Luonnon ehdoilla Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi, että luonto on metsän paras suojelija.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnon ehdoilla Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi, että luonto on metsän paras suojelija."

Transkriptio

1 Kuva Seppo Samuli METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 23. HUHTIKUUTA 2015 Nro 8 PERUSTETTU 1933 Luonnon ehdoilla Heikki Olkkonen teki ympäristötukisopimuksen ja oppi, että luonto on metsän paras suojelija. Sivut Uutinen: Lastauspaikat vähenevät sivut 2 3 Puukauppa: Lappi kulkee vastavirtaan sivu 12 Metsänhoito: Taimikko kuntoon sivut Kokeiltua: Uutuussaha täytti isot saappaat sivu 20

2 2 a j a s s a LYHYET Kannonnosto ei haittaa taimia Kantojen korjuu avohakkuualalta ei vähennä seuraavan puusukupolven kasvumahdollisuuksia ainakaan alkuvaiheessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimus. Kantojen kerääminen energiapuuksi rikkoo metsämaan pintaa enemmän kuin peruspuunkorjuu, mutta ei vaikuta sen suuremmin alueen kasvilajeihin. Luken mukaan istutettujen kuusentaimien alkukehitys ja juurisieniyhteisöt ovat samankaltaiset, oli kantoja poistettu hakkuun yhteydessä tai ei. Lehtipuut, kuten koivun taimet, näyttävät hyötyvän kantojen korjuusta. Otso irtisanoo Metsäpalveluja tarjoava Otso irtisanoo 24 henkilöä yt-neuvottelujen päätteeksi. Kymmenen työsuhdetta päättyy vapaaehtoisten eläkejärjestelyjen kautta. Yt-neuvottelut olivat osa Otson tavoitetta varmistaa yhtiöittäminen ja metsäkeskuksesta irtautuminen vuoden loppuun mennessä. Kirjanpainajat taas vaarana Viime viikkojen kovien tuulten kaatamat puut houkuttelevat kirjanpainajakuoriaisia. Suomen metsäkeskus muistuttaa, että jos vahingoittuneita kuusipuita on yli kymmenen tai mäntyjä yli 20 kuutiota hehtaarilla, metsätuholaki velvoittaa poistamaan tuon määrän ylittävän osuuden keskikesään mennessä. Kirjanpainajakuoriainen pesiytyy kuusiin toukokuussa ja kesäkuun alussa, uusi sukupolvi poistuu rungoista heinä-elokuussa. Tuhojen ehkäisemiseksi nämä rungot tulisi poistaa metsästä ja varastopaikoilta tätä ennen. Metsäkustannus paransi tulostaan Metsäkustannus Oy kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan ja kohensi tulostaan. Liikevaihto kasvoi kuusi prosenttia pyöreään neljään miljoonaan euroon. Tulos puolestaan parani runsaalla kolmannekselle euroon. Metsäkustannus julkaisee Metsälehteä, Metsälehti Makasiinia sekä metsäalan kirjoja. Suomalaisyritys vie puukipsin maailmalle Sairaaloissa käytettävää kipsausmateriaalia puusta kehittävä suomalaisyritys on kerännyt sijoittajilta 10 miljoonan euron rahoituksen. Onbone-nimisen startup-yrityksen komposiittimateriaali valmistetaan haapahakkeesta ja biohajoavasta muovista. Yrityksen mukaan sen tuotteilla on hoidettu EU:ssa yli potilasta. Stora Enson Länsi-Suomesta ostamaa puuta kuormataan junaan parkanon asemalla. Parkano on säilytettävien lastausasemien listalla, toisin kuin moni muu asema. VR aikoo keskittää lastaukset Rautateiden puutavaran lastauspaikkojen vähentäminen vaikeuttaisi metsänhoitoyhdistysten puutoimituksia. MIKKO RIIKILÄ VR ja metsäyhtiöt haluavat keskittää puutavaran lastaukset. Vuodelle 2018 ajoitetussa tavoitteessa kehitettäviä ja ylläpidettäviä lastauspaikkoja sekä suuria puuterminaaleja olisi yhteensä 46. Suomessa on nykyään käytössä 150 puutavaran lastauspaikkaa rautateiden varsilla. Yksinomaan puun kuljetuksiin tarkoitettuja lastauspaikkoja on 90, niistä monet hiljaisilla rataosuuksilla. Tavoitteena on päästä kokojunakuljetuksiin, mikä parantaa kannattavuutta ja varmistaa samalla kuljetusten jatkuvuutta, toteaa asiantuntija Timo Välke liikennevirastosta. Kokojunakuljetus tarkoittaa, että kaikki veturin perässä olevat 24 puutavaravaunua lastataan samalta paikalta. Junien kuormaaminen ja lastauspaikkojen ylläpito sujuvat sitä edullisemmin, mitä vähemmän lastauspaikkoja on. Lastauspaikkojen kehittämistyöhön ovat liikenneviraston työryhmässä osallistuneet metsäyhtiöt, Metsäteollisuus ry, Metsähallitus sekä VR Transpoint. Kaikki puutavaran lastauspaikat omistaa liikennevirasto, ja VR hoitaa kuljetukset toimeksiantajiensa lukuun. Tulevaisuus valtion rahasta kiinni Raakapuun rautatiekuljetusten tulevaisuus riippuu perimmiltään valtion rahasta. Sitä liikennevirastolla on käytettävissä suurten puutavaraterminaalien muun muassa Ke- 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Lastauspaikat karsitaan Suunnitellut raakapuuterminaalit (punainen) ja kuormauspaikat (sininen) vuonna Muut nykyiset kuormauspaikat ovat käytettävissä, kunnes edellyttävät investointeja rataverkkoon. Lähde: Liikennevirasto Vaskiluoto Kauha Seinäjok Alav Pori Kokemäki Ha Parkano mijärven rakentamiseen. Rahaa tarvittaisiin myös syrjäseudun rautateihin. Erityisesti pienet puunlastauspaikat ovat tyypillisesti harvaan liikennöidyillä, huonokuntoisilla rataosuuksilla. Liikenneviraston selvityksessä vuodelta 2011 esitetään puunlastausten keskittämistä. Väistyvät lastauspaikat on määrä hylätä sitä mukaa, kun niille johtavia ratoja pitäisi korjata. Uutta selvitystä puutavaran rautatiekuljetuksista ei ole tekeillä, vaikka kotimaisen puun käytön näkymät ovat mullistuneet vuoden 2011 jälkeen. Suurten puunkäyttöä lisäävien investointien, esimerkiksi Äänekosken, vahvistuessa lastauspaikkojen lopullista tarvetta varmasti vielä tarkastellaan, kertoo Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Anu Krut. Vaikeuksia mh-yhdistyksille Metsänomistajien edusväkeä suunnitelmat rautateiden lastauspaikkaverkoston harventamisesta huolestuttavat. Lastauspaikkojen väheneminen kasvattaa kuljetusmatkoja metsästä rautatien varteen. Kun autorahti kallistuu, yhdistysten puuntoimitusten kilpailuky- Toija H Turku Loh Karjaa

3 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 ajassa 3 ri o Kemijärvi Rovaniemi Ämmänsaari Hyrynsalmi Kontiomäki livieska Vuokatti Haapajärvi Sukeva Kiuruvesi Porokylä Lapinlahti Sänkimäki Lieksa Juankoski Kurkimäki Luikonlahti Eno Suolahti Sysmäjärvi Hammaslahti äki Pieksämäki Kitee Rantasalmi si ila imäki Haukivuori Kerimäki Mikko Riikilä ky heikkenee. Jos junakuljetukset loppuvat, kuitupuun toimituskohteet ovat entistäkin harvemmassa. Se heikentää puun myyjien asemaa entisestään. Etelä-Suomessa lasketaan, ettei rautatiekuljetus enää kannata, jos puut pitää ensin rahdata puutavara-autolla yli 40 kilometriä. Puutavaran rautatiekuljetukset ovat koko ajan vaikeutuneet. Takavuosina kertaeräksi lastauspaikalle riitti 250 kuutiometriä. Viime vuosina erän vähimmäiskoko on kohonnut tuhanteen kuutioon, kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK:n metsälinjalta kertoo. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ihmettelee pyrkimystä vähentää lastauspaikkoja. Hän muistuttaa, että puun kuljetustarpeet kasvavat lähivuosina voimakkaasti. Samalla puuvirtojen suunnat muuttuvat. Rautateillä puu kulkee edullisemmin kuin maanteillä. Lastauspaikkojen harventaminen syö tätä etua. Esimerkiksi Keski-Suomen reilusta kymmenestä lastauspaikasta kehitettäisiin kiikenneviraston suunnitelman mukaan vain Suolahtea, hän paheksuu. MTK ei ole ollut mukana liikenneviraston työryhmässä. Sahuri ohitti savotan ELIISA KALLIONIEMI Uuteen eduskuntaan valittiin runsaasti biotalouden asiantuntemusta. Eniten metsäalalla tunnettuja nimiä pääsi läpi vaalit voittaneen keskustan riveistä. Eduskuntaan valittiin muun muassa aiempi maaja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, elinkeinoministerinä toiminut Mauri Pekkarinen ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja metsänhoitaja Kimmo Tiilikainen, jolla on lyhyt kokemus ympäristöministerinä. Perussuomalaisten sahuri Teuvo Hakkarainen uusi paikkansa, mutta Suuren Savotan keulamies Reijo Lahtoselle julkisuus ei tuonut tarpeeksi ääniä. Maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtanut Jari Leppä uusi paikkansa, samoin Lapin luonnonvarojen puolustaja Eeva-Maria Maijala. Maatalousyrittäjistä jatkaa Anne Kalmari, ja uusina mukaan tulevat Pertti Hakanen, Hannakaisa Heikkinen ja Juha Pylväs. Eduskunnan uusia metsänomistajia on yrittäjä Hanna Kosonen. Metsätalousinsinööri Hannu Hoskonen teki paluun Arkadianmäelle. Hakkaraisen lisäksi perussuomalaisten ryhmään kuuluu myös pitkä uran Arkadianmäki kutsuu jälleen koko joukkoa metsäalalla profiloituneita kansanedustajia. metsäteollisuuden parissa tehnyt Jari Lindström. Kokoomuksesta tuttuja kasvoja ovat Stubbin hallituksessa toimineet maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä edellisen maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet Markku Eestilä ja Jukka Kopra. Samasta valiokunnasta pääsivät läpi niin ikään sosiaalidemokraattien Katja Taimela ja Tytti Tuppurainen, joka on Suomen 4H-liiton puheenjohtaja, ruotsalaisen kansanpuolueen Mats Nylund ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski. Äänestäjät: Metsätilat suuremmiksi Metsälehden ja Tapion vaalikonetta käytettiin ahkerasti vaali-iltaan asti. Noin vastaajaa tallensi vastauksensa. Heistä yli tuhat ilmoitti olevansa metsänomistajia, puuntuottajia tai työskentelevänsä metsä-alalla. Ehdokkaista 709 eli runsas kolmannes vastasi vaalikoneen kysymyksiin. 71 prosenttia on sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella edistää tilakoon kasvua. Ehdokkaista näin arvioi vain 48 prosenttia. 67 prosentin mielestä tulisi lailla säätää kuolinpesien purkamiselle määräaika. Ehdokkaista samaa mieltä oli 54 prosenttia. Puunmyyntituloista perittävää veroa valtaosa, 89 prosenttia vastaajista, pitää liian korkeana. Ehdokkaista veron laskemista kannatti 60 prosenttia. Metsään.fi kasvaa VALTTERI SKYTTÄ Suomen metsäkeskuksen ylläpitämä metsään.fi-palvelu on kasvattanut nopeasti suosiotaan maksuttomuuden myötä. Keväällä pysyvästi ilmaiseksi muuttunut verkkopalvelu on kerännyt uutta metsänomistajakäyttäjää ilmaiskokeilun alusta eli viime marraskuusta lähtien. Palvelun maksuttomuus metsänomistajille on lisännyt sen hyväksyttävyyttä. Metsäalan toimijat ovat lisänneet sen käyttöä ja he markkinoivat palvelua metsänomistajille, kertoo Suomen metsäkeskuksen palvelupäällikkö Veikko Iittainen. Metsänomistaja voi tarkastella tilansa metsävaratietoja, kuten tulevia hakkuumahdollisuuksia ja taimikonhoitotarvetta. Metsäkeskuksen kuuluu kerätä perustieto metsistä. Metsänomistajat ja alan toimijat voivat käyttää näitä tietoja metsään. fi-sivustolla, Iittainen sanoo. Kemera mukaan sivustolle Metsäalan toimijat eivät näe metsätilan tietoja ilman metsänomistajan suostumusta. Suostumuksen jälkeen esimerkiksi metsäyhtiöt voivat tarjota palveluitaan metsän- omistajalle. Toimijat maksavat palvelun käytöstä kuntakohtaista maksua. Tällä hetkellä suostumus tietojen katseluun on annettu noin kahdelta miljoonalta yksityismetsähehtaarilta. Tämän vuoden loppuun mennessä uskon, että määrä nousee lähelle kolmea miljoonaa hehtaaria. Iittaisen mukaan kevät on oiva aika käydä katsomassa palvelusta oman metsän taimikonhoito- ja ensiharvennustilanne. Taimikonhoito ja ensiharvennus ovat metsänomistajalle niitä kiireellisiä kohteita, joita voisi tehdä itsekin kesälomalla. Sivustolta voi varmistaa, että on oikeaan aikaan tekemässä nuoren metsän hoitotöitä, Iittainen kertoo. FAKTA Kaksi kolmasosaa mukana Metsään.fi-palvelussa on tällä hetkellä metsävaratiedot noin 70 prosentista Suomen yksityismetsistä. Kaikkien yksityismetsähehtaaritietojen pitäisi olla palvelussa vuonna Anna Back tässä numerossa AJASSA Naismetsuri ja ay-aktiivi Hillevi Lehmusjärvi aloittaa Metsälehden kolumnistina. Sivu 5 Metsänomistaja maksaa yhä hirvituhot Sivu 7 Fixterin myynti lähti nousuun Sivu 9 Kilpailu kovenee metsäteillä Otso on hallinnut metsäteiden kunnostuksia, mutta kemeratuen muutos lisää kilpailua. Sivut METSÄSTÄ Luonto ja talous sovussa Kälviällä Sivut Mihin katosivat pirunpellot? Sivu 19 Veljekset hiihtivät metsätyösuunnitelman Sivu 22 Tervasroso on vanha vihollinen Salakavalan tervasroson etenemistä on vaikea havaita. Sivu 23 PILKKEITÄ Yläharvennus on taitoa vaativa laji Moni metsäalan ammattimies ei tunne yläharvennuksen ja väljennyshakkuun rajaa, Jouko Juurikkala ihmettelee. Sivu 24 Varisjahdista on tullut harvinaisuus Sivu 25 Tanakat taimet kasvavat paremmin Sivu 26 Villin keittiön ruoka löytyy luonnosta Sivu 26

4 4 ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU Hakkuun valvonta on oleellinen osa tämän päivän puukauppaa! Ostajien lajija mittavalikoima painottuu ja muuntuu useampaan kertaan vuodessa, joku mitta tai laji voi jäädä kokonaan pois. Jos se mitta ratkaisi kaupan, se on harmin paikka, menetys, pettymys! Metsä-Masa Minä en ymmärrä, mistä siitä maksetaan. En ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt, että valvoja on suuremmin puuttunut hakkuuseen. Suuremmalla osalla valvojia ei ole edes selvillä nykyiset puun laatuvaatimukset. Metsuri-motokuski Ensin on valvottava, että maksettu hakkuun valvonta tulee myös tehtyä, laskun lisäksi. Paljon on pöydän ääreen valvonta mennyt, papereita ja tulosteita silmäilevät nappakengissä toimistossa sateelta suojassa. Metsäkupsa Kannattaa ehdottomasti tilata hakkuun valvonta yksityiseltä palveluyrittäjältä. Silloin saa aina mustaa valkoisella valvontaraportin ja vielä todennäköisesti valokuvien kera. Roisto Reipas Kaikkein tärkein hakkuun valvontaan liittyvä asia on selvittää mahdollisimman tarkasti, paljonko leimikossa on puuta. Jos tehdään aukko, huolellinen saa mottimäärän ja tukkiosuudenkin melko lähelle todellista. Harvennuspoistuman arviointi on haastavampaa. Puun takaa PÄÄKIRJOITUS Suomi jää kilpailussa jälkeen NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA Ruotsin metsäviikon avajaisia vietettiin viime viikolla innostuneissa tunnelmissa. Vaikka maan talous ei vielä ole kunnolla päässyt vauhtiin, metsässä menee hyvin. Edullinen kruunun kurssi edistää vientiä, ja aivan kuten Suomessa yritykset ovat pitkästä aikaa ilmoittaneet aikeistaan investoida uuteen tuotantoon. Siitä huolimatta, että näkymät ovat valoisat, avajaisissa puhunut elinkeino- ja innovaatioministeri oli huolissaan Ruotsin kilpailukyvystä. Ilman sitä uutta teollisuutta, työpaikkoja ja vientiä ei synny. Maa ei tule toimeen pelkästään palveluelinkeinoilla, tarvitaan myös teollista tuotantoa ja tuotteita, jotka pärjäävät kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Koska tuotanto Ruotsissa on joka tapauksessa kallista, se pitää osata tehdä muita taitavammin. Ratkaisuksi ministeri esitti lisää kruunuja biotalouteen liittyvään koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Runsaat ja kestävästi hoidetut metsävarat antavat etumatkaa kilpailussa, mutta yksin ne eivät riitä. Hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden soisi ottavan mallia Ruotsista. Vaalien alla tutuiksi tulleiden leikkausten ja veronkiristysten sijaan pitäisi puhua paljon enemmän siitä, miten saadaan aikaan uutta tuotantoa ja työpaikkoja. Meillä kilpailukyky on paljon huolestuttavammassa tilassa kuin naapurimaassa. Häviämme maaottelun lähes kaikissa sarjoissa. Ruotsin talouden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 2,6 prosenttia kun kasvu meillä jäänee puoleen prosenttiin. Työpaikoista on pula molemmissa maissa, mutta Ruotsissa työttömyysprosentiksi ennakoidaan 7,5, kun meillä ennuste tälle vuodelle on 8,8. Kuivan kesän korjaajat Talvi tuskailtiin jälleen hakkuuvaikeuksien kanssa. Paraskaan metsätyömies ei voi mitään, jos maa ei kanna puunkorjuuta. Kunnon talvien perään on turha haikailla, sillä lämpeneminen todennäköisesti jatkuu. Puunkorjaajilla pitää olla vaihtoehto varattuna, jos talvihakkuusuunnitelmilta pettää pohja. Heinäkuu on perinteisesti hiljaisin kuukausi hakkuutyömailla. Metsäväki on kesälomilla ja sahatkin seisovat. Puunkorjuun kannalta hiljaiseen heinäkuuhun ei ehkä enää ole varaa tulevaisuudessa. Jos kesät kuumenevat yhtä lailla kuin talvet lämpenevät, kuivuus voi tulla korjuiden avuksi. Jo nyt moni korjuuyrittäjä valmistautuu siihen, että kuuma kesä voi kuivattaa maaston kantamaan harvennushakkuun. Metsätalous elää säiden armoilla, joten kaikkeen pitää tottua. VALTTERI SKYTTÄ Suuri ero on myös siinä, kuinka paljon julkinen rahoitus kattaa yritysten tutkimus- ja kehityspanoksesta. Meillä se on 2,6 prosenttia, mutta Ruotsissa kuusi. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja metsalehti.fi Uusi hallitus joutuu tekemään leikkauksia, kiristämään veroja ja uudistamaan rakenteita. Niiden lisäksi kannattaa myös elvyttää eli käyttää rahaa tuottaviin kohteisiin. Osaamisen vankistaminen ja uusien tuotteiden edistäminen ovat parhaita elvytyskohteita. SITAATTI Etenkin massa- ja paperiteollisuudessa toteutetut kapasiteetin leikkaukset ovat vähentäneet teollisuuden käyttämän raakapuun määrää. Huippuvuosina metsäteollisuudessa kului raakapuuta yli 75 miljoonaa kuutiometriä eli 13 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin 2010-luvun alkupuolella keskimäärin. Tutkija Esa Ylitalo Luonnonvarakeskuksesta kommentoi viime vuosien puunkäytön muutoksia. gallup Oletko saanut korvauksia hirvituhoista? Ei 78% Kyllä 22% vastaajia 137 Uusi kysymys: Aiotko korjata metsästäsi tuulenkaatoja? Osallistu kyselyyn osoitteessa Visaisia kuvioita Visakoivupölkyt ovat vuonna 1996 istutetusta peltokuviolta. Tarkoituksella poistin niitä loppukeväällä, että sain kauniin pintakuvion näkyviin puhtaana. Hanlyn Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Sähköposti:

5 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 ajassa 5 AJANKOHTAINEN Ääni sahan varresta Kuka tekee tulevaisuuden metsänhoitotyöt ja kuka niistä maksaa, pohtii metsuri Hillevi Lehmusjärvi. FAKTA Hillevi Lehmusjärvi 42-vuotias metsuri. Asuu Imatralla. Työskentelee kausivakinaisena metsurina metsäyritys Tornatorissa. Opiskeli metsurinammatin aikuisena kolmivuotisella metsätalouden perustutkinnolla. Puuliiton valtuuston jäsen. VALTTERI SKYTTÄ, teksti ARI NAKARI, kuva Metsälehden uusi kolumnisti Hillevi Lehmusjärvi on poikkeustapaus metsätöiden tekijöiden ammattikunnassa. Hän ei ole eläkeikää lähestyvä maalaismies, vaan aikuisiällä metsurinammattiin opiskellut kaupunkilaisnainen. Uskon, että jos vähän päälle 40-vuotias kolmen lapsen äiti pystyy käsittelemään raivaussahaa, siihen pystyy moni muukin, Lehmusjärvi sanoo. Kuten moni metsäammattilainen, Lehmusjärvikin on huolissaan nuorten metsien hoitorästeistä. Metsureiden määrä vähenee ja ihmiset etääntyvät metsänhoitotöistä. Usein on niin, että metsä tarvitsisi raivausta, mutta työlle ei ole tekijää saati maksajaa. Tilanne johtuu Lehmusjärven mukaan useista seikoista. Metsurit eläköityvät, työsuhteet muuttuvat yrittäjämäisempään suuntaan, ala ei enää innosta nuoria eikä monella metsänomistajalla ole tietoa tai kiinnostusta metsätöihin tai niiden teettämiseen. Vaikka pulmia riittää, Lehmusjärvi haluaa parantaa metsänhoitotöiden mainetta työn positiivisten puolien kautta. Pidän itse paljon metsätöistä, joten haluan kertoa tekemisen riemusta. Ammattiyhdistyksen äänikuningatar Lehmusjärvi aikoo kolumneissaan havainnoida metsäalaa metsätyöntekijän silmin katsottuna. Kirjoitan ehkä myös siitä, millaista on olla naisena metsäalalla. Lehmusjärvi on ammattiyhdistysaktiivi, joten tämäkin puoli tulee esille. Hän oli Puuliiton edellisten liittovaalien äänikuningatar. Puuliitto edustaa muun muassa metsureita ja metsäkoneenkuljettajia. Metsäalan työehtosopimus pitää saada selkeämmäksi, sillä alalla on myös ulkomaalaisia yrittäjiä. Metsuriyrittäjyys on hyvä asia, mutta yksityisyrittäminen pitäisi tehdä helpommaksi, listaa metsuri alan kehityskohteita. Lehmusjärvi ei itse omista Hillevi Lehmusjärven mukaan metsänomistajia voisi kannustaa raivaussahatöihin erityisellä kampanjalla. metsää, mutta 10 vuotta metsäyritys Tornatorin leivissä on tutustuttanut Etelä-Karjalan metsiin. Yhtiön metsiä raivatessa näkee myös tilarajan toisella puolella olevan yksityismetsän kunnon. Metsissä on hyvin ja huonosti hoidettuja ja kaikkea siltä väliltä. Metsänhoitotöihin kannustamiseen tarvittaisiin valtakunnallinen kampanja: metsänomistajat raivaussahan varteen, Lehmusjärvi sanoo. Hiljaisten talvikuukausien jälkeen metsurit saavat taas hikoilla urakalla. Huhtikuussa tehdään taimikonraivausta ja ennakkoraivausta. Vapun jälkeen alkavat taimien istutukset. Lisää Lehmusjärven ajatuksia metsäalasta tämän jutun alla. KOLUMNI Kestävää kehitystä Metsänhoidon kestävä kehitys jaetaan kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys. Metsäteollisuus ry on hyväksynyt nuo ohjenuorat. Metsäyhtiöiden kotisivuja lukiessa voi havaita, että myös ne allekirjoittavat periaatteet. Taloudellisuus: Suomen metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat teollisuudelle riittävästi laadukasta raaka-ainetta unohtamatta kilpailukykyä. Ekologisuus: Metsiä älkööt hävitettäkö. En usko, että Suomessa tulee olemaan uhkaa totaalisesta metsänhävityksestä. Luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta. Metsät kasvavat varastoon. Hakkuumäärät ovat sopivassa suhteessa vuotuiseen kasvuun. Metsät myös uudistuvat hyvin, ja oikea-aikaisilla hoitotoimenpiteillä kasvu on sitä laatua. Sosiaalinen kestävyys: Metsäinen kulttuuriperintö säilyy ja metsän virkistysarvot ovat jokamiehen oikeuden myötä kaikkien käytössä. Metsässä työskentelevät noudattavat lakeja, säädöksiä ja sopimuksia. Olen ensisijaisesti huolissani sosiaalisesta vastuusta, ihmisistä. Metsäyhtiöiden ulkoistaessa ruohonjuuritason ammattilaisia eli metsureita viime vuosina kilpailukyvyn nimissä, on osin johtanut harmaalle alueelle. Puuliiton metsäalan luottamusmiehet ovat jättäneet tästä kannaoton, joka haastaa koko metsäsektorin kiinnittämään huomiota siihen, kuka metsiämme hoitaa, millä hinnalla, millaisin sopimuksin ja seurauksin. Halvalla ei saa hyvää. Yrityksiä koskee tilaajavastuulaki. Metsäalan uutisointia seuratessa olen huomannut, että jopa Metsähallitus kilpailuttaa taimikonhoitourakat ja on vähentänyt omien palkkametsureiden käyttöä. Suomen metsissä ryskää yrittäjien ja näennäisyrittäjien joukkoja, joiden palkka-, työsuojelu- ynnä muista asioista kukaan ei tunnu olevan vastuussa. Vielä: jos joku yhtiö vieläpä irtisanoo työntekijänsä ja palkkaa heidät sitten työskentelemään toiminimillä sopien niin, että työskentelevät vain sille yhdelle yritykselle, kyse on vain riskien siirrosta työntekijälle. Reilua se ei ole. Kaikista ei myöskään ole yksityisyrittäjiksi. Moni joutuu tässä vaiheessa luopumaan ammatistaan. Tilalle tulee ulkomaisia halpatyöntekijöitä. On suuri häpeä tuottaa erittäin raskasta ja vaarallista työtä kilpailutuksella tutkimatta työnantajavelvollisuuksien toteutumista. Puuliitto on esimerkiksi asettanut saartoon useita metsäpalveluyrityksiä epäselvyyksien takia. Osa niistä häviää jälkiä jättämättä, osa parantaa tapansa ja hoitaa velvoitteensa kuntoon. Harmillisen usein kärsijänä on se metsuri, joka työn tekee jonkun muun kääriessä voitot. Kyse on muustakin kuin palkasta kyse on myös turvallisuudesta. Koska yksityiset metsänomistajat ovat suurin metsiä omistava joukko, heitän pallon sinnekin. Heillä on paljon sananvaltaa päättäessään, mitä toimenpiteitä ja kuka ne tekee. Kun kaikki metsänomistajat vaativat metsissään toimivien yrittäjien noudattavan metsäalan työehtosopimuksia ja reilun pelin sääntöjä, täyttyy kestävän kehityksen sosiaalinenkin puoli. Hillevi lehmusjärvi Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen.

6 10 ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 Kilpailu kiristyy, lipsuuko Kemeratuen muutos lisää kilpailua metsäteiden kunnostuksessa. Kunnostajien huoli on, että hinnan MIKKO HÄYRYNEN Metsäkeskuksilla oli takavuosina likipitäen täydellinen metsätiemonopoli. Metsäkeskuksesta eriytetyn Otson ote ei ole aivan yhtä vahva, mutta edelleen on alueita, joilla Otso on ainoa toimija. Koko maan tasolla noin 80 prosentin markkinaosuutta voi pitää määräävänä. Viimeisen kahden kolmen vuoden aikana tilanne on muuttunut emmekä läheskään aina ole ainoa tarjoaja, Otson tiimiesimies Timo Pisto Kajaanista sanoo. Usein käydään selkeä kilpailukierros. Pisto pelkää, että jos hinta on ainoa kilpailutekijä, niin laadussa ruvetaan lipsumaan. Metsätien kunnostus voidaan luvata eurolla kilometri, mutta jos rahat eivät riitäkään, niin tulee kiusaus pihistää välttämättömistä murskekerroksista. Merkkejä on, että aina kunnostukset eivät täytä mitoituksia ja kantavuusvaatimuksia. Tilaajaa johdetaan harhaan, jos tie ei kestä luvattua vuotta. Pisto korostaa, että asiakkaiden pitää osata vaatia laatua. Pahimmassa tapauksessa viiden vuoden kuluttua huomataan, että tien kantavuus ei riitä ja joudutaan lisäämään mursketta pintaan. Piston mukaan pudotuspainomittaus on varmin keino todeta tien kantavuus. Mittauksessa tielle pudotetaan tietyin välein punnus ja mittarit mittaavat tienpinnan taipumista. Pisto uskoo, että kilpailu muuttaa alan käytäntöjä ja jatkossa tien käyttötarkoitus nousee normiohjauksen rinnalle. Tulee erilaisia kunnostuskategorioita, kuten sileäpintaiset monikäyttötiet kesämökkiläisiä ja vakiasutusta varten ja metsätaloustiestö puhtaasti metsätaloutta ja raskaita puunkuljetuksia varten. Metsäteiden perusparantamisen hintahaitari on Otsolla eurosta euroon kilometriltä. Viime vuonna keskihinnat olivat euroa. Yhdistysten osuus kasvaa Metsänhoitoyhdistykset ovat metsäteillä mukana epätasaisesti ja joillakin alueilla eivät ollenkaan. Yhdistykset ovat perinteisesti touhunneet kevyempien kemeratyölajien parissa, eikä kaikilla yhdistyksillä ole rahkeita pääomia sitoviin metsätiehankkeisiin. Yhdistysten osuus on kuitenkin nousussa. Kun yhdistysten koko kasvaa, niin pystytään paremmin hoitamaan näitäkin töitä ympäri maan, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja mhy Etelä-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Vaario sanoo. Yhdistysten ei tarvitse tahkota voittoa vaan kattaa omat kustannukset. Silti hankkeista käydään oikeaa kilpailua. Ainakin meidän alueella Etelä-Karjalassa suurin kilpailija on, että ei tehdä kemerahankkeena ollenkaan, vaan maanomistajat tekevät omana työnä tai kunnostuttavat omatoimisesti, ehkä vähän kevyemmin mutta kuitenkin, Vaario sanoo. Se on suurin kirittäjä. Hintaa ei voi hilata ylöspäin, muuten kylillä laitetaan omat traktorit ja kaivurit liikkeelle. Vaario ei usko, että löysä kilpailutilanne olisi johtanut tehottomuuteen. Ei ole pitkä aika, kun neljän kilometrin tiehankkeelle laskettiin tiukka tarjous. Silti päätyivät tekemään itse. Omatoimisuus tulee halvemmaksi, kun tingitään raviojien aukaisemisessa ja käytetään paikallista soramonttua, vaikka soran laatu ei olisi ihan parasta, ja pintamursketta vedetään ohuemmin. Tehdään kevytrakenteisempi kuin kemeralaki edellyttää, eikä silloin voi enää voi puhua perusparannuksesta, vaan metsätien kevyemmästä versiosta. Vaario kehottaa miettimään, onko pitkässä juoksussa järkevää kunnostaa kerralla niin, että ei tarvitse tehdä remonttia joka hakkuun jälkeen. Konkari kannustaa yrittäjiä tietöihin Metsäteitä kunnostavia metsäpalveluyrittäjiä on muutamia, joista viitasaarelainen Tapio Kuronen kuuluu alan konkareihin. Kuronen sanoo, että metsäkeskus ja siitä eriytetty Otso ovat toimineet liian kauan monopolina. Kehitys on kuitenkin parempaan päin. Suunnittelutuki, joka valtaosin meni Otsolle itselleen, vääristi kilpailua. Onneksi

7 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 ajassa 11 laatu? sijasta laskeekin laatu. siitä päästään eroon. Suunnittelun osuus on prosenttia kunnostushankkeen kustannuksista. Tähän asti suunnittelu ja toteutus ovat olleet erillisiä työlajeja ja suunnittelu on ollut kilpailun ulkopuolella. Kemeralain uudistuksen myötä suunnittelusta tulee kokonaiskustannusten yksi kohta. Jos suunnittelukustannus on euroa, niin esimerkiksi Keski-Suomessa tiekunta saa suunnittelutukena euroa ja osakkaat maksavat itse toisen euroa. Se kannustaa tiekuntia kilpailuttamiseen. Kurosen mukaan metsätieasiat eivät tunnu kiinnostavan metsäpalveluyrittäjiä, mutta nyt kannattaisi aktivoitua. Alalla on muutamia yrittäjiä, mutta ei läheskään kattavasti. Lisää mahtuu. Metsätiekemera muutoksessa Metsätiekemera on muutosvaiheessa. Entisen, erikseen suunnittelulle ja toteutukselle myönnetyn tuen hakuaika on päättynyt. Jatkossa suunnittelu ja toteutus ovat yksi kokonaisuus ja tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksille. Kyse on asetusmuutoksista, joiden odotetaan tulevan voimaan viimeistään heinäkuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltosen mukaan uudistus kannustaa tiehankkeiden kilpailuttamiseen, sillä suunnittelustakin osa pitää kaivaa tiekunnan osakkaiden omasta pussista. Aiemmin valtio maksoi suunnittelun kokonaan. Jos valtio rahoittaa, niin pitää olla tietty taso. Jos halutaan erilaisia teitä, niin sitten omarahoitteisesti. Tuen myöntää Suomen metsäkeskus. Otso-metsäpalvelut on metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö, ja Otsosta pyritään tekemään yhtiö. kommentti Paljonko mittarissa? Ajetaanko Suomessa liiankin hyviä metsäteitä? En tiedä, mutta ensimmäinen autoni oli Saab 96. Tutun metsätien pitkällä suoralla en voinut välttää kiusausta kokeilla, paljonko ehtii kehrätä mittariin. Jääköön lukema kertomatta, mutta sittemmin olen kulkenut useankin ulkomaan metsäteitä. Olen vähintäänkin 96-prosenttisen varma, että mittariin ei saa samaa lukemaa missään muualla tai ainakaan enempää. Otso päätekijä metsäteissä MIKKO HÄYRYNEN Uusia metsäteitä rakennetaan enää muutamia satoja kilometrejä vuodessa Yksityisten, kemeratuella rahoitettujen metsäteiden kunnostusten volyymi on noin kilometriä. Yksityisteistä Otso kunnostaa kilometriä vuodessa. Metsänhoitoyhdistykset kunnostavat loput, ja pienessä määrin myös metsäpalveluyritykset ja tieisännöitsijät. Kuva Mikko Häyrynen

8 12 ajassa 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 63,9 miljoonaa kuutiota Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä vuonna 2014 Lähde: Luke puukauppa Rauhallisempaa kuin vuosi sitten, kuvailee puukauppatilannetta Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Kivirinta. Puukauppa kävi viime ja toissavuonna todella lujaa. Ei nytkään huonosti mene, mutta viime vuoden tahtiin tuskin päästään koko vuonna, hän ennakoi. Samoilla linjoilla on metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman. Yhdistyksen alkuvuonna tekemien puunmyyntisuunnitelmien määrä on 27 prosenttia alhaisempi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Puukauppoja on alkuvuonna tehty puolet vähemmän kuin vuosi sitten. Kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä on hieman parantunut, muttei ole kovin hyvä vieläkään, Sahlman sanoo. Nyt kauppaa käydään kelirikko- ja kesäleimikoista. Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen alueella kaupaksi menevät kaikki puu- ja puutavaralajit. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon alueella parhaiten menee kaupaksi mäntytukki, harvennusleimikoista halutuimpia ovat koivukuituvaltaiset. Puukaupassa hiljaista LIINA KJELLBERG Lappi puukaupan n Puukauppa on pitänyt pintansa Lapissa, hiipunut muualla. LIINA KJELLBERG, teksti JUHA OLLILA, kuva Puukaupassa on mielenkiintoinen tilanne. Alkuvuoden puukauppamäärät ovat yksityismetsissä valtaosin pienemmät kuin parina edellisenä vuonna, mutta Lapissa tilanne on toinen. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan yksityismetsien puukauppa on alkuvuodesta käynyt Lapissa jopa vilkkaammin kuin viime vuonna. Tammi-maaliskuussa Lapin yksityismetsissä tehtiin puukauppoja reilun kuutiometrin edestä. Se on noin prosentin enemmän kuin viime vuonna mutta lähes puolet enemmän kuin toissavuonna. Esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vastaavat puukauppamäärät ovat tänä vuonna noin kolmanneksen viime vuotta ja noin viidenneksen toissavuotta alhaisemmat. Mistä Lapin puukaupan hyvä vire johtuu? MTK:n Lapin alueen tuore kenttäpäällikkö Samuli Kokkoniemi arvioi, että taustalla vaikuttaa muun muassa vuodenvaihteessa Kemijärvellä käynnistynyt Keitele Groupin saha Lappi Timber Oy. Lappi Timberillä on ollut hyvä vaikutus mäntytukin kysyntään. Saha on tuonut positiivista virettä ja nostanut metsäalan imagoa varsinkin Itä-Lapin alueella, Kokkoniemi sanoo. Positiivista virettä ovat hänen mukaansa tuoneet myös suunnitelmat käynnistää Inarin Peuravuonossa sijaitseva saha uudelleen. Lisäksi alkuvuoden puukauppa- Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo Koko maa laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,01 54,21 42,05 15,80 17,05 15,39 22,62 22,68 Uudistushakkuu 56,53 55,00 43,56 17,09 18,06 16,65 24,63 23,12 Harvennushakkuu 48,57 47,81 36,81 15,12 15,12 14,44 20,40 20,56 Ensiharvennus 45,28 45,98 34,91 13,55 13,68 13,21 20,16 Hankintahinnat 56,86 54,00 46,05 27,14 28,18 29,06 32,21 26,95 KYMI-SAVO laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,96 55,44 44,43 16,10 17,36 15,76 21,02 Uudistushakkuu 58,40 56,17 45,48 17,55 18,31 17,56 Harvennushakkuu 50,43 49,07 38,77 15,54 15,59 14,79 20,28 Ensiharvennus 12,86 13,68 12,11 Hankintahinnat 56,66 55,26 47,93 28,46 27,12 29,54 Etelä-Suomi laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,46 54,91 41,47 15,59 17,21 15,77 21,23 Uudistushakkuu 55,98 55,56 42,68 16,31 18,09 16,79 Harvennushakkuu 49,53 49,73 37,35 15,52 15,56 15,16 20,44 Ensiharvennus 46,56 47,74 14,25 14,74 14,16 Hankintahinnat 60,22 55,62 44,64 28,85 30,68 28,60 ETELÄ-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,39 53,81 16,80 17,48 16,67 24,56 26,21 Uudistushakkuu 56,79 54,51 18,24 18,02 17,96 26,48 26,76 Harvennushakkuu 46,95 44,48 15,31 14,77 14,73 21,62 Ensiharvennus 14,14 14,71 Hankintahinnat 53,50 51,29 27,63 28,12 28,12

9 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 ajassa 13 Metsäkoneenkuljettaja Perttu Kaihua hakkasi vajaatuottoista mäntyvaltaista metsää Misin kylässä Rovaniemellä huhtikuun puolivälissä. Kaupat leimikosta oli tehty kuun alussa. ousija määriä lisäsi Kokkoniemen mukaan kemeratuen uudistus. Vaajatuottoisten metsien uudistamistuen hakuaika loppui 17. huhtikuuta. Kokkoniemi toivoo tuen kuitenkin jatkuvan kansallisena. tä mennään sitä hankalampi kuidun tilanne on. Samaa sanoo metsänhoitoyhdistys Rovaniemen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi. Rovaniemen alueella puukauppaa on tehty ihan mukavasti, mutta on myös alueita, joilla puukauppa ei käy. Lappi on haastava alue. Kaikkiaan hakkuumääriä olisi Kokkoniemen mukaan mahdollista lisätä Lapissa huomattavasti. Lapin metsät kasvavat vuodessa 12 miljoonaa kuutiometriä, kun taas vuotuiset hakkuut ovat kuudesta seitsemään miljoonaa kuutiometriä. Kemijärvelle kaavailtu biojalostamo olisi tervetullut. Biojalostamon on arvioitu käyttävän puuta vuodessa 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Se on karkeasti saman verran kuin Stora Enson Kemijärven sellutehdas ja UPM:n Kajaanin paperitehdas yhteensä käyttivät, Kokkoniemi sanoo. Kaukana aallonpohjasta Vaikka yksityismetsien puukauppa käy Lappia lukuun ottamatta viime vuosia vaisummin, ovat alkuvuoden puukauppamäärät PTT:n tutkimusjohtajan Paula Hornen mukaan pitkällä aikavälillä tarkasteltuna korkeat. Aallonpohjassa ei missään tapauksessa olla, hän sanoo. PTT:n hiljan julkistama metsäsektorin ennuste arvioi yksityismetsien puukauppamäärän alenevan tänä vuonna prosentin pari viime vuodesta. Ensi vuodeksi ennuste ennakoi puukauppamääriin kahdesta neljään prosentin nousua, kun sellun, sahatavaran ja vanerin vienti elpyy. Puukauppamäärille on tyypillistä, että ne vaihtelevat vuosittain huomattavasti. Hakkuumäärät pysyvät sen sijaan vuodesta toiseen suunnilleen samalla tasolla. Taustalla on se, että puustoa ei välttämättä hakata sinä vuonna, kun siitä tehdään kaupat. Puukauppamäärien vaihtelu myötäilee hakkuumäärien vaihtelua mutta on paljon nopeampaa ja rajumpaa. Tilanne on hänen mukaansa hankala sekä metsänomistalle että puunostajalle. Puukauppamäärien vaihtelu tekee tulevaisuuden ennakoimisesta vaikeaa. Metsäteollisuus on aina ollut suhdanneherkkä ala. Puukauppa reagoi suhdannevaihteluihin hakkuita nopeammin, sillä puuta ei kannata ostaa pitkäaikaisesti varastoon, Horne sanoo m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 16 Ostomäärät viikolla 16 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Kantohintojen kehitys Kainuu Pohjanmaalla Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Mäntytukki Kuusitukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0 0,9 0,6 0, viikot 1 16, vko ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI Haastava alue Poikkeuksellisen hyvänä Kokkoniemi ei puukaupan alkuvuotta Lapissakaan kuitenkaan pidä. Hänen mukaansa mänty- ja kuusitukki tekevät kauppansa mutta kuitupuuta on vaikea saada myytyä. Kuiduttava teollisuus on keskittynyt Kemiin. Mitä kauemmas siel- ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,61 54,11 39,00 15,73 16,92 15,44 21,88 Uudistushakkuu 57,75 55,42 41,37 17,20 18,39 17,64 Harvennushakkuu 48,13 46,00 34,40 15,30 14,75 13,97 21,72 Ensiharvennus 45,32 46,79 14,87 14,09 13,98 Hankintahinnat 57,31 55,37 45,23 29,00 29,64 29,45 KAINUU-POHJANMAA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,48 50,65 15,82 16,37 15,10 22,76 23,25 Uudistushakkuu 53,71 51,30 17,11 16,92 15,78 24,40 23,87 Harvennushakkuu 45,75 45,93 14,00 13,56 19,56 Ensiharvennus 12,31 12,11 Hankintahinnat 53,07 52,60 26,28 23,57 28,93 SAVO-KARJALA laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,30 53,04 41,02 15,31 16,33 14,95 20,09 Uudistushakkuu 55,81 53,92 42,73 17,12 17,71 16,94 Harvennushakkuu 47,65 46,18 36,58 14,89 14,61 14,42 19,35 Ensiharvennus 45,14 43,29 12,26 11,24 12,42 Hankintahinnat 55,68 53,83 44,71 28,21 27,82 29,70 LAPPI laskussa MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 44,42 39,07 15,19 11,73 20,43 18,93 Uudistushakkuu 45,54 38,98 15,88 11,73 21,92 18,96 Harvennushakkuu 40,06 12,95 Ensiharvennus Hankintahinnat 52,40 24,42 23,02 26,69

10 HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 M Hoitorästit E kuriin T S ä s t ä LIINA KJELLBERG METSÄNHO ITO N uorten metsien hoitorästit lisääntyvät salakavalasti. Muutos on sen verran hidas, että metsissä liikkuessa sitä ei välttämättä huomaa. Hiljan julkaistun valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan taimikonhoito- ja ensiharvennusrästejä on metsissämme kuitenkin jo 1,6 miljoonaa hehtaaria. Tuntuu, etteivät taimikot ja nuoret kasvatusmetsät ole nykyään sen hoitamattomampia kuin takavuosinakaan. Metsässä mikään ei tapahdu hetkessä, joten muutosta on vaikea nähdä. Pääsääntöisesti nuoret metsät hoidetaan hyvin, sanoo Luonnonvarakeskuksen metsätalousinsinööri Jouni Peräsaari. Samaa mieltä on Luken metsätalousinsinööri Juhani Kumpuniemi. Rästejä on, mutta keskimäärin nuoret metsät hoidetaan kohtalaisen hyvin, hän arvioi. Miehet tietävät, mistä puhuvat. Peräsaari on ollut mukana valtakunnan metsien inventoinneissa vuodesta 1991, Kumpuniemi vuodesta Peräsaari vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä Helsingin ja Ahvenanmaan välillä. Kumpuniemi taas vetää maastoryhmää, joka kartoittaa metsiä entisen Lapin läänin alueella. Nuorten metsien hoidossa tärkeintä on ajoitus, arvioivat metsiä kartoittavat Luken metsätalousinsinöörit. Perkaus ajallaan Millaisia vinkkejä Peräsaari ja Kumpuniemi antavat nuorten metsien hoitoon? Etelä-Suomessa nuorten metsien yleisin ongelma on Peräsaaren mukaan varhaisperkauksen laiminlyönti. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Peräsaaren mukaan tyypillisessä laiminlyöntitapauksessa rehevälle kasvupaikalle tehdään avohakkuu, jonka jälkeen maa muokataan ja alalle istutetaan kuusen taimet. Taimet lähtevät hyvin kasvuun, mutta tukehtuvat lehtipuuvesakon alle, kun varhaisperkaus jää tekemättä. Parinkymmenen vuoden päästä tilanne on se, että alalla kasvaa 15 metrin korkuinen leppää ja koivua kasvava puusto, jonka alla kituu 1,5 metrin korkuinen istutuskuusikko, Peräsaari sanoo. Hänen mukaansa tärkeintä on ajoitus, sillä lehtipuusto kasvaa nopeasti. Paras aika varhaisperkaukselle on, kun istutustaimet ovat metrin puolentoista mittaisia. Kuvat: Erkki Oksanen / Luke Eroon hieskoivusta Kun taimet ovat metrin puolentoista mittaisia, on varhaisperkauksen aika. Ajoita oikein. Varttuneissa taimikoissa tehtävä taimikonharvennus kannattaa Peräsaaren mukaan ajoittaa puulajin mukaan. Etelä-Suomen männiköissä taimikonharvennuksen aika on taimien ollessa noin kuuden metrin mittaisia ja kuusikoissa taimien ollessa kolmen neljän metrin mittaisia. Jos haluaa hyvää mäntytukkia, kannattaa männyntaimet kasvattaa tiheässä melko pitkään. Kuusentaimikossa harvennusta ei tule myöhentää, sillä harvennus on sitä kalliimpaa mitä myöhemmin sen

11 23. HUHTIKUUTA 2015 u NRO 8 METSÄSTÄ 15 Ennen varhaisperkausta Muista varhaisperkaus. Vinkit nuoren metsän hoitoon Huolehdi taimikosta. Varhaisperkauksen jälkeen Tee Etelä- Suomessa varhaisperkaus, kun taimet ovat 1 1,5 metrin mittaisia. Harvenna Etelä-Suomessa männyn taimikko taimien ollessa 6 metrin mittaisia ja kuusen taimikko taimien ollessa 3 4 metrin mittaisia. Nopeakasvuiset lehtipuut jättävät kuuset alleen alalla, jolla sekä varhaisperkaus että taimikonhoito on jätetty tekemättä. Harvenna taimikko Pohjois- Suomessa taimien ollessa 3 7 metrin mittaisia. Harvenna taimikko. Varhaisperkauksessa taimikosta poistetaan kasvatettavien puulajien kanssa kilpailevaa vesakkoa. Kun kuusen taimet ovat kasvaneet kolmen neljän metrin mittaan, on taimikonharvennuksen aika. tekee, Peräsaari sanoo. Taimikoissa liikkuessa törmää hänen mukaansa usein siihen, että havupuun taimien sekaan jätetään liian suuria lehtipuun taimia. Jos taimikkoa haluaa täydentää luontaisesti syntyneillä lehtipuun taimilla, pitää kasvatettavaksi valita sellaisia yksilöitä, jotka ovat istutustaimia lyhyempiä. Peräsaari varoittaa myös jättämästä taimikkoon hieskoivuja. Hieskoivu on petollinen puu. Se näyttää hyvältä nuorena, mutta kunnon tukkipuuta siitä ei pääsääntöisesti tule. Pohjoisessa ylitiheää Taimikonharvennuksen tavoitteena on saada puut järeytymään ensiharvennukseen mennessä niin, että korjuukustannukset pysyvät kohtuullisina. Metsän tulevaisuuden kannalta taimikonharvennuksen laiminlyönti ei Peräsaaren mielestä kuitenkaan ole yhtä kohtalokasta kuin varhaisperkauksen tekemättä jättäminen. Taimikonharvennuksen laiminlyönti ei ole taloudellisesti järkevää, mutta vaikka se jätettäisiin tekemättä, syntyy paikalle kasvatettava metsä. Jos varhaisperkaus jätetään tekemättä, on tuloksena varsinkin männyn taimikoissa helposti pelkkä vähäarvoinen lehtipuusto. Pohjois-Suomessa tilanne on toinen, kertoo Juhani Kumpuniemi. Taimikonharvennuksen laiminlyönti on siellä nuorten metsien suurin uhka. Ylitiheys on Pohjois-Suomen nuorten metsien merkittävin ongelma. Tiheässä kasvavien puiden latvukset supistuvat ja riukuuntuvat, mikä lisää lumi- ja myrskytuhojen riskiä. Lisäksi tukkipuun mittoihin kasvavien puiden osuus vähenee, Kumpuniemi sanoo. Hän kehottaa harventamaan Pohjois-Suomen taimikot taimien ollessa kolmesta seitsemään metrin mittaisia. Viimeinen nuoren metsän hoitotoimi on ensiharvennus. Etelä-Suomessa hyvä aika ensiharvennukselle on Peräsaaren mukaan, kun puusto on metrin mittainen. Pohjois-Suomessa ensiharvennus tulee tehdä puuston ollessa 8 13 metrin mittainen. Kumpuniemen mukaan tärkeintä on, että puiden elävän latvuksen osuus rungosta pysyy riittävän suurena. Esimerkiksi männyllä elävän latvuksen osuus rungosta ei saa alittaa 40 prosenttia, hän sanoo. Älä jätä havupuun taimikkoon kookkaita lehtipuun taimia. Poista istutustaimien kanssa kilpailevat hieskoivut. Tee ensiharvennus Etelä-Suomessa, kun puusto on metrinen. Tee ensiharvennus Pohjois- Suomessa, kun puusto on 8 13 metrin mittainen. Valoa näkyvissä Valtakunnan metsien inventoinnit kertovat nuorten metsien hoidon rappeutuvan. Luken hiljan julkaiseman valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus ovat tekemättä 1,6 miljoonalla hehtaarilla. Määrä vastaa 15 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Vuosina tehdyn valtakunnan metsien 10. inventoinnin mukaan taimikonhoito ja ensiharvennus olivat myöhässä 1,3 miljoonan hehtaarin suuruisella alueella. Määrä vastasi 12 prosenttia kaikista taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä. Luken erikoistutkijan Kari T. Korhosen mukaan hoitorästien lisääntymisen taustalla ovat muun muassa metsänomistajien rakennemuutos ja taimikonhoidon hidas koneellistuminen. Taimikonhoito on edelleen pitkälti ihmistyötä ja ihmistyö on nykyään huomattavasti kalliimpaa kuin 30 vuotta sitten, hän sanoo. Korhonen uskoo kuitenkin, että hoitorästit saadaan vielä kuriin. Taimikonhoidon koneellistamiseksi tehdään töitä ja kemeratukia on muutettu niin, että ne kannustavat hoitamaan taimikot ajallaan. Lisäksi metsäyhtiöiden uusien investointien tuoma puun kysynnän lisääntyminen voi rohkaista sijoittamaan metsiin enemmän.

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsään ABC -päivä 5.9.2015

Metsään ABC -päivä 5.9.2015 Metsään ABC -päivä 5.9.2015 26.8.2015 Suomen metsäkeskus 1 Metsään ABC-päivä Avaus, päivän tavoitteet sekä aikataulut Metsänomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Metsäalan organisaatiot ja toimijat Metsään.fi-palvelun

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot