Naisten matkassa. paremman elämän puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisten matkassa. paremman elämän puolesta"

Transkriptio

1 Naisten matkassa paremman elämän puolesta 1

2 Naisten matkassa paremman elämän puolesta Sisällys 3 Lukijalle 5 Tiitta Anna Liisa, talouspäällikkö, eläkkeellä Sisarille Julkaisija Soroptimist International Finland Työryhmä Marjatta Björknäs, Arja Karasvirta, Minna Lahti, Kirsti Varis Toimittajat Marjatta Björknäs ja Leena Sorvali Taitto Leena Sorvali Kannen suunnittelu Satu Loukkola ISBN: Paino: Erweko Oy 6 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Sorores ad optimas parhaaseen pyrkivät naiset Elämää ennen 17 Björknäs Marjatta, ekonomi, yritysmentori Naisen tie varjosta valoon 25 Björknäs Marjatta, ekonomi, yritysmentori Suuret nälkävuodet Bergman Astrid Aini, torpparin tytär 37 Bergman Astrid Ellenin tarina 43 Helenius Sirkka, FK, äidinkielen lehtori, eläkkeellä Ajat muuttuvat? Nainen politiikassa 49 Perälä-Suominen Aino, apteekkari Kannustuksia naisten äänioikeuskokoukseen Helsingissä Sainio Sirpa, YTM, kunnallistoimittaja Pakko oli herrojen tehdä tilaa naisille, naisten pitkä tie valtuustosaleihin 59 Ala-Harja Kirsti, lääkintöneuvos Muistikuvia kehittyvästä Suomesta 65 Anttila Sirkka-Liisa, kansanedustaja Parasta naisille on hyvää koko yhteiskunnalle Nainen yrittäjänä, johtajana ja eri ammateissa 71 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Piispa Irja Askola 74 Arola Maila, Kallliainen Minna, Romppainen Katariina, von Wehrt Eva, SI Akaa Pirkko Arola Akaalainen kauppaneuvos työllisti satoja naisia 2

3 76 Heikkilä-Rastas Marjatta, professori, taiteen tohtori Tampereen DIORIT Kaisu Heikkilä vahvojen naisten ketjussa 83 Karjalainen Marja, viestintäneuvos Arjen ahertajastako tulevaisuuden äitijohtaja 144 Kaario Irmeli, KTM, toimitusjohtaja, eläkkeellä Minun vanhuuteni Soroptimistikokemuksia 149 Ann Garvie, Soroptimist International, presidentti Greetings from Soroptimist International 88 Pulkkinen Lea, psykologian professori Psykologit, vaikuttakaa 150 Kaario Irmeli, KTM, toimitusjohtaja, eläkkeellä Governorin kokemuksia maailmalta 95 Salmo Pirkko, FM, yliopettaja Sirkka Hagman tehtaan tytöstä konsernin liiketoimintajohtajaksi 98 Sallinen Aino,Jyväskylän yliopiston rehtori emerita Naisia kannustettava johtajuuteen 152 Sirkka Tiusanen, kemisti, eläkkeellä Inkeri Kinnunen esimerkillinen soroptimisti 155 Lindroos Elina, vanhempi lehtori Tehkäämme hyvää kohdallamme vähän kerrallaan, mutta sitkeästi 101 Setälä Maija, professori, yleinen valtio-oppi Naisprofessoriksi miestenvaltaisella alalla 105 Sirpa Lehtonen, rehtori emerita, yrittäjä Muualta tullut tyttönen rehtorimiesten joukoissa 108 Eva Hänninen-Salmelin, VTM, HUK, konsultti Eila Kivekäs kauaskantoisten polkujen avaaja Nainen taiteessa ja kulttuurissa 115 Nurminen Hanna,hallituksen pj, toiminnanjohtaja Saaren seireenien kukkaisjuhlassa, ääni maaseudun naisille 119 Hautala-Hirvioja Tuija, professori, taidehistoria Maija Kellokumpu naistaiteilija Koillis-Lapin kairoilta 125 Rintaniemi Päivi, taiteilija Kädet savessa 129 Niemi Eeva, seurakuntaneuvos Teuvan kirkko ja Tove Janssonin maalaama alttaritaulu Kokemuksia naisena 135 Pirjatanniemi Elina, professori, kansainvälinen oikeus Mietteitä matkastani 158 Nukari Sirkka, kartanonemäntä Soroptimistimuistoja 40 vuoden takaa Naisten elämää kaukomailla 163 Sonja Kurtén-Vartio, PhD Strengthening of Women s situation in postconflict areas a challenging and rewarding task 167 Korhonen Marja, konsuli Elämää naisena ja naisten elämästä kaukomailla Kouluta rohkaise tue 175 Lehtomäki Paula, kansanedustaja Lapsille koulutusta, nuorille töitä 178 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Lahtelaiset naiset syrjäytyneiden nuorten puolestapuhujina 185 Sorvali Leena, MAT, tarinankertoja Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors: Valtaväestölläkin olisi opittavaa romaneilta 187 Ritva M. Koskimäki, vapaa toimittaja Helsinki, SI-konventio vuonna Hautala-Kivioja Tuija Viitteet ja lähteet 140 Eho Sirkku, rovasti, eläkkeellä Pappina, saattajana, äitinä 3

4 Lukijalle Kun ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan, he tulevat ystäviksi. Ystävät taas tekevät toisilleen hyviä palveluksia. Kun tällaisia ystäviä on paljon maailmassa, lisääntyy hyvä ja paha vähenee, lausui Olga Monsani Soroptimist Internationalin Suomen Unionin vihkiäisissä pitämässään puheessa Soroptimist International Finland on nyt saavuttanut keski-iän. Kuudenkymmenen vuoden aikana naisten elämä ja asema on koko yhteiskunnallisen muutoksen mukaisesti loikannut aikamoisen harppauksen. Juhlan kunniaksi olemme tehneet suomalaisten klubien jäsenten tai heidän hankkimiensa henkilöiden taidoilla ja vapaaehtoisvoimin kirjan, mottonamme jokainen nainen on kirjan arvoinen. Kirja pyrkii valaisemaan naisten kulkemaa matkaa, voitettuja esteitä sekä hahmottamaan niiden pohjalta tulevia haasteita. Kirjan kirjoittajina on kolmekymmentäviisi eri ammateissa ja yhteiskunnallisissa asemissa toimineita ja toimivia arjen ahertajia ja uranaisia. Kaikki kirjoitukset ovat erilllisiä tarinoita, muisteluksia tai kerrontaa tunteeseen ja kokemukseen pohjautuen. Mukana on kuvauksia liike-elämän vaikuttajista, heidän lapsuudestaan ja tiestään huipulle. Kertomuksia eri taiteenalojen edustajien ponnisteluista kohti unelmaa, tunnetta kun esteet on murrettu. Menestyneitä naisia, jotka kertovat työstään ja kokemuksistaan yliopisto- ja tiedemaailmassa. Yhteiskunnallisissa ja poliittisissa tehtävissä kannuksensa ansainneiden naisten tuntemuksia vastuullisten tehtävien hoitamisessa ja arkielämän yhteen sovittamisessa vaativan urakaaren kanssa. Kansainvälisiltä kentiltä on liikuttavia ja osin järkyttäviä kuvauksia naisen osasta ja elämästä maapallomme toisella laidalla. Moni mielenkiintoinen haastattelu pulpahtaa esiin kirjaa selaillessa. Kirjan lehdiltä aukeaa kuvauksia naisista, jotka pyörittävät arkea, huolehtivat perheestä ja kannustavat esimerkillään nuoria hyvän elämän alkuun. Kuvitteellisessa osuudessa käväistään lukujen taitteen Suomessa ja tavataan torpparin tytär ja kuullaan hänen traaginen tarinansa, mikä ei ole vierasta tänäkään päivänä. Voimme kuvitteellisesti osallistua myös vuoden 2051 Helsingin konventioon, jossa juhlapuheen pitää presidentti Mulmulum Todd Lae Eteläisen Tyynenmeren alueelta. Kirja on moni-ilmeinen sekoitus naisten elämästä sen kaikissa kirjoissa. Se on kirja jokaiselle. Kirjoittajien askelmerkit ovat piirtyneet paperille meidän kaikkien lukunautinnoksemme. Lämpimät kiitokset soroptimistiklubeille myötämielisestä suhtautumisesta, kannustavasta asenteesta yhteistyöhön ja innostuneiden kirjoittajien hankkimisesta. Kiitos kaikille kirjoittajille avoimesta mielestä. Te olette mahdollistaneet tämän kirjan julkaisemisen. Lämmin kiitos ahkeralla ja uhrautuvalle kielentaitajalle Leena Sorvalille stilisointityöstä sekä suuritöisestä taitosta. Toivomme kirjamme antavan ajattelemisen aihetta. Tämän päivän Suomessa naisen asema on moniin muihin maihin verrattuna hyvä. Epäkohtia ja syrjintää on kuitenkin aina ja kaikkialla. Meidän tulee olla valmiit auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia. Yhdessä olemme maailmaa muuttava voimavara. Kirjan tuotto käytetään kokonaisuudessaan tyttöjen hyvinvoinnin edistämiseen Suomessa. Vaasassa Marjatta Björknäs 4

5 Sisarille ei sitä arvannut lettipäänä ei sitä silloin osannut nähdä eteenpäin ei vielä tiennyt että joki saavuttaa meren ja vedet sekoittuvat valo katoaa äänet vaimenevat askel hidastuu vaikka sitä kuinka luulee reippaasti askeltavansa ei sitä arvannut ripille päästessään minkälaiseksi maailmassa muokkaantuu miten itse kukin jauhautuu omassa kivimyllyssään lohkareina sirusina silkkipintaiseksi hioutuu toisia vasten ei sitä nuorena arvannut viiniä karvaaksi leivästä ei millään uskonut kiveä löytävänsä eikä sitä olisi uskonut että jokainen reppu pitää itse kantaa ei sitä olisi uskonut viisikymppisenä, kuinka ilahtuu siitä että voi avata silmänsä ja jos joku olisi niin sanonut olisimme nauraneet leveän keveästi kuin tuuli joka helisten irrottaa kuuraa talvisten koivujen oksista ei sitä vanhetessaankaan ymmärrä sitä vaan toivoo ja toivoo että tätä naisen elämää tätä olemassaolon onnea elämän haurautta kuulaiden kirkkaiden päivien ainutlaatuista heleyttä että sitä joka aamu saa nousta kiittämään ja että jokainen päivä on erilainen katoava ja että jokainen askel vie eteenpäin kohti sitä mikä on tuleva ja minkä läpi täytyy uskaltaa mennä itsensä voittaen ei sitä kyllä olisi uskonut Anna Liisa Tiitta SI Riihimäki 5

6 Sorores ad optimas Parhaaseen pyrkivät naiset Antonietta Toini-Nikander ja Anja Bardy saapumassa Firenzen governorkokoukseen vuonna Soroptimist International on maailmanlaajuinen eri ammatteja, kulttuureja ja maita edustavien naisten vapaaehtoisjärjestö, joka edistää ihmisoikeuksia, naisten asemaa, ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Toiminnan painopiste on klubeissa, joissa kukin jäsen edustaa eri ammattia tai toimialaa. Järjestö on saanut nimensä latinankielisistä sanoista soror optima paras sisar. Ensimmäinen soroptimistiklubi perustettiin Oaklandissa Kaliforniassa vuonna Suomeen soroptimistiaate tuli 1950-luvun alussa. Suomen ensimmäinen klubi, Helsingin Soroptimisti-klubi, vihittiin olympiavuonna Seuraavana vuonna perustettiin uudet klubit Tampereelle, Lahteen, Turkuun ja Jyväskylään tässä järjestyksessä. Suomen Soroptimistiklubien Unioni perustettiin , perustajaklubeina Helsinki, Tampere, Lahti, Turku ja Jyväskylä. Perustamisjuhlaa vietettiin Helsingissä Kämpin peilisalissa, vihkijänä tohtori Olga Monsani ja perustajapresidenttinä Helvi Hakulinen-Sipilä. Kun ihmiset oppivat kunnioittamaan toisiaan, he tulevat ystäviksi. Ystävät taas tekevät toisilleen hyviä palveluksia. Kun tällaisia ystäviä on paljon maailmassa, lisääntyy hyvä ja paha vähenee, kiteytti Olga Monsani vihkiäispuheessaan soroptimismin perustarkoituksen. Palataanpa vielä Snellmannin päivään 12. toukokuuta 1952, jolloin Suomen ensimmäinen soroptimistiklubi vihittiin. Helsingin klubin varsinainen syntymäpäivä oli ollut jo edellisen vuoden lopussa, marraskuun 27. päivänä eli samana päivänä kuin Suomen tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi vietti omaa syntymäpäiväänsä. Elettiin vielä elintarvikesäännöstelyn aikaa, kahvikulta ja leivokset olivat kortilla. Vasta seuraavana vuonna saatiin sotakorvaukset maksetuiksi. Helsingin olympiakisojen aikana tutustuttiin Coca-Colaan ja purukumiin. Matkustaminen 1950-luvulla oli harvinaista ylellisyyttä. Ulkomaisia ystävyyssuhteita arvostettiin. Vuonna 1949 Yleisradion vieraiden kielten opetuksesta vastaava ohjelmapäällikkö, maisteri Helmi Palmén, tutustui Tanskassa tunnettuun sikäläiseen kielimieheen, Arthur Jenseniin, jonka kehittämän niin sanotun luonnonmenetelmän Helmi Palmén oli ottanut käyttöön kieltenopetuksessa Suomessa. 6

7 Vierailun yhteydessä hän tutustui Jensenin tyttäreen, Thurid Griéseen, joka oli kööpenhaminalaisen soroptimistiklubin jäsen sekä tapasi Euroopan federaation presidentin Clara Hammerichin. Toisen matkan Helmi Palmén teki yhdessä Kouluradion englanninkielestä vastaavan Helvi Hakulinen-Sipilän kanssa vuonna Clara Hammerich innostuneena soroptimismin aatteesta halusi järjestön laajenevan myös Suomeen. Innostuksen kipinä tarttui Helvi Hakulinen-Sipilään. Lokakuussa 1951 hän kutsui kotiinsa eri ammatteja edustavia naisia keskustelemaan asiasta. Jo seuraavalla viikolla kokoonnuttiin uudelleen ja suuremmalla joukolla. Tanskalaisia yhdistyksen sääntöjä yritettiin kääntää ja soveltaa Suomen oloihin, mutta lopulta varatuomari Päivikki Tulenheimo- Sohlberg laati säännöt itse. Ensimmäinen virallinen kokous pidettiin marraskuun 27. päivänä 1951 Päivikki Tulenheimo- Sohlbergin kodissa. Soroptimistiaate sai tuulta siipiensä alle Soroptimistiaatteella oli kysyntää sodasta selviytyneille suomalaisille. Aate levisi luonnollisella tavalla ystävältä toiselle, kaupungista toiseen, kun sisaret matkustivat paljon junilla ja linja-autoilla. Monille aktiivisille soroptimisteille oli leimallista myös se, että he olivat ammattinsa kautta kansainvälisesti suuntautuneita ja monet ammateissaan kehittäjänaisiksi tunnustettuja. Sibelius-Akatemian lehtori, laulaja Mirjam Helin kertoi, että hänet kutsuttiin ensin Lahden soroptimistiklubin jäseneksi. Se oli aivan sattuma, Helin muisteli. Joka keskiviikko matkustin Lahteen junalla opettamaan Viipurin musiikkiopistoon. Hikiän asemalta tuli aina samaan aikaan aamulla junaan miellyttävä nainen, jonka kanssa aloimme jutella. Hän oli kirjakauppias Alma Savolainen, jolla oli kirjakauppa Lahdessa. Hän kertoi innostuneensa uudesta suunnitteilla olevasta soroptimistiklubista Lahteen. Meillä ei olekaan laulajaa, hän sanoi. Enhän minä edes asu Lahdessa, vastasin, käyn Lahdessa vain työssä. Siitäkös Alma Savolainen ilahtui ja sanoi: työpaikan mukaan tähän klubiin valitaankin! Niin Mirjam Helin tuli Lahden klubin jäseneksi vuonna 1953 ja muisteli klubin jäseniä suurella lämmöllä. Tapasimme kodeissa ja syntyi täydellinen ystävyys ja luottamus. Minut lähetettiin onnittelemaan ja laulamaan klubin puolesta joka syntymäpäiville ja piti laulaa. Kun Suomeen tuli vuonna 1962 suuri kunnia järjestää Euroopan federaation kongressi, velvoitti Antonietta Toini-Nikander minut siirtymään Lahdesta Helsingin klubiin. Uusia klubeja perustettiin ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen aikana ripeässä tahdissa luvun loppuun mennessä oli perustettu kaksitoista ja 1960-luvulla kaksikymmentäneljä klubia. Helvi Hakulinen-Sipilä, Suomen Unionin ensimmäinen presidentti Buckinghamin Palacessa vuonna

8 Antonietta Toini-Nikanderista Euroopan federaation presidentti Suomen Soroptimistiklubien Unioni kuuluu Euroopan federaatioon. Muut Soroptimist Internationalin federaatiot ovat Amerikan federaatio, Iso-Britannian ja Irlannin federaatio ja Eteläisen Tyynenmeren federaatio. Unionissa päätäntävalta on vuosittaisella edustajiston kokouksella, johon jokainen klubi voi lähettää kaksi edustajaa. Suomen Unionia edustaa Euroopan federaation vuosittaisessa governorkokouksessa kaksi edustajiston valitsemaa governoria. Ensimmäisten klubien innostuneen sisarhengen myötä saatiin soroptimistijärjestön Euroopan federaation hallinto Suomeen, kun Tampereen klubin jäsen Antonietta Toini-Nikander valittiin federaation presidentiksi. Hänen johtamansa hallitus toimi Tampereella vuosina Vuonna 1961 pidettiin Tampereella governorkokous ja kongressi Helsingissä vuonna 1962, jonne kokoontui kaikkiaan seitsemänsataakahdeksankymmentäkaksi soroptimistia Euroopasta. Lahdesta Helsingin klubiin siirtynyttä Mirjam Heliniä pyydettiin järjestämään ohjelmaa kongressiin. Olin silloin Yleisradiossa töissä ja sainkin upe- an ohjelman aikaan, sillä radion sinfonia- orkesteri lupautui soittamaan ilmaiseksi Paavo Berglundin johdolla. Solistina oli Maiju Kuusoja, Koskenlaskijan morsian, muisteli Mirjam Helin. Onnistunut kongressi antoi suomalaisille sorptimisteille itseluottamusta yhdistäen ja vankentaen järjestön asemaa maassamme. Se avasi myös useita kontakteja ja väyliä järjestön muihin toimijoihin eri tasoilla. Siitä ponnahdettiin vastaanottamaan Suomeen kesän 1999 kansainvälinen soroptimistikonventio. Euroopan federaation presidentin pyynnöstä konvention puheenjohtajaksi nimitettiin Irmeli Torssonen, joka oli toiminut Euroopan federaation presidenttinä vuosina ja järjestänyt Turussa Euroopan federaation kongressi Helsingin yliopiston juhlasalissa vuonna Avajaispuhetta pitämässä federaation presidentti Antonietta Toini-Nikander. 8

9 governorkokouksen vuonna Myös Euroopan federaation governorko- kous ja kongressi 1997 Malmössä olivat hänen vastuullaan. Irmelillä oli siis kosolti kokemusta useista federaation projektien seurannoista ja raportoinneista sekä päätöksenteosta Soroptimist Internationalin hallituksessa. Soroptimist International XVI Convention Helsingissä Helsingin konvention emäntiä vasemmalta, pääemäntä Annika Sajalinna sekä eri tehtävissä toimineet Riitta ja Sanna Suomi Helsingin klubin jäsen, Kirsti Varis, valittiin kongressin järjestelykomitean puheenjohtajaksi, joka puolestaan valitsi muiden toimikuntien vetäjät. Irmeli Torssonen johti konvention valmistelua ja oli vastuussa konvention toteuttamisesta järjestön hallitukselle. Konvention suunnittelu ja valmistelu aloitti ainutlaatuisen pitkän ja resursseja vaativan vapaaehtoistyön Suomen Unionissa. Toimikuntien työhön osallistui aktiivisesti viitisenkymmentä jäsentä. Lähes kaikki suomalaiset klubit osallistuivat konvention järjestelyihin. Roope-pankkia kierrätettiin ahkerasti klubien kokouksissa ja kartutettiin näin konvention järjestämiseen tarvittavia varoja. Sinikeltaisia villasukkia kudottiin tai kudotettiin klubeissa annetuin ohjein. Sukat jaettiin niihin kätkettyine mietelauseineen kongressivieraille annetussa lahjakassissa. Vieraat saivat mukaansa myös kirjan Finland a Summer s Delight a Winter s Dream, jonka kokosivat Inga Aaltonen, Iiris Helkama ja Irma Taavitsainen Helsingin klubista sekä Paula Nurmi ja Ursula Pelttari Lahden klubista. Konvention onnistumiselle oli asetettu korkeat tavoitteet. Soroptimist Internationalin tavoite oli saada kaksituhatta soroptimistia ympäri maailman osallistumaan konventioon. Tavoite saavutettiin ja ylitettiin. Helsingin konventioon tuli kaksituhattaviisikymmentäviisi osanottajaa seitsemästäkymmenestäyhdeksästä maasta. Suomalaiset järjestäjät saivat kosolti kiitosta niin osanottajilta, Euroopan federaatiolta kuin järjestön hallitukseltakin ja saavat vieläkin neljätoista vuotta tapahtuman jälkeen. Irmeli Torssosesta kansainvälinen presidentti Helsingin konvention jälkeen Suomen Soroptimistiklubien Unionin ja Euroopan federaation ehdokas Irmeli Torssonen valittiin koko järjestön johtoon. Irmeli toimi Soroptimist Internationalin maailmanjärjestön presidenttinä vuodet Irmeli Torssosen toimintaan kansainvälisen palvelujärjestön presidenttinä kuului osallistuminen paitsi soroptimistien myös muihin kansainvälisiin, erityisesti YK:n organisaatioiden kokouksiin, joiden teemana oli rauhan ja inhimillisten arvojen edistäminen. Irmeli kantoi päävastuun myös vuonna 2003 järjestetystä Sydneyn maailmankonventiosta. Kansainvälisenä presidenttinä Irmeli Torssonen uudisti koko järjestön graafisen ilmeen yhdessä 9

10 Irmeli Imme Torssonen Helsingin klubin sisaren Kirsti Variksen kanssa. Samalla järjestön tunnuslauseeksi hyväksyttiin a global voice for women. Turkulaisesta Irmeli Torssosesta tuli soroptimisti vuonna 1971 kumminsa Hillevi Koposen kutsusta. Hillevi, joka toimi Suomen Unionin presidenttinä vuosina ja oli Euroopan federaation presidenttinä toimineen Antonietta Toini- Nikanderin hyvä ystävä, oli vihjaissut hänelle Immen soveltuvuudesta governoriksi. Siitä se lähti. Governorkauteni jälkeen tulin valituksi Euroopan federaation varapresidentiksi, sitten federaation presidentiksi ja koko maailmanjärjestömme presidentiksi. En ole koskaan tietoisesti pyrkinyt rakentamaan uraa itselleni, niin vain on käynyt. Olen joutunut tilanteisiin, jotka ovat johtaneet tähän, Imme kertoo. Kovaa ja rankkaa työtä se on ollut, mutta Soroptimist Internationalin organisaatio on nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan ennen. Työn ja antaumuksen tuloksena lopputilanne on selvästi parempi kuin aloittaessani, Imme totesi presidenttikautensa jälkeen Suomen Soroptimisti lehdessä. Imme pitää tärkeänä sitä, että ne sisaret, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisistä tehtävistä, saisivat järjestön taholta niin sanotun sisäänajon. Hänelle itselleen monet Soroptimist Internationalin ja sen presidenttikausiin liittyvät tehtävät tulivat melkoisina yllätyksinä. Irmeli Torssonen uskoo soroptimismiin ja siihen mitä sen piirissä tehdään. Hän iloitsee siitä, että on saanut myötäelää ja tavata tehtävissään mielenkiintoisia ihmisiä Nane ja Kofi Annanista Ruandan orpoihin ja leskiin, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja uskomattomiin luonnonilmiöihin. Imme haluaa rohkaista suomalaisia naisia kansainvälisiin tehtäviin: Jos oma ammatti on sellainen, että se tukee tämäntyyppistä järjestötoimintaa, sitä suuremmalla syyllä haluan rohkaista suomalaisia sisaria. Ammatti ja vapaa-ehtoistyö voivat erinomaisesti tukea toisiaan. Suomalaiset naiset ovat tavattoman tietäviä ja realistisia. Heillä on hyvä yleissivistys ja diplomaattisia kykyjä, joten he pystyvät hoitamaan hankaliakin tilanteita täysin korrektisti. Suomen maine kansainvälisessä järjestökentässä on hyvä. Meidän suomalaisten naisten tulee ymmärtää oma arvomme ja koko maamme arvo, Imme sanoo painokkaasti. Ohjelma-alueet, teemat ja projektit Soroptimistitoiminnassa toteutetaan kansallisia ja kansainvälisiä teemoja ja projekteja kuuden eri ohjelma-alueen puitteissa. Ohjelma-alueet ovat naisen aseman parantaminen ja ihmisoikeudet, sivistystoimi, taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehittäminen, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu sekä kansainvälinen hyvä tahto ja ymmärtäminen. Pitkään soroptimistitoiminnassa mukana olleet ovat tottuneet toiseen ohjelma-alueiden järjestykseen. Helsingin konventiossa eri maiden edustajat keskustelivat siitä, että tavallaan naisten aseman parantaminen ja ihmisoikeudet muodostavat suojan ja katon, eräänlaisen sateenvarjon kaikkien muiden ohjelma-alueiden ylle. Muilla ohjelma-alueilla tapahtuvat 10

11 parannukset edistävät aina naisen aseman parantumista ja ihmisoikeuksien mahdollisuuksien lisääntymistä. Uusi järjestys hyväksyttiin Soroptimist Internationalin kansainvälisen hallituksen kokouksessa Sydneyn konvention jälkeen vuonna Ohjelmatoimintaa voidaan toteuttaa kolmella tavalla: tiedostamalla, ottamalla kantaa ja toimimalla. Soroptimistijärjestön nelivuotisohjelman paino- pistealueiden toteuttaminen ja kansainväliset projektit antavat Soroptimist Internationalille yleistatuksen (Category 1) YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa, ECOSOC:ssa (ECOnomic and SOCial Council of the United Nations) vuodesta 1984 lähtien. Tämä tarkoittaa esitys- ja puheoikeutta ECOSOC:ssa, sen alueellisissa talousvaliokunnissa ja apujärjestöissä. Soroptimist Internationalilla on henkilöedustajat YK:n keskuksissa New Yorkissa, Genevessä, Wienissä, Pariisissa ja Roomassa kansalaisjärjestökomiteoissa (Non-gevermental organizations NGO) muun muassa naisen asemaa ja ihmisoikeuksia käsittelevissä elimissä. Euroopan federaatiolla on edustajansa Euroopan Neuvostossa ja European Women s Lobbyssä (EWL). Miksi ohjelmatyö on tärkeää, kysyi Soroptimist Internationalin tuleva presidentti Patricia Daniels hallituksen kokouksessa 1994 ja vastasi: Se on tärkeää, koska se antaa meille identiteetin soroptimisteina. Se heijastaa unelmiamme ja todellisuuttamme sekä tekee meidät näkyvämmiksi. Ohjelmissamme katsomme tulevaisuuteen ja analysoimme tekemäämme työtä. Mitä äänemme haluaa sanoa? Tähän meidän täytyy ohjelmatyöllämme vastata. Viimeisen vuosikymmenen merkittävimpiä teemoja ja projekteja Limbs for Life vuosituhannen vaihteessa oli yksi suurimmista maailmanlaajuisista projekteista, johon suomalaisetkin klubit ottivat osaa monin tavoin. Miinaprojektilla kerättiin varoja Angolan, Afganistanin ja Georgian sodan uhreille. Klubit olivat ottaneet kampanjatuotteikseen muun muassa perhoskynttilöitä, -hiirimattoja sekä järjestäneet konsertteja ja valokuvanäyttelyitä. Euroopan federaatio järjesti projektin päätökseksi maamiinakonferenssin Genevessä Tilaisuudessa silloinen maailmanpresidentti Irmeli Torssonen ojensi symbolisen sekin arvoltaan euroa. Project Independence Women survivors of War oli maailmanjärjestön nelivuotisprojekti, jonka tavoitteena oli tarjota sodista selviytyneille naisille koulutusta ammattiin ja vastuunalaisiin tehtäviin, lainoja yrityksen perustamiseksi sekä suoraa apua naisten ja heidän perheidensä perustarpeisiin. Project SIerra oli soroptimistijärjestön ja Homes for Childrenin yhteis- työprojekti Sierra Leonen sisällisodan uhrien auttamiseksi. Soroptimists go for Water -projektin tavoitteena oli parantaa puhtaan veden, viemäröinnin sekä välttämättömien ruoka- Irmeli Torssonen luovutti Limbs for Life -keräyksen symbolisen sekin kansainvälisen Punaisen Ristin komitean puheenjohtajalle, Jacob Kellenbergille, oikealla Euroopan federaation presidentti ( ) Hélène van Themsche. 11

12 varojen saatavuutta. Pääkaupunkiseudun klubit kampanjoivat Puhtaan Itämeren puolesta ja Lahden klubi osallistui Vesijärven pelastustalkoisiin. Nokian klubi julkaisi vesiaiheisen seinäkalenterin. Suomen Unionin teemoja vuosina ovat olleet muun muassa Nainen ja turvallisuus, Naiset ja syrjäytymisen estäminen ja viimeisimpänä Naiset syrjäytyneiden nuorten puolestapuhujina. Ei voi unohtaa myöskään Kirsti Variksen organisoimaa suomalaisten soroptimistien Rauhanjulistenäyttelyä, joka kiersi neljän vuoden ajan ympäri Suomea ja Eurooppaa. Soroptimistien maailmanjärjestön kymmenvuotisteemaksi on valittu Educate to lead Kouluta johtamaan, jonka myös Suomen Unioni on valinnut kymmenvuotisteemakseen sekä siihen liittyen 60-vuotisjuhlansa teemaksi Kouluta, rohkaise, tue. Sisarpäivät ja edustajiston kokoukset Suomen soroptimistit kokoontuvat vuosittain sisarpäiville. Ne ovat useimmiten Unionin vuosikokouksen yhteydessä järjestetty kaksipäiväisenä tapahtumana, joka on avoin jokaiselle soroptimistisisarelle. Sisarpäivien syntysanat lausuttiin Helsingin klubissa vuonna Alkuvaiheessa pidettiin edustajiston kokous ja sisarpäivät erikseen. Järjestelyvastuu kiersi klubista toiselle. Käytännöstä keskusteltiin, ja muutos tehtiin presidentti Helena Viikamon aikana, jolloin alettiin järjestää edustajistonkokous ja sisarpäivät yhdessä. Muutosta perusteltiin ajankäytön pulmilla. Unionin toiminnan alkuaikoina Sisarpäivät oli selvästi tärkein tapahtuma, johon kokoonnuttiin ja jossa luotiin ja vahvistettiin jäsenten yhteenkuuluvuutta ja sitoutuneisuutta järjestön tavoitteisiin. Soroptimistiaatteen leviämiselle ja levittämiselle sekä uusien klubien perustamissuunnitelmille sisarpäivät toimi hyvänä alustana. Sisarpäiville on osallistuttu suurin joukoin, esimerkiksi Loviisan sisarpäiville vuonna 1974 osallistui puolet koko silloisesta jäsenistöstä. Sisarpäivien ohjelma on koostunut tutustumisesta emäntäklubin tai -klubien paikkakunnan historiaan, taiteeseen, musiikkiin ja kulttuuriin. Toinen vahva juonne ovat olleet alustuksen tai esitelmän pohjalta syntyneet keskustelut. Seuraavana on ote Suomen Soroptimisti -lehdestä Lappeenrannan sisarpäiviltä. Tyylikkäästi läpiviety vuosikokous, värikäs ja vauhdikas sisarjuhla, yltäkylläiset tarjoilut, iki-ihana illanvietto Väinölässä Taipalsaarella, sunnuntain herkkä hartaushetki Nuijamaan kirkossa sekä Lappeenrannan ja Viipurin kierrokset kertoivat vieraanvaraisuudesta, johon yltääkseen täytyy olla karjalainen soroptimisti! Organisointi pelasi viimeistä piirtoa myöten saimme olla ylpeitä Gisela Freudenbergin saamasta hyvästä käsityksestä suomalaisen naisen osaamisesta. Pohjoismaiset Ystävyyspäivät Pohjoismaiden unionit ovat Tanskan aloitteesta vuodesta 1973 lähtien järjestäneet Pohjoismaisia Ystävyyspäiviä joka toinen vuosi vuorotellen Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Niihin voivat osallistua kaikki soroptimistit. Kokoontumisen tavoitteet ovat olla yhdessä ja tutustua, oppia toisilta sekä luoda yhteisiä vaikuttamisen linjojakin järjestötoimintaan. Aino Bergholm kirjoitti Pohjoismaisista sisarpäivistä Lillehammerissa Suomen Soroptimisti -lehdessä näin: Puolestatoistasadasta sisaresta neljä oli tullut Suomesta ja yksitoista Ruotsista. Tanskalaisia sisaria oli kaksikymmentäneljä ja islantilaisia neljä. Pohjoismaisten sisarten lisäksi päiviin osallistui innokkaita sisaria Belgiasta, Saksasta, Sveitsistä ja Turkista, yksi kustakin. Päivien ohjelma noudatti perinteistä mallia. Perjantai-iltana oli vapaata yhdes- 12

13 säoloa, lauantaina virallisempi ohjelma: päivien avaus, esitelmät ja juhlapäivällinen, sunnuntaina tutustumista ympäristöön ja päätöslounas. Ystävyysklubitoiminta Ystävyysklubitoiminta friendship link on ollut keskeinen toimintamuoto vuodesta 1932 lähtien, jolloin niin sanottuja naapuri- eli next-door -klubeja rohkaistiin tapaamaan toisiaan ja olemaan yhteydessä toisiinsa. Soroptimistijärjestön kansainvälisyys klubitasolla toteutuu juuri ystävyysklubitoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että klubilla on yksi tai useampia ystävyysklubeja muissa maissa. Tavoitteena on luoda niiden kanssa kiinteät, hyvät suhteet ja siten edistää kansainvälistä ystävyyttä ja keskinäistä ymmärtämistä. Yhteyksiä pidetään yllä kirjeenvaihdolla, tietoaineiston välittämisellä, vierailuilla, kanssakäymisen eri muodoilla, kuten kahden ystävyysklubin yhteisillä projekteilla. Useat klubit kutsuivat ystävyysklubiensa Helsingin konventioon osallistuvia sisaria vieraikseen. Forssan klubin vieraina oli kolme kanadalaista sisarta seuralaisineen sekä yksi malesialainen, myöhemmin mukaan tuli vielä viisi sisarta Ruotsista muutamaksi päiväksi. Ohjelmassamme oli tutustumista sisarten työympäristöihin, Mustialan maatalousoppilaitokseen, Saaren kansanpuistoon retkeilyineen ja Forssan Finlaysonin miljööseen. Jokioisissa vieraat perehdytettiin tutkimusten uusiin tuuliin, kuten terveysvaikutteisista elintarvikkeista täysin automatisoituun lehmien pihattonavettaan. Konventiota edeltävää iltaa vietettiin Humppilassa Venäjän kartanossa illallisen ja musiikin kera. Lisäksi sisaremme, eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila, valotti vieraille kokemuksiaan naispoliitikkona Suomen eduskunnassa ja EU-parlamentaarikkona, kertoi Forssan klubin sisar Marja-Leena Puntila. YK:n naistenvuosi ja naispappeus Oulun klubi ehdotti vuonna 1974, että Suomen Unionin YK:n naistenvuoden 1975 teemaksi otettaisiin naispappeuden edistäminen. Tavoitteena oli julkisen mielipiteen muokkaaminen naispappeudelle suosiollisemmaksi erityisesti vaikuttamalla asenteisiin, pitämällä aihetta esillä lehtikirjoituksin, esitelmin ja tapaamalla kirkon edustajia. Unionin vuosikokous valitsi toimikunnan vuonna 1974 valmistelemaan asiaa. Unionin liittyminen Naisjärjestöjen Keskusliiton jäseneksi vuonna 1974 Forssan klubin ystäville suunniteltu kynttiläseremonia Pyhäjärven rannassa meni uusiksi kovan tuulen takia. Tarvittiin uutta luovuutta... 13

14 laajensi Unionin toimintatilaa, yhteyksiä ja vaikutusvoimaa. Presidentti Helena Viikamo esitti Naisjärjestöjen Kekusliiton vuosikokouksessa soroptimistien vetoomuksen adressin keräämiseksi ja esittämiseksi arkkipiispa Simojoelle ennen toukokuussa 1975 pidettävää kirkolliskokousta. Naispappeuden edistäminen liitettiin Naisjärjestöjen Keskusliiton naisten vuoden ohjelmaan. Toimikunnan naispappeutta käsittelevä mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa Soroptimistien naistenvuoden työn tuloksena esitettiin noin miljoonan suomalaisen mielipide naispappeuden puolesta. Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6. maaliskuuta 1988, jolloin pappisvihkimyksen sai kaikkiaan yhdeksänkymmentäneljä naista. Historiallinen tapahtuma täytti kuuden hiippakunnan kirkot ääriään myöten. A global voice for women Soroptimistit parhaaseen pyrkivät naiset haluavat kehittää maailmaa, jossa naiset ja tytöt voivat saavuttaa kehitysmahdollisuutensa, jossa he voivat toteuttaa toiveitaan ja tasa-arvoisesti kehittää vahvaa ja rauhanomaista yhteiskuntaa. Leena Sorvali MAT, tarinankertoja SI Lahti Euroopan federaation kongressissa Malmössä 1997, etualalla vasemmalta governorina ja Euroopan federaation stipendikomitean jäsenenä toiminut Marja-Leena Puntila, hänen takanaan Unionin kunniajäsen (1977) Anni Björklund, keskellä World President ( ) Patricia Daniels ja oikealla Suomen Unionin presidentti ( ) Sirkku Niemi. Lähteet SOROR OPTIMA ANNI L Soroptimist International of Helsinki Soroptimist International of Finland ry/ Suomen Soroptimistiklubien Unioni /historiikki Soroptimisti-käsikirja 1993, Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti , Suomen Soroptimisti

15 ELÄMÄÄ ENNEN 15

16 16

17 Naisen tie varjosta valoon Suomessa ja muissa pohjoismaissa ei naisella menneinä vuosisatoina ollut itsenäistä asemaa yhteiskunnassa. Naisen elämä oli alistettu miehen vallan alle huolehtimaan kodista ja perheestä. Tuolloin oli suuri merkitys sillä, mihin säätyluokkaan nainen syntyi. Aatelistolla, papistolla ja porvareilla oli etuoikeutettu asema. Myös menestyneet kauppiaat ja käsityöläiset olivat arvostettuja, ja heidän vaimonsa ja tyttärensä saivat turvatun aseman säätynsä perusteella. Tällöinkin naisen kohtalo oli miehen suopeuden varassa. Usein avioliitot olivat järjestettyjä vallan ja rikkauksien säilyttämiseksi, ja nainen joutui alistumaan vahvemman tahtoon. Hän saattoi vain toivoa, että mies olisi hänelle suopea, sillä monen naisen kohtalona oli joutua ruumiillisen väkivallan uhriksi. Yksinäiset naimattomat naiset asuivat yleensä jonkun sukulaisensa perheessä toimitellen kaikenlaisia askareita elantonsa saamiseksi. Alempisäätyisen naisen oli mahdoton päästä yhteiskunnalliseen asemaan muutoin kuin miehen kautta. Kauniit tai erityisen lahjakkaat naiset saattoivat tässä onnistua. Säätyjen ulkopuolella oleva nainen saattoi päästä palvelijaksi ja kohota emännöitsijän asemaan tai hoitaa perheen lapsia, mutta tällöin hän yleensä ei itse voinut perustaa omaa perhettä. Hän oli vailla yhteiskunnallista suojaa, ja hänen kohtalonsa riippui isäntäväen suopeudesta luvun jälkipuoliskolla toteutettiin isojako, jossa kylän yhteisenä pitämiä niitty- ja metsämaita yhdistettiin eri tiloihin. Aikaisemmin niin sanotun sarkajaon aikana kyläyhteisöllä oli yhteisviljelmiä. Talollisen vaimolla oli kohtuullisen turvattu asema. Emäntä vastasi kodista, ja hänellä oli apunaan palveluskuntaa. Suomessa maatilat olivat pääosin melko pieniä, ja usein mies ja vaimo hoitivat tilaa toistensa kumppaneina. Mäkitupalaisen vaimon osa sen sijaan oli usein vaikea. Maanomistajalle jouduttiin tekemään raskaita taksvärkkejä torpan vuokran maksuksi, ja vaimo joutui tällöin samalla hoitamaan oman taloutensa ja usein suuren lapsikatraan. Jo 1600-luvulla kiertokoulutoiminta alkoi Suomessa. Tällöin opettajat liikkuivat kylästä toiseen ja koulurakennuksena toimi yleensä joku kylän taloista. Kiertokoulussa opetusta saivat sekä aikuiset että lapset. Maaseudulla kiertokoulu oli tärkeä opetuksen järjestäjä. Maanomistajien palveluksessa olevien pikkupiikojen mahdollisuus osallistua opetukseen riippui isännän suostumuksesta. Myös torpan tyttäret pääsivät opetukseen vain isän luvalla. Tuolloin alempisäätyisten keskuudessa yleisesti ajateltiin, että tyttöjä ei tarvitse kouluttaa ja tällöin moni lahjakas tyttö jäi vaille opetuksen tuomaa turvaa. Kiertokoulut lakkautettiin vaiheittain oppivelvollisuuden tultua voimaan. Viimeinen kiertokoulu lakkautettiin vuonna 1937 Pyhäjärvellä. Yleinen oppivelvollisuus antoi köyhimpienkin perheiden tyttärille mahdollisuuden saada opetusta 1800-luvulla säätyluokat alkoivat hajota ja Suomeen alettiin perustaa teollisuutta. 17

18 Taiteilija Tea Helene Lundin Lotta Svärd -patsas Vaasassa. Fiskarsin Ruukki oli yksi tällainen elinvoimainen teollisuusyhdyskunta, jonne jo vuonna 1826 perustettiin yksityinen kansakoulu. Vuonna 1855 Viipurin maalaiskunnan Kiiskilässä alkoi toimia ensimmäinen kunnallinen kansakoulu. Vähitellen eri puolille maata alettiin perustaa uusia kouluja, ja tällöin paranivat myös tyttöjen mahdollisuudet saada opetusta. Samaan aikaan myös teollinen toiminta laajeni ja naisen mahdollisuudet työskennellä kodin ulkopuolella lisääntyivät. Kun yleinen oppivelvollisuus vuonna 1921 säädettiin, avautui köyhimpienkin perheiden tyttärille mahdollisuus oppiin ja sivistykseen. Suomen naiset saivat vuonna 1906 ensimmäisinä Euroopassa äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ja tämän myötä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin poliittisesti myös naisen aseman kohentamiseksi. Vuonna 1930 Avioliittolaki vapautti naimisissa olevat naiset aviomiehen edusmiehisyydestä ja teki heistä yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Vuonna 1812 Turun yliopistoon perustettiin kirurgian ja synnytysopin professuuri. Ensimmäinen synnytys- ja naistentautien professorin virka julistettiin auki vuonna Suomen ensimmäinen koulutettu kätilö oli Margareta Forsman, joka vuonna 1751 oli Pietarsaaresta lähetetty Tukholmaan kätilön oppia saamaan. Turkuun perustettiin vuonna 1816 oma kätilöoppilaitos, joka vuonna 1833 siirtyi Helsinkiin ensin osaksi Helsingin Yliopiston Lääketeteen instituuttia ja sitten Helsingin yleisen sairaalan osaksi. Kätilöopiston sairaala juontaa juurensa yliopiston kätilökoulutuksesta, joka alkoi jo vuonna Nykyinen Kätilöopiston sairaala Helsingissä avattiin Naistenklinikka puolestaan avattiin Yhteiskunnallisen terveydenhuollon yleistyessä myös lääkkeiden saatavuus oli turvattava. Kansanparantajat ja perinteinen yrtteihin pohjautuva itselääkitys väistyi teollisten lääkkeiden yleistyttyä. Vuonna 1689 Suomen ensimmäiset apteekit aloittivat toimintansa Turussa ja Viipurissa. Vuotta 1897 on pidetty farmasian laitoksen perustamisvuotena. Proviisori on pääasiassa apteekissa työskentelevä lääkkeiden- ja lääkeaineiden asiantuntija. Apteekkarit ovat aina proviisoreita. Ensimmäinen naisproviisori valmistui vuonna Suomen ensimmäinen naisapteekkari oli Helene Matilda Aejmelaeus, hänet hyväksyttiin apteekkioppilaaksi vuonna 1869, ja farmaseutiksi hän valmistui vuonna Proviisorin tutkinnon hän suoritti vuonna Naisen henkistä hyvinvointia ja terveyttä edistivät myös seurakunnan piirissä toimivat diakonissat. Jo alkuseurakunnassa diakonissa oli seurakunnan naispalvelija, jonka tehtävänä oli auttaa köyhiä ja kärsiviä. Evankelisessa seurakunnassa diakonissat ovat toimineet alkuperäisessä tehtävässään jo 1800-luvulta lähtien. Suomen vanhin diakonissalaitos on everstinna Aurora Karamzinin vuonna 1867 perustama Helsingin Diakonissalaitos. Viipurin Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1872 ja siirtyi sodan vuoksi Lahteen vuonna 1940 ja tunnetaan nykyisin nimellä Lahden Diakonissalaitos. Vaikka diakonissojen koulutus aloitettiin Helsin- 18

19 gissä, ensimmäinen diakonissa, Mathilda Hoffman, valmistui vuonna 1872 Viipurin Diakonissalaitokselta. Kirkossa diakonissan virkaa ei ole virallisesti lakkautettu, mutta ajan myötä se on jäänyt pois käytöstä. Teollisuuden vallatessa yhä suuremman jalansijan saattoi myös nainen lähteä kodin ulkopuolelle ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Uusia yhdistyksiä ja opistoja perustettiin ja kouluttautumismahdollisuudet olivat myös tyttöjen saatavilla. Ensimmäinen suomalainen naisjärjestö perustettiin vuonna Sotiemme aikana naisten osuus niin kotirintamalla kuin sotatoimialueella oli lähes korvaamaton Ministeri Elisabeth Rehn oli Pohjoismaiden sisarpäivien puhuja vuonna Naiset olivat jo ennen sotia perustaneet yhdistyksiä, joissa naiset toimivat palokuntanaisina, maanmiesseurojen ompeluseuroissa ja suojeluskunnissa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva maan- puolustustyön tukijärjestö Lotta Svärd -yhdistys merkittiin rekisteriin 9. syyskuuta Kun Suomi joutui sotaan, osoitti Lotta Svärd -järjestö todellisen voimansa. Sotavuosien aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa ja vapauttivat miehet sotilaallisiin tehtäviin. Talvisodan aikana lottatehtävissä työskenteli täysipäiväisesti noin naista. Jatkosodan aikana menetti henkensä 228 lottaa työssään. Kuinka moni menehtyi saamiinsa vammoihin tai sairauksiin sodan seurauksena, jää arvailujen varaan. Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta järjestö lakkautettiin vuonna Lotta Svärd -järjestö oli maailman suurin vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Lotilla oli oma lottapuku. Suomalaisen lotan ihannekuva oli olla valmis, levollinen ja luja, neuvokas ja ripeän päättäväinen, velvollisuudentuntoinen, uskollinen, luotettava, halukas palvelemaan, uhrautuva ja epäitsekäs. Järjestön lakkauttamisen jälkeen Suomen tasavallan presidentti Carl Gustav Mannerheim myönsi lottajohtaja Fanny Luukkoselle Vapaudenristin 1. luokan rintatähden miekoilla eli ritarikuntasääntöjen mukaan kaksinkertaisena. Kunniamerkki on ainoa lajissaan. Vain YK-valtuutettu Elisabeth Rehn on saanut lähes vastaavan, mutta rauhanajan ansioista eli keltaisella nauhalla ilman miekkoja. Sodan päätyttyä Suomi joutui maksamaan raskaat sotakorvaukset ja maamme teollinen tuotanto lähti nousuun. Tämä kehitys lisäsi naisten yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Yhteiskunnan paineet ja elämän kovat realiteetit johtivat myös naisia rikollisiin tekoihin Elämällä on myös valitettavasti kielteiset puolensa. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset kuritushuone- ja työvangit siirtyivät Hämeenlinnaan. Suomen ainoa naisvankila sai nimekseen Hämeenlinnan kuritushuoneja työvankila. Suurimmillaan naisten osuus koko vankiluvusta oli 1800-luvun lopulla. Vuonna 1894 joka neljäs vanki oli nainen. Tavallisimmin naiset kärsivät rangaistusta lapsenmurhasta tai sikiönlähdettämisestä eli laittomasta abortista. Mathilda Wrede ( ) oli suomenruotsalainen aatelinen, joka omisti elämänsä vankien ja vähäosaisten auttamiseen. 19

20 Suomalainen nainen on monilla elämän aloilla saavuttanut menestystä ja vaikutusvaltaa Miina Sillanpää, ensimmäinen naisministerimme, toimi joulukuusta 1926 joulukuuhun 1927 toisen sosiaaliministerin virassa. Hella Wuolijoki oli kansanedustaja, kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja vuosina Helvi Sipilä valittiin YKn apulaispääsihteeriksi vuonna 1972, ja hän toimi vuonna 1975 pääsihteerinä ensimmäisessä naisten asemanparantamista käsittelevässä maailmankonferenssissa. Elisabeth Rehn oli kansanedustaja ja ensimmäinen nainen Suomen puolustusministerinä. Vuoden 1994 presidentinvaalissa hän oli Martti Ahtisaaren vastaehdokas. Myöhemmin hän toimi Balkanilla ihmisoikeusraportoijana ja lukuisissa YK-tehtävissä. Sirkka Hämäläinen valittiin vuonna 1991 ensimmäisenä naisena Suomen pankin johtokunnan jäseneksi ja vuonna 1992 Suomen pankin pääjohtajaksi. Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen hänestä tuli vuonna Riitta Uosukainen oli kansanedustaja ja ministeri sekä toimi ensimmäisenä naisena eduskunnan puhemiehenä vuosina Tarja Halonen toimi useita kausia kansanedustajana ja ministerinä. Hänellä oli lukuisia kansainvälisiä tehtäviä. Vuonna 2000 hänet valittiin Suomen tasavallan presidentiksi ensimmäisenä naisena Suomessa. Suomen eduskuntaan perustettiin vuonna 1991 naisverkosto NYTKIS tiivistämään eri puolueita edustavien naisten yhteistyötä ja tuomaan naisnäkökulmaa lainvalmistelutyöhön. Vuosina kansanedustajina on toiminut 382 naista. Ensimmäisessä eduskunnassa naisedustajien osuus oli yhdeksän ja puoli prosenttia. Tänä päivänä eduskunnassa on kahdeksankymmentäkuusi naisedustajaa ja sataneljätoista miesedustajaa. Jyrki Kataisen hallituksessa on yhdeksäntoista ministeriä, joista naisia on yhdeksän ja miehiä kymmenen. Myös muilla aloilla kuin politiikassa ovat suomalaiset naiset nousseet parrasvaloihin. Helena Ranta, oikeushammaslääkäri, on toiminut useiden kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Suomessa hän on osallistunut Lappeenrannan joukkohautojen vainajien tunnistamiseen. Hän on myös julkaissut useita tieteellisiä artikkeleita. Vuonna 2006 Helena Rannalle myönnettiin professorin arvo Helsingin yliopistossa hänen virkakautensa loppuun. Kulttuurin ja taiteen alueelta 1800-luvulta ovat tunnettuja muun muassa Ida Ahlberg ( ), joka oli huomattava näyttelijä ja tuli pitkän uransa aikana myös kansainvälisesti tunnetuksi. Helene Schjerfbeck ( ) puolestaan oli arvostetuimpia modernistisia kuvataiteilijoitamme ja Minna Canth luvuilla tunnetuimpia naiskirjailijoitamme luvun kulttuurivaikuttajista mainittakoon Anita Välkki, kansainvälisesti tunnettu huippusopraanomme ja Ka- Pohjoismaiden sisarpäivien puhuja Riitta Uosukainen haastateltavana vuonna

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT)

SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) SOROPTIMIST INTERNATIONAL OF.......... RY:N SÄÄNNÖT (MALLISÄÄNNÖT) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Soroptimist International of.......... (sijaintipaikkakunnan sijaintipaikan nimen tulee ilmetä

Lisätiedot

Tasa-arvon virstanpylväitä

Tasa-arvon virstanpylväitä https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/toimijat/tasa-arvonvirstanpylvaita Tasa-arvon virstanpylväitä 1800-luku 1860 Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236

LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana

Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, , Salo. Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Maarit Sireni Salon kansalaisopisto, 9.10.2014, Salo Maaseudun nainen osallistujana ja vaikuttajana Osallistujia ja vaikuttajia? Perustuu artikkeliin Sireni, Maarit (2014) Feminism in rural Finland. A

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017)

Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Äänekosken Rotaryklubin vuosikymmenet 1947 2007 (2017) Rotary tänään jäseniä 1.22 milj./ 34 000 klubissa mukana 200 maassa ja maantieteellisellä alueella palvelee, auttaa ja kehittää jäsenistöään noudattaa

Lisätiedot

Project SIerra, A Family and a Future

Project SIerra, A Family and a Future Project SIerra, A Family and a Future Soroptimist International ja Hope and Homes for Children -järjestöjen nelivuotinen yhteistyöprojekti 2007 2011. Sierra Leone perustietoja Pinta-ala: 71 740 km² Asukasluku:

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015. Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs)

KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015. Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs) KESKI-PORIN SEURAKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 2/2015 Aika: ti 24.2.2015 klo 16 18.25 Paikka: Seurakuntien Hallintoviraston kokoushuone, Hallituskatu 9b (2. krs) Läsnä: Erkkola Kari puheenjohtaja, 14-25 ajan,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta

Päätös. Laki. yliopistolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain muuttamisesta ja yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Vuosikokouspöytäkirja

Vuosikokouspöytäkirja Vuosikokouspöytäkirja RKL Naisten klubin vuosikokous 2012 Paikka: Aika: Läsnä: Hanasaaren kurssikeskus kokoustila Stig (2 krs.) lauantaina 17. marraskuuta 2012 klo 16.00 alkaen, Helena Railama, Marja Aaltonen,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa? Keski Suomen järjestöjen maakuntafoorumi Jyväskylä 26.10.2015 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Elämme isojen ja hämmentävien muutosten aikaa 1 Monet

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kirkkovaltuusto

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/ Kirkkovaltuusto PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 19.00 19:15 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Pelastustoimen naisverkosto Tampere

Pelastustoimen naisverkosto Tampere Pelastustoimen naisverkosto Tampere 14.11.2015 Tervehdys verkoston suojelijalta Arvoisat Pelastustoimen naisverkoston puuhanaiset, verkoston jäsenet On hienoa saada kutsu tulla tämän verkoston suojelijaksi.

Lisätiedot

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013

LAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013 46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Inner Wheel. Finland. Vuosikertomus

Inner Wheel. Finland. Vuosikertomus Finland Inner Wheel Unique&United Ainutlaatuiset Yhdessä Vuosikertomus 1.7.2015-30.6.2016 Kansallisen neuvoston toiminta käynnistyi huomaamattomasti, koska sama henkilö jatkoi vielä presidenttinä ja kansallisena

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA

SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA SENIORIT VAPAAEHTOISINA SUURET IKÄLUOKAT MAHDOLLISUUTENA LIONS-TOIMINNASSA TAUSTATIETOA Järjestö on perustettu 1917 Chicagossa The International Association of Lions Clubs Palvelujärjestö WE SERVE Suomeen

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 7/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Maailman matkailujärjestön (WTO) perussäännön irtisanomisen hyväksymisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Puheenjohtaja avasi kokouksen. 46 Kokouksen osallistujien sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Perustettavan Salon seurakunnan järjestelytoimikunta Aika: 15.10.2008 klo 18.00-19.10 Paikka: Seurakuntatalo, Keskisali, Kirkkokatu 6, Salo Osallistujat: 45 Kokouksen avaus Pöytäkirja Esityslista 5/2008

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010

Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2010-07 1 / 5 18.11.2010 1 / 5 Aihe KUUSANKOSKEN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Torstaina klo 18.00 20.45 Paikka Seurakuntakeskuksen kokoushuoneessa Osanottajat Ylikangas Kimmo, pj. Rikala Tuula, varapj., kokouksen pj. Huuskonen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot