Vietnam korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin ja yhteistyön kohdemaana IRMA GARAM

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vietnam korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin ja yhteistyön kohdemaana IRMA GARAM"

Transkriptio

1 Vietnam korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin ja yhteistyön kohdemaana IRMA GARAM

2 Vietnam korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin ja yhteistyön kohdemaana IRMA GARAM CIMO Publications Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO

3 Kannen sarja-asu Graafi nen muotoilu M-L Muukka ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN X

4 Sisältö: Lukijalle 4 1 Perustietoja Vietnamista 5 2 Koulutus Vietnamissa 6 Koulutuksen asema 6 Koulutusjärjestelmä / The national education system 6 Koulutuksen hallinto 8 Järjestelmän haasteita 8 Koulutukseen liittyviä kehittämistavoitteita 9 3 Korkeakoulutus Vietnamissa 10 Korkeakoulujärjestelmä 10 Korkeakoulututkinnot 10 Tutkintojen kansainvälinen vertailtavuus 11 Yliopistot 11 Sisäänpääsy korkeakoulutukseen 14 Korkeakoulutuksen haasteet 14 Painotukset korkeakoulutuksen kehittämisessä 15 4 Vietnam ja kansainväliset koulutusmarkkinat 17 Ulkomainen koulutustarjonta Vietnamissa 17 Kansainvälisen opetusohjelmat ja korkeakoulujen yhteistyö 17 Alueelliset painotukset kansainväliselle yhteistyölle 18 Vietnamilaisten opiskelu ulkomailla 18 Ulkomailla opiskelun rahoitus 19 Agenttien käyttö 20 5 Mitä vietnamilaisnuoret tavoittelevat ulkomailla opiskelulla? Kysely opiskelijamessuilla Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä 21 6 Suomi ja Vietnam 28 Suomalaisiin korkeakouluihin hakeneet ja hyväksytyt vietnamilaisopiskelijat 28 Vietnamilaiset tutkinto-opiskelijat Suomessa 28 Messukyselyyn vastanneiden mielikuvat Suomesta 30 Vaihto-opiskelu Suomen ja Vietnamin välillä 31 Suomalaisten korkeakoulujen yhteistyö Vietnamin kanssa 31 Kehitysyhteistyö Suomen ja Vietnamin välillä 33 Suomen ja Vietnamin välinen kauppa 33 Vietnamilaiset Suomessa 34 7 Lopuksi: Vietnam suomalaisten korkeakoulujen opiskelijarekrytoinnin ja yhteistyön kohdemaana 35

5 Lukijalle Korkeakoulujen kansainvälisessä markkinoinnissa ja opiskelijarekrytoinnissa korostuu alue- ja maakohtaisen tiedon tarve. Tämän raportin tavoitteena on antaa perustietoa Vietnamin koulutusjärjestelmästä sekä pohtia, millainen maa Vietnam on opiskelijarekrytoinnin ja korkeakouluyhteistyön näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka palvelee kansainvälisen toiminnan suunnittelua niin opetushallinnossa kuin korkeakouluissa. Raporttia varten laadittiin kysely European Higher Education Fair- opiskelijamessujen kävijöille. Messuilla esiteltiin koulutusmahdollisuuksia Euroopassa vietnamilaisille nuorille ja ne järjestettiin Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä joulukuussa Messukyselyn lisäksi raportin tekijä tapasi useita korkeakoulutuskentän toimijoita Vietnamissa: Vietnamin opetusministeriön edustajia, edustajia neljästä eri yliopistosta (Foreign Trade University, Hanoi University of Technology, Sai Gon University, Hoa Sen University), kolmen eri maan koulutuksen edustajia Vietnamissa (British Council, Australian Education International, New Zealand Embassy) ja yhden koulutusmahdollisuuksia ulkomailla välittävän agenttitoimiston edustajia (Center for International Professional and Technological Cooperation and Export). Suomen Vietnamin suurlähetystön apu vierailujen järjestämisessä oli korvaamaton. Lisäksi tietoa on kerätty lukuisista eri lähteistä: Vietnamin opetusministeriön tuottamista julkaisuista, www-sivuilta, Vietnamia käsittelevästä tietokirjallisuudesta, eri tahojen Vietnam-aiheisista maaraporteista, koulutustietokannoista sekä haastattelemalla maata tuntevia asiantuntijoita Suomessa. Käsillä oleva raportti on kooste kaikesta tästä Vietnamiin liittyvästä tietomassasta. Toivottavasti se palvelee lukijaa antamalla näkökulmia Vietnamin koulutusjärjestelmään ja yhteistyömahdollisuuksiin. 4

6 1 Perustietoja Vietnamista Virallinen nimi: Vietnamin sosialistinen tasavalta Väestö: 85 milj. Väestönkasvu: 1,3 % ( ) Elinikäodote: 70,8 vuotta Alle 5-vuotiaitten kuolleisuus: 23 (1000 syntynyttä kohti) Lukutaitoaste (virall.): 90 % Pinta-ala: Rajanaapurit: Suurimmat kaupungit: km2 Kambodza, Kiina, Laos Ho Chi Minh (5,7 milj.), pääkaupunki Hanoi (3,1 milj.), Haiphong (1,8 milj.), Danang ( ) Valtiomuoto: Sosialistinen kansantasavalta. Kommunistisella puolueella yksinvalta. Presidentti: Ngyen Minh Trier (valittu ) Pääministeri: Nguyen Tan Dung (valittu ) Aluehallinto: Seitsemän aluetta, 59 hallinnollista provinssia ja viisi keskushallinnon alaista kaupunkia (Hanoi, Ho Chi Minh, Haiphong, Danang, Can Tho) Itsenäistyi: 1945 (1954) Ranskan alaisuudesta Kansallispäivä: 2. syyskuuta Kielet: Uskonnot: Etniset ryhmät: vietnam (virallinen kieli), useita paikallisia kieliä, englannilla kasvava merkitys buddhalaiset (noin 50 %), roomalaiskatoliset, paikalliset uskonnot, protestantit, muslimit vietnamilaiset (85 90 %), kiinalaiset, useita etnisiä vähemmistöjä Rahayksikkö: dong (VND) BKT henkeä kohti: 640 USD (käyvin hinnoin), USD (ostovoimapariteetilla) Vienti: 39,6 mrd USD Vaihtotase: -4,8 mrd USD Tärkeimmät vientituotteet: raakaöljy, kala ja äyriäiset, riisi, kahvi, kumi, tee, kankaat, kengät Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, öljytuotteet, lannoitteet, teräs, raakapuuvilla, vilja, sementti, moottoripyörät Tärkeimmät kauppakumppanit: USA, Etelä-Korea, Japani, Kiina, Australia Tärkeimmät teollisuustuotteet: elintarvikkeet, vaatteet, jalkineet, koneet, kaivosteollisuus, sementti, kemikaalit ja lannoitteet, lasi, renkaat, öljy, hiili, teräs, paperi 5

7 2 Koulutus Vietnamissa Koulutuksen asema Koulutusta arvostetaan Vietnamissa. Yksityisten ihmisten asenteet koulutusta kohtaan ovat yleisesti ottaen myönteisiä: koulutus nähdään hyvän toimeentulon edellytyksenä ja vanhemmat ovat valmiita investoimaan lastensa koulutukseen. Koulutus ja koulutuksen kehittäminen on keskeisessä asemassa myös kansallisessa politiikassa. Koulutuksen roolia pidetään tärkeänä, kun Vietnamia kehitetään teolliseksi, moderniksi yhteiskunnaksi. Koulutusjärjestelmä Yleissivistävä koulutus: Primary education, 5 vuotta (6 11-vuotiaat) Lower Secondary, 4 vuotta (11 15-vuotiaat) Upper Secondary, 3 vuotta (15 18-vuotiaat) Ammatillinen koulutus: Professional Secondary, 3 4 vuotta Vocational Training, lyhytkursseja ja pidempiä 1 3-vuotisia kursseja Korkeakoulutus: College, 3 vuotta Yliopistokoulutus, 4 6 vuotta (vastaa Bachelor-tasoa) Master s, Bachelor + 2 vuotta Doctor, Master s vuotta Kansallisen koulutusjärjestelmän tunnistamat viralliset tutkinnot ovat (The Education Law No: 11/2005/L/CTN): lower secondary diploma upper secondary diploma professional secondary education diploma college diploma university degree master degree doctoral degree 6

8 Ikä Doctor of philosophy (2 4 years) Master (2 years) University education (4 6 years) College education (3 years) months Upper Secondary (3 years) Lower Secondary (4 years) Kindergarten Nursery Primary (5 years) Professional Secondary (3 4 years) Vocational training (1 3 years) Kuvio 1. Vietnamin koulutusjärjestelmä Luokat 1 5 (primary education) ovat pakollisia kaikille 6 14-vuotiaille. Käytännössä Vietnamissa on edelleen alueita (erityisesti maaseutu) ja väestöryhmiä (erityisesti etniset vähemmistöt), joissa kaikki lapset eivät osallistu koulutukseen. Arviolta noin 93 prosenttia kouluikäisistä lapsista aloittaa koulun (vuoden 2002 tieto). Alemman toisen asteen koulutukseen (luokat 6 9) osallistui vuonna 2000 hieman alle 40% ikäryhmästä. 1 Oppilaitoksia Opiskelijoita Opettajia Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Taulukko 1. Oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien määrät lukuvuonna Ministry of Education and Training, International Co-operation Department (2004): Vietnam Education and Training Directory 2 Education and Training -esite. Saatu Vietnamin Suomen suurlähetystöstä 7

9 Koulutuksen hallinto Vietnamin opetusministeriö (MOET, Ministry of Education and Training) vastaa koulutuksesta kansallisella tasolla. Suoraan MOET:n vastuulla on peruskoulutus. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavat keskushallinnon tasolla MOET ja muut koulutusalaa vastaavat ministeriöt minkä lisäksi paikallishallinto kontrolloi oppilaitoksia. Korkeakoulusektorilla MOET hallinnoi suoraan kahta kansallista yliopistoa ja osaa muista yliopistoista. Osa yliopistoista on alueellisen hallinnon alaisuudessa, osa muiden ministeriöiden alaisuudessa. Yksityiset yliopistot vastaavat itse taloudestaan ja sisäisestä hallinnosta. MOET kuitenkin hyväksyy kaikkien yliopistojen opetusohjelmat, vastaa opetuksen laadusta ja hyväksyy yliopistojen myöntämät tutkinnot. MOET:n vastuulle kuuluvat mm.: koulutuksen tavoitteet, sisällöt ja opetusmetodit kaikilla koulutustasoilla sekä näiden toimeenpanon valvominen oppikirjojen julkaisu koulutuksen laadusta huolehtiminen tutkintojen myöntäminen opiskelijoiden sisäänottoon liittyvät kysymykset koulutuksen infrastruktuuri ja fasiliteetit Lisäksi MOET antaa hallitukselle ehdotuksia koulutusjärjestelmän kehittämisestä sekä koulujen ja yliopistojen perustamisesta. MOET:ssa on erilliset osastot esiopetukselle, peruskoulutukselle, toisen asteen koulutukselle, ammatilliselle koulutukselle, korkeakoulutukselle ja täydennyskoulutukselle. Lisäksi tiede ja teknologia sekä opiskelija-asioilla, laadun valvonnalla (quality accreditation) sekä kansainvälisellä yhteistyöllä on ministeriössä omat osastonsa. Järjestelmän haasteita MOET identifioi yleisiksi, koko koulutusjärjestelmän haasteiksi seuraavat: Koulutuksen laatu on huono eikä vastaa työelämän tarpeita Opetus, opetusmenetelmät ja -materiaalit ovat vanhanaikaisia. Opetus perustuu asioiden opetteluun koetta varten, ei luovuuteen ja tiedon soveltamiseen. Opetushenkilökunnasta on pula ja moni opettaja on epäpätevä Koulutuksen tehokkuus on huono, moni jättää koulutuksen kesken. Alueelliset erot koulutuksen laadussa ovat suuret Erot koulutukseen osallistumisessa alueiden ja eri väestöryhmien välillä suuret Koulutukseen liittyy epärehellisyyttä, esim. tutkintojen ja arvosanojen myyntiä ja kokeissa lunttaamista. 8 Erityisesti peruskoulutukseen liittyviä haasteita ovat: Kaikki eivät suorita pakollista oppivelvollisuutta

10 Luokkahuoneista on pulaa ja koulutusta joudutaan järjestämään vuoroissa puolipäiväopetuksena Päivittäinen oppituntien määrä vähäinen Ammatillisen koulutuksen erityishaasteita ovat: Koulutussisällöt ja -menetelmät eivät vastaa modernisoituvan talouden tarpeita Ammatillista koulutusta ei arvosteta, se mielletään toiseksi vaihtoehdoksi. Sekava ja tehoton hallinto Ammatillisten oppilaitosten kenttä on pirstaloitunut pieniksi, erillisiksi oppilaitoksiksi. Korkeakoulutuksen haasteita tarkastellaan erikseen korkeakoulutusta käsittelevässä luvussa. Koulutukseen liittyviä kehittämistavoitteita 3 Koulutus rahoitetaan pääasiallisesti valtion budjettivaroin. Opetusministeriön tavoitteena on lisätä koulutuksen rahoitusta siten, että vuonna % budjettivaroista suunnataan koulutukseen. Lisäksi toivotaan ulkomaista rahoitusta, mm. lainaa Maailmanpankilta ja Aasian kehityspankilta sekä ulkomaista projektirahoitusta. Yleisenä tavoitteena on kehittää koulutusta kaikilla tasoilla siten, että se vastaa teollistuvan ja modernisoituvan yhteiskunnan tarpeita. Erityisesti tässä korostetaan opetussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimateriaalien modernisointia sekä opetushenkilökunnan osaamisen kehittämistä. Yhä useammalla kouluopettajalla tulisi olla college-tasoinen ammatillinen tutkinto. Tavoitteena on myös tehostaa opetusalan hallintoa, selkiyttää eri ministeriöiden sekä alueellisten ja paikallisten tasojen hallinnon suhdetta, lisätä paikallisen tason sekä yksittäisten korkeakoulujen autonomiaa. Erikseen MOET mainitsee kielten ja informaatioteknologian opetuksen kehittämisen. 60 prosentissa kouluista tulisi olla Internet-yhteys. Kaikkiin kouluihin halutaan kirjasto. Koulutukseen osallistumista halutaan lisätä kaikilla koulutustasoilla. Tavoitteena on, että pakolliseen koulutukseen (luokat 1 5) osallistuu 99 % ikäluokasta, alemman toisen asteen koulutukseen 90 %, ylemmän toisen asteen koulutukseen 50 % ja ammatilliseen toisen asteen koulutukseen 15 %. Tavoitteita voi pitää haastavina. Lisäksi tavoitteena on kehittää koulutukseen osallistumisen tasa-arvoa eri väestöryhmien ja alueitten välillä. Peruskoulutuksessa tavoitteena on lisätä lasten kokopäiväistä opetusta. Opiskelijan halutaan saavan selkeämpi orientaatio uralleen jo lukio-opintojen aikana. Ylemmän toisen asteen opintoja kehitetään siten, että opinnot suuntautuvat selkeämmin tieteeseen, taiteeseen jne. Ammatillisen koulutuksen erityistavoitteena on kehittää koulutuksen ja työelämän yhteyttä, mm. harjoittelua ja yritysyhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen painopistealoina mainitaan informaatioteknologia, biologia, koneteknologia, maa- ja metsätalous, kalastus sekä palvelualat. 3 Ministry of Education and Training, International Co-operation Department (2004): Vietnam Education and Training Directory; 9

11 3 Korkeakoulutus Vietnamissa Korkeakoulujärjestelmä Vietnamissa korkea-asteen koulutusta annetaan yliopistoissa ja collegeissa. Colleget tarjoavat ammatillisesti suuntautunutta korkea-asteen koulutusta. College-tutkinnon suorittaminen kestää kolme vuotta, alemman yliopistotutkinnon suorittaminen vuoden enemmän. Korkea-asteen oppilaitoksia on Vietnamissa yhteensä noin 250. Hallinnollisesti yliopistot jakaantuvat Vietnamissa eri kategorioihin. Julkiset yliopistot ovat joko kansallisia (suoraan keskushallinnon alaisuudessa) tai alueellisen hallinnon alaisuudessa Puolijulkiset yliopistot ovat julkishallinnon omistamia ja hallinnoimia, mutta kustannukset katetaan opiskelijamaksuilla Järjestöjen tai säätiöiden ylläpitämät (people-founded) yliopistot Yksityiset yliopistot Lukuvuonna prosenttia korkeakouluopiskelijoista opiskeli ei-julkisessa oppilaitoksessa 4. Vietnamissa korkea-asteen opetus ja tutkimus on eriytetty siten, että tutkimusta tehdään pääosin erillisissä tutkimusinstituuteissa. Korkeakouluopinnoista peritään lukukausimaksua, joka vaihtelee suuresti yliopistosta riippuen. Julkisissa yliopistoissa vuosi maksaa noin VND (noin 95 euroa). Yksityisissä yliopistoissa hinta on huomattavasti korkeampi, euroa/vuosi. Akateeminen vuosi koostuu kahdesta lukukaudesta; lukuvuosi alkaa elo/syyskuussa ja päättyy toukokuussa. Virallinen opetuskieli on vietnam, mutta myös vieraskielistä opetusta pyritään edistämään. Korkeakoulututkinnot Tutkintoja annetaan graduate- ja postgraduate-tasolla. Graduate-tason tutkinnot: Cao dãng, college diploma (3 vuotta) Dai hoc, university degree, vastaa Bachelor-tasoa (yleensä 4 vuotta, joillakin aloilla 5 tai 6 vuotta) 10 4 Education and Training -esite. Saatu Vietnamin Suomen suurlähetystöstä

12 Postgraduate-tason tutkinnot: Thac si, Master s degree (2 vuotta dai hoc -tason jälkeen) Tién si, Doctoral degree (2 vuotta Master s-tason jälkeen) Erinomaisesti Bacheloropinnoissa menestyneet saatetaan kutsua yhdistettyihin maisteri- ja tohtoritason opintoihin, jolloin opiskelu kestää 4 vuotta Bachelor-tutkinnon jälkeen. Colleget voivat tarjota 3-vuotisia sekä tätä lyhyempiä ohjelmia. Yliopistot voivat tarjota maisterija tohtoritutkintoja, graduate-tason tutkintoja sekä lyhyempiä ohjelmia. Erilliset tutkimuskeskukset voivat tarjota tohtorin tutkintoja sekä yhteistyössä yliopiston kanssa maisteritutkintoja. Tutkintojen kansainvälinen vertailtavuus Mitään yksiselitteistä sääntöä tai ohjetta vietnamilaisten yliopistojen tutkintojen kansainvälisen vastaavuuden arvioimiseksi ei ole. Maiden ja oppilaitosten, jotka hyväksyvät vietnamilaisia opiskelijoita, tulee määritellä omat kriteerinsä. Australiassa AEI (Australian Education International) ja NOOSR (National Office of Overseas Skills Recognition) ylläpitävät tietokantaa, joka sisältää tietoa myös Vietnamin koulutusjärjestelmästä ja tutkinnoista. Yhdysvalloissa AACRAO (American Association of Collegiate Registrars and Admissions Officers) ylläpitää tietokantaa tutkintojen arvioimisen tueksi. Lisäksi NAFSA julkaisee ohjeellista opasta tutkintojen arvioinnista. Yliopistot Yliopistojen lukumäärä vaihtelee lähteestä riippuen 87:stä 140:een. International Association of Universities -yhdistyksen ylläpitämästä tietokannasta (http://www.unesco.org/iau/onlinedatabases/ list.html) löytyy hakusanalla Vietnam vain 57 yliopistoa. Tämä kertoo eläväisestä tilanteesta Vietnamin korkeakoulukentällä, jossa toisaalta moni college havittelee yliopiston statusta ja toisaalta pieniä yliopistoja yhdistetään isommiksi. Nykymuotoiset yliopistot Vietnamissa ovat nuoria luvun koulutusuudistuksissa muodostettiin monialaisia yliopistoja yhdistämällä useita suppeampaan alaan keskittyviä oppilaitoksia. Tällaisten yliopistojen yksittäiset colleget, laitokset tai tiedekunnat voivat edelleenkin olla varsin itsenäisiä. Monialaisten yliopistojen lisäksi on edelleen runsaasti kapeammalle alalle keskittyviä yliopistoja. Julkiset yliopistot ovat Vietnamissa arvostettuja, erityisesti kaksi kansallista yliopistoa, jotka ovat myös suurimmat yliopistot Vietnamissa. Suuri osa yliopistoista keskittyy suurimpiin kaupunkeihin Hanoihin ja Ho Chi Minh Cityyn. Alle on listattu keskeisiä Vietnamin yliopistoja 5. 5 Ministry of Education and Training, International Co-operation Department (2004): Vietnam Education and Training Directory; of_universities_in_vietnam 11

13 Yliopisto Yliopiston alaiset tiedekunnat, oppilaitokset, koulut 1 Kansalliset yliopistot Vietnam National University, Hanoi Ho Chi Minh City National University 2 Alueelliset yliopistot College of Technology College of Foreign Languages College of Science College of Social Science and Humanity College of Economics Faculty of International Studies Faculty of Education Studies Ho Chi Minh City University of Technology Ho Chi Minh City University of Natural Sciences Ho Chi Minh City University of Social Sciences and Humanities Ho Chi Minh City International University Faculty of Economics, Ho Chi Minh City National University Da Nang University Hue University Thai Nguyen University Da Nang University of Technology Da Nang University of Economics Da Nang University of Education Da Nang University of Foreign Languages Da Nang College of Technology College of Science College of Pedagogy College of Agriculture and Forestry College of Medicine College of Arts College of Economics College of Foreign Languages Hue University-Quang Tri Branch Faculty of Physical Education College of Education College of Agriculture and Forestry College of Medicine College of Industrial Engineering Faculty of Information Technology Faculty of Natural Science 3 Muita julkisia, monialaisia yliopistoja Dalat University Can Tho University Tay Nguyen University Tay Bac University 12

14 4 Muita julkisia yliopistoja Tekniikka Hanoi University of Technology Hanoi University of Civil Engineering EVN University of Electricity Ho Chi Minh City University of Industry Lääketiede ja farmasia Hanoi Medical University Ho Chi Minh City University of Medicine and Pharmacy Thai Binh University of Medicine Hai Phong Medicine University Hanoi University of Pharmacy Kauppatiede Ho Chi Minh City University of Economics Foreign Trade University National Economic University Vietnam University of Commerce Kasvatus Ho Chi Minh City University of Pedagogy Hanoi National University of Education Ho Chi Minh City University of Education Ho Chi Minh City University of Technical Teacher Training Dong Thap University of Education Quy Nhon University of Education Maa- ja metsätalous, kalastus Water Resources University Vietnam Forestry University University of Fisheries Hanoi Agricultural University No1 Ho Chi Minh City University of Agriculture and Forestry Nha Trang Fisheries University Muita University of Communications and Transportation Vietnam Maritime University Ho Chi Minh City University of Architecture Hanoi Architectural University Ho Chi Minh City University of Law Ho Chi Minh City University of Arts Ho Chi Minh City Conservatoire Hanoi Conservatoire Hue Conservatoire 5 Ei-julkisia yliopistoja Hanoi Open University Ho Chi Minh City Open University Ho Chi Minh City University of Foreign Languages and Information Technology Phuong Dong University Thang Long University Van Lang University Quang Trung University FPT University Phu Xuan Hue University 13

15 Sisäänpääsy korkeakoulutukseen Korkeakouluihin voi pyrkiä suoritettuaan hyväksytysti ylemmän toisen asteen päättökokeen tai ammatillisen toisen asteen tutkinnon pohjalta. Ylemmän toisen asteen lopuksi opiskelijat suorittavat kansallisen päättökokeen, joka koostuu testistä neljässä eri aineessa. Jokaisesta testistä saa korkeimmillaan 10 pistettä (max 40 pistettä) ja hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan 20 pistettä. Yliopistoihin pääsee kansallisen, MOET:n koordinoiman pääsykokeen kautta. Kokeessa suoritetaan eri aineita riippuen mille alalle hakee. Esimerkiksi tekniikan ja lääketieteen opiskelijoiden koe painottuu matematiikkaan ja luonnontieteellisiin aineisiin, humanististen ja yhteiskuntatieteellisille aloille hakevien koe kirjallisuuteen ja historiaan. Korkeakouluopiskelijat voi jakaa kolmeen kategoriaan: Kokopäiväiset opiskelijat valitaan sisäänpääsykokeen kautta (tutkintotodistuksessa merkintä chinh quy ). Osa-aikaiset opiskelijat ovat tyypillisesti julkishallinnon työntekijöitä, jotka täydennyskouluttautuvat työnsä ohessa (tutkintotodistuksessa tai chuc ). Avoimissa ohjelmissa opiskelijat opiskelevat periaatteessa samoja tutkintoja kuin kokopäiväiset opiskelijat, mutta sisäänpääsy ja opinnoissa eteneminen riippuvat kyvystä maksaa täysi lukukausimaksu. Avoimet tutkinnot eivät ole arvostettuja. Julkiset yliopistot ovat haluttuja opiskelupaikkoja ja niihin hakee enemmän opiskelijoita kuin on opiskelupaikkoja. Tämä on tehnyt yksityiset yliopistot ja ulkomailla opiskelun kiinnostavaksi vaihtoehdoksi. Perinteisesti suuri osa Vietnamin yliopistoissa annetuista ohjelmista keskittyy undergraduate-tasolle. Ylemmän tason koulutusta on (ollut) rajallisesti tarjolla ja se on hyvin kilpailtua. Yleistä onkin ollut lähteä Bachelor-tutkinnon jälkeen ulkomaille. Nykyään yliopistoissa kehitetään enenevässä määrin myös postgraduate-tason koulutusta. Korkeakoulutuksen haasteet 14 Haasteet korkeakoulutuksessa ovat hyvin samansuuntaisia kuin muillakin koulutuksen tasoilla: puutteita on opetuksen laadussa, opettajien pätevyydessä, laitteiston ja koneiden ajantasaisuudessa sekä hallinnon tehokkuudessa. Opetuksen ei koeta tuottavan työelämän tarvitsemia soveltamistaitoja: se ei ole käytännönläheistä ja painottaa liikaa olemassa olevan tiedon kopioimista ja kokeisiin lukemista. Opintojen kansainvälinen vertailtavuus on vaikeaa, sillä opetus ei perustu opintopisteille vaan ainekursseille, joita opiskelijat seuraavat annetun lukujärjestyksen mukaisesti. Suuri osa yliopistoista tarjoaa vain undergraduate-tason opintoja. Postgraduate-tason opetusta ja erityisesti tohtorikoulutusta on vähemmän. Monessa yliopistossa ei ole tutkimuksellisia valmiuksia tarjota tohtorikoulutusta. Vietnamissa tutkimusta tehdään perinteisesti yliopistolaitoksista erillisissä tutkimuskeskuksissa, jolloin viimeisimmän tutkimuksen ja yliopisto-opetuksen välinen yhteys on ollut heikko. Kyky tarjota postgraduate-opintoja liittyy suoraan myös opettajien pätevyyteen. MOET:n tilastojen mukaan korkeakoulujen opetushenkilökunnasta vain 17 prosentilla on tohtoritutkinto,

16 30 prosentilla maisteritutkinto ja 53 prosentilla kandidaatintutkinto 6. Vietnamin korkeakoulujärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan laadullisesti eikä määrällisesti kasvaneeseen korkeakoulutuksen kysyntään. Painotukset korkeakoulutuksen kehittämisessä 7 Korkeakoulutuksen kehittäminen on ajankohtainen aihe Vietnamissa ja kehittämissuunnitelmia on runsaasti. Tavoitteet kohdistuvat ennen kaikkea kolmeen kohtaan: korkeakoulutuksen määrän lisäämiseen, opetuksen kehittämiseen sekä laitteiden, kirjastojen yms. infrastruktuurin kehittämiseen. Kaikilla kolmella kehittämisalueella ulkomaisella avulla ja/tai yhteistyöllä ulkomaiden kanssa on keskeinen rooli. Tarkemmin Vietnamin hallituksen tavoitteista ja toimenpiteistä ulkomaisessa yhteistyössä käsitellään kappaleessa Vietnam ja kansainvälinet koulutusmarkkinat. Korkeakoulutuksen määrällinen lisääminen MOET:n tavoitteena on, että vuonna 2020 korkeakoulujen opiskelijamäärä on 450 opiskelijaa per asukasta. Tämä tarkoittaa noin kolminkertaista opiskelijamäärää nykyiseen verrattuna. Erityisesti panostetaan maisteri- ja tohtorikoulutuksen lisäämiseen. Tavoite on, että vuonna 2010 maisteriohjelmien opiskelijamäärä on kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Vastaavasti tohtoreita halutaan kouluttaa vuoteen 2020 mennessä viisinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Aukilausuttu tavoite on, että osa tästä lisäkapasiteetista järjestyy kannustamalla opiskelijoita kouluttautumaan ulkomailla. Koulutuksen laadun kehittäminen Opinto-ohjelmien modernisoinnissa ulkomainen tarjonta ja yhteistyö ulkomaisten tahojen kanssa nähdään keskeisenä. Tavoitteena on ottaa mallia kehittyneiden maiden opinto-ohjelmista ja tuoda niitä vietnamilaisiin korkeakouluihin. Hallitus kannustaa myös puhtaasti ulkomaisten kampusten perustamiseen esimerkiksi myöntämällä verohelpotuksia maan ostamisessa ja rakentamisessa. Vahvoja tutkimuskeskuksia yliopistoihin halutaan kehittää erityisesti tieteen ja teknologian aloille. Lisäksi englanninkielen opetusta halutaan parantaa. Opettajien lisäkouluttaminen Keskeistä roolia koko korkeakoulutuksen kehittämisessä näyttelee korkeakouluopettajien osaamisen kehittäminen. MOET:n tavoitteen mukaan vuonna 2020 kaikilla yliopisto-opettajilla tulisi olla vähintään maisterin tutkinto ja 35 prosentilla tohtorin tutkinto. Osa opetushenkilökunnasta halutaan jatkokouluttaa ulkomailla. Osaamista halutaan kehittää myös kannustamalla opettajia vierailemaan ulkomailla. 6 Ministry of Education and Training, International Co-operation Department (2004): Vietnam Education and Training Directory 7 Ministry of Education and Training: Vietnam Higher Education Renovation Agenda. Period ; 15

17 Korkeakouluopettajien määrää halutaan lisätä siten, että jatkossa heitä on 20 jokaista opiskelijaa kohden. Nyt suhde on noin 1 opettaja 30 opiskelijaa kohti. Laitteiden, kirjastojen yms. kehittäminen Korkeakoulujen laitteistot ja kirjastot halutaan modernisoida. Erityisenä tavoitteena mainitaan Internet-yhteyden saaminen kaikkiin yliopistoihin vuonna Kansainvälistä yhteistyöstä toivotaan rahoitusta myös tälle kehitystyölle. Erityisesti teknologian alan huippukeskusten kehittämisessä kaivataan kansainvälisten yritysten ja organisaatioiden tukea. Panostaminen avainaloille ja avainyliopistoihin Kehitettäessä opetusohjelmia kansainväliselle tasolle MOET haluaa kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin aloihin: teknologia, luonnontieteet, lääketiede, kaupallinen ala, kaupunkisuunnittelu, rakennusala, yhteiskuntatiede ja humanistinen ala. Lisäksi opettajakoulutuksen kehittämistä pidetään keskeisenä, jotta alemmille koulutustasoille saadaan pätevää opetushenkilökuntaa. Ministry of Planning and Investment korostaa viisivuotissuunnitelmassaan (luonnon)tieteen ja teknologian (science and technology) koulutuksen kehittämistä ja tässä erityisesti informaatioteknologiaa, bioteknologiaa, lääketieteellistä tutkimusta, automaatioalaa, materiaalituotantoa sekä maataloutta ja kalastusta tukeva aloja. Lisäksi MOET on nimennyt nk. avainyliopistoja, joiden koulutustarjonnan kehittämiseen panostetaan ensisijaisesti. Avainyliopistojen toivotaan toimivan jatkossa mallina muille yliopistoille. Avainyliopistoihin kuuluvat mm. Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn kansalliset yliopistot, alueelliset yliopistot (Da Nang University, Hue University, Thai Nguyen University), Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn pedagogiset yliopistot, Hanoi University of Technology, Ho Chi Minh University of Economics sekä 5 6 muuta yliopistoa teknilliseltä, kaupalliselta, lääketieteen ja maatalouden aloilta. Hanoin ja Ho Chi Minh Cityn kansallisista yliopistoista halutaan kehittää kansainvälisen tason tutkimusyliopistoja. 16

18 4 Vietnam ja kansainväliset koulutusmarkkinat Vietnamin opetusministeriö (MOET) pitää kansainvälistä yhteistyötä keskeisenä keinona korkeakoulutusta kehitettäessä ja korkeakouluja sekä yksittäisiä henkilöitä kannustetaan siihen. Kansainvälisellä yhteistyöllä viitataan laajasti ulkomaisten tahojen mukana olemiseen koulutuksen järjestämisessä: se voi olla kampuksen perustamista Vietnamiin, koulutuksen tarjoamista Vietnamissa, yhteistyössä järjestettyjä ohjelmia, stipendien antamista vietnamilaisopiskelijoille, kehittämishankkeita, ulkomaisia opettajavierailuja tai vietnamilaisten opettajien täydennyskoulutusta. Ulkomainen koulutustarjonta Vietnamissa Vietnamissa on yksi täysin ulkomaalaisomistuksessa oleva yliopisto: RMIT (Royal Melbourne Institute of Technology) International University Vietnam. RMIT tarjoaa Vietnamissa koulutusta lähinnä kaupallisella ja teknisellä alalla. Bachelor-tasoisia tai suppeampia ohjelmia löytyy seuraavilla aloilla: commerce, marketing, accountancy, design (multimedia systems), information technology ja business information systems. Master s-tason ohjelmia RMIT tarjoaa business administration - ja educational leardership and management -aloilla. Vietnamilla ja Hessenin osavaltiolla Saksassa on suunnitelmana kehittää vietnamilais-saksalainen yliopisto, jota rahoittaisivat sekä Vietnam että Hessenin osavaltio. Vietnamin hallitus suhtautuu suopeasti ulkomaiseen koulutustarjontaan ja kannustaa ulkomaisia tahoja siihen. Tämä nähdään yhteistyön muotona, jonka avulla voidaan lisätä ja kehittää koulutustarjontaa Vietnamissa. Erityisesti ulkomaiset investoinnit toivotetaan tervetulleiksi tiede- ja teknologia-alan tutkimukseen. Ulkomainen taho saa mm. maata toimitiloille sekä verohelpotuksia. Vietnamin hallitus säätelee kansainvälistä yhteistyötä koulutuksessa sekä ulkomaisten koulutustarjonnan tuomista Vietnamiin. Organisaation, joka haluaa tarjota koulutusta Vietnamissa, tulee osoittaa MOET:lle, että sillä on kotimaassaan toimilupa vastaavan koulutuksen antamiselle. Kansainväliset opetusohjelmat ja korkeakoulujen yhteistyö Oman kampuksen perustamista tyypillisempi tapa viedä koulutusta Vietnamiin on tehdä se yhteistyössä paikallisen yliopiston kanssa, jolloin ulkomainen yliopisto tarjoaa oman ohjelmansa osana vietnamilaisen yliopiston tarjontaa tai vietnamilaisen yliopiston kautta. Tämänkaltainen ohjelmien tuonti tai jopa kopiointi nähdään Vietnamissa merkittävänä keinona modernisoida opetusohjelmia. Ulkomaisia ohjelmia löytyy varsinkin kaupan ja tekniikan aloilta ja käytännössä useista Vietnamin arvostetuimmista yliopistoista (mm. Hanoin ja Ho Chi Minhin kansalliset yliopistot, Hanoi University of Technology, Hanoi National Economics University, Hanoi University of Foreign Studies ja Ho Chi Minh City University of Economics). MOET:n hyväksyntä yhteishankkeille on tärkeää. 17

19 Joissakin tapatuksissa kyse on yhteistyöstä eli siitä, että vietnamilainen ja ulkomainen korkeakoulu järjestävät yhdessä kansainvälisen tutkinnon. Joissakin tapauksissa kyse on enemmänkin siitä, että ulkomainen yliopisto tarjoaa oman kurssinsa tai ohjelmansa paikallisen yliopiston kautta. Vietnamilaiset korkeakoulut arvostavat kansainvälistä yhteistyötä, sitä pidetään prestiisinä yliopistolle ja korkeakoulua esitellessä ulkomaiset yhteistyötahot luetellaan huolellisesti. Alueelliset painotukset kansainväliselle yhteistyölle MOET esittää alueellisia painotuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Käytännössä lista on hyvin laaja: Naapurimaat, Koillis-Aasian maat (Kiina, Japani, Etelä-Korea), Itä- ja Länsi-Aasia (erityisesti Intia) Australia ja Uusi Seelanti Venäjä ja Itä-Euroopan maat Pohjois-Amerikan maat Afrikan ranskankieliset maat EU-maista tuodaan esille erityisesti Britannia, Ranska, Saksa, Hollanti, Belgia, Ruotsi ja Italia Vietnamilaisten opiskelu ulkomailla Kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla Vietnam profiloituu opiskelijoita luovuttavaksi maaksi, vaikka pitkän tähtäimen tavoitteena onkin kehittää maan korkeakoulutusta siten, että myös Vietnam vastaanottaisi ulkomaisia opiskelijoita esim. naapurimaista Laosista ja Kambodzasta. OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2005 hieman yli vietnamilaista opiskeli ulkomailla. Yhdysvallat ja Ranska ovat selvästi suurimmat yksittäiset vietnamilaisten opiskelijoiden vastaanottajamaat kummassakin opiskelee lähes vietnamilaista. Seuraavaksi suurimmat kohdemaat ovat Australia, Saksa ja Japani. Vaikka Iso-Britannia nousi messukyselyn vastauksissa selvästi suosituimmaksi kohdemaaksi Euroopassa (ks. s. 24), opiskelee siellä OECD-tilastojen mukaan selvästi vähemmän vietnamilaisia. Vietnamin hallitus kannustaa vietnamilaisia omakustanteiseen ulkomailla opiskeluun. Ulkomailla opiskelu nähdään keinona lisätä koulutuksen tarjontaa tilanteessa, jossa tavoitteena on lisätä korkeakoulutettujen määrää, mutta kansallinen järjestelmä ei pysty vastaamaan kasvaneeseen koulutuksen kysyntään. Erityisesti maisteri- ja tohtoritason koulutusta on Vietnamissa ollut vähän. Hanoin British Councilin ja AEI:n edustajan mukaan Iso-Britannia ja Australia pyrkivät rekrytoimaan vietnamilaisia ensisijaisesti yliopistojen valmistavaan vuoteen, jonka aikana he voivat parantaa valmiuksiaan yliopisto-opintoihin esim. kieliopintojen avulla. Ulkomailla opiskelun rahoitus 18 Vietnamin hallitus on rahoittanut vuodesta 2000 lähtien korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muun valtion palveluksessa olevan henkilökunnan jatkokouluttautumista ulkomailla nk. 322-

20 Lkm Vietnamilaisia opiskelijoita ulkomailla yhteensä OECD-maissa OECD:n ulkopuolisissa maissa Alankomaat 443 Australia Belgia 259 Espanja 9 Irlanti 4 Islanti Iso-Britannia Italia 48 Itävalta 46 Japani Kanada Korea 557 Kreikka Luxembourg Meksiko Norja 56 Portugal Puola 225 Ranska Ruotsi 56 Saksa Slovakia 12 Suomi 67 Sveitsi 135 Tsekin tasavalta 317 Turkki 4 Unkari 136 Uusi-Seelanti 492 Yhdysvallat Taulukko 2. Vietnamilaiset korkeakouluopiskelijat ulkomailla 2005 (OECD) ohjelmalla. Ohjelmaa on rahoitettu 100 miljardilla dongilla (noin 5 milj. euroa) vuodessa ja sen kautta lähetetään vuosittain noin 400 opiskelijaa ulkomaille. Rahoitus kattaa opiskelijan elämis- ja matkakustannukset, vakuutuksen ja opiskelukustannukset lukukausimaksuineen. Ensisijaisesti tuetaan opiskelua postgraduate-tasolla. Ohjelma kattaa seuraavat alat: tekniikka, luonnontieteet, yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet, maa- ja metsätalous sekä kalastus, kauppatieteet, lääketiede ja farmasia, urheilu ja taidealat. Ohjelmakuvauksen mukaan opiskelemaan voi hakea Yhdysvaltoihin, Iso-Britanniaan, Kanadaan, Saksaan, Hollantiin, Venäjälle, Australiaan, Belgiaan, Thaimaahan, Korkean tasavaltaan ja joihinkin muihin maihin. 19

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla

Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen

Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen 15.6.2016 Oulun yliopiston tutkinto-ohjelmaportfolio 2017 alkaen Kandidaattiohjelmat Ohjelman nimi tummennetulla, englanninkielinen nimi alla, hakukohteet kursiivilla. Tutkinto-ohjelman nimen perässä on

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä

Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa

Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa Kv-tutkinto-opiskelijoiden koulutus voittoa tuottavaksi liiketoiminnaksi? Analyysi korkeakoulutuksen opiskelijarahoituksesta Isossa-Britanniassa Kv-kevätpäivät 2013 Paula.Merikko@csc.fi* *Esitys pohjautuu

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007

Käyttötilastot www.vaalit.fi - toukokuussa 2007 Käyttötilastot www.vaalit.fi Yhteenveto ajalta: toukokuussa 2007 Luotu 01-Jun-2007 03:54 EEST [Päivätilastot] [Tuntitilastot] [URL:t] [Sisääntulosivut] [Ulosmenosivut] [Koneet] [Hakupalvelimet] [Hakusanat]

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 421/2012 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät

Vuoden 2015 opiskelijavalintojen aloituspaikkamäärät Liite 1 Vuoden 2015 opiskelijavalintojen t Vuonna 2012 ylemmän korkeakoulututkinnon suoritti 1315 opiskelijaa ja vuonna 2013 vastaavasti 1324 opiskelijaa. Vuonna 2012 alemman korkeakoulututkinnon suoritti

Lisätiedot

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?

MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Itä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Saksaan! Dina Heegen DAAD-Lektorin, Turku

Saksaan! Dina Heegen DAAD-Lektorin, Turku Saksaan! Dina Heegen DAAD-Lektorin, Turku Saksa tänään Yli 80 miljoonaa asukasta 16 osavaltiota -> federalismi Pääkaupunki Berliini, 3,4 Miljoonaa asukasta EU-maista suurin asukasluvultaan ja taloudeltaan

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle

Åbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %

Tohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 % Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF

University Admissions Finland. KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland KV-kevätpäivät, Levi 21.5.2013 Outi Tasala UAF University Admissions Finland Liitekäsittelyn palvelukeskus, jota ohjaa kymmenen yliopiston konsortio Palvelukeskus syntynyt

Lisätiedot

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015

Jyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa).

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Ero toteumassa 2016/2015 EUROOPPA 2016 2015 % Koko Espanja yhteensä 235

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Oulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot