4/2008 CP-LEHTI. Hyvää kesää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2008 CP-LEHTI. Hyvää kesää!"

Transkriptio

1 4/2008 CP-LEHTI Hyvää kesää!

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2008:4 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki puh , fax keskus avoinna klo Nordea Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Vammaispalveluvastaava Minna Miettinen p , Kuntoutusvastaava Elina Perttula p , Kurssisihteeri Anne Heiskanen, p Päivätoiminta, vastaava ohjaaja Sari Laiho p , Puhevammaisten tulkkipalveluiden kehittämishanke, Projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen p , Vs. liikuntasuunnittelija Minna Teiska, p , Aikuistoiminta, Suunnittelija Ismo Kylmänen, p Pienet vammaryhmät, suunnittelija Tina Vuosalo-Nygrén p , Tiedottaja Sini Pälikkö p Talouspäällikkö Tuulikki Suutari p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p Jäsensihteeri Hellevi Kettunen p Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p Aluesihteerit Aira Eklöf, Lemminkäisenkatu A, Turku p , Pirkko Haikara, Kauppamiehenkatu 4, 2 krs, Kouvola p , Merja Partanen, Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio p , Sari Toppila, Isokatu 47, Oulu p Jari Turku, Pellervonkatu 9, huone 1014, Tampere p , Kuntoutusohjaaja, Helena Kaski, PHKS/Lasten kuntoutustutkimusyksikkö Keskussairaalankatu 7, Lahti, p , Palveluasunnot: Helsinki /Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju, Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki p , Turku/Halinen Vastaava ohjaaja, Jussi Tuominen, Paavinkatu 14 as 15 A, Turku p , Liiku, opi, osallistu -projekti Projektipäällikkö, Helena Viholainen, Niilo Mäki-Instituutti PL 35, Jyväskylän yliopisto puh , , helena.viholainen nmi.fi Aimo Strömberg Secretary General c/o Suomen CP-liitto ry Tel Mobile Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus Tomi Kaasinen Lehden taittoa oppimassa Selda Demirtas Järjestötyö tutuksi Työkentälle Jari Rummukainen Hej alla CP-lehti läsare Stina Österbro Kirkollisia kuvia Sini Pälikkö In Memoriam: Martti Huovinen Sari Holappa Uudenmaan CP-yhdistys 50-vuotias Meri-Lapin alueen CP-yhdistys otti kevättä vastaan riehakkaasti Sari Toppila Tervehdys CP-lehden lukijat Minna Teiska Jyväskylän liikuntaviikonlopusta iloa ja liikunnan kokemuksia Minna Teiska Suklaata, Coca Colaa ja kirkonkelloja Tiia Suominen & Matti Sipola Henkilökohtainen avustajajärjestelmä tarvitsee lisää painoarvoa Marja-Liisa Heiskanen Esiintymis-ja puheviestinnän koulutusta Lapsen neurogeeninen rakko ja toistokatetrointi Tuija Lahdes-Vasama MMC HC: Vertaistukiviikonloppu-koulutus Hauholla Tina Vuosalo-Nygrén Ajankohtaista CP-liitossa PuTu-ilta Oulussa Yhä useampi järjestö miettii yhtiöittämistä Koko perheen virkistyspäivä Itsenäisyys luo hyvinvointia Tarja Lappalainen Oma koti Oma elämä kurssi Asumisseminaari CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta Päätoimittaja Tomi Kaasinen Toimittaja Sini Pälikkö Viestintä- ja tiedotustoimikunta Paula Ahti, Marju Silander, Tomi Kaasinen, Jari Hautamäki, Sini Pälikkö Kansi Bernt Stormbom - Tilaukset, osoitteenmuutokset Hellevi Kettunen, Julkaisija Suomen CP-liitto ry Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyy 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä Tilaushinta Määräaikaistilaus 35 Kestotilaus 30 ISSN Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy 2008

3 CP-LEHTI 2008:4 PÄÄKIRJOITUS 3 KESÄÄ KOHTI Elämme taas keskikesän aikaa tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani. Ilmat eivät vielä ole näyttäneet aivan parhaimpia puoliaan, sadetta ja viileyttä on riittänyt. Näin on ollut ainakin täällä Uudellamaalla. Mutta kuten aina, kyllä ne lämpimätkin ja aurinkoiset päivät tulevat varmasti ennen syksyä. Vaikka ajatukset jo kesää ja lomakautta kohti matkaavatkin, tänä kesänä myös tapahtuu paljon vammaiskentällä. Muun muassa vammaislakien uudistaminen jatkuu Sosiaali- ja terveysministeriössä kiivaana koko kesäkauden. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että henkilökohtainen avustaja-järjestelmä on vammaislakien uudistamisessa sijoitettu henkilökohtainen apu käsitteen alle. Tämä on hyvä asia, koska näin henkilökohtaisesta avusta voidaan erottaa muut vammaisia henkilöitä koskevat palvelut kuten esimerkiksi kotipalvelu tai omaishoito. Henkilökohtainen apu eroaa ratkaisevasti luonteeltaan verrattuna muihin sosiaalipalveluihin. Syntymästään asti vammaisilla henkilöillä henkilökohtaisella avulla vastataan niihin tarpeisiin, jotka liittyvät ihmisen perusoikeuksiin ja ihmisarvoiseen elämään. Näistä palveluista ja niiden toteutustavasta täytyy vaikeavammaisella henkilöllä itsellään olla laaja oikeus päättää. Tärkeää olisi myös korostaa palvelusuunnitelman tekemisen ja sen sisällön merkitystä. Palvelusuunnitelmassa tulisi todeta vaikeavammaisen oikeus henkilökohtaiseen apuun sekä sen järjestämistavat. Oikeuskansleri totesi antamassaan ratkaisussaan perustelluksi tulkita vammaispalvelulain käsitettä ihmisarvoinen elämä laajemmin kuin vain biologiselle olemassaololle välttämättömien edellytysten turvaamisena. Oikeuskansleri piti perusteltuna, että vammaispalvelulakia ja sen uudistamistarvetta arvioidaan perustuslain 19 ja 1 momentin laajemman tulkintavaihtoehdon mukaisesti. Oikeuskansleri on saattanut ratkaisunsa myös uudistusta valmistelevan ministeriön tietoon. On tärkeää myös jatkossa säilyttää mahdollisuus erilaisiin henkilökohtaisen avustajan työnantajarooleihin. Työnjohto avustamisen toteuttamisessa tulee säilyä aina vammaisella henkilöllä itsellään, mutta halutessaan työnantajuuteen liittyviä nk. hallinnollisia tehtäviä tulisi olla mahdollisuus antaa muiden hoidettavaksi. Myös nykyisen vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen on syytä pitää mukana yhtenä palvelumuotona. Kaikki vammaiset henkilöt eivät halua tai kykene järjestämään asumistaan ja avustamistaan henkilökohtaisen avun keinoin. Vammaislakien uudistaminen ja sen valmistelu jatkuu siis kiivaana koko kesän Sosiaali- ja terveysministeriössä. Järjestöt tekevät parhaansa vaikuttaakseen mahdollisimman paljon jo lain valmisteluvaiheessa tavoitteena mahdollisimman hyvä laki. Tämän hetken tiedon mukaan mahdollinen lain lausuntokierros sijoittuu loppukesään, ja henkilökohtaisen avun osalta uudistus voisi astua voimaan jo vuoden 2009 syksyllä. Toivotan kaikille lukijoillemme oikein hyvää ja lämmintä kesää.

4 4 CP-LEHTI 2008:4 LUKIJAT KIRJOITTAVAT Lehden taittoa oppimassa Olen Selda Demirtas, 8-luokkalainen Hiidenkiven peruskoulusta. 8-luokalla on koulussa tet eli työelämään tutustuminen. Opinto-ohjaaja kehotti kyselemään tet-paikkoja oman kiinnostuksen ja mahdollisten jatkoopintosuunnitelmien perusteella. Minua on jo pitkään kiinnostanut lehden teko ja vammaisten asioihin vaikuttaminen. Kirjoittaminen on ollut minun juttuni siitä asti, kun äitini ja toimintaterapeuttini ryhtyivät opettamaan koneella kirjoittamista jo ennen kuin menin kouluun.he tiesivät, etten koskaan tulisi kirjoittamaan käsin kaikkia koulumuistiinpanojani; joten mikäs sen parempi paikka tutustua sekä lehden toimitukseen, että järjestötoimintaankin, kuin Suomen CP-liitto ry. Tet-jaksoni kesti viikon ajan. Alkuviikosta tutustuin perusteellisesti lehden taittoon. Torstaina kiertelin kyselemässä ihmisiltä mitkä ovat heidän tehtävänsä Suomen CP-liitto ry:n toiminnassa. Sain paljon mielenkiintoista tietoa ja melko selkeän kuvan siitä millaisessa paikassa olen viikkoni viettänyt. Perjantaina kirjoitin lehtijutun. Sain kokemuksen siitä millainen työpaikka Suomen CP-liitto ry on ja miltä tuntuu ajatus siitä, että joka aamu mennään töihin, vaikka en mitään varsinaista työtä tehnytkään. Lehden taitosta opin perusasiat. En tiedä, osaisinko itse ruveta taittamaan lehteä, mutta osaan selittää sen jollekin, joka kysyy.opin mikä on tuuppari ja tiedän mitä ovat priima ja sekunda sivut. Torstaina kyselin muilta liitossa työskenteleviltä heidän työtehtävistään ja tietoa tuli niin paljon, etten enää muistakaan kuka tekee mitä, mutta paljon tärkeitä ihmisiä täällä työskentelee. Suomen CP-liitto ry on vammaisten asialla. Työelämä on ihan erilaista kuin koulu, täällä ainakin, tavallaan vapaampaa, mutta silti niin paljon sitovampaa. Pidän tet-jaksoa erittäin tärkeänä. Ellei tet-jaksoa olisi, työelämään siirtyminen koulun jälkeen olisi todella vaikeaa, ilman minkäänlaista pintaraapaisua työelämään. En tiedä onko esimerkiksi Ruskeasuon koulun oppilailla mahdollisuutta tetjaksoon, mutta ellei, se on mielestäni väärin, sillä tavoite ja toivomus on, että hekin löytävät itselleen soveltuvan työpaikan. Selda Demirtas Helsinki Seuraava CP-lehti ilmestyy syyskuussa Aineisto mennessä Järjestötyö tutuksi Ruskeasuon koulun kolme oppilasta olivat parin päivän tetjaksollaan Suomen CPliitossa. Mari, Milla ja Tiina kävivät juttelemassa eri työpisteissä työskentelevien CP-liiton työntekijöiden kanssa saadakseen mielikuvan siitä, mitä Suomen CP-liitto tekee. Mielenkiinnon kohteina olivat muun muassa taloushallinto, yleiset toimistotyöt, aikuistoiminta sekä CP-lehden toimitustyö. Tiinaa kiinnosti erityisesti CPlehden valmistusprosessi. Hän kertoi lukevansa lehteä ahkerasti ja toivoi enemmän nuorten omia kirjoituksia tai heidän itsensä kirjoittamia tekstejä. Juttelumme lomassa kävi ilmi, että Tiina kirjoittaa runoja, joten pyysin häntä lähettämään niitä CP-lehteen. Kevätruno Kevät ilmassa iloisia kasvoja, kukkivia kukkia Auringonsäteitä kasvoillamme, kesän odotusta Lintujen laulua kaunista, tämä on kevättä Tiina Ripatti 2008

5 CP-LEHTI 2008:4 LUKIJAT KIRJOITTAVAT 5 Työkentälle Kannattaa valmistaa työhistoria (cv), jos on aikaisempia työkokemuksia. Ja hyvä olisi myös ottaa kaikista työtehtävistä työtodistus. Silloin kun opiskelin ammattiin, niin pyrin hahmottelemaan : omat kyvyt, tietotaidon ja jaksavuuden. Ammatillinen kasvatustiede tarjoaa aika laajan valikoiman mahdollisuuksia toteuttaa opittua työelämässä. Ongelmana saattaa olla, miten luot kontaktia työnantajiin. Joutuu myös semmoisen kokemaan, että saattaa tulla ei tai sitten jos laittaa hakemukset, niin se on siinä. Mutta tärkeintä on, että jokainen hakee sitä työtehtävää, missä kukin kokee olevan osaava ja taitava. Ja työstä pitää myös osata nauttia. Mutta siinä on suuri vastuu. Kannattaa panostaa siihen työnantajan väliseen keskusteluun, että mitä hän odottaa ja mitä hän vaatii. Nykyiset työt ovat keikkamuotoisia. Minun tapauksessani se on ihan hyvä juttu. Esimerkiksi luentokeikkoja on jaksoittain, niin niihin kerkiää kunnolla syventyä ja panostaa. Mutta tämä on myös haaste, että palkkaneuvottelut pitää tehdä erikseen jokaisesta työtehtävästä. Nykyään kun on niin paljon yksityisyrittäjiä, niin kannattaa miettiä niitä osa-alueita, joissa on jotakin erityisosaamista ja sitä kannattaa pohdiskella, miten tuo sen esiin. Hej alla CP- lehti läsare! Jag heter Stina Österbro och är 30 år. Jag bor i Korsnäs, Österbotten tillsammans med min sambo och 2 katter. Jag är född med ryggmärgsbråck och har även vattenskalle. Till yrket är jag merkonom och tradenom men eftersom jag inte lyckats hitta något arbete inom branschen, så studerar jag vid en datautbildning. På fritiden håller jag på med försäljning, både via telefon och så åker jag runt och håller produkt demonstrationer till olika ställen. Jag tycker det är roligt och givande att vara med i arbetsgruppen för MMC och HC. Man lär sig en hel del angående sitt eget handikapp samtidigt som man kan utbyta tankar och erfarenheter med andra i liknande situation som en själv. Jag skulle önska att flera personer med svenska som modersmål och som har någon anknytning till MMC eller HC, skulle söka sig till arbetsgruppen! Stina Österbro Korsnäs Työyhteisö. Kun liikut kuitenkin pyörätuolilla tai apuvälineillä, niin joudut aina miettimään, millainen on työpaikka. Eli onko se esteetön ja pystyt hyvin tekemään töitä ja antamaan oman panoksen työmarkkinoille. Se on hyvin jännittävä maailma, sen takia että kollegat saattaa ohimennen pienillä sanoilla kyseenalaistaa sinun ammattitaidon. Mutta sehän on aito tilanne, sillä ihmisillä herää aina mielenkiintoa semmoiseen erikoiseen, mitä ei ole ennen koettu. Yleensä se ensimmäinen vaikutelma on aina negatiivinen, mutta sekin kannattaa kokea, kerta se on positiivinen kokemus kun saa tehdä vuorovaikutusta kollegojen kanssa. Sillä myös poistetaan turhia ennakkoluuloja. Jari Rummukainen Joensuu Mauri Laukkanen

6 6 TAIDE CP-LEHTI 2008:4 Kirkollisia kuvia Kuvat:Rainer Ressler Näyttelyn avajaiset Tapiolassa Joensuulainen Risto Martikainen,45 muutti muutama vuosi sitten Heinävedelle. Hän halusi asettua omilleen. Oma koti löytyi Juojärven rannalta kunnan omistamasta rivitalosta. Uuteen kotiin mahtuivat myös kangaspuut, joissa syntyvät samettilangasta ikoniaiheiset poppanat. - Olen kutonut kangaspuilla lähes 40 vuotta. Minua kiinnostavat kirkolliset aiheet. Teen poppanoita Jumalan kunniaksi, Risto Martikainen sanoo. Ja silloin kun hän ei kudo, Risto tekee talkootöitä Valamon luostarin alueilla Risto Martikaisen taidokkaat kirkollisaiheiset poppanat olivat esillä Espoon Tapiolassa Pyhän Herman Alaskalaisen kirkossa. Parhaillaan Venäjän Ortodoksinen kirkko tekee dokumenttia Risto Martikaisesta ja hänen ikonitaiteestaan. Sini Pälikkö Risto Martikainen Avajaistunnelmaa Pyhän Herman Alaskalaisen kirkossa Lastenlinnan sairaala 60 vuotta 70-vuotiaan Raha-automaattiyhdistyksen vanhin avustuskohde, Lastenlinnan sairaala, täyttää 60 vuotta. Syntymäpäivää juhlitaan Sairaala koostuu tornimaisesta asuntolaosasta sekä kaarevasta nelikerroksisesta hoitolaosasta, joita yhditää matala väliosa. Sairaalan suunnittelua avustettiin jo RAY:n perustamisvuonna 1938 Rakentaminen viivästyi sodan takia, joten sairaala valmistui Helsingin Taka-Töölöön vasta vuonna Lastenlinnan rakennutti kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry. Rahapelituotot kattoivat vain pienen osan kustannuksista. Nykyisin sairaalarakennus on osa HYKS:n lasten ja nuorten sairaalaa. Lähde:Tukipotti 2/2008 RAY.n avustoiminnan asiakaslehti

7 CP-LEHTI 2008:4 Kuva:Sari Holappa IN MEMORIAM Martti Huovinen Se on Huovinen ite, et arvaa mitä olen kuullut Tästä jo tiesi, ettei ole kuin se yksi Huovinen, kun tutun reippaan äänen kuuli puhelimessa. Vaikka me tiesimme hänen vakavasta sairaudestaan, toivoin koko sydämestäni, ettei hänen vielä olisi tarvinnut lähteä luotamme. Viesti Martin poismenosta tuli minulle muutama päivä ennen hautajaisia. Kuulin Martin ystävältä, että viimeiset neljä viikkoa hän oli todella huonossa kunnossa sairaalassa vahvassa lääkityksessä. Onneksi Martti teki aina juuri niin kuin itse halusi tehdä, eikä niin kuten muut toivoivat hänen tekevän. Hän kävi monet ulkomaan matkat. Hän hoiti aina omat asiansa ilman välikäsiä. Jos housun lahkeet oli lyhennettävä, Martti tilasi taksin ja ajoi liikkeeseen, missä housut lyhennettiin. laisiin, vaikka matkalla mentiin ympäri monet kerrat. Helsingissä hän kävi Arvo Ylpön hoidettavana Lastenlinnassa. Koulua Martti kävi Rikkolassa, kuten hän itse Lohipadon koulua nimitti. Hän ei kuulemma ollut aina ihan kilteimpiä, oli kavereitten kanssa monet kerrat jälki-istunnossa, mutta hauskaa se oli, ne kolttoset siis luvulla Martti kävi näkövammaisten koulua Espoossa ja valmistui sieltä puhelinmyyjäksi. Tätä puhelinmyyntiä hän teki 30 vuotta. Martti oli Suomen CP-liiton ensimmäinen puhelinmyyjä 1970-luvulla ja hän myi CP-liiton hyväksi ansiokkaasti kirjeensulkijamerkkejä ja ilmoitustilaa CP-lehteen. Yhdistyksemme johtokunnassa Martti oli jo 1970-luvun lopulta alkaen aina tähän vuoteen asti joko varsinaisena tai varajäsenenä. Martilla juttua piisasi. Hän oli meidän matkojemme viihdyttäjä eikä koskaan hänen mukana ollessaan käynyt aika pitkäksi. Martti aloitti hyvin usein juttunsa: Nyt tulee sitten tarkkaa muistitietoa, nimittäin se oli lokakuun 25. päivä 1986 ja perjantai tai lauantai, kun minä Martti on ystäviensä kanssa lyönyt monet vedot, kuten nousiko Oulun Kärpät liigaan tai voittiko Häkkinen F1 tänä vuonna vai ei. Löi vetoa Lordin voitostakin, hävisi kuulemma vedon. On kuulemma 100 mummon markkaa ainakin hävinnyt ystävälleen, eikä se varmaan ole ollut ainut kerta. Vedonlyöntiä on ollut siitä, onko Rovaniemellä CP-päiviä vietetty; on ne päi- NEKROLOGI 7 Martin kotipaikka oli Ranua ja Ranualle hän nyt palasi. Siellä hän lapsena polki sitkeästi punaisella pyörällä serkkunsa kanssa pitkin kylän raittia sukuvät Rovaniemelläkin olleet. Kaikista isommista ja pienemmistäkin kolhuista hän jaksoi puhua makeasti nauraen. On kuulemma tultu Helsinki-Vantaan terminaalin portaatkin pyörimällä alas ja sitten on naurettu makeasti päälle. Veljentytön kanssa he olivat istuneet baariin odottamaan lennon lähtöä Kreetalle. Vaikka Martti yleensä oli tarkka aikataulujen kanssa, kävi tällä kertaa näin: Kenttäkuulutus Huovinen & Huovinen olkaa hyvät ja saapukaa lähtöportille 29, kone lähtee. Martin paras vuodenaika oli kesä! Silloin istuttiin pihalla Lintulan palvelutalolla auringosta nauttien. Hän oli alkuasukas Lintulassa eli ensimmäisiä asukkaita siellä. Kesä ja aurinko olivat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää Martille oli musiikki ja musiikin kuunteleminen radiosta, aina se tietty kanava ja tietty radiotoimittaja. Martti on saanut kiitosta Jake Nymanilta mukavasta palautteesta, ihan kirjeen muodossa. Tärkeä tv-ohjelma Martille oli Karpolla on asiaa. Ohjelman aikana ei kannattanut soittaa. Martin vastaus oli: Martti tässä, palataanpa myöhemmin, heips. Saunominen oli Martille tärkeä asia. Saunaan oli päästävä aina, kun siihen tarjottiin mahdollisuus. Martin hautajaiset olivat kauniit. Alkusoittona saimme kuulla Yesterday Maarit Laivamaan esittämänä. Ennen kukkatervehdysten jättämistä kuulimme kauniin laulun He ain t heavy, he s my brother (Hän ei ole raskas, hän on minun veljeni). Tämä laulu sopi mielestäni erittäin

8 8 IN MEMORIAM CP-LEHTI 2008:4 hyvin Huoviselle, hän puhui paljon itsestään sukunimellä. Martti osasi tinkaamisen ja väittelyn. Periksi ei annettu, vaikka olisi väärässäkin ollut. Vaikkakin kovasti asioista keskusteltiin ja eri mieltäkin on oltu, hänellä oli myös kanttia pyytää anteeksi, jos oli pahasti jollekin sanonut. Me oululaiset menetimme paljon, menetimme läheisen ystävän, jota emme koskaan unohda. Matka on pitkä kaikkine käänteineen. Se johtaa meidät kuka ties minne, mutta olen vahva, tarpeeksi vahva kantamaan häntä. Hän ei ole raskas, hän on minun veljeni. Niin me kuljemme eteenpäin ja hänen hyvinvointinsa on minun huolenani. Hän ei ole minulle taakka ja yhdessä pääsemme perille, koska tiedän, että hän ei estäisi minua. Elämä tässä; Elän, otan sen vastaan niin kuin voin. Rakasta ystävää, rohkeaa elämäntaistelijaa sydämissämme kaipaamme. Ystävät,Oulun seudun CP-yhdistyksestä. Tämä teksti oli Martin viimeisellä matkalla kukkatervehdyksessä. Sari Holappa Uudenmaan CP-yhdistys 50-vuotias Syntymäpäiväkahveilla vasemmalta toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen ja puheenjohtaja Jaakko Paatero Suomen CP-liitosta, toiminnajohtaja Gun Ainamo, Juha Tuomola Helsingin Rotary Klubista ja Tiina Tallberg Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiöstä Kevätneuvottelupäivien aikaan Uudenmaan CP-yhdistys juhli 50-vuotispäiviään järjestämällä kaksi vastaanottoa, joista oli perjantaina Espoon Tapiolassa ja toinen lauantaina Hotelli Hiltonissa Vantaalla Kevätneuvottelupäivien yhteydessä. Seuraavassa otteita yhdistyksen puheenjohtaja Marju Silanderin puheesta, jossa Silander loi katsauksen yhdistyksen historiaan ja osin nykyiseen yhdistyksen toimintaan. On ainutlaatuista, että esimerkiksi olemme voineet tarjota vuodesta 1958 jäsenillemme kesäleiritoimintaa. Ensimmäinen leiri oli vuonna 1958 Siuntion Karjujärvellä. Nykyisin kesäleiri järjestetään Helsingin kaupungin Bengtsårin leirisaarella Hangon edustalla Pitkäaikainen yhteistyö The Alpha Chapter of Sigma Phi alkoi jo vuonna 1968 ja se takasi vuosikymmenet iloisen kesäleirin yhdistyksen lapsille ja nuorille Vuoden 1963 toimintasuunnitelma pitää sisällään yhden suurimmista yhdistyksen saavutuksista: Ruskeasuon kouluun saatiin aivovauriolasten luokka. Yhteistyössä Ruskeasuon koulun kanssa järjestetään vaikeavammaisten alkeisuintia. Kuntoutussäätiö aloitti vuonna 2001 Tutka-projektin, jonka tehtävänä oli kehittää tuetun työllistymisen palveluja. Projektissa oli mukana 6 yhdistyksen nuorta aikuista, jotka olivat työtä vailla. Työvalmentajan avulla työllistyminen oli mahdollista. Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiön tuella yhdistys toteutti vuosina liikuntavammaisten työllistymishankkeen. Työllistymishankkeen päätyttyä yhdistys sai uuden haasteen: ehkäistä vaikeavammaisten syrjäy-

9 CP-LEHTI 2008:4 tyminen. Käynnistimme juhlavuoden projektin Kaveria ei jätetä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tuella sekä Stiltelsen 7:nde Mars Fonden avustuksilla. Uudenmaan CP-yhdistyksen liikuntavammaisten lasten ja nuorten harrastus-ja virkistystoimintaa, itsenäistymistä, asumista ja opiskelua ovat tukeneet muun muassa Helsingin Rotary-klubi, Suomen Ratsastajaliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö sekä pääkaupunkiseudun kunnat. Uudenmaan CP-yhdistyksen pöytäviirin saivat seuraavat yhteisöt: Suomen CP-liitto ry, The Alpha Chapter Sigma Phi, Ruskeasuon koulu, Päivikki ja Sakari Sohlberg, Helsingin Rotary klubi, Suomen Ratsastajaliitto, Vammaisten lasten ja nuorten säätiö, Pro Humanitate säätiö ja Stiftelsen 7:nde Mars Fonden. Otteet toimittanut Sini Pälikkö BOCCIA-PM LEENA SÄRELÄ, TIMO OLLIKKA JA VESA KOIVUNIEMI VOITTIVAT BOCCIAN POHJOISMAISEN MESTARUUDEN YHDISTYSTOIMINTA 9 Meri-Lapin alueen CPyhdistys otti kevättä vastaan riehakkaasti Kevätrieha järjestettiin nyt toista kertaa Kemin Ajoksessa Kemin Seudun Invalidit ry:n toimitila Koivurannassa. Meri-Lapin alueen CP-yhdistyksen järjestämään tapahtumaan oli kutsuttu lapsia, nuoria, aikuisia, senioreita pitkin Meri-Lappia. Paikan päälle pelaamaan, kisailemaan ja visailemaan oli saapunut yli 20 jäsentä. Tilaisuuden aluksi aluesihteeri Sari Toppila antoi pienissä porukoissa ratkaistavaksi varsin visaisen tietokilpailun. Aivojumppaa parhaimmillaan. Osa meinasi jo luovuttaa, mutta ei loppuun asti sinniteltiin! Tässä visassa kaikki olivat voittajia. Sadepilvet häipyivät saman tien, kun porukka kaarsi autoillaan Koivurannan pihaan. Aurinko lämmitti rannassa makkaraa paistaneita kevätillan viettäjiä. Saapastakin heitettiin, puhallustikkaa pelattiin ja kuulumisia vaihdettiin. Tässä vielä lukijoille porukalla koottu tarina illasta - ehkäpä se kertoo tunnelmista ja välittää keväiset tervehdykset myös muihin CP-yhdistyksiin eri puolille Suomea! Koivurannan tarina Kauniina keskiviikkona saapuivat hyvät perheet; pahat vanhemmat ja punaiset lapset rumaan Ajoksen Koivurantaan. Koivurannan pihapiiri oli tänä sinisenä toukokuun halpana iltana vetinen. Sää oli vihainen ja iloinen, mutta se ei hankaloiden kevätriehalaisten menoa hidastanut. Illan aikana pelattiin kuraisia pelejä, kisailtiin hurja tietovisa ja vaihdettiin pelottavia kuulumisia. Sähköinen Meri- Lapin alueen CP-yhdistys oli hankkinut paikan päälle valoisaa evästä. Nautimme seesteiset mehut, turhamaiset kahvit, juhlavat pullat ja paistoimme ujot makkarat. Tunnelma oli rehellinen ja ahkera. Parin synkeän tunnin harvinaisen yhdessäolon jälkeen oli aika sanoa happamat hyvästit toisillemme. Meri-Lapin alueen CP-yhdistyksen hedelmäiset puuhamiehet ja ihanat puuhanaiset antoivat laupiaat kiitokset kaikille komeaan kevätriehaan osallistuneille ja toivottivat kallista kotimatkaa. Takana oli herttainen ja luuseri keskiviikkoilta Koivurannassa! Sari Toppila aluesihteeri APUVÄLINE KOTI JA HYVINVOINTI TAMPERE MESSU-JA URHEILUKESKUS

10 10 LIIKUNTA CP-LEHTI 2008:4 Minna Teiska Minna Teiska Tervehdys CP-lehden lukijat Olen Minna Teiska ja aloitin Suomen CP-liitossa vs. liikuntasuunnittelijana toukokuun alkupuolella Sari Turusen jäädessä äitiyslomalle. Liikuntasuunnittelijan toimenkuvaani kuuluvat liikunta- ja nuorisotoiminnan kehittäminen. Valmistuin fysioterapeutiksi Jyväskylän Ammattikorkeakoulusta vuonna 2000, jonka jälkeen toimin fysioterapeuttina lähinnä yksityisellä puolella. Tieni vei kuitenkin pohjoiseen tehdyn kurvin jälkeen takaisin Jyväskylään ja vuonna 2004 aloitin terveyskasvatuksen pääaineopinnot Jyväskylän yliopistossa liikuntaja terveystieteiden laitoksella. Terveyskasvatuksen lisäksi opiskelin sivuaineina liikuntasuunnittelua ja -hallintoa sekä liikuntalääketiedettä. Liikunta ja liikkuminen ovat aina olleet lähellä sydäntäni ja edelleen pyrin löytämään aikaa säännölliselle liikunnalle. Olenkin innokas terveysliikkuja ja erityisesti pidän luonnossa liikkumisesta, kävely- ja juoksulenkeistä sekä kuntosaliliikunnasta. Erilaiset mailapelit ovat myös minua aina kiinnostaneet ja mielelläni tartunkin niin tennis-, sulkapallo-, pesäpallo kuin golfmailaankin. Syksyn valtakunnallinen liikuntaviikonloppu Jyväskylässä tulee olemaan yksi tämän vuoden Suomen CP-liiton liikuntatoiminnan kohokohdista, mutta toiveenani on, että liikuntatoimintaa saadaan jatkossa kehitettyä ja edistettyä myös paikallisella tasolla. Liikuntasuunnittelijan päätehtävänä voidaankin pitää jäsenyhdistyksien liikuntatoiminnan tukemista, kehittämistä ja organisointia yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa. Pääsin tapaamaan paikallisyhdistysten liikuntavastaavia jo huhtikuun koulutusviikonloppuna josta kerron lisää seuraavalla sivulla. Yhdistysten innokkaat liikuntavastaavat tulevat varmasti olemaan avainasemassa paikallisen liikuntatoiminnan edistämisessä lähitulevaisuudessa. Toivonkin, että jatkossa paikallista liikuntatoimintaa voidaan kehittää yhteistyössä liikuntavastaavien kanssa ja liikuntatoimintaan saadaan mukaan paljon uusia liikkujia ja liikuntaryhmiä! Mikäli teillä on kysyttävää tai tarvitsette vinkkejä liikunnan mahdollisuuksista tai liikuntatoiminnan kehittämisestä, minuun voi ottaa yhteyttä ja autan mielelläni yhdistyksiä kaikissa liikuntaan liittyvissä asioissa. Toivottavasti tavataan Jyväskylän liikuntaviikonloppuna iloisen liikunnan ja yhdessäolon merkeissä! Toivotan kaikille iloisia liikuntahetkiä. Minna Teiska Vs. liikuntasuunnittelija Suomen CP-liitto ry Malmin Kauppatie HELSINKI puh. (09) gsm

11 CP-LEHTI 2008:4 LIIKUNTA 11 Liikuntamaailmassa: mm. tanssia, sisäcurlingia, puhallustikkaa, pallopelejä, soveltavan liikunnan apuvälineiden testausta Elämysliikuntaradalla: mm. melontaa, baintballia, tarkkuusammuntaa ja frisbeegolfia Valtakunnallinen Liikuntaviikonloppu Jyväskylässä Ohjelma la klo Henkilökohtaiset bocciakilpailut klo Liikuntamaailma klo Boccian haasteottelu EWB-joukkueita vastaan klo Ohjelmallinen illanvietto Ohjelma su klo 9.00 Boccian joukkukilpailut klo 9.00 Elämysrata (Laajavuori) klo Boccian taitorata klo Liikuntaviikonlopun päätös ja palkintojen jako Ilmoittautumiset mennessä liikuntasuunnittelija Minna Teiskalle, puh (09) tai Tapahtumasta lisää CP-lehti 2/2008 sekä Minnalta. Liikkumisen iloa, yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä kaikille, tule mukaan! Järjestäjät Suomen CPliitto, OK-opintotoiminnan keskusliitto, Jyväskylän liikuntapalvelukeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän liikuntaviikonlopusta iloa, yhdessäoloa ja liikunnan kokemuksia Suomen CP-liitto järjestää liikuntaviikonlopun Jyväskylässä Tapahtuma kerää yhteen CP-liiton jäsenistöä sekä muita toiminnasta kiinnostuneita monipuolisen liikunnan pariin. Tapahtumassa on myös kansainvälinen ilmapiiri, sillä mukana ovat Europe Without Barriers (EWB) -tapahtuman osallistujat jotka mm. haastavat CP-liiton joukkueen bocciassa. Jyväskylän viikonlopun lajikirjosta löytyy kaikille mukavaa tekemistä liikunnan parissa. Perinteisten Bocciakilpailuiden ohella osallistujilla on mahdollisuus viikonlopun aikana kokeilla mm. tanssia, puhallustikkaa, erilaisia pallopelejä, sisäcurlingia, melontaa, paitballia ja frisbeegolfia. Näiden lisäksi osallistujat pääsevät kokeilemaan erilaisia soveltavan liikunnan apuvälineitä ja tietysti tapaamaan muita liikkujia ympäri Suomen! Tapahtuma itsessään on maksuton ja vain bocciakilpailuissa on osallistumismaksu (2 /hlö ja 10 /joukkue). Muistattehan myös, että CP-liitto korvaa 50 % (enintään 400 ) yhdistyksen matkakustannuksista. Käyttäkää tuki hyväksenne ja kootkaa alueeltanne bussilastillinen väkeä matkalle Jyväskylään! Lisätietoja Minna Teiska Vs. liikuntasuunnittelija Suomen CP-liitto ry Malmin Kauppatie HELSINKI puh. (09) gsm LÄHDE MUKAAN JA LÖYDÄ OMA LIIKUNTALAJISI! KOE LIIKUNNAN RIEMU LIIKKUMISEN VAPAUS JA OIVALTAMISEN ILO!

12 12 NUORISOTOIMINTA CP-LEHTI 2008:4 Seitin nuorisovaihto Belgiaan Suklaata, Coca Colaa ja kirkonkelloja Vierailimme läheisessä luostarissa, jossa ystävällinen munkki kertoi meille luostarin historiasta ja toiminnasta nykyään. Omasta mielestäni kaunein kohteemme oli kuitenkin Lier, pieni kaupunki melko lähellä majapaikkaamme. Kävimme myös Antwerpenissa ja satuimme sinne juuri pyöräilykilpailun aikaan. Kaupungin keskusta oli suljettu liikenteeltä ja mahtava bussikuskimme puhui jopa paikalliset poliisit ympäri, jotta saimme ajaa mahdollisimman lähelle kaupungin keskustaa. Antwerpenin lähistöllä sijaitsi myös Coca Colan tehdas, jonne pääsimme vierailulle. Uskon, että tämä oli meille kaikille ainutlaatuinen kokemus. Helsinki-Vantaan lentokenttä elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Kentälle oli kokoontunut innostunut joukko nuoria matkatavaroinaan muun muassa Mölkky-peli, salmiakkia, ruisleipää, kylmäsavustettua poroa ja paljon taatusti laadukasta suomirokkia. Matkamme syynä oli tietenkin Seitin nuorisovaihto Belgiaan, jota olimme suunnitelleet useaan kertaan kesän aikana yhteisissä kokoontumisissa ja sähköpostin välityksellä. Nuorisovaihto toteutettiin EU:n Youth in action- ohjelman avulla. Belgian Tongerlossa, lähellä Antwerpenia, meitä odotteli kirjava joukko paikallisia nuoria. Ensimmäinen iltamme meni ihmisiin ja majapaikkanamme toimineeseen, etenkin vammaisille tarkoitettuun urheilukeskukseen tutustuess. Seuraavana aamuna, herättyämme kukon laulun aikaan läheisen munkkiluostarin kellojen soittoon, jatkoimme tutustumista niin ihmisiin kuin viikkomme monipuoliseen ohjelmaankin. Huomasimme pian että ryhmämme toimi hyvin, vaikka ikäjakauma oli melko suuri ja kulttuurimmekin erosivat jonkin verran toisistaan. Alussa hyvä yhteishengen nostatuskeino oli pyörätuolisähly, jota en ainakaan itse ollut aikaisemmin päässyt kokeilemaan. Viikkomme teemana oli Youngsters at work ja päivittäin käsittelimme monin tavoin työllisyyteen liittyviä teemoja kuten tulevaisuutta ja toiveita tulevan työn suhteen. Keskustelimme paljon työhön ja vammaisuuteenkin liittyvistä asioista. Näin saimme kaikki oppia toisen maan kulttuurista ja jokainen sai varmasti uusia näkökulmia asioihin. Vaikka keskustelimme paljon, ei viikko ollut pelkästään vakavaa puurtamista. Huomasimme toki myös että belgialaiset osaavat pitää hauskaa siinä missä suomalaisetkin. Säät eivät meitä koko viikkoa suosineet, mutta näimme ja koimme silti paljon. Saimme mahdollisuuden kokeilla afrikkalaisten djembe-rumpujen soittamista ja opetimme Belgian nuorille Mölkyn pelaamista. Näimme myös maan pääkaupungin Brysselin. Siellä vierailimme sarjakuvamuseossa jossa oli esimerkiksi suomalaisillekin tutut Smurffit ja Tintti, jotka ovat kummatkin saaneet alkunsa belgialaisen piirtäjän kynästä. Viikkoon mahtuu vain seitsemän päivää, vaikka uskon, että suurin osa suomalaisista olisi halunnut jäädä vielä joksikin aikaa jatkamaan nuorisovaihtoa. Kotiin oli lähdettävä, mutta jokainen lähti laukku täynnä uusia kokemuksia. Saimme belgialaisista uusia ystäviä ja yhteydenpito onkin jatkunut internetin välityksellä. Suunnittelemme nyt jo ensi kesän vaihtoa, jolloin belgialaiset tulevat vastavierailulle tänne Suomeen. Uskon että edessä on yhtä mukava ja ikimuistoinen viikko. Tiia Suominen Matti Sipola

13 CP-LEHTI 2008:4 Mauri Laukkanen KIRJALLISUUS 13 Henkilökohtainen avustajajärjestelmä tarvitsee lisää painoarvoa Vammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää tulisi kehittää nykyistä vahvempiin oikeuksiin perustuvaksi. Nykyjärjestelmä edellyttää vammaiselta henkilöltä kykyä toimia työnantajana. Muitakin vaihtoehtoja tulisi olla, koska vamma tai sairaus voi rajoittaa työnantajana toimimista. Järjestelmä on keskeneräinen. Näin toteaa Stakesin erikoissuunnittelijana eläkkeelle jäänyt Marja-Liisa Heiskanen Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselle tekemässään lisensiaatintyössä. Heiskanen on tarkastellut työssään avustajajärjestelmää vammaispolitiikan näkökulmasta. Kun on puhe vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisestä elämästä, avustaja-asia nousee selkeästi esille erilaisten tavoiteohjelmien tasolla. Sama yhteneväisyys kuitenkin hajoaa, kun kyse on yhteiskunnan päätöksentekijöiden konkreettisista teoista. Vaikeavammaisten kannalta tilanne ilmentää sitä ristiriitaa, jonka syynä on avustajajärjestelmän kuuluminen niin sanottujen harkinnanvaraisten tukien joukkoon. Tavoite saada avustajajärjestelmä subjektiivisen oikeuden piiriin tuli selkeästi esille vaikeasti liikuntavammaisten mielipiteissä. Kun Ruotsi 1990-luvun puolivälissä aloitti oman avustajajärjestelmänsä kehittämisen, vallitsi yksimielisyys siitä, että järjestelmän tulee perustua vahvaan subjektiiviseen oikeuteen silloisesta lamasta huolimatta. Ruotsin avustajajärjestelmässä tuki on keskimäärin nelinkertainen verrattuna Suomeen, kun tarkastellaan myönnettyjä viikkotuntimääriä yhtä tuen saajaa kohti. Tutkimus perustuu kirjalliseen aineistoon ja ryhmähaastatteluihin. Kirjallisessa aineistossa on katsaus avustajatoiminnan juuriin suomalaisessa sosiaalipolitiikassa sekä vammaisuuden erilaisten mallien kehitysvaiheisiin. Haastatellut henkilöt olivat vaikeasti liikuntavammaisia, mielenterveyskuntoutujia, kunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijöitä sekä mielenterveyspalvelujen avohuollon työntekijöitä. Mielenterveyskuntoutujien mukanaolo tutkimuksessa perustui siihen, että nykyistä lainsäädäntöä edeltäneissä vaiheissa heidän tilanteensa ei ollut tasa-arvoinen muihin vammaryhmiin verrattuna. Vammaispalvelulain odotettiin poistavan tämän epäkohdan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Myös eri vammaryhmien avustajatoiminnan sisällöissä on eroja. Mielenterveyskuntoutujien avustajajärjestelmä perustuu kuntoutusideologiaan, työntekijän ja avustettavan yhdessä tekemiseen, jonka tuloksena kuntoutujan oman toimintakyvyn odotetaan kehittyvän. Vaikeasti liikuntavammaisten avustajaa voidaan verrata sosiaaliseen apuvälineeseen, jolloin perustana on itsenäisen elämänliikkeen ideologia. Lähde: Heiskanen Marja-Liisa. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kaksi vuosikymmentä suomalaisessa vammaispolitiikassa. Stakes Raportteja 10/2008. Helsinki KUKA YTL Marja-Liisa Heiskanen on pitkään vaikuttanut Suomen CP-liiton erilaisissa toimikunnissa ja työryhmissä 1970-luvulta lähtien. Viimeksi Heiskanen oli jäsenenä Avustajatoiminnan kehittämistoiminnan ohjausryhmässä 2000-luvulla.

14 14 NUORISOTOIMINTA CP-LEHTI 2008:4 Esiintymis- ja puheviestintätaitoja Suomen CP-liiton esiintymistaitokoulutuksen Tampereella ja se on tarkoitettu vuotiaille CP-, MMCja hydrokefalia nuorille. Koulutuksen tavoitteena on esiintymis- ja puheviestintätaitojen kehittäminen ja oman viestijäkuvan hahmottaminen. Lisäksi koulutus antaa vinkkejä esiintymiseen yksilö- ja ryhmätilanteissa ja sisältää paljon erilaisia käytännön harjoituksia esiintymistaitojen harjaannuttamiseen. Koulutuksen omavastuu on 60 henkilöltä. Maksuun sisältyy koulutus ja siihen liittyvä materiaali, majoitus 2 hengen huoneessa ja ruoat. Matkat korvataan julkisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti. Mikäli osallistuja tarvitsee henkilökohtaisen avustajan, hän vastaa itse avustajan hankkimisesta. CP-yhdistysten jäsenet voivat hakea avustajapalvelun kautta tukea henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen. Lisätietoja avustajapalvelusta saa kurssisihteeri Anne Heiskaselta puh. (09) Huomioithan, että kurssille mahtuu vain 10 ensiksi ilmoittautunutta! Ilmoittautumiset ja lisätiedot vs. liikuntavastaava Minna Teiska (09) Tule mukaan CP-liiton nuorisotoimintaan Suomen CP-liiton avustajapalvelu Avustajapalvelussa on syyskaudelle varattu 3500 tuntia ja syyspäiville osallistumiseen erikseen vielä 200 tuntia. Liiton syyspäiville osallistumista varten avustajapalvelua voivat hakea myös ne henkilöt, jotka ovat kahtena edellisen perättäisenä vuonna saaneet avustajapalvelua. Muutoinhan avustajapalvelua ei voida myöntää niille, jotka ovat saaneet kahtena edellisenä peräkkäisenä vuotena. Avustajapalvelun ohjeita ja hakulomakkeita voi tilata liiton toimistosta ja ne löytyvät myös liiton kotisivuilta. Avustajapalvelusta vastaa kurssisihteeri Anne Heiskanen, puhelin: (09) ja sähköposti: Hei kaikki alle 29-vuotiaat CP-, MMC- tai hydrokefalia nuoret, teitä kaivataan CP-liiton nuorisotoiminnassa! Uudistamme toimintaamme ja kaipaamme uusia nuoria mukaan kehittämään liiton nuorisotoimintaa. Nuori, mitä haluat CP-liiton ja yhdistyksien nuorisotoiminnalta? Kerro meille ajatuksesi, ideasi, toiveesi tai purnaa. Vaikka et olisi jäsenkään, ota reilusti yhteyttä. Vain sinulta nuori, voimme saada tietoa, millaista toimintaa haluat! Nuorten toimintaan voit vaikuttaa myös tulemalla mukaan CPliiton nuorisotoimikuntaan. Nuorisotoimikunnassa voit olla osallisena kehittämässä ja suunnittelemassa nuorille sopivaa toimintaa. Nuorisotoimikunnan jäseneksi voivat hakea alle 29- vuotiaat CP-yhdistyksen jäsenet. Mikäli kiinnostuit, ota yhteyttä oman yhdistyksesi puheenjohtajaan ja pyydä yhdistystä tekemään ehdotus nuorisotoimikunnan jäsenestä. Yhdistyksien ehdotukset nuorisotoimikunnan jäsenistä osoitetaan Suomen CPliiton hallitukselle ja lähetetään mennessä osoitteella: Suomen CP-liitto, toiminnanjohtja Tomi Kaasinen, Malmin kauppatie 26, Helsinki. Hallitus nimeää jäsenet ja varajäsenen CP-yhdistyksien nimeämien ehdokkaiden joukosta. Ota rohkeasti yhteyttä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa Minna Teiska Vs. liikuntasuunnittelija Suomen CP-liitto ry Malmin Kauppatie HELSINKI puh. (09) gsm

15 CP-LEHTI 2008:4 NUORISOTOIMINTA 15

16 16 LÄÄKETIEDE CP-LEHTI 2008:4 Tuija Lahdes-Vasama, LT, lastenkirurgian ja urologian erikoislääkäri TAYS LAPSEN NEUROGEENINEN RAKKO JA TOISTOKATETROINTI Munuaiset tuottavat jatkuvasti virtsaa määrän vaihdellessa vuorokauden ajankohdan ja juomismäärän mukaan. Virtsarakko on lihasseinäinen, venyvä säiliö, joka normaalisti varastoi virtsaa ilman, että paine säiliössä juurikaan nousee. Tuntemukset virtsaamistarpeesta saamme seinämän venytyksestä, emme yleensä rakonsisäisestä paineen noususta. Virtsaaminen tapahtuu kuivaksi oppimisen jälkeen kontrolloidusti eli virtsaus käynnistyy vasta silloin kun haluamme. Virtsatessa virtsaputken sulkijalihas avautuu, rakkolihas supistuu ja rakko tyhjenee täysin. Voimme tarvittaessa vatsalihaksillamme ponnistaa, jos jostain syystä haluamme virtsasuihkulle lisää pontta, mutta rakkolihaksemme toimintaan emme tahdonalaisesti pysty vaikuttamaan. Virtsauksen jälkeen rakkolihas rentoutuu ja sulkijalihas supistuu kiinni odottamaan uutta varastoitavaa. Rakon toimintahäiriöt erilaisilla potilasryhmillä Neurologisen potilaan munuaiset ja virtsatiet ovat yleensä rakenteellisesti normaalit, mutta rakon ja lantiopohjan lihasten hermotushäiriö aiheuttaa erilaisia ongelmia rakon ja virtsaputken toimintaan. Selkäydinkohjupotilaista (mmc-vammaisilla) yli 90%:lla on virtsarakon toimintahäiriö. Rakon ongelmat ovat yleensä sitä hankalammat mitä korkeammalla selkäytimessä kohju sijaitsee. Kohjun tasosta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä miten potilaan rakko toimii. Lähes puolella mmc-potilaista on aikuisikään mennessä kehittynyt munuaisten toimintahäiriö lapsuudenaikaisista virtsatietulehduksista ja rakon korkeasta paineesta johtuen. Onneksi tämä toimintahäiriöiden määrä on vähenemässä, kun MMC-lasten rakon hoito ja seuranta on viime vuosikymmeninä parantunut. CPvammaisista, joilla on kaksiraajahalvaus n 80% ja CP-lapsista, joilla on neliraajahalvaus yli puolet ovat oppineet hallitsemaan rakkonsa kuuteen ikävuoteen mennessä. Rakon toimintahäiriöitä esiintyy lisäksi 87%:lla tapaturman vuoksi selkäydinvammaisilla ja 75%:lla MS-potilaista. Neurogeenisen rakon toiminta Neurogeeninen rakko on yleisnimitys rakon toimintahäiriölle, jonka aiheuttaa neurologinen sairaus. Rakon toimintaa ja virtsausta voi tutkia rakon painetutkimuksella (ns urodynaamia), jossa katetrin kautta rakkoa täytetään ärsyttämättömällä nesteellä ja samalla mitataan rakon paineita. Tyypillistä on, että tällainen rakko ei tunne hyvin tai ei lainkaan rakon täyttymistä. Neurogeeninen rakko voi joillakin potilailla olla täysin veltto (jolloin virtsauskaan ei tahdo onnistua), mutta useimpien potilaiden rakon ongelmana on sen huono venyvyys ja supistelut. Huonosti venyvän rakon sisällä paine nousee, kun rakko täyttyy. Jos sulkijalihas on lisäksi veltto, lapsi kastelee jatkuvasti. Jos sulkija toisaalta liian kireä (spastinen), voi rakonsisäinen paine nousta niin korkealle, ettei virtsa pääse enää munuaisista rakkoon. Toistuva tai pitkäkestoinen munuaiseen kohdistuva paine voi vaurioittaa kasvavaa munuaista pysyvästi. Painevaikutus yleensä havaitaan munuaisen kaikukuvauksessa (ultraäänellä) munuaisaltaan ja virtsajohtimen venymisenä tai takaisinvirtsauksena (refluksi). MMC-lapsilla rakko on pääsääntöisesti enemmän tai vähemmän supisteleva (ja joskus korkeapaineinen), mutta sulkijalihaksen kireys vaihtelee veltosta täysin kireään. CP-lapsilla virtsateiden toiminnan tutkiminen voi olla vaikeaa alaraajojen spastisiteetin takia. Noin puolella spastisista potilaista on arvioitu olevan poikkeava virtsarakon/sulkijalihaksen toiminta, mutta vain kolmanneksella on oireita (esim. kastelua). Toimintahäiriöinä ovat rakon huono venyvyys ja supistelu täyttyessä sekä sulkijalihaksen spastisuus.

17 CP-LEHTI 2008:4 LÄÄKETIEDE 17 CP- lapsella voi olla myös ns automaattirakko, jossa rakko täyttyy normaalisti, mutta virtsaus tapahtuu automaattisesti, ilman lapsen omaa kontrollia, kun rakko on riittävän täynnä. MS-potilailla rakon ja sulkijalihaksen toiminta voi olla hyvinkin vaihtelevaa taudin yleisoireiden mukaan. Neurogeenisen rakon hoito Supistelevaa ja korkeapaineista virtsarakkoa voi hoitaa rakkolihasta rentouttavalla lääkityksellä (esim. Cystrin, Ditropan, Oxybutynin), mutta tehokasta rakkolihasta supistavaa tai sulkijalihasta rentouttavaa lääkitystä ei lapsille ole toistaiseksi tarjolla. Sähköärsytyshoidostakaan (l. elektrostimulaatiosta) ei yleensä ole riittävää apua rakon tyhjentämisessä. Hankalahoitoista rakkoavannetta käytetään nykyään harvoin. Jos virtsaaminen ei onnistu, paras keino on toistokatetrointi. Joskus virtsarakko on rentouttavasta lääkityksestä ja säännöllisestä toistokatetroinnista huolimatta niin korkeapaineinen, että joudutaan harkitsemaan rakon suurennusta suolesta otetulla siirteellä. Tällainen ns augmentaatio-leikkaus madaltaa rakon paineen ja suurentaa sen koon. Toimenpide vaatii ainakin kahden viikon sairaalassaolon. Joskin kireää sulkijalihasta voidaan hoitaa toistokatetroinnilla, löysän sulkijalihaksen hoito on hankalampaa lapsi kastelee ponnistellessaan tai liikkuessaan aina kun rakko on täysi toistokatetroinneista huolimatta ja vaikka rakon paine olisi matala. Lääke- tai sähköärsytyshoidoista ei juurikaan ole apua. Rakon kaulaa voi yrittää kaventaa tähystystoimenpiteellä, jossa ruiskutetaan sulkijalihaksen seutuun, limakalvon alle, ärsyttämätöntä, hyytyvää ainetta. Tästä toimenpiteestä on vain osalle potilaista lievää apua. Onneksi pojilla murrosiässä eturauhasen kasvu tiivistää luonnollisestikin virtsaputkea. Rakon kaulaa voi yrittää kaventaa myös lihaskalvosta otetulla suikaleella tai virtsaputken ympärille voidaan asettaa (murrosikäisellä) silikoninen proteesi. Näistä leikkauksista lapsilla on kuitenkin Suomessa vain vähän kokemuksia. Vaikeassa (löysästä sulkijalihaksesta johtuvassa) kastelutilanteessa päädytäänkin usein virtsaputken sulkuun ja katetrointireitin rakentamiseen vatsanpeitteille. Katetroinnin tiheys Katetrointi tulee tehdä riittävän tiheästi, ainakin 4-5 kertaa vuorokaudessa, riippuen nautitusta nestemäärästä, rakon painetilanteesta ja siitä, pystyykö lapsi lainkaan spontaanisti virtsaamaan. Erityisesti korkeapaineinen rakko tulee katetroida usein, jotta rakkolihas ei venytyksestä ärsyynny lisää ja jotta munuaisiin ei kohdistu painetta. Rakon painetilannetta eri täyttöasteilla tutkitaan ns urodynaamisella tutkimuksella. Esimerkiksi, jos em tutkimuksella havaitaan että, rakon paine nousee jo 2dl täytöllä yli 40 H20cm:n, tulisi katetroinnit tehdä niin tiheästi, että katetroitu virtsamäärä jää pääsääntöisesti alle 2dl:n. Vanhempia pyydetäänkin usein listaamaan katetrointimäärät kelloaikoineen parin päivän ajalta ennen vastaanotolle tuloa. Yöllä ei yleensä tarvitse katetroida, sillä nukkuessa virtsaa erittyy vähemmän ja rakkolihas on rauhallisempi kuin valveilla ollessa. Juomismäärät voivat olla yleensä normaaleja, mutta jos lapsella esiintyy toistuvia virtsatulehduksia, tulisi lapsen juoda runsaammin. Katetrointireitit Rakon tyhjennys katetrilla tehdään aina virtsaputkea pitkin, mikäli mahdollista. Virtsaputki saattaa olla kuitenkin rakenteeltaan niin ahdas tai mutkainen että toistokatetrointi luonnollista reittiä pitkin ei onnistu, jolloin kannattaa harkita erityisen katetrointireitin rakentamista. Tällainen reitti on helpointa tehdä umpilisäkkeestä, jonka toinen pää upotetaan rakon seinämään ja toinen nostetaan avanteeksi alavatsalle tai napaan. Virtsankeräyspusseja ei tarvita, sillä tällainen katetrointikanava ei vuoda virtsaa vaikka rakko olisikin täynnä. Tällainen katetrointireitin rakennus (Mitrofanoff-leikkaus) yhdistetään usein rakon suurennusleikkaukseen. Mitrofanoff-leikkaukseen liittyy usein pieniä ongelmia, kuten katetrointiaukon arpeutumista, virtsan tihkumista aukosta ja katetroinnin vaikeutta. Nämä pystytään yleensä hoitamaan pienillä lisätoimenpiteillä. Vakavat ongelmat kuten suolenvetovaikeudet ovat harvinaisia. Osastolla oloaika leikkauksen jälkeen on 1-2vk, mutta kestokatetria pidetään katetrointikanavassa yleensä 2-3 viikkoa ennen kuin katetroinnit kanavan kautta aloitetaan. >>>

18 18 LÄÄKETIEDE CP-LEHTI 2008:4 Katetroinnin hyödyt ja haitat Toistokatetrointi puhtaasti tehtynä yleensä vähentää virtsatietulehdusriskiä. Katetroinnin aloitusvaiheessa lapselle aloitetaan estolääkitys, jota jatketaan yleensä ainakin puoli vuotta. Tutkimuksilla on todettu että, neurogeenisen rakon supistelevuus heikkenee ja rakon seinämän korvautuminen venymättömällä sidekudoksella vähenee, kun toistokatetrointi aloitetaan. Erityisesti munuaisten vaurioitumisriski pienenee. Toistokatetrointi poistaa myös kasteluongelman useimmilta lapsilta, joilla on neurogeeninen rakko. Kestokatetri ja vatsanpeitteiden läpi rakkoon laitettu (ns suprapubinen) katetri sen sijaan voivat jo kahden viikon jälkeen aiheuttaa virtsatulehduksia estolääkkeestä huolimatta. Riski suurenee katetrihoidon pituuden mukaan, vaikka katetri välillä vaihdettaisiinkin. Lisäksi pitkään paikallaan olevat katetrit voivat tukkeutua, kalkkeutua, katketa tai aiheuttaa kivenmuodostusta rakkoon. Pitkäaikaisessa käytössä limakalvo yleensä ärsyyntyy ja alkaa verestää. Lisäksi kestokatetri voi erityisesti pojilla hangata virtsaputkea ja aiheuttaa arven. Hyvien katetrimateriaalien takia virtsaputken limakalvon ärsytys ja arpimuodostus ovat nykyään harvinaisia vaikka toistokatetrointia jatkettaisiin vuosikausia. Tuntohäiriön takia neurologisilla potilailla virtsaputken puhkaisu katetrilla on kuitenkin mahdollista. Tällöin virtsaputkesta tulee katetroinnin yhteydessä verta, ei virtsaa. Vaurion hoitona on kestokateterin laitto rakkoon muutamaksi päiväksi. Virtsarakon puhkaisu katetrilla ei ole mahdollista, vaikka joskus katetrin pää voi rakon limakalvoa raapaista, jolloin virtsaan ilmaantuu hiukan verta. Raapaisu paranee itsestään ilman erityistä hoitoa. Toistokatetroinnin merkitys Neurogeenisen rakon omaavien lasten ennuste munuaisten toiminnan ja elämän laadun suhteen on merkittävästi parantunut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana. Tämä suotuisa kehitys on pääasiassa toistokatetroinnin yleistymisen ansioita. Hoitomyöntyvyyttä on lisännyt nykyaikaisten katetrien helppokäyttöisyys ja ärsyttämättömyys. Katetroinnin aloittamisajankohta ja katetrointitiheys harkitaan kuitenkin aina yksilökohtaisesti perheen kanssa Keskustele Vertaistukiviikonloppu - koulutus Hauholla MMC ja hydrokefalus toimintaan liittyy vahvasti vertaistuki. Vertaistukijoiksi haluaville perheille ja aikuisille järjestetään pari kertaa vuodessa vertaistuen koulutusta.viime syksynä järjestimme vertaistukiperheille koulutusviikonlopun ja nyt keväällä koulutus oli suunnattu aikuisille vertaistukijoille. Kouluttajana toimi Timo Rautiainen Tatu ry:stä. Koulutus tapahtui rantasaunalla hyvin leppoisissa ja aurinkoisissa tunnelmissa. Vertaistukikoulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä pienten vammaryhmien suunnittelijaan sähköpostitse cp-liitto.fi tai puhelimitse , Vertaistukijoille järjestää JYVÄ (Järjestöjen yhteinen vertaistukiryhmä) vertaistukiviikonloppu-tapaamisen Toimintakeskus Iiriksessä (Itäkeskus) Helsingissä. Alustavat ilmoittautumiset suunnittelijalle.

19 CP-LEHTI 2008:4 Tunnelmia Hauholla MMC HC 19 KUVAT: TINA VUOSALO-NYGRÉN

20 20 SUOMEN CP-LIITTO RY CP-LEHTI 2008:4 Ajankohtaista Suomen CP-liitossa Suomen CP-liiton lomittajatoiminta Liiton lomittajatoiminnassa on vielä myönnettäviä vuorokausia tälle vuodelle jäljellä. Lomittajatoimintaahan voi sama perhe saada enintään 7 vuorokautta vuodessa ja sitä ei voida myöntää perheille, jotka ovat saaneet kahtena edellisenä perättäisenä vuotena. Lomittajatoimintaa ei voida myöntää myöskään henkilölle, jolla on kunnan kanssa sopimus omaishoidosta ja siihen sisältyy lakisääteisiä lomapäiviä, jos lomapäiviä ei ole pidetty ennen lomittajatoiminnan hakemista. Lomittajatoiminnan ohjeita ja hakulomakkeita saa liiton toimistosta ja ne löytyvät myös liiton kotisivuilta. Lisätiedot: kurssisihteeri Anne Heiskanen puhelin: (09) Henkilöstöuutisia Liiton pitkäaikainen kurssisihteeri Annukka Lehtonen on jäänyt eläkkeelle ja hänen seuraajanaan aloitti kurssisihteerinä Anne Heiskanen. Liiton liikuntasuunnittelija Sari Turusen äitiyslomansijaisena on aloittanut toukokuussa Minna Teiska. Hänet tavoittaa puhelimitse (09) tai ja sähköpostitse Uusi kurssisihteeri esittäytyy Kesäinen ja lämmin tervehdys teille kaikille! Olen Anne Heiskanen ja aloitin kurssisihteerin tehtävissä Suomen CPliitossa kesäkuun alussa. Koulutukseltani olen lasten- ja nuorten erityisohjaaja. Työskentelin aikaisemmin ADHD-liitossa kurssisihteerinä. Olen ollut mukana eri yhdistyksissä vuosia joten järjestö- ja yhdistystoiminta on myös minulle tuttua. Mukavaa kesää toivottaa Anne Heiskanen kurssisihteeri (09) Mauri Laukkanen Olen lähtöisin Kainuusta ja asun perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla. Perheeseeni kuluu aviomies, neljä lasta sekä koira. Tykkään möyhiä puutarhassa kesäisin, ja harrastaa eri liikuntaharrasteita. Asiakasmaksuuudistus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry haluaa muistuttaa päättäjiä, että asiakasmaksu-uudistusta ei saa irrottaa sosiaaliturvauudistuksen kokonaisuudesta. Suunnitellut uudistukset tulee tehdä yhtäaikaisesti hallitusohjelman hengen mukaisesti. Pienituloiset, työelämän ulkopuolella olevat ja paljon palveluita käyttävät maksavat jo nyt kohtuuttoman paljon tarvitsemistaan palveluista. Asiakasmaksujen korotukset koskevat kipeimmin juuri heihin, muistuttaa YTY:n pääsihteeri Eeva Kuuskoski. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuille ja lääkekustannuksille on luotava yhteinen maksukatto ennen kuin asiakasmaksuja korotetaan ja sosiaaliturvan perusetuuksiin on tehtävä indeksikorotukset samanaikaisesti kuin asiakasmaksuihin. YTY:n pääsihteeri Eeva Kuuskoski toivoo asiakasmaksu-uudistuksen valmistelijoille malttia: Asiakasmaksu-uudistusta on valmisteltu monessa vaiheessa. Myös loppuvaiheessa pitää olla aikaa tarkastella uudistuksen kaikkia vaikutuksia ja sen sovittamista sosiaali- ja terveydenhuollon muihin maksuihin ja etuuksiin. YTY ry:n jäseninä on 128 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä.

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana

Vaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ritva bingo-emäntänä VANA

Ritva bingo-emäntänä VANA VANA JOUNI TENTATTA- Ritva bingo-emäntänä Halusin haastatella Jounia siksi, että hän on ahkerasti kirjoittanut lehteemme vuosien aikana, mutta en muista onko häntä haastateltu lehdessä kertaakaan. Esitin

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat!

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Hyvät omaishoitajien parissa toimivat! Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoasioista sekä liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta. Palautetta tiedotteesta

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut

Aluetoiminnan tarvekartoitus. 142 vastausta avoinna Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut Aluetoiminnan tarvekartoitus 142 vastausta avoinna 15.12.-15.1.2017 Kanavat; Liikuttaja, useat eri fb-sivut, yhdistyspalveluiden nettisivut 1. Tiedätkö mihin latualueeseen yhdistyksesi kuuluu? 2. Pidätkö

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin

Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI Pohjois-Savon terveydenhoitajayhdistys ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 VUOSI 2015 OLI YHDISTYKSEN 76. TOIMINTAVUOSI YHDISTYKSEN HALLITUS JA TOIMIHENKILÖT HALLITUS Puheenjohtaja Fatima Moursad (Maaninka),

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS 9/2015

VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS 9/2015 ] t [s\s\%1 S [J [J PÖYTÄK IRJA 9/2015 Sivu 1/5 17.12.2015 VAMMAISNEUVOSTON KOKOUS 9/2015 Aika Torstai 10.12.2015 klo 15.00 15.37 Paikka Kaupungintalo, Tornikabinetti Läsnä Liisa Karvinen jäsen, puheenjohtaja

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla

Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Ratkaisuja alle 25- vuotiaiden vaikeaan asumistilanteeseen Helsingissä asumiskokeilujen avulla Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa? facebook 19.11.2015 Haluatko Sinä olla mukana ainutlaatuisessa jutussa,

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017

Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017 Tietoa yhdistyksille Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n liittokokous 2017 Tietoa yhdistyksille Tämän puheenjohtajille ja sihteereille lähtevän Tieto yhdistyksille -kirjeen liitteenä ohessa: Liittokokouskutsu,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot