Kilpailuttamisen kokemukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuttamisen kokemukset"

Transkriptio

1 Kilpailuttamisen kokemukset

2

3 Sami Fredriksson Tuomo Martikainen (toim.) Kilpailuttamisen kokemukset K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S

4 KILPAILUTTAMISEN KOKEMUKSET Kunnallisalan kehittämissäätiön Kunnat ja kilpailu -sarjan julkaisu nro 1 Pole-Kuntatieto Oy ja kirjoittajat Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2006 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys ESIPUHE 7 Sami Fredriksson Tuomo Martikainen: KILPAILUTTAMINEN JA KVASIMARKKINAT: KÄSITTEELLISET LÄHTÖKOHDAT 9 Sami Fredriksson Pekka Lith Tuomo Martikainen: KUNTIEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN MARKKINAT JA OSTOPALVELUT SUOMESSA 19 Pauli Forma Mikko Niemelä Arttu Saarinen: JULKISEN SEKTORIN UUDISTUS JA HYVINVOINTI- PALVELUJEN MUUTOS MUISSA POHJOISMAISSA 39 Pekka Valkama: BRITANNIASSA PAKKOKILPAILUTUKSESTA BEST VALUE OHJELMAAN 52 Petri Soppi Raija Volk: ULKOISTAMISEN JA YKSITYISTÄMISEN TALOUDELLISIA VAIKUTUKSIA 66 Tom Björkroth Eija Pelkonen Paavo Okko: OMISTAJUUS, KILPAILU JA VALINTA: TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN KANSAINVÄLISIÄ KOKEMUKSIA 79 Hennamari Mikkola Inka Mattila: LÄÄKÄRIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN JA KILPAILUTTAMINEN RUOTSISSA JA BRITANNIASSA 90 Jaana Haatainen: KANSAINVÄLISIÄ KOKEMUKSIA KILPAILUTTAMISEN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSISTA 101

6 Anne Kovalainen Johanna Österberg: KILPAILUTTAMINEN, SOPIMISEN MEKANISMIT JA YRITTÄJYYS SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 115 Pentti Meklin Salme Näsi Tuija Rajala Jari Tammi: KILPAILUTTAMISEN NÄKYVÄT JA NÄKYMÄTTÖMÄT KUSTANNUKSET: LASKENTATOIMEN ONGELMIA 123

7 Esipuhe J ulkisten palveluiden kilpailuttaminen herättää vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kuntien työntekijät ovat ehkä syystäkin varpaillaan aina kun tämä sana mainitaan, kun taas yrittäjät ovat innokkaita puhumaan kilpailuttamisen puolesta. Lisäksi asia on poliittisesti värittynyt. Asiaa ja ilmiötä pitää kuitenkin voida lähestyä ammatillisesti värittämättä sitä puoleen tai toiseen. Siksi Kunnallisalan kehittämissäätiö päätti käyttää yhteensä 2 miljoonaa euroa kilpailuttamista koskevan tutkimuskokonaisuuden rahoitukseen. Ensimmäisessä haussa päätettiin rahoittaa yhteensä noin 0,9 miljoonalla eurolla kaikkiaan 12 tutkimusta. Ne ovat käynnistyneet kevätkesällä. Tähän kirjaan Kilpailuttamisen kokemukset on koottu ne kansainväliset kokemukset, jotka osatutkimuksissa on tähän asti raportoitu. Kirjassa on myös tuore taloustilastoista koottu tieto kilpailuttamisen laajuudesta ja sen muutoksista kunnissa, ja siinä on määritelty täsmällisesti keskustelussa usein vilahtavat termit. Kirjan sisällön toimittajina ovat olleet professori (emeritus) Tuomo Martikainen ja tutkija Sami Fredriksson Helsingin yliopistosta. Kunkin osion kirjoittaneet tutkijat on mainittu heidän tekstinsä yhteydessä. Esitän kaikille parhaat kiitokset. Politiikassa jatkuu arvattavasti keskustelu kilpailuttamisesta suurilla kirjaimilla. Tämän kirjan lukeneet voivat sen tehdä asian ytimeen 7

8 keskittymällä. Heidän ei tarvitse väitellä, mitä kansainväliset kokemukset kertovat tai käydä keskustelua toistensa ohi niin, että osapuolet käyttävät eri termiä tarkoittaessaan samaa asiaa tai samaa termiä tarkoittaessaan eri asiaa. Lokakuussa 2006 Lasse Ristikartano Asiamies Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS 8

9 Kilpailuttaminen ja kvasimarkkinat: käsitteelliset lähtökohdat Sami Fredriksson Tuomo Martikainen Helsingin yliopisto K vasi- eli puolittaismarkkinat kuvaavat pyrkimystä omaksua markkinoidenomaisia toimintatapoja julkisen sektorin toiminnan kehittämiseksi. Käsite auttaa hahmottamaan edellytyksiä, mahdollisuuksia ja tavoitteita julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle palveluiden kehittämisessä. Kvasimarkkinat eli puolittaismarkkinat 1 on yleiskäsite, joka antaa yhteisen ja yleisesti hyväksytyn kielen tai tradition tarkastella julkisen sektorin uuden kilpailuun perustuvan toimintatavan käytäntöjä ja niiden edellytyksiä. Kvasimarkkinat voidaan määritellä markkinamekanismeja hyödyntäväksi tavaksi tuottaa julkisia palveluja sekä toteuttaa julkisiin palveluihin liittyviä perusvelvoitteita aiemmasta julkiseen monopoliin pohjautuvasta tavasta poiketen. Kvasimarkkinoiden avulla pyritään luomaan rajoitettua markkinamekanismia hyväksi käyttäen markkinaolosuhteet julkisen sektorin sisälle ja täten yhdistämään julkisen ja yksityisen tuotannon edut toisiinsa optimaalisella tavalla. 1 Kvasimarkkinoista ja niihin liittyvistä ominaisuuksista esitetyt määrittelyt ovat siinä määrin usein ja eri lähteissä toistettuja, että yksityiskohtaista viittaamista em. tutkimuksiin ei tässä yhteydessä katsota tarpeelliseksi. Seuraava kvasimarkkinoiden määrittelyä koskeva jakso nojautuu osaltaan Samu Kurrin ym. [1] sekä Kilpailuviraston [2] aihepiiriin liittyviin tutkimuksiin ilman tarkempia viitteitä. Oleellisen panoksensa seuraavaan tekstiin ovat antaneet myös Pentti Meklinin, Paavo Okon ja Raija Volkin johtamat työryhmät, joiden laatimat artikkelit esitetään tuonnempana tässä raportissa. 9

10 Julkisen sektorin sisälle muodostettavan markkinamekanismin kohdalla on usein kyse tuotannon ns. markkinaehtoistamisesta; markkinoiden kilpailuaste sijoittuu siis jonnekin täydellisen kilpailun ja kilpailemattomuuden välille. Kvasimarkkinoiden markkinaominaisuudet ilmenevät monopolististen tuottajien korvautumisessa kilpailua sisältävällä tuotannolla. Markkinoiden puolittaisuus kuitenkin näkyy mm. palveluntuottajien päämotiivin mahdollisessa epäselvyydessä. Motiivi ei välttämättä ole voiton maksimointi, kuten hintasignaaleihin perustuvassa markkinavaihdannassa. Toisaalta tuottaja voi kvasimarkkinoilla olla myös julkisen sektorin toimija. Puhtaasti taloudellisessa merkityksessä termi kilpailu viittaa tuottajien väliseen kilpailuun, jossa tuottajan päämäärä on nimenomaan markkinaosuutensa maksimointi. Menestyminen kilpailussa edellyttää tuottajilta jatkuvaa pyrkimystä kohti tehokkaita ja herkästi reagoivia toimintatapoja, mikä siten auttaa (niukkojen) resurssien tehokasta hyväksikäyttöä. Kvasimarkkinoiden käyttöönotolla osaksi julkista palvelutuotantoa tavoitellaankin pääasiassa aikaisempaa tehokkaampaa palvelujen tuotantoa. Kunnallisten palvelujen tuotantotoiminta on Suomessa perinteisesti pohjautunut julkisten tuotanto-organisaatioiden monopoliasemaan. Vaikka tällainen tuotantotapa on tietystä näkökulmasta perusteltu esimerkiksi ns. puhtaiden julkishyödykkeiden kuten maanpuolustuksen tai nk. meriittihyödykkeiden esimerkiksi opetus, terveys tai kulttuuri ollessa kyseessä, seuraa monopolistisesta tuotantotavasta ilmeisiä ongelmia. Yhtäältä monopolistinen tuotantomalli johtaa ennen pitkää tuotannon tehottomuuteen ja kustannustason kohoamiseen. Toisaalta (julkiseen) monopoliin liittyvä, markkinasignaalit ohittava, normiperusteinen ja viranomaistyyppinen toimintaorganisaatio tuo julkiseen tuotantoon suunnitelmatalouksiin liittyviä negatiivisia piirteitä. Nämä seikat yhdistettyinä kuntatalouden kasautuviin rahoitusongelmiin ovatkin lisänneet mielenkiintoa vaihtoehtoisia tuotantotapoja kohtaan. Kvasimarkkinoiden arvioimisessa tehokkuuden käsitteellä ja sen erittelyllä on erityinen merkitys. Puhtaasti taloustieteen näkökulmas-

11 ta palvelutuotannon tehostuminen tarkoittaa taloudellisen systeemin yleistä toimivuuden paranemista. Tällöin esimerkiksi tuotannon kilpailuttaminen tai jokin kilpailun mahdollisuudesta johtuva tekijä tuottaa suurempaa hyvinvointia verrattuna kilpailemattomaan tilaan. Tällaista tehokkuutta kutsutaan kustannustehokkuudeksi. Taloustieteen terminologiaa hyväksi käyttäen tehokkuus voidaan jakaa makroja mikrotaloudelliseen tehokkuuteen; samassa merkityksessä puhutaan myös ulkoisesta ja sisäisestä tehokkuudesta. Makrotaloudellinen tehokkuus voidaan kärjistäen määritellä puhtaasti taloudellisiin indikaattoreihin perustuvaksi staattiseksi tehokkuudeksi. Mikrotaloudellisen tehokkuuden tapauksessa myös laadullisilla seikoilla ja palvelujen kyvyllä vastata käyttäjien tarpeisiin on merkitystä absoluuttisten kustannustasojen ohella. Kvasimarkkinoiden kohdalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota vielä kolmanteen tehokkuuspyrkimykseen, dynaamisen tehokkuuden tavoitteluun. Kuten mainittua kvasimarkkinoiden toimintalogiikka ei perustu yksinomaan tuottajien voiton maksimointiin, vaan oleellisia ovat myös tuotettaviin palveluihin liittyvät positiiviset ominaisuudet ja palvelujen vaikutukset. Dynaamisella tehokkuudella tarkoitetaan sellaisten toimintatapojen ja teknologioiden löytämistä, joilla voidaan lisätä tuotannon tehokkuutta. Innovaatiot ovat avainasemassa kyseisen tehokkuusmuodon saavuttamisessa. Innovatiiviset tavat palveluiden järjestämisessä voivat osaltaan auttaa resurssien ohjautumista sinne, missä niitä voidaan tehokkaimmin hyödyntää. Dynaamisen tehokkuuden käsite on keskeinen kvasimarkkinatilanteessa, jossa toiminnan päämotiivi ei löydy yksinomaan taloudellisista tekijöistä. Kilpailua hyödyntävät toimintamallit Kilpailua hyödyntävien toimintatapojen yhteydessä on tarkasteltava olosuhteita, joissa kilpailu ylipäätään voi tulla kysymykseen. Palvelutuotantonsa järjestämisessä kunnan käytettävissä olevat päävaihtoeh- 11

12 dot ovat hierarkkinen toimintatapa ja markkinasuuntautunut toimintatapa. Vaikka kyseessä on karkeahko tyypittely, toimintatavan valinta vaikuttaa merkittävästi käytettävissä oleviin käytännön toimintamalleihin ja ylipäätään kilpailun toteutumiseen. Markkinasuuntautuneilla toimintatavoilla viitataan tilanteeseen, jossa esiintyy tilaaja-tuottaja-asetelma. Näistä asetelmista voidaan puolestaan erottaa seuraavat kaksi pääryhmää: 1 Aidot markkinat, joilla kunta voi ostaa palveluja olemassa olevilta tuottajilta. 2 Kvasimarkkinat, joilla tarkoitetaan tilanteita, joissa on suunnitellusti luotu tilaaja-tuottaja-asetelma. Kvasimarkkinoita ovat seuraavat mallit: Ulkoinen tilaaja-tuottajamalli, jossa kunta hankkii palveluja omilta yksiköiltään, markkinoilta toimivilta yrityksiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta. Sisäinen tilaaja-tuottajamalli, jossa voi olla useita asetelmia. Ensiksikin kunnan keskushallinto tilaajana tilaa budjettivaroillaan esimerkiksi tuottajina toimivilta yksiköiltä palveluja kuntalaisille. Toiseksi kunta on voinut luoda sisäiset markkinat, joilla kunnan yksiköt kunnan sisällä hankkivat toisilleen palveluja. Palvelusetelimallit, joissa kunta päättää, kuka on oikeutettu saamaan palvelusetelin ja setelin saaja päättää (kilpailuttaa), miltä hyväksytyltä tuottajalta hän palvelun hankkii. Tilaaja-tuottajamallin keskeinen sisältö on palvelun tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan myös silloin kun palvelun tuottajayksikkö on osa julkista sektoria. Varsinainen kilpailuttaminen suoritetaan tuossa mallissa tuottajille suunnattujen tarjouspyyntöjen avulla. Käytännössä tilaaja-tuottajamallissa tarjouskilpailun voittanut tuottaja tuottaa kyseessä olevaa palvelua koko sopimuskauden. Näin ollen malliin sisältyvä kilpailutus konkretisoituu lähinnä toimituskausien väliin sijoittuvan tarjouskilpailun yhteydessä. Tilaaja-tuottajamallissa tilaajayksikön tehtävä on palvelujen tarpeen määrittely ja niiden hankinta mahdollisimman kustannustehok- 12

13 kaasti. Tilaaja-tuottajamalliin sisältyy siten oletus, että palvelun tilaajalla on riittävä tietopohja palvelujen käyttäjien tarpeesta. Tilaajatuottajamalli lisää erityisesti palvelujen kustantajan (julkishallinnon) valintamahdollisuuksia palvelutuotannon järjestämisessä, ei niinkään palvelun loppukäyttäjän valinnanmahdollisuutta palveluntuottajan suhteen. Keskeistä tilaaja-tuottajamallissa on tuotannon alistaminen kilpailulle. Tuotannon alistamisessa kilpailulle pääasialliset toimintatavat ovat yksityistäminen ja ulkoistaminen. Niiden välinen ero on varsin selvä. Yksityistämisen yhteydessä aiemmin julkisen toimijan kaikki toiminnot ja omaisuus siirtyvät myynnissä yksityiseen omistukseen. Ulkoistamisessa tietyn julkisen organisaation tietty toiminta siirretään ulkopuolisen toiminnanohjauksen alaisuuteen. Ulkopuolinen ohjaus voi olla myös toisen julkisen organisaation alaista tai yksityisten yritysten välistä. Merkittävä ero ulkoistamisen ja yksityistämisen välillä onkin omistajuus. Ulkoistettava toiminta siirtyy ulkopuoliseen ohjaukseen usein määräaikaisen sopimuksen mukaan, kun taas yksityistämisessä toiminnan muutos julkisesta yksityiseksi on pysyvä. Meillä kilpailun ottaminen mukaan toimintatapoihin ei täten liity millään tavoin yksityistämiseen, toisin kuin politiikan pintajulkisuudessa usein väitetään. Markkinasuuntautuneen eli kilpailuun pohjautuvan toimintatavan käsitteellisessä erittelyssä on tärkeää täsmentää kilpailuttamisen ( omcompetitive bidding, competitive tendering) käsitteen merkitystä ja sisältöä. Kilpailuttamisella tarkoitetaan sitä, että palvelujen järjestäjä tilaajana pyytää tuottajilta tarjouksia määrällisesti ja laadullisesti mahdollisimman tarkasti yksilöidyistä tuotteista tai toiminnoista ja ilmoittaa perusteet, joiden perusteella tuottaja valitaan. Oikeudellisesti kilpailuttamista säätelee hankintalainsäädäntö. Kilpailuttaminen voi tulla kysymykseen, kun tilaajalla on useita potentiaalisia tuottajavaihtoehtoja. Kilpailu ja kilpailuasetelmat voivat tulla ja käytännössä myös tulevat kysymykseen kunnissa hyvin monenlaisissa tilanteissa. Kunta voi osallistua kilpailutukseen kilpailuttajana tai se itse voi 13

14 myös osallistua kilpailuun. Seuraavassa on tiivistetty tilanteet, joissa kilpailuttaminen tai kilpailuelementti on kunnan palvelutuotannossa selvästi läsnä: 1. Kunta on palvelujen järjestäjä, jolloin se kilpailuttaa itse tuottajia aidoilla markkinoilla tai näennäismarkkinoilla. Tuottajia on useita, joista kunta valitsee parhaan. 2. Kunta voi toimia myös palvelun tarjoajana, eli kunta kilpailee tuottajana: esimerkiksi yksi kunta toimii isäntäkuntana tuottaen tiettyjä erityispalveluja, joita muut kunnat ostavat. 3. Kunnan sisäisillä markkinoilla kunnan yksiköt toimivat ostajina ja myyjinä; yksiköt käyvät kauppaa esimerkiksi tukipalveluista. 4. Merkittävin kilpailuelementin sisältävä tilanne on tietysti palvelujen ulkoistaminen. Ulkoistamistilanteessa ei juridisessa merkityksessä kilpailuteta kunnan omaa tuotantoa ja ulkopuolista tuotantoa keskenään, mutta käytännössä kuitenkin vertaillaan tai pitäisi verrata sitä, kumpi vaihtoehto on kunnalle/kuntalaisille edullisempi. Kyse on siis kilpailutilanteesta, ja siinä erityisen tärkeää on kustannusten oikea hahmottaminen ja laskeminen. Palveluseteli puolestaan on julkisen vallan rahoittamaa käyttövoimaltaan sidottua ostovoimaa, joka kohdistetaan palvelun tarvitsijalle palvelun ostoa varten. Palvelusetelimallin lähtökohta kuluttajan suvereniteetti merkitsee sitä, että palvelun käyttäjä voi itse päättää palvelun hankkimiseen liittyvistä yksityiskohdista. Yhtäältä tämä lisää palvelun käyttäjän valtaa palvelun hankintaan liittyvissä valinnoissa, mikä puolestaan edellyttää käyttäjältä riittävää kykyä tehdä ratkaisuja erilaisten vaihtoehtojen välillä. Toisaalta palvelusetelimallissa ei palvelun rahoittajaosapuolella tarvitse olla täydellistä informaatiota palveluihin kohdistuvista vaatimuksista. Julkisen sektorin rooli lähenee siis kyseisessä mallissa neutraalin rahoittajan asemaa ja merkitsee pitkälti luopumista tuottajan suvereniteetin periaatteesta. 14

15 Kvasimarkkinoiden toimivuuden edellytykset Bartlettin ja Le Grandin [3] mukaan toimivien kvasimarkkinoiden edellytykset liittyvät seuraaviin tekijöihin 2 : markkinarakenteeseen informaatioon transaktiokustannuksiin ja epävarmuustekijöihin motivaatioon kermankuorinnan estämiseen. Toimiva markkinarakenne on luonnollisesti perusedellytys mille tahansa markkinoille. Toimiakseen markkinat edellyttävät riittävää määrää palveluiden ostajia ja tarjoajia. Palveluiden riittävän laaja kysyntä ja tarjonta ovat keskeiset edellytykset kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. Myös kvasimarkkinoiden tapauksessa uusien tuottajien tulisi päästä helposti ja esteettä sisään markkinoille. Markkinoille pääsyn esteettömyyden lisäksi toimivilla kvasimarkkinoilla tulee hyväksyä myös poistumisen riski, toisin sanoen palvelun tuottajan konkurssin mahdollisuus. Molemmat edellä sanonut olosuhteet ovat taloudellisesti tehokkaan toiminnan edellytyksiä. Toimivassa kvasimarkkinatilanteessa palveluiden hintojen tulisi määräytyä normaalien markkinasignaalien perusteella. Markkinarakenteelle esitetyt vaatimukset eivät kuitenkaan aina käytännössä toteudu. Kvasimarkkinoilla hinnat eivät esimerkiksi väistämättä määräydy kysynnän ja tarjonnan perusteella, vaan hinnat voivat määräytyä tilaajan ja tuottajan välisen neuvotteluprosessin seurauksena. Toisaalta kvasimarkkinoiden tarjontapuolella kilpailevat ei-yksityiset palvelun tarjoajat tuovat mukanaan poikkeaman normaalista markkinarakenteesta. Yksityisen sektorin toimijoihin oleellisesti liittyvä budjettirajoite ja sitä kautta ilmenevä konkurssin riski ei välttämättä koske samassa laajuudessa erilaisia julkisia tai voittoa tavoittelemattomia toimijoita. 2 Seuraava tarkastelu pohjautuu pitkälti Le Grandin ja Bartlettin analyysiin ilman erillisiä viittauksia. 15

16 Riittävä informaatio palveluiden hinnasta ja laadusta niin palvelun tuottajalle kuin asiakkaallekin on eräs kvasimarkkinoiden onnistumisen ehdoista. Informaation saatavuus liittyy osaltaan palveluiden tilaajalle varmistettavaan mahdollisuuteen valvoa palvelujen laatua. Ilman valvontaa palvelun tuottajalle jää mahdollisuus vähentää kustannuksiaan tinkimällä tarjoamiensa palveluiden laadusta. Kyseisen kaltainen toiminta voi ilmetä pääasiassa kahdella eri tavalla. Yhtäältä tuottaja voi käyttää tuotannossaan vähemmän resursseja kuin mistä tuotantosopimuksessa on sovittu (moral hazard). Toisaalta tuottaja voi olla paljastamatta tilaajalle kaikkia tuotannon kannalta oleellisia tekijöitä (adverse selection). Kyseisen kaltaisia tilanteita voidaan pyrkiä estämään jatkuvalla valvonnalla, mikä tosin vaatii resursseja ja vaikuttaa siten kvasimarkkinoiden kokonaistehokkuuteen. Riittävän informaation tarve koskee niin palvelujen käyttäjiä kuin tarjoajiakin. Mikäli palvelun loppukäyttäjällä (asiakkaalla eli kuntalaisella) ei ole saatavilla riittävää informaatiota, hänen valinnanmahdollisuutensa ei välttämättä toteudu optimaalisella tavalla. Toisaalta palvelujen tuottaja tarvitsee riittävän informaation asiakaskunnastaan ja sen tarpeista kyetäkseen tehokkaaseen palvelutarjontaan. Asiakaskuntansa ominaisuuksien ohella palvelun tarjoaja tarvitsee riittävän informaation kvasimarkkinoiden toimintaympäristöstä, tässä tapauksessa kunnallisesta päätöksenteosta. Tällaisen tilaajan päätöksentekoprosessia, toimintatapoja ja päätöksenteon tietoperustaa koskevan informaation tulisi olla puhdas julkishyödyke eli yhtäläisesti ja rajoituksitta kaikkien kilpailuun osallistuvien tuottajien siis yritysten käytettävissä. Julkisten palveluiden kvasimarkkinoihin sisältyy edelleen verrattain paljon julkisen sektorin ohjaus- ja organisointitehtäviä. Näistä transaktiokustannuksista kvasimarkkinoiden luomiseen, ylläpitoon ja hallintoon liittyvät tehtävät muodostavat suurimman osan. Transaktiokustannuksia syntyy mm. tuottajien valinnasta, neuvotteluprosessista ja varotoimien luomisesta. Transaktiokustannuksia saattaa syntyä myös kilpailuttamis- tai neuvotteluprosessin jälkeen. Osaltaan transaktiokustannuksiin vaikuttavat tietyt epävarmuustekijät, jotka 16

17 kaikissa oloissa kuuluvat elimellisenä osana talouselämään ja markkinoiden toimintaan. Tuloksellisuuden ja onnistumisen kannalta on oleellista, että kvasimarkkinoiden järjestelmään sinänsä väistämättä kuuluvat kustannukset eivät missään tapauksessa kasva järjestelmällä saavutettavia hyötyjä suuremmiksi. Palvelun tilaajien ja tuottajien riittävä motivaatio ja motivoituminen oikeista tekijöistä on niin ikään eräs onnistuneiden kvasimarkkinoiden edellytys. Palvelujen tuottajan näkökulmasta taloudellisten tekijöiden tulisi olla vähintään yksi toimintaan ryhtymisen motiivi. Tämä on edellytys oikeanlaiseen reagointiin markkinasignaaleihin ja sitä kautta tuotannon parantuvaan tehokkuuteen. Tuottajien motivoituminen taloudellisten kannustimien välityksellä saattaa kuitenkin muodostaa ongelman erityisesti siirtymävaiheessa julkisesta monopolista kohti markkinoita. Palveluita tuottavissa (julkisissa) organisaatioissa ei toiminnan päämotiivi ole välttämättä löytynyt taloudellisen tehokkuuden tekijöistä vaan esimerkiksi pyrkimyksestä palvelujen tarvitsijoiden hyvinvointiin. Kvasimarkkinoiden onnistuminen asettaa tiettyjä reunaehtoja myös palvelujen tilaajapuolen motivaatiolle. Tilaajan päämotiivin tulisi muodostua palvelujen loppukäyttäjän hyvinvoinnin tavoittelusta. Mikäli palvelun tilaaja on itse myös sen loppukäyttäjä, ei tilaajan motivaatio aiheuttane ongelmia, olettaen että toiminta on edes jossain määrin rationaalista. Käytännössä kvasimarkkinatilanteessa palvelun tilaaja ei useinkaan ole itse palvelun käyttäjä, vaan tilaajana toimii jokin julkinen organisaatio, joka ostaa palveluita, tässä tapauksessa kuntalaisille. Tässä yhteydessä nousee esille viranomaisen ja asiakkaan välisen välimatkan vaikutus. Mitä kauempana palvelujen tilaaja on niiden käyttäjästä tai mitä vieraampi hän on, sitä hankalampaa on asiakkaiden toiveiden edistäminen. Julkisessa palvelutuotannossa tilaajan etäisyys asiakkaaseen on usein varsin suuri. Kermankuorinnan estämisellä tarkoitetaan sellaisen tilanteen ehkäisemistä, jossa tuottajat valikoivat asiakkaansa. Tuottajalla saattaa olla taloudellinen intressi pyrkiä tarjoamaan palveluita vain helposti tai nopeasti palveltaville asiakkaille. Normaaleilla markki- 17

18 noilla asiakkaan maksukyky määrää sen, kenellä on mahdollisuus hankkia tarjolla olevia palveluita. Kvasimarkkinatilanteeseen tällainen toimintatapa ei kuitenkaan sovellu, sillä asiakkaan palvelujen tarve ja maksukyky eivät välttämättä vastaa toisiaan. Kvasimarkkinatilanteessa palvelujen käyttöoikeuden ja tarvekriteerien määrittely kuuluu edelleen julkisen viranomaisen tehtäviin. Lähteet [1] Kurri, Samu Martikainen, Mikko Pohjonen, Petri (1998): Ammatillisen koulutuksen kvasimarkkinat. VATT-keskustelualoitteita. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. [2] Kilpailuvirasto (2001): Markkinat ja kilpailu kuntien tuotantotoiminnassa. Selvityksiä 1/2001. [http://www.kilpailuvirasto.fi/tiedostot/markkinat-ja-kilpailukuntien-tuotantotoiminnassa.pdf ], [3] Bartlett, Will Le Grand, Julian (1993): The theory of quasi-markets. In Le Grand, Julian Bartlett, Will (eds): Quasi-Markets and Social Policy. Macmillan Press, Basingstoke. 18

19 Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat ja ostopalvelut Suomessa Sami Fredriksson Pekka Lith Tuomo Martikainen Helsingin yliopisto Y ksityinen sektori tuotti Suomessa runsaan neljänneksen sosiaalipalveluista ja vajaan neljänneksen terveyspalveluista vuonna Pääosa yksityisistä sosiaalipalveluista on kuntien ostopalveluja. Terveydenhuollossa kuntien ostopalvelujen merkitys on vielä erittäin pientä. Sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoita ja kuntien ostopalvelutoimintaa eritellään Tuomo Martikaisen ja Heikki Helinin kuntien kehittyneisyystyypittelyn [1] avulla. Sisällölliset tulkinnat perustuvat Pekka Lithin selvitykseen sosiaali- ja terveysalan markkinoista ja ostopalveluista [2]. Kuntien kehitystyypit on muodostettu ryhmittelyanalyysin avulla Suomen kunnista (N = 415) sen perusteella, mikä niiden asema on ollut 1970-luvun alun aikaisessa yhteiskunnan elinkeino- ja sektorirakenteessa ja minkä aseman ne sen jälkeen ovat saavuttaneet kolmen vuosikymmenen rakennemuutoksessa. Ryhmittelyanalyysissä pyritään muodostamaan käsiteltävistä kunnista ominaisuuksiltaan mahdollisimman homogeenisia ja toisistaan mahdollisimman paljon poikkeavia ryhmiä 1. Analyysin avulla saadut kuntatyypit on voitu jaotella kahteen päätyyppiin, keskus- ja reuna-alueisiin. Keskusalueiden päätyyppiin kuuluvat 115 kuntaa eriytyvät edelleen kuudeksi kehitystyy- 1 Tarkemmin ryhmittelyn perusteita ja suorittamista on esitelty Martikaisen ja Helinin tutkimuksessa [1]. 19

20 piksi ja vastaavasti reuna-alueiden 300 kuntaa neljäksi kehitystyypiksi 2. Keskusalueet Suuret aluekeskukset (17 kpl) Pääkaupunkiseutu (4 kpl) Vanhat teollisuuskeskukset (33 kpl) Taantuvat kaupunkikeskukset (14 kpl) Kehyskunnat (15 kpl) Pienet seutukeskukset (32 kpl) Reuna-alueet Maaseudun periferia (81 kpl) Maaseudun pienkunnat (81 kpl) Kehittyvä maaseutu (92 kpl) Rannikon pienkunnat (46 kpl) Suuret aluekeskukset koostuvat suomalaisittain suurista alue- ja kaupunkikeskuksista. Tähän luokkaan kuuluville kunnille on tyypillistä elinkeinorakenteen monipuolisuus ja väestömäärän selvä kasvu. Suuriin aluekeskuksiin luokiteltavat kunnat ovat maantieteellisesti jakautuneet suhteellisen tasaisesti, mikä osaltaan viittaa siihen, että kaikilla alueilla Suomessa on oma vahva keskuksensa. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat nimensä mukaisesti pääkaupunkiseudun suurkunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa sekä lisäksi Kauniainen. Pääkaupunkiseudun voidaan sanoa edustavan suomalaisen yhteiskuntakehityksen kehittyneintä ja uudenaikaisinta ääripäätä. Muuta maata selvästi monipuolisemman elinkeinorakenteen ohella pääkaupunkiseudulle on ollut tyypillistä suuri väestönkasvu, teollisuusammattien raju väheneminen ja palveluammattien kasvu 80 %:n tasolle ja niistä erityisesti yksityisten palveluiden kasvu yli 50 %:n tasolle. Vanhat teollisuuskeskukset on kuntatyyppi, jonka elinkeinorakenteessa teollisuusammattien osuus on edelleen suuri. Väkiluvun muutokset ovat koko ryhmän tasolla olleet pieniä, joskin ryhmän sisällä väkiluvun kehitys on vaihdellut selvästi. Pääosa vanhoihin teollisuuskeskuksiin kuuluvista kunnista sijaitsee Suomen eteläisissä osissa. 2 Manner-Suomen kuntien jakautuminen kuntatyyppeihin on esitetty liitetaulukossa. 20

21 Taantuvissa kaupunkikeskuksissa sekä asukasluvun kehitys että elinkeinoelämän monipuolistuminen on ollut hidasta. Ryhmään kuuluvissa kunnissa väkimäärä ei ole juurikaan kasvanut 1960-luvun jälkeen. Tähän kuntaryhmään kuuluvat kunnat sijaitsevat pääsääntöisesti maan itä- tai kaakkoisosissa ja Pohjanlahden rannikolla. Kehyskuntiin kuuluvista kunnista jokainen sijaitsee jonkin suuren ja dynaamisen keskuksen läheisyydessä. Kehyskuntia leimaa voimakas väestönkasvu ja sen myötä monipuolistunut elinkeinorakenne. Tähän kuntatyyppiin kuuluvat kunnat ovat kyenneet hyödyntämään hyvin edullisen sijaintinsa, yhteiskunnallisen muutoksen ja maansisäisen muuttoliikkeen tarjoamat mahdollisuudet. Pienille seutukeskuksille on niin ikään tyypillistä merkittävä väestönkasvu. Ryhmään kuuluvan kunnan väkiluku on keskimäärin pienehkö, mikä osoittaa suhteellisen pienten mutta elinkeinorakenteeltaan tasapainoisten kuntien elinvoimaisuuden. Tähän ryhmään kuuluvat kunnat sijaitsevat miltei poikkeuksetta jonkin suuremman kunnan läheisyydessä, mikä osaltaan selittää niiden suotuisaa kehitystä. Maaseudun periferia edustaa kuntia, joissa väkiluvun väheneminen on ollut muihin ryhmiin verrattuna voimakkainta. Tämän ryhmän kuntien asema ja kehitysnäkymät ovat heikoimmat. Väkiluvun väheneminen, suuri työttömyys, muuttoliikkeen valikoivuus ja suhteellisen heikko koulutustaso viittaavat väestön suorituskyvyn ja toiminnallisen tehokkuuden pysyvään heikkenemiseen. Kuntaryhmän keskimääräinen tulotaso onkin selvästi alhaisempi kuin muiden ryhmien. Valtaosa tämän kehitystyypin kunnista sijoittuu maan itäisille, koillisille ja pohjoisille alueille. Maaseudun pienkunnissa väestömäärä on vähentynyt suuresti, ei kuitenkaan samassa määrin kuin maaseudun periferian ryhmässä. Kunnan keskimääräinen koko on kuitenkin selvästi pienempi kuin edellisessä ryhmässä. Alkutuotanto on edelleen elinkeinorakennetta hallitseva piirre. Selvimmin maaseudun pienkunnat ja maaseudun periferian erottavat toisistaan 1990-luvun laman seuraukset, joista tämän ryhmän kunnat selvisivät edellisiä paremmin. Maantieteelli- 21

22 sesti tämän kehitystyypin kunnat sijoittuvat usein läntiseen Suomeen, joskin hajontaa ympäri maata on havaittavissa. Kehittyvä maaseutu on niin ikään menettänyt väestöä, joskin suhteellisesti paljon vähemmän kuin kaksi edellistä ryhmää. Elinkeinorakenne on tämän kehitystyypin kunnissa selvästi monipuolisempi ja kehittyneempi kuin edellisissä ryhmissä. Myös kuntien keskimääräinen koko on suurempi kuin edellisissä ryhmissä. Monet kehittyvän maaseudun kunnat sijaitsevat jonkin toisen runsasväkisemmän kunnan vaikutusalueella. Rannikon pienkunnissa väestömäärän kehitys on ollut selvästi suotuisampi kuin muilla reuna-alueilla. Sosiaalisten riskien hallinta on parasta koko kuntajärjestelmän tasolla: vuonna 2003 työttömyys oli 7 % ja työkyvyttömien määrä 6 %. Koulutus- ja tulotaso ovat reunaalueiden muiden kehitystyyppien tasoa korkeammat. Tämän ryhmän kunnat sijaitsevat muutamin poikkeuksin pääasiassa Pohjanlahden rannikon ruotsinkielisillä alueilla, joskin poikkeuksia ruotsinkielisyydestä on melko runsaasti. Sosiaalipalveluiden markkinat ja tuottajat Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sosiaalipalvelujen tuotos 3 vuonna 2005 oli Suomessa 6,4 miljardia euroa ja työllisyys henkeä ja 2000-luvuilla tapahtunut kehitys on johtanut siihen, että julkisen toiminnan osuus tuotetuista palveluista on vähentynyt 72 %:iin ja samanaikaisesti yksityisen toiminnan osuus on noussut 28 %:iin alan tuotoksesta (kuvio 1). Vuonna 2005 kolmannen sektorin osuus yksityisestä sosiaalipalvelusta oli tuotoksella mitattuna noin 18 prosenttiyksikköä ja yritysten osuus 10 prosenttiyksikköä. 3 Tuotoksella tarkoitetaan tiettynä ajanjaksona, kuten vuoden aikana, tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Tuotoksella sellaisten tuottajasektoreiden (julkinen toiminta ja kolmas sektori), joilla ei ole käsitteellisesti liikevaihtoa, toiminnan laajuus saadaan vertailukelpoiseksi yrityssektorin laajuuden kanssa. 22

23 ,6 % 137 3,9 % ,5 % ,7 % 283 6,1 % ,2 % ,7 % ,3 % 10,0 % Julkinen toiminta Yrityssektori Kolmas sektori Kuvio 1: Sosiaalipalvelujen tuotos (tuotettujen palvelujen arvo) tuottajasektoreittain vuosina 1995, 2000 ja 2005 (milj. euroa) ja osuus palvelutuotannosta (%). (Lähde: Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito.) Sosiaalipalveluissa yksityisen toiminnan kasvu on ollut selvästi ripeämpää kuin terveyspalveluissa. Kasvun taustalla on laitospainotteisen vanhusten palvelujärjestelmän purkaminen, jolloin yksityisille palvelukodeille ja avohuollon palveluille on syntynyt uutta kysyntää. Myös vanhusväestön määrän nopea kasvu ja lasten ja nuorten laitoshuollon palvelutarve ovat johtaneet lisääntyneiden sosiaalisten ongelmien vuoksi siihen, että tarvittavat lisäpalvelut on haettu yksityiseltä puolelta ilman että yksityiset palvelut olisivat syrjäyttäneet julkista palvelutuotantoa. Yksityisen tarjonnan rakenne Kuviosta 2 selviää, että tuotoksella eli tuotettujen palvelujen arvolla mitattuna yksityinen toiminta on lasten ja nuorten laitoshuollossa, palvelutalo- ja asuntotoiminnassa ja päihdehuollossa jo suurempaa kuin julkinen palvelutuotanto. Sitä vastoin mm. vanhusten ja vammaisten laitoshuollon palveluissa sekä lasten päivähoidossa ja kotipalvelussa kuntayhteisöjen osuus palvelutuotannosta on edelleen hyvin merkittävä (80 90 %). Kolmannen sektorin osuus yksityisistä sosiaalipalveluista on selvästi suurempi kuin yritysten osuus. 23

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk)

1.3 Tontin lohkomistoimituksen kesto keskimäärin (vrk) . KIINTEISTÖNMUODOSTUSTOIMINTA. Tontinlohk omisia suoritettu.. Näissä tontteja yhteensä (kpl).2 Tontin lohkomisen yhteydessä tehtyjä kiinnitysten käsittelypäätöksiä (kpl).3 Tontin lohkomistoimituksen kesto

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa

Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1(6) Yhteistoiminnan kirjaukset talous- ja toimintatilastossa 1) Isäntäkunta tuottaa ja/tai tilaa palvelut sopimuskuntien puolesta a) Taulukko 01 Käyttötalous: Isäntäkunta kirjaa kustannukset ja tuotot

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi

MÄÄRÄYS 31.12.2001. Valtuutussäännös Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001. Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi 1 (2) MÄÄRÄYS 31.12.2001 Valtuutussäännös Dnro Liikennevakuutuslain 16 22/002/2001 Voimassaoloaika 1.1.2002 toistaiseksi Kumoaa Sosiaali- ja terveysministeriön määräys 181/411/95 Asia Liikennevakuutuksen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat

Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Empiirinen analyysi ja tulokset

Empiirinen analyysi ja tulokset Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.

Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä. Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum. Lain hengen mukainen sähköinen palvelusetelijärjestelmä Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum - kohdennetun maksamisen edelläkävijä Smartum Oy on vuonna

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 25.5.2016 Max Lönnqvist / 10.5.2016 Esityksen sisältö - Onnistu palvelusetelitoiminnan käynnistämisessä/digitalisoinnissa

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot