ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET"

Transkriptio

1 ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET ARVIOINTI 6/2003 OPETUSHALLITUS 2003

2 Opetushallitus ja tekijät Graafinen suunnittelu:layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Yliopistopaino Oy, Helsinki 2003

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ARVIOINTITEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET AINEISTON KOONTI ARVIOINTIKOHTEET Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Koulutuksen laatutekijät Koulutuksen kehitys AINEISTON ANALYSOINTI Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Koulutuksen laatutekijät Lähihoitajakoulutuksen kehitys 26 3 TULOKSET LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN TARPEELLISUUS Koulutusmäärät ja koulutukseen hakeneet ja sen aloittaneet sekä koulutuksen läpäisy Tarjonnan ja työvoimakysynnän vastaavuus Koulutuksen arvostus alueella Järjestäjien tekemä ennakointi Kysyntää ohjaavat sosiaali- ja terveysalan visiot Kysyntä työmarkkinoilla kasvamassa Koulutuksen tarpeellisuus taustamuuttujittain Yhteenveto AMMATILLISET EDELLYTYKSET Opettajien pätevyys, monialaisuus ja monitieteisyys Ammatilliset edellytykset taustamuuttujittain Yhteenveto TALOUDELLISET JA MATERIAALISET EDELLYTYKSET LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kustannukset Tilojen, laitteiden ja välineiden vastaavuus tarpeisiin ja tavoitteisiin Erityistilat ja välineet, kirjastot sekä atk-välineet Taloudelliset ja materiaaliset edellytykset taustamuuttujittain Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS Työssäoppimispaikkojen järjestäminen Työelämäyhteistyö ja opiskelijoiden ohjaus Työelämäyhteydet taustamuuttujittain eriteltyinä Yhteenveto 92

4 3.5 OPETUSSUUNNITELMAT JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT Paikallisten opetussuunnitelmien vastaavuus valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin Itsearviointi paikallisten opetussuunnitelmien laadusta Itsearviointi ja laadunhallinta Opetussuunnitelmien perusteiden ja oppilaitosten opetussuunnitelmien sekä itsearvioinnin vastaavuus taustamuuttujittain Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET JA LAATU VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJIEN AMMATTITAITO NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN OPPILAITOKSESSA TILAT JA LAITTEET YHTEENVETO LÄHIHOITAJAKOULUTUKSELLE ASETETTUJEN KEHITTÄMIS- TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN KEHITYS PERUSTUTKINTOUUDISTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Lähihoitajakoulutuksen uudistus oppilaitoksissa Lähihoitajakoulutus sosiaali- ja terveysalan työelämässä Koulutusohjelmaopintojen laajentaminen ja tarkentaminen Paikallisten opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus Lähihoitajien osaamisen yhdenmukaisuus ja riittävä osaamistaso Lähihoitajakoulutuksen tasalaatuisuus Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN KAIKKI JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET1 YHTEENSÄ TARPEELLISUUTTA KUVAAVAT EDELLYTYKSET AMMATILLISET EDELLYTYKSET TALOUDELLISET JA MUUT AINEELLISET EDELLYTYKSET SEKÄ KUSTANNUKSET OPETUSSUUNNITELMIA KOSKEVAT EDELLYTYKSET LAATUSTANDARDI 5:N MUKAISTEN JÄRJESTÄMIS- EDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYTTÄ KUVAAVIEN EDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

5 7 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA PÄTEVYYS ARVIOINTIAINEISTOJEN EDUSTAVUUS MITTAREIDEN LUOTETTAVUUS KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 164 LÄHTEET 168 LIITTEET 170 Liite 1. Lähihoitajakoulutuksen arviointiprojektin ohjaus- ja seurantaryhmä 170 Liite 2. Lähihoitajakoulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset keväällä Liite 3. Lähihoitajakoulutuksen oppilaitoskohtaisiin auditointeihin syksyllä 2000 osallistuneet sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat 173 Liite 4. Käyttökustannusten erittely 174 Liite 5. Laatuindikaattorit ja niitä kuvaavat muuttujat järjestämisedellytysten mukaan ryhmiteltynä 175 Liite 6. Lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmatarjonta oppilaitoksittain ja käytettävissä olevat aloituspaikat vuonna Liite 7. Lähihoitajakoulutus yhteishaun ensisijaiset hakijat ja aloittaneet v Liite 8. Lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmatarjonta oppilaitoksittain ja käytettävissä olevat aloituspaikat vuonna Liite 9. Lähihoitajakoulutuksen vuosina suorittaneiden työllistyminen maakunnittain ja järjestäjittäin 185 Liite 10. Lähihoitajakoulutusta tarjoavat oppilaitokset ja tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat maakunnittain vuosina 1998 ja Liite 11. Valtionosuuspohjan mukaiset bruttokustannukset toiminnoittain (mk/opiskelija) koulutuksen järjestäjittäin v Liite 12. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 13. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 14. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 15. Opetussuunnitelman sisällönanalyysin ja itsearvioinnin toteutuminen taustamuuttujittain 205 Liite 16. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 209 Liite 17. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 211 Liite 18. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 213 Liite 19. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 215 5

6 6 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

7 1 JOHDANTO Opetushallitus käynnisti lähihoitajakoulutuksen toimintaedellytysten arvioinnin opetusministeriön toimeksiannosta vuonna Arvioinnin tehtävänä oli kuvailevan tiedon tuottaminen lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytyksistä, koulutuksen laadun tasaisuudesta ja koulutuksen kehittymisestä sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tämän arvioinnin lähtökohtana ja arvioinnin käynnistämisen perusteina ovat olleet lähihoitajakoulutuksen käynnistämisvaiheessa tehdyn arvioinnin tulokset sekä koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen muutokset. Järjestämisedellytyksiä haluttiin arvioida erityisesti sen varmistamiseksi, ovatko käynnistämisvaiheen arvioinnissa esiin nousseet järjestäjien väliset erot pienentyneet. Tässä arvioinnissa valittiin järjestämisedellytysten arvioinnin kriittisimmiksi ja siten tärkeimmiksi kohteiksi koulutuksen tarpeellisuutta, ammatillisuutta, taloutta, työelämälähtöisyyttä ja opetussuunnitelmia sekä opetusta koskevat edellytykset. Koska lähihoitajakoulutuksen tasalaatuisuutta edistämään oli myös laadittu laadunhallintasuositukset kriteereineen, valittiin myös nämä arvioinnin kohteiksi. Arviointiaineisto koottiin kyselyjen ja asiantuntija-auditointien avulla vuonna 2000, mutta näin koottua aineistoa on täydennetty erilaisilla vuosilta kootuilla tilastoaineistoilla. Raportin alussa kuvataan arviointitehtävää sekä aineistojen hankintaa ja analysointia. Tulokset ja niihin liittyvät vahvuudet ja parantamisalueet kuvataan edellytyksittäin. Raportin lopussa tyydytään myös vain kuvaamaan kaikkia järjestämisedellytyksiä yhteensä. Tässäkään vaiheessa ei tehdä tulkintoja järjestämisedellytysten riittävyydestä lähihoitajakoulutustehtävän kannalta. Viimeisimmässä luvussa esitetään arvioitsijan käsitykset keskeisistä kehittämiskohteista. Arviointiprosessi on ollut monivaiheinen ja siihen on osallistunut useita asiantuntijoita. Päävastuun arvioinnin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ovat kantaneet FK Outi Ruishalme ja FT Maritta Vuorenmaa. Tulosten analysointivaiheessa suuren työpanoksen on myös tehnyt VM Sari Virtanen. Raportin laadintaa ovat ohjanneet ja rajoittaneet kaikki ne valinnat, joita monipolvisessa prosessissa on matkan aikana tehty. Rajoitteistaan huolimatta toivon, että raportti antaa aineksia lähihoitajakoulutuksen järjestämis- 7

8 edellytyksistä keskusteluun järjestämisedellytysten arviointimallien ja kriteereiden kehittämiseen. Raportin laatijana näen viimeisimmän merkityksen ensimmäistä suuremmaksi. Mikäli lähijoitajakoulutuksen toimintaedellytysten laadusta ja niiden eroista haluttaisiin saada päätöksentekoa ohjaavia tuloksia, tulisi arvioinnin perustana ollut tieto päivittää. Tuloksia voidaan siten pitää vain suuntaa antavina. Anu Räisänen 8 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

9 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa kuvataan lähihoitajakoulutuksen arvioinnin tehtävää, arviointikysymyksiä, aineiston koontia ja tulosten analysointia. 2.1 ARVIOINTITEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET Arvioinnin tehtävänä on tuottaa kuvailevaa tietoa lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytyksistä järjestäjittäin. Tietoa tuotetaan myös koulutuksen järjestämisedellytysten arviointimittarista. Arviointimittareiden laadinnassa hyödynnettiin lähihoitajakoulutuksen laatustandardeja ja kriteereitä (Sosiaalija terveysalan perustutkinnon 1999) sekä koulutuksen käynnistysvaiheen arvioinnin (Vuorenmaa & Räisänen 1997) tuloksia ja sittemmin niiden perusteella asetettuja tavoitteita. Arviointia valmisteltiin laajapohjaisessa arviointiprojektin ohjaus- ja seurantaryhmässä (liite 1). Arvioinnissa vastattiin vuosien tietojen perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaiset ovat lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset? 2. Miten tasalaatuista lähihoitajakoulutus on taustamuuttujittain vertailtuna? 3. Miten lähihoitajakoulutus on muuttunut sille asetettujen kehittämistavoitteiden suuntaisesti? 2.2 AINEISTON KOONTI Aineisto koottiin keväällä 2000 jo käynnistysvaiheen arvioinnissa (Vuorenmaa & Räisänen 1997) käytettyä monitahoarvioinnin menetelmää (Vartiainen 1994) soveltaen. Menetelmän periaatteiden mukaisesti arviointiin osallistuivat lähihoitajakoulutuksen keskeiset toimijat: opiskelijat, koulutuksen järjestäjät, oppilaitosten henkilöstö ja alan työelämän asiantuntijat. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 9

10 Arviointiaineisto koostui seuraavista kokonaisuuksista: 1) oppilaitosten edustajien itsearvioinnit: koulutuksen järjestäjät (n = 60), johtoryhmät (n = 64), opettajat (n = 640), opiskelijat (n = 1 224) 2) alueellisten työelämän asiantuntijoiden tekemät arvioinnit (n = 896) 3) opetussuunnitelmien arvioinnit (n = 64) 4) näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnit (n = 61) 5) oppilaitoskohtaiset auditoinnit (n = 17/oppilaitos, n = 20/koulutusyksikkö). Arviointiaineistoja täydennettiin ja ajantasaistettiin vuosien lähihoitajakoulutusta koskeneilla opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastollisilla tunnusluvuilla. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten itsearvioinnit Oppilaitosten aineisto koottiin postikyselyillä. Oppilaitoksen johto organisoi arvioinnit kussakin oppilaitoksessa. Oppilaitosten aineistot perustuivat opiskelijoiden, opettajien, oppilaitoksen johtoryhmän ja koulutuksen järjestäjien tekemiin arviointeihin. Lisäksi työelämän asiantuntijat arvioivat jokaisessa oppilaitoksessa koulutusta. Opiskelijat tekivät oman arviointinsa yksilöinä, ja arviointiin osallistuivat opintojensa päätösvaiheessa olevat opiskelijat. Yhdessä toimipaikassa toimivista oppilaitoksista opiskelija-arviointiin osallistui 20 opiskelijaa. Mikäli oppilaitoksella oli useita toimipaikkoja, arviointiin osallistui 20 opiskelijaa jokaisesta toimipaikasta. Opiskelijat valittiin otantaan sattumanvaraisesti, joskin valinnassa varmistuttiin siitä, että mukana oli opiskelijoita kaikista oppilaitoksessa järjestettävistä suuntaavista opinnoista (nykyisistä koulutusohjelmaopinnoista). Myös aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijoita valittiin otantaan. Lisäksi arviointiin voitiin valita myös perusopintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita osallistui arviointiin yhteensä Heistä 61 % opiskeli lähihoitajatutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 23 % lähihoitajan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, 8 % lähihoitajakoulutukseen johtavassa työvoimakoulutuksessa, 7 % lähihoitajatutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa ja 0,5 % lähihoitajatutkintoon johtavassa erityisopetuksessa. Opiskelijoista valtaosa (94 %) oli naisia. Heistä yli puolet (52 %) oli yli 25-vuotiaita. Noin joka kolmas (29 %) oli vuotiaita ja noin joka viides (18 %) korkeintaan 19-vuotiaita. Opettajat tekivät arvioinnin ryhmänä, johon tuli kuulua yhteensä kymmenen eri aineiden opettajaa (esim. terveydenhuolto, yhteiskuntatiede, sosiaalihuolto, psykologia, kasvatustiede, kotitalous, ilmaisuaineet ja yhteiset aineet). Mikäli oppilaitos toimi useassa toimipaikassa, tuli arvioitsijaryhmässä opettajia olla kustakin niistä. Arvioinnit tehtiin siten, että kunkin oppilaitoksen arvioitsijana toiminut opettajaryhmä keskusteli ja muodosti yhteisen näkemyksen arviointilomakkeessa esitettyihin asioihin. Opet- 10 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

11 tajien tekemään arviointiin osallistui 640 opettajaa eli keskimäärin 10 opettajaa / oppilaitos. Arviointiin osallistuvien opettajien määrä vaihteli oppilaitoksen koon mukaan Lähes kaikissa vastaajaryhmissä oli terveydenhuollon tai sairaanhoidon opettajia (62/64) ja yhteiskuntatieteellisten aineiden ja sosiaalihuollon opettajia (57/64). Kasvatustieteellisten aineiden opettaja oli 48 ryhmässä, psykologisten aineiden opettaja 47 ryhmässä ja kotitalousopettaja 41 ryhmässä. Ilmaisuaineiden opettaja osallistui arviointiin vain 24 ryhmässä. Yhteisten aineiden opettaja oli arvioimassa lähihoitajakoulutusta 53 oppilaitoksessa. Oppilaitoksen johtoryhmän arvioinnin teki oppilaitoksen rehtori yhdessä apulaisrehtorin, talouspäällikön ja lähihoitajakoulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Mikäli oppilaitos toimi useassa toimipaikassa, tuli kunkin toimipaikan edustajan osallistua johtoryhmän tekemään arviointiin. Arvioinnit tehtiin siten, että johtoryhmä keskusteli ja muodosti yhteisen näkemyksen lomakkeessa esitetyistä asioista. Johtoryhmän merkitystä arvioijana korosti se, että kyselyn ohella he arvioivat ryhmänä oppilaitoksen toimintaa Lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisun perusteella (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 1999). Johtoryhmän arviointeihin osallistui jokaisessa oppilaitoksessa noin viisi henkeä. Koulutuksen järjestäjien arvioinnit suunnattiin kaikille lähihoitajakoulutusta järjestäneille tahoille (60) ja oppilaitoksille (64) (liite 2). Lähihoitajakoulutuksen järjestäjänä oli useimmiten kuntayhtymä (n = 31/60). Joka kolmas (n = 20) lähihoitajakoulutuksen järjestäjä oli kunta ja joka viides (n = 12) yksityinen taho. Valtio oli koulutuksen järjestäjänä vain yhdessä tapauksessa. Lähihoitajakoulutusta järjestettiin monissa oppilaitosmuodoissa. Pääosa (n = 27) oppilaitoksista oli monialaisia. Yhdistetyt sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset olivat toiseksi suurin ryhmä (n = 16). Lisäksi lähihoitajakoulutusta järjestettiin terveydenhuolto-oppilaitoksissa (n = 7), sosiaalialan oppilaitoksissa (n = 3), aikuiskoulutuskeskuksissa (n = 7), kotitalousoppilaitoksissa (n = 3) ja yhdessä erityisoppilaitoksessa (Arlainstituutti). Suurin osa (n = 11) lähihoitajakoulutusta tarjoavista oppilaitoksista ja yhteisvalinnassa mukana olleista aloituspaikoista (1 911) oli Uudellamaalla. Väestöpohjaan nähden suhteellisen paljon lähihoitajakoulutusta järjestäviä toimipaikkoja ja aloituspaikkoja sijaitsi Pohjanmaan (n = 220), Varsinais- Suomen (n = 639), Etelä-Savon (n = 280) ja Pohjois-Savon (n = 505) maakunnissa. Kaikki 60 lähihoitajakoulutuksen järjestäjää osallistui arviointiin. Arvioitsijaryhmään kuului 31 oppilaitoksessa opetustoimen, kuntayhtymän tai omistajayhteisön toimihenkilö, johtaja tai luottamushenkilö. 26 oppilaitoksessa järjestäjäkyselyyn vastasi johtava rehtori, oppilaitoksen rehtori, koulutusjohtaja tai vastaava. Seitsemässä tapauksessa rehtori ja omistajayhteisön toimihenkilö arvioivat yhdessä lähihoitajakoulutusta. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 11

12 Työelämän asiantuntijoiden arvioinnit Oppilaitokset kutsuivat arvioitsijoiksi 6-8 keskeistä työelämän asiantuntijaa. Näiden asiantuntijoiden tuli edustaa mahdollisimman laajasti sellaisia sosiaalija terveysalan toimintaympäristöjä, joissa lähihoitajat työskentelevät. Lisäksi heidän tuli tuntea oppilaitoksen toiminta, lähihoitajakoulutus ja lähihoitajille työelämässä asetetut vaatimukset ja heillä tuli olla kokemusta valmistuneiden lähihoitajien toiminnasta työelämässä. Näin menetellen arviointiin osallistui 896 erilaisissa tehtävissä toimivaa sosiaali- ja terveydenhuollon työelämän asiantuntijaa. Enemmistö arviointiin osallistuvista sosiaalialan asiantuntijoista oli eri toimintojen johtajia ja esimiehiä (n = 54) tai ohjaajia (n = 34). Vastaavasti terveysalan asiantuntijat olivat yleisimmin osastonhoitajia (n = 80) tai sairaanhoitajia (n = 43). Suurin työelämän asiantuntijoita edustava ryhmä koostui lähihoitajista (n = 69). Arvioinnin suunnittelussa oletettiin, että työelämästä kutsuttujen arvioitsijoiden kokoonpano kertoi välillisesti myös oppilaitosten verkostoitumisesta. Näin päätellen aikuiskoulutuskeskukset, sosiaalialan oppilaitokset ja kotitalousoppilaitokset olivat verkostoituneet jonkin verran enemmän sosiaalialan kuin terveysalan kanssa. Vastaavasti terveydenhuolto-oppilaitokset olivat verkostoituneet terveysalan kanssa ja melko vähän sosiaalialan kanssa. Vain yksi terveydenhuolto-oppilaitos oli verkostoitunut tiiviisti sekä sosiaali- että terveysalan kanssa. Kaikkein tasapuolisimmin niin sosiaalikuin terveysalan työelämän kanssa olivat verkostoituneet monialaiset oppilaitokset, mitä osoitti jo käynnistysvaiheen arviointikin (Vuorenmaa & Räisänen 1997). Opetussuunnitelma-arviointi Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä koostuu opetussuunnitelmaa ohjaavista koulutuspoliittisista tavoitteista, niitä välittävästä valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta sekä paikallisesta opetussuunnitelmasta (kuvio 1). Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita sekä osoittavat valtakunnallisesti yhtenevän ammattitaidon ja kansalaisena toimimisen vaatimukset. Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat välittävät vaatimuksia koulutuksen rakenteille sekä tavoitteille ja koulutuksen sisällöille. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä puolestaan on huolehtia paikallisen opetussuunnitelman ajantasaisuudesta ja vastata siitä, että opiskelija saa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Paikallinen opetussuunnitelma on osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa, ja siinä ominaisuudessa se on myös oppilaitoksessa työskentelevien, opiskelijoiden ja alan työelämän asiantuntijoiden yhteistyön väline. Se koostuu yhteisestä sekä tutkintokohtaisesta osasta. Opetussuunnitelma-arviointia varten Opetushallitus pyysi kaikkien koulutuksen järjestäjien laatimat opetussuunnitelmat. Nämä opetussuunnitelmat perustuivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisen perus- 12 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

13 koulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteisiin (Oph:n määräys 11/011/99). Perättäisten opetussuunnitelmauudistuksen takia oppilaitoksissa oli käytössä arviointihetkellä myös annettu opetussuunnitelman peruste. ARVOT ja Oppimiskäsitys Lait, asetukset, päätökset Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Opiskelijakäsitys Opettajakäsitys k Opetussuunnitelmaprosessi k e h Tietokäsitys Toiminta Käsitys työstä ja ammatista e h i Työelämä Sidosryhmät i t t ä m Opiskelijat Alueelliset tarpeet Alakohtaiset painotukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen painotukset Opettajat Paikalliset tarpeet t t ä m i i n e n TULEVAISUUDEN VISIO Yhteinen ja tutkintokohtainen osa Peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma n e n Kuvio 1. Opetussuunnitelmaprosessin vaiheet. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 13

14 Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnit Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnissa käytettiin Opetushallituksen aikuiskoulutuksen linjalla vuosina tehtyjä lähihoitajakoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten (Oph:n päätös 4/020/99) arviointeja (n = 61). Arvioinnit perustuivat oppilaitosten Opetushallitukseen toimittamiin kirjallisiin materiaaleihin (esim. opetussuunnitelmat) ja itsearviointiaineistoihin. 1 Oppilaitoskohtaiset auditoinnit Arvioinnin luotettavuutta varmistettiin oppilaitosten ulkoisilla auditoinneilla. Auditointi tehtiin syksyllä 2000 yhteensä 17 oppilaitoksessa ja niiden 20 koulutusyksikössä. Auditoinnit tekivät kolmikantaperiaatteella kootut asiantuntijaryhmät (2 3 asiantuntijaa/oppilaitos) (liite 3). Auditoitavat oppilaitokset valittiin kaikista vuonna 2000 lähihoitajakoulutusta järjestäneistä oppilaitoksista. Näytteeseen valittiin systemaattisesti niitä oppilaitoksia, jotka vaikuttivat itsearviointien perusteella parhaimmilta ja heikoimmilta. Lisäksi valittiin edellä mainitussa mielessä keskitasoisia oppilaitoksia. Näytteeseen valittiin parhaimmasta ja heikoimmasta neljänneksestä kaikkein paras sekä huonoin oppilaitos ja systemaattisesti yhteensä kuusi ryhmään kuuluvaa oppilaitosta. Lisäksi näytteeseen valittiin keskitasoisista oppilaitoksista joka kymmenes oppilaitos. Lopuksi varmistettiin, että auditoitaviksi valitut oppilaitokset edustivat erilaisia oppilaitosmuotoja ja sijaitsivat eri puolilla maata. Samoin varmistettiin, että valituissa oppilaitoksissa oli erilaisia koulutuksen järjestämismuotoja (esim. nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat) ja erilaisia koulutusohjelmaopintoja. Auditointiryhmä haastatteli koulutuksen järjestäjien edustajia, johtoryhmää, opiskelijoita, opettajia, opinto-ohjauksesta vastaavia ja keskeisiä alan työelämän edustajia sekä tutustui oppilaitoksen tiloihin, välineisiin ja laitteisiin. Auditoinnissa keskityttiin seuraaviin arviointikohteisiin: yleisvaikutelma koulutuksen toteuttamisesta oppilaitoksessa työelämäyhteydet ja niiden toimivuus taloudelliset ja muut aineelliset toimintaedellytykset opettajien asiantuntemus oppilaitoksen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus opetuksen ja ohjauksen määrä ja laatu laadunhallinta ja itsearvioinnin toimivuus ennakointi tutkinnon suorittaneiden kysyntä ja arvostus työmarkkinoilla. 1 Tässä raportissa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista käytetään käsitettä opetussuunnitelman perusteet. 14 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

15 Auditoinnissa hyödynnettiin oppilaitosten itsearviointia. Auditointi kesti yhdessä toimipaikassa toimineessa oppilaitoksessa yhden päivän ja useassa toimipaikassa toimineessa oppilaitoksessa kaksi päivää. Auditoinnin päätteeksi auditointiryhmä keskusteli oppilaitoksen edustajien kanssa palautteista. Keskustelussa tuotiin esille auditoinnissa havaittuja lähihoitajakoulutuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lähes poikkeuksetta auditoidut oppilaitokset halusivat myös auditointiraportin. Oppilaitoskohtaiset auditointiraportit luovutettiin oppilaitoksille pääsääntöisesti tammi-helmikuussa ARVIOINTIKOHTEET Arviointi kohdistettiin nuorten ja aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen. Arviointikysymysten mukaisesti arviointi kohdistettiin koulutuksen järjestämisedellytyksiin ja niihin liittyviin koulutuksen laatutekijöihin, koulutuksen tasalaatuisuuteen järjestäjittäin ja maakunnittain ja koulutuksessa tapahtuneisiin muutoksiin suhteessa sille asetettuihin kehittämistavoitteisiin Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arviointikohteiden määrittämisessä tukeuduttiin muun muassa lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Lähtökohtana olivat järjestämisluvan myöntämisperusteet. Keskeisenä pidettiin sitä, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Laissa edellytetään myös, että ammatillista koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa ja ottaa huomioon työelämän tarpeet. (L 630/1998, 6, 9, L 631/1998, 3, 5.) Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin kohteita olivat lähihoitajakoulutuksen tarpeellisuus ammatilliset edellytykset lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen taloudelliset ja muut aineelliset edellytykset lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen koulutuksen työelämälähtöisyys koulutuksessa käytetyn paikallisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus. Näitä järjestämisedellytyksiä kuvataan muuttujittain taulukossa 1. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 15

16 Koulutuksen tarpeellisuus Lähihoitajakoulutuksen tarpeellisuutta arvioitiin selvittämällä lähihoitajien työllistymistä (vuosina ) ja koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen vastaavuutta yleensä ja koulutusohjelmittain. Lisäksi tässä yhteydessä tarkasteltiin järjestäjän tekemää koulutuksen ennakointia. Ammatilliset edellytykset Ammatillisten edellytysten arviointi rajattiin päätoimisen opettajakunnan muodolliseen pätevyyteen, monialaisuuteen ja asiantuntijuuteen. Ensiksi arvioitiin, missä määrin lähihoitajakoulutuksessa opettanut päätoiminen opettajakunta täytti muodolliset pätevyysvaatimukset. Toiseksi arvioitiin, missä määrin oppilaitoksen lähihoitajakoulutuksen opettajakunnan rakenne tuki laaja-alaiselle sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tässä tarkasteltiin opettajakunnan monialaisuutta ja sen hyödyntämistä työssäoppimisen ohjauksessa. Lähtökohtana pidettiin, että laaja-alaisen perustutkinnon tavoitteet edellyttävät päätoimisen opettajakunnan monialaisuutta ja sekä sosiaali- että terveysalan asiantuntemusta. Kolmanneksi selvitettiin opettajien asiantuntijuutta tehtävissään työelämän asiantuntijoiden ja lähihoitajaopiskelijoiden arvioinneilla. Taloudelliset ja muut aineelliset edellytykset Taloudellisina ja muina aineellisina järjestämisedellytyksinä arvioitiin lähihoitajakoulutuksen opiskelijakohtaisia käyttökustannuksia, koulutuksen käytössä olevia tiloja, välineitä ja laitteita sekä taloudellista panostusta henkilöstön koulutukseen. Taloudellisia edellytyksiä lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen arvioitiin kolmesta näkökulmasta. Ensiksi selvitettiin oppilaitoskohtaiset käyttökustannukset ( /opiskelija). Kustannuksiin sisältyivät opetuksen, hallinnon ja opiskelijahuollon kustannukset. Toiseksi selvitettiin, missä määrin kussakin oppilaitoksessa lähihoitajakoulutuksen käytettävissä olevat tilat, välineet ja laitteet vastasivat siellä tarjottavien koulutusohjelmaopintojen vaatimuksia. Kolmanneksi selvitettiin henkilöstökoulutuksen suhteellinen osuus oppilaitoksen palkkamenoista. Koulutuksen työelämälähtöisyys Lähihoitajakoulutuksen työelämälähtöisyyttä selvitettiin kiinnittämällä huomiota työssäoppimisen voimavaroihin, oppilaitoksen opetussuunnitelman työelämävastaavuuteen ja palautejärjestelmän toimivuuteen. Työssäoppimisen voimavaroina arvioitiin opettajien opetustuntien määrää työssäoppimisviikkoa ja opiskelijaa kohti. Opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta 16 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

17 ja alueellista työelämävastaavuutta koskeva arviointitieto saatiin työelämän asiantuntijoilta. Palautejärjestelmän toimivuuden arviointi kohdistettiin siihen, miten hyvin oppilaitoksen keräämä palaute vaikuttaa lähihoitajakoulutukseen. Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman vastaavuus Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman vastaavuuden arviointi kohdistui oppilaitosten toimittamien opetussuunnitelmien yhteisten ja tutkintokohtaisten osien sisältöön ja itsearviointeihin. Itsearvioinnit perustuivat lähihoitajakoulutuksen laatustandardeihin (Sosiaalija terveysalan perustutkinnon, 1999). Analysoitavina olivat opetussuunnitelmaperusteisen lähihoitajakoulutuksen ja näyttötutkintoperusteisen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman sisällön arviointi kohdistui kaikkiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa (11/011/99) esitettyihin määräyksiin oppilaitoksen opetussuunnitelmasta. Arvioinnin kohteina olivat kaikkien lähihoitajakoulutusta järjestäneiden oppilaitosten (n = 64) keväällä 2000 käyttämät vuoden 1999 perusteen mukaiset opetussuunnitelmat. Arvioinneissa nostettiin esiin myös hyviä käytänteitä. Kunkin määräyksen toteutumisaste pisteitettiin asteikolla 1 5. Arvioinnissa ykkönen tarkoitti sitä, ettei opetussuunnitelmassa esitetty määräys toteutunut lainkaan, ja viisi sitä, että opetussuunnitelman perusteissa esitetty määräys toteutui täysin. Poikkeuksena tästä oli määräys opetussuunnitelman rakenteesta, joka pisteitettiin asteikolla 1 4 noudattaen muutoin samaa arviointitapaa muiden määräysten kanssa. Oppilaitosten johtoryhmien tekemä opetussuunnitelmia koskenut arviointi perustui Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisussa esitettyyn viidenteen standardiin. Se edellyttää, että oppilaitoksilla on ajantasainen opetussuunnitelma, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelma-asiakirjaa. Viides laatustandardi kohdistui 1) oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen 2) erityisopetukseen 3) opinto-ohjaukseen 4) opiskelijan arviointiin ja tutkintosuoritusten arviointiin 5) oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin ja kehittämiseen. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 17

18 Taulukko 1. Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arviointiin sisällytetyt muuttujat. Järjestämisedellytysten Arviointikohteita kuvaavat muuttujat 2 arviointikohteet 1 Koulutustarjonta suhteessa työvoimatarpeeseen Lähihoitajakoulutuksen Työ 2: määrällinen koulutustarjonta suhteessa alueelliseen tarpeellisuus työvoimatarpeeseen Työ 3: määrällisen koulutustarjonnan ja alueellisen työvoimatarpeen vastaavuus koulutusohjelmittain tarkasteltuna Lähihoitajien työllistyminen Valtakunnalliset työllistymistilastot vuosilta Ennakointi Jä8 valmistuneiden työllistymisseuranta Its11b ennakointitiedon hyödyntäminen koulutustarjonnan suunnittelussa Its17 ennakoinnin ja opiskelijavalinnan laadun kehittäminen (5 osiota) Jo13 koulutusohjelmaopintojen työelämävastaavuus 2 Päätoimisen opettajakunnan monialaisuus Ammatilliset edellytykset Jo44 lähihoitajakoulutuksessa opettavien päätoimisten opettajien määrä lähihoitajakoulutuksen tutkinnon pääaineen mukaan järjestämiseen Päätoimisen opettajakunnan pedagoginen pätevyys JO47:JO44 muodollisesti pätevien päätoimisten opettajien määrä: lähihoitajakoulutuksessa opettavien päätoimisten opettajien määrä tutkinnon pääaineen mukaan Opettajakunnan monialaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen työssäoppimisen ohjauksessa Jo 36b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus kasvun tuki ja ohjaus -opintokoko-naisuudessa Jo 37b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus hoito- ja huolenpito -opintokokonai-suudessa Jo 38b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus kuntoutus -opintokokonaisuudessa Opettajakunnan asiantuntemus suhteessa lähihoitajakoulutuksen tavoitteisiin Opp10 opiskelijoiden arvioinnit opettajiensa asiantuntemuksesta (summamuuttuja, jossa yhteensä 13 tekijää) Työ12a työelämän asiantuntijoiden arvioinnit opettajien asiantuntemuksesta 2 Muuttujaluettelon lyhenteet: Jä = koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit Jo = johtoryhmän itsearvioinnit, jonka osana Its = Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisuun perustuvat arvioinnit Ope = opettajien arvioinnit Opp =opiskelijoiden arvioinnit Työ = työelämän asiantuntijoiden arvioinnit Ops = opetussuunnitelman arvioinnit 18 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen

Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Yli-insinööri Seppo Valio Opetushallitus seppo.valio@oph.fi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5) Opetushallituksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012. Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012. Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista näyttötutkinnoista Tammikuu 2012 Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas on ilmestynyt ruotsinkielisenä joulukuussa 2012 Näyttötutkintojen

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli

Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin opinnollistamisen malli Tekemällä oppii projektin loppuseminaari Oppimisen onni ja opinnollistaminen 12.11.2013 Sirpa Rintala Opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Kaksisuuntainen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013

Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013 Ajankohtaista näyttötutkinnoista 4/2013 Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Todistusmääräyksen 56/011/2009 muutos (1) 1/011/2013, voimassa 12.3.2013 alkaen Tutkinnon perusteisiin

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo

Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo Logistiikan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015 Yli-insinööri Timo Repo Osaamisperusteisuuden vahvistaminen opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen

Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Ajankohtaista tutkintotoimikunta-asiaa ja näyttötutkintojen järjestämissopimusten uusiminen Markku Kokkonen Koulutus- ja tutkintotoimikunnat Opetushallitus Näyttötutkintojen järjestämissopimukset (1) Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015

HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 HIEROJAN TUTKINTOJEN KEHITTÄMISPÄIVÄ AJANKOHTAISTA HIEROJAN TUTKINNOISSA 5.11.2015 Hierojan tutkintotoimikunta, Kaisa Räisänen HIEROJAN TUTKINTOJEN TILANNEKATSAUS HIEROJAN AMMATTITUTKINTO Tutkinnonjärjestäjiä

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014

Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinnon koulutuskokeilujen yhteistyöpäivä 29.9.2014 Välinehuoltoalan perustutkinto järjestämissopimus ja järjestämissuunnitelma Tuula Karhumäki Välinehuollon tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Autoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo

Autoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015. Yli-insinööri Timo Repo Autoalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen 1.8.2015 Yli-insinööri Timo Repo Osaamisperusteisuuden vahvistaminen opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot