ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET"

Transkriptio

1 ANU RÄISÄNEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET ARVIOINTI 6/2003 OPETUSHALLITUS 2003

2 Opetushallitus ja tekijät Graafinen suunnittelu:layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN Yliopistopaino Oy, Helsinki 2003

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN ARVIOINTITEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET AINEISTON KOONTI ARVIOINTIKOHTEET Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Koulutuksen laatutekijät Koulutuksen kehitys AINEISTON ANALYSOINTI Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Koulutuksen laatutekijät Lähihoitajakoulutuksen kehitys 26 3 TULOKSET LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN TARPEELLISUUS Koulutusmäärät ja koulutukseen hakeneet ja sen aloittaneet sekä koulutuksen läpäisy Tarjonnan ja työvoimakysynnän vastaavuus Koulutuksen arvostus alueella Järjestäjien tekemä ennakointi Kysyntää ohjaavat sosiaali- ja terveysalan visiot Kysyntä työmarkkinoilla kasvamassa Koulutuksen tarpeellisuus taustamuuttujittain Yhteenveto AMMATILLISET EDELLYTYKSET Opettajien pätevyys, monialaisuus ja monitieteisyys Ammatilliset edellytykset taustamuuttujittain Yhteenveto TALOUDELLISET JA MATERIAALISET EDELLYTYKSET LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kustannukset Tilojen, laitteiden ja välineiden vastaavuus tarpeisiin ja tavoitteisiin Erityistilat ja välineet, kirjastot sekä atk-välineet Taloudelliset ja materiaaliset edellytykset taustamuuttujittain Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN TYÖELÄMÄVASTAAVUUS Työssäoppimispaikkojen järjestäminen Työelämäyhteistyö ja opiskelijoiden ohjaus Työelämäyhteydet taustamuuttujittain eriteltyinä Yhteenveto 92

4 3.5 OPETUSSUUNNITELMAT JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄT Paikallisten opetussuunnitelmien vastaavuus valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin Itsearviointi paikallisten opetussuunnitelmien laadusta Itsearviointi ja laadunhallinta Opetussuunnitelmien perusteiden ja oppilaitosten opetussuunnitelmien sekä itsearvioinnin vastaavuus taustamuuttujittain Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET JA LAATU VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMA OPETTAJIEN AMMATTITAITO NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN OPPILAITOKSESSA TILAT JA LAITTEET YHTEENVETO LÄHIHOITAJAKOULUTUKSELLE ASETETTUJEN KEHITTÄMIS- TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN KEHITYS PERUSTUTKINTOUUDISTUKSEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Lähihoitajakoulutuksen uudistus oppilaitoksissa Lähihoitajakoulutus sosiaali- ja terveysalan työelämässä Koulutusohjelmaopintojen laajentaminen ja tarkentaminen Paikallisten opetussuunnitelmien ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus Lähihoitajien osaamisen yhdenmukaisuus ja riittävä osaamistaso Lähihoitajakoulutuksen tasalaatuisuus Yhteenveto LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN KAIKKI JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET1 YHTEENSÄ TARPEELLISUUTTA KUVAAVAT EDELLYTYKSET AMMATILLISET EDELLYTYKSET TALOUDELLISET JA MUUT AINEELLISET EDELLYTYKSET SEKÄ KUSTANNUKSET OPETUSSUUNNITELMIA KOSKEVAT EDELLYTYKSET LAATUSTANDARDI 5:N MUKAISTEN JÄRJESTÄMIS- EDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN TYÖELÄMÄLÄHTÖISYYTTÄ KUVAAVIEN EDELLYTYSTEN VERTAILU JÄRJESTÄJITTÄIN LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

5 7 ARVIOINNIN LUOTETTAVUUS JA PÄTEVYYS ARVIOINTIAINEISTOJEN EDUSTAVUUS MITTAREIDEN LUOTETTAVUUS KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 164 LÄHTEET 168 LIITTEET 170 Liite 1. Lähihoitajakoulutuksen arviointiprojektin ohjaus- ja seurantaryhmä 170 Liite 2. Lähihoitajakoulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset keväällä Liite 3. Lähihoitajakoulutuksen oppilaitoskohtaisiin auditointeihin syksyllä 2000 osallistuneet sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat 173 Liite 4. Käyttökustannusten erittely 174 Liite 5. Laatuindikaattorit ja niitä kuvaavat muuttujat järjestämisedellytysten mukaan ryhmiteltynä 175 Liite 6. Lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmatarjonta oppilaitoksittain ja käytettävissä olevat aloituspaikat vuonna Liite 7. Lähihoitajakoulutus yhteishaun ensisijaiset hakijat ja aloittaneet v Liite 8. Lähihoitajakoulutuksen koulutusohjelmatarjonta oppilaitoksittain ja käytettävissä olevat aloituspaikat vuonna Liite 9. Lähihoitajakoulutuksen vuosina suorittaneiden työllistyminen maakunnittain ja järjestäjittäin 185 Liite 10. Lähihoitajakoulutusta tarjoavat oppilaitokset ja tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikat maakunnittain vuosina 1998 ja Liite 11. Valtionosuuspohjan mukaiset bruttokustannukset toiminnoittain (mk/opiskelija) koulutuksen järjestäjittäin v Liite 12. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 13. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 14. Valtionosuuspohjan mukaisia bruttokustannuksia (mk/opiskelija) v Liite 15. Opetussuunnitelman sisällönanalyysin ja itsearvioinnin toteutuminen taustamuuttujittain 205 Liite 16. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 209 Liite 17. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 211 Liite 18. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 213 Liite 19. Kustannukset mk/opiskelija v keskiarvo järjestäjittäin 215 5

6 6 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

7 1 JOHDANTO Opetushallitus käynnisti lähihoitajakoulutuksen toimintaedellytysten arvioinnin opetusministeriön toimeksiannosta vuonna Arvioinnin tehtävänä oli kuvailevan tiedon tuottaminen lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytyksistä, koulutuksen laadun tasaisuudesta ja koulutuksen kehittymisestä sille asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tämän arvioinnin lähtökohtana ja arvioinnin käynnistämisen perusteina ovat olleet lähihoitajakoulutuksen käynnistämisvaiheessa tehdyn arvioinnin tulokset sekä koulutuksen rakenteiden ja sisältöjen muutokset. Järjestämisedellytyksiä haluttiin arvioida erityisesti sen varmistamiseksi, ovatko käynnistämisvaiheen arvioinnissa esiin nousseet järjestäjien väliset erot pienentyneet. Tässä arvioinnissa valittiin järjestämisedellytysten arvioinnin kriittisimmiksi ja siten tärkeimmiksi kohteiksi koulutuksen tarpeellisuutta, ammatillisuutta, taloutta, työelämälähtöisyyttä ja opetussuunnitelmia sekä opetusta koskevat edellytykset. Koska lähihoitajakoulutuksen tasalaatuisuutta edistämään oli myös laadittu laadunhallintasuositukset kriteereineen, valittiin myös nämä arvioinnin kohteiksi. Arviointiaineisto koottiin kyselyjen ja asiantuntija-auditointien avulla vuonna 2000, mutta näin koottua aineistoa on täydennetty erilaisilla vuosilta kootuilla tilastoaineistoilla. Raportin alussa kuvataan arviointitehtävää sekä aineistojen hankintaa ja analysointia. Tulokset ja niihin liittyvät vahvuudet ja parantamisalueet kuvataan edellytyksittäin. Raportin lopussa tyydytään myös vain kuvaamaan kaikkia järjestämisedellytyksiä yhteensä. Tässäkään vaiheessa ei tehdä tulkintoja järjestämisedellytysten riittävyydestä lähihoitajakoulutustehtävän kannalta. Viimeisimmässä luvussa esitetään arvioitsijan käsitykset keskeisistä kehittämiskohteista. Arviointiprosessi on ollut monivaiheinen ja siihen on osallistunut useita asiantuntijoita. Päävastuun arvioinnin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa ovat kantaneet FK Outi Ruishalme ja FT Maritta Vuorenmaa. Tulosten analysointivaiheessa suuren työpanoksen on myös tehnyt VM Sari Virtanen. Raportin laadintaa ovat ohjanneet ja rajoittaneet kaikki ne valinnat, joita monipolvisessa prosessissa on matkan aikana tehty. Rajoitteistaan huolimatta toivon, että raportti antaa aineksia lähihoitajakoulutuksen järjestämis- 7

8 edellytyksistä keskusteluun järjestämisedellytysten arviointimallien ja kriteereiden kehittämiseen. Raportin laatijana näen viimeisimmän merkityksen ensimmäistä suuremmaksi. Mikäli lähijoitajakoulutuksen toimintaedellytysten laadusta ja niiden eroista haluttaisiin saada päätöksentekoa ohjaavia tuloksia, tulisi arvioinnin perustana ollut tieto päivittää. Tuloksia voidaan siten pitää vain suuntaa antavina. Anu Räisänen 8 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

9 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa kuvataan lähihoitajakoulutuksen arvioinnin tehtävää, arviointikysymyksiä, aineiston koontia ja tulosten analysointia. 2.1 ARVIOINTITEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET Arvioinnin tehtävänä on tuottaa kuvailevaa tietoa lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytyksistä järjestäjittäin. Tietoa tuotetaan myös koulutuksen järjestämisedellytysten arviointimittarista. Arviointimittareiden laadinnassa hyödynnettiin lähihoitajakoulutuksen laatustandardeja ja kriteereitä (Sosiaalija terveysalan perustutkinnon 1999) sekä koulutuksen käynnistysvaiheen arvioinnin (Vuorenmaa & Räisänen 1997) tuloksia ja sittemmin niiden perusteella asetettuja tavoitteita. Arviointia valmisteltiin laajapohjaisessa arviointiprojektin ohjaus- ja seurantaryhmässä (liite 1). Arvioinnissa vastattiin vuosien tietojen perusteella seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaiset ovat lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset? 2. Miten tasalaatuista lähihoitajakoulutus on taustamuuttujittain vertailtuna? 3. Miten lähihoitajakoulutus on muuttunut sille asetettujen kehittämistavoitteiden suuntaisesti? 2.2 AINEISTON KOONTI Aineisto koottiin keväällä 2000 jo käynnistysvaiheen arvioinnissa (Vuorenmaa & Räisänen 1997) käytettyä monitahoarvioinnin menetelmää (Vartiainen 1994) soveltaen. Menetelmän periaatteiden mukaisesti arviointiin osallistuivat lähihoitajakoulutuksen keskeiset toimijat: opiskelijat, koulutuksen järjestäjät, oppilaitosten henkilöstö ja alan työelämän asiantuntijat. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 9

10 Arviointiaineisto koostui seuraavista kokonaisuuksista: 1) oppilaitosten edustajien itsearvioinnit: koulutuksen järjestäjät (n = 60), johtoryhmät (n = 64), opettajat (n = 640), opiskelijat (n = 1 224) 2) alueellisten työelämän asiantuntijoiden tekemät arvioinnit (n = 896) 3) opetussuunnitelmien arvioinnit (n = 64) 4) näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnit (n = 61) 5) oppilaitoskohtaiset auditoinnit (n = 17/oppilaitos, n = 20/koulutusyksikkö). Arviointiaineistoja täydennettiin ja ajantasaistettiin vuosien lähihoitajakoulutusta koskeneilla opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastollisilla tunnusluvuilla. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten itsearvioinnit Oppilaitosten aineisto koottiin postikyselyillä. Oppilaitoksen johto organisoi arvioinnit kussakin oppilaitoksessa. Oppilaitosten aineistot perustuivat opiskelijoiden, opettajien, oppilaitoksen johtoryhmän ja koulutuksen järjestäjien tekemiin arviointeihin. Lisäksi työelämän asiantuntijat arvioivat jokaisessa oppilaitoksessa koulutusta. Opiskelijat tekivät oman arviointinsa yksilöinä, ja arviointiin osallistuivat opintojensa päätösvaiheessa olevat opiskelijat. Yhdessä toimipaikassa toimivista oppilaitoksista opiskelija-arviointiin osallistui 20 opiskelijaa. Mikäli oppilaitoksella oli useita toimipaikkoja, arviointiin osallistui 20 opiskelijaa jokaisesta toimipaikasta. Opiskelijat valittiin otantaan sattumanvaraisesti, joskin valinnassa varmistuttiin siitä, että mukana oli opiskelijoita kaikista oppilaitoksessa järjestettävistä suuntaavista opinnoista (nykyisistä koulutusohjelmaopinnoista). Myös aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijoita valittiin otantaan. Lisäksi arviointiin voitiin valita myös perusopintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita osallistui arviointiin yhteensä Heistä 61 % opiskeli lähihoitajatutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa, 23 % lähihoitajan näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, 8 % lähihoitajakoulutukseen johtavassa työvoimakoulutuksessa, 7 % lähihoitajatutkintoon johtavassa oppisopimuskoulutuksessa ja 0,5 % lähihoitajatutkintoon johtavassa erityisopetuksessa. Opiskelijoista valtaosa (94 %) oli naisia. Heistä yli puolet (52 %) oli yli 25-vuotiaita. Noin joka kolmas (29 %) oli vuotiaita ja noin joka viides (18 %) korkeintaan 19-vuotiaita. Opettajat tekivät arvioinnin ryhmänä, johon tuli kuulua yhteensä kymmenen eri aineiden opettajaa (esim. terveydenhuolto, yhteiskuntatiede, sosiaalihuolto, psykologia, kasvatustiede, kotitalous, ilmaisuaineet ja yhteiset aineet). Mikäli oppilaitos toimi useassa toimipaikassa, tuli arvioitsijaryhmässä opettajia olla kustakin niistä. Arvioinnit tehtiin siten, että kunkin oppilaitoksen arvioitsijana toiminut opettajaryhmä keskusteli ja muodosti yhteisen näkemyksen arviointilomakkeessa esitettyihin asioihin. Opet- 10 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

11 tajien tekemään arviointiin osallistui 640 opettajaa eli keskimäärin 10 opettajaa / oppilaitos. Arviointiin osallistuvien opettajien määrä vaihteli oppilaitoksen koon mukaan Lähes kaikissa vastaajaryhmissä oli terveydenhuollon tai sairaanhoidon opettajia (62/64) ja yhteiskuntatieteellisten aineiden ja sosiaalihuollon opettajia (57/64). Kasvatustieteellisten aineiden opettaja oli 48 ryhmässä, psykologisten aineiden opettaja 47 ryhmässä ja kotitalousopettaja 41 ryhmässä. Ilmaisuaineiden opettaja osallistui arviointiin vain 24 ryhmässä. Yhteisten aineiden opettaja oli arvioimassa lähihoitajakoulutusta 53 oppilaitoksessa. Oppilaitoksen johtoryhmän arvioinnin teki oppilaitoksen rehtori yhdessä apulaisrehtorin, talouspäällikön ja lähihoitajakoulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa. Mikäli oppilaitos toimi useassa toimipaikassa, tuli kunkin toimipaikan edustajan osallistua johtoryhmän tekemään arviointiin. Arvioinnit tehtiin siten, että johtoryhmä keskusteli ja muodosti yhteisen näkemyksen lomakkeessa esitetyistä asioista. Johtoryhmän merkitystä arvioijana korosti se, että kyselyn ohella he arvioivat ryhmänä oppilaitoksen toimintaa Lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisun perusteella (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon 1999). Johtoryhmän arviointeihin osallistui jokaisessa oppilaitoksessa noin viisi henkeä. Koulutuksen järjestäjien arvioinnit suunnattiin kaikille lähihoitajakoulutusta järjestäneille tahoille (60) ja oppilaitoksille (64) (liite 2). Lähihoitajakoulutuksen järjestäjänä oli useimmiten kuntayhtymä (n = 31/60). Joka kolmas (n = 20) lähihoitajakoulutuksen järjestäjä oli kunta ja joka viides (n = 12) yksityinen taho. Valtio oli koulutuksen järjestäjänä vain yhdessä tapauksessa. Lähihoitajakoulutusta järjestettiin monissa oppilaitosmuodoissa. Pääosa (n = 27) oppilaitoksista oli monialaisia. Yhdistetyt sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset olivat toiseksi suurin ryhmä (n = 16). Lisäksi lähihoitajakoulutusta järjestettiin terveydenhuolto-oppilaitoksissa (n = 7), sosiaalialan oppilaitoksissa (n = 3), aikuiskoulutuskeskuksissa (n = 7), kotitalousoppilaitoksissa (n = 3) ja yhdessä erityisoppilaitoksessa (Arlainstituutti). Suurin osa (n = 11) lähihoitajakoulutusta tarjoavista oppilaitoksista ja yhteisvalinnassa mukana olleista aloituspaikoista (1 911) oli Uudellamaalla. Väestöpohjaan nähden suhteellisen paljon lähihoitajakoulutusta järjestäviä toimipaikkoja ja aloituspaikkoja sijaitsi Pohjanmaan (n = 220), Varsinais- Suomen (n = 639), Etelä-Savon (n = 280) ja Pohjois-Savon (n = 505) maakunnissa. Kaikki 60 lähihoitajakoulutuksen järjestäjää osallistui arviointiin. Arvioitsijaryhmään kuului 31 oppilaitoksessa opetustoimen, kuntayhtymän tai omistajayhteisön toimihenkilö, johtaja tai luottamushenkilö. 26 oppilaitoksessa järjestäjäkyselyyn vastasi johtava rehtori, oppilaitoksen rehtori, koulutusjohtaja tai vastaava. Seitsemässä tapauksessa rehtori ja omistajayhteisön toimihenkilö arvioivat yhdessä lähihoitajakoulutusta. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 11

12 Työelämän asiantuntijoiden arvioinnit Oppilaitokset kutsuivat arvioitsijoiksi 6-8 keskeistä työelämän asiantuntijaa. Näiden asiantuntijoiden tuli edustaa mahdollisimman laajasti sellaisia sosiaalija terveysalan toimintaympäristöjä, joissa lähihoitajat työskentelevät. Lisäksi heidän tuli tuntea oppilaitoksen toiminta, lähihoitajakoulutus ja lähihoitajille työelämässä asetetut vaatimukset ja heillä tuli olla kokemusta valmistuneiden lähihoitajien toiminnasta työelämässä. Näin menetellen arviointiin osallistui 896 erilaisissa tehtävissä toimivaa sosiaali- ja terveydenhuollon työelämän asiantuntijaa. Enemmistö arviointiin osallistuvista sosiaalialan asiantuntijoista oli eri toimintojen johtajia ja esimiehiä (n = 54) tai ohjaajia (n = 34). Vastaavasti terveysalan asiantuntijat olivat yleisimmin osastonhoitajia (n = 80) tai sairaanhoitajia (n = 43). Suurin työelämän asiantuntijoita edustava ryhmä koostui lähihoitajista (n = 69). Arvioinnin suunnittelussa oletettiin, että työelämästä kutsuttujen arvioitsijoiden kokoonpano kertoi välillisesti myös oppilaitosten verkostoitumisesta. Näin päätellen aikuiskoulutuskeskukset, sosiaalialan oppilaitokset ja kotitalousoppilaitokset olivat verkostoituneet jonkin verran enemmän sosiaalialan kuin terveysalan kanssa. Vastaavasti terveydenhuolto-oppilaitokset olivat verkostoituneet terveysalan kanssa ja melko vähän sosiaalialan kanssa. Vain yksi terveydenhuolto-oppilaitos oli verkostoitunut tiiviisti sekä sosiaali- että terveysalan kanssa. Kaikkein tasapuolisimmin niin sosiaalikuin terveysalan työelämän kanssa olivat verkostoituneet monialaiset oppilaitokset, mitä osoitti jo käynnistysvaiheen arviointikin (Vuorenmaa & Räisänen 1997). Opetussuunnitelma-arviointi Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmajärjestelmä koostuu opetussuunnitelmaa ohjaavista koulutuspoliittisista tavoitteista, niitä välittävästä valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta sekä paikallisesta opetussuunnitelmasta (kuvio 1). Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita sekä osoittavat valtakunnallisesti yhtenevän ammattitaidon ja kansalaisena toimimisen vaatimukset. Opetussuunnitelman perusteet ja opetussuunnitelmat välittävät vaatimuksia koulutuksen rakenteille sekä tavoitteille ja koulutuksen sisällöille. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä puolestaan on huolehtia paikallisen opetussuunnitelman ajantasaisuudesta ja vastata siitä, että opiskelija saa opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Paikallinen opetussuunnitelma on osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa, ja siinä ominaisuudessa se on myös oppilaitoksessa työskentelevien, opiskelijoiden ja alan työelämän asiantuntijoiden yhteistyön väline. Se koostuu yhteisestä sekä tutkintokohtaisesta osasta. Opetussuunnitelma-arviointia varten Opetushallitus pyysi kaikkien koulutuksen järjestäjien laatimat opetussuunnitelmat. Nämä opetussuunnitelmat perustuivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisen perus- 12 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

13 koulutuksen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteisiin (Oph:n määräys 11/011/99). Perättäisten opetussuunnitelmauudistuksen takia oppilaitoksissa oli käytössä arviointihetkellä myös annettu opetussuunnitelman peruste. ARVOT ja Oppimiskäsitys Lait, asetukset, päätökset Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet Opiskelijakäsitys Opettajakäsitys k Opetussuunnitelmaprosessi k e h Tietokäsitys Toiminta Käsitys työstä ja ammatista e h i Työelämä Sidosryhmät i t t ä m Opiskelijat Alueelliset tarpeet Alakohtaiset painotukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen painotukset Opettajat Paikalliset tarpeet t t ä m i i n e n TULEVAISUUDEN VISIO Yhteinen ja tutkintokohtainen osa Peruskoulutus ja näyttötutkintoon valmistava koulutus Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma n e n Kuvio 1. Opetussuunnitelmaprosessin vaiheet. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 13

14 Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnit Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arvioinnissa käytettiin Opetushallituksen aikuiskoulutuksen linjalla vuosina tehtyjä lähihoitajakoulutuksen näyttötutkintojen järjestämisedellytysten (Oph:n päätös 4/020/99) arviointeja (n = 61). Arvioinnit perustuivat oppilaitosten Opetushallitukseen toimittamiin kirjallisiin materiaaleihin (esim. opetussuunnitelmat) ja itsearviointiaineistoihin. 1 Oppilaitoskohtaiset auditoinnit Arvioinnin luotettavuutta varmistettiin oppilaitosten ulkoisilla auditoinneilla. Auditointi tehtiin syksyllä 2000 yhteensä 17 oppilaitoksessa ja niiden 20 koulutusyksikössä. Auditoinnit tekivät kolmikantaperiaatteella kootut asiantuntijaryhmät (2 3 asiantuntijaa/oppilaitos) (liite 3). Auditoitavat oppilaitokset valittiin kaikista vuonna 2000 lähihoitajakoulutusta järjestäneistä oppilaitoksista. Näytteeseen valittiin systemaattisesti niitä oppilaitoksia, jotka vaikuttivat itsearviointien perusteella parhaimmilta ja heikoimmilta. Lisäksi valittiin edellä mainitussa mielessä keskitasoisia oppilaitoksia. Näytteeseen valittiin parhaimmasta ja heikoimmasta neljänneksestä kaikkein paras sekä huonoin oppilaitos ja systemaattisesti yhteensä kuusi ryhmään kuuluvaa oppilaitosta. Lisäksi näytteeseen valittiin keskitasoisista oppilaitoksista joka kymmenes oppilaitos. Lopuksi varmistettiin, että auditoitaviksi valitut oppilaitokset edustivat erilaisia oppilaitosmuotoja ja sijaitsivat eri puolilla maata. Samoin varmistettiin, että valituissa oppilaitoksissa oli erilaisia koulutuksen järjestämismuotoja (esim. nuoret, aikuiset, maahanmuuttajat) ja erilaisia koulutusohjelmaopintoja. Auditointiryhmä haastatteli koulutuksen järjestäjien edustajia, johtoryhmää, opiskelijoita, opettajia, opinto-ohjauksesta vastaavia ja keskeisiä alan työelämän edustajia sekä tutustui oppilaitoksen tiloihin, välineisiin ja laitteisiin. Auditoinnissa keskityttiin seuraaviin arviointikohteisiin: yleisvaikutelma koulutuksen toteuttamisesta oppilaitoksessa työelämäyhteydet ja niiden toimivuus taloudelliset ja muut aineelliset toimintaedellytykset opettajien asiantuntemus oppilaitoksen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus opetuksen ja ohjauksen määrä ja laatu laadunhallinta ja itsearvioinnin toimivuus ennakointi tutkinnon suorittaneiden kysyntä ja arvostus työmarkkinoilla. 1 Tässä raportissa opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista käytetään käsitettä opetussuunnitelman perusteet. 14 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

15 Auditoinnissa hyödynnettiin oppilaitosten itsearviointia. Auditointi kesti yhdessä toimipaikassa toimineessa oppilaitoksessa yhden päivän ja useassa toimipaikassa toimineessa oppilaitoksessa kaksi päivää. Auditoinnin päätteeksi auditointiryhmä keskusteli oppilaitoksen edustajien kanssa palautteista. Keskustelussa tuotiin esille auditoinnissa havaittuja lähihoitajakoulutuksen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lähes poikkeuksetta auditoidut oppilaitokset halusivat myös auditointiraportin. Oppilaitoskohtaiset auditointiraportit luovutettiin oppilaitoksille pääsääntöisesti tammi-helmikuussa ARVIOINTIKOHTEET Arviointi kohdistettiin nuorten ja aikuisten ammatilliseen peruskoulutukseen. Arviointikysymysten mukaisesti arviointi kohdistettiin koulutuksen järjestämisedellytyksiin ja niihin liittyviin koulutuksen laatutekijöihin, koulutuksen tasalaatuisuuteen järjestäjittäin ja maakunnittain ja koulutuksessa tapahtuneisiin muutoksiin suhteessa sille asetettuihin kehittämistavoitteisiin Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytykset Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arviointikohteiden määrittämisessä tukeuduttiin muun muassa lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmien perusteisiin. Lähtökohtana olivat järjestämisluvan myöntämisperusteet. Keskeisenä pidettiin sitä, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Laissa edellytetään myös, että ammatillista koulutusta järjestettäessä tulee olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa ja ottaa huomioon työelämän tarpeet. (L 630/1998, 6, 9, L 631/1998, 3, 5.) Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin kohteita olivat lähihoitajakoulutuksen tarpeellisuus ammatilliset edellytykset lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen taloudelliset ja muut aineelliset edellytykset lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen koulutuksen työelämälähtöisyys koulutuksessa käytetyn paikallisen opetussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteiden vastaavuus. Näitä järjestämisedellytyksiä kuvataan muuttujittain taulukossa 1. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 15

16 Koulutuksen tarpeellisuus Lähihoitajakoulutuksen tarpeellisuutta arvioitiin selvittämällä lähihoitajien työllistymistä (vuosina ) ja koulutustarjonnan ja työvoimatarpeen vastaavuutta yleensä ja koulutusohjelmittain. Lisäksi tässä yhteydessä tarkasteltiin järjestäjän tekemää koulutuksen ennakointia. Ammatilliset edellytykset Ammatillisten edellytysten arviointi rajattiin päätoimisen opettajakunnan muodolliseen pätevyyteen, monialaisuuteen ja asiantuntijuuteen. Ensiksi arvioitiin, missä määrin lähihoitajakoulutuksessa opettanut päätoiminen opettajakunta täytti muodolliset pätevyysvaatimukset. Toiseksi arvioitiin, missä määrin oppilaitoksen lähihoitajakoulutuksen opettajakunnan rakenne tuki laaja-alaiselle sosiaali- ja terveysalan perustutkinnolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tässä tarkasteltiin opettajakunnan monialaisuutta ja sen hyödyntämistä työssäoppimisen ohjauksessa. Lähtökohtana pidettiin, että laaja-alaisen perustutkinnon tavoitteet edellyttävät päätoimisen opettajakunnan monialaisuutta ja sekä sosiaali- että terveysalan asiantuntemusta. Kolmanneksi selvitettiin opettajien asiantuntijuutta tehtävissään työelämän asiantuntijoiden ja lähihoitajaopiskelijoiden arvioinneilla. Taloudelliset ja muut aineelliset edellytykset Taloudellisina ja muina aineellisina järjestämisedellytyksinä arvioitiin lähihoitajakoulutuksen opiskelijakohtaisia käyttökustannuksia, koulutuksen käytössä olevia tiloja, välineitä ja laitteita sekä taloudellista panostusta henkilöstön koulutukseen. Taloudellisia edellytyksiä lähihoitajakoulutuksen järjestämiseen arvioitiin kolmesta näkökulmasta. Ensiksi selvitettiin oppilaitoskohtaiset käyttökustannukset ( /opiskelija). Kustannuksiin sisältyivät opetuksen, hallinnon ja opiskelijahuollon kustannukset. Toiseksi selvitettiin, missä määrin kussakin oppilaitoksessa lähihoitajakoulutuksen käytettävissä olevat tilat, välineet ja laitteet vastasivat siellä tarjottavien koulutusohjelmaopintojen vaatimuksia. Kolmanneksi selvitettiin henkilöstökoulutuksen suhteellinen osuus oppilaitoksen palkkamenoista. Koulutuksen työelämälähtöisyys Lähihoitajakoulutuksen työelämälähtöisyyttä selvitettiin kiinnittämällä huomiota työssäoppimisen voimavaroihin, oppilaitoksen opetussuunnitelman työelämävastaavuuteen ja palautejärjestelmän toimivuuteen. Työssäoppimisen voimavaroina arvioitiin opettajien opetustuntien määrää työssäoppimisviikkoa ja opiskelijaa kohti. Opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta 16 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

17 ja alueellista työelämävastaavuutta koskeva arviointitieto saatiin työelämän asiantuntijoilta. Palautejärjestelmän toimivuuden arviointi kohdistettiin siihen, miten hyvin oppilaitoksen keräämä palaute vaikuttaa lähihoitajakoulutukseen. Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman vastaavuus Opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman vastaavuuden arviointi kohdistui oppilaitosten toimittamien opetussuunnitelmien yhteisten ja tutkintokohtaisten osien sisältöön ja itsearviointeihin. Itsearvioinnit perustuivat lähihoitajakoulutuksen laatustandardeihin (Sosiaalija terveysalan perustutkinnon, 1999). Analysoitavina olivat opetussuunnitelmaperusteisen lähihoitajakoulutuksen ja näyttötutkintoperusteisen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelman sisällön arviointi kohdistui kaikkiin sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmassa ja näyttötutkinnon perusteissa (11/011/99) esitettyihin määräyksiin oppilaitoksen opetussuunnitelmasta. Arvioinnin kohteina olivat kaikkien lähihoitajakoulutusta järjestäneiden oppilaitosten (n = 64) keväällä 2000 käyttämät vuoden 1999 perusteen mukaiset opetussuunnitelmat. Arvioinneissa nostettiin esiin myös hyviä käytänteitä. Kunkin määräyksen toteutumisaste pisteitettiin asteikolla 1 5. Arvioinnissa ykkönen tarkoitti sitä, ettei opetussuunnitelmassa esitetty määräys toteutunut lainkaan, ja viisi sitä, että opetussuunnitelman perusteissa esitetty määräys toteutui täysin. Poikkeuksena tästä oli määräys opetussuunnitelman rakenteesta, joka pisteitettiin asteikolla 1 4 noudattaen muutoin samaa arviointitapaa muiden määräysten kanssa. Oppilaitosten johtoryhmien tekemä opetussuunnitelmia koskenut arviointi perustui Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisussa esitettyyn viidenteen standardiin. Se edellyttää, että oppilaitoksilla on ajantasainen opetussuunnitelma, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelma-asiakirjaa. Viides laatustandardi kohdistui 1) oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen 2) erityisopetukseen 3) opinto-ohjaukseen 4) opiskelijan arviointiin ja tutkintosuoritusten arviointiin 5) oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin ja kehittämiseen. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 17

18 Taulukko 1. Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arviointiin sisällytetyt muuttujat. Järjestämisedellytysten Arviointikohteita kuvaavat muuttujat 2 arviointikohteet 1 Koulutustarjonta suhteessa työvoimatarpeeseen Lähihoitajakoulutuksen Työ 2: määrällinen koulutustarjonta suhteessa alueelliseen tarpeellisuus työvoimatarpeeseen Työ 3: määrällisen koulutustarjonnan ja alueellisen työvoimatarpeen vastaavuus koulutusohjelmittain tarkasteltuna Lähihoitajien työllistyminen Valtakunnalliset työllistymistilastot vuosilta Ennakointi Jä8 valmistuneiden työllistymisseuranta Its11b ennakointitiedon hyödyntäminen koulutustarjonnan suunnittelussa Its17 ennakoinnin ja opiskelijavalinnan laadun kehittäminen (5 osiota) Jo13 koulutusohjelmaopintojen työelämävastaavuus 2 Päätoimisen opettajakunnan monialaisuus Ammatilliset edellytykset Jo44 lähihoitajakoulutuksessa opettavien päätoimisten opettajien määrä lähihoitajakoulutuksen tutkinnon pääaineen mukaan järjestämiseen Päätoimisen opettajakunnan pedagoginen pätevyys JO47:JO44 muodollisesti pätevien päätoimisten opettajien määrä: lähihoitajakoulutuksessa opettavien päätoimisten opettajien määrä tutkinnon pääaineen mukaan Opettajakunnan monialaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen työssäoppimisen ohjauksessa Jo 36b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus kasvun tuki ja ohjaus -opintokoko-naisuudessa Jo 37b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus hoito- ja huolenpito -opintokokonai-suudessa Jo 38b työssäoppimisen ohjauksen monialaisuus kuntoutus -opintokokonaisuudessa Opettajakunnan asiantuntemus suhteessa lähihoitajakoulutuksen tavoitteisiin Opp10 opiskelijoiden arvioinnit opettajiensa asiantuntemuksesta (summamuuttuja, jossa yhteensä 13 tekijää) Työ12a työelämän asiantuntijoiden arvioinnit opettajien asiantuntemuksesta 2 Muuttujaluettelon lyhenteet: Jä = koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit Jo = johtoryhmän itsearvioinnit, jonka osana Its = Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitajakoulutuksen laatustandardit ja kriteerit -julkaisuun perustuvat arvioinnit Ope = opettajien arvioinnit Opp =opiskelijoiden arvioinnit Työ = työelämän asiantuntijoiden arvioinnit Ops = opetussuunnitelman arvioinnit 18 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

19 3 Yksikkökustannukset mk/opiskelija Taloudelliset ja muut Yksikkökustannukset sisältävät hallinnon, opetuksen, opiskelijahuollon aineelliset edellytykset aiheuttamat käyttökustannukset vuosina lähihoitajakoulutuksen järjestämiselle Materiaaliset resurssit Ope6 arvio siitä, miten tilat vastaavat lähihoitajakoulutuksen tarpeisiin koulutusohjelmaopinnoissa Ope7 arvio siitä, miten laitteet ja välineet vastaavat lähihoitajakoulutuksen tarpeisiin koulutusohjelmaopinnoissa 4 Opetussuunnitelman työelämävastaavuus Lähihoitajakoulutuksen työelämälähtöisyys Työ11 työelämän asiantuntijoiden arvio opetussuunnitelman tarkoituksenmukaisuudesta OPS alueellisen näkökulman sisältyminen opetussuunnitelmaan Palautejärjestelmän toimivuus Työ8 työelämän arvio siitä, missä määrin oppilaitoksen työelämältä keräämällä palautteella on vaikutusta lähihoitajakoulutukseen Työssäoppimisen voimavarat Jo 35a työssäoppimisen voimavarat opetustunteina opiskelijaa ja työssäoppimisviikkoa kohti 5 Opetussuunnitelman määräystenmukaisuus Opetussuunnitelman Opetussuunnitelma-arvioinnin 20 keskeistä tekijää perusteiden ja paikallisen (tekijöiden valikoituminen perustuu sisällölliseen analyysiin perusteissa opetussuunnitelman annetuista määräyksistä) vastaavuus ja oppilaitoksen Arviointikohteiksi valittiin seuraavat: toiminta 1) opetussuunnitelman rakenne: yhteinen osa ja tutkintokohtainen osa 2) oppilaitoksen arvot ja kehittämisstrategia 3) koulutuksen tehtävät ja tavoitteet 4) koulutuksen järjestämismuodot ja opetuksen järjestämisperiaatteet 5) alueelliset ja paikalliset painotukset 6) yhteistyö / opintojen valinta muista oppilaitoksista 7) opinto-ohjaus 8) henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat 9) hyväksilukeminen 10) erityisopetus 11) työssäoppiminen 12) arviointi 13) maahanmuuttajaopiskelijoiden opetuksen järjestäminen 14) kestävän kehityksen edistämisohjelman toteuttaminen 15) kansainvälistymissuunnitelman toteuttaminen 16) yhteiset opinnot 17) yhteiset ammatilliset opinnot 18) koulutusohjelmaopinnot 19) vapaasti valittavat opinnot 20) (opinnäytetyö) 3 Aineistoa on täydennetty valtakunnallisen opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus- ja kustannustietokannan tiedoilla. 2 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 19

20 Näyttötutkintojen järjestämisedellytykset Lähihoitajakoulutuksen järjestämisedellytysten arviointia täydennettiin jo aiemmin analysoiduilla näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointiaineistoilla. Näissä arvioinneissa opetussuunnitelmien arviointi oli kohdistettu opetussuunnitelman kattavuuteen, omintakeisuuteen ja muodolliseen täsmällisyyteen. Opetussuunnitelman kattavuuden arviointi kohdistui siihen, missä määrin opetussuunnitelma sisälsi hyvältä opetussuunnitelmalta vaaditut sisältöalueet. Omintakeisuuden arviointi osoitti, miten hyvin opetussuunnitelma ilmensi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa edellytettyjä periaatteita. Muodollista täsmällisyyttä oli arvioitu opetussuunnitelmassa käytettyjen termien oikeellisuuden sekä opetussuunnitelman jäsentyneisyyden, selkeyden ja ulkoasun kannalta. Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten arviointi kohdistui pääosin samoihin kohteisiin, mitä taulukossa 1 on esitetty. Arviointikohteet olivat seuraavat: 1) tilat ja laitteet (arviointiperuste: riittävyys, ajan- ja tarkoituksenmukaisuus, terveellisyys, turvallisuus, tiedonhankintamahdollisuudet) 2) opettajien ammattitaito (arviointiperuste: koulutus ja pedagoginen kelpoisuus, työkokemus, ammattitaidon ylläpitäminen) 3) opetuksen suunnittelu ja järjestäminen (arviointiperuste: opetussuunnitelman laatu ja laadinta, opetusjärjestelyt, laatujärjestelmä) 4) tutkinnon järjestäminen (arviointiperuste: tiedotus ja ohjaus, tutkintojen suunnittelu ja järjestäminen, arvioijien koulutus). Tämän arvioinnin kanssa samansuuntaisesti oli myös näyttötutkintojen järjestämisedellytysten kustakin arvioitavasta osa-alueesta muodostettu summamuuttuja. Summamuuttujan saama kokonaispistemäärä kertoi sille asetettujen raja-arvojen perustella sen, olivatko järjestäjän näyttötutkintojen järjestämisedellytykset kyseisellä osa-alueella tyydyttävät, hyvät vai kiitettävät. Näyttötutkintojen järjestämisedellytysten hyväksyttävyydeltä vaadittiin vähintään hyvää tasoa Koulutuksen laatutekijät Järjestämisedellytysten arvioinnissa kohdistettiin huomio myös johtamiseen (lähihoitajakoulutuksen arvostus, tavoitteellisuus, taloudelliset voimavarat ja henkilöstön kehittäminen), ja opetukseen ja ohjaukseen (opetuksen ja opetusjärjestelyiden, opinto-ohjauksen ja työssäoppimisen laatu), oppilaitoksen itsearviointiin (toiminnan tavoitteellisuus ja laadunhallintajärjestelmän toimivuus) ja ennakointiin (alueellisen ja valtakunnallisen ennakointitiedon hyödyntäminen koulutustarjonnassa). Opetussuunnitelman laadintaa ja kehittämistä tarkasteltiin laadunvarmistuksen, työelämäyhteistyön laadun ja alueellisen yhteistyön kannalta. Nämä kaikki oppilai- 20 LÄHIHOITAJAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEDELLYTYKSET

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten

Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten Markku Kokkonen Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät 25-26.11.2009 www.oph.fi Näyttötutkinnon järjestämisedellytysten arviointi Lainsäädäntö ja tutkinnon perusteet Asetus ammatillisesta

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut)

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi. Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI Kuuntele kysy opi Esimerkkinä Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Laatua laivalla 26.8. 27.8.2013 Anu Räisänen & Pirjo Väyrynen Opetushallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa 1. valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen kehittämisen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO

NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO NUORISO- JA VAPAA- AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 01 016 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 013 016 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka. (hiusalan ja maatalousalan vertailuja)

UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka. (hiusalan ja maatalousalan vertailuja) UUDET KANSALLISET OPPIMISTULOKSET Sähkö- ja automaatiotekniikka (hiusalan ja maatalousalan vertailuja) Anu Räisänen 22.3.2013 Opetushallitus ARVIOINTIIN OSALLISTUNEET JÄRJESTÄJÄT JA OPISKELIJAT Arvioinnin

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Webinaari puutarhatalouden oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo

Webinaari puutarhatalouden oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo Webinaari puutarhatalouden oppimistulosarvioinnin tuloksista 5.12.2018, klo 10.00-11.00 Arviointisuunnittelija Veera Stylman (veera.stylman@karvi.fi) Arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen (paula.kilpelainen@karvi.fi)

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

HIUSALAN PERUSTUTKINTO

HIUSALAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 4 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOULUTUSKOKEILUJEN ARVIOINTI Koordinoijan (Osekk) esitys arviointisuunnitelman tarkentamisesta Esitys ohjausryhmälle 24.11.2014 Marja Veikkola Sivu 1 Koulutuskokeiluille

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO

PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 06 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4. Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI?

VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? VAIKUTTAAKO ARVIOINTI? Arvioinnin vaikutukset/vaikuttavuus Arviointi ja sen arviointi: Mistä on kyse? Kansallinen arviointi ja sen tulosten hyödyntäminen Johtamiskulttuuri ja päätöksenteko Organisaation

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

valmistavien ja valmentavien koulutusten toimeenpanon seurantasuunnitelma

valmistavien ja valmentavien koulutusten toimeenpanon seurantasuunnitelma Ammatillisten perustutkintojen sekä valmistavien ja valmentavien koulutusten v. 2008-20102010 uudistettujen tt perusteiden toimeenpanon seurantasuunnitelma 20.9.2011 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö,

Lisätiedot

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi

Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla

Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Kokeilujen vaikuttavuuden arviointi hyvinvointiteknologian osaamisalalla Anna Levy 2016 Sivu 1 Kokeilujen arvioinnin toteuttamisen lähtökohta Tuottaa arviointitietoa osana kokeilujen etenemisprosessia

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta

Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Pilotoinnin perehdyttämispäivä - kriteeristö ja arviointiprosessi - 17.12.2013 - Pilotoinnin toteutus ja palautteen hankinta Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Pilotointiin osallistuvien koulutuksen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014

TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen

Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen Kone- ja metallialan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden uudistaminen Kone- ja metallialan opettajien neuvottelupäivä 23.11.2007 Yli-insinööri Seppo Valio Opetushallitus seppo.valio@oph.fi

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO

PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä PINTAKÄSITTELYALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi

Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi Matkailualan perustutkinnon oppimistulosarvioinnin tulokset webinaari Arviointisuunnittelija Johanna Kiesi johanna.kiesi@karvi.fi Webinaarin kulku 1 Webinaarin avaus 2 Arviointitulosten esittely 3 Kysymyksiä

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset piirteet OPS-infot 23.11.2009 2009 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammattikoulutuksen kehittäminen L 630/98 3 Vammaisille ill opiskelijoille

Lisätiedot

Webinaari talotekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo

Webinaari talotekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo Webinaari talotekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista 19.9.2018, klo 9.00-10.30 Arviointisuunnittelija Veera Stylman (veera.stylman@karvi.fi) Arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen (paula.kilpelainen@karvi.fi)

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 30.1.2013 yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus Sisältö Tutkinnon perusteiden toimeenpano ammatillisena peruskoulutuksena

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta

PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT. Oppimistulosten arvioinnin kannalta PEDAGOGISEN PROSESSIN KRIITTISET KOHDAT Oppimistulosten arvioinnin kannalta Opetusneuvos Anu Räisänen 24.9.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ARVIOINTI TEHTÄVÄ, LUONNE JA VAATIMUKSET Tulkinnallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Webinaari tieto- ja tietoliikennetekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo

Webinaari tieto- ja tietoliikennetekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista , klo Webinaari tieto- ja tietoliikennetekniikan oppimistulosarvioinnin tuloksista 16.4.2019, klo 9.30-11.00 Arviointisuunnittelija Veera Hakamäki-Stylman Arviointineuvos Paula Kilpeläinen WEBINAARIN OHJELMA

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot