TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 6/2011 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Yhteinen kirkkovaltuusto YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai klo Paikka Toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A Osallistujat (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan Kokouksen aluksi kirkkoherra Heikki Mäntylä piti hartauden. 82 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen. Päätös Merkittiin. Ei muutoksenhakuoikeutta. 83 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kuulutus kokouksesta asialistoineen on ollut nähtävillä seurakuntien ilmoitustaululla Kokouskutsu esityslistoineen on toimitettu kokoukseen osallistumiseen oikeutetuille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kuulutus kirkkovaltuuston kokouksesta on pöytäkirjan liitteenä Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto toteaa kokouksen laillisuuden. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Todettiin. Ei muutoksenhakuoikeutta.

2 Yhteinen kirkkovaltuusto KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Ennen päätösvaltaisuuden toteamista suoritetaan nimenhuuto, hyväksytään ilmoitetut esteet ja todetaan varajäsenet. Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto hyväksyy ilmoitetut esteet ja toteaa varajäsenet sekä kokouksen päätösvaltaisuuden. Liite Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Kirkkovaltuusto hyväksyi ilmoitetut esteet ja totesi varajäsenet. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 48 varsinaista jäsentä ja 10 varajäsentä eli yhteensä 58/61. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. 85 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALITSEMINEN Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto valitsee pöytäkirjan tarkastajat, jotka samalla toimivat ääntenlaskijoina. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Uolevi Lahti ja Lillemor Wennerström. Ei muutoksenhakuoikeutta. 86 KIRKKOVALTUUSTON VARAJÄSEN TIINA KARPPISEN LUOTTAMUSTOIMEN PÄÄTTYMINEN Kirkkovaltuuston varajäsen Tiina Karppinen on valittu kasvatusasiain keskuksen nuorisosihteerin virkaan määräajaksi Kirkkolain 8 luvun 4 :n mukaan Seurakuntavaaleissa ei seurakunnan luot-

3 Yhteinen kirkkovaltuusto tamustoimeen saada valita tämän seurakunnan viranhaltijaa tai työsopimussuhteessa olevaa työntekijää. Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, ei tämän yhtymän eikä siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija ja työntekijä myöskään ole vaalikelpoinen. Luottamushenkilö ei menetä vaalikelpoisuuttaan toimielimeen, jos seurakunta tai seurakuntayhtymä ottaa hänet väliaikaisesti enintään kuuden kuukauden palvelussuhteeseen. Sen kestäessä hän ei kuitenkaan saa hoitaa luottamustointaan. Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 :n mukaan Tiina Karppisen luottamustoimi on todettava lakanneeksi hänen tultuaan valituksi nuorisosihteerin virkaan yli kuuden kuukauden ajaksi. Hallintojohtaja lisäsi esittelyyn kirkkoneuvostossa, että Tiina Karppinen edusti Kaarinan seurakuntaa. Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää, että Tiina Karppisen luottamustoimi kirkkovaltuuston Kaarinan seurakuntaa edustavana varajäsenenä todetaan lakanneeksi alkaen hänen tultuaan valituksi seurakuntayhtymän virkaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 87 KIRKKOVALTUUSTON JA KIRKKONEUVOSTON VARAJÄSEN MARIA RANTEEN LUOTTAMUSTOIMEN PÄÄTTYMINEN VTM Maria Ranne valittiin viime vaaleissa Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvoston jäseneksi ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston varajäseneksi. Lisäksi yhteinen kirkkovaltuusto valitsi hänet yhteisen kirkkoneuvoston jäsenen TL, pastori Ari Suomisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Maria Ranne on paikkakunnasta muuton vuoksi pyytänyt alkaen eroa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän luottamustoimista. Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 pykälän 1 momentin mukaan hän on paikkakunnalta muuton vuoksi menettänyt kelpoisuutensa toimia Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän luottamustoimissa. Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan

4 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys myöntänyt Maria Ranteelle eron Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenyydestä ja valinnut hänen tilalleen Mirjo Kanervavuoren. Kirkkovaltuusto päättää myöntää VTM Maria Ranteelle eron kirkkovaltuuston varajäsenyydestä alkaen. Kirkkovaltuusto päättää myöntää Maria Ranteelle eron kirkkoneuvoston jäsenen TL, pastori Ari Suomisen henkilökohtaisesta varajäsenyydestä alkaen ja valita Ari Suomisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi yhteiseen kirkkoneuvostoon samasta ajankohdasta lukien perheohjaaja Mirjo Kanervavuoren. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Esityksen mukaan. Ei muutoksenhakuoikeutta. 88 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUSAJAT VUONNA 2012 Kirkkoneuvoston esitys Johtoryhmä on valmistellut ehdotuksen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston kokousajoista kevätkaudella Kirkkovaltuuston puheenjohtajan kanssa on neuvoteltu kirkkovaltuuston kokousajat. Ehdotus kokouspäiviksi ja ajoiksi on seuraava: Kirkkovaltuusto torstai klo torstai klo budjetin lähetekeskustelu torstai klo torstai klo Syksyn ensimmäinen kokous torstaina klo Kirkkovaltuusto merkitsee kokousajat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Kirkkovaltuusto merkitsi kokousajat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta.

5 Yhteinen kirkkovaltuusto KIRKON HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISSOPIMUKSEN VAHVISTAMINEN Kirkon pääsopijaosapuolet ovat hyväksyneet Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen, joka korvaa vuonna 1998 voimaan tulleen Kirkon henkilöstökoulutussopimuksen. Kehittämissopimus kuuluu seuraavasti: Liite Kehittämissopimus sisältää entiseen tapaan sekä suositusluontoisia että virka- ja työehtosopimuksena noudatettavia määräyksiä. Virka- ja työehtosopimuksena voimaan tulevat määräykset koskevat etuuksia, joihin henkilöstö on oikeutettu henkilöstökoulutukseen osallistuessaan (luku 3) tai eräitä muita kehittämiskeinoja käytettäessä (luku 4). Jos työnantaja on jo esimerkiksi koulutussuunnitelmassa ottanut kantaa koulutusajan palkallisuuteen tai muihin siitä aiheutuvien kustannusten korvauksiin, on sen ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista tarkistettava, onko suunnitelma tältä osin voimassaolevan sopimuksen mukainen. Suositusluontoiset määräykset (luku 2) koskevat henkilöstön kehittämisen lähtökohtia ja sen yleisiä periaatteita. Niiden voimaan tulosta sitovasti tulee tehdä päätös yhteisessä kirkkovaltuustossa. Kehittämissopimuksen henkilöstökoulutusta koskevissa määräyksissä lähdetään siitä, että työnantaja järjestää ja hankkii harkintansa mukaan henkilöstölleen koulutusta, jonka tavoitteena on pitää yllä ja parantaa työntekijöiden ammatillisia valmiuksia toimia työssään ja työyhteisössään. Työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumisoikeus tai -velvollisuus, koulutusajan palkallisuus ja muut mahdollisesti maksettavat korvaukset määräytyvät työnantajan tekemän koulutustarpeita koskevan arvioinnin perusteella. Koulutustarpeita arvioidaan työntekijöiden virka- tai työtehtäviä ja seurakunnan toimintaa ohjaavia strategisia tavoitteita vasten sekä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon myös kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet. Koulutustarpeiden arviointi ja sen mukaiset taloudellisia etuuksia koskevat päätökset on tehtävä ennen työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista. Lähtökohtana arvioinnissa on, että silloin, kun työnantaja pitää työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista tarkoituksenmukaisena, työntekijälle myönnetään hakemuksesta virka- tai työvapaata koulutukseen osallistumista varten. Virka- tai työvapaa voi olla osaksi tai kokonaan palkallista yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa tai yli tämänkin ajan, jos siihen on erityinen syy. Myös koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia mm. matkakustannuksia voi työnantaja päättää kohtuullisessa määrin korvata. (6 :n 2 mom.)

6 Yhteinen kirkkovaltuusto Työnantajan tarkoituksenmukaisena koulutuksena pitämän koulutuksen osalta työnantaja on oikeutettu käyttämään harkintavaltaa siten, että virka- tai työvapaa voidaan myöntää osaksi tai kokonaan palkallista ja koulutukseen aiheutuneita kustannuksia mm. matkakustannuksia korvata kohtuullisessa määrin. Tarkoituksenmukaisen koulutuksen ajaksi myönnettävän virka- tai työvapaan palkallisuudesta ja muista etuisuuksista päättää johtosääntöjen mukainen elin. Yhteisten työmuotojen, hallinnon ja kiinteistötoimen osalta päätöksen tekee koulutussuunnitelmien käsittelyn yhteydessä kirkkoneuvosto. Vuoden varrella tulevien koulutusesitysten osalta kirkkoneuvosto on delegoinut päätöksenteon koulutustoimikunnalle. Seurakunnissa päätökset tehdään voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Päätöksenteon osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus ei muuta entistä käytäntöä. Sopimuksen mukaan on myös mahdollista, että työnantaja pitää työntekijän henkilöstökoulutukseen osallistumista hänen tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömänä (6 :n 1 mom.). Työntekijä määrätään silloin osallistumaan koulutukseen. Lähtökohtana on silloin, että työntekijä ei selviä tehtävistään asianmukaisesti koulutukseen osallistumatta ja että työntekijä osallistuu siihen säännönmukaisen työaikansa tai työpäiviensä puitteissa. Työntekijä saa koulutusajalta varsinaisen palkkansa ja lisäksi hänelle korvataan matkakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä muut koulutuksesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Jos määräys välttämättömänä pidettyyn henkilöstökoulutukseen osallistumista varten annetaan poikkeuksellisesti työntekijän vapaapäiväksi tai jos työaikamääräysten piirissä olevan työntekijän säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaikaa ylittyy koulutukseen osallistumisen vuoksi, työntekijälle suoritetaan 6 :n 1 momentin pöytäkirjamerkintöjen mukaisesti koulutusaikakorvausta (pöytäkirjamerkintä 1 koskee työaikamääräysten piirissä olevia työntekijöitä ja pöytäkirjamerkintä 2 hengellisen työn viranhaltijoita ja seurakuntapappeja). Työaikakorvauksia välttämättömän koulutuksen ajalta ei suoriteta. Tältä osin kehittämissopimuksen sisältö on heijastunut Kirkon yleisen virkaja työehtosopimuksen 150 :n 2 momentin määräykseen koulutusajan lukemisesta työajaksi, jota kohtaa on kehittämissopimuksesta sovittaessa myös muutettu. Uusi KirVESTES 150 on liitteenä: Liite Kehittämissopimus sisältää myös määräyksiä taloudellisista etuuksista, jotka koskevat perehdyttämistä, työnohjausta ja mentorointia sekä työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutusta. Kokonaan uutta näissä määräyksissä on vain mentorointia koskeva osuus (8 ) Työntekijällä, joka osallistuu työnantajan päätöksen perusteella työn-

7 Yhteinen kirkkovaltuusto ohjaukseen tai mentorointiin, on oikeus saada siksi ajaksi tarpeellinen vapautus työstä palkallisena. Lisäksi hänelle korvataan matkakustannukset Kir- VESTES:n mukaisesti sekä muut työnohjauksesta tai mentoroinnista välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Työntekijä on myös oikeutettu koulutusaikakorvaukseen samaa periaatetta noudattaen kuin välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistuva työntekijä (8 :n pöytäkirjamerkintä 2). Työnohjausta ja varhaiskuntoutusta koskevat määräykset ovat peräisin Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 92 :stä, joka pykälä on kehittämissopimuksesta sovittaessa kumottu ja varhaiskuntoutusta koskevat määräykset on kirjattu kehittämissopimuksen 9 :ään. Muutokset ovat lähinnä terminologisesti selventäviä ja myös soveltamisohjetta on selvennetty. Varhaiskuntoutusta koskevaa määräystä (9 ) on selkeytetty terminologisesti mm. lisäämällä termiin määreet työkykyä ylläpitävä ja kuvaamalla asiaa myös soveltamisohjeessa. Sopimuksen mukaan työntekijälle, jolle on myönnetty hakemuksesta virka- tai työvapaata työkykyä ylläpitävää varhaiskuntoutusta varten, voidaan työnantajan harkinnan mukaan maksaa palkkaa osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäivän ajalta kalenterivuodessa. Edellytyksenä on, että kuntoutukseen on hakeuduttu Kelan (Kansaneläkelaitoksen) kautta tai että se on Kirkon keskusrahaston rahoittamaa. Kirkon keskusrahaston rahoittamia kuntoutuskursseja järjestetään Lapuan hiippakunnan Haapaniemen hiippakuntakartanossa Kuortaneella. Kelan kuntoutusajalta maksama kuntoutusraha kuuluu palkkaa vastaavalta osalta seurakunnalle. Muihin kuntoutusta varten myönnetystä virka- tai työvapaasta aiheutuviin kustannuksiin esim. matkakustannuksiin työnantaja ei osallistu. Perehdyttämisestä on ollut määräyksiä myös nyt kumotussa henkilöstökoulutussopimuksessa. Niitä on kehittämissopimukseen täsmennetty ja selkeytetty (7 ). Sopimuksessa lähdetään nyt siitä, että työnantajan on perehdytettävä työntekijä tämän säännönmukaisena työaikana työhön ja sen tekemisen ehtoihin, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin. Siinä korostetaan myös perehdyttämisen tärkeää merkitystä erilaisissa muutostilanteissa. Työpaikkojen toivotaan lisäksi valmistautuvan perehdyttämiseen laatimalla perehdyttämisen tueksi tarkistuslista tai perehdyttämissuunnitelma. Kehittäminen ja sen suunnitelmallisuus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen suositusluontoiset määräykset (luku 2) koskevat henkilöstön kehittämisen lähtökohtia ja sen yleisiä periaatteita. Näissä määräyksissä kannustetaan seurakuntia varmistamaan jatkuvalla ja suunnitelmallisella kehittämisellä seurakunnan toiminnan ja kokonaiskirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen, edistämään työntekijöiden työhyvinvointia,

8 Yhteinen kirkkovaltuusto tukemaan uusien tehtävien omaksumista sekä muutoksen hallintaa. Tarvetta kehittää henkilöstöä jatkuvasti ja suunnitelmallisesti perustellaan sopimuksen 2 :ssä. Henkilöstön kehittämisen tulee kehittämissopimuksen mukaan varautua myös taloudellisesti ja sen tulee kattaa koko henkilöstö. Sopimuksessa on esimerkkejä henkilöstön kehittämisen keinoista. Niitä ovat mm. henkilöstökoulutus, perehdyttäminen, mentorointi ja työnohjaus sekä oppimista ja urakehitystä tukevat menettelytavat, osallistumismahdollisuudet ja hankkeet (3 ). Henkilöstön ja seurakunnan tarpeet määrittävät, mitä keinoja käytetään. Kehittämistarpeet ja kehittämisen painopistealueet määritellään sopimuksen mukaan erikseen seurakunnan kolmivuotisen toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Ne konkretisoidaan vuosittain talousarvioon sisällytettävässä henkilöstön kehittämissuunnitelmassa. Siinä on varattavan määrärahan puitteissa ilmaistava riittävällä tarkkuudella käytettävät kehittämisen keinot sekä muu kehittämisen käytännön toteutus. Suunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan, mikä prosessi jatkuu edelleen seuraavien vuosien suunnitteluna. Työnantajan edellytetään kartoittavan suunnittelukausittain henkilöstön näkemyksiä kehittämistarpeistaan ja käytettävistä kehittämisen keinoista yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työpaikan kehittämistarpeita voidaan selvittää myös osaamiskartoituksen avulla. Seurakuntien suunnittelutyön tueksi on kesällä 2011Sakastin sivuilla julkaistu kehittämissopimuksen pohjalta laadittua aineistoa. Seurakunnille tulleessa Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä A11/2010 on selostettu Henkilöstön kehittämissopimuksen sisältöä. Suositusluontoisten määräysten osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus on jo kaikilta osin käytössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä, joten sopimuksen vahvistamisella ohjeet vain kootaan yhteen. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä tarjoaa hyvät mahdollisuudet osallistua koulutuksiin. Talousarvioon vuosittain varattu koulutusmääräraha on ollut riittävä. Koulutussuunnitelmissa hyväksytyn koulutuksen lisäksi järjestetään paljon yhteistä koulutusta, jolla monipuolisesti tuetaan ammatillista osaamista ja työhyvinvointia. Lisäksi yksiköt järjestävät ammattialakohtaista omaa koulutusta. Uusille työntekijöille jaetaan perehdytyksen yhteydessä Henkilöstöopas, johon on kirjattu paljon uudelle työntekijälle oleellista tietoa ja esitetty henkilöt, joiden puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Oppaan lopussa on perehdytyslista, jossa luetellut asiat käydään läpi uuden työntekijän kanssa. Lisäksi uusille työntekijöille järjestetään puolivuosittain päivän kestävä koulutustilaisuus, jossa käydään läpi hallinto-organisaatio, esitellään eri toimintamuodot ja tärkeimmät virka- ja työehtosopimuksen määräykset. Henkilöstön hyvinvointia on seurattu ajoittain uusittavalla tutkimuksella ja sen osoittamiin ongelmakohtiin on pyritty puuttumaan eri keinoin. Työnohjaus

9 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys on kaikkien saatavilla ja sitä käytetään paljon. Vuosittain laaditaan henkilöstökertomus, johon kootaan vuosittain henkilöstömääriä ja rakenteita sekä henkilöstön tilaa koskevia tietoja käytettäväksi toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelussa. Talousarvioon liitetään vuosittain 3-vuotinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Päätöksenteon osalta Kirkon henkilöstön kehittämissopimus ei muuta entistä käytäntöä. Etuisuuksista päättävät elimet, joilla on oikeus määrätä / oikeuttaa työntekijät osallistumaan koulutuksiin ja oikeuttaa muihin kehittämissopimuksen mukaan myönnettäviin etuuksiin. Yhteisten työmuotojen, hallinnon sekä kiinteistö- ja hautaustoimen osalta päätöksen tekee yhteinen kirkkoneuvosto, ellei päätöksen tekoa ole delegoitu muulle elimelle tai henkilölle. Seurakunnissa päätökset tehdään voimassa olevien johtosääntöjen mukaisesti. Yhteistyötoimikunta on käsitellyt sopimusta kokouksessaan , eikä sillä ole sopimuksen johdosta huomautettavaa. Kirkkovaltuusto päättää vahvistaa ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnissa ja muissa yksiköissä käyttöön otettavaksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen luvun 2 osalta. Muilta osin (luvut 3-4) kehittämissopimus on tullut virka- ja työehtosopimuksena voimaan pääsopijajärjestöjen allekirjoittamalla pöytäkirjalla. Ei muutoksenhakuoikeutta. Päätös Kirkkovaltuusto päätti vahvistaa ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän seurakunnissa ja muissa yksiköissä käyttöön otettavaksi Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen luvun 2 osalta. Muilta osin (luvut 3-4) kehittämissopimus on tullut virka- ja työehtosopimuksena voimaan pääsopijajärjestöjen allekirjoittamalla pöytäkirjalla. Ei muutoksenhakuoikeutta. 90 TALOUSPÄÄLLIKKÖ IRMA HOKAN NIMEÄMINEN TALOUSJOHTAJAN VIRKAAN Kirkkovaltuusto on hyväksynyt seurakuntayhtymän talous- ja suunnittelujohtajan viran lakkauttamisen ja perustanut talousjohtajan viran. Päätöksen esittelytekstistä ilmeni, että viran perustamispäätöksen lainvoimaisuuden jälkeen on tarkoitus nimittää virkaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän pitkäaikainen talouspäällikkö Irma Hokka. Samalla talouspäällikön virka lakkautettaisiin. Esityksen taustalla oli, että Piikkiön seurakunnan liittymisen yhteydessä taloustoimistoon saatiin uutena työn-

10 Yhteinen kirkkovaltuusto tekijänä korkeakoulutettu taloussuunnittelupäällikkö. Asiaan vaikuttaa myös se, että kirkon taloushallinnon keskittämishanke Kirjo (HeTa) tulee annetun lupauksen mukaisesti vähentämään taloustoimiston työmääriä. Tässä vaiheessa olemassa olevan virkarakenteen virtaviivaistamiseen tulee pyrkiä senkin vuoksi, että hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi kuntien yhdistäminen. Toteutuessaan laaja kuntaliitos Turun seudulla merkitsisi seurakuntien hallintovirkamiesten määrän kasvua. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän virkasäännön mukaan virka voidaan poikkeuksellisesti täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on 1) viran täyttäminen väliaikaisesti muutoin kuin koeajaksi; 2) kirkkojärjestyksen 13 luvun 2 :n tarkoitettu viranhaltijan siirtäminen seurakuntajaon muuttamisen johdosta; 3) jäljempänä 19 :n 3 momentissa tarkoitettu siirtäminen toiseen virkasuhteeseen samassa seurakunnassa, seurakuntayhtymässä tai siihen kuuluvassa toisessa seurakunnassa; 4) koeajaksi otetun viranhaltijan määrääminen vakituiseksi; 5) viran uudelleen täyttäminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle myönnettyä viran toimittamisen aloittamispäivää siten, että virkaan valitaan joku muu kelpoisuusehdot hakuajan päättyessä täyttänyt hakija; 6) henkilön ottaminen sellaiseen virkaan, johon kuuluvat tehtävät tai suurimman osan niistä hän on viran perustamiseen saakka hoitanut tilapäisenä viranhaltijana tai työsopimussuhteessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli hän täyttää viran kelpoisuusehdot; 7) kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 :ssä 3 momentissa tarkoitettu kanttorin viran täyttäminen osa-aikaisena tai sivutoimisena; tai 8) muu erityisen painava syy. Virkajärjestelyyn näin toteutettuna on olemassa erityisen painavat syyt. KTM Irma Hokka on työskennellyt Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän palveluksessa alkaen ja yhtenäisemmin vuodesta 1981 alkaen. 30-vuotisesta työurastaan yhtymän palveluksessa hän on työskennellyt viimeiset 11 vuotta talouspäällikkönä ja hoitanut viimeisen vuoden alkaen talous- ja suunnittelujohtajan viran tehtäviä. Hän tuntee perusteellisesti seurakuntayhtymän budjetin ja talousprosessin rakenteet. Hänen sopivuuttaan talousjohtajan virkaan lisää hänen muu työhistoriansa yritys- ja koulumaailman palveluksessa sekä hyvä kielitaito, sillä talousjohtajan työnkuvaan kuuluu myös seurakuntayhtymän ulkoisten yhteistyösuhteiden ylläpitoa. Liitteenä nimikirjanote: Liite Irma Hokan tultua nimitetyksi lakkautetaan seurakuntayhtymän taloustoimistosta talouspäällikön virka, kun nimitystä koskeva päätös on saavut-

11 Yhteinen kirkkovaltuusto tanut lainvoiman. Kirkkoneuvoston esitys Talousjohtajan viran johtosääntö on hyväksytty kirkkovaltuustossa Johtosäännön mukaan talousjohtajan tehtävät ovat: Talousjohtajan tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän talouden hoidosta taloussuunnittelusta ja taloushallinnon yleisestä kehittämisestä. Talousjohtajan tehtävänä on: 1. vastata budjetoinnista, kirjanpidosta, taloushallinnon laskutuksesta ja kustannuslaskennasta, palkanlaskennasta, kassatoiminnasta sekä taloustoimiston antamasta palvelutoiminnasta sekä johtaa niiden käytännön toteuttamista 2. sijoitustoiminnan käytännön valvonta 3. olla saapuvilla kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston sekä kutsuttaessa muiden toimielinten kokouksissa 4. esitellä kirkkoneuvostossa taloustoimeen kuuluvat asiat 5. antaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajille, kirkkoherroille sekä muille johtaville viranhaltijoille näiden pyytämät toimialaansa kuuluvat tiedot, selvitykset ja lausunnot, 6. vastaanottaa seurakuntayhtymän edustajana haasteita ja tiedoksiantoja ja esitellä ne viipymättä kirkkoneuvoston puheenjohtajalle 7. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat Kirkkovaltuusto päättää, että talousjohtajan virkaan nimitetään KTM Irma Hokka. Talousjohtajan viran tehtävät ovat johtosäännön mukaan seuraavat: 1. vastata budjetoinnista, kirjanpidosta, taloushallinnon laskutuksesta ja kustannuslaskennasta, palkanlaskennasta, kassatoiminnasta sekä taloustoimiston antamasta palvelutoiminnasta sekä johtaa niiden käytännön toteuttamista 2. sijoitustoiminnan käytännön valvonta 3. olla saapuvilla kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston sekä kutsuttaessa muiden toimielinten kokouksissa 4. esitellä kirkkoneuvostossa taloustoimeen kuuluvat asiat 5. antaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajille, kirkkoherroille sekä muille johtaville viranhaltijoille näiden pyytämät toimialaansa kuuluvat tiedot, selvitykset ja lausunnot,

12 Yhteinen kirkkovaltuusto vastaanottaa seurakuntayhtymän edustajana haasteita ja tiedoksiantoja ja esitellä ne viipymättä kirkkoneuvoston puheenjohtajalle 7. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat Viran palkkaus on sama kuin lakkautetun talous- ja suunnittelujohtajan viran palkkaus ja on vaativuusryhmän 702 mukainen. On muutoksenhakuoikeus Käsittely Irma Hokka poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Valtuutettu Simo Suominen pyysi selvennystä sijoitustoiminnan ja kirkkoherra Merja Hermonen taloussuunnittelun johtosuhteisiin, joihin hallintojohtaja Hannu Kallio vastasi. Lisäksi valtuutettu Uolevi Lahti kysyi, maksetaanko tehtävästä naispuoliselle viranhaltijalle sama palkka kuin mitä talous- ja suunnittelujohtaja sai. Kallio kertoi palkan olevan saman. Päätös Kirkkovaltuusto päätti, että talousjohtajan virkaan nimitetään KTM Irma Hokka. Talousjohtajan viran tehtävät ovat johtosäännön mukaan seuraavat: 1. vastata budjetoinnista, kirjanpidosta, taloushallinnon laskutuksesta ja kustannuslaskennasta, palkanlaskennasta, kassatoiminnasta sekä taloustoimiston antamasta palvelutoiminnasta sekä johtaa niiden käytännön toteuttamista 2. sijoitustoiminnan käytännön valvonta 3. olla saapuvilla kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston sekä kutsuttaessa muiden toimielinten kokouksissa 4. esitellä kirkkoneuvostossa taloustoimeen kuuluvat asiat 5. antaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajille, kirkkoherroille sekä muille johtaville viranhaltijoille näiden pyytämät toimialaansa kuuluvat tiedot, selvitykset ja lausunnot, 6. vastaanottaa seurakuntayhtymän edustajana haasteita ja tiedoksiantoja ja esitellä ne viipymättä kirkkoneuvoston puheenjohtajalle 7. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat Viran palkkaus on sama kuin lakkautetun talous- ja suunnittelujohtajan viran palkkaus ja on vaativuusryhmän 702 mukainen. On muutoksenhakuoikeus 91

13 Yhteinen kirkkovaltuusto LAKIMIEHEN VIRAN LAKKAUTTAMINEN JA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRAN PERUSTAMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on ollut vuodesta 2003 alkaen lakimiehen virka, joka on ollut täyttämättä maaliskuusta 2011 lähtien. Tänä aikana lakimiehelle kuuluneita tehtäviä ovat hoitaneet lähinnä hallintojohtaja ja talous- ja suunnittelujohtaja. Hallintojohtaja on koulutukseltaan juristi. Saatujen kokemusten pohjalta on käynyt ilmeiseksi, että viran täyttäminen entisellä toimenkuvalla ei ole tarkoituksenmukaista. Seurakuntayhtymän eteen tulevat oikeudelliset ongelmat ovat joko jokapäiväiseen hallintokäytäntöön tai työsuhdekysymyksiin liittyviä yksinkertaisia asioita tai erikoistunutta asiantuntemusta vaativia selvitystehtäviä. Vaativat tehtävät on jouduttu antamaan toimeksiantoina lähinnä asianajajille, joita valitessa on voitu painottaa kulloinkin tarvittavaa erityisosaamista. Näissä asioissa on usein oikeudenkäynnin riski. Jokapäiväisessä hallintokäytännössä henkilöstön kehittämiseen liittyvät kysymykset vaativat yhä enemmän aikaa ja paneutumista. Näissä avainosaaminen ei ole juridiikkaa vaan henkilöstön hyvinvoinnin peruskysymysten hahmottamista. Kirkon uusi palkkausjärjestelmä on lisännyt paikallisen työnantajatoiminnan merkitystä, koska koko järjestelmä perustuu paikalliseen työtehtävien vaativuuden arviointiin. Palkkausuudistuksen henkilökohtaista palkanosaa koskeva uudistus on meillä vielä edessäpäin ja sen valmistelu tulee olemaan työlästä. Ikäluokkien pienenemisen myötä on alkanut kilpailu pätevästä työvoimasta. Jotta voisimme niukkenevienkin taloudellisten voimavarojen vallitessa saada palvelukseen parhaat työntekijät, pitää meidän huolehtia henkilöstön hyvinvoinnin kaikista osa-alueista. Koska virkarakenneuudistukset joudutaan tekemään olemassa olevissa puitteissa, on perusteltua lakkauttaa lakimiehen virka ja perustaa henkilöstöpäällikön virka. Uuden henkilöstöpäällikön virkatehtäviin kuuluu työnohjaustoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Tällä ei tavoitella sitä, että viranhaltija vastaisi henkilökohtaisesti työnohjaustoiminnasta, vaan pyritään siihen, että henkilöstön hyvinvointikysymykset eivät olisi hajallaan. Myös työsuojelupäällikkyyden siirtäminen talousjohtajalta henkilöstöpäällikölle tähtää henkilöstöasioiden jäntevöittämiseen. Henkilöstöpäällikön viran perustamisen myötä henkilöstöasioiden viimesijainen vastuu säilyy edelleenkin hallintojohtajalla, mutta henkilöstöpäällikkö vastaisi tämän alaisena henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Nämä kaksi henkilöä tultaisiin myös ilmoittamaan Kirkon työmarkkinalaitokselle merkittäviksi talous- ja henkilöstöhallinnon johtaviksi viranhaltijoiksi. Näiden palkat määrää Kirkon työmarkkinalaitos. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi henkilöllä tulee olla hyvä henkilöstöhallinnon tuntemus ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten taito.

14 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Viran vaativuusryhmä on 701. Henkilöstöpäällikön viran perustamisen myötä myös hallintojohtajaa koskeva hallintoviraston johtosääntöä tarkennetaan siten, että henkilöstöpäällikön ja hallintojohtajan roolit otetaan niissä huomioon. Sanamuodossa on toisaalta pyritty lyhyempään ilmaisuun. Hallintoviraston johtosäännön uusi 10, joka käsitteli aikaisemmin lakimiehen viran tehtäviä, tulee uudistuneessa muodossa käsittelemään henkilöstöpäällikön viran tehtäviä ja kuuluu seuraavasti: Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Lisäksi henkilöstöpäällikön tehtävänä on: 1. palkkausjärjestelmien kehittäminen 2. ratkaista vuosisidonnaiseen palkanosaan liittyvät asiat 3. avustaa hallintojohtajaa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä 4. toimia seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä 5. henkilöstökoulutuksen suunnittelu 6. vastata työnohjaustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista 7. avustaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajia sekä kirkkoherroja ja muita johtavia viranhaltijoita heidän toimeensa ja virkaansa kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa 8. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat. Hallintojohtajan johtosäännön uusi 4 :n 9. kohta kuuluu seuraavasti: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, toimia henkilöstöasioiden esittelijänä ja johtaa henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. Vanha johtosääntöteksti kuuluu seuraavasti: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, sekä valmistella ja esitellä virka- ja työehtosopimusta tai muita yleisiä henkilöstöasioita koskevat asiat, ellei kirkkoneuvosto yksittäisten asioiden kohdalla toisin päätä. Hallintoviraston johtosääntö, johon on tarpeen tehdä lukuisia muutoksia muissa viroissa tapahtuneiden muutosten vuoksi ja ylipäätänsä yhtenäisyyden lisäämiseksi, tuodaan omana kokonaisuutena kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkovaltuusto päättää, että:

15 Yhteinen kirkkovaltuusto lakkautetaan avoinna oleva lakimiehen virka 2. perustetaan henkilöstöpäällikön virka. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi henkilöllä tulee olla hyvä henkilöstöhallinnon tuntemus ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten taito. Viran vaativuusryhmä on 701. Virka ilmoitetaan Kirkon työmarkkinalaitokselle ns. työnantajaviraksi. 3. tehdään seuraavat muutokset hallintoviraston johtosääntöön: 10 Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Lisäksi henkilöstöpäällikön tehtävänä on: 1. palkkausjärjestelmien kehittäminen 2. ratkaista vuosisidonnaiseen palkanosaan liittyvät asiat 3. avustaa hallintojohtajaa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä 4. toimia seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä 5. henkilöstökoulutuksen suunnittelu 6.vastata työnohjaustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista 7. avustaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajia sekä kirkkoherroja ja muita johtavia viranhaltijoita heidän toimeensa ja virkaansa kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa 8. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat. 4 kohta 9: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, toimia henkilöstöasioiden esittelijänä ja johtaa henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. On muutoksenhakuoikeus. Päätös Kirkkovaltuusto päätti, että: 1. lakkautetaan avoinna oleva lakimiehen virka 2. perustetaan henkilöstöpäällikön virka. Henkilöstöpäällikön pätevyysvaatimus on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi henkilöllä tulee olla hyvä henkilöstöhallinnon tuntemus ja tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämä molempien kotimaisten kielten

16 Yhteinen kirkkovaltuusto taito. Viran vaativuusryhmä on 701. Virka ilmoitetaan Kirkon työmarkkinalaitokselle ns. työnantajaviraksi. 3. tehdään seuraavat muutokset hallintoviraston johtosääntöön: 10 Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata seurakuntayhtymän henkilöstön kehittämisen käytännön toteuttamisesta. Lisäksi henkilöstöpäällikön tehtävänä on: 1. palkkausjärjestelmien kehittäminen 2. ratkaista vuosisidonnaiseen palkanosaan liittyvät asiat 3. avustaa hallintojohtajaa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä kysymyksissä 4. toimia seurakuntayhtymän työsuojelupäällikkönä 5. henkilöstökoulutuksen suunnittelu 6.vastata työnohjaustoiminnan kehittämisestä ja koordinoinnista 7. avustaa kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja johtokuntien puheenjohtajia sekä kirkkoherroja ja muita johtavia viranhaltijoita heidän toimeensa ja virkaansa kuuluvissa henkilöstöhallinnon asioissa 8. hoitaa muut tehtävät, jotka kirkkoneuvosto tai hallintojohtaja hänelle antavat. 4 kohta 9: edustaa kirkkoneuvostoa palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, toimia henkilöstöasioiden esittelijänä ja johtaa henkilöstöhallinnon kokonaisuutta. On muutoksenhakuoikeus. 92 TYÖNOHJAAJAN VIRAN LAKKAUTTAMINEN Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on vuodesta 2001 alkaen toiminut päätoiminen työnohjaaja. Virkaa on hoitanut koko ajan Heikki Palmu, jolla oli tehtävään tullessaan monipuolinen kokemus papin ammatista ja mm. kirkkoherrana toimimisesta. Kirkon piirissä monet ammattiryhmät hoitavat henkisesti rasittavia työtehtäviä. Tarve työnohjaukselle on kiistaton. Kirkon piirissä on laaja joukko työntekijöitä, jotka ovat hankkineet itselleen työnohjauskoulutuksen. Viime aikoina monet ovat hankkineet vielä erikoistuneemman pätevyyden prosessikonsulttina. Nämä koulutukset ovat työnantajalle merkittäviä panostuksia. Myös niille työyhteisöille, joiden piiristä on hakeuduttu työnohjauskoulutukseen, tämä kehitys merkitsee jostakin muusta tinkimistä. Seurakuntayhtymässä on tällä hetkellä

17 Yhteinen kirkkovaltuusto työnohjausta antavaa työntekijää. Näistä 9 on antanut työnohjausta korkeintaan kahdelle henkilölle. Näillä annetut työnohjauskerrat ovat muutamista kerroista 21 kertaan. Asiakkaat ovat olleet lähes kokonaan muista seurakunnista. Työnohjaukset meillepäin ovat olleet oin kuudesosa (39) ulospäin annetuista työnohjausten määrästä (n. 254). Heikki Palmu antoi vuonna 2010 työnohjausta 21:lle yksilölle ja 4:lle ryhmälle. Nämä ovat olleet pääosin yhtymän sisäisiä. Käytännön tasolla työnohjauksia oli siis noin yksi päivässä. Työnohjauksiin hakeudutaan myös seurakuntayhtymän ulkopuolelle. Vastaavasti meidän työntekijämme antavat maksutta työnohjausta kirkon piiristä tuleville. Monissa tapauksissa pidetään tärkeänä, että työnohjaus tapahtuu oman organisaation ulkopuolella. Jossain määrin on myös turvauduttu maksulliseen työnohjaukseen. Näissä tapauksissa työnohjaukseen hakeutumisen on hyväksynyt yhtymän työnohjaaja. Työnohjaus on tärkeä työssä jaksamisen takaajana. Työnohjaukseen hakeutuminen tapahtuu aina esimiehen hyväksymänä. Työnohjauksen luonteeseen liittyy myös vapauden elementti siten, että prosessista saa parhaan hyödyn kun työnohjattava voi itse vaikuttaa työnohjaajan henkilöön. Yhtymän päätoimisen työnohjaajan asiakkaat ovat olleet paljolti muista kuin henkisen kuormittumisen ammattiryhmistä. Työhyvinvoinnin parantaminen on monitahoinen asia, johon ei voi vastata pelkästään työnohjauksen keinovalikoimalla. Hallintojohtajan käsityksen mukaan on järkevämpää koordinoida koko työyhteisön työhyvinvointia henkilöstöpäällikön ja muiden hallintoviraston vastuuhenkilöiden toimesta kuin luottaa pelkästään työnohjauksen metodeihin. Jatkossa on tarkoitus, että työnohjaajatutkinnon suorittaneet henkilöt antavat kohtuullisessa määrin työnohjausta myös oman seurakuntayhtymämme työntekijöille. Lisäksi henkilöstöpäällikkö voi hyvin järjestää ulkoa ostettavaa työnohjausta. Tällöin myös yksilölliset tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Työnohjaajalle kuuluneet muut työtehtävät pystytään jakamaan muiden viranhaltijoiden kesken. Työnohjaajan viran säilyttämisen puolesta kirkkoneuvostolle on lähetetty seuraava vetoomus: Liite Kirkkoneuvoston esitys Kirkkovaltuusto päättää, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työnohjaajan virka lakkautetaan.

18 Yhteinen kirkkovaltuusto On muutoksenhakuoikeus. Käsittely Hallintojohtaja Kallio selvitti, että työnohjaajan virkoja on ollut eräissä suuremmissa seurakuntatalouksissa. Kun joudumme pohtimaan kriittisesti avoimeksi tulevien virkojen täyttämistä, olemme tässä tapauksessa päätyneet siihen, että edellä perustetun henkilöstöpäällikön toimenkuvaan lisättynä työnohjaustoiminnan kehittäminen ja koordinointi niveltyvät parhaiten työntekijöiden työssä jaksamisen kehittämiseen. Tiedossa on toki, että yhtymän työnohjaajat ovat vedonneet päätoimisen työnohjaajan viran säilyttämisen puolesta. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja Heimo Rinne toi esille, että olemassa olevien työnohjaajien työpanos on jatkossakin työnohjaustoiminnan käytössä. Työnohjauspalveluja on myös mahdollista hankkia ulkopuolelta korvaamaan mahdollista vajetta. Päätös Kirkkovaltuusto päätti, että Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työnohjaajan virka lakkautetaan. On muutoksenhakuoikeus. 93 HAUTOJEN LUNASTUSHINTOJEN VAHVISTAMINEN Kirkkolain mukaan kirkkovaltuusto päättää hautojen lunastusmaksuista. Muista hautauksiin liittyvistä maksuista päättää kirkkoneuvosto. Kiinteistötoimisto ja taloustoimiston hautatoimisto ovat yhdessä valmistelleet esityksen vuoden 2012 hautauksiin liittyviksi maksuiksi. Esitys kuuluu seuraavasti: Liite Hinnastossa entiset hinnat ovat suluissa. Tekstimuutokset, - lisäykset ja -täydennykset ovat liitteessä kursiivilla. Ulkopaikkakuntalaiselle luovutettavan arkkuhaudan lunastushintaa esitetään korotettavaksi 500 euroon. Tällaisen haudan hautaoikeus on 25 vuotta. Hautaustoimilain mukaan seurakunta on velvollinen osoittamaan hautasijan niille vainajille, joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta oli kuolinhetkellä seurakunnan alueella. Seurakunnalla ei siis ole velvollisuutta osoittaa hautasijaa ulkopaikkakuntalaiselle. Mikäli ulkopaikkakuntalaiselle kuitenkin luovutetaan hautasija, voidaan periä korkeampia maksuja. Uurnahautojen lunastushintoihin ei esitetä korotuksia, ei myöskään ulkopaikkakuntalaisten rintamasotilaiden arkkuhautojen lunastushintoihin.

19 Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkoneuvoston esitys Haudankaivuu-urakoitsijan taksoja korotettiin lukien noin 10 prosenttia. Sama korotus esitetään haudan avaus- ja peittomaksuihin. Tuhkausmaksuihin esitetään 15 prosentin korotuksia. Yksin uunien uudelleenmuuraus aiheuttaa maksuihin 14 euron korotuksen. Uudelleen muurattu uuni kestää tuhkausta. Lisäksi öljy- ja palkkakustannusten nousu aiheuttavat korotustarvetta. Kaikkia edellä mainittuja maksuja on korotettu viimeksi lukien. Tekstimuutoksissa esitetään kohtaan Hautojen lunastus lisättäväksi lause: Mahdollisesti luovutettavasta arkkuhaudan toisesta rinnakkaispaikasta peritään 1,5-kertainen maksu. Tarkoituksena on hillitä rinnakkaispaikkojen luovutuksia ja säästää maata. Kiinteistölautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan ja päätti omalta osaltaan hyväksyä hautojen lunastushinnat ja hautauksiin liittyvät maksut ja lähettää ne edelleen kirkkoneuvostolle ja hautojen lunastushintojen osalta edelleen kirkkovaltuustolle vahvistettavaksi. Kirkkovaltuusto päättää vahvistaa hautojen lunastushinnat liitteen 1 mukaisesti. Hinnat astuvat voimaan On muutoksenhakuoikeus Päätös Kirkkovaltuusto päätti vahvistaa hautojen lunastushinnat liitteen 1 mukaisesti. Hinnat astuvat voimaan On muutoksenhakuoikeus 94 TURUN NMKY:N ANOMUS EURON KOROTTOMASTA LAINASTA HARVAN UUDEN MAJOITUSRAKENNUKSEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISTAMISEKSI Turun NMKY on päiväämällään kirjeellä anonut, että seurakuntayhtymä myöntäisi korottomana lainana Harvan leirikeskuksen uuden majoitusrakennuksen rakentamishankkeeseen euroa ja samalla tarkistettaisiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun NMKY:n välille vuonna 2007 solmittua yhteistyösopimusta. Yhteistyösopimus perustuu kirkkovaltuuston kokouksessa Turun NMKY:lle Harvan leirisaaren rakennusten uudistamista varten myön-

20 Yhteinen kirkkovaltuusto nettyyn euron korottomaan lainaan, jonka yhdistys nosti Nykyisen yhteistyösopimuksen mukaisten ehtojen mukaan kyseisen lainan takaisinmaksu tapahtuu kymmenenä yhtä suurena eränä vuosien aikana siten, että seurakuntayhtymä käyttää Harvan leirikeskusta 14 vuorokautta vuodessa ja sovituista leirivuorokausista kertyy vuosittain vuokrauslaskua euron edestä. Yhdistys laskuttaa seurakuntayhtymää lokakuussa ja näin saamallaan tulolla maksaa marraskuussa erääntyvän lainanlyhennyksen. Leirivuorokauden laskennallinen hinta tämän sopimuksen mukaan on 571,42 euroa. Anomus kuuluu seuraavasti: Liite Turun NMKY:n Harvan leirisaari sijaitsee yhtymän Heinänokan leirikeskuksen edustalla. Leirisaari tukeutuu logistisesti Heinänokan palveluihin siten, että sen vesi- ja jätevesihuolto hoituu Heinänokan kautta ja saarella pidettävien leirien ruokahuollosta vastaa Heinänokan keittiö. Toiminnallisesti saari pääosin on NMKY:n oman, vilkkaan, leiritoiminnan käytössä, mutta vuonna 2009 valmistuneen uuden keittiörakennuksen lainasopimuksen myötä saaren käyttö myös seurakuntayhtymän leirien pitopaikkana on lisääntynyt. Saari tarjoaa erilaisen, rauhallisen leiripaikan ja nykyisen sopimuksen mahdollistamat kaksi rippikoululeirivuoroa kesässä ovat erittäin suosittuja. Kasvatusasiain johtokunta käsitteli leirikeskusten kehittämishankkeita 127/ Heinänokan osalta todettiin: Leirikeskuksista Heinänokan kiinteistöt ovat eniten uudistuksen tarpeessa. Eriksgården on toimiva, mutta vanha ja vaatimaton. Myös Mäntykallion kiinteistö vanhentuu nopeasti ja omat ongelmansa, joskin jossain määrin myös etunsa (monikäyttöisyys) tuo mukanaan kiinteistön kaksineuvoisuus. Ulkopuolisille tiloja vuokrattaessa ei neljän hengen huoneilla ole riittävää kysyntää, mahdollisuuksien mukaan kahden hengen huonekin vaihdetaan mieluiten yhden hengen huoneeseen. Oma ongelmansa aiheutuu Richardtsonin ränsistymässä olevasta huvilasta, jolle on vaikea keksiä käyttötarkoitusta ja jonka sekä ylläpito että kunnostaminen ovat hyvin kalliita hankkeita. Heinänokan tulevaisuuden kannalta Annalan kaavoitus runsaine uusine asukasmäärineen voi merkitä tarvetta seurakuntakodille (Richardtson). Heinänokkaan liittyvä Turun NMKY:n Harvan leirisaari suunnitteilla olevine uusine majoitustiloineen puolestaan monipuolistaa ja tukee hyvin myös seurakuntien alueella järjestämää leiritoimintaa. Kiristyvää taloustilannetta ennakoiden johtokunta katsoi, että tulevaisuudessa, mikäli nykyinen yhtymärakenne säilyy ilman uusia yhtymään liitettäviä seurakuntia, leiritoiminta tulee keskittää nyt käytössä oleviin ympärivuotisiin leirikeskuksiin, Heinänokkaan, Kunstenniemeen ja Sinappiin. Näin toimien