Arviointiraportti Välittäjä hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointiraportti Välittäjä 2009 -hanke"

Transkriptio

1 Arviointiraportti Välittäjä hanke Lokakuu 2011 Minna-Kaisa Järvinen, arviointikoordinaattori

2 Sisällysluettelo 1. Arvioinnin toteutus 3 2. Yhteistyö hankkeessa Yhteistyö hanketyöntekijöiden ja yhteistyötahojen välillä Yhteistyökumppanien sitoutuminen kehittämistyöhön Yhteistyön lisääntyminen eri yhteistyötahojen välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen Päihde- ja mielenterveystyön työtapojen kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden lisääminen Asiakkaiden osallisuus omaan hoitoonsa/palveluunsa Kuntalaisnäkökulma kehittämisessä Asiakaskokemusta omaavat hankkeen kehittämistoiminnassa Johtopäätökset 34 Lähteet 35 Liite 1. Toimintalogiiikka 36 2

3 1. Arvioinnin toteutus Prosessiarviointi Välittäjä hankkeen arviointi on toteutettu prosessiarviointina, joka kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hankkeen kehittämistyötä on tehty ja kuinka toimintaa voitaisiin parantaa. Arvioinnin kiinnostus on enemmänkin siinä, miten asioita tehdään kuin mitä tehdään. Prosessiarvioinnin avulla voi avata hankkeen toimintatapaa, esimerkiksi muutosprosessien keskeisiä piirteitä, prosessin onnistumisia ja epäonnistumisia, taitekohtia, innovaatioita ja ongelmatilanteiden ratkaisuja. Prosessiarviointi toimii myös hankkeen ohjaamisen välineenä, kehittämistyön suunnan tarkistajana. (Seppänen-Järvelä 2003, 7-10.) Hankkeen prosessiarviointi perustuu vahvasti itsearviointiin, jolla tarkoitetaan hanketyöntekijän itse tekemää oman toiminnan arviointia. Kun hanketyöntekijät osallistuvat arviointiin, arviointikysymykset ohjaavat päivittäistyössä tekemään havaintoja arviointikysymyksiin liittyvistä asioista. Hankeprosessi on oppimisprosessi, jota arviointi tukee. Itsearvioinnin tarkoituksena on oman ja hanketyön läpinäkyvyys. Itsearvioinnin kautta voidaan päästä jaettuun ymmärrykseen hankkeen olennaisista tekijöistä. Hankkeen tiivistetyt tavoitteet arvioinnin näkökulmasta Hankkeen kuusi tavoitetta on arviointia varten tiivistetty kolmeen, joihin on kuitenkin sisällytetty kuuden tavoitteen sisällöt. 1) Päihde- ja mielenterveystyön työtapojen kehittäminen 2) Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen ja 3) Asiakkaiden osallisuuden lisääminen. (ks. Liite 1. Toimintalogiikka) Arviointiraportissa tarkastelen näiden arviointitavoitteiden ja yhteistyön (arviointikriteerin) kautta koko hanketta, en siis osahankkeittain. Arviointikriteerit Arvioinnin rajauksessa on käytetty hyväksi arviointikriteereitä, joilla tarkoitetaan hankkeen onnistumisen kannalta kaikkein kriittisimpiä osatekijöitä: mitkä tekijät selittävät hankkeen onnistumista (Hyttinen 2009). Arviointikriteerit ovat: A. Yhteistyö B. Prosesseissa onnistuminen Arviointikysymykset Arviointikysymykset kertovat sen, mihin asioihin halutaan saada vastauksia. Konkreettiset arviointikysymykset on johdettu arviointikriteereistä. A. Yhteistyö: A1. Miten yhteistyö sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimii? (hanke & yhteistyökumppanit) A2. Miten hanke edistää päihde- ja mielenterveystyötä tekevien organisaatioiden yhteistyötä? A3. Miten asiakkaiden osallisuus lisääntyy? 3

4 B. Prosesseissa onnistuminen: B1. Miten yhteistyökumppanit sitoutuvat kehittämistyöhön? B2. Mikä työyksiköiden toiminnassa muuttui prosessien aikana? B3. Miten ammattihenkilöstön osaaminen lisääntyi prosessien aikana? Arviointiaineisto Hanketyöntekijöiden itsearvioinnit. Hanketyöntekijät ovat arvioineet omaa työtään hankkeen aikana. Itsearviointi on tapahtunut noin kolmen kuukauden välein, paitsi ensimmäisessä arvioinnissa ajanjakso oli pidempi. Itsearvioinnin apuna olivat hankepäiväkirja ja tavoitearviointilomake. Muutama osa-aikainen työntekijä korvasi hankepäiväkirjan lomakepäiväkirjalla. Itsearviointilomakkeet ovat hankkeen tarkoituksiin mukailtuja versioita Nina K. Hyttisen (2006) kehittämistä itsearviointityökaluista. Lomakkeet toimivat käytännön työn reflektointityövälineinä työntekijälle. Itsearviointi antaa laadullista arviointitietoa prosessin sisällöstä ja etenemisestä. Osahankkeiden arviointipalaverit on pidetty heti itsearviointilomakkeiden palautuksen jälkeen. Arviointipalavereiden pohjana on kunkin hanketyöntekijän tekemät itsearviointilomakkeet. Arviointikoordinaattorina olen palauttanut myös saamaani arviointitietoa hanketiimeille. Arviointipalavereista on tehty muistiot ja palaverit on nauhoitettu. Arviointipalavereihin lisäkseni ovat osallistuneet osahankkeen kaikki työntekijät. Lahden osahankkeessa oli vain yksi hanketyöntekijä ja siellä arviointipalaveriin on osallistunut hanketyöntekijän lisäksi hankevastaavana 10 % työajastaan toiminut psykososiaalisten palveluiden päällikkö ja kaksi osastonhoitajaa (terveysasema, PHSOTEY aikuispsykiatrian avohoito). Arviointipalavereissa osahankkeiden tiimeissä muodostui jaettua ymmärrystä hankkeen keskeisistä asioista ja prosessien etenemisestä. Hankekortit eri kehittämisprosesseista. Hankekortit on tehty kesäkuussa 2010 ja päivitetty kolmesti sen jälkeen. Erilaisia kehittämisprosesseja on yli sata. Olen tulostanut hankekortit käyttööni päivitysdeadlinen jälkeen. Hankekorteista voi saada arvioinnin kannalta oleellista tietoa prosesseista, yhteistyöstä, tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista. Osaamiskartoitukset (ZEF-ohjelmalla toteutettu verkkopohjainen kysely) on tehty alueiden keskeiselle ammattihenkilöstölle. Kartoitusta on muokattu jonkin verran kohderyhmittäin ja osahankkeiden tarpeiden mukaan. Ensimmäiset osaamiskartoitukset tehtiin keväällä ja alkusyksyllä 2010 ja osaamiskartoitukset toistettiin keväällä ja alkusyksyllä Kaikille toimijaryhmille ei kohdistettu uusintakyselyä. Osaamiskartoituksia korvaavat osaamiskyselyt tehtiin Vaasan osahankkeessa K4-alueella (molemmat) ja K2-alueella (hankkeen lopussa). Etelä-Pohjanmaan osahanke toisti osaamiskartoituksen Webropol -kyselynä. Osaamiskartoitusten avulla suunnattiin koulutuksia tarpeiden mukaan ja toistamalla kartoitus voitiin tarkastella osaamisten muutoksia. Yhteistyökumppanien fokusryhmähaastattelut. Hankkeessa on tehty 13 fokusryhmähaastattelua, joihin on osallistunut 81 yhteistyökumppania (taulukko 1). Fokusryhmähaastattelut tehtiin välisenä aikana. Haastateltavat olivat hankkeen 4

5 näkökulmasta keskeisiä johto- ja työntekijätason henkilöitä. Fokushaastattelujen runkona on ollut arviointikysymykset ja lisäksi kysymys hankkeessa kehitettyjen toimintojen juurruttamisesta ja jatkosta. Taulukko 1. Yhteistyökumppaneiden fokusryhmähaastattelut osahankkeittain. Osahanke Fokusryhmähaastatteluihin osallistuneiden määrä 5 Osallistujien määrä Osallistujat Etelä-Pohjanmaa 2 11 yhteistoiminta-alueiden keskeisiä yhteistahoja Häme 3 20 keskeisiä yhteistahoja ja Päijät-Hämeen ehkäisevän työn toimijoita Lahti 1 5 terveysasemien kehittämistyöryhmä Tampere 4 27 sosiaali- ja terveysasemien henkilöstöä Vaasa ohjausryhmää (K2- ja K5-alueet sekä K4-alue) Meidän perhe -hankkeen yhteistyökumppaneita Kyselyt. Yhteistyökumppanien fokusryhmähaastatteluja on täydennetty Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ohjausryhmän kyselyllä. Lisäksi muutamat henkilöt ovat vastanneet sähköpostitse arviointikysymyksiin (Etelä-Pohjanmaa, Vaasa). Asiakaskokemusta omaavien kehittämistoiminnassa mukana olleiden fokusryhmähaastattelut. Tein arviointiyhteistyötä kokemusasiantuntija-koulutuksessa olevan Soili Rannanmäen kanssa. Suunnittelimme, toteutimme ja analysoimme yhdessä haastattelut. Hämeen ( , 7 osallistujaa) ja Etelä- Pohjanmaan ( , 8 osallistujaa) osahankkeissa teimme kaksi fokusryhmähaastattelua asiakaskokemusta omaaville henkilöille, jotka ovat olleet hankkeen kehittämistoiminnassa mukana. Fokusryhmähaastattelussa keskusteltiin seuraavista asioista: A) Missä hankkeen kehittämistoiminnassa on ollut mukana ja miten on tullut toimintaan mukaan? B) Miten on kokenut mukanaolon kehittämistoiminnassa? C) Miten on kokenut yhteistyön hanketyöntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa? D) Mihin asioihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota, kun kehitetään asiakaskokemusta omaavien osallistumista palvelujen kehittämiseen? Etelä-Pohjanmaan ryhmässä enemmistö oli mukana kokemusasiantuntijakoulutuksessa ja heiltä kysyttiin myös kokemusta koulutuksesta. Asiakaskokemusta omaavien yksilöhaastattelut. Fokusryhmähaastatteluja täydensin neljällä yksilöhaastattelulla (Vaasa, Häme, Etelä-Pohjanmaa). Meidän Perhe -hankkeen perheinterventioon osallistuneille asiakkaille (5) tein toukokuussa 2011 yksilöhaastattelut, joiden tulokset vein hankkeen yhteistyökumppanien fokusryhmähaastatteluun. Vertaisarviointi toteutettiin kaksipäiväisenä Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeen kanssa Ranualla toukokuussa Välittäjä hanketta arvioitiin juurruttamisen näkökulmasta ja kumppanihanketta asiakkaan aseman vahvistamisen näkökulmasta. Vertaisarvioinnin prosessia on esitelty mie-

6 lenterveys- ja päihdetyön Kaste-hankkeiden valtakunnallisessa ohjausryhmässä ja siitä tullaan julkaisemaan artikkeli. Osahankkeiden oma arviointimateriaali. Osahankkeissa on tehty mm. erilaisia kyselyitä, kuten asiakaskyselyjä, ja kartoituksia. Osahankkeet ovat toimittaneet toukokuussa 2011 kokonaisarviointia hyödyttävän arviointimateriaalin käyttööni. Suurin osa materiaalista on sellaista, mitä on käytetty osahankkeen kehittämistyön suuntaamiseen. Arviointikoordinaattorina olen ollut mukana joidenkin kyselyjen suunnittelussa, mutta valtaosan erilaisista kyselyistä osahankkeet ovat tehneet itse. Tampereen asiakaskyselyssä oli mukana Tampereen ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija, jonka kehittämistehtävää ohjasin. Hämeen osahanke suunnitteli muutosarviointiasteikon, joka pohjautui Outcome Rating Scaleen. Asteikkoa voidaan käyttää yhteistyöpalavereiden arvioimiseen. Hämeen osahanke pilotoi sitä ensin palavereissaan ja sen jälkeen Tampereen osahanke. Muille osahankkeille tarjottiin mahdollisuus sen käyttöön. Sen tuottamaa tietoa ei voinut hyödyntää koko hankkeen arvioinnissa. Osahankkeiden tiimimuistiota ja muita hankedokumentteja, jotka ovat olleet luettavissa hankkeen sähköiseltä alustalta eli Elggistä, olen käyttänyt taustamateriaalina saadakseni kokonaiskuvaa hankkeesta. Aineiston analysointi ja palauttaminen kehittämisprosessiin Aineiston analysointi on ollut jatkuva prosessi kehittämistyön ohessa. Arviointikoordinaattorina olen koostanut ja analysoinut aineistoa. Analyysimenetelmänä on ollut aineistolähtöinen laadullinen sisällön analyysi. Olen tehnyt pienimuotoisia arviointikoosteita ja myös väliarviointikoosteen. Olen palauttanut arviointitietoa osahankkeisiin arviointipalavereissa ja koosteiden muodossa. Osahankkeet ovat reflektoineet itsearviointitietoa arviointipalavereissa ja käyttäneet arviointitietoa omien toimintojensa kehittämiseen ja suuntaamiseen. Arviointikoordinaattorina hankkeessa Toimin Välittäjä hankkeessa arviointikoordinaattorina ajalla , kahdeksan kuukautta osa-aikaisena (50 %) ja loput 11 kuukautta kokoaikaisena. On harvinaista, että hankkeeseen on palkattu työntekijä, joka koordinoi ja vastaa hankkeen arvioinnista. Tämä kertoo siitä, että hankkeessa arvostettiin arviointia ja sen merkitystä jo lähtökohtaisesti. Arvioinnin taustaryhmä on toiminut arvioinnin ohjausryhmänä. Sen tehtävänä on ollut suunnitella, tukea ja ohjata arviointia ja tuoda osahankkeiden tarpeita arviointiin. Taustaryhmään ovat kuuluneet arviointikoordinaattorin lisäksi hankejohtaja, osahankkeiden projektipäälliköt, suunnittelija Helena Heinonen ja arviointipäällikkö Nina K. Hyttinen ulkopuolisena asiantuntijatukena Sininauhaliiton Arviointipalveluista. Arvioinnin taustaryhmässä oli jo ennen arviointikoordinaattorina aloittamistani tehty joitakin ratkaisuja arvioinnin suhteen. Hankkeeseen palkattiin sisäinen, ei ulkoinen, arvioija. Olin ollut mukana jo hankesuunnitelmaa kirjoittamassa. Sain palautetta siitä, että olin ulkopuolinen, mutta kuitenkin riittävän sisällä ymmärtääkseni hankkeen toimintaa. Hankearviointi päätettiin tehdä prosessiarviointina, joka on linjassa hankkeessa valitun prosessikehittämisen kanssa. Hankkeessa arviointi haluttiin nähdä osana kehittämistä ja arviointitietoa haluttiin hyödyntää kehittämistyössä. Hankkeen arviointisuunnitelma on tehty keväällä 2010 ja arviointi on käynnistynyt syksyllä Arviointi on ollut mielenkiintoinen prosessi myös arvioijan näkökulmasta. Prosessiarvioinnin myötä opin arvioijana koko ajan ja suuntasin asioita eri tavoin kuin arviointisuunnitelmaa tehdessä ajattelin. Arviointi ja arviointisuunnitelma ovat eläneet prosessin mukana (vrt. prosessikehittäminen). 6

7 Hanketyö kytkeytyy mukana olevien organisaatioiden normaaliin toimintaan, josta voi olla hankala erottaa hankkeen vaikutusta muista tekijöistä. Lyhyt hankeaika on haaste kehittämistyölle, mutta myös arvioinnille. Hankkeessa on tehty esimerkiksi monia erilaisia toimintamalleja. Hankkeen aikana on saatu malli valmiiksi ja ehkä kokeiltu sitä pienimuotoisesti, mutta ei kuitenkaan ole ehditty arvioida sen toimivuutta. Kahta en vaihtaisi: itsearviointia arviointipalavereineen ja yhteistutkimista kokemusasiantuntijan kanssa. Yhdessä tekeminen, joka näyttää kehittämisessä olevan merkityksellistä, on sitä myös arvioinnissa. Pidän onnistuneena ratkaisuna sitä, että halusin pitää arviointipalaverit osahankkeiden hanketiimien kanssa, niin että kaikki hanketyöntekijät olivat paikalla. Ne olivat antoisia minulle ja palautteen perusteella myös monelle osallistujalle. Osallistujien palautteiden mukaan arviointipalaverit oli koettu työtä rakentaviksi, osin ne olivat toimineet työnohjauksellisina. Olin tuonut arviointipalavereihin kaivattua ulkopuolisuutta. Hanketyöntekijöiden näkemys arvioinnin kytkeytymisestä koko ajan kehittämisprosessiin vahvistui. Osahankkeittain ja henkilöittäin sitoutuminen arviointiin on vaihdellut, lähtötilanteet ja suhtautuminen arviointiin ovat olleet jo hankkeen alussa erilaisia. Sitoutuminen arviointiin on mielestäni lisääntynyt hankkeen edetessä. Mielestäni yhteistyö on toiminut hanketyöntekijöiden kanssa hyvin. Itsearviointityövälineitä on pidetty hyvinä, sopivan kevyinä. Suuri osa hanketyöntekijöistä on pitänyt itsearviointia tärkeänä pysähtymisen hetkenä. Kehittämistyö vaatii pysähtymistä, arviointi toimii yhtenä välineenä siihen. Kokemusasiantuntijan kanssa yhteistutkiminen, arvioinnin yhdessä suunnittelu ja toteuttaminen, oli opettavainen prosessi molemmille. Keskustelut koulutuksessa ja toiminnassa mukana olevan kanssa avasi uudenlaisia näkökulmia ja painopisteitä haastatteluihin. Arviointisuunnitelmaan pyydettiin kommentteja kokemusasiantuntijoilta siitä, miten asiakkaat voisivat olla mukana arvioinnissa. Niissä keskusteluissa syntyi monta hyvää ajatusta, kuten edellä mainittu yhteistutkiminen. Minua oli viehättänyt kokemusasiantuntijoiden toimiminen arviointitulosten kommentoijana, minkä Timo Toikko Seinäjoen ammattikorkeakoulusta nimesi BIKVAksi nurinperin. Ajatuksena oli viedä yhteistyökumppanien fokusryhmähaastatteluaineistoa asiakasasiantuntijaraadille kommentoitavaksi hankkeen loppupuolella, mutta aineisto oli niin monipolvista ja laajaa koko hanketta koskettavaa eikä hankkeen loppuvaiheessa aika enää riittänyt aineiston rajaamiseen ja tapaamisen suunnitteluun. Niinpä siitä luovuttiin. Päihde- ja mielenterveysasiakkaista koostuvaa ryhmää käytettiin Tampereen asiakaskyselyn suunnitteluun, mutta ongelmana oli, että ryhmässä olevat ihmiset eivät olleet vuosiin käyttäneet terveyskeskusten palveluja, ja olivat kaukana varhaisvaiheen työstä. Vertaisarviointiin ajattelemani asiakasedustaja unohtui jossakin vaiheessa valmisteluprosessia, havahduin siihen vasta vertaisarviointitapaamisessa keväällä 2011 Ranualla. Asiakkaiden mukaanotto arviointiin on samanlaista opettelua ja kokeilua kuin asiakkaiden mukaanotto kehittämiseen hankkeessa. Jatkossa tekisin enemmän yhteistyötä asiakkaiden kanssa arvioinnissa niin, että asiakkaat olisivat arvioinnissa tiedontuottajina, osallistujina arvioinnin suunnitteluun, tiedon kerääjänä, analysoijana ja arviointitulosten kommentoijana. Arvioinnin taustaryhmässä päätettiin vaihtaa yhteistyökumppanien kyselyistä fokusryhmähaastatteluihin. Uskon, että näin saatiin rikkaampi aineisto, vaikkakin vähemmän vastaajia. Vertailukohtana oli Etelä-Pohjanmaan ohjausryhmälle toteutettu kysely, haastattelemalla saman ryhmän olisin saanut enemmän tietoa vastaajilta. Hanketyöntekijät ja yhteistyökumppanit arvioivat melko samansuuntaisesti hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia, tosin hanketyöntekijät olivat usein itsekriittisempiä. Arvioinnin aktiivinen aika oli lyhyt, vajaan vuoden. Jos arviointi olisi saatu alulle heti hankkeen alkaessa, fokusryhmähaastattelut olisi voinut rytmittää eri tavalla ja yhteistyökumppanien palautetta olisi saatu jo aikaisemmassa vaiheessa palautettua hanketyöntekijöille. Osaamiskartoitukset toimivat alussa hyvin koulutusten suuntaamisessa alue- ja toimijalähtöisesti, mutta kartoitusten uusinnassa hankkeen lopussa oli ongelmia, kuten pienet vastaajamäärät. Näin osaamisessa tapahtuneiden muutosten arviointi oli hankalaa. Oletimme myös, että hankekorteista olisi saanut kuvaa kehittämisprosessin kehittymisestä päivitysten myötä. Tavoitteiden ja toteutuneiden asioiden 7

8 erottelu oli kuitenkin hankalaa. Hankekorttia parannellaan tältä osin Välittäjä hankkeen käyttöön. Hankekortit ovat kuitenkin auttaneet saamaan kokonaiskuvaa hankkeesta. Hankkeen laajuus, monipolvisuus ja -muotoisuus ovat tuoneet haasteita arvioinnille. Osahankkeissa on lähdetty hankesuunnitelman mukaisesti alue- ja toimijalähtöisesti, mikä on ollut kehittämistyön näkökulmasta tuottoisaa, mutta arvioinnin näkökulmasta toiminnan moninaisuus on haastavaa jopa epätoivoiselta kuulostavaa. Hankkeessa oli erilaisia kehittämisprosesseja ja näin myös hankekortteja noin 100, joten kaikkeen toimintaan ei ole mahdollisuutta ulottaa arviointia, itsearviointia lukuun ottamatta. Jos aloittaisin alusta arviointiprosessin, niin keskustelisin ja suunnittelisin enemmän osahankkeiden kanssa sitä, miten arviointi sisään rakennettaisiin eri kehittämisprosesseihin. Arviointi on pitänyt tarkasti rajata arviointikriteerien ja arviointikysymysten kautta. Tiedostin suuren aineistomäärän riskin ja minua siitä varoiteltiin arvioinnin taustaryhmässä. Vielä hankkeen viimeisinä viikkoina sain uutta aineistoa ja olin hukkua aineiston määrään. Tehtävänäni oli kirjoittaa tiivis raportti koko hankkeen näkökulmasta, ja siksi raportti tulee jäämään hyvin yleiselle tasolle. Osahankkeiden konkreettisia tekemisiä käytän lähinnä esimerkinomaisesti ja erityisesti otan esiin sellaisia, joita yhteistyökumppanit ovat nostaneet keskusteluissa esille. Mielestäni olen pystynyt välittämään osahankkeille tarkempaa osahankekohtaista arviointitietoa matkan varrella. Arviointiraportissa käsittelen yhteistyötä, päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamista, päihde- ja mielenterveystyön työtapojen kehittämistä ja asiakkaan osallisuuden lisäämistä. Yhteistyö on määritelty yhdeksi arviointikriteeriksi, hankkeen onnistumisen kannalta kriittiseksi osatekijäksi. En käsittele erikseen toista arviointikriteeriä, prosesseissa onnistumista. Se limittyy yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen että työtapojen kehittämiseen. Arviointikysymyksen B1, yhteistyötahojen sitoutumisen, olen liittänyt raportissa yhteistyö-kriteerin alle. 2. Yhteistyö hankkeessa Yhteistyöhön ja sitoutumiseen liittyvät asiat vaikuttavat hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Yhteistyö hanketyöntekijöiden ja yhteistyötahojen välillä on vastavuoroinen molemmat vaikuttavat toisiinsa ja vaikuttuvat toisistaan. Yhteistyökumppanit ja hanketyöntekijät ovat arvioineet sekä heidän välistään yhteistyötä että yhteistyökumppanien sitoutumista kehittämistyöhön. Tämän lisäksi he ovat arvioineet hankkeen vaikutusta eri tahojen väliseen yhteistyöhön Yhteistyö hanketyöntekijöiden ja yhteistyökumppanien välillä Yhteistyökumppanit arvioivat Yhteistyökumppanit ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön hanketyöntekijöiden kanssa. Hanketyöntekijöihin ja heidän toimintaansa liitetään paljon positiivisia luonnehdintoja. Usein toistuva arvio hanketyöntekijöistä on se, että he ovat aktiivisia, innostuneita, asialle omistautuneita, aikaansaavia, helposti lähestyttäviä, yhteistyöhakuisia, joustavia, vastuuntuntoisia, muistuttelijoita ja kehittämistyöhön sopivia. Hanketyöntekijöiden aktiivisuus ja innostuneisuus tarttuvat helposti yhteistyökumppaneihin. Yhteistyö on ollut mutkatonta ja luontevaa, hanketyöntekijöihin on ollut helppo ottaa yhteyttä. Hanketyöntekijät ovat tulleet kuin tilauksesta Välittäjä hankkeen hankesuunnitelmassa korostettiin alueiden ja toimijoiden tarpeista lähtemistä, mikä näyttää toteutuneen hyvin. Yhteistyökumppanit ovat arvostaneet tätä lähtökohtaa. Parhaimmillaan he ovat kokeneet, että hanketyöntekijät ovat tulleet kuin tilauksesta, mikä kertoo siitä, että hanketyöntekijät ovat kuunnelleet yhteistyökumppaneita ja ovat lähteneet heidän 8

9 Näkökulma on ollu kokoajan semmonen, et me on oltu ite ikään ku pääosassa siinä. tarpeistaan. Yhteistyökumppanien ja hanketyöntekijöiden arvioinneissa on myös muutamia esimerkkejä siitä, että kun johto on suunnannut ja rajannut kehittämistyötä kuuntelematta työntekijöitä, niin kehittämistyö ei ole kohdistunutkaan työntekijöiden tarpeisiin. Kun hanketyöntekijät sitten tapaavat työntekijöitä, niin työntekijöiden kokemus voi olla, ettei hankkeen työ kohdistukaan heidän tarpeisiinsa. Etukäteen tehdyt tiukat tavoitteet vaativat hanketyöntekijöiltä paljon keskustelua työyhteisöissä, työntekijöiden kuuntelua ja tavoitteiden muokkaamista niissä rajoissa kuin se on mahdollista. Tällöin kehittämistyön pohjustaminen vaatii paljon aikaa työyhteisöissä, eikä lyhyt hankeaika tahdo aina riittää tähän. Yhteistyökumppanien arvioissa korostuu yhteistyön määrä ja tiiviys. Yhteistyötä on tehty paljon ja paljon saatu aikaan. Vaikka lyhyt hankeaika nähdään yleensä ongelmallisena, on myös esimerkkejä siitä, että lyhyt hankeaika hyvin suunniteltuna voi olla hyvin intensiivinen ja tuottoisa (esim. Lahden osahanke, Päijät-Hämeen ehkäisevä työ). Intensiivisyys voi tosin tuoda myös kokemuksen hanketyön ja kehittämistyön raskaudesta. Välittäjä hankkeen nimi kuvaa hyvin sitä, miten yhteistyökumppanit näkevät hanketyöntekijöiden roolin. Hanketyöntekijä toimii välittäjänä, siltana eri yhteistyötahojen välillä, koordinoijana, tukijana ja innostajana. Hanketyöntekijät ovat koordinoineet kehittämistyötä eri tahojen välillä, pitäneet lankoja käsissään. Hanketyöntekijät tuovat myös uutta, ulkopuolisen näkökulmaa, samoin ideoita muilta alueilta ja hanketyöntekijöiltä. Hanketyöntekijöitä oli tullut sekä alueiden ja työyksiköiden sisältä että ulkopuolelta hankkeeseen ja molemmissa nähtiin hyviä ja huonoja puolia. Omasta henkilöstöstä rekrytoitu tuntee yhteistyötahot ja luo jatkuvuutta kehittämistyölle palatessaan omaan työhön. Ulkopuolinen taas tuo uutta näkökulmaa ja hänen on helpompi ottaa koordinoijan rooli eri tahojen välille vailla vanhoja rasitteita. Yhdessä tekeminen koettiin hyvänä. Näkökulma on ollu kokoajan semmonen, et me on oltu ite ikään ku pääosassa siinä. (Häme, yhteistyökumppani). Hanketyöntekijät ovat olleet promoottoreina, jäntevöittämässä, jäsentämässä ja aikatauluttamassa työtä. Yhteistyökumppanit arvostivat myös konkreettisia, omaan työhön keskeisesti liittyvien muutosten tekemistä. Hankkeen alussa oli monenlaisia käynnistymisongelmia. Hanketyöntekijöillä teetettiin asiakastyötä, mikä nähtiin hankkeen lopussa virheellisenä ratkaisuna. Kehittämistyön käynnistymisongelmissa yhteistyökumppanit myös `katsoivat peiliin`, he eivät itse välttämättä olleet osanneet määrittää hankkeen tavoitteita alueellaan. Kaikki alkuvaiheen ideat eivät välttämättä realisoituneet, mutta siinäkin kohtaa haastateltavat reflektoivat omaa toimintaansa. Joitakin yksittäisiä kriittisiä kommentteja liittyi hankkeen tiedottamisen vähyyteen. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen aktiivinen tiedotus sai vastaavasti kiitoksia. Hankkeen uudenlaisiin yhteistyön tekemiseen muotoihin oltiin tyytyväisiä, tosin sitä myös toivottiin enemmän. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa palkattiin yhteistoiminta-alueille kehittäjätyöntekijöitä, minkä yhteistyökumppanit näkivät alueellisen tasa-arvon toteutumisena. Hanketyöntekijä tuli heitä lähelle. Terveys- ja sosiaaliasemilla hanketyöntekijöiden ja yhteistyökumppanien yhteistyö on ns. lähityöskentelyä, hanketyöntekijä toimii ainakin ajoittain osana työyhteisöä. Yhteistyökumppanit ovat arvioineet sitä, mikä on ollut toimivaa lähityöskentelyssä. Kun hanketyöntekijät työskentelevät työyhteisöjen sisällä, hienotunteisuus ja taidot lähestymisessä korostuvat. Parhaimmillaan hanketyöntekijät eivät ole irrallisia työyhteisöissä, vaan he seuraavat koko 9

10 ajan, miten he voisivat linkittyä muuhun asemilla tehtävään työhön, esimerkiksi muihin hankkeisiin (Potku-hanke). Yhteistyökumppanit pitävät hyvänä myös sitä, että hanketyöntekijä osaa sovitella kehittämisasian aseman tilanteeseen, kiireen ja muiden hankkeiden rinnalle. Asemien työntekijät pitävät erittäin tärkeänä hanketyöntekijöiden fyysistä läsnäoloa asemilla. Yhteistyötä kuvaavia sanoja ovat helppous ja matalakynnyksisyys. Hanketyöntekijöiden läsnäolo terveysasemilla on mahdollistanut helpot yhteydenotot, matalakynnyksisyyden sekä työntekijöille että asiakkaille ja päihde- ja mielenterveysasioiden pysymisen asemien työntekijöiden puheissa ja yhteisissä keskusteluissa. Läsnäolon merkitys havainnollistui Tampereen ryhmähaastatteluissa, missä yhteistyökumppanit vertailivat kokemuksiaan. Asemilla, missä työntekijöille ei ollut järjestynyt työhuonetta, niin yhteistyö ja asemien päihde- ja mielenterveystyön kehittyminen jäi vähäisemmäksi. Tällöinkin hanketyöntekijät kävivät palavereissa ja tarpeen mukaan asemilla, mutta jäivät tietyllä tavalla näkymättömiksi verrattuna työntekijöihin, joilla oli tila asemilla ja heitä näki käytävillä ja kahvihuoneessa. Monet työntekijät toivat esille sitä, että hanke palautuu mieleen, kun näkee hanketyöntekijän. Tauoilla saatettiin käydä keskustelua päihde- ja mielenterveyskysymyksistä. Läsnäolo mahdollisti nopeat konsultoinnit arkisissa työtilanteissa. Tärkeänä nähtiin joustavuus ja helppo tavoitettavuus. Joillakin työntekijöillä oli vertailukohtia aiemmista projekteista, jossa on vain koulutettu tai kerrottu työntekijöille, että näin olisi hyvä tehdä. Jalkautumalla asemille toimintakäytännöt ovat vahvistuneet paremmin. Mutta läsnäolokaan terveysasemilla ei automaattisesti takaa vielä yhteistyötä hanketyöntekijöiden kanssa, ainakaan kaikilla työntekijöillä. Yhteistyötä on terveys- ja sosiaaliasemilla tehty myös yhteisvastaanottojen (hanketyöntekijä ja aseman työntekijä) muodossa. Tavoitteena on ollut lisätä henkilöstön osaamista varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyössä. Varsinkin lääkärit kokivat hyvänä asiakkaiden lähettämisen hanketyöntekijöille ja yhteisvastaanottojen järjestämisen käytännössä hankalana. He, jotka olivat kokeilleet yhteisvastaanottoja, kokivat ne hyvinä. Hankaluutta tuottivat terveysasemilla mm. lyhyet vastaanottoajat, aikojen sovittaminen ja yleinen ajanvaraus. Hoitajat olivat kokeneet hyvänä hanketyöntekijän mukana olon vastaanotoilla koko päivän ajan. Yhteisvastaanotot olivat helpompia järjestää sosiaaliasemilla, joissa työntekijät olivat tottuneita yhteistapaamisiin. Sosiaaliasemalla pidettiin yhteisvastaanottoja hyvinä, tosin niitäkään ei ollut kovin paljon pidetty. Asiakkaiden ja kehittäjä-asiakkaiden arviot yhteistyöstä hanketyöntekijöiden kanssa olivat erittäin positiivisia. Hanketyöntekijöitä kiiteltiin mm. tasa-arvoisesta suhtautumisesta, kokemuksesta samassa veneessä olemisesta, kannustavuudesta, avoimuudesta, reiluudesta ja rajoja rikkovasta yhteistyöstä. Hanketyöntekijät arvioivat Yhteistyö hanketyöntekijöiden ja eri yhteistyötahojen välillä on toiminut pääsääntöisesti hyvin hanketyöntekijöiden arvioiden mukaan. Hanketyöntekijöiden suurimmat onnistumisen ja myös epäonnistumisen kokemukset liittyvät yhteistyöhön ja yhteistyötahojen motivoitumiseen. Yhteistyön kehittyminen näkyy ajallisesti yhteistyön arvioidaan parantuneen hankkeen edetessä selkeästi. Alussa oli enemmän vastarintaa ja sitoutumattomuutta. Toisaalta on kuntakohtaisia ja yhteistyötahokohtaisia eroja: toiset ovat mukana innokkaasti ja oma-aloitteisesti ja toiset taas eivät. Yhteistyökumppanit lähtevät mukaan eritahtisesti ja hankkeen lyhyt toiminta-aika asettaa omat haasteensa yhteistyön virittämiselle. Kehittäminen vaatii usein aikaa, ja selkeästi näyttää siltä, että osahankkeissa, joissa kehittäminen on jatkumoa aiemmin tehdylle kehittämistyölle, yhteistyöhön haastaminen on helpompaa ja luottamus ja arvostus ovat jo ansaittua. Sama ilmiö näkyy siinä, jos verkostot ovat entuudestaan hanketyöntekijälle tuttuja. Osahankkeet tai osahankkeiden kehittämisprosessit, joissa työ on lähtenyt puhtaalta pöydältä ovat kohdanneet alussa keskimäärin enemmän muutosvastarintaa kehittämistyötä kohtaan ja ammat- 10

11 tihenkilöstön negatiivisia asenteita päihde- ja mielenterveysasiakkaita kohtaan. Oma paikka kehittäjänä täytyy ansaita. Alueellisista tarpeista lähteminen ja alueellisten erojen huomioiminen ovat avainsanoja hanketyöntekijöiden mielestä yhteistyön rakentamisessa, samoin kehittämistyön vieminen lähelle. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen yhteistoiminta-alueiden kehittäjätyöntekijät ovat toimineet näistä lähtökohdista, mikä on saanut alueilta kiitosta. Hanketyöntekijän työ näyttäytyy monenlaisena pyörimisenä kentällä: keskusteluina johtotason kanssa, työntekijöiden osallistumisen vahvistamisena, uusien yhteistyökuvioiden luomisena, oikeiden ihmisten kanssa puhumisena oikeaan aikaan oikealla kielellä. Yhteistyö on varsinkin alussa usein hankevetoista, hanketyöntekijät ovat aktiivisessa roolissa ja yhteistyön suunta on enimmäkseen hanketyöntekijöistä yhteistyökumppanien suuntaan. Yhdessä tekemisen kautta voidaan päästä siihen, että yhteistyökumppanit omaehtoisesti jatkavat käytäntöjensä kehittämistä ilman hanketyöntekijää. Työntekijöiden rooli on tällöin muuttunut passiivisesta aktiiviseksi vaikuttajaksi omaan työhönsä. Hankkeessa on esimerkkejä joistakin kehittämisprosesseista, joissa työntekijät ovat omaehtoisesti jatkaneet kehittämistä ilman hanketyöntekijää. Esimerkiksi yhdellä Lahden terveysasemalla työpajassa heränneen idean pohjalta työntekijät kehittivät huoneentaulun, joka ohjaa asiakasta terveysaseman palvelujen käytössä ja omahoidossa. Haasteita yhteistyön rakentamiselle ovat mm. organisaatiomuutokset ja organisaatioiden erilaiset yhteistyökäytännöt. Organisaatiomuutosten ja henkilövaihdosten myötä voi joutua aloittamaan yhteistyön ikään kuin alusta uusien ihmisten kanssa. Erilaiset raja-aidat organisaatioiden (esim. terveys- ja sosiaaliala) ja ammattiryhmien välillä hankaloittavat yhteistyön tekemistä. Tampereen osahanke toimi tilaaja-tuottajamallin sisällä. Osahanke oli tilaajaryhmän hanke, mutta kehittämistyö tapahtui kuitenkin tuotannon yksiköissä. Keskusteluja tilaajan ja tuottajan välillä ei käyty juuri ennen hankkeen aloittamista ja hankkeen odotettiin käyvän neuvottelut tuottajapuolen kanssa. Tällaisessa tilanteessa työ asemilla on ollut vaikeaa ja aikaa on kulunut paljon hankkeen pohjatyön tekemiseen. Yhteistyön luominen myös hankkeen tilaajaan on ollut ohutta. Kehittämistoiminnassa ei aina ole saatu johtoa ja muita tärkeitä avainhenkilöitä sitoutumaan. Esimiesten sitoutumattomuus vaikuttaa työntekijätasolle. Jotkut tahot vaativat pitkän kypsyttelyajan. Hankaluutena yhteistyössä on myös asioiden henkilöityminen ja aikataulujen yhteensovittaminen. Toimintaympäristöön liittyy monia hankaluuksia, mm. työyksiköiden resurssipula ja isojen organisaatioiden hitaus asioiden eteenpäinviemisessä. Hankkeen sisäinen yhteistyö Hanketiimin sisäinen yhteistyö parhaimmillaan tukee kehittämistyötä ja toimii kehittämistyön välineenä. Eri osahankkeiden hanketiimeillä on eroavia käytäntöjä hanketiimin toiminnassa. Jokaisessa osahankkeessa on varattu yhteisiä aikoja tiimille. Pysähtymisen ja toiminnan arvioinnin tarve tiedostetaan, mutta hanketyön hektisyydessä yhteisen ajan tärkeys helposti unohtuu ja katoaa muun tekemisen alle. Joissakin osahankkeissa tiimin merkitys nähtiin tärkeänä osaamisen jakamisen näkökulmasta ja sen katsottiin vaikuttavan myös positiiviseen asenteeseen hanketyössä. Joissakin osahankkeissa ollaan tyytymättömiä yhteistyöhön vähäisyyteen tai osittaiseen toimimattomuuteen, jolloin toivottiin tiiviimpää yhteistyötä, yhdessä tekemistä, tiimissä ideointia ja suunnittelua. Hämeen osahankkeen hanketyöntekijät käyttivät alussa paljon aikaa hahmottaakseen sitä, mitä, miten ja miksi he ovat kehittämässä. He pysähtyivät tavoitteisiin, lähtökohtiin, valtion ohjaukseen, arvoihin 11

12 ja asenteisiin. Tämän tuloksena osahankkeella oli hyvin yhtenäinen näkemys kehittämistyöstä työntekijävaihdoksista huolimatta. Eri osahankkeiden työntekijät arvioivat yhteistyön muiden osahankkeiden kanssa olemattomaksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yhteistyö on ollut lähinnä yksittäisten työntekijöiden yhteydenottoja yksittäisissä asioissa. Tehty yhteistyö on ollut kuitenkin sujuvaa. Hankepäivät ovat lähentäneet osahankkeita. Hämeen ja Osahankkeet haluavat lisää yhteistyötä osahankkeiden välillä tiedon, osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi. Lahden osahankkeen yhteistyö Lahden terveysasemilla on hankkeen aikana lisääntynyt, yhteisen kehittämisnäyn löytäminen on palvellut terveysasemia. Virtuaalisen yhteisöllisen työskentelyalusta Elggin kautta jotkut seuraavat muiden osahankkeiden toimintaa. Osa on kokenut Elggin käytön opastuksen vaatimattomaksi, mikä on vaikeuttanut oman toiminnan näkyvyyttä Elggissä ja muiden toiminnan seuraamista. Osahankkeet haluavat lisää yhteistyötä osahankkeiden välillä tiedon, osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi. Hankesuunnitelmaan kirjattu ajatus hyvien käytäntöjen leviämisessä koko Välittäjän alueella ei toteudu vähäisen yhteistyön takia. Osahankkeiden yhteistyö vaatii yhteistyörakenteen, se ei toimi yksittäisten työntekijöiden yksittäisten yhteydenottojen varassa. Videoneuvottelumahdollisuuksia (esim. teemaryhmittäin) voidaan hyödyntää tässä. Välittäjä hankkeessa tämä tullaan huomioimaan Yhteistyökumppanien sitoutuminen kehittämistyöhön Yhteistyökumppanit arvioivat Yhteistyökumppanit arvioivat sitoutumistaan melko hyväksi. Sitoutuminen vaihtelee kehittämisprosesseittain ja yksilöittäin. Kehittämistyö on pitkäjänteistä, ja sitoutuminen voi muuttua, useimmiten se lisääntyy kehittämistyön myötä. Yhteistyökumppanit näkevät monenlaisia tekijöitä sitoutumiselleen. Kehitettävä asia voidaan kokea merkittäväksi. Asian tärkeys ja tarve kehittämiselle on joko tunnistettu ennen hankkeen alkua tai hankkeen aikana keskustelujen kautta. Esimiesten ja johdon sitoutuminen sitouttaa työntekijätasoa. Esimiesten kanssa on saatettu järjestellä työolosuhteet ja -tehtävät suotuisiksi uusille työtavoille. Kehittämiseen sitoutumista helpottaa, kun ulkopuolinen hanketyöntekijä tulee, kutsuu palavereihin, nostaa kehitettävää asiaa keskusteluin ja erilaisin tilaisuuksin avulla, koordinoi, tuo asiakasnäkökulmaa, on aktiivinen ja asiaan uskova, sitouttaa, vastuuttaa ja innostaa yhteistyökumppaneita. Tällöin asiat usein etenevät vauhdikkaammin ja tavoitteellisemmin kuin omin voimin toteutettu kehittämistyö. Kehittämistyöhön luotu rakenne sitouttaa myös. Esimerkiksi Päijät-Hämeen ehkäisevään työhön luotua koordinaatiomallia pidettiin sitouttavana. Yleensä hanketyöntekijällä on joku porukka, mutta ihmiset eivät ole useinkaan niin vastuullisia kuin aluekoordinaattorit, joille on määritelty selkeä tehtävä viedä alueelle asioita. Yhteistyökumppanien näkemysten mukaan kehittämistyön kytkeminen olemassa olevaan toimintaan ja omaan työhön lisää sitoutumista. Ihmiset sitoutuivat kokiessaan päihde- ja mielenterveystyön kuuluvan heidän omaan perustyöhönsä. Konkreettisuus on avainsana. Pienin askelin eteneminen konkreettisissa asioissa on palkitsevaa. Toiminnan hyödyn huomaaminen lisää sitoutumista. Myös se lisää sitoutumista, kun yhteistyökumppanit ovat huomanneet, että he pystyvät vaikuttamaan asioihin. Suupohjassa (Etelä-Pohjanmaa) koettiin sitouttavana se, että he ovat ratkaisseet ja muuttaneet saman tien eteen tulleita asioita. Puheeksiotossa motivoivana tekijänä koettiin turvallisuus: saamalla työvälineitä ja kysymyksiä uskaltaa ottaa puheeksi asioita. 12

13 Hankkeen kautta on tullut uusia kumppanuuksia. Yhteistyön antama lisäarvo sitouttaa kehittämiseen. Ilman hanketta tehtäisiin enemmän yksin asioita. Hanketyöntekijät ovat korostaneet, että päihde- ja mielenterveystyö on kaikkien asia. Yhdessä tekeminen on antanut voimaa ja uskoa työhön sekä tutustumista erilaisiin näkökulmiin. Yhteistyökumppanien sitoutumista on voinut edistää sekä ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen että yhteiskunnallisen vastuun ajatukset. Ymmärretään ehkäisevän ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kansanterveydellinen merkitys. Osa yhteistyökumppaneista sitoutuu, osa ei. Yhteistyökumppanit selittivät myös sitoutumattomuutta. Joitakin tahoja ei saada mukaan, vaikka heitä kutsutaan yhteistyöhön. Yksityisten palveluntuottajien rooli on erilainen, jolloin he voivat jossakin tilanteessa nähdä toimintojen kehittämisen uhkana palveluntuotannolleen. Hankkeita ja erilaisia kehittämiskohteita on paljon ja jokaisen hankkeen on löydettävä oma tilansa. Epävarmuus kehitettävien käytäntöjen jatkosta hankkeen jälkeen vähentää myös sitoutumista. Organisaatiomuutokset vaikeuttavat henkilöstön sitoutumista. Myös lähiesimiesten on vaikea sitouttaa henkilöstöään myllerrysten keskellä. Pahimmallaan hanke tuli ylhäältä alas niin, ettei asiasta oltu tiedotettu lähiesimies- ja työntekijätasolle. Tampereen sosiaali- ja terveysasemien sitoutumisen erot konkretisoivat sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lähiesimiesten sitoutuminen, organisaatiomuutokset ja työkulttuurien erilaisuudet vaikuttivat työntekijätason sitoutumiseen. Yksilötasolla suurin osa haastatelluista oli sitoutuneita, osa erittäin sitoutuneita. Työyhteisöjen tasolla sitoutuminen vaihteli. Tämä näkyi erityisesti sosiaali- ja terveysasemilla, missä oli todellinen haaste saada kaikki työntekijät sitoutumaan kehittämiseen. Yhteistyökumppanien voi olla vaikea arvioida sitoutumista koko terveysaseman tasolla, mikä kertonee ainakin siitä, että yhteisesti ei asioista ole paljon keskusteltu. Työntekijät selittivät joidenkin sitoutumattomuutta sillä, että ihmisillä on erilaisia valmiuksia tarttua uuteen asiaan tai että työntekijät eivät ole osanneet ajatella, että tiettyjen asiakkaiden kohdalla voisi tehdä yhteistyötä hanketyöntekijän kanssa. Kaikki työntekijät eivät olleet sisäistäneet hanketta. Hyvät kokemukset yhteistyöstä hanketyöntekijän kanssa kannustivat jatkamaan yhteistyötä, muilla hanke saattoi helposti unohtua. Henkilöstön vaihtuvuus vaikeuttaa koko työyhteisön tasolla sitoutumista. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen päihde- ja mielenterveysasioihin koettiin hankalana kysymyksenä hankkeen jälkeen. Työyhteisöjen avaintyöntekijöiden saaminen kiinteästi kehittämiseen ja juurruttamiseen mukaan sitouttaa myös muita työntekijöitä. Avaintyöntekijät voivat omalta osaltaan jalkauttaa käytäntöjä työyhteisössään. Innostuneiden työntekijöiden keskustelut lisäävät myös muiden sitoutumista, kun muut huomaavat, että hankkeesta saa hyötyä omaan arkityöhön. Yhteistyökumppanit kertoivat tarinoita siitä, kuinka aiemmin päihde- ja mielenterveysasioihin torjuvasti suhtautuneet työntekijät ovat innostuneet hankkeen myötä. Hanketyöntekijät arvioivat Hanketyöntekijät arvioivat yhteistyökumppanien sitoutumista ja sitä, miten he hanketyöntekijöinä ovat yrittäneet sitouttaa yhteistyökumppaneita. Hanketyöntekijöiden mukaan yhteistyökumppanit ovat sitoutuneet vaihtelevasti yhteistyöhön, pääsääntöisesti kuitenkin hyvin. Monet tekijät työyhteisöjen arjessa vaikuttavat sitoutumiseen, kuten yhteistyötahon kehittämismyönteisyys, asenteet, resurssit, kiire, aikataulujen yhteensovittamisen hankaluudet, henkilöstövaihdokset ja organisaatiomuutokset. Haasteellisinta yhteistyöhön sitouttaminen näyttää olevan monessa osahankkeessa kuntien peruspalveluihin vietävän osaamisen ja työtapojen kehittämisessä ja kehittäjätyöntekijöiden kehittämistyö joillakin yhteistoiminta-alueilla Etelä-Pohjanmaalla. Loistavasta yhteistyökumppanien sitoutumisesta on paljon hyviä esimerkkejä koko hankealueella. Hanketyöntekijät, samoin kuin yhteistyökumppanit, näkevät johdon sitoutumisen kehittämistyöhön 13

14 tärkeänä, muutoin hanketyöntekijällä on vaikeuksia saada kehittämistä liikkeelle. Kehittämismyönteiset ja innovatiiviset työntekijät eivät pelkästään riitä. Johdon sitoutumisen kautta työntekijät saavat esimerkin, resursseja, luvan ja velvoitteen osallistua kehittämistyöhön. Hanketyöntekijät näkevät tärkeänä monella eri tasolla johto, lähijohto, työntekijät työskentelyn kehittämistyön onnistumiseksi. Lähiesimiesten rooli johdon ja työntekijöiden välillä on merkittävä. Esimerkiksi uusien työtapojen juurruttamisessa lähiesimiehillä on oleellinen rooli. Organisaatiomuutokset näyttäytyvät hanketyöntekijän arkeen usein lähiesimiesten vaihdoksina. Uuden esimiehen kanssa aloitetaan ikään kuin alusta ja uudella esimiehellä voi olla myös erilaiset näkemykset kehittämisasioiden eteenpäin viemisestä. Ohjausryhmien tuen merkitys kehittämistyölle on havaittavissa esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan osahankkeen yhteistoiminta-alueilla. Ohjausryhmien eriasteinen sitoutuminen on heijastunut suoraan kehittäjätyöntekijöiden toimintaan. Osin on ollut haasteita saada paikallisia toimijoita ymmärtämään hankkeen tarkoitus, tavoitteet ja prosessit. Kehittäjätyöntekijät kokivat, että joissakin kunnissa yhteistyö jäi täysin heidän aktiivisuutensa varaan. Tilojen ja työvälineiden puute tai viivästyminen kertonee myös hanketyöhön sitoutumattomuudesta (Tampere, jotkut yhteistoiminta-alueet Etelä-Pohjanmaalla). Joissakin kehittämisprosesseissa on ollut hankaluuksia saada työryhmiä toimimaan. Avaintahoja tai muita sitoutuneita henkilöitä on voinut puuttua ryhmistä tai jotkut kokoontumiset ovat epäonnistuneet vähäisen osanottajamäärän takia. Eri ammattiryhmistä lääkäreiden sitoutuminen hankkeeseen on ollut vaikeinta. Toisaalta hankkeessa on esimerkkejä todella sitoutuneista lääkäreistä. Hanketyöntekijöiden arvion mukaan sekä kehittämistyön että juurruttamisen onnistuminen vaatii usein yhden innokkaan, kehittämismyönteisen ihmisen tuen. Yhden ihmisen merkitys voi olla merkittävää kehittämistyön onnistumisessa `sekä hyvässä että pahassa`, vaikka kehittämistyötä yritetään tehdä työyhteisöjen ja rakenteiden tasolla. Yhden sitoutuneen ihmisen kautta kehittämistyön näkemystä voidaan laajentaa koko työyhteisöön. Hanketyöntekijöillä on monia tapoja tehdä kehittämistyötä niin että he samalla sitouttavat yhteistyökumppaneita. Tämä on myös tuottanut tulosta. Moneen kertaan mainittu tarvelähtöisyys on yksi tärkeimmistä. Kun yhteistyökumppanien kehittämistarpeita kuunnellaan ja toteutetaan, vastarinnan mahdollisuus on pieni. Hanketyöntekijät eivät sano, miten asioiden tulee olla ja miten niitä tule kehittää. Tämä tarkoittaa myös yhdessä suunnittelua ja tekemistä. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tehdyt koulutukset ja tapahtumat näyttävät toteutuvan paremmin ja sitoutuminen on parempaa kuin hankeväen kesken tehdyt vastaavat (esim. väkivaltanäyttely Etelä-Pohjanmaalla). Kun hanketyöntekijä yrittää kytkeä hanketyön työyhteisöjen perustyöhön ja lähestyy työyhteisöjä siitä näkökulmasta, että miten voisimme yhdessä kehittää työtä niin, että asiakkaat saisivat parempaa palvelua ja työntekijöiden olisi helpompi tehdä omaa työtään, niin kehittämistyö ei tunnu lisätyöltä. Työyksiköiden kokonaistilanteen ja henkilöstön voimavarojen huomioiminen on saanut hyvää palautetta yhteistyökumppaneilta. Pitkäjänteinen asioiden esillä pitäminen on tuottanut tulosta. Hanketyöntekijöiden arvioiden mukaan hanketyöntekijän vuorovaikutustaidot ja persoonallisuus, tasaarvoinen ja nöyrä asenne kehittämiseen ovat tärkeitä. Kehittämistyön taidot ja kokemukset ovat tärkeitä, mutta toisaalta näyttää siltä, että kehittäjinä on hyvä olla sopivassa suhteessa sekä pitkän linjan kehittäjiä että suoraan käytännön työelämästä tulevia. Jos lähtökohtana on saada kehittäminen perustyön sisälle, niin perustyöstä tullut kehittäjä toimii esimerkkinä siitä, että kaikki voivat kehittää. Sopivien lähestymistapojen löytäminen vie usein hanketyön alussa aikaa kokemattomalta kehittäjältä, mutta myös kokeneemman kehittäjän pitää räätälöidä toimintatapoja yhteistyötahojen mukaan. Työntekijöiden rohkaiseminen, kannustaminen ja positiivisen palautteen antaminen on tärkeää. Samaten hanketyöntekijät näkevät tärkeänä työntekijöiden asiantuntemuksen arvostamisen ja työyhteisöissä jo olemassa olevan hyvän vahvistamisen. 14

15 Hämeen osahanke on käyttänyt erilaisia menetelmiä kehittämistyön tukena erilaisissa tilaisuuksissa ja palavereissa. Heidän oman arvionsa mukaan käytetyt menetelmät ovat tukeneet toimintaa ja tasaarvoisuutta eri tahojen välillä. Suurin osa palavereista on myös arvioitu, joka sekin on tapa sitouttaa toimijoita yhteisten päämäärien saavuttamiseksi Yhteistyön lisääntyminen eri yhteistyötahojen välillä Hankkeen monien kehittämisprosessien tavoiteltuihin tuloksiin kuuluu eri tahojen yhteistyön lisääntyminen päihde- ja mielenterveyskysymyksissä. Eri tahoilla tarkoitetaan myös ehkäisevää ja varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyötä tekeviä. Jokaisessa osahankkeessa onkin järjestetty paljon eri kehittämisprosesseihin liittyviä tapaamis- ja keskustelufoorumeita yhteistyötahoille. Näitä erilaisia foorumeita ovat mm. koulutukset, tutustumiskäynnit, palaverit, yhteistyöryhmät ja verkostot. Myös toisten tahojen järjestämiin työryhmiin ja palavereihin osallistumalla on pyritty kehittämään päihde- ja mielenterveystyötä. Suurin osa yhteistyökumppaneista kertoo yhteistyön lisääntyneen ja tiivistyneen toisiin yhteistyötahoihin hankkeen ansiosta. Poikkeuksena ovat joidenkin yhteistyökumppanien kannanotot siitä, ettei yhteistyö ole lisääntynyt tai parantunut, koska heillä on ollut ennestään hyvää yhteistyötä eri tahojen kanssa. Joissakin kehittämisprosesseissa ei ole panostettu yhteistyöhön eri tahojen välillä, jolloin sellaisia vaikutuksia ei ole ollutkaan: Koulutusten kautta on nähty muutama psykiatri. Kaikkia oleellisia yhteistyötahoja ei ole saatu tai ymmärretty pyytää yhteistyöhön. Koulutuksissa eri yhteistyötahot tapaavat päihde- ja mielenterveyskysymyksiin liittyvien aiheiden tiimoilta. Koulutukset luovat mahdollisuuksia yhteistyöhön, kohtaamisille ja keskusteluille. Niissä voidaan myös ideoida yhteistyötä, keskustella hoitopoluista, tutustua toisten toimintaan ja saada tietoa eri palveluista. Koulutuksissa mukana olleet voivat myös aktivoitua erilaiseen kehittämistoimintaan. Hanketyöntekijä on toiminut usein linkkinä muihin yhteistyötahoihin. Yhteistyökumppanit ovat arvostaneet yhteistyön laajuutta. Hanketyöntekijä on koonnut verkostoihin alueen eri toimijoita yli kuntarajojen julkiselta puolelta, kolmannelta sektorilta ja tarpeen mukaan myös elinkeinoelämän puolelta. Hanketyöntekijä on avannut uutta yhteistyötä uusien tahojen kanssa. Kumppanien arvion mukaan yhteistyön rakentaminen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen olisi ollut hankalaa ilman hanketyöntekijän organisointia. Yhteistyötä on lisätty erilaisten tutustumiskäyntien ja yhteispalaverien muodossa. Terveysasemien henkilöstö on kokenut erittäin hyvänä tutustumiskäynnit esimerkiksi A-klinikalle, koska yhteistyö ja yhteydenotot tahojen välillä helpottuivat. Paikkojen tuntemus helpottaa palveluihin ohjaamista, kun työntekijä tietää käytännöistä. Tutustumiskäynneillä on voitu myös sopia joitakin konkreettisia yhteistyökäytäntöjä. Hämeenlinnan A-klinikan työntekijät antoivat palautetta tutustumiskäynneistä hanketyöntekijöille: Välittäjä on tehnyt hirvittävän ison työn tekemällä A-klinikkaa tunnetuksi, ei koskaan ole käynyt vieraita niin paljon kuin nyt, ei koko historian aikana. Yhteistyötahojen yhteystietojen päivittäminen on nähty myös tärkeänä. Hankkeen aikana on perustettu erilaisia yhteistyöryhmiä ja verkostoja. Nämä ovat joko väliaikaisia työryhmiä kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi tai pysyväksi tarkoitettuja yhteistyöryhmiä. Hankkeen käynnistämien työryhmien ja verkostojen kautta on saatu hyvin edistettyä yhteisiä kehittämispyrkimyksiä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Erilaiset tapaamiset ovat yhteistyökumppanien mukaan lisänneet ymmärrystä 15 Välittäjä on tehnyt hirvittävän ison työn tekemällä A-klinikkaa tunnetuksi, ei koskaan ole käynyt vieraita niin paljon kuin nyt, ei koko historian aikana.

16 toisten työstä ja avanneet yhteistyönäkymiä. Työryhmiin on voinut viedä omassa työssä askarruttavia asioita yhdessä mietittäväksi. Yhteistyö on luonut tasa-arvoa ja kumppanuutta toimijoiden välille. Yli kuntarajojen tehtävä yhteistyö on ollut paikoin haastavaa, varsinkin hankkeen alussa. K2- ja K5-alueiden ohjausryhmä koki hyötyneensä alueiden vahvuuksien löytymisestä ja oppineensa toistensa kokemuksista. Minun mielestä me saimme rajaaitoja aika paljon kaadettua. Hankkeessa on edistetty yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä (Lahti, Vaasa, Etelä-Pohjanmaa). Esimerkiksi Lahden osahankkeessa on kehitetty depressiopotilaan kokonaishoitoa. Tiedonkulkua on parannettu ja hoitokäytäntöjä selkeytetty. Yhteistyökumppani Suupohjasta (Etelä-Pohjanmaa) kertoo, että raja-aitoja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on muutettu yhteistyötapoja ja tiedonkulkua muuttamalla. Minun mielestä me saimme raja-aitoja aika paljon kaadettua. Suurin ongelma yhteistyön rakentamisessa liittyi edellä mainittuihin raja-aitoihin. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon välillä vaikuttaa ikuisuushaasteelta, eikä hankkeen avulla siihen juuri ole saatu alueilla oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Tampereen sosiaaliasemien työntekijät puhuivat yhteistyön hankaluudesta psykiatrian poliklinikoiden kanssa. Hanketyöntekijä oli yksittäisissä asiakastilanteissa helpottanut yhteistyötä, mutta varsinaisesta yhteistyön lisääntymisestä yhteistyötahojen välillä ei voi puhua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen eri tavoilla eri yhteistoiminta-alueilla (esim. Etelä-Pohjanmaa) luo ylimääräistä rajapintaa yhteistyöhön. Hankkeen avulla on tuotu esiin yhteistyön ja verkostoitumisen merkitystä eri yhteistyötahoille sekä edistetty verkostomaista toimintarakennetta. Hanketyöntekijöiden mukaan keskustelu ja keskinäiset yhteydenotot ovat lisääntyneet ja monet yhteistyökumppanit ovat oivaltaneet yhteistyön tärkeyden päihde- ja mielenterveysasioissa. Verkostojen ja työryhmien synnyttäminen ja ylläpitäminen on perustunut hanketyöntekijöiden aktiiviseen rooliin koollekutsujana, koordinoijana ja asian jatkuvasti esillä pitäjänä. Hankkeen päättyminen on kriittinen kohta työryhmien jatkumiselle, mutta toimivia yhteistyörakenteita on jo olemassa (ks. luku 4). Hankkeessa on otettu alkuaskeleita teknologian käyttöön yhteistyökumppanien välisessä viestinnässä, esimerkkinä verkostowikin käyttö Päijät-Hämeen ehkäisevässä työssä. Yhteistyökumppanit tiedostavat sen hyödyn yhteistyössä, mutta syyllistävät itseään sen liian vähäisestä käytöstä. Yhteistyökumppanit korostavat eri tahojen välisen yhteistyön lisäksi sisäisen yhteistyön lisääntymistä. Terveysasemilla, ei tosin kaikilla, moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. Erilaisia työryhmiä on perustettu kehittämään sisäistä yhteistyötä. Ne terveysasemat, missä tällaista toimintaa ei ollut, ilmaisivat haastatteluissa halukkuutta tällaiseen kehittämiseen. Työryhmissä ja työpajoissa selkeytettiin omaa ja toisten työnkuvaa ja osaamista ja edistettiin eri ammattiryhmien käytäntöjä asiakkaiden hoidossa. Niissä rakennettiin myös erilaisia toimintamalleja. Yhteistyön lisääntyminen näkyy arjessa sisäisen konsultoinnin ja aiheeseen liittyvien kahvipöytäkeskustelujen lisääntymisenä. Lahden ammattikorkeakoulun edustaja kertoi myös eri koulutusohjelmien yhteistyön lisääntymisestä hankkeen ansiosta, päihde- ja mielenterveysasiat kun koskettavat monia koulutusaloja. 3. Päihde ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen Hankkeessa on tehty paljon työtä peruspalvelutyöntekijöiden päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistamiseksi. Jos toimintojen määrä suhteutuisi suoraan osaamisen lisääntymiseen, tulos olisi huikea. Osaamisen juurtuminen jää kuitenkin osin avoimeksi kysymykseksi. Monen koulutuksessa olleen henkilön yksilötason osaaminen ja tietämys on varmasti lisääntynyt, mutta siirtyminen työyhteisöjen käytäntöihin ja työtapoihin on epävarmemmalla pohjalla. 16

17 Koulutukset Kaikki osahankkeet ovat järjestäneet paljon koulutuksia alueellaan. Koulutukset ovat suurimmaksi osaksi liittyneet päihde- ja mielenterveystyön varhaisvaiheen työhön sekä erilaisiin työssä käytettäviin menetelmiin. Koulutuksiin on osallistuttu alueilla hyvin, tosin joihinkin yksittäisiin koulutuksiin on ollut vaikea saada osallistujia, vaikka kyseistä koulutusta olisi erityisesti toivottu. Joissakin työyksiköissä on ollut hankala irrottautua koulutuksiin. Hanketyöntekijöiden omat arviot, koulutuspalautteet ja yhteistyökumppanien palaute koulutuksista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia kaikissa osahankkeissa. Koulutuksia on pidetty sisällöltään hyvinä, niistä on saatu uutta tietoa. Koulutuksista on saatu työkaluja ja taitoja käytännön työhön ja asiakkaiden kohtaamiseen, uusia oivalluksia ja näkökulmia. Koulutusten avulla on lisätty osaamista, mutta myös vaikutettu asenteisiin. Laajat koulutukset laajoilla alueilla voivat lisätä osaamista pisaroittain. Tällöin koulutuksia ei ole suunnattu tiettyihin työyksikköihin tai työtekijäryhmiin. Koulutusten myötä esimerkiksi itsetuhoisuuden puheeksiottaminen on lisääntynyt laajalla alueella Etelä-Pohjanmaalla, mutta toisaalta voi olla isojakin eroja työyksiköiden välillä ja sisällä. Uuden tiedon siirtyminen käytäntöön ei aina tapahdu pelkästään koulutuksen avulla esimerkiksi silloin, jos asia jää yksittäisen työntekijän vastuulle tai jos esimerkiksi henkilön työnkuva on sellainen, ettei hän pysty opittua asiaa toteuttamaan käytännössä. Osaamisen siirtymistä käytäntöön on hankkeessa vahvistettu mm. työpajatyyppisillä koulutuksilla, konsultointikäytännöillä ja työparityöskentelyllä. Koko hankkeen tasolla on siirrytty seminaarityyppisistä koulutuksista enemmän työpajoihin ja erilaisiin pienryhmäkoulutuksiin, yksittäisistä koulutustilaisuuksista prosessikoulutuksiin. Työpajatyyppiseen koulutukseen on panostettu erityisesti Hämeen, Lahden ja Vaasan (K5) osahankkeissa. Työpajat ovat saaneet yhteistyökumppaneilta hyvää palautetta. Niitä pidetään tuloksekkaampina, koska siellä mm. harjoitellaan kädestä pitäen erilaisten menetelmien käyttöä, käydään arvokeskusteluja, kehitetään yhteisiä työkäytäntöjä yhdessä, tutustutaan toisten osaamiseen; on tilaa ajattelulle, osallistumiselle, prosessille ja oppimiselle. Työpajatyöskentely on vahvistanut yhteistä näkemystä päihde- ja mielenterveystyöstä osana omaa työtä. Myös luottamus ja rohkaistuminen oman osaamisen suhteen on vahvistunut harjoittelun myötä. Ainoa kriittinen työpajoihin koskeva kommentti liittyi juuri siihen, että erilaisten mittareiden käsittely oli jäänyt toteamuksen asteelle. Työpajat ja prosessikoulutukset ovat lisänneet osallistujien toiminnallisuutta ja aktiivisuutta. Hankkeen myötä on syntynyt myös erilaisia koulutusmalleja, esimerkiksi Masennuksen ja päihdeongelman hoidon koulutusmalli psykiatrian ammattilaisille (Etelä-Pohjanmaa). Menetelmien käyttöönotto ja juurruttaminen Edellä mainittujen työpajojen lisäksi konsultoinnit ja työparityöskentely ovat esimerkkejä siitä, miten hankkeessa on pyritty vahvistamaan osaamista ja sen juurtumista työyksiköihin. Konsultointia ja yhdessä tekemistä hanketyöntekijän kanssa on käytetty henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi erityisesti peruspalveluiden, kuten terveysasemien, kehittämistyössä. Konsultointi sai monia arkisia muotoja, kun hanketyöntekijä toimi fyysisesti asemilla. Yhteisvastaanottoja (hanketyöntekijä ja terveysaseman työntekijä) oli vähän koko hankealueella. Työmuoto ei luontevasti istunut terveysasemien työkulttuuriin. Työparityöskentelyä on yleensä pidetty hyvänä toimintamallina, silloin kun työntekijä on sitä itse kokeillut. Yleisesti ottaen voi todeta, että yhteistyökumppanien ja hanketyöntekijöiden arvioiden mukaan päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksi otto ja erilaisten menetelmien käyttö ovat lisääntyneet kaikkien 17

18 osahankkeiden alueilla niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet hankkeen toimintaan. Ne työntekijät, jotka ovat olleet pelkästään koulutuksessa, menetelmien käyttöönotto on pitkälti kiinni yksilön omasta mielenkiinnosta ja asian tärkeyden oivaltamisesta. Joissakin työyhteisöissä erilaisten menetelmien käyttö ja puheeksi otto on automaattista ja systemaattista. Tällöin henkilöstöä on usein ensin koulutettu ja menetelmän käyttöä on mahdollisesti harjoiteltu. Erityisen tärkeää on, että työyhteisössä on yhteisesti sovittu, miten ja milloin päihdeja mielenterveysasiat otetaan puheeksi. Hyvä esimerkki tästä on K4-alueen (Vaasa) äitiysneuvolat ja työterveyshuolto, joissa pilotoitiin hankkeen aikana Audit-testien käyttöä. Henkilökunta koki, että Audit-testi on hyvä työväline helpottamaan heidän arkityötänsä. Audit-testaus on nyt muodostunut automaattiseksi työrutiiniksi kaikille työntekijöille työterveydessä ja äitiysneuvolassa. Yleisesti ottaen voi todeta, että yhteistyökumppanien ja hanketyöntekijöiden arvioiden mukaan päihde- ja mielenterveysasioiden puheeksi otto ja erilaisten menetelmien käyttö ovat lisääntyneet kaikkien osahankkeiden alueilla niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet hankkeen toimintaan. Se tehdään kaikille uusille asiakkaille automaattisesti. Äitiysneuvolan terveystarkastuksissa Audit tehdään myös odottavien perheen isille. Audit-testien käyttö on viety laatukäsikirjaan. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tehdään useissa neuvoloissa Audit-testi kaikille odottaville äideille ja isille rutiininomaisesti. K5-alueella (Vaasa) Audit-testi on käytössä rutiininomaisesti työterveyden terveystarkastuksissa ja äitiysneuvoloissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kahdeksan psykiatrista avopoliklinikkaa ja yksi psykiatrinen osasto ovat olleet kehittämässä samanaikaisen depression ja päihdeongelman arviointi- ja hoitomallia ja näissä yksiköissä tehdään nykyään päihdekartoitus useammin ja käytetään mini-interventiota tai motivoivaa haastattelua tarpeen mukaan. Eri osahankkeissa on panostettu terveysasemien varsinkin varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön vahvistamiseen, ja puheeksiotto onkin lisääntynyt kaikilla asemilla yhteistyökumppanien arvioiden mukaan. Päihde- ja mielenterveysasioihin kiinnitetään enemmän huomiota ja työntekijät ovat oppineet tunnistamaan asioita nopeillakin vastaanottokäynneillä. Hanketyöntekijät ovat olleet fyysisesti paljon läsnä asemilla, mikä on edesauttanut puheeksioton ja erilaisten työvälineiden käytön vahvistumista. Se, kuinka systemaattisesti terveysasemien työntekijät ottavat puheeksi asioita, on vaikea arvioida. Osin terveysasemien henkilöstön on itsekin vaikea arvioida tätä. Koko hankkeen näkökulmasta terveysasemilla on eroja siinä, onko puheeksiotto lisääntynyt vain joillakin työntekijöillä vai onko kyseessä koko työyhteisön kehittämisprosessi. Ammattiryhmien ja yksilöiden välillä on eroja. Kaikilla asemilla näkyy se, että kyseessä on osin henkilökohtainen asia, osa työntekijöistä ottaa asian omakseen enemmän kuin toiset. Toisaalta jotkut tietyt ammattiryhmät ovat voineet ottaa sen systemaattiseksi tavaksi, kuten Seinäjoella diabetes-hoitajat. Tampereella näkyy selkeitä eroja terveysasemien välillä johtuen osin esimiesten sitoutumisesta, aseman hengestä tai henkilökunnan vaihtuvuudesta. Lahden terveysasemilla (Lahden ja Hämeen osahanke) sekä päihde- että mielenterveystyö on vahvistunut eniten työyhteisön tasolla yhteistyökumppanien arvioiden perusteella. Tällöin oleellista on sen sisäistäminen, että päihdeja mielenterveystyö on osa perustyötä. Terveysasemakontekstissa on ollut toimivaa selkeät ja yksinkertaiset työkalut, lomakkeet, rakenteet ja mallit. Tunnistaminen ja seulominen vaativat helposti ja nopeasti käytettäviä menetelmiä. Mittareita, kuten Audit tai Audit-C, on viety myös tietokoneohjelmiin (Vaasan ja Häme). Näin työyhteisö pystyy jatkossa seuraamaan Audit-testin käyttöä terveysasemalla. Menetelmien ja osaamisen juurtuminen näyttää olevan suhteessa käytettyyn panostukseen ja työtapoihin: työpajat, konsultointi, yhdessä tekeminen, yhdessä sovitut työtavat ja kokeilut työyhteisöissä. 18

19 Menetelmiin liittyviä tuotoksia ovat esim. käsikirja ja mini-interventio-opas päihdetyötä tekeville (Vaasa) sekä käyttäytymisen aktivaatiomallin ja motivoivan haastattelun opetusvideot (Etelä-Pohjanmaa). Lisäksi menetelmät ja puheeksiotto ovat sisällä monissa toimintamalleissa. Osaamiskartoitukset Kaikissa osahankkeissa on hankeen alkuvaiheessa tehty keskeiselle ammattihenkilöstölle ZEF-osaamiskartoitus, joka on Hämeen osahankkeen tuotos. Osaamiskartoituksen tuloksia on käytetty alue- ja toimijalähtöisesti koulutusten ja kehittämistyön suunnittelussa ja myös keskusteluissa yhteistyökumppanien kanssa. Vaasan osahankkeessa kommentoitiin osaamiskartoituksen avanneen sekä kentän henkilöstön että hanketyöntekijöiden silmiä. Jotkut kyselyyn vastanneet ihmettelivät, että minunhan olisi pitänyt tietää nämä asiat, mutten osannutkaan. Hankkeen lopussa osaamiskartoitus on toistettu, jolloin tavoitteena on saada tietoa henkilöstön osaamisen muutoksista. Arvioinnin näkökulmasta muutosten tarkastelu ja siitä tehtävien tulkintojen tekeminen on osin ongelmallista, esimerkiksi osaamiskartoitusten kakkosvaiheen pienen vastaajamäärän takia. Olen tarkastellut osaamiskartoituksista lähinnä taitojen (erilaisten menetelmien käyttö, konsultointi) ja asenteiden muutoksia. Hämeen osahankkeessa tehtiin hankkeen alussa osaamiskartoitukset Lahden ja Hämeenlinnan terveysasemille, kotihoidolle ja Hämeenlinnan Työvoiman palvelukeskukselle (TYP). Kartoitus uusittiin kuitenkin vain Lahden terveysasemilla ja kotihoidossa. Lahden terveysasemilla työskenteli sekä Lahden että Hämeen osahankkeen työntekijä, eli tulos kertoo siltä osin myös Lahden osahankkeesta. Lahden terveysasemilla sekä yksilön että työryhmän taidot ja asenteet olivat selkeästi parantuneet (jokaisen kysymyksen kohdalla). Kotihoidossa taidot olivat lisääntyneet, mutta joissakin asennekysymyksissä tilanne oli huonontunut. Toisaalta kotihoidossa oli toisessa vaiheessa huomattavasti vähemmän vastaajia kuin ensimmäisessä vaiheessa ( vastaajaa), mikä tuottaa ongelmia tulosten tulkinnalle. Tampereella osaamiskartoitus tehtiin hankkeen alussa niille terveys- ja sosiaaliasemille, joilla työskentely oli juuri aloitettu. Hankkeen loppuvaiheessa osaamiskartoitus laajennettiin kaikille pilottiin mukaan tulleille asemille. Tulosten tulkintaa hankaloittaa alku- ja lopputilanteen osin eri asemat, mutta kartoitus antaa jonkinlaista kuvaa vertailuasetelmallaan asemat ennen hanketta vs. asemat hankkeen lopussa. Tampereella varsinkin Auditin ja mini-intervention käyttö on lisääntynyt, psyykkistä tasapainoa ja toimintakykyä mittavien kyselyjen käyttö vähentynyt. Motivoivan haastattelun käyttö oli selkeästi lisääntynyt. Asenteet päihdeongelmaisia asiakkaita kohtaan olivat parantuneet. Konsultaatio oli vähentynyt asemilla, mikä voi liittyä myös siihen, miten vastaajat ovat mieltäneet konsultaation. Eräällä terveysasemalla panostettiin erityisesti Audit-testien tekoon henkilökunnan kanssa, mikä näkyy myös osaamiskartoituksessa: siellä tehtiin huomattavasti enemmän Auditeja ja mini-interventioita kuin muilla asemilla. Tästä voi päätellä, että tehokas panostaminen tuottaa tulosta. Tarkasteltaessa vain niitä Tampereen asemia, jotka olivat mukana molemmissa osaamiskartoituksissa, niin sosiaaliasemilla Audit-testejä käytetään hieman enemmän, asenteet ovat parantuneet ja konsultoinnit vähentyneet. Terveysasemilla taas ei ollut tapahtunut mitään muutosta taidoissa eikä asenteissa ja konsultoinnit olivat vähentyneet. Tähän on voinut vaikuttaa monet väliintulevat tekijät, esimerkiksi lääkärikunnassa on tapahtunut suuria vaihdoksia sen jälkeen kun hanketyöntekijät olivat asemilla. Tulos kertonee kuitenkin siitä, että osaaminen ei ole työyhteisötasolla muuttunut, mikä tuo haasteita hanketyölle siinä, että miten varmistetaan osaamisen säilyminen henkilöstön vaihtuessa. 19

20 Etelä-Pohjanmaan osaamiskartoituksissa vastaajien määrä putosi reilusti (167-21) kyselyä uusittaessa. Koska kyse on isosta toiminta-alueesta, se tarkoittaa, että on alueita, joista ei ollut yhtään vastaajaa. Arvioinnin näkökulmasta ei pysty esittämään mitään tulkintoja. Joitakin huomioita mahdollisista muutoksista voi tehdä, niihinkin on suhtauduttava kuitenkin erittäin varovaisesti. Mahdollisia parannuksia voi olla palveluprosessin tuntemisessa omassa kunnassa, osaamisessa psyykkisten ongelmien tunnistamisessa ja oman työryhmän osaamisessa. Selkeimmin muuttunut kohta oli kokemusasiantuntija-käsitteen tuntemisessa. Nämä edellä mainitut asiat olivat nousseet osaamiskartoituksen ykkösvaiheessa eli hankkeen alussa asioiksi, joissa osaamista pitäisi kehittää hankkeen aikana. Vaasan osahankkeessa tehtiin alkusyksystä 2010 ZEF-osaamiskartoitus sekä K5- ja K2-alueilla. K5-alueella ei toistettu osaamiskartoitusta, joten tulkintoja osaamisen muutoksista ei voi tehdä. K2-alueella ei toistettu ZEF-kyselyä, vaan tehtiin oma osaamiskysely keväällä K2-alueella kyselyjen vertaaminen ei onnistunut, koska kysyttävät asiat olivat pitkälti erilaisia. K4-alueella toteutettiin oma osaamiskysely, mikä myös toistettiin keväällä K4-alueella tietämys ja osaaminen mielenterveysasioista ovat lisääntyneet, joka hanketyöntekijöiden arvion mukaan johtuu suurelta osin Mielenterveyden ensiapu -koulutuksesta. Joidenkin ammattiryhmien päihdeosaaminen on lisääntynyt, mutta ei kaikkien. K2-alueella tehdyssä kyselyssä kartoitettiin lähinnä koulutusten antia ja koulutettujen työkalujen käyttöä. Mini-interventiota käytti 33 % niistä vastaajista, jotka olivat olleet joko hankkeen järjestämässä koulutuksessa tai joskus aiemmin. Motivoivaa haastattelua käytti vastaavasti 43 %. Mielenterveyden ensiapu -koulutuksen käyneistä yli 90 % koki omaavansa koulutuksen jälkeen paremmat valmiudet kohdata ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia. Viimeiseksi mainittu on erittäin hyvä tulos, kun sen suhteuttaa hankkeen alussa tehtyyn osaamiskartoitukseen, missä ihmiset arvioivat mielenterveysasioihin liittyvän osaamisensa melko huonoksi. Kehittämistyön taidot Hanketyöntekijät oppivat kehittämistyön taitoja hankeprosessin kuluessa. Toisaalta hanketyöntekijät kehittävät yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa, mikä myös voi lisätä yhteistyökumppanien kehittämistaitoja. Seuraava sitaatti kertoo hanketyöntekijästä valmentajana, mentorina: Tämä on toiminut semmoisena mieleen palautuksena siitä, että kehittämiseen on lupa ja on vastuu kehittää, lupa varata aikaa ja voimavaroja. Semmoisena muistutuksena siitä, että vain tekemällä tapahtuu muutoksia, virheitä tekemällä oppii. Että ruvetaan tekemään. Mitä ensimmäiseksi teette? Konkreettisia pieniä juttuja. Itse saanut niihin omiin ajatuksiin tukea ja varmuutta, uskotaan siihen omaan viisauteen. Varsinkin kun siellä on vielä viisaampia sanomassa, että juu juu, oikeilla jäljillä ollaan. Uskon luominen, että kaikilla pitää olla ihan omannäköisensä systeemit. (yhteistyökumppani, Häme) Hämeen osahankkeessa on panostettu arvioivan työotteen lisäämiseen arkityöhön, mikä on samalla lisännyt osallistujien arviointiosaamista. Kirjaamistaitojen parantuminen, oman työn näkyväksi tekeminen sekä osaamisen ja asioiden jakaminen eteenpäin liittyvät myös arviointiosaamiseen. Tekniikkaa on myös pyritty hyödyntämään kehittämistyössä (Häme). Yhteistyökumppanit arvioivat teknisen osaamisen lisäämisen jääneen liian vähälle ja olisivat halunneet enemmän kädestä pitäen opettamista. Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyö (Häme, Vaasa, Etelä-Pohjanmaa, Tampere) lisää tulevien ammattilaisten osaamis- 20

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011

Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 Ritva Katajamäki, Kati Lassila 11.5.2011 nykynäkemykset hyvistä kuntoutuskäytännöistä erikoissairaanhoidon näkökulma ja tehtävät yhtenäinen toimintakulttuuri ja toimintamalli puuttuvat yhteistyökäynneistä.

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Yhdessä työtä tehden - hanke Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011 Taustaa Hanke pohjautuu hollantilaiseen tutkimukseen: Kroonisesta epäspesifistä selkäkivusta aiheutuvan työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa

Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Minipilotit kehittämismuotona Hämeenlinnan kaupungin palveluissa Karo Tammela, VTT 1 Mitä ovat minipilotit lyhyt oppimäärä Kylä kaupungissa hankeen minipilotit 2010 2012 Perusperiaatteena oli, että kuka

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida?

Mitä arviointi on? Miksi pitää arvioida? Mitä arviointi on? Arviointi on prosessi, jossa tehdään todistusaineistoon pohjautuen ja tiettyjä perusteita käyttäen päätelmiä projektin / toiminnan arvosta. Perusteet ovat arviointikriteerejä, joiden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot