Sunnuntai. Robert saa lakin ilman kirjoituksia. 13. helmikuuta Suomessa tuhannet nuoret pänttäävät läpi kevään.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sunnuntai. Robert saa lakin ilman kirjoituksia. 13. helmikuuta 2011. Suomessa tuhannet nuoret pänttäävät läpi kevään."

Transkriptio

1 NINA SUSI Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Robert saa lakin ilman kirjoituksia Suomessa tuhannet nuoret pänttäävät läpi kevään. Sunnuntai O4 7 Helena Ranta tunnistaa vihasta ihmisen Sunnuntai O8 Cosplay-asut ihastuttivat Kemissä Kulttuuri O14 Mielipide 2 3 Viikonvaihde 4-13 Kulttuuri Yhdessä Sunnuntai 2 Uutiset 3 10 Ulkomaat 11 Urheilu Sää 28

2 O2 Pohjoista puhetta Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Päätoimittaja: Heikki Lääkkölä Pääkirjoitustoimittajat: Tapani Wallen , Martti Vuolukka Kirjeet: Pohjolan Sanomat, Sairaalakatu 2, Kemi kuoreen merkintä Pohjoista puhetta. Sähköposti: Julkaisemme vain omalla nimellä lähetettyjä mielipidekirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittaminen sallitaan poikkeustapauksessa. Kirjoitusten enimmäispituus on 2800 merkkiä. Tekstarit: Kirjoita viestin alkuun PSPP ja välilyönti, lähetä viesti numeroon 16111, viestin loppuun nimi tai nimimerkki Katainen ja Kiviniemi patistelevat huippujohtajia jatkamaan töissä lähemmäksi normaalia eläkeikää. Hyvä niin. Nyt osa lähtee jopa alle kuusikymppisenä. Kolumni Heikki Lääkkölä Juoksupoikia joka lähtöön Suomessa odoteltiin pitkään, että vallan ytimiä nävertämä Wikileaks-internetsivusto kertoisi suomalaisten poliitikkojen tähän saakka salaisina pysyneistä keskusteluista ja tapaamisista. Enää ei tarvitse odotella. Wikileaksin Suomiaineiston ovat saaneet haltuunsa Helsingin Sanomat ja Yle, ja suomalaisen kabinettipolitiikan salatut kansiot ovat avautuneet. Wikileaksia pidetään uuden demokratian airuena, ja sen perustajaa Julian Assangea tämän ajan Robin Hoodina: päätöksenteon täydellisen avoimuuden A Paavo Lipposen mukaan Wikileaksin tiedot hänestä ovat vääriä. esitaistelijana. Toisaalta Assangea pidetään ristiriitaisena henkilönä. Ruotsissa häntä epäillään seksuaalirikoksesta ja hänen entiset alaisensa puhuvat pomostaan vähemmän mairittelevasti. Varmaa on, että korkean tason keskustelujen mahdolliset vuodot julkisuuteen pyritään jatkossa entistä tehokkaammin tukkimaan ON TOTTA, että Wikileaks on tuonut julkisuuteen olennaista uutta tietoa esimerkiksi USA:n toimista Afganistanissa. Tietoja ei ole kiistetty, ja USA:n viranomaisten aktiivisuus onkin kohdistunut vuotokohtien etsintään, ja myös Assangen toimien laittomuutta on korostettu. Wikileaksin Suomi-asiakirjoista selviää, että suomalaispoliitikkojen ja USA:n suurlähetystön kanssakäyminen on ollut vilkasta. Kun neuvostoaikana suomalaispolitiikkojen oli hyvä juosta itänaapurin lähetystössä ja saada kutsuja Tehtaankadulle, suunta on nyt vaihtunut länteen ja Kaivopuistoon Pääkirjoitus Soinin suosion nousu uhmaa jo logiikan lakeja Lajitoverit: Jos ja kun perussuomalaisten hurjassa nousussa on siirtymää sosiaalidemokraateista, suurta logiikkaa ei vaihdossa ole. Molemmat kun ovat oppositiossa. Perussuomalaisten mielipidemittauksissa nauttima suosio uhmaa jo kaikkia politiikan tavanomaisia lainalaisuuksia. Timo Soini on verraton suustaan silloin kun pitää löytää mahdollisimman kuvaavaa kieltä vaikkapa Euroopan unionin vioista tai vanhojen puolueiden politiikan tuloksista. Sen sijaan perussuomalaisten kantoja politiikan asia- ja sisältökysymyksiin Soinilta on turha perätä. Sanalahjakkuus riittää näiden karikoiden vaivattomaan kiertämiseen. Edes ilmitullut poliittinen varkaus ei satuta Soinia. Puheenjohtajan pitkän työrupeaman vaatineen puolueen ilmastopoliittisen ohjelman osoittautuminen metalliliiton paperiksi ei herättänyt lopultakaan sen kummempaa päivittelyä edes muissa puolueissa. Timo Soini ei ole enää vyöhykkeellä tai ehkä hän on vasta tulossa sinne, jossa politiikan sisältökysymyksille asetetaan edes jotain vaatimuksia. MTV-3:N TORSTAINA julkaisema gallup kertoo perussuomalaisten nousseen jo sosiaalidemokraattien rinnalle. Molempien kannatus kyselyssä on 17 prosenttia, Sdp on Soinin joukkoja edellä kolme kymmenystä. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen otti perussuomalaisten tulon Sdp:n rinnalle yllättävän rauhallisesti. Todellisuudessa puolueiden galluplukujen samankaltaisuuden täytyy olla shokki Sdp:n johdolle. Jos ja kun perussuomalaisten hurjassa nousussa on siirtymää juuri sosiaalidemokraateista, kovin suurta logiikkaa ei vaihdoksessa ole. Sdp on perussuomalaisten tavoin oppositiopuolue, jonka kädenjälki ei näy mitenkään maan viime vuosien politiikassa. Perussuomalaisten kannatus oli vielä reilu vuosi sitten yli kymmenen prosenttiyksikköä tämänhetkistä alempana. Mutta ilmeisesti perusdemarit ovat havahtuneet rankaisemaan puoluetta sen vanhemmista virheistä. Mtv-3:n kysely kertoo, että kansalaiset suhtautuvat aiempaa kriittisemmin myös kokoomukseen. Puolueelle mitattiin vaalikauden matalin kannatuslukema, 19,7 prosenttia. Se on puolueelle myös ensimmäinen 20 prosentin rajapyykin alitus viime vaalien jälkeen. Perussuomalaiset rokottavat myös kokoomusta. Yksi selitys löytyy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen kritiikittömästä, vpk-henkisestä toiminnasta euroalueen pelastustöissä. KOKOOMUKSEN KANNALTA hyytynyt kannatus on vakava varoitus. Vaalikauden aikana puolue on tullut jo pitkään tasaisesti alaspäin. Selkeän trendin kääntäminen päinvastaiseksi ei ole helppoa ja aikaa temppuun on vain pari kuukautta. Kokoomuksella on silti vahva valttikortti hihassa. Puolue osaa rakentaa vaalikampanjan ja se löytää myös siihen tarvittavat rahat. Keskustan nousu aivan kokoomuksen peesiin tuntuu juuri nopeutensa puolesta hieman yllättävältä. Toisaalta Mari Kiviniemi on jo yhtä suosittu pääministeriehdokas seuraavaan hallitukseen kuin Katainen. Ilmeisesti Kiviniemen eleetön, asiapitoinen tyyli on palauttanut myös keskustan oman, perinteisen kannattajakunnan luottamuksen. EDUSKUNNAN ENTISEN puhemiehen Paavo Lipposen mukaan Wikileaksin tiedot hänestä ovat vääriä. Wikileaksin mukaan Lipponen kertoi Tarja Halosen ja Vladimir Putinin tapaamisesta Yhdysvaltain suurlähetystössä joulukuussa Lipponen sanoo olleensa samaan aikaan Brysselissä. Ylen Ykkösaamussa esiintynyt Lipponen sanoi myös, ettei hän ole tapaamisistaan tilivelvollinen kenellekään. Jotta keskustelu loppuisi, saattaisi olla paikallaan tarkistaa myös USA:n lähetystön vierailukalenteri Suomessa kukaan ei voi olla sellaisessa asemassa, että voisi itse sanoa, onko hänen toimiaan aiheellista selvittää vai ei. ON EPÄILTY jo aiemmin, että Yhdysvallat tyrmäsi useaan kertaan presidentti Tarja Halosen pyynnöt päästä tapaamaan presidentti George W. Bushia Valkoiseen taloon. Asia varmistuu viimeistään nyt Helsingin Sanomien julkaisemista tiedoista. Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) erityisavustaja Jori Arvonen saattoi puhua suulla suuremmalla kertomalla Wikileaksin mukaan USA:n lähetystön edustajalle, että seuraava kokoomusvetoinen hallitus vie Suomen Natoon. Kirjoittaja on Pohjolan Sanomien päätoimittaja Muut mediat Opetushallitus ohjeistaa koulukuvaukset Opettaja Opetushallitus on antamassa koulukuvausten järjestelykorvauksista ohjeet maaliskuussa. On hyvä, että korvauksille saadaan pelisäännöt ja toiminta avoimeksi. Koulukuvaukset edellyttävät opettajilta ja koululta monenlaisia järjestelyjä. Kuvausten sijoittaminen koulupäivään ei aina ole helppoa. Järjestelyt eivät kuulu opettajan tehtäviin vaan ovat vapaaehtoisia. Järjestelykorvaukset ovat siten perusteltu palkkio tehdystä työstä. Kuvauspalkkiot eivät kuitenkaan ole olleet eivätkä ole opettajille minkäänlainen palkanlisä. Niitä ei suunnata kenellekään opettajalle yksityiskäyttöön. Niitä tai opettajien saamia kakkukahveja ja omia kuvia ei voi pitää myöskään lahjuksena. Kuvauskorvauksilla katetaan varsin yleisesti sellaisia menoja, jotka eivät mahdu muutoin koulun budjettiin ja joihin kunnat eivät osoita rahaa. Erilaisten laitteiden vastaanottaminen on ollut harvinaista. Nyt niitä ei suositella enää lainkaan. Insinööriuutiset Hyvissä varoissa olevat suuryhtiö kuten Nokia, UPM-Kymmene ja Metso komeilivat viime vuonna suurimpina Tekes-rahoitusta saaneina. Varsinainen tutkimus ja kehitys on näissäkin yhtiöissä tapahtunut pääosin verkostojen ja ohjelmien kautta tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja pk-yrityksissä. Tekes-rahoitus on kanavoitunut eteenpäin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etla käynnisti raportillaan keskustelun Suomessa jaettavista yritystuista. Sen perusteella työ- ja elinkeinoministeriö Tem teetätti kiitettävän nopeasti raportin ministeriön alaisista yritystuista. On oikein, että Tekesin toimia arvioidaan kriittisesti. OECD-maihin nähden Suomi on pärjännyt hyvin työn tuottavuudessa ja kokonaistuotannon kasvussa. Tuottavuuteen ja kasvukykyyn pystyy vaikuttamaan innovaatioilla. Riskin otolle on perusteita.

3 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Pohjoista puhetta O3 P.S. Yhä on pitkä matka naisten ja miesten tasavertaisuuteen palkkarintamalla. Naisen palkkaeuro on yhä vain 80 sentin paikkeilla. Vuonna 2006 naisen euro oli 81 senttiä, kolme vuotta myöhemmin nousua oli kokonainen sentti. Kaiken päälle nyt näyttä siltä, A Vain tavoitteet asetettiin hyvinä aikoina, kun juuri silloin olisi ollut oikea hetki tehdä itse ratkaisuja. että mitään olennaista tasoittumista ei ainakaan lähivuosina ole edes luvassa. Varatuomari, entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius on selvittänyt sukupuolten palkkaeron pienentymistä. Salonius selittää yhdeksi syyksi tavoitteen karkaamiseen sen, että tavoitteet palkkaerojen kaventamiseksi asetettiin parempien suhdanteiden aikana. Tyypillistä. Vain tavoitteet asetettiin hyvinä aikoina, kun juuri silloin olisi ollut paras hetki tehdä itse ratkaisuja. Lukijalta Vain Ylitornio kanoottirallin takana Pohjolan Sanomissa oli otsikko Ylitornio haluaa parantaa kanoottimatkailua. Juttu kertoi Ylitornion kunnanhallituksen päätöksestä. Siinä kerrottiin totuuden mukaisesti Ylitornion kunnanhallituksen päätöksestä. Kunnanhallitus hyväksyi Midnight Sun Canoe -projektin (MSC) hankesuunnitelman ja tukihakemuksen jättämisen ELY-keskukselle. Kunta myös jatkaa neuvotteluja naapurikuntien kanssa hankkeen toteutumisesta. Hankkeessa pitivät olla mukana Muonion, Kolarin, Pellon, Ylitornion ja Tornion alueella toimivat matkailualan ja matkailuun liittyvät yritykset ja niiden kanssa toimivat vapaaehtoisjärjestöt. Tavoitteena oli luoda toimintamallit, jolla koko Tornionlaaksoa hyödynnetään matkailullisesti. Päätavoitteena oli saada aikaan vuosittain toistuvaa kanoottimatkailua, joka lähtee Muoniosta ja päättyy Tornioon. Valitettavasti tuo yhteistyöhanke näyttäisi meloneen kiville. Posarissa nimittäin oli kertomus otsikolla Tornio ei tue kanoottitapahtumaa. Tämähän nyt ilmeisesti aiheuttaa sen, että Thomas Wetter meloo Muonionjokea kanoottirallissa vuonna Lukijaraati Miten kiusaaminen saadaan loppumaan? Tausta Ilmiö Kiusaaminen kouluissa ja työpaikoilla on yleistä. Tietoja mahdollisesta kiusatuksi joutumisesta tulee yllättäviltäkin tahoilta: jopa Suomen Pankista ja Suojelupoliisista. Ongelmat tuodaan nykyään myös helpommin esille kuin aikaisemmin. Muutos Eri tahoilla ollaan yksimielisiä siitä, että kiusaaminen on saatava loppumaan. Projektejakin on käynnistetty. Esimerkiksi käy KiVa Koulu -toiminta. Kanta Lukijaraatilaiset kertovat tänään mielipiteensä siitä, mitä koulu- ja työpaikkakiusaamisen ehkäisemiseksi pitäisi tehdä. O Mikä raati? Pohjolan Sanomat julkaisee sunnuntaisin Lukijaraati-palstaa, jossa pohjoisen ihmiset vastaavat toimituksen esittämään kysymykseen tai kommentoivat väitettä. Lukijaraati vaihtuu neljän viikon välein. Raatiin voi ilmoittautua ehdolle sähköpostilla: heikki.laakkola@pohjolansanomat.fi Pirita Hyötylä verovirkailija, Kemi KIERRE POIKKI Kiusaamisen kierre tulisi katkaista mahdollisimman varhain. MLL:n ja Folkhälsanin mukaan kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen tulee lisätä osaksi päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. Näin voidaan vähentää myös koulukiusaamista. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä yksittäisen lapsen terveelle kehitykselle, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatselijasta. Kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää, mutta pääpainon tulee olla kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamisen salliva yhteisö vahingoittaa kaikkia lapsia. Juho Karjalainen opiskelija, Tervola JÄRKI KÄYTTÖÖN Koulukiusaamisen vähentäminen pitäisi lähteä oppilaista itsestään, tämän hetkinen tapa on järjestää jonkin järjestön tai ministeriön kautta kampanja koulukiusaamista vastaan. Kampanjat ei kuitenkaan tunnu olevan mikään toimiva tapa, ilmeisesti oppilaat eivät ole ottaneet niitä omakseen. Oppilaiden tulisi itse suunnitella ja sitoutua kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Työpaikoilla tapahtuvaan kiusaamiseen on aika paljon vaikeampi puuttua, koska henkilöt ovat aikuisia ihmisiä. Järjen käyttö ja keskustelu, siinä taitaa olla ainoat keinot työyhteisöihin. läskiksi meni koko juttu. Edellisen kerranhan tuota kanoottirallia kokeiltiin yhtä hienolla nimellä Arctic Canoe Race. Se taisi kuolla muistaakseni 1990-luvulla hapen ja rahan puutteeseen? Kaikki hankkeen osakkaat eivät tuolloin tainneet olla oikein tosissaan asialla. Kuitenkin tämän viimeksi mainitun rallin suurimmat otsikot ja lehtijutut tehtiin tuolta Tornion puolelta Kukkolankoskelta ja maalipaikalta Torniosta. Jos oikein muistan, ei kanoottitapahtuma Ylitorniolla herättänyt juuri kovinkaan kummoista kiinnostusta. Nyt, jos Tornio ei ala kuville eikä kuorille, pelkään pohjan putoavan koko hankkeesta kuin ruostuneesta peltiämpäristä. Tässä taitaa toteutua se ateistien lempi hokema kerran kuollut, aina kuollut? Ilmeisesti tuokin Arctic Canoe Race maksoi järjestäjille jo paperirahoja. Lappilainen kesälehti KesäLomaLappi julkaisi vuonna 1990 siitä viitteitä väliotsikossaan Palkinnot paranevat. Lainaanpa siitä pätkän. - ACR:n palkinnot ovat jälleen tänä vuonna entistäkin suurempia. Järjestävät eivät halua julkistaa voittajan saaman tilipussin suuruutta sen paremmin kuin sitäkään, miten suuri on kaikkien loppuun asti meloneiden kesken arvottavan kirjekuoren sisällön arvo. Huomattavan paljon se kuulemma joka tapauksessa on. Rahan perässähän kilpamelojat melovat, ammattilaisia ja kovan luokan harrastelijoita kun ovat. Heitähän oli lisäksi monista maista. Eikä siihen hommaan parane pilipalipojan eikä tytön tuppautuakaan. Saattaisi tulla Tornionjoen kovissa koskissa tahattomiakin eskimopyörähdyksiä, joissa voisi hengen lähtökin olla lähellä. Jää nähtäväksi kuinka homman käy. Yksimielinenhän se kunnanhallitus päätöksessään oli, vaikka pahinta ehkä pelättiin niin parasta toivottiin. Ainahan ne jonkinasteiset neuvottelut tällaisessa täytyy pohjana olla ennen kuin esittelijät asian esittelee. Tämä hanke leimautui nyt vahvasti Ylitornion nimiin, mutta onhan matkailun edistäminen aina arvokas asia. Paavo Koski Ylitornio Anna-Maija Lauri kansalaisopiston rehtori, Tornio PUUTUTTAVA AIKAISIN Mistä kiusaaminen alkaa ja mistä se johtuu? Mistä opitaan kiusaamisen lukemattomat sanalliset tai fyysiset menetelmät; nimittelyt, pelottelut ja vitsailut, elekieli ilmeineen, syrjimiset ja eristämiset sekä huipennuksena fyysinen pahoinpitely? Lapset oppivat aikuisilta. Kiusaamistaitoja harjoitellaan jo päiväkodeissa. Kouluissa ja työpaikoilla taidot ovat huipussaan, jos kiusaajien ja kiusattujen tilannetta ei ole huomioitu aikaisemmin. Aikainen puuttuminen, kaikkien osapuolten tasapuolinen kuuleminen sekä objektiivinen ratkaisujen etsintä lienee paras apu. Tekstarit Labra-aikojen nettivaraus todella hieno juttu. Työssäkäyväkin tietää nyt suunnilleen kauanko labrassa käyntiin menee työaikaa. Eiköhän kiireisen eläkeläisen varaus hoidu puhelimella. Tyytyväinen Kiitokset Ruohokarin Kantolaiset, jotka autatte vanhusta joka sitä todella tarvitsee. Ystävä kauempaa Se pysäköintiaika tarkoitti vain Kauppakadulle pysäköintiä. Onhan S-Marketin pihalla samat paikat kuin ennenkin, pitää jaksaa vain kävellä. Voimatonko Miksi työministeri ei ole vieraillut Meri-Lapissa. Työtön Kokoomus ajaa ainoana puolueena verohelpotuksia suurituloisille velkarahalla ja julkissektoria alas. Siksi peruspalveluja on leikattava. Suuri kiitos sinulle, joka toimitit puhelimeni Rajalla kauppakeskuksen asiakaspalveluun pe sen tiputtua taskusta kuroteltuani parkkilippua. Kiitos Löydetty Halmeenkadulta yksinäinen avain, jossa sininen nauha. Avain löytyy Halmeenkatu 8:sta. On hyvä, että ulkopoliittisen johtomme tekemiset tulevat julki edes jälkikäteen ja myös se mitä maailmalla tästä politiikasta tykätään. Pohjoista puhetta palsta kertoi 8/2, että jos maitoa myy 1000:lla niin tuotto Pitääkö paikkansa. Ei kannta enää lotota vai kuinka? Eläinlääkärikoulutukseen 40%:n mieskiintiö, niin helpottuisi karjatalousalueiden eläinlääkäripula. Lehterillä kuultua. Erikoisia lausahduksia Simossa isossa salissa, paikalla oli joukko kuntalaisia. Saapa nähdä miten käy. Kemin kaupunki kilpailuttaa lumiurakatkin ja halvin tarjous voittaa. Ja muu omaisuus myydään ja palvelut ulkoistetaan, Raision maisema malli. Tietoa on

4 O4 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Kaksi tapaa saada lakki :Ruotsalaiset abiturientit eivät kirjoita. Sen sijaan he oppivat keskustelun taidon ja kyvyn kehittää omia vahvuuksiaan. Suomessa kymmenettuhannet nuoret opettelevat joka kevät pänttäämisen taidon. Miksi ihmeessä kirjoituksista ei luovuta? Teksti: Jenni Räinä Kuvat: Nina Susi Eximia, eximia, eximia, eximia, eximia, magna ja cum laude. Valtteri Aine kirjoitti hyvin ja hartaudella. Hän jakoi kirjoitukset kolmeen osaan, jotta pystyisi lukemaan mahdollisimman paljon jokaiseen aineeseen. Viimeiset kirjoitukset Aineella oli keväällä 2010, jonka jälkeen hän pyrki lukemaan valtio-oppia Helsingin yliopistoon. Aine ei saanut opiskelupaikkaa. Kirjoitusten jälkeen pääsykokeisiin lukeminen oli raskasta. Aineen mielestä ylioppilaskirjoitusten arvosanojen merkityksen pitäisi kasvaa roimasti yliopistoon hakevilla. Samaa mieltä on opetusministeri Henna Virkkunen. Nyt tutkinnon merkitys on ainekohtainen, ja vain älläsuora olisi liikauttanut Aineen hakupisteitä merkittävästi. Asian voi nähdä myös toisin: Mitä jos ylioppilaskirjoituksia ei olisi lainkaan, eikö sitten jaksettaisi paremmin? KIRJOITUKSET VIEVÄT aikaa, voimia, maksavat paljon ja ohjaavat lukion oppisisältöjä. Tutkijatohtori Pekka Räihän on vaikea nähdä mitään hyvää ylioppilaskirjoituksissa. Hän on lopen uupunut suomalaiseen yksipuoliseen keskusteluun kirjoituksista ja lukiokoulutuksesta. Kun pitäisi puhua siitä, tarvitaanko nykyaikana ylioppilaskirjoituksia lainkaan, keskustellaan vain siitä, miten nykyaikaistaa kirjoituksia. Räihä on työskennellyt opettajankouluttajana ja tutkijana 15 vuotta Jyväskylän opettajankoulutuslaitoksella. Siellä hän huomasi, että koulutukseen tulevat opiskelijat olivat vuosi vuodelta väsyneempiä. Suurin työ oli ollut päästä yliopistoon. Sen jälkeen he eivät enää jaksaneet kiinnostua opinnoista. Räihä alkoi pohtia, tehdäänkö lukiossa jotain sellaista, joka saa opiskelijat inhoamaan koulua. Vuonna 2009 ilmestyneen Lukiopedagogiikka-julkaisun mukaan joka viides lukiolaistyttö on ollut uupunut. Jos 20 prosentilla ihmisistä olisi työpaikalla uupumusta, siihen puututtaisiin lakisääteisesti. Vuodesta toiseen yksi ikäryhmä vuorollaan uhrataan kovalle rääkille, vaikka kukaan ei tiedä, mitä rääkki lopulta hyödyntää. Räihä pelkää, että kun ylioppilastutkinnan painoarvoa kasvatetaan, lukiosta tulee entistä raskaampi ja uupuneiden määrä kasvaa. RÄIHÄN MUKAAN koko lukio-opetus on muovautunut kirjoitusten ehdoilla. Koulutuksen arviointineuvoston tekemä kysely paljastaa, että samaa mieltä ovat lukiolaiset: kyselyyn vastanneista 75 prosenttia arvioi, että hyvä menestyminen ylioppilaskirjoituksissa on ohjannut opiskelua erittäin paljon tai melko paljon. Kun mukaan lasketaan Jonkin verran -vastanneet, ohjasivat kirjoitukset jo lähes kaikkien opintoja. Räihää häiritsee se, ettei missään ole avoimesti nähtävillä, mitä kirjoitukset milloinkin mittaavat. Nyt suomalaisista kasvatetaan pänttääjiä, jotka oppivat muistamaan suuria määriä tietoja ulkoa hetkellisesti, mutta eivät välttämättä soveltamaan niitä tai osallistumaan tiedon kautta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koko opetus tähtää kirjoituksiin, ei välttämättä oppimiseen. Ilman kirjoituksia erilaiselle oppimiselle voisi tulla tilaa, Räihä uskoo. Ilman kirjoituksia oppiminen nousisi pänttäämistä tärkeämmäksi, mutta myös opettajien työ vaikeutuisi. Nyt opettaminen tapahtuu kirjoituksilla motivoimalla tai niiden avulla pakottamalla. Pakottaminen on harvoin hyvä keino oppia. Räihä kertoo, että tutkimusten mukaan oppiminen on heikkoa silloin kun paineet ovat kovat. VALTTERI AINEEN ääni kiihtyy, kun hän alkaa puolustaa kirjoituksia. Se on ollut meidän tärkein koerupeama ja se on yhä erittäin tärkeä. Sen merkitystä on jopa aliarvioitu. Valtteri Aineen välivuosi on kulunut hoitaessa lukiolaisten liiton puheenjohtajan tehtäviä. Liitto kannattaa kirjoituksia. Aineen mielestä yksi tärkeimmistä asioista kirjoituksissa on se, että ne ovat kaikille Suomen lukiolaisille yhteismitallinen järjestelmä. Koulujen väliset toimintaerot tai opettajien ennakkokäsitykset oppilaista eivät pääse vaikuttamaan tuloksiin. >> Ruotsissa lukiossa keskustellaan. Haaparannan lukion englannin kielen opettaja Samuli Opettaja Lars-Åke Gustafssonin luokka on aktiivinen. Tunneilla kysytään viittaamatta.

5 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Sunnuntai O5 Hirmu (oik.) pitäisi tarpeellisena myös tietojen painottamista, joka korostuu Suomen lukioissa. Petra Wiik (vas.), Meiju Vartiainen ja Fredrika Sanlund juhlistavat valmistumistaan kesäkuussa valkoinen studentmössä päässään. Abiturientit Frida Rahkola (vas.), Tuomas Laulajainen ja Linnea Waara jäivät koulun jälken kertaamaan seuraavan päivän matematiikan kokeisiin.

6 O6 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Max Hallgren aikoo hakea lukion jälkeen lukemaan kauppatieteitä tai lakia. Ennen yliopistoon lähtemistä hän pitää kuitenkin välivuoden. Välivuoden pitävät myös useat Hallgrenin kavereista.

7 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Sunnuntai O7 >> Järjestelmä kaipaisi liiton mukaan silti kehittämistä. Ainetta harmittaa muun muassa se, että kirjoituksien hajauttamisesta rangaistaan. Aine jakoi kirjoituksensa kolmeen osaan ja jokaiselta kirjoituskerralta tuli erillinen maksu. Aineen seitsemän ainetta maksoivat noin 300 euroa. Kun sadat eurot kertoo kymmenillätuhansilla kirjoittajilla päästään jo isoihin summiin. Toisaalta ylioppilaskirjoitukset työllistävät ympäri vuoden noin 20 hengen ylioppilaslautakunnan sekä tukun vierailevia jäseniä. Aineen mielestä silti edelleen maksua suurempi ongelma on se, etteivät hiellä, 300 eurolla ja kolmen vuoden valmistautumisella hankitut eximiat ja magnat avaa opinahjojen ovia. KIRJOITUKSET KAIPAAVAT Aineen mukaan myös sisällöllistä kehittämistä. Vuoden 2010 kirjoitukset olivat perinteiset pikkutarkkaa tietoa mittaavat kokeet. Kirjoitusten pitäisi jatkossa keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin sekä esimerkiksi mitata kykyä hakea tietoa. Nyt ne mittaavat sitä, miten abit sisäistävät oppikirjan materiaalit muutaman kuukauden aikana ennen kirjoituksia. Ne eivät mittaa yleissivistystä niin hyvin kuin voisivat. Tutkijatohtori Pekka Räihän mukaan ylioppilaskirjoitukset eivät ylipäätään ole yleissivistyksen mittari. Ruotsissa lukiolaisilla ei ole kirjoituksia. Kyllähän ruotsalaisetkin pystyvät ihan hyvin ilman kirjoituksiakin hakemaan ulkomaille opiskelemaan ja rakentamaan oman yhteiskuntansa. Yleissivistystä tai ei, Aineen mielestä Ruotsin mallissa on suuri uhka, että yhden opettajan mielipide oppilaasta voi vaikuttaa todistuksessa kohtuuttoman paljon. Malli ei ole tasapuolinen opiskelijoille, Aine sanoo. Eikö? Kysytään Ruotsista. KEVÄTTALVEN SITRUUNAINEN auringonvalo paistaa viistosti sisään pitkän käytävän ikkunoista. Lukiolaiset istuvat käytävän varressa ikkunalaudoilla, tuoleilla ja pöydillä. Kaverukset Mathias Kostet, Max Hallgren ja Robert Gustafsson ovat kaikki Ruotsin Haaparannan lukion kolmannella luokalla. Poikien mukaan tämä kevät on ollut paljon viime kevättä stressaavampi. Kaikki kolme haluavat päästötodistukseensa hyvät arvosanat. Loppukirisuunnitelmista huolimatta pojat ovat tyytyväisiä jo nyt todistuksiinsa. Tänä vuonna ei voi mennä enää uusimaan kokeita. Jos menee nostamaan, tulee siitä miinuspisteitä, Max Hallgren kertoo todistukseen tehdystä uudistuksesta. Ruotsissa käytännössä kaikki nuoret menevät lukioon. Lukio jakautuu ammatilliseen ja teoreettiseen puoleen. Ammatillinen puoli vastaa ajatukseltaan Suomen ammattikoulua. Kostet, Hallgren ja Gustafsson ovat teoreettisessa lukiossa, joka vastaa Suomen lukiota. Valtakunnalliset kirjoitukset lopetettiin Ruotsissa jo 1960-luvun lopussa. Niiden tilalla on kansallisia kokeita, joita järjestetään pitkin kolmen vuoden opiskelua. Valtteri Aineen ei tarvitse poikien mukaan huolehtia heidän puolestaan, sillä he kokevat saavansa tasa-arvoista kohtelua. Max Ahlgren arvioi, että valtakunnallisista kokeista saadut tulokset ovat olleet samaa linjaa kuin omassa lukiossa saadut arvosanat. Päästötodistuksessa valtakunnallisten kokeiden tulokset ovat osana muokkaamassa kokonaisarvosanaa. HAAPARANNAN LUKION rehtori John Waltari kertoo, että lisäksi lukioissa käy valtakunnallisia tarkkailijoita, jotka muun muassa seuraavat sitä, että valtakunnallisten arvosanojen ja lukion omien arvosanojen välillä ei ole suuria poikkeamia. Sen sijaan Mathias Kostet, Max Hallgren ja Robert Gustafsson ovat huolissaan Suomen mallista. Se on riskialtista. Jos on huono päivä, sehän voi pilata koko kokeen, Hallgren pohtii kirjoituksia. Ruotsin abikolmikko pohtii, että Suomen kirjoitukset vaativat pänttäämään kaikkea. Hallgren pitää Ruotsin lukion hyvänä puolena sitä, että opinnoissa voi keskittyä niihin aineisiin, jotka kiinnostavat. A Joka viides lukiolaistyttö kokee jonkinasteista uupumista. Mikä Ylioppilastutkintolautakunta Ylioppilastutkinnon johtamisesta, koetehtävien laatimisesta ja koesuoritusten arvostelemisesta vastaa Ylioppilastutkinto lautakunta. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakunnan puheenjohtajan sekä noin 40 jäsentä yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetushallituksen esityksestä. Jäsenet edustavat ylioppilastutkinnon eri oppiaineita. Jäseniä avustaa laadinta- ja arvostelutyössä noin 330 apujäsentä. Tutkinnon toimeenpanoa varten lautakunnalla on kanslia, jossa on noin 20 kokopäivätoimista virkailijaa. Lähde: ylioppilastutkintolautakunta Poikien englannin kielen opettaja Samuli Hirmu ei ole yhtä jyrkkä kuin oppilaansa. Hänen mukaansa paras olisi malli Suomen ja Ruotsin väliltä. Hirmun mukaan Ruotsin lukioissa näkyy sosiaalisen puolen painottaminen: oppilaat kyselevät ja keskustelevat paljon. Taitojen lisäksi Hirmu kaipaisi Ruotsiin lisää tietoa. Hänen mukaansa laajat ainekohtaiset kokeet voisivat auttaa siinä. Insinööri-Suomessa tietopuoli on hallussa. Hirmu on opettanut muutaman päivän verran suomalaisessa lukiossa. Hänen mukaansa ero oli selvä: lukiolaiset tekivät paljon töitä, mutta eivät puhuneet mitään. Asiatiedon painottaminen ei kuitenkaan Hirmun mukaan saisi tarkoittaa kirjoituksia varten opiskelua. Sanontakin sanoo, että emme opiskele koulua vaan elämää varten. KESÄKUUN ALUSSA Mathias Kostet, Max Hallgren ja Robert Gustafsson painavat kutreilleen valkoisen ylioppilaslakin, melkein samanlaisen kuin Valtteri Aine vuonna 2010 Oulussa. Lyyran sijasta lakin etupuolella on keltainen auringonkukka. Auringonkukan sisuksen väri kertoo lukion opetusohjelman suuntautuneisuudesta. Pojat juhlivat valmistumistaan Haaparannan kaupunginhotellissa yhdessä koko kolmannen vuosikurssin kanssa. Tytöt pukeutuvat pitkiin mekkoihin ja istumapaikat hotellin ravintolaan on merkitty tarkoin. Abiturientit syövät keskenään hienon juhlaillallisen. Kun Haaparannan lukion rehtori John Waltari pääsi lukiosta vuonna 1970, hänellä ei ollut lakkia eikä juhlia. Ylioppilaskirjoitukset oli lopetettu paria vuotta aiemmin. Nyt kaikilla on lakki, studentmössä, ja juhlat. Kaikki eivät mene enää rippikouluun, mutta kaikki menevät lukioon. Lukiosta on tullut aikuistumisriitti ja tärkeä traditio, Waltari sanoo. Suomessa osana kevään aikuistumisriittiä ovat ennen pääsykokeisiin lukemista kirjoituksiin lukeminen. Pekka Räihä pitää kirjoituksia nimenomaan traditiona ja turhana sellaisena. Lukiokoulutusta on tarkoitus uudistaa tulevina vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti opetusministeri Henna Virkkuselle marraskuussa ehdotuksen, johon oli koottu rakenteellisia ja pedagogisia muutoksia koulutukseen. Opetusneuvos Heikki Blomin mukaan työryhmä pohtii myös ylioppilaskirjoitusten kehittämistarpeita. Todettiin, että kirjoitukset ovat tarpeelliset. Tutkinto on laadunvarmistustapa ja tarjoaa valtakunnallisen yhteismitallisuuden. Blomin mukaan kirjoitusten tarpeellisuutta perustelee myös niiden entistä suurempi rooli jatkossa yliopiston yhtenä valintaperusteena. MINISTERIÖN POHDINTOJEN mukaan siis tulevinakin keväinä kymmenettuhannet nuoret käyttävät kuukausia kokeita varten pänttäämiseen ja vuosia niihin valmistautumiseen. Opettajat hiovat edelleen lauseita näitä verbejä tulet tarvitsemaan kirjoituksissa ja juuri näitä asioita kirjoituksissa yleensä kysytään. Keskeisimmät ministeriön työryhmän parannusehdotukset liittyivät siihen, että lukioissa pitäisi tulevaisuudessa keskittyä aiempaa enemmän kokonaisuuksien hallintaan. Nyt 18 erillistä oppiainetta tekevät opinnoista pirstaleisia. Kokonaisuuksien hallinnan lisäksi lukion pitäisi jatkossa opettaa enemmän taitoja. Mehän emme esimerkiksi puhu kielitiedosta vaan kielitaidosta, Blom huomauttaa. Suomalaiset nuoret osaavat kieliopin, mutta puhuminen vieraalla kielellä jää vähäiseksi. Uudet painotukset lukiossa vaativat muutoksia myös kirjoituksissa. Kirjoitustenkin pitäisi mitata jatkossa entistä enemmän taitoja. Taitoja voisi opetusneuvoksen mukaan mitata kirjoituksilla, joihin sisältyy esimerkiksi entistä enemmän tausta-aineistoja, joiden hyödyntäminen vaatii taidollisia elementtejä. Eli kirjoituksia voidaan hienosäätää, mutta tapahtuipa mitä muuta tahansa, yksi asia näyttää olevan varmaa: Suomessa kirjoitukset pysyvät. Tarvitaanko kirjoituksia? Jatka keskustelua verkossa Tausta Naisille erityisluvalla Nykymuotoinen ylioppilastutkinto täyttää tänä vuonna 159 vuotta. Vuosittain Suomessa pääsee ylioppilaaksi noin henkilöä, joista noin valmistuu keväällä. Naiset saivat alun perin osallistua ylioppilaskirjoituksiin vain erityisluvalla. Luvan tutkintoon sai ensimmäisenä Maria Tschetschulin vuonna Toisen maailmansodan aikana järjestettiin rintamalla palvelleille nuorukaisille ns. sotilasylioppilaskirjoituksia, joissa oli ainoastaan kolme ainetta: äidinkieli, vieras kieli sekä joko matematiikka tai reaali. Vuosina 1940 ja 1942 ei tutkintoa järjestetty lainkaan. Lukion viimeisen luokan oppilaat julistettiin ylioppilaiksi päästötodistuksen arvosanojen perusteella. Tiesitkö: Riemuylioppilaaksi voidaan kutsua ylioppilasta, jonka kirjoituksista on kulunut aikaa 50 vuotta. Kevään 2011 kirjoitukset alkoivat perjantaina kirjallisella kokeella ja jatkuvat maanantaina kuullunymmärtämiskokeella. Lähde: ylioppilastutkintolautakunta ja Wikipedia Pienessä lukiossa ryhmätkin voivat olla pieniä. Materiaaliopin tunnille osallistuvat vain Joel Huotilainen, Fredrika Sanlund, Meiju Vartiainen ja Petra Wiik. Todistuksen saamisen jälkeen lukion kolmasluokkalaiset nauttivat perinteisen juhlaillallisen Haaparannan kaupunginhotellissa, jonka kuva on maalattu lukion seinäänkin.

8 O8 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011

9 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Sunnuntai O9 Totuus elää yhä joukkohaudoissa Helena Ranta tutkii kansanmurhia ja suuronnettomuuksia. Hän tietää, että epätietoisuus voi olla kuolemaakin pahempi. Teksti: Jorma Moilanen Kuva: Teijo Määttänen Suru ja pettymys tulevat ensin, mutta vasta vihasta tunnistaa itsessään ihmisen. Kaava toistuu aina uudestaan, kun oikeushammaslääkäri Helena Ranta on saanut ensimmäisen todisteen siitä, mitä tai keitä maa sisäänsä kätkee. Ruumiita sikin sokin, ruumiita järjestyksessä, toisiinsa kietoutuneita ruumiita, joku kuin pyytäisi jotain... Joukkohaudan partaalle ei saa jähmettyä. Terrorin, kansanmurhan ja kaikkinaisen ihmisestä siinneen hulluuden uhreilla on vielä kerrottavaa. Heillä on oikeus tulla kuulluksi ja heidän omaisillaan myös. Ihminen ei ole ihminen, jos hän ei kuuntele. Minun on pakko uskoa yhä ihmiseen. Muuten en voisi tehdä tätä työtä, Helena Ranta sanoo. VIHAA PITÄÄ pystyä tunnistamaan omissa tunteissaan, vaikka sitä ei saakaan näyttää. Viha pitää kääntää myönteiseksi toiminnaksi. Se pitää puristaa siemeneksi, josta versoo oikeudenmukaisuutta. Eniten koen vihaa silloin, kun näen tapetun tai tapettuja lapsia. Helena Ranta ei mieti etnisten puhdistajien, hirmuvaltiaiden, despoottien ja itsensä jumalaksi nostaneiden mahdollista rankaisemista ja tuomiota. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja hyväksytty asiantuntija. Hänen työnsä on kerätä todistusaineistoa, joka on aitoa. Sen perusteella on voitava paitsi langettaa oikeudenmukaisin mahdollinen tuomio, myös vapauttaa. Keneltäkään ei saa viedä mahdollisuutta puolustautua. SREBRENICA Heinäkuussa serbit iskivät Bosnia-Hertsegovinassa sijaitsevaan kaupunkiin ja tappoivat siellä yli miestä ja poikaa, muslimeja. Teloitetut kätkettiin valtaviin joukkohautoihin kaupungin liepeille. Seuraavana vuonna Helena A Kun ihminen valitsee pahan tien, hän muuttuu. Ranta lähti kansainvälisessä oikeuslääketieteellisessä tutkijaryhmässä Srebrenicaan tutkimaan tapahtunutta. Hän oli näyttänyt vaativissa tehtävissä tarvittavan osaamisensa pari vuotta aiemmin tunnistaessaan Itämerellä uponneen Estonian suomalaisuhreja. Srebrenica avasi silmiäni hyvin paljon, hän muistelee. Sen jälkeen tulivat Kosovo, Kamerun, Peru, Irak, Tshetshenia... Tsunamin suomalaisurien tunnistaminen oli valtava työmaa Kaakkois-Aasiassa. Monesta aiemmasta tehtävästä hyökyaaltokatastrofi poikkesi siinä, että nyt ei ollut kyse ihmisen toiselle aiheuttamasta pahasta. Eikä Thaimaassa tarvinnut pelätä salamurhaajaa, kranaatti-iskua tai tienvarsipommia. IHMISKUVA ON työn mukana kokenut kovia ja säröillytkin. Omilta vanhemmilta aikanaan saadut opit oikeasta ja väärästä ovat silti kestäneet. Kun ihminen valitsee pahan tien, hän muuttuu. Eli valintatilanne on konkreettinen ja aito, perustelipa ratkaisua aatteella, uskonnolla, kansakunnan edulla tai millä hyvänsä. Joukkohautoja syntyy aina lisää. Asiantuntijat ovat arvioineet, että 1900-luvun aseellisissa konflikteissa sai maapallolla surmansa arviolta 220 miljoonaa ihmistä. Kaikista kansanmurhista tuskin on edes tietoa. Moni joukkohauta on tutkimattomana unohdettu. Syyllisetkin ovat kuolleet jo ajat sitten, ja mahdollisuus edes jonkinlaiseen hyvitykseen tai tuomioon on menetetty. Läheskään kaikki diktaattorit ja hirmuvaltiaat eivät päädy ihmisten tuomittaviksi, Helena Ranta sanoo. Eikä muuta tuomioistuinta ole. Tässä kohden Helena Rannan ajatusmaailma poikkeaa ratkaisevasti vanhemmilta omaksutusta. Usko ihmistä ohjaavaan yläpuoliseen voimaan ei mennyt häneltä tuskallisten työkokemusten mukana. Vakaumus kypsyi jo nuoruudessa. Kunnioituksesta vanhempiani kohtaan en kertonut siitä heille. Aioin ihan tavalliseksi hammaslääkäriksi Elämästä tuli tyystin toisennäköinen kuin Helena Ranta oletti vielä nuorena hammaslääketieteen opiskelijana. Varsinaista hammaslääkärin työtä hän ehti tehdä täyspäiväisesti vain puolisen vuotta ennen kuin siirtyi yliopistonopettajaksi. Alunperin minusta piti tulla ihan tavallinen hammaslääkäri. Akateeminen maailma vei mukanaan. Vuonna 1978 Ranta väitteli hammaslääketieteen tohtoriksi. Joukkohautoja ja vainajia olen nähnyt riittävästi, hän sanoo ja toivoo, että voisi ruveta keskittymään maailmalta keräämänsä tiedon ja osaamisen siirtämiseen nuoremmille polville. Kunnioitan ihmisiä, joilla on toinen vakaumus kuin minulla. HELENA RANTA tapasi Haagissa sotarikosoikeudenkäynnissä silmästä silmään Slobodan Milosevicin. Serbian ja tynkä-jugoslavian entinen presidentti oli YK:n erityistuomioistuimessa syytettynä kansanmurhasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja muista sotarikoksista. Ranta pääsi esittämään tuomioistuimelle serbidiktaattorin teoista kertovaa todistusainestoaan. Olen ylpeä siitä, että sain hänet suuttumaan. Slobodan Milosevic oli Haagissa paitsi syytetty myös oma asianajajansa. Niinpä hän pääsi ristikuulustelemaan Helena Rantaa. Hän riehui ja haukkui minua. Hän oli kerta kaikkiaan typerä. Hän ajatteli, että missä tahansa on serbialaisen hauta, se alue kuuluu Serbialle. SYYTETYN KUOLEMA keskeytti vuosia jatkuneen oikeudenkäynnin. Balkanin teurastajaksi lännessä kutsuttu Milosevic menehtyi yllättäen muutamaa viikkoa ennen kuin tuomiota olisi päästy lukemaan. Omaa kuolemaa Ranta ei ole ainakaan tietoisesti pelännyt toimiessaan kansainvälisissä kriisipesäkkeissä ja konfliktialueilla. Hänen ystävänsä sen sijaan ovat kertoneet ihmettelevänsä, että hän on Maaliskuun alussa hän jää eläkkeelle virastaan Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitokselta. Sitä ennen edessä on vielä muun muassa luennointimatka Dundeen ja St. Andrewsin yliopistoihin Skotlantiin. Kansainvälisissä tehtävissään Ranta on työskennellyt osana Helsingin yliopistosta koottua työryhmää, jonka ulkoministeriö kutsuu kulloiseenkin tehtäväänsä. Hänen työparinaan maailmalla on Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila. Työryhmän työtä ovat rahoittaneet myös YK ja EU. Ranta korostaa, ettei hän tee työtään kriisialueilla yksin. Työryhmän jäsenten jokaisen osaamisella on ollut ratkaisevaa vaikutusta tehtävien onnistumiselle. Mielensä maisemia hän kohtaa muun muassa runoudessa. Runoista voi ammentaa vielä silloinkin, kun muita sanoja ei ole. Stalinin ajan vainot eläneen lyyrikon Anna Ahmatovan säkeisiin esimerkiksi vertautuu olennainen silloin, kun tilannetta on liian tuskallista purkaa ääneen. Ei, en ollut vieraan taivaan alla, / en minkään vieraan siiven suojassa. / Oman kansani luona olin siellä, / missä sen onnettoman oli oltava. Anna Ahmatova, Requiem (suom. Pentti Saaritsa) edelleen elossa. Yhtä hyvin voin kuolla Helsingissä suojatiellä, Ranta kuittaa. Poikkeuksellinen elämänura on ollut mahdollinen osittain siksi, että hänellä ei ole omia lapsia. Avioliitto kesti neljännesvuosisadan ja päättyi eroon 15 vuotta sitten. Virkaura on nyt lopuillaan. Pian 65-vuotias Helena Ranta jää virastaan Helsingin yliopistosta eläkkeelle maaliskuun alussa. Hän on entistäkin vapaampi seuraamaan kutsumustaan. IHMISYYS ON universaalia ja tarvitsee säilyäkseen tekoja, joita eivät kahlehdi rotu, kansallisuusrajat, uskonto tai mikään muukaan. Vääryydestä vaikeneva on osasyyllinen. Meidän pitää antaa selkeä viesti päätöksentekijöille, että näin ei voi jatkua. Helena Ranta on tavannut ihmisiä, jotka sisällissodassa tai muussa katastrofissa ovat menettäneet kaiken muun paitsi henkensä. Inhimillisesti arvioiden voisi ajatella, että kuolema olisi heille itselleenkin helpotus. On kuin he silti vielä pyytäisivät jotain. Hiljaa tai jopa ääneen. Totuuden paljastuminen on monelle alku uuteen. Helena Ranta on nähnyt, miten esimerkiksi varma tieto läheisimmän kuolemasta vielä virvoittaa surun murtaman taas elämään. Epätietoisuus voi olla kuolemaakin pahempi. Kuka Helena Ranta Syntynyt Kajaanissa, mistä muutti 5-vuotiaana Imatralle. Isä työskenteli Kajaanissa paperitehtaan kemistinä. Äiti oli matemaatikko ja Kajaanin kauppakoulun rehtori. Ranta on usein nähty vieras myös Kuhmon kamarimusiikkitapahtumassa. Tunnustukseksi ansioistaan saanut professorin arvon loppuvirkakaudekseen Helsingin yliopistossa. Tunnustus myönnettiin vuonna Aloittaa kolumnistina sunnuntaisivuilla tänään. Kirjoittaa jatkossa neljän viikon välein.

10 O10 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Viikon apu Uskollinen ystävä MIKÄ: MAOL-taulukkokirja PALJONKO MAKSAA: 20,50 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS: MAOL oli aivan välttämätön kirjoituksissa. Matemaattisia kaavoja ei voi oppia ulkoa. Kirjaan ei saa tehdä merkintöjä, joten tietojen sijainti pitää opiskella. Kirjoitin pitkän matematiikan vuonna MAOL oli tärkein apuväline laskimen lisäksi. Jos kirjan osaa ulkoa, saattaa kirjoituksista päästä läpi jo sillä. Kirjoitusten aikana olin oksennustaudissa ja kirjoitin pitkästä matematiikasta cum lauden. Kun nyt katson MAOLkirjaa, nousee ensimmäisenä mieleen helpotus. Kirjaa ei saanut käyttää alussa lukion kokeissa ja kaavat joutui opettelemaan ulkoa. Kun kirjaa alettiin käyttää, alkoi koe mitata oikeita asioita, eikä ulkoa opettelemista. Palstalla sunnuntaitoimituksen apujoukot kertovat, mikä auttaa (tai ei auta) arkeasi. Viserrys Yhteisöpalvelin Twitterissä suunniteltiin ympäri maailmaa jo maanantaista ystävänpäivää NIMI: Kalyan Karmakar SIJAINTI: Mumbai, Intia Ystävänpäivävinkki: Riko kananmuna sydämenmuotoiseen piparkakkumuottiin paistinpannulle ja koristele pienillä paloilla pekonia saadaksesi siihen kaunista vaaleanpunaista väriä. NIMI: Dan Morrissey SIJAINTI: Birmingham, Iso-Britannia Ystävänpäivä on tulossa, silti keskivertoihminen on käynyt 10,34 ekoilla treffeillä, mikä ihme menee aina vikaan? Ensi sunnuntaina Tempo Verneri ja sen siskot Teksti: Petteri Holma Kuva: Jussi Leinonen Nimi on kantajansa etiketti, mielikuvia sisältävä kielellinen kuva. Tempo meni juosten jo vatsassa. Sen jälkeen vauhti on vain parantunut, Ilkka Länkinen esittelee poikansa Tempo Vernerin. Ilkka Länkisen ja hänen vaimonsa Katja Ikäheimo-Länkisen neljä lasta ovat erilaisia persoonia, mikä näkyy myös nimissä: Sikuriina Ilkantytär, Nuppu-Nelli Katariina, Tempo Verneri ja Lilla Lumia Tinttarella. SIKURIINA sai nimensä Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossusta, jonka seikkailuja Katja Ikäheimo-Länkinen luki raskaana ollessaan ääneen. Siku on lujatahtoinen ja määrätietoinen, Ilkka Länkinen kertoo. Nuppu-Nelli eli Nuppis on isän keksintö. Katariina on Katja-äidin toinen nimi. Nuppu kuulostaa herttaiselta, mitä hän onkin. Ihana ja kiltti tyttö, oikea unelmalapsi. Lilla Lumia Tinttarella syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja painoi vain grammaa. Se selittää Lillan. Lumia viittaa lumeen, jota silloin riitti. Tinttarella on italiaa ja tarkoittaa kuunkehrää. Mikä Nimilaki määrää Jokaisella on oltava etu- ja sukunimi, etunimiä saa olla enintään kolme. Pojalle ei saa antaa tytön nimeä tai päinvastoin. Nimi ei saa olla kotimaisen nimikäytännön vastainen. Ongelmatapauksissa maistraatti päättää. Se voi pyytää lausuntoa oikeusministeriön alaiselta nimilautakunnalta. Vanhan italialaisiskelmän mukaan kuu valaisee polkusi ja tekee sinusta hyvin kauniin. Lilla osaa totisesti ottaa oman huomionsa, Ilkka Länkinen vakuuttaa. UUSISTA, ERIKOISISTA etunimistä on tullut muoti-ilmiö. Suomesta löytyy lapsia, jotka tottelevat tai ovat tottelematta sellaisia nimiä kuin Tarzan, Ridge, Brooke, Fredo, Hannibal, Mosku, Mirumaru ja Akka. Toki joukossa on myös Kissanminttu veljinään Kuu-Valo ja Ilves. Uuden ajan ilmiöt näkyvät nimissä. Ennen vanhaan suosittiin enimmäkseen perinteistä linjaa. Nimierikoisuuksia kartettiin. Länkisen perheen lapset: Sikuriina (vas.), Nuppu-Nelli, Lilla Lumia Tinttarella Tuttu oli turvallista ja samalla hyväksyttävää. Irtiottoon tarvittiin Ilmari Kiannon kaltainen kirjailijapersoona, jonka lapsikatraasta löytyivät muun muassa Jormo Gabriel Sotavalta, Viena Karma Sirkka Salama Saarenruusu Kesäheinä Pikkuhilkka, Orvokki Helmi Simpukka Sinisukka, Otso Tähtivalo, Veijo Virmo Imatro Villikissa, Sorjo Uolevi Sotaprinssi ja Marjatta Iltatähti. Nykyihmiset haluavat erottua joukosta. Liisa ja Pekka tyydyttävät yhä harvempia. Yli suomalaista muut- A Nimestä ihminen muistetaan. Siitä voi olla joskus lapsille apua. Yössä huuhkaja huhuupi, kauhulintu kaikattaapi, silmät palloina palaen, runoili Aleksanteri Aava vuonna Paras aika pöllöjen kuuntelulle on juuri nyt. Mikä tekee pöllöistä niin kiehtovia? Sunnuntaitoimitus Tuottaja: Jenni Räinä Toimittajat: Armi Auvinen, Jorma Moilanen Ulkoasu: Elina Ylitervo Lähetä juttuvinkki tai ota yhteyttä jenni.raina@ almamedia.fi Ajattelen nyt A Kävin aamulla koiran kanssa pitkällä lenkillä ja vieläkin on reipas mieli. Olen tavannut koko päivän hyvällä tuulella olevia ihmisiä. Tällainen päivä, kevään tuleminen ja valon lisääntyminen tekevät sen. Pekka Koskela Palstalla kuvaajien kohtaamat henkilöt kertovat, mitä mielessä liikkuu juuri tällä hetkellä. NINA SUSI Kiinniotto Monenlaista roskapostia Gigantti-liikeketju varoitti viikolla netissä liikkeellä olleesta Gigantti-aiheisesta roskapostista. Sähköpostissa kehotettiin ottamaan osaa lahjakortin arvontaan klikkaamalla viestiin liitettyä linkkiä. Ketjut saisivat lähettää vastaavia varoituksia useammin. Eikö roskapostista ole kyse silloinkin, kun postin mukana jaetaan esite, jonka vetonaulatuotteina levitellään monenlaista hyvää ja halpaa? Liikkeessä asiakkaalle sanotaan, että kyseinen tuote on loppunut. Tai ettei se ole vielä tullut. Tai että se on oikeasti niin huono, että myyjä suosittelee hintavamman saman lajin tuotteen ostamista. Jorma Moilanen

11 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Sunnuntai O11 Kolumni Helena Ranta Vierailu epävaltiossa Viime vuoden syyskuussa sain puhelun ystävältäni Andrei Sannikovilta. Hän soitti minulle Valko- Venäjältä Minskistä, minä olin Kaakkois-Nepalissa etsimässä joukkohautoja. Andrei oli päättänyt asettua presidenttiehdokkaaksi. Hänen kampanjapäällikkönä löydettiin hirttäytyneenä kesähuvilaltaan. Andrei toivoi riippumatonta tutkimusta asiassa, mutta Nepalista käsin en voinut tehdä kovinkaan paljoa. ANDREI TOIMI vuosina Valko-Venäjän apulaisulkoministerinä. Hän erosi toimestaan vastalauseena Aljaksandr Lukashenkan politiikalle. Andreista tuli yksi opposition johtajista ja sen jälkeen hän on ollut pidätettynä useita kertoja. Joulukuussa 2010 järjestetyssä vaalien jälkeisessä mielenosoituksessa pidätettiin useita henkilöitä. Heidän joukossaan oli useita Lukashenkan vastaehdokkaita ja heidän kannattajiaan. Myös Andrei ja hänen A Hiljaisuus on yksi sanojen muoto ja toimimattomuus rikoskumppanuutta. vaimonsa Irina pidätettiin. Pidätettyjä voidaan pitää vankilassa jopa 60 vuorokautta ilman oikeudenkäyntiä. Maailmalle levisi vaalipäivänä otettuja kuvia, joissa Andrei ja Irina äänestävät kolmevuotiaan Danil-pojan seistessä vieressä ylpeänä. Danil asuu nyt Irinan äidin luona, mutta huoltajuuskysymystä ei ole ratkaistu. Pienelle pojalle ei ole kerrottu vanhempien olevan vankilassa. ja Tempo Verneri. ti etunimensä viime vuonna, moni uniikiksi. LÄNKISEN PERHEEN lapset ovat tottuneet nimiinsä ja siihen, että muut kummastelevat niitä. Katja Ikäheimo-Länkinen törmäsi nettikeskusteluun erikoisista etunimistä. Joku kertoi, että Rovaniemeltä löytyy Sikuriina. Toinen lisäsi, että samassa kaupungissa on tiettävästi myös Tempo. Kolmas oli kuullut Lillasta. Keskustelu nauratti meitä kovasti, Ilkka Länkinen muistelee ja kertoo saaneensa lastensa nimistä vain positiivista palautetta. Väestökeskusrekisterin nimipalvelun mukaan Suomessa on lähes Lumiaa, alle 70 Lillaa, alle 50 Sikuriinaa ja alle 30 Tempoa. Nuppu-Nellejä ja Tinttarelleja lienee yksi kumpaakin. Länkiset tiesivät jo ennen esikoisensa syntymistä sen, etteivät he halua jälkeläisilleen tavallisia nimiä. Pariskunta päätti etsiä nimiä, jotka kuvailevat paremmin lasten persoonallisuutta ja jäävät muidenkin mieleen. Nimestä ihminen muistetaan. Siitä voi olla joskus lapsille apua, Ilkka Länkinen uskoo. Tausta vaihtoehtoa Suomenkielisillä on käytössä noin erilaista nimeä. 50 yleisintä nimeä kattoi 1970-luvulla 80 % poikien ja 75 % tyttöjen kaikista nimistä. Nyt luvut ovat 50 ja 45. Uniikkien nimien osuus on kasvanut 1 %:sta 9 %:iin. Lähde: Suomalaisten etunimet, Erkki Kiviniemi. VIERAILIN Valko-Venäjällä Minskissä sisäministeriön kutsumana vuonna Totutin hotellin vartijat aamuisiin kävelyihini. Myös tuolloin Andrei oli ollut pidätettynä, mutta vapautunut juuri parin viikon vankeudesta. Viimeisenä päivänä otin riskin ja soitin hänelle. Kerroin seuraavan aamun kävelyreittini, ja onnistuimme tapaamaan. En uskaltanut kysyä, oliko häntä kidutettu vankilassa. Palattuani kerroin työpaikallani vierailleeni epävaltiossa. Ilmeisesti olin harhauttanut vartijat, koska seuraavana vuonna Valko-Venäjä kutsui minut kokoukseen Gomelin kaupunkiin. VALKO-VENÄJÄLLÄ VALTA on keskittynyt presidentille ja etuoikeutetulle ryhmälle. Opposition edustajia vainotaan, riippumattomia toimittajia katoaa, tavalliset ihmiset pelkäävät. Andrei ja Irina ovat niin lähellä ja silti niin kaukana. Istun voimattomana työpaikallani Helsingissä. Muistelen Claes Anderssonin runoa, jossa hän kirjoittaa kuolleesta äidistään så närvarande i sin frånvaro, niin läsnäoleva vaikka poissa. Viimeisten tietojen mukaan Irina on vapautettu, ja hän on kotiarestissa. Andrein kuulustelut ovat kesken. On mahdollista, että häntä syytetään jopa vallankaappauksen valmistelusta. Olen liittynyt tukiryhmään, joka etsii keinoja tukea Valko- Venäjän oppositiota demokratian saavuttamiseksi. Hiljaisuus on yksi sanojen muoto ja toimimattomuus on rikoskumppanuutta. Tyhmä kysymys Miksi häiriöitä on vain joidenkin kanavien kohdalla? Nimimerkki Ostanko uuden?, kyselee miksi tavallisessa antenniverkkoon tarkoitetussa digiboxissa on häiriötä vain joidenkin kanavien kohdalla. Varsinkin silloin, kun sää muuttuu huonoksi. Tulevatko eri kanavien signaalit eri suunnista vai häiritseekö sää eri tavoin niiden kulkua kaapelissa? Miksi esimerkiksi Ykkönen ja Kakkonen eivät näy lumimyräkällä kunnolla, mutta MTV3 ja Nelonen näkyvät? Entä miten tilannetta voisi korjata? Tämä on tuttu tilanne varsinkin silloin, jos asunto sijaitsee kaukana lähetysantennista tai välissä on esteitä. Tyypillinen häiriöaltis sää on märkä ja lumisateinen. Kanavat sijaitsevat eri taajuuksilla, joten niiden esteistä syntyvät vaimennukset, jotka pienentävät tarvittavaa signaalia, ovat nekin erilaisia. Ykkönen ja Kakkonen sijaitsevat samassa lähetysnipussa, MTV3 ja Nelonen taas omassaan. Yleensä häiriöt sijaitsevat yhdessä nipussa kerrallaan. Itse olen huomannut, että eniten häiriöitä on ollut C- ja E- nipuissa olevilla kanavilla. Usein ainoa ratkaisu on parantaa antennia. Joskus epäherkän digiboxin vaihtaminen auttaa. Usean asunnon yhteisantennissa voi olla häiriöitä, mutta yleensä ne ovat jo heti alkuun parempia kuin yksittäisten talouksien antennit. Jos häiriöitä on samalla alueella useammilla, kyseessä on todennäköisesti säähäiriö. Joskus lunta on antennin päällä ja auttaa, kun odottelee sen sulamista. Hannu Miettinen Antennia.fi Pyöriikö mielessäsi tyhmä kysymys? Etsimme siihen vastauksen. Lähetä kysymys osoitteeseen jenni.raina@almamedia.fi Mittasuhteet Kirjoittaja on professori ja oikeushammaslääkäri. Kuinka paljon maksaa L oreal Elvital Nutri-Gloss Shampoo. Suomi 3,5 Iso-Britannia 1,5 Ruotsi 4,3 USA 3,7 Australia 4,4

12 O12 Sunnuntai Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Työpaikkojen ahdistellut :Jos naisella on näytönsäästäjänä yläosattoman miehen kuva, se on hyväksyttävää. Tissikalenteri miehellä ei ole. Teksti: Hannamari Ahonen Kuvitus: Elina Saarikoski Työ- ja elinkeinoministeriössä paljastuneessa seksuaalisessa häirinnässä prosentuaalisesti suurempi osuus häirinnästä ilmoittaneista oli miehiä, vaikka määrällisesti naisia olikin enemmän. Oliko se merkki muutoksesta suomalaisessa työelämässä? Useimmiten seksuaalisen ahdistelun uhreiksi työpaikoilla mielletään naiset. Miesten ja naisten asemaa sukupuolinäkökulmasta tutkinut SAK:n tasa-arvotiimin vetäjän Tapio Bergholmin mukaan ministeriön ahdistelujupakassa oli rohkaisevaa se, että miehetkin uskalsivat tuoda ongelman esiin. Olipa mies tai nainen, on ahdistelun kohteena oleminen yhtä ahdistavaa. Maailma ei ole mustavalkoinen, niin että naiset olisivat uhreja ja miehet pahoja, vaan enemmänkin harmaa sävyiltään. Molemmissa sukupuolissa on mätiä omenoita, Bergholm sanoo. BERGHOLMIN MIELESTÄ miesten seksuaalinen ahdistelu töissä on osittain seurausta naisten aseman muutoksesta työelämässä. Naisia on entistä enemmän esimiehinä. Vuonna 1984 kaikista palkansaajista 26 prosentilla oli naisesimies. Vuonna 2008 jo 40 prosentilla oli naisesimies. Yhä useammalla miehelläkin on naisesimies tai esimiehen esimies on nainen. Kun on valtaa, on myös vallan väärinkäyttöä. Seksuaalinen häirintä on vallankäyttöä ja tapa osoittaa työpaikan hierarkiassa alempana olevalle tämän paikka. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreimman tasa-arvobarometrin mukaan työpaikalla ahdistelija on tosin useammin työtoveri kuin esimies. Ymmärrän hyvin, että kun vuosikausia miehet ovat käyttäytyneet sikamaisesti, niin naiset haluavat tasoittaa pelin ottamalla samat sikailuoikeudet kuin miehetkin, Tapio Bergholm sanoo. Edelleen naisia ahdistellaan töissä miehiä paljon useammin. Tapio Bergholmin mielestä joissakin asioissa naisille ja miehille on kuitenkin työpaikoilla erilaiset normit. Jos naisella on tietokoneen näytönsäästäjänä yläosattoman miehen kuva, se on hyväksyttävää. Mutta tissikalenteri miehen työpisteessä ei ole. Jos joku mies puuttuu naisen näytönsäästäjäkuvaan, häntä pidetään tyhmänä ja huumorintajuttomana. Bergholmin mielestä tasa-arvo on sitä, että kaikilla on samat säännöt. A Maailma ei ole mustavalkoinen, niin että naiset olisivat uhreja ja miehet pahoja. SE, ETTÄ miehetkin ilmoittavat häirinnästä, kertoo yleisestä tietoisuuden lisääntymisestä. Kuten Bergholmin kollega, tasa-arvoasiantuntija Linnea Alho sanoo, ihmiset ymmärtävät entistä paremmin, että seksuaalinen häirintä työpaikalla ei ole normaalia käytöstä. Häirinnästä on tullut julkisempi asia, vaikka häirintä on vähentynyt. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2008 tasa-arvobarometrin

13 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Sunnuntai O13 miehet mukaan seksuaalinen häirintä eli lähinnä härskit puheet ja työkaverin ulkonäön asiaton kommentointi ovat vähentyneet. Normit muuttuvat, eivät pelkästään lainsäädännössä, vaan myös ihmisten päiden sisällä. Kekkonen sai ennen nipistellä lentoemäntiä, mutta Väyryselle sitä ei enää sallittu, Bergholm kuvaa. TAMPEREEN YLIOPISTON Työelämän tutkimuskeskuksen tutkija Minna Leinonen puhuu niin ikään kulttuurin muutoksesta. Miehenkään ei enää tarvitse hyväksyä kaikkea. Leinonen korostaa, että oli ahdisteltava nainen tai mies, niin kysymys on koko työpaikan ilmapiiristä ja kirjoittamattomista säännöistä, mitä meidän työpaikallamme hyväksytään ja siedetään. Jos toinen mies kertoo rasvaisen jutun, siitä ei ole pakko pitää, eikä osallistua siihen. Härskeillä jutuilla voidaan pitää työpaikalla meidän miesporukkaa pystyssä. Mutta kaikki työpaikan miehet eivät halua osallistua sellaiseen. Leinosen mielestä tietoisuuden lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että työntekijät ilmoittavat ympärillään näkemästä seksuaalisesta häirinnästä, vaikka se ei olisikaan kohdistunut ilmoittajaan itseensä. Tutkimustyötä tehdessään Leinonen on huomannut, että miehillä itsellään on huoli, voidaanko heidän käytöstään pitää häirintänä. Linnea Alhon mukaan osa miehistä voi silti yhä kokea, että miehiin kohdistuvaa häirintää on vaikea tuoda esille. Miehillä voi olla vähättelyn pelko, jos he ilmoittavat häirinnästä. EI VOI SANOA, että joillakin aloilla olisi enemmän seksuaalista häirintää kuin toisilla aloilla. Mutta riski joutua häirinnän kohteeksi on tutkijoiden mukaan suurempi, jos työntekijä edustaa työpaikallaan vähemmistösukupuolta. Eli mies naisvaltaisella alalla tai nainen miesvaltaisella alalla on riskiryhmässä. Muita riskiryhmiä ovat esimerkiksi palvelu- ja hoitoalan työntekijät. Heillä on suurempi riski joutua asiakkaan häirinnän kohteeksi kuin aloilla, joissa asiakkaiden kanssa ei olla niin tiiviisti tekemisissä. Tutkija Minna Leinosen mukaan myös työntekijän, jolla ei ole vahvaa asemaa työpaikalla, on suurempi riski joutua häirinnän kohteeksi. Joillakin työpaikoilla voidaan myös ajatella, että opetetaan uusi tulokas niin sanotusti talon tavoille. Talon tavoille opettamiseen voi kuulua härski puhetyyli. Leinosen mukaan suuret muutokset tai valtakamppailut työpaikalla voivat laukaista negatiivisia ilmiöitä kuten häirintää, vaikka niitä aiemmin ei työpaikalla olisi ilmennytkään. Leinosen mukaan miehet eivät vieläkään ole täysin tottuneet ajattelemaan asioita tasa-arvokysymyksinä. Häirinnästä ilmoittaminen on osa laajempaa tasa-arvokysymysten kokoelmaa. Työelämässä on edelleen pinnan alla miesten työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Yleensähän juuri pienten lasten isät tekevät pitkää päivää. Toki on kysymys myös tottumuksista. Kun ei ole totuttu, että lapsiperheen isä esittää vaikka lyhyempää työviikkoa, se voi herättää vastarintaa. Tausta Useimmiten työkaveri ahdistelee Häiritsijä on sekä miehillä että naisilla useimmiten työkaveri, sitten esimies, sitten asiakas ja kaikkein harvinaisimmin alainen. Kaikista palkansaajista 27 prosenttia miehistä on ilmoittanut joutuneensa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Naisista 43 prosenttia on ilmoittanut häirinnästä. Seksuaalisesta häirinnästä yleisintä ovat loukkaavat kaksimieliset ja härskit puheet. Fyysinen lähentely on harvinaista. Riskiä ahdisteluun voi lisätä esimerkiksi se, että työntekijä edustaa työpaikallaan vähemmistösukupuolta.

14 O14 Kulttuuri Kulttuuri Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011I Tuottaja: Päivi Bisi Kulttuuritoimittaja: Seija Lappalainen Sähköposti: A Elokuvissa näkee jatkuvasti naisia, joiden ainoa ominaisuus on viehättävyys tai joku valtava psyykkinen ongelma. Halusimme näyttää, ettei naishahmon tarvitse itkeä tai riisuutua alasti ollakseen kiinnostava. Ohjaaja Debra Granik Oscar-ehdokkaana olevasta Winter s Bone -elokuvastaan Aamulehti 9.2. Ison lierihatun alla piilee Kemin Taiteiden Yö: Kitacon-tapahtuma houkutteli talon täyteen nuoria Juhani Hiltunen Toinen toistaan värikkäämpiä hahmoja purjehti vastaan lauantaina puolilta päivän, kun kolmas Kitacon -tapahtuma pyörähti käyntiin. Cosplay-asuihin sonnustautuneita nuoria oli runsaasti tapahtuman noin osallistujasta. Maailman pohjoisimpaan coniin osallistujia saapui Helsinkiä ja Ivaloa myöten. Mangakirppis-salissa Yozhimitzu-hahmo isossa lierihatussaan pysäytettiin kuvattavaksi tämän tästä. Tottuneesti hahmo ottikin poseerausasennon aina pyydettäessä. Sekin on osa cosplaytä. Hatun tein jo viime kesänä, muut vaatteet parisen viikkoa sitten, kertoo Yozhimitzun takaa löytyvä 17-vuotias raanujärveläinen Riikka Vuolo. Kitaconissa hänellä oli seuranaan sisarukset Kaisa, 17, Sanna, 13 ja Katja, 12. Tultiin porukalla chillailemaan, Vuolot tuumasivat hyväntuulisina. Sisarukset kertoivat Kitaconiin osallistumisen olleen selviö, sillä vastaavia tapahtumia pohjoisessa on vähän. Rovaniemellä ja Ranualla on joskus ollut manga-päiviä, tytöt muistelevat. Tytöt hieman harmittelevatkin tapahtumien vähäisyyttä, asuja Opi ja tutustu Nimikkeet Manga tarkoittaa Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Cosplay, joka lyhennetty sanoista costume play (japanilaisittain kosupure, suomalaisittain pukuilu), on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi. Anime tarkoittaa länsimaissa japanilaista animaatiota, Japanissa termillä viitataan kaikkeen animaatioon. Kitacon on maailman pohjoisin con ja se järjestettiin nyt kolmannen kerran, osana Kemin taiteiden yö -tapahtumaa. olisi kiva käyttää useamminkin. Jos näitä Raanujärvellä käyttäisi, joku voisi kutsua poliisin, Riikka Vuolo nauraa. Massasta erottui myös kolmikko jonka muodostivat utajärveläinen Hannu Pentinpuro, salanimen Fitim Abazi -taakse kätkeytyvä oululainen nuorimies sekä oululainen Juha-Matti Seppälä. Tultiin pitämään hauskaa, kol- Yozhimitzu isossa lierihatussaan oli yksi päivän kuvatuimpia cosplay-hahmoja. Uljaan asun on tehnyt 17-vuotias Utajärveläinen Hannu Pentinpuro (vas), oululainen Fitim Abazi sekä sekä 24 kiloa painavaan haarniskaan sonnustautunut oululainen Juha- Matti Seppälä tulivat Kitaconiin pitämään hauskaa. mikko tiivistää. Pentinpuro oli sonnustautunut 24 kiloa painavaan haarniskaan, Seppälä koko vartalon, kasvoja myöten peittävään taisteluasuun ja rynnäkkökivääriin sekä Abazi itämaiseen taisteluasuun miekkoineen. Ja vissiin tultiin myös levittämään kauhua. Muutamat lapset ovat vähän pelänneetkin meitä. Se tuntuu kyllä aika pahalta, varsinkin kun olen itse nuoriso-ohjaaja, Seppälä parahtaa. 17-, 18-, ja 26-vuotiaat nuorukaiset sanoivat pehmentää rajua imagoaan halailemalla mahdollisimman montaa Kitaconin aikana. Jotkut ovat halailleetkin meitä, koska olemme niin pelottavia, kolmikko naljaili. Asujen työstäminen oli rankkaa puuhaa, varsinkin haarniska-pentinpurolle.

15 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Kulttuuri O15 27 PROSENTTIA 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista harrastaa valokuvausta. Valokuvaus on suosituin kulttuuriharrastus, ja sitä harrastavien osuus on kasvanut voimakkaasti. Vuonna prosenttia suomalaisista harrasti valokuvausta kertoo Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus. Elokuvissa käy puolet suomalaisista Suosituimmat kulttuuritilaisuudet ovat elokuvat ja konsertit. Tilastokeskuksen kyselyssä puolet väestöstä kertoi käyvänsä elokuvissa MYYTYÄ KIRJAA. Mauri Kunnaksen lastenkirja Hurja-Harri ja pullon henki oli viime vuoden myydyin kotimainen lastenkirja, toisena Tatu ja Patu -sarja. Yozhimitzu LEENA KOSKELA LEENA KOSKELA Iskulinjan rap villitsi lavan edustan yleisön. Räppi villitsi Coronarockissa Hannu Sarrala Reilusti puolen tuhatta nuorta sai kaipaamansa räppiruiskeen lauantai-illan Coronarockissa. Kemiläisen Iskulinjan veto sai fanit riemuun, joka ratkesi kun rapduon pojat ilmaantuivat settinsä jälkeen lavan reunustan aidalle antamaan nimmareita. Mahtava tunnelma Tervahallissa, sanoivat Jenna Hiukka Pudasjärveltä ja kemiläiset Janette Mustonen sekä Jasmin Vakkala. Iskulinja sai tytöiltä kunnolla kiitosta, sillä räppi on heidän musaansa. Paikalliset tähdet olivat kuitenkin vain alkumaistiaisia. Kiihkeimmät odotukset kohdistuivat illan päätähteen Cheekiin, suomalaiseen hiphop-artistiin. Me ollaan kuunneltu Cheekiä monta vuotta. Se on yksinkertaisesti paras. Mutta sitä ennen Iskulinjan kuulumiset. Puoleen vuoteen ei olla keikkailtu. Kun pyydettiin Coronarockiin, ajateltiin katsoa setti ja tulla keikkailemaan, kertoo Lasse Kuoppala. Parhaillaan tehdään levyä, ja se on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun. Sitä valmistellaan rennosti: välillä syntyy biisejä, välillä ei. Rap tai räppi eli hiphop taiteen syvimpinä olemuksena saa häneltä myös selityksensä. Ei osata kumpikaan laulaa, mutta tykätään musiikista. Tässä saa kirjoittaa runoja, joihin mahtuu paljon sisältöä. Ja tässä pystyy ottamaan kantaa. Kantaaottavuus onkin tämän souliin ja funkiin pohjautuvan rytmisen puhelaulun merkittävä elementti. Coronarock oli tällä kertaa osa Kemin taiteiden yötä. raanujärveläinen Riikka Vuolo. Rautapaidan punomiseen meni vuosi ja haarniskan tekemiseen neljä kuukautta, mies kertoo. Eikä haarniskan pukeminenkaan käy käden käänteessä, sillä asu on purettava joka käytön jälkeen. Kokonaisena sen kuljettaminen ei onnistu. Tapahtuman järjestäjät olivat erittäin tyytyväisiä. Hyvin on kutsu kuultu ja osanotto näyttää, että tapahtumalle on tilausta, alleviivaa Kemin Lasten kulttuurikeskus Sarjiksen Outi Hyvönen. Katso lisää kuvia netistä Iskulinjan fanit saivat duon laulajilta kaipaamansa nimmarit.

16 O16 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Mikä osasto: Pohjolan Sanomien ja lukijoiden kohtauspaikka Puhelinnumero: Faksi: Sähköposti: Päivän palat vuosien varrelta arkistoituna verkkoon osoitteessa Onko teillä juhlat? Lähetä meille juhlistasi lyhyt kertomus ja kuva Pannu kuumana -palstalle. Tai vinkkaa syntymäpäiväsankari, vaikka itsesi! Päivän vitsi Miltä maalaamani ovenpielet näyttävät? Karmeilta. Lähetä oma vitsisi osoitteella Maailmanparannusta ja käsitöitä yhdessä Ystävyysanalyysi: Erilaiset luonteet mutta yhteiset kiinnostuksen kohteet Camilla Ahlstrand Kemiläinen Sisko Hentonen osaa heti sanoa, kenelle hän soittaa ensin, jos sukulaisia ei lasketa. Marjukka Romppaselle. Marjukka on ystävä arjessa. Päivittäin soitamme ja viikottain tapaamme. Hän laittaa molemmille aikuisille pojillenikin vielä lahjat. Sisko Hentonen on kauhean hyvä ystävä, soittelemme melkein joka päivä. Ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta, luonnehtii Marjukka Romppanen. MIKÄ TEILLÄ ON YHTEISTÄ? Sisko: Teen käsitöitä jatkuvasti. Jos tehdään ristipistotöitä, minä aloitan, ja Marjukka jatkaa. Meillä oli aikanaan työpaikan ompeluseurakin. Olemme älyttömät määrät tehneet käsitöitä. Jouluksi teimme pakolaiskeskuksen lapsille lapasia ja sukkia. Marjukka: Olemme kiinnostuneita maailman asioista. Ja kun molemmat olimme sosiaalityöntekijöitä, sekin kertoo siitä, että olemme aina halunneet olla heikoimman puolella. MITÄ EROJA TEISSÄ ON? Sisko: Marjukka on aktiivinen politiikassa, minä en ole aktiivinen. Marjukka matkustelee ja lukee kieliä. Minä luen enemmän ja laidasta laitaan kaikkea, Marjukka on valikoivampi lukemisissaan. Marjukka: Minä olen spontaanimpi. Sisko kerran totesi Apatiitissa yhdessä kangaskaupassa, että Marjukka ehti ostaa kangasta monta metriä, ennen kuin minä vasta hoksasin, missä ollaan. Sisko on minua parempi käsitöissä. MIKÄ TEISTÄ TEKEE YSTÄVÄT? Sisko: Luultavasti suhtautuminen ihmisiin, ja maailmankuva, ikäänkuin salassa kaipaamme sitä 70-luvun yhteisöllisyyttä, ihmisistä välittämistä. Siihen aikaan oli rauhanaate ja kehitysyhteistyö. Lisäksi saamme toisiltamme paljon tietoa. Marjukka: Ei pelkkä työtoveruus selitä, vaikka onhan sairaalan sosiaalityöntekijöillä ollut oma ympäristönsä ja potilaiden asioita tuli pohdittua. Lähennyimme varsinkin silloin, kun Siskon mies ja minun poikani kuolivat samana kesänä. MITEN YSTÄVÄ EROAA KAVE- RISTA? Sisko: Ystävyys on syvempää, sallivampaa, ystävä ei etsi vikoja. Ei se pelkkää myötäkarvaa ole, eli kestää sen, että olemme eri mieltäkin asioista. Kaikista työkaverista ei tule ystäviä. Mistähän se ystävyys mahtaa syntyä isossakin laumassa? Marjukka: Ystävän kanssa voi puhua kaikista asioista. Ystävään ja hänen apuunsa voi luottaa. Ystävä voi olla hyvinkin erilainen kuin itse on, mutta varmaan suurista linjoista on ystävällä sama näkemys. A Ystävyys on kaveruutta syvempää, sallivampaa, ystävä ei etsi vikoja. Sisko Hentonen Tausta Ystävykset Sisko Hentonen ja Marjukka Romppanen ovat molemmat työskennelleet Länsi-Pohjan keskussairaalassa sosiaalityöntekijöinä. Tutustuivat Kemissä joskus 1980-luvun alkupuolella. Marjukka Romppanen on kotoisin Dragsfjärdistä, Sisko Hentonen on kotoisin Kuivaniemeltä. Ajatuksia ystävyydestä: Arjesta on alkanut, ja näkyy yhä arjessa. Ei tarkoita, että kaikki asiat kerrotaan (Sisko Hentonen). Ystävät valitaan itse, sukulaisiahan ei voi valita (Marjukka Romppanen). NINA SUSI Aikanaan työpaikka yhdisti kemiläiset Sisko Hentosen ja Marjukka Romppasen. Työtoveruus syveni ystävyydeksi, joka jatkuu eläkkeelläkin. Naiset ovat tehneet käsitöitä paljon hyväntekeväisyyteen.

17 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Yhdessä O17 Reaaliajassa Suomalaiset katsovat edelleen valtaosan televisio-ohjelmista heti, kun ne lähetetään. Vaikka perheessä olisi tallentava digiboksi, tallenteina katsotaan vain 13 prosenttia ohjelmista. Kaikkein eniten boksille tallennetaan suosikkisarjoja. Viime vuonna tallennuslistan kärkeen nousivat MTV3:n Salatut Elämät, Puumanainen, House, Mentalisti ja Maajussille morsian. A Nuorille tytöille ehdoteltiin seksiä ja lupailtiin etenemistä uralla. Olisin ehkä Miss Eurooppa, jos olisin suostunut muutamaan ehdotukseen. Ex-missi Johanna Raunio Iltalehdessä PAULI JÄRVINEN Hunteerinkiä Anni Korpi Kinkerille on tähelistä mennä Tänä pyhänä meilä on kinkerit. Sinne on oikein miehleistä mennä. Kinkerillä, ko on pikkukläpistä saakka käyny, niin sehän kuuluu joka talvikauen ohjelhmaan. Kylän taloissa on ollu velvolisuus vuoron perhään kinkerit pittää. Ei tietenkhään mökkiläisten tarvinu. Kinkerillähän tarjothiin ruokaaki ennen aikhaan. Tyyhriiksikkihään se tullee talonväele. Ari Vainionpään seuraava projekti liittyy Karihaaran tekonurmeen. Visan Pallon ja Innon Mimmien yhteistyö on iso juttu 50-vuotias: Ari Vainionpään kädenjälki näkyy Kemin kenttäolosuhteiden parantumisena Jouni Valikainen Miehen ikään tuleva Ari Vainionpää tunnetaan kemiläisissä urheilupiireissä räväköistä puheistaan ja välillä jopa utopistisilta kuullostavista suunnitelmistaan. Tämän jälkeen tuleekin ero tavallisiin tallaajiin. Puheet ja suunnitelmat muuttuvat usein teoiksi. Vainionpää oli yksi Visan Pallon ja Innon Mimmien yhteistyökuvioiden arkkitehti. Sitä ennen mies ehti päällystää Junkohallin tekonurmella. Mistä löysit kipinän urheiluun ja liikuntaan, sillä itsehän et harrasta aktiivisesti liikuntaa? Urheilu-urani päättyi kansakoulun kolmannella luokalla luusyöpään. Urheilun pariin tulin tosissaan mukaan valmentajana. Olen valmentanut uimareita Kemissä, Jyväskylässä ja Vantaalla. Sen verran tuli itse urheiltua, että piirongin perältä löytyy SM-kultamitali vammaisuinnista. Jalkapallo vei ilmeisesti voiton uinnista 2000-luvun alkuvuosina? Lapsistani Vaula ja Valtteri alkoivat pelata jalkapalloa ja tulin itse mukaan Visan Pallon taustajoukkoihin. Aiemmin olin työskennellyt Visan Tuki ry:n toiminnanjohtajana. Talvisin nuoret harjoittelivat Kemin kuplahallissa, ja kun sain tietää, että kaupungin resurssit hallin kehittämiseen ovat rajalliset, mieleen tuli halliyhtiön perustaminen. Jalkapalloilijoilla pitää olla Kemissä kunnolliset olosuhteet. Koskeeko Junkohalli OY:n toiminta vain Junkohallia? Kun saamme Ely-keskukselta tiedon avustuksesta, alamme rakentaa Karihaaraan uutta tekonurmea. Kenttäolosuhteiden parantaminen ei ole yritykselle mikään hyvä bisnes, mutta velvoitteet pystymme silti hoitamaan. Olet seurannut lastesi kautta ja Visan Pallo junioreiden puheenjohtajana tarkasti Kemin tyttö- ja naisjalkapalloilua. Millaisena näet naisjalkapalloilun tulevaisuuden? Visan ja Innon yhteistyö on iso juttu ja se takaa myös menestyksen. Nyt meillä on mahdollista rakentaa laadukkaat joukkueet sekä naisiin että nuorempiin ikäryhmiin. Tämäntapaisia yhteistyökuvioita suosittelen myös poikajalkapalloon ja uintiin. Saman paikkakunnan eri seurojen vähäisiä resursseja ei pidä hukata keskinäiseen kilpailuun. Kuka? Ari Vainionpää 50 vuotta: Perhe: Vaimo Tiina, sekä lapset Viivi, Vaula ja Valtteri. Työ: Päätoimi Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu- ja tutkimusinstituutin tietojenkäsittelyn opettajana. Luottamustoimet: Visan Pallo juniorit ry:n puheenjohtaja. Harrastukset: Tietokone tulee tutuksi vapaa-aikanakin. Oho: Ei juhli ystävänpäivänä Juhlan aika on keväällä, kun Leeds United nousee Englannin Valioliigaan. Juhlapaikkana on Leedsin kotikenttä Elland Road. JOS EI KAIKKI täyet ihmiset kehahneet kinkerille tulla, niin koulukläppien oli ainaski pakko. Sinne mekki opettajan johola menimä. Lukkari sitten luetti meitä vuoron perhään ja pani ruksin kinkeritoistukseen. Rippikouhluun tulevien piti kinkerillä pyrkiä tähän tärkehään kouhluun. Syystä, kevättä, kuljethiin rippikoulua, kinkerillä välilä käythiin kuulusteltavana. Siinäkö papin pöyän eessä seiso kaikkien nokan alla, niin kyllä sai hävetä, jos ei osanu vastata, ko katkismuksesta kysythiin. Yhtheisöllisyys, joka ny on A Yhtheisöllisyys, joka ny on juuri muotisana, oli kinkerien perusasia. Joh met alama hunteeraahmaan nykystä aikaa, niin met havattemma, että sitähään se juuri oli. juuri muotisana, oli kinkerien perusasia. Joh met alama hunteeraahmaan nykystä aikaa, niin met havattemma, että sitähään se juuri oli. Kinkerillä valithiin kylänvanhiin. Hänen tehtävhääsä kuulu pittää huoli kylän sivheellisestä tilasta. Viinanjopparit toit Torniosta viinaa, juokalheita rölläsi kylälä ja piit pahhaa elämää. Miehet kokkonuit korttisakhiin ja pelasit tilisä, ettei vaimoila ollu ostaa kläpile ruokaa. Semmosta, ko sosialihuolto ei ollu olemassa. Kyllä kylänvanhiimalla oli tärkeä virka. MEÄN ISÄLÄHÄN se virka oli minun muistoni aijjan. Kyllä kylänvanhiin virkaasa hoiti. Piti vaaria viinanmyyjistä ja hajotti korttisakia. Kehotti riitasia pariskuntia sovinthoon, muistutti konttiparia vihilä käymisestä. Pappi sitten kinkerillä kyseli kylänvanhiimalta: Miten on kylän siveellinen tila? Isä pruukasi vastata, ettei ole juuri valittamista. - Kyllä mie tiän, ettei Tornionjokivarressa tykätä lompsanpesusaipuista, sano Keskon tukkumyyjä Kemissä. Met olima sillon +velipojan kans valittemassa tavaroita uutheen kauphaan. Eikä ne Klasikantiset laulukirjakhaan olheet suosiossa siihen aikhaan. Yhtheisöllisyyttähään ne on kinkerit vieläki. Yhteisvastuukerrääjät valithaan, samoten kylädiakoniatoiminthaan vapaehtoset. Kirkko soon alun perin opettannu ihmiset lukehmaan, muistutti meän päätoimittaja menny viikon aviisissa. TULKAA VEIKKOSTAHENKI kinkerille. Meän lukkari on hyä veisauttamhaanki. Kirjoittaja on ylitorniolainen kulttuurin tekijä JK. Mie olen menny viikon tarponu Espoossa lumikinoksissa. On se kumma, kotona ei tartte tarpoa.

18 O18 Yhdessä Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Meille kaikille niin rakas Kimmo Allan Kalander * Meidän on uskottava, että yhä olet olemassa jossakin Että yhä katselet meitä joskus Että yhä rakastat meitä jotenkin Meidän on uskottava, että kaikella on tarkoituksensa, jonkinlainen Jotta hyväksyisimme lähtösi kuitenkin Syvästi kaivaten Krista, Kristian, Eelis ja Nea äiti ja Timppa siskot perheineen Kanssamme kaipaamaan jäivät sukulaiset ja ystävät Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte Äitimme Saara Buskan muistoa ja otitte osaa suureen suruumme. Lapset Rakkaamme Aino Sigrid Romsi o.s. Waimare * Janakkala Tervola Rakkaudella muistaen ja kaivaten Annikki ja Heino Seppo ja Terttu Kaisa ja Kauko Eeva Pekka ja Leila Väinö ja Ulla Maija Seija ja Lennart Jorma ja Anna-Kaisa Heikki ja Henna lastenlapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Äiti rakas, vierelläs olimme hetken viimeisen, Sinulle hellimmät jäähyväiset antaen. Sinut saatoimme rannalle ihanan maan, jäimme Sinua kyynelin kaipaamaan. Lapset Helähti tiuku - värähti tähti jotain kallista luotamme lähti, - Tummuiko taivas. Murhetta yössä? Ei, pikkuenkelit Luojansa työssä. Sielun kaipaavan kantoivat toisen luo. Kaksi tähteä meille nyt tuikettaan tuo. Lastenlapset, lastenlastenlapset ja lastenlastenlastenlapset Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että äitimme siunataan Tervolan seurakuntakeskuksen kirkossa lauantaina klo 13.00, minkä jälkeen muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa. Kimmo Kalander * Pidetyn työntekijämme muistoa kunnioittaen Tapojärvi Oy Rakkaamme Eino Eemeli Ruikka * Kuivaniemellä Iissä Kaipauksella muistaen Eini Sinikka ja Teuvo Suvi ja Marko Sanna ja Aleksi Jorma ja Liisa Linda ja Jaakko Tanja ja Johannes sisarusten lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Niin väsyneenä loppumatkan kuljit, uneen rauhaisaan sä silmäsi suljit. Ei yllättäen, mutta äkkiä kuitenkin, hiljeni sydän kultainen. Muisto kaunis voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kuivaniemen kirkossa la klo Hautauksen jälkeen on muistotilaisuus Kuivaniemen seurakuntakodissa. Rakkaamme Pentti Lappalainen * Tornio Tornio Aamun tullen sydän sammui. Loppui vaivat maalliset. Kauniit muistot meille jäivät. Suru suuri sanaton. Vilma Kun loistat tähtenä iltataivaan, niin seuraathan lapsias päällä maan. Teit eestämme täällä niin paljon työtä, siit kiitos isä ja hyvää yötä. Marjatta, Mauri, Mirja ja Marjo Enkeli papan ohi kulki, hiljaa papan silmät sulki. Tiia Rakkaudella kaipaamaan jäivät Vilma Marjatta ja Toivo Mauri ja Riitta Mirja ja Jorma Marjo ja Kari lapsenlapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan haudan lepoon Alatornion kirkossa klo 12.00, minkä jälkeen muistotilaisuus Alatornion seurakuntasalissa omaisten, ystävien sekä lähisukulaisten läsnä ollessa. Rakas puolisoni, isäni ja pappamme Erkki Johannes Palosaari * Alatorniolla Torniossa Kaikesta kiittäen, syvästi kaivaten Eeva Marja, Antero, Emma ja Lauri Kristiina ja Katariina perheineen Sirkka sukulaiset ja ystävät Sinun valoisa muistosi ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan. Vaikka sydämesi kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäsi, lämpöäsi unhoittaa vois. Ja tiedämme keskellä kaipauksen, olet helmassa Herrasi, Jeesuksen. Rakkaamme on siunattu haudan lepoon läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta ja muistamisesta. Kiitos myös kaikille rakkaamme hoitoon osallistuneille. Rakkaamme Hannu Juhani Jekkonen * Kemi Haaparanta Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yht`äkkiä huomaa se päättyikin tähän. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Kaipauksella muistaen Leena Isä Timo ja Eija Tiina Henna, Erkka ja Elmo Janika Mikko Teija ja Mikko Pasi Heidi, Jani, Niko ja Rami muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Pirkko Leena Lassila * Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Vaikken sijaltain nousisi, taivaaseen ota tykösi. Kiittäen ja lämmöllä Pirkkoa muistaen Marjatta ja lapset perheineen Elli ja lapset perheineen Anna-Liisa ja Martti sekä lapset perheineen Hilja-Maria ja Tapio sekä lapset perheineen sukulaiset ja muut ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitetaan, että rakkaamme siunaus toimitetaan Pellon kirkossa su klo 12.00, jonka jälkeen vainaja lasketaan Turtolan hautausmaahan. Muistotilaisuus on Pellon seurakuntatalolla. Tervetuloa. Omaiset. Rakkaamme Aino Elisabet Eilittä o.s. Jaakonaho * Haapajärvi Keminmaa Minä kuulen, kuin kukkaset kasvavat ja metsässä puhuvat puut. Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat ja toivot ja touot muut. Kaikk on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää. Äitiä, mummoa, isomummoa ja siskoa kaivaten Tuula, Elvira ja Eleonora, Miikka ja pieni Edgar Leena Marjatta, Paul, Aleksis, Miriam, Hanna ja Oscar Veikko-veli sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Keminmaan kirkossa klo Muistotilaisuus Maulan seurakuntatalolla.

19 Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Rakkaamme Leo Henrik Lantto * Turtola Rovaniemi Kiittäen ja kaivaten Hannele ja Veijo Marja perheineen Lasse sisarten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Pois aurinko painui, lankesi ilta, jäi taivahan rannalle säihkyvä silta, mut kaukaa korven tummuvan yöstä soi laulu ihmisen työstä. (Eino Leino) Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kaikille isän hoitoon osallistuneille. Rakkaamme Heikki Ville Reinikka * Alatornio Kemi Kaivaten Anja Jukka ja Tuula sukulaiset ja tuttavat Väsyneenä silmät suljit siihen hiljaa nukahdit. Yli rajan silloin kuljit, rauhan rannan saavutit. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Palvelukoti Iltaruskon henkilökunnalle Heikin hoidosta. Paradise Oskar voitti viisufinaalin STT Paradise Oskar kappaleellaan Da Da Dam voitti Turussa lauletun Suomen euroviisufinaalin ja lähtee toukokuussa edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuun Saksan Düsseldorfiin. Toiseksi kotimaisessa finaalissa sijoittui Saara Aalto laulullaan Blessed with Love. Kolmas oli Father McKenzie kappaleellaan Good Enough. Paradise Oskar edustaa Suomen tulevissa euroviisuissa. Hip hei hiihtolomalle! Ulla Hannele Kristo * Tornio Kemi Ullaa lämmöllä muistaen Katja, Markus, Tuomas ja Laura Anu, Pasi, Anna, Aino ja Veikka Hanna, Jussi ja Lotta Harri ja Jenni Kaisa Sydän tuntee enkelin sydän rakastaa sydän uskoo enkeliin sydän uskaltaa vaikeinakin päivinä kipeinäkin hetkinä sydän löytää enkelin sydän lohdun saa Ulla siunataan Alatornion kirkossa klo Muistotilaisuus Alatornion seurakuntatalolla. Rakkaamme Veikko Johannes Koivisto * Portimojärvellä Ylitorniolla Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään, silti teidän olen, lähellenne jään. Tallentakaa menneen parhaat muistot, muiden olla antakaa. Kuin ennen voimissani, te minut muistakaa. Aila Meriluoto Isää, pappaa ja Veikkoa kaivaten Juha, Pirjo, Lumi, Ukko ja Kuura Kari ja Eija Jaana, Pekka, Joonas, Sampo ja Linnea sukulaiset ja ystävät Veikko on saatettu haudan lepoon hiljaisuudessa Ylitornion kirkossa. Lämmin kiitos surussamme myötäeläneille. Kauttamme kaikki hautausalan palvelut Tornionlaakson Hautauspalvelu Kemintie 11, Tornio Puh: * Päivystys 24 h. USA tyrmäsi Halosen pyynnöt Bushin tapaamisesta Yhdysvallat tyrmäsi useaan kertaan presidentti Tarja Halosen pyynnöt päästä tapaamaan Yhdysvaltain presidentti George W. Bushia Valkoiseen taloon. Asia selviää Helsingin Sanomien Wikileaks-tiedoista. Halosen valtiovierailutoiveet kuihtuivat pikakättelyksi. Halosen pyyntö mahdollisuudesta esitellä Bush Matti Vanhaselle (kesk.) tyrmättiin ensin. Raporttien mukaan Halonen tarkensi tuolloin, ettei ollut tarkoittanut kahdenvälistä neuvottelua, vaan ainoastaan muutamaa hetkeä. Näin Vanhasella olisi edes mahdollisuus sanoa, että hän ja Bush ovat tavanneet. Lopulta tuokio löytyi kättelylle. Helsingin Sanomat kertoo myös, että kokoomuksesta lupailtiin Yhdysvaltain lähetystön edustajalle, että seuraava kokoomusvetoinen hallitus vie Suomen sotilasliitto Natoon. Lähetystöarvion mukaan suomalaiset olisivat voitettavissa Naton taakse. Raportit ovat maaliskuulta Palvelemme jälleen päivittäin hautakiviasioissa! HAUTAKIVET SUORAAN VEISTÄMÖLTÄ ILMAN VÄLIKÄSIÄ sis. kaiverrus, kultaus, alk. 250 aluskivi ja rahti Ajo-ohje: käänny moottoritieltä Alaraumon rampista ylös ja heti oikealle, heti seuraavasta vasemmalle, aja 500 m ja tulet Antinsaarentien risteykseen, ensimmäinen piha oikealla ja olet perillä. Kiviveistämö LAPIN MUISTOMERKKI OY Antinsaarentie 156, Kyläjoki, Tornio P tai Ma pe 9-20, la su Uusi sivustomme osoitteessa Laplandhotels.com parhaat tarjoukset & kohde-esittelyt Online-kaupastamme voit myös ostaa lomasi! Keväällä Lappi on parhaimmillaan: kevätaurinko, upeat hanget, mahtavat rinteet, maistuva ruoka ja hyvä seura. Majoitu hiihtolomallasi keskelle kauneinta Lappia muista uutuuskohteemme Lapland Hotel Luostotunturi! Kaikki sisältyy hintaan -loma Saariselkä, Ylläs, Levi Lapland Hotel Riekonlinna Lapland Hotel Ylläskaltio Lapland Hotel Sirkantähti Sis. aamiaiset, lounaseväspaketit ja päivälliset sekä ruokajuomiakin kohtuudella, kuten olutta, viiniä ja virvokkeita. Lisävuode lapsi 4 14 v. alk. 84,- / hlö / 3 vrk. Voim Perheen hiihtoloma Luostolla Lapland Hotel Luostotunturi, Ametistikylpylä Sis. aamiaiset, kylpylä, kuntosali, 1 x minimoottorikelkkailu/lapsi (ti/to), 1 x pororekiajelu ja 1 x lasten Pay-TV-elokuva. Voim Hiihtoloma Levillä Lapland Hotel Sirkantähti Sis. majoitus saunallisessa superior-huoneessa, liinavaatteet ja loppusiivous. Voim Perheloma Ylläksellä Lapland Hotel Ylläskaltio Sis. majoitus saunallisessa huoneessa puolihoidolla. Voim Laatuloma Ylläksellä Lapland Hotel Äkäshotelli Sis. majoitus lomahuoneistossa puolihoidolla. Voim alk. alk. alk. alk. alk. Palvelemme sinua numerossa Osta lomasi online: Laplandhotels.com 249,- hlö / 2 hh / 3 vrk 420,- perhe 2 aik. + 2 lasta (alle 15-v.) / 3 vrk 270,- 2 4 hlöä / 3 vrk 432,- 2 aik. + 2 lasta (alle 16-v.) / 3 vrk 522,- 2 aik. + 2 lasta (alle 16-v.) / 3 vrk YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO

20 O20 Tehtäväsivu Tehtävät PULMAT, PÄHKINÄT, VISAILUT JA SARJAKUVAT Pohjolan Sanomat Sunnuntai 13. helmikuuta 2011 Vastaukset löydät sarjakuvasivulta Uutisvisa MIKA ORASMAA 16. Rare Exports -elokuva kahmi eniten palkintoja Jussi-gaalassa 6. helmikuuta. Montako sarjaa elokuva kaiken kaikkiaan voitti? 1. Kuka viihdyttäjä? 3 p: Hän teki vuonna 1971 Lonkaltalevyn Irwin Goodmanin kanssa. 2 p: Hänen syntymästään tuli keskiviikkona kuluneeksi 100 vuotta. 1 p: Hänen hahmojaan olivat Impi Umpilampi ja Severi Suhonen. 2. Kuka näyttelijä? 3 p: Hänen isänsä oli näyttelijä Daniel Gélin. 2 p: Hän kuoli 3. helmikuuta. 1 p: Hän esitti naispääosaa elokuvassa Viimeinen tango Pariisissa. 3. Kuka näyttelijä? 3 p: Hän esitti Liv Ullmannin sisarta Ingmar Bergmanin Syyssonaatissa. 2 p: Hän kuoli 4. helmikuuta. 1 p: Hänet muistetaan 1960-luvun Olen utelias -elokuvien naispääosasta. 4. Kuka urheilija? 3 p: Hän on ollut viime aikoihin asti Vitali Petrovin tallikumppani. 2 p: Hän on ensimmäinen puolalainen Formula 1 -kuljettaja. 1 p: Hän loukkaantui vakavasti rallikilpailussa 6. helmikuuta. 5. Kuka urheilija? 3 p: Hän on eniten olympiakultamitaleja voittanut australialainen. 2 p: Hän ilmoitti äskettäin palaavansa kilpailemaan ja pyrkivänsä Lontoon olympialaisiin. 17. Minä vuonna ystävänpäivä merkittiin suomalaiseen kalenteriin? 1 p: Hänen lempinimensä on Thorpedo. 6. Mikä kaupunki? 3 p: Sen entinen kaupunginjohtaja Aimo Ahti asetettiin äskettäin syytteeseen lahjuksen ottamisesta. 2 p: Viikate- ja Peer Günt -yhtyeet ovat sieltä kotoisin. 1 p: Sen urheiluseuroja ovat KPL ja Kouvot. 7. Kuka kirjailija? 3 p: Hänen esikoisteoksensa oli Kakku vuodelta p: Hänen pääteoksensa oli Vaasatrilogia. 1 p: Hän kuoli 8. helmikuuta. 8. Mikä aine? 3 p: Martin Klaproth löysi sen pikivälkkeestä vuonna p: Tuore asiantuntijaraportti esittää sen käytön verottamista. 1 p: Eppu Normaalin laulussa se halkeaa. 9. Kuka 64-vuotias? 3 p: Kun Hunttalan Matti Suomen osti -elokuva perustuu hänen romaaniinsa. 2 p: Hänen dekkareitaan ovat muiden muassa Kuuma peruna ja Viiden miljoonan painajainen. 1 p: Hänen tunnetuin luomuksensa on Kätkäläinen. 10. Kuka 61-vuotias? 3 p: Hän teki musiikin elokuvaan Kristuksen viimeinen kiusaus. 2 p: Hänen ensimmäinen soolohittinsä oli Solsbury Hill. 1 p: Hän oli Genesiksen alkuperäinen laulaja.» 11. Kuka 37-vuotias? 3 p: Hänen puolisonsa on näyttelijä Ayda Field. 2 p: Hänen albumejaan ovat I ve Been Expecting You ja Escapology. 1 p: Hän on menestynein Take Thatin jäsenistä. 12. Kuka laulaja? 3 p: Hänen nimikkohajuvesiään ovat esimerkiksi Xpose ja Inspire. 2 p: Hän näytteli Burleski-elokuvan pääosan. 1 p: Hän unohti Yhdysvaltain kansallishymnin sanat Super Bowlissa. 13. Kuka poliitikko? 3 p: Hän sai kolmanneksi vähiten ääniä vuoden 2006 presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella. 2 p: Hän ilmoitti vastikään, ettei aio asettua enää kansanedustajaehdokkaaksi. 1 p: Hän oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Mikä urheilulaji? 3 p: Tuomarit käyttävät siinä gunbai-nimistä viuhkaa. 2 p: Sitä on ravistellut viime aikoina sopuotteluskandaali. 1 p: Se on japanilainen painimuoto. 15. Mikä juoma? 3 p: Reinheitsgebot-asetus liittyy olennaisesti sen historiaan. 2 p: Ahvenanmaalaisesta laivanhylystä sitä nostettiin viime kesänä viisi pullollista, joiden koostumusta VTT nyt tutkii. 1 p: Sen tyyppejä ovat muiden muassa lager ja stout. Vastaa tähän

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa

Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352. Q1 Olen Answered: 2,264 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 15.55% 352 84.45% 1,912 Total 2,264 1 / 47 Q2 Ikäni on Answered: 2,264 Skipped: 0 15 17 vuotta 18 20 vuotta 21 25 vuotta 26 30 vuotta yli 31 vuotta

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Seksuaalinen häirintä työelämässä TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1

Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1 Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen

Yleisesti. Siirtyminen sähköiseen YO-kokeeseen Vanhempainilta YO-tutkinnosta 26.1.2016 Yleisesti Ylioppilastutkinnon toimeenpanosta vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL) ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen päättötutkinto

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Aalto-yliopisto oli viime vuoden tapaan kauppakorkeakoulujen vaativin kohde todistusvalinnoissa.

Aalto-yliopisto oli viime vuoden tapaan kauppakorkeakoulujen vaativin kohde todistusvalinnoissa. Helsingin Sanomat Sami PÄIVÄN TIMANTTI: Pikkukyykky näyttää petollisen helpolta mutta paljastaa, miten reisi- ja vatsalihaksesi toimivat Kotimaa Opiskelupaikka oikeustieteellisessä irtoaa vain huippu -

Lisätiedot

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy

Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot