Varusmiesten osaamisen tunnustaminen ja siirtyminen siviiliin. Pääesikunnan henkilöstöosasto. Ville E. Virtanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varusmiesten osaamisen tunnustaminen ja siirtyminen siviiliin. Pääesikunnan henkilöstöosasto. Ville E. Virtanen"

Transkriptio

1 Varusmiesten osaamisen tunnustaminen ja siirtyminen siviiliin Pääesikunnan henkilöstöosasto Ville E. Virtanen

2

3 Ville E. Virtanen Varusmiesten osaamisen tunnustaminen ja siirtyminen siviiliin

4 Copyright: Pääesikunnan henkilöstöosasto & Ville E. Virtanen Kansi: Jani Maljanen Julkaisija: Pääesikunnan henkilöstöosasto PL 919, Helsinki ISBN: (nid.) ISBN: (pdf)

5 Esipuhe Yleinen asevelvollisuus on merkittävä osa suomalaista kulttuuria. Keskustelu yleisestä asevelvollisuudesta elää ja aika ajoin on hyvä muistuttaa varusmiespalveluksen hyödyistä. Varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen vaikuttaa sekä yksilöön että yhteiskuntaan. Painoarvoa asialla on vuosittain yli varusmiehen ympärivuorokautisen palvelusajan verran. Suurin osa varusmiehistä koulutetaan poikkeusolojen tehtäviin. Osa varusmiehistä taas työskentelee palveluksensa aikana erityistehtävissä ja osa varusmiestoimikunnissa. Tehtävät ovat monipuolisia ja niissä voi haastaa itsensä. Lisäksi kaikissa tehtävissä varusmies oppii ja kokee asioita, joista on hyötyä myös siviilissä. Tämän raportin työstäminen alkoi omalla kokelaskaudellani. Suoritin varusmiespalveluksen loppuosan erityistehtävässä Pääesikunnan henkilöstöosastolla. Pääesikunnassa palvelevien varusmiesten joukko koostui kuvaajista, ylläpitäjistä, toimittajista ja monista muista, jotka tekivät siviilikoulutustaan vastaavia tehtäviä myös palveluksensa aikana. Raportin kirjoitusvaiheessa uusiin asioihin törmäsi päivittäin ja parhaimmat oivallukset syntyivät kyselytutkimusten avoimien vastausten perusteella. Kyselytutkimukset edustivat kuitenkin suhteellisen yksipuolista keskustelua kysymykseen esitetään vastaus eikä muuta. Keskustelua on hyvä käydä myös jatkossa. Toivonkin, että tämä raportti herättää jatkokeskustelua ja että työni alussa esitettyihin kysymyksiin saadaan uusia vastauksia sekä mielipiteitä. Suuret kiitokset kaikille kyselyihin vastanneille sekä työnohjaajilleni everstiluutnantti Vesa Virtaselle ja Virpi Levomaalle. Everstiluutnantti Juha Mälkki on ollut korvaamaton apu tieteellisen ajattelun kehittämisessä. Kiitän Opetus- ja kulttuuriministeriötä avusta yliopistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn toteuttamisessa. Kiitos Kai Lempiselle ja varusmiestoimikuntien pääsihteeri Daniel Lukácsille. Kiitän myös varusmiespappeja Atte Tolosta ja Ville Huuskosta sekä verkkotoimittaja Jani Maljasta, joiden kanssa jaoimme työtilan. Lisäksi iso kiitos kuuluu kotirintamalle. Helsingissä elokuussa 2011 Ville E. Virtanen

6 Sisältö 1 Johdanto Termien määrittely AHOT-kyselyiden toteutus ja vastaajat Oppilaitoskysely Oppilaitoskyselyn tarkoitus Oppilaitoskyselyn vastaajat Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikysely Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikysely tarkoitus Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyn vastaajat Sosiaalikuraattorien määrä varuskunnissa Aineiston analysointi Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen toimintaympäristö Keskeiset toimijat Varusmiespalvelu ja varusmiehet Osaamisen tunnustamista koskevat lait ja asetukset Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksissa Perusteluita hyväksiluvun puolesta AHOT aikaisempien tutkimusten ja selvitysten valossa Muodollisen oppimisen tunnustaminen Epämuodollisen oppimisen tunnustaminen Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen Tiedottaminen ja ohjaus varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Varusmiespalveluksen vaikutus opintoaikaan Varusmiespalveluksen hyödyt työelämään hakeuduttaessa Selvitys varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitosten näkökulmasta AHOT-prosessi Tiedottaminen AHOT-prosessista Osaamisen tunnustamisen hakeminen ja päätöksen tekeminen Osaamisen tunnustamisen toimintatavat... 36

7 6.2 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen nykytila Mitä osaamista haetaan tunnustettavaksi? Mitä osaamista on tunnustettu? Mitä osaamista voitaisiin tunnustaa? Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen käytännöt Oppilaitoksen saama hyöty varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen kehittäminen Tiedotuksen kehittäminen nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta Koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulma osaamisen tunnustamiseen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ohjeistaminen Nykytila Ohjeistuksen sisältö Milloin ohjeistus annetaan? Osaamisen todentaminen Joukko-osastojen valmius ohjeistaa varusmiehiä Ohjeistuksen kehittäminen Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen kehittäminen Varusmiehen tekemä työmäärä, jotta osaaminen saadaan tunnustettua Mitä hyväksiluetaan ja missä Opinto- ja työuraohjaus sekä syrjäytymisen ehkäisy koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulmasta Opinto- ja työuraohjaus Opinto- ja työuraohjauksen nykytila Opinto- ja työuraohjauksen kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy Mitä tietoja kerätään? Miten tietoa syrjäytymisvaarassa olevista kannattaa kerätä? Miten varusmiehet ohjataan keskusteluun asiantuntijoiden kanssa? Jatkosijoittumissuunnitelma Mitä suunnitelman pitäisi sisältää? Miten suunnitelma kannattaa tehdä? Milloin suunnitelma kannattaa tehdä? Kuinka voidaan varmistaa, että varusmiehet hyötyvät suunnitelmasta? 82

8 8.4 Varusmiestoimikuntien tiedotusrooli Varusmiesten osaamisen hyödyntäminen puolustusvoimissa ja varusmiespalveluksen kielteiset vaikutukset opintoihin Varusmiesten aiemman osaamisen hyödyntäminen varusmiespalveluksessa Varusmiespalveluksen kielteiset vaikutukset opiskeluun ja työelämään Kielteisten vaikutuksien ehkäisy Muiden Asevelvollisuustyöryhmän toimenpidesuositusten tarkastelu Lakien ja käytänteiden tarkastelu varusmiespalveluksen vaikutuksista opiskeluihin Korkeakoulujen pääsykokeiden ajankohdan vaikutukset Kyselyiden arviointi Oppilaitoskyselyn arviointi Koulutuspäällikkö- ja kuraattorikyselyn arviointi Kysymyksen 43 virhemarginaali Yhteenveto Toimenpide-ehdotukset Lähteet

9 15 Liitteet Liite 1: Raportin kirjoittamisen aikana tavatut henkilöt Liite 2: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen yleinen prosessikaavio korkeakouluissa Liite 3: Esimerkkejä varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Liite 4: Kysymyslomake oppilaitoskyselyyn Liite 5: Kyselyyn vastanneet yliopistot Liite 6: Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Liite 7: Kyselyyn vastanneet ammatilliset oppilaitokset Liite 8: Joukko-osastojen koulutuspäälliköille ja sosiaalikuraattoreille lähetetty kyselylomake Liite 9: Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyn vastaajien joukko-osastot Liitetaulukot oppilaitoskyselyyn Liitetaulukko 1. Osaamisalueet, joista opiskelijat ovat hakeneet hyväksilukemista (kaikki vastaajat) Liitetaulukko 2. Osaamisalueet, joista opiskelijat ovat hakeneet hyväksilukemista (yliopistot) Liitetaulukko 3. Osaamisalueet, joista opiskelijat ovat hakeneet hyväksilukemista (ammattikorkeakoulut) Liitetaulukko 4. Osaamisalueet, joista opiskelijat ovat hakeneet hyväksilukemista (ammatilliset oppilaitokset) Liitetaulukko 5. Osaamisalueet, joista on tehty myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (kaikki vastaajat) Liitetaulukko 6. Osaamisalueet, joista on tehty myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (yliopistot) Liitetaulukko 7. Osaamisalueet, joista on tehty myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (ammattikorkeakoulut) Liitetaulukko 8. Osaamisalueet, joista on tehty myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (ammatilliset oppilaitokset) Liitetaulukko 9. Osaamisalueet, joista olisi mahdollista tehdä myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (kaikki vastaajat) Liitetaulukko 10. Osaamisalueet, joista olisi mahdollista tehdä myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (yliopistot) Liitetaulukko 11. Osaamisalueet, joista olisi mahdollista tehdä myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (ammattikorkeakoulut) Liitetaulukko 12. Osaamisalueet, joista olisi mahdollista tehdä myönteisiä hyväksilukupäätöksiä (ammatilliset oppilaitokset)

10

11 1 Johdanto Elinikäinen oppiminen kuvaa oppimista jatkuvana ja monimuotoisena. Oppiminen ei enää välttämättä sijoitu tiettyyn aikaan, elämänvaiheeseen tai paikkaan niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkaan. Oppimista voi tapahtua mitä erilaisimmissa oppimisympäristöissä: muodollisessa ja epämuodollisessa koulutuksessa, järjestö- ja harrastustoiminnassa, työelämässä ja vapaa-aikana, kotimaassa ja ulkomailla. Oppiminen voi olla ohjattua tai ohjaamatonta (OKM 2004, 15). Kyse on yksilön henkisestä pääomasta ja sen kehittämisestä riippumatta tavoista, joilla henkinen pääoma on saavutettu. Kun puhutaan osaamispohjaisesta oppimiskäsityksestä, huomion keskipiste ei ole opetuksessa vaan sen lopputuloksessa. Koska osaaminen voi syntyä ennalta määrittämättömällä tavalla, yksilöllä on oikeus hakea osaamisensa tunnustamista riippumatta osaamisen hankkimistavasta. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen perustuu siis osaamislähtöiseen ajatteluun (Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2009, 4). Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen tukee elinikäistä oppimista. Suomessa elinikäinen oppiminen on määritelty keskeiseksi osaksi koulutuspolitiikkaa (OKM 2007, 22). Puolustusministerin asettaman työryhmän Suomalainen asevelvollisuus raportissa (2010) otetaan kantaa varusmiesten osaamiseen ja sen kehittämiseen. Varusmiespalveluksensa aikana varusmies hankkii osaamista, josta on hänelle hyötyä myös palveluksen jälkeen. Varusmiesten osaamisen hyödyntäminen täysimääräisesti on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta järkevää. Yksilön motivaatiota voidaan kasvattaa ja kansantaloudellisesta näkökulmasta katsottuna yleisen asevelvollisuuden hyödyistä kannattaa ottaa kaikki irti. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen siviilimaailmassa edistää näitä molempia tavoitteita. Tämä raportti pohjautuu Suomalainen asevelvollisuus raportin luvun 4.4 ja luvun 5.2 toimenpidesuosituksiin. Painopiste on varusmiesten osaamisen hyödyntämisessä siviilissä ja keinoihin, jolla voidaan auttaa varusmiehiä siirtymisessä siviiliin. Raportissa määritellään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää termistöä (luku 2). Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia on käsitelty luvussa 4. Yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja ammattikouluille tehdyn kyselytutkimuksen tulokset on esitelty luvussa 6. Luvussa 7 taas raportoidaan joukko-osastojen koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkemyksiä varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen 1

12 tunnustamisesta. Opinto- ja työuraohjaukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn on keskitytty luvussa 8. Raportin lopuksi selvitetään vielä muutamien Suomalainen asevelvollisuus -raportin toimenpidesuositusten toteuttamisen tilaa (luku 10). Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset löytyvät luvusta 12 ja 13. Raportin kirjoittamisen yhteydessä on tutustuttu aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin, raportteihin, jotka koskevat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Monissa tausta-aineistoissa käsitellään aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista yleisellä tasolla mutta usein löytyy myös suoria viittauksia varusmiespalveluksen aikana hankittuun osaamiseen. Lähdeaineistojen käyttö on ollut selektiivistä ja niistä on pyritty erottamaan oleellinen aiheeseen liittyvä tieto. Avainsanat: varusmiespalvelus, varusmies, osaaminen, hyväksilukeminen, osaamisen tunnistaminen, osaamisen tunnustaminen, AHOT, syrjäytymisen ehkäisy. 2 Termien määrittely Hyväksilukeminen termiä käytetään tässä raportissa yläkäsitteenä. Se pitää sisällään aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen sekä tunnustamisen. Kun puhutaan aiemmin hankitun osaamisen tuomisesta johonkin toiseen opintokokonaisuuteen, erotetaan toiminnassa kaksi vaihetta: osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osaamisen tunnistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa opiskelijan osaamisesta pyritään löytämään opintokokonaisuuteen liitettävät tai sisällytettävät asiat. Osaamisen tunnustaminen tapahtuu sen jälkeen, kun osaaminen on tunnistettu. Tunnustamisvaiheessa osaaminen voidaan vielä todentaa ja lopulta se hyväksytään osaksi uutta opintokokonaisuutta. Korkeakoulusanasto (2005) määrittelee, että hyväksilukemisen päätyypit ovat korvaaminen ja sisällyttäminen. Kun tutkintoon kuuluvia pakollisia opintoja tai opintokokonaisuuksia korvataan saman alan opinnoilla, jotka ovat sisällöllisesti vastaavia, puhutaan korvaamisesta. Sisällyttäminen sen sijaan tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkinnon vapaasti valittavia tai vapaaehtoisesti suoritettavia opintoja. Opinnot voidaan liittää tutkintoon myös sivuainekokonaisuuksina (Korkeakoulusanasto 2005). Raporttiin liittyvissä kyselyissä vastaajille kerrottiin, mitä termejä käytetään ja mitä näillä termeillä tarkoitetaan. Tarkoituksena oli välttää käsitteiden sisältöjen tulkintojen erilaisuutta ja varmistaa, että tulokset olisivat mahdollisimman yhtäläisiä. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) määriteltiin vastaajille niin, että se tarkoittaa opiskelijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen huomioimista osaksi opintoja ja tutkintoa (Korkeakoulusanasto 2005). 2

13 Lisäksi oppilaitoksille tehdyssä kyselyssä määriteltiin lyhyesti myös hyväksilukuun liittyvät termit opintojen korvaaminen sekä sisällyttäminen. Termit esitettiin vastaajille seuraavassa muodossa. Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jossa opetussuunnitelmiin kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. (Korkeakoulusanasto 2005) Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jossa muualla suoritettuja opintoja liitetään osaksi tutkintoa sivuainekokonaisuuksina, vaihtoehtoisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. (Korkeakoulusanasto 2005) Formaali oppiminen eli virallinen tai muodollinen oppiminen on oppilaitoksessa tai muussa vastaavassa instituutissa tapahtuvaa oppimista. Formaalille oppimiselle on tyypillistä selkeät opetussuunnitelmat ja todistukset. Virallisen oppimisen lisäksi on myös epävirallista tai epämuodollista eli nonformaalia oppimista. Nonformaalista oppimisesta ei yleensä saa todistusta ja se tapahtuu erilaisissa ympäristöissä. Myös nonformaali oppiminen on oppijan näkökulmasta tarkoituksellista (Euroopan yhteisöjen komissio 2001, 33 34). Oppimisesta voidaan erotella vielä kolmas aste eli arkioppiminen. Arkioppimiseksi eli informaaliksi oppimiseksi kutsutaan asioita, joita opitaan muun muassa päivittäiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen, työntekoon, vapaaaikaan tai esimerkiksi perheeseen liittyvissä tilanteissa (Nyyssölä 2002, 18). Tällaiset opitut asiat ovat usein oppijan henkistä pääomaa, psyykkisiä valmiuksia sekä toimintamalleja, joita on vaikea mitata. 3 AHOT-kyselyiden toteutus ja vastaajat 3.1 Oppilaitoskysely Oppilaitoskyselyn tarkoitus Oppilaitoskyselyssä oli tarkoitus selvittää, minkälaista varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista oppilaitokset tunnustavat. Lisäksi tutkittiin, minkälaiset ovat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessit eri koulutusasteilla. Prosessin osa-alueina selvitettiin opiskelijoiden saamaa informaatiota, miten tunnustamista haetaan ja kuka tekee päätökset osaamisen tunnistamisesta. Kyselyssä keskityttiin kvantitatiivisen aineiston keräämiseen. Kyselyssä oli mukana myös avoimia kysymyksiä, joista saatiin kvalitatiivista aineistoa. 3

14 Kvalitatiivisesta aineistosta toivottiin löytyvän yksilöityjä esimerkkejä toimintatavoista Oppilaitoskyselyn vastaajat Kysely toteutettiin sähköisellä kyselyalustalla ja vastaajille lähetettiin linkki vastauslomakkeeseen. Käytössä ei kuitenkaan ollut yhteystietoja henkilöiltä, jotka vastaavat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Tästä syystä kyselyn saatekirje ja linkki pyydettiin välittämään oppilaitoksen sisällä henkilöille, jotka pystyvät vastaamaan kyselyyn. Kyselyn vastaajajoukosta ei ole siis täsmällistä tietoa mutta vastaajia pyrittiin profiloimaan taustatietokysymyksillä. On mahdollista, että vastaajat toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä eri oppilaitoksissa. Korkeakoulujen yhteystiedot saatiin Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kysely lähetettiin yliopistojen ja korkeakoulujen rehtoreille, rehtorien sihteereille sekä kirjaamoihin. Yhteensä kysely lähetettiin 118 korkeakoulujen sähköpostiosoitteeseen johtuen muutamista päällekkäisyyksistä yhteystiedoissa. Poliisiammattikorkeakouluun kysely lähetettiin pelkästään kirjaamoon ja Maanpuolustuskorkeakoululle kysely lähetettiin suoraan henkilölle, joka vastaa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Yhteystiedot käsittivät kaikki 17 yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Ammattioppilaitosten yhteystiedot saatiin Opetushallitukselta. Yhteystiedot sisälsivät sähköpostiosoitteen jokaiseen ammattioppilaitoksen erilliseen toimipisteeseen. Tiedoissa oli useita päällekkäisyyksiä. Osa oppilaitoksista oli ilmoittanut suoraan henkilön tiedot ja osa oppilaitosten sähköpostiosoitteista oli kirjaamoon tai vastaavaan. Kysely lähetettiin ammattioppilaitoksille 308 sähköpostiosoitteeseen. Kysely lähetettiin lopulta yhteensä 426 vastaajalle. 22 sähköpostiosoitetta osoittautui virheellisiksi, joten kyselyn lopulliseksi vastaajajoukon määräksi muodostui 404 vastaajaa. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi 209 vastaajaa. Tutkimuksen kokonaisvastausprosentti oli 52 %. Vastaajista 24 oli yliopistoista, 35 ammattikorkeakouluista ja 149 ammatillisesta toisen asteen oppilaitoksesta. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut oppilaitoksensa koulutusastetta. Vastausaikana kysely avattiin yli 600 kertaa. Aineisto kerättiin kokonaisuudessaan kevään 2011 aikana. Vastausten edustavuus korkeakoulujen osalta on erittäin hyvä, sillä vastauksia tuli 15 eri yliopistosta (88 %, 15 / 17) ja 21 eri ammattikorkeakoulusta (81 %, 21 / 26). Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten tuloksia voidaan pitää edustavina, koska vastauksia saatiin 77 eri oppilaitoksesta (56 %, 77 / 137). Liitteenä 5-7 on listat oppilaitoksista, jotka vastasivat kyselyyn. 4

15 Samasta oppilaitoksesta saattaa olla monta vastaajaa, koska yhteystiedoissa oli useampia sähköpostiosoitteita samoihin oppilaitoksiin ja lisäksi kysely pyydettiin välittämään asianosaisille. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan vastanneet kaikkiin kysymyksiin. Vastaajia ei ole lukioista, koska suuri osa varusmiehistä, jotka suorittavat lukiokoulutuksen ovat jo suorittaneet sen ennen varusmiespalvelusta. Lisäksi resurssien puutteen vuoksi selvityksen vastaajajoukosta jätettiin pois elinkeinoelämä. Kuva 1 Vastaajien koulutusaste (Vastaajien määrä: 207) Vastaajia oli kohtalaisen tasaisesti koko maasta. Uudeltamaalta oli selkeästi eniten vastaajia ja taas Kainuusta vähiten. Kuva 2 Vastaajien oppilaitoksen sijainti (Vastaajien määrä: 209) 5

16 Eniten vastaajia oli tekniikan- ja liikenteen alalta, kun taas vähiten vastaajia oli sotilas- ja suojelualalta sekä humanistiselta ja kasvatusalalta. Edustavuus onkin muiden koulutusalojen suhteen erittäin hyvä. Koulutusalojen jako on sovellettu versio Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämästä luokituksesta. Muita aloja, joita vastaajat mainitsivat, oli kauppatiede, opinto-ohjaus, psykologia, viittomakielen opetus sekä valmentavakoulutus. Kuva 3 Vastaajien oppilaitoksen koulutusala (Vastaajien määrä: 208) Suurin yksittäinen vastaajaryhmä oli opinto-ohjaajat, joita oli vastaajista noin 32 %. Rehtoreita / vararehtoreita oli noin 13 % ja koulutuspäälliköitä noin 8 % vastaajista. Koulutusalajohtajia, opettajia, opintoasiainpäälliköitä ja kehittämispäälliköitä oli jokaista noin 5 %. Koska kysely oli julkinen ja kyselyn vastaanottajille annettiin mahdollisuus lähettää kysely eteenpäin henkilölle, joka vastaa osaamisen tunnistamisesta, vastaajilta kysyttiin myös heidän vastaustensa näkökulma. Koko oppilaitoksen näkökulmasta vastasi 42 prosenttia. Suurin osa vastaajista (58 %) vastasi kyselyyn kuitenkin jonkin oppilaitoksen osan näkökulmasta. Kuva 4 Vastaatteko kysymyksiin koko oppilaitoksenne vai oppilaitoksen osan näkökulmasta (esimerkiksi yksittäinen tiedekunta, koulutusala)? (Vastaajien määrä: 208) Pääsääntöisesti vastaajat, jotka vastasivat kysymykseen oppilaitoksensa osan näkökulmasta, nimesivät näkökulmakseen jonkin tietyn koulutusalan esimerkiksi tekniikka ja liikenne tai sairaanhoitajien tutkinto. Osa vastasi tietyn toimipisteen puolesta. 6

17 3.2 Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikysely Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikysely tarkoitus Kyselyn vastaajat koostuivat joukko-osastojen koulutuspäälliköistä sekä sosiaalikuraattoreista. Kyselyssä keskityttiin selvittämään kolmea eri pääteemaa. Ensimmäinen teema liittyi varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen niin korkeakouluissa kuin toisella asteellakin perustuu opiskelijan omaaloitteisuudelle. Opiskelijan on lähtökohtaisesti itse tuotava oma osaamisensa esiin, jotta se voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Koska osaamisen tunnustamisen prosessi lähtee opiskelijasta, selvitettiin kyselyllä sitä ohjeistusta, jonka varusmiehet saavat joukko-osastoissa. Ohjeistuksen avulla tulevien opiskelijoiden pitäisi saavuttaa riittävä tietotaso, jotta he pystyvät hakemaan osaamisensa tunnustamista. Varusmiespalvelus on käytännössä viimeinen aika, kun lähes koko miespuolinen ikäluokka tavoitetaan. Varusmiespalveluksen aikana voidaan antaa työura- ja opinto-ohjausta. Toisena pääteemana kyselyssä selvitettiinkin varusmiesten saaman jatkoelämäohjauksen muotoa, määrää ja laatua. Kolmantena pääteemana selvitettiin mielipiteitä ja kerättiin taustamateriaalia Asevelvollisuus työryhmän raportin toimenpidesuosituksiin. Suosituksiin liittyen selvitettiin esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyä, mielipiteitä jatkosijoittumissuunnitelmaan ja varusmiespalveluksen negatiivisia vaikutuksia työhön ja opiskeluun Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyn vastaajat Kysely lähetettiin yhteensä 53 vastaajalle. Vastaajista oli joukko-osastojen koulutuspäälliköitä 27 ja sosiaalikuraattoreita 26. Kysely toimitettiin vastaajille sähköpostilla ja vastaajille lähetettiin muistutusviestit, kun vastausaikaa oli jäljellä viikko ja kun vastausaikaa oli jäljellä enää päivä. Aineisto kerättiin keväällä Vastausaikaa kyselyyn annettiin yhteensä kaksi viikkoa, jota jatkettiin viidellä päivällä. Lopulliseksi vastausmääräksi saatiin 41 / 53 (77,4 %). Koulutuspäälliköitä oli yhteensä 16 ja sosiaalikuraattoreita 20. Lisäksi neljä ilmoitti tehtäväkseen muu ja yksi vastaaja ei vastannut työtehtävää koskevaan kysymykseen. Vaikka vastaajien määrä onkin suhteellisen pieni, vastausten analysoinnissa käytetään prosenttilukuja kokoluokkien paremman hahmottamisen takia. Tästä syystä on huomioitava, että yksi vastaaja vaikuttaa tulokseen siis noin 2,5 % verran. Lisäksi kannattaa panna merkille, että kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin. 7

18 Vastausmäärän perusteella voidaan sanoa, että kysely edustaa kohtuullisen hyvin alueellisesti, sillä 24 / 25 joukko-osastosta on vastattu kyselyyn. Sosiaalikuraattoreita vastasi kyselyyn 18 eri joukko-osastosta. Koulutuspäälliköt vastasivat taas 15 eri joukko-osastosta ja yksi vastaaja jätti kertomatta joukko-osastonsa. Vastaajien joukko-osastot on eritelty liitteessä 9. Kuva 5 Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyn vastaajien työtehtävät (Vastaajien määrä: 40) Sosiaalikuraattorien määrä varuskunnissa Vastaajilta kysyttiin varusmiesten ja sosiaalikuraattorien määrää joukkoosastoissa. Vastausten keskiarvo oli sosiaalikuraattori jokaista 415 varusmiestä kohti joukko-osastossa. Sosiaalikuraattorien määrää arvioidessa on hyvä huomioida, että varusmiesten määrä vaihtelee riippuen saapumiserien kotiutumisesta. Joukko-osastoissa ei siis ole saman verran varusmiehiä koko ajan vaan määrä on suurimmillaan saapumiserän palveluksen alkaessa ennen kuin 9 kuukautta palvelevat ovat kotiutuneet. 3.3 Aineiston analysointi Laadullisen aineiston analyysimetodina käytettiin pääasiassa teemoittelua. Teemoittelun avulla aineistosta pyrittiin löytämään yhdistäviä ja erottavia tekijöitä. Apuna käytettiin myös aineiston kvantifioimista (Saaranen- Kauppinen & Puusniekka, 2006). Sillä, että teemoja käsiteltiin myös kvantitatiivisesti, pyrittiin hahmottamaan eri teemojen merkityssuhteita. Kun kyselyn vastaajia lainataan, lainaukset on kursivoitu ja merkitty lainausmerkeillä. Jos lainausta on lyhennetty alkuperäisestä, merkitään 8

19 lyhennys kahdella viivalla (- -). Lisäksi lainauksien yhteyteen on saatettu lisätä selventäviä osia, jotka on merkitty hakasulkeilla [ ]. 9

20 10

21 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen toimintaympäristö 11

22 4 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen toimintaympäristö 4.1 Keskeiset toimijat Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukeminen vaatii usean tahon yhteistoimintaa. Alla on hahmotettu keskeisimmässä asemassa olevat neljä tahoa. Valtio (Puolustusvoimat) Oppilaitokset Yksilö Työelämä Kuva 6 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen vaikuttavat tahot Yksilö on yläpuolella olevassa kuvassa varusmiespalveluksen suorittanut henkilö, joka on hankkinut palveluksensa aikana hyväksiluettavia tietoja sekä taitoja. Puolustusvoimat tuottaa nämä tiedot ja taidot eli osaamisen. Puolustusvoimat pyrkii lisäksi edistämään valtion poliittisen johdon tavoitteita, joita ovat esimerkiksi turhien välivuosien poistaminen ja opiskelun edistäminen. Työelämä ja oppilaitokset eli yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset sekä lukiot ovat toimijoita, jotka lopulta hyväksilukevat ja tunnustavat osaamisen, jonka puolustusvoimat on tuottanut. 4.2 Varusmiespalvelu ja varusmiehet Jokainen Suomen kansalainen on perustuslain mukaan velvollinen osallistumaan Suomen puolustamiseen tai avustamaan sen mukaan, kuinka laissa säädetään. Tästä käytetään termiä maanpuolustusvelvollisuus. Suomessa asevelvollisuuslain perusteella kaikki 18 vuotta täyttäneet miespuoliset Suomen kansalaiset ovat asevelvollisia. Asevelvollisuus alkaa 12

23 % ikäluokasta vuonna, jona mies täyttää 18 vuotta, ja kestää sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Asevelvolliset suorittavat joko asepalveluksen tai siviilipalveluksen. Asepalvelus eli varusmiespalvelus kestää 6, 9 tai 12 kuukautta. Siviilipalvelus taas kestää 12 kuukautta, joista 28 vuorokautta käytetään kaikille yhteiseen koulutusjaksoon ja 334 vuorokautta yhteiskunnalle hyödylliseen siviililuonteiseen työpalveluun (Siviilipalveluskeskus, 2011). Varusmiespalveluksen suorittaa vajaa 80 % jokaisen ikäluokan miehistä. Vuosittain varusmiespalveluksen suorittaa siis yli nuorta miestä ja noin 300 vapaaehtoista naista (Pääesikunnan henkilöstöosasto). Varusmiespalveluksen suorittaneita 30 vuotta täyttäneiden ikäluokasta 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 7 Varusmiespalveluksen suorittaneita 30 vuotta täyttäneiden ikäluokasta (Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto) Kotiutuneet koulutetut varusmiehet Kuva 8 Kotiutuneet koulutetut varusmiehet (Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto) 13

24 Varusmiespalveluksen suorittaneiden vapaaehtoisten naisten määrä Kuva 9 Varusmiespalveluksen suorittaneiden vapaaehtoisten naisten määrä (Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto) Eri palvelusaikojen osuus vuonna 2010 palveluksen suorittaneista 42 % 15 % 43 % 12 kk palvelleiden osuus 9 kk palvelleiden osuus 6 kk palvelleiden osuus Kuva 10 Eri palvelusaikojen osuus vuonna 2010 palveluksen suorittaneista (Lähde: Pääesikunnan henkilöstöosasto) Varusmiespalveluksen alussa on kaikille yhteinen peruskoulutuskausi (Pkausi), joka kestää 8 viikkoa. Peruskoulutuskauden jälkeen suoritetaan koulutusvalinnat ja varusmiehien lopullinen palvelusaika määräytyy. 6 kuukautta palvelevat miehistön tehtäviin koulutettavat suorittavat P-kauden jälkeen 9 viikon erikoiskoulutuskauden (E-kausi) ja 9 viikon joukkokoulutuskauden (J-kausi). Vaativimpiin miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 9 kuukautta ja kuljettajakoulutuksen saavat palvelevat 12 kuukautta. Kaikki varusmiesjohtajiksi koulutettavat suorittavat aliupseerikurssi I:n (7 viikkoa). Aliupseeristoon koulutettavat käyvät aliupseerikurssi II:n, jonka 14

25 kesto on 9 viikkoa. Reserviupseerit taas siirtyvät toisen kurssin alkaessa 14 viikon mittaiselle reserviupseerikurssille. Varusmiesjohtajat harjoittelevat tehtäväänsä seuraavan saapumiserän varusmiesten kanssa. Harjoittelujaksoa kutsutaan johtajakaudeksi ja se kestää reserviupseereilla 23 viikkoa ja aliupseereilla 28 viikkoa. 4.3 Osaamisen tunnustamista koskevat lait ja asetukset Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen kannalta keskeisissä koulutuslaeissa määritellään muussa oppilaitoksessa tai muualla hankitun osaamisen tunnustaminen. Lakien ja asetusten puolesta tilanne on hyvä eikä lainsäädäntömuutoksia tarvita. Lakien lähteenä on Yliopistolaki / Momentti Opintosuoritusten arviointi ja opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista / Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Asetus ammatillisesta koulutuksesta / a ( /603) Osaamisen tunnustaminen Opiskelijan tulee hakea muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen arvioimista ja tunnustamista. Hakemus tulee tehdä riittävän ajoissa ennen mainittujen opintojen tai opintokokonaisuuden alkamista. Opiskelijan tulee 15

26 Lukiolaki /629 esittää osaamisen arvioinnin edellyttämä selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. 23 ( /1116) Osaamisen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin osaamisen tunnustamisesta ja sitä koskevasta menettelystä. Laki Pelastusopistosta / Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea osana suoritettavan tutkinnon oppimäärää hyväkseen muualla suorittamansa opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Päätöksen hyväksilukemista koskevassa asiassa tekee Pelastusopisto. 4.4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppilaitoksissa Varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan tunnustaa sekä formaalina osaamisena ja nonformaalina tai informaalina osaamisena. Jos osaaminen halutaan tunnustettavaksi formaalina, on jonkin oppilaitoksen validioitava opinnot. Tällaisena oppilaitoksena voisi toimia esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu, Merisotakoulu tai Ilmasotakoulu. Kaikki varusmiespalveluksen aikana opittu voidaan kuitenkin tunnustaa nonformaalina tai informaalina osaamisena. Osaamislähtöiset opetussuunnitelmat sekä henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS) ovat keskeisiä työkaluja varusmiespalveluksen 16

27 aikana hankitun nonformaalin ja informaalin osaamisen tunnistamisen kannalta. Osaamislähtöiset opetussuunnitelmat mahdollistavat opiskelijalle osaamisensa vertaamisen suoritettavien kurssien tai opintokokonaisuuksien tavoitteisiin. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekovaiheessa taas pitäisi käydä läpi opiskelijan osaaminen. Kyseisten työkalujen avulla voidaan kannustaa opiskelijaa tuomaan osaamisensa esiin ja asettamaan se oikeaan kokonaisuuteen. Kun osaaminen on ensin tunnistettu, voidaan se osoittaa muun muassa seuraavilla tavoilla: essee, haastattelu, kuulustelu, opetusnäytteet, esitelmät, opinnäytetyöt, oppimispäiväkirjat, portfoliot, todistukset (OKM 2007:4, ) 4.5 Perusteluita hyväksiluvun puolesta Seuraavana on esitetty kuvassa hypoteesina syitä, joiden takia kyseinen taho voisi edistää hyväksilukemista. Kuvassa on soveltavasti hyödynnetty Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston työryhmämuistiota (2009, 10). Kansantaloudellinen ongelma: Nuorten pitäisi valmistua nopeammin Varusmiespalveluksen arvostuksen nostaminen Varusmieskoulutukseen käytetylle rahalle halutaan vastinetta myös siviilimaailmassa Valtio (Puolustusvoimat) Oppilaitokset Opiskelija hyötyy Resursseja säästyy Yhteistyö lisääntyy korkeakoulun sisällä sekä ulkopuolelle Opiskelijapotentiaalin laajeneminen Halu puuttua kansalliseen ongelmaan pitkistä valmistumisajoista Työelämäyhteistyön vahvistuminen ja työelämän tarpeisiin vastaamisen. Henkilökohtainen hyöty Kannustus ja ohjaus Yksilöllinen opiskeluprosessi Motivaatio kasvaa, koska ei tule päällekkäistä työtä Opiskeluaika lyhee Yksilö Työelämä Ilmaista koulutusta ja pätevyyttä Puolustusvoimia arvostetaan kouluttajana Keino arvioida työntekijän osaamista Tietoisuus varusmiespalveluksen tuottamasta osaamisesta lisääntyy Kuva 11 Syitä, jotka voivat edistää hyväksilukemista 17

28 18

29 AHOT aikaisempien tutkimusten ja selvitysten valossa 19

30 5 AHOT aikaisempien tutkimusten ja selvitysten valossa 5.1 Muodollisen oppimisen tunnustaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista on tapahtunut oppilaitosten välillä jo pitkään. Yliopisto-opintoja luetaan hyväksi ammattikorkeakouluissa ja päinvastoin. Myös opintosuorituksia lukiosta ammatillisiin oppilaitoksiin on suhteellisen paljon. Opetus- ja Kulttuuriministeriön työryhmän 2007:4 teettämän selvityksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että osaamista, joka on hankittu muualla kuin muodollisessa koulutuksessa, tunnistetaan ja tunnustetaan suhteellisen vähän. Nonformaalia osaamista huomioidaan esimerkiksi hyväksilukemalla työkokemusta ja harjoitteluja. Tosin näissäkin tapauksissa käytännöt vaihtelevat paljon jopa saman korkeakoulun eri opintoalojen kesken (OKM 2007, 41). Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksista huolimatta vaikuttaa siltä, että osaamisen tunnustamisen käytännöt ovat vasta muodostumassa. Näin on ainakin Kuopion yliopistossa, jossa hyväksilukemisen määrä ja laatu vaihtelevat eri tiedekuntien välillä. Kuopion yliopistossa jopa toivotaan, että aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle olisi yhdenmukaisemmat linjaukset, jolloin käytännöt saataisiin läpinäkyvämmiksi (Jäntti 2008, 52). Myös asenteellisia ongelmia on edelleen ja muun muassa ajatellaan, että aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen heikentäisi tutkinnon tasoa (Jäntti 2008, 51 52). Muodollinen oppiminen tunnustetaan ammattikorkeakouluissa hieman yliopistoja useammin. Formaali oppiminen on tunnustettu korkea-asteella keskimäärin (ka) 93 % opiskelijoista, jotka ovat hakeneet hyväksilukua. Osaaminen on siis tunnustettu suurimmalle osalle hakijoista. Opistoasteella ja ammatillisissa opinnoissa hankittua osaamista tunnustettiin korkea-asteella kuitenkin muuta osaamista vähemmän. Myöntämisprosentit ovat näissäkin tapauksissa kuitenkin korkeat (85 % opistoaste ja 79 % ammatilliset opinnot) (Penttilä 2011, 40 41). Myöntämisprosenteissa oleva ero saattaa johtua osaamisen tasosta. Usein korkea-asteen esitietovaatimuksissa ja pääsyvaatimuksissa vaaditaan toisen asteen tutkintoa. Eniten opiskelijoille on hyväksiluettu perusopintoja ja seuraavaksi useimmin hyväksilukeminen tapahtuu vapaavalintaisiin opintoihin. Keskimäärin (ka) tunnustusta haetaan noin 39 opintopisteen verran, joista tunnustetaan keskimäärin (ka) 36,5 opintopistettä (Penttilä 2011, 3). Myöntämisprosentteja sekä haettujen opintopisteiden määrää arvioitaessa on kuitenkin huomattava, että Penttilän tutkimuksen vastaajiksi poimittiin opiskelijarekisteristä ainoastaan opiskelijoita, joille oli myönnetty aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. Tutkimuksen kohdejoukkoon eivät siis kuulu ne, jotka ovat hakeneet hyväksilukemista ja saaneet yhteen tai useampaan hakemukseensa hylätyn päätöksen. 20

31 5.2 Epämuodollisen oppimisen tunnustaminen Korkea-asteella nonformaalia oppimista tunnustetaan tällä hetkellä kohtalaisen vähän (OKM 2007, 28). Korkeakouluilla on suhteellisen vähän vielä pitkälle kehittyneitä käytäntöjä tunnistaa ja tunnustaa nonformaalia oppimista. Myöskään kattavia linjauksia epävirallisen ja arkioppimisen suhteen ei ole ollut (Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, 5). Lisäksi informaalin oppimisen sovittaminen korkeakouluun nähdään usein hankalana, vaikka muualla hankittua osaamista arvostetaankin (Jäntti 2008, 51 52). Koska ammattikorkeakouluissa opiskelujen luonne on käytännönläheisempää verrattuna yliopistoihin, on ammattikorkeakouluissa helpompaa sisällyttää opintoihin esimerkiksi työkokemuksella hankittua osaamista. Kuitenkin myös ammattikorkeakouluissa on niin korkeakoulun sisällä kuin korkeakoulujen välillä eroja siinä, miten nonformaalia oppimista tunnustetaan (Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, 5). Opiskelijoista noin 70 %:lla on heidän oman arvionsa mukaan sellaista työkokemusta, josta on kertynyt nonformaalia osaamistaan. Kuitenkin vain neljännes on hakenut työn kautta hankkimansa osaamisen tunnustamista. Ammattikorkeakouluopiskelijat hakevat useammin työkokemuksen hyväksilukemista verrattuna yliopisto-opiskelijoihin (Penttilä 2010, 43). Penttilän tutkimuksen (2011, 46) vastaajien hyväksiluettavaksi hakema nonja informaali osaaminen on tunnustettu noin %:ssa tapauksista. Erityisen hyvin tunnustettiin epävirallista oppimista, joka oli tapahtunut korkeakoulun sisällä. Tunnustamisprosentti oli yli 90 % esimerkiksi opiskelijajärjestö- ja tutortoiminnasta hankitulla osaamisella. Penttilä epäilee, että tunnustamisen taso on niin korkea, koska korkeakouluissa on tehty yhteisiä päätöksiä siitä, miten opiskelijajärjestö- ja tutortoiminnasta hankittua osaamista tunnustetaan. Kuva 12 Erot non- ja informaalin oppimisen hyväksilukemisessa sektoreittain (Lähde: Penttilä 2011, 48) 21

32 Kuva 13 Hyväksilukemisen myöntämisprosentit non- ja informaalin osaamisen osalta (Lähde: Penttilä 2011, 47) Nonformaalin oppimisen tunnustamisessa ehkä kehittyneimmät käytännöt koskevat työssäoppimista sekä oppimista, joka tapahtuu korkeakoulun oheistoimintana. Se, että oppilaitos tekee yhtenäisiä linjauksia aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, helpottaa opiskelija ja korkeakoulun työtä. Nonformaalin ja informaalin oppimisen hyväksilukemista voidaan helpottaa opetussuunnitelmatyöllä. Kun opetussuunnitelmissa on kuvattu osaamistavoitteet selkeästi ja mitattavin taidoin, on opiskelijan mahdollista verrata osaamistaan opetussuunnitelmaan ja tarvittaessa hakea hyväksilukemista. Opetussuunnitelmien kehittäminen on helpoin tapa edistää osaamisen tunnustamista, jos opiskelijoilla on usein hyvin samantyyppistä osaamista (OKM 2007, 28). 5.3 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen Laaksonen selvitti vuonna 2004 varusmiespalveluksen vaikutuksia korkeakouluopintoihin kyselytutkimuksella, johon vastasi 2024 miespuolista korkeakouluopiskelijaa. Kurssien hyväksilukeminen, opiskeluun liittyvien taitojen kuten alakohtaisen tietotaidon tai opiskelutekniikan kehittyminen sekä palveluksen lukeminen työkokemukseksi haettaessa opiskelupaikkaa olivat hyötyjä, joita varusmiespalveluksen suorittamisesta oli saatu. Varusmiespalveluksen käyminen toi myös uudenlaista perspektiiviä elämään ja sitä kautta opiskeluun (Laaksonen 2004, 14, 41 42). Selvityksen vastaajista vain 10 % oli hakenut varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemista. Hyväksilukemisen hakeminen on paljon yleisempää ammattikorkeakouluissa, joissa hyväksilukemista hakee noin viidennes. Yliopistoissa hyväksilukemista hakee vain alle 5 %. Hyväksilukemisen hakeminen on sitä yleisempää mitä pidemmän palveluksen opiskelija on suorittanut. Miehistötehtävissä (6kk) palvelleista vain 3,3 % haki hyväksilukemista kun taas reserviupseerit, aliupseerit ja 12 22

33 kk:n miehistön keskuudesta noin 15 % haki hyväksilukemista. Yleisimmin hyväksiluettaviksi oli haettu johtajakoulutukseen liittyviä opintoja (Laaksonen 2004, 44). Kuva 14 Hyväksilukemista hakeneet (%) (Lähde: Laaksonen 2004, 44) Vaikka suhteellisen harva hakeekin hyväksilukemista, opiskelijoista, jotka olivat hakeneet hyväksilukemista, 74 % oli saanut hakemansa opinnot hyväksiluettua. Yliopisto-opiskelijoiden hakemukset oli hylätty ammattikorkeakoulun opiskelijoita useammin. Johtajakoulutuksesta tehtyjä hyväksilukemisen hakemuksia hylättiin useammin verrattuna miehistökoulutuksesta tehtyihin hakemuksiin, vaikka johtajakoulutuksesta haettiin useimmin hyväksilukemista. Yli kolmasosa Reserviupseerikurssin suorittaneiden hakemuksista hylättiin. (Laaksonen 2004, 44) Kuva 15 " Jos olet hakenut hyväksilukemista, onko hakemasi suoritukset hyväksytty? (%) (Lähde: Laaksonen 2004, 44) Laaksosen tuloksista voidaan päätellä, että varusmiehiä on kannustettava hakemaan palveluksensa aikana hankitun osaamisen hyväksilukemista. 23

34 Positiivista on kuitenkin, että ne varusmiehet, jotka ovat hakeneet hyväksilukemista, ovat suhteellisen usein saaneet opintonsa hyväksiluettua. Koska miehistön tehtävien osaaminen on haettu hyväksiluettavaksi harvoin mutta määrään nähden hyväksytty usein, painopistettä asioista, joita haetaan hyväksiluettavaksi, kannattaisi siirtää johtajakoulutuksesta miehistökoulutukseen ja erikoiskoulutukseen. Laaksosen tutkimukseen vastanneista korkeakouluopiskelijoista 45 % oli sitä mieltä, ettei varusmiespalveluksesta opintojen kannalta ole lainkaan hyötyä. 23 % piti varusmiespalvelusta jonkin verran hyödyllisenä mutta vain 4 % vastaajista koki varuspalveluksesta olevan paljon hyötyä. Yliopistoopiskelijat (50 % vastasi, ettei varusmiespalveluksesta ole lainkaan hyötyä) kokivat varusmiespalveluksen hyödyt negatiivisemmin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat (38 % vastasi, ettei varusmiespalveluksesta ole lainkaan hyötyä) (Laaksonen 2004, 40). Luultavasti se, että varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista haetaan niin harvoin hyväksiluettavaksi, vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan varusmiespalveluksen hyödyllisyyteen opinnoissa. Jos varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista haettaisiin useammin, todennäköisesti useampi myös kokisi palveluksen hyödylliseksi siviilissä. Toimenpide-ehdotus Määritetään varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen, jonka Maanpuolustuskorkeakoulu sekä puolustushaara-, toimiala- ja aselajikoulut voivat validioida. 5.4 Tiedottaminen ja ohjaus varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Opiskelija voi saada tietoa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta opinto-oppaista, verkkosivuilta, tutkintosäännöistä sekä opiskeluun perehdyttämisessä. Opiskelijajärjestöjen tekemän selvityksen mukaan tiedotus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ei kuitenkaan tavoita opiskelijoita kovin hyvin. Tiedotuksen ja selkeiden sääntöjen / yhdenmukaisten ohjeiden puute on nähty myös ongelmalliseksi (OKM 2007, 41). Opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tietävät parhaiten, kuinka hyväksilukemista haetaan ja minkälaista osaamista voi hyväksilukea. Opiskelijat antavat kysymykselle, mihin asioihin hyväksilukemisesta saamasi tieto on keskittynyt, arvosanan noin 3,9 asteikolla yhdestä (heikoin) viiteen (parhain). Sen sijaan väittämä, että tarjottu tieto on riittävää, saa arvosanan yliopisto-opiskelijoilta 2,74 ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta 2,81 (Penttilä 2011, 88). 24

35 Penttilän tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että vastaajina oli pelkästään opiskelijoita, jotka olivat saaneet positiivisen päätöksen hyväksilukemisesta. Opiskelijat olivat siis niitä, jotka olivat jotenkin saaneet tietää hyväksilukemisesta, koska olivat onnistuneet saamaan opintojansa hyväksiluettua. Todennäköisesti nämä opiskelijat arvioivat tiedotuksen laadun ja määrän korkeammaksi kuin opiskelijat, jotka eivät ole saaneet opintojansa hyväksiluettua eivätkä välttämättä tiedä, että tämä on edes mahdollista. Väitettä, että Penttilän tutkimuksen vastaajajoukko tuntisi osaamisen tunnustamisen käytännöt keskivertoa paremmin, tukee Laaksosen tulokset. Laaksosen (2004, 43) mukaan noin 40 % ei tuntenut oman korkeakoulunsa käytäntöjä varusmiespalveluksen hyväksilukemisessa osaksi opintoja, vaikka vastuu hyväksilukemisen hakemisessa on juuri opiskelijalla. Yliopistoopiskelijat tunsivat käytännöt ammattikorkeakoululaisia heikommin. Johtajakoulutuksen saaneet tunsivat käytännöt muita useammin. Heistä käytäntöjä ei tiennyt noin 30 %. Puolen vuoden miehistökoulutuksen saaneista noin 50 % ei tiennyt korkeakoulunsa käytäntöjä. Kuva 16 Oletko tietoinen hyväksilukemisen käytännöistä omassa oppilaitoksessasi? (%) (Lähde: Laaksonen 2004, 43) Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta informoidaan opiskelijoita, mutta myös oppilaitoksia on tiedotettava. Hyväksilukeminen tapahtuu nimittäin helpommin, jos tunnustettavaksi haettava osaaminen tunnetaan oppilaitoksissa hyvin. Se, kuinka läheiseltä alalta opinnot ja osaaminen on, vaikuttaa tietotasoon hyväksiluettavuudesta (OKM 2007, 40). Varusmiespalveluksen aikana hankitulle osaamiselle kokonaisuudessaan ei löydy läheistä koulutusalaa muualta kuin Maanpuolustuskorkeakoulusta, joten tietoa pitää jakaa muilla tavoilla. Osaaminen voidaan kuitenkin jakaa pienempiin kokonaisuuksiin, jolloin läheisiä koulutusaloja löytyy. Myös pienemmistä kokonaisuuksista kannattaa viestiä oppilaitoksille. 25

36 Puolustusvoimat voi levittää myös kohdentamatonta tietoa siitä, minkälainen varusmiespalvelus on nykyään ja minkälaisia asioita siellä oppii. Esimerkkinä tämäntapaisesta toiminnasta on vuonna 2011 esitettävät televisiosarjat, joissa kuvataan arkipäiväistä puolustusvoimien toimintaa. Toimenpide-ehdotus Kuvataan varusmiespalvelukseen sisältyvät opintokokonaisuudet keskitetysti ja alakohtaisesti, minkä jälkeen jaetaan tieto oppilaitoksille. 5.5 Varusmiespalveluksen vaikutus opintoaikaan Eila Pajarre, Heli Lukkari ja Piia Lahtinen tutkivat Tampereen teknillisessä yliopistossa vuonna 2010 opiskelijoiden poissaoloja. Yliopistossa selkeästi yleisin poissaolon syy tutkimuksen mukaan oli asevelvollisuuden suorittaminen. Tutkimuksessa seuratuista opiskelijoista (N=3380) 46 % oli ollut vähintään yhden lukukauden poissaolevaksi kirjautuneena asevelvollisuuden suorittamisen takia (Pajarre ym. 2010, 1). Luku saattaa olla näin korkea, koska Tampereen teknillisessä yliopistossa on paljon miespuolisia opiskelijoita. Asevelvollisuuden suorittaminen kesken opintojen ei Pajarren, Lukkarin ja Lahtisen tutkimuksen mukaan näytä vaikeuttaneen opintojen suorittamista valtaosalla opiskelijoista, mikäli asevelvollisuus suoritettiin kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Vaikka asevelvollisuutta olisi lähdetty suorittamaan kesken lukuvuoden, opinnot etenivät verrokkiryhmään nähden suhteellisen samalla tahdilla. Tutkimuksessa on tarkasteltu pakollisten matematiikan kurssien läpäisemistä, mikä kertoo opintojen etenemisestä mutta ei esimerkiksi varusmiespalveluksen vaikutuksesta suoritettujen kurssien arvosanoihin. (Pajarre ym. 2010, 27) Varusmiespalvelus voi kuitenkin viivästyttää opintoja tai katkaista ne. Lisäksi palveluksen suorittamisella saattaa olla hidastavia tai muita negatiivisia vaikutuksia koulutukseen hakeutumisessa (Laaksonen 2004, 11). Toisaalta varusmiespalveluksella voi olla myös hyödyllisiä vaikutuksia opintojen kannalta. Opiskelija saattaa esimerkiksi löytää uutta motivaatiota opiskeluunsa varusmiespalveluksensa aikana (Laaksonen 2004, 41). Laaksosen kyselyn vastaajista (2004, 24) varusmiespalvelus on vaikuttanut opintoihin positiivisesti 19 %, negatiivisesti 19 % ja neutraalisti 62 % (kts. kuva 17). Opiskelijoista 35 % on sitä mieltä, ettei aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen ole lyhentänyt heidän opiskeluaikaansa. Toisaalta 27 % yliopisto-opiskelijoista on sitä, mieltä, että hyväksilukeminen on edistänyt heidän opintojaan vähintään vuodella. Aiemmin hankitun osaamisen 26

37 tunnustamisen vaikutus opintoaikaan on verrannollinen hyväksiluettujen opintopisteiden määrään. Opiskelijat kokivat opiskeluaikansa lyhentyneen vähintään vuodella, kun he olivat saaneet hyväksiluettua vähintään opintopistettä. (Penttilä 2011, 4) Kuva 17 Varusmiespalveluksen vaikutus opintojen etenemiseen (%). (Lähde: Laaksonen 2004, 25) Viivi Lehtinen tutki varusmiespalveluksen keskeyttämistä sekä palvelukseen palaamista kandidaatintyössään. Lehtinen tulosten (2010, 34) mukaan palveluksen väliaikainen keskeytyminen eli palveluskelpoisuusluokkaan E siirtyminen hidastaa opintoja. Teemahaastatteluissa ilmeni, että varusmiespalveluksen ollessa niin sanotusti tauolla, opintoja ei välttämättä haluta suorittaa. Lehtisen haastattelemista neljästä varusmiehestä vain yksi haki palveluksen välissä opiskelupaikkaa (2010, 27). Varusmiehet jatkoivat palvelustaan kuukauden jälkeen (Lehtinen 2010, 19), mikä oli siis aika, jona opinnot eivät välttämättä edenneet. Varusmiespalveluksen suorittamisella on suoria ja epäsuoria vaikutuksia opintoaikaan. Suorat vaikutukset liittyvät fyysiseen poissaoloon opiskelupaikalta, kun opiskelija on suorittamassa varusmiespalvelustaan. Tämä aika viivästyttää laskennallisesti valmistumista opiskelujen aloitus ajankohtaan verrattuna. Kyseessä on kuitenkin poissaolo, jota ei pitäisi laskea opintoaikaan, koska silloin suoritetaan maanpuolustusvelvollisuutta tai vapaaehtoista asepalvelusta. Opintojen edistymiseen poissaoloaikaa lukuun ottamatta varusmiespalvelus ei yksiselitteisesti vaikuta. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisella on mahdollista saada opintopisteitä tai opintoviikkoja palveluksen jälkeisiin opintoihin. Tällä on epäsuora vaikutus opintoaikaan ja opiskelujen etenemiseen. Tunnustamalla aiempaa osaamista opiskelijalla säästyy aika, jonka hän joutuisi käyttämään saadakseen vastaavan määrän opintosuorituksia. 27

38 5.6 Varusmiespalveluksen hyödyt työelämään hakeuduttaessa Varusmiespalvelus koettiin huomattavasti hyödyllisemmäksi työnhaun ja työelämän kuin opintojen kannalta. Monet Laaksosen kyselyyn (2004, 41) arvelivat varusmiespalveluksen suorittamisesta ja erityisesti johtajakoulutuksesta olevan hyötyä työelämässä ja työn saannissa. Työnhaun kannalta varusmiespalvelusta piti täysin hyödyttömänä vain 22 % Laaksosen kyselyn (2004, 41) vastaajista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että palveluksesta on työnhaussa paljon tai jonkin verran hyötyä. Sitä suuremmaksi koettiin saatu hyöty työelämään hakeuduttaessa, mitä pidempi palvelusaika oli tai mitä pidemmän johtajakoulutuksen oli saanut. Esimerkiksi noin 78 % niistä, jotka olivat suorittaneet RUK:n, oli sitä mieltä, että varusmiespalveluksesta oli paljon tai jonkin verran hyötyä hakeuduttaessa työelämään. Vastaava luku kuuden kuukauden miehistöllä oli 27 %. (Laaksonen 2004, 41) Se, missä vaiheessa opintoja varusmiespalvelus suoritettiin, vaikutti näkemykseen saavutettavista hyödyistä työelämässä. Kaikista suurimman hyödyn kokivat saavansa ne, jotka eivät olleet vielä hakeneet opiskelupaikkaa. Nämä mahdollisesti ajattelivat menevänsä suoraan töihin, minkä takia hyöty olisi suuri. Kaikista vähiten hyötyä taas kokivat ne, jotka olivat ehtineet opiskeluissaan pisimmälle. (Laaksonen 2004, 25) Varusmiespalveluksessa opitaan yleisluontoisia taitoja, joista saattaa olla hyötyä myös työelämässä. Laaksosen selvityksessä (2004, 41) mainittiin, että varusmiespalvelus kehittää seuraavia psyykkisiä valmiuksia: pitkäjänteisyys, itsenäisyys, päätöksentekokyky, itsevarmuus, itsekuri, stressin sietokyky ja vastuuntuntoisuus. Jotkut Laaksosen kyselyyn vastanneista kokivat oppineensa myös esimerkiksi erätaitoja, saaneensa yhdistelmä-ajokortin tai ensiapukurssin suoritusmerkinnän. 28

39 Selvitys varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitosten näkökulmasta 29

40 6 Selvitys varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitosten näkökulmasta 6.1 AHOT-prosessi Tiedottaminen AHOT-prosessista Opiskelijoille jaetaan ensisijaisesti tietoa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö (2007, 47) että Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2009, 26) ovat suositelleet, että henkilökohtainen opintosuunnitelma olisi keskeinen osa osaamisen tunnustamisessa. Tiedottamisen osalta tämä näyttää ainakin toteutuneen. Usein tietoa jaetaan opiskelijoille myös opinto-oppaassa, infotilaisuuksissa ja opintoneuvojien tai vastaavien kautta. Tiedottamisen kanavana käytettiin harvoin hyväksymiskirjeitä tai internet-sivuja joko sisäisiä tai ulkoisia. Vain muutama oppilaitos ilmoitti, ettei heillä ole tiedotettu lainkaan AHOTprosessista. Kuva 18 Miten opiskelijoitanne on tiedotettu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen mahdollisuuksista? (Vastaajien määrä: 208) 30

41 Opiskelijat tietävät vastaajien mukaan hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Näin ajatteli 84,5 % kaikista vastaajista. Eroja koulutusasteiden välillä vastauksissa ei ollut. Kysymyksen asettelusta johtuen ei voida kuitenkaan päätellä, mistä asioista opiskelijat tarkalleen tietävät. Jos opiskelijat tosiaan tietävät tuloksen mukaisesti hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, herää kysymys, minkä takia varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista haetaan harvoin. Voi olla mahdollista, että opiskelijat tietävät osaamisen tunnustamisen yleisistä käytännöistä mutta eivät varusmiespalveluksen aikana opitun hyväksilukemisesta. On myös mahdollista, etteivät opiskelijat halua hakea varusmiespalveluksessa oppimaansa hyväksiluettavaksi tai he eivät tunnista omaa osaamistaan. Joka tapauksessa kyselyn tulokset edustavat oppilaitoksen henkilökunnan eivätkä suoraan opiskelijoiden mielipiteitä. Esimerkiksi Laaksosen tutkimuksen mukaan (2004, 43) opiskelijoiden tietotaso osaamisen tunnustamisen mahdollisuuksista on saatua tulosta huomattavasti heikompi. Kuva 19 Opiskelijat tietävät hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. (Vastaajien määrä: 206) Osaamisen tunnustamisen hakeminen ja päätöksen tekeminen Yliopistoissa päätöksen osaamisen tunnustamisesta tekee yleisimmin vastuuopettaja. Myös dekaani tai vastaava sekä opintoasiainpäällikkö tekevät päätöksiä usein. Ammattikorkeakouluissa päätökset tekee yleisimmin joku seuraavista: vastuuopettaja (10 mainintaa), koulutusalajohtaja (10 mainintaa), koulutuspäällikkö (8 mainintaa) tai koulutusohjelmavastaava (6 mainintaa). Ammatillisista oppilaitoksista saadut tulokset ovat hieman erilaisia. Siellä päätöksiä tekee useimmin opinto-ohjaaja, jonka jälkeen päätökset tekee useimmin vastuuopettaja. Ammattioppilaitoksissa hyväksilukupäätöksiä tekee myös rehtori, mitä ei tapahdu korkeakouluissa. 31

42 Kuva 20 Kuka tekee päätökset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta? (Vastaajien määrä: 209) Kaikilla koulutusasteilla suurin osa oppilaitoksista on määrittänyt yhteiset ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle. Ammattikorkeakouluissa on ohjeet melkein kaikissa ja ammatillista oppilaitoksistakin 81,8 % ilmoitti, että heillä on määritettynä yhteiset ohjeet. Yliopistoissa yhteisiä ohjeita on harvemmin, sillä vastaajista kolmasosa (8/24) kertoi, ettei heidän yliopistossaan ole määriteltynä yhteisiä ohjeita osaamisen tunnustamiselle. Tosin muutamilla samasta yliopistosta vastanneilla oli erilaiset vastaukset. On siis mahdollista, että osa yhteisistä ohjeista on määritetty vain yliopiston tietylle osalle, tiedekunnalle tai muulle vastaavalle. Kuva 21 Onko oppilaitoksessanne määritetty yhteiset ohjeet, kuinka aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on toteutettava? (Vastaajien määrä: 208) 32

43 Jos oppilaitos vastasi, että heillä on yhteisesti määritetyt ohjeet aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle, heiltä pyydettiin kuvausta siitä, millaiset ohjeet ovat. Kaikilla koulutusasteilla osaamisen tunnustamisen ohjeissa yleisimmin esiin noussut piirre oli, että oppilaitoksen hallinnosta käsin on annettu yleistason ohjeet koko oppilaitokselle. Yliopistoissa yleistason ohjeistusta oli usein myös täydennetty alakohtaisilla ohjeilla, mikä ei ollut yhtä yleistä ammattikorkeakouluissa eikä ammattioppilaitoksissa. Noin kolmasosa yliopistovastaajista kertoi, että ohjeita oltiin juuri paraikaa tekemässä tai päivittämässä. Ammattikorkeakoulujen AHOT-ohjeissa esiintyi usein osaamisen tunnustamisen prosessikuvaus, mikä oli harvinaisempaa muilla koulutusasteilla. Erona yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin noin kolmasosa ammatillisten oppilaitosten vastaajista viittasi AHOT-ohjeissa jonkin toisen (ylemmän) tahon antamiin määräyksiin tai ohjeisiin. Useimmin tämä taho oli Opetushallitus. Ammattikorkeakouluissa (90 %, 32/34) ja ammatillisissa oppilaitoksissa (85,1 %) on vastaajien mukaan mallipohja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle. Yliopistoissa sen sijaan vastaajista 65 % (16/24) ilmoitti, ettei mallipohjaa ole. Kuva 22 Onko oppilaitoksessanne mallipohja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen hakemukselle? (Vastaajien määrä: 206) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastaajat olivat sitä mieltä, että opiskelijan on tuotava osaamisensa itse esiin. Ammattikorkeakoulujen vastauksista noin 30 % (10/35) mainitsi kuitenkin, että aiemmasta osaamisesta kysytään opiskelijalta. Ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on päinvastainen ja 65,8 % vastasi, että osaamisesta kysytään. Kuva 23 Onko opiskelijan tuotava omatoimisesti aiemmin hankittu osaamisensa esiin? (Vastaajien määrä: 209) Osaamisen tunnustaminen tapahtuu melkein aina opintojen alkuvaiheessa. Perusteluja ei löydy väitteelle, että osaamisen tunnustaminen tapahtuisi opintojen loppuvaiheessa, jotta opiskelija saisi valmistumista edellyttävät ja rästiin jääneet opintopisteet tai opintoviikot. Myös Penttilän tutkimuksen (2011, 77 80) mukaan aiempi osaaminen tunnustetaan yleensä opintojen 33

44 alkuvaiheessa ja silloin, kun muu hankittu osaaminen on vielä alle kaksi vuotta vanhaa. Kuva 24 Missä opintojen vaiheessa aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen pääsääntöisesti tapahtuu? (Vastaajien määrä: 209) Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijalle ei ole annettu noin 30 %:ssa tapauksista aiemmin hankitun osaamiseen liittyvissä ratkaisuissa valituskelpoista kirjallista hallintopäätöstä, jossa on mukana päätöksen perustelut. Ammatillisissa oppilaitoksissa melkein puolessa tapauksista ei ole annettu valituskelpoista ja kirjallista hallintopäätöstä perusteluineen. Kuva 25 Annetaanko aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvissä ratkaisuissa opiskelijalle valituskelpoinen kirjallinen hallintopäätös, jossa on mukana myös päätöksen perustelut? (Vastaajien määrä: 199) Riippumatta koulutusasteesta opiskelijalle on kuitenkin pääsääntöisesti annettu mahdollisuus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen hakemuksen täydentämiseen tai kuulemiseen, jos opiskelijan hakemus on hylätty. Lisäksi opiskelijat saavat vastaajien mukaan hyvin ohjeistusta siitä, kuinka he voivat tarvittaessa valittaa osaamisen tunnustamiseen liittyvästä päätöksestä. Ohjeistusta annetaan vastaajista 84,9 % mielestä. Kuva 26 Jos opiskelijan hakemus hylätään, onko hänelle annettu mahdollisuus hakemuksen täydentämiseen tai onko häntä kuultu? (Vastaajien määrä: 199) 34

45 Kuva 27 Ohjeistetaanko opiskelijoita siitä, miten he tarvittaessa voivat valittaa tehdystä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvästä päätöksestä? (Vastaajien määrä: 199) Osaamisen tunnustamisen hakemuksista on harvoin tehty hallintovalituksia. Yliopistoissa niitä on tehty hieman enemmän kuin ammattikorkeakouluissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa, vaikka yliopistoissakin määrä jää pieneksi. Ajantasaisen lainsäädännön mukaan opiskelija ei saa valittaa hallintooikeuteen osaamisen tunnustamiseen liittyvien päätösten arvioinnista yliopistoissa eikä ammattikorkeakouluissa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen rinnastetaan opinnäytetyön tarkistamiseen, jolloin katsotaan, että paras asiantuntemus asian arviointiin löytyy oppilaitoksesta eikä hallintooikeudesta (Finlex.fi: Yliopistolaki 82, 84 ja Ammattikorkeakoululaki 42 ). Kuva 28 Onko opiskelijoiden tekemistä hakemuksista, joilla on haettu aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, tehty hallintovalituksia? (Vastaajien määrä: 202) Työmäärä, jonka opiskelija joutuu tekemään saadakseen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustettua, on vastaajien mukaan kohtuullisen pieni kaikilla koulutusasteilla. Vaikka työmäärä onkin pieni, osaamisen tunnustaminen on kuitenkin opiskelijalähtöistä, joten ilman opiskelijan panostusta osaamista ei yleensä myöskään tunnusteta. Kuva 29 Kuinka suuri on mielestänne työmäärä, jonka opiskelija joutuu tekemään saadakseen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustettua? (Vastaajien määrä: 203) 35

46 6.1.3 Osaamisen tunnustamisen toimintatavat Varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan yleisimmin todistuksella kaikilla koulutusasteilla. Seuraavaksi yleisimmät osaamisen todentamistavat ovat haastattelu sekä osaamiskuvaus. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lähes yhtä yleisesti käytetään osaamisen tunnustamistapana portfoliota. Essee ja esitelmä ovat ammattioppilaitoksissa harvimmin käytetyt tunnustamistavat. Yliopistot eivät taas yleensä käytä esitelmää ja oppimispäiväkirjaa. Ammattikorkeakouluissa osaaminen tunnistetaan harvimmin opinnäytetyöllä ja esitelmällä. Kuva 30 Miten opiskelija todentaa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisensa? (Vastaajien määrä: 194) Muun kuin varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen todentamiseen käytetään erilaisia osaamisen todentamisen keinoja laajemmin. Erityisesti tämä näkyy ammattikorkeakouluissa. Kaikilla koulutusasteilla todistusta käytetään kuitenkin selkeästi yleisimpänä todentamistapana myös muun osaamisen todentamiseen. Yliopistoissa muu osaaminen todennetaan todistuksen jälkeen yleisimmin joko haastattelulla tai kirjallisilla / suullisilla kuulusteluilla. Toisaalta näiden todentamisvälineiden käytön määrällä ei ole kovin suurta eroa osaamiskuvauksen, esseen tai portfolion käyttöön. Ammattikorkeakoulujen tulokset ovat samansuuntaisia kuin yliopistoissa. Erona on kuitenkin se, että todistuksen käyttäminen ei ole yhtä selkeästi yleisin todentamisen tapa, koska muita tapoja käytetään paljon enemmän verrattuna yliopistoihin. Ammatillisissa oppilaitoksissa käytetään muun osaamisen todentamiseen opinnäytetyötä sekä kirjallisia / suullisia haastatteluja selkeästi enemmän kuin varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen todentamiseen. 36

47 Muuten tulokset ovat samanlaisia verrattuna varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamiseen. Kuva 31 Miten opiskelija todentaa muun aiemmin hankitun osaamisensa? (Vastaajien määrä: 205) Kaikilla koulutusasteilla toivotuin tapa osoittaa varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen on todistus. Toiseksi toivotuin tapa taas on osaamiskuvaus. Haastattelun avulla osaamisensa todentavia toivotaan yliopistoissa ja toisen asteen ammatillissa oppilaitoksissa. Ammattikorkeakouluissa kolmanneksi toivotuin vaihtoehto on taas portfolio. Tulokset ovat yhteneviä Penttilän (2011, 57) tutkimuksen kanssa, sillä hänen tuloksien mukaan todistukset ja opintorekisteriotteet olivat yleisimmät tavat osoittaa niin formaali kuin nonformaali osaaminen. Vastaajilta kysyttiin myös muita tapoja, joita oppilaitoksissa toivotaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen todentamiseksi. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastaajat painottivat lähinnä, että osaamisen tunnustamisen mittausväline riippuu siitä, mitä taitoja halutaan mitata. - - Ammatillisista oppilaitoksista vastanneista suurin osa kertoi avoimissa vastauksissa, että osaaminen osoitetaan näytön avulla. [Osaaminen voitaisiin todentaa] Osaamispohjaisella kuvauksella siten, että hän saa varuskunnasta lähtiessään kuvauksen omista taidoistaan eli ns. osaamispohjainen todistus asiasta. 37

48 Kuva 32 Miten toivotte, että opiskelija todentaa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisensa? (Vastaajien määrä: 202) 6.2 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen nykytila Mitä osaamista haetaan tunnustettavaksi? Kokonaisuudessaan useimmin opiskelijat hakevat johtajakoulutuksessa saatujen taitojen tunnustamista. Lääkintätaidot sekä kuljettajan, koneasentajan ja työkoneen kuljettajan pätevyys ovat kaikkien vastaajien keskuudessa seuraavaksi useimmin hyväksiluettavaksi haettuja. Harvimmin hyväksiluettavaksi haetaan kirkollisen alan, sotilassoittajan sekä sukeltajan taitoja. Näihin tehtäviin myös koulutetaan suhteessa vähän varusmiehiä. Ammatillisissa oppilaitoksissa tunnustettavaksi haetun osaamisen kirjo on huomattavasti laajempi kuin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa oli haettu tunnustettavaksi kaikkea muuta luetelluista osaamisista paitsi sukeltajan taitoja sekä kirkollisen alan taitoja. Yliopistoissa on haettu tunnustettavaksi johtajakoulutuksen lisäksi vain ryhmässä toimimisen taitoja sekä sosiaalisia taitoja ja näitä kumpaakin vain yhdessä yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa tunnustettavaksi haettu osaaminen painottuu johtaja- ja kouluttajakoulutukseen. Yksittäiset ammattikorkeakoulut ilmoittivat satunnaisesti, että myös muita osaamisalueita oli haettu tunnustettavaksi. 38

49 Tunnustettavan osaamisen kirjon monipuolisuutta ammatillissa oppilaitoksissa voi selittää se, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yksikkökoot ovat suurempia kuin keskiverto ammatillisen oppilaitoksen. Tästä johtuen korkeakouluista vastanneet edustavat laajempaa opiskelijamäärää eivätkä välttämättä tiedä kaikkia tapauksia omasta oppilaitoksestaan. Vastaajia oli ammatillisista oppilaitoksista myös määrällisesti enemmän, mikä on voinut johtaa siihen, että tietämystä on laajemmalta alueelta. Voi myös olla, etteivät opiskelijat koe kaiken osaamisen soveltuvan korkeakoulujen opetussuunnitelmiin, minkä takia he eivät hae osaamisensa tunnustamista. 41 % ammatillisista oppilaitoksista ilmoittaa, että opiskelijat ovat hakeneet kuljettajan, koneasentajan ja työkoneen kuljettajan pätevyyden tunnustamista. Edellä mainittuja pätevyyksiä on haettu tunnustettavaksi useimmin. Seuraavaksi useimmin on haettu lääkintätaitojen hyväksilukemista (40 %). Myös aliupseerikurssin johtamistaidon (38 %) ja kouluttamistaidon (36 %) sekä eri teknisten alojen asiantuntijataitojen (34 %) tunnustamista on haettu kohtalaisen ahkerasti. Varusmiesjohtajakoulutukseen kuuluu sekä johtamisen että kouluttamisen opettamista. Yliopistoissa hieman yli puolet vastaajista ilmoittaa, että heidän oppilaitoksessaan on haettu tunnustettavaksi johtamisopintoja varusmiesjohtajakursseilta. 90 % (30 / 33) ammattikorkeakoulujen vastaajista kertoo, että reserviupseerikurssin johtamistaitoa on haettu tunnustettavaksi. Vastaava luku aliupseerikurssin johtamistaidon osalta on 85 % (28 / 33). Koulutustaidon osaamista haetaan tunnustettavaksi huomattavasti vähemmän. Yliopistoissa koulutustaidon osaamisen tunnustamista on haettu noin kolmasosan vastaajien mielestä ja ammattikorkeakouluissa noin kahden kolmasosan mielestä. Vastausten perusteella varusmiesjohtajakurssien johtamisopin sisällöistä haetaan säännöllisesti useammin osaamisen tunnistamista kuin koulutustaidon sisällöistä. Ero johtamisopin ja koulutusopin välillä saattaa johtua siitä, ettei kouluttajakoulutusta tunneta yhtä hyvin tai näitä varusmiesjohtajakurssien kahta osa-aluetta ei osata erotella. Listattujen taitojen lisäksi vastaajien mukaan myös seuraavia taitoja on haettu tunnustettavaksi: (järjestyksessä eniten mainintoja saaneesta alkaen) varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen ravitsemuspalvelu / keittäjän taidot liikunta ja terveystieto yleinen työkokemus aselajin erityisosaaminen kieli- ja viestintätaidot kirjurinkoulutus toimittajana työskentely (Ruotuväki) ajoneuvon asentajan taidot 39

50 Tarkat tulokset siitä, mitä osaamista on haettu tunnustettavaksi eri koulutusasteilla, löytyvät liitetaulukoista 1-4. Kuva 33 Ovatko opiskelijanne hakeneet hyväksiluettavia opintoja seuraavista varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta? (Vastaajien määrä: 183) 40

51 6.2.2 Mitä osaamista on tunnustettu? Yliopistoissa on tehty myönteisiä päätöksiä tunnustaa reserviupseeri- ja aliupseerikurssin aikana karttunutta osaamista. Kuitenkin noin puolessa yliopistoista ei ole tunnustettu varusmiesjohtajakurssien osaamista. Johtamistaitoa on tunnustettu hieman useammin kuin koulutustaitoa. Pääsääntöisesti johtajakurssien osaaminen sisällytetään yliopisto-opintoihin, vaikka osassa yliopistoista aiemmin hankitulla osaamisella myös korvataan tiettyjä kursseja tai opintokokonaisuuksia. Johtamis- ja koulutustaidon lisäksi yhdessä yliopistossa on tunnustettu ryhmässä toimimisen taitoja sekä terveellisen elämäntavan tietämykseen liittyvää osaamista. Muuta varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista yliopistoissa ei ole tunnustettu. Kaikki ammattikorkeakouluista vastanneet ilmoittivat, että reserviupseerikurssin johtamistaito on tunnustettu heidän oppilaitoksessaan. Aliupseerikurssin johtamistaito on tunnustettu kaikissa ammattikorkeakouluissa yhtä lukuun ottamatta. Koulutustaidon osalta tulokset ovat yhteneväisiä yliopistojen kanssa eli tulokset jäävät hieman jälkeen johtamistaidon tunnustamisesta mutta tunnustamista tapahtuu silti usein. Muuta varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista tunnustetaan aina vähintään yhdessä ammattikorkeakoulussa pois lukien kirkollisen alan taidot, sukeltajan taidot sekä räjäytys- ja panostamistaidot. Ammatillisissa oppilaitoksissa tunnustetaan melkein kaikkea varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista verrattain hyvin. Aliupseerikurssin tuottama osaaminen, kuljettajan pätevyys, lääkintätaidot ja eri teknisten alojen asiantuntijataidot ovat yleisimmin tunnustettuja osaamisen alueita. Huonoiten tunnustetaan kirkollisen alan taitoja, sukeltajan taitoja sekä sotilassoittajan taitoja. On kuitenkin huomioitava, että suhteellisen harva varusmies saa jonkun edellä mainitun koulutuksen. Lisäksi moni ammatillisesta oppilaitoksesta vastaava jätti vastaamatta kysymykseen 32., joten tulokset ammatillisten oppilaitosten osalta eivät ole välttämättä täysin yleistettäviä. Tulokset viittaavat siihen, ettei muu kuin varusmiesjohtajakoulutuksesta saatu osaaminen ole vastaajille kovinkaan tuttu. Melkein kaikki vastaajat ovat nimittäin kertoneet, miten RUK- ja AUK-kurssien osaamista tunnustetaan. Muiden osaamisalueiden kohdalla vastaaja määrät tippuvat radikaalisti. On myös mahdollista, että vastaajilla ei ole varmaa tietoa muusta kuin varusmiesjohtajakoulutuksen tunnustamisesta. Tarkat tulokset siitä, mitä osaamista on tunnustettu eri koulutusasteilla, löytyvät liitetaulukoista 5-8. Lisäksi liitteeseen 3 on listattu esimerkkejä siitä, missä, miten ja mitä varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista on tunnustettu. 41

52 Toimenpide-ehdotus Otetaan yhteyttä oppilaitoksiin, joissa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista ei tapahdu Mitä osaamista voitaisiin tunnustaa? Suhtautuminen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen on positiivista oppilaitoksissa. Yliopistovastaajista suurin osa pitää mahdollisena, että reserviupseeri- ja aliupseerikurssien sisältöä voitaisiin hyväksilukea opintoihin. Käytännössä kaiken muun osaamisen kohdalla puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko hyväksilukeminen mahdollista, ja toinen puoli vastaajista kertoi, ettei hyväksilukeminen ole mahdollista. Poikkeuksen tekee viestintäalan taidot, joita voitaisiin hyväksilukea vastaajista 40 % (7 / 17) mukaan. Ammattikorkeakoulujen vastaajat pitivät mahdollisena, että noin puolia luetelluista taidoista voitaisiin hyväksilukea (kts. liitetaulukko 11). Yli puolet ammatillisten oppilaitosten vastaajista pitää mahdollisena, että jokaiselta mainituilta varusmiespalveluksen osa-alueilta hankittua osaamista voitaisiin hyväksilukea lukuun ottamatta sukeltajan sekä merenkulkualan taitoja. Edellä mainitun kahden taidon osalta 49 % piti hyväksilukemista kuitenkin mahdollisena. Useat vastaajat toivat esiin avoimissa vastauksissa, että vapaavalintaisiin opintoihin voidaan sisällyttää melkein mitä tahansa osaamista, jos se vain vastaa opetussuunnitelmaa. Periaatteessa kaikkia ammatillista osaamista osoittavia osa-alueita [voidaan hyväksilukea], jos tutkintotoimikunta hyväksyy ne hyväksiluettavaksi. Ammatillisissa opinnoissa osaamisen tunnustaminen edellyttää näyttöä. Lisäksi erikseen mainittiin seuraavat osaamisen alat, joita voisi myös olla mahdollista tunnustaa. varusmiespalveluksen suorittaminen ylipäätään liikunta laajassa mielessä kaikki erikoiskoulutus kuten teknistä osaamista lisäävä koulutus Ilmastoasiataidot ydinonnettomuuteen varautumistaidot luontotaidot, metsätaidot rakennustaidot kieli- ja viestintätaidot/-opinnot EA 1 ja 2 koulutukselliset taidot kaikki työkokemus 42

53 suoritetut pätevyyskortit (työturvallisuus, ea, tulityö hygienia jne.) ravitsemispalvelut (retki- ja eräruoka) Tarkat tulokset siitä, mitä osaamista voidaan mahdollisesti tunnustaa eri koulutusasteilla, löytyvät liitetaulukoista Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen käytännöt Kaikilla koulutusasteilla oppilaitoksien sisällä näyttää olevan suhteellisen yhtenäiset käytännöt tunnustaa varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista. Kaikista vastaajista 23 % ei kuitenkaan osannut sanoa, onko oppilaitoksessa erilaisia käytäntöjä. Kuva 34 Onko oppilaitoksenne sisällä erilaisia käytäntöjä hyväksilukea varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista? (Vastaajien määrä: 203) Ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa vastaajat ovat selkeästi sitä mieltä, että varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan koko oppilaitoksessa yhtäläisin perustein. Ammattikorkeakouluissa vastaajat ovat huomattavan yksimielisiä, sillä ainoastaan yksi vastaaja ei pitänyt perusteita yhtenäisinä. Yliopistoista vastanneiden enemmistö ei osannut sanoa, miten yhtäläisiä tunnustamisen perusteet ovat. Kaikista vastaajista suhteellisen moni vastaajista ei osannut sanoa, ovatko tunnustamisen perusteet yhtäläisiä vai eivät. Kuva 35 Varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan yhtäläisin perustein koko oppilaitoksessa. (Vastaajien määrä: 205) Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen toimii 63,2 % vastaajien mielestä hyvin ja vain 10,9 % kaikista vastaajista on eri mieltä. Yliopistojen tilanne eroaa kuitenkin ammattikorkeakouluista sekä toisen asteen oppilaitoksista, joissa tunnustaminen näyttää toimivan. Yliopistojen 43

54 vastauksista ei voida päätellä, kuinka hyvin osaamisen tunnustaminen toimii, sillä vastaajista 6 pitää osaamisen tunnustamista toimivana, 6 ei pidä sitä toimivana ja 11 vastaajaa ei osaa sanoa. Kuva 36 Kuinka hyvin varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen toimii oppilaitoksessanne? (Vastaajien määrä: 201) Suurin osa vastaajista (76,2 %) on sitä mieltä, ettei opiskelija hyödy varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta yhteishaussa. Niissä oppilaitoksissa, joissa osaamisesta hyötyy jo hakuvaiheessa, varusmiespalveluksesta saa usein työkokemuspisteitä eli varusmiespalvelus luetaan työkokemukseksi. Opiskelija voi hyötyä varusmiespalveluksen aikana hankkimastaan osaamisesta myös tuomalla osaamisensa esiin pääsykoehaastattelussa niillä aloilla, joissa sellainen on käytössä. Kuva 37 Hyötyykö opiskelija vuoden 2011 yhteishaussa varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta? (Vastaajien määrä: 189) Ammattikorkeakoulujen sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten osalta varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen vaikuttaa olevan oikeudenmukaista. Osaaminen tunnustetaan yhtäläisin perustein eikä käytännöissä vaikuta vastaajien mukaan olevan suuria eroja oppilaitosten sisällä. Tuloksista emme pysty kuitenkaan päättelemään, vaihtelevatko osaamisen tunnustamisen käytännöt oppilaitosten välillä. Yliopistoissa vaikuttaisi olevan eniten epätietoisuutta siitä, miten varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan. Yliopistoissa käytännöt osaamisen tunnustamiseen näyttävät yhtenäisiltä, mutta tunnustamisen toimivuudessa sekä perusteiden yhtäläisyydessä saattaa olla kehittämistä. Tutkimuksen kysymyslomakkeen kysymyksillä 19, 20, 21 ja 22 oli tarkoitus kerätä määrällistä tietoa siitä, kuinka moni opiskelija hakee varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista ja kuinka monelle se myönnetään. Moni vastaaja jätti vastaamatta edellä mainittuihin 44

55 kysymyksiin eikä tuloksista saada täysin vertailukelpoista aineistoa. Moni saattoi jättää vastaamatta, koska oppilaitoksissa ei välttämättä kerätä tilastotietoa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Voi myös olla, että tieto on opiskelijarekistereissä, joista sitä on hankala etsiä kaikkien opiskelijoiden osalta. Eräs vastaaja kommentoi kysymyksiä näin: tieto koulutuspäälliköillä, en pysty vastaamaan Oppilaitoksen saama hyöty varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Vastaajat kokivat, että suurin hyöty varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta oppilaitokselle on opiskelijoiden motivaation kasvaminen (82,7 %). Jos aiempi osaaminen tunnustetaan, opiskelijan ei tällöin tarvitse tehdä päällekkäistä työtä, mikä motivoi. Toiseksi suurimmaksi hyödyksi arvioitiin opiskeluajan lyheneminen. 63,4 % vastaajista valitsi kyseisen vaihtoehdon. Noin 46 % vastaajista näki hyödyiksi myös resurssien säästymisen ja tietoisuuden lisääntymisenvarusmiespalveluksen tuottamasta osaamisesta. Jos opiskelija lähtee kesken opintojensa armeijaan ja palaa sieltä jatkamaan opinnot loppuun, on erittäin tavallista, että hän on siellä aikuistunut ja hänen opiskelumotivaationsa on kohonnut huomattavasti. Tosin tämä ei ole kaikkien kohdalla automaatti. Voi olla, että sitten haluaakin vaihtaa alaa, mikä on ihan hyvä, koska itsetuntemus on parantunut. Armeijasta opiskelija saa erittäin paljon osaamista omaan ammattiinsa sekä koko yksityiselämäänsä. Ainoastaan 4,5 % vastaajista ei kokenut, että oppilaitos hyötyy varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista. Kuva 38 Miten oppilaitoksenne hyötyy opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta? (Vastaajien määrä: 202) 45

56 6.3 Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen kehittäminen Korkeakoulujen tiedottaminen nousi esiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastauksista keinona, jolla puolustusvoimat voisi edistää varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Puolustusvoimat voisi tiedottaa kouluihin tiedottein ja julistein. Yliopistoista toivottiin yhteistyötä kurssisuunnittelussa sekä toimintatapojen määrittelyssä. Korkeakouluista vastanneiden mielestä myös selkeillä osaamiskuvauksilla helpotetaan osaamisen tunnustamisen prosessia. Varuskunnissa voisi toimia OPOja, jotka toimisivat yhteistyössä oppilaitosten kanssa erityisesti hakuvaiheessa. Varusmiehet tulisi päästää osallistumaan yliopistojen pääsykokeisiin, jotta he voisivat aloittaa opinnot esim. seuraavana syksynä kevään kokeiden jälkeen. Varuskunnissa voisi olla lukusali, jossa olisi pääsykoekirjoja luettavissa. Voisi harkita sitä, onko mahdollista, että järjestettäisiin jonkinlainen lopputentti, jonka kautta erityisesti teoreettinen osaaminen voidaan tuoda esille. Tämä yhdistettynä käytännön toiminnan arviointiin antaisi lisää varmuutta hyväksilukuun. Armeijan johtajakoulutuksen (AUK/RUK) tavoitteet ja sisällöt tulisi olla selkeästi määriteltyjä ja mahdollisesti Maanpuolustuskorkeakoulun hyväksymiä opintoja." Lisää kieli- ja viestintäopintoja [Puolustusvoimat voisi edistää varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista] Yksilöimällä osaamisen siten, että osaamista voidaan verrata opetussuunnitelmaan. Varusmiesjohtajakoulutuksen palvelustodistus on nykyisin erittäin kattava. Todistuksen perusteella voidaan tehdä hyväksilukupäätökset ilman muita osaamisen tunnistamisen menetelmiä. Hyväksilukuprosessista ei tule tämän vuoksi monimutkainen eikä se vie oppilaitokselta liikaa resursseja. Ammattioppilaitoksista esiin noussut selkeästi yleisin kehittämisen kohde on oppilaitoksien tiedottaminen. Tiedottamista toivottiin niin oppailla, sähköisesti kuin tutustumispäivien muodossa. Tiedottamisen pitäisi suuntautua niin oppilaitoksille kuin varusmiehillekin. Toiseksi yleisimmin kehittämisehdotukset koskivat palvelustodistusta tai palveluksesta annettavia todistuksia / osaamiskuvauksia. Varusmiespalveluksesta pitäisi antaa selkeä todistus koulutuksesta, laajuudesta ja arvioinnista. 46

57 Yhtenäinen ohjeistus, joka löytyy esim. puolustusvoimien sivuilta ja on myös varusmiesten käytettävissä. Voisiko puolustusvoimat laatia oppaan, josta ilmenisi koulutusten sisällöt, jolloin vertaaminen opetussuunnitelmiin helpottuisi. Informera beväringarna om rätten att ansöka om erkännande av kunnande On hyvää huomioida että tutkinnon perusteissa on mahdollisus hyväksyä 10 ov vapaasti valittavia opintoja + 3 ov yhteisten aineiden opintoja. Kaikki muu osaaminen tulee olla osa tutkinnon perusteiden määrittelemää osaamista ja oppilaitoksen opetussuunnitelmaa jota siis aina tarkistetaan ammattinäytössä koska oppilaitos on velvollinen antamaan arvosana kaikista opinnoista. Toimenpide-ehdotus Tarjotaan oppilaitosten edustajille mahdollisuus tutustua varusmiespalvelukseen joukko-osastoissa esimerkiksi seminaaripäivän muodossa. Annetaan suositukset siitä, milloin varusmiespalveluksen aikana hankittu osaamisen osaaminen vanhentuu. Suosituksessa huomioidaan myös kertausharjoituksissa tapahtuva tietojen päivittäminen ja kertaaminen. Päivitetyn osaamisen todentamiseksi annetaan tarvittaessa erillistodistus Tiedotuksen kehittäminen nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta Oppilaitoksien tietotaso, jonka perusteella tehdään päätöksiä varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta, on huono. 53 % kaikista vastaajista on sitä mieltä, ettei heidän oppilaitoksessaan ole saatu riittävästi tietoa nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta. Ainoastaan 23 % on saanut riittävästi tietoa. Mialeena Pärssinen päätyi samanlaiseen lopputulokseen ja hän määritteli, että suurin osaamisen tunnustamista haittaava tekijä on oppilaitosten heikko tietotaso varusmiespalveluksesta (Pärssinen 2003, 180). Ammattikorkeakouluissa vaikuttaisi olevan eniten tietoa nykyisestä varusmiespalveluksesta, sillä vastaajista 37 % (13 vastaajaa) pitää tietotasoa riittävänä. Toisaalta 46 % (16 vastaajaa) ammattikorkeakouluista vastanneista on sitä mieltä, että tietoa taas ei ole ollut riittävästi. Yliopistoista 17 % (4 vastaajaa) kertoi, että heidän yliopistossaan on riittävästi tietoa. Yliopistoista kuitenkin huomattavan suuri osa (46 %, 11 vastaajaa) ei osannut vastata tietotasoa koskevaan kysymykseen. Toisen asteen ammattikouluissa tiedetään huonoiten nykyisestä varusmiespalveluksesta, sillä 59 % vastaajista ilmoitti, ettei tietoa ole riittävästi. 47

58 Kuva 39 Oppilaitoksemme on saanut riittävästi tietoa puolustusvoimilta varusmiespalveluksen NYKYISESTÄ sisällöstä. (Vastaajien määrä: 207) Yliopistot tarvitsisivat enemmän tietoa puolustusvoimilta ainakin seuraavista asioista, jotka liittyvät varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen: varusmiesten suorittamien kurssien sisältö Aliupseeri- ja Reserviupseerikurssin johtamis- ja kouluttamistaitokurssien sisältö, tavoitteet ja taso kieli- ja viestintätaidot/-opinnot miten yhtäläisin perustein varusmiespalvelun aikana hankittu osaaminen on arvioitu mikä varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta on yliopistotasoista Tiedekunnassa ei ole selkeätä käsitystä siitä, mitä varusmiespalvelus sisältää ja miten ko. taidot korvaavat tai vastaavat tiedekuntamme oppiaineiden opintoja. Varusmiespalvelun tuottamien taitojen sisällyttämisestä (tai sen epäämisestä) osaksi tutkintoja pitäisi olla yliopistotason ohjeet, jotta hakijat tulisivat yhdenvertaisesti kohdelluiksi. Opiskelijan tulee pystyä näyttämään erilaisin dokumentein tai näytöin osaamisensa. Korkeakoulu tarvitsee hyväksymistä varten tiedon osaamistavoitteista ja näytön osaamisesta liittyen haettavaan opintokokonaisuuteen. Eli selkeät todistukset! Ammattikorkeakoulut tarvitsisivat enemmän tietoa puolustusvoimilta ainakin seuraavista asioista, jotka liittyvät varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen: varusmiespalveluksen suorittaneen tarkka tehtävänkuvaus puolustusvoimissa käytettävien opetussuunnitelmien sisältö varusmiesten hankkiman erikoisosaamisen tasosta ja sisällöstä muukin kuin johtamisosaaminen Kurssisisällöt selkeänä pakettina oppilaitokselle Varusmiespalveluksen aikana suoritetun koulutuksen aikana saavutettujen osaamisten kuvaus, joka on ilmaistu mitattavin, opiskelijan toimintaa erilaisissa tilanteissa kuvaavin lausein. koulutuksen tuottaman osaamisen laajuus varusmieskoulutuksen opintojaksojen nimet, sisällöt ja tunti- tai opintopistemäärät. 48

59 ajantasaista tietoa esim. RUK- ja RAUK koulutusten sisällöistä ja muutoksista. ledarutbildningen både för off. [officer] och underoff.[underofficer] Hyväksiluku menettely edellyttää tietoa siitä, mitä osaamista varusmies palvelu tuottaa. Opiskelija vertaa omaa hankkimaansa osaamista omaan opetussuunnitelmansa sisältöön ja hänen on kyettävä tämän vertailun pohjalta arvioimaan oma osaamisensa sekä esitettävä se sovitulla tavalla. Opiskelijan tulee liittää hakemuksensa mukaan varuskunnasta saatu dokumentti hankitusta osaamisesta, yleinen tai henkilökohtainen Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset tarvitsisivat enemmän tietoa puolustusvoimilta ainakin seuraavista asioista, jotka liittyvät varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen: tarkempaa tietoa varusmiesten saaman opetuksen sisällöistä, oppimistavoitteista ja tuloksista (noin 60 mainintaa 96 avoimessa vastauksessa.) tietoa varusmieskoulutuksesta annettavista todistuksista Opintokokonaisuuden tavoitteet, sisällöt, laajuus, toteutus- ja arviointitavat. Varusmiespalvelun kurssien sisältö ja laajuus opintoviikkoina/- pisteinä, arviointi asteikolle 1-3 Selkeä sisältöinen opus varusmiespalveluksen aikana suoritetusita opinnoista ja mahdollinen arviointi Ei haittaisi, jos Puolustusvoimien www- sivuilta löytyisivät varusmiespalveluksessa suoritettavien opintojen keskeiset tavoitteet. Sisällöistä ja käytettävästä tekniikasta sekä opetusmenetelmistä. Koulutustuokioita asiasta [osaamisen tunnistamisesta] vastaaville ja päättäville Meille [oppilaitokselle] voisi ehdottaa miten voisimme vielä paremmin tunnustaa ja tunnistaa varusmiespalveluksen aikana syntynyttä osaamista. Toimenpide-ehdotus Luodaan oppilaitoksille tietopaketti nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta ja sen aikana hankitun osaamisen tunnistamisesta. Lisätään puolustusvoimien www-sivuille varusmieskoulutuksen keskeisimmät opetustavoitteet. Lisätään työelämän ja oppilaitoksien näkyvyyttä joukko-osastoissa. Toteutetaan opiskelijoille kohdennettu julistekampanja varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisesta. 49

60 50

61 Koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulma osaamisen tunnustamiseen 51

62 7 Koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulma osaamisen tunnustamiseen 7.1 Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ohjeistaminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on opiskelijalähtöinen prosessi. Opiskelijalla on vastuu tunnistaa oma osaamisensa ja sen jälkeen tuoda se esiin, jotta oppilaitos tai työpaikka voisi sen mahdollisesti tunnustaa. Kyselyssä joukko-osastoille selvitettiin, kuinka varusmiehiä tiedotetaan ja ohjeistetaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Nykytila Reilusti yli puolet vastaajista mainitsi, että sosiaalikuraattorin oppitunneilla varusmiehiä ohjeistetaan hakemaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista. Oppitunti on pääsääntöisesti kotiutusoppitunti mutta asia on usein esillä myös alokasoppitunneilla. Myös johtajakoulutuksessa saatetaan puhua osaamisen tunnustamisesta siviilimaailmassa. Muita tapoja ohjeistaa varusmiehiä hakemaan palveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista on esimerkiksi: ilmoitustauluilla olevat materiaalit, yksikön päällikön oppitunnit, kouluttajien ja/tai sosiaalikuraattorien henkilökohtaiset haastattelut, palvelustodistuksien jakotilaisuus ja reserviläisten pitämät rekrytointitilaisuudet. Lisäksi osaamisen tunnustamisesta saatetaan mainita muun koulutuksen ohessa, kun se liittyy esimerkiksi koulutettavaan asiaan. Vastaukset jakautuivat hyvin tasaisesti kysyttäessä, onko joukko-osastoissa käytettävissä tarpeeksi resursseja varusmiesten ohjeistamiseen AHOTasioissa. Hieman suurempi osa on sitä mieltä, että resurssit riittävät mutta yksiselitteistä tulkintaa joukko-osastoista kokonaisuudessaan ei voida tehdä. Koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien vastaukset eivät eronneet merkittävästi toisistaan. Kuva 40 Joukko-osastossanne on käytettävissä riittävästi resursseja, jotta kaikille varusmiehille voidaan jakaa tietoa hyväksilukemisesta. (Vastaajien määrä: 41) 52

63 Varusmiesten saama ohjeistus palveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen osalta on määrällisesti riittävää vastaajien mielestä. Vastaajista 60 % pitää ohjeistusta riittävänä ja 30 % ei ottanut kantaa. Kuva 41 Varusmiesten saama ohjeistus on ollut riittävää. (Vastaajien määrä: 40) Vaikka määrällisesti ohjeistus tuntuu riittävän, niin sisällöllisesti ohjeistuksessa saattaa olla kehitettävää, koska vain hieman yli 20 % on sitä mieltä, että ohjeistuksella on ollut kohtuullisen hyvä vaikutus. Toisaalta ohjeistuksen vaikutuksia, jotka tulevat kunnolla esiin vasta palveluksen jälkeen, voi olla vaikea nähdä joukko-osastoissa, sillä 70 % ei osannut kertoa, ohjeistuksen vaikuttavuudesta. On myös mahdollista, että termi vaikuttavuus ei avautunut vastaajille. Tähän saattaa viitata myös se, että varusmiehistä kuitenkin noin 60 % tietää vastaajien mukaan palveluksensa lopussa kohtalaisen tai erittäin hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Kuva 42 Minkälainen vaikuttavuus on mielestänne varusmiehille annettavalla ohjauksella aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta joukko-osastossanne? (Vastaajien määrä: 39) Kuva 43 Kuinka hyvin varusmiehet tietävät palveluksensa päättyessä mahdollisuuksistaan hakea varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista nykyisin käytettävissä olevien resurssien perusteella? (Vastaajien määrä: 41) 53

64 Varusmiehistä on saanut ohjeistusta varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta keskiarvon perusteella 87 % (vastaajien määrä 40). Vastaukset tosin vaihtelivat 15 % ja 100 % välillä. Sosiaalikuraattorit arvioivat hieman suuremmaksi varusmiesten määrän, jotka olivat saaneet ohjeistusta, kuin koulutuspäälliköt. Sosiaalikuraattorien mukaan ohjeistus on annettu keskimäärin 90 % ja koulutuspäälliköiden mukaan keskimäärin 80 % varusmiehistä. Osa vastaajista on saattanut pitää ohjeistuksen saaneiden varusmiesten määrää korkeana, koska joukko-osastoissa järjestetään kaikille pakollisia oppitunteja, joissa asiaa käsitellään. Tämä ilmenee seuraavasta vastauksesta: - - kysymyksen prosenttiluku on lähes sata, koska kaikki periaatteessa saavat oppitunnilla tiedon asiasta. Välttämättä kaikki eivät ole kuitenkaan osallistuneet oppitunneilla tai eivät ole kuunnelleet siellä Ohjeistuksen sisältö Joukko-osastoissa annattavan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen ohjeistuksen sisällöistä löytyi neljä isoa teemaa: Palvelustodistuksen tai muun todistuksen tärkeyden korostaminen Varusmiehen motivointi oma-aloitteisuuteen Esimerkkien antaminen siitä, mitä osaamista voidaan hakea tunnustettavaksi Jokainen oppilaitos määrittää itsenäisesti sen, mitä voidaan tunnustaa ja mitä ei Varusmiesten saamien todistusten kuten palvelustodistuksen tai erillistodistusten arvoa korostetaan. Usein varusmiehiä muistutetaan, että todistukset kannattaa säilyttää ja niitä kannattaa liittää sekä työ- että opiskelupaikkahakemuksiin. Palvelustodistus voi kelvata oppilaitokselle suoraan todistukseksi hankitusta osaamisesta. Vastauksissa mainittiin vain harvoin, että varusmiehiä kannustetaan hakemaan palvelustodistuksen lisäksi erillistodistuksia. Muutamissa joukko-osastoissa käydään läpi palvelustodistuksen sisältö samalla, kun kerrotaan sen käytöstä. Palvelustodistuksen lisäksi vastauksissa mainittiin monta kertaa johtajakoulutuksen opintokirja. Opintokirja nähtiin työkaluna, joka helpottaa osaamisen tunnustamista ja dokumentoi osaamisen. Lisäksi johtajille käydään läpi säännöllisesti johtajapäiväkirjaa sekä heidän johtaja/kouluttajasuorituksensa henkilökohtaisen kehittymisen tarpeet, jne. Koulutussektorilta saadun tiedon mukaan varusmiehiä ohjeistetaan pitämään hyvää huolta johtajakansiosta, jolla voi tarvittaessa hakea opintojen hyväksiluettavuutta palveluksen päättymisen jälkeen. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että joukko-osastoissa tiedostetaan, että AHOT-prosessi lähtee opiskelijasta. Monessa tapauksessa varusmiehiä kannustetaan olemaan itse aktiivinen oman osaamisensa esiintuomisessa. Varusmiehiä myös pyritään motivoimaan, jotta he ottaisivat yhteyttä 54

65 esimerkiksi oppilaitoksensa opintotoimistoon. Eräässä joukko-osastossa pyrittiin jopa siihen, että varusmies tunnistaisi ja tiedostaisi oman osaamisensa, mikä helpottaa osaamisen tunnustamisen hakemista. Monessa joukko-osastossa varusmiehille kerrotaan, että päätös hyväksilukemisesta tehdään aina oppilaitoksessa eikä yhteisiä käytäntöjä ole. Erityisesti silloin asia on hyvä mainita, kun varusmiehille annetaan esimerkkejä, miten jokin oppilaitos hyväksilukee varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista opintopisteinä tai työkokemuksena. Yleensä varusmiehiä kehotetaankin kysymään omasta oppilaitoksestaan, kuinka siellä huomioidaan aiempaa osaamista. [Ohjeistusta on annettu] Lähinnä näin: `Ota selvää huomioiko oppilaitoksesi varusmiespalveluksen käymistä millään tavalla. Hyväksiluettavuutta voi saada esim. vapaasti valittaviin opintoihin. Oppilaitos päättää asiasta. Sosiaalikuraattorin kotiutuville varusmiehille pitämällä oppitunnilla kerrotaan asiasta ja kannustetaan varusmiehiä itse hakemaan hyväksilukuja, esim. opintopisteitä, omasta oppilaitoksestaan! Vastauksissa tuotiin myös esiin, ettei joukko-osastoissa ole kunnon materiaalia ohjeistukseen. Huolestuttavaa on, että useampi vastaaja mainitsi ohjeistuksessa käytettävän Pääesikunnan henkilöstöosaston tuottamia materiaaleja, jotka ovat selvästi vanhentuneita. Jotta materiaalien vanhentumisen haittavaikutuksia voidaan ehkäistä, varusmiehille kannattaa ilmoittaa, milloin tiedot on kerätty ja että materiaalien tiedot saattavat muuttua. Varusmiehiä voidaan myös ohjeistaa materiaalien informaation päivittämiseen. Toimenpide-ehdotus Kannustetaan varusmiehiä hakemaan palvelustodistuksen lisäksi erillistodistuksia. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvään materiaaliin, joka on jaettu joukko-osastoille, kirjataan tietojen keräämisajankohta sekä ohjeet, miten toimitaan, jos varusmies huomaa tietojen olevan vanhentunutta Milloin ohjeistus annetaan? Vastaajien mukaan saapumiserät eivät eroa toisistaan saamansa ohjeistuksen perusteella. Tästä voidaan päätellä, että molemmille saapumiserille kerrotaan koulutukseen hakeutumisesta, vaikka esimerkiksi yhteishaku tapahtuu keväisin. Vastaaja, jonka mielestä saapumiserillä on jotain eroa, mainitsi 55

66 avoimessa vastauksessa pelkästään sen, että sosiaalikuraattorit ohjaavat palveluksen jälkeiseen koulutukseen. Kuva 44 Varusmiehille ajankohtaiset asiat saattavat olla erilaisia vuoden ajasta riippuen, koska muun muassa koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti keväisin. Eroavatko kesän ja talven saapumiserät toisistaan saamansa ohjeistuksen osalta? (Vastaajien määrä: 40) Varusmiehiä ohjeistetaan palveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta palvelukseenastumiskuukautena tai juuri ennen kotiutumista. Tulokset ovat samanlaiset sekä talven että kesän saapumiserälle. Avoimet vastaukset tukevat kuvaajista saatavia tuloksia. Ohjeistus tapahtuu avoimien vastausten mukaan pääsääntöisesti sosiaalikuraattorin pitämällä alokas- tai kotiutusoppitunnilla. Koska kysyttäessä ohjeistuksen antamisen ajankohtaa ei määritelty palvelusaikaa, on mahdollista, että osa vastaajista koki kysymyksen vastausvaihtoehdot eri tavalla. Joku vastaajista saattoi vastata kysymykseen ajatellen, että palvelusaika on 6 kuukautta, kun taas jotkut toiset saattoivat käsittää kysymyksen koskevan 9 tai 12 kuukauden palvelusaikaa. Vaikka vastaajat olisivat vastanneet kysymyksiin ajatellen eri palvelusaikoja, se ei muuta tulosta siitä, että ohjeistus annetaan yleensä joko palveluksen alkuvaiheessa tai loppuvaiheessa. Tulokset ovat yhteneviä myös Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt normin kanssa, jossa käsketään, että varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisesta on kerrottava palveluksen alussa ja opetus on kerrattava palveluksen lopussa. Kuva 45 Milloin ohjeistus yleensä annetaan kesän saapumiserälle? (Vastaajien määrä: 41) 56

67 Kuva 46 Milloin ohjeistus yleensä annetaan talven saapumiserälle? (Vastaajien määrä: 41) Osaamisen todentaminen Kun varusmies hakee osaamisensa tunnustamista, ohjeistetaan kaikissa joukko-osastoissa varusmiehiä käyttämään palveluksesta saatavia todistuksia. Seuraavaksi useimmin ohjeistetaan käyttämään oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan kohdalla tosin koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien vastaukset erosivat toisistaan. Koulutuspäälliköistä 15 / 16 ilmoitti, että varusmiehille annetaan ohjeistusta oppimispäiväkirjan käytöstä. Sosiaalikuraattoreista taas vain 7 / 15 kertoi ohjeistuksesta. Esseen kirjoittaminen ja esitelmän pitäminen olivat osaamisen todistamisen keinoja, joita joukko-osastoissa ohjeistetaan kaikista vähiten. Joukko-osastoista löytyy vastaajien mukaan mallipohjia todistukselle ja oppimispäiväkirjalle. Todennäköisesti vastaajat tarkoittavat palvelustodistusta tai muita erillistodistuksia sekä varusmiesjohtajakansiosta löytyvää oppimispäiväkirjaa. Muita varusmiehelle annettavia tai näytettäviä malleja erilaisista osaamisen todistamisen työkaluista näyttää olevan suhteellisen vähän. 57

68 Kyllä näyttämällä todistuksen 40 0 näyttämällä osaamiskuvauksen kirjoittamalla esseen 8 28 tekemällä portfolion osallistumalla kirjallisiin / suullisiin kuulusteluihin osallistumalla haastatteluun antamalla opinnäytetyö pitämällä esitelmä 7 28 pitämällä oppimispäiväkirjaa Kuva 47 Varusmiehelle on hyötyä, että hän pystyy todistamaan hankkimansa osaamisen. Annetaanko seuraavista osaamisen todentamistavoista ohjeistusta varusmiehille? (Vastaajien määrä: 40) Meillä on malli näyttämällä todistuksen 26 näyttämällä osaamiskuvauksen 6 kirjoittamalla esseen 4 tekemällä portfolion 3 osallistumalla kirjallisiin / suullisiin kuulusteluihin 4 osallistumalla haastatteluun 3 antamalla opinnäytetyö 3 pitämällä esitelmä 4 pitämällä oppimispäiväkirjaa 16 Kuva 48 Varusmiehelle on hyötyä, että hän pystyy todistamaan hankkimansa osaamisen. Onko teillä esimerkiksi mallipohjia seuraaville työkaluille, joilla osaaminen voidaan todistaa? (Vastaajien määrä: 28) Ei Alapuolella on listattu vastaajien kertomia muita tapoja, joilla varusmies voi osoittaa osaamisensa. Palvelustodistus ja erillistodistukset Moni vastaaja toi esiin varusmiehen oman aktiivisuuden osaamisen tunnustamisen hakemisessa Näyttökoe tai dokumentoitu työnäyte Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Ennakkotehtävät, valintakoe ja kielikoe [Varusmies voi osoittaa osaamisensa myös] Olemalla reipas ja aktiivinen esittämään osaamisen hyväksiluettavuutta. Katsomalla mikä kurssi mahdollisesti vastaa jo palveluksen aikana opittua osaamista. Esittämällä 58

69 johtajakansio sekä muut mahdolliset todistukset saaduista erikoiskoulutuksista, joita palveluksen aikana suorittanut. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ja Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston suosituksien AHOT-menettelyistä mukaan aiemmin hankitun osaamisen tarkastelu tehdään opiskelun alkuvaiheessa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelman (HOPS) vahvistamisen yhteydessä (Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto 2009, 12). Vastaajilta kysyttiinkin, ohjeistavatko he varusmiehiä hyödyntämään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa edistääkseen aiemmin hankittujen taitojen hyväksilukemista. Suurimmassa osassa joukko-osastoista ei ohjeisteta varusmiehiä käyttämään HOPS:a työkaluna. Näin ilmoitti 25 / 39 (noin 60 %) vastaajista. Avoimien vastausten perusteella joukko-osastoissa saattaa olla erilaisia käsityksiä siitä, miten henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa käytetään. Osa niistä vastaajista, joiden joukko-osastossa hyödynnettiin HOPS:aa, mielsi, että HOPS liittyy lähes pelkästään varusmiesjohtajakoulutukseen. Eräs totesi, että HOPS liittyy vain sotilasuralle hakemiseen. Koska käsitykset henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta vaihtelevat joukko-osastojen välillä, on mahdollista, että kysymys oli useammalle vastaajalle vaikea vastattava. Kysymys vaikeasti ymmärrettävä. Sosiaalikuraattorin asiakasavastaanotolla otetaan HOPS huomioon jos sellainen on ja tarvittaessa opastetaan laatimaan sellaista esim. kesken lukukautta kotiutuvien ja opiskelunsa tuolloin aloittavien kohdalla. Kuva 49 Ohjeistetaanko varusmiehiä hyödyntämään henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS) edistääkseen aiemmin hankittujen taitojen hyväksilukemista? (Vastaajien määrä: 39) Joukko-osastojen valmius ohjeistaa varusmiehiä Koulutuspäälliköistä ja sosiaalikuraattoreista lähes 60 % ei ole saanut riittävästi tietoa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisen mahdollisuuksista ja hakemisprosesseista. Koulutuspäälliköistä vain yksi oli sitä mieltä, että hän on saanut riittävästi tietoa. Sosiaalikuraattoreista tietoa oli saanut riittävästi 7 / 18 (noin 40 %). 59

70 Kuva 50 Olen saanut riittävästi tietoa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisen mahdollisuuksista ja hakemisprosesseista. (Vastaajien määrä: 38) Joukko-osastoissa kaivataan kaikista eniten ajanmukaisia esimerkkejä siitä, miten ja mitä eri oppilaitoksissa on hyväksiluettu. Tietoa tarvittaisiin myös hyväksilukemisen käytännöistä kuten siitä, kuinka varusmies voi hakea hyväksilukemista ja minkälaisilla todistuksilla / asiakirjoilla osaaminen todistetaan. Selvennystä saatetaan tarvita lisäksi siihen, mikä on sellaista osaamista, jota voi hakea hyväksiluettavaksi. Tarkat oppilaitoskohtaiset tiedot opintopisteistä, mitä kk palvelleet voivat saada ja miten hyväksilukua haetaan Koulutusalojen sisältöjen nykykäytäntöjen hyväksilukemispotentiaaliin tulisi antaa koulutus sosiaalikuraattoreille - - Oppilaitosten hyväksiluvun ajankohtaisista opintopisteistä, tehtävistä, jotka antavat suoraan työkokemusta työhön, tällaista tietoa en ole mistään saanut virallisesti. Palveluksen opintoviikko/opintopistevastaavuuden selkeinä määrinä jos jatketaan näillä kristeereillä. Parasta olisi jos, vm:t [eli varusmiehet] saisivat paperilla ne itse jokainen, käyttivätpä paperia tai eivät. Liittymäpinnat: nyt keskitytään lähinnä muodollisen koulutuksen ja varusmiespalveluksen välisiin liittymäpintoihin (toinen aste ja amk jne.) On muutkin osaamista joka voitaisiin tunnustaa miten varusmiespalvelus hyväksiluetaan työkokemukseen rinnastettavana asiana hakeuduttaessa kehitysaputehtäviin tai SPR:n palvelukseen tai turvallisuusalan työtehtäviin. Tämä on tärkeä vähemmän keskustelu aihe. Minä en tarvitse lisää tietoa eikä välttämättä varusmieskään, kunhanhän muistaa, että tällainen mahdollisuus voi olla olemassa ainakin joissakin oppilaitoksissa. Viittaan aiempiin vastauksiin oppilaitosten itsenäisestä päätösvallasta. - - Ongelmahan on se, että kun varusmies kotiutuu niin emme enää saa tietoa heiltä siitä miten asiat ovat sujuneet. Eli kun oppitunnilla puhuu hyväksilukemisen mahdollisuuksista, niin tieto siitä, kuinka moni on anomuksen tehnyt ja miten niihin on vastattu, ei enää tule tietona meille, koska nuoret luonnollisesti jatkavat elämäänsä.. 60

71 Asiasta ei ole millään tavoin informoitu J-OS [joukko-osaston] tahoille. Tätä tietoa peräänkuulutettu jo MONTA vuotta ylemmältä taholta! Eli kaikesta siivilikoulutus versus varusmiespalveluksen hyväksilukemniinen tarvitaan lisää keskitettyä tietoa! Sekä eritysisesti nykyisistä antamistamme ammattipätevyystutkinnoista! Melko vähän on tällä hetkellä tietoa tarjolla. Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt -normi kertoo Osaamisen tunnustaminen olevan omassa normissaan. Tällaista normia ei olemassa. Ammattialojen kirjo on suuri. Meidän on käytännössä mahdoton sanoa, mistä alasta täällä hankitusta osaamisesta tunnistetaan ja tunnustetaan oikeasti. Näitä kysymyksiä meiltä kuitenkin varusmiehet paljon kysyvät. Kaivattaisiin siviilioppilaitoksilta ns. karkeita nyrkkisääntöjä, jotta näihin kysymyksiin voisi edes jollakin tavalla vastata Ohjeistuksen kehittäminen Varusmiesten saamaa ohjeistusta varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta voisi parantaa ensisijaisesti kouluttamalla joukkoosastojen henkilöstöä ja jakamalla heille informaatiota. Vastaajien mielestä oppilaitosten hyväksilukemisen käytäntöjen pitäisi olla yhtenäisempiä ja käytännöt pitäisi koota yhteen sekä toimittaa ne joukko-osastoihin varusmiehille. Tietoa kannattaisi antaa myös kirjallisessa muodossa kaikille varusmiehille. Valtakunnallisesti yhtenevä ohjeistus siitä, millaisesta hankitusta osaamisesta ja missä oppilaitoksissa saa opintopisteitä tai muuten hyväksiluettavuutta. Kirjallinen ohje, jonka voisi antaa kaikille varusmiehille kotiuttamisoppitunnilla Toimialakohtaista ohjeistusta voisi lisätä Viestiä voisi tähdentää mainostamalla varusmiespalveluksessa annettua koulutusta mainoskampanjalla ja koulutuksen erityisaloihin kohdennetuilla konkreettisilla infopaketeilla, jonka kouluttajat voisivat välittää itse palveluksen loppupuolella. Sotilaskouluttajille mahdollisuus saada tietoa oman kouluttamansa aiheen hyväksiluettavuudesta. Sotilaskouluttajat voisivat näin korostaa, että koulutuksesta on hyötyä myös siviilissä. Tämä motivoisi koulutettavia jo koulutuksen aikana. - - Tieto voisi olla myös Internetissä oppilaitosten omilla sivuilla siten, että oppilaitokset itse päivittäisivät tiedon ajantasaiseksi, ei välttämättä PV. Näin hakuvaihtoehtoja harkitseva tietää miten varusmiespalvelus ja opiskelu voidaan yhteen sovittaa. 61

72 Oppilaitoksilla tulisi olla yhtenäinen linja, siitä mitä hyväksiluetaan ja mitä ei. Tämän hetken ongelmana on se, että oppilaitoksilla on itsenäinen päätäntävalta hyväksiluettavuudesta. Jos yhteinen linja löytyy, niin tämän jälkeen puolustusvoimien kannattaa ohjeistaa, jotta tieto on yhtenäinen kaikissa joukko-osastoissa. Tiiviimmällä yhteistyöllä opiskelupaikkojen, siis koulujen, ja PV:n välillä, jossa käydään läpi varusmiesten suorittamia kursseja ja niissä hankittuja osaamisia. Tehdään tutuksi varusmiespalveluksen nykypäivä, ja siitä mahdollisesti poikiva hyöty/ osaamiset tulevaan ammattiin/ työhön liittyen. Useamman vastaajan mielestä varusmiehiä on muistutettava ja kerrottava osaamisen hyödyntämisestä siviilissä useammin. Asia pitäisi tuoda useammin esille palveluksen aikana. Ensimmäisessä haastattelussa alokas voi olla niin jännittynyt, että hän ei muista kaikkea kertoa vaan haluaa vain äkkiä pois tilanteesta. Osaaminen voi myös täydentyä palveluksen aikana. Siviilissä hankittu osa-osaaminen voi kehittyä palveluksen aikana. Lisäksi varusmiesten saamaa ohjeistusta varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisesta voidaan parantaa erään vastaajan mukaan Ohjeistamalla PE:n [Pääesikunnan] normilla. Esiin nousi myös varusmiespalveluksen aikana saadun koulutuksen yleisen arvostuksen nostaminen varusmiesten keskuudessa, palvelustodistuksen kehittäminen, työantajien informointi sekä se, että kutsunnoissa voisi jo motivoida varusmiespalvelukseen menoa informoivalla työelämän ja varusmiespalveluksen yhtäläisyyksiä. Palvelustodistus pitäisi olla hyväksyttävä dokumentti, jota käsitellään samalla tavalla kaikissa oppilaitoksissa. Koska aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on opiskelijalähtöistä, haluttiin vastaajilta selvittää, onko varusmiehiä mahdollista muistuttaa reservissä osaamisen tunnustamiseen liittyvistä asioista. Muistuttamisella olisi mahdollista estää se, että palveluksen aikana saatu tieto ei unohtuisi yhtä helposti. Palveluksen jälkeinen ajankohta saattaa olla myös hedelmällisempi tiedon vastaanottamisen ja ajankohtaisuuden kannalta. Lähes kolmen neljäsosan vastaajien mielestä varusmiehiä on mahdollista muistuttaa osaamisen tunnistamisesta, kun he ovat jo reservissä. Alapuolella on eniten mainitusta tiedottamistavasta lähtien kaikki avovastauksien vastausteemat siitä, miten varusmiehiä voitaisiin tiedottaa reservissä. Internet ja puolustusvoimien omat sivut Kertausharjoitukset ja reserviläistoiminta / reserviläisjärjestöt Kirje tai sähköposti Oppilaitos tiedottaa omia opiskelijoitaan Yleinen tiedottaminen mediassa 62

73 Kuva 51 Onko varusmiehiä mielestänne mahdollista muistuttaa reservissä siitä, että he hakisivat varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemista? (Vastaajien määrä: 40) Toimenpide-ehdotus Luodaan varusmiehille tiivis tietopaketti, jossa kerrotaan, kuinka varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voi hakea tunnustettavaksi eri oppilaitoksissa. Tietopaketissa kerrotaan esimerkkejä siitä, mitä osaamista on aikaisemmin hyväksiluettu ja miten palvelustodistusta käytetään. Jaetaan tietopaketti kaikkiin tupakansioihin, kouluttajille ja sosiaalikuraattoreille. Lähetetään aluetoimistojen kautta jokaisen kotiutumiserän kotiutuneille varusmiehille tietoa siitä, miten osaamisen tunnustaminen toimii (kirje, sähköposti, tms.). Tietopaketti sisältää ainakin painotetaan prosessin opiskelijalähtöisyyttä neuvotaan tuomaan oma osaaminen esiin ja hyödyntämään henkilökohtaista opetussuunnitelmaa kerrotaan muita hyödyllisiä tietolähteitä Tietopaketti voidaan kertoa myös kertausharjoitusten odotetusta aikataulusta vapaaehtoiseksi ilmoittautumisesta kertausharjoituksiin rauhanturvaajaksi hakemisesta palvelusaikaisten tapaturmien korvauksista toimeentulotuen hakemisesta Kannustetaan oppilaitoksia kertomaan julkisilla www-sivuillaan, miten varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voi hyväksilukea. Tieto voisi tällöin toimia positiivisena perusteena pyrkiä varsinkin alalle, jonne halutaan opiskelemaan miehiä. 63

74 Kerrotaan varusmiespalveluksen loppuvaiheessa varusmiehelle ne asiat, jotka hän oppinut, mikä helpottaa varusmiehen oman osaamisen jäsentämistä ja siten myös hyväksilukemisen hakemista. Ohjeistetaan joukko-osastojen henkilökuntaa (sosiaalikuraattorit, kouluttajat) varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta. Ohjeistuksessa kerrotaan miten henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia hyödynnetään miten osaaminen kannattaa todentaa ja minkälaisia todentamisvälineitä on käytettävissä esimerkkejä siitä, miltä aloilta osaamista on hyväksiluettu Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen kehittäminen Yhteistyö oppilaitosten kanssa sekä palvelustodistuksen kehittämisen nähtiin vastaajien keskuudessa ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi kehittää varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön pitäisi keskittyä siihen mitä ja miten hyväksiluetaan varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista. Oppilaitoksille pitää myös selkeyttää varusmieskoulutuksen sisältöä. Informoida opetuslaitoksia enemmän pv:ssä [puolustusvoimissa] annettavasta koulutuksesta Jakaa koulutus selkeästi opintokokonaisuuksiin jotta oppilaitoksen on helpompi verrata niitä omiinsa. Palvelustodistuksen toivottiin käyvän suoraan todistuksena varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta. Todistuksen perusteella oppilaitos voisi suoraan tunnistaa osaamisen ja tunnustaa siitä soveltuvat osat. Selkiyttämällä omia varusmiehelle annettavia todistuksia, joiden pohjalta opiskelupaikat hyväksilukevat. Täällä [varusmiespalveluksessa] hankittu osaaminen on dokumentoitava tarkasti ja avattava osaamiset siten, että oppilaitoksissa ymmärretään sisältö. Kolmanneksi parhaimmaksi kehittämisen kohteeksi nousi puolustusvoimien henkilöstön kouluttaminen. Henkilöstölle pitäisi jakaa enemmän tietoa. Järjestämällä koulutuksia henkilökunnalle, jotta nämä osaisivat antaa koulutettavilleen eväitä hyväksilukuihin ja koulutuksen hyödyntämiseen. 64

75 Tämä voisi olla myös hyvä ja motivoiva työkalu kouluttajille. Osaamisen tunnustamista voidaan kehittää myös: Selvittämällä ne koulutukset joista mahdollisesti saa hyväksiluettavuuksia eri oppilaitoksista ja pitämällä ajantasalla olevaa listausta mistä koulutuksesta saa mitäkin hyväksiluettavuutta missäkin oppilaitoksessa. Jotta tätä asiaa voidaan kehittää päätehtävien ohessa, on mallit oltava yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa, muutoin koko osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvä toiminta on turhaa. Perustamalla työryhmän (mikäli sellaista ei vielä ole) yt siviili oppilaitokset. Toimenpide-ehdotus Laaditaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen normi. Luodaan joukko-osastojen sosiaalikuraattoreille opetuspaketti varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta. Kartoitetaan yhteistyökumppanit, joiden kanssa varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan kehittää. Mahdollisia yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi rehtorineuvostot, koulutuksen järjestäjien edustajat. Kartoituksessa huomioidaan eri toiminnan tasot: Pääesikunta, puolustushaarojen esikunnat, joukko-osastot. Tutkitaan mahdollisuus muodostaa yhteistyökumppaneiden kanssa yhteiset käytännöt varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta eri koulutusasteille Varusmiehen tekemä työmäärä, jotta osaaminen saadaan tunnustettua Sosiaalikuraattoreilta ja koulutuspäälliköiltä kysyttiin, kuinka suuren työmäärän varusmies joutuu tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisensa hyväksiluettua sekä opiskelijana että työnhakijana. Vastaukset jakautuivat molemmissa kysymyksissä tasaisesti koko asteikolle. Suoraa päätelmää ei näin ollen voida tehdä siitä, kuinka suuren työmäärän varusmies joutuu tekemään opiskelijana tai työnhakijana. Koulutuspäälliköiden vastaukset painottuivat molemmissa kysymyksissä hieman sen puoleen, että varusmiehen tekemä työmäärä olisi kohtuullisen 65

76 suuri. Molemmissa kysymyksissä oli kuitenkin suuri joukko niitä, jotka eivät osanneet sanoa mielipidettään. Selvää näyttää olevan ainoastaan se, ettei joukko-osastoissa ole asiasta selkeää käsitystä. Syy voi olla se, ettei varusmiehiä seurata tai heihin ei olla enää yhteydessä palveluksen loppumisen jälkeen. Kuva 52 Kuinka suuren työmäärän arvelette varusmiehen joutuvan tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluettua OPISKELIJANA? Vastaajien määrä: 41 Kuva 53 Kuinka suuren työmäärän arvelette varusmiehen joutuvan tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluettua TYÖNHAKIJANA? (Vastaajien määrä: 41) Vastaajien mukaan varusmiesten työmäärää, jonka he joutuvat tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisensa tunnustettua, voidaan helpottaa parhaiten puolustusvoimien ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä. Yhteistyön päätavoitteena pitäisi vastaajien mielestä olla yhtenäiset varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen käytännöt. Lisäksi oppilaitoksien tietoja nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta pitäisi parantaa. Eräs vastaaja ehdotti jopa mainoskampanjaa oppilaitoksissa. Toiseksi parhaimmaksi keinoksi pienentää varusmiehen työmäärä vastaajat nimesivät varusmiehille annettavien palvelus- ja erillistodistuksien kehittämisen. Todistuksissa pitäisi olla kuvattu tarkemmin varusmiehelle kertyvä osaaminen. Vastaajat ehdottivat myös, että todistuksille pitäisi tehdä mallipohja ylemmän tahon toimesta. Annetuissa todistuksissa ilmaistaan selkeästi, (ei armeija-sanastoa) että millaista koulutusta varusmiehet ovat saaneet Puolustusvoimat voisi laatia yhteisen todistuspohjan ja määrityksen opintopisteiksi, jolla erikoiskoulutetut, johtajakoulutuksen saaneet voisivat saada hyväksilukuja. Näkemykseni mukaan yksittäiset joukko-osastot eivät resurssipulan vuoksi pysty ko todistuspohjia laatimaan. Mahdolliset joukkoosastojen omat pohjat ovat todella kirjavaa muotoa eivätkä näin tasapuolisia tai oppilaitosten tulkittavissa. On korkea aika Puolustusvoimienkin saavuttaa muun koulutusyhteiskunnan kriteerit, joilla toimitaan. Onhan 66

77 korkeakoulutuksemmekin hyväksytty Bolognan -prosessissakin. Muina kehittämiskohteina mainittiin se, että varusmiehiä kannustetaan hakemaan osaamisensa tunnustamista. Joukko-osastoihin haluttaisiin lisäksi reaaliaikaista tietoa hyväksilukemisen perusteista ja malliesimerkeistä. Toimenpide-ehdotus Kehitetään edelleen uudistettua palvelustodistusta ja lisätään sen liitteeksi tarkat osaamiskuvaukset varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta. Luodaan palvelustodistuksen liitteen malli, johon voidaan lisätä varusmiehen tarkka osaamiskuvaus. Pohditaan, voidaanko osaamiskuvaukset julkistaa. 7.2 Mitä hyväksiluetaan ja missä Sosiaalikuraattoreilla ja koulutuspäälliköillä ei ole koko maan kattavaa eikä ajantasaista tietoa siitä, miten ja mitä oppilaitoksissa hyväksiluetaan varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista. Liitteeseen 3 on koottu esimerkkejä siitä, mitä eri oppilaitoksissa on hyväksiluettu. Seuraavana on lueteltu osaamista, joita vastaajat kertoivat hyväksiluettavan. yleinen varusmiespalveluksen suorittaminen johtajakoulutus (RUK ja AUK) lääkintäkoulutus viestikoulutus sotilaspoliisikoulutus talousaliupseerin koulutus miehistön koulutus vartija turvallisuusvalvoja helikopterimekaanikko lentoteknillinen koulutus Vastauksissa painottuivat johtajakoulutuksen hyväksilukeminen sekä yleisesti vain asepalveluksen suorittamisen hyväksilukeminen erittelemättä, mitä varusmies teki palvelusaikanaan. Minulla ei ole muita tietoja kuin Pääesikunnan aikanaan toimittama oppilaitoslista hyväksiluettavuuksista. Mielestäni tällaista listaa on turha edes yrittää ylläpitää ja päivittää koska yhtenäisiä käytäntöjä ei ole. Lisäksi koulutusohjelmat ja niiden sisällöt vaihtuvat jatkuvasti. 67

78 Jos valintakokeessa haastattelu, siellä voi tuoda esille varusmiespalveluksessa opittua ja voi saada pisteitä tästä. Tämä tieto pitää saada joukko-osastolle esim. listauksena, jos halutaan helpottaa tai parantaa varusmiesten osaamisen tunnustamiskäytänteitä. 68

79 Opinto- ja työuraohjaus sekä syrjäytymisen ehkäisy koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulmasta 69

80 8 Opinto- ja työuraohjaus sekä syrjäytymisen ehkäisy koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien näkökulmasta 8.1 Opinto- ja työuraohjaus Opinto- ja työuraohjauksen nykytila Yleisimmin varusmiehiä ohjataan työura- ja opintoasioissa sosiaalikuraattorien oppitunneilla, joissa varusmiehille kerrotaan palveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista kuten opiskelusta ja työelämästä. Useimmiten tämä toteutetaan kotiuttamisoppitunnilla. Oppituntien lisäksi varusmiehet voivat saada henkilökohtaista neuvontaa. Mahdollisesti resurssien puutteesta johtuen tämä ei ole kuitenkaan yhtä yleistä kuin oppituntien järjestäminen. Varusmiehille järjestetään useissa varuskunnissa niin sanottuja rekrytointitapahtumia, joissa oppilaitokset voivat tulla esittelemään koulutustarjontaansa. Vastaajat korostivat tapahtumien merkitystä varusmiehille ja näkevät, että ne ovat yksi tapa tiedottaa palveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista. Suhteellisen yleisesti varuskunnissa käytetään tiedon jakamisessa myös ilmoitustauluja, esitteitä, julisteita sekä varusmiestoimikuntia. [Joukko-osastossamme tiedotetaan varusmiehiä palveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista] Sosiaalikuraattorin kotiutuville pitämällä oppitunnilla. Lisäksi saatavilla on materiaalia, jota eri oppilaitokset ja työpaikat lähettävät joukko-osastoon. (julisteita, tiedotteita, hakuoppaita, oppilaitoksien omia lehtiä, ym.) Ajankohtaiset yhteishakuun liittyvät asiat käsitellään aina. [Varuskunnassa] osana varusmiesten koulutusta on mukana Opinnot ja työmarkkinat tilaisuudet keväällä ennen yhteishaun käynnistymistä joka on osa palvelusta. Tilaisuuksissa käsitellään Työmarkkinatulolain ja yhteishakujärjestelmän väliset yhteydet ja annetaan tietoa toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopistoihin hakeutumisesta. Tilaisuudessa on mukana amk ja yliopiston opinto-ohjaajia. Varusmiesten käytössä on internetkoneita ja opintoinfopiste jossa on oppilaitosten hakumateriaalia käytössä. Koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien mukaan varusmiesten ohjaaminen palveluksen jälkeiseen elämään on riittävää. Myös resursseja on varuskunnissa käytettävissä hyvin. Resurssit tosin jakaantuvat epätasaisesti ja esimerkiksi merivoimissa aluksilla sekä linnakkeissa palvelevien varusmiesten voi olla vaikea saada muun muassa sosiaalikuraattorien palveluita, koska varusmiesten palveluspaikalla ei aina voi olla sosiaalikuraattoria. 70

81 Kokonaisuudessaan ohjauksen määrä riittää. Avoimissa vastauksissa tuli kuitenkin esiin, että esimerkiksi varusmiesten henkilökohtaiselle ohjaamiselle ei jää aina tarpeeksi aikaa. Sosiaalikuraattorit eivät ehdi tavata kaikkia varusmiehiä ja ohjata heitä. Toisaalta kaikki eivät välttämättä myöskään tarvitse yhtä paljon ohjausta. Kuva 54 Onko varusmiehille tiedottaminen varusmiespalveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista riittävää? (Vastaajien määrä: 41) Kuva 55 Joukko-osastossanne on käytettävissä riittävästi resursseja, jotta kaikille varusmiehille voidaan jakaa tietoa jatko-opinto- ja työmahdollisuuksista. (Vastaajien määrä: 40) Opinto- ja työuraohjauksen kehittäminen Parhaimmiksi ohjaamisen tavoiksi nähdään sosiaalikuraattorien pitämät oppitunnit kotiutumisen aikoihin sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen sosiaalikuraattorin kanssa. Ohjausta ei kuitenkaan kannata jättää pelkästään kotiutumisoppituntiin, sillä esimerkiksi yhteishaun ajankohta sijoittuu keskelle palvelusta. Muutama vastaaja toi esiin, että lopullinen vastuu on kuitenkin nuorella itsellään, minkä takia ohjauksen pitäisi aktivoida varusmiehiä omatoimisuuteen. Mielestäni resurssien takaaminen kuraattoreille opinto-ohjaukseen, työnhakuun ja kansalaiskasvatukseen on ensimmäinen [keino, miten varusmiehiä ohjataan parhaiten palveluksen jälkeiseen elämään]. Joukkoosastossa ei ole ketään muuta, joka pystyy kokonaisvaltaisesti ohjaamaan. Nykyisellään kuraattorien resurssit eivät riitä kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. esimerkiksi omassa joukko-osastossani ei ole mahdollista toteuttaa henkilökohtaista keskustelua jokaiselle kotiutuvalle varusmiehelle. Ei ole olemassa yhtä ainoaa tapaa, [ohjata varusmiehiä palveluksen jälkeiseen elämään]. Ihmiset oppivat erilailla ja myös varusmiesten tarpeet ovat erilaisia. Siksi tiedottamisen ja ohjauksen menetelmien tulee olla sovellettavissa varuskuntayhteisöön ja varusmiespalveluksen tiiviiseen elämisen rytmiin. Osa asioista tulee tiedottaa suurryhmäluentoina, toiset 71

82 tarvitsevat enemmän henkilökohtaista ohjausta. Tämä mahdollistuu ainakin pienemmissä varuskunnissa. Yksi tärkeä tapa on olla riittävästi ilmaisia internet työskentely mahdollisuuksia kasarmiympäristössä. Yhteishaku, työnhaku, portfolio, ennakkotehtävät, pääsykoemateriaali, kaikki löytyy internetistä ja kaikilla ei ole omaa yhteyttä. Varusmiesten saamaa ohjausta voidaan kehittää yhtenäistämällä eri varuskunnissa tapahtuvaa ohjausta. Yhtenäistäminen pitää sisällään valtakunnallista informaatiomateriaalia, jonka pohjalta varuskunnissa voidaan antaa ohjausta. Edelleen peräänkuulutan ylemmältä taholta oikea-aikaista informaatioita joukko-osastoihin, esim. koulutukseen liittyvät infopaketit, jotka voimme välittää eteenpäin oppituntien muodossa varusmiehillemme. Sen lisäksi, että palkatulle henkilöstölle tuotettaisiin informaatiomateriaalia, sitä voisi olla myös tarjolla puolustusvoimien ja varusmiestoimikuntien internet-sivuilla. Esille nousi myös idea varusmiehille jaettavasta lehtisestä tai oppaasta, josta löytyisi tietoa, mitä voi tehdä palveluksen jälkeen. Varusmiehille jaettavan tiedon pitäisi olla siinä muodossa, että siihen voi palata tai sen voi löytää myös kotiutumisen jälkeen. [Tietoa voidaan jakaa] tekemällä mielenkiinnon herättävä opetus elokuva joka voidaan näyttää vm-palveluksen aikana esim. palvelusajan loppu kolmanneksella. - - Muita vastauksissa olleita ideoita siitä, miten varusmiespalveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista voisi kehittää: Jokaiselle varusmiehelle pitää varata henkilökohtainen keskusteluaika sosiaalikuraattorin kanssa. Varusmiehet voidaan myös käskeä kyseisiin kotiutuskeskusteluihin. Hyödynnetään Ruotuväki-lehteä tiedotuskanavana. Kutsutaan työ- ja elinkeinotoimistojen, työnantajien ja opiskelupaikkojen edustajia vierailuille varuskuntiin. Ennen kotiutumista varusmiehelle pitäisi antaa tietoa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta, työlainsäädännöstä, työnhakemisprosessista (työhakemus, haastattelu, mistä löytää työpaikkoja), verotuksesta. Aina voisi lisätä varusmiesten tietoisuutta siitä, että kotiutumisen lähestyessä voi tulla kuraattorin luokse ja tästä käsin selvitellä avoimia työpaikkoja, tehdä hakemuksia jne... Uskokaa nyt, että te tarvitsette joskus näitä palvelustodistuksia 72

83 Toimenpide-ehdotus Julkaistaan Ruotuväen yhteydessä kotiuttamisliite, jossa kerrotaan kotiutumiseen liittyvistä asioista. 8.2 Syrjäytymisen ehkäisy Sosiaalikuraattoreilla on lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet ohjata syrjäytymisvaarassa olevia. 85 % (11/13) koulutuspäälliköistä on sitä mieltä, että sosiaalikuraattoreilla on tarpeeksi aikaa ohjata ryhmämuotoisesti. Sama luku sosiaalikuraattoreilla on kuitenkin vain 75 % (12/16). Sen sijaan useamman sosiaalikuraattorin kuin koulutuspäällikön näkökulmasta sosiaalikuraattoreilla on riittävästi aikaa ohjata henkilökohtaisesti syrjäytymisvaarassa olevia. Ei Kyllä henkilökohtaisesti 30 % (N=10) 70 % (N=24) ryhmämuotoisesti 25 % (N=8) 75 % (N=25) muuten 30 % (N=11) 70 % (N=23) Kuva 56 Onko sosiaalikuraattoreilla riittävästi aikaa ohjata syrjäytymisvaarassa olevia? (Vastaajien määrä: 35) Mitä tietoja kerätään? Jotta syrjäytymisvaarassa olevia varusmiehiä voitaisiin auttaa, on heidät pystyttävä tunnistamaan. Opiskelu- ja / tai työpaikan puuttuminen saattaa enteillä syrjäytymisriskiä. Nuorilla, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa, on jopa kolminkertainen riski syrjäytyä (Myrskylä 2011, 12). Joukko-osastoilta selvitettiin, kerätäänkö tietoja varusmiesten opiskelu- ja / tai työpaikoista. Suurimmassa osassa joukko-osastoja ei kerätä tietoja opiskelu- eikä työpaikoista. Sosiaalikuraattorien ja koulutuspäälliköiden välisissä vastauksissa oli hieman eroja siinä, voivatko sosiaalikuraattorit käyttää kerättyjä tietoja. Kahdeksan sosiaalikuraattorin joukko-osastossa kerättiin aineistoa varusmiesten opiskelu- ja työpaikoista. Kuitenkin sosiaalikuraattoreista vain viidellä on pääsy kyseisiin tietoihin. Koulutuspäälliköistä 7 ilmoittaa, että tietoja kerätään ja 6 kertoo sosiaalikuraattorien pääsevän tietoihin. 73

84 Kuva 57 Kerätäänkö varusmiehiltä jo tällä hetkellä tietoja heidän opiskelu- ja / tai työpaikoistaan? (Vastaajien määrä: 39) Kuva 58 Onko sosiaalikuraattoreilla pääsy tietoihin varusmiehen opiskelu- ja / tai työpaikoista, jotta he voisivat etsiä näistä tiedoista syrjäytymisvaarassa olevat? (Vastaajien määrä: 35) Miten tietoa syrjäytymisvaarassa olevista kannattaa kerätä? Yksiselitteisesti selkein tapa kerätä tietoa varusmiehistä, jotka voivat olla riskissä syrjäytyä, on haastattelut. Moni vastaaja antoi esimerkkinä alokashaastattelun, josta perusyksikkö saa tietoa alokkaasta. Alokashaastattelun ja muut perusyksiköiden henkilökunnan tiedot varusmiesten tilanteesta pitäisi pyrkiä välittämään sosiaalikuraattoreille. Haastattelu voidaan tehdä myös kyselynä. Kyselyssä voitaisiin pyytää varusmiestä vastaamaan tietoihin opiskelu- ja työpaikasta sekä sellaisten hakemisesta ja esimerkiksi tulevaisuuden suunnitelmista. Tietoja varusmiehistä voitaisiin ehkä kerätä vastaajien mukaan myös julkisista yhteishakurekistereistä, työvoimahallinnon rekistereistä, sosiaalitoimelta ja nuorisotoimelta. Sosiaalikuraattori tarvitsee tiedot varusmiestä palveluksen alussa haastattelevalta sotilaalta. Sosiaalikuraattori ei millään ehdi haastatella itse kaikkia varusmiehiä. Täytyyhän se ns. sosiaalikuraattorin normaali päivätyökin hoitaa. [Tietoa syrjäytymisvaarassa olevista varusmiehistä kannattaa kerätä] Kysymyssarjalla, johon vastattaisiin tiedonkeruulomakkeella. Aineiston luku PC-JOTOKsella. Voisi kysyä olemassa olevat koulutukset tai opiskelupaikat ja mahdolliset suunnitelmat. Tietysti taustatietoja tarpeellinen määrä. Pitäisi käyttää hienovaraista kyselyä, että ne joilla ei vielä ole opiskelutai työpaikkaa haettuna, voivat ottaa yhteyttä. Tarvitaan paperinen lomake. Saadaanko syrjäytymisvaarassa olevat ilmoittamaan tilanteensa, on sitten jo toinen seikka. 74

85 Perusyksikön voisi laittaa tiedot esim. SAP:iin (VARTTIIN) samalla tavalla kun muukin info. Varusmiehiltä kannattaisi vastaajien mukaan kerätä tietoja ensisijaisesti heti palveluksen alkaessa tai viimeistään P-kauden lopussa, kun koulutusvalinnat on tehty. Tietojen kerääminen voidaan hoitaa palveluksen alussa olevien haastattelujen yhteydessä. Eräs vastaaja toi esiin myös mahdollisuuden kerätä tietoja syrjäytymisvaarassa olevista varusmiehistä jo kutsunnoissa. Heti alussa, kun alokkaita haastatellaan. Jos ei ole opiskelupaikkaa eikä harrasta mitään, pitäisi hälytyskellot soida. - - P-kauden aikana. E- ja J-kaudella on enemmän maastoharjoituksia ja joukot paljon poissa. P-kauden aikana tehtävän kartoituksen perusteella asiaan voitaisiin tarvittaessa puuttua hyvissä ajoin. Toiseksi eniten kannatusta tiedonkeruun ajankohdaksi sai palveluksen loppupää ja erityisesti noin 2 kuukautta ennen kotiutumista. Vastauksia perusteltiin sillä, että kahden kuukauden aikana on vielä aikaa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarvittaessa tietoja voidaan kerätä myös kotiutumishaastatteluissa. Noin kaksi kuukautta ennen kotiutusta. Tuolloin olisi riittävästi (työskentely)aikaa työstää asiaa prosessina. Vaikka tietoja kerättäisiin keskitetysti määrättynä aikana, on varusmiesten syrjäytymisen ehkäisy koko palvelusajan kestävää työtä. Varusmiesten elämän tilanne saattaa muuttua merkittävästi jo puolenkin vuoden aikana. Osa vastaajista näki, että myös syrjäytymisvaarassa olevien tiedonkeruu prosessinkin pitää kattaa koko varusmiespalveluksen aika. [Syrjäytymisen ehkäisy on] Jokapäiväistä työtä palvelusaikana koko palvelusajan. Hyvin sujuva vm-palvelus tuo onnistumisen kokemuksia ja kestävyyttä. Toimenpide-ehdotus Pohditaan mahdollisuutta lisätä alokaskyselyyn osio, jossa selvitetään varusmiehen riskejä syrjäytyä ja mahdollista tarvetta olla esimerkiksi yhteydessä sosiaalikuraattoriin. Pohditaan mahdollisuutta ottaa kutsuntakokeilussa käyttöön tietokoneet, joilla jokainen kutsuntoihin osallistuva täyttäisi syrjäytymisriski-kyselyn. 75

86 8.2.3 Miten varusmiehet ohjataan keskusteluun asiantuntijoiden kanssa? Kun varusmiehiä ohjataan keskusteluun asiantuntijoiden kanssa, ohjauksen on tapahduttava varusmiehen ehdoilla. Ohjauksen tarve pitää myös sovittaa varusmiehelle henkilökohtaisesti, sillä samat toimintatavat eivät sovi kaikille. Tavoitteena pitäisi olla, että ohjauksella voidaan tarjota niin laadukkaita palveluita, että varusmies myös itse kiinnostuu niistä ja haluaa osallistua. Toiminnan pitäisi mieluiten perustua vapaaehtoisuuteen, paitsi keskeyttäneiden kohdalla. - - Varuskuntien sosiaalikuraattorit nähtiin ensisijaisena tahona, jonka luokse syrjäytymisriskissä olevat varusmiehet pitäisi ohjata. Perusyksiköistä varusmiehen pitäisi päästä sosiaalikuraattorin puheille oma-aloitteisesti tai kouluttajan tai esimiesten ohjauksen. Sosiaalikuraattori voi tarvittaessa jatkoohjata varusmiehen eteenpäin. Vastauksissa painotettiin, että ohjauksen pitäisi tapahtua palvelusaikana. Muutama vastaaja nosti esiin Aikalisä-mallin. Malli on nähty varuskunnissa toimivana tapana ohjata varusmiehiä yhteistyössä kuntien kanssa. Aikalisämallin valtakunnallistumista pitäisi yhden vastaajan mukaan tukea. Muina tahoina, joiden luokse syrjäytymisriskissä olevia varusmiehiä pitäisi ohjata, mainittiin pappi, terveydenhoitohenkilöstö, sosiaaliviranomaisen tai työ- ja elinkeinotoimiston henkilökunta sekä työvoimahallinnon ammatinvalintapsykologi. Myös varusmiestoverit tulivat esiin henkilöinä, jotka voivat ainakin ohjata tovereitaan jatkokeskusteluihin ja kertoa henkilöstölle mahdollisista ongelmista. Varusmiehiä voidaan ohjata asiantuntijoiden luokse myös tulosten perusteella erilaisista kartoituksista ja kyselyistä, joissa riskiryhmiin kuuluvia varusmiehiä voidaan tunnistaa. Tiedottamalla erilaisista vaihtoehdoista saada apua voidaan ohjata varusmiehiä asiantuntijoiden luokse. Muun muassa oppitunneilla, puhutteluissa, ilmoitustauluilla sekä tupakansioissa voidaan kertoa varusmiehille asiantuntijoiden palveluista ja niiden luottamuksellisuudesta sekä vaitiolovelvollisuudesta. Sos.kuraattori / koulutussihteeri keskustelisi henkilökohtaisesti jokaisen varusmiehen kanssa ainakin kerran palveluksen aikana. 8.3 Jatkosijoittumissuunnitelma Asevelvollisuustyöryhmä (Suomalainen asevelvollisuus 2010, 126) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä (OKM 2010:11) ovat ehdottaneet, että varusmiehet laatisivat itsellensä jatkosijoittumissuunitelman. Suunnitelmaa olisi tarkoitus käyttää varusmiesten työkaluna, he suunnittelisivat, mitä tekevät varusmiespalveluksen jälkeen, ja voisivat 76

87 valmistautua tarvittaviin toimenpiteisiin (esimerkiksi työ tai opiskelupaikan hakeminen) Mitä suunnitelman pitäisi sisältää? Yleisesti koulutuspäälliköt ja sosiaalikuraattorit näkivät, että jatkosijoittumissuunnitelman pitää olla monipuolinen tai muuntautumiskykyinen, koska varusmiehet saattavat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Osalle varusmiespalveluksen jälkeinen elämä näyttää todella selvältä, kun taas osa ei tiedä mihin jatkaa. Vastauksissa esitettiin, että jatkosijoittumissuunnitelma voisi olla erilainen palvelusajasta riippuen. Asia perusteltiin niin, että esimerkiksi 270 vuorokautta palvelleet syksyllä kotiutuvat ovat erilaisessa tilanteessa, koska koulutus ei ala välittömästi. Jos jatkosijoittumissuunnitelma pystyy kattamaan riittävän monipuolisesti erilaisia elämänpolkuvaihtoehtoja, todennäköisesti sama suunnitelmarunko riittää kaikille. Muutama vastaaja epäili jatkosijoittumissuunnitelmasta saatavaa hyötyä ja oli sitä mieltä, että varusmiehen pitää itse tietää, mitä on tekemässä. Vastaajilla oli myös epäilyksiä sitä kohtaan, pitääkö puolustusvoimien vastata nuorista myös palveluksen jälkeen. Eräs vastaus toi suunnitelmaan varteenotettavan näkökulman, jonka mukaan suunnitelmassa käsiteltäisiin vain ensimmäinen askel siirtymisessä siviilielämään. [Jatkosijoittumissuunnitelman pitäisi sisältää] Varusmiespalveluksen jälkeinen ensimmäinen sijoittuminen hyväksiluettavine koulutuksineen ja tälle vaihtoehto. Alapuolelle on ryhmitelty kokonaisuuksia, joita jatkosijoittumissuunnitelmassa pitäisi olla koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien mielestä. Kokonaisuuksia hyödyntämällä jatkosijoittumissuunnitelmassa voidaan ottaa huomioon rationaalisten siirtymisputkien (tietty koulutus ja tausta johtavat tiettyyn ennalta määrättyyn ammattiin) lisäksi myös emotionaalinen ja tahdonalainen puoli. Yleiset tavoitteet jatkoelämälle Jatkosijoittumissuunnitelmassa varusmies kuvaa omia tavoitteitaan tulevaisuudelle pitäen sisällään mahdollisesti tavoitteita, jotka liittyvät työhön, opiskeluun, perheeseen, matkustamiseen tai asumiseen. Painopiste kannattaisi olla kuitenkin työssä sekä opiskeluissa. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyödyntäminen tulevaisuudessa Jatkosijoittumissuunnitelmassa kuvataan varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen. Lisäksi käydään läpi, miten osaamista on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa. 77

88 Opiskeluhistoria Mitä varusmies on opiskellut? Onko varusmiessuorittanut tutkinnon? Onko jokin koulutus kesken? Onko varusmiehellä jo vastaanotettu opiskelupaikka? Työhistoria Mitä töitä varusmies on tehnyt aikaisemmin? Onko varusmies ollut työsuhteessa ennen palvelusta, jolloin hän voi jatkaa töitään samassa työpaikassa? Onko varusmiehellä voimassa olevaa työsopimusta? Onko varusmies jo hakenut töitä? Muuta Mitä harrastuksia varusmiehellä on tai on ollut? Onko varusmiehellä muuta osaamista tai kokemusta, joista on hänelle hyötyä tulevaisuudessa? Töihin hakeminen Minne varusmies aikoo hakea töihin? Mitä varusmies tekee, jos hän jää työttömäksi? Opiskelupaikan hakeminen Mihin varusmies aikoo hakea opiskelemaan? Milloin varusmies aikoo hakea opiskelemaan? Aikataulu Varusmiehen on asetettava suunnitelmallensa aikataulu, jotta hän tietää milloin mitäkin tapahtuu ja voi arvioida suunnitelmien realistisuutta. Vaihtoehtoiset suunnitelmat Pääsuunnitelman lisäksi varusmiehen on luotava itsellensä vähintään yksi varasuunnitelma, jos ensimmäinen vaihtoehto ei toteudu. Tietoa Jatkosijoittumissuunnitelmaan katsottiin tarpeelliseksi liittää myös informaatiota. Tällaista tietoa voivat olla esimerkiksi: koulutuksen hakuajat ja hakusivustot, työhakemuksen malli, CV-malli, osoitteita ja yhteystietoja tärkeimmille tahoille sekä ohjeita työhaastatteluun, työttömyyteen. Tieto tarvitsisi kuitenkin päivityksen vuosittain. Toisaalta tieto voidaan koota myös esimerkiksi erillisille sivustoille, joihin viitataan suunnitelmassa, tai voidaan hyödyntää jo olemassa olevia tietolähteitä. Elämän hallinta Jatkosijoittumissuunnitelmassa voi olla yleiseen elämän hallintaan liittyvä osio. Vastauksista tuli esiin, että varusmiesten pitäisi käydä asumiseen ja taloudellisten asioiden hoitoon liittyviä asioita läpi. Tämä osio voi pitää sisällään muun muassa seuraaviin kysymyksiin vastaamista: Missä varusmies aikoo asua? 78

89 Onko asumiseen liittyen tulossa lähiaikoina muutoksia? Miten varusmies aikoo turvata toimeentulonsa kotiutumisen jälkeen? Kuinka varma toimeentulo on? Pitääkö varusmiehen hakea esimerkiksi toimeentulotukea tai opintotukea? To Do - lista Viimeinen osuus jatkosijoittumissuunnitelmassa voisi olla lista niistä käytännön toimenpiteistä, joita varusmiehen on tehtävä saavuttaakseen tavoitteensa Miten suunnitelma kannattaa tehdä? Sosiaalikuraattorien ja koulutuspäälliköiden vastaukset erosivat siinä, pitääkö jatkosijoittumissuunnitelma tehdä itsenäisesti vai jonkun kanssa. Suunnitelma pitäisi tehdä itsenäisesti lähes kaikkien (15 / 16) koulutuspäälliköiden mielestä. Sosiaalikuraattoreista sen sijaan kolmasosa (6 / 17) piti suunnitelman tekemistä jonkun kanssa järkevämpänä. Jos suunnitelma tehtäisiin jonkun kanssa, se pitäisi vastaajien mielestä tehdä sosiaalikuraattorin kanssa. Enemmistö oli kokonaisuudessaan kuitenkin suunnitelman itsenäisen työn kannalla. Suurin osa vastaajista mainitsi, että jatkosijoittumissuunnitelma pitäisi käydä läpi jonkun kanssa. Sekä koulutuspäälliköt että sosiaalikuraattorit nimesivät sosiaalikuraattorin useimmin henkilöksi, jonka kanssa suunnitelma kannattaisi käydä läpi. Seuraavaksi useimmin mainittiin oma kouluttaja tai muu yksikön henkilökunnasta. Kolme kertaa mainittiin työ-, opinto- ja sosiaaliasiamies (TOS-asiamies). Myös muutamia muita tahoja tuotiin esiin kuten työvoimaneuvoja, opinto-ohjaaja sekä tyttö- tai poikakaveri. Varusmiehen pitäisi tehdä jatkosijoittumissuunnitelmansa itsenäisesti mutta käydä se läpi jonkun kanssa, kun se on valmis. Kuva 59 Pitäisikö varusmiehen tehdä jatkosijoittumissuunnitelma itsenäisesti vai jonkun kanssa? (Vastaajien määrä: 38) Kuva 60 Pitäisikö varusmiehen käydä läpi jatkosijoittumissuunnitelmansa jonkun kanssa? (Vastaajien määrä: 37) 79

90 Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että jatkosijoittumissuunnitelma pitäisi tehdä sähköisenä. Kuitenkin melkein yhtä suuri määrä vastaajia kokee, että varusmiesten kannattaisi tehdä suunnitelma paperisena lomakkeena. Avoimeen kenttään vastaajat kirjoittivat, että jatkosijoittumissuunnitelma voitaisiin tehdä VMTK-portaalissa (tulostettava versio), puolustusvoimat.fi sivustolla, HOPS-tyyppisenä tai paperilomakkeena, joka jaetaan perusyksiköihin. Muut vastaajat toivat esiin, että jokainen tekee suunnitelman haluamallaan tavalla tai että sitä ei pidä tehdä ollenkaan. Kuva 61 Kannattaisiko jatkosijoittumissuunnitelma mielestänne tehdä (Vastaajien määrä: 35) Milloin suunnitelma kannattaa tehdä? Palvelusajasta ja aloittamisajankohdasta riippumatta enemmistön vastaajia mielestä, varusmiehien kannattaisi tehdä jatkosijoittumissuunnitelmansa kahtena kotiutumista edeltävänä kuukautena. Eroja koulutuspäälliköiden ja sosiaalikuraattorien väliltä ei löytynyt. Toinen merkittävä ajankohta, jolloin suunnitelman voisi tehdä, oli vastaajien mielestä palvelukseen astumisesta seuraavat kaksi kuukautta. Huomioi kysymyksen asettelussa tapahtunut virhe tulkittaessa kuvaa 65 ja kysymystä Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta?. Kysymyksen vastauksissa virhe kuukauden kohdalla saattaa olla 3 vastaajaa. Katso luku 11.2 Koulutuspäällikkö- ja kuraattorikyselyn arviointi. 80

91 Seuraavissa kuvaajissa pystyviiva kuvaa saapumiserän kotiutumista. Kuva 62 Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen talven saapumiserällä, kun palvelusaika on 6 kuukautta? (Vastaajien määrä: 41) Kuva 63 Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 6 kuukautta? (Vastaajien määrä: 41) 81

92 Kuva 64 Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen talven saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? (Vastaajien määrä: 41) Kuva 65 Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? (Vastaajien määrä: 41) Kuinka voidaan varmistaa, että varusmiehet hyötyvät suunnitelmasta? Varusmiehen saama hyöty jatkosijoittumissuunnitelmasta voidaan vastaajien mukaan varmistaa keskittymällä suunnitelman tekoprosessiin. Suunnitelman laatimista on seurattava, jotta tiedetään, että suunnitelma on tehty huolella. 82

93 Tekemiseen on varattava aikaa ja ohjausta, joka kannattaa keskittää niihin, joilla asiat on huonoimmin. Neljä eri vastaajaa ehdotti suunnitelman hyödyllisyyden varmistamista ja seuraamista kyselyllä, joka olisi juuri ennen kotiutumista tai sen jälkeen. Kyselyllä saataisiin tietoa, kuinka suunnitellut asiat ovat toteutuneet tai ovat toteutumassa. Kaksi vastaajaa nosti esiin oppilaitoksille kohdistuvan tiedottamisen nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta. Myös seuraavia hyödyn varmistamisen tapoja ehdotettiin: Tekemällä siitä [jatkosijoittumissuunnitelmasta] selkeä itsepalvelumalli [Hyöty jatkosijoittumissuunnitelmasta voidaan varmistaa] Esimerkiksi osana Time Out projektia. Kertausharjoitusten yhteydessä olisi mielenkiintoista palata asiaan [jatkosijoittumissuunnitelman tuloksiin]. Toimenpide-ehdotus Pilotoidaan varusmiesten jatkosijoittumissuunnitelma. Selvitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön tahto olla mukana jatkosijoittumissuunnitelman tekemisessä. Selvitetään, onko kotiutumisraha tai muu vastaava etuus mahdollista yhdistää jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen. 8.4 Varusmiestoimikuntien tiedotusrooli Varusmiestoimikunta (VMTK) on lakisääteinen jokaisessa varuskunnassa. Varusmiestoimikunnat edustavat varusmiehiä ja toimivat tiiviissä yhteistyössä joukko-osastojen henkilökunnan kanssa. Sosiaalikuraattorien ja koulutuspäälliköiden mielestä varusmiestoimikunnilla on selkeästi tärkeä tiedotuksellinen rooli. Vastausten perusteella varusmiestoimikunnilla on käytettävissään seuraavia tiedotuskanavia: VMTK-sivut, ilmoitustaulut, oppitunnit, henkilökohtaiset keskustelut, jaettavat informaatiopaketit, perusyksiköissä pidettävät tietoiskut ja viikkotiedotteet. Tietoa välitetään perusyksiköihin myös yksikköedustajien kautta. Monessa varusmiestoimikunnassa on oma työ-, opinto- ja sosiaali-asiamies (TOS-asiamies). TOS-asiamiehen toiminta nähdään tärkeänä osana siinä, 83

94 kuinka varusmiestoimikuntia hyödynnetään tiedonjaossa jatko-opinnoista, työelämästä ja varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta. TOS-asiamiestä käytetään sosiaalikuraattorin apuna työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Opintoasiamies jakaa infoa ajankohtaisista opiskelumahdollisuuksista sekä antaa tarvittaessa tukea tai hankkii lisätietoa. - - Varusmiestoimikunnilla vaikuttaa olevan myös merkittävä rooli varuskunnissa järjestettävien erilaisten tapahtumien organisoinnissa. Tapahtumina mainittiin rekrytointitapahtumat, opintomessut, oppilaitosvierailut sekä vapaa-ajan tapahtumat, joihin pienissä varuskunnissa toiminta keskittyi. Eräs vastaaja toi esiin, että varusmiestoimikuntien toimijoita voitaisiin kouluttaa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta. Tällöin varusmiestoimikuntaa voisi hyödyntää muun muassa oppituntien pitämisessä. Joissakin varuskunnissa käytetään tällä hetkellä varusmiestoimikuntaa myös tiedon etsimiseen opiskelu- ja työmahdollisuuksista [Varusmiestoimikunnat] Osallistuvat keväisin yhteishakukoulutukseen, toimivat oppilaitosvierailujen isäntinä sotilaskodissa, jakavat oppilaitoksista tullutta esittelymateriaalia ja antavat puhelimen ja tietokoneen käyttöön työja opiskeluasioiden hoitamista varten. VMTK -toimijat ovat kokemattomia ohjaamaan vertaistaan esim. opintomahdollisuuksien esittelyssä/valinnassa tai työhakemuksen täyttämisessä. Käytännössäkään VMTK:sta en ole nähnyt juurikaan hyötyä tai apua ko. asiassa. 84

95 Varusmiesten osaamisen hyödyntäminen puolustusvoimissa ja varusmiespalveluksen kielteiset vaikutukset opintoihin 85

96 9 Varusmiesten osaamisen hyödyntäminen puolustusvoimissa ja varusmiespalveluksen kielteiset vaikutukset opintoihin 9.1 Varusmiesten aiemman osaamisen hyödyntäminen varusmiespalveluksessa Puolustusvoimat pitää tärkeänä, että varusmiesten osaamista hyödynnetään monipuolisesti. On sekä puolustusvoimien että varusmiesten etu, että siviilissä hankittua osaamista hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sodan ajan joukkojen kouluttaminen on varusmiespalveluksen päätehtävä, mutta myös sen toteuttamisessa voidaan käyttää ikäluokan osaamispotentiaalia. Esimerkiksi lääkintäalan ja kirkollisen alan toimijoita etsitään varusmiehistä, joilla on kokemusta saman aihepiirin asioiden hoitamisesta siviilissä. Samalla tavalla toimivat myös monet pääesikunnan, maasotakoulun, etc. erityistehtävistä, joihin erikseen haetaan ja joissa siviilissä hankittu kokemus sekä osaaminen toimivat merkittävinä valintakriteereinä. Usein se, että varusmiehen aikaisempaa osaamista hyödynnetään, auttaa varusmiestä kehittämään osaamistaan entistä pidemmälle, esimerkkinä tästä voisi olla urheilujoukot. Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyssä vastaajilta kysyttiin, miten puolustusvoimat hyödyntää varusmiesten ennen palvelusta hankkimaa osaamista. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että varusmiespalveluksessa huomioidaan osaamista, jonka varusmies on hankkinut ennen palvelusta. Vaikka varusmiehen aiempaa osaamista huomioidaankin, varsinaisesta osaamisen hyväksilukemisesta ei välttämättä voida kuitenkaan puhua. Tämä ajatus selviää seuraavasta vastauksesta. [Varusmiehen aiempi osaaminen huomioidaan] Koulutusvalinnoissa, ei kuitenkaan siten, että vapauttaisi osallistumasta osaan koulutussisällöstä. Kuva 66 Hyväksiluetaanko varusmiespalveluksen aikana osaamista, jonka varusmies on hankkinut ennen palvelustaan siviilissä? (Vastaajien määrä: 36) Yleisesti palveluksessa pyritään huomioimaan varusmiesten koulutustaustat ja antamaan heille sen perusteella sopivia tehtäviä koulutusvalintojen kautta. Vastaajien mielestä erityistehtävien täyttäminen on yksi tapa huomioida varusmiesten aiempaa osaamista. Alapuolella on lueteltuna osaamista, jota 86

97 vastauksien perusteella huomioidaan. Useimmin mainittiin kuljettajan taidot sekä lääketieteellinen osaaminen. Osaamista hyödynnetään seuraavilta aloilta: Lääketiede Eläinlääketiede Oikeustiede Tietotekniikka Viesti Urheilu Musiikkiala Osaamista hyödynnetään seuraavissa tehtävissä: Diakoni Pappi Keittäjä Asentaja Työkoneen käyttäjä Osaamista hyväksiluetaan seuraavilla todistuksilla: Ajokortit Räjäyttäjän lupakirja Veneenkuljettajan lupakirja Savusukelluskurssi Voimankäyttöoikeudet Lentokoulutus Varusmiesten aiemmin hankkimaa osaamista voitaisiin hyödyntää vastaajien mukaan paremmin, jos varusmiehiltä kerättäisiin laajempia esitietoja. Esitietoja voitaisiin kerätä erillisillä kyselyillä tai niiden kerääminen voitaisiin liittää kutsuntoihin. Varusmiesten osaamisen hyödyntämistä voitaisiin vastaajien mielestä kehittää parhaiten huomioimalla varusmiehen osaaminen koulutusvalinnoissa. Osa vastaajista näki varusmiehen aikaisemman osaamisen hyödyntämisen motivointikeinona. Toisaalta tälle esitettiin myös vastaväite, jonka mukaan varusmiehet haluaisivat palvelukseltaan myös vaihtelua eivätkä välttämättä halua tehdä samoja asioita kuin siviilissä. Vaikka aiemman osaamisen hyödyntäminen varusmiespalveluksessa olisikin kannattavaa, se ei välttämättä ole aina yksilön kannalta paras ratkaisu. Osaamisen tunnistaminen kutsuntojen yhteydessä helpottaa tulevan palveluspaikan valintaa. Tieto heidän [varusmiesten] koulutuksestaan kerätään esitietolomakkeella ennen palveluksen alkamista ja jaossa alokasyksiköihin nämä tiedot huomioidaan eli tätä kautta asia sitoutuu joukkotuotantoon. Kuitenkin valinnoissa pisteet vaikuttavat (ei siviilipuolen koulutus). 87

98 Kuuntelemalla koulutusvalinnoissa enemmän varusmiehen omaa mielipidettä. Tarjoamalla datanomeille heidän koulutustaan vastaavia tehtäviä varumiespalveluksessa, koska he lähtevät usein sivariin. Toimenpide-ehdotus Kerätään varusmiehiltä tarkempia esitietoja, jotta varusmiesten aiemmin siviilissä hankkimaa osaamista voidaan hyödyntää palveluksen aikana tarkemmin. Esitiedot voidaan kerätä sähköisesti, jotta niitä voidaan myös päivittää. 9.2 Varusmiespalveluksen kielteiset vaikutukset opiskeluun ja työelämään Varusmiespalvelus vaikuttaa väistämättä opintoihin jollakin tavalla, sillä voidaan katsoa, että noin puolet varusmiehistä on opiskelijoita palvelukseen astuessaan (Kiuru, Riipinen 2007, 14). Suomalainen asevelvollisuus raportissa (2010, 96) ehdotettiin, että selvitetään tutkimuksella keinoja vähentää varusmiespalveluksen kielteisiä vaikutuksia opiskeluun ja työuraan. Kyselyssä joukko-osastoille tehtiin aiheeseen liittyen suppeahko kartoitus sosiaalikuraattorien ja koulutuspäälliköiden mielipiteistä. On syytä huomioida, että varusmiespalveluksella on myös positiivisia vaikutuksia opintoihin ja työuraan mutta näihin ei keskitytty tässä kartoituksessa. Koulutuspäälliköt ja sosiaalikuraattorit mainitsivat varusmiespalveluksen kielteisimmäksi vaikutukseksi ajan, jonka varusmies on poissa joko opiskeluista tai työstä. Aikana, jolloin suoritetaan varusmiespalvelusta, ei yleensä voida opiskella eikä tehdä töitä. Varusmiespalveluksen suorittaminen voi siis siirtää opintojen aloittamista, vaikka opiskelupaikka olisikin jo vastaanotettu. Myös aika valmistumisen ja opiskelujen aloittamisen välinen aika pitenee, jos varusmiespalvelus suoritetaan opintojen aikana. Opinnot pitenevät tai pahimmillaan jopa keskeytyvät varusmiespalveluksen suorittamisen takia. Vastaajien mukaan valmistuminen voi siirtyä pisimmillään kahdella vuodella eteenpäin. Varusmiespalveluksesta voi syntyä myös tilapäinen opintojen etenemiseste, jos jokin kurssi on jäänyt palveluksen takia väliin ja sen uudelleen järjestämisaikataulu ei ole yhtenevä kotiutumisen kanssa. Yhtenä haittavaikutuksena nähtiin myös se, että osa opituista asioista saattaa unohtua, kun opinnoista tai työstä on taukoa. Toiseksi yleisin kielteinen vaikutus oli varusmiehille muodostuvat taloudelliset ongelmat. Varusmiespalveluksen aikana varusmiehen toimeentulo riippuu sotilasavustuksesta, joka ei välttämättä ole tarpeeksi 88

99 suuri. Varusmiehet eivät voi myöskään korjata taloudellista vajettaan tekemällä töitä. Muutama vastaaja mainitsi erikseen myös yksityisyrittäjien taloudelliset vaikeudet ja hankaluudet saada korvaavaa työvoimaa. Vastaajat epäilevät, että varusmiespalveluksen tulevan suorittamisen takia, nuorelta voi jäädä työpaikka saamatta. Kaksi vastaajaa toi myös esiin, etteivät työnantajat välttämättä vakinaistaisi työsuhdetta ennen kuin varusmiespalvelus on suoritettu, mikä on lainvastaista. Muita mainittuja kielteisiä vaikutuksia: Pääsykokeeseen on hankala osallistua kesken palveluksen. Opiskelua ei ole välttämättä mahdollista aloittaa kesken lukuvuoden. Kesällä kotiutuvien on vaikea saada kesätöitä vain loppukesäksi. Varusmiespalvelus vaikeuttaa työ- ja opiskelupaikan hakemista ja saamista. Jos opiskelu keskeytyy, varusmies joutuu jatkamaan opintojaan uusien ihmisten kanssa, mikä voi vaikeuttaa ryhmäytymistä ja millä on mahdollisesti vaikutuksia motivaatioon. Palveluksen aikana opiskelutekniikat voivat unohtua. - - Esimerkki. Saapumiserässä 1/11 alokas on saanut opiskelupaikan kevään 2010 yhteishaussa, ottanut paikan vastaan ja lykännnyt opintojen aloitusta vuodella perusteena varusmiespalvelus. Olisi siis ollut aivan mahdollista ja järkevää aloittaa opinnot syyslukukaudella 2010 ja opiskella syyslukukausi ja astua palvelukseen Kaveri on kuitenkin siinä uskossa että palvelusaika on tällä perusteella 180 vrk ja tulee palvelukseen tammikuussa. Palvelusajaksi määrätään 362 ja hän kotiutuu tammikuussa Hänellä on kaksi vaihtoehtoa. Koulutusohjelmasta riippuen hän aloittaa opinnot kevätlukukaudella 2012 tai syyslukukaudella 2012 Opiskelija joutuu siis siirtämään aiottua opintojensa aloitusajankohtaa ½- 1 vuodella Palveluksen suorittamisella on yleisesti ottaen selkeästi enemmän opiskeluun ja työuraan liittyviä positiivisia vaikutuksia; kuten päivärytmi, ihmisenä kasvaminen (toisten huomioon ottaminen, omat arvot jne.), motivaation lisääntyminen (tehdä työtä itselle tärkeiden asioiden eteen), sopeutuminen työelämässäkin vastassa olevaan esimies-alaissuhteeseen, ammattitaidon kehittyminen (esim. kuskit) jne. En näe asiassa kielteisiä vaikutuksia, palvelus perustuu lakiin, ja se on nykyisin pisimmilläänkin sellainen, ettei se sulje pois mitään mahdollisuuksia loppuelämän ajalta. 9.3 Kielteisten vaikutuksien ehkäisy Suurin kielteisiä vaikutuksia ehkäisevä tekijä on vastaajien mukaan tiedottaminen. Nuoria pitäisi kannustaa hakemaan opiskelupaikkaa ja kertoa heille, ettei hakemista kannata lykätä varusmiespalveluksen takia. Myös siitä 89

100 pitäisi levittää tietoa, että opiskelupaikan voi ottaa vastaan ja ilmoittautua suoraan poissaolevaksi tai vastaavaksi varusmiespalveluksen takia. Puolustusvoimat voisi välittää oppilaitoksille tietoa varusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittamisesta. Myös jokaiselle palvelukseen astuvalle voidaan antaa lyhyt tietopaketti. Puolustusvoimat voisi tehdä tiedottamisessa yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön, rehtorineuvostojen, opintoohjaajien, oppilaitosten ja työnantajien kanssa. Palvelusaikojen muuttaminen nähtiin yhtenä vaihtoehtona, jolla voitaisiin ehkäistä kielteisiä vaikutuksia opintoihin. Esiin tuli palveluksen alkamisajankohtien yhteensovittaminen lukukausien kanssa sekä palvelusaikojen lyhentäminen (neljään tai kahdeksaan kuukauteen). Se, että opiskelut voisi aloittaa myös lukuvuoden puolessa välissä, nähtiin helpottavan varusmiesten paluuta opiskeluihin. Kielteisiä vaikutuksia voidaan ehkäistä luomalla positiivista maanpuolustustahtoa sekä tuomalla esiin varusmiespalveluksen hyviä puolia ja vaikutuksia. Tulevia varusmiehiä kannattaisi myös tiedottaa etukäteen palvelustehtävien sisällöistä. Vastaajat totesivat, että varusmiehen omalla suunnittelulla voi estää monet varusmiespalveluksen haittavaikutukset. Eräs vastaaja ehdotti, että seuraavan suuren harjoituksen yhteydessä reserviläisiltä kysyttäisiin, miten palvelus on vaikuttanut. Kielteisiä vaikutuksia voitaisiin ehkäistä vastaajien mukaan myös: Parantamalla etäopiskelumahdollisuuksia, jotta varusmiehillä voisi olla todellinen mahdollisuus opiskella palveluksen aikana. Myöntämällä varusmiehille tiettymäärä aikaa pääsykokeisiin valmistautumiseen. Määrittelemällä varusmiespalveluksen suorittaneille tai sitä suorittamaan lähteville esimerkiksi työharjoittelutakuu. Laajentamalla Aikalisä-toiminta koskemaan kaikkia keskeyttäneitä jonkinlaisen kontaktin myötä. Kehittämällä varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista. Parantamalla varusmiesten mahdollisuuksia olla yhteydessä oppilaitoksiin ja työnantajiin varuskunnasta käsin. Sillä, että oppilaitokset ohjeistaisivat opiskelijoitaan opiskeluiden ja varusmiespalveluksen rytmittämisestä opiskeluiden aikana. Maksamalla kotiutuville varusmiehillä kotiutumisraha. Toimenpide-ehdotus Tiedotetaan varusmiehiä ja oppilaitoksia varusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittamisesta. 90

101 Muiden Asevelvollisuustyöryhmän toimenpidesuosituksen tarkastelu ja kyselyiden arviointi 91

102 10 Muiden Asevelvollisuustyöryhmän toimenpidesuositusten tarkastelu 10.1 Lakien ja käytänteiden tarkastelu varusmiespalveluksen vaikutuksista opiskeluihin Asevelvollisuustyöryhmä on esittänyt, että lainsäädäntö ja käytänteet tarkistetaan siten, ettei nuorelle tule varusmiespalveluksen suorittamisen takia ylimääräisiä taukoja opiskelussa. Osa oppilaitoksista vaatii opiskelupaikan vastaanottamista heti sen saamisen jälkeen tai opiskeluoikeuden menettää. Tämän takia osa varusmiehistä lykkää asepalveluksen suorittamista, jotta ei menettäisi opiskeluoikeuttaan. (Suomalainen asevelvollisuus 2010, 95) Oppilaitokset vaativat opiskelupaikan vastaanottamista välittömästi. Yhteishaun ja yhteisvalinnan kannalta on mahdoton ajatus, ettei opiskelupaikkaa vastaanotettaisi heti, kun se saadaan. Jotta opiskelupaikat voidaan täyttää mahdollisimman hyvin, täytyy ne vastaanottaa välittömästi. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittautua poissaolevaksi opiskelijaksi varusmiespalveluksen takia tai hakea aloitusajan siirtämistä. Yliopistolaissa on maininta siitä, että vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamista ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan. Ammattikorkeakoulujen, lukioiden tai ammatillisten oppilaitosten vastaavissa laeissa tai asetuksissa ei ole mainintaa siitä, ettei vapaaehtoista asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuutta lasketa opiskeluaikaan. Käytäntö on, että vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen kuluttaa yhden poissaolovuoden. Yliopistolaki / Opiskeluoikeus Opiskelijalla on oikeus suorittaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopiston tutkintosäännössä ja opetussuunnitelmassa määräämällä tavalla. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua 40 :n mukaista tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään yhtä vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. 92

103 Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissa olevaksi 39 :n mukaisesti. Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Ammattikorkeakoululaki / Opiskeluoikeus Opiskelijalla on oikeus suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot asianomaisen koulutusohjelman ja sen opetussuunnitelmien sekä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrättyjen perusteiden mukaisesti. ( /411) Kokopäiväopiskelijan on suoritettava 1 momentissa tarkoitetut opinnot viimeistään yhtä vuotta niiden laajuutta pitemmässä ajassa. Opiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Muun opiskelijan 1 momentissa tarkoitettujen opintojen enimmäisajan perusteista määrätään ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Vapaaehtoisen asepalveluksen sekä maanpuolustusvelvollisuuden suorittamiseen käytettävää aikaa ei pitäisi laskea tutkinnon suorittamisaikaan. Vastaavanlainen ilmaus kuin yliopistolaissa pitäisi sisällyttää myös vähintään ammattikorkeakoululakiin. Opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa, koska osa opiskelijoista on suorittanut vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuutensa ennen opiskelupaikan vastaanottamista ja osa suorittaa sen vasta opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen. Lisäksi tällä hetkellä opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa opiskelupaikkansa koulutusasteesta riippuen. Se, että yliopistolaista poistettaisiin maininta vapaaehtoisesta asepalveluksesta ja maanpuolustusvelvollisuudesta ei poista ongelmaa. Opiskelijat olisivat silti epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, koska osa opiskelijoista on suorittanut varusmiespalveluksen ennen opiskelupaikan vastaanottamista. 93

104 Pahimmillaan se, että vapaaehtoisen asepalveluksen sekä maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen lasketaan tutkintoaikaan voi aiheuttaa opiskelupaikan hylkäämisen. Koulutuslakien välisistä eroista on käyty keskustelu Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriöstä annettiin seuraavat perustelut lakien välisille eroille: Ammattikorkeakoululain (351/2003) perusteluista (HE 206/2002 vp) löytyy seuraava teksti: (http://www.edilex.fi/virallistieto/he/ / tarkastettu ) Opiskelijaksi ilmoittautuminen. Opiskeluoikeus. Opiskeluoikeuden menettäminen. Ammattikorkeakouluopinnoista annettuun lakiin lisättiin vuonna 2001 uudet 15 a, 15 b ja 15 c (583/2001) opiskelijaksi ilmoittautumisesta, opiskeluoikeudesta ja opiskeluoikeuden menettämisestä. Mainitut säännökset ehdotetaan siirrettäviksi sellaisinaan ehdotettuun ammattikorkeakoululakiin. Mainitun lainmuutoksen (583/2001) perusteluista (HE 49/2001 vp) kohdasta Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset löytyy seuraava teksti: (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?{key}=he+49/2001 tarkastettu ) Ammattikorkeakouluilla on ammattikorkeakouluopinnoista annetun asetuksen mukaan ollut mahdollisuus erityisestä syystä myöntää lisäaikaa opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa. Tätä mahdollisuutta ammattikorkeakoulut ovat käyttäneet eri tavoin. Erityisenä syynä on joissakin ammattikorkeakouluissa pidetty esimerkiksi poissaoloa äitiysloman tai asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi, jota taas toisissa ammattikorkeakouluissa ei ole luettu lainkaan opiskeluaikaan. Tämä on saattanut eri ammattikorkeakoulujen opiskelijat keskenään eri asemaan. Lähtökohtana tulee edelleen olla, ettei poissaoloa esimerkiksi äitiysloman tai asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi lasketa opintojen enimmäisaikaan. Kun tällaisten niin sanottujen pätevien syiden luetteleminen tyhjentävästi on mahdotonta, ehdotetaan, että opiskelija voisi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan sen lyhentämättä säädettyä opiskeluaikaa. Ehdotuksen mukaan ammattikorkeakoululla olisi edelleen mahdollisuus erityisestä syystä myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. 94

105 Sivistysvaliokunta on lausunut yliopistolainmuutoksen yhteydessä seuraavaa: (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_5_2009_p.shtml tarkastettu ) 41(38). Opiskeluoikeus. Perustuslain 127 :ssä säädetään maanpuolustusvelvollisuudesta. Siviilipalveluksesta annetulla lailla (1446/2007) mahdollistetaan perustuslain pykälässä mainittu vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen. Hallituksen esityksen 41 :ssä käytetty termi asevelvollisuuden suorittamisesta ei määritelmällisesti sisällä siviilipalveluksen suorittamista. Tämän johdosta valiokunta esittää 3 momentin ensimmäisen virkkeen sanan asevelvollisuuden vaihtamista sanaan maanpuolustusvelvollisuuden. Toimenpide-ehdotus Tutkitaan mahdollisuutta tehdä viranomaisaloite tai vastaava Opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuslakien muuttamisesta. Vaihtoehtona on myös ottaa asia esiin ministerien välisissä neuvotteluissa tai lakien tarkastuskierroksilla Korkeakoulujen pääsykokeiden ajankohdan vaikutukset Suomalainen asevelvollisuus raportissa pohdittiin korkeakoulujen pääsykokeiden ajankohtia sekä niiden ja varusmiespalveluksen mahdollista yhteensovittamista. Pääsykokeet ovat kesäkuussa, jolloin varusmiehillä on loppusotaharjoitukset. Osallistuminen pääsykokeisiin vaikeuttaa varusmiespalveluksen opetustavoitteiden saavuttamista. Pääsykokeiden myöhäisen ajankohdan takia suomalaiset oppilaitokset menettävät hyviä opiskelijoita muille eurooppalaisille oppilaitoksille. (Suomalainen asevelvollisuus 2010, 95) Pääsykokeista määrääminen kuuluu vahvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen autonomian piiriin, joten Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi asettaa suoranaisia muutoksia nykyiseen järjestelmään. Korkeakouluilla on taas paineita järjestää pääsykokeet nykyisenä ajankohtana, koska hakukohteita on paljon eikä sen takia pääsykokeita voida järjestää vain suppeana ajankohtana. Pääsykokeiden ajankohtaan vaikuttavat yhteishaun päättyminen ja valintatulosten ilmoittamispäivä. Kun yhteishaun hakuaika päättyy, on oppilaitoksilla oltava aikaa kutsua ennakkovalinnan läpäisevät hakijat valintakokeisiin, minkä takia pääsykokeet eivät voi olla välittömästi hakuajan päättyessä. Myös pääsykokeiden jälkeen ennen valintatulosten ilmoittamista on varattava aikaa, jotta kokeet voidaan tarkastaa. Reunaehdoista johtuen pääsykokeet osuvat nykyiselle ajankohdalle. 95

106 Opetus- ja kulttuuriministeriö on kuitenkin ehdottanut suoravalintojen lisäämistä korkea-asteella, mikä tarkoittaisi sitä, että harvempi opiskelija osallistuisi pääsykokeisiin. Suoravalinnan lisääminen tuo siis välillisesti apua pääsykokeiden ajankohdan tuomaan ongelmaan. Hakuaikatauluja on yhtenäistetty ja nykyään koko korkea-asteen haut tapahtuvat samaan aikaan. Vuonna 2013 on tarkoitus siirtyä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiseen sähköiseen hakujärjestelmään, mikä luo edellytyksiä sille, että haut ovat yhtenäisempiä ja myös pääsykokeet voisivat olla tiiviimmin. Laaksosen tutkimuksessa (2004, 30) kysyttiin, "vaikuttiko kotiuttamisen ajankohta opiskeluasi tai opintoihin hakeutumistasi hankaloittavasti?" Keskimäärin 70 % vastaajista ei kokenut kotiuttamisen ajankohdan vaikuttavan opintoihin hakeutumista eikä opiskelua. Tammikuussa palvelukseen saapuvat sekä tammikuussa kotiutuvat kokivat negatiivisimmin kotiuttamisajan vaikutukset opintoihin (Laaksonen 2004, 31). Syynä tähän saattaa olla juuri pääsykokeiden ajankohta tai koulujen lukuvuosirytmi. Kuva 67 Vaikuttiko kotiuttamisen ajankohta opiskeluasi tai opintoihin hakeutumistasi hankaloittavasti? (%). (Lähde: Laaksonen 2004, 30) 96

107 11 Kyselyiden arviointi 11.1 Oppilaitoskyselyn arviointi Osa vastaajista koki kyselyyn vastaamisen vaikeaksi, koska erityisesti ammatillisen toisen asteen oppilaitoksien opiskelijoista moni ei ole käynyt varusmiespalvelusta. Oli jopa sellaisia oppilaitoksia, joissa kukaan ei ollut vielä suorittanut varusmiespalvelusta. Opiskelijoiden keski-ikä olisi siis kannattanut selvittää kyselyn taustatiedoissa. Vastaamista hankaloitti myös oppilaitosten laajuus. Vastaajilla ei aina ollut ajantasaista tietoa siitä, miten asiat hoidetaan koko oppilaitoksessa, joka saattaa olla hajautettuna usealle paikkakunnalle. Vastaajien mielestä sama kysymyspohja ei soveltunut kaikille koulutusasteille. Eroja tuli etenkin yliopistojen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen välillä. Kysymyksien yhteyteen kaivattiin myös tilaa, jossa omia vastauksiaan olisi voinut selittää. Tämä saattaa liittyä kysymyksien suureen yksityiskohtaisuuteen, minkä useampi vastaaja mainitsi. Se, että aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on kuitenkin suhteellisen uusia asia, on saattanut vaikuttaa joissakin tapauksissa vastauksiin lähinnä tiedon puutteen näkökulmasta. Kysymyksien yhteyteen toivottiin selittäviä osia, joissa olisi voitu selittää myös armeijaa liittyviä termejä. Useammassa oppilaitoksessa ohjeistusta osaamisen tunnistamiseen ollaan vasta laatimassa Koulutuspäällikkö- ja kuraattorikyselyn arviointi Kysymyksen 43 virhemarginaali Kyselyä tehdessä jäi valitettavasti virhe kysymykseen 43. Kahdelle ensimmäiselle vastaajalle kysymys oli muodossa: 43) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen talven saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? Toiselta vastaajista saatiin palautetta, että kysymyksessä oli virhe. Kysymyksen olisi pitänyt kysyä parhainta mahdollista ajankohtaa jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserän osalta, kun palvelusaika on 9 kuukautta. Kysymys muutettiin palautteen jälkeen ja loput vastaajista vastasivat kysymykseen 43, joka oli seuraavassa muodossa: 43) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? 97

108 On mahdollista, että myös kolmannelle vastaajalle kysymys näkyi virheellisenä, koska virheen korjaamisen aikana yksi vastaaja täytti kyselyä. Kysymyksen 43 arvioinnissa on siis mahdollisesti virhemarginaali jokaisen kuukauden kohdalla kolme. 98

109 Yhteenveto ja toimenpideehdotukset 99

110 12 Yhteenveto Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen Varusmiespalvelus vaikuttaa varusmiesten opintoihin ja työhön. Vaikutukset saattavat joissain tapauksissa olla subjektiivisia mutta moni asia vaikuttaa kaikkiin varusmiehiin. Kaikki varusmiehet koulutetaan omaan poikkeusolojen tehtäväänsä ja he saavat useita tunteja opetusta, valmennusta sekä ohjausta. Sodan ajan joukko tuotetaan varusmiespalveluksessa ja koulutus saatetaan niin pitkälle, että joukon kykyihin voidaan luottaa. Opitut taidot ja valmiudet eivät koske kuitenkaan pelkästään sodan ajan tehtävää vaan osaa niistä voi hyödyntää myös myöhemmin. Korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa suhtaudutaan positiivisesti varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen. Oppilaitokset kokevat, että suurin hyöty varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta on opiskelijoiden motivaation kasvaminen. Tätä mieltä oli 82,7 % vastaajista. Toiseksi suurimmaksi hyödyksi vastaajista 63,4 % arvioi opiskeluajan lyhenemisen. Varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta tunnustetaan useimmin kaikilla koulutusasteilla varusmiesjohtajakoulutuksen aikana tapahtunutta oppimista. Ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tunnustetaan myös muuta varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista. Kuljettajan pätevyys, lääkintätaitoja sekä metalli-, kone- ja elektroniikka-alan taitoja on tunnustettu usein. Lisäksi oppilaitokset pitivät mahdollisena, että monia muita erilaisia varusmiespalveluksen aikana saatavia taitoja voisi hyväksilukea. Osaamisen tunnustaminen tapahtuu melkein aina opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat eivät siis hyödynnä osaamisen tunnustamista keinona saada rästiin jääneitä opintopisteitä juuri ennen valmistumista, jotta valmistuminen tapahtuisi nopeasti. Juuri varusmiespalveluksensa päättäneitä kannattaisi tiedottaa mahdollisuudesta hakea osaamisensa tunnustamista, ettei se unohdu opintojen taas alkaessa. Oppilaitokset jakavat opiskelijoilleen tietoa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta useimmin henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä ja opinto-oppaissa. Joukko-osastojen ohjeistus ei tässä tilanteessa täydennä oppilaitosten tiedotusta, koska joukko-osastoissa ei pääsääntöisesti ohjeisteta varusmiehiä hyödyntämään henkilökohtaista opintosuunnitelmaa osaamisen tunnustamisen prosessissa. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelija joutuu tuomaan oman osaamisensa itse esiin, kun taas toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijalta usein kysytään hänen aikaisemmasta osaamisesta. Oppilaitosten edustajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että työmäärä, jonka opiskelija joutuu tekemään saadakseen osaamisensa tunnustettua, on kohtuullisen pieni. 100

111 Koulutusasteesta riippumatta oppilaitoksissa toivotaan, että aiemmin hankittu osaaminen todennetaan todistuksen avulla. Joukko-osastoissa kerrotaankin varusmiehille, kuinka palvelustodistusta voidaan käyttää osaamisen tunnustamisen apuna. Palvelustodistuksen kehittäminen siihen suuntaan, että se kuvaisi entistä tarkemmin varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista, helpottaisi oppilaitosten työtä. Oppilaitoksien näkökulmasta nimittäin suurin ongelma varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa vaikuttaa olevan tiedon puute. Oppilaitoksista vastanneista 53 % oli sitä mieltä, että heidän oppilaitoksensa ei ole saanut riittävästi tietoa nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta. Parhaiten varusmiespalveluksen sisällöstä tiedetään ammattikorkeakouluissa ja huonoiten ammatillisissa oppilaitoksissa. Varusmiesjohtajakoulutuksesta sen sijaan vaikuttaisi olevan hyvin tietoa eri oppilaitoksissa, koska sen kautta kertynyttä osaamista hyväksiluetaan eniten. Varusmiesten tiedoissa osaamisensa tunnustamisesta on myös parannettavaa, sillä osaamisen tunnistamista haetaan harvoin. Oppilaitosten edustajien mielestä opiskelijat tietävät kuitenkin hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Suurimmassa osassa oppilaitoksia määritetty yhteiset ohjeet, kuinka osaamisen tunnustamisen prosessi toimii. Yliopistoissa on määritetty yhteisiä ohjeita harvimmin. Vastaajien mukaan oppilaitosten sisällä on suhteellisen vähän erilaisia käytäntöjä hyväksilukea varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista ja hyväksilukemisen perusteet ovat yhtäläisiä koko oppilaitoksessa. Oppilaitosten välillä sen sijaan on eroja varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisessa. Osassa oppilaitoksista varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan lähes riippumatta siitä, mitä varusmies on tehnyt palveluksensa aikana. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijalle myönnettiin usein 10 opintopistettä, kun varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustettiin. Perusteena toimi se, että varusmiespalvelus oli suoritettu. Toisissa tapauksissa tapahtuu juuri päinvastoin ja osaamisen tunnustaminen suhteutetaan opittuun. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista voidaan siis kehittää kahteen suuntaan. Osaamiselle voidaan luoda kaikille yhteiset kuvaukset, jolloin jokainen varusmies saisi koulutuksestaan riippumatta samanlaisen hyödyn. Periaatteessa varusmiespalvelus voidaan esittää myös esimerkiksi työkokemuksena, jonka perusteella kaikille voitaisiin hyväksilukea palveluksen mittainen työkokemus. Hyväksiluku voi tässä tapauksessa olla pelkästään yleisluontoista eikä voi vastata varusmiehen todelliseen osaamiseen. Toisaalta, jos hyväksilukemisen perusteet ovat kaikille varusmiespalveluksen käyneille samat, voi olla helppoa tehdä yhteiset suositukset, kuinka hyväksilukeminen tapahtuu. Toinen vaihtoehto on keskittyä siihen, minkälaisen koulutuksen varusmies on saanut ja hyväksilukea hänen osaamisensa aselaji- ja toimialakohtaisesti. Esimerkiksi sotilaspoliisin koulutuksen saanut henkilö voisi saada 101

112 tunnustetuksi juuri hänelle opetettuja asioita vaikkapa turvallisuusalalla. Jos hyväksilukeminen tapahtuu esimerkiksi aselajikohtaisesti ja pelkästään saadun koulutuksen perusteella, on varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen vaihtoehdot monipuolisempia ja osaaminen voidaan tunnustaa tarkemmin. Varusmiesten työura- ja opinto-ohjaus Joukko-osastoissa annettava opinto- ja työura ohjaus on riittävää ja sen järjestämiseksi on vastaajien mukaan tarpeeksi resursseja. Resursseja ei välttämättä aina riitä kuitenkaan henkilökohtaiselle ohjaamiselle. Ohjausta annetaankin yleensä sosiaalikuraattorien pitämillä oppitunneilla. Työura- ja opinto-ohjausta voidaan kehittää yhtenäistämällä joukko-osastojen antamaa ohjeistusta, mikä voi tapahtua jakamalla valtakunnallista materiaalia, jonka pohjalta ohjaus annetaan. Puolustusvoimat voi myös kehittää keinoja, joilla syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä voitaisiin auttaa paremmin ja heidän ongelmansa huomattaisiin nopeammin. Se, että jokainen varusmies tekisi itsellensä jatkosijoittumissuunitelman, voi myös vähentää reserviin siirtymisen yhteydessä kohdattavia ongelmia. Jatkotutkimukset Jatkotutkimuksia voisi tehdä esimerkiksi siitä, miten varusmies näkee palveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen. Mistä johtuu, että niin harva hakee aiemmin hankitun osaamisensa tunnustamista? Lisäksi selvittämättä on jäänyt, miten elinkeinoelämä hyödyntää varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista. Usein todetaan, että elinkeinoelämässä arvostetaan varusmiespalveluksen suorittaneita mutta on epäselvää, miten se näkyy. 102

113 13 Toimenpide-ehdotukset Tavoite: Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen on vaivatonta. Toimenpide-ehdotus Laaditaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen normi. Kuvataan varusmiespalvelukseen sisältyvät opintokokonaisuudet keskitetysti ja alakohtaisesti, minkä jälkeen jaetaan tieto oppilaitoksille. Kehitetään edelleen uudistettua palvelustodistusta ja lisätään sen liitteeksi tarkat osaamiskuvaukset varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta. Luodaan palvelustodistuksen liitteen malli, johon voidaan lisätä varusmiehen tarkka osaamiskuvaus. Sivu Pohditaan, voidaanko osaamiskuvaukset julkistaa Määritetään varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen, jonka Maanpuolustuskorkeakoulu sekä puolustushaara-, toimiala- ja aselajikoulut voivat validioida. Annetaan suositukset siitä, milloin varusmiespalveluksen aikana hankittu osaamisen osaaminen vanhentuu. Suosituksessa huomioidaan myös kertausharjoituksissa tapahtuva tietojen päivittäminen ja kertaaminen. Päivitetyn osaamisen todentamiseksi annetaan tarvittaessa erillistodistus Kartoitetaan yhteistyökumppanit, joiden kanssa varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan kehittää. Tutkitaan mahdollisuus muodostaa yhteistyökumppaneiden kanssa yhteiset käytännöt varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta eri koulutusasteille

114 Tavoite: Varusmiehet tietävät osaamisen tunnustamisen mahdollisuuksista ja heitä kannustetaan hakemaan osaamisensa tunnustamista. Toimenpide-ehdotus Lähetetään aluetoimistojen kautta jokaisen kotiutumiserän kotiutuneille varusmiehille tietoa siitä, miten osaamisen tunnustaminen toimii (kirje, sähköposti, tms.). Luodaan varusmiehille tiivis tietopaketti, jossa kerrotaan, kuinka varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voi hakea tunnustettavaksi eri oppilaitoksissa. Sivu Lisätään puolustusvoimien www-sivuille varusmieskoulutuksen keskeisimmät opetustavoitteet. Toteutetaan opiskelijoille kohdennettu julistekampanja varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisesta. Kerrotaan varusmiespalveluksen loppuvaiheessa varusmiehelle ne asiat, jotka hän oppinut, mikä helpottaa varusmiehen oman osaamisen jäsentämistä ja siten myös hyväksilukemisen hakemista. Ohjeistetaan joukko-osastojen henkilökuntaa (sosiaalikuraattorit, kouluttajat) varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta. Luodaan joukko-osastojen sosiaalikuraattoreille opetuspaketti varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Tavoite: 16. Oppilaitokset tietävät nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta. Toimenpide-ehdotus Luodaan oppilaitoksille tietopaketti nykyaikaisesta varusmiespalveluksesta ja sen aikana hankitun osaamisen tunnistamisesta. Sivu Tarjotaan oppilaitosten edustajille mahdollisuus tutustua varusmiespalvelukseen joukko-osastoissa esimerkiksi seminaaripäivän muodossa. Otetaan yhteyttä oppilaitoksiin, joissa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista ei tapahdu. Kannustetaan oppilaitoksia kertomaan julkisilla www-sivuillaan, miten varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista voi hyväksilukea Lisätään työelämän ja oppilaitoksien näkyvyyttä joukko-osastoissa

115 Tavoite: Ohjaus on toimivaa ja ennakoivaa Toimenpide-ehdotus Sivu 21. Pilotoidaan varusmiesten jatkosijoittumissuunnitelma Selvitetään Opetus- ja kulttuuriministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Työ- ja elinkeinoministeriön tahto olla mukana jatkosijoittumissuunnitelman tekemisessä. Selvitetään, onko kotiutumisraha tai muu vastaava etuus mahdollista yhdistää jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen. Julkaistaan Ruotuväen yhteydessä kotiuttamisliite, jossa kerrotaan kotiutumiseen liittyvistä asioista. Pohditaan mahdollisuutta lisätä alokaskyselyyn osio, jossa selvitetään varusmiehen riskejä syrjäytyä ja mahdollista tarvetta olla esimerkiksi yhteydessä sosiaalikuraattoriin. Pohditaan mahdollisuutta ottaa kutsuntakokeilussa käyttöön tietokoneet, joilla jokainen kutsuntoihin osallistuva täyttäisi syrjäytymisriski-kyselyn Tavoite: Varusmiespalvelus ja opinnot ovat yhteensopivia. Toimenpide-ehdotus Tutkitaan mahdollisuutta tehdä viranomaisaloite tai vastaava Opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutuslakien muuttamisesta. Vaihtoehtona on myös ottaa asia esiin ministerien välisissä neuvotteluissa tai lakien tarkastuskierroksilla. Tiedotetaan varusmiehiä ja oppilaitoksia varusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittamisesta. Sivu

116 14 Lähteet Euroopan yhteisöjen komissio Komission tiedonanto: Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen. KOM(2001) T (Tarkastettu ) Kiuru, Pertti. Riipinen, Toni Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi kansantalouden näkökulmasta. Osa Puolustusministeriön arviointikokonaisuutta: Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia, 2007 Korkeakoulusanasto (Tarkastettu ) Jäntti, Jonna Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 43. ISBN ISBN (PDF) ISSN Laaksonen, Elina Varusmiehestä opiskelijaksi; Selvitys varusmiespalveluksen vaikutuksista korkeakouluopintojen aloittamiseen ja jatkamiseen. Opetusministeriön julkaisuja 2004:28. Lait ja asetukset. Lehtinen, Viivi Kandidaatin tutkielma: Väliajalla asepalveluksesta Varusmiesten kokemuksia varusmiespalveluksen keskeytymisestä ja siihen palaamisesta Kaartin Jääkärirykmentissä. Turun yliopiston Sosiaalitieteiden laitos. Myrskylä, Pekka Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011. Määttä, Jukka Asepalvelus nuorten naisten ja miesten opinto- ja työuralla. Jyväskylän yliopisto. Nyyssölä, Kari Koulun ulkopuolella opitun tunnustaminen. OPETUSHALLITUS Moniste 13/2002. OKM Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:

117 OKM Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. OKM Korkeakoulujen aikuiskoulutuksen nykytila ja kehittämiskohteet. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:38. OKM. 2009a. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. OKM. 2009b. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-työryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti); Opetusministeriön työryhmämuistioita 2009:11. OKM Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen työryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:11. Opetushallitus tutkinnot/opintojen_rakenne (Tarkistettu ) Pajarre, Eila & Lukkari, Heli & Lahtinen, Piia Poissaolojen ja opintojen suoritusjärjestyksen vaikutusopintojen etenemiseen Tampereen teknillisellä yliopistolla; Tampereen teknillinen yliopisto. Penttilä, Johanna Joku liitäntälogiikka täytyy olla, ettei aina mennä ja putsata pöytää AHOT korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 36/2011. ISBN ISSN Puolustusministeriö Suomalainen asevelvollisuus. Asevelvollisuustyöryhmän raportti. Pärssinen, Mialeena Muistio: Opiskelujen viivästyminen varusmiespalveluksen takia. Pääesikunnan koulutusosasto. Pärssinen, Mialeena Kehittyvä varusmieskoulutus. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, julkaisusarja A / 3 / Toimittanut Nissinen Vesa. Saaranen-Kauppinen Anita & Puusniekka Anna KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. (http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/l7_3_4.html) (http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/l7_3_3.html) (Tarkistettu ) Siviilipalveluskeskus, Perustietoa siviilipalveluksesta. (Tarkastettu ) 107

118 Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Oppimisesta osaamiseen: Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyssä käytetyt lähteet Koulutuspäälliköille ja sosiaalikuraattoreille suunnatun kyselyn kysymyksien 13 ja 14 vastausvaihtoehtojen lähteenä on käytetty soveltaen Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin 2007:4 sivuja Oppilaitoskyselyssä käytetyt lähteet Vastaajien taustatietoina kysyttiin oppilaitoksen koulutusalaa. Vastausvaihtoehdot (9 koulutusalaa) on muodostettu soveltaen Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämästä ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen koulutusalaluokituksesta. Vastausvaihtoehtoihin päädyttiin, koska tulosten analysoinnin kannalta oli mielekästä käyttää yhtenäistä koulutusalaluokitusta kaikille koulutusasteille, vaikka yliopistoilla on oma koulutusalaluokituksensa. Kysymyksien 15, 16 ja 17 vastausvaihtoehtojen lähteenä on taas käytetty soveltaen Opetus- ja kulttuuriministeriön raportin 2007:4 sivuja Kysymyksen 40 vastausvaihtoehtoja muodostaessa hyödynnettiin Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston listausta korkeakoulujen saamista höydyistä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta (2009, 10). Kysymyslomakkeen kysymyksen 18 vastausvaihtoehdot muutettiin vastaamaan Penttilän kyselyn (2011, 151) vastausvaihtoehtoja, jotta oli mahdollista saada vertailtavissa olevaa tietoa. Kysymyksien 30, 32 ja 34 vastausvaihtoehtoja muodostettaessa on hyödynnetty Suomalainen asevelvollisuus raportin (2010, 88) luokittelua taidoista ja osaamisesta, joita varusmies voi saada palveluksensa aikana. 108

119 15 Liitteet Liite 1: Raportin kirjoittamisen aikana tavatut henkilöt Anita Lehikoinen, Johtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö Birgitta Vuorinen, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtteri Aine, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto Ari Mattila, edunvalvonta-asiamies, Suomen Lukiolaisten Liitto Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Daniel Lukács, varusmiestoimikuntien pääsihteeri Jarmo Österlund, sosiaalikuraattori, Kaartin jääkärirykmentti Viivi Lehtinen, sosiaalikuraattori, Kaartin jääkärirykmentti Johanna Penttilä, tutkija, Otus rs Aleksis Nokso-Koivisto, toiminnanjohtaja, Otus rs Jussi Mäkinen, puheenjohtaja, Varusmiesliitto 109

120 Liite 2: Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen yleinen prosessikaavio korkeakouluissa Opiskelijalla on aiemmin hankittua osaamista, jonka hän haluaa tunnustettavan. Opiskelija tekee hakemuksen hyväksiluettavista opinnoista. Hakemus toimitetaan käsiteltäväksi. Opiskelijalta pyydetään tarvittaessa lisänäyttöjä osaamisesta. Opiskelija saa päätöksen. Opiskelija hyväksyy päätöksen. Opiskelija ei hyväksy päätöstä ja hakee kirjallisesti oikaisua päätökseen 14 päivän kuluessa. Hakemus käsitellään 14 päivän kuluessa. Hakemus hyväksytään ja alkuperäistä päätöstä muutetaan. Hakemusta ei hyväksytä. Opiskelija ei ole tyytyväinen uuten päätökseen ja opiskelija valittaa hallintoelimelle 14 päivän kuluessa. Hallintoelin käsittelee opiskelijan valituksen ja antaa päätöksen tiedoksi opiskelijalle. Kuva 68 Hyväksilukemisen prosessi opiskelijan näkökulmasta. Kuvaajan muodostamisessa on käytetty apuna OKM 2007:4 (61) prosessikuvausta. 110

121 Liite 3: Esimerkkejä varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta Tämä liitteen esimerkit varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisesta on kerätty oppilaitoskyselyn vastaajilta. Tiedot on kerätty keväällä 2011 ja ne kuvaavat toimintaa, miten on menetelty aikaisemmin. Koska päätökset osaamisen tunnustamisesta tehdään oppilaitoksessa tapauskohtaisesti, osaamisen tunnustaminen liitteen esimerkkien mukaisesti ei ole varmaa. Esimerkkejä ei voida yleistää eivätkä ne kata kaikkia oppilaitoksia tai koulutusaloja. Jos liitteessä oleviin tietoihin on tarkennuksia tai liitteessä on vääriä tietoja, pyydetään ottamaan yhteyttä Pääesikunnan henkilöstöosaston koulutussektoriin, jotta tiedot voidaan päivittää. Oppilaitos Oppilaitoksen osa Mitä hyväksiluetaan? Miten? Op Itä-Suomen yliopisto Kauppatiede ja johtamisopinnot RUK / AUK Itä-Suomen yliopisto Lääketieteellinen ala Lääkintä-RUK Korvataan johtamisopintoja tai sisällytetään 6 Valinnaisista opinnoista 5 Itä-Suomen yliopisto Teologinen tiedekunta Varusmiespappi- ja diakonikurssit 1 ja 2 Sisällyttämällä käytännön harjoituksiin tai vapaavalintaisiin opintoihin 3 Lappeenrannan teknillinen yliopisto RUK / AUK Valinnaisista opinnoista 6 Oulun yliopisto Lääketieteellinen ala Lääketieteen opintoja sekä johtamisopintoja Oulun yliopisto Kasvatustieteellinen, teknologiapainotteinen luokanopettajakoulu Lisäpisteitä hakuvaiheessa Sibelius-Akatemia Puhallinorkesterin johto Kapellimestarin työkokemus Åbo akademi Liikunta, voimistelukurssi 111

122 Oppilaitos Oppilaitoksen osa Mitä hyväksiluetaan? Miten? Op Diakonia ammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Viittomakielen tulkin koulutusohjelma Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä Lisäpisteitä hakuvaiheessa RUK / AUK Valinnaisista opinnoista 6 Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Puutarhatalouden ja maisema-suunnittelun koulutusohjelma RUK / AUK Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä Korvataan johtamisopintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulu RUK / AUK 3-8 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Metropolia Metropolia Sairaanhoitajan tutkinto Sairaanhoitajan tutkinto RUK / AUK Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä RUK AUK Valinnaisista opinnoista 7 Johtaminen ja moniammatillinen yhteistyö 3 Valinnaisista opinnoista 3 Metropolia RUK 6 Metropolia AUK 3 Oulunseudun ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Journalismin osaaminen Johtajakoulutus Valinnaisista opinnoista Satakunnan ammattikorkeakoulu RUK / AUK 7 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu RUK / AUK Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä RUK / AUK Johtajakoulutus Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä Korvaamalla tai valinnaisista opinnoista 3-8 Valinnaisista opinnoista 6 Korvataan johtamisopintoja 112

123 Oppilaitos Mitä hyväksiluetaan? Miten? ov Ammattiopisto Lappia Etelä-Savon ammattiopisto Forssan ammatti-instituutti Jyväskylän kotitalousoppilaitos Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Keskuspuiston ammattiopisto Koulutuskeskus Salpaus Kouvolan seudun ammattiopisto Lapin ammattiopisto Oulun palvelualan opisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä Liikunta ja terveystieto Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä 113 Liikunnan opintoihin tai valinnaisiin opintoihin 10 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 10 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 10 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 10 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 4-8 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 10 Hakuvaiheessa Pohjois-Karjalan ammattiopisto työkokemuspisteitä Porvoon ammattiopisto Liikunta Valinnaisista opinnoista Porvoon ammattiopisto Porvoon terveydenhuoltooppilaitos Raahen Porvari- ja Kauppakoulu Raision kauppaopisto Ravintolakoulu Perho Savon ammatti- ja aikuisopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Turun ammattiopisto Uudenkaupungin ammattiopisto Novida Ylä-Savon ammattiopisto Hakuvaiheessa työkokemuspisteitä Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 10 Kirjurikoulutus Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 2, 4 Keittiötyöskentely Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 2 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Valinnaisista opinnoista 10 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 1-2 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 3-6 Varusmiespalveluksen yleinen suorittaminen 10

124 Liite 4: Kysymyslomake oppilaitoskyselyyn Taustatiedot 1) Valitse koulutusaste Yliopisto Ammattikorkeakoulu Ammatillinen oppilaitos 2) Yliopistonne nimi 3) Ammattikorkeakoulunne nimi 4) Oppilaitoksenne nimi 5) Valitse oppilaitoksenne sijainti Ahvenanmaa Etelä Karjala Etelä Pohjanmaa Etelä Savo Kainuu Kanta Häme Keski Pohjanmaa Keski Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Karjala Pohjois Pohjanmaa Pohjois Savo Päijät Häme Satakunta Uusimaa Varsinais Suomi 6) Koulutusala (Voit valita useamman vaihtoehdon.) Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuri ja taideala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Matkailu, ravitsemis ja talousala Sotilas ja suojeluala Muu, mikä? 7) Opiskelijamääränne 114

125 Yhteensä Miesopiskelijoiden määrä Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneiden naisopiskelijoiden määrä, jos se on tilastoitu 8) Mikä on asemanne organisaatiossa? 9) Vastaatteko kysymyksiin koko oppilaitoksenne vai oppilaitoksen osan näkökulmasta (esimerkiksi yksittäinen tiedekunta, koulutusala)? Koko oppilaitoksen näkökulmasta Oppilaitoksen osan näkökulmasta, minkä? AHOT prosessi 10) Kuka tekee päätökset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) rehtori opettajaneuvosto vastuuopettaja dekaani tai vastaava hallintopäällikkö tiedekuntasihteeri tai vastaava koulutusalajohtaja opintoasiainpäällikkö amanuenssi kuraattori opinto-ohjaaja muu, kuka? 11) Onko oppilaitoksessanne määritetty yhteiset ohjeet, kuinka aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on toteutettava? Kyllä Ei 12) Jos vastasit edelliseen kysymykseen KYLLÄ: Kuvaile, minkälaiset ohjeet oppilaitoksessanne on? Miten ohjeet on annettu? Mitä ohjeet sisältävät? Kuka ne on laatinut? Mille organisaatiotasolle ne on laadittu? 13) Onko oppilaitoksessanne mallipohja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen hakemukselle? Kyllä Ei 14) Onko opiskelijan tuotava omatoimisesti aiemmin hankittu osaamisensa esiin? Kyllä Ei, sitä kysytään opiskelijalta (esim. HOPS ohjauksessa) 15) Miten opiskelija todentaa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisensa? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) todistuksella osaamiskuvauksella 115

126 esseellä portfoliolla kirjallisilla / suullisilla kuulusteluilla haastattelulla opinnäytetyöllä esitelmällä oppimispäiväkirjalla 16) Miten opiskelija todentaa muun aiemmin hankitun osaamisensa? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) todistuksella osaamiskuvauksella esseellä portfoliolla kirjallisilla / suullisilla kuulusteluilla haastattelulla opinnäytetyöllä esitelmällä oppimispäiväkirjalla 17) Miten toivotte, että opiskelija todentaa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisensa? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) todistuksella osaamiskuvauksella esseellä portfoliolla kirjallisilla / suullisilla kuulusteluilla haastattelulla opinnäytetyöllä esitelmällä oppimispäiväkirjalla muuten, miten? 18) Missä opintojen vaiheessa aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen pääsääntöisesti tapahtuu? Opintojen alkuvaiheessa Opintojen keskivaiheessa Opintojen loppuvaiheessa En osaa vastata 19) Kuinka moni miespuolisista opiskelijoistanne hakee varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista lukuvuodessa? Arvio 20) Kuinka moni naispuolisista vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista opiskelijoistanne hakee varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista lukuvuodessa? Arvio 116

127 21) Kuinka monelle miespuolisista opiskelijoistanne annetaan myönteinen päätös varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista lukuvuodessa? Arvio 22) Kuinka monelle naispuolisista vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista opiskelijoistanne annetaan myönteinen päätös varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista lukuvuodessa? Arvio 23) Miten opiskelijoitanne on tiedotettu aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisen mahdollisuuksista? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) Ei ole tiedotettu Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä (HOPS) Tiedotteilla Opinto oppaassa Infotilaisuuksilla Opintoneuvojien tai vastaavien välityksellä Tutorien välityksellä Oppilaitoksen julkisilla www sivuilla Oppilaitoksen intranetissä Hyväksymiskirjeen mukana lähetettävässä infokirjeessä Muuten, miten? 24) Opiskelijat tietävät hyvin mahdollisuuksistaan hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 25) Annetaanko aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvissä ratkaisuissa opiskelijalle valituskelpoinen kirjallinen hallintopäätös, jossa on mukana myös päätöksen perustelut? Kyllä Ei 26) Jos opiskelijan hakemus hylätään, onko hänelle annettu mahdollisuus hakemuksen täydentämiseen tai onko häntä kuultu? Kyllä, aina Kyllä, joskus Ei 27) Ohjeistetaanko opiskelijoita siitä, miten he tarvittaessa voivat valittaa tehdystä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen liittyvästä päätöksestä? Kyllä Ei 117

128 28) Onko opiskelijoiden tekemistä hakemuksista, joilla on haettu aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista, tehty hallintovalituksia? Kyllä Ei Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamisen toteutuminen 29) Kuinka suuri on mielestänne työmäärä, jonka opiskelija joutuu tekemään saadakseen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustettua? Erittäin suuri Kohtuullisen suuri En osaa sanoa Kohtuullisen pieni Erittäin pieni 30) Ovatko opiskelijanne hakeneet hyväksiluettavia opintoja seuraavista varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta? Vastausvaihtoehdot Kyllä - Ei reserviupseerikurssin johtamistaito reserviupseerikurssin koulutustaito aliupseerikurssin johtamistaito aliupseerikurssin koulutustaito vuorovaikutustaidot eettiset taidot ryhmässä toimimisen taidot sosiaaliset taidot ravitsemustietämys terveellisten elämäntapojen tietämys kuljettajan, koneasentajan ja työkoneen kuljettajan pätevyys erätaidot lääkintätaidot sotilaspoliisitaidot, turvallisuusvalvonta järjestyksen ylläpitäminen sekä liikenteen valvonta ja ohjaus sotilassoittajan taidot eri teknisten alojen asiantuntijataidot sammutus ja pelastustaidot kunnossapidon, täydennyksen, kuljetuksen ja huoltopalveluiden taidot metalli ja konealan sekä elektroniikka alan taidot mittaus ja sääalan taidot kirkollisen alan taidot viestintäalan taidot uusmedia alan, web ylläpitäjän, web graafikon ja web ohjelmoijan taidot graafikon, toimittajan ja valokuvaajan taidot kansainvälisen yhteistoiminnan taidot ilmailualan taidot (lentäjät, teknikot, mekaanikot, asentajat) merenkulkualan taidot sukeltajan taidot rajäytys ja panostamistaidot 118

129 31) Mitä muuta varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista on haettu hyväksiluettavaksi? 32) Miltä eri varusmiespalveluksen osa alueilta on tehty myönteisiä päätöksiä hyväksilukea aiemmin hankittua osaamista ja miten hyväksilukeminen on lopulta tapahtunut? Käsitteitä: Korvaaminen on hyväksilukemisen muoto, jossa opetussuunnitelmiin kuuluvia pakollisia opintoja korvataan muilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. (Korkeakoulusanasto 2005) Sisällyttäminen on hyväksilukemisen muoto, jossa muualla suoritettuja opintoja liitetään osaksi tutkintoa sivuainekokonaisuuksina, vaihtoehtoisina opintoina tai vapaasti valittavina opintoina. (Korkeakoulusanasto 2005) Vastausvaihtoehdot: Korvataan pakollisia opintoja Sisällytetään opintoihin Korvataan ja sisällytetään Ei ole hyväksytty Reserviupseerikurssin johtamistaito Reserviupseerikurssin koulutustaito Aliupseerikurssin johtamistaito Aliupseerikurssin koulutustaito vuorovaikutustaito eettiset taidot ryhmässä toimimisen taidot sosiaaliset taidot ravitsemustietämys terveellisten elämäntapojen tietämys kuljettajan, koneasentajan ja työkoneen kuljettajan pätevyys erätaidot lääkintätaidot sotilaspoliisitaidot, turvallisuusvalvonta järjestyksen ylläpitäminen sekä liikenteen valvonta ja ohjaus, sotilassoittajan taidot eri teknisten alojen asiantuntijataidot sammutus ja pelastustaidot kunnossapidon, täydennyksen kuljetuksen ja huoltopalveluiden taidot metalli ja konealan sekä elektroniikka alan taidot mittaus ja sääalan taidot kirkollisen alan taidot viestintäalan taidot uusmedia alan, web ylläpitäjän, webgraafikon ja web ohjelmoijan taidot graafikon, toimittajan ja valokuvaajan taidot 119

130 kansainvälisen yhteistoiminnan taidot ilmailualan taidot (lentäjät, teknikot, mekaanikot, asentajat) merenkulkualan taidot sukeltajan taidot rajäytys ja panostamistaidot 33) Miltä muilta varusmiespalveluksen osa alueilta on tehty myönteisiä päätöksiä hyväksilukea osaamista? 34) Pidättekö mahdollisena, että seuraavilta varusmiespalveluksen osa alueilta hankittua osaamista voitaisiin hyväksilukea opintoihin oppilaitoksessanne? Vastausvaihtoehdot: Kyllä Ei - En osaa sanoa Reserviupseerikurssin johtamistaito Reserviupseerikurssin koulutustaito Aliupseerikurssin johtamistaito Aliupseerikurssin koulutustaito vuorovaikutustaito eettiset taidot ryhmässä toimimisen taidot sosiaaliset taidot ravitsemustietämys terveellisten elämäntapojen tietämys kuljettajan, koneasentajan ja työkoneen kuljettajan pätevyys erätaidot lääkintätaidot sotilaspoliisitaidot, turvallisuusvalvonta järjestyksen ylläpitäminen sekä liikenteen valvonta ja ohjaus sotilassoittajan taidot eri teknisten alojen asiantuntijataidot sammutus ja pelastustaidot kunnossapidon, täydennyksen kuljetuksen ja huoltopalveluiden taidot metalli ja konealan sekä elektroniikka alan taidot mittaus ja sääalan taidot kirkollisen alan taidot viestintäalan taidot uusmedia alan, web ylläpitäjän, web graafikon ja web ohjelmoijan taidot graafikon, toimittajan ja valokuvaajan taidot kansainvälisen yhteistoiminnan taidot ilmailualan taidot (lentäjät, teknikot, mekaanikot, asentajat) merenkulkualan taidot sukeltajan taidot rajäytys ja panostamistaidot 35) Mitä muita varusmiespalveluksen osa alueita voitaisiin hyväksilukea? 36) Hyötyykö opiskelija vuoden 2011 yhteishaussa varusmiespalveluksen aikana hankitusta osaamisesta? Ei 120

131 Kyllä, miten? 37) Onko oppilaitoksenne sisällä erilaisia käytäntöjä hyväksilukea varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista? Erittäin paljon Kohtuullisen paljon En osaa sanoa Kohtuullisen vähän Erittäin vähän 38) Varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen tunnustetaan yhtäläisin perustein koko oppilaitoksessa. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 39) Kuinka hyvin varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustaminen toimii oppilaitoksessanne? Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin En osaa sanoa Kohtuullisen huonosti Erittäin huonosti Yleiskuva 40) Miten oppilaitoksenne hyötyy opiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta? (Voit valita useamman vaihtoehdon.) Resursseja säästyy Yhteistyö lisääntyy korkeakoulun sisällä sekä ulkopuolelle Opiskelijapotentiaali hyödynnetään laajemmin Saadaan ilmaista koulutusta ja pätevyyttä Tietoisuus varusmiespalveluksen tuottamasta osaamisesta lisääntyy Opiskelijoiden motivaatio kasvaa, koska heille ei tule päällekkäistä työtä Opiskeluaika lyhenee Muuten, miten? Oppilaitoksemme ei hyödy mitenkään aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta 41) Oppilaitoksemme on saanut riittävästi tietoa puolustusvoimilta varusmiespalveluksen NYKYISESTÄ sisällöstä. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 42) Mistä asioista oppilaitoksessanne tarvittaisiin lisää tietoa puolustusvoimilta liittyen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamiseen? 121

132 43) Miten puolustusvoimat voisi edistää varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista? 44) Voit jättää tähän tekstikenttään mahdolliset kommenttisi kysymyslomakkeesta. 122

133 Liite 5: Kyselyyn vastanneet yliopistot Vastaajien määrä 123

134 Liite 6: Kyselyyn vastanneet ammattikorkeakoulut Vastaajien määrä 124

135 Liite 7: Kyselyyn vastanneet ammatilliset oppilaitokset Oppilaitos Vastaajien määrä Muu 6 AEL 3 Ahlmanin ammattiopisto 1 Ammatti-instituutti Iisakki 3 Ammattiopisto Lappia 6 Ammattiopisto Livia 2 Ammattiopisto Luovi 2 Bovallius-ammattiopisto 3 Etelä-Karjalan ammattiopisto 5 Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto 1 Etelä-Savon ammattiopisto 1 Forssan ammatti-instituutti 1 Haapaveden ammattiopisto 1 Harjun oppimiskeskus 1 Helsingin Diakoniaopisto 2 Helsingin palvelualojen oppilaitos 1 Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos 1 Helsingin tekniikan alan oppilaitos 1 Hyria koulutus Oy 1 Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 1 Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus 2 Itä-Lapin ammattiopisto 1 Jyväskylän kotitalousoppilaitos 1 Järvenpään Diakoniaopisto 1 Järviseudun ammatti-instituutti 2 Kainuun ammattiopisto -liikelaitos 3 Kalajoen ammattiopisto 1 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 2 Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Keuda 3 Keskuspuiston ammattiopisto 1 Kokkolan Kokkolan ammattiopisto kauppaopisto-karleby 1 handelsinstitut 1 Kokkolan Koulutuskeskus sosiaali- Agricola, ja terveysalan Agricolaopintokeskus opisto 1 1 Koulutuskeskus Salpaus 5 Koulutuskeskus Tavastia 1 Kouvolan seudun ammattiopisto 4 Lahden diakonian instituutti 1 Lapin ammattiopisto 4 Lapin matkailuopisto 1 Loimaan ammatti- ja aikuisopisto 1 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopisto 1 Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 1 Nivalan ammattiopisto 1 Omnian aikuisopisto 1 Oulun Palvelualan Opisto 1 Oulun seudun ammattiopisto 7 Pelastusopisto 1 Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto 1 Pirkanmaan ammattiopisto 1 Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus 2 Pohjois-Karjalan ammattiopisto 10 Porvoon Porvoon ammattiopisto kauppaoppilaitos-borgå 2 handelsläroverk 1 Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos 1 Raahen ammattiopisto 1 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 1 Raision kauppaopisto 1 Ravintolakoulu Perho 1 SATAEDU Satakunnan ammattiopisto 3 Savon ammatti- ja aikuisopisto 3 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 4 Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 1 Suomen ympäristöopisto SYKLI 1 Suupohjan ammatti-instituutti 1 Tampereen ammattiopisto 3 Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut 2 Uudenkaupungin ammattiopisto Novida 1 Vaasan ammattiopisto - Vasa yrkesinstitut 1 Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto 1 Vammalan ammattikoulu 1 Vantaan ammattiopisto Varia 1 WinNova 2 Ylivieskan ammattiopisto 2 Ylä-Savon ammattiopisto 1 Ypäjän Hevosopisto 1 Yrkesakademin i Österbotten 3 Östra Nylands yrkesinstitut Inveon 1 125

136 Liite 8: Joukko-osastojen koulutuspäälliköille ja sosiaalikuraattoreille lähetetty kyselylomake Taustatiedot 1) Joukko-osasto Hämeen Rykmentti Ilmasotakoulu Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jääkäriprikaati Kaartin Jääkärirykmentti Kainuun Prikaati Karjalan Lennosto Karjalan Prikaati Lapin Ilmatorjuntarykmentti Lapin Lennosto Lentosotakoulu Maasotakoulu Merisotakoulu Panssariprikaati Pioneerirykmentti Pohjois Karjalan Prikaati Porin Prikaati Reserviupseerikoulu Saaristomeren Meripuolustusalue Satakunnan Lennosto Suomenlahden Meripuolustusalue Tykistöprikaati Utin Jääkärirykmentti Uudenmaan Prikaati Viestirykmentti 2) Työtehtäväni on Koulutuspäällikkö tai vastaava Sosiaalikuraattori tai vastaava Muu 3) Joukko-osastossa on sosiaalikuraattoreita (kpl) varusmiehiä (kpl) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen 4) Miten joukko-osastossanne on ohjeistettu varusmiehiä hakemaan varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista? 5) Mitä ohjeistus on pitänyt sisällään? 126

137 6) Kuinka suurelle osalle joukko-osastonne varusmiehistä tämä ohjeistus on annettu? Arvio prosentteina 7) Varusmiesten saama ohjeistus on ollut riittävää. Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä 8) Varusmiehille ajankohtaiset asiat saattavat olla erilaisia vuoden ajasta riippuen, koska muun muassa koulutukseen hakeudutaan pääsääntöisesti keväisin. Eroavatko kesän ja talven saapumiserät toisistaan saamansa ohjeistuksen osalta? Ei Kyllä, miten? 9) Milloin ohjeistus yleensä annetaan kesän saapumiserälle? Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu 10) Milloin ohjeistus yleensä annetaan talven saapumiserälle? Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu 11) Minkälainen vaikuttavuus on mielestänne varusmiehille annettavalla ohjauksella aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemisesta joukko osastossanne? Erittäin hyvä Kohtuullisen hyvä En osaa sanoa Kohtuullisen huono Erittäin huono 12) Miten varusmiesten saamaa ohjeistusta varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisesta voisi parantaa? 13) Varusmiehelle on hyötyä, että hän pystyy todistamaan hankkimansa osaamisen. Annetaanko seuraavista osaamisen todentamistavoista ohjeistusta varusmiehille? Vastausvaihtoehdot Kyllä Ei Osaamisen voi todentaa näyttämällä todistuksen näyttämällä osaamiskuvauksen kirjoittamalla esseen tekemällä portfolion osallistumalla kirjallisiin / suullisiin kuulusteluihin osallistumalla haastatteluun antamalla opinnäytetyö pitämällä esitelmä pitämällä oppimispäiväkirjaa 127

138 14) Varusmiehelle on hyötyä, että hän pystyy todistamaan hankkimansa osaamisen. Onko teillä esimerkiksi mallipohjia seuraaville työkaluille, joilla osaaminen voidaan todistaa? Vastausvaihtoehdot Kyllä Ei Osaamisen voi todentaa näyttämällä todistuksen näyttämällä osaamiskuvauksen kirjoittamalla esseen tekemällä portfolion osallistumalla kirjallisiin / suullisiin kuulusteluihin osallistumalla haastatteluun antamalla opinnäytetyö pitämällä esitelmä pitämällä oppimispäiväkirjaa 15) Millä muulla tavalla varusmies voi mielestänne osoittaa osaamisensa? 16) Onko varusmiehiä mielestänne mahdollista muistuttaa reservissä siitä, että he hakisivat varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemista? Ei Kyllä, miten? 17) Ohjeistetaanko varusmiehiä hyödyntämään henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS) edistääkseen aiemmin hankittujen taitojen hyväksilukemista? Ei Kyllä, miten? 18) Joukko-osastossanne on käytettävissä riittävästi resursseja, jotta kaikille varusmiehille voidaan jakaa tietoa hyväksilukemisesta. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 19) Kuinka suuren työmäärän arvelette varusmiehen joutuvan tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluettua OPISKELIJANA? Erittäin suuren Kohtuullisen suuren En osaa sanoa Kohtuullisen pienen Erittäin pienen 20) Miten puolustusvoimat voisi helpottaa varusmiehen tekemää työmäärää, jonka varusmies joutuu tekemään opiskelijana, jotta hän saa aiemmin hankitun osaamisensa hyväksiluettua? 21) Kuinka hyvin varusmiehet tietävät palveluksensa päättyessä mahdollisuuksistaan hakea varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnustamista nykyisin käytettävissä olevien resurssien perusteella? 128

139 Erittäin hyvin Kohtuullisen hyvin En osaa sanoa Kohtuullisen huonosti Erittäin huonosti 22) Olen saanut riittävästi tietoa varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemisen mahdollisuuksista ja hakemisprosesseista. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 23) Mistä asioista tarvitsisit lisää tietoa liittyen varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen hyväksilukemiseen? 24) Missä yliopistossa/ammattikorkeakoulussa/toisen asteen oppilaitoksessa hyväksiluetaan varusmiespalveluksen aikana hankittua osaamista? Mitä tämä osaaminen on? 25) Miten puolustusvoimat voisi edistää varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista? Muu ohjaus Seuraavana on kysymyksiä, jotka liittyvät varusmiesten saamaan opinto ja työuraohjaukseen. 26) Miten joukko-osastossanne tiedotetaan varusmiehiä palveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista (työelämä, opiskelut, etc.)? 27) Miten varusmiehiä olisi mielestänne parasta ohjata palveluksen jälkeiseen elämään? 28) Kuinka suuren työmäärän arvelette varusmiehen joutuvan tekemään saadakseen aiemmin hankitun osaamisen hyväksiluettua TYÖNHAKIJANA? Erittäin suuren Kohtuullisen suuren En osaa sanoa Kohtuullisen pienen Erittäin pienen 29) Onko varusmiehille tiedottaminen varusmiespalveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista riittävää? Ei Kyllä, mitä? 30) Miten tiedottamista varusmiespalveluksen jälkeisistä vaihtoehdoista voisi kehittää? 129

140 31) Mitä tietoja, joita ei nykyään ehditä antaa varusmiehelle, pitäisi antaa varusmiehelle ennen kotiutumista? 32) Joukko-osastossanne on käytettävissä riittävästi resursseja, jotta kaikille varusmiehille voidaan jakaa tietoa jatko opinto ja työmahdollisuuksista. Täysin samaa mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Täysin eri mieltä 33) Hyväksiluetaanko varusmiespalveluksen aikana osaamista, jonka varusmies on hankkinut ennen palvelustaan siviilissä? Ei Kyllä, mitä? 34) Miten puolustusvoimat voisi hyödyntää paremmin varusmiespalveluksessa varusmiesten aiemmin siviilissä hankkimaa osaamista? Muut kysymykset Asevelvollisuustyöryhmä ehdotti raportissaan, että varusmiehet laatisivat itsellensä jatkosijoittumissuunitelman. Suunnitelmaa olisi tarkoitus käyttää varusmiesten työkaluna, jotta he suunnittelisivat, mitä tekevät varusmiespalveluksen jälkeen, ja voisivat valmistautua tarvittaviin toimenpiteisiin (esimerkiksi työ tai opiskelupaikan hakeminen). 35) Mitä jatkosijoittumissuunnitelmassa pitäisi olla? 36) Pitäisikö varusmiehen tehdä jatkosijoittumissuunnitelma itsenäisesti vai jonkun kanssa? Itsenäisesti Jonkun kanssa, kenen? 37) Pitäisikö varusmiehen käydä läpi jatkosijoittumissuunnitelmansa jonkun kanssa? Ei Kyllä, kenen? 38) Miten voidaan varmistaa, että varusmies hyötyy jatkosijoittumissuunnitelmasta? 39) Kannattaisiko jatkosijoittumissuunnitelma mielestänne tehdä sähköisenä (esimerkiksi webportaali) paperisena lomakkeena optisesti luettavana lomakkeena käsin kirjoittaen muuten, miten? 40) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen talven saapumiserällä, kun palvelusaika on 6 kuukautta? 130

141 Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu 41) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen talven saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu 42) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 6 kuukautta? Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu 43) Minkä ajankohdan näette parhaimmaksi jatkosijoittumissuunnitelman tekemiseen kesän saapumiserällä, kun palvelusaika on 9 kuukautta? Vastausvaihtoehdot: Tammikuu-Joulukuu Asevelvollisuustyöryhmä on ehdottanut, että kartoitetaan loppukyselyn yhteydessä syrjäytymisvaarassa olevat selvittämällä kenellä ei ole opiskelupaikkaa (annetaan opinto-ohjausta) tai työpaikkaa (annetaan työvoimapoliittista neuvontaa). Lisäksi ehdotetaan, että kehitetään menetelmä, jolla mahdolliset pudokkaat ohjataan keskusteluun asiantuntijoiden kanssa. 44) Kerätäänkö varusmiehiltä jo tällä hetkellä tietoja heidän opiskelu ja / tai työpaikoistaan? Ei Kyllä 45) Onko sosiaalikuraattoreilla pääsy tietoihin varusmiehen opiskelu ja / tai työpaikoista, jotta he voisivat etsiä näistä tiedoista syrjäytymisvaarassa olevat? Ei Kyllä 46) Milloin on paras aika kartoittaa ne varusmiehet, jotka ovat syrjäytymisvaarassa, jotta asialle voidaan vielä tehdä jotain? 47) Onko sosiaalikuraattoreilla riittävästi aikaa ohjata syrjäytymisvaarassa olevia henkilökohtaisesti ryhmämuotoisesti muuten Vastausvaihtoehdot: Ei Kyllä 48) Miten mielestänne kannattaisi kerätä tietoa syrjäytymisvaarassa olevista varusmiehistä, jotta kerättyä tietoa voitaisiin käyttää ja varusmiehiä auttaa? 49) Miten varusmiehet pitäisi mielestänne ohjata keskusteluun asiantuntijoiden kanssa? Ei Kyllä Asevelvollisuustyöryhmä on ehdottanut, että selvitetään keinoja vähentää varusmiespalveluksen kielteisiä vaikutuksia opiskeluun ja työuraan. 131

142 50) Mitä kielteisiä vaikutuksia varusmiespalveluksella voi olla opiskeluun tai työuraan? 51) Miten mainitsemiasi kielteisiä vaikutuksia voisi ehkäistä? Varusmiestoimikunnat 52) Miten varusmiestoimikuntaa hyödynnetään tiedonjaossa jatko opinnoista, työelämästä ja varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen? 132

143 Liite 9: Koulutuspäällikkö- ja sosiaalikuraattorikyselyn vastaajien joukko-osastot Vastaajien määrä 133

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sibelius-Akatemiassa

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sibelius-Akatemiassa TOIMINTAOHJE Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Sibelius-Akatemiassa Sisältö Ohjeen tarkoitus ja tausta... 2 Keskeiset käsitteet... 3 Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE 1 Hakemus on saapunut käsiteltäväksi (pvm) MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella tutkintoa suorittavat opiskelijat hakevat korvaavuuksia Vaasan

Lisätiedot

pnro 180^54^i Sffi 12-

pnro 180^54^i Sffi 12- pnro 180^54^i Sffi 12- I vararehtori 5.6.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 29, rehtorin delegointi 5.3.2012 OPINTOJEN HWÄKSILUKU SIBELIUS-AKATEMIASSA Sisältö OHJEEN TARKOITUS JA TAUSTA... 2 HYVÄKSILUKEMISEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Ohje aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavoista. Taustaksi

Ohje aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavoista. Taustaksi Johtoryhmä (?) 1 (6) Ohje aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) toimintatavoista Taustaksi Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan menettelyjä,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?

syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU? syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa

Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Aiemmin hankitun tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) UEF:ssa Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Simo. Juvaste ( joensuu.fi ) Sisältö Itä-Suomen Yliopisto (UEF) 2010 AHOT JoY:ssä ja KY:ssä Käynnistämisvaiheet

Lisätiedot

Rakennusterveyteen liittyvän opetuksen sisältö ja kosteusvaurion korjausasiantuntijoiden AHOTmenettely

Rakennusterveyteen liittyvän opetuksen sisältö ja kosteusvaurion korjausasiantuntijoiden AHOTmenettely Rakennusterveyteen liittyvän opetuksen sisältö ja kosteusvaurion korjausasiantuntijoiden AHOTmenettely Juha Krankka Koulutuspäällikkö Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Rakennusterveyteen liittyvän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Opiskelijan ohje Wilmassa (wilma.diak.fi) tehtäville ahot -hakemuksille

Opiskelijan ohje Wilmassa (wilma.diak.fi) tehtäville ahot -hakemuksille Osaamisen tunnistamisen hakeminen_ohje opiskelija_20161219 19.12.2016 PM, EN Opiskelijan ohje Wilmassa (wilma.diak.fi) tehtäville ahot -hakemuksille Hakuaika Ahot-hakuaika on viimeistään elokuussa seuraavaa

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA

TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA TAPOJA ANTAA OSAAMISEN NÄYTTÖ KORKEA-ASTEELLA, MITEN TUNNISTAA JA TUNNUSTAA TYÖELÄMÄOSAAMINEN OSAKSI TUTKINTOKOULUTUSTA KOPSU-HANKKEEN TYÖPAJA 27.3.2012 ANNELI AIROLA SISÄLTÖ Taustaa teemalle Esittäytymiset

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Vaasan yliopistossa on hyväksytty yhteiset Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet http://www.uva.fi/fi/for/student/studying/information/compensation/.

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE Nimi: Hyväksilukeminen Prosessi johon toimintaohje liittyy (nimi,nro):

TOIMINTAOHJE Nimi: Hyväksilukeminen Prosessi johon toimintaohje liittyy (nimi,nro): HYVÄKSILUKEMINEN Tavoite Ohjeessa kuvatun menettelyn tarkoituksena on varmistaa yhtenäinen käytäntö opiskelijan aiemmin tai opintojen aikana muualla hankkiman osaamisen tunnustamiseksi. Määritelmät Opiskelija

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa!

Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Tervetuloa opiskelemaan talotekniikkaa! Talotekniikan insinöörikoulutus tarjoaa sinulle mielenkiintoiset ja monipuoliset työmahdollisuudet sekä hyvät valmiudet ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen. TALOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta

Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Minä osaan, sinä tunnistat yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä englannin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta Satu Tuomainen Yliopisto-opiskelija voi osoittaa opintoihinsa kuuluvaa

Lisätiedot

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opiskelijan ohjeistus

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opiskelijan ohjeistus AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Opiskelijan ohjeistus Tämä ohjeistus koskee opiskelijoita, joiden opintojen aloitus on 1.8.2015 tai myöhemmin

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

AHOT opintopolulla. Osaamisen tunnistaminen opiskelijan näkökulmasta. Johanna Penttilä 20.9.2011 ja 27.9.2011 AHOT osana HOPS-ohjausta -koulutus

AHOT opintopolulla. Osaamisen tunnistaminen opiskelijan näkökulmasta. Johanna Penttilä 20.9.2011 ja 27.9.2011 AHOT osana HOPS-ohjausta -koulutus AHOT opintopolulla Osaamisen tunnistaminen opiskelijan näkökulmasta Johanna Penttilä 20.9.2011 ja 27.9.2011 AHOT osana HOPS-ohjausta -koulutus Esityksen kulku AHOToinnin peruskäsitteitä Esityksen pohjana

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014

Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 1. Maisteriohjelman nimi Taloustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta 2014 Kauppatieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 2. Maisteriohjelman yleiskuvaus Maisteritason erillisessä

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin?

Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Aiemmin tehdyt opinnot Miten eteenpäin? Opintotutorit Marja Elonheimo ja Salla Mäkinen Opintotutor-biz@aalto.fi Vastaanotto tiistaisin klo 12-13 BIZ Opiskelijapalvelut, U-249 Tiistai 6.9.2016 Oletko muistanut

Lisätiedot

1. Päätoiminen opiskelu

1. Päätoiminen opiskelu Opetusuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja valmistava koulutus, talouskoulu 1. Päätoiminen opiskelu Opiskelija voidaan lukea rahoitukseen oikeuttavaksi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto

AHOT korkeakouluissa. AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa AHOT-työryhmä Turun yliopisto AHOT korkeakouluissa -hanke Mikä: Valtakunnallinen kehittämishanke, joka kattaa sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut ja päättyy helmikuussa 2014.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta

Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Työpaja 2. Oppimistulosten tunnistaminen aiemmin hankitun osaamisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Halttunen, Turun yliopisto Yliopettaja Marjaana Mäkelä, HAAGA HELIA ammattikorkeakoulu Eurooppalaisen

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle TIPTOP Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle 14.2.2013 Pakollinen dia ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 7/2014), 2 M Tukee Raketti-projektin tavoitteita luomalla syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

VASTUUTA Tervetuloa!

VASTUUTA Tervetuloa! VASTUUTA 2020 Tervetuloa! Miksi kannattaa opinnollistaa työtoimintoja? Kehittää pajan/järjestön omaa työtoimintaa ammatillisempaan suuntaan, kun sitä verrataan tutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet

Lisätiedot

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle TIPTOP Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle 14.2.2013 Pakollinen dia ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 3/2014), 2 M Tukee Raketti-projektin tavoitteita luomalla syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku - uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakua 29.10.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen

Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistaminen Marion Fields Suunnittelija, VTT, OK-opintokeskus 18.2.2016 1 OK-opintokeskus Valtakunnallinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Toteuttaa, tutkii,

Lisätiedot

AHOT-toiminta TAMKissa

AHOT-toiminta TAMKissa AHOT-toiminta TAMKissa AHOT voi jonain päivänä olla kilpailuvaltti! Hanna Saraketo Koulutuspäällikkö, liiketoiminta ja palvelut yksikkö, liiketalouden ja matkailun koulutusohjelmat, Ikaalisten toimipiste

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10. LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN PÄIVITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot