Talousarvio Taloussuunnitelma Hyväksytty valtuustossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2015-2016. Hyväksytty valtuustossa"

Transkriptio

1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma Hyväksytty valtuustossa

2 1 KUNNAN STRATEGIA Ympäröivän maailman muutokset Kemiönsaaren strategia Vahva ja tasapainoinen talous Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Ympäristötekijät TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kuntatalous Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Toimintatalousosa Tuloslaskelma Investoinnit Toiminnan rahoitus Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Netto- ja bruttobudjetointi Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta

3 5 KUNTAKONSERNI Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto RAHOITUSOSA LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN LIITE Kemiönsaaren Vesi

4 1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ympäröivän maailman muutokset Kuntasektorilla on käynnissä poikkeuksellisen monia suuria rakenteellisia muutoksia. Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus kuntien valtionosuus ja rahoitusjärjestelmän uudistus kuntalain kokonaisuudistus sote-uudistus kuntien tehtävien arviointi kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu Hallituksen toteuttama kuntauudistus pohjautuu vahvoihin peruskuntiin. Näin vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on selkeästi yhdellä taholla. Uudistuksella turvataan kuntapalveluiden rahoituspohja ja parannetaan julkisen talouden kestävyyttä. Kuntarakennelaki Kuntarakennelaki tuli voimaan heinäkuussa Kuntien yhdistymisten selvitysvelvollisuus alkoi heti lain voimaan tultua. Laissa säädettyjä selvitysperusteita on kolme: palveluiden edellyttämä väestöpohja työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne kunnan taloudellinen tilanne Kuntien tulee ilmoittaa ministeriölle 30. marraskuuta 2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät kuntien yhdistymistä. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (ns. sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikaa koskevan säännöksen voimaantulosta säädetään vielä erikseen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain eteneminen on tiedossa tarkemmin. Sote-järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Kuntarakennelain tavoitteena on, että uudet kunnat ovat toiminnassa Valtuusto on päättänyt tehdä lain mukaisen yhdistymisselvityksen Paraisten kaupungin kanssa. Selvitystyö käynnistyi marraskuussa Kemiönsaaren kunnanhallitus ja Paraisten kaupunginhallitus ovat asettaneet yhteisen ohjausryhmän selvitystyötä varten. Väliraportti on tarkoitus antaa valtuustolle helmikuussa Tällöin päätetään selvitystyön jatkamisesta ja aikataulusta. Sote-uudistus Sote-uudistuksessa palvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Sote-alueella ja perustason alueella on aina vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Malli perustuu ajatukseen, jonka mukaan kunnassa on oltava vähintään asukasta, jotta sillä on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Alle asukkaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat kokonaisuudessaan sote-alueet. Laki on valmisteilla ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Mikäli laki tulee voimaan esitetyssä muodossaan, on Kemiönsaarella kaksi vaihtoehtoa: yhdistyä toisen kunnan kanssa niin, että kunta täyttää asukkaan kriteerin tai vaihtoehtoisesti luovuttaa koko sosiaali- ja terveydenhuolto Turun kaupungin sote-alueelle. 4

5 Kuntalain kokonaisuudistus Kuntalaki on kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Uudistuksella pyritään muun muassa ottamaan laissa huomioon kuntien muuttunut toimintaympäristö, kuten kunnan muuttunut asema palvelujen järjestäjänä ja tuottajana sekä tietoteknologian kehitys. Kuntalain valmistelussa kiinnitetään erityisesti huomiota kunnalliselle itsehallinnolle ja demokratialle perustuslaissa asetettujen vaatimusten toteutumiseen sekä perusoikeuksien turvaamiseen. Tavoitteena on, että uusi kuntalaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää sekä parantaa sen kannustavuutta. Yksinkertaistaminen tehdään vähentämällä merkittävästi nykyisiä laskenta kriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä. Kustannustenjaon tarkistuskäytäntö säilytetään osana järjestelmää. Tavoitteena on siirtyä kustannustenjaon tarkistuksessa nykyistä tiheämpään tarkistusajanjaksoon. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen tapahtuu samanaikaisesti, kun hallitus on päättänyt leikata valtionosuuksia 6,6 miljardia euroa viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jaettavaksi jää yhä niukemmat resurssit, joten uudessa järjestelmässä tulee tuskin olemaan voittajia. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOT Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme 5

6 KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikataulu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2014 aikana 1. Kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus Mikä: Kuntarakennelaki on tullut voimaan, ja laki edellyttää, että kunnat aloittavat lain mukaisen yhdistymisselvityksen. Samanaikaisesti valmisteilla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki). Sote-laki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä Valtuusto on päättänyt tehdä lain mukaisen yhdistymisselvityksen Paraisten kaupungin kanssa. Kemiönsaaren kunnanhallitus ja Paraisten kaupunginhallitus ovat asettaneet yhteisen ohjausryhmän selvitystyötä varten. Aikataulu: Väliraportti on tarkoitus antaa valtuustolle helmikuussa Tällöin päätetään selvitystyön jatkosta ja aikataulusta. Resurssit: Poliittisesti asetettu ohjausryhmä ja toimialakohtainen valmisteluryhmä, joihin kuuluu virkamiehiä, jotka tuottavat materiaalia ohjausryhmälle. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Arvioitu kustannus: Valtio korvaa yhdistymisselvityskustannuksista enintään euroa. 2. Elinkeinoelämä Mikä: Elinkeinokysymysten käsittely. Elinkeinokysymykset hoidetaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja pitkän aikavälin tavoitteena on tulla alueen elinkeinoystävällisimmäksi kunnaksi. Tarkoituksena on tukea nousujohteisia aloja Kemiönsaarella yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kemiönsaari haluaa myös houkutella uusia yrityksiä asettumaan paikkakunnalle, jotta Kemiönsaarelle saataisiin luotua uusia työpaikkoja. 6

7 Aikataulu: Aloitettu vuonna 2013, kun Kemiönsaari nimettiin äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka. Resurssit: Osaksi PULS-hankkeen (företagskoordination i strukturomvandling rakennemuutoksen yrityskoordinointi, hankkeen budjetti euroa) kautta ja osaksi normaalin budjetin kautta. Vastuu: Elinkeinotiimi (kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, yritysneuvoja, infrapäällikkö, elinkeinojohtaja, tekninen johtaja, matkailupäällikkö, elinkeinohankkeiden projektipäälliköt). 3. Lapsikylä Mikä: Esikoululle, päivähoidolle ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnalle rakennetaan uudet tilat Kemiön Amospuistoon, Amosparkens skolan yhteyteen. Samalla Amosparkens skola peruskorjataan. Aikataulu: Suunnittelu aloitetaan 2013, rakentaminen aloitetaan 2014, valmis syksyllä Resurssit: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö 5,35 milj. euroa 4. Tilankäyttö Mikä: Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Jatkuva Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Toimenpide merkitsee säästöjä. 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous Talous kääntyy hitaaseen kasvuun Euroalueen taantuman arvioidaan päättyvän vuonna 2013, mutta myös jatkossa kasvu pysyy hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä heikkona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Taustalla on finanssi- ja velkakriisistä johtuva euroalueen kasvupotentiaalin heikentyminen. Yhdysvaltain talous jatkaa hidasta elpymistään, ja maailmankaupan kasvu jatkuu poikkeuksellisen hitaana. Suomen bruttokansantuote supistuu 0,5 % vuonna 2013, ja talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvu-uralle vasta vuoden lopulla. Talousarviovuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Kasvua tukee euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuonna 2015 kasvuksi ennustetaan n. 2 %, ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen, ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Vuosina 2013 ja 2014 välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee 8,3 prosenttiin vuonna Työttömyys vähenee hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Julkinen talous pysyy lähivuodet alijäämäisenä Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista, työeläkerahastoista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden 7

8 rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy lähivuodet alijäämäisenä. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää 60 prosentin rajan vuonna Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Hallituksen talouspolitiikka tähtää talouden kasvupotentiaalin vahvistamiseen kestävällä tavalla, työllisyysasteen nousuun, kotitalouksien ostovoiman myönteiseen kehitykseen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten kohentamiseen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen tasapainottaa valtiontaloutta ja kääntää valtionvelka selkeään laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi hallitus on sitoutunut toteuttamaan valtion tuloihin ja menoihin kohdistuvia sopeutustoimia sekä uudistamaan talouden rakenteita niin, että edellytykset talouden ennusteita vahvemmalle kasvulle vahvistuvat. Hallitus on päättänyt eri yhteyksissä välittömistä valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista. Toimet toteutetaan asteittain vuoteen 2015 mennessä ja ne kohentavat valtion rahoitusasemaa nettomääräisesti yhteensä n. 4,8 mrd. eurolla vuodesta 2017 lukien. Sopeutustoimet kohoavat koko julkisen talouden tasolla valtion sopeutustoimia suuremmiksi, noin 5½ mrd. euroon vuodesta 2017 lukien. Kasvun edellytyksiä kohentavia rakenteellisia uudistuksia ovat mm. yhteisöverokannan alentaminen, kuntauudistuksen käynnistäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus sekä asuntopoliittinen uudistus. Lisäksi hallitus on päättänyt toimista, jotka vahvistavat nuorten kouluttautumista ja työllistymistä sekä helpottavat osatyökykyisten työllistymistä. Hallitus on päättänyt myös rakennepoliittisesta ohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu tehdään syksyn 2013 aikana. Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun 2013 loppuun mennessä. (lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus 2014) 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Maamme kunnallishallinnolla on edessään suuria muutoksia. Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat kuntarakenneuudistus kuntien valtionosuus ja rahoitusjärjestelmän uudistus kuntalain kokonaisuudistus sote-uudistus kuntien tehtävien arviointi kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu Uudistuksista on kerrottu lähemmin luvussa Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Kunnan organisaatio ja rooli ovat täysin riippuvaisia siitä, minkälaiseksi tuleva kuntauudistus muotoutuu. Kemiönsaaren kunnalle on ratkaisevan tärkeää, millaiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki muotoutuu. Valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu hanke ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kunnat vastaavat julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamisesta ja ylläpitämisestä. Yhteisissä palvelupisteissä tarjotaan aina kunnan omat asiakaspalvelut ja ne valtion viranomaisten palvelut, joissa käyntiasiointia on eniten. Vähintään 90 prosentilla palvelupisteen vaikutusalueen asukkaista on pisteeseen 8

9 enintään 40 kilometrin matka. Lisäksi pisteissä tarjoavat sopimuksen perusteella palvelujaan Kansaneläkelaitos ja Maanmittauslaitos sekä muut valtion viranomaiset. Asiakasta palvellaan joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Hankkeen myötä kaikki valtion paikallistason palvelut siirtyvät yhteisiin palvelupisteisiin. Laki velvoittaa kuntia ylläpitämään yhteisiä asiakaspalvelupisteitä. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Ensimmäiset yhteiset asiakaspalvelupisteet voisivat siinä tapauksessa aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Siirtyminen yhteiseen asiakaspalveluun on tarkoitus toteuttaa asteittain vuoteen 2020 mennessä. 1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestönkehitys on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa mennessä asukasmäärä oli vuonna 2013 laskenut 47 henkilöllä (vastaava luku oli viime vuonna 58 ja toissa vuonna 5 henkilöä). Syntyneiden enemmyys kunnassa on 35, eli ihmisiä on kuollut enemmän kuin syntynyt. Nettomuutto on negatiivinen, 12 henkilöä, josta +6 on nettomaahanmuuttoa. Syntyneiden pieni määrä on haasteellinen ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Myös FNsteelin konkurssiin ajautumisella kesäkuussa 2012 on merkittävä vaikutus verotulojen kehitykseen vuodesta 2013 lähtien. Suoran tuloverojen poisjäännin lisäksi näin laajalla työpaikkojen menetyksellä tulee olemaan myös muita merkittäviä seurauksia koko Kemiönsaarelle. Epäsuoria seurauksia ovat aliurakoitsijoiden töiden väheneminen, pienentynyt ostovoima sekä ylipäänsä laajemman huonovointisuuden riski yhteiskunnassa. Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuonna 2012 valtionosuudet olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin verotulot. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Kunnallisvero on laskenut 2,1 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen Valtionosuusjärjestelmän uudistus on valmisteilla syksyllä Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ohella valtio leikkaa valtionosuuksia 6,6 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa ei tule olemaan voittajia. Suurimmat riskitekijät ovat siis: 1. pienentyneet verotulot 2. negatiivinen kunnallisveron kehitys 3. kuntien valtionosuuksien leikkaus 4. tuleva valtionosuusjärjestelmän uudistus Näiden neljän osa-alueen yhdistelmä muodostaa ehdottomasti suurimman yksittäisen riskin ja epävarmuustekijän Kemiönsaaren kunnalle ja sen taloudelliselle kantokyvylle. Päivittäinen toiminta sisältää joukon riskitekijöitä, joita kunta pyrkii ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään määrätietoisilla panostuksilla. Korko- ja rahoitusriskejä tarkastellaan jatkuvasti. Työsuojelu ja työterveyshuolto työskentelevät riskikartoitusten parissa, ja taloussuunnitelmakauden aikana ne tekevät vaiheittain kartoituksia eri työpaikoilla. 1.7 Ympäristötekijät Kunta on vuonna 2010 laatinut kestävän kehityksen ohjelman Eko-loogista vuosille Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1 2 ympäristötavoitetta, jotka on sitovissa tavoitteissa merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 9

10 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kuntatalous Kunnat järjestävät asukkailleen peruspalvelut, joista tärkeimpiä ovat koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelut rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla, joita kertyy kunnallisverosta (87 % verotuloista), kiinteistöverosta (7 % verotuloista) sekä osasta yhteisöveron tuottoa (6 % verotuloista). Kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 20,8 mrd. euroa vuonna 2014, mikä on noin 2 % enemmän kuin vuodelle 2013 on arvioitu. Ansiotulojen verotukseen ehdotetaan sekä kunnallisveron tuottoa vähentäviä että lisääviä muutoksia. Muutosten arvioidaan lisäävän kuntien verotuloja nettomääräisesti 47 milj. eurolla, mikä otetaan verotulokompensaationa huomioon peruspalveluiden valtionosuudessa. Veroperustemuutosten aiheuttama lisäys vähentää peruspalvelujen valtionosuutta 47 milj. eurolla. Yhteisöverokannan alentamisen ja muiden perustemuutosten vaikutus kompensoidaan puolestaan kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Kiinteistöveron tuottoa kasvattaa arviolta 100 milj. eurolla kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen. Vuonna 2014 valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,6 mrd. eurolla. Valtionavut vähenevät vuodelle 2013 budjetoituun verrattuna reilulla 162 milj. eurolla. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 9,6 mrd. euroa ja muihin valtionavustuksiin 1 mrd. euroa. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 29,57. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 70,43 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Valtionosuuksia alentaa peruspalvelujen valtionosuuden asteittainen leikkaus, joka on 362 milj. euroa vuonna Lisäksi säästöjä kohdistuu mm. lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen sekä ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen. Kuntien saamia tuloja korottaa vuonna 2014 jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa). Lisäksi indeksikorotus lisää valtionosuutta 190 milj. eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos nettomääräisesti 82 milj. eurolla. Indeksikorotusta ei kuitenkaan tehdä säästösyistä opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla (kuntien ja kuntayhtymisen osuus säästöstä on 36 milj. euroa). Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. 10

11 Budjettiesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2013 verrattuna nettomääräisesti 257 milj. eurolla. Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2012, kun menot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin tulot. Vuonna 2013 kuntatalous pysyy selvästi alijäämäisenä, vaikkakin kuntatalouden arvioidaan hieman kohenevan, kun kertaluonteiset tekijät kasvattavat verokertymiä. Vuonna 2014 kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämän syvenevän. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna 2014, ja velan määrän arvioidaan kasvavan runsaalla 2 mrd. eurolla. Mikäli menokehitystä ei pystytä kunnissa sopeuttamaan tulokehityksen asettamiin rajoihin, lähivuosina uhkana ovat veroprosenttien tuntuvat korotukset ja samalla kokonaisveroasteen nousu. Väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä entisestään korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttäisi menokehityksen sopeuttamista tulokehityksen asettamiin rajoihin ja tuottavuutta lisäävien uudistusten toteuttamista kuntataloudessa. (lähde: Valtiovarainministeriön budjettikatsaus 2014) 2.2 Kemiönsaaren kunnan talous ja siinä tapahtuvat muutokset Kemiönsaaren kunnan neljä ensimmäistä vuotta ovat olleet taloudellisesti menestyksekkäitä. Ennusteiden mukaan kunta näyttäisi tekevän positiivisen tuloksen myös vuonna Kunnalla oli 10,2 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää per Verotuloista ja niiden perusteista on viimeisen vuoden aikana muodostunut yksi suurimmista riskitekijöistä. Vuonna 2012 valtionosuudet olivat ensimmäistä kertaa suuremmat kuin verotulot. Erityisesti kunnallisveron kehitys on erittäin heikkoa. Kunnallisveron tuotto on laskenut 2,1 prosentilla vuodesta 2009 vuoteen

12 Syksyllä 2013 on valmisteilla valtionosuusjärjestelmän uudistus. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ohella valtio leikkaa valtionosuuksia 6,6 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa ei tule olemaan voittajia. Samalla kunnan kiinteistömassan korjausvelka on suuri. Tulevien vuosien investointitarve on merkittävä. Lisäksi taloussuunnitelman vuosikate heikkenee pienentyneen verotulojen kasvun ja valtionosuusleikkausten seurauksena. Koska verokehitys ei ole väliaikaista, vaan se perustuu pysyvään trendiin, joka kaiken lisäksi voimistuu työttömyyden kasvaessa, täytyy käyttötalous voida sopeuttaa pienentyneisiin tuloihin. Käyttötaloudessa ei voida saavuttaa tarpeeksi suuria kustannusvähennyksiä säästöjen kautta, vaan tarvitaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia, joista on taloudellista hyötyä monen vuoden tähtäimellä. 2.3 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille Vuonna 2013 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä tasapainossa. Ennusteen mukaan kunnan tulos tulee olemaan hieman ylijäämäinen. Vuosi 2013 tulee olemaan vuosi, jolloin kunta painuu ylijäämäkaudesta alijäämäkauteen. Vuoden 2014 talousarvio näyttää noin euroa alijäämäiseltä. Vuosien 2015 ja 2016 taloussuunnitelma osoittaa yli euron alijäämää. Kustannukset kasvavat yleisesti ottaen, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Samalla kun kustannukset kasvavat, kunnan verotulot pienenevät, ja ennusteiden mukaan ne pienenevät entisestään lähivuosien aikana, työpaikkojen vähenemisen seurauksena. Valtionosuuksien säännöllinen kasvu on viime vuosina edesauttanut kunnan talouden tasapainossa pysymistä. Vuonna 2014 valtionosuudet eivät enää kasva, ja niiden määrä on epävarma vuodesta 2015 eteenpäin, käynnissä olevan valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen vuoksi. Kun katsotaan eteenpäin, on selvästi todettavissa, että kustannuskehitys pakottaa meidät tuottamaan palveluita aiempaa tehokkaammin. Kunnan talousarvio muodostuu kustannuksista, joihin voimme vaikuttaa sekä kustannuksista, joihin emme voi suoraan vaikuttaa. Esimerkkejä jälkimmäisestä ovat suuret kuntayhtymät tai yhteistyöalueet, joiden jäsen kunta on. Lähes neljäsosa kustannuksista on sellaisia, joihin emme voi vaikuttaa. Kunta on aktiivisesti sopeuttanut kustannuksiaan, ja tätä työtä on jatkettava. Kunnan talouden tasapainossa pitäminen jatkossakin vaatii aktiivisia sopeuttamistoimenpiteitä. Käytännössä tämä tarkoittaa koko toiminnan tarkastelua sekä henkilöstömäärän tarkistamista eläkkeelle siirtymisten yhteydessä, tilatarpeiden arviointia jne. Jossain kohtaa vastaan tulee kuitenkin tilanne, jolloin tehokkaampi toiminta vaatii konkreettisia muutoksia ja jolloin nykyisten toimintamallien hiominen ei enää riitä. Kuntauudistuksen eteneminen vuonna 2014 ratkaisee sen, voiko Kemiönsaaren kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Itsenäinen kunta edellyttää tasapainoista taloutta. Toimenpiteitä tarvitaan, mikäli kunnan tulos halutaan saada takaisin plussan puolelle. Toimenpiteet määritellään vuonna 2014 laadittavassa lyhyessä toimintasuunnitelmassa. Kunta vahvistaa seuraavat kuntatalouden suuntaviivat vuosille : 1) Kunta myy jatkossakin aktiivisesti kiinteistöjä, jotka ovat toiminnan kannalta tarpeettomia. 2) Kunta tekee kevään aikana lyhyen toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on laskea toimintakustannuksia pysyvästi pitkällä tähtäimellä. Valtuusto vahvistaa toimintasuunnitelman ennen kesää Suunnitelma toimii pohjana priorisoitaessa tulevien vuosien panostuksia. Suunnitelma on välttämätön kustannusten sopeuttamiseksi, kun viidesosa kunnan henkilöstöstä jää eläkkeelle lähivuosien aikana. 2 a) Lyhyt toimintasuunnitelma pitää sisällään luettelon vuosina toteutettavista investoinneista. 2 b) Toimintasuunnitelman painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta kaikki toimialat tarkastelevat toimintaansa. 3) Tavoitteena on, että kunta pääsisi nollatulokseen vuosina 2015 ja Vuonna 2014 nollatulos ei ole mahdollinen. 12

13 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit Velkataakka korkeintaan 25 miljoonaa euroa Velkataakka Vuoden 2016 lopussa Ylijäämä/alijäämä Alijäämä 2014, nollatulos Kassa Päivien määrä 18 päivää 3 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne jatkuu ja vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Tulevat vuodet pitävät sisällään useita epävarmuustekijöitä Kemiönsaaren kunnan talouden kannalta. Johtuen heikosta taloudellisesta kasvusta ylipäänsä, huomattavasti vähemmästä määrästä työpaikkoja Kemiönsaarella sekä epävarmuudesta tulevaa kuntauudistusta kohtaan on niin veroja kuin valtionosuuksia vaikea arvioida seuraavalle taloussuunnitelmakaudelle. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on valmisteilla syksyllä Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ohella valtio leikkaa valtionosuuksia 6,6 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laskettu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron arvioidaan vuonna 2014 tuovan 17 miljoonaa euroa, mikä on saman verran kuin vuoden 2013 talousarviossa. Järjestelmämuutos lisää vuoden 2013 verontilityksiä, ja ennusteiden mukaan kunnallisveron odotetaan nousevan 17,6 miljoonaan euroon tänä vuonna. Yhteisöveron arvioidaan nousevan euroon vuonna 2014, mikä tarkoittaa pientä kasvua vuodesta Kiinteistövero talousarviossa ja taloussuunnitelmissa on laadittu prosenttiluvulla 1,1 yleiskiinteistöille ja 0,32 vakituiselle asumiselle. Kehysriihessä on päätetty kasvattaa kiinteistöverosta saatavia tuloja. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan nousevan 2,70 miljoonaan euroon vuonna 2014, mikä tarkoittaa euron kasvua vuodesta Kiinteistöveron tuottojen odotetaan kasvavan hieman taloussuunnitelmakauden aikana. Kunnallisveron odotetaan nousevan samalle tasolle vuonna 2015 kuin mitä tälle vuodelle on ennustettu. Yhteisöveron odotetaan kasvavan vuonna 2015 ja pienenevän jälleen vuonna Verolaji TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP ENNUSTE 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä

14 Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta. Valtionosuus kunnalliseen peruspalveluun (valtionosuus yhtenä rahavirtana) koostuu nyt seuraavista perusteista ja kustannuksista: - Yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - Sosiaali- ja terveydenhoidon laskennalliset kustannukset - Esikouluopetuksen, perusopetuksen sekä kirjaston hoidon laskennalliset kustannukset - Erityisen harvan asutuksen, saariston suuren osuuden sekä saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Järjestelmänmuutoksen yksittäisille kunnille aiheuttamat muutokset korjataan tasoituksella. Ne kunnat, jotka järjestelmänmuutoksen takia menettävät, tulevat toistaiseksi saamaan valtionosuuslisää joka vuosi, kun taas muutoksessa voittaneiden kuntien osuutta vähennetään. Tämä tasoitus jatkuu vuoteen 2015 saakka. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Järjestelmään kuuluu myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Tiedot vuoden 2014 valtionosuuksista Kemiönsaaren kunnan osalta perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja Kuntaliiton tietoihin. 14

15 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon kustannustason muutos vuoden 2013 osalta, ts. 2,4 prosentin indeksikorotus. Valtionosuuksia laskettaessa kustannustason muutos päätetään peruspalvelun hintaindeksin mukaan. Hintaindeksi perustuu kustannustason muutokseen, painottaen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksia sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon maaliskuun 2013 kehysriihessä hallituksen tekemä päätös vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 237 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaus tarkoittaa kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. Valtionosuuteen tehtävän leikkauksen suuruus on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on valmisteilla syksyllä Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ohella valtio leikkaa valtionosuuksia 6,6 miljardilla eurolla viiden vuoden aikana. Vuonna 2014 valtionosuuksien arvioidaan tuovan 22,1 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy noin euron saaristolisä, koska Kemiönsaarella on saaristostatus ja se kuuluu kategoriaan muut saaristokunnat. Lisä on osa valtionosuutta ja lasketaan kunnan kokonaisasukasmäärän mukaan. Valtionosuudet tilinpäätös taloussuunnitelma Toiminnan tuotot nousevat 1 prosentilla verrattuna vuoteen Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra. Sisäinen vuokra sisältää mm. kunnan rakennusten pääomakustannukset. Vuodesta 2011 lähtien kunnalla on ollut euron kunnossapitoerä, johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin, koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin, vaan tulot tulee varata mm. poistoihin. Rahoitustuottojen arvioidaan olevan yli euroa pienemmät kuin talousarviossa Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 kuukauden euribor-noteerauksen mukaan. Vuoden 2014 tuotto nousee euroon. 15

16 3.3 Menoperusteet Toimintakate nousee 4,5 prosenttia vuoden 2013 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 3,4 prosenttia vuoden 2013 muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut ja palvelujen ostot nousevat. Vuokrakulut nousevat samaa tahtia kuin vuokratulot. Vuokrakulut sisältävät paitsi käyttöosan myös pääomaosan joka on noin 1,28 miljoonaa euroa. Lainojen korot ovat jo pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla, vaikka lainamarginaalit ovatkin vaihdelleet. Ulkoisten korkokulujen lasketaan vuonna 2014 olevan yhteensä euroa. Vesiliikelaitoksen sisäisten lainojen korkokulujen arvioidaan olevan euroa. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on noin 1,56 miljoona euroa. Vuosikate ei riitä rahoittamaan 2 miljoonan euron lainojen lyhennyksiä eikä 6,41 miljoonan euron nettoinvestointeja. Tämä tarkoittaa, että kunnan on nostettava lainaa 6,13 miljoona euroa. Velkataakan lasketaan vuoden 2014 lopussa olevan 20,3 miljoona euroa tai euroa/asukas. Lainamäärä sisältää Kemiönsaaren Veden, jolla on 4,5 miljoonaa euroa ulkopuolista lainaa Vesiliikelaitoksen sisäiset lainat kunnalta ovat 2,02 miljoonaa euroa Vuoden 2013 muutetun talousarvion mukaan Kemiönsaaren kunnan taseen odotetaan olevan noin 9,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen Ennusteiden mukaan kunnan vuoden 2013 tulos on positiivinen, ja ylijäämää saattaa olla kertynyt yli 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarviossa ylijäämä pienenee eurolla. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategiaa päivitettiin vuonna 2013, ja päivitetty strategia on voimassa vuodet Yhteinen arvopohjamme perustuu avoimuuteen, aktiivisuuteen ja uudistumiskykyyn. Niin työntekijät, johtajat kuin poliitikotkin soveltavat näitä arvoja arkielämässään ja päätöksenteossa. Kemiönsaaren kunnan henkilöstöpolitiikkaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia. Strategia toimii apuvälineenä henkilöstöjohtamisessa sekä päätöksenteon pohjana henkilöstöä koskevissa kysymyksissä eri tasoilla. 16

17 Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto, joka ostetaan Dalmed Ab Oy:ltä. Sopimus työterveyshuollon ostamisesta on voimassa saakka. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Osana työterveyshuoltoa on laadittu varhaisen tukemisen ja välittämisen malli, jossa käydään läpi kunnan tarjoamia työkaluja työterveyden hyväksi. Henkilöstömäärän kehitys Henkilötyövuosien määrä nousee kolmella, 480:stä 483:een, vuoden 2013 talousarviosta vuoden 2014 talousarvioon. Muutokset osastoittain: Hallinto 3,1 (josta 2,5 muodostuu palveluneuvonnasta, joka siirtyi kehitysosastolle) Kehitys +2,5 (2,5 muodostuu palveluneuvonnasta, joka siirtyi kehitysosastolle) Sivistys 3,1 (suurimmat muutokset: päivähoito 4,25, koulutus 0,75, vapaa-aika +2,0) Peruspalvelu +7,8 (suurimmat muutokset: sosiaali +1, vanhustenhuolto +4,6, terveydenhoito +2,3) YjT 1,0 (suurimmat muutokset: kiinteistöyksikkö 1, hallinto 1,5, yhdyskuntatekniikka +0,4) 17

18 Tulevan viiden vuoden aikana, vuoteen 2018 mennessä, noin 110 henkilöä eli noin 20 prosenttia kunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyy erityisen paljon henkilökuntaa, 30 henkeä. Eläkepoistuma asettaa suuria vaatimuksia rekrytoinnille, mutta se antaa toisaalta mahdollisuuksia järjestää toimintaa uudelleen ja löytää uusia toimintamuotoja. 18

19 3.5 Toimintatalousosa Toiminnan tulot Hallinto 3 % Kehitys 2 % Sivistys 5 % Peruspalvelu 19 % Ympäristö ja tekniikka 71 % Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Kehitys 2 % Hallinto 4 % Sivistys 26 % Peruspalvelu 49 % 19

20 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen toimintatuloja ja toimintakuluja. Toimintatulot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin talousarviossa Lisäystä on noin yksi prosentti. Vuonna 2014 toimintakulujen lisäys on 5,3 prosenttia verrattuna tilinpäätökseen 2012 ja 3,5 prosenttia verrattuna alkuperäiseen talousarvioon Verrattuna muutettuun talousarvioon 2013 lisäys on 2,7 prosenttia vuonna Henkilöstökustannukset kasvavat 2,47 prosenttia verrattuna vuoden 2013 talousarvioon. Ostopalvelut kasvavat 5,3 prosenttia verrattuna alkuperäiseen talousarvioon 2013 ja 3,25 prosenttia verrattuna muutettuun talousarvioon Toimintakulut ovat vuoden 2014 talousarviossa 55,6 miljoonaa euroa ja toimintatulot 15,07 miljoona euroa. Toimintakate on 40,52 miljoona euroa, mikä on euroa/asukas. Vuonna 2013 toimintakate oli euroa/asukas. 20

21 TOIMINTATALOUS 2014 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 HALINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HALLINTO-OSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SAARISTO TOIMINTAKMENOT TOIMINTAKATE MATKAILU TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MAASEUTU TOIMINTATUOTOT TOIMINATAMENOT TOIMINTAKATE MARKKINOINTI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

22 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE AIKUISOPISTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIRJASTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

23 TP 2012 TA 2013 Muut TA-13 TA 2014 TS 2015 TS 2016 PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

24 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖÄ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TP 2012 TA 2013 Muut TA-13 TA 2014 TS 2015 TS 2016 KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

25 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2011 TP 2012 TA 2013 MUUTETTU TA TA 2014 TS 2015 TS Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäästös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Virallinen tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 1,56 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,7 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2014 alijäämäksi jää euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kuvasta näkyy vuosikatteen kehitys viime vuosien aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot 0 ÅR/VUOSI 25

26 3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan investointitahti oli vuosina kova, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan lainakanta kasvoi samassa tahdissa. Kemiönsaaren kunnan neljän ensimmäisen vuoden aikana investoinnit ovat olleet keskimäärin 3,84 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit kaudella jakautuvat seuraavasti:: TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 Ennuste 2013 TA ,871 miljoonaa euroa 5,935 miljoonaa euroa 3,179 miljoonaa euroa 2,604 miljoonaa euroa 3,644 miljoonaa euroa 4,678 miljoonaa euroa 3,753 miljoonaa euroa 6,408 miljoonaa euroa Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit. Investointiehdotus vuodelle 2014 on 6,408 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2014 on päiväkotihanke Lapsikylä Kemiössä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan peruskorjaus. Hankkeen kustannuksiksi arvioidaan 1,63 miljoonaa euroa vuonna Lapsikylän on suunniteltu valmistuvan vuonna Hankkeen kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan 5,35 miljoonaan euroon. Kiinteistöpuolella investoidaan yhteensä 3,007 miljoonalla eurolla vuonna Lapsikylän lisäksi suunnitteilla on investointeja, kuten Kemiön uusi paloasema euroa, kiinteistöjen varavoima euroa sekä Kemiön kunnantoimiston lämpö- ja vesiputket euroa. Hanna-kodin peruskorjauksen ja sprinklereiden asentamisen kustannusten arvioidaan nousevan euroon. Kiireellisille ja pienemmille vuoden aikana syntyville investointi- tai suunnittelutarpeille varataan euron investointiraha. Tämän määrärahan käytöstä päättää tekninen lautakunta. Yhdyskuntatekniikan puolella investoidaan eurolla, peruspalveluosastolla eurolla ja sivistyspuolella eurolla vuonna Sivistyspuolella panostetaan ensi vuonna opettajien työtietokoneisiin. Ylioppilaskirjoitukset toteutetaan sähköisesti asteittain syksystä 2016 lähtien. Siksi osa budjetoiduista määrärahoista käytetään tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen. Hallinto-osasto investoi euroa atk-varusteisiin ja ohjelmiin. Kehitysosasto investointi euroa vuonna Kemiönsaaren Vesi investoi 2,375 miljoonalla eurolla vuonna Björkbodan Kemiön vesihuoltoverkostoon varataan euroa ja Björkbodan Taalintehtaan jätevesiverkostoon euroa. Tyskaholmenin puhdistamon laajennuksen arvioidaan maksavat euroa vuonna Vuonna 2015 Kemiönsaaren Vesi suunnittelee 1,61 miljoonan euron ja kunta 4,63 miljoonan euron investointeja, eli yhteensä 6,24 miljoonan euron edestä. Vuodelle 2016 suunnitellaan 3,46 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, joista euroa varataan Kemiönsaaren Vedelle ja 2,66 miljoonaa euroa muulle kunnalle. Talousarvion käsittely Talousarvion käsittelyn aikana tekninen lautakunta on käsitellyt investointitalousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa Seuraavat kohdat teknisen lautakunnan ehdotuksessa poikkeavat kunnanjohtajan talousarvioehdotuksesta: 26

27 - Määräraha Tyskaholmenin sillan suunnitteluun on teknisen lautakunnan ehdotuksessa euroa vuonna 2014, ja vuoden 2015 taloussuunnitelmassa määräraha on euroa. - Kemiön terveysasema: suunnittelu, korjaus ja sprinklaus vuosina Teknisen lautakunnan ehdotuksessa määräraha on yhteensä euroa. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa määräraha on poistettu. - Kemiön liikenneratkaisut, vuosittainen määräraha vuosina 2015 ja 2016 on teknisen lautakunnan talousarvioehdotuksessa euroa. Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa määräraha on poistettu. - MT 183 alitus, määräraha euroa vuonna Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa määräraha on poistettu. - MT 183 liikenneympyrä, määräraha euroa vuonna Kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa määräraha on poistettu. Muut muutokset teknisen lautakunnan investointiesitykseen ovat: - Palosuojelurahaston avustus Kemiön uutta paloasemaa varten on enintään euroa. - Hanna-kodin korjauksen investointimääräraha euroa on poistettu kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa. - Taalintehtaan terveysaseman korjaustoimenpiteiden suunnittelu on poistettu kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa, euroa. - Almakodin sprinklauksen ja korjauksen investointimääräraha on poistettu kunnanjohtajan talousarvioehdotuksessa, euroa. - Kunnanjohtajan ehdotuksessa Taalintehtaan aallonmurtajan investointimääräraha on poistettu. - Tievalaistuksen ja asemakaavateiden määrärahaa vuosina 2015 ja 2016 on pienennetty yhteensä euroa. Valtuusto päätti tehdä seuraavan lisäyksen investointitalousarvioon: - Investointitalousarvioon euron lisäys Taalintehtaan aallonmurtajan suunnitteluun ja tien 183 alikulkuun Kemiössä. Mahdollisuutta saada avustusta investointiin ÄRM-statuksen kautta selvitetään. 27

28 3.8 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2012 TA 2013 MUUT TA ENNUSTE TA 2014 TS 2015 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset liikelaitoskelle Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykset kunnalta Päitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen Rahavarat Rahavarat Tavoiteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investiointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,57 1,20 1,02 0,87 0,82 0,80 0,77 Kassan riittävyys, pv Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Talousarviossa vuodelle 2014 vuosikate on 1,56 miljoonaa euroa. Vuosikate on 6,8 miljoonaa euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainojen lyhennykset. Erotus tullaan rahoittamaan lainalla. Korjausvienteinä sisäisesti tuotettujen varojen myyntivoitot viedään kirjanpidossa käyttöomaisuuteen. Myyntivoittojen arvioidaan vuonna 2014 olevan euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat olemaan 6,408 miljoonaa euroa, jaettuna kunnan 4,033 miljoonaan euroon ja vesiliikelaitoksen 2,375 miljoonaan euroon. Vuoden aikana tehtävät lainalyhennykset nousevat 2 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmakauden aikana kunnan on pakko lisätä velkataakkaansa huomattavasti toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Vuonna

29 kunnan on nostettava 6,13 miljoonaa euroa lisää lainaa ja vuonna ,86 miljoonaa euroa. Lyhennykset vuosina 2014 ja 2015 ovat yhteensä 4,33 miljoonaa euroa, joten vuoden 2015 lopulla kunnan lainataakka on 24,8 miljoonaa euroa. Kassa pienenee eurolla talousarviovuoden aikana ja on 3,2 miljoonaa euroa Kassan riittävyys on 18 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden ja kunnan strategian mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. 3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen Kunnanhallitus käsitteli elokuussa vuoden 2014 talousarviokehystä. Kehyksen vuosikate oli 2,5 miljoonaa euroa ja alijäämä oli euroa. Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu talousarvioehdotuksista. Lautakuntien talousarvioehdotus ylittää talousarviokehyksen eurolla. Suurin ylitys on peruspalveluosastolla, euroa. Kehitysosasto ylitti kehyksen eurolla, sivistysosasto eurolla ja ympäristö- ja tekniikkaosasto eurolla. Hallinto-osasto alitti talousarviokehyksen eurolla. Talousarvion käsittelyn aikana peruspalveluosaston talousarvioehdotukseen on tullut euron lisäys. Kunnanjohtajan talousarvioehdotukseen, joka on euroa alijäämäinen, ei ole tehty leikkauksia. Kuntalain mom. määrätään seuraavaa: Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminta ja talous. Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että kunnan tehtävien hoidon edellytykset turvataan. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainoinen tai osoittaa ylijäämää korkeintaan neljän vuoden suunnitelmakauden aikana, ellei arvioida ylijäämää syntyvän taselaskelmassa siltä vuodelta, jolloin talousarvio tehdään. Jos alijäämää taseessa ei voida kattaa suunnitelmakauden aikana, tulee taloussuunnitelman yhteydessä päättää eritellyistä toimenpiteistä, joilla katteeton alijäämä katetaan ajanjaksolla, jonka valtuusto erikseen vahvistaa. Kunnan taselaskelma vuodelta 2012 näyttää 10,23 miljoonaa euroa kertynyttä ylijäämää. Ennustettu tulos vuodelle 2013 arvioidaan positiiviseksi, minkä seurauksena ylijäämä käynnissä olevalla laskentakaudella kasvaa edelleen. Vuoden 2014 talousarviossa ylijäämä pienenee eurolla. 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että kunnan tehtävien hoitamisen edellytykset turvataan ja että kunnalla on edellytykset saavuttaa toimintatavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta-, tuloslaskenta-, investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittavat tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot valtuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu viiteen vastuualueeseen; hallintoosasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. 29

30 Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusanalyysissä selvitetään, paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Bruttobudjetointia sovelletaan kiinteistömyynnin voittoon/tappioon. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia, mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja. 5 KUNTAKONSERNI 5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje Valtuusto hyväksyi vuonna 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. 30

31 Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa kuntalain 23 :n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurata konserninjohtamisen toteutumista sekä ilmoittaa kunnanhallitukselle havaitsemistaan epäkohdista. Kuntakonsernin tulee toiminnassaan seurata kunnan strategiassa asetettuja tavoitteita. Talousarviovuoden 2014 tavoitteet: - Kiinteistö Oy Berglund myydään kokonaisuudessaan. - Dalmed Oy Ab:n tulevaisuuden roolia ja toimintaedellytyksiä tarkastellaan. Kokonaistarkastelussa ja vaihtoehtoisissa malleissa huomioidaan kunnan oma työterveyshuoltoyksikkö ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen ylipäänsä sote-uudistuksen pohjalta. - Kunta seuraa aktiivisesti Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n yhdistymisprosessia. Kunta suhtautuu myönteisesti fuusioon. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Taloussuunnitelmakauden tavoitteet: - Pienemmät kiinteistöyhtiöt ja osuudet kiinteistöyhtiöissä myydään. - Isoilta asuntoyhtiöiltä odotetaan pitkällä tähtäimellä aktiivisempaa profilointia asuntomarkkinoiden yhteiskuntakehittäjänä. - Kemiönsaaren Lämpö kehittää toimintaansa ja rakentaa lisäkapasiteettia Kemiön alueella. - Dragsfjärdin teollisuuden tulevaisuuden ratkaisut riippuvat Taalintehtaan Valsverksholmenin omistussuhteiden muutoksista. 31

32 6. KÄYTTÖTALOUSOSA 32

33 6.1 Hallinto-osasto Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 33

34 HALLINTO-OSASTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -26 % 3 % 0 % 0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 4 % -3 % 2 % 2 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS

35 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Kuntarakennelaki tuli voimaan Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa asukkaan väestöpohjakriteeriä. Selvitys käynnistyy marraskuussa 2013, ja helmikuussa 2014 valtuusto ottaa kantaa selvitystyön jatkamiseen. Niin sanottu sote-laki, joka määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulevaisuudessa, on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Lain sisältö ja voimaantulo ovat keskeisiä asioita selvitystyön jatkon kannalta. Kuntien arkistointiin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tulee tarjoamaan kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kauden aikana toimitetaan europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014, eduskuntavaalit huhtikuussa 2015 ja kunnallisvaalit lokakuussa TALOUSSUUNNITELMA Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön lisää internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi nettisivuja yhtenä palvelumuotona. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan todennäköisesti toteuttamaan valtion julkisten viranomaisten yhteinen asiakaspalvelu, hallituksen esityksen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan kunnat vastaisivat yhteisistä asiakaspalvelupisteistä, joissa asiakkaat saavat apua asioidensa hoitamiseen sähköisesti valtion viranomaisten kanssa. Kaikki paikallistasolla hoidettavat valtion asiakaspalvelut keskitetään yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö, mukaan lukien sähköinen arkistointi. Sopimukset ja sitoumukset sisällytetään asianhallintajärjestelmään. Sähköisiä palvelumuotoja otetaan käyttöön yhä enemmän. Vaalien toimittamisessa otetaan käyttöön sähköisiä työvälineitä. Tavoitetaso/seuranta Arkistointisuunnitelmatyö jatkuu yhdessä arkistointihankkeen yhteistyökuntien kanssa. Sopimusmoduuli otetaan käyttöön kokonaisuudessaan ja kaikki sopimukset on rekisteröitävä sinne. - Vähintään 90 % kunnan lomakkeista on sähköisessä muodossa - Ohjeita ja direktiivejä tehdään myös video-ohjeistuksena Sähköinen vaaliluettelo on käytössä 35

36 - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EUvaaleissa kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Kokousten määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakoulut/seminaarit Mittarit TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Asioiden määrä / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,8 1 0,8 1 1 Palveluneuvoja 2,5 2, Yhteensä 7,3 7,5 4,8 5 5 HALLINTOYKSIKKÖ BS 2012 BG 2013 BG 2014 EP 2015 EP 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA13 TA14: Ei merkittäviä muutoksia. 36

37 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään tietyillä aloilla. Uuden henkilöstön rekrytointi edellyttää kohdennettuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Syksyn 2013 aikana käynnistetään kuntarakennelain mukainen selvitystyö. Kemiönsaari selvittää yhdistymistä Paraisten kanssa. Mikäli selvitystyö etenee, on tärkeää tiedottaa henkilökunnalle prosessin kulusta ja siitä, mitä päätöksiä tehdään ja milloin. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallintaohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on ennemmin tai myöhemmin hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja kaikkien työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Taloussuunnitelmakauden investointeihin on kirjattu uusi ohjelma. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Henkilökunnan IKT-taitojen parantaminen. Tavoitetaso/seuranta Syksyn 2013 kevään 2014 aikana panostetaan henkilökunnan IKT-koulutuksiin. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri ohjelmissa. Palkanlaskennan manuaalisia vaiheita vähennetään. Työvuorolistat saadaan sähköisesti palkkaohjelmaan. Nykyaikainen ja elävä henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategia jalkautetaan vuonna

38 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Yhteistyötoimikunnan kokoukset Työllistettyjä, henkilöstötyövuosia 2, * työllistämismäärärahat siirretään sosiaaliyksikölle talousarviosta 2014 lähtien HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Palkanlaskija Yhteensä Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Juko ry 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,16 0,16 0,16 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0,26 0,26 0,26 0,26 38

39 HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2012 BG 2013 BG 2014 EP 2015 EP 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA13 TA14: Työllistämismäärärahat on siirretty sosiaaliyksikölle netto

40 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. Syksystä 2013 lähtien ulosottoja hoitaa ulkopuolinen yritys. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa perintäprosessia sekä tehdä siitä tuloshakuisempaa. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Perintäprosessin tehostaminen. Tavoitetaso/seuranta Ulosmittaukset siirtyvät ulkopuoliselle taholle syksystä 2013 lähtien perintätuloksen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös. Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille. Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Paperilaskujen määrän vähentäminen. Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Suoritukset TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 35 % 60 % 40 % 45 % 50 % 40

41 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 Controller 0, Taloussihteeri Kirjanpitäjä Reskontranhoitaja 2 2,6 2,2 2,2 2,2 Yhteensä 4,25 5,6 5,2 5,2 5,2 TALOUSYKSIKKÖ BS 2012 BG 2013 BG 2014 EP 2015 EP 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA13 TA14: Lisääntyneet kustannukset, controller palaa töihin, ei ole ollut ulkopuolista sijaista

42 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. tietoverkon suunnittelu, ylläpito ja kehittäminen puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden koordinointi tietosuojan turvaaminen verkkoviestinnän kehittäminen käyttöoikeuksien hallinnointi tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintojen valmistelu yhteistyössä osastojen kanssa käyttötuen tarjoaminen IT-hallinnon kehittäminen ja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Käyttötuki ja ylläpitotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, terveyskeskusten tuki sekä omin resurssein että ostopalveluin, kun taas koulujen tuki ja ylläpito hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Tietojärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy jatkuvasti. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietoteknisen tuen ja ylläpidon tarvetta, ja tämä yhdessä IP-pohjaisen puhelinviestinnän kanssa johtaa tietoverkkoon kohdistuvien vaatimusten jatkuvaan lisääntymiseen kunnan kaikissa yksiköissä. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, kasvaa myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä. Tämä puolestaan asettaa kovemmat vaatimukset IKT-osaston toiminnalle. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA IKT-yksikkö tukee aktiivisesti kuntatasolla asetettuja strategisia tavoitteita. Taloussuunnitelmakaudella tämä tarkoittaa mm. kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön earkisto-järjestelmää sekä henkilöstönohjausjärjestelmän uusimista. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Käyttöjärjestelmän päivitys Palvelinjärjestelmän päivitys IKT-tuen rutiinien kehittäminen Sähköisiä palveluja kunnan asiakkaille ja asukkaille IKT:n ympäristövaikutukset AVAINLUVUT Windows XP -käyttöjärjestelmä päivitetään kokonaisuudessaan. Kunnan palvelinkanta ja varajärjestelmä päivitetään ja virtualisoidaan. IKT-tuen laatua parannetaan kehittämällä rutiineja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Asiakkaille ja asukkaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan. Ympäristötekijät huomioidaan hankinnoissa. Suoritukset TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 42

43 Tietokoneiden määrä Käyttäjien määrä Oma henkilöstö 2,5 2, HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 TS 16 IT-käyttöpäällikkö IT-koordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tuki 0, Yhteensä 2,4 2,9 2,9 2,9 2,9 IKT-YKSIKKÖ BS 2012 BG 2013 BG 2014 EP 2015 EP 2016 TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA13 TA14: Palvelinjärjestelmän generaattorivarmisteinen virransyöttö Ulkopuoliset asiantuntijapalvelut

44 6.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 44

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hyväksytty valtuustossa

Hyväksytty valtuustossa Hyväksytty valtuustossa 12.12.2012 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KUNNAN STRATEGIA... 5 1.1 Ympäröivän maailman muutokset... 5 1.2 Kemiönsaaren strategia... 5 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous... 7 1.4 Kunnan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi

Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Kaupunginhallituksen ehdotus vuoden 2013 talousarvioksi Vastuullista välittämistä Asukkaita kuunnellen sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistyvät Ranta-alueet rakentuvat helsinkiläisille Suomalainen hyvinvointimalli

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot