OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ"

Transkriptio

1 OULUNKYLÄN ENSIKODIN JA KULOSAAREN PÄIVÄOSASTON TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ Heini Huttunen - Miia Närhi Päättötyö Kevät 2000 Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulu Alppikadun yksikkö Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

2 TIIVISTELMÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu / Alppikadun yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulu / Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Tekijät: Heini Huttunen Miia Närhi KULOSAAREN PÄIVÄSAIRAALAN JA OULUNKYLÄN ENSIKODIN TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ. Päättötyö Kevät 2000 Sivumäärä: 49 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten Kulosaaren päiväsairaalan ja Oulunkylän ensikodin työntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä ja miten työntekijät ovat yhteistyötä tehneet. Toiseksi tutkimuksen kautta haetaan tietoa siitä, mitkä ovat työntekijöiden kokemukset ajan, kielen ja vallan merkityksestä yhteistyössä Lopuksi tutkimuksessa kartoitetaan työntekijöiden näkemyksiä yhteistyön onnistumisesta sekä sen kehittämisestä. Tutkimuksen teoriaosa käsittelee moniammatillista yhteistyötä. Aluksi siinä käsitellään moniammatillista yhteistyötä yleisesti. Tämän jälkeen tarkastellaan lähemmin yhteistyön edellytyksiä ja esteitä. Lopuksi teoriaosassa esitellään Kulosaaren päiväosasto ja Oulunkylän ensikoti. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla tammi- helmikuussa Tutkimusta varten haastateltiin kuutta työntekijää, kolmea kummastakin toimipaikasta. Yksi keskeinen tutkimustulos oli se, että kaikki haastateltavat kokivat moniammatillisen yhteistyön tekemisen ehdottoman tärkeäksi omassa työssään. Asiakkaat tarvitsivat monen eri ammattiryhmän apua. Jotta toiminta olisi kaikilla hoitavilla tahoilla samansuuntaista ja tieto yhteistä, oli yhteistyön tekeminen välttämätöntä. Tutkimustuloksista ilmeni myös se, että työntekijät kokivat kielen, vallan ja ajan merkityksen yhteistyössä vähän eri tavoin. Vaikka näitä ei miellettykään yleensä yhteistyön esteiksi, tulisi niiden merkitys huomioida yhteistyötä tehdessä. Työntekijät kehittäisivät yhteistyötään järjestämällä useammin yhteisiä tapaamisia asiakkaan hoitoon liittyvien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toisaalta he näkivät tärkeänä kehittämisen kohtana myös sen, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät yhteistyön tärkeyden. Avainsanat: moniammatillisuus, yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, vuorovaikutus. Säilytyspaikka: DIAK/ Alppikadun yksikön kirjasto

3 THESIS ABSTRACT The Diaconia Institute of Higher Education in Finland, Alppikatu Training unit Lahti Polytechnic, The Faculty of Social and Health care Authors: Huttunen Heini Närhi Miia Title: Experiences of Workers from Kulosaari Outpatient Department and Oulunkylä First Home Conserning Multiprofessional Co-operation Date: Spring 2000 Pages: 49 The main purpose of this study is to find out about the experiences workers from the Kulosaari Outpatient Department and the Oulunkylä First Home have concerning multiprofessional co-operation. Firstly, the study examines how the workers have put multiprofessional co-operation into practice. Secondly, it finds out about what communication, time and power signify to the workers in terms of co-operation. Finally, the study looks at the feelings toward co-operation and how they would go about developing it further. The theoritical part of this study is based on the concept of multiprofessional cooperation from a general perspective. Later, the study focuses on the obstacles and prerequisites of co-operation. Finally, there is an introduction of the Kulosaari Outpatient Department and the Oulunkylä First home. In January and February 2000, the material for this study was collected using interviews; three from each place. One of the main results of this study was the interviewees experienced multiprofessional co-operation to be an extremely important part of their individual jobs. The clients were in need of help from many different occupational groups. In order for their to be a similarity in all areas of care, and for the knowledge to be general, cooperation was seen as very important. The results indicates that the workers had different experiences of the meaning of communication, time and power. Even though these were not normally considered as obstacles of co-operation, the significance of them must be taken into consideration when co-operating. Also, the workers stated that they should have more general meetings with those involved with the care of their clients. On the other hand, they thought that one very important area of development is that all parties would understand the importance of multiprofessional co-operation. Keywords: Multiprofessional, co-operation, multiprofessional co-operation, interaction. Filed and Stored at: The Diaconia Institute library, Alppikatu Training Unit

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 1 2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Näkökulmia yhteistyöhön Moniammatillisuus Moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Kielellinen kommunikaatio Ammatillinen valta Ajanpuute Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Yhteistyön kehittäminen AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ HAASTATELTAVIEN TOIMIPAIKAT Oulunkylän ensikoti Kulosaaren päiväosasto TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimustehtävä Teemat Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusmenetelmä Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Miten yhteistyötä on tehty Yhteistyökumppanit Yhteistyömuodot Yhteistyön sisältö Työntekijän rooli yhteistyössä Yhteistyötilanteet Yhteiset tavoitteet Toimintaperiaatteet Yhteistyön kommunikaatio Yhteistyöhön käytettävä aika Ammatillinen valta yhteistyössä Yhteistyön onnistuminen ja sen kehittäminen TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA 41 LÄHTEET 47

5 1. JOHDANTO Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhteiskunnan sisällä on tapahtunut paljon muutoksia, jotka ovat ravistelleet myös sosiaali- ja terveysalaa. Muutosten myötä ihmisten tarpeet ja ongelmat ovat monimutkaistuneet. Tämän takia sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat joutuneet kehittämään erilaisia työmuotoja vastatakseen paremmin muuttuneeseen palvelutarpeeseen. (Isoherranen - Pelttari 1998, 18.) Perinteinen yksilövastuisen työn toimintamalli on muuttunut kohti laajempaa yhteisvastuullisuutta. Muutokset ovat olleet nopeita ja niiden myötä moniammatillinen työskentely, yhteistoiminta, tiimityö ja verkostot ovat nousseet hyvinvointipalveluiden avainkäsitteiksi. (Pohjola 1999, 110.) Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään vastaamaan paremmin asiakkaiden monitahoisiin tarpeisiin. Tämä on välttämätöntä, koska tarvittavan tiedon määrä on lisääntynyt. Moniammatillisella työryhmällä on käytössään enemmän tietoa ja asiantuntemusta kuin yksittäisellä työntekijällä. Yhteistyö eri ammattilaisten kanssa ei aina ole kuitenkaan mutkatonta. Työntekijöillä on ollut tapana työskennellä omilla alueillaan, jolloin he ovat välttyneet mm. valtataisteluilta, hierarkisuudelta ja arvostelulta. Erilaiset näkemykset saattavat kuitenkin hankaloittaa yhteistyötä. Jos jokainen ajaa vain omaa näkemystään, saattaa käsiteltävä asia jäädä taka-alalle. (Isoherranen - Pelttari 1998,18.) Samalla lisääntynyt yhteistyö tuo työntekijöiden asiantuntijarooleille uusia haasteita. Moniammatillinen yhteistyö helpottaa työntekoa, koska siinä yhdistyvät eri asiantuntemusalueiden tieto ja työvälineistö. Se tekee kuitenkin yksittäisen työntekijän työn julkiseksi ja näkyväksi. Tällöin hänen neuvottomuutensa ja osaamattomuutensa vaikeissa tilanteissa saattaa tulla esille. (Pohjola 1999, 111.) Moniammatillista yhteistyötä tehdään ja korostetaan nykyään paljon. Koulutuksemmekin aikana olemme useaan otteeseen törmänneet moniammatilliseen yhteistyöhön erilaisten tehtävien ja työharjoittelujen kautta. Se näyttää olevan nykyajan muoti-ilmiö, jonka merkitystä korostetaan etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla.

6 2 Aloimme pohtia, miten työntekijät itse kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tämän pohjalta syntyi päättötyömme idea. Moniammatillinen yhteistyö oli aihe, joka liittyi meidän kummankin tulevaan ammattiin. Harjoittelujen kautta tutustuimme Kulosaaren päiväsairaalaan ja Oulunkylän ensikotiin, joissa kummassakin tehtiin moniammatillista yhteistyötä. Halusimme selvittää mahdollisimman monen eri ammattiryhmän edustajan kokemuksia yhteistyöstä ja sen takia otimme kummatkin paikat mukaan tutkimukseemme. Tutkimustehtävän avulla lähdimme selvittämään Kulosaaren päiväsairaalan ja Oulunkylän ensikodin työntekijöiden kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimuksessa selvitetään ensinnäkin sitä, mitä ja miten työntekijät ovat yhteistyötä tehneet. Toiseksi tutkimuksen kautta haetaan tietoa siitä, mitkä ovat työntekijöiden kokemukset ajan, kielen ja vallan merkityksestä yhteistyössä Lopuksi tutkimuksessa kartoitetaan työntekijöiden näkemyksiä yhteistyön onnistumisesta sekä sen kehittämisestä. Tutkimuksen avulla saadaan lisää tietoa siitä, miten eri työntekijät kokevat moniammatillisen yhteistyön. Tieto on tärkeää yhteistyön kehittämisen ja mahdollisten ongelmakohtien tunnistamisen kannalta. Toisaalta tutkimustulokset voivat herätellä työntekijöitä pohtimaan erilaisten asioiden vaikutuksia yhteistyöhön.

7 3 2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana yhteiskunnallinen palvelusektori on laajentunut valtavasti. Eri alat ovat erikoistuneet ja eriytyneet toisistaan, jonka seurauksena on syntynyt uusia, erikoistuneita yksiköitä aikaisempien sisään. Yhteiskunnallisten muutosten myötä asiakkaiden tarpeet ovat puolestaan moninaistuneet ja monimutkaistuneet. Haasteellisempien asiakkaiden myötä työntekijöiden käsitys yhteistyön tarpeellisuudesta on vahvistunut. (Pohjola 1991, ) Yhteistyö eri asiantuntijoiden välillä onkin lisääntynyt nopeasti (Pohjola 1999, 110). Yhteistyön lisääntyessä työntekijän rooli on muuttunut. Aikaisemmin yhteistyötä tehtiin asiantuntijalähtöisesti, jolloin jokainen työntekijä hoiti oman reviirinsä. Muutoksen myötä työalueita ja asiantuntemustietoa on yhdistetty. Työntekijästä on tullut jäsen yhteistyöryhmään, jossa asiantuntemus, tieto ja näkemykset jaetaan. Edellä mainittu muutos on lisännyt myös työn haasteellisuutta. Yhteistyössä korostuu mm. vuorovaikutustaitojen osaaminen kuten oman mielipiteen avoin esittäminen ja sen perusteleminen, toisten kuunteleminen sekä yhteisesti sovitun tavoitteen eteen työskenteleminen. (Isoherranen - Pelttari 1998, ) Yhteistyö näytetään ymmärtävän hyvin erilaisista lähtökohdista. Samalla sille asettuu ristiriitaisia odotuksia. Siitä on tullut myyttinen käsite, josta puhutaan usein tavoitetasolla ja juhlakielellä. Yhteistyötä ei ole kuitenkaan ilman toimintaa. Se ei myöskään synny itsestään perustamalla työryhmä, vaan se on toimintaa vaativa prosessi. Vaativuutta lisää myös ryhmässä työskentelyn muotoutuminen sinänsä sisäisine rooli-, kommunikaatio-, valta- ja normiasetelmineen. (Pohjola - Ruopsa 1992, 156.) Yhteistyö voidaan ymmärtää yhdessä tekemisenä, yhteisen tavoitteen eteen työskentelyksi. Termiä yhteistyö käytetään siis epämääräisesti. Silloinkin, kun kysymys on auktoriteettiin tai tietoon perustuvasta vallankäytöstä, puhutaan yhteistyöstä asiakkaan tai viranomaisen kanssa. (Mönkkönen 1996, )

8 4 2.1 Näkökulmia yhteistyöhön Pohjola jakaa yhteistyön käytännön tekemisen viiteen tasoon. Ensimmäinen taso, paperiyhteistyö, sisältää kirjallista yhteydenpitoa. Toinen taso sisältää kaksi osaa, yhteydenpidon ja yhteistyön. Tietojen hankinta ja konsultaatio kuuluvat yhteydenpitoon. Konkreettisen asian ratkaiseminen on puolestaan yhteistyötä. Kolmas taso, johon kuuluvat palaverit ja kokoukset, on joko yhteydenpitoa tai yhteistyötä. (Pohjola 1991, 119.) Neljänteen tasoon kuuluvat tiimityö ja projektit. Tässä tasossa työskennellään työryhmänä, jolloin työ on yhteistyötä tai parhaimmillaan yhteistä työtä. Viimeisessä tasossa päästään varsinaiseen yhteistyöhön. Tällöin työtä tehdään yhdessä, suunnitelmallisesti, yhteisen tavoitteen eteen. Käytännössä tehtävä yhteistyö on suurimmaksi osaksi paperiyhteistyötä, puhelinneuvotteluja ja palavereja.(pohjola 1991, 119.) Yhteistyön tehokkuuteen vaikuttaa se, minkälaista vuorovaikutus on työntekijöiden välillä ( Kallio 1979, 9-10). Carl J. Couch on jakanut vuorovaikutuksen viiteen eri tasoon. Ensimmäisellä tasolla henkilöt tietävät toistensa läsnäolosta, mutta eivät reagoi mitenkään toisiinsa olleessaan esimerkiksi samassa tilassa. Tätä vaihetta Couch nimittää sosiaaliseksi läsnäoloksi. Toinen vuorovaikutuksen taso on vuorovaikutusta, jossa henkilöt toimivat jollakin tasolla toistensa kanssa ja käyttävät toisiltaan saamaansa tietoa hyväkseen. Couch sijoittaa myös valtasuhteen tälle tasolle. Valtasuhteelle on tyypillistä, että vain valtaa käyttävän toiminta huomioidaan. Moniammatillisen työryhmän työskennellessä voi yhteistyöpuheesta huolimatta käydä niin, että vain joidenkin ammattiryhmien näkemykset vaikuttavat lopputulokseen. (Mönkkönen 1996, ) Kolmas vuorovaikutuksen taso on peli, jossa kummankin osapuolen päämääränä on voittaa. Tässä tilanteessa ei toimita yhdessä vaan käytetään toiselta saatua tietoa omaksi eduksi. Vasta neljännellä tasolla yhteistyön osapuolilla on yhteinen tehtävä. Yhteistyössä toimitaan yhdessä, koska tavoitteena on mahdollisemman tehokas

9 5 toiminta. Tällaiseksi yhteistyöksi voidaan kutsua mm. viranomaisten tai yritysten välistä yhteistyötä. (Mönkkönen 1996, 61.) Viides vuorovaikutuksen taso on puolestaan sosiaalisen toiminnan taso, jota Couch luonnehtii yhteistoiminnaksi. Siihen liittyy sisäistä yhteisyyttä. Yhteistyön osapuolilla on keskinäinen luottamus eikä heidän tarvitse epäillä toistensa tarkoitusperiä. Tällainen yhteistoiminta voidaan saavuttaa moniammatillista yhteistyötä tehtäessä. (Mönkkönen 1996, 61.) Yrjö Engestöm on puolestaan jakanut vuorovaikutuksen kolmeen eri tyyppiin. Nämä ovat koordinaatio, kooperaatio ja kommunikaatio. Vuorovaikutustyypit eroavat toisistaan siten, että niillä on erilainen suhde työstettävään asiaan ja käsikirjoitukseen. Käsikirjoitus on joko julki lausuttu tai lausumaton suunnitelma, säännöstö tai traditio. (Engeström 1993, 128,133.) Koordinaatiossa jokaisella osanottajalla on oma näkökulmansa ja kiinnostuksen kohteensa. Osanottaja keskittyy vain oman reviirinsä ylläpitämiseen, eikä puhu tai vaihda ajatuksia toisten osanottajien kanssa. Vuorovaikutus on rutiininomaista ja itsestään selvää ja se noudattaa tiettyä kaavaa. Tämän tyyppistä vuorovaikutusta esiintyy esimerkiksi sellaisissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa työntekijät edustavat selvästi rajattuja omia kiinnostuksen alueitaan kuten osastojaan tai ammattiryhmiään. (Engeström 1993, ) Pohjolan mukaan tämä on nykyisen palvelujärjestelmän mukaista toimintaa. Se merkitsee sitä, että työnjako on eriteltyä kohteen ongelmien mukaan. Tällöin yhteistyökin toteutuu vaiheittain. (Pohjola 1991, 116.) Koordinaatio on kuitenkin tärkeää. Tosin suurin osa siitä voitaisiin hoitaa esimerkiksi sähköpostin tai yhteisten kalentereiden avulla. Siitä ei ole siis hyötyä vaativimpien ongelmien luovaan ratkaisuun. (Engeström 1993, 129.) Kooperaatio-tyyppisessä vuorovaikutuksessa osanottajat työskentelevät yhdessä yhteisen ongelman hyväksi yrittäen jäsentää ja ratkaista sitä. Ongelma pyritään ratkaisemaan yhteisesti hyväksyttävällä tavalla vaihtamalla ajatuksia ja keskustelemalla siitä. Tällöin saadaan mahdollisesti uusia ratkaisuehdotuksia käsiteltävään asiaan. Kooperaatio on yleensä intensiivinen ja lyhytkestoinen vuorovaikutuksen vaihe. Sillä ei saada useinkaan pysyviä muutoksia aikaiseksi vuorovaikutuksen laadussa. (Engeström 1993, 129.)

10 6 Kommunikaatiossa osanottajilla on ensinnäkin yhteinen työn kohde. Sen lisäksi he kiinnittävät huomiota omaan vuorovaikutukseensa ja sen käsikirjoitukseen. Samalla he vielä arvioivat ja kehittävät yhteistyön vuorovaikutusta. Kommunikaatio on luonteeltaan reflektiivistä. Tämä tarkoittaa oman toimintatavan kriittistä tarkastelua ja suunnittelua. Reflektiivinen kommunikaatio on kuitenkin vaativaa, koska se edellyttää työryhmän jatkuvaa itsensä tarkastelua. Tällaista vuorovaikutusta tarvitaan varsinkin silloin, kun yhteistyökumppanit pyrkivät hahmottamaan pidemmän aikavälin tehtäviään ja kehitystavoitteitaan. (Engeström 1993, 130.) 2.2 Moniammatillisuus Moniammatillisuus ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Se voidaan määritellä monella tavalla. Toisaalta se on vakiintunut kuvaamaan eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden välistä yhteistyötä. Toisaalta voidaan puhua moniammatillisesta ihmisestä, joka hallitsee eri ammattilaisten käsitteet ja keskustelutavat. Eri ammattien yhdistämisen ajattelu on kuitenkin sitä hankalampaa mitä pidempää koulutusta ja erikoistumista ammatti vaatii. (Metteri 1996a, 10.) Isoherrasen ja Pelttarin mukaan moniammatillisella yhteistyöllä tarkoitetaan yhteistyötä, jossa ovat mukana asiakkaat, eri alueita edustavat asiantuntijat sekä mahdollisesti läheiset ihmiset ja vapaaehtoiset auttajat. Moniammatillisessa yhteistyössä, joukko ihmisiä kokoontuu tutkimaan monimutkaista ilmiötä eri näkökulmista, tavoitteena löytää kaikkien osaamista ja tietoa hyödyntäen paras mahdollinen kokonaisratkaisu. (Isoherranen - Pelttari 1998, 18.) Carrier ja Kendall erottavat puolestaan englanninkielessä termit multiprofessional cooperation ja interprofesssional collaboration. Interprofessional collaboration tarkoittaa yhdessä työskentelyä, jossa tieto, valta ja asiantuntemus on jaettua. Multiprofessional co-operationilla tarkoitetaan yhteistyötä, johon sisältyy näkemys ammatillisesta tiedosta, perinteisestä työnjaosta sekä arvovallasta. (Carrier - Kendall 1995, 10.)

11 7 Jokaisella ammattilaisella on oma taustansa, joka vaikuttaa hänen tapaansa työskennellä. Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana onkin juuri se, että asiat nähdään eri näkökulmista. Palvelun ja hoidon laadun kannalta onkin ensisijaisen tärkeää tiedostaa erilaisten näkökulmien tärkeys yhteistyössä. On kuitenkin tarpeen muistaa säilyttää kokonaisnäkemys asiakkaasta ja hänen ongelmistaan. Tällöin hajanainen tieto pystytään kokoamaan ehjäksi kokonaisuudeksi. (Ojuri 1996, 123.) Moniammatillinen yhteistyö ei kuitenkaan onnistu, jos kaikki eivät sitoudu siihen. Yksittäisen työntekijän ammatillinen kunnianhimo, joka kohdistuu omien päämäärien saavuttamiseen, vaikeuttaa yhdessä työskentelyä yhteisen asiakkaan hyväksi. (Outinen - Holma - Lempinen 1994, 85.) Tärkeää onkin, että työntekijöillä on yhteinen tavoite ja ettei oikeista ratkaisuista kilpailla (Kuusela 1996, 101). Moniammatillisuus on siis käsitteenä moniulotteinen. Moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavat mm. työntekijöiden erilaiset taustat, organisaatiot ja näkemykset. Tässä tutkimuksessa termillä moniammatillinen yhteistyö tarkoitetaan eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyötä ja/tai yhdessä työskentelyä. 2.3 Moniammatillisen yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Eri ammattiryhmiin kuuluvien asiantuntijoiden yhteistyön edellytyksenä täytyy olla jonkinlainen yhteisymmärrys tai sopimus kulttuurisista arvoista ja perusoletuksista (Ojuri 1996, 118). Jokaisella ammattilaisella on oma uskomus, kasvatus ja etninen tausta ja he ovat iältään ja sukupuoleltaan erilaisia. Näiden eroavaisuuksien lisäksi työntekijä erottuu toisesta ammatillisen taustan ja koulutuksen vuoksi. Asiantuntija ei ole omaksunut pelkästään tietoja ja taitoja vaan myös asenteita ja arvoja. Näiden lisäksi ammatillinen sosiaalistuminen ja kulttuuri ovat voimakkaita ja juurruttavat työntekijään oman eettisen käsityksensä ja maailmankatsomuksensa. (Övretveit 1995, ) Yhteistyö eri työntekijöiden välillä on yllättävän vaikeaa. Se voi sisältää mm. erilaisia tunnelatauksia, toimintakulttuureita sekä tulkintaongelmia. Yhteistyötä tehtäessä ajaudutaan helposti tilanteisiin, joissa tehtävät rönsyilevät ja paisuvat. Tällöin

12 8 yhteistyön tarkoitus hämärtyy, eikä yhteistyöllä saavuteta haluttuja tavoitteita. (Virtanen toim. 1999, 37, 40.) Yhtenä vaikeutena käytännön yhteistyössä voi olla kielteiset asenteet toisia ammattiryhmiä ja organisaatioita kohtaan. Eri työtehtävät asetetaan eriarvoisiin asemiin toisiinsa nähden. Jos työntekijä korostaa liikaa omaa ammatillisuuttaan, saattaa yhteistyökumppani joutua ala-arvoiseen asemaan. Välillä on vaarana, että yhteistyö pelkistyy oman ammatillisuuden erityisyyden vartioinniksi. Tällöin työntekijä keskittyy oman näkökulman korostamiseen yhteistyön sijasta. Toisaalta voi käydä myös niin, että työntekijä aliarvioi omaa ammatillista osaamistaan yhteistyössä. (Pohjola - Ruopsa 1992, ) Kielteisiä asenteita voidaan kutsua myös ennakkoluuloiksi. Ne johtuvat asenteesta, joka ei perustu oikeaan tietoon tai kokemukseen. Ennakkoluulot saattavat aiheuttaa sen, että työntekijä ei halua ottaa vastaan tosiasioihin perustuvaa tietoa niiden kohteesta. Ennakkoluuloisen osapuolen ja ennakkoluulon kohteen välille voi syntyä kuilu, joka saattaa kuitenkin myöhemmin muuttua myönteiseksi tai kielteiseksi lisätiedon myötä. (Ojala - Uutela 1993, 32.) Asenteet erilaisia yhteistyöryhmiä kohtaan vaihtelevat paljon jo eri organisaatioidenkin välillä. Tämä näkyy mm. siinä, miten eri esimiehet suhtautuvat alaistensa yhteistyöhön. (Pohjola - Ruopsa 1992, 158.) Siiran mukaan tiedonkulku eri organisaatioiden välillä tai jopa oman organisaation eri toimipisteiden välillä saattaa olla puutteellista. Yhteistyötä vaikeuttavat mm. eri hallinnonaloilla lähestymistavan erilaisuus sekä luottamuksen puute yhteistyökumppaneiden ammattitaitoon ja tietoon. (Lind - Raitasalo 1993, 5.) Ongelmia voi esiintyä myös sellaisissa yhteistyöryhmissä, joissa johtajaa ei ole määrätty. Tällöin ristiriitoja ja kilpailua syntyy johtajuudesta, eivätkä ryhmät saa työtänsä kunnolla tehdyksi. Lisäksi moniammatillisen yhteistyöryhmän yhteistyötä saattaa vaikeuttaa riittämätön johtajuus. Ongelma johtuu silloin luultavimmin siitä, että johtajan työrooli on epäselvä tai sopimaton kyseiseen tilanteeseen. Harvemmin on kysymys epäpätevästä henkilöstä. (Övretveit 1995, ) Lisäksi työntekijöiden roolien päällekkäisyys voi hankaloittaa yhteistyötä. Roolit voivat olla päällekkäisiä silloin, kun kahdella tai useammalla yhteistyöntekijällä on samat

13 9 tiedot ja taidot. Roolien päällekkäisyys voi näkyä mm. siinä, että työntekijä ei huolehdi tietystä tehtävästä, koska hän olettaa jonkun muun huolehtivan siitä. Tästä voi niin ikään seurata se, että yhteistyöntekijöiden on vaikea päättää, kenelle työ kuuluu. (Övretveit 1995, 173.) Kaikki työntekijät eivät koe yhteistyötä kovinkaan tärkeäksi. Silloin kun yhteistyö koetaan vain pieneksi osaksi kokonaistoimintaa, jää se helposti oheistapahtumaksi muiden tehtävien joukkoon. Kun tähän lisätään jonkinlainen epätietoisuus yhteistyön tavoitteista ja sopimattomuus toimintaperiaatteista, alkavat yhteistyön ongelmat kerääntyä. (Pohjola - Ruopsa 1992, 157.) Näiden lisäksi yhteistyötä vaikeuttaa mm. kiire, vallan väärinkäyttö ja työntekijöiden erilaiset tavoitteet (mm. Hamilas 1997, 58, Nikkilä 1986, 88, Ojuri 1996, 119) Kielellinen kommunikaatio Moniammatillissa yhteistyössä työprosessiin saattaa sisältyä monenlaisia kielellisiä koodeja, koska työntekijät ovat eri ammattikuntien edustajia ja heillä on erilainen koulutus. Moniammatillisen yhteistyön kriittinen kohta onkin eroavat ammattikielet ja asioiden erilaiset tulkinnat. (Virtanen toim. 1999, 120.) Ammattikielet eroavat yleensä yleiskielestä erikoissanastoltaan ja terminologialtaan (Kirstinä - Mörsäri 1994, 213). Ne saattavat erikoistua hyvin pitkälle ja niissä on usein runsaasti lainasanoja ja vieraan kielen termejä (Repo - Nuutinen 1995, 39). Pietronin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on yksitoista ns. erilaista kieltä. Hänen mielestään kyse ei ole vain erottavasta kielestä ja sanoista, vaan erilaisesta ajattelutavasta, jonka eri kielet mahdollistavat. (Pellinen 1993, 128.) Kielen käytöllä on keskeinen merkitys eri ammattiryhmien välisessä yhteistyössä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammatillisessa toiminnassa käytetyt luokitukset sisältyvät työn rakenteeseen. Luokittelevia käsitteitä ja yleistyksiä käytettäessä torjutaan ennalta -arvaamattomuuden mahdollisuus. Tämä kuitenkin estää tasavertaisen vuorovaikutuksen syntymisen, koska luokittelevien käsitteiden ja yleistyksien käyttö

14 10 jättää lisäkysymyksille vähän tilaa. Ammattilaiset ovat siis omaksuneet tavan yksinkertaistaa ja yleistää ilmiöitä. (Mönkkönen 1996, 56.) Jokainen työntekijä jäsentää asioita kuitenkin eri tavoin. Yksi jäsentää asiakkaan asioita sosiaalisen vuorovaikutuksen toimivuuden näkökulmasta, toinen yksilökohtaisten piirteiden pohjalta. Kolmas puolestaan tarkastelee asioita arkielämässä selviytymisen kannalta. Tarkasteltava asia on sama, mutta tulkinta ja sitä kuvaava sanasto muodostuvat erilaisiksi. Moniammatillisessa yhteistyössä tarvitaan kuitenkin arkielämän ymmärrettävää kieltä, jossa kieli ja käsitteet muokataan yhteisiksi, kaikille ymmärrettävään muotoon. (Virtanen toim. 1999, 120, 122.) Yhteinen kieli löydetään suostumalla yhteisesti sovittuun kommunikaatioon (Pellinen 1996, 136). Yhteisen kielen löytäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Käsiteltäessä vaikeita asioita pyrkimys positiiviseen vuorovaikutukseen voi tuottaa vaikeasti ymmärrettävää kieltä. Epäselvällä ilmaisulla pyritään peittämään epävarmuutta. (Virtanen toim. 1999, 121.) Myös vaillinaiset viestit, joissa lähettäjä sanoo vain osan ajatuksestaan, aiheuttavat epäselvyyttä. Epäselvyys johtuu silloin siitä, että viestin lähettäjä olettaa vastaanottajan ajattelevan samasta asiasta samalla tavalla. Selkeä ja ymmärrettävä viesti ei yksin takaa yhteisymmärrystä. Tilanteeseen vaikuttaa myös vastaanottajan oma ajatusmaailma. Eri teorioiden mukaan ihmiset ottavat vastaan sellaista tietoa, joka on sopusoinnussa heidän ajatusmaailmansa kanssa. (Ojala - Uutela 1993, ) Dissonanssiteorian eli sisäisen ristiriidan teorian mukaan ihmiset vastaanottavat heille mieluista ja hyödyllistä tietoa. Tarjotusta tiedosta valitaan senhetkiseen elämäntilanteeseen parhaiten soveltuva osa. Näin he pyrkivät välttämään sisäisiä ristiriitoja. Ristiriitojen välttämiseksi käytetään useita keinoja, joista tavallisin on torjunta. (Ojala - Uutela 1993, 78.) Kielellinen kommunikaatio ja sen tarkastelu on tärkeä osa moniammatillista yhteistyötä, koska se joko helpottaa tai vaikeuttaa sitä. Parhaimmillaan toimiva kommunikaatio mahdollistaa yhteistyöongelmien avoimen käsittelyn. Toisaalta yhteisymmärryksen löytäminen voi olla vaikeaa mm. työntekijöiden erilaisista taustoista johtuen.

15 Ammatillinen valta Valta- käsite voidaan määritellä monella tavalla. Sulkusen (1987, 130) mukaan valta on kykyä saada ihminen toimimaan jollakin tietyllä tavalla, jopa vastoin hänen omaa tahtoaan. French ja Raven ovat nimenneet viisi tapaa, joihin valta perustuu. Se voi perustua palkitsemiseen, rankaisemiseen, auktoriteettiin, asiantuntemukseen tai henkilökohtaiseen karismaan. (Douglas 1979, ) Toisen näkökulman mukaan valta voi perustuu myös ihmisten väliseen riippuvuuteen. Työntekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Tämä suhde ei välttämättä ole tasapuolinen, koska työntekijät ovat erilaisia. Mitä riippuvaisempi henkilö on toisesta sitä helpompi toisen on käyttää häneen valtaa. (Kallio 1979, 60.) Nikkilä (1986, 60) puolestaan määrittelee ammatillisen vallan. Hänen mukaansa ammatillinen valta merkitsee sitä, että jollakin ammattiryhmällä tai sen yksittäisellä jäsenellä on muita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa toisiin. Valta sinänsä ei ole hyvä tai huono asia ammattien välisessä yhteistyössä. Merkittävämpää yhteistyön kannalta on se miten valtaa käytetään ja millaisia vaikutuksia sillä on. (Nikkilä 1986, 60.) Ammatillisessa toiminnassa esiintyy kahdenlaista valtaa. Se voi olla joko henkilökohtaista tai rakenteellista. Henkilökohtainen valta määräytyy työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista, rakenteellinen taas hierarkisesta asemasta. (Ojala - Uutela 1993, 106.) Puhelias, tunteisiin vetoava tai arvoja ja normeja esiintuova työntekijä saa useimmiten enemmän valtaa kuin muut yhteistyöryhmän jäsenet. Toisaalta hiljainen ja vetäytyvä yksilö käyttää myös valtaa omalla tavallaan. Hän pakottaa muut jäsenet arvailemaan ajatuksiaan ja kohtelemaan itseään eri tavalla. ( Jauhiainen - Eskola 1994, 125.) Nikkilä (1986) jaottelee sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit professionaalisiin, puoliprofessionaalisiin ja avustaviin ammatteihin. Niiden jaotteluun vaikuttaa ammatin spesialisoituminen, sekä ammatin harjoittamiseen tarvittavan tiedon taso ja määrä. Professionaalisen ammatin harjoittajilla tiedon taso on korkeampi kuin puoliprofessionaalisilla. Erikoistuneemman tiedon myötä ammatin arvostus kasvaa. Samalla sen asema suhteessa muihin vahvistuu. Vahvan aseman myötä sekä vastuu että

16 12 valta kasvavat. (Nikkilä 1986, ) Professionaalinen valta saattaa vaikeuttaa moniammatillista yhteistyötä, jos vain yhdellä ammattiryhmällä on valtaa johtaa ja määritellä asioita (Nikkilä 1986, 68). Tällöin on vaarana, ettei kaikkien osapuolten näkemyksiä huomioida (Pellinen 1996, ). Asiantuntijoiden välinen vallankäyttö on ollut asia, josta ei ole puhuttu (Pellinen 1996, 139). Valtataistelu työntekijöiden välillä kuitenkin vaikeuttaa ja klikkiyttää kommunikaatiota, hämärtää rooliodotuksia sekä vähentää työssä viihtyvyyttä. Avoin kommunikaatio, yhteiset normit ja yhteenkuuluvuuden tunne vähentävät valtataistelun tarvetta ja mahdollisuuksia yhteistyössä. (Jauhiainen - Eskola 1994, 125.) Edellä mainittujen lisäksi tärkeää on sekä toisen työntekijän että itsensä kunnioittaminen, hyväksyminen ja arvostaminen (Pellinen 1996, 139) Ajanpuute Moniammatillisen yhteistyön esteistä puhuttaessa kysymys ajasta nousee esille. Työpaineista ja kiireestä johtuva ajanpuute on yksi kaikkein yleisin. Ajanpuute ilmenee ensiksikin siinä, ettei työntekijöillä ole aikaa luoda eikä ylläpitää järjestelmiä, joilla yhteistyö ja yhteydenpito helpottuisi ja nopeutuisi. Toiseksi heillä ei ole aikaa käyttää valmiita järjestelmiä kunnolla.(övretveit 1995, 263.) Yhteisen ajan löytämistä hankaloittaa myös erilaiset vuoro- ja osa-aikatyöt. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät työskentelevät monissa työyksiköissä, joissa tehdään vuorotyötä. Työaika voi olla myös jaettu eri yksiköiden välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä työskentelee kahdessa eri yksikössä osa-aikaisesti. Vaikeutena onkin sovittaa yhteen yhteistyökumppaneiden erilaiset aikataulut. (Övretveit 1995, 363.) Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työ on erittäin kuormitettua. Silloin kun työntekijä ei koe yhteistyötä tärkeäksi, hän saattaa jättäytyä pois siitä vedoten ajanpuutteeseen. Yhtenä ratkaisuna tilanteeseen on se, että työntekijä saadaan ymmärtämään yhteistyön merkitys. Yhteistyö helpottaa työskentelyä ja on

17 13 välttämättömyys tehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Toiseksi olisi ymmärrettävä, että tehokkaat järjestelmät helpottavat yhteistyön tekemistä. Järjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen olisikin uhrattava tarpeeksi aikaa. (Övretveit 1995, 263.) Tavoitteet ja toimintaperiaatteet Moniammatillisen yhteistyön lähtökohtana on eri ammattiryhmien välinen yhteistyö (Isoherranen - Pelttari 1998, 18). Asiantuntijat tarkastelevat asioita eri näkökulmista, koska heillä on erilaiset taustat (Övretveit 1995, ). Yhteistyön toimivuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, että työntekijöillä on jonkinlainen yhteisymmärrys työn tavoitteista ja toimintaperiaatteista. Yhteisen tavoitteen määritteleminen voi olla välillä hankalaa, koska työntekijät saattavat havainnoida ja ymmärtää tiettyjä perusasioita erilailla. (Ojuri 1996, 118.) Asian tekee vaikeaksi myös se, että työntekijä ei aina edes itse havaitse todellisia pyrkimyksiään. Yhteistyöryhmän ilmapiiri vaikuttaa siihen, miten hyvin eri osapuolet uskaltavat ilmaista omat näkemyksensä. (Jauhiainen - Eskola 1994, 102.) Yhteistyötä tehtäessä sekä yksilölliset että ryhmän tavoitteet voivat olla epäselviä. Niitä ei ole välttämättä lausuttu ilmi, vaan ne ovat voineet määräytyä käytännön toiminnan pohjalta. Saattaa myös olla, että tavoitteet on ilmaistu niin yleisellä tasolla, että kaikki yhteistyöryhmän työntekijät voivat pitää niitä ominaan. Tällöin ne eivät ole yhteistyöryhmän tavoitteita, eikä niiden avulla voida tunnistaa omien ja ryhmän tavoitteiden eroja. (Kallio 1979, ) Joskus pidetään riittävänä myös sitä, että ulkopuolinen taho määrittelee yhteistyöryhmän tavoitteet. Tällöin ei välttämättä kuitenkaan käytetä kaikkien työntekijöiden voimavaroja. Tärkeää on, ettei yhteistyöryhmä toimi ainoastaan ulkopuolelta määrättyjen tavoitteiden mukaan, vaan muokkaa niitä omikseen. (Jauhiainen - Eskola 1994, 101.) Ongelmaksi yhteistyössä voi muodostua yhteistyökumppaneiden työn ja tavoitteiden

18 14 tuntemattomuus. Yhteistyön onnistuminen vaatii sekä yhteiseen tavoitteeseen sitoutumista että erillisyyden hallintaa. Tämä ei ole aina helppoa, koska työntekijän on hahmotettava oman työnsä lisäksi yhteistyökumppanin työn merkitys toiminnan kokonaisuudessa. (Ojuri 1996, 119.) Näkemyserot eivät sinällään estä erilaista asiantuntemusta omaavien työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä. Moniammatillisessa yhteistyössä keskeistä on se, millainen on osallistujan henkilökohtainen suhde yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin. Suhdetta tavoitteisiin säätelee työntekijän oma asiantuntemus ja ammatti-identiteetti. On myös olemassa vaara, että työntekijä joutuu oman toimenkuvansa sokaisemaksi. Tällöin työtekijä pyrkii ainoastaan hänen oman organisaationsa tavoitteisiin, eikä yhteinen tavoite toteudu. (Ojuri 1996, ) 2.4 Yhteistyön kehittäminen Yhteistyön kehittämisen kannalta on ensiksikin erittäin tärkeää tiedostaa siihen liittyvät ongelmakohdat. Tarkastelemalla ja pohtimalla ongelmakohtia työntekijät tulevat paremmin tietoisiksi toiminnastaan ja siitä mihin sillä pyritään. Toisaalta on tärkeää huomata se, että organisaation yhteistyörakenteet eivät saa muodostua itse tarkoitukseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden pitää joustaa ja muuttua tilanteiden mukaan. Vanhoja toiminnan rakenteita täytyy kyseenalaistaa ja tarvittaessa muuttaa, jotta yhteistyö olisi joustavaa. (Ojuri 1996, 126.) Scheinin ja Temmesin mukaan organisaation toimintaa ja yhteistyösuhteita kehitettäessä on tärkeää tiedostaa organisaatiokulttuuri ja perehtyä siihen. Julkisissa asiantuntijaorganisaatioissa organisaatiokulttuurin tuntemus ja sen vaikutusten tiedostaminen on kuitenkin vähäistä. Toimintaa kehittäessä jätetään usein huomioimatta arvostusten, uskomusten, myyttien ja perinteiden merkitys. Organisaatiokulttuurin ja sen käsitteistön avulla voidaan kuitenkin ainakin osittain selittää väärinymmärrykset yksilön, ryhmien ja organisaatioiden välillä. Yhteistyön ongelmat eivät siis välttämättä johdu ainoastaan henkilösuhteista.(ojuri 1996, 126.)

19 15 Yhteistyön kehittäminen vaatii toimintaedellytysten uudelleenjäsentämistä. Jokaisella yhteistyöntekijällä on oma organisaatiokulttuurinsa ja sen rakenteet sekä sen asettamat mahdollisuudet ja esteet. Nämä kaikki vaikuttavat yhteistyötilanteeseen. Olennaista on tiedostaa juuri näiden edellä mainittujen asioiden vaikutukset yhteistyön kehittämisessä. Uudenlaisen yhteistyötavan rakentaminen vaatii näin ollen vanhojen organisaatiorakenteiden muuttamista. (Väärälä, Pohjolan 1991, mukaan.) Työyhteisön kulttuurin ja sen toimijoiden osaamisen yhteisvaikutuksesta syntyy toimiva yhteistyö (Ojuri 1996, 126). 3. AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA MONIAMMATILLISESTA YHTEISTYÖSTÄ Moniammatillista yhteistyötä on tutkittu melko paljon. Tutkimuksissa tarkastellaan moniammatillista yhteistyötä eri näkökulmista erilaisissa organisaatioissa. Keskitymme tarkemmin Nikkilän, Pellisen ja Kapasen ym. tutkimuksiin. Näissä tutkimuksissa on selvitetty mm. yhteistyön esteitä ja/tai ongelmia työntekijöiden näkökulmasta. Muodostimme tutkimustehtävämme näiden tutkimustulosten pohjalta. Hallintotieteiden tohtori Juhani Nikkilä on tutkinut ammatillista vuorovaikutusta ja valtaa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimus koostuu kahdesta osasta. Pääpaino on teoreettisessa tarkastelussa, mutta tutkimukseen sisältyy myös empiirinen osuus. Tutkimuksen teoreettisen osan tarkoituksena on lisätä tietoa yhteistyön järjestämisen ongelmista ja mahdollisuuksista. (Nikkilä 1986, 6.) Empiirinen osuus sisältää casetutkimuksen vanhustenhuollon yhteistyöryhmistä neljässä eri kunnassa. Tapaustutkimuksen avulla pyritään selvittämään mm. minkälaisia esteitä ja ongelmia eri ammattien edustajista koostuvan työryhmän jäsenten välille saattaa syntyä. (Nikkilä 1986, 74.) Empiirisen osan aineisto kerättiin mielipidehaastatteluilla. Nikkilä haastatteli useiden ammattiryhmien edustajia, mutta päätelmät tehtiin pääosin kuntien sosiaalijohtajien näkemysten perusteella. (Nikkilä 1986, 81.)

20 16 Haastatteluissa selvisi, että työntekijöiden on vaikea tunnistaa yhteistyöhön liittyviä ongelmia. Yhdeksi ongelmaksi ilmeni eri organisaatioiden työntekijöiden keskinäinen epätietoisuus tai epäluottamus toistensa suhteen. Toinen ongelma liittyy päätöksentekoon. Ongelmana on työntekijöiden ristiriidat arvovallan ja asiantuntemuksen suhteen. Kolmas yhteistyötä vaikeuttava tekijä on ajanpuute.(nikkilä 1986, 84, 86.) Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että keskeiset yhteistyön ongelmat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset kulttuuriolot ja perinteet, ammatillinen spesialisoituneisuus sekä ammatillinen valta. Viimeksi mainittu tekijä osoittautui vaikeasti määriteltäväksi ja tutkittavaksi, mutta ilmeisen keskeiseksi yhteistyön ongelmiksi. (Nikkilä 1986, 51, 55, ) Sanna Pellisen tutkimus liittyy puolestaan väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeiluun, jossa hän toimi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöosuudesta vastanneena tutkijana. Yksi keskeinen asia tutkimuksessa oli yhteistyön esteiden ja kitkakohtien tunnistaminen. Tutkija käsittelee aihetta kahdesta näkökulmasta: tieteiden välisen tutkimusyhteistyön kokemusten sekä moniammatillisten työryhmien keskustelujen kautta. (Pellinen 1996, 129.) Aineisto kerättiin neljän kunnan moniammatillisten työryhmien keskusteluista. Keskustelut nauhoitettiin. (Pellinen 1996, 131.) Toisten työn tuntemattomuus koettiin ongelmaksi, varsinkin terveydenhuollon puolella tunnettiin heikosti sosiaalityöntekijän työtä. Lisäksi yhteistyön ongelmana oli sosiaalityön lakisääteinen kontrolli- ja valtaoikeutus asiakkaisiin nähden. Eräs ristiriitojen perusta oli myös työntekijöiden arvomaailmojen ja näkökulmien erojen selkiintymättömyys. (Pellinen 1996, ) Ongelmia aiheutti myös erikielisyys. Jokainen työntekijä tuo yhteistyöhön omasta toimintakulttuuristaan oman kielen ja näiden kaikkien yhteensovittaminen luo haasteita moniammatilliseen yhteistyöhön. Joskus käy kuitenkin niin, että heikompi ammatti joutuu mukauttamaan kommunikaationsa vahvemman ammatin arvoperustan mukaan. Yhteisen kielen teemaan liittyy myös kysymys vallasta ja hierarkiasta, siitä miten

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet

Osaamispyörä työkalu. Tavoitteet Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen

Monikulttuurisuus työyhteisössä. Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen Monikulttuurisuus työyhteisössä Kontulan vanhustenkeskus, osasto 5 Eeva Oinonen 31.5.2011 Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen suurin haaste ei ole vieraan kulttuurin tuntemus, vaan oman kulttuurin tuntemus

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot