Naisten matkassa. paremman elämän puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisten matkassa. paremman elämän puolesta"

Transkriptio

1 Naisten matkassa paremman elämän puolesta 1

2 Naisten matkassa paremman elämän puolesta Sisällys 3 Lukijalle 5 Tiitta Anna Liisa, talouspäällikkö, eläkkeellä Sisarille Julkaisija Soroptimist International Finland Työryhmä Marjatta Björknäs, Arja Karasvirta, Minna Lahti, Kirsti Varis Toimittajat Marjatta Björknäs ja Leena Sorvali Taitto Leena Sorvali Kannen suunnittelu Satu Loukkola ISBN: Paino: Erweko Oy 6 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Sorores ad optimas parhaaseen pyrkivät naiset Elämää ennen 17 Björknäs Marjatta, ekonomi, yritysmentori Naisen tie varjosta valoon 25 Björknäs Marjatta, ekonomi, yritysmentori Suuret nälkävuodet Bergman Astrid Aini, torpparin tytär 37 Bergman Astrid Ellenin tarina 43 Helenius Sirkka, FK, äidinkielen lehtori, eläkkeellä Ajat muuttuvat? Nainen politiikassa 49 Perälä-Suominen Aino, apteekkari Kannustuksia naisten äänioikeuskokoukseen Helsingissä Sainio Sirpa, YTM, kunnallistoimittaja Pakko oli herrojen tehdä tilaa naisille, naisten pitkä tie valtuustosaleihin 59 Ala-Harja Kirsti, lääkintöneuvos Muistikuvia kehittyvästä Suomesta 65 Anttila Sirkka-Liisa, kansanedustaja Parasta naisille on hyvää koko yhteiskunnalle Nainen yrittäjänä, johtajana ja eri ammateissa 71 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Piispa Irja Askola 74 Arola Maila, Kallliainen Minna, Romppainen Katariina, von Wehrt Eva, SI Akaa Pirkko Arola Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia 2

3 76 Heikkilä-Rastas Marjatta, professori, taiteen tohtori Tampereen DIORIT Kaisu Heikkilä vahvojen naisten ketjussa 83 Karjalainen Marja, viestintäneuvos Arjen ahertajastako tulevaisuuden äitijohtaja 144 Kaario Irmeli, KTM, toimitusjohtaja, eläkkeellä Minun vanhuuteni Soroptimistikokemuksia 149 Ann Garvie, Soroptimist International, presidentti Greetings from Soroptimist International 88 Pulkkinen Lea, psykologian professori Psykologit, vaikuttakaa 150 Kaario Irmeli, KTM, toimitusjohtaja, eläkkeellä Governorin kokemuksia maailmalta 95 Salmo Pirkko, FM, yliopettaja Sirkka Hagman tehtaan tytöstä konsernin liiketoimintajohtajaksi 98 Sallinen Aino,Jyväskylän yliopiston rehtori emerita Naisia kannustettava johtajuuteen 152 Sirkka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä Inkeri Kinnunen esimerkillinen soroptimisti 155 Lindroos Elina, vanhempi lehtori Tehkäämme hyvää kohdallamme vähän kerrallaan, mutta sitkeästi 101 Setälä Maija, professori, yleinen valtio-oppi Naisprofessoriksi miestenvaltaisella alalla 105 Sirpa Lehtonen, rehtori emerita, yrittäjä Muualta tullut tyttönen rehtorimiesten joukoissa 108 Eva Hänninen-Salmelin, VTM, HUK, konsultti Eila Kivekäs kauaskantoisten polkujen avaaja Nainen taiteessa ja kulttuurissa 115 Nurminen Hanna,hallituksen pj, toiminnanjohtaja Saaren seireenien kukkaisjuhlassa, ääni maaseudun naisille 119 Hautala-Hirvioja Tuija, professori, taidehistoria Maija Kellokumpu naistaiteilija Koillis-Lapin kairoilta 125 Rintaniemi Päivi, taiteilija Kädet savessa 129 Niemi Eeva, seurakuntaneuvos Teuvan kirkko ja Tove Janssonin maalaama alttaritaulu Kokemuksia naisena 135 Pirjatanniemi Elina, professori, kansainvälinen oikeus Mietteitä matkastani 158 Nukari Sirkka, kartanonemäntä Soroptimistimuistoja 40 vuoden takaa Naisten elämää kaukomailla 163 Sonja Kurtén-Vartio, PhD Strengthening of Women s situation in postconflict areas a challenging and rewarding task 167 Korhonen Marja, konsuli Elämää naisena ja naisten elämästä kaukomailla Kouluta rohkaise tue 175 Lehtomäki Paula, kansanedustaja Lapsille koulutusta, nuorille töitä 178 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Lahtelaiset naiset syrjäytyneiden nuorten puolestapuhujina 185 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors: Valtaväestölläkin olisi opittavaa romaneilta 187 Ritva M. Koskimäki, vapaa toimittaja Helsinki, SI-konventio vuonna Hautala-Kivioja Tuija Viitteet ja lähteet 140 Eho Sirkku, rovasti, eläkkeellä Pappina, saattajana, äitinä 3

4 Lukijalle Kun ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan, he tulevat ystäviksi. Ystävät taas tekevät toisilleen hyviä palveluksia. Kun tällaisia ystäviä on paljon maailmassa, lisääntyy hyvä ja paha vähenee, lausui Olga Monsani Soroptimist Internationalin Suomen Unionin vihkiäisissä pitämässään puheessa Soroptimist International Finland on nyt saavuttanut keski-iän. Kuudenkymmenen vuoden aikana naisten elämä ja asema on koko yhteiskunnallisen muutoksen mukaisesti loikannut aikamoisen harppauksen. Juhlan kunniaksi olemme tehneet suomalaisten klubien jäsenten tai heidän hankkimiensa henkilöiden taidoilla ja vapaaehtoisvoimin kirjan, mottonamme jokainen nainen on kirjan arvoinen. Kirja pyrkii valaisemaan naisten kulkemaa matkaa, voitettuja esteitä sekä hahmottamaan niiden pohjalta tulevia haasteita. Kirjan kirjoittajina on kolmekymmentäviisi eri ammateissa ja yhteiskunnallisissa asemissa toimineita ja toimivia arjen ahertajia ja uranaisia. Kaikki kirjoitukset ovat erilllisiä tarinoita, muisteluksia tai kerrontaa tunteeseen ja kokemukseen pohjautuen. Mukana on kuvauksia liike-elämän vaikuttajista, heidän lapsuudestaan ja tiestään huipulle. Kertomuksia eri taiteenalojen edustajien ponnisteluista kohti unelmaa, tunnetta kun esteet on murrettu. Menestyneitä naisia, jotka kertovat työstään ja kokemuksistaan yliopisto- ja tiedemaailmassa. Yhteiskunnallisissa ja poliittisissa tehtävissä kannuksensa ansainneiden naisten tuntemuksia vastuullisten tehtävien hoitamisessa ja arkielämän yhteen sovittamisessa vaativan urakaaren kanssa. Kansainvälisiltä kentiltä on liikuttavia ja osin järkyttäviä kuvauksia naisen osasta ja elämästä maapallomme toisella laidalla. Moni mielenkiintoinen haastattelu pulpahtaa esiin kirjaa selaillessa. Kirjan lehdiltä aukeaa kuvauksia naisista, jotka pyörittävät arkea, huolehtivat perheestä ja kannustavat esimerkillään nuoria hyvän elämän alkuun. Kuvitteellisessa osuudessa käväistään lukujen taitteen Suomessa ja tavataan torpparin tytär ja kuullaan hänen traaginen tarinansa, mikä ei ole vierasta tänäkään päivänä. Voimme kuvitteellisesti osallistua myös vuoden 2051 Helsingin konventioon, jossa juhlapuheen pitää presidentti Mulmulum Todd Lae Eteläisen Tyynenmeren alueelta. Kirja on moni-ilmeinen sekoitus naisten elämästä sen kaikissa kirjoissa. Se on kirja jokaiselle. Kirjoittajien askelmerkit ovat piirtyneet paperille meidän kaikkien lukunautinnoksemme. Lämpimät kiitokset soroptimistiklubeille myötämielisestä suhtautumisesta, kannustavasta asenteesta yhteistyöhön ja innostuneiden kirjoittajien hankkimisesta. Kiitos kaikille kirjoittajille avoimesta mielestä. Te olette mahdollistaneet tämän kirjan julkaisemisen. Lämmin kiitos ahkeralla ja uhrautuvalle kielentaitajalle Leena Sorvalille stilisointityöstä sekä suuritöisestä taitosta. Toivomme kirjamme antavan ajattelemisen aihetta. Tämän päivän Suomessa naisen asema on moniin muihin maihin verrattuna hyvä. Epäkohtia ja syrjintää on kuitenkin aina ja kaikkialla. Meidän tulee olla valmiit auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia. Yhdessä olemme maailmaa muuttava voimavara. Kirjan tuotto käytetään kokonaisuudessaan tyttöjen hyvinvoinnin edistämiseen Suomessa. Vaasassa Marjatta Björknäs 4

5 Sisarille ei sitä arvannut lettipäänä ei sitä silloin osannut nähdä eteenpäin ei vielä tiennyt että joki saavuttaa meren ja vedet sekoittuvat valo katoaa äänet vaimenevat askel hidastuu vaikka sitä kuinka luulee reippaasti askeltavansa ei sitä arvannut ripille päästessään minkälaiseksi maailmassa muokkaantuu miten itse kukin jauhautuu omassa kivimyllyssään lohkareina sirusina silkkipintaiseksi hioutuu toisia vasten ei sitä nuorena arvannut viiniä karvaaksi leivästä ei millään uskonut kiveä löytävänsä eikä sitä olisi uskonut että jokainen reppu pitää itse kantaa ei sitä olisi uskonut viisikymppisenä, kuinka ilahtuu siitä että voi avata silmänsä ja jos joku olisi niin sanonut olisimme nauraneet leveän keveästi kuin tuuli joka helisten irrottaa kuuraa talvisten koivujen oksista ei sitä vanhetessaankaan ymmärrä sitä vaan toivoo ja toivoo että tätä naisen elämää tätä olemassaolon onnea elämän haurautta kuulaiden kirkkaiden päivien ainutlaatuista heleyttä että sitä joka aamu saa nousta kiittämään ja että jokainen päivä on erilainen katoava ja että jokainen askel vie eteenpäin kohti sitä mikä on tuleva ja minkä läpi täytyy uskaltaa mennä itsensä voittaen ei sitä kyllä olisi uskonut Anna Liisa Tiitta SI Riihimäki 5

6 Sorores ad optimas Parhaaseen pyrkivät naiset Antonietta Toini-Nikander ja Anja Bardy saapumassa Firenzen governorkokoukseen vuonna Soroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, naisten asemaa, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Toiminnan painopiste on klubeissa, joissa kukin jäsen edustaa eri ammattia tai toimialaa. Järjestö on saanut nimensä latinankielisistä sanoista soror optima paras sisar. Ensimmäinen soroptimistiklubi perustettiin Oaklandissa Kaliforniassa vuonna Suomeen soroptimistiaate tuli 1950-luvun alussa. Suomen ensimmäinen klubi, Helsingin Soroptimisti-klubi, vihittiin olympiavuonna Seuraavana vuonna perustettiin uudet klubit Tampereelle, Lahteen, Turkuun ja Jyväskylään tässä järjestyksessä. Suomen Soroptimistiklubien Unioni perustettiin , perustajaklubeina Helsinki, Tampere, Lahti, Turku ja Jyväskylä. Perustamisjuhlaa vietettiin Helsingissä Kämpin peilisalissa, vihkijänä tohtori Olga Monsani ja perustajapresidenttinä Helvi Hakulinen-Sipilä. Kun ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan, he tulevat ystäviksi. Ystävät taas tekevät toisilleen hyviä palveluksia. Kun tällaisia ystäviä on paljon maailmassa, lisääntyy hyvä ja paha vähenee, kiteytti Olga Monsani vihkiäispuheessaan soroptimismin perustarkoituksen. Palataanpa vielä Snellmannin päivään 12. toukokuuta 1952, jolloin Suomen ensimmäinen soroptimistiklubi vihittiin. Helsingin klubin varsinainen syntymäpäivä oli ollut jo edellisen vuoden lopussa, marraskuun 27. päivänä eli samana päivänä kuin Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi vietti omaa syntymäpäiväänsä. Elettiin vielä elintarvikesäännöstelyn aikaa, kahvikulta ja leivokset olivat kortilla. Vasta seuraavana vuonna saatiin sotakorvaukset maksetuiksi. Helsingin olympiakisojen aikana tutustuttiin Coca-Colaan ja purukumiin. Matkustaminen 1950-luvulla oli harvinaista ylellisyyttä. Ulkomaisia ystävyyssuhteita arvostettiin. Vuonna 1949 Yleisradion vieraiden kielten opetuksesta vastaava ohjelmapäällikkö, maisteri Helmi Palmén, tutustui Tanskassa tunnettuun sikäläiseen kielimieheen, Arthur Jenseniin, jonka kehittämän niin sanotun luonnonmenetelmän Helmi Palmén oli ottanut käyttöön kieltenopetuksessa Suomessa. 6

7 Vierailun yhteydessä hän tutustui Jensenin tyttäreen, Thurid Griéseen, joka oli kööpenhaminalaisen soroptimistiklubin jäsen sekä tapasi Euroopan federaation presidentin Clara Hammerichin. Toisen matkan Helmi Palmén teki yhdessä Kouluradion englanninkielestä vastaavan Helvi Hakulinen-Sipilän kanssa vuonna Clara Hammerich innostuneena soroptimismin aatteesta halusi järjestön laajenevan myös Suomeen. Innostuksen kipinä tarttui Helvi Hakulinen-Sipilään. Lokakuussa 1951 hän kutsui kotiinsa eri ammatteja edustavia naisia keskustelemaan asiasta. Jo seuraavalla viikolla kokoonnuttiin uudelleen ja suuremmalla joukolla. Tanskalaisia yhdistyksen sääntöjä yritettiin kääntää ja soveltaa Suomen oloihin, mutta lopulta varatuomari Päivikki Tulenheimo- Sohlberg laati säännöt itse. Ensimmäinen virallinen kokous pidettiin marraskuun 27. päivänä 1951 Päivikki Tulenheimo- Sohlbergin kodissa. Soroptimistiaate sai tuulta siipiensä alle Soroptimistiaatteella oli kysyntää sodasta selviytyneille suomalaisille. Aate levisi luonnollisella tavalla ystävältä toiselle, kaupungista toiseen, kun sisaret matkustivat paljon junilla ja linja-autoilla. Monille aktiivisille soroptimisteille oli leimallista myös se, että he olivat ammattinsa kautta kansainvälisesti suuntautuneita ja monet ammateissaan kehittäjänaisiksi tunnustettuja. Sibelius-Akatemian lehtori, laulaja Mirjam Helin kertoi, että hänet kutsuttiin ensin Lahden soroptimistiklubin jäseneksi. Se oli aivan sattuma, Helin muisteli. Joka keskiviikko matkustin Lahteen junalla opettamaan Viipurin musiikkiopistoon. Hikiän asemalta tuli aina samaan aikaan aamulla junaan miellyttävä nainen, jonka kanssa aloimme jutella. Hän oli kirjakauppias Alma Savolainen, jolla oli kirjakauppa Lahdessa. Hän kertoi innostuneensa uudesta suunnitteilla olevasta soroptimistiklubista Lahteen. Meillä ei olekaan laulajaa, hän sanoi. Enhän minä edes asu Lahdessa, vastasin, käyn Lahdessa vain työssä. Siitäkös Alma Savolainen ilahtui ja sanoi: työpaikan mukaan tähän klubiin valitaankin! Niin Mirjam Helin tuli Lahden klubin jäseneksi vuonna 1953 ja muisteli klubin jäseniä suurella lämmöllä. Tapasimme kodeissa ja syntyi täydellinen ystävyys ja luottamus. Minut lähetettiin onnittelemaan ja laulamaan klubin puolesta joka syntymäpäiville ja piti laulaa. Kun Suomeen tuli vuonna 1962 suuri kunnia järjestää Euroopan federaation kongressi, velvoitti Antonietta Toini-Nikander minut siirtymään Lahdesta Helsingin klubiin. Uusia klubeja perustettiin ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen aikana ripeässä tahdissa luvun loppuun mennessä oli perustettu kaksitoista ja 1960-luvulla kaksikymmentäneljä klubia. Helvi Hakulinen-Sipilä, Suomen Unionin ensimmäinen presidentti Buckinghamin Palacessa vuonna

8 Antonietta Toini-Nikanderista Euroopan federaation presidentti Suomen Soroptimistiklubien Unioni kuuluu Euroopan federaatioon. Muut Soroptimist Internationalin federaatiot ovat Amerikan federaatio, Iso-Britannian ja Irlannin federaatio ja Eteläisen Tyynenmeren federaatio. Unionissa päätäntävalta on vuosittaisella edustajiston kokouksella, johon jokainen klubi voi lähettää kaksi edustajaa. Suomen Unionia edustaa Euroopan federaation vuosittaisessa governorkokouksessa kaksi edustajiston valitsemaa governoria. Ensimmäisten klubien innostuneen sisarhengen myötä saatiin soroptimistijärjestön Euroopan federaation hallinto Suomeen, kun Tampereen klubin jäsen Antonietta Toini-Nikander valittiin federaation presidentiksi. Hänen johtamansa hallitus toimi Tampereella vuosina Vuonna 1961 pidettiin Tampereella governorkokous ja kongressi Helsingissä vuonna 1962, jonne kokoontui kaikkiaan seitsemänsataakahdeksankymmentäkaksi soroptimistia Euroopasta. Lahdesta Helsingin klubiin siirtynyttä Mirjam Heliniä pyydettiin järjestämään ohjelmaa kongressiin. Olin silloin Yleisradiossa töissä ja sainkin upe- an ohjelman aikaan, sillä radion sinfonia- orkesteri lupautui soittamaan ilmaiseksi Paavo Berglundin johdolla. Solistina oli Maiju Kuusoja, Koskenlaskijan morsian, muisteli Mirjam Helin. Onnistunut kongressi antoi suomalaisille sorptimisteille itseluottamusta yhdistäen ja vankentaen järjestön asemaa maassamme. Se avasi myös useita kontakteja ja väyliä järjestön muihin toimijoihin eri tasoilla. Siitä ponnahdettiin vastaanottamaan Suomeen kesän 1999 kansainvälinen soroptimistikonventio. Euroopan federaation presidentin pyynnöstä konvention puheenjohtajaksi nimitettiin Irmeli Torssonen, joka oli toiminut Euroopan federaation presidenttinä vuosina ja järjestänyt Turussa Euroopan federaation kongressi Helsingin yliopiston juhlasalissa vuonna Avajaispuhetta pitämässä federaation presidentti Antonietta Toini-Nikander. 8

9 governorkokouksen vuonna Myös Euroopan federaation governorko- kous ja kongressi 1997 Malmössä olivat hänen vastuullaan. Irmelillä oli siis kosolti kokemusta useista federaation projektien seurannoista ja raportoinneista sekä päätöksenteosta Soroptimist Internationalin hallituksessa. Soroptimist International XVI Convention Helsingissä Helsingin konvention emäntiä vasemmalta, pääemäntä Annika Sajalinna sekä eri tehtävissä toimineet Riitta ja Sanna Suomi Helsingin klubin jäsen, Kirsti Varis, valittiin kongressin järjestelykomitean puheenjohtajaksi, joka puolestaan valitsi muiden toimikuntien vetäjät. Irmeli Torssonen johti konvention valmistelua ja oli vastuussa konvention toteuttamisesta järjestön hallitukselle. Konvention suunnittelu ja valmistelu aloitti ainutlaatuisen pitkän ja resursseja vaativan vapaaehtoistyön Suomen Unionissa. Toimikuntien työhön osallistui aktiivisesti viitisenkymmentä jäsentä. Lähes kaikki suomalaiset klubit osallistuivat konvention järjestelyihin. Roope-pankkia kierrätettiin ahkerasti klubien kokouksissa ja kartutettiin näin konvention järjestämiseen tarvittavia varoja. Sinikeltaisia villasukkia kudottiin tai kudotettiin klubeissa annetuin ohjein. Sukat jaettiin niihin kätkettyine mietelauseineen kongressivieraille annetussa lahjakassissa. Vieraat saivat mukaansa myös kirjan Finland a Summer s Delight a Winter s Dream, jonka kokosivat Inga Aaltonen, Iiris Helkama ja Irma Taavitsainen Helsingin klubista sekä Paula Nurmi ja Ursula Pelttari Lahden klubista. Konvention onnistumiselle oli asetettu korkeat tavoitteet. Soroptimist Internationalin tavoite oli saada kaksituhatta soroptimistia ympäri maailman osallistumaan konventioon. Tavoite saavutettiin ja ylitettiin. Helsingin konventioon tuli kaksituhattaviisikymmentäviisi osanottajaa seitsemästäkymmenestäyhdeksästä maasta. Suomalaiset järjestäjät saivat kosolti kiitosta niin osanottajilta, Euroopan federaatiolta kuin järjestön hallitukseltakin ja saavat vieläkin neljätoista vuotta tapahtuman jälkeen. Irmeli Torssosesta kansainvälinen presidentti Helsingin konvention jälkeen Suomen Soroptimistiklubien Unionin ja Euroopan federaation ehdokas Irmeli Torssonen valittiin koko järjestön johtoon. Irmeli toimi Soroptimist Internationalin maailmanjärjestön presidenttinä vuodet Irmeli Torssosen toimintaan kansainvälisen palvelujärjestön presidenttinä kuului osallistuminen paitsi soroptimistien myös muihin kansainvälisiin, erityisesti YK:n organisaatioiden kokouksiin, joiden teemana oli rauhan ja inhimillisten arvojen edistäminen. Irmeli kantoi päävastuun myös vuonna 2003 järjestetystä Sydneyn maailmankonventiosta. Kansainvälisenä presidenttinä Irmeli Torssonen uudisti koko järjestön graafisen ilmeen yhdessä 9

10 Irmeli Imme Torssonen Helsingin klubin sisaren Kirsti Variksen kanssa. Samalla järjestön tunnuslauseeksi hyväksyttiin a global voice for women. Turkulaisesta Irmeli Torssosesta tuli soroptimisti vuonna 1971 kumminsa Hillevi Koposen kutsusta. Hillevi, joka toimi Suomen Unionin presidenttinä vuosina ja oli Euroopan federaation presidenttinä toimineen Antonietta Toini- Nikanderin hyvä ystävä, oli vihjaissut hänelle Immen soveltuvuudesta governoriksi. Siitä se lähti. Governorkauteni jälkeen tulin valituksi Euroopan federaation varapresidentiksi, sitten federaation presidentiksi ja koko maailmanjärjestömme presidentiksi. En ole koskaan tietoisesti pyrkinyt rakentamaan uraa itselleni, niin vain on käynyt. Olen joutunut tilanteisiin, jotka ovat johtaneet tähän, Imme kertoo. Kovaa ja rankkaa työtä se on ollut, mutta Soroptimist Internationalin organisaatio on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Työn ja antaumuksen tuloksena lopputilanne on selvästi parempi kuin aloittaessani, Imme totesi presidenttikautensa jälkeen Suomen Soroptimisti lehdessä. Imme pitää tärkeänä sitä, että ne sisaret, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisistä tehtävistä, saisivat järjestön taholta niin sanotun sisäänajon. Hänelle itselleen monet Soroptimist Internationalin ja sen presidenttikausiin liittyvät tehtävät tulivat melkoisina yllätyksinä. Irmeli Torssonen uskoo soroptimismiin ja siihen mitä sen piirissä tehdään. Hän iloitsee siitä, että on saanut myötäelää ja tavata tehtävissään mielenkiintoisia ihmisiä Nane ja Kofi Annanista Ruandan orpoihin ja leskiin, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja uskomattomiin luonnonilmiöihin. Imme haluaa rohkaista suomalaisia naisia kansainvälisiin tehtäviin: Jos oma ammatti on sellainen, että se tukee tämäntyyppistä järjestötoimintaa, sitä suuremmalla syyllä haluan rohkaista suomalaisia sisaria. Ammatti ja vapaa-ehtoistyö voivat erinomaisesti tukea toisiaan. Suomalaiset naiset ovat tavattoman tietäviä ja realistisia. Heillä on hyvä yleissivistys ja diplomaattisia kykyjä, joten he pystyvät hoitamaan hankaliakin tilanteita täysin korrektisti. Suomen maine kansainvälisessä järjestökentässä on hyvä. Meidän suomalaisten naisten tulee ymmärtää oma arvomme ja koko maamme arvo, Imme sanoo painokkaasti. Ohjelma-alueet, teemat ja projektit Soroptimistitoiminnassa toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä teemoja ja projekteja kuuden eri ohjelma-alueen puitteissa. Ohjelma-alueet ovat naisen aseman parantaminen ja ihmisoikeudet, sivistystoimi, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu sekä kansainvälinen hyvä tahto ja ymmärtäminen. Pitkään soroptimistitoiminnassa mukana olleet ovat tottuneet toiseen ohjelma-alueiden järjestykseen. Helsingin konventiossa eri maiden edustajat keskustelivat siitä, että tavallaan naisten aseman parantaminen ja ihmisoikeudet muodostavat suojan ja katon, eräänlaisen sateenvarjon kaikkien muiden ohjelma-alueiden ylle. Muilla ohjelma-alueilla tapahtuvat 10

11 parannukset edistävät aina naisen aseman parantumista ja ihmisoikeuksien mahdollisuuksien lisääntymistä. Uusi järjestys hyväksyttiin Soroptimist Internationalin kansainvälisen hallituksen kokouksessa Sydneyn konvention jälkeen vuonna Ohjelmatoimintaa voidaan toteuttaa kolmella tavalla: tiedostamalla, ottamalla kantaa ja toimimalla. Soroptimistijärjestön nelivuotisohjelman paino- pistealueiden toteuttaminen ja kansainväliset projektit antavat Soroptimist Internationalille yleistatuksen (Category 1) YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa, ECOSOC:ssa (ECOnomic and SOCial Council of the United Nations) vuodesta 1984 lähtien. Tämä tarkoittaa esitys- ja puheoikeutta ECOSOC:ssa, sen alueellisissa talousvaliokunnissa ja apujärjestöissä. Soroptimist Internationalilla on henkilöedustajat YK:n keskuksissa New Yorkissa, Genevessä, Wienissä, Pariisissa ja Roomassa kansalaisjärjestökomiteoissa (Non-gevermental organizations NGO) muun muassa naisen asemaa ja ihmisoikeuksia käsittelevissä elimissä. Euroopan federaatiolla on edustajansa Euroopan Neuvostossa ja European Women s Lobbyssä (EWL). Miksi ohjelmatyö on tärkeää, kysyi Soroptimist Internationalin tuleva presidentti Patricia Daniels hallituksen kokouksessa 1994 ja vastasi: Se on tärkeää, koska se antaa meille identiteetin soroptimisteina. Se heijastaa unelmiamme ja todellisuuttamme sekä tekee meidät näkyvämmiksi. Ohjelmissamme katsomme tulevaisuuteen ja analysoimme tekemäämme työtä. Mitä äänemme haluaa sanoa? Tähän meidän täytyy ohjelmatyöllämme vastata. Viimeisen vuosikymmenen merkittävimpiä teemoja ja projekteja Limbs for Life vuosituhannen vaihteessa oli yksi suurimmista maailmanlaajuisista projekteista, johon suomalaisetkin klubit ottivat osaa monin tavoin. Miinaprojektilla kerättiin varoja Angolan, Afganistanin ja Georgian sodan uhreille. Klubit olivat ottaneet kampanjatuotteikseen muun muassa perhoskynttilöitä, -hiirimattoja sekä järjestäneet konsertteja ja valokuvanäyttelyitä. Euroopan federaatio järjesti projektin päätökseksi maamiinakonferenssin Genevessä Tilaisuudessa silloinen maailmanpresidentti Irmeli Torssonen ojensi symbolisen sekin arvoltaan euroa. Project Independence Women survivors of War oli maailmanjärjestön nelivuotisprojekti, jonka tavoitteena oli tarjota sodista selviytyneille naisille koulutusta ammattiin ja vastuunalaisiin tehtäviin, lainoja yrityksen perustamiseksi sekä suoraa apua naisten ja heidän perheidensä perustarpeisiin. Project SIerra oli soroptimistijärjestön ja Homes for Childrenin yhteis- työprojekti Sierra Leonen sisällisodan uhrien auttamiseksi. Soroptimists go for Water -projektin tavoitteena oli parantaa puhtaan veden, viemäröinnin sekä välttämättömien ruoka- Irmeli Torssonen luovutti Limbs for Life -keräyksen symbolisen sekin kansainvälisen Punaisen Ristin komitean puheenjohtajalle, Jacob Kellenbergille, oikealla Euroopan federaation presidentti ( ) Hélène van Themsche. 11

12 varojen saatavuutta. Pääkaupunkiseudun klubit kampanjoivat Puhtaan Itämeren puolesta ja Lahden klubi osallistui Vesijärven pelastustalkoisiin. Nokian klubi julkaisi vesiaiheisen seinäkalenterin. Suomen Unionin teemoja vuosina ovat olleet muun muassa Nainen ja turvallisuus, Naiset ja syrjäytymisen estäminen ja viimeisimpänä Naiset syrjäytyneiden nuorten puolestapuhujina. Ei voi unohtaa myöskään Kirsti Variksen organisoimaa suomalaisten soroptimistien Rauhanjulistenäyttelyä, joka kiersi neljän vuoden ajan ympäri Suomea ja Eurooppaa. Soroptimistien maailmanjärjestön kymmenvuotisteemaksi on valittu Educate to lead Kouluta johtamaan, jonka myös Suomen Unioni on valinnut kymmenvuotisteemakseen sekä siihen liittyen 60-vuotisjuhlansa teemaksi Kouluta, rohkaise, tue. Sisarpäivät ja edustajiston kokoukset Suomen soroptimistit kokoontuvat vuosittain sisarpäiville. Ne ovat useimmiten Unionin vuosikokouksen yhteydessä järjestetty kaksipäiväisenä tapahtumana, joka on avoin jokaiselle soroptimistisisarelle. Sisarpäivien syntysanat lausuttiin Helsingin klubissa vuonna Alkuvaiheessa pidettiin edustajiston kokous ja sisarpäivät erikseen. Järjestelyvastuu kiersi klubista toiselle. Käytännöstä keskusteltiin, ja muutos tehtiin presidentti Helena Viikamon aikana, jolloin alettiin järjestää edustajistonkokous ja sisarpäivät yhdessä. Muutosta perusteltiin ajankäytön pulmilla. Unionin toiminnan alkuaikoina Sisarpäivät oli selvästi tärkein tapahtuma, johon kokoonnuttiin ja jossa luotiin ja vahvistettiin jäsenten yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta järjestön tavoitteisiin. Soroptimistiaatteen leviämiselle ja levittämiselle sekä uusien klubien perustamissuunnitelmille sisarpäivät toimi hyvänä alustana. Sisarpäiville on osallistuttu suurin joukoin, esimerkiksi Loviisan sisarpäiville vuonna 1974 osallistui puolet koko silloisesta jäsenistöstä. Sisarpäivien ohjelma on koostunut tutustumisesta emäntäklubin tai -klubien paikkakunnan historiaan, taiteeseen, musiikkiin ja kulttuuriin. Toinen vahva juonne ovat olleet alustuksen tai esitelmän pohjalta syntyneet keskustelut. Seuraavana on ote Suomen Soroptimisti -lehdestä Lappeenrannan sisarpäiviltä. Tyylikkäästi läpiviety vuosikokous, värikäs ja vauhdikas sisarjuhla, yltäkylläiset tarjoilut, iki-ihana illanvietto Väinölässä Taipalsaarella, sunnuntain herkkä hartaushetki Nuijamaan kirkossa sekä Lappeenrannan ja Viipurin kierrokset kertoivat vieraanvaraisuudesta, johon yltääkseen täytyy olla karjalainen soroptimisti! Organisointi pelasi viimeistä piirtoa myöten saimme olla ylpeitä Gisela Freudenbergin saamasta hyvästä käsityksestä suomalaisen naisen osaamisesta. Pohjoismaiset Ystävyyspäivät Pohjoismaiden unionit ovat Tanskan aloitteesta vuodesta 1973 lähtien järjestäneet Pohjoismaisia Ystävyyspäiviä joka toinen vuosi vuorotellen Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Niihin voivat osallistua kaikki soroptimistit. Kokoontumisen tavoitteet ovat olla yhdessä ja tutustua, oppia toisilta sekä luoda yhteisiä vaikuttamisen linjojakin järjestötoimintaan. Aino Bergholm kirjoitti Pohjoismaisista sisarpäivistä Lillehammerissa Suomen Soroptimisti -lehdessä näin: Puolestatoistasadasta sisaresta neljä oli tullut Suomesta ja yksitoista Ruotsista. Tanskalaisia sisaria oli kaksikymmentäneljä ja islantilaisia neljä. Pohjoismaisten sisarten lisäksi päiviin osallistui innokkaita sisaria Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä ja Turkista, yksi kustakin. Päivien ohjelma noudatti perinteistä mallia. Perjantai-iltana oli vapaata yhdes- 12

13 säoloa, lauantaina virallisempi ohjelma: päivien avaus, esitelmät ja juhlapäivällinen, sunnuntaina tutustumista ympäristöön ja päätöslounas. Ystävyysklubitoiminta Ystävyysklubitoiminta friendship link on ollut keskeinen toimintamuoto vuodesta 1932 lähtien, jolloin niin sanottuja naapuri- eli next-door -klubeja rohkaistiin tapaamaan toisiaan ja olemaan yhteydessä toisiinsa. Soroptimistijärjestön kansainvälisyys klubitasolla toteutuu juuri ystävyysklubitoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että klubilla on yksi tai useampia ystävyysklubeja muissa maissa. Tavoitteena on luoda niiden kanssa kiinteät, hyvät suhteet ja siten edistää kansainvälistä ystävyyttä ja keskinäistä ymmärtämistä. Yhteyksiä pidetään yllä kirjeenvaihdolla, tietoaineiston välittämisellä, vierailuilla, kanssakäymisen eri muodoilla, kuten kahden ystävyysklubin yhteisillä projekteilla. Useat klubit kutsuivat ystävyysklubiensa Helsingin konventioon osallistuvia sisaria vieraikseen. Forssan klubin vieraina oli kolme kanadalaista sisarta seuralaisineen sekä yksi malesialainen, myöhemmin mukaan tuli vielä viisi sisarta Ruotsista muutamaksi päiväksi. Ohjelmassamme oli tutustumista sisarten työympäristöihin, Mustialan maatalousoppilaitokseen, Saaren kansanpuistoon retkeilyineen ja Forssan Finlaysonin miljööseen. Jokioisissa vieraat perehdytettiin tutkimusten uusiin tuuliin, kuten terveysvaikutteisista elintarvikkeista täysin automatisoituun lehmien pihattonavettaan. Konventiota edeltävää iltaa vietettiin Humppilassa Venäjän kartanossa illallisen ja musiikin kera. Lisäksi sisaremme, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, valotti vieraille kokemuksiaan naispoliitikkona Suomen eduskunnassa ja EU-parlamentaarikkona, kertoi Forssan klubin sisar Marja-Leena Puntila. YK:n naistenvuosi ja naispappeus Oulun klubi ehdotti vuonna 1974, että Suomen Unionin YK:n naistenvuoden 1975 teemaksi otettaisiin naispappeuden edistäminen. Tavoitteena oli julkisen mielipiteen muokkaaminen naispappeudelle suosiollisemmaksi erityisesti vaikuttamalla asenteisiin, pitämällä aihetta esillä lehtikirjoituksin, esitelmin ja tapaamalla kirkon edustajia. Unionin vuosikokous valitsi toimikunnan vuonna 1974 valmistelemaan asiaa. Unionin liittyminen Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi vuonna 1974 Forssan klubin ystäville suunniteltu kynttiläseremonia Pyhäjärven rannassa meni uusiksi kovan tuulen takia. Tarvittiin uutta luovuutta... 13

14 laajensi Unionin toimintatilaa, yhteyksiä ja vaikutusvoimaa. Presidentti Helena Viikamo esitti Naisjärjestöjen Kekusliiton vuosikokouksessa soroptimistien vetoomuksen adressin keräämiseksi ja esittämiseksi arkkipiispa Simojoelle ennen toukokuussa 1975 pidettävää kirkolliskokousta. Naispappeuden edistäminen liitettiin Naisjärjestöjen Keskusliiton naisten vuoden ohjelmaan. Toimikunnan naispappeutta käsittelevä mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa Soroptimistien naistenvuoden työn tuloksena esitettiin noin miljoonan suomalaisen mielipide naispappeuden puolesta. Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6. maaliskuuta 1988, jolloin pappisvihkimyksen sai kaikkiaan yhdeksänkymmentäneljä naista. Historiallinen tapahtuma täytti kuuden hiippakunnan kirkot ääriään myöten. A global voice for women Soroptimistit parhaaseen pyrkivät naiset haluavat kehittää maailmaa, jossa naiset ja tytöt voivat saavuttaa kehitysmahdollisuutensa, jossa he voivat toteuttaa toiveitaan ja tasa-arvoisesti kehittää vahvaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa. Leena Sorvali MAT, tarinankertoja SI Lahti Euroopan federaation kongressissa Malmössä 1997, etualalla vasemmalta governorina ja Euroopan federaation stipendikomitean jäsenenä toiminut Marja-Leena Puntila, hänen takanaan Unionin kunniajäsen (1977) Anni Björklund, keskellä World President ( ) Patricia Daniels ja oikealla Suomen Unionin presidentti ( ) Sirkku Niemi. Lähteet SOROR OPTIMA ANNI L Soroptimist International of Helsinki Soroptimist International of Finland ry/ Suomen Soroptimistiklubien Unioni /historiikki Soroptimisti-käsikirja 1993, Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti

15 ELÄMÄÄ ENNEN 15

16 16

17 Naisen tie varjosta valoon Suomessa ja muissa pohjoismaissa ei naisella menneinä vuosisatoina ollut itsenäistä asemaa yhteiskunnassa. Naisen elämä oli alistettu miehen vallan alle huolehtimaan kodista ja perheestä. Tuolloin oli suuri merkitys sillä, mihin säätyluokkaan nainen syntyi. Aatelistolla, papistolla ja porvareilla oli etuoikeutettu asema. Myös menestyneet kauppiaat ja käsityöläiset olivat arvostettuja, ja heidän vaimonsa ja tyttärensä saivat turvatun aseman säätynsä perusteella. Tällöinkin naisen kohtalo oli miehen suopeuden varassa. Usein avioliitot olivat järjestettyjä vallan ja rikkauksien säilyttämiseksi, ja nainen joutui alistumaan vahvemman tahtoon. Hän saattoi vain toivoa, että mies olisi hänelle suopea, sillä monen naisen kohtalona oli joutua ruumiillisen väkivallan uhriksi. Yksinäiset naimattomat naiset asuivat yleensä jonkun sukulaisensa perheessä toimitellen kaikenlaisia askareita elantonsa saamiseksi. Alempisäätyisen naisen oli mahdoton päästä yhteiskunnalliseen asemaan muutoin kuin miehen kautta. Kauniit tai erityisen lahjakkaat naiset saattoivat tässä onnistua. Säätyjen ulkopuolella oleva nainen saattoi päästä palvelijaksi ja kohota emännöitsijän asemaan tai hoitaa perheen lapsia, mutta tällöin hän yleensä ei itse voinut perustaa omaa perhettä. Hän oli vailla yhteiskunnallista suojaa, ja hänen kohtalonsa riippui isäntäväen suopeudesta luvun jälkipuoliskolla toteutettiin isojako, jossa kylän yhteisenä pitämiä niitty- ja metsämaita yhdistettiin eri tiloihin. Aikaisemmin niin sanotun sarkajaon aikana kyläyhteisöllä oli yhteisviljelmiä. Talollisen vaimolla oli kohtuullisen turvattu asema. Emäntä vastasi kodista, ja hänellä oli apunaan palveluskuntaa. Suomessa maatilat olivat pääosin melko pieniä, ja usein mies ja vaimo hoitivat tilaa toistensa kumppaneina. Mäkitupalaisen vaimon osa sen sijaan oli usein vaikea. Maanomistajalle jouduttiin tekemään raskaita taksvärkkejä torpan vuokran maksuksi, ja vaimo joutui tällöin samalla hoitamaan oman taloutensa ja usein suuren lapsikatraan. Jo 1600-luvulla kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa. Tällöin opettajat liikkuivat kylästä toiseen ja koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista. Kiertokoulussa opetusta saivat sekä aikuiset että lapset. Maaseudulla kiertokoulu oli tärkeä opetuksen järjestäjä. Maanomistajien palveluksessa olevien pikkupiikojen mahdollisuus osallistua opetukseen riippui isännän suostumuksesta. Myös torpan tyttäret pääsivät opetukseen vain isän luvalla. Tuolloin alempisäätyisten keskuudessa yleisesti ajateltiin, että tyttöjä ei tarvitse kouluttaa ja tällöin moni lahjakas tyttö jäi vaille opetuksen tuomaa turvaa. Kiertokoulut lakkautettiin vaiheittain oppivelvollisuuden tultua voimaan. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin vuonna 1937 Pyhäjärvellä. Yleinen oppivelvollisuus antoi köyhimpienkin perheiden tyttärille mahdollisuuden saada opetusta 1800-luvulla säätyluokat alkoivat hajota ja Suomeen alettiin perustaa teollisuutta. 17

18 Taiteilija Tea Helene Lundin Lotta Svärd -patsas Vaasassa. Fiskarsin Ruukki oli yksi tällainen elinvoimainen teollisuusyhdyskunta, jonne jo vuonna 1826 perustettiin yksityinen kansakoulu. Vuonna 1855 Viipurin maalaiskunnan Kiiskilässä alkoi toimia ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Vähitellen eri puolille maata alettiin perustaa uusia kouluja, ja tällöin paranivat myös tyttöjen mahdollisuudet saada opetusta. Samaan aikaan myös teollinen toiminta laajeni ja naisen mahdollisuudet työskennellä kodin ulkopuolella lisääntyivät. Kun yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921 säädettiin, avautui köyhimpienkin perheiden tyttärille mahdollisuus oppiin ja sivistykseen. Suomen naiset saivat vuonna 1906 ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ja tämän myötä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin poliittisesti myös naisen aseman kohentamiseksi. Vuonna 1930 Avioliittolaki vapautti naimisissa olevat naiset aviomiehen edusmiehisyydestä ja teki heistä yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Vuonna 1812 Turun yliopistoon perustettiin kirurgian ja synnytysopin professuuri. Ensimmäinen synnytys- ja naistentautien professorin virka julistettiin auki vuonna Suomen ensimmäinen koulutettu kätilö oli Margareta Forsman, joka vuonna 1751 oli Pietarsaaresta lähetetty Tukholmaan kätilön oppia saamaan. Turkuun perustettiin vuonna 1816 oma kätilöoppilaitos, joka vuonna 1833 siirtyi Helsinkiin ensin osaksi Helsingin Yliopiston Lääketeteen instituuttia ja sitten Helsingin yleisen sairaalan osaksi. Kätilöopiston sairaala juontaa juurensa yliopiston kätilökoulutuksesta, joka alkoi jo vuonna Nykyinen Kätilöopiston sairaala Helsingissä avattiin Naistenklinikka puolestaan avattiin Yhteiskunnallisen terveydenhuollon yleistyessä myös lääkkeiden saatavuus oli turvattava. Kansanparantajat ja perinteinen yrtteihin pohjautuva itselääkitys väistyi teollisten lääkkeiden yleistyttyä. Vuonna 1689 Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa Turussa ja Viipurissa. Vuotta 1897 on pidetty farmasian laitoksen perustamisvuotena. Proviisori on pääasiassa apteekissa työskentelevä lääkkeiden- ja lääkeaineiden asiantuntija. Apteekkarit ovat aina proviisoreita. Ensimmäinen naisproviisori valmistui vuonna Suomen ensimmäinen naisapteekkari oli Helene Matilda Aejmelaeus, hänet hyväksyttiin apteekkioppilaaksi vuonna 1869, ja farmaseutiksi hän valmistui vuonna Proviisorin tutkinnon hän suoritti vuonna Naisen henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistivät myös seurakunnan piirissä toimivat diakonissat. Jo alkuseurakunnassa diakonissa oli seurakunnan naispalvelija, jonka tehtävänä oli auttaa köyhiä ja kärsiviä. Evankelisessa seurakunnassa diakonissat ovat toimineet alkuperäisessä tehtävässään jo 1800-luvulta lähtien. Suomen vanhin diakonissalaitos on everstinna Aurora Karamzinin vuonna 1867 perustama Helsingin Diakonissalaitos. Viipurin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1872 ja siirtyi sodan vuoksi Lahteen vuonna 1940 ja tunnetaan nykyisin nimellä Lahden Diakonissalaitos. Vaikka diakonissojen koulutus aloitettiin Helsin- 18

19 gissä, ensimmäinen diakonissa, Mathilda Hoffman, valmistui vuonna 1872 Viipurin Diakonissalaitokselta. Kirkossa diakonissan virkaa ei ole virallisesti lakkautettu, mutta ajan myötä se on jäänyt pois käytöstä. Teollisuuden vallatessa yhä suuremman jalansijan saattoi myös nainen lähteä kodin ulkopuolelle ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Uusia yhdistyksiä ja opistoja perustettiin ja kouluttautumismahdollisuudet olivat myös tyttöjen saatavilla. Ensimmäinen suomalainen naisjärjestö perustettiin vuonna Sotiemme aikana naisten osuus niin kotirintamalla kuin sotatoimialueella oli lähes korvaamaton Ministeri Elisabeth Rehn oli Pohjoismaiden sisarpäivien puhuja vuonna Naiset olivat jo ennen sotia perustaneet yhdistyksiä, joissa naiset toimivat palokuntanaisina, maanmiesseurojen ompeluseuroissa ja suojeluskunnissa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva maan- puolustustyön tukijärjestö Lotta Svärd -yhdistys merkittiin rekisteriin 9. syyskuuta Kun Suomi joutui sotaan, osoitti Lotta Svärd -järjestö todellisen voimansa. Sotavuosien aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat miehet sotilaallisiin tehtäviin. Talvisodan aikana lottatehtävissä työskenteli täysipäiväisesti noin naista. Jatkosodan aikana menetti henkensä 228 lottaa työssään. Kuinka moni menehtyi saamiinsa vammoihin tai sairauksiin sodan seurauksena, jää arvailujen varaan. Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta järjestö lakkautettiin vuonna Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Lotilla oli oma lottapuku. Suomalaisen lotan ihannekuva oli olla valmis, levollinen ja luja, neuvokas ja ripeän päättäväinen, velvollisuudentuntoinen, uskollinen, luotettava, halukas palvelemaan, uhrautuva ja epäitsekäs. Järjestön lakkauttamisen jälkeen Suomen tasavallan presidentti Carl Gustav Mannerheim myönsi lottajohtaja Fanny Luukkoselle Vapaudenristin 1. luokan rintatähden miekoilla eli ritarikuntasääntöjen mukaan kaksinkertaisena. Kunniamerkki on ainoa lajissaan. Vain YK-valtuutettu Elisabeth Rehn on saanut lähes vastaavan, mutta rauhanajan ansioista eli keltaisella nauhalla ilman miekkoja. Sodan päätyttyä Suomi joutui maksamaan raskaat sotakorvaukset ja maamme teollinen tuotanto lähti nousuun. Tämä kehitys lisäsi naisten yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Yhteiskunnan paineet ja elämän kovat realiteetit johtivat myös naisia rikollisiin tekoihin Elämällä on myös valitettavasti kielteiset puolensa. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset kuritushuone- ja työvangit siirtyivät Hämeenlinnaan. Suomen ainoa naisvankila sai nimekseen Hämeenlinnan kuritushuoneja työvankila. Suurimmillaan naisten osuus koko vankiluvusta oli 1800-luvun lopulla. Vuonna 1894 joka neljäs vanki oli nainen. Tavallisimmin naiset kärsivät rangaistusta lapsenmurhasta tai sikiönlähdettämisestä eli laittomasta abortista. Mathilda Wrede ( ) oli suomenruotsalainen aatelinen, joka omisti elämänsä vankien ja vähäosaisten auttamiseen. 19

20 Suomalainen nainen on monilla elämän aloilla saavuttanut menestystä ja vaikutusvaltaa Miina Sillanpää, ensimmäinen naisministerimme, toimi joulukuusta 1926 joulukuuhun 1927 toisen sosiaaliministerin virassa. Hella Wuolijoki oli kansanedustaja, kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja vuosina Helvi Sipilä valittiin YKn apulaispääsihteeriksi vuonna 1972, ja hän toimi vuonna 1975 pääsihteerinä ensimmäisessä naisten asemanparantamista käsittelevässä maailmankonferenssissa. Elisabeth Rehn oli kansanedustaja ja ensimmäinen nainen Suomen puolustusministerinä. Vuoden 1994 presidentinvaalissa hän oli Martti Ahtisaaren vastaehdokas. Myöhemmin hän toimi Balkanilla ihmisoikeusraportoijana ja lukuisissa YK-tehtävissä. Sirkka Hämäläinen valittiin vuonna 1991 ensimmäisenä naisena Suomen pankin johtokunnan jäseneksi ja vuonna 1992 Suomen pankin pääjohtajaksi. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen hänestä tuli vuonna Riitta Uosukainen oli kansanedustaja ja ministeri sekä toimi ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemiehenä vuosina Tarja Halonen toimi useita kausia kansanedustajana ja ministerinä. Hänellä oli lukuisia kansainvälisiä tehtäviä. Vuonna 2000 hänet valittiin Suomen tasavallan presidentiksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Suomen eduskuntaan perustettiin vuonna 1991 naisverkosto NYTKIS tiivistämään eri puolueita edustavien naisten yhteistyötä ja tuomaan naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Vuosina kansanedustajina on toiminut 382 naista. Ensimmäisessä eduskunnassa naisedustajien osuus oli yhdeksän ja puoli prosenttia. Tänä päivänä eduskunnassa on kahdeksankymmentäkuusi naisedustajaa ja sataneljätoista miesedustajaa. Jyrki Kataisen hallituksessa on yhdeksäntoista ministeriä, joista naisia on yhdeksän ja miehiä kymmenen. Myös muilla aloilla kuin politiikassa ovat suomalaiset naiset nousseet parrasvaloihin. Helena Ranta, oikeushammaslääkäri, on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Suomessa hän on osallistunut Lappeenrannan joukkohautojen vainajien tunnistamiseen. Hän on myös julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita. Vuonna 2006 Helena Rannalle myönnettiin professorin arvo Helsingin yliopistossa hänen virkakautensa loppuun. Kulttuurin ja taiteen alueelta 1800-luvulta ovat tunnettuja muun muassa Ida Ahlberg ( ), joka oli huomattava näyttelijä ja tuli pitkän uransa aikana myös kansainvälisesti tunnetuksi. Helene Schjerfbeck ( ) puolestaan oli arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoitamme ja Minna Canth luvuilla tunnetuimpia naiskirjailijoitamme luvun kulttuurivaikuttajista mainittakoon Anita Välkki, kansainvälisesti tunnettu huippusopraanomme ja Ka- Pohjoismaiden sisarpäivien puhuja Riitta Uosukainen haastateltavana vuonna

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT)

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF.......... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Soroptimist International of.......... (sijaintipaikkakunnan sijaintipaikan nimen tulee ilmetä

Lisätiedot

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF FINLAND RY. KLUBITIEDOTE 5/2009-2010 Hallituksen työryhmä 27.5.2010. Parhaat sisaret,

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF FINLAND RY. KLUBITIEDOTE 5/2009-2010 Hallituksen työryhmä 27.5.2010. Parhaat sisaret, SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF FINLAND RY KLUBITIEDOTE 5/2009-2010 Hallituksen työryhmä 27.5.2010 1. Raha-asioita 2. Äänestys SI:n pitkän tähtäimen projektista 3. Valitut toimihenkilöt kaudelle 2010-2012

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards

Suomen Rotary 2012. NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards Suomen Rotary 2012 NUORISO ON YHTEISKUNNAN TÄRKEIN VOIMAVARA - Rotary Youth Leadership Awards RYLA palvelee nuorten kasvua RYLA on Rotaryn toimintamuoto jo yli 40 v. ajan Jokaisen rotarin tulee osallistua

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Rotaryvuoden 2009-2010 teema ja linjaukset

Rotaryvuoden 2009-2010 teema ja linjaukset Rotaryvuoden 2009-2010 teema ja linjaukset Jorma Nykänen, Presidentti, Jyväskylä Päijänne rk 23.7.2009 Presidentin esitelmä klubin kokouksessa (Lähde pääosin: DG Eero Piipponen) Rotaryn tulevaisuus on

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1984 Laki kansalaisuuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä säädetyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Julkisuuden henkilöitä Kuvia vuosikymmenten takaa Armi Kuusela (1934 ) Armi Kuusela valittiin vuonna 1952 maailman kauneimmaksi naiseksi. Silloin järjestettiin ensimmäisen kerran Miss

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, myös jokaiselle lapselle. SUOMI FINNISH Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Salon Rally 3-4.10.2015

Salon Rally 3-4.10.2015 Salon Rally 3-4.10.2015 Laitan tunnelmapaloja Salon Rallysta. Nettisivuille tulevat Hannelen ja Ritva-Liisan esityksistä koosteet. Lauantain esiintyjistä löytyvät kattavat tiedot netistä. Piirin 142 puheenjohtaja

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O

J Ä R J E S T Ö H A U T O M O Eettisyys järjestötoiminnassa Hanasaari 23.11.2012 Eettinen ja aatteellinen yhdistys Miten määrittelet aatteellisen yhdistyksen? Mitä sen pitää tehdä? Mitä se ei saa tehdä? Mitä tarkoittaa yleishyödyllinen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot