SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT"

Transkriptio

1 SAMASSA VENEESSÄ: SALON ALUEEN TERVEYDENHUOLLON UUDELLEENJÄRJESTELYT Loppuraportti Mats Brommels, Magnus Björkgren, Miika Linna ja Outi Elonheimo Health Services Management Oy

2 2 1 JOHDANTO Toimeksianto Selvitystehtävän toteutus Alunperin suunnitellut selvitykset Lisäselvitykset kuntien edustajien kannanotot Haastattelujen toteutus Haastattelututkimuksen tulokset Ns. reunakuntien kiinnostus käyttää sairaalan palveluita JOHTORYHMIEN HAASTATTELUT TOIMINTA JA TALOUS PAIKALLISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN TILASTOJEN VALOSSA Yleistä Käytetty aineisto ja lähteet Menetelmät Tarvevakioinnit ja suhdelukujen käyttö Yleiskuva terveydenhuollon menoista Salon seudulla Nykytilanne Muutos edellisen raportin tilanteesta Erikoissairaanhoidon alueelliset kustannukset ja palvelut Salon seudulla Erikoissairaanhoidon kokonaistilanne Sisätautien erikoisala Kirurgian erikoisala Naistentaudit Lastentaudit Muut erikoisalat Tuottajakohtainen analyysi erikoissairaanhoidon kustannuksista Salon seudun kuntien erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö tuottajayksiköittäin Salon aluesairaalan toiminta ja voimavaratiedot Salon seudun sairaalan merkittävimmät potilasryhmät Halikon sairaalan toiminta Tuottajayksiköiden taloudellisuus Salon seudun sairaalan kustannukset erikoisaloittain muihin piirin sairaaloihin verrattuna Perusterveydenhuollon kustannukset ja palvelut Salon seudulla Terveyskeskuksen toiminta Salon osavastuualueiden terveyskeskusten tuotannollinen tehokkuus Terveyskeskuksen ja aluesairaalan työnjako Kuntien sosiaalitoimen vanhustyö ja muut toimeksiannossa mainitut palvelut Salon seudulla Sosiaalitoimen osa-alueiden, vanhusten laitoshoidon, vammaishoidon ja päihdehuollon käyttö Päihdehuolto Neuvoloiden käyttö Yhteenveto tilasto-osuudesta KOKEMUKSET SUOMESSA TOTEUTETUISTA ALUESAIRAALAN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON YHDISTÄMISHANKKEISTA Jämsä Pieksämäki Imatra Raahe Kemijärvi - Sairaala Lapponia Forssa Yhteenveto ja arviointi Terveydenhuollon rakenteet ja muutoksen hallinta kansainvälisen kehityksen valossa Kehitys eräissä OECD-maissa Yhdysvallat Englanti Ruotsi...60

3 Yhteenveto Keskeisimmät muutosvoimat ja tulevaisuuden trendit Tulevaisuuden terveydenhuollon rakenne Toimintayksiköiden kokoa koskevia huomioita Terveydenhuollon muutosten hallinta YHTEENVETO JA ARVIOINTI Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen toimintojen ongelmakohdat nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 1) Esille tuotujen ongelmien korjausmahdollisuudet nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 2) Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimien tehtäväjako ja yhteistoimintamahdollisuudet nykyorganisaatiossa (selvitystehtävä 3) Potilaiden kulku ns. hoitoketjuissa nykyorganisaatioissa (selvitystehtävä 4) Yhteenveto Eri toimijoiden näkemykset Nykyorganisaatioiden toiminta ja talous Terveydenhuollon tulevaisuudennäkymät Terveydenhuollon haasteet Salon talousalueella Nykyorganisaatioita koskevat muutokset seurauksineen (selvitystehtävä 5) Toimenpiteet Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Saumattomien palveluketjujen rakentaminen Sosiaalihuollon integrointi Paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin määrittäminen Erikoissairaanhoidon kehittäminen Ns. reunakuntien palvelujen järjestäminen Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa Vaikutukset ja seuraukset Yleistä Kuntien yhteistoiminta ja varautuminen kehittämistyöhön Yhteistyötä tukevan organisaation muodostaminen Taloudelliset seikat Kuntien edustaminen Sairaanhoitopiirin suhtautuminen Sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistyminen ja sen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset (selvitystehtävä 6) Toimenpiteet Tietojärjestelmien yhteensovittaminen Saumattomien palveluketjujen rakentaminen Sosiaalihuollon integrointi Paikallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprofiilin määrittäminen Erikoissairaanhoidon kehittäminen Ns. reunakuntien palvelujen järjestäminen Yhteistyö sairaanhoitopiirin kanssa Vaikutukset ja seuraukset Yleistä Kuntayhtymän perustaminen Fuusioprosessi Suhde jäsenkuntiin Itsenäisyys Taloudelliset seikat Lopuksi KIRJALLISUUS JA LÄHTEET...87

4 4 1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Salon alueen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisesta uudelleenjärjestelyistä on keskusteltu koko 1990-luvun. Vuonna 1994 Salon talousalueen kuntien edustajainkokouksen toimeksiannosta analysointiin seikkaperäisesti Salonseudun erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hallinnon, palvelujen ja talouden organisointivaihtoehtoja. Aluesairaalaan irtaantuminen sairaanhoitopiiristä todettiin mahdolliseksi ilman riskejä palvelujen laadun tai laajuuden suhteen. Vaikka aluesairaalan jääminen sairaanhoitopiirin hallintaan ei välittömästi uhkaisi alueellista palvelutarjontaa, tällainen uhka voisi olla mahdollinen pidemmällä aikavälillä. Aluesairaalan liittämisellä osaksi perusterveydenhuoltoa katsottiin saavuttavan selkeitä taloudellisia hyötyjä. Selvityksen pohjalta käydyissä neuvotteluissa Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä asettui kannattamaan aluesairaalan yhdistämistä perusterveydenhuoltoon, mutta aluesairaalan virkamiesjohto ja osavastuualueiden luottamushenkilöedustajat pitivät sairaanhoitopiirissä pysymistä mahdollisen yhdistymisen etuja suurempana. Kesäkuussa 1999 Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen johtoryhmät esittivät että talousalueen kunnat selvittäisivät, onko kuntien kesken riittävää yksimielisyyttä aluepohjaisen terveydenhuollon kuntayhtymän perustamiselle. Johtoryhmien näkemys oli, että uuteen yhtymään tulisi liittää perusterveydenhuollon ja osavastuualueen nykyisten toimintojen lisäksi myös A- klinikkatoiminta sekä perhe- ja kasvatusneuvolatoiminta. Esitykseen sisältyi analyysi hankkeen edistämistä ja jarruttamista puoltavista seikoista. Vuoden 1994 selvitys tarkasteli mahdollisen yhdistämisen eri organisointivaihtoehtoja sekä niiden heijastusvaikutuksia toimintaan ja talouteen varsin seikkaperäisesti. Selvityksen perushenki oli selkeästi yhdistämistä puoltava. Vuoden 1994 selvitykseen nähden seuraavat ehdotettuun järjestelyyn liittyvät seikat ovat muuttuneet: 1. Kansanterveystyön ja aluesairaalan virkamiesjohdon näkemykset ovat edellä mainitun aloitteen valossa yhdenmukaiset. 2. Erikoissairaanhoidon hinnoitteluperusteet ovat kehittyneet, ja monessa sairaanhoitopiirissä on siirrytty sopimusohjaukseen (sitoviksi tarkoitettuja herrasmiessopimuksia koskien kuntakohtaisia erikoissairaanhoitopalvelujen tilauksia aikaisemmin tehdyt kustannus- ja tuottavuusvertailut ovat sen vuoksi vanhentuneet). 3. Sairaalan omistusosuuksia koskeva lunastusmenettely yksinkertaistuu vuoden 2001 jälkeen sairaanhoitopiiriä perustettaessa syntyneiden kirjanpidollisten omaisuusjärjestelyjen tultua loppuunsuoritetuiksi.

5 5 Lisäksi yleisessä toimintaympäristössä ovat syntyneet seuraavat muutokset: 4. Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyö on tiivistynyt. 5. Monessa kunnassa tietyt osat sosiaalitoimesta (esim. A-klinikkatoiminta ja perheneuvolatoiminta) sekä erikoissairaanhoidosta (lähinnä mielenterveystoimistot) ovat siirtyneet osaksi perusterveydenhuoltoa. Salon talousalueen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä suunnitteleva ohjaus- ja seurantaryhmä päätti johtoryhmien esityksestä seuraavasta selvitystehtävästä: 1. Selvitys ongelmakohdista Salon seudun sairaalan ja Salon terveyskeskuksen toiminnoista nykyorganisaatioissa 2. Selvitys edellisen kohdan korjausmahdollisuuksista nykyorganisaatiossa 3. Selvitys erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimien tehtäväjaosta ja yhteistoimintamahdollisuuksista nykyorganisaatiossa 4. Selvitys potilaan kulusta ns. hoitoketjuissa nykyorganisaatioissa (yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa) 5. Selvitys mahdollisista nykyorganisaatiota koskevista muutoksista seurauksineen 6. Selvitys mahdollisen sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymistä tarkoittavan kuntayhtymän perustamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista Edellä mainitut kaksi selvitystä analysoivat varsin monipuolisesti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellisia järjestelyjä ja yhteistoimintamahdollisuuksia, ja totesivat mahdollisimman läheisen yhteistoiminnan kiistatta toiminnallisesti ja taloudellisesti hyödylliseksi. Sairaalan liittäminen osaksi perusterveydenhuoltoa on todettu olevan lainsäädännöllisesti ja hallinnollisesti mahdollista ilman, että alueen kuntien vaikutusvalta sairaanhoitopiirin päätöksenteossa heikentyy. Lisäksi on otettava huomioon, että sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä laajassa Terveydenhuolto 2000-luvulla hankkeessa on edelleen korostettu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon läheisen yhteistyön edistämistä. Kansainvälisesti tämä näyttää tapahtuvan ensisijaisesti paikallisen terveydenhuollon tarpeiden pohjalta. Suomessa on jo useita esimerkkejä tavanomaisen erikoissairaanhoidon liittämisestä osaksi perusterveydenhuoltoa. Neuvoteltaessa toimeksiantosopimuksesta toukokuussa 2000 selvityksen suorittajan puolelta tuotiin esille seuraavia näkökohtia: 1. Selvitys jakaantuu kahtia: Ensimmäiseen osaan kuuluvat nykyorganisaatioiden ongelmakohtien, korjausmahdollisuuksien, toimintalohkojen yhteistoiminnan, hoitoketjujen toimivuuden sekä nykyorganisaatioiden muutostarpeiden kartoittaminen (selvitystehtävät 1-5). Toinen osa keskittyy mahdollisen uuden organisaation eli sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistämisen toiminnallisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin (selvitystehtävä 6).

6 6 2. Läheisen yhteistoiminnan hyödyistä tunnutaan lisäksi oltavan talousalueella laajasti yhtä mieltä. Sen vuoksi olisi tärkeää selvitystyön yhteydessä käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on toteuttaa läheisen yhteistyön antamat hyödyt ja rakentaa sille sopiva yhteistoimintamalli. Malli sisältäisi paitsi organisaatioratkaisun myös yhteiset sopimukset uusista yhteistyökäytännöistä (kattaen myös peruskuntien toimintana olevaa sosiaalitointa), potilasryhmäkohtaisista hoitolinjoista (tarpeellisessa laajuudessa) sekä hallinto-, suunnittelu- ja budjetointikäytännöistä. Tällaisen menettelytavan etuna on, että päätöksentekijät voivat käsitellä ja työstää asiaintuntijoiden havaintoja, johtopäätöksiä ja suosituksia itse selvityksen aikana. Siten päätöksentekijöille tarjoutuu mahdollisuus osallistua lopullisten organisaatio- ja yhteistyöratkaisujen luomiseen. Tällöin varmistetaan samalla, että eri intressitahojen näkemykset otetaan huomioon jo ehdotuksia laadittaessa. Mitä lähempänä eri toimijoiden tavoitteet ovat, sitä nopeammin päästään yhteiseen tulokseen. Toteutukseen liittyvät näkökohdat ottaa esille jo ehdotusta muokattaessa. Kehittämishankkeessa on usein tarkoituksenmukaista käyttää selvityksen tekijöitä prosessikonsultteina ohjaamassa työskentelyä. Ohjaus- ja seurantaryhmä päätti selvitystyön toteuttamisesta jätetyn tarjouksen ja edellä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Toimintasopimukseen kirjattiin mahdollisuus hyödyntää selvityksen tekijöitä myös sairaalan ja terveyskeskuksen yhteistoimintamuotojen kehittämisprosessissa. Tarjouksen perusteella varsinainen selvitys suunniteltiin toteutettavaksi kolmessa osassa: A. Nykytoimintaa, organisaatioita ja yhteistyökäytäntöjä kartoittavat haastattelut (kattaen selvitystehtävät 1-4) B. Palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä alueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja erittelevä analyysi. (Ei suoranaisesti vastaa erillistä toimeksiannossa mainittua tehtävää. Sen toteuttamista pidettiin kuitenkin perusteltuna, koska aikaisemmat taloudelliset laskelmat ovat vuodelta 1994, jonka jälkeen sairaanhoitopiirin laskutuskäytäntö on muuttunut. Lisäksi on saatavissa uutta yksityiskohtaista vertailutietoa mm. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenteesta. Laskelmat ovat myös tärkeitä ajatellen vaihtoehtoisia toimintamalleja koskevia kannanottoja). C. Vaihtoehtoisten toimintamallien kuvaaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi (kattaen selvitystehtävät 5-6) Toimeksiantosopimuksen mukaan osia A ja B koskeva kirjallinen raportti valmistui Keskeisimmät tulokset osasta C esitettiin suullisesti ensimmäistä raporttia käsiteltäessä ja kirjallisena se sisältyy tähän loppuraporttiin.

7 7 1.2 Selvitystehtävän toteutus Alunperin suunnitellut selvitykset A. Nykytoimintaa, organisaatioita ja yhteistyökäytäntöjä kartoittavat haastattelut Kuva nykyisistä organisaatioista ja niiden toiminnoista, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista sekä yhteistoimintamuodoista muodostettiin haastattelemalla selvitystehtävän kannalta keskeisiä avainhenkilöitä. Haastattelut suoritettiin seuraavasti: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen eli Salon seudun sairaalan johtoryhmä ja Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän johtoryhmä koottiin erillisiin ryhmähaastattelutilaisuuksiin. Ryhmähaastattelut suoritti professori Mats Brommels. Haastattelut kestivät noin 60 ja 80 minuuttia. Haastattelutilaisuus nauhoitettiin, lisäksi haastattelija laati niistä tarkat muistiinpanot. Näiden perusteella haastattelija laati yksityiskohtaiset keskustelupöytäkirjat. Vanhan Salon aluesairaalan kuntainliiton jäsenkuntien kunnanhallitusten puheenjohtajat, kunnanjohtajat ja sosiaalijohtajat (sosiaalisihteerit) haastateltiin henkilökohtaisesti. Haastattelut suoritti VTM Magnus Björkgren. Yhteensä 33 avainhenkilöä haastateltiin ja ne kestivät minuuttia. Salossa ja Halikossa haastattelut suoritettiin paikan päällä, muiden osalta tehtiin puhelinhaastatteluja. Haastattelut nauhoitettiin ja kirjoitettiin sanatarkasti. Haastatteluaineistoa analysoitiin ns. aineistolähtöisesti. Samanlaiset kannanotot ja toisistaan poikkeavat näkemykset kirjattiin ja luokiteltiin. Luokitusten perusteella laadittiin eräitä numeerisia taulukoita (esim. koskien kannanottojen yleisyyttä).ne esitetään jäljempänä raportissa joko tilastotaulukkoina tai kuvioina. Postikyselyn avulla tiedusteltiin kolmelta osavastuualueen, muttei vanhaan kuntaliittoon kuuluneelta kunnalta niiden toteutuneesta palvelujen käytöstä Salon seudun sairaalassa sekä tulevaisuuden suunnitelmista. B. Palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä ao. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja erittelevää analyysia koskevat taloudelliset laskelmat Osan B laskelmat suoritti TkT Miika Linna Datawell Oy:stä. Käytettyjä tilastoaineistoja ja menetelmiä esitetään raportin luvussa 4. C. Vaihtoehtoisten toimintamallien kuvaaminen ja niiden toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi (kattaa selvitystehtävät 5-6) Tästä osasta on vastannut Mats Brommels. Analyysi ja toimenpide-ehdotukset on laadittu nojautuen selvitystyön osiin A ja B sekä niihin keskusteluihin, joita Brommels on käynyt ohjaus- ja seurantaryhmän sekä sairaalan ja terveyskeskuksen johdon kanssa.

8 Lisäselvitykset Avainhenkilöiden haastattelut osoittivat, että erityisesti peruskuntien edustajat olivat varovaisia kannanotoissaan ja halusivat jäädä odottamaan selvityksen ehdotuksia. Myös ohjaus- ja seurantaryhmässä käyty keskustelu tuki näkemystä, että selvitykseen tulisi sisältää selvityksen suorittajan asiantuntija-arvioon perustuva pohdinta mahdollisista yhteistoimintamuodoista ja niiden eduista. Sen vuoksi ohjaus- ja seurantaryhmälle ehdotettiin , että raporttiin sisällytettäisiin selvitys aiemmista aluetai paikallissairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymisistä Suomessa sekä kansainvälistä kehitystä kuvaava kirjallisuuskatsaus. Ensinmainitun selvityksen suoritti Magnus Björkgren haastattelemalla puhelimitse edustaja kaikista kuudesta fuusioituneesta organisaatiosta. Haastatteluista tehtiin kooste samalla tekniikalla kuin edellä on selostettu. Mats Brommels laati kirjallisuuskatsauksen ja pohti sen perusteella todennäköisiä tulevaisuuden skenaarioita. Aineistoa esiteltiin ohjaus- ja seurantaryhmälle

9 9 2 KUNTIEN EDUSTAJIEN KANNANOTOT 2.1 Haastattelujen toteutus Magnus Björkgren haastatteli seuraavien kuntien kunnanhallituksen puheenjohtajia, kunnanjohtajia ja sosiaalisihteereitä tai vastaavia: Salo, Halikko, Pertteli, Muurla, Kuusjoki, Kiikala, Suomusjärvi, Kisko, Särkisalo, Somero ja Perniö. Yhteensä 33 henkilöä haastateltiin. Haastattelut kestivät minuuttia. Salossa ja Halikossa haastattelut suoritettiin paikan päällä. Muut henkilöt haastateltiin puhelimitse. Kuusi selvitystehtävää muodostivat haastattelurungon. Haastateltavat saivat kertoa omin sanoin Salon aluesairaalan ja terveyskeskuksen nykytoiminnasta, mahdollisista ongelmista, nykyorganisaation korjausmahdollisuuksista, yhteistyöstä, hoitoketjuista/hoidon porrastuksesta, muutostarpeista ja esittää mahdollisen kuntayhtymän perustamiseen liittyvät hyödyt ja haitat. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti. Vastauksista etsittiin yhteisiä teemoja sekä yhteneviä tai eroavia kannanottoja. Nämä esitetään jäljempänä teemoittain. Tavoitteena oli yleiskuvan luominen, eikä yksittäisten haastateltujen mielipiteitä tuoda esille. Sitaatteja käytetään ainoastaan kuvaamaan tutkijan tulkintaa. 2.2 Haastattelututkimuksen tulokset Koska terveyskeskus ja sairaala toimivat fyysisesti samassa paikassa ja yhteistyö on pitkään kattanut tärkeitä palvelun ja huollon alueita kuten laboratorion, röntgenin, kuntoutuksen, kiinteistönhuollon ja ravitsemushuollon, ei suurista ongelmista haluttu puhua. Suuria ongelmia en näe. Tietysti kun ne on samassa paikassa ja rakennuksessa, niin tietenkin aina se että paljonko siinä on päällekkäisyyksiä. Ensimmäinen ongelma mitä tulee mieleen on hallinnollisia päällekkäisyyksiä. Toinen on potilaiden sijoittelu, molemmilla on tiettyjä omia intressejä. Kolmas asia on materiaalipuoli, molemmilla on omat järjestelmät. Isoin asia on ehkä kuitenkin se, että nyt on hajautettu vastuu. Systeemi tuntuu hieman turhauttavalta, pitäisi saada toimintaa lähemmäksi peruskuntia. Esimerkiksi sosiaalijohto ei ole mukana terveydenhuollon suunnitteluseminaareissa, ja kuitenkin sosiaalipuoli valmistelee lausunnot kunnissa ja pitäisi pystyä sanoa mitä kunta haluaa. Useimmiten ongelmia nähtiin seuraavilla alueilla: - Hallinnossa päällekkäisyyksiä (tämä oli selvästi eniten lausuttu ongelma) - Hajautettu vastuu potilaiden hoidosta - Kankeutta organisaatioissa - Sosiaalitoimi ei ole riittävästi mukana terveydenhuollon suunnittelussa - Hoidon porrastus ei ole optimaalinen, molemmat organisaatiot vahtivat omaa reviiriään - Kyvyttömyys muuttaa todettuja ongelmakohtia

10 10 - Tietosuoja asettaa yhteistyölle rajoituksia, koska on kaksi erillistä organisaatiota - Palvelujen järjestämisvastuusta ei voida päättää paikallisesti - Päivystysyhteistyö (joskin lisättiin että siihen on saatu korjausta) - Monta kuntaa alueella, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa - Kuntien yhteisiin tehtäviin ei houkutella parhaiten kuntien asioita ajamaan kykeneviä ihmisiä Terveyskeskuskuntayhtymän ulkopuolella sijaitsevien kuntien edustajat totesivat, että heidän kannanottonsa perustuivat lähinnä toisen käden tietoon. He kaipasivat parempia osallistumismahdollisuuksia ja toivoivat, ettei heitä jätetä tiedolliseen paitsioon. Mahdollinen organisaatioiden yhdistäminen vaikuttaisi varmasti myös näiden kuntien ratkaisuihin. Ongelmien korjausmahdollisuuksista koskevaan kysymykseen useimmat yhdistämisen kannalla olleet vastasivat, että yksinkertaisin keino olisi juuri organisaatioiden yhdistäminen. Yleisesti katsottiin, että organisaatiot jo nyt tekevät yhteistyötä ja toimivat samoissa tiloissa, joten ei löydy järkeviä syitä, miksi ne olisivat eri organisaatioita. Mikäli organisaatiot jäisivät erilleen, niiden tulisi tiivistää yhteistyötä, täsmentää työnjakoa ja parantaa tiedonkulkua. Kaiken kaikkiaan ei annettu kovin paljon konkreettisia ehdotuksia siihen, miten ongelmat voitaisiin ratkaista nykyorganisaatioissa. Puhutaan paljon yhteistyöstä ja tuntuu, että se kohta alkaa olla kulunut fraasi. Kuitenkin olen sitä mieltä, että yhteistyötä pitäisi painottaa enemmän. Jos olisi tämä yhteistyöratkaisu selvä, niin voitaisiin ryhtyä jo investointiasioissa jäntevämmin tekemään päätöksiä ja niillähän luodaan ne edellytykset, joissa ne pienemmät toiminnalliset ja operatiiviset asiat voi toteutua. Mutta jos tämä kokonaisuus ei ole pitkäjänteisesti rakennettu, niin ei voida yhden toimintalinjan mukaan tehdä päätöksiä. Jos ajatellaan näitä organisaatioita, niin siinä on kokeiltu monta versiota ja tuntuu siltä, että ihmiset ei aina tiedä, missä kokeilussa nyt ollaan ja asiakkaat ei välttämättä aina tiedä, mihin mennä. Porrastasojen välisistä yhteistyön todettiin yleisesti parantuneen ja erityisesti mainittiin perusterveyden- ja sosiaalihuollon välinen yhteistoiminta. Suurimmat yhteistyön ongelmat esiintyvät sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyö puuttuu lähes kokonaan. Erityisesti sosiaalisihteerit painottivat tätä. Peruskunnat näkevät itsensä useimmiten vain laskujen maksajina. Yhteistyön toimivuus todettiin olevan myös pitkälti henkilökysymys. Peruskunnissa yhteistyö riippuu olennaisesti sosiaalisihteerien aktiivisuudesta. Terveyskeskuksen ja aluesairaalan välistä yhteistyötä luonnehdittiin sekä myönteisin että kielteisin sanakääntein. Toisaalta todettiin yhteistyön parantuneen, toisaalta katsottiin, että edelleen on parantamisen varaa. Mielestäni perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi pelaavat yhteen varsin hyvin. Mutta jos ajatellaan erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuolta, niin tällaista yhteistyötä on olematonta ja tuntematon juttu. Kyllä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat aika erillisiä ja jokainen vartioi omaa sektoriaan ja omia markkojaan sitä kautta. Liian suuria raja-aitoja molempien välillä.

11 11 Kun oli kyse muutostarpeista nykyorganisaatioissa, puhuttiin yleensä organisaatioiden joustavuuden lisäämisestä, mutta hyvin vähän konkreettisia ehdotuksia tuotiin haastatteluissa esille. Terveyskeskuksen ja sairaalan mahdollisen yhdistämisen katsottiin tuovan seuraavia hyötyjä tai haittoja: Hyödyt - Mielekkäämpi kokonaisuus - Parempi toiminnallista tehokkuus - Parantunut hoidon porrastus - Päätäntävalta lähempänä - Joitakin säästöjä hallinnossa Haittatekijät: - Epävarmuus erikoislääkäreiden rekrytoinnista - Rakennusten lunastaminen saattaa olla liian kallista - Suhde sairaanhoitopiiriin (TYKSiin) epävarma - Epävarmuus tulevaisuuden kustannuksista/investointitarpeista Hyöty olisi siinä, ettei kumpikaan pitäisi potilaista kiinni, vaan ne ohjattaisiin sen tasoiseen hoitoon mitä ne tarvitsevat. Haittapuoli on, että sairaanhoitopiiri vaatii ilmeisesti kovan hinnan sairaaloista, suurin todennäköisin este yhdistämiselle. Potilaan kannalta se on parempi, jos yhdistetään, koska hän on kokonaisvaltaisemmassa käsissä. Maksajan ja kuntien kannalta se on myös hyvä asia, koska uskon, että sitä kautta saavutetaan säästöjä. Ei ole mielestäni pystytty osoittamaan, että olisi niin suuret hyödyt että kannattaisi uutta organisaatiota tehdä. Varmasti pystytään korjaamaan ongelmat nykyorganisaatioissa. Selkeä hyöty on se, että olisi yksi toimija. Säästöjä saattaa syntyä, mutta ne on todennäköisesti pieniä. Kyllä näkisin, että hyödyt on haittoja suurempia ja että me saataisiin kustannushyötyäkin, jos toimintojakin siirrettäisiin tänne. Meillä on asukkaan väestöpohja, niin meillä on raaka-aine jolla toimintaa voidaan taata. Kunnallista itsehallintoa tästä tietysti on myös kyse. Asia, johon moni haastateltava halusi selkeyttä, olivat rakennusten lunastamishinnat. Paljon ei kiinnosta se, että jos me itse saadaan päättää, mutta taloudelliset kustannukset ovat niin suuret, ettei enää ole liikkumanvaraa. Kovin merkittäviä säästöjä ei yleensä uskottu saavuttavan yhdistymisen kautta. Hallinnossa säästöjä arveltiin syntyvän pitkän päälle, kun päällekkäisyydet vähentyvät.

12 12 Yleisesti toivottiin selvempää kuvaa mahdollisen yhdistymisen taloudellisista ja toiminnallisista hyödyistä ja haitoista. Haastattelulausunnot luokiteltiin sen mukaan, korostuiko myönteinen vai kielteinen suhtautuminen yhdistämiseen. Yllättävän moni ei halunnut lausua selvää kantaa asiaan. Kuva 1, Kaikki avainhenkilöt (N=33) 7 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 6 20 Kuva 2. Kaikki kansanterveystyön kuntayhtymään kuuluvat kunnat (n=24) 6 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 13 5 Kuva 3. Kansanterveystyön kuntayhtymään kuulumattomat kunnat (n=9) 1 1 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 7

13 13 Kuva 4. Kunnanhallituksen puheenjohtajat (n=11) 0 3 enemmän positiivinen enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 8 Kuva 5. Kunnanjohtajat ja sosiaalisihteerit tai vastaavat (N=22) enemmän positiivinen 7 enemmän negatiivinen ei selkeä kannanotto 12 3 Kaikissa ryhmissä enemmistö suhtautuu myönteisesti mahdolliseen yhdistymiseen. Tämä kannanotto oli selvästi vallalla niissä kunnissa, jotka eivät kuulu nykyiseen kansanterveystyön kuntayhtymään. Kuntayhtymään kuuluvissa kunnissa on myös vastustavia kantoja tai halutaan olla ilmaisematta kantaa. Eri vastaajaryhmien välillä kuva on yllättävän samanlainen. Virkamiehet ovat jonkin verran luottamushenkilöitä pidättyväisempiä. 2.3 Ns. reunakuntien kiinnostus käyttää sairaalan palveluita Osavastuualueeseen kuuluville, mutta Salon talousalueen ulkopuolella oleville kunnille (Kaarina, Piikkiö, Sauvo, Paimio) lähetettiin kysely, joka koski nykyistä palvelujen käyttöä ja tulevaisuuden suunnitelmia. Kunnanjohtajilta tiedusteltiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Missä määrin kunta käyttää Salon seudun sairaalan (mukaan lukien psykiatrinen sairaalatoiminta) palveluja?

14 14 2. Suunnitteleeko kunta muuttavansa nykyistä palvelujenkäyttöä tulevaisuudessa? 3. Onko kunnan kannalta Salon terveydenhuollon yksiköillä nykymuodossaan tai mahdollisesti uudelleenorganisoituina roolia kunnan kehittäessä asukkaidensa käyttämän erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtäväjakoa ja yhteistoimintaa? 4. Miten kunta suhtautuu mahdolliseen Salon seudun sairaalan ja terveyskeskuksen yhdistymiseen? Vastaukset saatiin erikseen Kaarinan, Sauvon ja Paimion kunnilta sekä Kaarinan- Piikkiön terveyskeskuksen johtavalta lääkäriltä. Vastauksista on tehty seuraava kooste: Sairaalankäyttö vuonna 1999 ( ) Kaarina Piikkiö Sauvo Paimio Somaattinen hoito - hoitopäivät 126 (98) 87 (67) 949 (510) 1789 (1196) - avohoitokäynnit 86 (63) 95 (56) 587 (368) 1502 (1054) Psykiatrinen hoito - hoitopäivät 4487 (3868) 884 (419) 418 (419) 2177 (1551) - avohoitokäynnit 7035 (4999) 1586 (1152) 433 (181) 3524 (2000) Psykiatrian alalla Salon seudun sairaala on kuntien merkittävin palvelujen tarjoaja. Tästä palvelusta halutaan pitää jatkossakin kiinni. Sen sijaan somaattisten palvelujen käyttöä kunnat eivät suunnittele lisäävänsä tulevaisuudessa. Sauvo ja Paimio ostavat jatkossa rajoitetusti erikoislääkärikonsultaatioita yksityissektorilta. Salon järjestelyillä ei ole merkitystä kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integrointipyrkimyksille. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskuksen lausunnossa kuitenkin todetaan, että Kaarinan mielenterveyskeskuksen liittäminen osaksi kansanterveystyön organisaatiota olisi perusteltua. Mahdolliseen Salon yhdistymisprosessiin Kaarina suhtautuu neutraalisti ja Sauvo ehdottoman myönteisesti. Paimio pitää kysymystä Salon talousalueen kuntien sisäisenä asiana. Sekä Sauvo että Paimio ovat kiinnostuneet ostamaan palveluja, mikäli hintalaatusuhde on edullinen. Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus painottaa, että yhdistymisessä on turvattava kyseisten kuntien mahdollisuus edelleen saada psykiatrisia sairaalapalveluja. Terveyskeskus pitäisi jopa tärkeänä, että Halikon sairaalan omistusosuus voisi säilyä.

15 15 3 JOHTORYHMIEN HAASTATTELUT Haastattelija tapasi sekä Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän että Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Salon osavastuualueen johtoryhmät Haastattelurunkona toimi 6 selvitystehtävää. Ensimmäinen ryhmähaastattelu kesti 80 minuuttia ja toinen 60 minuuttia. Tilaisuudet nauhoitettiin ja lisäksi niistä laadittiin muistiinpanot. Aineistot yhdistettiin keskustelupöytäkirjan muotoon. Näistä on etsitty yhteiset teemat sekä niihin liittyneet kannanotot. Seuraavassa esitetään yhteenveto kummankin johtoryhmän kannanotoista. Yksittäisiä puheenvuoroja ei siteerata, koska tarkoituksena oli selvittää ryhmien yhteiset näkemykset. Nykyisistä ongelmakohdista tuotiin esille seuraavaa: Terveyskeskus - tarpeeton päällekkäinen hallinto - porrastus ja hoitoketjut sairaala ei näe potilaita yhteisinä, yhteinen arkisto mutta kaksi sairauskertomusta; sairaala ei käytä terveyskeskuksen papereita - vaikeudet konkretisoida yhteistyön kohteita ja muotoja - tiukat tulkinnat tietosuojasta - mahdollisuuksia rationalisoida yhteistyön avulla ei käytetä täysimääräisesti (esimerkkinä työterveyshuollon järjestäminen) - johtavien ylihoitajien kesken pieniä säröjä - myönteistä: johtoryhmien yhteiskokoukset, päivystys (joskin alussa ongelmia) Sairaala - yhteistyö ja hoitoketjut toimintatavat ovat erilaiset, ei puhuta samaa kieltä - yhteistyö jää vaillinaiseksi ellei sosiaalitointa kytketä mukaan (mutta se on peruskunnan ylläpitämä) - erilaiset tietojärjestelmät ja tietosuoja - perusterveydenhuolto saa rahaa helpommin se tuo särmää yhteistyöhön - henkilökunta ei koe nykyisissä järjestelyissä ongelmia, mutta yhdistymiskeskustelu aiheuttaa pelkoja Korjausmahdollisuudet nykyorganisaatioissa nähtiin seuraavasti: Terveyskeskus - tietojärjestelmät, mutta tekniikat sovitettava yhteen sairaanhoitopiiri päättää sairaalan puolesta - päivystyksessä vielä paljon hiomista olisi helpompaa jos saataisiin aikaiseksi toimiva tilaratkaisu

16 16 Sairaala - suorat henkilökontaktit - fyysisten tilojen tuntemus voisi auttaa - keskinäinen keskustelu tärkeää - OVT-yhteydet ja tietojärjestelmät saatava ratkaistuksi - rajapintojen luominen rakenteilla potilashallinnossa vaikeampaa taloushallinnossa (mm. eri palkkausjärjestelmät ja VES:t) Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyöstä sekä hoitoketjuista esitettiin seuraavanlaisia näkemyksiä: Terveyskeskus - sosiaalitoimen alaisten laitospaikkojen käyttö kangertelee, laitoshoito yleensä ongelma, terveyskeskuksen vuodeosasto voisi olla aktiivinen geriatrinen yksikkö ja sairaalan sisätautiosasto sisämedisiinistä selvittelyä varten - kotihoito kaipaa raskaampia tukitoimia vähentäisi painetta päivystykseen - lasten mielenterveystyön osalta erikoissairaanhoidon järjestelmä sekava; uudistusaloite herätti vastarintaa Sairaala - epävirallinen yhteistyö sujuu, mutta reviirien puolustelua esiintyy (esimerkkinä mainittiin lastenpsykiatrista avoyksikköä koskeva aloite) - päihdehuollossa ei kunnollista koordinaatiota - erikoisalat ovat keränneet valtakunnallisia hoitosuosituksia ja lähettäneet ne terveyskeskuksiin ongelmana kuitenkin yliopistosairaalakytkennän puuttuminen Kehittäminen nykyorganisaatioissa nähtiin mahdollisena: Terveyskeskus - täysin mahdollista (johtoryhmät yksimielisiä yhteisen toiminnan kehittämisestä) mutta kulttuurierot voitettava (terveyskeskus koetaan räväkkänä käenpoikana ) - hallinto taipuu toiminnan mukaan Sairaala - käsitelty edellisen kohdan yhteydessä

17 17 Mahdollisen yhteisen kuntayhtymän edut esitettiin seuraavasti Terveyskeskus - potilaiden ohjautuminen asiaankuuluvaan paikkaan helpottuu - järjestelmää voidaan säätää vastaamaan väestön muuttuvia palvelutarpeita - tietojärjestelmiä voidaan yhdistää - talousalueen yhdistyminen loisi paremman vastapainon sairaanhoitopiirille, jossa Turku dominoi - itsenäisyys merkitsisi, ettei muiden alueiden huonon talouden takia jouduttaisi kärsimään Sairaala - vielä ei olla keskusteltu yhdistymisen seurauksista, esim. taloudellisista vaikutuksista - tiedonvälityksen ongelmia vaikea ratkaista ilman yhdistymistä - hallintojen yhdistyminen tuo etuja ja mahdollistaa rakenteellisia muutoksia - sairaanhoitopiirin konserniajattelu ja keskittynyt päätöksenteko ovat uhkia - konserniajattelu voidaan nähdä myös hyvänä sairaalalle on parempi säilyä itsenäisenä organisaationa - yhteys yliopistosairaalan on tärkeä mm. ajatellen lääkäreiden rekrytointia - olisi kuitenkin tärkeää saada itse päättää erikoistuvien lääkäreiden asemasta - Salo on palvelujen suhteen omavarainen - Terveydenhuolto 2000-luvulle suunnitelman mukaan johtokunnat ovat turhia - sairaanhoitopiiri ei ole vielä ratkaissut kantaansa (johtokuntien mahdollisesta lakkauttamisesta) Yhteenvetona voidaan todeta, että terveyskeskuksen johtoryhmä hyvin yksimielisesti näki yhteisen organisaation toivottavana ja korosti sen tuomia etuja. Sairaalan johtoryhmässä esitettiin myös yhdistymistä epäileviä kantoja sekä varovaisia mielenilmaisuja. Myös terveyskeskuksen johtoryhmässä korostettiin että nykyorganisaatiossakin yhteistyötä voidaan tiivistää.

18 18 4 TOIMINTA JA TALOUS PAIKALLISTEN JA VALTAKUNNALLISTEN TILASTOJEN VALOSSA 4.1 Yleistä Tässä luvussa kuvataan Salon seudun palvelujen käyttöä, toimintayksiköiden kapasiteettia, kustannustasoa ja yksikkökustannuksia sekä ao. kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja koskevia taloudellisia vertailuja sekä analyyseja. Salon terveydenhuollon järjestelyjen analyysin edellyttämät luvut palveluista ja kustannuksista kerättiin karkeasti samalla periaatteella kuin aiemmin (v. 1994) tehdyssä selvityksessä. Edellisestä selvityksestä poiketen käytimme kuitenkin uudempia tietoja, ja erityisesti erikoissairaanhoidon keskeisimmissä potilasryhmissä kykenimme tarkastelemaan tuottavuuseroja alueellisesti ja tuottajakohtaisesti entistä vertailukelpoisemmin. Analyysi rakennettiin hierarkkisesti tarkentuvaksi siten, että lähtökohtana ovat tilastot kuntakohtaisista terveyspalvelujen tarpeista ja kustannuksista alueittain Kappaleessa 2 analysoidaan näitä kuntakohtaisia kustannustietoja sekä niiden kehitystä. Kappaleessa 3 porauduimme syvemmälle kappaleen 2 kokonais-kustannuksiin ja erottelimme palvelujen käytön ja tuotannollisen tehokkuuden vaikutuksia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhus- ja laitoshuollon kustannuksissa. Kappaleen 3 analyysi on tehty alueellisesta näkökulmasta, kun taas kappaleessa 4 on keskitytty tarkastelemaan tuottajakohtaisesti sairaanhoitopiirin merkittävien palvelujen tuottajien, muiden aluesairaaloiden sekä TYKS:n toimintatapojen taloudellisuutta verrattuna Salon seudun sairaalaan. Yhteenvedossa (Kappale 7) pohditaan Salon seudun sairaalan toiminnan erilaisten järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksia pohjautuen em. vertailutietoihin Käytetty aineisto ja lähteet Kuntakohtaiset aineistot perustuvat Stakesin keräämiin ja muokkaamiin tietoihin (Häkkinen ja Laukkanen, 1999) sekä Sotka tietohin. Erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta saatavilla ei ollut aineistoja, joista olisi voinut tehdä helposti tuottajakohtaisia vertailuja. Täydentäviä tietoja saatiin myös sairaanhoitopiirin omista analyyseistä, Salon seudun sairaalan toimintakertomuksesta sekä kansanterveystyön kuntayhtymän vuosikertomuksesta. Erikoissairaanhoidon tiedot perustuivat Stakesin HILMO-aineistoihin sekä Stakesin benchmarking-aineistoihin. Tuottaja- ja aluekohtainen aineisto on olemassa vuodelta 1998 (Stakesin benchmarking-aineisto). Käytimme osittain myös vuoden 1999 aineistoa tuottajakohtaisissa episodeissa. Näillä aineistolla päästiin erikoisaloittaiseen tai jopa potilasryhmäkohtaiseen (DRG) vertailuun kaikissa potilasryhmissä. Aineiston avulla kykenimme tarkastelemaan alueellisia hoitoketjuja erikoissairaanhoidossa. Aineiston avulla vertailtiin myös Salon seudun sairaalan toimintaa kaikkiin muihin sairaaloihin. Tässä tutkimuksessa kerätyillä tiedoilla oli mahdollista laskea, miten aluekohtaiset erot väestöön suhteutetuissa kustannuksissa aiheutuvat kahdesta eri komponentista:

19 19 1) siitä, kuinka paljon palveluja tuotetaan väestöön nähden ja 2) siitä, kuinka tehokkaasti näitä palveluja on tuotettu. Palvelujen tuotannon tehokkuus voitiin edelleen jakaa kahteen osatekijään: episodia kohden käytettyihin välisuoritteisiin sekä episodiin kuuluvien välisuoritteiden tuotannon tehokkuuteen. Aluekohtaisen vertailun mahdollistamiseksi potilaiden episodit yhdisteltiin siten, että episodiin kuuluva erikoissairaanhoito liitettiin episodiin kuuluvaksi yli sairaanhoitopiiri- tai sairaanhoitoaluerajojen. Käytettyihin aineistoihin ja menetelmiin liittyy kuitenkin joitakin ongelmia, jotka on syytä tuoda esille. Ensinnäkin alueellisten tietojen on oltava kattavia, jotta vertailut olisivat luotettavia. Yksityisen terveydenhuollon suoritetietojen puuttuminen voi tehdä joidenkin potilasryhmien kohdalla merkittäviäkin eroja, jos alueella käytetään poikkeuksellisen paljon yksityisiä palveluja. Toinen kuvaava esimerkki on sydäninfarktien hoito: joissakin sairaanhoitopiireissä hoitokäytäntö voi poiketa merkittävästi. Hoidoltaan kevyemmät tapaukset saattavat jäädä terveyskeskusten kontolle, jolloin niitä ei näy käytön osalta vertailutiedoissa. Samoin alue- tai keskussairaalassa hoidettujen tapausten vaikeusaste voi poiketa, jos joillakin alueilla kevyemmät tapaukset jäävät perusterveydenhuollon piiriin. On myös ilmeistä, että tietyissä potilasryhmissä alue-episodien muodostaminen ja vertailu on ongelmallista. Eräs esimerkki on synnytyksiin liittyvät potilasryhmät, normaalit synnytykset, komplisoituneet synnytykset ja keisarinleikkaukset. Näyttää siltä, että tulkinnat siitä, mitkä ovat komplisoituneita tapauksia näissä potilasryhmissä vaihtelevat jonkin verran alueittain. Episodinmuodostus ei näissä tapauksissa toimi edullisesti ja epämääräisyyttä korjaavasti samaan tapaan kuin useimmissa potilasryhmissä, missä saman potilaan ehkä epätäsmällisestikin kirjattuja jaksoja voidaan järkevästi yhdistellä yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi synnytyksissä epätäsmällinen kirjaamiskäytäntö johtaa aina erillisiin episodeihin, koska synnytysjaksot tapahtuvat vain kerran yhdelle potilaalle. Tuottavuuslaskennan osalta ongelmia saattaa tuottaa kustannus- tai voimavaratietojen kytkeminen tuotettuihin suoritteisiin. Erikoisalakohtaisten tuottavuuslukujen oikeellisuus nojaa nimittäin vahvasti kahteen olettamukseen: a) erikoisalakohtainen kustannusten jakaminen on onnistunut riittävän tarkasti ja vertailukelpoisesti ja b) erikoisalakohtainen tuotosten määrittäminen ja painotus on onnistunut oikein. Kustannusten jakaminen oikein erikoisalatasolle edellyttää tarkkaa ja työlästä yksikkökohtaisten kustannusten tarkistamista ja jakoperusteiden tuntemusta. On mahdollista, että huolellisenkin tarkistamistyön jälkeen kustannuksiin jää joidenkin prosenttiyksiköiden suuruisia eroja todellisiin kustannuksiin nähden. Nämä erot heijastuvat suoraan laskettuihin vertailulukuihin. Tässä tutkimuksessa käytettyyn aineistoon saattaa liittyä myös suoritteiden kirjaamisen osalta epätarkkuuksia ja puutteita, joilla oli vaikutusta laskettuihin lukuihin. Sivudiagnoosien ja toimenpiteiden merkitsemien tai merkitsemättä jättäminen voi vaikuttaa siihen, kuinka vaativaan DRG-luokkaan hoitojakso viime kädessä päätyy. Tämä vaikuttaa siis sairaaloiden/erikoisalojen lukuihin ja potilasryhmittäisissä vertailuissa aiheuttaa harhaa välisuoritekäytön vertailuissa.

20 Menetelmät Ylimmällä tasolla tarkasteltiin terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Näissä kustannuksissa sekä niistä johdetuissa indekseissä on käytetty ikä- sukupuoli ja tarvevakiointia, joka on tarkemmin kuvattu alkuperäisraportissa (Häkkinen ja Laukkanen, 1999). Erikoissairaanhoidon osalta tarkasteluissa otettiin huomioon ja eroteltiin toisistaan 1) kustannusvariaatio, joka aiheutuu poikkeuksellisen suuresta erikoissairaanhoidon käytöstä tarkasteltavalla alueella, 2) kustannusvariaatiosta, joka aiheutuu siitä, että alueellisissa hoitoketjuratkaisuissa käytetään useitakin eri palveluiden tuottajia, joiden tuotannollinen tehokkuus vaihtelee. Koko alueellisen hoitoketjun taloudellisuuteen vaikuttavat siis usein monet eri palveluiden tuottajat samanaikaisesti. Aluekohtaisten episodien laskemisessa seurattiin potilaan hoitojaksoja ja käyntejä kaikissa erikoissairaanhoidon palveluja tuottavissa yksiköissä koko maan laajuudella. Hoitoketjut yhdistettiin kunkin alueen lopputuotoksiksi, joita kutsuttiin episodeiksi, tietyllä yhdistelysäännöllä (Linna ym. 1998). Potilaan ongelman ratkaisuun eli episodiin tarvittavassa toimintaprosessissa käytettiin hoitopäiviä, toimenpiteitä, käyntejä, tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ym. resursseja (välisuoritteita). Hoitoketjujen arvioinnissa keskeinen tehtävä oli välisuoritepainojen määrittäminen ja nk. laskennallisten kustannusten johtaminen kustannustiedoista välisuoritteiden painotusjärjestelmää hyödyntämällä. Eräistä sairaaloista saatujen potilaskohtaisten kustannusten avulla voitiin määrittää suhteelliset kustannuspainot erilaisille hoitojakso- ja avokäyntityypeille. Näiden välisuoritepainojen ja kirjanpidollisten kokonaiskustannustietojen yhdistäminen puolestaan mahdollisti laskennallisten kustannusten määrittämisen. Näitä laskennallisia kustannuksia käytettiin potilasryhmäkohtaisten keskimääräisten kustannusten vertailuissa tai esimerkiksi alueellisten kokonaiskustannusten laskemisessa, joka olisi muuten ollut mahdotonta ilman kattavaa välisuoritetason kustannuslaskentaa. Laskennallisten kustannusten määrittämisessä periaatteena oli siis jakaa kunkin yksikön (esim. erikoisalan) todetut kirjanpidolliset kokonaiskustannukset kaikille välisuoritteille ennalta määritetyn painojärjestelmän mukaisesti. Esimerkiksi sairaalan A kirurgian hoitojaksojen laskennalliset kustannukset (DRG)ryhmässä Z laskettiin jakamalla A:n kirurgian vuodeosaston tilinpäätöstietojen mukaiset käyttökustannukset ryhmän Z ja kirurgian kaikkien DRG-ryhmien painojen yhteenlasketun summan suhteessa ryhmälle Z. Havaittu hoitoketjun kokonaistuottavuus riippuu siitä, miten (tuotannollisesti) tehokkaita olivat ne palveluiden tuottajat, jotka on valittu antamaan hoitoa alueen väestölle. Kuvan 1 esimerkissä sairaanhoitopiirin A potilaalle tai potilasryhmälle tarjotun hoidon kustannukset riippuvat kolmen sairaalan, x:n, y:n ja z:n tavasta toimia. On mahdollista, että jokin näistä sairaaloista toimii tehottomammin välisuoritteiden (esimerkiksi hoitopäivien) tuotannossa, tai että joku sairaaloista käyttää välisuoritteita liian paljon potilaan ongelman ratkaisussa.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2009

Sairaaloiden tuottavuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2009 Sjukhusens produktivitet 2009 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuustiedot 2015 Ennakkotiedot Somaattinen erikoissairaanhoito Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Finlandia-talo 10. 11.11.2016 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2010

Sairaaloiden tuottavuus 2010 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2010 Sjukhusens produktivitet 2010 Pirjo Häkkinen +358 20 610 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL

Lisätiedot

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu 20.12.2011 14.5.2012 1 Oulun tilanne ja hallitusohjelmassa ennakoitu uusi terveydenhuollon palveluiden

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ) Kuvio 2. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suurissa kaupungeissa Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31..05) Ikäryhmät 5 + v. 1,51 1, %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75- v. 5-7 v.,3 5,7 7,3,53 50- v. 1,5 1,0

Lisätiedot

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat.

3.4.8 Lohja. kustannukset olivat vertailukaupunkien seitsemänneksi pienimmät ja lasten ja perheiden palvelujen kustannukset kuudenneksi suurimmat. ..8 n sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset ( euroa/asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi suurimmat. Kustannukset olivat, prosenttia painotettua keskiarvoa suuremmat. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki

Kansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät

Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät Uudistuksen kielelliset vaikutukset - kriittiset tekijät ARTTU-kuntaseminaari 15.12.2011 Kuntatalo Stefan Sjöblom Svenska social- och kommunalhögskolan Kielelliset vaikutukset kaksi lähestymistapaa 1.

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari 22.10.2007 Kokemuksia Kainuun maakuntamallista Maakuntavaltuutettu Anne Huotari, Kainuun maakunta kuntayhtymä Kokemuksia

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellisen yhdistämisen valmisteluhanke

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellisen yhdistämisen valmisteluhanke Mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellisen yhdistämisen valmisteluhanke 1.3. - 31.5.2016 hallinnollinen valmisteluvaihe Tilannekatsaus 21.4.2016 Eva Salomaa ylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Taustaa

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014

Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Terveys 2016 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sairaaloiden tuottavuus 2014 Sjukhusens produktivitet 2014 Hospital productivity 2014 Pirjo Häkkinen +358 29 524 7152 pirjo.hakkinen@thl.fi

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos)

Luonnos. Sote-tuotannon alaryhmä (Luonnos) Luonnos Sote-tuotannon alaryhmä 12.1.2017 (Luonnos) Tuotannon alaryhmän tehtävä Lapin Sote-uudistuksen valmistelu Lapin Sotevalmistelun johtoryhmä MOR 2. Sote-tuotanto 3. Sote-TKI 1.1 1. Sotejärjestäminen

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Seinäjoen osahanke Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan ja Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2005-2010 SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 Nettokustannukset sivut 9-53 Kansantauti-

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ja niiden vertailu Teija Mikkola, erityisasiantuntija VTT, FL, KTM Sosiaalialan ajankohtaisfoorumi 14.4.2016 Esityksen rakenne Taustasta Kustannusten alueellisessa

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä

Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä Lausunnon antaminen Itä-Suomen erikoissairaanhoidon järjestämistä koskevasta selvityksestä 275/4.41.411/2009 Yhtymähallitus 104 Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen strategiaohjelmassa (ERVA

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ).

Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin ). Kuvio 1. Suurten kaupunkien ja koko maan väestö (ikäryhmittäin 31.12.24). Ikäryhmät 85 + v. 1,43 1,59 %-osuus koko maan väestöstä %-osuus suurten kaupunkien väestöstä 75-84 v. 4,74 5,68 65-74 v. 7,41 8,6

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KALLIIDEN ASIAKKAIDEN IDENTIFIOINNIN JA SEGMENTOINNIN SELVITYS Kunnanhallitus 28.4.2014 ( 87): Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yleensä vähintään puolet

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot