Motoristit ampaisivat vappukirkosta kesäkauteen

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti, jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i -To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t a l e h t i N o Motoristit ampaisivat vappukirkosta kesäkauteen Herra, kun tunnen vauhdin viiman kasvoissani, vaistoan sinun virkistävän armosi. Herra, kun minä kiihdytän pyörääni, tunnen tuulahduksen sinun ikuisuudestasi. Kun minä näen puitten ja peltojen kiitävän ohitseni iloitsen elämästäni. Kun minä annan moottorini laulaa, päästän elämäniloni valloilleen. (Motoristin psalmi, Bernd-Jürgen Haman) Lisää sivulla 7 Ari Bimberg ja Antero Pikkarainen ovat vanhoja tuttuja, jotka varmimmin tapaavat toisensa motoristikirkossa ajokauden avajaisissa. Tästä alkoi motoristen vappumarssi, jossa pyöriä ja autoja solui läpi kaupungin yli 20 minuuttia kestävänä rivistönä. Kemi Veteraanipäivä: viesti kulkee, vetovastuu vaihtuu SIVU 9 Keminmaa Sanna Mentilä on nuori trubaduuri SIVU 3 SIMO Äitien kukitus ja juhlakahvit srk-keskuksessa SIVU 10 tervola Heikki Holma: mikä on kirkon ääni SIVU 3 tornio Yhteisvastuun viimeiset kokoontumiset SIVU 8 Sunnuntai 8.5. on äitienpäivä. Seuraava kaatuneiden muistopäivä

2 Sana sunnuntaiksi sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini) Hartaus Hyvän paimenen seurassa Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33: 5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 375 Kun Herra hoitaa, paimentaa, 374 Mitä silloin multa puuttuu, 100 Sait, Jeesus, täyden voiton Päivän virsiä: 169 Muista, Herra Kristus pyhä, 251 Jumalan valtaistuin on, 378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä, 177 Jeesus on paimen Päivän psalmi: Ps lukukappale: Jer. 23: lukukappale: 1. Piet. 5:1-4 Evankeliumi: Joh. 21: sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) Jumalan kansan koti-ikävä n Jeesus pieni karitsa sylissään tai Jeesus lammaslaumansa keskellä sauva kädessä lienevät meille niitä tutuimpia kuvia Raamatusta. Ensi sunnuntaina vietämme hyvän paimenen sunnuntaita. Yksi tuon sunnuntain tekstejä on Ps 23, paimen psalmi. Tuo psalmi: Herra on minun paimeneni on puolestaan yksi tutuimpia Raamatun kohtia. Monissa elokuvissa, joissa on kuvattu hautajaiset, nousee mielikuva hautausmaalta ja siellä pappi lukemassa tuota tuttua psalmia. Myös meidän siunaustilaisuuksissamme tämä psalmi lähes aina luetaan. Ensi sunnuntain eräässä evankeliumitekstissä Jeesus sanoo olevansa hyvä paimen, joka antaa henkensä lammasten edestä. Nuo sanat kertovat valtavasta rakkaudesta. Jeesus ristinkuolemassaan toteutti tuon rakkauden meidän ihmisten puolesta. Jeesus siinä ristillä kantoi kaikki meidän syntimme ja elämämme taakat. Syyllisyys on vaikea asia. Siitä ei pääse eroon selittelemällä ja mitätöimällä asiaa. Se, että Jeesus antaa kaikki synnit anteeksi, on ainoa vastaus ihmisen syntiin ja syyllisyyteen. Jeesus on kantanut myös kaikki meidän elämämme taakat. Meillä jokaisella on niitä elämän näkyviä ja näkymättömiä taakkoja, joita me joudumme elämässämme kantamaan. Tuossa psalmissa 23 on jae, jossa sanotaan: Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Elämän kriisien keskellä on monesti se ajatus, että on ihan yksin. Pimeyden keskellä nousee mieleen ajatus, paistaako aurinko enää koskaan elämässä, löytyykö hymyä, naurua enää koskaan. Ahdistuksen keskellä saattaa olla se tunne, että rukousta, joka huutona nousee taivaaseen, siihenkään ei kukaan vastaa. Sitäkään ei kukaan kuule. Ihminen on pimeydessä, yksinäisyydessä, täysin hylättynä. Elämän kriisien keskellä saamme muistaa, että meitä ei sittenkään jätetä yksin, unohdeta. Vaikka taivas vaikenee, on hiljaa, saamme muistaa, että Vapahtaja Jeesus Kristus haluaa kulkea vierellämme. Hyvänä paimenena hän kulkee vierellämme. Vaikeimmissa tilanteissa ottaa meidät syliinsä ja kantaa hankalien paikkojen ylitse. Hyvän paimenen sunnuntain viesti antaa turvallisuutta tämän maailman ulkoisten ahdistusten ja oman elämämme sisäisten kriisien keskellä. Kristus ympäröi meidät huolenpidollaan kaikessa mitä me elämässämme kohtaamme. Syyllisyyden, keskeneräisen synnintunnustuksemme keskellä, hänen anteeksiantamuksensa on aina täydellinen. Elämän ahdistusten keskellä meillä on ymmärtäjä, lohduttaja, joka tuntee ja tietää, mitä ihmisen kipu on. Lilli Alapiessa sairaalapastori, Kemi Päivän antifonin alusta (Ps. 66: 1) saatu nimitys jubilate (= riemuitkaa) muistuttaa pääsiäisajan luonteesta. Seurakunta juhlii iloiten Herran ylösnousemusta ja voittoa kuolemasta ja suuntaa katseensa uuteen elämään taivaassa, minne Jeesus on mennyt valmistamaan omilleen sijaa. Kristityt odottavat "ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee" (Hepr. 13: 14). Jeesuksen ylösnousemus on jo nyt tehnyt heidät uusiksi luomuksiksi. Kun Kristus palaa takaisin, heistä tulee hänen kirkastetun ruumiinsa kaltaisia. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 105 Aurinkomme ylösnousi, 355 Jeesus, ilo elämäni Päivän virsiä: 162 Kristus-kuningas, kaikkivaltias, 365 Käy kohti isänmaatansa, 623 Taivaaseen käy matkamme, 619 Eijaa! Jo laulaa sielu kiitostansa, 622 Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan Päivän psalmi: Ps. 66:3-9 tai Ps lukukappale: Jes. 54: lukukappale: 1. Piet. 1:3-9 tai 2. Kor. 4:16-18 Evankeliumi: Joh. 17:11-17 Jumala, taivaallinen Isämme, valaise meitä totuutesi valolla, kun harhailemme pimeässä. Kuljeta meidät tietäsi perille ikuiseen elämään, jonka olet luvannut omillesi. Täytä meidät ilolla, jota maailma ei voi antaa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Taivaallinen Isä, sinä annoit oman Poikasi kulkea tuskan ja kuoleman kautta ja valmistit hänelle kolmantena päivänä suuren voiton. Me kiitämme ja ylistämme sinua siitä, ettei mikään pimeys voi voittaa hänen valoaan eikä mikään tappio voi riistää meiltä hänen voittoaan. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Kirkonmenot Kirjaimet ja kirjainyhdistelmät n Symboliikassa käytetään runsaasti myös kirjaimia ja kirjainyhdistelmiä. Niiden käytössä on sama etu kuin kuvissakin: ne on helposti tehtävissä ja nopeasti ymmärrettävissä. Lisäksi ne ovat myös erittäin kansainvälisiä. Tosin useat kirkolliset kirjainsymbolit tulevat latinasta tai kreikasta, joten selitystäkin kaivataan. Yksi kaikkein vanhimmista kirjainmerkeistä on egyptiläinen T-risti tai kreikkalaisittain tau-risti. Jo muinaiset heprealaiset tunsivat tätä vastaavan kirjaimensa pelastuksen merkkinä. On pantava erityisesti merkille, että kristittyjen tunnetuin symboli risti on erittäin lähellä t-kirjainta. Joskus risti on muodostettu myös useammasta kirjaimesta: esimerkiksi kahdesta ikhthys-sanasta, jossa th on ristin keskuksena. Ikhthys on kalaa tarkoittava kreikan kielen sana, mutta se on myös anagrammi. Sen kirjaimet tulevat seuraavien sanojen alkukirjaimista: Jeesus Kristus, Jumalan Poika Vapahtaja. Erittäin hyvin tunnetaan myös kirjainyhdistelmä INRI. Ne ovat alkukirjaimet latinalaisista sanoista Iesus Nazarenus Rex Iudaeorum Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Maaherra Pontius Pilatus kirjoitutti nämä sanat Jeesuksen ristiin kolmella kielellä: hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Erityisesti kirkkotaiteessa on esitystavan helpottamiseksi tarvittu lyhennyksiä; niinpä INRI-lyhenteellä on pystytty iskevästi korvaamaan kolme pitkää vieraskielistä tekstiä. Liturgisissa tekstiileissä on usein kirjainsymboleita. Suosittu merkkiyhdistelmä on Jeesus- ja Kristus-sanojen alku- ja loppukirjaimet IC XC sekä jatkona olevat kreikan kielen voittajaa tarkoittavan sanan alku ja loppu: NI KA. Paljon on käytetty myös Jeesus-nimen lyhentymää IHS. Sen tulkinnallinen avaaminen riippuu siitä, käsitetäänkö nuo kirjaimet kreikan- vai latinankielisiksi. Kristus-monogrammi on useilla eri tavoilla esitetty kirjainyhdistelmä, jossa ovat Kristus-nimen kaksi kreikkalaista alkukirjainta rho ja khi suomalaisen mielestä P ja X. Monogrammiin liitetään joskus myös alfa ja omega kirjaimet. Nekin viittaavat Kristukseen, joka sanoo olevansa A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu (Ilm. 22:13). Joissakin meidän kirkoissamme saattaa nähdä myös heprealaisia kirjainmerkkejä. Jumalaa esittävän auringon sisään kirjoitetaan usein heprealaiset kirjaimet JHVH. Vanhassa testamentissa yksi Jumalan nimistä on Jahve, mutta hepreassa oli tapana kirjoittaa pelkät konsonantit. Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Ikonitaiteessa käytetään myös paljon kirjainmerkkejä. Tunnetuin niistä liittyy Jumalan Moosekselle antamaan itseilmoitukseen Minä olen se, joka olen. Tätä ilmaistaan kolmella kreikan kirjaimella omikron, omega ja ny (lyhyt o, pitkä o ja n). Neitsyt Marialla on omat monogramminsa, joita käytetään erityisesti katolisten kirkkojen taiteessa ja kirkkotekstiileissä. AM on lyhennys sanoista Ave Maria (Terve, Maria), AMR sanoista Ave, Maria Regina sekä MR sanoista Maria Regina (Regina tarkoittaa taivaan kuningatarta). veijo Koivula KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela , markku.korpela@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Puh Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio , tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Uusi Torniolainen ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero torstaina

3 Sanna Mentilä nuori trubaduuri itsenäistyi aur pairina Englannissa n Vappua edeltäneenä perjantaina nuoret olivat hakusessa Keminmaassa, jossa Myötätuulen estradilla bändien näyttävä kalusto odotti kuulijoita. Kutsu vuotuiseen nuorten yhteisvastuuiltaan Siivet-bändi -tapahtumaan oli kyllä kylän raiteille ja soppiin esitetty. - Viime vuonna myimme yli 160 lippua, nyt emme taida yltää samaan, arvioivat seurakunnan nuorisotyönohjaajat Virpi ja Hannu Huttunen. Epäilyssään he olivat oikeassa, sen ilta osoitti. Sanna Mentilää, viime kevään nuorta ylioppilasta, tilanne ei haitannut. Ohjelman mukaisesti hän esitti kuulijoilleen laulelman tyyliin nainen ja kitara. Iso askel Sanna palasi noin kuukausi sitten kotimaahan Englannista. - Pyrin opiskelemaan viime keväänä, mutten päässyt. Välivuosi koulun jälkeen kului se aur pairina Keski-Englannissa, pienessä kylässä Birminghamin lähellä. Paikka järjestyi aiemman kesätyönantajan kautta, kertoili Sanna valintansa taustoja. - Se merkitsi minulle isoa askelta. Hain kokemusta ja itsenäistymisestä. Halusin kokeilla kantavatko siipeni. Kyllä kantoivat. - Kypsyttelin päätöstä kaksi kuukautta. Sitten lähdin ilman mitään odotuksia. Koko seitsemän kuukautta oli elämäni paras kokemus, en vaihtaisi sitä mihinkään. Tuntui ihan hurjalta, kuinka iso maailma voi olla, mutta ei se pelottanut. Sanna Mentilän työ aur pairina puoleksi suomalaisessa perheessä oli luvatun kaltaista. Lastenhoitoa ja kevyttä kotityötä, josta jäi vapaa-aikaakin parin päivän verran viikossa. - Alueen nuoriin en juurikaan tutustunut, mutta facebookin kautta löysin ystäviä Birminghamista ja kävin heitä moikkaamassa. Bändi haaveissa Sanna on laulellut pienen ikänsä. Into kitaraan lähti kasvamaan 11- vuotiaana. - Soitto on harrastus ja haaveena on löytää itselleni bändi. Tällä hetkellä musiikki yltää kaikkiin tyyleihin, mutta pinnalla ovat helposti kuunneltavat reggae, country ja n Kemiläissyntyinen musiikin maisteri, diplomiurkuri Seppo Kirkinen on nimetty vuoden kanttoriksi Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus perustelee valintaa: Seppo Kirkinen on kanttorikunnan johtohahmoja, joka merkittävällä tavalla edistää kirkkomusiikkia ja ammattikunnan hyvinvointia toimiessaan Kallaveden kanttorina ja Kuopion hiippakuntakanttorina. blues. Hard rock sen sijaan ei kuulu valikoimaan. - Nyt koitan saada töitä, ja siinä sivussa soittelen kitaraa ja lauleskelen. Toivottavasti pääsen kouluun Ouluun opiskelemaan luokanopettajaksi. (PV) Seppo Kirkinen vuoden kanttori Sanna Mentilä avasi nuorten bänditapahtuman Myötätuulessa. Seppo Kirkinen on syntynyt Kemissä vuonna Valmistumisestaan lähtien hän on työskennellyt Kuopion Kallaveden seurakunnassa. Kirkinen on perustanut Kallaveden seurakuntaan vuonna 1999 uraauurtavan käsikelloyhtye Dolcen, jonka johtajana hän edelleen toimii. - Merkittävimpiä työtehtäviäni on lasten ja nuorten kanssa toimiminen. Kanttorin työn ydin on jumalanpalveluselämässä, jota varten lasten ja nuorten musiikkiryhmätkin ensisijaisesti ovat olemassa. - Toivon, että tämä näky vahvistuisi niin kanttorikunnassa, papistossa, kaikissa seurakuntien työntekijäryhmissä kuin seurakuntalaisissakin, Seppo Kirkinen toteaa. ääkirjoitus Kuka käyttää kirkon ääntä? n Otsikon kysymys heräsi viimesyksyisen vilkkaana käyneen kirkollisen keskustelun aikana. Nyt siitä on tehty tutkimus. Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijoiden tuoreessa analyysissä todetaan, että arkkipiispa Kari Mäkinen ei ottanut viimesyksyisen keskustelun aikana sitä roolia kirkon puhemiehenä, jota media hänelle tarjosi. Senpä vuoksi Päivi Räsäsen konservatiivisempi viesti upposi suureen yleisöön kirkon kantana. Analyysissä todetaan, että Mäkinen korosti kirkon olevan moniääninen ja keskusteleva kirkko, jossa on tilaa monenlaisille näkemyksille ja että Räsäsen toistoon perustuva retoriikka peittosi alleen arkkipiispan ja muiden piispojen epäjohdonmukaiset viestit. Viimesyksyisestä keskustelusta voitaneen todeta myös se, että Räsänen leimautui konservatiiviseksi perustellessaan viestinsä kirjoitetulla Raamatun sanalla. Merkille pantavaa on se, että arkkipiispa Mäkinen, joka korosti kirkon moniäänisyyttä, sanoutui kuitenkin irti Räsäsen esittämistä kannoista. Ne eivät siis mahtuneet hänen mielestään siihen kirkon moniääniseen keskusteluun, jota hän peräänkuulutti. Jos kysytään, kuka käyttää kirkon ääntä, on hyvä kysyä myös, minkä kirkon ääntä? Sana kirkko voidaan käsittää eri tavoin. Paitsi, että sillä tarkoitetaan rakennusta, johon kokoonnutaan jumalanpalvelukseen, sillä tarkoitetaan sellaista paikalliskirkkoa joka muun muassa Suomen evankelis-luterilainen kirkko on. Sanalla kirkko tarkoitetaan myös Kristuksen kirkkoa eli uskovia kristittyjä kaikkialla maailmassa. Kirkkomme tunnustuskirjoissa kirkosta tässä mielessä sanotaan muun muassa näin: Seitsenvuotias lapsikin tietää, Jumalan kiitos, mitä kirkko on: sen muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen. Tästä kirkosta Jeesus puhuu sanoessaan Pietarille: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Kun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon puitteissa käydään keskustelua kirkon äänestä, molemmat viimeksi mainitut kirkon määritelmät ovat mukana. Keskustelua käydään tietyn tunnetun organisaation Suomen evankelis-luterilaisen kirkon - sisällä, mutta samalla joudutan pohtimaan, miltä keskustelu kuulostaa ihmissilmille näkymättömän, mutta Jumalan tunteman Kristuksen kirkon näkökulmasta. Jos Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ääni poikkeaa Raamatun sanaan kirjatusta Kristuksen ja hänen apostoliensa äänestä, on aivan sama kuka sitä ääntä käyttää, sillä sitä ei silloin tunnisteta kirkon ääneksi. Jos taas kirkon ääni on linjassa Raamatun sanan kanssa, on aivan sama, kuka sitä ääntä käyttää, se tunnistetaan Hyvän paimenen ääneksi ja hänen lampaansa seuraavat sitä. Heikki Holma Tervolan kirkkoherra

4 Suntion tyttären vaiherikas elämä Lapin nelosten äitinä Ensi sunnuntai 8.5. on äitienpäivä Ensi sunnuntaina 8.5. vietettävä äitienpäivä on Suomessa vuosittain toukokuun toisena sunnuntaina vietettävä juhlapäivä ja se on tietenkin myös yksi virallisista liputuspäivistä. Myös Kirkkolaivan alueen seurakunnissa on lukuisia äitienpäivän juhlia. Kemi Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, Oili Tuovinen. Äitienpäiväjuhla ja kirkkokahvit. Klo 15 äitienpäiväjuhla seurakuntakeskuksessa, Tapio Karjula ja Tuomas Tölli. Lasten esityksiä ja kakkukahvit. Tornio Klo 11 Äitienpäivän Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; saarna Outi Juntti ja Martti Puontila. Klo 14 Perhekirkko ja Äitienpäiväjuhla Arpelan srk-kodilla; Martti Puontila, Katja Heroja, Suvi Ylimartimo sekä Arpelan päiväkerholaiset. Simo Su 8.5. klo 11 Jumalanpalvelus srk-keskuksessa, Seppo Lohi. Äitien kukitus ja juhlakahvit. Tervola Su 8.5. Sanajumalanpalvelus seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen äitienpäiväjuhla seurakuntakeskuksessa. Tasavallan presidentti luovuttaa äitienpäivän kunniamerkkejä ansioituneille äideille valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa. Vuodesta 1907 Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista sata vuotta sitten. Anna Jarvisin äidin kuolema 1905 sai Jarvisin ajattelemaan, ettei yhteiskunta ottanut huomioon äitien asemaa kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksessa. Jarvisin ehdotuksesta 12. toukokuuta 1907 järjestettiin muistojuhla kaikille äideille Andrewsin metodistikirkossa. Seuraavana vuonna äitienpäivän muistojuhlaa vietettiin Jarvisin kotikaupungissa Philadelphiassa. Vuonna 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi toukokuun toisena sunnuntaina Suomessa Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran toukokuun kolmantena sunnuntaina 1918, mutta vuonna 1927 päiväksi vakiintui nykyinen käytäntö. Vuonna 1947 päivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi. Jatkosodan aikana äitienpäivänä 1942 marsalkka Mannerheim myönsi päiväkäskyllään kaikille Suomen äideille yhteisesti Vapaudenristin kunniamerkin. Se on kehystettynä monien kirkkojen seinällä. Suntion tytär Orvokki Niemisen lapsuuden koti oli sanan mukaisesti Rovaniemen kirkossa, jonka kivijalassa suntio Jorma Jäntin perhe asui. Parikymmentä vuotta sitten Orvokki Nieminen synnytti Lapin ensimmäiset neloset. Juuri äitienpäivän edellä ilmestyneessä kirjassa hän kuvaa elämänsä vaiheita, joihin on sisältynyt miltei kaiken, mitä äitiydessä voi kokea. Hän on odottanut, toivonut, menettänyt ja iloinnut monet kerrat. Nelosten syntymä oli aikanaan iso tapaus julkisuudessa, mutta Orvokki Niemisen elämässä oli ollut ravisuttavia käänteitä sitä ennenkin. Niistä raskaimpia olivat vuosien lapsettomuus ja oman vauvan menehtyminen auto-onnettomuudessa. Ilosta pettymyksiin, surusta 4 x onneen Orvokki on kuuden lapsen äiti. Kirjan lehdiltä välittyy ehdoton äidinrakkaus jokaista lasta kohtaan. Mutta Orvokin äitiys on myös ollut kulkemista ilosta pettymyksiin, suuresta onnen tunteesta suureen suruun. Esikoisen syntymän jälkeen tuli toive saada toinen lapsi. Mutta se ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Useiden keskenmenojen ja hoitojen jälkeen syntyi Ida, joka ei ollut syntyessään terve. - Rakkauteni häntä kohtaan oli sitäkin suurempi. Hän oli niin omana täydellisenä itsenään. - En tiedä, mitä sisimmässäni tapahtui, mutta tulin ymmärtämään paljon sellaista, joita en edes osannut ennen ajatella. - Ida kehittyi hitaasti. Kun hän käänsi päätään, ja kuulimme vähän hänen omaa ääntäänkin, niin kaikki nämä olivat suuria harppauksia, joista olimme onnellisia. Ensimmäinen hymy sulatti sydämemme. Se oli kuin aurinko, joka sinä talvena lopetti kaamoksen. Kun juhannusruusut eivät kukkineet Sitten tuli juhannus, Idan ensimmäinen ja viimeinen. Sinä juhannuksena ruusut eivät kukkineet. - Pikku-Ida ja hänen mummonsa, äitini, kuolivat auto-onnettomuudessa mökkitiellä, kun olimme palaamassa äitini 70- vuotispäiviltä. - Ihmisen elämässä suurin katastrofi on oman lapsen menetys, sillä on vastoin luonnonlakia viedä oma lapsi hautaan. Aviopuolison tai vanhempien menetystä ei voi siihen verrata. - Muistan siunaustilaisuudesta lohdutuksen sanat, jotka lausui tuttu pappi Vesa-Pekka Koivuranta: Siellä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi. Orvokki Niemisen kirja Näen juhannusruusujen kukkivan kauniimmin (126 sivua) ilmestyi eilen. Sitä on kirjakaupoissa. - Teillä on edustaja Jumalan tykönä taivaassa. Siellä Ida oppii puhumaan, ja hän puhuu Taivaalliselle Isälle hyvää teidän puolestanne. Olen joskus kuullut sanottavan: Perhe ei ole täydellinen, ennen kuin sillä on oma edustaja Jumalan tykönä taivaassa. Elämä yllätti nelinkertaisesti Mutta elämä yllätti taas - nyt moninkertaisella onnella. Idan kuoleman jälkeen Niemisen pariskunta päätyi koeputkihedelmöitykseen, josta alkoi jännittävä tapahtumien sarja. - Minulle tapahtui se mikä ei ollut koeputkihedelmöityksessä suotavaa, kun yhtä lasta toivotaan. Kun minulle laitettiin neljä alkiota, se onnistui se kohdallani 400-prosenttisesti, eli kaikki alkoivat kehittyä sisälläni. Se oli ihmeellistä. Olin onnellinen ja luottavainen, mutta ympärilläni kuhistiin. - Kaikki meni odotusten mukaan hyvässä hoidossa. Isänpäivän 1991 aattona syntyivät Aatu, Asseri, Aleksi ja Linda. - Luoja siunasi meitä nelosilla, mutta he eivät tulleet Idan tilalle, vaan Idan lisäksi, joka on nyt toisessa kodissa taivaassa. Niemisten arki oli vauhdikasta, kun pienet keskoset pääsivät sairaalasta kotiin. Jokaista piti syöttää kaksi kertaa yössä, eli syöttökertoja tuli kahdeksan. - Ne hoidin yksin, kun imetin. Uni kyllä maistui aina välillä. Mieheni sanoikin, että nukuin, ennen kuin kerkesin pään tyynyyn laittaa. Mutta niin siitä urakasta vaan selvittiin. Nelosten kastejuhlaa vietettiin Marianpäivänä 1992 samalla kotikirkon alttarilla, jossa pari vuotta aiemmin oli siunattu pikku-ida. Uskallusta olla äitinä - Kaikki Idan kanssa kokemani kasvatti minua tulevaan: uskallusta ja kanttia olla äitinä, vaatia lasteni parasta, puhua heidän puolestaan, suhtautua tähän kaikkeen nöyrällä tyyneydellä ja tulla huomaamaan, että suunnattomasti lisääntynyt rakkaus merkitsee onnen lisäksi myös huolen ja tuskan lisääntymistä. Nyt neloset ovat muuttaneet pois kotoa opintojensa pariin. Tässä elämänvaiheessa syntyi myös ajatus kirjasta. - Oikeastaan aloitin kirjoittaa omille lapsilleni Idan tarinaa. Mietimme, minkä ikäinen Ida nyt olisi - Lindan isosisko, vaikka minä ajattelen häntä aina pikku Idana, omana suojelusenkelinämme. Olet kokenut elämässäsi ihanaa onnea, mutta myös surua ja kaipuuta. Antaisitko mitään siitä pois? - Olen ajatellut, miten elämä voi ravistella näin ottaa pois ja antaa sitten niin paljon, ettei sitä ymmärrä. Joku voi ehkä ajatella, että tämä oli se tarkoitus, Idan kuoleman tarkoitus. - Mutta ei - ei lapsen kuolemalla ole tarkoitusta. Koen, että se on edelleenkin täysin tarkoituksetonta. Riittävä äiti Oletko joutunut tinkimään elämässäsi näiden vaiheiden myötä? - En ole joutunut tinkimään; päinvastoin, olen saanut. Välillä toki mietin, kuinka jaksan. Siihen minulla oli lääke tutulta lääkäriltä, joka sanoi kerran: Olet ihan varmasti riittävä äiti lapsillesi. Riittävä on armollinen sana ja lohduttava, sillä ei tarvitse olla täydellinen ollakseen hyvä äiti lapsilleen Miten sinä sitten olet jaksanut elää läpi kaiken tämän? - Liekö lapsuudestani jäänyt itämään jokin, joka on ollut voimavarana selvitäkseni näissä elämän aallokoissa. On sanottu, ettei enempää anneta kuin mitä jaksaa kantaa. - Haluan antaa sydämestäni ihmisille luettavaksi viestin, ja toivoa, että siitä jollekin löytyisi myös lohdutuksen sana. Millaisin mielin katselet nykyään juhannusruusuja? - En varmaan vuosiin nähnyt juhannusruusujen kukkivan, mutta nyt näen niiden kukkivan jopa kauniimmin. (TK)

5 Asuinpaikkaan perustuvalle kirkon jäsenyydelle vaihtoehto? Turussa kokoontuva kirkolliskokous aloitti kevätistuntonsa maanantaina lähetekeskustelulla esityksestä, jolla diakonaattivihkimys antaisi mahdollisuuden kirkon työntekijöille tulla kutsutuiksi ja vihityiksi julistus-, kasvatus- ja palvelutehtäviin. Diakonaattiin voitaisiin vihkiä henkilö, jolla on koulutus lehtorin, kanttorin, diakoniatyöntekijän, nuorisotyönohjaajan, lähetyssihteerin, lapsityönohjaajan tai johtajan virkaan. Kaikkiaan erilaisia diakonian ja kasvatuksen virkanimikkeitä on lähes sata. Diakonaattiin vihityllä henkilöllä olisi kirkkoherran luvalla oikeus saarnata jumalanpalveluksessa sekä hoitaa sananjumalanpalveluksia ja muuta jumalanpalveluselämää omalla työalallaan. Lisäksi vihitty voisi avustaa ehtoollisen jakamisessa. Hengellistä identiteettiä vahvistamaan Arkkipiispa Kari Mäkinen avasi kirkolliskokouksen kevätistunnon. Diakonaattiin vihkimisen toimittaisi piispa ja vihittävä olisi piispan kaitsennan alainen. Vihkimistä diakonaattiin voisi hakea vasta, kun on tullut valituksi virkaan ja valinta olisi lainvoimainen. Tuomiokapituli ja piispa päättäisivät vihkimisestä eikä siihen olisi subjektiivista oikeutta. Uudistus on rakennettu kirkkoneuvos Pekka Huokunan mukaan kirkon tarpeisiin ja se tukisi viranhaltijan ja työntekijän hengellistä identiteettiä. Teologisesti diakonaattivihkimys olisi samalla ekumeenisesti avara. Piispallinen kaitsenta vahvistaisi viranhaltijoiden ja työntekijöiden julkista luotettavuutta tehtävissään. Kirkolliskokousedustaja Jukka Huttunen piti ongelmana sitä, ettei diakonaatti olisi kelpoisuusehto diakonian virkoihin. Se voisi hänen mukaansa synnyttää kahden kerroksen väkeä vihittyihin ja vihkimättömiin. Esityksen käsittelyä jatketaan valiokuntien lausuntojen jälkeen. Parokiaalisuudesta selvitys Kirkon jäsenyys perustuu nykyisin parokiaalisuuteen eli jäsenet kuulivat siihen seurakuntaan, jonka alueella asianomainen asuu. Kirkkohallitus on selvittänyt, miten parokiaalisuuden periaatteesta voitaisiin poiketa muutettaessa seurakuntayhtymän sisällä seurakunnasta toiseen sekä mahdollisuutta perustaa seurakuntia ja seurakuntayhtymiä kuntarajoista riippumatta. Vilkkaassa keskustelussa piispa Seppo Häkkinen painotti, että kotipaikkaan sidottu kirkon jäsenyys varmistaa sen, että kirkko on läsnä kaikkialla ja että kaikki ovat seurakunnan vaikutuspiirissä. - Olen vahvasti parokiaali-periaatteen kannalla, toteaa Häkkinen. Kuva: KT/Aarne Ormio Vastakkaista näkemystä edusti muun muassa Kemijärven kirkkoherra Lasse Marjokorpi, jonka mukaan kirkon jatkuvuuden turvaamiseksi on luterilaisille henkilöseurakunnille annettava mahdollisuus. - Ne saisivat valita omat pappinsa ja paimenensa. Piispa Björn Vikström toivoi kirkkohallituksen selvittävän, miten parokiaali-periaatteesta voidaan tehdä poikkeuksia, kun yhteiskunnan tilanne ja ihmisten elintavat muuttuvat. Hallintovaliokunta valmistelee asiasta lausunnon. Kirkkoherran vaaliin kaksi vaalitapaa? Kirkkoherran vaalia on esitetty muutettavaksi siten, että kirkkoherra valittaisiin ensisijaisesti kirkkovaltuuston toimittamalla välillisellä vaalilla. Seurakunnan pyynnöstä kirkkoherra voitaisiin valita myös välittömällä eli suoralla kansanvaalilla. Tavoitteena on muuttaa kirkkoherran valintaprosessi sellaiseksi, että se tukee parhaan mahdollisen hakijan valintaa kirkkoherran virkaan. Samalla halutaan lyhentää ja yksinkertaistaa valintamenettelyä. Edustaja Eevi Väistö oli välillisen vaalitavan puolella. - Valintamenettelyä saadaan lyhyemmäksi. Seurakunnat ovat erilaisia ja joskus välitön vaali voi olla järkevä tapa. Liedon kirkkoherra Merja Hermonen on välittömän vaalin kannalla. - Kansanvaalia on olennainen osa suomalaista kirkollista kulttuuria. Helsingin Malmin kirkkoherra Pertti Simola korosti tavoitetta saada, että seurakuntaan saadaan tehtävään parhaiten soveltuva henkilö. - Seurakuntien luottamushenkilöillä on kokemuksensa perustella erinomaiset mahdollisuudet valita oikea henkilö. Luottamushenkilöt pystyvät arvioimaan myös hakijoiden pastoraalista johtajuutta, Simola toteaa. Tämänkin esityksen käsittelyä jatketaan valiokuntien lausuntojen jälkeen. Arkkipiispa Kari Mäkinen: Moniäänisyys edellyttää aikuisuutta, nöyryyttä ja rohkeutta Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avauspuheessaan 2.5. kirkollisen keskustelun moniäänisyyttä. Hän sanoi sen edellyttävän aikuisuutta, nöyryyttä ja rohkeutta. Mäkinen painotti kirkon todellisuuden ytimenä yhteistä ehtoollispöytää, jossa ei kysytä, miten tuo toinen uskoo ja ymmärtää. Jos siihen ei voi osallistua yhdessä toisten kanssa, ei ole enää kyse oikeudesta omaan ääneen ja moniäänisyydestä vaan jäämisestä kohtalokkaasti erilleen, Mäkinen tiivisti puheessaan. Mäkinen näkee julkisuudessa lisääntyneen viholliskuvien luomisen heijastuvan myös kirkolliseen keskusteluun. Keskustelussa luodaan liberaali-konservatiivi akselia ihmisten välille. Puhe moniäänisyydestä sisältää tajun siitä, että kirkossa vallitsee aitoa erimielisyyttä ja erilaisuutta niin raamatun- ja uskontulkinnoissa kuin niiden takana olevissa maailmankuvissa. Kuvaa ykseydestä romantisoidaan Mäkisen mukaan kuvaa ykseydestä romantisoidaan. Kirkon historia on Uuden testamentin ja varhaiskirkon ajoista alkaen ollut moniäänisyyden historiaa. Moniäänisyys nousee luterilaisesta itseymmärryksestä, johon kuuluu näkemys yhteisestä pappeudesta. Onko minulla oikeus omaan ääneen kirkossa ilman, että tarvitsee pelätä torjutuksi tulemista? Tulkitessaan yhteistä uskoa tai tulkitessaan Raamattua tai tulkitessaan elämää kukaan meistä ei omista virheetöntä totuutta. Jokainen lukee Raamattua oman maailmankuvansa ja oman ymmärryksensä läpi, Mäkinen sanoo. Arkkipiispa kysyy ihmisten kykyä aikuiseen keskusteluun. Siihen kuuluu luottamus Pyhän Hengen työhön kirkossa. Siihen kuuluu hänen mukaansa myös suhteellisuudentajua ja jopa kykyä nauraa itselleen. Mediassa odotetaan armon sanomaa Arkkipiispa Kari Mäkinen pohtii myös modernia julkisuutta osana keskustelua. Kirkon läsnäololle julkisessa keskustelussa on tällä hetkellä sekä tilaa että odotusta. Kirkon odotetaan tuovan yhteisen keskustelun kentälle armon, oikeudenmukaisuuden ja pyhyyden sanomansa. Samalla kun julkisuus antaa tilaa moniääniselle keskustelulle, se on myös vallankäytön kenttä. Kuva kirkosta syntyy samoilla ehdoilla kuin kuva muusta maailmasta eli yksinkertaistaen, dramatisoiden ja henkilöiden. Kilpailu kuvan hallinnasta Julkisuudesta muodostuu helposti kenttä, jolla kilpaillaan kuvan hallinnasta. Se on retorista kilpailua, jossa tahtovat menestyä ne ryhmät, jotka tiivistävät viestinsä jyrkäksi ja helposti erottuvaksi, toistavat sitä ja pyrkivät ottamaan omikseen niitä elementtejä, jotka ovat yhteisiä, kuten Raamattu ja tunnustus. Jos se tapahtuu tavalla, jossa syntyy mielikuva, että ne jotka liittyvät kirkon yhteiseen uskoon toisin, eivät nojaudu Raamattuun ja tunnustukseen, se hajottaa kirkon sisäistä yhteyttä ja aitoa moniäänisyyttä. Kirkon tehtävä on antaa myös julkisuudessa ääni niille, jotka ovat äänettömiä, sille hiljaiselle todellisuudelle, joka ei ylitä uutiskynnystä, sanoo Kari Mäkinen. Mikko Heikka: Erilaisten Raamatun tulkintojen keskellä etsittävä yhteyttä Espoon piispa Mikko Heikka saarnasi kirkolliskokouksen avajaismessussa 2.5. Turussa siitä, kuinka Raamatun tekstit puhuttelevat eri lailla erilaisessa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Heikka painotti erilaisten tulkintojen keskellä tahtoa etsiä kiistakohdissa yhteyttä ja tahtoa sitoutua yhteisiin päätöksiin. Me etsimme Raamatusta aina vastauksia omaan elämäntilanteeseemme ja tulkitsemme Raamattua omien kysymystemme kautta. Tässä vuoropuhelussa Raamatun ja omien näkemystemme raja liukenee. Sana tulee lihaksi meidän keskellemme, Heikka saarnasi. Raamatuntulkintojen kirjo todistaa siitä, että Jumala Sana on voimallinen puhuttelemaan äärettömän erilaisissa tilanteissa eläviä ihmisiä. Sana kohtaa ihmisen juuri hänen omassa elämässään. Tulkintojen kirjo on kirkkomme rikkaus. Riesaksi se muodostuu vain ristiriitatilanteissa. Raamatuntulkinnan erimielisyydet rajoittuvat onneksi muutamiin asioihin. Tämän voi päätellä seuraamalla mielipidekirjoituksia ja keskustelupalstojen kuumana käyvää kommentointia. Kristillisen uskon kannalta keskeisissä asioissa vallitsee hiljaisuus, mikä kertoo yksimielisyydestä. Tämä yksimielisyys on se pohja, jolta meidän tulee tarkastella myös toisiamme. Mutta on tiiviisti pidettävä mielessä, että kirkko ei lopulta perustu mihinkään tulkintaan niin tarpeellista kuin onkin etsiä yksimielisyyttä. Kirkko perustuu Sanalle ja sakramenteille. Sana tulee lihaksi niin monilla tavoilla, ettei kukaan ei voi omia raamatullisuutta. Tarvitaan aitoa dialogia, toisen kuuntelemista ja arvostamista. Täytyy olla tahtoa etsiä kiistakohdissa yhteyttä ja tahtoa sitoutua yhteisiin päätöksiin, sanoo Heikka.

6 Kemi Syväkankaan, Veitsiluodon ja Ajoksen eläkeläiskerhojen retki Ouluun Turkan- JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina 8.5. Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Oili Tuovinen, liturgia Jani Koivusalo. Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, Oili Tuovinen. Äitienpäiväjuhla ja kirkkokahvit. Sunnuntaina Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Lilli Alapiessa, liturgia Markku Korpela. Radiointi Radio Pookin kautta 89.5 MHz. Kaatuneitten muistopäivä. Klo 9.15 seppelten lasku Peurasaaressa vakaumuksensa puolesta kaatuneitten muistomerkille sekä jumalanpalveluksen jälkeen kirkkopuistossa viime sotien ja vapaussodan muistomerkeille. Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa, Lilli Alapiessa. Kirkkokahvit. Klo 18 sanan ja rukouksen ilta Kemin kirkossa, Markku Korpela. Keskiviikkona Klo 18 ry:n kevätillan hartaus Kemin kirkossa. Torstaina 5.5. Klo miesten saunailta Saarenottassa, Tapio Karjula. Kesän leirit Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , Sunnuntaina 8.5. Klo 13 pyhäkoulu seurakuntakeskuksessa. Äitienpäivä, musiikkimatka kesää kohti. Klo 14 kasvuryhmä seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Klo 15 äitienpäiväjuhla seurakuntakeskuksessa, Tapio Karjula ja Tuomas Tölli. Lasten esityksiä ja kakkukahvit. Tervetuloa! Sunnuntaina Klo 14 kasvuryhmä seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Keskiviikkona Klo naisten saunailta Saarenottassa. Hartaus klo 18.30, Oili Tuovinen. Klo 17 raamattu- ja lähetysilta seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Klo 18 Siioninvirsiseurat Juntonkankaan seurakuntakodilla. Puhujina Heikki Koivisto ja Teija Jestilä. DIAKONIA Eläkeläisten kerho pe 6.5. klo 13 Ajoksen nuorisotalo, Jani Koivusalo Eläkeläiskerhojen kevätjuhla seurakuntakeskuksessa to klo 14. Sauvosaaren piirin eläkeläiskerhojen retkipäivä Kemissä to Ilmoittautuminen mennessä Teijalle puh Retken hinta 10 euroa. Karihaaran piirin eläkeläiskerhojen retki Liminkaan to Kohteet: Limingan kirkko, ruokailu Liminganportissa ja käynti Kukka- ja eläinpuisto Escurialissa. Ilmoittautuminen mennessä puh /Päivi. saareen Hinta 15. Ilmoittautuminen viimeistään kerhoissa tai Ilonalle puh tai Riitalle puh Mielenterveysväen kevätretki seurakunnan leirikeskukseen Saarenottaan ma klo Ilmoittautuminen viimeistään Klubitalolle Hinta 5, josta maksetaan ilmoittautuessa 2. ti klo 13 näkövammaisten kerho Annantuvalla, os. Keskuspuistokatu 28, 2.krs. Päihdetyö Talkoot kesäkodilla ti klo Ruokailu, kahvia, sauna. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen p /Päivi tai Diakoniatyön ajanvarausvastaanotto keskiviikkoisin klo , Kaivokatu 17, puh KUOROT Kirkkokuoro seurakuntakeskuksessa tiistaisin klo 16. Tuomaskuoro seurakuntakeskuksessa torstaina klo 16. Veitsiluodon kuoro Veitsiluodon seurakuntasalissa torstaisin klo 18 (12.5. ei harjoituksia). Kevään viimeiset harjoitukset ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. LASTENPARKKI seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa maanantaisin klo sekä lauantaina 7.5. klo Ilmoittautumiset edellisen viikon perjantaihin mennessä, puh Toiminnasta vastaa MLL:n Kemin osasto. TOIMITUKSET Kuollut: Veikko Säily 85 v, Raakel Helena Pitkäkari 81 v, Unelma Aulikki Korhonen 73 v, Maija Anneli Mäkikangas 84 v, Tauno Evert Kuronen 84 v, Heikki Tapani Juvonen 46 v. Vihitty: Ville Johannes Vakkala ja Tiina Marjatta Heikkilä. Kastettu: Veikko Markus Eemeli Rikula, Ville Eemeli Kivelä, Nella Maarit Emilia Hintikka, Jasmin Maaria Tiensuu, Roy Aku Albert Riestola, Helmi Eveliina Kauppinen, Jenny Johanna Kaarina Rajaniemi, Pekko Toivo Juhani Vallo, Jonne Petteri Pulkkinen, Kalle Esko Edvin Isomaa. RAUHANYHDISTYS pe 6.5. klo 18 kevätmyyjäiset su 8.5. klo 17 äitienpäiväseurat ke klo 18 ompeluseurat su klo 16 kevätjuhla ke klo 18 kevätillan hartaus kirkossa Kaipaatko hiljentymistä Kemin kirkko avoinna maanantaisin klo Mahdollisuus hiljentymiseen ja esirukoukseen. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa! Kemin seurakunta Hopealyhdyn ruokalista ma 9.5. jauhemaksapihvi ti hernekeitto ke metsästäjänpihvi to stroganoff pe kalaa ma peruna-jauhelihavuoka ti kalaa ke broilerikeitto to lindströminpihvi pe liha-kasviskastike Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 5,00 euroa, muille 7,50 euroa, kotiannos eläkeläiset 4,00 euroa (jälkiruoka ei kuulu 4,00 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Kevätjuhla Eläkeläiskerhojen kevätjuhla seurakuntakeskuksessa to klo 14. Linja-autoreitti: 1. auto: klo Ajos: Koroistennokantien/Laivapojantien risteys, Luotsikatu, Kalamiehenkatu, Tullimiehenkatu, klo Rytikari, klo Hepolan koulun pysäkki, Ruonantie, Eteläntie, Möylyntie, klo Syväkankaan palvelutalo, klo Toivolan pysäkki, klo seurakuntakeskus. 2. auto: klo Paattionlehdon kappeli, klo Karihaara, ent. kirjaston pysäkki, klo Tenhon kioski, Ristikangas, klo Marttala, Purolankatu 4, klo Baari Dirlanda, Härkösenkatua, klo Lehtokatu 23, klo seurakuntakeskus. Paluu samoja reittejä, lähtö n. klo 15 Kemin seurakuntakeskuksesta. Tyttöjen ja poikien kesän leirit Saarenottassa ja Partaharjulla Tyttöleiri 1 4 luokkalaisille Leirin hinta 15 (jo koulua käyneet). Leirille mahtuu 30 leiriläistä. Poikaleiri 1 4 luokkalaisille Leirin hinta 15 (jo koulua käyneet). Leirille mahtuu 30 leiriläistä. Partaharjun Syke-leiri 5 7 luokkalaisille Leirin hinta 60. Leirille mahtuu 10 leiriläistä. Partaharjun leirikylään Pieksämäellä kokoontuu heinäkuussa leiriläisiä ympäri Suomea. Kemin seurakunta on lähdössä yhdessä Keminmaan ja Tornion seurakuntien kanssa linja-autolla. Leirin hinta on 60 euroa, joka sisältää matkat, ateriat leirillä, ruokailun (meno- ja tulomatkalla) sekä seurakunnan vakuutuksen. Ilmoittautumiskaavake tulee tuoda täytettynä tiistaina klo Kemin kirkkoon, Kirkkopuistokatu 9. Olemme siellä vastaanottamassa ilmoittautumisia. Sitä mukaa kun ilmoittautumisia tulee, niin leirit täyttyvät. Ennen tuota ajankohtaa tuotuja papereita ei oteta vastaan eikä laiteta listoille. Näin olemme kaikille tasapuolisia. Jokainen lapsi ilmoitetaan erikseen omalla kaavakkeella. Lähetys Lähetysilta Saarenottassa klo yhdessä simolaisten kanssa. Suunnittelemme ja ideoimme lähetyksen toimintaa Marja Kopperoisen johjolla. Ilmoittautumiset Katriina Kalliolle mennessä. Ekumeeninen teko -tunnustus katukirkkotoiminnalle Suomen Ekumeeninen Neuvosto antoi kevätkokouksessaan Ekumeeninen teko tunnustuksen Forssan Katukirkkoyhdistykselle. Tunnustus jaettiin ensimmäistä kertaa. Katukirkkoyhdistys sai tunnustuksen ekumeenisesta ja tukea antavasta toiminnasta päihdeongelmaisille, syrjäytymisvaarassa oleville ja heidän läheisilleen. Toiminta on parantanut ihmisten elämää, ja se on ollut yhteiskunnallisesti merkittävää koko kaupungille. Katukirkkotyö aloitettiin Katukirkkoyhdistystä ylläpitävät Forssan Helluntaiseurakunta, Forssan Vapaaseurakunta sekä Forssan, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan ev-lut seurakunnat ja Hämeen Kansanlähetyksen Forssan osasto. Katukirkossa on mukana seurakuntien työntekijöiden lisäksi paljon vapaaehtoisia. Yhdistys järjestää muun muassa viikoittaisia katukirkkoiltoja, leirejä ja vähävaraisten joulujuhlia. Lisäksi yhdistys ylläpitää tukiasuntotoimintaa ja päivätoimintakeskusta.

7 Yli 500 motoristia Kemin motoristikirkossa Motoristien urut ärjyivät ajokauden avatuksi Herra, kun tunnen vauhdin viiman kasvoissani, vaistoan sinun virkistävän armosi. Herra, kun minä kiihdytän pyörääni, tunnen tuulahduksen sinun ikuisuudestasi. Kun minä näen puitten ja peltojen kiitävän ohitseni iloitsen elämästäni. Kun minä annan moottorini laulaa, päästän elämäniloni valloilleen. Tuovi Hätelällä on ajokkinaan harvinainen Victory. (Motoristin psalmi, Bernd-Jürgen Haman) Kun Kemin S-marketin pysäköintialueella 500 motoristia käynnisti moottoripyöränsä luojan kunniaksi kirkkoherra Markku Korpelan käskystä, tunsi tavallinen jalankulkijakin olonsa jotenkin mahtavaksi. Oli helppo uskoa, että motoristin sielussa, kevään ensiajelulla, jylläsi joitain Motoristin psalmin tunteista. Samoja psalmin ajatuksia sisälsi Markku Korpelan lyhyt saarna. Hän korosti, että jotain hyvää ja virvoittavaa on meillä kaikille edessä. Motoristit voivat katukuvaan ilmestyessään viestittää omalla olemassa olollaan keväästä, kesästä ja vapauden riemusta. - Tuulen humina, matkalla olo, moottoripyörän selässä koettu vapauden tunne saa sydämen ja mielen iloitsemaan ja kiittämään. Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon, kun tulen elävän Jumalan eteen. Nyt kahdeksatta kertaa järjestetty motoristikirkko osoitti, että yhteenkuuluvaisuuden tunne voittaa kolean sään ja uhkaavan rännän. Pysäköintialue täyttyi moottoripyöristä ja harrasteautoista siinä määrin, että mattimyöhäiset saivat hakea ajokeilleen tilaa kadun puolelta. Tunnelma oli rento ja viihtyisä. Nahkapukuiset ajokkien omistajat kokoontuivat ihailemaan yhtä lailla kromihehkuisia kuin mattamustia maanteiden kiitäjiä ja monstereita. Tapahtuman musikaalisesta annista vastasi Typical Error, jonka tykittämä When the saints go marching in suorastaan siivitti ajokit kulkueena reitilleen. Tilaisuudessa kannettiin kolehti Kaunialan sotavammasairaalan potilasyhdistyksen virkistystoiminnan tueksi. Sotavammapotilaita on yhä hoidossa noin 160. Vanhoja ja uusia tuttuja Antero Pikkaraiselle motoristikirkko merkitsee kauden avausta. Suunnitelmissa on vaimon kanssa ajella lomalla Lappiin. Kevät on kulunut mukavasti 1100-kuutioiseen Kawasakiin satulalaukkuja rakentaessa. Ari Bimberg ehti avata oman pyöräilykautensa jo kaksi viikkoa sitten. Ajokkina on kolmisen viikkoa sitten perheeseen kotiutunut Yamaha. Vanha pyörä lähti kaverille viikon varoitusajalla. Ari saapui vaimonsa kanssa kuudetta kertaa motoristikirkkoon ja pitää tapahtumaa ehdottomana pyöräilykauden avauksena. - Tärkeintä on kokea tämä yhteishenki. Täällä tapaa vanhoja ja uusia tuttuja. Amerikan tuontia ihailemassa Tiiviin ihailijajoukon ympäröimänä esitteli uutuuden hohtoa hehkuvaa Viktorypyöräänsä keminmaalainen Tuovi Hätelä. Hänellä on alkamassa moottoripyöräharrastuksessa kuudes kesä ja neljäs moottoripyörä. Viktory on paremmin moottorikelkoistaan tunnetun Polar-tehtaan suunnittelema ja muotoilema cruising-pyörä. - Kuutioita löytyy 1 737, hihnaveto, vääntöä 154 Nm, 6-vaihteinen - Kuski itse on normaali, tavallinen naiskuski, erittäin rauhallinen, luetteli Tuovi omia ja pyöränsä ominaisuuksia. (PV) Typical Error vastasi tapahtuman musiikillisesta annista. Moottoripyörien joukko oli monimuotoinen. Yhteistä oli kuitenkin kromin loisto.

8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo MUSIIKKITOIMINTA Laulupiiri to 5.5. ja klo Suensaaren srk-salissa. Alatornion Kirkkokuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srktalolla. JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina 8.5. klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ville Väkeväinen, lit. Markku Hulkko. klo 11 Äitienpäivän Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; saarna Outi Juntti ja Martti Puontila. klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Mauri Laakso, lit. Juhani Holma. klo 14 Perhekirkko ja Äitienpäiväjuhla Arpelan srk-kodilla; Martti Puontila, Katja Heroja, Suvi Ylimartimo sekä Arpelan päiväkerholaiset. Sunnuntaina klo 10 Sanajumalanpalvelus Alatornion kirkossa; Jarkko Kuusisto, Tornion Mieskuoro avustaa. klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Heikki Turunen, Alatornion Kirkkokuoro avustaa. klo 12 Luomakunnan sunnuntain Messu Tornion kirkossa; Juhani Holma. Messun jälkeen luontoretki kaupunginlahden ympäristössä. Luontoretki päättyy kahvitukseen Suensaaren seurakuntatalolla yhteisvastuun hyväksi. Messuun voi tulla myös verkkarit päällä ja kiikarit kaulassa. Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynnit jumalanpalvelusten jälkeen sankarihaudoilla. Kolehdit 8.5. Seurakuntien tyttöja poikatyön tukemiseen ja kehittämiseen Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:lle. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: TULOSSA: Tornion ja Haaparannan seurakuntien yhteinen seurakuntaretki Åreen ja Trondheimiin. Seuraa lehteä! ARPELAN LAULAJAT 30 v. JUHLAKONSERTTI su klo 14 Arpelan srk-kodilla. Vapaa pääsy - Kahvitarjoilu - Tervetuloa! Kamarikuoro Canorus harjoitukset HUOM! to ja klo Suensaaren srk-talolla. Karungin Kirkkokuoro harjoitukset torstaisin klo Karungin srk-talolla. Lapsikuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo 17 Parasniemen srk-talolla. maan kuohuja ja nauttimaan luonnon heräämisestä. Hinta 40. Mukana Juhani Holma sekä Aila ja Suvi. Ilmoitt menn. kirkkoherranvirastoon p Vaellusretki Kiilopäälle (Kyyti omakustanteinen) Ilmoitt menn. khranvirastoon p Tied. Suvi p tai Ritva PÄIHDETYÖ Tornion A-klinikka ja Tornion seurakunta aloittavat uuden toiminnallisen ryhmän. Ensimmäinen kokoontuminen Keilahallille to klo 12. Tied. ohjaajilta: Mira Jussila (A-klinikka) p tai Riikka-Sisko Tapojärvi (srk) p LÄHETYS Lähetyspiirit To 5.5. klo 19 Lautamaan kodalla; mukana Heikki Turunen ja Pertti Hurtig. Ti klo 13 Lähimmäisen Kammarilla; mukana Mauri Laakso. To klo 18 Sirkka ja Esko Yliollitervon kodissa Karkuksenkatu 2 A 4; mukana Ville Väkeväinen. Vapunaaton keittopäivän tuotto lähetyksen hyväksi 860. Kiitos ostajille ja Lähimmäisen Kammarin vapaaehtoisille! DIAKONIA Eläkeläisten kerhot - Kivirannan srk-kodilla: ma 9.5. klo 12 - Arpelan srk-kodilla: ti klo 12 - Karungin srk-talolla: ke klo 10 - Parasniemen srk-talolla: ke klo Suensaaren srk-talolla: ke klo 14 Kuljetusta varten kaikkiin kerhoihin ilmoittautuminen perjantaina 6.5. khranvirastoon p Hyvän mielen ryhmä pe klo Suensaaren srk-talolla alasalissa. Kevätkauden päätös. Kukkolan porinakerho ti on PERUTTU! Joutihlaitten pihatalkoot ti klo 11 alkaen Parasniemen srk-talolla. Tervetuloa talkoilemaan! Tiedustelut Riikka-Sisko Tapojärvi p Omaishoitajien keskusteluryhmä ti klo 12 Suensaaren srk-talon olosalissa. Eläkeläisten kevätjuhla su klo 10 Alatornion kirkossa, minkä jälkeen kevätjuhla jatkuu Parasniemen srk-talolla. Ilmoitt. to menn. khranvirastoon p Kuljetusaikataulu Kirkkolaivassa Retkipäivä Storforssenille ti Ruotsiin. Lähde katso- VAMMAISTYÖ Kuurojen raamattupiiri ma 9.5. klo 17 Suensaaren srk-talolla, alasalissa. Kehitysvammaisten kevätkirkkoretki Kemiin Lähtö ke klo 9.10 Torintienoon Palvelukeskuksesta Porthanink. 4, paluu Tornioon n. klo Menemme Saarenotan leirikeskukseen, jossa ruokailu sekä Kemin kirkkoon, jossa viikkomessu yhdessä Kemiläisten kanssa. Messun toimintaa Hanna Fähnrich. Paluumatkalla käymme kaupassa. Retken hinta 9 /hlö. Ilmoitt menn. p / Toini. TOIMITUKSET KUOLLUT: Hilja Maria Katariina Taipale, 92 v., Martta Anna-Liisa Hautalampi, 89 v., Rauha Rakel Kiviniemi 85 v., Raili Orvokki Enbuske, 78 v., Timo Antero Palosaari, 51 v., Raija Pirkko Annikki Puuperä, 68 v., Irja Irmeli Siilakka 65 v., Eero Timo Juhani Karvonen, 64 v., Hanna Marika Kivistö, 30 v. KASTETTU: Niko Viljo Johannes Peura, Ulla-Maija Elina Kerälä, Pihla Ellen Aurora Kantola, Jemina Johanna Sahlman, Ada Hannele Nummelin, Peetu Oliver Sebastian Toppari, Elias Lauri Anselmi Kuusiniemi, Elena Sade Victoria Felipe, Elias Onni Oskari Iisakka, Väinö Anselmi Kärnä, Reino Elis Niska. YHTEISVASTUUKERÄYS Ke klo 17 Yhteisvastuuilta Vilho Kapraalilla, Pitkäkatu 10 A, mukana Tuula, Ritva, Anita. To klo 19 Raumon Laulajien lauluilta Raumon Nuorisoseuralla, mukana Ritva. Su klo 12 Verkkarimessu Tornion kirkossa ja kahvit srk-talolla, mukana Juhani, Ritva. Ma klo 18 Lauluilta Kantojärven kylätalon kodalla; mukana Ritva, Suvi. To klo 19 Lauluilta Aapajärvellä Eija ja Hannu Tervahaudan kodalla, Länsipääntie 122; mukana Sirkka-Liisa. RAUHANYHDISTYS To klo 19 Yhteisvastuuilta Elli ja Matti Trögin kodissa Kaskitie 9 Kiviranta; mukana Suvi, Jarkko, Pertti. Karungin Rauhanyhdistys Pe 6.5. klo Kevätmyyjäiset ry:llä. Su klo 15 Seurat ry:llä. Yhteisvastuu-arpajaisissa voittivat: Mobile-multimedia viihdekeskus Tuomo Post, Tilkkupeitto Nette Tertsunen, Postilaatikko Risto Kasala, Postilaatikko Veikko Kadenius, Maljakko Vesa Stenudd, Hierontalahjakortti Juulia Hyttinen, Huovutettu korusetti Niko Kadenius, Vedenkeitin Annika Lahdenperä, Varjosta Valoon-kirja Ismo Eskola, Laudeliina Reima Rissanen, Laukku Sirkka Nuutinen, Villasukat Vilho Kapraali, Lapaset Linnea Laitinen, Salaattiottimet Heli Kreivi Tornion Rauhanyhdistys, Kemintie 17: To 5.5. klo 18 päiväkerho ry:llä. Pe 6.5. klo raamattuluokka ry:llä. La 7.5. klo 16 kevätmyyjäiset ry:llä. Su 8.5. klo 16 kevätjuhla ry:llä, Niilo Kallioranta. La klo 14 seurat Koivukodilla, Kari Sutinen, Ismo Kangastie, klo 19 seurat ry:llä, Ari Niskala. Su klo 16 kaksikieliset (suomi/ruotsi, tulkkaus) seurat ry:llä, Kari Palomaa, Kimmo Sulila. Onnea voittajille, kiitos kannatuksesta! Voitot voi hakea kirkkoherranvirastosta, Parasniementie 115 (avoinna klo 9-15). LAPSET, VARHAISNUORET JA NUORET Kesäkerhot ja ilmoittautumiset Parasniemen srk-talolla viikoilla 23 ja 24. Ilm klo Sari p Arpelan srk-talolla viikolla 25. Ilm klo 9-13 Marjut p Karungin srk-talolla viikolla 26. Ilm klo 9-13 Marjut p Kaikki 2001 syntyneet tervetuloa perheineen juhlimaan ensimmäistä vuosikymmentään pe klo 18 Alatornion kirkkoon ja jatkoille Parasniemen srk-talolle. Ilm. ja lisät. Tarja Rautiolta Isosten kirkko ja messu ke klo 18 Alatornion kirkossa. Jatkuu messun jälkeen Parasniemen srk-talolla - Katso erillinen ilmoitus! Nuorten illat loppuvat viikolla 20. Nuorten ilta kirkko pe klo 19 (s.a.) Haaparannalla. Viimeinen leffailta ti klo 18. Nyyttärit kaikissa paikoissa! Kaakamo, Karunki, Arpela. LASTEN SUURTELTTALEIRI Partaharjulla 1014 vuotiaille. Hinta 60 sis. matkat, majoituksen, ruuan ja leiriohjelman. 10 nopeinta mahtuu mukaan. Ilmoitt. ja lisätietoja 5.5.alkaen: p /Erkki Partanen.

9 Veteraanipäivä Kemissä Viesti kulkee vetovastuu vaihtuu Veteraanipäivää vietettiin perinteiseen tapaan muun muassa jumalanpalveluksin, hartauksin ja seppelen laskuin. Kemin kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Jaakko Alamommo puhui Kemin seurakunnan edustajana sankaripatsaalla muistuttaen veteraanien vuositeemasta Viesti kulkee vetovastuu vaihtuu. - Tunnemme suurta kunnioitusta ja kiitollisuutta veteraaneille, jotka lunastivat maamme itsenäisyyden kolmessa raskaassa sodassa vuosina Suomea ei miehitetty. Säilytimme itsenäisyyden ja valtiomuodon. - Kolme sotaa ja niiden tulos - itsenäisyyden säilyttäminen - oli aikanaan kova jytky. Eikä veteraanien työ päättynyt sodan myötä, vaan työ isänmaan hyväksi jatkui, sillä sotakorvaukset vaativat raskaasti voimia Hautausmaiden kevätsiivous on käynnistynyt seurakunnissa. Työnjohtaja Jouni Ilonen kertoi, että Kemissä liikkeelle on lähdetty keräämällä pois haudoilta vanhat havut, kynttilät ja talven roskat. Parhaillaan työskennellään Peurasaaren hautausmaalla. Talvi kohteli Jounin mukaan hautausmaita normaalisti. Lumi toki teetti töitä normaalia enemmän, sillä Kemissä pidettiin poikkeuksellisesti puhtaana hautausmaiden välikäytävätkin. Aiemmin lumityöt on kohdennettu vain pääkäytäville. Onneksi käytettävissä oli käytäville sopiva pieni työkone lumilinkoineen. Kone osoitti tarpeellisuutensa varsinkin lopputalven lumimyräköissä. Kevätsiivouksessa ei eritellä hoitohautoja muista, vaan siistivä käsi vierailee kaikkialla. Työt hoidetaan perusväellä, kunnes koulut päättyvät. Silloin hautausmaille saapuvat koululaiset kesätöihin kuten muissakin seurakunnissa. Kemin hautausmailla on yleisten alueiden ja sankarihautojen lisäksi seurakunnan hoidettavana vajaat 2000 hoitosopimuksen piiriin kuuluvaa hautaa. Jaakko Alamommo Alamommo totesi itse edustavansa sotien jälkeistä ikäpolvea, jolla on lapsuuden muistoja sotien maastoon jättämistä jäljistä ja räjähtämättömistä ammuksista. - Lapsena ja vielä aikuisemmallakin iällä huomioni kiinnittyi veteraaneihin, jotka eivät halunneet puhua menneestä. Haluttiin vaieta sodan hirmuisuuksista. Tultiin toimeen omine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Nykyisenkaltainen kriisiapu oli vielä tuolloin tuntematon käsite. Hautausmaat siistiytyvät äitienpäivään mennessä Routa vielä kiusana Keminmaassa työt hautausmailla käynnistyvät jaksoittain. Äitienpäiväksi saadaan jo näkyvää aikaan. Talouspäällikkö Juha Nykänen kertoi seurakunnan hoitavan työt omana työnään. Seurakunnalla on yksi hautausmaa pinta-alaltaan yli 8 hehtaaria. Torniossa hautausmaille riennetään laajemmin kesäkuun alussa. Routa on vaivannut kaivuutöitä, sillä savimailla maa on ollut jäässä jopa 130 senttimetrin syvyyteen, kertoi hautausmaanhoitaja Jukka Bomström. Torniossa seurakunta hoitaa kevätsiivoukset oman ja kesätyövoiman turvin. Aiemmin siistimistöitä on annettu seuroille ja järjestöille. Kotona loppuun saakka Joukossamme on sotiemme veteraaneja, kunniakansalaisia elossa yli , heistä noin sotainvalideja, keskiiän ollessa 88 vuotta. - Kemissä on nyt reilut 300 veteraania. Heistä noin kahdeksan kymmenestä asuu yhä kotonaan iän tuomista sairauksista huolimatta. Useimmille heistä kotona asuminen on oma tahto. Kodista iän myötä on tullut heille merkityksellisempi paikka tuttuine tavaroineen ja tuntemuksineen. - Meidän tehtävämme on kaikin mahdollisin keinoin auttaa kunnia kansalaisiamme, jotta he saisivat nauttia jäljellä olevat elinvuotensa keskuudessamme mahdollisimman viihtyisästi kaikinpuolista turvallisuutta tuntien, jossa yksinäisyyden tuntemus olisi vierasta. Pysyvä arvo Elämme voimakasta yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Tiedotusvälineet pitävät huolen siitä, että maailmalla vallitsevat valitettavat sodat ovat, kuin ne olisivat niin sanotusti kotinurkilla. - Olemme saaneet veteraanien yksimielisyyteen ja uskoon pohjautuneen taistelutahdon myötä itsenäisyyden ja sen myötä hyvinvointiyhteiskunnan. Meidän tehtävänämme on jälkipolviamme ajatellen korostetusti vaalia rauhan ja rakkauden merkitystä. Alamommo päätti puheensa monille tutuksi tulleen laulun sanoin, jotka kuvastavat suomalaisten arvostusta veteraaneille: Tämä taivas, tämä maa, sillä arvoa on pysyvää. Peurasaaren hautausmaalla roskille kyytiä antoi Aimo Perttula apunaan pieni työkone, jonka soveltuvuutta talvisiin lumitöihin mies suuresti kiitteli. Ylitorniolla hautausmaiden kevätsiivoukset on ulkoistettu siten, että Ylitornion hautausmaan siistii järjestö, ja Meltosjärvellä liikkeellä ollaan yhteisvastuun merkeissä. Talouspäällikkö Jouni Ollikkalan mukaan Ylitornion hautausmaat ovat siistissä kunnossa äitienpäivänä. Jouni korosti, että hautausmailla on vielä routa maassa, joten kaikkia pintatöitä ei voida vielä tehdä. Simossa kevättyöt hautausmaalla käynnistyvät pikku hiljaa. Seurakuntamestari Jouni Klint kertoi, että seurakunta hoitaa itse hautausmaan kevätkuntoon talkooväen avustamana. Omaiset ovat jo osin itse puhdistaneet hautoja talven jäljiltä. Tervolan hautausmaalla talven jälkiä siistimässä on vierailtu yhden talkoopäivän tiimoilta. Routa vaivaa vielä, vaikka huhtikuun lämpimät sulattivatkin lumen aiempaa varhemmin. Äitienpäiväksi saadaan kuitenkin osin valmista. Paikallinen kyläyhdistys on vuosittain hoitanut havut ja kynttilät haudoilta pois, sanoi talouspäällikkö Reijo Kiviharju. (PV) Lapin XVI kirkkomusiikkijuhlat Torniossa Kirkkomusiikkijuhlat on Lapin suurin hengellisen musiikin tapahtuma, jota tänä keväänä vietetään Torniossa 300 kuorolaisen voimin. Juhlien järjestelyistä vastaavat Lapin kirkkomusiikkipiiri ja Tornion seurakunta. Juhlallisia avajaisia vietetään lauantaina Rajalla- Kauppakeskuksen tuntumassa kävelykadulla sateen sattuessa Kauppakeskuksen tiloissa. Avajaiset alkavat klo 11.30, kun perinteinen kuorojen juhlakulkue saapuu paikalle. Avajaisissa on mukana myös hiippakuntamme piispa Samuel Salmi. Avajaisten jälkeen kauppakeskuksen yleisö saa nauttia lapsikuorojen esityksistä. Monipuolinen iltaohjelma Lauantain iltaohjelma on monipuolista ja tilaisuuksiin odotetaan runsaasti väkeä. Klo 19 alkaa Alatornion kirkossa Suomalaisen Barokkiorkesterin Storia kokoonpanon konsertti (maksullinen käsiohjelma). Klo 21 alkavat yhteislaulutilaisuudet eri teemoilla Alatornion ja Haaparannan kirkoissa sekä Peräpohjolan Opistolla. Klo 21 Parasniemessä nuorten bändi- ja makkaranpaistotapahtuma. Sunnuntaina juhlamessu ja säveljuhla Sunnuntaina klo 10 on vuorossa juhlamessu Alatornion kirkossa. Juhlien kohokohta, Suuri Säveljuhla, alkaa klo 15 Alatornion kirkossa. Juhlapuhujana on Suomen Kirkkomusiikkiliiton puheenjohtaja Jorma Hannikainen. Suuren Juhlakuoron esityksiä kuullaan avajaisissa ja messussa, mutta erityisesti suuressa säveljuhlassa, jossa esitetään mm. Luodut, te Herraa Kiittäkää -teos, joka on myös tämänvuotisten Lapin Kirkkomusiikkijuhlien tunnus. Tervetuloa sanan ja sävelen ääreen! Hilkka Eronen Juhlatoimikunnan sihteeri Lapin kirkkomusiikkipiirin puheenjohtaja Neljä kappalaisen virkaa haettavana Tuomiokapituli asetti Pelkosenniemen seurakunnan kirkkoherran virkaan I vaalisijalle Sievin kirkkoherra Anita Leppälän ja II sijalle Kemijärven kappalaisen Eero Kuikanmäen. Pastori Jorma Harjulle myönnettiin ero Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kappalaisen virasta 1.6. ja Kiimingin kappalainen Raimo Saloselle myönnettiin ero eläkkeelle siirtymistä varten alkaen. Tuomiokapituli julisti haettavaksi Kannuksen, Karjasillan, Kaustisen ja Ullavan ja Kuusamon II kappalaisen virat sekä Kuusamon, Reisjärven ja Inarin kanttorin virat. Anne Sumelalle annettiin valtakirja Ylivieskan kappalaiseksi 1.5. Päivi Liitin virkamääräys Kittilän vs. seurakuntapastoriksi päättyy pyynnöstä Rovaniemen sairaalapastori Hanna Hytöselle myönnettiin virkavapautta Sakari Typölle annettiin virkamääräys Kannuksen vt. kappalaiseksi, Matti Jurvelinille Kuusamon vt. II kappalaiseksi ja pastori Tuomo Törmäselle vs. seurakuntapastoriksi, Ilkka Mäkiselle Oulujoen vt. kappalaiseksi ja pastori Jukka Joensuulle vs. seurakuntapastoriksi, Eeva- Kaisa Laakolle Ylivieskan osa-aikaiseksi ma seurakuntapastoriksi sekä Esko Helonevalle Kempeleen vt. kappalaiseksi. Oulun hiippakuntaan ovat siirtyneet pastorit Sirpa Miettunen ja Inka-Riina Valtonen, joka on määrätty Rovaniemen vs. seurakuntapastoriksi ajalle alkaen. Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet Timo Ellonen Posiolta ja Mirjami Dutton. Kelpoisiksi hakijoiksi Kempeleen kappalaisen virkaan todettiin Siikasalon kappalainen Teemu Riihimäki ja Oulunsalon kappalainen Vesa Äärelä. Rovaniemen kappalaisen virkaan (Ounasvaaran piiri) kelpoiseksi hakijaksi todettiin vt. kappalainen Anne Lehmus.

10 10 Keminmaa Kirkkoherranvirasto puh JUMALAN- PALVELUKSET Su Messu kirkossa klo 10, saarna Sakari Ylönen, liturgi Yrjö Haapala. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Su Messu kirkossa klo 10, saarna Timo Rämä, liturgi Sakari Ylönen. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudalla. Messun jälkeen lähetyslounas sekä lähetystilaisuus seurakuntakeskuksessa. pe 6.5. Rukousilta yli rajojen Lautiosaaren srk-talolla klo Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19 ti Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Eläkeläisten kerho/ keskustelupiiri Lautiosaaren srk-talolla klo 13. ke Eläkeläisten Kyläpaikka klo 11 alkaen. Seurakuntatilaisuus Oili Johanssonilla Törmässä klo 12, Rovaniementie 1581, päiväkahvin, juttelun ja laulun merkeissä. Tervetuloa kaikki mukaan! Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Raamattupiiri srk-keskuksessa klo to Perhepäivähoitajien ja lasten yhteinen kerho Laurilan päiväkerhotiloissa klo 9. Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo Eläkeläisten kerho/torstaikerho srk-keskuksessa klo 13, kyyditys kuten ennenkin. pe Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. ma Lähetyspiiri (kevään viimeinen) kokoontuu klo 18 Helena Malisen luona, Väylätie 15 A 1. ti Hartaus Penttilässä klo 13. ke Eläkeläisten Kyläpaikka alkaen klo 11. Raamattupiiri srk-keskuksessa klo to Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa klo Hartaus Juopperin kartanossa klo 14. LÄHETYS Lähetyssoppi avoinna lauantaisin klo 11-14, tervetuloa tekemään löytöjä sekä juomaan kuppi kahvia lähetyksen hyväksi. Lähetyssihteeri Liisa Turtinen liisa.turtinen@evl.fi DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9-11 LAPSET JA NUORET PÄIVÄKERHO 3-6 vuotiaille lapsille järjestetään kesäkerhoja Lassilan, Laurilan ja Lautiosaaren alueilla. Vapaista kerhopaikoista voi tiedustella Taina Väkeväiseltä puh PERHEKERHO Laurilassa Uudessa pappilassa päiväkerhotiloissa maanantaisin klo (kevään viimeinen kerho 23.5.) Lautiosaaressa seurakuntatalolla torstaisin klo (kevään viimeinen kerho 19.5.) Lassilassa Myötätuulen kerhotilassa perjantaisin klo (kevään viimeinen kerho 20.5.) Lisätietoja perhekerhoista voi tiedustella Taina Väkeväiseltä p VARHAISNUORISOTYÖ Kerhot kokoontuvat viimeisen kerran tälle keväälle viikolla 19 ja jäävät sitten kesätauolle. NUORISOTYÖ Nuorten ja aikuisten sählyvuoro kokoontuu viimeisen kerran tälle keväälle Kevään viimeiset Avoimet ovet pidetään 1.6. TOIMITUKSET Kuollut: Elsa Amanda Matala 86 v, Pentti Suomäki 84 v. Kuulutettu: Kimmo Krister Laukkanen ja Anu Elisa Hakala. Kastettu: Wiljam Sebastian Honkanen, Neela Mirjam Kähkölä, Aava Ellen Antintytär Miettunen, Melinda Emilia Hiltunen ja Veera Ennea Kanto. RAUHANYHDISTYS Su 8.5. klo 17 Äitienpäiväseurat Kemissä Ke klo 18 Ompelu seurat Su klo 16 Kevätjuhla Ke klo 18 Kevätillanhartaus Kemissä NUORTEN LAPIN VAELLUS Vaellus pidetään Kaldoaivin erämaassa, aivan pohjoisimmassa osassa suomea. Vaellusreitin pituus on n. 80 km. Vaellus on tarkoitettu 15 vuotta täyttäneille tytöille ja pojille. Vaellus ei edellytä huippukuntoa. Vielä mahtuu mukaan, ilmoittautumiset ja tiedustelut Hannu Huttuselta Vaelluksen järjestävät; Keminmaan kunnan ja seurakunnan sekä Kauniaisten seurakunnan nuorisotyöt. KESÄLEIRIT 1-3 lk LASTENLEIRI HONKAMAASSA. 4-6 lk LASTENLEIRI HONKAMAASSA. Leirit on tarkoitettu tytöille ja pojille. Leirit pidetään seurakunnan leirikeskuksessa Honkamaassa. Molempien leirien hinnat ovat 10 /leiriläinen. SYKE SUURLEIRI PARTAHARJULLA. Leiri on telttaleiri ja se on tarkoitettu vuotiaille tytöille ja pojille. Ohjelmassa on Leirinuotioita, seikkailuja, askartelua, uusia ystäviä, jännitystä, rauhoittumista, hartaita hetkiä, riemukasta menoa, kilpailuja, telttaelämää ja paljon muuta. Keminmaasta mukaan mahtuu 7 leiriläistä, leirin hinta on 60 /leiriläinen. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset leireille Virpi Huttuselle puh To i m i n n a l l i n e n lastentapahtuma alakoululaisille Vapaa pääsy! Ota mukaan jotain pientä syötävää nyyttäreitä varten. Kirkonmäen koululla (Rovaniementie 31) perjantaina klo Keminmaan seurakunta ja Lapin Kansanlähetys Simo Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTAPAHTUMAT Ti Klo 13 hartaus Mäntylässä, Tuuli Kapraali (huom. ei ke 11.5.). Su Klo 17 seurat srk-keskuksessa, Risto Kuha ja Antti Lukkarila. Tervetuloa! Ke Klo 13 hartaus Kiikanpalolla, Seppo Lohi. JUMALANPALVELUKSET Su 8.5. klo 11 srk-keskuksessa, Seppo Lohi. Äitien kukitus ja juhlakahvit. Tervetuloa! Su klo 11 kirkossa, Tuuli Kapraali. Kaatuneiden muistopäivän kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Tervetuloa! Su klo 13 (huom.aika) maakirkko Ylikärpän koululla, Tuuli Kapraali. Jp:n jälkeen tarjolla perinnelounas yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa! LÄHETYS Lähetysilta ma 9.5. klo 18 srk-keskuksessa, vieraana SLEY: sta Samuel Korhonen, mukana myös Tuuli Kapraali. Iltapalaa ja arvontaa. Tervetuloa! Simon ja Kemin seurakuntien yhteinen lähetysilta Kemin Saarenotassa klo Mukana Oili Tuovinen, Tuuli Kapraali ja Lähetysseuran Marja Kopperoinen. Mukavaa yhdessä oloa, kuulumisten vaihtoa, iltapalaa ja viikkomessu. Simosta mahdollisuus yhteiskyytiin. Ilmoittautumiset Tuuli Kapraalille mennessä puh Lähde mukaan! Tulossa: Esikoululaiset huomio! Kouluun lähtevien siunaaminen Simon kirkossa klo 11. mukana oleville koulutien aloittaville lahjoitetaan oma virsikirja. Tervetuloa! Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö Päiväkerhot 3 6-vuotiaille maanantaisin Simoniemessä srk-kodilla klo , tiistaisin Asemalla srk-kes- kuksessa, ykkösryhmä klo 9 11 ja kakkosryhmä klo Tiedustelut Virpi Rajaniemi p Päiväkerhot jäävät kesätauolle ja viimeiset kerhot järjestetään viikolla 20. Päiväkerhoväki kiittää kuluneesta kerhokaudesta ja toivottaa hyvää kesää! Varhaisnuorisotyö: Ala-asteikäisten kerhot Maksniemessä maanantaisin klo ja Simoniemen srk-kodilla keskiviikkoisin ykkösryhmä klo ja kakkosryhmä klo Tiedustelut Virpi Rajaniemi puh Varhaisnuorten kerhot jäävät kesätauolle ja viimeiset kerhot järjestetään viikolla 20. Montajan kesäleirit 2011 Kesä lähestyy huimaa vauhtia ja pian on aika ilmoittaa itsensä mukaan Montajan kesäleirille! Tule mukaan viettämään unohtumattomia hetkiä Montajan leirikeskukseen yhdessä monien muiden ikäistesi kanssa! Leireille ilmoittaudutaan välisenä aikana Leirit järjestetään seuraavasti: 7-10v. leiri Ma Ke v. leiri Ma Ke v. leiri Ma Ke Ilmoittautuminen ja tiedustelut p /Virpi Nuorisotyö Yläaste- ja lukioikäisille suunnattu yökahvila Aseman nuorisotiloilla Pe 6.5. Valvojina kunta ja seurakunta. Kesän 2011 leireille haetaan henkilökuntaa Seurakunnan lasten- ja nuorten leireille haetaan nyt henkilökuntaa! Kaipaamme joukkoon isoisia sekä apukeittäjä. Tule mukaan Montajaan ja toimita vapaamuotoinen hakemus mennessä kirkkoherranvirastoon, osoite: Simontie SIMO tai lähetä sähköpostitse virpi.rajaniemi@evl.fi. Tiedustelut p / nuorisotyönohjaaja Virpi Rajaniemi. Leirit järjestetään seuraavasti: Rippileiri v. -leiri v. -leiri v. -leiri TOIMITUKSET Kastettu: Aatu Ilmari Tapani Miettunen Haudattu: Hilma Aleksandra Nikupeteri 91 v., Vilho Aleksanteri Huhtala 99 v.

11 11 Tervola Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTOIMINTA To 5.5. Eläkeläisten piiri Peuran koululla klo Su 8.5. Kristittyjen yhteinen rukous Leena ja Kari Halmeella (Asematie 24) klo 15. Ke Sairaalahartaus klo 14. To Hartaus Kotikullerossa klo 10.30, hartaus Pihakullerossa klo Eläkeläisten piiri seurakuntakeskuksessa klo 12. Ma Omaishoitajien kokoontuminen seurakuntakeskuksessa klo Ke Hartaus Palvelutalolla klo 13. Sairaalahartaus klo 14. JUMALANPALVELUKSET Su 8.5. Sanajumalanpalvelus Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10. Kolehti tyttö- ja poikatyön tukemiseen ja kehittämiseen seurakunnissa, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus PTK ry:n kautta. Jumalanpalveluksen jälkeen äitienpäiväjuhla seurakuntakeskuksessa. Su Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti sodissa kaatuneiden haudoilla klo Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10. Kirkkokuoro laulaa. Kolehti Lahden Kirkkopäiville 2011 Kirkkopalvelut ry:n kautta. To Eläkeläisten piiri Peuran koululla klo LAPSET JA NUORET PÄIVÄKERHOTYÖ: Kerhojen kevätkausi päättyy viikolla 20 kaikkien kerhojen yhteiseen retkikerhoon ke klo seurakuntakeskuksessa ja lähiympäristössä. Vanhemmat tai muut huoltajat tervetuloa! NUORISOTYÖ: Ti Nuorten ilta Louen Lappialla klo Ke Nuorten ilta kunnan nuorisotiloissa klo Ti Nuorten ilta Louen Lappialla klo MUSIIKKI Tavattavissa Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Timo Rämä Luomakunta näyttää kauneutensa ja voimansa erityisesti kesällä, kun talven jäätämä maa puhkeaa jälleen eloon. Kristikunta on pitänyt uutta kevättä merkkinä siitä, että elämä voittaa ennemmin tai myöhemmin. Koska Luojan voima näkyy kaikkein selvimmin kesällä, luomakunnan sunnuntai sijoittuu kesäaikaan. Sitä vietetään jonakin touko-lokakuun sunnuntaina seurakunnan harkinnan mukaan. Luominen, ihmisen vastuu ja kiitos ovat luomakunnan sunnuntain kolme pääteemaa. Lahja ja kiitos Ikifilosofisen totuuden mukaan tyhjästä ei nyhjästä, mutta silti kaikkeus on olemassa. Miksi siis mitään ylipäätään on? Koska Jumala niin tahtoi, vastaa kristillinen luomisoppi. Kaikkeus on peräisin hänen luomissanastaan, joka antaa sille myös suunnan. Jumala kaitsee luomakuntaa ja ottaa ihmiskunnan erityisen ystävyytensä kohteeksi. Samalla ihminen saa kaksoistehtävän. Ihmisen kuuluu kiittää Jumalaa tämän luomislahjoista, elämänsä hyvistä asioista. Pian eläkkeelle siirtyvä Suomen evankelisluterilaisen kansanlähetyksen lähetysjohtaja Timo Rämä saarnaa Keminmaan kirkossa sunnuntaina klo 10 alkavassa jumalanpalveluksessa. Jumalanpalveluksen jälkeen lähetyslounas seurakuntakeskuksessa. Lähetysjärjestön johtaja kertoo tuoreimmat terveiset lähetystyön ajankohtaisista aiheista. Useilla Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnilla on lähettisopimuksia Kansanlähetyksen kanssa. Kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita tapahtumaan. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen lähetyssihteeri Kaikki, mitä meillä on, on pohjimmiltaan Jumalan lahjaa. Kiittäessämme lupaamme samalla pitää huolta saamistamme lahjoista. Kirkkokuoron harjoitukset seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin klo 17. Liisa Turtiselle mennessä p Lähetystilaisuuden jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan Kansalähetyksen muista kuulumisista lähetysjohtajan kanssa. Timo Rämän vierailu jatkuu Kemissä klo 18 alkavassa Sanan ja rukouksen illassa Kemin kirkossa Luomakunnan sunnuntai kutsuu kiitokseen ja vastuuseen Luontoa suojellaan ihmiseltä Luomiskertomuksen mukaan ihmisen on varjeltava luomakuntaa samalla kun hän viljelee sitä. Jo Raamatun ajoista alkaen on ymmärretty riistoviljelyn ja kohtuuttoman metsänhakkuun vaarat. Mutta vasta 1900-luvun kuluessa nähtiin, minkälaisia uhkia teollistuva elämäntapa aiheuttaa luonnolle. Silloin raamatullinen ajatus luonnon varjelemisesta nousi aivan uudenlaiseen arvoon. Myös ajatus ihmisestä Jumalan kuvana liitetään luontosuhteeseen. Kuten Jumala kaitsee luomakuntaa, niin myös ihmisen tulee huolehtia siitä luonto-osuudesta, joka on annettu hänen käyttöönsä. Ihminen ei omista luontoa LÄHETYSTYÖ Lasten lähetyskerho ma seurakuntakeskuksessa klo 15. Lähetyksen Kirppis (Keskustie 89) avoinna arkisin mape klo 10-17, paitsi ma klo (Huom muuttunut aika!). Poikkea vaikka kahville! DIAKONIATYÖ Eläkeläisten retki Haukiputaalle Retkimaksu 5 sisältäen kuljetuksen ja ruokailun. Lisätietoja ja ilmoittautuminen mennessä p TOIMITUKSET Hautaan siunattu: Pentti Henrikki Siivola 87 v, Heikki Matias Moilanen 53 v, Noora Pirjo Pauliina Pesonen 22 v Kuva: Anne Lepikko 2005 Timo Rämä niin, että voisi käyttää sitä miten tahtoo. Näin luomakunnan sunnuntaihin liittyy myös katumuksen elementti. Sitä varten jumalanpalveluskaavan synnintunnustuksissa on pitkä luontoaiheinen rukous, jossa tunnustetaan, että olemme tehneet luonnolle paljon vahinkoa ja haluamme tehdä parannuksen. Kari Kuula Kirjoittaja on kuopiolainen teologian tohtori ja tietokirjailija. Kolumni Isän kanssa kalassa Sunnuntain saarnatekstissä kerrottiin, miten Jeesuksen opetuslapset kalastivat verkolla Jeesuksen neuvoessa heitä rannalta. Tuo kertomus palautti yhtäkkiä mieleeni omasta lapsuudestani hienon kalastuskokemuksen. Olin pääsyt isän mukaan joelle kauniina kesäiltana. Isä ajoi venettä perämoottorilla ja minä sain istua keulassa. Sinisen veneen laitakaareen oli mukava painaa leukansa ja katsella veteen ja veden alla häämöttävään pohjaan. Lapsen mieli oli rauhallisen onnen täyteinen. Oli harvinaista olla isän kanssa kahdestaan joella, joskus meitä istui kuusi, seitsemän henkeä samassa veneessä. Kemijoen kivinen pohja oli jännittävän näköinen. Joskus kivi raapaisi veneen pohjaa, mutta isä kyllä tunsi karikot ja osasi kiertää ison Rapakivenkin, jonka omalaatuista suuruutta me lapset ihailimme ja vähän pelkäsimmekin. Isä hiljensi perämoottorin putputtamaan aivan hiljaa ja antoi minulle virvelin, jolla sain uistella sopivissa kalapaikoissa. Vennanmukka oli hiljaisesti virtaava kohta jossa uistelimme veneen liikkuessa aivan hitaasti vastavirtaan. Silloin uistimeeni nappasi. Isän neuvoessa kelasin jännittyneenä vastaan pyristelevän kalan veneen viereen ja nostimme sen yhdessä veneeseen. Sehän on harri, isä sanoi tyytyväisenä isoa kalaa katsoessamme. Kuulin isän äänestä, että saalis oli tosiaan hyvä ja olin onnesta pakahtumaisillani, kun ajattelin, että minä olin onnistunut saamaan hyvän kalan. Jeesuksen opetuslapset saivat Jeesuksen neuvoessa sataviisikymmentäkolme isoa kalaa yhdellä heittoverkon vedolla. Myöhemmin heistä ja kaikista sen jälkeen eläneistä Jeesuksen seuraajista on tullut ihmisten kalastajia. Siinä työssä Taivaallinen Isä itse on mukana neuvomassa. Jos kalastus on hyvä vertaus Jeesuksen seuraajien tehtävästä, on lapsen luottamus isään sopiva kuvaus siitä, millaiseen suhteeseen Jumala meidät haluaa itsensä kanssa. Kun muistan millaista oli lapsena luottaa isän viisauteen ja huolenpitoon, aavistan kuinka mittaamattoman onnellista on oppia tuntemaan Taivaallisen Isän iankaikkinen rakkaus. Ulla Sipola Kirjoittaja on Keminmaan diakonissa Liitykirkkoon.fi Jos pohdit kirkkoon liittymistä, ensimmäinen askel on helppoa liitykirkkoon.fi -palvelun kautta. Se sisältää sähköisen lomakkeen ja tietopaketin kirkkoon liittymisestä ja jäsenyydestä. Palvelu löytyy osoitteesta liitykirkkoon.fi Lomakkeen lähettäminen ei automaattisesti liitä ketään kirkkoon. Lomake käsitellään seurakunnassa, minkä jälkeen liittyjään otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä.

12 12 Keminmaan ja Tervolan miestenpiiriläiset yhdessä Paavalin tekstien äärellä Keminmaan miesten raamattupiirissä vierailleet Tervolan miespiiriläiset pääsivät isäntiensä johdolla tutkimaan Paavalin teologian pääkirjettä, Roomalaiskirjettä ja sen 12. lukua. Roomalaiskirjeen myötä miehet päätyivät apostoli Paavalin seuraan 50-luvun Kreikkaan. Pastori Johan Helkkulan mukaan Roomalaiskirje on pisin Paavalin kirjeistä. Se on myös mitä johdonmukaisin ja perusteellisin esitys Paavalin julistaman evankeliumin sisällöstä. Kirjeessä Paavali esittelee itsensä Roomassa sijaitsevalle seurakunnalle ja selittää oppinsa alusta alkaen loogisesti edeten. Ohjeita, rohkaisua, nöyryyttä, neuvoja ja varoituksia välittävästä kirjeestä miestenpiiriläiset löysivät yhteyksiä yhteiskuntamme tämän hetkiseen poliittiseen keskusteluun. Siinä on sorruttu mustamaalaukseen ja ennakkoluuloihin, joista Paavali eri sanakääntein kirjeessään varoittaa. Mielipiteitä vaihdettiin myös armonlahjoista. Niiden moninaisuus herätti kysymyksen haluaako todella palvella omalla armolahjallaan seurakunnan palvelutehtävässä. Profetoimisen lahja todettiin mielenkiintoisesti ja pyrittiin löytämään sille selkokielistä sisältöä. Keskustelijat totesivat, että nykyajassa usein profetoiminen sotketaan ennustamiseen. Alpo Perätalo haki useaan otteeseen tarkennuksia tulkintoihin 1938 Raamatusta vierellään Markku Hoppari ja Martti Kähkölä. Sakari Kuusela (oik.) on pohtinut kuinka ukkoutuneen miesten raamattupiirin saisi nuortumaan. Hän myöntää, että on vaikea löytää sellaisia aiheita, jotka nuoria kiinnostaisivat. Miestenpiirin vetovastuuta lähes 30 vuotta Keminmaan miesten raamattupiirin pysyväisjäseneksi voidaan hyvällä syyllä kutsua Sakari Kuuselaa, joka on lähes 30 vuoden ajan vastannut pappien kanssa miestenpiirin toiminnasta. - Aloitin vuonna 1982 kirkkoherra Arvo Turakan johdolla. Alku oli kovin vaihtelevaa. Oli yhden ja kahden jäsenen istuntoja, mutta siitä saakka piiri on kokoontunut joka viikko. Parhaillaan osanottajia on ollut Miesten raamattupiirin tarkoitus on koota uskovat miehet yhteiseen istuntoon perjantaisin. Kun Raamattua tulee luettua kotona niin vähän, käymme täällä luetun läpi luku kerrallaan. Teologeja on ollut koko ajan matkassa, joten näkemyksiin tulee syvyyttä ja yksityiskohtia. - Toisaalta, kuten keskustelu osoitti, porukka on hitsautunut aika lailla samanmielisiksi. Sakari toteaa, ettei luettu aina synnytä keskustelua. - Onhan sana kuitenkin luettu ja jäänyt mieliin itämään. Opillista painotusta Miesten raamattupiirissä kulkeva kemiläinen Alpo Perätalo toi keskusteluun tarkennettuja näkemyksiä, joita hän poimi vuoden 1938 Raamatun suomennoksesta. - En hyväksy kaikkia uusia opetuksen tuulia, hän perusteli edellisen käännöksen käyttöä Hän kertoi perehtyneensä viime vuosina Raamattuun Martti Lutherin ja Johan Piperin selitysten kautta. - Avainasioita ovat vanhurskauttaminen ja yleinen armo, joita ei mielestäni yleensä opeteta kuten pitää. Viesti kyllä esitetään saarnoissa, mutta ei tarpeeksi selvästi, perusteli Alpo opillisia painotuksiaan. - Tulkinnoissa jään useasti yksin, mutta minulla on turva tässä kestävässä opetuksessa. Vanhurskauttamisoppi ja pyhitysoppi eivät muutu näkemyksillä. (PV) Mieluisten vieraiden kanssa on mukava poseerata, tuumivat keminmaalaiset tervolalaisista vieraistaan. Keminmaan miestenpiiri kokoontuu joka perjantai seurakuntakeskuksessa klo 19. Tervetuloa mukaan kahville, keskustelemaan ja sanan ääreen.