SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT"

Transkriptio

1 SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT Loppuraportti Mats Brommels, Magnus Björkgren, Miika Linna ja Outi Elonheimo Health Services Management Oy

2 2 1 JOHDANTO Toimeksianto Selvitystehtävän toteutus Alunperin suunnitellut selvitykset Lisäselvitykset kuntien edustajien kannanotot Haastattelujen toteutus Haastattelututkimuksen tulokset Ns. reunakuntien kiinnostus käyttää sairaalan palveluita JOHTORYHMIEN HAASTATTELUT TOIMINTA JA TALOUS PAIKALLISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN TILASTOJEN VALOSSA Yleistä Käytetty aineisto ja lähteet Menetelmät Tarvevakioinnit ja suhdelukujen käyttö Yleiskuva terveydenhuollon menoista Salon seudulla Nykytilanne Muutos edellisen raportin tilanteesta Erikoissairaanhoidon alueelliset kustannukset ja palvelut Salon seudulla Erikoissairaanhoidon kokonaistilanne Sisätautien erikoisala Kirurgian erikoisala Naistentaudit Lastentaudit Muut erikoisalat Tuottajakohtainen analyysi erikoissairaanhoidon kustannuksista Salon seudun kuntien erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö tuottajayksiköittäin Salon aluesairaalan toiminta ja voimavaratiedot Salon seudun sairaalan merkittävimmät potilasryhmät Halikon sairaalan toiminta Tuottajayksiköiden taloudellisuus Salon seudun sairaalan kustannukset erikoisaloittain muihin piirin sairaaloihin verrattuna Perusterveydenhuollon kustannukset ja palvelut Salon seudulla Terveyskeskuksen toiminta Salon osavastuualueiden terveyskeskusten tuotannollinen tehokkuus Terveyskeskuksen ja aluesairaalan työnjako Kuntien sosiaalitoimen vanhustyö ja muut toimeksiannossa mainitut palvelut Salon seudulla Sosiaalitoimen osa-alueiden, vanhusten laitoshoidon, vammaishoidon ja päihdehuollon käyttö Päihdehuolto Neuvoloiden käyttö Yhteenveto tilasto-osuudesta KOKEMUKSET SUOMESSA TOTEUTETUISTA ALUESAIRAALAN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHDISTÄMISHANKKEISTA Jämsä Pieksämäki Imatra Raahe Kemijärvi - Sairaala Lapponia Forssa Yhteenveto ja arviointi Terveydenhuollon rakenteet ja muutoksen hallinta kansainvälisen kehityksen valossa Kehitys eräissä OECD-maissa Yhdysvallat Englanti Ruotsi...60

3 Yhteenveto Keskeisimmät muutosvoimat ja tulevaisuuden trendit Tulevaisuuden terveydenhuollon rakenne Toimintayksiköiden kokoa koskevia huomioita Terveydenhuollon muutosten hallinta YHTEENVETO JA ARVIOINTI Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen toimintojen ongelmakohdat nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 1) Esille tuotujen ongelmien korjausmahdollisuudet nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 2) Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimien tehtäväjako ja yhteistoimintamahdollisuudet nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 3) Potilaiden kulku ns. hoitoketjuissa nykyorganisaatioissa (selvitystehtävä 4) Yhteenveto Eri toimijoiden näkemykset Nykyorganisaatioiden toiminta ja talous Terveydenhuollon tulevaisuudennäkymät Terveydenhuollon haasteet Salon talousalueella Nykyorganisaatioita koskevat muutokset seurauksineen (selvitystehtävä 5) Toimenpiteet Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Saumattomien palveluketjujen rakentaminen Sosiaalihuollon integrointi Paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin määrittäminen Erikoissairaanhoidon kehittäminen Ns. reunakuntien palvelujen järjestäminen Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa Vaikutukset ja seuraukset Yleistä Kuntien yhteistoiminta ja varautuminen kehittämistyöhön Yhteistyötä tukevan organisaation muodostaminen Taloudelliset seikat Kuntien edustaminen Sairaanhoitopiirin suhtautuminen Sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistyminen ja sen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset (selvitystehtävä 6) Toimenpiteet Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Saumattomien palveluketjujen rakentaminen Sosiaalihuollon integrointi Paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin määrittäminen Erikoissairaanhoidon kehittäminen Ns. reunakuntien palvelujen järjestäminen Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa Vaikutukset ja seuraukset Yleistä Kuntayhtymän perustaminen Fuusioprosessi Suhde jäsenkuntiin Itsenäisyys Taloudelliset seikat Lopuksi KIRJALLISUUS JA LÄHTEET...87

4 4 1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Salon alueen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisesta uudelleenjärjestelyistä on keskusteltu koko 1990-luvun. Vuonna 1994 Salon talousalueen kuntien edustajainkokouksen toimeksiannosta analysointiin seikkaperäisesti Salonseudun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hallinnon, palvelujen ja talouden organisointivaihtoehtoja. Aluesairaalaan irtaantuminen sairaanhoitopiiristä todettiin mahdolliseksi ilman riskejä palvelujen laadun tai laajuuden suhteen. Vaikka aluesairaalan jääminen sairaanhoitopiirin hallintaan ei välittömästi uhkaisi alueellista palvelutarjontaa, tällainen uhka voisi olla mahdollinen pidemmällä aikavälillä. Aluesairaalan liittämisellä osaksi perusterveydenhuoltoa katsottiin saavuttavan selkeitä taloudellisia hyötyjä. Selvityksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä asettui kannattamaan aluesairaalan yhdistämistä perusterveydenhuoltoon, mutta aluesairaalan virkamiesjohto ja osavastuualueiden luottamushenkilöedustajat pitivät sairaanhoitopiirissä pysymistä mahdollisen yhdistymisen etuja suurempana. Kesäkuussa 1999 Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen johtoryhmät esittivät että talousalueen kunnat selvittäisivät, onko kuntien kesken riittävää yksimielisyyttä aluepohjaisen terveydenhuollon kuntayhtymän perustamiselle. Johtoryhmien näkemys oli, että uuteen yhtymään tulisi liittää perusterveydenhuollon ja osavastuualueen nykyisten toimintojen lisäksi myös A- klinikkatoiminta sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminta. Esitykseen sisältyi analyysi hankkeen edistämistä ja jarruttamista puoltavista seikoista. Vuoden 1994 selvitys tarkasteli mahdollisen yhdistämisen eri organisointivaihtoehtoja sekä niiden heijastusvaikutuksia toimintaan ja talouteen varsin seikkaperäisesti. Selvityksen perushenki oli selkeästi yhdistämistä puoltava. Vuoden 1994 selvitykseen nähden seuraavat ehdotettuun järjestelyyn liittyvät seikat ovat muuttuneet: 1. Kansanterveystyön ja aluesairaalan virkamiesjohdon näkemykset ovat edellä mainitun aloitteen valossa yhdenmukaiset. 2. Erikoissairaanhoidon hinnoitteluperusteet ovat kehittyneet, ja monessa sairaanhoitopiirissä on siirrytty sopimusohjaukseen (sitoviksi tarkoitettuja herrasmiessopimuksia koskien kuntakohtaisia erikoissairaanhoitopalvelujen tilauksia aikaisemmin tehdyt kustannus- ja tuottavuusvertailut ovat sen vuoksi vanhentuneet). 3. Sairaalan omistusosuuksia koskeva lunastusmenettely yksinkertaistuu vuoden 2001 jälkeen sairaanhoitopiiriä perustettaessa syntyneiden kirjanpidollisten omaisuusjärjestelyjen tultua loppuunsuoritetuiksi.

5 5 Lisäksi yleisessä toimintaympäristössä ovat syntyneet seuraavat muutokset: 4. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on tiivistynyt. 5. Monessa kunnassa tietyt osat sosiaalitoimesta (esim. A-klinikkatoiminta ja perheneuvolatoiminta) sekä erikoissairaanhoidosta (lähinnä mielenterveystoimistot) ovat siirtyneet osaksi perusterveydenhuoltoa. Salon talousalueen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä suunnitteleva ohjaus- ja seurantaryhmä päätti johtoryhmien esityksestä seuraavasta selvitystehtävästä: 1. Selvitys ongelmakohdista Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen toiminnoista nykyorganisaatioissa 2. Selvitys edellisen kohdan korjausmahdollisuuksista nykyorganisaatiossa 3. Selvitys erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimien tehtäväjaosta ja yhteistoimintamahdollisuuksista nykyorganisaatiossa 4. Selvitys potilaan kulusta ns. hoitoketjuissa nykyorganisaatioissa (yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa) 5. Selvitys mahdollisista nykyorganisaatiota koskevista muutoksista seurauksineen 6. Selvitys mahdollisen sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymistä tarkoittavan kuntayhtymän perustamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista Edellä mainitut kaksi selvitystä analysoivat varsin monipuolisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisia järjestelyjä ja yhteistoimintamahdollisuuksia, ja totesivat mahdollisimman läheisen yhteistoiminnan kiistatta toiminnallisesti ja taloudellisesti hyödylliseksi. Sairaalan liittäminen osaksi perusterveydenhuoltoa on todettu olevan lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti mahdollista ilman, että alueen kuntien vaikutusvalta sairaanhoitopiirin päätöksenteossa heikentyy. Lisäksi on otettava huomioon, että sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä laajassa Terveydenhuolto 2000-luvulla hankkeessa on edelleen korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon läheisen yhteistyön edistämistä. Kansainvälisesti tämä näyttää tapahtuvan ensisijaisesti paikallisen terveydenhuollon tarpeiden pohjalta. Suomessa on jo useita esimerkkejä tavanomaisen erikoissairaanhoidon liittämisestä osaksi perusterveydenhuoltoa. Neuvoteltaessa toimeksiantosopimuksesta toukokuussa 2000 selvityksen suorittajan puolelta tuotiin esille seuraavia näkökohtia: 1. Selvitys jakaantuu kahtia: Ensimmäiseen osaan kuuluvat nykyorganisaatioiden ongelmakohtien, korjausmahdollisuuksien, toimintalohkojen yhteistoiminnan, hoitoketjujen toimivuuden sekä nykyorganisaatioiden muutostarpeiden kartoittaminen (selvitystehtävät 1-5). Toinen osa keskittyy mahdollisen uuden organisaation eli sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistämisen toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin (selvitystehtävä 6).

6 6 2. Läheisen yhteistoiminnan hyödyistä tunnutaan lisäksi oltavan talousalueella laajasti yhtä mieltä. Sen vuoksi olisi tärkeää selvitystyön yhteydessä käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on toteuttaa läheisen yhteistyön antamat hyödyt ja rakentaa sille sopiva yhteistoimintamalli. Malli sisältäisi paitsi organisaatioratkaisun myös yhteiset sopimukset uusista yhteistyökäytännöistä (kattaen myös peruskuntien toimintana olevaa sosiaalitointa), potilasryhmäkohtaisista hoitolinjoista (tarpeellisessa laajuudessa) sekä hallinto-, suunnittelu- ja budjetointikäytännöistä. Tällaisen menettelytavan etuna on, että päätöksentekijät voivat käsitellä ja työstää asiaintuntijoiden havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia itse selvityksen aikana. Siten päätöksentekijöille tarjoutuu mahdollisuus osallistua lopullisten organisaatio- ja yhteistyöratkaisujen luomiseen. Tällöin varmistetaan samalla, että eri intressitahojen näkemykset otetaan huomioon jo ehdotuksia laadittaessa. Mitä lähempänä eri toimijoiden tavoitteet ovat, sitä nopeammin päästään yhteiseen tulokseen. Toteutukseen liittyvät näkökohdat ottaa esille jo ehdotusta muokattaessa. Kehittämishankkeessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää selvityksen tekijöitä prosessikonsultteina ohjaamassa työskentelyä. Ohjaus- ja seurantaryhmä päätti selvitystyön toteuttamisesta jätetyn tarjouksen ja edellä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Toimintasopimukseen kirjattiin mahdollisuus hyödyntää selvityksen tekijöitä myös sairaalan ja terveyskeskuksen yhteistoimintamuotojen kehittämisprosessissa. Tarjouksen perusteella varsinainen selvitys suunniteltiin toteutettavaksi kolmessa osassa: A. Nykytoimintaa, organisaatioita ja yhteistyökäytäntöjä kartoittavat haastattelut (kattaen selvitystehtävät 1-4) B. Palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja erittelevä analyysi. (Ei suoranaisesti vastaa erillistä toimeksiannossa mainittua tehtävää. Sen toteuttamista pidettiin kuitenkin perusteltuna, koska aikaisemmat taloudelliset laskelmat ovat vuodelta 1994, jonka jälkeen sairaanhoitopiirin laskutuskäytäntö on muuttunut. Lisäksi on saatavissa uutta yksityiskohtaista vertailutietoa mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenteesta. Laskelmat ovat myös tärkeitä ajatellen vaihtoehtoisia toimintamalleja koskevia kannanottoja). C. Vaihtoehtoisten toimintamallien kuvaaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi (kattaen selvitystehtävät 5-6) Toimeksiantosopimuksen mukaan osia A ja B koskeva kirjallinen raportti valmistui Keskeisimmät tulokset osasta C esitettiin suullisesti ensimmäistä raporttia käsiteltäessä ja kirjallisena se sisältyy tähän loppuraporttiin.

7 7 1.2 Selvitystehtävän toteutus Alunperin suunnitellut selvitykset A. Nykytoimintaa, organisaatioita ja yhteistyökäytäntöjä kartoittavat haastattelut Kuva nykyisistä organisaatioista ja niiden toiminnoista, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä yhteistoimintamuodoista muodostettiin haastattelemalla selvitystehtävän kannalta keskeisiä avainhenkilöitä. Haastattelut suoritettiin seuraavasti: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen eli Salon seudun sairaalan johtoryhmä ja Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmä koottiin erillisiin ryhmähaastattelutilaisuuksiin. Ryhmähaastattelut suoritti professori Mats Brommels. Haastattelut kestivät noin 60 ja 80 minuuttia. Haastattelutilaisuus nauhoitettiin, lisäksi haastattelija laati niistä tarkat muistiinpanot. Näiden perusteella haastattelija laati yksityiskohtaiset keskustelupöytäkirjat. Vanhan Salon aluesairaalan kuntainliiton jäsenkuntien kunnanhallitusten puheenjohtajat, kunnanjohtajat ja sosiaalijohtajat (sosiaalisihteerit) haastateltiin henkilökohtaisesti. Haastattelut suoritti VTM Magnus Björkgren. Yhteensä 33 avainhenkilöä haastateltiin ja ne kestivät minuuttia. Salossa ja Halikossa haastattelut suoritettiin paikan päällä, muiden osalta tehtiin puhelinhaastatteluja. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sanatarkasti. Haastatteluaineistoa analysoitiin ns. aineistolähtöisesti. Samanlaiset kannanotot ja toisistaan poikkeavat näkemykset kirjattiin ja luokiteltiin. Luokitusten perusteella laadittiin eräitä numeerisia taulukoita (esim. koskien kannanottojen yleisyyttä).ne esitetään jäljempänä raportissa joko tilastotaulukkoina tai kuvioina. Postikyselyn avulla tiedusteltiin kolmelta osavastuualueen, muttei vanhaan kuntaliittoon kuuluneelta kunnalta niiden toteutuneesta palvelujen käytöstä Salon seudun sairaalassa sekä tulevaisuuden suunnitelmista. B. Palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä ao. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja erittelevää analyysia koskevat taloudelliset laskelmat Osan B laskelmat suoritti TkT Miika Linna Datawell Oy:stä. Käytettyjä tilastoaineistoja ja menetelmiä esitetään raportin luvussa 4. C. Vaihtoehtoisten toimintamallien kuvaaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi (kattaa selvitystehtävät 5-6) Tästä osasta on vastannut Mats Brommels. Analyysi ja toimenpide-ehdotukset on laadittu nojautuen selvitystyön osiin A ja B sekä niihin keskusteluihin, joita Brommels on käynyt ohjaus- ja seurantaryhmän sekä sairaalan ja terveyskeskuksen johdon kanssa.

8 Lisäselvitykset Avainhenkilöiden haastattelut osoittivat, että erityisesti peruskuntien edustajat olivat varovaisia kannanotoissaan ja halusivat jäädä odottamaan selvityksen ehdotuksia. Myös ohjaus- ja seurantaryhmässä käyty keskustelu tuki näkemystä, että selvitykseen tulisi sisältää selvityksen suorittajan asiantuntija-arvioon perustuva pohdinta mahdollisista yhteistoimintamuodoista ja niiden eduista. Sen vuoksi ohjaus- ja seurantaryhmälle ehdotettiin , että raporttiin sisällytettäisiin selvitys aiemmista aluetai paikallissairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymisistä Suomessa sekä kansainvälistä kehitystä kuvaava kirjallisuuskatsaus. Ensinmainitun selvityksen suoritti Magnus Björkgren haastattelemalla puhelimitse edustaja kaikista kuudesta fuusioituneesta organisaatiosta. Haastatteluista tehtiin kooste samalla tekniikalla kuin edellä on selostettu. Mats Brommels laati kirjallisuuskatsauksen ja pohti sen perusteella todennäköisiä tulevaisuuden skenaarioita. Aineistoa esiteltiin ohjaus- ja seurantaryhmälle

9 9 2 KUNTIEN EDUSTAJIEN KANNANOTOT 2.1 Haastattelujen toteutus Magnus Björkgren haastatteli seuraavien kuntien kunnanhallituksen puheenjohtajia, kunnanjohtajia ja sosiaalisihteereitä tai vastaavia: Salo, Halikko, Pertteli, Muurla, Kuusjoki, Kiikala, Suomusjärvi, Kisko, Särkisalo, Somero ja Perniö. Yhteensä 33 henkilöä haastateltiin. Haastattelut kestivät minuuttia. Salossa ja Halikossa haastattelut suoritettiin paikan päällä. Muut henkilöt haastateltiin puhelimitse. Kuusi selvitystehtävää muodostivat haastattelurungon. Haastateltavat saivat kertoa omin sanoin Salon aluesairaalan ja terveyskeskuksen nykytoiminnasta, mahdollisista ongelmista, nykyorganisaation korjausmahdollisuuksista, yhteistyöstä, hoitoketjuista/hoidon porrastuksesta, muutostarpeista ja esittää mahdollisen kuntayhtymän perustamiseen liittyvät hyödyt ja haitat. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti. Vastauksista etsittiin yhteisiä teemoja sekä yhteneviä tai eroavia kannanottoja. Nämä esitetään jäljempänä teemoittain. Tavoitteena oli yleiskuvan luominen, eikä yksittäisten haastateltujen mielipiteitä tuoda esille. Sitaatteja käytetään ainoastaan kuvaamaan tutkijan tulkintaa. 2.2 Haastattelututkimuksen tulokset Koska terveyskeskus ja sairaala toimivat fyysisesti samassa paikassa ja yhteistyö on pitkään kattanut tärkeitä palvelun ja huollon alueita kuten laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, kiinteistönhuollon ja ravitsemushuollon, ei suurista ongelmista haluttu puhua. Suuria ongelmia en näe. Tietysti kun ne on samassa paikassa ja rakennuksessa, niin tietenkin aina se että paljonko siinä on päällekkäisyyksiä. Ensimmäinen ongelma mitä tulee mieleen on hallinnollisia päällekkäisyyksiä. Toinen on potilaiden sijoittelu, molemmilla on tiettyjä omia intressejä. Kolmas asia on materiaalipuoli, molemmilla on omat järjestelmät. Isoin asia on ehkä kuitenkin se, että nyt on hajautettu vastuu. Systeemi tuntuu hieman turhauttavalta, pitäisi saada toimintaa lähemmäksi peruskuntia. Esimerkiksi sosiaalijohto ei ole mukana terveydenhuollon suunnitteluseminaareissa, ja kuitenkin sosiaalipuoli valmistelee lausunnot kunnissa ja pitäisi pystyä sanoa mitä kunta haluaa. Useimmiten ongelmia nähtiin seuraavilla alueilla: - Hallinnossa päällekkäisyyksiä (tämä oli selvästi eniten lausuttu ongelma) - Hajautettu vastuu potilaiden hoidosta - Kankeutta organisaatioissa - Sosiaalitoimi ei ole riittävästi mukana terveydenhuollon suunnittelussa - Hoidon porrastus ei ole optimaalinen, molemmat organisaatiot vahtivat omaa reviiriään - Kyvyttömyys muuttaa todettuja ongelmakohtia

10 10 - Tietosuoja asettaa yhteistyölle rajoituksia, koska on kaksi erillistä organisaatiota - Palvelujen järjestämisvastuusta ei voida päättää paikallisesti - Päivystysyhteistyö (joskin lisättiin että siihen on saatu korjausta) - Monta kuntaa alueella, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa - Kuntien yhteisiin tehtäviin ei houkutella parhaiten kuntien asioita ajamaan kykeneviä ihmisiä Terveyskeskuskuntayhtymän ulkopuolella sijaitsevien kuntien edustajat totesivat, että heidän kannanottonsa perustuivat lähinnä toisen käden tietoon. He kaipasivat parempia osallistumismahdollisuuksia ja toivoivat, ettei heitä jätetä tiedolliseen paitsioon. Mahdollinen organisaatioiden yhdistäminen vaikuttaisi varmasti myös näiden kuntien ratkaisuihin. Ongelmien korjausmahdollisuuksista koskevaan kysymykseen useimmat yhdistämisen kannalla olleet vastasivat, että yksinkertaisin keino olisi juuri organisaatioiden yhdistäminen. Yleisesti katsottiin, että organisaatiot jo nyt tekevät yhteistyötä ja toimivat samoissa tiloissa, joten ei löydy järkeviä syitä, miksi ne olisivat eri organisaatioita. Mikäli organisaatiot jäisivät erilleen, niiden tulisi tiivistää yhteistyötä, täsmentää työnjakoa ja parantaa tiedonkulkua. Kaiken kaikkiaan ei annettu kovin paljon konkreettisia ehdotuksia siihen, miten ongelmat voitaisiin ratkaista nykyorganisaatioissa. Puhutaan paljon yhteistyöstä ja tuntuu, että se kohta alkaa olla kulunut fraasi. Kuitenkin olen sitä mieltä, että yhteistyötä pitäisi painottaa enemmän. Jos olisi tämä yhteistyöratkaisu selvä, niin voitaisiin ryhtyä jo investointiasioissa jäntevämmin tekemään päätöksiä ja niillähän luodaan ne edellytykset, joissa ne pienemmät toiminnalliset ja operatiiviset asiat voi toteutua. Mutta jos tämä kokonaisuus ei ole pitkäjänteisesti rakennettu, niin ei voida yhden toimintalinjan mukaan tehdä päätöksiä. Jos ajatellaan näitä organisaatioita, niin siinä on kokeiltu monta versiota ja tuntuu siltä, että ihmiset ei aina tiedä, missä kokeilussa nyt ollaan ja asiakkaat ei välttämättä aina tiedä, mihin mennä. Porrastasojen välisistä yhteistyön todettiin yleisesti parantuneen ja erityisesti mainittiin perusterveyden- ja sosiaalihuollon välinen yhteistoiminta. Suurimmat yhteistyön ongelmat esiintyvät sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyö puuttuu lähes kokonaan. Erityisesti sosiaalisihteerit painottivat tätä. Peruskunnat näkevät itsensä useimmiten vain laskujen maksajina. Yhteistyön toimivuus todettiin olevan myös pitkälti henkilökysymys. Peruskunnissa yhteistyö riippuu olennaisesti sosiaalisihteerien aktiivisuudesta. Terveyskeskuksen ja aluesairaalan välistä yhteistyötä luonnehdittiin sekä myönteisin että kielteisin sanakääntein. Toisaalta todettiin yhteistyön parantuneen, toisaalta katsottiin, että edelleen on parantamisen varaa. Mielestäni perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi pelaavat yhteen varsin hyvin. Mutta jos ajatellaan erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuolta, niin tällaista yhteistyötä on olematonta ja tuntematon juttu. Kyllä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat aika erillisiä ja jokainen vartioi omaa sektoriaan ja omia markkojaan sitä kautta. Liian suuria raja-aitoja molempien välillä.

11 11 Kun oli kyse muutostarpeista nykyorganisaatioissa, puhuttiin yleensä organisaatioiden joustavuuden lisäämisestä, mutta hyvin vähän konkreettisia ehdotuksia tuotiin haastatteluissa esille. Terveyskeskuksen ja sairaalan mahdollisen yhdistämisen katsottiin tuovan seuraavia hyötyjä tai haittoja: Hyödyt - Mielekkäämpi kokonaisuus - Parempi toiminnallista tehokkuus - Parantunut hoidon porrastus - Päätäntävalta lähempänä - Joitakin säästöjä hallinnossa Haittatekijät: - Epävarmuus erikoislääkäreiden rekrytoinnista - Rakennusten lunastaminen saattaa olla liian kallista - Suhde sairaanhoitopiiriin (TYKSiin) epävarma - Epävarmuus tulevaisuuden kustannuksista/investointitarpeista Hyöty olisi siinä, ettei kumpikaan pitäisi potilaista kiinni, vaan ne ohjattaisiin sen tasoiseen hoitoon mitä ne tarvitsevat. Haittapuoli on, että sairaanhoitopiiri vaatii ilmeisesti kovan hinnan sairaaloista, suurin todennäköisin este yhdistämiselle. Potilaan kannalta se on parempi, jos yhdistetään, koska hän on kokonaisvaltaisemmassa käsissä. Maksajan ja kuntien kannalta se on myös hyvä asia, koska uskon, että sitä kautta saavutetaan säästöjä. Ei ole mielestäni pystytty osoittamaan, että olisi niin suuret hyödyt että kannattaisi uutta organisaatiota tehdä. Varmasti pystytään korjaamaan ongelmat nykyorganisaatioissa. Selkeä hyöty on se, että olisi yksi toimija. Säästöjä saattaa syntyä, mutta ne on todennäköisesti pieniä. Kyllä näkisin, että hyödyt on haittoja suurempia ja että me saataisiin kustannushyötyäkin, jos toimintojakin siirrettäisiin tänne. Meillä on asukkaan väestöpohja, niin meillä on raaka-aine jolla toimintaa voidaan taata. Kunnallista itsehallintoa tästä tietysti on myös kyse. Asia, johon moni haastateltava halusi selkeyttä, olivat rakennusten lunastamishinnat. Paljon ei kiinnosta se, että jos me itse saadaan päättää, mutta taloudelliset kustannukset ovat niin suuret, ettei enää ole liikkumanvaraa. Kovin merkittäviä säästöjä ei yleensä uskottu saavuttavan yhdistymisen kautta. Hallinnossa säästöjä arveltiin syntyvän pitkän päälle, kun päällekkäisyydet vähentyvät.

12 12 Yleisesti toivottiin selvempää kuvaa mahdollisen yhdistymisen taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä ja haitoista. Haastattelulausunnot luokiteltiin sen mukaan, korostuiko myönteinen vai kielteinen suhtautuminen yhdistämiseen. Yllättävän moni ei halunnut lausua selvää kantaa asiaan. Kuva 1, Kaikki avainhenkilöt (N=33) 7 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 6 20 Kuva 2. Kaikki kansanterveystyön kuntayhtymään kuuluvat kunnat (n=24) 6 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 13 5 Kuva 3. Kansanterveystyön kuntayhtymään kuulumattomat kunnat (n=9) 1 1 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 7

13 13 Kuva 4. Kunnanhallituksen puheenjohtajat (n=11) 0 3 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 8 Kuva 5. Kunnanjohtajat ja sosiaalisihteerit tai vastaavat (N=22) enemmän positiivinen 7 enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 12 3 Kaikissa ryhmissä enemmistö suhtautuu myönteisesti mahdolliseen yhdistymiseen. Tämä kannanotto oli selvästi vallalla niissä kunnissa, jotka eivät kuulu nykyiseen kansanterveystyön kuntayhtymään. Kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa on myös vastustavia kantoja tai halutaan olla ilmaisematta kantaa. Eri vastaajaryhmien välillä kuva on yllättävän samanlainen. Virkamiehet ovat jonkin verran luottamushenkilöitä pidättyväisempiä. 2.3 Ns. reunakuntien kiinnostus käyttää sairaalan palveluita Osavastuualueeseen kuuluville, mutta Salon talousalueen ulkopuolella oleville kunnille (Kaarina, Piikkiö, Sauvo, Paimio) lähetettiin kysely, joka koski nykyistä palvelujen käyttöä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kunnanjohtajilta tiedusteltiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä määrin kunta käyttää Salon seudun sairaalan (mukaan lukien psykiatrinen sairaalatoiminta) palveluja?

14 14 2. Suunnitteleeko kunta muuttavansa nykyistä palvelujenkäyttöä tulevaisuudessa? 3. Onko kunnan kannalta Salon terveydenhuollon yksiköillä nykymuodossaan tai mahdollisesti uudelleenorganisoituina roolia kunnan kehittäessä asukkaidensa käyttämän erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäväjakoa ja yhteistoimintaa? 4. Miten kunta suhtautuu mahdolliseen Salon seudun sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymiseen? Vastaukset saatiin erikseen Kaarinan, Sauvon ja Paimion kunnilta sekä Kaarinan- Piikkiön terveyskeskuksen johtavalta lääkäriltä. Vastauksista on tehty seuraava kooste: Sairaalankäyttö vuonna 1999 ( ) Kaarina Piikkiö Sauvo Paimio Somaattinen hoito - hoitopäivät 126 (98) 87 (67) 949 (510) 1789 (1196) - avohoitokäynnit 86 (63) 95 (56) 587 (368) 1502 (1054) Psykiatrinen hoito - hoitopäivät 4487 (3868) 884 (419) 418 (419) 2177 (1551) - avohoitokäynnit 7035 (4999) 1586 (1152) 433 (181) 3524 (2000) Psykiatrian alalla Salon seudun sairaala on kuntien merkittävin palvelujen tarjoaja. Tästä palvelusta halutaan pitää jatkossakin kiinni. Sen sijaan somaattisten palvelujen käyttöä kunnat eivät suunnittele lisäävänsä tulevaisuudessa. Sauvo ja Paimio ostavat jatkossa rajoitetusti erikoislääkärikonsultaatioita yksityissektorilta. Salon järjestelyillä ei ole merkitystä kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integrointipyrkimyksille. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksen lausunnossa kuitenkin todetaan, että Kaarinan mielenterveyskeskuksen liittäminen osaksi kansanterveystyön organisaatiota olisi perusteltua. Mahdolliseen Salon yhdistymisprosessiin Kaarina suhtautuu neutraalisti ja Sauvo ehdottoman myönteisesti. Paimio pitää kysymystä Salon talousalueen kuntien sisäisenä asiana. Sekä Sauvo että Paimio ovat kiinnostuneet ostamaan palveluja, mikäli hintalaatusuhde on edullinen. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus painottaa, että yhdistymisessä on turvattava kyseisten kuntien mahdollisuus edelleen saada psykiatrisia sairaalapalveluja. Terveyskeskus pitäisi jopa tärkeänä, että Halikon sairaalan omistusosuus voisi säilyä.

15 15 3 JOHTORYHMIEN HAASTATTELUT Haastattelija tapasi sekä Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen johtoryhmät Haastattelurunkona toimi 6 selvitystehtävää. Ensimmäinen ryhmähaastattelu kesti 80 minuuttia ja toinen 60 minuuttia. Tilaisuudet nauhoitettiin ja lisäksi niistä laadittiin muistiinpanot. Aineistot yhdistettiin keskustelupöytäkirjan muotoon. Näistä on etsitty yhteiset teemat sekä niihin liittyneet kannanotot. Seuraavassa esitetään yhteenveto kummankin johtoryhmän kannanotoista. Yksittäisiä puheenvuoroja ei siteerata, koska tarkoituksena oli selvittää ryhmien yhteiset näkemykset. Nykyisistä ongelmakohdista tuotiin esille seuraavaa: Terveyskeskus - tarpeeton päällekkäinen hallinto - porrastus ja hoitoketjut sairaala ei näe potilaita yhteisinä, yhteinen arkisto mutta kaksi sairauskertomusta; sairaala ei käytä terveyskeskuksen papereita - vaikeudet konkretisoida yhteistyön kohteita ja muotoja - tiukat tulkinnat tietosuojasta - mahdollisuuksia rationalisoida yhteistyön avulla ei käytetä täysimääräisesti (esimerkkinä työterveyshuollon järjestäminen) - johtavien ylihoitajien kesken pieniä säröjä - myönteistä: johtoryhmien yhteiskokoukset, päivystys (joskin alussa ongelmia) Sairaala - yhteistyö ja hoitoketjut toimintatavat ovat erilaiset, ei puhuta samaa kieltä - yhteistyö jää vaillinaiseksi ellei sosiaalitointa kytketä mukaan (mutta se on peruskunnan ylläpitämä) - erilaiset tietojärjestelmät ja tietosuoja - perusterveydenhuolto saa rahaa helpommin se tuo särmää yhteistyöhön - henkilökunta ei koe nykyisissä järjestelyissä ongelmia, mutta yhdistymiskeskustelu aiheuttaa pelkoja Korjausmahdollisuudet nykyorganisaatioissa nähtiin seuraavasti: Terveyskeskus - tietojärjestelmät, mutta tekniikat sovitettava yhteen sairaanhoitopiiri päättää sairaalan puolesta - päivystyksessä vielä paljon hiomista olisi helpompaa jos saataisiin aikaiseksi toimiva tilaratkaisu

16 16 Sairaala - suorat henkilökontaktit - fyysisten tilojen tuntemus voisi auttaa - keskinäinen keskustelu tärkeää - OVT-yhteydet ja tietojärjestelmät saatava ratkaistuksi - rajapintojen luominen rakenteilla potilashallinnossa vaikeampaa taloushallinnossa (mm. eri palkkausjärjestelmät ja VES:t) Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyöstä sekä hoitoketjuista esitettiin seuraavanlaisia näkemyksiä: Terveyskeskus - sosiaalitoimen alaisten laitospaikkojen käyttö kangertelee, laitoshoito yleensä ongelma, terveyskeskuksen vuodeosasto voisi olla aktiivinen geriatrinen yksikkö ja sairaalan sisätautiosasto sisämedisiinistä selvittelyä varten - kotihoito kaipaa raskaampia tukitoimia vähentäisi painetta päivystykseen - lasten mielenterveystyön osalta erikoissairaanhoidon järjestelmä sekava; uudistusaloite herätti vastarintaa Sairaala - epävirallinen yhteistyö sujuu, mutta reviirien puolustelua esiintyy (esimerkkinä mainittiin lastenpsykiatrista avoyksikköä koskeva aloite) - päihdehuollossa ei kunnollista koordinaatiota - erikoisalat ovat keränneet valtakunnallisia hoitosuosituksia ja lähettäneet ne terveyskeskuksiin ongelmana kuitenkin yliopistosairaalakytkennän puuttuminen Kehittäminen nykyorganisaatioissa nähtiin mahdollisena: Terveyskeskus - täysin mahdollista (johtoryhmät yksimielisiä yhteisen toiminnan kehittämisestä) mutta kulttuurierot voitettava (terveyskeskus koetaan räväkkänä käenpoikana ) - hallinto taipuu toiminnan mukaan Sairaala - käsitelty edellisen kohdan yhteydessä

17 17 Mahdollisen yhteisen kuntayhtymän edut esitettiin seuraavasti Terveyskeskus - potilaiden ohjautuminen asiaankuuluvaan paikkaan helpottuu - järjestelmää voidaan säätää vastaamaan väestön muuttuvia palvelutarpeita - tietojärjestelmiä voidaan yhdistää - talousalueen yhdistyminen loisi paremman vastapainon sairaanhoitopiirille, jossa Turku dominoi - itsenäisyys merkitsisi, ettei muiden alueiden huonon talouden takia jouduttaisi kärsimään Sairaala - vielä ei olla keskusteltu yhdistymisen seurauksista, esim. taloudellisista vaikutuksista - tiedonvälityksen ongelmia vaikea ratkaista ilman yhdistymistä - hallintojen yhdistyminen tuo etuja ja mahdollistaa rakenteellisia muutoksia - sairaanhoitopiirin konserniajattelu ja keskittynyt päätöksenteko ovat uhkia - konserniajattelu voidaan nähdä myös hyvänä sairaalalle on parempi säilyä itsenäisenä organisaationa - yhteys yliopistosairaalan on tärkeä mm. ajatellen lääkäreiden rekrytointia - olisi kuitenkin tärkeää saada itse päättää erikoistuvien lääkäreiden asemasta - Salo on palvelujen suhteen omavarainen - Terveydenhuolto 2000-luvulle suunnitelman mukaan johtokunnat ovat turhia - sairaanhoitopiiri ei ole vielä ratkaissut kantaansa (johtokuntien mahdollisesta lakkauttamisesta) Yhteenvetona voidaan todeta, että terveyskeskuksen johtoryhmä hyvin yksimielisesti näki yhteisen organisaation toivottavana ja korosti sen tuomia etuja. Sairaalan johtoryhmässä esitettiin myös yhdistymistä epäileviä kantoja sekä varovaisia mielenilmaisuja. Myös terveyskeskuksen johtoryhmässä korostettiin että nykyorganisaatiossakin yhteistyötä voidaan tiivistää.

18 18 4 TOIMINTA JA TALOUS PAIKALLISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN TILASTOJEN VALOSSA 4.1 Yleistä Tässä luvussa kuvataan Salon seudun palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä ao. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja koskevia taloudellisia vertailuja sekä analyyseja. Salon terveydenhuollon järjestelyjen analyysin edellyttämät luvut palveluista ja kustannuksista kerättiin karkeasti samalla periaatteella kuin aiemmin (v. 1994) tehdyssä selvityksessä. Edellisestä selvityksestä poiketen käytimme kuitenkin uudempia tietoja, ja erityisesti erikoissairaanhoidon keskeisimmissä potilasryhmissä kykenimme tarkastelemaan tuottavuuseroja alueellisesti ja tuottajakohtaisesti entistä vertailukelpoisemmin. Analyysi rakennettiin hierarkkisesti tarkentuvaksi siten, että lähtökohtana ovat tilastot kuntakohtaisista terveyspalvelujen tarpeista ja kustannuksista alueittain Kappaleessa 2 analysoidaan näitä kuntakohtaisia kustannustietoja sekä niiden kehitystä. Kappaleessa 3 porauduimme syvemmälle kappaleen 2 kokonais-kustannuksiin ja erottelimme palvelujen käytön ja tuotannollisen tehokkuuden vaikutuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhus- ja laitoshuollon kustannuksissa. Kappaleen 3 analyysi on tehty alueellisesta näkökulmasta, kun taas kappaleessa 4 on keskitytty tarkastelemaan tuottajakohtaisesti sairaanhoitopiirin merkittävien palvelujen tuottajien, muiden aluesairaaloiden sekä TYKS:n toimintatapojen taloudellisuutta verrattuna Salon seudun sairaalaan. Yhteenvedossa (Kappale 7) pohditaan Salon seudun sairaalan toiminnan erilaisten järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksia pohjautuen em. vertailutietoihin Käytetty aineisto ja lähteet Kuntakohtaiset aineistot perustuvat Stakesin keräämiin ja muokkaamiin tietoihin (Häkkinen ja Laukkanen, 1999) sekä Sotka tietohin. Erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta saatavilla ei ollut aineistoja, joista olisi voinut tehdä helposti tuottajakohtaisia vertailuja. Täydentäviä tietoja saatiin myös sairaanhoitopiirin omista analyyseistä, Salon seudun sairaalan toimintakertomuksesta sekä kansanterveystyön kuntayhtymän vuosikertomuksesta. Erikoissairaanhoidon tiedot perustuivat Stakesin HILMO-aineistoihin sekä Stakesin benchmarking-aineistoihin. Tuottaja- ja aluekohtainen aineisto on olemassa vuodelta 1998 (Stakesin benchmarking-aineisto). Käytimme osittain myös vuoden 1999 aineistoa tuottajakohtaisissa episodeissa. Näillä aineistolla päästiin erikoisaloittaiseen tai jopa potilasryhmäkohtaiseen (DRG) vertailuun kaikissa potilasryhmissä. Aineiston avulla kykenimme tarkastelemaan alueellisia hoitoketjuja erikoissairaanhoidossa. Aineiston avulla vertailtiin myös Salon seudun sairaalan toimintaa kaikkiin muihin sairaaloihin. Tässä tutkimuksessa kerätyillä tiedoilla oli mahdollista laskea, miten aluekohtaiset erot väestöön suhteutetuissa kustannuksissa aiheutuvat kahdesta eri komponentista:

19 19 1) siitä, kuinka paljon palveluja tuotetaan väestöön nähden ja 2) siitä, kuinka tehokkaasti näitä palveluja on tuotettu. Palvelujen tuotannon tehokkuus voitiin edelleen jakaa kahteen osatekijään: episodia kohden käytettyihin välisuoritteisiin sekä episodiin kuuluvien välisuoritteiden tuotannon tehokkuuteen. Aluekohtaisen vertailun mahdollistamiseksi potilaiden episodit yhdisteltiin siten, että episodiin kuuluva erikoissairaanhoito liitettiin episodiin kuuluvaksi yli sairaanhoitopiiri- tai sairaanhoitoaluerajojen. Käytettyihin aineistoihin ja menetelmiin liittyy kuitenkin joitakin ongelmia, jotka on syytä tuoda esille. Ensinnäkin alueellisten tietojen on oltava kattavia, jotta vertailut olisivat luotettavia. Yksityisen terveydenhuollon suoritetietojen puuttuminen voi tehdä joidenkin potilasryhmien kohdalla merkittäviäkin eroja, jos alueella käytetään poikkeuksellisen paljon yksityisiä palveluja. Toinen kuvaava esimerkki on sydäninfarktien hoito: joissakin sairaanhoitopiireissä hoitokäytäntö voi poiketa merkittävästi. Hoidoltaan kevyemmät tapaukset saattavat jäädä terveyskeskusten kontolle, jolloin niitä ei näy käytön osalta vertailutiedoissa. Samoin alue- tai keskussairaalassa hoidettujen tapausten vaikeusaste voi poiketa, jos joillakin alueilla kevyemmät tapaukset jäävät perusterveydenhuollon piiriin. On myös ilmeistä, että tietyissä potilasryhmissä alue-episodien muodostaminen ja vertailu on ongelmallista. Eräs esimerkki on synnytyksiin liittyvät potilasryhmät, normaalit synnytykset, komplisoituneet synnytykset ja keisarinleikkaukset. Näyttää siltä, että tulkinnat siitä, mitkä ovat komplisoituneita tapauksia näissä potilasryhmissä vaihtelevat jonkin verran alueittain. Episodinmuodostus ei näissä tapauksissa toimi edullisesti ja epämääräisyyttä korjaavasti samaan tapaan kuin useimmissa potilasryhmissä, missä saman potilaan ehkä epätäsmällisestikin kirjattuja jaksoja voidaan järkevästi yhdistellä yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi synnytyksissä epätäsmällinen kirjaamiskäytäntö johtaa aina erillisiin episodeihin, koska synnytysjaksot tapahtuvat vain kerran yhdelle potilaalle. Tuottavuuslaskennan osalta ongelmia saattaa tuottaa kustannus- tai voimavaratietojen kytkeminen tuotettuihin suoritteisiin. Erikoisalakohtaisten tuottavuuslukujen oikeellisuus nojaa nimittäin vahvasti kahteen olettamukseen: a) erikoisalakohtainen kustannusten jakaminen on onnistunut riittävän tarkasti ja vertailukelpoisesti ja b) erikoisalakohtainen tuotosten määrittäminen ja painotus on onnistunut oikein. Kustannusten jakaminen oikein erikoisalatasolle edellyttää tarkkaa ja työlästä yksikkökohtaisten kustannusten tarkistamista ja jakoperusteiden tuntemusta. On mahdollista, että huolellisenkin tarkistamistyön jälkeen kustannuksiin jää joidenkin prosenttiyksiköiden suuruisia eroja todellisiin kustannuksiin nähden. Nämä erot heijastuvat suoraan laskettuihin vertailulukuihin. Tässä tutkimuksessa käytettyyn aineistoon saattaa liittyä myös suoritteiden kirjaamisen osalta epätarkkuuksia ja puutteita, joilla oli vaikutusta laskettuihin lukuihin. Sivudiagnoosien ja toimenpiteiden merkitsemien tai merkitsemättä jättäminen voi vaikuttaa siihen, kuinka vaativaan DRG-luokkaan hoitojakso viime kädessä päätyy. Tämä vaikuttaa siis sairaaloiden/erikoisalojen lukuihin ja potilasryhmittäisissä vertailuissa aiheuttaa harhaa välisuoritekäytön vertailuissa.

20 Menetelmät Ylimmällä tasolla tarkasteltiin terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Näissä kustannuksissa sekä niistä johdetuissa indekseissä on käytetty ikä- sukupuoli ja tarvevakiointia, joka on tarkemmin kuvattu alkuperäisraportissa (Häkkinen ja Laukkanen, 1999). Erikoissairaanhoidon osalta tarkasteluissa otettiin huomioon ja eroteltiin toisistaan 1) kustannusvariaatio, joka aiheutuu poikkeuksellisen suuresta erikoissairaanhoidon käytöstä tarkasteltavalla alueella, 2) kustannusvariaatiosta, joka aiheutuu siitä, että alueellisissa hoitoketjuratkaisuissa käytetään useitakin eri palveluiden tuottajia, joiden tuotannollinen tehokkuus vaihtelee. Koko alueellisen hoitoketjun taloudellisuuteen vaikuttavat siis usein monet eri palveluiden tuottajat samanaikaisesti. Aluekohtaisten episodien laskemisessa seurattiin potilaan hoitojaksoja ja käyntejä kaikissa erikoissairaanhoidon palveluja tuottavissa yksiköissä koko maan laajuudella. Hoitoketjut yhdistettiin kunkin alueen lopputuotoksiksi, joita kutsuttiin episodeiksi, tietyllä yhdistelysäännöllä (Linna ym. 1998). Potilaan ongelman ratkaisuun eli episodiin tarvittavassa toimintaprosessissa käytettiin hoitopäiviä, toimenpiteitä, käyntejä, tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ym. resursseja (välisuoritteita). Hoitoketjujen arvioinnissa keskeinen tehtävä oli välisuoritepainojen määrittäminen ja nk. laskennallisten kustannusten johtaminen kustannustiedoista välisuoritteiden painotusjärjestelmää hyödyntämällä. Eräistä sairaaloista saatujen potilaskohtaisten kustannusten avulla voitiin määrittää suhteelliset kustannuspainot erilaisille hoitojakso- ja avokäyntityypeille. Näiden välisuoritepainojen ja kirjanpidollisten kokonaiskustannustietojen yhdistäminen puolestaan mahdollisti laskennallisten kustannusten määrittämisen. Näitä laskennallisia kustannuksia käytettiin potilasryhmäkohtaisten keskimääräisten kustannusten vertailuissa tai esimerkiksi alueellisten kokonaiskustannusten laskemisessa, joka olisi muuten ollut mahdotonta ilman kattavaa välisuoritetason kustannuslaskentaa. Laskennallisten kustannusten määrittämisessä periaatteena oli siis jakaa kunkin yksikön (esim. erikoisalan) todetut kirjanpidolliset kokonaiskustannukset kaikille välisuoritteille ennalta määritetyn painojärjestelmän mukaisesti. Esimerkiksi sairaalan A kirurgian hoitojaksojen laskennalliset kustannukset (DRG)ryhmässä Z laskettiin jakamalla A:n kirurgian vuodeosaston tilinpäätöstietojen mukaiset käyttökustannukset ryhmän Z ja kirurgian kaikkien DRG-ryhmien painojen yhteenlasketun summan suhteessa ryhmälle Z. Havaittu hoitoketjun kokonaistuottavuus riippuu siitä, miten (tuotannollisesti) tehokkaita olivat ne palveluiden tuottajat, jotka on valittu antamaan hoitoa alueen väestölle. Kuvan 1 esimerkissä sairaanhoitopiirin A potilaalle tai potilasryhmälle tarjotun hoidon kustannukset riippuvat kolmen sairaalan, x:n, y:n ja z:n tavasta toimia. On mahdollista, että jokin näistä sairaaloista toimii tehottomammin välisuoritteiden (esimerkiksi hoitopäivien) tuotannossa, tai että joku sairaaloista käyttää välisuoritteita liian paljon potilaan ongelman ratkaisussa.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2004 2008 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S

O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S O U L U N K AUPUNKI OIK O M I S H O I D O N P R O S E S S I - J A T U O T T A V U U S S E L V I T Y S I S B N 9 7 8-9 5 1-5 6 3-7 0 8-6 ( U R L : H T T P : / / W W W. S I T R A. F I ) O U L U N K AUPUNKI

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012

Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Terveys 2014 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2012 Sjukhusens produktivitet 2012 Hospital productivity 2012 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.

Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4. Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013

Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Terveys 2015 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2013 Sjukhusens produktivitet 2013 Hospital productivity 2013 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus

Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus Potilaskohtainen kustannuserittely laskennan käytännön toteutus DRG Käyttäjäpäivät Rovaniemi 5.- Laskennan lähtökohdat Täydellisyys; kaikki potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset mukana ja vain ne?

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla 2009 - kommenttipuheenvuoro /PHSOTEY- Ppk Aava Yleisiä huomioita 1(3) Tiedon kokoaminen ja analysointi on tärkeää Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueesta ei

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003

Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Tilastotiedote 8/2005 9.5.2005 Sairaaloiden tuottavuuden kehitys 2000-2003 Junnila Maijaliisa +358 9 3967 2631 Linna Miika +358 9 3967 2295 Juvonen Iiris +358 9 3967 2305 Häkkinen Unto +358 9 3967 2327

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI KH Etelä-Karjalan kuntajohtajien työvaliokunnan kokouksessa 6.6.2012 on käsitelty alla olevan kokouspöytäkirjan otteen mukaisesti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013

SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ SOPIMUS TERVEYDENHUOLLON PALVELUISTA VUONNA 2013 Tällä sopimuksella Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä ja Tammelan kunta sopivat vuonna 2013 tuotettavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä erikoissairaanhoidossa VeTe Hoitotyön systemaattisen kirjaamisen prosessia kuvaavien tunnuslukujen ja henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot