamaan seurantatiedot myönteisen tukipäätöksen saatuaan.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET 2012-2013 2/5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Missio 2. Nykytila-analyysi ja johtopäätökset analyyseista 3. Pelikenttä 4. Visio 5. Päämäärät 6. Menestyskonsepti 7.

Lisätiedot

Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy. Hankekehittäjä Piritta Sokura

Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy. Hankekehittäjä Piritta Sokura Ruokaketjun hankejärjestelmä kehittyy Hankekehittäjä Piritta Sokura Ruokaketjuhankkeet Hakuaika 11.8.-8.9.2014 (1 kk) 78 hakemusta 47 hyväksyttyä/osittain hyväksyttyä hakemusta 30 hanketta keskittyen pääpainoalueisiin,

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen

Raision kaupunki - Kouluruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu 2016 / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki - ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Toukokuu / Sari Koski, Anne Haapanen Raision kaupunki ruokailun asiakastyytyväisyyskysely Sisältö Johdanto ja taustatiedot Yhteenveto Vertailuaineisto

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten?

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen Viestintäkanava valitaan

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskus Luke Suomenhevosen jalostusohjesäännön uudistaminen, Tampere 9.5.2015 Yhteiskunnan muutos hevostalouden

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia

Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja energia MUISTIO Lasten maaseutuparlamentti suunnittelupalaveri 2 Paikka: Etelä-Savon ELY- keskus Aika: 8.10.2013 klo 9:00-11:15 Paikalla: Maija Puurunen, Yksikön päällikkö, Etelä-Savon ELY-keskus, maaseutu ja

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) Jaakko Nuutila MTK ry PL 510 00101 Helsinki 1/6 Laatuketjun hanke 2008 nro 5676 Kummitilatoiminta päiväkodeille ja peruskouluille LOPPURAPORTTI Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central

Lisätiedot

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa

Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Jatkokehittämisen ideoita nuorten vastavuoroisesta palautteesta Ohjaamoissa Juva 8.12.2016 Heikki Kantonen TKI asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Etelä-Savossa on kokeiltu palautteen keräämistä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015 Hyvinvointivaliokunta AIKA 02.06.2015 klo 14:00-17:44 PAIKKA Hirsikampus/Kaupungintalo, Kotka Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Hämäläinen Henrik 14:00-17:44 Puheenjohtaja Ollila Alpo 14:00-17:44 Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke Kouluyhteistyö - Noljakan koulu Kouluyhteistyön sisältö 1. luokat kasvimaan kylvö 2. luokat kasvimaaretki ja eläinperheet 3. luokat ötökkäpaketti 4. luokat lähikuvassa

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la

Nuorisokongressi Anjala. Anu Gretschel, tutkija. KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la Nuorisokongressi 30.9-2.10.2016 Anjala Anu Gretschel, tutkija 1 KESKUSTELUMENETELMÄ KESKUSTELUPÄIVÄ la 1.10.2016 Ryhmiin jako kolme viiden hengen ryhmää (piirien sekoittaminen) 1. Palvelujen arviointi

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5. Mitä

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus

LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Oppilaan sisäilmailmoitus

Oppilaan sisäilmailmoitus Oppilaan sisäilmailmoitus Työkalu kouluterveydenhuollon ja terveysvalvonnan yhteistyölle Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2016 Terveellisempiä ja turvallisempia toimitiloja 20.10.2016 Piritta Hirvonen Taustaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu.

Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu. Kunnanjohto Sitovat tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu 17 300 asukasta Asukasta/vuosi Alkuvuoden kehityksen perusteella tavoitteesta jäädään. Väestönmuutos tammimaaliskuu -25. Edellytykset vahvalle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen-Ahonen ja Mirella Korhonen Taustatietoja kyselyyn» Kysely toteutettiin lasten

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 PIIRIKUVERNÖÖRIN TIEDOTE TAMMIKUU 2013 ARVOISAT LEIJONAT, LEOT, LADYT JA PUOLISOT KAUSI ON PUOLIVÄLISSÄ Kausi on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Kiitokset klubeille ja jäsenille menneestä syksystä.

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot