OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ"

Transkriptio

1 OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ Heini Huttunen - Miia Närhi Päättötyö Kevät 2000 Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

2 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu / Alppikadun yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulu / Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Tekijät: Heini Huttunen Miia Närhi KULOSAAREN PÄIVÄSAIRAALAN JA OULUNKYLÄN ENSIKODIN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ. Päättötyö Kevät 2000 Sivumäärä: 49 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Kulosaaren päiväsairaalan ja Oulunkylän ensikodin työntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä ja miten työntekijät ovat yhteistyötä tehneet. Toiseksi tutkimuksen kautta haetaan tietoa siitä, mitkä ovat työntekijöiden kokemukset ajan, kielen ja vallan merkityksestä yhteistyössä Lopuksi tutkimuksessa kartoitetaan työntekijöiden näkemyksiä yhteistyön onnistumisesta sekä sen kehittämisestä. Tutkimuksen teoriaosa käsittelee moniammatillista yhteistyötä. Aluksi siinä käsitellään moniammatillista yhteistyötä yleisesti. Tämän jälkeen tarkastellaan lähemmin yhteistyön edellytyksiä ja esteitä. Lopuksi teoriaosassa esitellään Kulosaaren päiväosasto ja Oulunkylän ensikoti. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla tammi- helmikuussa Tutkimusta varten haastateltiin kuutta työntekijää, kolmea kummastakin toimipaikasta. Yksi keskeinen tutkimustulos oli se, että kaikki haastateltavat kokivat moniammatillisen yhteistyön tekemisen ehdottoman tärkeäksi omassa työssään. Asiakkaat tarvitsivat monen eri ammattiryhmän apua. Jotta toiminta olisi kaikilla hoitavilla tahoilla samansuuntaista ja tieto yhteistä, oli yhteistyön tekeminen välttämätöntä. Tutkimustuloksista ilmeni myös se, että työntekijät kokivat kielen, vallan ja ajan merkityksen yhteistyössä vähän eri tavoin. Vaikka näitä ei miellettykään yleensä yhteistyön esteiksi, tulisi niiden merkitys huomioida yhteistyötä tehdessä. Työntekijät kehittäisivät yhteistyötään järjestämällä useammin yhteisiä tapaamisia asiakkaan hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisaalta he näkivät tärkeänä kehittämisen kohtana myös sen, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät yhteistyön tärkeyden. Avainsanat: moniammatillisuus, yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, vuorovaikutus. Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 THESIS ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, Alppikatu Training unit Lahti Polytechnic, The Faculty of Social and Health care Authors: Huttunen Heini Närhi Miia Title: Experiences of Workers from Kulosaari Outpatient Department and Oulunkylä First Home Conserning Multiprofessional Co-operation Date: Spring 2000 Pages: 49 The main purpose of this study is to find out about the experiences workers from the Kulosaari Outpatient Department and the Oulunkylä First Home have concerning multiprofessional co-operation. Firstly, the study examines how the workers have put multiprofessional co-operation into practice. Secondly, it finds out about what communication, time and power signify to the workers in terms of co-operation. Finally, the study looks at the feelings toward co-operation and how they would go about developing it further. The theoritical part of this study is based on the concept of multiprofessional cooperation from a general perspective. Later, the study focuses on the obstacles and prerequisites of co-operation. Finally, there is an introduction of the Kulosaari Outpatient Department and the Oulunkylä First home. In January and February 2000, the material for this study was collected using interviews; three from each place. One of the main results of this study was the interviewees experienced multiprofessional co-operation to be an extremely important part of their individual jobs. The clients were in need of help from many different occupational groups. In order for their to be a similarity in all areas of care, and for the knowledge to be general, cooperation was seen as very important. The results indicates that the workers had different experiences of the meaning of communication, time and power. Even though these were not normally considered as obstacles of co-operation, the significance of them must be taken into consideration when co-operating. Also, the workers stated that they should have more general meetings with those involved with the care of their clients. On the other hand, they thought that one very important area of development is that all parties would understand the importance of multiprofessional co-operation. Keywords: Multiprofessional, co-operation, multiprofessional co-operation, interaction. Filed and Stored at: The Diaconia Institute library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 1 2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Näkökulmia yhteistyöhön Moniammatillisuus Moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Kielellinen kommunikaatio Ammatillinen valta Ajanpuute Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Yhteistyön kehittäminen AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ HAASTATELTAVIEN TOIMIPAIKAT Oulunkylän ensikoti Kulosaaren päiväosasto TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävä Teemat Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusmenetelmä Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Miten yhteistyötä on tehty Yhteistyökumppanit Yhteistyömuodot Yhteistyön sisältö Työntekijän rooli yhteistyössä Yhteistyötilanteet Yhteiset tavoitteet Toimintaperiaatteet Yhteistyön kommunikaatio Yhteistyöhön käytettävä aika Ammatillinen valta yhteistyössä Yhteistyön onnistuminen ja sen kehittäminen TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA 41 LÄHTEET 47

5 1. JOHDANTO Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhteiskunnan sisällä on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat ravistelleet myös sosiaali- ja terveysalaa. Muutosten myötä ihmisten tarpeet ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Tämän takia sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat joutuneet kehittämään erilaisia työmuotoja vastatakseen paremmin muuttuneeseen palvelutarpeeseen. (Isoherranen - Pelttari 1998, 18.) Perinteinen yksilövastuisen työn toimintamalli on muuttunut kohti laajempaa yhteisvastuullisuutta. Muutokset ovat olleet nopeita ja niiden myötä moniammatillinen työskentely, yhteistoiminta, tiimityö ja verkostot ovat nousseet hyvinvointipalveluiden avainkäsitteiksi. (Pohjola 1999, 110.) Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään vastaamaan paremmin asiakkaiden monitahoisiin tarpeisiin. Tämä on välttämätöntä, koska tarvittavan tiedon määrä on lisääntynyt. Moniammatillisella työryhmällä on käytössään enemmän tietoa ja asiantuntemusta kuin yksittäisellä työntekijällä. Yhteistyö eri ammattilaisten kanssa ei aina ole kuitenkaan mutkatonta. Työntekijöillä on ollut tapana työskennellä omilla alueillaan, jolloin he ovat välttyneet mm. valtataisteluilta, hierarkisuudelta ja arvostelulta. Erilaiset näkemykset saattavat kuitenkin hankaloittaa yhteistyötä. Jos jokainen ajaa vain omaa näkemystään, saattaa käsiteltävä asia jäädä taka-alalle. (Isoherranen - Pelttari 1998,18.) Samalla lisääntynyt yhteistyö tuo työntekijöiden asiantuntijarooleille uusia haasteita. Moniammatillinen yhteistyö helpottaa työntekoa, koska siinä yhdistyvät eri asiantuntemusalueiden tieto ja työvälineistö. Se tekee kuitenkin yksittäisen työntekijän työn julkiseksi ja näkyväksi. Tällöin hänen neuvottomuutensa ja osaamattomuutensa vaikeissa tilanteissa saattaa tulla esille. (Pohjola 1999, 111.) Moniammatillista yhteistyötä tehdään ja korostetaan nykyään paljon. Koulutuksemmekin aikana olemme useaan otteeseen törmänneet moniammatilliseen yhteistyöhön erilaisten tehtävien ja työharjoittelujen kautta. Se näyttää olevan nykyajan muoti-ilmiö, jonka merkitystä korostetaan etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.

6 2 Aloimme pohtia, miten työntekijät itse kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tämän pohjalta syntyi päättötyömme idea. Moniammatillinen yhteistyö oli aihe, joka liittyi meidän kummankin tulevaan ammattiin. Harjoittelujen kautta tutustuimme Kulosaaren päiväsairaalaan ja Oulunkylän ensikotiin, joissa kummassakin tehtiin moniammatillista yhteistyötä. Halusimme selvittää mahdollisimman monen eri ammattiryhmän edustajan kokemuksia yhteistyöstä ja sen takia otimme kummatkin paikat mukaan tutkimukseemme. Tutkimustehtävän avulla lähdimme selvittämään Kulosaaren päiväsairaalan ja Oulunkylän ensikodin työntekijöiden kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä ja miten työntekijät ovat yhteistyötä tehneet. Toiseksi tutkimuksen kautta haetaan tietoa siitä, mitkä ovat työntekijöiden kokemukset ajan, kielen ja vallan merkityksestä yhteistyössä Lopuksi tutkimuksessa kartoitetaan työntekijöiden näkemyksiä yhteistyön onnistumisesta sekä sen kehittämisestä. Tutkimuksen avulla saadaan lisää tietoa siitä, miten eri työntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tieto on tärkeää yhteistyön kehittämisen ja mahdollisten ongelmakohtien tunnistamisen kannalta. Toisaalta tutkimustulokset voivat herätellä työntekijöitä pohtimaan erilaisten asioiden vaikutuksia yhteistyöhön.

7 3 2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhteiskunnallinen palvelusektori on laajentunut valtavasti. Eri alat ovat erikoistuneet ja eriytyneet toisistaan, jonka seurauksena on syntynyt uusia, erikoistuneita yksiköitä aikaisempien sisään. Yhteiskunnallisten muutosten myötä asiakkaiden tarpeet ovat puolestaan moninaistuneet ja monimutkaistuneet. Haasteellisempien asiakkaiden myötä työntekijöiden käsitys yhteistyön tarpeellisuudesta on vahvistunut. (Pohjola 1991, ) Yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä onkin lisääntynyt nopeasti (Pohjola 1999, 110). Yhteistyön lisääntyessä työntekijän rooli on muuttunut. Aikaisemmin yhteistyötä tehtiin asiantuntijalähtöisesti, jolloin jokainen työntekijä hoiti oman reviirinsä. Muutoksen myötä työalueita ja asiantuntemustietoa on yhdistetty. Työntekijästä on tullut jäsen yhteistyöryhmään, jossa asiantuntemus, tieto ja näkemykset jaetaan. Edellä mainittu muutos on lisännyt myös työn haasteellisuutta. Yhteistyössä korostuu mm. vuorovaikutustaitojen osaaminen kuten oman mielipiteen avoin esittäminen ja sen perusteleminen, toisten kuunteleminen sekä yhteisesti sovitun tavoitteen eteen työskenteleminen. (Isoherranen - Pelttari 1998, ) Yhteistyö näytetään ymmärtävän hyvin erilaisista lähtökohdista. Samalla sille asettuu ristiriitaisia odotuksia. Siitä on tullut myyttinen käsite, josta puhutaan usein tavoitetasolla ja juhlakielellä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman toimintaa. Se ei myöskään synny itsestään perustamalla työryhmä, vaan se on toimintaa vaativa prosessi. Vaativuutta lisää myös ryhmässä työskentelyn muotoutuminen sinänsä sisäisine rooli-, kommunikaatio-, valta- ja normiasetelmineen. (Pohjola - Ruopsa 1992, 156.) Yhteistyö voidaan ymmärtää yhdessä tekemisenä, yhteisen tavoitteen eteen työskentelyksi. Termiä yhteistyö käytetään siis epämääräisesti. Silloinkin, kun kysymys on auktoriteettiin tai tietoon perustuvasta vallankäytöstä, puhutaan yhteistyöstä asiakkaan tai viranomaisen kanssa. (Mönkkönen 1996, )

8 4 2.1 Näkökulmia yhteistyöhön Pohjola jakaa yhteistyön käytännön tekemisen viiteen tasoon. Ensimmäinen taso, paperiyhteistyö, sisältää kirjallista yhteydenpitoa. Toinen taso sisältää kaksi osaa, yhteydenpidon ja yhteistyön. Tietojen hankinta ja konsultaatio kuuluvat yhteydenpitoon. Konkreettisen asian ratkaiseminen on puolestaan yhteistyötä. Kolmas taso, johon kuuluvat palaverit ja kokoukset, on joko yhteydenpitoa tai yhteistyötä. (Pohjola 1991, 119.) Neljänteen tasoon kuuluvat tiimityö ja projektit. Tässä tasossa työskennellään työryhmänä, jolloin työ on yhteistyötä tai parhaimmillaan yhteistä työtä. Viimeisessä tasossa päästään varsinaiseen yhteistyöhön. Tällöin työtä tehdään yhdessä, suunnitelmallisesti, yhteisen tavoitteen eteen. Käytännössä tehtävä yhteistyö on suurimmaksi osaksi paperiyhteistyötä, puhelinneuvotteluja ja palavereja.(pohjola 1991, 119.) Yhteistyön tehokkuuteen vaikuttaa se, minkälaista vuorovaikutus on työntekijöiden välillä ( Kallio 1979, 9-10). Carl J. Couch on jakanut vuorovaikutuksen viiteen eri tasoon. Ensimmäisellä tasolla henkilöt tietävät toistensa läsnäolosta, mutta eivät reagoi mitenkään toisiinsa olleessaan esimerkiksi samassa tilassa. Tätä vaihetta Couch nimittää sosiaaliseksi läsnäoloksi. Toinen vuorovaikutuksen taso on vuorovaikutusta, jossa henkilöt toimivat jollakin tasolla toistensa kanssa ja käyttävät toisiltaan saamaansa tietoa hyväkseen. Couch sijoittaa myös valtasuhteen tälle tasolle. Valtasuhteelle on tyypillistä, että vain valtaa käyttävän toiminta huomioidaan. Moniammatillisen työryhmän työskennellessä voi yhteistyöpuheesta huolimatta käydä niin, että vain joidenkin ammattiryhmien näkemykset vaikuttavat lopputulokseen. (Mönkkönen 1996, ) Kolmas vuorovaikutuksen taso on peli, jossa kummankin osapuolen päämääränä on voittaa. Tässä tilanteessa ei toimita yhdessä vaan käytetään toiselta saatua tietoa omaksi eduksi. Vasta neljännellä tasolla yhteistyön osapuolilla on yhteinen tehtävä. Yhteistyössä toimitaan yhdessä, koska tavoitteena on mahdollisemman tehokas

9 5 toiminta. Tällaiseksi yhteistyöksi voidaan kutsua mm. viranomaisten tai yritysten välistä yhteistyötä. (Mönkkönen 1996, 61.) Viides vuorovaikutuksen taso on puolestaan sosiaalisen toiminnan taso, jota Couch luonnehtii yhteistoiminnaksi. Siihen liittyy sisäistä yhteisyyttä. Yhteistyön osapuolilla on keskinäinen luottamus eikä heidän tarvitse epäillä toistensa tarkoitusperiä. Tällainen yhteistoiminta voidaan saavuttaa moniammatillista yhteistyötä tehtäessä. (Mönkkönen 1996, 61.) Yrjö Engestöm on puolestaan jakanut vuorovaikutuksen kolmeen eri tyyppiin. Nämä ovat koordinaatio, kooperaatio ja kommunikaatio. Vuorovaikutustyypit eroavat toisistaan siten, että niillä on erilainen suhde työstettävään asiaan ja käsikirjoitukseen. Käsikirjoitus on joko julki lausuttu tai lausumaton suunnitelma, säännöstö tai traditio. (Engeström 1993, 128,133.) Koordinaatiossa jokaisella osanottajalla on oma näkökulmansa ja kiinnostuksen kohteensa. Osanottaja keskittyy vain oman reviirinsä ylläpitämiseen, eikä puhu tai vaihda ajatuksia toisten osanottajien kanssa. Vuorovaikutus on rutiininomaista ja itsestään selvää ja se noudattaa tiettyä kaavaa. Tämän tyyppistä vuorovaikutusta esiintyy esimerkiksi sellaisissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa työntekijät edustavat selvästi rajattuja omia kiinnostuksen alueitaan kuten osastojaan tai ammattiryhmiään. (Engeström 1993, ) Pohjolan mukaan tämä on nykyisen palvelujärjestelmän mukaista toimintaa. Se merkitsee sitä, että työnjako on eriteltyä kohteen ongelmien mukaan. Tällöin yhteistyökin toteutuu vaiheittain. (Pohjola 1991, 116.) Koordinaatio on kuitenkin tärkeää. Tosin suurin osa siitä voitaisiin hoitaa esimerkiksi sähköpostin tai yhteisten kalentereiden avulla. Siitä ei ole siis hyötyä vaativimpien ongelmien luovaan ratkaisuun. (Engeström 1993, 129.) Kooperaatio-tyyppisessä vuorovaikutuksessa osanottajat työskentelevät yhdessä yhteisen ongelman hyväksi yrittäen jäsentää ja ratkaista sitä. Ongelma pyritään ratkaisemaan yhteisesti hyväksyttävällä tavalla vaihtamalla ajatuksia ja keskustelemalla siitä. Tällöin saadaan mahdollisesti uusia ratkaisuehdotuksia käsiteltävään asiaan. Kooperaatio on yleensä intensiivinen ja lyhytkestoinen vuorovaikutuksen vaihe. Sillä ei saada useinkaan pysyviä muutoksia aikaiseksi vuorovaikutuksen laadussa. (Engeström 1993, 129.)

10 6 Kommunikaatiossa osanottajilla on ensinnäkin yhteinen työn kohde. Sen lisäksi he kiinnittävät huomiota omaan vuorovaikutukseensa ja sen käsikirjoitukseen. Samalla he vielä arvioivat ja kehittävät yhteistyön vuorovaikutusta. Kommunikaatio on luonteeltaan reflektiivistä. Tämä tarkoittaa oman toimintatavan kriittistä tarkastelua ja suunnittelua. Reflektiivinen kommunikaatio on kuitenkin vaativaa, koska se edellyttää työryhmän jatkuvaa itsensä tarkastelua. Tällaista vuorovaikutusta tarvitaan varsinkin silloin, kun yhteistyökumppanit pyrkivät hahmottamaan pidemmän aikavälin tehtäviään ja kehitystavoitteitaan. (Engeström 1993, 130.) 2.2 Moniammatillisuus Moniammatillisuus ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Se voidaan määritellä monella tavalla. Toisaalta se on vakiintunut kuvaamaan eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden välistä yhteistyötä. Toisaalta voidaan puhua moniammatillisesta ihmisestä, joka hallitsee eri ammattilaisten käsitteet ja keskustelutavat. Eri ammattien yhdistämisen ajattelu on kuitenkin sitä hankalampaa mitä pidempää koulutusta ja erikoistumista ammatti vaatii. (Metteri 1996a, 10.) Isoherrasen ja Pelttarin mukaan moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyötä, jossa ovat mukana asiakkaat, eri alueita edustavat asiantuntijat sekä mahdollisesti läheiset ihmiset ja vapaaehtoiset auttajat. Moniammatillisessa yhteistyössä, joukko ihmisiä kokoontuu tutkimaan monimutkaista ilmiötä eri näkökulmista, tavoitteena löytää kaikkien osaamista ja tietoa hyödyntäen paras mahdollinen kokonaisratkaisu. (Isoherranen - Pelttari 1998, 18.) Carrier ja Kendall erottavat puolestaan englanninkielessä termit multiprofessional cooperation ja interprofesssional collaboration. Interprofessional collaboration tarkoittaa yhdessä työskentelyä, jossa tieto, valta ja asiantuntemus on jaettua. Multiprofessional co-operationilla tarkoitetaan yhteistyötä, johon sisältyy näkemys ammatillisesta tiedosta, perinteisestä työnjaosta sekä arvovallasta. (Carrier - Kendall 1995, 10.)

11 7 Jokaisella ammattilaisella on oma taustansa, joka vaikuttaa hänen tapaansa työskennellä. Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana onkin juuri se, että asiat nähdään eri näkökulmista. Palvelun ja hoidon laadun kannalta onkin ensisijaisen tärkeää tiedostaa erilaisten näkökulmien tärkeys yhteistyössä. On kuitenkin tarpeen muistaa säilyttää kokonaisnäkemys asiakkaasta ja hänen ongelmistaan. Tällöin hajanainen tieto pystytään kokoamaan ehjäksi kokonaisuudeksi. (Ojuri 1996, 123.) Moniammatillinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu, jos kaikki eivät sitoudu siihen. Yksittäisen työntekijän ammatillinen kunnianhimo, joka kohdistuu omien päämäärien saavuttamiseen, vaikeuttaa yhdessä työskentelyä yhteisen asiakkaan hyväksi. (Outinen - Holma - Lempinen 1994, 85.) Tärkeää onkin, että työntekijöillä on yhteinen tavoite ja ettei oikeista ratkaisuista kilpailla (Kuusela 1996, 101). Moniammatillisuus on siis käsitteenä moniulotteinen. Moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavat mm. työntekijöiden erilaiset taustat, organisaatiot ja näkemykset. Tässä tutkimuksessa termillä moniammatillinen yhteistyö tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja/tai yhdessä työskentelyä. 2.3 Moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyön edellytyksenä täytyy olla jonkinlainen yhteisymmärrys tai sopimus kulttuurisista arvoista ja perusoletuksista (Ojuri 1996, 118). Jokaisella ammattilaisella on oma uskomus, kasvatus ja etninen tausta ja he ovat iältään ja sukupuoleltaan erilaisia. Näiden eroavaisuuksien lisäksi työntekijä erottuu toisesta ammatillisen taustan ja koulutuksen vuoksi. Asiantuntija ei ole omaksunut pelkästään tietoja ja taitoja vaan myös asenteita ja arvoja. Näiden lisäksi ammatillinen sosiaalistuminen ja kulttuuri ovat voimakkaita ja juurruttavat työntekijään oman eettisen käsityksensä ja maailmankatsomuksensa. (Övretveit 1995, ) Yhteistyö eri työntekijöiden välillä on yllättävän vaikeaa. Se voi sisältää mm. erilaisia tunnelatauksia, toimintakulttuureita sekä tulkintaongelmia. Yhteistyötä tehtäessä ajaudutaan helposti tilanteisiin, joissa tehtävät rönsyilevät ja paisuvat. Tällöin

12 8 yhteistyön tarkoitus hämärtyy, eikä yhteistyöllä saavuteta haluttuja tavoitteita. (Virtanen toim. 1999, 37, 40.) Yhtenä vaikeutena käytännön yhteistyössä voi olla kielteiset asenteet toisia ammattiryhmiä ja organisaatioita kohtaan. Eri työtehtävät asetetaan eriarvoisiin asemiin toisiinsa nähden. Jos työntekijä korostaa liikaa omaa ammatillisuuttaan, saattaa yhteistyökumppani joutua ala-arvoiseen asemaan. Välillä on vaarana, että yhteistyö pelkistyy oman ammatillisuuden erityisyyden vartioinniksi. Tällöin työntekijä keskittyy oman näkökulman korostamiseen yhteistyön sijasta. Toisaalta voi käydä myös niin, että työntekijä aliarvioi omaa ammatillista osaamistaan yhteistyössä. (Pohjola - Ruopsa 1992, ) Kielteisiä asenteita voidaan kutsua myös ennakkoluuloiksi. Ne johtuvat asenteesta, joka ei perustu oikeaan tietoon tai kokemukseen. Ennakkoluulot saattavat aiheuttaa sen, että työntekijä ei halua ottaa vastaan tosiasioihin perustuvaa tietoa niiden kohteesta. Ennakkoluuloisen osapuolen ja ennakkoluulon kohteen välille voi syntyä kuilu, joka saattaa kuitenkin myöhemmin muuttua myönteiseksi tai kielteiseksi lisätiedon myötä. (Ojala - Uutela 1993, 32.) Asenteet erilaisia yhteistyöryhmiä kohtaan vaihtelevat paljon jo eri organisaatioidenkin välillä. Tämä näkyy mm. siinä, miten eri esimiehet suhtautuvat alaistensa yhteistyöhön. (Pohjola - Ruopsa 1992, 158.) Siiran mukaan tiedonkulku eri organisaatioiden välillä tai jopa oman organisaation eri toimipisteiden välillä saattaa olla puutteellista. Yhteistyötä vaikeuttavat mm. eri hallinnonaloilla lähestymistavan erilaisuus sekä luottamuksen puute yhteistyökumppaneiden ammattitaitoon ja tietoon. (Lind - Raitasalo 1993, 5.) Ongelmia voi esiintyä myös sellaisissa yhteistyöryhmissä, joissa johtajaa ei ole määrätty. Tällöin ristiriitoja ja kilpailua syntyy johtajuudesta, eivätkä ryhmät saa työtänsä kunnolla tehdyksi. Lisäksi moniammatillisen yhteistyöryhmän yhteistyötä saattaa vaikeuttaa riittämätön johtajuus. Ongelma johtuu silloin luultavimmin siitä, että johtajan työrooli on epäselvä tai sopimaton kyseiseen tilanteeseen. Harvemmin on kysymys epäpätevästä henkilöstä. (Övretveit 1995, ) Lisäksi työntekijöiden roolien päällekkäisyys voi hankaloittaa yhteistyötä. Roolit voivat olla päällekkäisiä silloin, kun kahdella tai useammalla yhteistyöntekijällä on samat

13 9 tiedot ja taidot. Roolien päällekkäisyys voi näkyä mm. siinä, että työntekijä ei huolehdi tietystä tehtävästä, koska hän olettaa jonkun muun huolehtivan siitä. Tästä voi niin ikään seurata se, että yhteistyöntekijöiden on vaikea päättää, kenelle työ kuuluu. (Övretveit 1995, 173.) Kaikki työntekijät eivät koe yhteistyötä kovinkaan tärkeäksi. Silloin kun yhteistyö koetaan vain pieneksi osaksi kokonaistoimintaa, jää se helposti oheistapahtumaksi muiden tehtävien joukkoon. Kun tähän lisätään jonkinlainen epätietoisuus yhteistyön tavoitteista ja sopimattomuus toimintaperiaatteista, alkavat yhteistyön ongelmat kerääntyä. (Pohjola - Ruopsa 1992, 157.) Näiden lisäksi yhteistyötä vaikeuttaa mm. kiire, vallan väärinkäyttö ja työntekijöiden erilaiset tavoitteet (mm. Hamilas 1997, 58, Nikkilä 1986, 88, Ojuri 1996, 119) Kielellinen kommunikaatio Moniammatillissa yhteistyössä työprosessiin saattaa sisältyä monenlaisia kielellisiä koodeja, koska työntekijät ovat eri ammattikuntien edustajia ja heillä on erilainen koulutus. Moniammatillisen yhteistyön kriittinen kohta onkin eroavat ammattikielet ja asioiden erilaiset tulkinnat. (Virtanen toim. 1999, 120.) Ammattikielet eroavat yleensä yleiskielestä erikoissanastoltaan ja terminologialtaan (Kirstinä - Mörsäri 1994, 213). Ne saattavat erikoistua hyvin pitkälle ja niissä on usein runsaasti lainasanoja ja vieraan kielen termejä (Repo - Nuutinen 1995, 39). Pietronin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on yksitoista ns. erilaista kieltä. Hänen mielestään kyse ei ole vain erottavasta kielestä ja sanoista, vaan erilaisesta ajattelutavasta, jonka eri kielet mahdollistavat. (Pellinen 1993, 128.) Kielen käytöllä on keskeinen merkitys eri ammattiryhmien välisessä yhteistyössä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillisessa toiminnassa käytetyt luokitukset sisältyvät työn rakenteeseen. Luokittelevia käsitteitä ja yleistyksiä käytettäessä torjutaan ennalta -arvaamattomuuden mahdollisuus. Tämä kuitenkin estää tasavertaisen vuorovaikutuksen syntymisen, koska luokittelevien käsitteiden ja yleistyksien käyttö

14 10 jättää lisäkysymyksille vähän tilaa. Ammattilaiset ovat siis omaksuneet tavan yksinkertaistaa ja yleistää ilmiöitä. (Mönkkönen 1996, 56.) Jokainen työntekijä jäsentää asioita kuitenkin eri tavoin. Yksi jäsentää asiakkaan asioita sosiaalisen vuorovaikutuksen toimivuuden näkökulmasta, toinen yksilökohtaisten piirteiden pohjalta. Kolmas puolestaan tarkastelee asioita arkielämässä selviytymisen kannalta. Tarkasteltava asia on sama, mutta tulkinta ja sitä kuvaava sanasto muodostuvat erilaisiksi. Moniammatillisessa yhteistyössä tarvitaan kuitenkin arkielämän ymmärrettävää kieltä, jossa kieli ja käsitteet muokataan yhteisiksi, kaikille ymmärrettävään muotoon. (Virtanen toim. 1999, 120, 122.) Yhteinen kieli löydetään suostumalla yhteisesti sovittuun kommunikaatioon (Pellinen 1996, 136). Yhteisen kielen löytäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Käsiteltäessä vaikeita asioita pyrkimys positiiviseen vuorovaikutukseen voi tuottaa vaikeasti ymmärrettävää kieltä. Epäselvällä ilmaisulla pyritään peittämään epävarmuutta. (Virtanen toim. 1999, 121.) Myös vaillinaiset viestit, joissa lähettäjä sanoo vain osan ajatuksestaan, aiheuttavat epäselvyyttä. Epäselvyys johtuu silloin siitä, että viestin lähettäjä olettaa vastaanottajan ajattelevan samasta asiasta samalla tavalla. Selkeä ja ymmärrettävä viesti ei yksin takaa yhteisymmärrystä. Tilanteeseen vaikuttaa myös vastaanottajan oma ajatusmaailma. Eri teorioiden mukaan ihmiset ottavat vastaan sellaista tietoa, joka on sopusoinnussa heidän ajatusmaailmansa kanssa. (Ojala - Uutela 1993, ) Dissonanssiteorian eli sisäisen ristiriidan teorian mukaan ihmiset vastaanottavat heille mieluista ja hyödyllistä tietoa. Tarjotusta tiedosta valitaan senhetkiseen elämäntilanteeseen parhaiten soveltuva osa. Näin he pyrkivät välttämään sisäisiä ristiriitoja. Ristiriitojen välttämiseksi käytetään useita keinoja, joista tavallisin on torjunta. (Ojala - Uutela 1993, 78.) Kielellinen kommunikaatio ja sen tarkastelu on tärkeä osa moniammatillista yhteistyötä, koska se joko helpottaa tai vaikeuttaa sitä. Parhaimmillaan toimiva kommunikaatio mahdollistaa yhteistyöongelmien avoimen käsittelyn. Toisaalta yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa mm. työntekijöiden erilaisista taustoista johtuen.

15 Ammatillinen valta Valta- käsite voidaan määritellä monella tavalla. Sulkusen (1987, 130) mukaan valta on kykyä saada ihminen toimimaan jollakin tietyllä tavalla, jopa vastoin hänen omaa tahtoaan. French ja Raven ovat nimenneet viisi tapaa, joihin valta perustuu. Se voi perustua palkitsemiseen, rankaisemiseen, auktoriteettiin, asiantuntemukseen tai henkilökohtaiseen karismaan. (Douglas 1979, ) Toisen näkökulman mukaan valta voi perustuu myös ihmisten väliseen riippuvuuteen. Työntekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä suhde ei välttämättä ole tasapuolinen, koska työntekijät ovat erilaisia. Mitä riippuvaisempi henkilö on toisesta sitä helpompi toisen on käyttää häneen valtaa. (Kallio 1979, 60.) Nikkilä (1986, 60) puolestaan määrittelee ammatillisen vallan. Hänen mukaansa ammatillinen valta merkitsee sitä, että jollakin ammattiryhmällä tai sen yksittäisellä jäsenellä on muita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa toisiin. Valta sinänsä ei ole hyvä tai huono asia ammattien välisessä yhteistyössä. Merkittävämpää yhteistyön kannalta on se miten valtaa käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä on. (Nikkilä 1986, 60.) Ammatillisessa toiminnassa esiintyy kahdenlaista valtaa. Se voi olla joko henkilökohtaista tai rakenteellista. Henkilökohtainen valta määräytyy työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista, rakenteellinen taas hierarkisesta asemasta. (Ojala - Uutela 1993, 106.) Puhelias, tunteisiin vetoava tai arvoja ja normeja esiintuova työntekijä saa useimmiten enemmän valtaa kuin muut yhteistyöryhmän jäsenet. Toisaalta hiljainen ja vetäytyvä yksilö käyttää myös valtaa omalla tavallaan. Hän pakottaa muut jäsenet arvailemaan ajatuksiaan ja kohtelemaan itseään eri tavalla. ( Jauhiainen - Eskola 1994, 125.) Nikkilä (1986) jaottelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit professionaalisiin, puoliprofessionaalisiin ja avustaviin ammatteihin. Niiden jaotteluun vaikuttaa ammatin spesialisoituminen, sekä ammatin harjoittamiseen tarvittavan tiedon taso ja määrä. Professionaalisen ammatin harjoittajilla tiedon taso on korkeampi kuin puoliprofessionaalisilla. Erikoistuneemman tiedon myötä ammatin arvostus kasvaa. Samalla sen asema suhteessa muihin vahvistuu. Vahvan aseman myötä sekä vastuu että

16 12 valta kasvavat. (Nikkilä 1986, ) Professionaalinen valta saattaa vaikeuttaa moniammatillista yhteistyötä, jos vain yhdellä ammattiryhmällä on valtaa johtaa ja määritellä asioita (Nikkilä 1986, 68). Tällöin on vaarana, ettei kaikkien osapuolten näkemyksiä huomioida (Pellinen 1996, ). Asiantuntijoiden välinen vallankäyttö on ollut asia, josta ei ole puhuttu (Pellinen 1996, 139). Valtataistelu työntekijöiden välillä kuitenkin vaikeuttaa ja klikkiyttää kommunikaatiota, hämärtää rooliodotuksia sekä vähentää työssä viihtyvyyttä. Avoin kommunikaatio, yhteiset normit ja yhteenkuuluvuuden tunne vähentävät valtataistelun tarvetta ja mahdollisuuksia yhteistyössä. (Jauhiainen - Eskola 1994, 125.) Edellä mainittujen lisäksi tärkeää on sekä toisen työntekijän että itsensä kunnioittaminen, hyväksyminen ja arvostaminen (Pellinen 1996, 139) Ajanpuute Moniammatillisen yhteistyön esteistä puhuttaessa kysymys ajasta nousee esille. Työpaineista ja kiireestä johtuva ajanpuute on yksi kaikkein yleisin. Ajanpuute ilmenee ensiksikin siinä, ettei työntekijöillä ole aikaa luoda eikä ylläpitää järjestelmiä, joilla yhteistyö ja yhteydenpito helpottuisi ja nopeutuisi. Toiseksi heillä ei ole aikaa käyttää valmiita järjestelmiä kunnolla.(övretveit 1995, 263.) Yhteisen ajan löytämistä hankaloittaa myös erilaiset vuoro- ja osa-aikatyöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät työskentelevät monissa työyksiköissä, joissa tehdään vuorotyötä. Työaika voi olla myös jaettu eri yksiköiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä työskentelee kahdessa eri yksikössä osa-aikaisesti. Vaikeutena onkin sovittaa yhteen yhteistyökumppaneiden erilaiset aikataulut. (Övretveit 1995, 363.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työ on erittäin kuormitettua. Silloin kun työntekijä ei koe yhteistyötä tärkeäksi, hän saattaa jättäytyä pois siitä vedoten ajanpuutteeseen. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on se, että työntekijä saadaan ymmärtämään yhteistyön merkitys. Yhteistyö helpottaa työskentelyä ja on

17 13 välttämättömyys tehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Toiseksi olisi ymmärrettävä, että tehokkaat järjestelmät helpottavat yhteistyön tekemistä. Järjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen olisikin uhrattava tarpeeksi aikaa. (Övretveit 1995, 263.) Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana on eri ammattiryhmien välinen yhteistyö (Isoherranen - Pelttari 1998, 18). Asiantuntijat tarkastelevat asioita eri näkökulmista, koska heillä on erilaiset taustat (Övretveit 1995, ). Yhteistyön toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työntekijöillä on jonkinlainen yhteisymmärrys työn tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Yhteisen tavoitteen määritteleminen voi olla välillä hankalaa, koska työntekijät saattavat havainnoida ja ymmärtää tiettyjä perusasioita erilailla. (Ojuri 1996, 118.) Asian tekee vaikeaksi myös se, että työntekijä ei aina edes itse havaitse todellisia pyrkimyksiään. Yhteistyöryhmän ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten hyvin eri osapuolet uskaltavat ilmaista omat näkemyksensä. (Jauhiainen - Eskola 1994, 102.) Yhteistyötä tehtäessä sekä yksilölliset että ryhmän tavoitteet voivat olla epäselviä. Niitä ei ole välttämättä lausuttu ilmi, vaan ne ovat voineet määräytyä käytännön toiminnan pohjalta. Saattaa myös olla, että tavoitteet on ilmaistu niin yleisellä tasolla, että kaikki yhteistyöryhmän työntekijät voivat pitää niitä ominaan. Tällöin ne eivät ole yhteistyöryhmän tavoitteita, eikä niiden avulla voida tunnistaa omien ja ryhmän tavoitteiden eroja. (Kallio 1979, ) Joskus pidetään riittävänä myös sitä, että ulkopuolinen taho määrittelee yhteistyöryhmän tavoitteet. Tällöin ei välttämättä kuitenkaan käytetä kaikkien työntekijöiden voimavaroja. Tärkeää on, ettei yhteistyöryhmä toimi ainoastaan ulkopuolelta määrättyjen tavoitteiden mukaan, vaan muokkaa niitä omikseen. (Jauhiainen - Eskola 1994, 101.) Ongelmaksi yhteistyössä voi muodostua yhteistyökumppaneiden työn ja tavoitteiden

18 14 tuntemattomuus. Yhteistyön onnistuminen vaatii sekä yhteiseen tavoitteeseen sitoutumista että erillisyyden hallintaa. Tämä ei ole aina helppoa, koska työntekijän on hahmotettava oman työnsä lisäksi yhteistyökumppanin työn merkitys toiminnan kokonaisuudessa. (Ojuri 1996, 119.) Näkemyserot eivät sinällään estä erilaista asiantuntemusta omaavien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä keskeistä on se, millainen on osallistujan henkilökohtainen suhde yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Suhdetta tavoitteisiin säätelee työntekijän oma asiantuntemus ja ammatti-identiteetti. On myös olemassa vaara, että työntekijä joutuu oman toimenkuvansa sokaisemaksi. Tällöin työtekijä pyrkii ainoastaan hänen oman organisaationsa tavoitteisiin, eikä yhteinen tavoite toteudu. (Ojuri 1996, ) 2.4 Yhteistyön kehittäminen Yhteistyön kehittämisen kannalta on ensiksikin erittäin tärkeää tiedostaa siihen liittyvät ongelmakohdat. Tarkastelemalla ja pohtimalla ongelmakohtia työntekijät tulevat paremmin tietoisiksi toiminnastaan ja siitä mihin sillä pyritään. Toisaalta on tärkeää huomata se, että organisaation yhteistyörakenteet eivät saa muodostua itse tarkoitukseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden pitää joustaa ja muuttua tilanteiden mukaan. Vanhoja toiminnan rakenteita täytyy kyseenalaistaa ja tarvittaessa muuttaa, jotta yhteistyö olisi joustavaa. (Ojuri 1996, 126.) Scheinin ja Temmesin mukaan organisaation toimintaa ja yhteistyösuhteita kehitettäessä on tärkeää tiedostaa organisaatiokulttuuri ja perehtyä siihen. Julkisissa asiantuntijaorganisaatioissa organisaatiokulttuurin tuntemus ja sen vaikutusten tiedostaminen on kuitenkin vähäistä. Toimintaa kehittäessä jätetään usein huomioimatta arvostusten, uskomusten, myyttien ja perinteiden merkitys. Organisaatiokulttuurin ja sen käsitteistön avulla voidaan kuitenkin ainakin osittain selittää väärinymmärrykset yksilön, ryhmien ja organisaatioiden välillä. Yhteistyön ongelmat eivät siis välttämättä johdu ainoastaan henkilösuhteista.(ojuri 1996, 126.)

19 15 Yhteistyön kehittäminen vaatii toimintaedellytysten uudelleenjäsentämistä. Jokaisella yhteistyöntekijällä on oma organisaatiokulttuurinsa ja sen rakenteet sekä sen asettamat mahdollisuudet ja esteet. Nämä kaikki vaikuttavat yhteistyötilanteeseen. Olennaista on tiedostaa juuri näiden edellä mainittujen asioiden vaikutukset yhteistyön kehittämisessä. Uudenlaisen yhteistyötavan rakentaminen vaatii näin ollen vanhojen organisaatiorakenteiden muuttamista. (Väärälä, Pohjolan 1991, mukaan.) Työyhteisön kulttuurin ja sen toimijoiden osaamisen yhteisvaikutuksesta syntyy toimiva yhteistyö (Ojuri 1996, 126). 3. AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ Moniammatillista yhteistyötä on tutkittu melko paljon. Tutkimuksissa tarkastellaan moniammatillista yhteistyötä eri näkökulmista erilaisissa organisaatioissa. Keskitymme tarkemmin Nikkilän, Pellisen ja Kapasen ym. tutkimuksiin. Näissä tutkimuksissa on selvitetty mm. yhteistyön esteitä ja/tai ongelmia työntekijöiden näkökulmasta. Muodostimme tutkimustehtävämme näiden tutkimustulosten pohjalta. Hallintotieteiden tohtori Juhani Nikkilä on tutkinut ammatillista vuorovaikutusta ja valtaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Pääpaino on teoreettisessa tarkastelussa, mutta tutkimukseen sisältyy myös empiirinen osuus. Tutkimuksen teoreettisen osan tarkoituksena on lisätä tietoa yhteistyön järjestämisen ongelmista ja mahdollisuuksista. (Nikkilä 1986, 6.) Empiirinen osuus sisältää casetutkimuksen vanhustenhuollon yhteistyöryhmistä neljässä eri kunnassa. Tapaustutkimuksen avulla pyritään selvittämään mm. minkälaisia esteitä ja ongelmia eri ammattien edustajista koostuvan työryhmän jäsenten välille saattaa syntyä. (Nikkilä 1986, 74.) Empiirisen osan aineisto kerättiin mielipidehaastatteluilla. Nikkilä haastatteli useiden ammattiryhmien edustajia, mutta päätelmät tehtiin pääosin kuntien sosiaalijohtajien näkemysten perusteella. (Nikkilä 1986, 81.)

20 16 Haastatteluissa selvisi, että työntekijöiden on vaikea tunnistaa yhteistyöhön liittyviä ongelmia. Yhdeksi ongelmaksi ilmeni eri organisaatioiden työntekijöiden keskinäinen epätietoisuus tai epäluottamus toistensa suhteen. Toinen ongelma liittyy päätöksentekoon. Ongelmana on työntekijöiden ristiriidat arvovallan ja asiantuntemuksen suhteen. Kolmas yhteistyötä vaikeuttava tekijä on ajanpuute.(nikkilä 1986, 84, 86.) Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että keskeiset yhteistyön ongelmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset kulttuuriolot ja perinteet, ammatillinen spesialisoituneisuus sekä ammatillinen valta. Viimeksi mainittu tekijä osoittautui vaikeasti määriteltäväksi ja tutkittavaksi, mutta ilmeisen keskeiseksi yhteistyön ongelmiksi. (Nikkilä 1986, 51, 55, ) Sanna Pellisen tutkimus liittyy puolestaan väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeiluun, jossa hän toimi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöosuudesta vastanneena tutkijana. Yksi keskeinen asia tutkimuksessa oli yhteistyön esteiden ja kitkakohtien tunnistaminen. Tutkija käsittelee aihetta kahdesta näkökulmasta: tieteiden välisen tutkimusyhteistyön kokemusten sekä moniammatillisten työryhmien keskustelujen kautta. (Pellinen 1996, 129.) Aineisto kerättiin neljän kunnan moniammatillisten työryhmien keskusteluista. Keskustelut nauhoitettiin. (Pellinen 1996, 131.) Toisten työn tuntemattomuus koettiin ongelmaksi, varsinkin terveydenhuollon puolella tunnettiin heikosti sosiaalityöntekijän työtä. Lisäksi yhteistyön ongelmana oli sosiaalityön lakisääteinen kontrolli- ja valtaoikeutus asiakkaisiin nähden. Eräs ristiriitojen perusta oli myös työntekijöiden arvomaailmojen ja näkökulmien erojen selkiintymättömyys. (Pellinen 1996, ) Ongelmia aiheutti myös erikielisyys. Jokainen työntekijä tuo yhteistyöhön omasta toimintakulttuuristaan oman kielen ja näiden kaikkien yhteensovittaminen luo haasteita moniammatilliseen yhteistyöhön. Joskus käy kuitenkin niin, että heikompi ammatti joutuu mukauttamaan kommunikaationsa vahvemman ammatin arvoperustan mukaan. Yhteisen kielen teemaan liittyy myös kysymys vallasta ja hierarkiasta, siitä miten

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä

AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN. - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä SUB Qöttlngen 204 533 376 ESA E R I K S S O N T O M ERIK A R N K I L ( T O I M. ) AMMATTILAISET ARVAILEVAT TOISISTAAN - tulkintaverkostot psykososiaalisessa työssä STAKES SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS-

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja

OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja OKS 21.5.2015 Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä Marinapaja Kouluttajat Jarmo Lappalainen ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, Esshp Ei sidonnaisuuksia Liisa Siefen Osastonhoitaja, Puistolan

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3

MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Sivu 1 / 3 MITÄ TYÖNOHJAUS ON? Oheisen tekstin tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitä työnohjaus on?. Teksti ei millään muotoa tee oikeutta työnohjauksen monimuotoisuudelle ja jättää luonnostaankin määritelmän

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Varhainen tuki ja moniammatillisuus Varhainen tuki ja moniammatillisuus, ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 0015 0 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Käsitemäärittelyä Lasten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN 13.10.2009 kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä LASTEN KUNTOUTUSTYÖRYHMÄN TOIMINNAN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot