Järjestöt palveluntuottajina

Transkriptio

1 Järjestöt palveluntuottajina 3. sektorin monet toimintamahdollisuudet -tilaisuus Jyväskylä Arsi Veikkolainen Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry

2 ESR-kehittämisohjelma Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana

3

4 Lukuja PILOTTIHANKETTA, joissa toimii YHDISTYSTÄ hyvinvointipalvelujen tuottajina KUNNAN alueella YRITYSyhteistyökumppania HENKILÖÄ työllistynyt osa- tai kokopäiväisesti HENKILÖTYÖVUOTTA MILJOONAA euroa Suurin osa kehittämisohjelman 14 pilottihankkeesta ja 150 yhdistyksestä kehittää hyvinvointipalveluita yhteistyössä kunnan kanssa, mutta kolmessa pilottihankkeessa kehitetään palveluita myös työyhteisöille

5 Yhdistysten perustoiminnan ja palvelutoiminnan jäsentelyä

6 KOLMAS SEKTORI Osakeyhtiö Osuuskunta Yhteiskunnallinen yritys ALV:illinen toiminta Palkattu henkilöstö, päätoimiset YRITYKSET Ammattimaistuminen Rationalisoituminen KANSALAIS- TOIMINTA Vapaaehtoiset Yhteistyö Kumppanuudet Ostopalvelut Palvelusopimukset JULKINEN SEKTORI Kunnat (Ministeriöt) Heikkala 2009

7 Perustoiminta on yhdistyksen yleishyödyllistä tarkoitusta toteuttavaa toimintaa jäsenille tai muille säännöissä mainituille kohdejoukoille. Palvelutoiminta on vastikkeellista toimintaa laajemmille kohderyhmille, kuin mitä perustoiminta pitää sisällään: esimerkiksi kunnalle, yrityksille tai avoimelle asiakaskunnalle myytäviä hyvinvointipalveluita. Palvelutoiminnan tarve on noussut osin muualta kuin yhdistykseltä.

8

9

10

11

12 Erilaisia toimijoita 12

13 Ristiriitaisia odotuksia Kolmas sektori tuottaa halvemmalla laadukkaita palveluita Kolmas sektori tuottaa entistä ammattimaisempia palveluita, joissa se hyödyntää vapaaehtoisiaan Kolmas sektori tuottaa pysyvää ja pitkäjänteistä toimintaa, joka pohjautuu hankerahoitukseen Jos löytyy aito tarve, ei palvelua tarvitse välttämättä tuottaa: a) halvemmalla, b) vapaaehtoistyönä, c) hankerahoituksella.

14 Palvelutoiminnan teesit Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää. Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuita. Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. 16

15 Palvelutoiminnan edellytykset -työkalu

16

17 Tahtotila Palveluntuottaminen vaatii jatkuvaa yhteistä tahtotilaa. Onko meillä yhteinen halu toimia palvelujen tuottajana? Miksi? Millaiselta arvopohjalta? Hyväksymmekö, että toimintaa ohjaavat muutkin kuin omat intressit? Mitä hyvää palvelutoiminta tuo meille? Miten palvelutoiminta liittyy ydintehtäväämme? Olemmeko valmiita pitkäjänteiseen työhön? Millaisia tavoitteita palvelutoiminnalla on pitkällä aikavälillä?

18 Palvelutoiminnan hyöty yhdistykselle Palvelutoiminnasta saatavia hyötyjä yhdistykselle Haluaisimme Saadaan Kasvaa koko ajan Toteutui aiemmin Ei ole tärkeä Näkyvyys Arvostus ja uskottavuus Vaikutusvalta Toiminnan painoarvon yleinen vahvistuminen Tulovirtaa perustoiminnan tueksi Työllistämisresursseja Osaamisen ja ammattitaidon laajeneminen Toiminnan ammattimaistuminen Uusia kohderyhmiä, jäseniä ja/tai yleisöjä Uudenlaisia yhteistyöverkostoja Uudenlaisia näkökulmia perustehtävään

19 Ydinosaaminen Palvelut ponnistavat yhdistyksen ydinosaamisesta ja arvoperustasta. Millaista on ydinosaamisemme? Millä tasolla osaaminen on? Mitä menetelmiä käytämme? Miten erityisosaamisemme kytketään palvelutoimintaan? Onko hyvinvointiosaamisemme riittävää? Mitä osaamista tarvitaan eri kohderyhmien kanssa? Kenen/keiden varassa osaaminen on? Millaista osaamista tarvitaan lisää? Miten se onnistuu

20

21 Palveluidea Palveluidea lähtee tarpeesta ja tukee yhdistyksen perustehtävää.. Mitä? (sisältö) Kenelle? (valitut kohderyhmät) Miksi? (tarve ja hyöty) Miten, missä, milloin? (toteutustapa) Kuka käyttää, kuka tilaa, kuka maksaa? Miten hyvinvointi ymmärretään palveluissamme? Palvelun yhteiskunnalliset perustelut Miten palvelu erottuu muista?

22 Kunnan palvelurakenteisiin YHDISTYS RAHOITTAJA Kunnan sosiaalitoimi PALVELU- TUOTE Tanssija kummitaiteilijana TILAAJA Vanhainkoti LOPPUKÄYTTÄJÄT Avoin osallistujajoukko 24

23 Top 5 Tommi Laitio, Nuorisotoimenjohtaja, Helsingin kaupunki TOP 1. Kokonaiskoulupäivä / Kisko-Seura Käsittämättömän nokkelasti kiedottu yhteen pitkät välimatkat, ihmisten halu auttaa, lähiyhteisön vahvistaminen ja lasten monipuolinen vapaa-aika. Todistaa, että luottamus tuo säästöjä. TOP 2. Nuorten oma tekeminen / Muuramen Innola Tässä näkee, mitä syntyy, kun annetaan tilaa ajatella ja tehdä itse. Monet jutut on tehty väärin, kun on tehty puolesta. TOP 3. Erotuomarikurssi / Hattula, Hämeen Liikunta ja Urheilu Pääsee mukaan jengiin, vaikka ei olisikaan ronaldo. Alle 18-vuotiaiden mahdollisuuksia työkokemukseen tarvitaan radikaalisti lisää. TOP 4. Kaverisirkus / Pii Poo Oivaltavasti tajuttu, miten tärkeitä ystävät ovat. Uuteen on helpompi lähteä, kun ei tarvitse uskaltaa yksin. Monella nuorella suurin este osallistumiselle on, että kukaan ei ole pyytänyt mukaan. TOP 5. Kuntayhteistyö / Puotinkylän Valtti Liikunnan mahdollisuus iltapäivällä vapauttaa perheiden ilta-ajan muuhunkin kuin kuskaamiseen. Fiksusti osattu hyödyntää vajaakäytöllä olevia tiloja.

24 Kumppanuus ja yhteistyö Kumppanuus on jaettuja tavoitteita ja vastuita. Hakeudummeko yhteistyöhön vai toimimmeko yksin? Millaista yhteistyötä/kumppanuutta haemme? Keiden kanssa kilpailemme? Keiden kanssa voisimme toimia kumppaneina palveluiden tuottamisessa? Haemmeko kumppanuutta kunnan kanssa? Tunnemmeko kunnan toimintatavat? Tunnemmeko erilaiset kumppanuusmallit ja yhteistyösopimukset? Mikä tekee sopimuksesta yhteistyösopimuksen? Mitkä ovat vahvuutemme kumppanuudessa? Mitkä heikkoutemme?

25

26 Tarjotessasi palveluita kunnalle, kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: Tarjoa ratkaisuja ongelmiin ja palveluaukkoihin, luo lisäarvoa kunnalliselle palvelulle Tiedosta palvelusi hyvinvoinnillinen ulottuvuus Ota ennakolta selvää oman kuntasi toiminnasta ja toimintatavoista Ota ennakolta selvää mahdollisista rahoituslähteistä Varmista palvelun ammattimaisuus ja laatu Ole rohkeasti yhteydessä kuntaan, älä pelkää epäonnistumista Mieti myös muita yhteistyömahdollisuuksia Pohdi oma asenteesi palvelutuotantoon

27 Tuotantoprosessit Palvelu ei synny hyvästä tahdosta. Tuotantokoneiston pitää olla kunnossa. Onko palveluprosessi (palvelun tuottamisen vaiheet) mietitty? Ketkä osallistuvat eri vaiheisiin? Mitä työpanoksia tarvitaan eri vaiheissa? Onko resurssit kunnossa (tila, tekniikka, menetelmät )? Mistä tekijöistä syntyy toimitusvarmuus? Mistä tekijöistä syntyy haluttu laatu? Miltä palveluprosessi näyttää asiakkaan näkökulmasta?

28 Mitä? Miten? Missä? KULTTUURIN MUOTOJA Musiikkia Tanssia Ilmaisua ja teatteria Sirkusta Kuvataidetta Tarinoita ja runoja Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AV-taltiointeja Muistelua Askartelua ja kädentaitoja Kokkausta Leikkejä ja pelejä TOIMINTAMUOTOJA Avoin toiminta Ryhmä- ja kerhotoiminta Kurssit Toimintatuokiot Työpajat Tapahtumat Keskustelutilaisuudet Retket Leirit Esitykset Yhteisölliset / soveltavat produktiot Esittelyt / vierailut Kummitaiteilijat ERILAISISSA KONTEKSTEISSA Päivähoidossa, perus- ja erityisopetuksessa Taiteen perusopetuksessa Hoitohenkilöstön työhyvinvoinnin kehittämisessä Opettajien VESOkoulutuksessa Perhekahvilassa Toimintaterapeutin ja taiteilijan työparitoiminnassa Perhekuntoutuskeskuksessa Palvelu- ja vanhainkodissa Orkesterin yleisöyhteistyössä Mitä me osaamme ja haluamme tuottaa? Miten? Missä?

29

30 Asiakasrajapinta Tärkeät asiat löytyvät kysymällä asiakkailta.. Miten asiakkaat ostavat palvelun? Miten asiakkaat tavoitetaan? Yhdistyksen palvelukulttuuri Asiakkaan osallistaminen palveluprosessissa Palautteen kerääminen ja seuranta Ongelmaratkaisupolku Vaikutusten kuvaaminen

31 Miksi kulttuurilähtöiset palvelut kiinnostavat juuri nyt? - Koska niillä on kipeästi kaivattuja, monitasoisia vaikutuksia! VAIKUTUKSIA TAIDELÄHTÖISET MENETELMÄT TOIMINTA Kokeilu Tekeminen Uuden luominen Esiintyminen Kokeminen Keskustelu Havainnointi Tulkinta KOKEMUKSIA Osallisuus Oivaltaminen Onnistuminen Omien rajojen rikkominen Positiivis. huomion saaminen Uudet näkökulmat itseen, muihin ja omaan työhön Omasta roolista irrottautuminen Motivoituminen Tasavertaisuus Iloitseminen Itsetuntoon Itsetuntemukseen Kehonhallintaan Elämänhallintaan Arjen toimintakykyyn Omakohtaisen hyvinvointiin Keskinäiseen luottamukseen Yhdenvertaisuuden ilmapiiriin Sosiaalisiin taitoihin Kykyyn oppia uutta Roolien uudelleen jäsentymiseen Esimerkki: Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia

32 Liiketoimintaosaaminen Palvelutoiminnan tulee olla kannattavaa. Tunnemmeko asiakkaamme? Tunnemmeko toiminta- ja kilpailuympäristömme? Onko liiketoimintasuunnitelma laadittu? Onko tuotteistaminen hoidettu? Mikä on ansaintalogiikka? Osaammeko kustannuslaskennan ja hinnoittelun? Onko markkinointi ja myynti houkuttelevaa? Onko riskit kartoitettu?

33 Tanssikummi Hoitoalan arkeen perehtyneet tanssijataiteilijat työskentelevät vanhainkodeissa ja palvelutaloissa 3-5 kertaa viikossa useamman tunnin ajan Yhdistys toimii taiteilijan työnantajana ja kunta maksaa palvelusta laskua vastaan Hinta määräytyy taiteilijan TES:n mukaisesta palkasta sekä työnantajakuluista Palvelun minimikesto on kuukausi, jonka hinta on noin Läntinen tanssin aluekeskus ry

34 Ennakointi Seuranta ja ennakointi mahdollistavat palvelutoiminnan jatkuvuuden. Mitkä asiat ovat ratkaisevia jatkuvuuden varmistamisessa? Millaisia palvelutarpeita on jatkossa? Vaarantaako palvelutoimintaan lähteminen perustoiminnan? Ovatko palvelutoiminnan rahoituskanavat pois perustoiminnalta? Tukeeko palvelutoiminnassa kehittyvä osaaminen ydintehtäväämme? Millaisia poliittisia päätöksiä tehdään? Mitä mahdollisuuksia kuntarakenteen muutokset tuovat? Millaisiin asioihin haluamme vaikuttaa?

35 Hallinto Yhdistyksen arvopohja tuo ratkaisun myös palvelutoiminnan ristiriitoihin. Päätöksentekoprosessit Työnjako ja sovitut toimintatavat Työnantajavelvoitteet Varautuminen toimijoiden vaihtuvuuteen Talouden suunnittelu ja seuranta Verotus Tekijänoikeudet Sopimuskäytännöt Hankintaprosessit Organisaatiomuoto Rahoitusmahdollisuudet Onko palvelutoiminnan ja perustoiminnan suhde kirkastettu? Onko vapaaehtoisten tuki palvelutoiminnalle pohdittu?

36

37 Casebook Tavoitteenamme on ollut koota ideapankki, joka innostaa, motivoi, rohkaisee, liikuttaa ja tuo oivalluksia ja ilon hetkiä lukijalleen. Keskeisimmät löydökset Kolmas lähde hankkeen matkalta vuosina : Sosiaalisia innovaatioita, käytäntöjä, oppeja ja siltoja sudenkuoppien yli 77 käytäntöä tai palvelumallia löydettävissä 41 avainsanan kautta 54 eri yhdistystä 16 eri alojen asiantuntijoiden laatimaa TOP 5 -listaa Casebookin kiinnostavimmista, innovatiivisimmista, toimivimmista ja monistuskelpoisimmista käytännöistä 8 sisältöosiota; palveluita vauvasta vaarille eri ympäristöissä sekä hanketoiminnan kukkasia.

38 Työkalut verkossa:

39 Kiitos!