Lähidemokratiaa Lempäälässä. Toimintatutkimuksen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähidemokratiaa Lempäälässä. Toimintatutkimuksen raportti"

Transkriptio

1 Lähidemokratiaa Lempäälässä Toimintatutkimuksen raportti Anna Kulmakorpi

2 s. 1 / 20 Lähidemokratiaa Lempäälässä Toimintatutkimuksen raportti Sisällys Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusmenetelmä ja -tapa Keskeiset käsitteet Lähidemokratia Osallisuus Kuntalaisvaikuttaminen Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hanke Hankkeen tavoitteet Hankkeen painopisteet Hankkeen toimintoja Havainnot ja niiden analysointi Lähidemokratian moniulotteisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä Luottamus on lähidemokratian toteutumisen perusedellytys Lähidemokratiaherkkyys on toimivan kuntalaisosallisuuden kulmakivi Vastuu lähidemokratian toteutumisesta kuuluu kaikille Pohdintaa Haasteita Onnistumisia Tutkijan oppimiskokemukset Kehittämisehdotukset Toimialat Tiedotus Kolmas sektori Lähteet... 20

3 s. 2 / 20 Tiivistelmä Lähidemokratiaa Lempäälässä Toimintatutkimuksen raportti projektisuunnittelija Anna Kulmakorpi, Lempäälän kunta Lähidemokratian kehittämiseksi Lempäälässä kunnanhallitus perusti lähidemokratiatoimikunnan määräajaksi vuosille Lähidemokratiatoimikunnan työn ohella kunta toteutti Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen ajalla Lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen tavoitteena oli vahvistaa lähidemokratiaa ja lisätä kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Lempäälässä lähidemokratia halutaan saada arkiseksi osaksi kunnan toimintaa käsittäen mm. asiakasraadit, sähköiset osallistumismahdollisuudet ja ns. tekemisen demokratian. Paikallis- ja lähidemokratiasta löytyy melko paljon viime vuosina kirjoitettua materiaalia kuten oppaita ja tutkimusjulkaisuja, mm. Suomen kuntaliitolta ja Valtiovarainministeriöltä. Hankkeen taustalla oli ajatus, että teoriaa lähidemokratiasta on riittävästi, mutta käytännön kokemuksia niukemmin. Hanke toteutettiin toimintatutkimuksena, jotta kokemukset ja havainnot erilaisten lähidemokratian käytännön keinojen kokeilemisesta Lempäälässä saataisiin dokumentoitua ja jaettua. Hankkeen aikaisten tilaisuuksien, tapahtumien ja keskusteluiden pohjalta sekä paikallis- ja sosiaalista mediaa seuraamalla tehtiin havaintoja suhtautumisesta lähidemokratia-asioihin tai niihin liittyvien osallistumismahdollisuuksien käyttöönottoon. Havainnot toimivat toimintatutkimuksen aineistona. Lähidemokratian toteutumisen haasteita Lempäälän kokoisessa kuntaorganisaatiossa on ohueen viestintään liittyvä luottamuspula. Lääke luottamuspulan selättämiseen ovat vuorovaikutus, selkeäkielinen viestintä ja asioiden sopiva paketointi. Kuntaorganisaatiolla pitää olla käytössä arjessaan välineet osallistaa, mutta niitä oleellisempaa on tapa ajatella osallisuutta, kuulemista ja kunnan kehittämistä. Kuntaorganisaation oikeus ja toisaalta velvollisuus on toteuttaa ja pikemminkin mahdollistaa lähidemokratiaa. Viranhaltijat koetaan usein vastuullisiksi lähidemokratian toteutumisesta, vaikka sen tulisi perustua kaikkien eri osapuolten väliselle vuorovaikutukselle. Kuntalaisten halukkuutta osallistua on vaikea ennakoida. Kuntaorganisaation tulee kehittää ns. lähidemokratiaherkkyys, jotta se tunnistaisi paremmin asioita, joihin kuntalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa. Oleellinen osa lähidemokratiaherkkyyttä on valmius ottaa vastaan kuntalaisten oma-aloitteinen aktiivisuus, tarttua siihen ja hyödyntää sitä vuorovaikutuksen keinoin.

4 s. 3 / Johdanto Lähidemokratia-sanaa on käytetty viime vuosina niin paljon, että useimmat tunnistavat sen. Mutta kuinka moni on syvällisemmin pysähtynyt pohtimaan sen sisältöä? Ensi alkuun hankalan kuuloista termiä on pyritty myös korvaamaan muilla, paremmin suuhun sopivilla sanoilla. Lopulta se kuitenkin osoittautui mahdottomaksi, sillä lähidemokratia käsittelee niin laajaa asiakokonaisuutta, että sitä ei pysty kuvaamaan yhdelläkään toisella sanalla. Toisaalta tämä juuri on lähidemokratian rikkaus: jokainen voi, tarkemmin sanoen jokaisen pitää määritellä oman lähidemokratiansa sisältö itse. Vaikka lähidemokratia-termiä saattaa moni ensi alkuun vierastaa, kyse on kuitenkin lyhykäisyydessään siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa omaa lähiympäristöään ja arkeaan koskevaan päätöksentekoon ja kehittämiseen eri tavoin. Itse päätöksenteko pohjautuu kuitenkin edelleen edustukselliseen demokratiaan, eikä lähidemokratian ole tarkoitus poistaa tai korvata, vaan täydentää ja tehostaa sitä. Suomessa on paljon erilaisia lähidemokratiaa toteuttavia malleja, joista osa toimii hyvin, kuten laajalti tunnettu ja usein esimerkkinä käytetty Rovaniemen aluelautakuntamalli. Rovaniemellä toimii nykyisin kuusi kyläpalvelualuetta, joiden palveluiden järjestämisestä ovat vastuussa kylien edustajista koostuvat aluelautakunnat. (Rovaniemen kaupunki 2015), (Pihlaja & Sandberg 2012, 65 66). Usein lähidemokratiamallit perustuvat tietyn alueen asioiden käsittelyyn, mikä erityisesti liitoskunnissa varmastikin on tarpeellista ja toimivaa. Kunnat ovat kuitenkin erilaisia, ja myös lähidemokratiaa edistävien järjestelmien ja keinojen tulee olla kuhunkin kuntaan sopivia. Lempäälän kunta sijaitsee Pirkanmaalla, Tampereen eteläpuolella. Kunnassa on noin asukasta. Kunnan läpi kulkee nauhataajama, joka koostuu kolmesta asuin- ja palvelukeskittymästä; kuntakeskus Lempoinen, Kulju ja Sääksjärvi. Näiden lisäksi kyliä on vajaa kymmenen. Kunnan kompaktin koon ja muodon sekä nauhataajamarakenteen vuoksi ei kaukaisimmistakaan kylistä tule lähimpään taajamaan ja palveluihin matkaa juurikaan 10 kilometriä enempää. Näin ollen Lempäälän kohdalla lähidemokratian päällimmäisenä kehittämiskohteena eivät ole aluelautakuntien tyyppiset palveluiden järjestämiseen liittyvät ratkaisut, vaan kuntaa lähestytään kokonaisena kuntayhteisönä. Lempäälässä lähidemokratia halutaan nähdä koko kunnan kattavana toimintatapana, joka sisältää mm. sähköiset osallistumismahdollisuudet, käyttäjädemokratian ja niin sanotun tekemisen demokratian, jota onkin kunnassa jo pitkään toteutettu yhdistyksille erilaisiin kunnan palveluvarustusta täydentäviin projekteihin myönnettävän omatoimirahan kautta. Tavoitteena on saada lähidemokratiasta pysyvä ja arkinen osa kunnan toimintaa. Tätä varten Lempäälään perustettiin erityinen lähidemokratiatoimikunta, jonka tehtävä oli viedä eteenpäin kuntalaisosallisuutta parantavia asioita. Toimikunta perustettiin ensin määräajaksi vuosille , ja jatkosta päätetään arvioinnin ja kokemusten perusteella. Koska lähidemokratian kehittäminen on nähty niin tärkeänä asiana, päätettiin lähidemokratiatoimikunnan perustamisen lisäksi hakea hanketta. Lempäälän kunta toteutti Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen ajalla Tästä ajasta kolmentoista kuukauden ajan hankkeessa työskenteli päätoiminen projektisuunnittelija. Nimensä mukaisesti hankkeessa pyrittiin tunnistamaan Lempäälään sopivia kuntalaisvaikuttamisen muotoja, kokeilemaan ja saamaan niitä käytäntöön. Jotta hankkeen ja koko lähidemokratiatoimikunnan työn kautta saatu valtakunnallisesti arvokas ja ainutlaatuinenkin kokemustieto saataisiin dokumentoitua, toteutettiin hanke toimintatutkimuksena.

5 s. 4 / Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kokemuksia lähidemokratian sisäänajamisesta keskisuureen kuntaan sekä kirjata ja levittää niitä valtakunnallisesti. Tavoitteena oli siis hankkeessa koettujen haasteiden ja onnistumisten myötä kuvata muutosprosessia niin, että kaikki voisivat hyötyä siitä. Tässä tutkimusraportissa ei enää juurikaan käsitellä sitä, miksi lähidemokratiaa pitäisi kehittää tai toteuttaa, sillä sen tarpeellisuus lienee jo itsestäänselvyys tänä heikon kuntatalouden, rakennemuutosten ja ns. asioiden monimutkaistumisen aikana paitsi Lempäälässä, myös muualla Suomessa. Sen sijaan raporttiin on kirjattu pohdintaa siitä, mitä lähidemokratia oikeastaan on, sillä kysymys on toistunut usein hankkeen aikana eri tilanteissa. Tämän peruskysymyksen lisäksi kuvataan hankkeen toimenpiteiden kautta saatuja kokemuksia ja havaintoja sekä analysoidaan niitä. 3. Tutkimusmenetelmä ja -tapa Lähidemokratiatoimikunnan ja -hankkeen työskentelyn tuloksia sekä tavoiteltua muutosta koko kunnan tasolla haluttiin dokumentoida valtakunnalliseksi tietolähteeksi. Mahdollisimman laajan hyödyn saamiseksi hankkeen toteuttamistavaksi valittiin toimintatutkimus, jonka avulla tulokset ovat helposti jaettavissa. Toimintatutkimuksessa tutkija ei ole neutraali sivustaseuraaja, vaan aktiivinen toimija. Tässä toimintatutkimuksessa tutkimusaineistoa ovat projektisuunnittelijan havainnot tilaisuuksien, erinäisten viranhaltijoiden, kuntalaisten, yhdistystoimijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa keskustelujen ja tapahtumien, sekä lähidemokratiatoimikunnan ja ohjausryhmän kokouksissa käytyjen pohdintojen ja keskusteluiden pohjalta. Aineiston analysointi ja tulkinta tähtää ymmärryksen lisääntymiseen organisaation ja siihen kuuluvien ihmisten ja ilmiöiden toiminnasta. Asioita lähestytään myös ihmisten päämäärien ja motiivien kautta, eli ei pyritä löytämään vain syy-seuraussuhteita. (Heikkinen 2007, ) Toimintatutkimuksen analyysia tehdään tässä tapauksessa organisaatiotasolla. Kunnan tavoitteeksi on asetettu siis lähidemokratian sisäänajo kunnan toimintaan eli kehittää, kokeilla ja käyttöönottaa lähidemokratian välineitä oikeissa reaalimaaliman olosuhteissa. Vaikka aikataulua tälle ei olekaan suoraan määritelty, on lähidemokratiatoimikunta asetettu kahden vuoden määräajaksi, ja hankkeen varsinainen toteutusaika on noin vuoden. Toimintatutkimukselle tyypillistä on syklisyys, jossa vuorottelevat suunnittelun ja toiminnan vaihe sekä arvioinnin ja reflektoinnin vaihe, jolloin pohditaan saatuja kokemuksia ja oppeja. Seuraavan syklin suunnittelussa ja toiminnassa hyödynnetään opittua ja siirretään sitä käytäntöön. (Heikkinen, Rovio & Kiilakoski 2007, 79 81). Näin lyhyessä hankeajassa, organisaation koko ja muutoksen mittakaava huomioiden, useiden syklien toteutuminen on haasteellista. Koska toimintatutkimuksen tutkijan rooli on aktiivinen ja tutkimusaineisto on pääosin tutkijan omia havaintoja ja kokemuksia, on myös tutkimusraportti luonnollisesti subjektiivinen näkemys asioista. Näin ollen tutkimusraportin tekstin kertojana on ainakin osin projektisuunnittelija minä-muodossa.

6 s. 5 / Keskeiset käsitteet 4.1. Lähidemokratia Lähidemokratialla tarkoitetaan asukkaiden ja yhteisöjen paikallisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia aluetta koskevassa päätöksenteossa (Kattilakoski & Backa 2013, 11). Sähköinen sivistyssanakirja antaa lähidemokratialle määritelmän oikeus olla päättämässä työ-, asuin- tm. lähiympäristöä koskevista asioista (SuomiSanakirja.fi 2015). Lähidemokratiasta puhuttaessa oleellinen käsite on myös edustuksellinen demokratia, eli vallalla oleva järjestelmä, jolle perustuu Suomen paikallishallinto. Kuntalaiset valitsevat joka neljäs vuosi edustuksen kunnanvaltuustoon äänestämällä kunnallisvaaleissa. (Suomen Kuntaliitto 2015). Päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan, ja lähidemokratian keinoin tuetaan sitä mm. tuottamalla paikallista tietoa päätöksenteon taustalle ja selvittämällä kuntalaisten tahtotilaa heitä koskevissa asioissa. Ottamalla kuntalaiset huomioon päätöksenteossa jo valmisteluvaiheessa saadaan yleisesti ottaen myös tehdyille päätöksille laajempi hyväksyntä. Yksiselitteistä ja kaiken kattavaa määritelmää lähidemokratialle ei ole helppo löytää, koska se on asiana niin moniulotteinen. Lähidemokratia sisältää paikallisen demokratian eli mm. alueelliset demokratiaa edistävät tahot kuten foorumit ja kyläneuvostot, tekemisen demokratian kuten kolmannen sektorin paikallinen kehittämistyö sekä käyttäjädemokratian, johon liittyvät asiakasraadit ja muu palveluiden kehittämiseen tähtäävä kuntalaisvaikuttaminen. Oleellinen osa lähidemokratiaa on myös toiminta, joka liittyy edustuksellisen demokratian tukemiseen ja päätöksenteon avoimuuteen. Näin ollen lähidemokratia -termiä ei voi korvata täysin sanoilla kuntalaisvaikuttaminen tai osallisuus Osallisuus Lähidemokratiasta puhuttaessa käytetään paljon sanaa kuntalais- tai asukasosallisuus sekä pohditaan, kuinka kuntalaisia voitaisiin osallistaa. Kuntalaisosallisuus tai -vaikuttaminen on terminä ehkä luonnikkaampi kuin lähidemokratia, vaikka ei suoraan synonyymi olekaan, kuten edellä lähidemokratian moninaisuudesta on todettu. Vallakas - kuntalaisen vaikuttamisopas määrittelee osallisuuden periaatteeksi, jonka mukaan kuntalaisella on voitava olla mahdollisuus sekä saada tietoa päätöksenteosta että päästä vaikuttamaan siihen. Osallistuminen taas tapahtuu alhaalta, ruohonjuurelta ylöspäin, se on mahdollisuuksien hyödyntämistä eri tavoin. Osallistamisesta puolestaan todetaan, että se on osallisuuden rinnakkaismuoto, osallistumismahdollisuuksien tarjoamista kuntalaisille. Osallistaminen on ylhäältä alaspäin, hallinnosta kuntalaisille päin tapahtuvaa toimintaa. (Suomen kuntaliitto 2009.) Oppaassa on myös nimetty erilaisia osallisuuden lajeja. Tieto-osallisuus käsittää mm. tiedottamista ja kuntalaisten kuulemista, suunnitteluosallisuus on vuorovaikutusta valmisteluun liittyen esim. foorumien kautta. Päätösosallisuudella tarkoitetaan osallistumista vaikkapa palvelutuotantoa tai lähialuetta koskevaan päätöksentekoon. Usein tämä tapahtuu erillisten elimien kautta, joissa on asukkaiden suoraan valitsema edustus, ja joille on kunta delegoinut päätäntävaltaa. Toimintaosallisuus on kuntalaisten omaa toimintaa oman lähiympäristönsä eteen esimerkiksi talkoilemalla. (Suomen kuntaliitto 2009.)

7 s. 6 / 20 Samantyyppistä jaottelua on esitellyt Ritva Pihlaja, mutta puhuu kuntalaiskumppanuudesta, jossa kuntalainen on tasavertainen toimija. Kumppanuutta voi olla monenlaista, mm. keskustelu-, suunnittelu-, palvelu- tai budjettikumppanuutta (Pihlaja 2015) Kuntalaisvaikuttaminen Kuntalain (27 ) mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän velvollisuutensa käytännössä toteuttaa. (Suomen Kuntaliitto 2015.) Kuntalaisvaikuttaminen on olennainen osa lähidemokratiaa. Kuntalaisten keinoja vaikuttaa ja osallistua ovat esimerkiksi erilaiset alueelliset toimielimet (esim. aluelautakunnat, kyläneuvostot), keskusteluforumit, käyttäjä- ja asiakaskyselyihin vastaaminen, palautteen antaminen, yhteydenotot viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin, kunnan järjestämiin tilaisuuksin osallistuminen (vanhempainillat, kaavoitustilaisuudet ym.), kunnanosa- ja kyläyhdistysten toimintaan osallistuminen, talkootyö, yleisönosastokirjoitukset ja sosiaalisen median kautta osallistuminen, vetoomusten ja kuntalaisaloitteiden allekirjoittaminen sekä valitusten ja oikaisuvaatimusten tekeminen. 5. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hanke Lempäälässä on tahtotila lähidemokratian kehittämiseksi ja se on kirjattu myös kuntastrategiaan. Kunnanhallitus perusti lähidemokratiatoimikunnan määräajaksi ja sen tehtäväksi annettiin vahvistaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi toimikunnan tuli pyrkiä vakiinnuttamaan kuntaorganisaatioon lähidemokratiaa kehittävä ja vahvistava kulttuuri, jonka myötä kuntalaisille avataan uusia vaikuttamisen väyliä heitä koskevissa kysymyksissä. Resursseja työhön haettiin hankkeen muodossa. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hanke oli Lempäälän kunnan toteuttama kehittämishanke, joka toteutettiin ajalla Hanketta rahoitti Työ- ja elinkeinoministeriö maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän esityksestä. Hankkeeseen palkattiin kokoaikainen projektisuunnittelija ajalle Lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen päätavoitteiden ollessa hyvin pitkälle samat, toimi projektisuunnittelija alusta alkaen kiinteässä yhteistyössä toimikunnan kanssa ja osallistui myös sen kokouksiin. Lähidemokratiatoimikunnan voidaankin ajatella toimineen hankkeen seuranta- ja tukiryhmänä. Hankkeelle nimettiin myös ohjausryhmä, jonka jäsenet edustivat Lempäälän kuntaa, Maaseudun Sivistysliittoa, Suomen Kylätoiminta ry:tä, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulua ja Maaseutupolitiikan yhteystyöryhmää (YTR) Hankkeen tavoitteet Tavoite Ihmisten ja yhteisöjen omatoimisuus lisääntyy. Näytöt tavoitteen toteutumisesta Omatoimirahan myöntöperusteet päivitettiin, mikä mahdollisti omatoimirahan käytön entistä laajemmin ja rahaa myös haettiin uudenlaisiin kohteisiin.

8 s. 7 / 20 Yhdistykset haastettiin järjestämään talkoita omilla alueillaan Lempäälän yhteisenä talkoopäivänä Tapahtuman yhteydessä kunnassa tehtiin 1500 tuntia talkoita, minkä johdosta Lempäälä sai Vuoden talkoohenkisimmän kunnan palkinnon Talkoopäivä ry:ltä. Kunnan ja yhteisöjen konkreettiselle yhteistyölle löydetään uusia muotoja. Asukasilloissa käytiin läpi yhteistyön mahdollisuuksia. KOMO eli Kasvatus- ja opetuspalveluiden osallistumismahdollisuuksien selvittämiseksi koottu työryhmä kehittää uutta mallia koulujen ja kotien sekä yhteisöjen yhteistyölle korvamaan mahdollisesti nykyiset johtokunnat. Talkoopäivän tapahtuma toteutettiin yhteisöjen ja kunnan eri toimialojen yhteistyönä. Yhteisökoordinaattori-hankeaihion yhtenä mahdollisuutena on yhdistysstrategian laatiminen. Kuntalaiset asukkaina, asiakkaina ja yhteisön jäseninä saavat uusia kanavia vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja he myös kokevat pääsevänsä vaikuttamaan siihen. Kunnan palvelujen tuotannon ja muiden toimintojen toimintatavat kehittyvät paremmin kuntalaisten tarpeita vastaaviksi ja siten myös vaikuttavammiksi. Edustuksellista demokratiaa täydentävät osallistumisen muodot ja kuntalaisten toimijoina aktivoituminen edesauttavat myös edustuksellisen demokratian vahvistumista, mikä ajan myötä näkyy mm. kuntavaalien äänestysprosentissa. Päivähoidon osallisuusfoorumi ja suunnitteilla oleva TK-sairaalan asiakasraati. Osallisuusfoorumi-toiminnasta on hyviä kokemuksia ja vastaavia asiakasraateja tullee käyttöön enemmänkin. Kuntalaisaloite.fi, Otakantaa.fi, Facebook. Kunnanvaltuusto on linjannut aloitteisiin vastaamisajaksi 3 kk, ja muutenkin palautteisiin reagointiin on kiinnitetty huomiota. Toimialoilla on tehty uusia avauksia kuntalaisnäkökulman huomioimiseksi laajemmin ja myös aikaisemmassa vaiheessa (esim. kaavoitus, kirjasto, tiedotus). Osallisuusfoorumi/asiakasraatitoiminta KOMO-ryhmän aikaansaama malli hyväksytyksi tulleessaan voi parantaa koulu-koti-yhteistyötä Valtuuston kokousten videointikokeilu toi päätöksentekoa avoimemmaksi kuntalaisille. KOMO-ryhmä ja sen monipuolinen edustus eri tahoista ja sen myötä syntyvä uusi malli on täydentävä osallistumisen muoto Äänestysprosentin nousu jää nähtäväksi, ainakin edustuksellisen demokratian ja lähidemokratian suhteesta ja limittäisyydestä on herännyt paljon keskustelua. Taulukko 1. Hankkeen tavoitteet.

9 s. 8 / Hankkeen painopisteet Hankkeen painopisteitä tarkennettiin perustuen loppukeväästä 2014 toteutettuun toimialakyselyyn, kesällä 2014 toteutettuun yhdistysselvitykseen sekä lähidemokratiatoimikunnan kanssa käytyihin keskusteluihin. Painopisteet olivat 1) kunnan toimialojen sparraaminen, 2) kolmannen sektorin aktivointi ja 3) tiedotuksen kehittäminen. Ohjausryhmän kokouksessa linjattiin, että hankkeen loppuaikana panostetaan enemmän kolmannen sektorin aktivointiin, hankkeen alun keskittyessä pääosin toimialoihin, joille kunnassa tehtävä työ jakaantuu. Lempäälän kunnan toimialat ovat yleishallinto, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi. Toimialojen alla toimivat erilaiset tehtävä- ja vastuualueet, esim. sivistystoimeen kuuluvat opetuspalvelut, vapaa-aikapalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä sivistystoimen hallintopalvelut. Kunnan toimialojen sparraaminen käsitti mm. tapaamisia viranhaltijoiden kanssa johtoryhmissä että yksittäin. Tapaamisissa käytiin läpi toimialojen osallistavia käytänteitä ja kannustettiin uusiin avauksiin (mm. asiakasraadit, sähköisten sovellusten kokeileminen, palautteen kerääminen ja kyselyt). Kolmannen sektorin aktivoinnissa keskityttiin hyvin pitkälti asukas-, omakoti- ja kyläyhdistyksiin. Kesällä 2014 toteutettu yhdistysselvitys kyselyineen kohdistettiin ko. yhdistyksille, samoin kuin yhdistystapaamiset. Toukokuussa 2015 järjestettiin Lempäälän yhteinen talkoopäivä, eli tapahtuma, jossa lempääläläisiä yhdistyksiä ja muita tahoja haastettiin järjestämään erilaisia talkoita omilla alueillaan. Tiedotuksen kehittämisessä keskityttiin pääasiassa sähköisen viestinnän tehostamiseen ja sosiaalisen median hyödyntämiseen. Lähidemokratia-asioiden tuomiseksi keskusteluun tehtiin yhteistyötä paikallismedian kanssa, joka teki useita juttuja liittyen lähidemokratiateemoihin Hankkeen toimintoja Hankesuunnitelmassa oli toistakymmentä toimenpidettä, joilla pyrittiin tavoitteiden toteutumiseen. Osa toimenpiteistä toteutettiin sellaisenaan, osaa jalostettiin edelleen niitä käytäntöön tuotaessa sekä edellä mainittujen painopisteiden mukaan. Erityisesti toimialojen kannustaminen osallistamiseen oli enemmänkin niiden omien ideoiden tukemista kuin valmiiden asioiden tarjoamista.

10 s. 9 / 20 Kuva 1. Hankkeen toimintoja. Toimialoille tehdyssä kyselyssä kartoitettiin jo käytössä olevia osallistamistapoja ja kannustettiin ideoimaan uusia. Hankkeen aikana aloitti mm. jo aiemmin ideoitu varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumi, johon saivat kaikki halukkaat vanhemmat ilmoittautua. Foorumista saatujen hyvien kokemusten perusteella toimintaa on päätetty jatkaa ja kehittää mm. tapaamisten määrää lisäämällä. Terveyskeskussairaalaan on suunnitteilla asiakasraati käyttäjäkokemusten keräämiseksi. Säijän kylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä otettiin käyttöön sähköinen karttasovellus tiedonkeruuta varten, kuin myös otakantaa.fi -palvelu. Viranhaltijoille järjestettiin myös tilaisuuksia. Some -koulutus järjestettiin joulukuussa 2014 kunnan Facebook-sivujen perustamisen yhteydessä ja tammikuussa 2015 infotilaisuus otsikolla Kuntalaisosallisuus mitä ja miksi? Työpajatyyppiseksi suunniteltu tilaisuus otsikolla Kuntalaisosallisuutta käytännössä siirrettiin toukokuulta ja tullaan järjestämään syyskuussa Yhdistysselvityksen myötä yhdistysten yhteystiedot saatiin ajan tasalle, samoin kuin tietoa niiden toiminnasta ja tarpeista. Yhdistystapaamisia järjestettiin kolme, ja niissä aiheina olivat mm. yhteistyö ja omatoimiraha, joka on kunnan myöntämä tukea yhdistysten omille projekteille. Omatoimirahan myöntöperusteet päivitettiin hankkeen aikana. Rahoitusinfon avulla pyrittiin kannustamaan yhdistyksiä hyödyntämään Leader-rahoitusta. Lempäälän yhteiseen talkoopäivään osallistui yli kolmekymmentä yhdistystä erilaisilla talkootapahtumillaan eri puolilla kuntaa. Talkootunteja kertyi toukokuun aikana yhteensä n

11 s. 10 / 20 Kunnalle perustettiin oma Facebook -sivu, joka otettiin innokkaasti vastaan. Otakantaa.fi:n lisäksi myös Kuntalaisaloite.fi -palvelu otettiin käyttöön ja asukaat ovat hyödyntäneet sitä jo useamman aloitteen teossa. Kunnan sivujen Osallistu ja vaikuta -osiota on kehitetty, ja sinne on mm. lisätty näkyviin tehdyt aloitteet vastauksineen. Valtuuston videointikokeilu toteutettiin tammi-kesäkuussa 2015 ja jatkoa valmistellaan. Vuonna 2010 valmistuneen Lempäälän ja Vesilahden yhteinen maaseudun kehittämisohjelma päivitettiin Lempäälän osalta. Päivitykseen sai antaa kommentteja mm. asukasilloissa, joita järjestettiin kolme vuoden 2015 alussa. Asukasiltojen teemat olivat Kulttuuri ja vapaa-aika, Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Keskustan kehittäminen ja maankäytön suunnittelu yleisesti. 6. Havainnot ja niiden analysointi 6.1. Lähidemokratian moniulotteisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä Yleisesti ottaen yhteistyön, yhteisen kehittämisen ja keskustelun pohjana on oleellista, että kaikki osapuolet - tässä tapauksessa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset - puhuvat samasta asiasta. Lähidemokratia on terminä hyvin moniulotteinen ja ihmiset voivat ymmärtää sen hyvin eri tavoin. Samoin sanasta heräävät mielikuvat voivat vaihdella paljonkin. Lähidemokratia -sanan ohella paljon käytetty osallisuus, osallistaminen ja osallistuminen voidaan nekin käsittää eri tavoin. Lähidemokratia-sanan käsittämisen moninaisuus tuli esille jo lähidemokratiatoimikunnan työskentelyn alussa tehdyssä toimialakyselyssä, jossa kartoitettiin osallistavia toimintatapoja eri toimialoilla. Kyselyyn vastasivat luottamustoimielimet. Pääosa vastauksina annetuista osallistavista toimintatavoista oli eriasteista tiedotusta ja tilaisuuksia. Suuressa roolissa olivat myös lakisääteiset kuulemismenettelyt. Uusia ideoita osallistamisen suhteen kysyttäessä, tarjottiin useimmiten jotain tiedotukseen liittyvää. Niin oleellinen osa - suorastaan edellytys - kuin toimiva viestintä onkin lähidemokratian toteutumisen kannalta, kertovat kyselyn tulokset, että kaksisuuntainen vuorovaikutus ja kuntalaisen osallisuus ovat vielä selkeästi vähäisemmässä roolissa kuin asioista kuntalaiselle tiedottaminen. Vastausten taustalta pystyy hieman hahmottamaan myös ajattelutapaa, että kuntalaista ei ainakaan kyselyn tekohetkellä vielä kokonaisvaltaisesti osattu nähdä osallistuvana osapuolena ja kumppanina. Kyselyn vapaamuotoisessa palautteessa tuli myös esille, että vastaajat olisivat kaivanneet hieman termistön ja asian alustamista ennen kyselyä ymmärtääkseen paremmin, mitä heiltä odotetaan. Mitä lähidemokratia sitten on? Tätä kysymystä on pohdittu moneen kertaan hankkeen aikana sekä lähidemokratiatoimikunnassa ja ohjausryhmässä, että erinäisissä muissa kokoonpanoissa. Monien keskusteluiden perusteella on päällimmäiseksi noussut ajatus, että se on toimintaa, joka tukee edustuksellista demokratiaa. Tällä toiminnalla taas on monia eri muotoja kuten käyttäjädemokratia, tekemisen demokratia ja alueellinen demokratia, joka lienee sekoitus molempia edellisiä ja edustuksellista demokratiaa. Käytännössä lähidemokratian keinoja ovat sähköiset vaikuttamismahdollisuudet (mm. otakantaa.fi ja kuntalaisaloite.fi), tilaisuudet kuten asukas- ja kyläillat, asiakasraadit ja foorumit, kyselyt ja kartoitukset, osallistuva budjetointi, yhdistystoiminta, muu vapaaehtoistoiminta, talkoot ja niin edelleen. Ehkä asiaa pitääkin lähestyä pohtimalla ensin, mikä on lähidemokratian tavoite? Päätöksenteko yhteisistä asioista tai ainakin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, yhteisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistäminen ja/tai parantaminen? Tällaista tavoitteiden asettelua seuraakin luontevasti kysymys, mitä kaikkea lähidemokratia on?

12 s. 11 / 20 Asian avaamiseksi ja ajatusten herättämiseksi järjestettiin hankkeessa tilaisuus otsikolla Kuntalaisosallisuus - mitä ja miksi? Alustajana toimi tutkija ja erityisasiantuntija Ritva Pihlaja, joka alustuksessaan kävi läpi termistöä, valotti asian taustalla vaikuttavia ilmiöitä ja esitteli Suomessa toimivia lähidemokratian toimintamalleja. Tilaisuuteen osallistui viisikymmentä henkilöä, pääosin viranhaltijoita ja kunnan työntekijöitä, mutta joukossa oli myös muutamia luottamushenkilöitä. Keskustelun vähyys, joka johtui varmasti osittain tilaisuuden hieman epäonnistuneesta rakenteesta, yllätti järjestäjät, ja sitä jäätiin kaipaamaan myös yleisön puolelta, kuten tilaisuuden palautteista selvisi. Kuitenkin peräti 29/35 palautteen antajasta piti tilaisuutta melko tai erittäin hyödyllisenä. Selkeä enemmistö oli myös kokenut saaneensa jotain eväitä omaan työhönsä jonkin verran tai melko paljon. Palautteen perusteella voi siis sanoa, että tilaisuus onnistui tarkoituksessaan. Myöhemmin tuli esille, että se toimi myös innoittajana opinnäytetyölle, jossa terveyskeskussairaalaan suunnitellaan ja toteutetaan asiakasraati. Moni lähidemokratiatoimikunnan jäsen on kertonut saaneensa oivalluksia lähidemokratian olemuksesta joko Pirkanmaan liiton järjestämässä Osallisuusillassa tai Kuntaliiton Demokratiapäivässä Asian avautumisen lisäksi tilaisuudet olivat monelle myös voimaannuttava sekä myös lohduttava kokemus ymmärrettyään, että emme ole ainoita tämän asian parissa painivia. Oikealla asialla ollaan, kuten eräs mukana ollut totesi. Lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen ansiosta lähidemokratia on noussut jokapäiväiseen keskusteluun ja sen sisältöä on käsitelty eri näkökulmista. Useiden ihmisten on täytynyt pohtia asiaa sen tullessa eteen käytännön kautta (esimerkiksi valtuuston videointikokeilu ja sosiaalinen media). Keskustelu on askel oikeaan suuntaan. Asiaa prosessoitaessa ymmärrys lisääntyy ja nämä oivallukset lienevät suorastaan välttämättömyys ajattelutavan ja asenteen muutokselle. Keskustelu lähidemokratiasta ja sen sisällöstä edesauttaa paitsi henkilökohtaisia oivalluksia, myös ymmärtämään toisten näkökulmia asiaan. Pohtimalla lähidemokratian tavoitetta voidaan hyväksyä myös sen monet erilaiset merkitykset eri ihmisille. Tämä on välttämätöntä, kun aletaan pohtia lähidemokratian edistämistä käytännössä, sillä lähidemokratian keinot ovat monet ja kokemus sen toteutumisesta on subjektiivista. Lähidemokratiaan kuuluu kunnan osallistamistapojen lisäksi kuntalaisten ja järjestöjen omaehtoiset tavat toteuttaa kuntalaisosallisuutta. Kuntaorganisaation tulisi olla tämänkin osallisuuden mahdollistaja, tai se ei ainakaan saisi rajoittaa sitä Luottamus on lähidemokratian toteutumisen perusedellytys Toimintatutkimuksen toimintatavan mukaisesti olen hankkeen aikana tehnyt muistiinpanoja havainnoista, jotka pohjautuvat keskusteluihin, tapaamisiin, tilaisuuksiin sekä paikallislehden ja sosiaalisen median uutisvirtaan. Lähidemokratian eri osapuolten välillä voi sanoa vallitsevan jopa luottamuspulaa. Muun muassa luottamushenkilöt voivat kokea, että viranhaltijat antavat ajankohtaisista, valmistelussa olevista asioista tietoa valikoidusti ja omaa näkemystään korostaen. Tämä voi johtaa kokemukseen, että päätöksenteko luottamustoimielimissä on vain muodollisuus, koska asiat ovat niin pitkälle valmisteltuja. Viranhaltijoiden näkemys taas saattaa olla, että luottamushenkilöt eivät ymmärrä asioita kokonaisuuksina vaan tarttuvat yksityiskohtiin, mikä vääristää kokonaiskuvaa. Luottamushenkilöt puolestaan saattavat kyseenalaistaa kuntalaisten tiedot ja ymmärryksen kuntalaiskeskustelun taustalla. Lisäksi kuntalaiskeskustelua seuraamalla mm. sosiaalisessa mediassa saa kuvan, että ainakin osa kuntalaisista kokee viranhaltijat kovin byrokraattisina, jopa ikään kuin nimettöminä ja kasvottomina henkilöinä, joiden

13 s. 12 / 20 toimintaa voi arvostella joskus kovinkin sanakääntein. Sanaa poliitikko tunnutaan myös vierastavan jossain määrin, ja sen vuoksi luottamushenkilöiden persoonat saattavat kuntalaisten silmissä joskus hämärtyä puoluekannan taakse. Tällaiset havainnot saavat epäilemään, onko luottamuksen taso riittävä, jotta lähidemokratian vaatiman vuorovaikutuksen on mahdollista toteutua. Keskustelua on käyty myös osallistamisen problematiikasta, pohdittaessa asioiden keskusteluttamista ja avaamista kommentoinnille valmistelun eri vaiheissa. Erityisesti viranhaltijan näkökulmasta keskeneräisyys voi tuntua haastavalta, koska keskeneräisen asian käsittely voi aiheuttaa liian nopeita johtopäätöksiä ja tilanteen, jossa asiaan kohdistuu liiallisia odotuksia. Ehkäpä väärinkäsitysten välttämiseksi ja asioiden sujuvoittamiseksi niitä mielellään valmistellaan hyvin pitkälle ennen kuin ne alistetaan keskustelulle ja kommentoinnille. Jotta keskeneräisen asian keskusteluttaminen olisi mielekästä paitsi valmistelijalle, myös kommentoijalle, se pitäisi osata paketoida sopivasti. Siis pilkkoa riittävän pieniin ja ymmärrettäviin osiin, ja toisaalta tuoda riittävän selkeästi ilmi, mihin kokonaisuuteen se kuuluu. Hyvä olisi myös selventää, missä valmistelun vaiheessa ollaan menossa, mitä asiassa on jo tehty ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Asiaan osallistuvan kuntalaisen tulisi paneutua asiaan riittävässä määrin ennen kommentointia. Toimivan vuorovaikutuksen myötä mahdollistetaan sujuva kehittämistyö ja paikalliset innovaatiot. Toimiva ja selkeäkielinen viestintä on yksi avain avoimeen ja aitoon vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Lempäälän KOMO-ryhmän eli Kasvatus- ja opetuspalveluiden matalankynnyksen osallistumistavat -työryhmän työskentely on esimerkki siitä, kuinka luottamuspulasta voidaan päätyä toimivaan yhteistyöhön. Lempäälässä on pitkään keskusteltu koulujen johtokuntien tulevaisuudesta ja keskustelu on johtanut jo lähes umpikujaan, jossa oltiin joko puolesta tai vastaan. Kun asian ympärille koottiin mahdollisimman hyvin eri sidosryhmiä kattava työryhmä, jossa luovuttiin vastakkainasettelusta ja asetettiin tavoitteeksi luoda yhteinen uusi näkemys, ilmapiiri muuttui ja umpikujasta päästiin pois. Työryhmän työskentely on ollut sujuvaa, suorastaan liekeissä, kuten eräs ryhmän jäsen totesi erään ilmeisen tuotteliaan kokouksen jälkeen. Kuntalaisten tulisi voida luottaa, että heillä on mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua asioihin riittävän ajoissa. Päätöksentekoprosessia avaamalla tulisi kenties selkeämmin esille, että kuuleminen on tärkeä osa prosessia, vaikka päätös ei suoraan olisikaan kuntalaisten toivon mukainen. Tähän voi monia syitä, kuten erinäiset lain asettamat reunaehdot (mm. kaavoitukseen, palveluiden laatuvaatimuksiin ja henkilötietosuojaan liittyen). Viranhaltijat tarvitsisivat lisää luottamusta siihen, että kuntalaisnäkökulma tuo lisäarvoa asioiden valmisteluun. Varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumin ja KOMO-ryhmän kaltaisten positiivisten kokemusten jakaminen muille toimialoille voisi edesauttaa tässä. Tiedonkulun tehostaminen lisäisi myös luottamushenkilöiden luottamusta viranhaltijatyöhön. Luottamukseen perustuu myös kuntalaisten ja päättäjien suhde - kuten termi luottamushenkilökin jo kertoo. Lähidemokratialla ei ole samalla tavalla laissa säänneltyä rakennetta tai tehtävää kuin edustuksellisella demokratialla. Sitä ei voi mitata, mutta jokaisen subjektiivinen kokemus kertoo omakohtaisesti, toteutuuko lähidemokratia. Siksi on erityisen tärkeää, että osapuolten välillä vallitsee luottamuksen ilmapiiri Lähidemokratiaherkkyys on toimivan kuntalaisosallisuuden kulmakivi Lähidemokratiatoimikunnan perustamisvaiheessa todettiin, että sen tulisi tehdä itsensä tarpeettomaksi. Muun muassa tämän optimistisen lausahduksen myötä nousi pohdintaa siitä, mistä tietäisi, koska tuo tilanne

14 s. 13 / 20 olisi tullut toteen. Koska ja miten lähidemokratia toteutuu, mistä sen voi tietää? Voiko lähidemokratian toteutumista mitata? Yksi johtopäätös on, että vaikutuskanavien määrää, budjettivaltaa ja jatkuvaa kunnallispolitiikan seuraamista oleellisempaa on kokemus siitä, että saa ja on mahdollisuuksia vaikuttaa. Tämä kokemus taas on subjektiivista. Jollekin riittää äänestäminen, toinen taas aktiivisesti seuraa päätöksentekoa esityslistojen ja pöytäkirjojen kautta ja pitää yhteyttä viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin. Osallistumishalukkuus voi olla kaiken tasoista tältä väliltä. Voisiko siis sanoa, että lähidemokratia toteutuu, kun kuntalainen kokee, että hänellä on riittävästi mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon? Ja kun hän käyttää näitä vaikutuskanavia tärkeäksi kokemaansa asiaan, niillä myös on aidosti vaikutusta. Sana osallistaa on saanut osakseen kritiikkiä muutamissa keskusteluissa, sillä joillekin se luo mielikuvaa holhoamisesta ja siitä, että ylhäältäpäin päätetään ja kanavoidaan, mihin asioihin ja miten voi vaikuttaa. Sillä aidoimmillaanhan lähidemokratia varmaan onkin sitä, että asukkaat oma-aloitteisesti ottavat kantaa niihin asioihin, joihin he kulloinkin kokevat tärkeäksi ottaa kantaa. Tällöin kuntaorganisaation tehtävä olisi mahdollistaa tämä aktiivisuus ja ennen kaikkea olla valmis vastaanottamaan se. Tämä voi olla jopa merkittävämpää kuin se, että viranhaltijat asioista valmistellessaan miettisivät, missä ja miten kannattaisi tai voisi kuulla. Jotta kuntalaisten oma-aloitteinen osallistuminen toteutuisi, korostuu jälleen tiedottamisen merkitys. Osatakseen vaikuttaa asioihin oikea-aikaisesti, kuntalaisten tulee olla tietoisia, mitä asioita milloinkin ollaan valmistelemassa ja minkälaisessa aikataulussa suunnittelu ja päätöksenteko menevät. Lempäälässä on jo vuosia toivottu uimahallia, ja hankkeen aikana asiasta tehtiin myös kuntalaisaloite. Aloitteen myötä olisikin hyvä mahdollisuus käydä suurta osaa kuntalaisia kiinnostavaa keskustelua sekä avata asian taustoja ja tuoda esiin eri näkökulmia. Ottamatta vielä kantaa siihen, koska taloustilanne voisi uimahallin rakentamisen sallia, olisi tässä kuntaorganisaatiolla paikka toteuttaa lähidemokratiaherkkyyttä ja mahdollistaa avoin vuorovaikutus ilman vastakkainasettelua. Yksi keskeinen, hankkeen aikana esiin noussut kysymys on, voivatko kuntalaiset osallistua vääriin asioihin? Uimahalli on eräänlainen esimerkki asioista, joista kuntalaisten on helppo muodostaa mielipide ja siten myös osallistua. Samalla se on kuitenkin niin suuri investointi, että sen ajoittaminen riippuu pääosin muista asioista kuin tahdosta. Kuntalaisten tarve ei välttämättä kohtaa sen kanssa, millaiseen osallistumiseen viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat valmistautuneita. Silti luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden pitäisi olla valmiita vastaanottamaan se ja tarttua keskustelunavaukseen. Antamalla tietoa ja mahdollistamalla keskustelua saadaan päätöksille laajempi hyväksyntä ja vahvistetaan luottamuksen ilmapiiriä. Vaikeampiakin päätöksiä on helpompi hyväksyä, kun ymmärretään riittävästi niiden taustoista. Varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumista saadut kokemukset ovat myös tämän suuntaisia, kiitosta osallisuusfoorumin jäseniltä on tullut keskustelusta, mahdollisuuksista kysyä asioista ja kertoa kokemuksistaan. Lempäälään tehtiin keväällä 2015 uusi, kaivattu koirapuisto. Puiston suunnitelma oli monelta osin varsin onnistunut, mutta valmiissa lopputuloksessa oli muutamia elementtejä, jotka saivat aikaan hyvin kriittistä keskustelua koiranomistajien keskuudessa, ja vaatimuksia korjata vaarallisina pidettyjä kohtia. Hyvin yksinkertaisella osallistumismenettelyllä (esim. suunnitelmaluonnoksen kommentointimahdollisuus) olisi voitu suunnitelmaa muokata ja tehdä kerrasta puisto kaikin puolin toimivaksi, säästää mahdollisesti kustannuksia sekä aikaa. Koirapuistoesimerkki kuvastaa sitä, että helposti saattaa jäädä huomaamatta, missä asioissa ja arkipäivän suunnittelussa osallistumista voisi mahdollistaa. Oleellista eivät olekaan välineet ja keinot, vaan tapa ajatella asiaa, mikä ei myöskään vaadi välttämättä sen enempää resursseja.

15 s. 14 / 20 Osa tehtäväalueista on jo omaksunut sen asian, että kuntalaisten mukaanotto jo valmisteluvaiheessa tuottaa hyötyä koko prosessille aina taustojen selvityksestä varsinaiseen suunnitteluun ja edelleen päätöksentekovaiheeseen, sillä todennäköisesti näin toimien tehdyille päätöksille saa laajemman hyväksynnän. Muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella on useampia asioista, joihin kaivattaisiin asiakasnäkökulmaa ja saatua käyttäjien kokemustietoa osataan myös arvostaa. Haasteena onkin löytää lähinnä toimivia ja kustannustehokkaita käytännön ratkaisuja siihen, kuinka tätä tietoa saataisiin kerättyä jatkuvasti tai säännöllisesti ja koottua jatkojalostusta ajatellen. Toimivan lähidemokratian perusta näiden havaintojen pohjalta olisi niin sanottu lähidemokratiaherkkyys. Kuntaorganisaation tulisi kehittää valppauttaan paitsi tunnistaa asioita arkipäiväisessä toiminnassa, joissa kuntalaisten osallistuminen olisi mahdollista ja hyödyllistä. Oleellinen osa lähidemokratiaherkkyyttä on myös kyky ottaa vastaan kuntalaisten oma-aloitteinen aktiivisuus. Seuraamalla kuntalaiskeskustelua ja aktiivisuutta, kunta voisi oikea-aikaisesti mahdollistaa osallistumista tarjoamalla sopivia vaikutus- ja keskustelukanavia Vastuu lähidemokratian toteutumisesta kuuluu kaikille Lähidemokratian ollessa hyvin laaja-alainen asia, vastuu sen toteuttamisesta ja toteutumisesta tulisi olla kaikilla - henkilöstöllä (johtoryhmä, esimiehet, viranhaltijat, työntekijät), luottamushenkilöillä (kunnanhallitus, valtuusto, lautakunnat, neuvostot, nuorisovaltuusto jne.) ja kuntalaisilla (asukkaat, yhdistykset, yritykset). Se ei siis ole esimerkiksi vain viranhaltijan tiedottamista kuntalaiselle vaan moneen suuntaan toimivaa vuorovaikutusta. Edustuksellinen ja sitä tukeva lähidemokratia toimivat limittäin ja rinnakkain, eikä kukaan voi ulkoistaa itseään asiasta. Kuva 2. Lähidemokratian toteuttajat

16 s. 15 / 20 Kuntaorganisaatiossa viranhaltijat ovat osallistamisen suhteen keskeisessä roolissa valmistellessaan asioita päätöksentekoa varten, samoin kuin heidän valmiutensa kuulla ja vastaanottaa kuntalaisten aktiivisuutta. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää myös luottamushenkilöiden valmiuksiin kuulla ja osallistaa. Mm. lautakunnissa tehdään paljon ns. pienemmän mittakaavan päätöksiä, jotka ovat lähellä kuntalaisten arkea ja lähiympäristöjä, joten tässä voisi olla hedelmällistä maaperää kuntalaiskeskustelulle. Jotta lähidemokratia mahdollisimman hyvin tukisi edustuksellista demokratiaa, tulisi kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välistä kosketuspintaa vaalia. Se on kuitenkin lopulta tärkein yhteys kuntademokratian toteutumiselle ylipäätään, luottamushenkilöiden edustaessa kuntalaisia ja kuntalaisten tahtoa tehdessään päätöksiä kunnan asioissa. Luottamushenkilön rooli lähidemokratiassa on monipuolinen, ja hän voikin edustaa samaan aikaa lähes kaikkia lähidemokratian toteuttajatahoja. Lähidemokratia toimii eri tarpeista ja lähtökohdista eri mittakaavassa. Pienen yhteisön, kuten kylän tai yhdistyksen toimintatavat ja yhteisten asioiden hoitaminen on erilaista kuin maakunnan. Kuntayhteisössä lähidemokratia liittyy vahvasti edustukselliseen demokratiaan, ja vaatii toimiakseen uskon edustuksellisen demokratian toimimiseen sekä myös halun osallistua. Jos kuntalaiset eivät halua osallistua, lähes kaikki toimenpiteet lähidemokratian edistämiseksi ovat turhia. 7. Pohdintaa Lempäälän tavoite eli koko kunnan kattava lähidemokratian sisäänajo ja toimintatavan muutos on mittava. Melko kunnianhimoiseksi sen tekee aikataulu, sillä näin ison mittakaavan muutosprosessi vie aikaa. Lähidemokratiatoimikunnan toimintakaudeksi asetettiin kaksi vuotta ja myös vain reilun vuoden mittaiselle hankkeelle ladattiin paljon odotuksia. Hankkeen alussa toimintaa suunnitellessa oli aikatauluun suhtauduttava realistisesti. Koen, että reilun vuoden työrupeaman aikana saatiin paljon asioita aikaan tai ainakin alulle. Päällimmäisenä hankkeesta on kuitenkin tyytyväisyys siihen, mitä on tapahtunut ja mitä itse on matkan varrella oppinut. Tuntui, että loppua kohti asia sai koko ajan enemmän sivujuonteita ja yhteydenottoja toimialoilta eri asioihin liittyen tuli kiihtyvällä tahdilla kevään aikana. Nyt kun asialle syttyneitä ihmisiä Lempäälässä on, he toivottavasti saavat tarvitsemaansa kannustusta ja työkaluja, jotta lähidemokratian eteneminen kuntaorganisaatiossa voi jatkua Haasteita Suurin haaste ovat olleet asenteet sekä lähidemokratia-asiaa, että sen edistämiseksi käyttöön otettavia keinoja kohtaan. Osa ihmisistä on avoimempia uusille asioille ja ajatuksille kuin toiset, ja myös eri tavoin kiinnostuneita. Mielenkiintoista on ollut huomata, etteivät esimerkiksi ikä ja sukupuoli ole kovin merkittäviä ominaisuuksia tässä suhteessa, vaan suhtautuminen riippuu ehkä enemmänkin työnkuvasta ja kokemustaustasta. Muutos edellyttää asenteiden muuttumista, mikä vie oman aikansa. Osallistumisen keinojen lisääminen ja kehittäminen on helpompaa, joskin välillä resurssien puute haittaa kehitystä. Toimiva viestintä on noussut toistuvasti esiin pohdittaessa keinoja lähidemokratian edistämiseksi. Sähköisen tiedottamisen ja sosiaalisen median ansiosta asukkaat saavat monipuolisemmin tietoa kunnan asioista. Vaikka tiedon saatavuus on jossain määrin parantunut, ovat tiedotuksen haasteena edelleen ne kuntalaiset, jotka eivät syystä tai toisesta ole sähköisen tiedottamisen piirissä, eivätkä lue esimerkiksi paikallislehteä.

17 s. 16 / 20 Ideoita osallistamiskeinoiksi oli paljon, joista osa jäi vaille käytännön toteutusta. Esimerkiksi osallistuvaa budjetointia ei päästy toivotusti kokeilemaan minkään toimialan osalta, eikä siitä saatu oikein syvällisempää keskusteluakaan aikaiseksi. Osallistuva budjetointi olisikin ehkä helpompi lähteä kokeilemaan siten, että valtuusto budjetista päättäessään ohjeistaisi tietyn määrärahan käytössä osallistamaan kuntalaisia. Hankkeessa on kokeiltu ja otettu käyttöön osallistumiskanavia osin onnistuneesti (esim. osallisuusfoorumi, Kuntalaisloite.fi) ja osin huonommalla menestyksellä (Otakantaa.fi, Facebookin keskusteluryhmä). Jotkut ehkä odottivat hankkeen keskittyvän nimenomaan siihen, että saataisiin käyttöön mahdollisimman paljon erilaisia keinoja, kanavia ja muuta ns. näkyvää, joiden kautta osoitettaisiin lähidemokratian lisääntyneen. Sekä hankkeen että lähidemokratiatoimikunnan päällimmäisenä intressinä on kuitenkin ollut, että asiaan päästäisiin käsiksi syvemmällä tasolla eli vaikuttamaan asenteisiin ja ajatusmalleihin. Huomioiden hankkeen mittakaavan, lyhyt hankeaika ehkä aiheutti sen, että toimintatutkimukselle tyypillinen syklisyys ei päässyt parhaiten toteutumaan. Kun hankkeen toiminta ja lähidemokratiatoimikunnan toimintakausi päättyvät, on yksi syklin kierros tullut täyteen. Hankkeen arvioinnin ja lähidemokratiatyön jatkotoimenpide-ehdotusten myötä alkaa seuraava sykli, jossa hyödynnetään saatuja havaintoja ja oivalluksia ja jatketaan kehittämistyötä. Toimintatutkimus tällaisenaan päättyy hankkeen myötä, mutta kehittämisen syklit jatkuvat Onnistumisia Tapa, jolla hanketta lähdettiin toteuttamaan eli toimialojen kautta sparraamalla ja todellisten käytännön asioiden kautta oli onnistunut ratkaisu. Hyvin paljon asioita kuitenkin jollain tapaa kietoutuu toimialoihin. Merkittävää on, että lähidemokratiatoimikunnan ja hankkeen myötä lähidemokratia on ollut pinnalla ja keskustelunaiheena. Keskustelut eri yhteyksissä ovat mahdollistaneet oivalluksia, jotka ovat tarpeellisia asian omaksumisen kannalta. Useamman ihmisen suhtautumisen muuttuminen lähidemokratiamyönteisemmäksi ja sen näkyminen puheissa ja toimissa ovat olleet tärkeitä onnistumisia. Vaikka kaikki ideat ja suunnitelmat eivät saaneetkaan tuulta alleen, paljon on käytännönkin asioita saatu käyttöön, tehty ja järjestetty. Voi siis arvioida, että Lempäälässä asukkaiden osallistuminen ja vaikuttaminen on nyt helpompaa, kuin mitä se oli vielä vuosi sitten, ja toivottavasti kynnyskin siihen on matalampi. Talkoopäivän tapahtuma oli onnistunut ja sai aikaan positiivista liikehdintää monella suunnalla. Se toivottavasti omalta osaltaan edesauttoi kunnan ja yhdistysten välisen vuorovaikutuksen kehittymistä, yhdistykset saivat ansaitsemaansa kiitosta ja arvostusta vapaaehtoistyöstään ja luo Lempäälälle myönteistä julkisuuskuvaa Suomen talkoohenkisin kunta palkinnon myötä. Kesäkuussa 2015 lähidemokratiatoimikunnan kanssa käytiin läpi toimikunnan ja hankkeen aikaisia tapahtumia. Tässä kollektiivisessa muistelussa hyödynnettiin aikajanaa, johon kaikki lisäsivät asioita tärkeiksi kokemiaan asioita matkan varrelta. Merkittäväksi koettuja asioita aikajanalle kertyi paljon, mm. toimialakysely ja siitä syntynyt keskustelu, kunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön kehittämiseen tähdänneet toimet, varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumin aloittaminen ja nuorisovaltuuston aktivoituminen, kun nuvassa vaihtui suuri osa jäsenistä sukupolvenvaihdoksen myötä. Katsellessaan tapahtuneiden asioiden määrää moni totesi, että paljon on lopulta tapahtunut näinkin lyhyessä ajassa. Isompien asioiden, kuten hankkeen ohella tärkeinä pidettiin myös pieniä askelia ja kokeiluja oikeaan suuntaan.

18 s. 17 / Tutkijan oppimiskokemukset Toimintatutkimukseen kuuluvat myös tutkijan omat oppimiskokemukset. Tavoite ymmärryksen lisääntymisestä on ainakin omalla kohdallani toteutunut. Useasta eri näkökulmasta lähidemokratiaa pohdittuani olen vähitellen ymmärtänyt, kuinka isojen kysymysten äärellä oikeastaan ollaankaan. Joidenkin ihmisten vähättelevä suhtautuminen tuntui alkuun kovin lannistavalta, mutta positiivisten kokemusten myötä löytyi työstä se mielekäskin haasteellisuus. Hankkeen myötä olen oppinut paremmin hyväksymään epäonnistumisia oleellisena osana kehittämistä ja eteenpäin menemistä - jos ei edes yritä, niin ei mitään voi saavuttakaan. Olen myös oppinut valtavasti ihmisistä ja ymmärrän nyt paremmin, kuinka subjektiivista ja toisaalta niin inhimillistä ihmisten reagointi ja tapa tehdä asioita on; ihmiset kuitenkin pääsääntöisesti pyrkivät tekemään niin kuin parhaaksi näkevät, vaikka joku muu näkisi sen parhaan hyvin eri tavoin. Käytännön asioiden kautta tietämys lähidemokratian välineistä ja keinoista on lisääntynyt paljon. Olen myös hankkeen myötä kehittynyt optimistisemmaksi. Suurin syy tähän lienee ihmisten tapa reagoida sosiaalisessa mediassa. Kyllästyin nimittäin siihen, että oli asia mikä hyvänsä, niin ensimmäinen reaktio tai kommentti tuntuu olevan aina negatiivinen, tai sisälsi ainakin jotain spekulaatiota ja paheksuntaa jollain sivujuonteella. Olenkin tämän myötä alkanut kiinnittää huomiota myös omaan tapaani kommentoida asioita. Työ projektisuunnittelijana on ollut oivallinen näköalapaikka kuntaorganisaation toimintaan useasta näkökulmasta. Koen, että ilman aktiivista lähidemokratiatoimikuntaa ja sen asiasta innostuneita jäseniä ei olisi asioita saatu aikaan samalla tavalla. Kiitollisuutta tunnen myös kannustavasti toimineesta ohjausryhmästä sekä toimivasta vuorovaikutuksesta lähimmän esimiehen kanssa. Kaiken kaikkiaan hanke on ollut todella mielenkiintoinen ja opettavainen. 8. Kehittämisehdotukset Kuten edelläkin on tullut jo todettua, vuosi-puolitoista on lyhyt aika tämän mittakaavan muutokselle. Asioita on saatu hyvin alkuun, mutta paljon on vielä tehtävänä ja tehtävissä, että kuntalaisnäkökulman laajempiotteinen huomioiminen vakiintuisi automaatioksi kuntaorganisaation toiminnassa, sekä asioiden valmistelussa että päätöksenteossa. Kiireen keskellä ja niukkojen resurssien aikana huoli lähidemokratian kehittymisen lässähtämisestä hankkeen ja lähidemokratiatoimikunnan jälkeen on todellinen. Vaikka lähidemokratian toteuttaminen käytännössä vaatii enemmänkin asennetta ja uutta ajattelutapaa työvoiman ja rahan sijaan, vaatisi se tämän kokemuksen perusteella vielä kannustajaa, muistuttajaa ja ideoijaa kehittyäkseen toimintatavaksi. Seuraavaan on kirjattu ylös hankkeen myötä nousseita ideoita ja edellä kerrottuihin johtopäätöksiin liittyviä ehdotuksia, kuinka Lempäälässä voitaisiin lähidemokratian edistämistä jatkaa käytännössä Toimialat Toimialoilla tehtyjä uusia avauksia ja ideoita tulee jatkaa ja kannustaa edelleen. Varhaiskasvatuksen osallisuusfoorumista saatuja kokemuksia kannattaa jakaa ja hyödyntää myös muilla tehtäväalueilla. Lisäksi terveyskeskussairaalan asiakasraatia varten tehty selvitys- ja suunnittelutyö kannattaa hyödyntää kunnassa laajemminkin. Paitsi toimialoittain, asiakasraatimallia voi hyödyntää myös erilaisissa projekteissa (esim. uuden

19 s. 18 / 20 kirjaston suunnittelu) lyhytaikaisemmalla ratkaisulla, koostuen esim. 2-3 tapaamisesta. Raadin tavoitteet kannattaa miettiä etukäteen huolella, vaikkapa teemoittaa tapaamiset ja käyttää erilaisia ryhmätyömenetelmiä, jotta asiaan päästään nopeasti ja tehokkaasti. Tilaa täytyy kuitenkin antaa myös vapaalle keskustelulle, mikäli asia ja raatilaiset sitä tuntuvat tarvitsevan. Toimialoittain tai lautakunnittain voitaisiin järjestää asukasiltoja ajankohtaisista ja valmistelussa olevista asioista säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Niiden sijasta tai lisäksi ne voisivat myös lähidemokratiaherkkyys-ajatuksen mukaisesti tarjota keskustelumahdollisuuksia joko tilaisuuksien tai verkko-osallistumisen kautta kun tarvetta ilmenee joko kuntaorganisaation tai kuntalaisten puolelta. Videoinnista saadun myönteisen palautteen perusteella valtuuston videointia kannattaisi jatkaa, sillä palautetta antaneet kuntalaiset kokivat, että valtuutetut ja viranhaltijat tulevat tutummaksi kuntalaisille ja voi seurata myös, että äänestys sujuu luotettavasti. Erityisesti kiiteltiin, että liikuntarajoitteiset voivat seurata kokousta kotoa käsin. Videointiin tulisi löytää toimiva ratkaisu etenkin äänen osalta ja sitä voisi kehittää mm. hyödyntämällä kahvitauon ns. Viranhaltijat vastaavat -osiolla tai vaikkapa ajankohtaiskatsauksilla. Kokousten kulkua voisi pyrkiä saamaan katsojaystävällisemmäksi, mikä onnistuu pienilläkin toimenpiteillä, esim. lukemalla päätösehdotukset ääneen kokonaisuudessaan. Hankkeessa tehty yksi havainto on, että toimintakulttuuri ja ilmapiiri tarttuvat hyvin herkästi ja esimerkin voima on suuri. Lempäälässä on juuri aloittanut uusi kunnanjohtaja, joka varmasti on merkittävässä roolissa myös lähidemokratian kehittymisessä tästä eteenpäin Tiedotus Tiedotus, tiedonsaanti ja avoimen keskustelun mahdollistaminen ovat nousseet toistuvasti esiin hankkeen aikana. Ollakseen tehokasta, viestinnän tulisi olla myös ymmärrettävää. Kapulakielinen tiedote ja ns. kansankielellä kirjoitettu lehtijuttu todennäköisesti uppoavat vastaanottajiin eri tavoin, vaikka perusviesti olisikin sama. Kunnan päätoiminen ammattitiedottaja ratkaisisi monta lähidemokratian haastetta. Tiedottaja voisi koota säännöllisesti toimialoilta kuntalaisten näkökulmasta oleellisimmat asiat, muokata ne sopivaan ja ymmärrettävään muotoon ja käyttää viestintään monipuolisesti erilaisia kanavia. Säännöllinen postin kautta jaettava tiedote koteihin esim. 4 krt vuodessa tavoittaisi tehokkaasti myös niitä, jotka eivät lue paikallislehteä tai seuraa asioita verkon kautta. Kattavuuteen nähden kustannukset ovat varsin kohtuulliset. Otakantaa.fi -palvelua kannattaisi ottaa käyttöön laajemmin, sillä se on äärimmäisen helppo ja maksuton tapa mahdollistaa osallistumista. Monipuolisten ominaisuuksiensa ansiosta se taipuu monenlaisiin tarpeisiin ja on myös kuntalaiselle matalan kynnyksen osallistumismahdollisuus. Sitkeästi palvelua käyttämällä asukkaat voisivat ajan myötä omaksua tämän varsin potentiaalisen palvelun käytön Kolmas sektori Kolmannen sektorin aktivoinnissa toimiva vuorovaikutus on merkittävä asia. Keskustelukumppaneiden ja roolien selkeytystä toivovat myös yhdistysten edustajat, joten yhdistysstrategian laatiminen voisi viedä asioita eteenpäin tässä suhteessa. Tekemisen demokratiaa toteuttava talkoopäivän tapahtuma kannattaisi järjestää myös jatkossa ja kehittää sitä edelleen, sillä sitä kautta saatua tukea yhdistykset tuntuivat arvostavan.

20 s. 19 / 20 Perinteisiä kylä- ja korttelisuunnitelmia voisi päivittää, jotta ajantasainen alueiden ja asukkaiden tahto ja tieto omasta lähiympäristöstään saataisiin taustaksi ja hyödyksi erilaisten suunnitelmien (mm. maankäyttö ja palveluverkko) tekoon. Yksi tapa edesauttaa yhdistyksiä lähidemokratian toimijoina olisi esim. Leader-rahoitteinen hanke, jossa edellä mainitut yhdistysstrategia, talkoopäivä sekä kylä- ja korttelisuunnitelmat voitaisiin toteuttaa. Omatoimiraha on Lempäälässä yli kaksikymmentä vuotta käytössä ollut järjestelmä, jonka avulla yhdistykset voivat toteuttaa omia projektejaan. Omatoimiraha muistuttaa Leader-toimintatapaa pienoiskoossa, mutta vähäisemmällä byrokratialla. Hankkeen aikana omatoimirahan myöntöperusteet päivitettiin. Omatoimirahaa jaettiin uusilla myöntöperusteilla kahdessa haussa keväällä Haettu kokonaissumma oli pienempi kuin aikaisempina vuosina, joskin hakemusten lukumäärä pysyi suunnilleen samana. Omatoimirahaa haettiin kuitenkin uudenlaisiin kohteisiin, joten siinä mielessä voidaan myöntöperusteiden päivityksen sanoa olleen tavoitellun mukainen. Omatoimiraha on erinomainen tapa edistää tekemisen demokratiaa. Se lienee kuitenkin vieläkin liian heikosti tunnettu muiden kuin kyläyhdistysten keskuudessa, joten tiedotukseen tulee kiinnittää huomiota myös jatkossa.

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Lempäälän kunta 31.8.2015 PL 36 37501 Lempäälä Sivu 1 / 14

Lempäälän kunta 31.8.2015 PL 36 37501 Lempäälä Sivu 1 / 14 37501 Lempäälä Sivu 1 / 14 Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen LOPPURAPORTTI 1.4.-2014 30.9.2015 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT Päätöksen numero: Tuen saaja: Yhteyshenkilö: TEM/590/09.01.03/2014 Lempäälän

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5 Mitä se osallisuus on? 19.5.2015 Osallisuuden ja avoimuuden aikajana 2007 pysähtyneisyyden aikakausi kaupungintalon ala-aulassa 2008 Haavi-projektin

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla

Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi

Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa. Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Alueellisen vaikuttamisen muodot meillä ja muissa pohjoismaissa Marraskuu 2012 Siv Sandberg Siv.sandberg@abo.fi Lähidemokratian kehittämisen vaihtoehtoiset polut Yksilö (kuntalainen, asiakas) Palvelujen

Lisätiedot

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Ajankohtaista kuntademokratiasta Kuntalaisten suora osallistuminen ja vaikuttaminen Kommenttipuheenvuoro kuntakentältä 9.9.2015 klo 10:00 10:45 L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Osallistavaa kuntaa rakentamassa

Osallistavaa kuntaa rakentamassa Osallistavaa kuntaa rakentamassa - esimerkkejä maailmalta ja Suomesta Suonenjoki 12.5.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 4 4 TUTUSTUMISMATKA SYKSYLLÄ 2013 4 Vesilahden nuorisovaltuusto 1 Nuorisovaltuusto 25.09.2013 AIKA 25.09.2013 klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 3 2

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä 26.3.2015 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p

Kaupunki osallistaa. 10.09.13 p Kaupunki osallistaa 10.09.13 p Osallistumisen tavat murroksessa 10.09.13 Entä ne nuoret? Samaan aikaan kun nuorten luottamus auktoriteetteihin kasvaa, luottamus muihin ihmisiin vähenee. Käsitys siitä,

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa

Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa Asukas- ja järjestönäkökulma Siun Sotessa 12.5.2016 toiminnanjohtaja Elina Pajula Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry: 1. Osallisuus ihmisten äänen kuunteleminen ja välittäminen eri tasoille osallistumisen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015

Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa. Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Laadun kehittäminen Utajärven kunnassa Hyvinvointivastaava Laatupäällikkö Hannele Karhu 10.3.2015 Perustietoja Utajärvestä Sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, n. 58 km Oulusta itään Pinta-ala on

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija

Lähidemokratian. uudet mahdollisuudet. KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Lähidemokratian uudet mahdollisuudet KAMPA-hankkeen päätösseminaari Kaustinen 12.2.2013 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija, tutkija Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot