KARHU 3/2012. Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti. kuva: Juhani Lukka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARHU 3/2012. Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti. kuva: Juhani Lukka"

Transkriptio

1 KARHU Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti 3/2012 kuva: Juhani Lukka

2 2 KARHU Perhehistoria katoaa Olen viime vuosina ja varsinkin tänä syksynä tutustunut suomalaiseen perusopetukseen lähietäisyydeltä. Voisi jopa sanoa, että olen ollut etulinjassa, jossa hienoja teorioita ja tavoitteita yritetään toteuttaa käytännössä. Pisa-tutkimuksen ansiosta koulujärjestelmämme nauttii suurta kansainvälistä arvostusta. Eikä varmaan ihan syyttä. Täällä nähdään hirveästi vaivaa, että kaikki saavat ainakin jonkinlaisen peruskoulutuksen. Ketään ei syrjitä, eikä tiputeta kelkasta. Keskityn tässä vain siihen, mikä nykynuorten kuva on sodista ja veteraaneista. Yksi lohduttava seikka on, että viimeinkin voi todeta sisällissodan arpien umpeutuneen. Jos vielä 1970-luvulla voitiin käydä totista kiistaa siitä, että oliko vuoden 1918 sota vapaussota vai luokkasota, niin ei enää välitunneilla kinastella. Ei voisi vähempää kiinnostaa. Suurin osa kuulee aiheesta ensimmäisen kerran kahdeksannen luokan historian tunnilla ja vain aniharvalla on mitään käsitystä omien esivanhempiensa hihanauhan väristä. Arvet ovat siis lopullisesti kadonneet ja unohdettu. Tärkeää tähän on liittää myös havainto, että todella harva nykynuori on kiinnostunut perinteisestä puoluepolitiikasta. Suurin osa sotkee Kokoomuksen ja kommunistit. Tässä valossa ehdotettu 16-vuotiaiden äänioikeus on aikamoinen vitsi. En tiedä ymmärtävätkö nykynuoret yhteiskunnallisia asioita vielä 18-vuotiaanakaan. Onneksi monet heistä yleensä valveutuvat ottamaan kantaa esimerkiksi luonnon ja ihmisoikeusien puolesta. Kunnallispolitiikaa he eivät kouluiässä ymmärrä. En aina minäkään. En jaksa olla kovin huolissani, jos oppilailla menevät Pähkinäsaaren ja Haminan rauhat sekaisin. Eihän niiden välissä ole kuin viitisen sataa vuotta. Ne ovat kuitenkin tehty jo aikaa paljon paljon ennen yläasteen oppilaiden isoisien syntymää. Olen huolissani siitä, etteivät viime sotien vuodet tai edes vuosikymmenet löydä luontevasti oikeaa paikkaansa. Olen syntynyt 1961 ja isäni on veteraani. Pystyin hyvin ajoittamaan tapahtumia hänen henkilöhistoriansa kautta. Muutenkin lapsuuteni oli täynnä isovanhempien ja muiden sukulaisten kertomuksia koulunkäynnistä, työstä, vapaa-ajasta ja raskaista sotavuosista evakkomatkoineen. Tunteellisia tarinoita iloista ja suruista; onnen hetkistä ja raskaista menetyksistä. Muutenkin kouluympäristössä kuulimme paljon toistemme kotona kuulemia tarinoita mm. vanhasta Porista. Tiesimme ketkä opettajat ja keiden isät olivat olleet sodassa. Nyt pahimmillaan tuntuu, että monet nuoret elävät tyhjiössä vailla omaa sukuhistoriaa. Kun 15-vuotias aivan ohimennen arvelee, että jatkosotaa käytiin tai 70-luvulla, niin selvää on, että kovin paljoa ei historia kiinnosta. Surullista on se, että kukaan aikuinen ei ole hänen lähelleen pysähtynyt ja kertonut niitä kertomuksia, joita voisi seuraaville sukupolville siirtää. Hän ei tunne omien vanhempiensa historiaa isovanhemmista puhumattakaan. Eivät nykynuoret toivottomia ole. Jostakin heihin on tarttunut myös arvoja, joista me kaikki voimme olla ylpeitä. Veteraaneja nuoret arvostavat aivan vilpittömästi. Syystuulia ja muutoksia Syksyn myötä moni reserviläinen on siirtynyt ampumaradoilta metsään, toistaiseksi vielä usein aseistettunakin; antoisia jahtipäiviä kullekin, metsästysharrastus tukee maanpuolustustaitoja. Vuodesta 2013 alkaen siirrytään liiton piirituen kohdalla kirjallisiin sopimuksiin, joissa tuen maksamisen ehtona on määritelty useita perusteita. Siirrymme siis tulosvastuulliseksi yksiköksi, emme sentään kuitenkaan kvartaalitalouteen. Tuen ehdot ovat pääosin kohtuullisia, mutta aktiivisuutta lisää ainakin se, että piirin on järjestettävä liiton vuosittain määräämät tilaisuudet ja tapahtumat. Piirit ovat kuitenkin taloudellisesti valmiiksi eriarvoisia, sillä joissakin maakunnissa on riittänyt mp-henkeä varsin varakkaiksikin kehittyneiden tukisäätiöiden perustamiseen, joista Satakunnassa vasta haaveillaan. Täten liiton sopimuksen noudattamiseen tulee pyrkiä erityisesti täällä. Erityistä huolta valtakunnan tasolla mp-väessä herättää PV:n päätös luopua osasta ampumarata- ja harjoitusalueistaan. Joukossa on hyvin perinteisiä ja keskeisiä alueita, onneksi ei kuitenkaan Satakunnasta. Mielestäni lakkautuslistalla olevat rata-alueet ovat pääosin säilyttämisen arvoisia ja tarpeellisia. Näitä alueita on vaikea enää uudelleen perustaa tulevaisuudessa, joten harkintaa tulisi käyttää. Muutoksessa olisi myös mahdollisuus kehittää maanpuolustusta, sen tuhoavan vaikutuksen sijasta: Osasta näistä rata-alueista voitaisiin tehdä MPK:n tai reserviläisjärjestöjen ratoja, eikä harjoitusaluekaan pahitteeksi olisi. Tietenkin PV ensin huolehtisi siitä, että niiden ympäristöasiat ym. olisivat siinä kunnossa, että järjestöjen olisi mahdollista ylläpitää radat. Järjestöt saisivat valtiolta tuen niiden ylläpitoon ja lisäksi mm. talkootyön avulla ja vähemmän byrokratian avulla ratojen säilyttäminen olisi kustannustehokkaampaa kuin PV:n ylläpitämänä. Tässä olisi yksi mahdollisuus pelastaa puolustusvoimauudistusten aiheuttaman maanpuolustushengen alasajo, joka näkyy mm. res.järjestöjen jäsenmäärän laskuna. Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön johtaja dosentti Markku Salomaan tuore arvio reserviläisten taistelukyvystä on murskaava: yksi venäläinen erikoissotilas vastaa kymmentä suomalaista reserviläistä. Höpöpuhetta sanon minä, puhuu lienee omasta puolestaan vain. Ehkä osin puolustusvoimissakin ajatellaan näin, jolloin perusampumataitoja ylläpitäviä ratojakaan ei tarvita, koska mies ja kivääri on tarpeeton yhdistelmä tulevaisuudessa. Kohta on entistä vaikeampaa reserviläisten esittää aselupahakemuksensa perusteena uskottavasti jotain käytössään olevaa lajiin soveltuvaa ampumarataa. Asevastustajat ovat jälleen saamassa yhden erävoiton. Satakunnan reserviupseerit sentään saa positiivista näkyvyyttä Lahden mp-messujen yhteydessä, kun Merikarvian ja Lavian yhdistysten edustajat pokkaavat sotavahinkosäätiön tunnustuspalkinnot, onnittelut! Tärkeitä päätöksiä Syksy ja sen myötä yhdistystemme toiminta on kesän jälkeen lähtenyt vauhdilla käyntiin. Edessä on yhdistysten syyskokoukset ja päätökset tulevan vuoden linjauksista. Reserviläisliiton taholta ollaan valitsemassa uutta puheenjohtajaa kolmen ehdokkaan joukosta. Hyvää sinänsä on, että ehdokkaamme ovat tietyssä mielessä taustoiltaan hyvin erilaiset. On nuoruutta, kokemusta ja jotain siltä väliltä. Tärkeää on nyt keskittyä kuulemaan mitä näillä ehdokkailla on sanottavanaan liittomme suuntaviivoista tulevaisuutta ajatellen, sillä sen perusteella pystymme muodostamaan kantamme ja mielipiteemme näistä puheenjohtajaehdokkaista. Liiton uuden puheenjohtajan asema ei tule olemaan helppo. Olemme suurten haasteiden edessä joka suhteessa. Puolustusvoimat asettavat omalla toiminnallaan ja päätöksillään omat raaminsa toiminnallemme. Jäsenistön omat tavoitteet ja pyrkimykset asettavat lisää haasteita. Tilanne nyt kuitenkin näyttää olevan myös se, että liiton jäsenmäärä uhkaa kääntyä laskuun. Ilmiö näyttäisi olevan useampaa piiriä yhtäaikaisesti koskettava ja jopa reserviläisharrastuksen ulkopuolelle asti ulottuva ilmiö. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on tämän yhtäkkisen ilmiön aiheuttaja. Syitä voidaan etsiä Suomen ajautumisesta taantumaan, kaikkinaisista ja kivuliaista säästötoimista, monilukuisista lomautuksista, taloudellisista päätöksistä jne. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin, mutta faktaa on että jokainen yksilö miettii nyt entistä tarkemmin omia prioriteettejään ja taloudellista tilannettaan. Hyvin helppoa olisi aloittaa säästötoimet jäsenmaksun maksamisesta. Tässä punnitaan nyt kunkin tapauksen kohdalla, kuinka mielekästä on kuhunkin järjestöön kuuluminen, mitä lisäarvoa kulloinenkin yhdistys juuri minulle itselle tuo, mitä hyötyä minulle on kuulua ko järjestöön? Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, järki vai tunteet? Näihin kysymyksiin meidän tulisi vastata. Rakentaa ydintoimintamme ympärille oheistoimintaa, joka ottaa huomioon koko perheen. Kulloinenkin järjestettävä tapahtuma tulisi olla luonteeltaan sellainen, että se kiinnostaa koko perhettä vauvasta vaariin. Tulevan vuoden linjaukset tullaan myös piirin osalta tekemään pidettävässä syyskokouksessa. Selkeästi näyttää siltä, että jäsenmäärämme kääntyy laskuun jo kuluvan vuoden osalta ja talouteemme kohdistuu merkittäviä paineita. Tärkeitä päätöksiä tarvitaan myös piirin osalta, mutta en lähde niitä nyt tällä palstalla enempää käsittelemään vaan toivotan jokaisen tervetulleeksi kokoukseen keskustelemaan ja tekemään päätöksiä toimintamme linjauksista tulevalle vuodelle. Värikästä ja toimintarikasta syksyä kaikille reserviläisille! Juhani Lukka Päätoimittaja Pekka Elomaa puheenjohtaja Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Pasi Rainiola puheenjohtaja Satakunnan Reserviläispiiri ry Karhu Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Päätoimittaja Juhani Lukka, p Toimituskunta Pekka Elomaa, Pasi Rainiola, Taina Mäkitalo Toimisto Taina Mäkitalo p Eteläkauppatori 4A 5. krs PORI Painopaikka SPOY, Kokemäki Sivunvalmistus Viestintätoimisto nytheti Materiaali osoitteeseen: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 22. marraskuuta. Osoitteenmuutokset Jäseniä pyydetään tekemään kaikki jäsentietoja koskevat muutokset suoraan omaan liittoonsa osoitteella: Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Jäsenrekisteri Döbelninkatu 2, HELSINKI sähköposti: Tietojen muutoksen voi tehdä myös liittojen kotisivuilla. Yhdistyksiin voi liittyä myös liittojen internet-kotisivujen välityksellä.

3 KARHU 3 Pakkanen kannusti toimintaan ja kursseille Reserviläisliiton johto kiertää parhaillaan reserviläispiirejä. Etelä-Hämeen infotilaisuus järjestettiin keskiviikkona Hämeenlinnan Suvipielisellä. Monen reserviläisen unelma olisi saada harjoitella sotilaallisia taitoja Puolustusvoimien varusteissa, Puolusvoimien aseilla ja patruunoilla. Kertausharjoitusten alasajolla vaarallisia seurauksia Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mika Hannula esitti vakavan huolensa siitä, että kertausharjoitusten alasajo heikentää joukkojen suorituskykyä, murentaa yleisen asevelvollisuuden ja horjuttaa merkittävästi maanpuolustustahtoa. Puolustusvoimauudistuksen teh tävänä on säilyttää sodan ajan joukkojemme suorituskyky, ei suinkaan ajaa sitä alas. Uudistus olisi joka tapauksessa ollut edessä, mutta puolustusbudjetin leikkauksen vuoksi siihen jouduttiin ryhtymään suunniteltua aikaisemmin. Vaikka puolustusbudjettia on nyt leikattu ja vaikka Puolustusvoimat tekee parhaansa ylläpitääkseen uskottavaa puolustuskykyä yhä pienemmillä resursseilla, en Reserviupseeriliiton puheenjohtajana voi olla täysin samaa mieltä siitä, millä tavalla vaadittavat säästöt toteutetaan käytännössä. Sodan ajan joukkojamme määrä supistuu lähivuosina noin 40 prosentilla reiluun sotilaaseen. Kun muistamme, että sodan ajan joukkojemme henkilöstöstä 95 % 97 % on reserviläisiä, vaikuttaa supistaminen väistämättä myös meihin. Suurin osa noiden joukkojen upseeristosta, noin 4/5, on meitä reservin upseereja, sillä kadettikoulun käyneitä ammattiupseereja riittää vain kaikista keskeisimmille johtajapaikoille, Hannula muistutti. Kertausharjoituksia alle kipurajan Suomen puolustusratkaisu perustuu yleisen asevelvollisuuden kautta syntyvään reserviin, josta sodan ajan joukot muodostetaan valmiutta kohotettaessa. Yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviin perustuvan uskottavan puolustusratkaisun ehdoton edellytys on reservin riittävän osaamisen ja koulutustason varmistaminen laadukkaalla varusmieskoulutuksella ja säännöllisillä kertausharjoituksilla. Puolustusvoimat on kuitenkin ilmoittanut, että puolustusbudjetin leikkauksen seurauksena kertausharjoitukset ajetaan alas neljäksi vuodeksi siten, että vuosittain harjoitetaan vain ehkä 2200 reserviläistä, kunnes vuonna 2016 määrä nostettaisiin reserviläiseen. Näin pienen joukon kertausharjoituttaminen tuskin mahdollistaa edes kriisiajan suunnitelmien ylläpitoa esikunnissa, saati sitten joukkojen harjoittamista reserviläistä on noin 8 % vuonna 2011 koulutettujen reserviläisten määrästä! Kertausharjoituksia karsimalla ei saada merkittäviä säästöjä Eriskummalliseksi tilanteen tekee myös se tosiasia, että kertausharjoituksia leikkaamalla ei ole mahdollista saavuttaa puolustusbudjetin kokonaisuuden kannalta merkittäviä säästöjä. Vuonna 2011 kertausharjoitettiin noin reserviläistä. Julkisen tiedon perusteella tämä maksoi noin 20 milj. euroa. Summa on vain 0,7 % puolustusbudjetista. Samaan aikaan kansainväliseen kriisinhallintaan kohdistetaan lisää rahaa. Tänä vuonna käytämme tähän tarkoitukseen verorahoja noin 120 miljoonaa euroa, joka on kuusi kertaa enemmän kuin kertausharjoitusten kustannukset viime vuonna, Hannula sanoi. Suorituskyky heikkenee, tahto murenee Kertausharjoitusten määrän alasajolla neljäksi vuodeksi on useita vahingollisia vaikutuksia. Välitön vaikutus on sodan ajan joukkojemme suorituskyvyn merkittävä heikentyminen jo muutaman vuoden aikana. Samalla reserviläisten mielikuva oman joukkonsa suorituskyvystä ja toiminnasta jää varusmiespalveluksen varaan ja sodan ajan joukkoihin sijoitettujen reserviläisten osaaminen ei kehity, vaan taantuu. Huolestuttavaa on myös se, että niin palkatun henkilöstön kuin reserviläisjohtajien kyky kouluttaa omat alaisensa heikkenee. Lisäksi puolustusvoimien rauhan ajan organisaation kyky järjestää kertausharjoituksia taantuu ja työnantajien ymmärrys kertausharjoituksia kohtaan vähenee. Kertausharjoitusten alasajon myötä myös reserviläisten ja muiden kansalaisten yhteys puolustusvoimiin ja sotilaallisen maanpuolustukseen yleisesti heikkenee. Tämä on omiaan murentamaan yleistä asevelvollisuutta sekä kansalaisten halua ylläpitää sotilaallista maanpuolustusta tulevaisuudessa. Julkisuudessa ei juuri ole tuotu esille sitä tosiasiaa, että suuri osa päättäjistä on reserviläisiä, joiden käsitykset sotilaallisen puolustuksen järjestelyistä vaikuttavat myös puolustuskyvyn ylläpitämiseen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Tällä hetkellä suomalaisten maanpuolustustahto on vielä korkealla, mutta on vaikeaa keksiä tehokkaampaa keinoa sen alasajamiseksi kuin reserviläisten vieraannuttaminen Puolustusvoimista. Kertausharjoitusten alasajo vaarantaa myös yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin perustuvan järjestelmän uskottavuuden maamme rajojen ulkopuolella. Olen aivan varma, että maamme puolustuskykyä seuraavat tahot panevat merkille sen, että meillä jätetään kouluttamatta ja harjoittamatta valtaosa sodan ajan joukoistamme, jotta voimme säästää alle 1 prosentin puolustusbudjetistamme, Mika Hannula painotti. (RUL) Reserviläisliiton puheenjohtaja Markku Pakkanen kävi runsaan tunnin mittaisen tilaisuuden aluksi läpi mm. puolustusvoimauudistusta ja sen herättämiä reaktioita liiton jäsenistössä. Keväällä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan jäsenistö suhtautuu uudistuksen sisältöön hyvin kriittisesti. Erityisen vaikeaa on ollut ymmärtää kertausharjoituskoulutuksen rajua leikkausta, joka heikentää lähivuosina Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen suorituskykyä. Vuosina kutsutaan kertaamaan vain pari tuhatta reserviläistä vuodessa mikä on murto-osa todellisesta koulutustarpeesta. Markku Pakkanen muistutti, että reservin osaaminen ja valmius onkin nyt pitkälti reserviläisjärjestöjen toiminnan ja MPK:n koulutuksen varassa. Reserviläisliitto on yhdessä Suomen Reserviupseeriliiton kanssa vedonnut eduskuntaan, jotta tämä otettaisiin huomioon ensi vuoden puolustusbudjetissa. Lisäksi järjestöt ovat vedonneet kaikkiin reserviläisjohtajiin, jotta nämä pitäisivät lähivuosina itse yllä omaa kenttäkelpoisuuttaan ja sotilaallista osaamistaan. Pakkanen kannusti jäsenistöä niin Etelä-Hämessä kuin muuallakin Suomessa hakeutumaan mahdollisimman sankoin joukoin yhdistysten toimintaan sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseille. Reserviläisliitto aikoo ensi vuonna yhdessä piiriensä kanssa markkinoida jäsenistölleen niitä MPK:n kursseja, jotka ovat erityisen hyödyllisiä reservin aliupseereille ja miehistölle. Ennakkoharjoittelu jäsenhankinnan täkyksi Reserviläisliiton syyskokous järjestetään Mikkelissä. Kokouksessa liitto saa uuden puheenjohtajan. Kaksipäiväisen kokous- ja juhlaviikonlopun ainana Mikkelissä järjestetään useampi kokous ja juhlatilaisuus. Lauantaina Piiri-infon toisessa osassa käsiteltiin Reserviläisliiton sisäisiä asioita. Hämeenlinnan yhdistyksen toimintakeskuksessa Suvipielisellä liiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kävi läpi mm. jäsenkehityksessä viime vuosina ilmenneitä ongelmia luvun puolivälin jälkeen alkanut jäsenkasvu on alkanut hiipua, koska jäseneksi liittyneiden määrät ovat laskeneet. Tänä vuonna liiton paikallisyhdistyksiin arvoidaan liittyvän noin uutta jäsentä kun vielä muutama vuosi sitten määrä oli tuhatkunta suurempi. Liittymisinnon hiipumista on pohdittu viime kuukausina monissa piiri-infoissa ja sen syiksi on tarjottu mm. aselain kiristymistä. Suvipielisellä oltiin toista mieltä. Valkeakosken yhdistyksen sihteeri Juha Räsänen kertoi aselain kiristymisen pikemminkin lisänneen kiinnostusta ampumaseuroja ja reserviläisyhdistyksiä kohtaan. Olen mukana myös paikallisen ampumaseuran toiminnassa. Viimeisen vuoden aikana ammunnasta kiinnostuneiden yhteydenotot ovat selvästi lisääntyneet. Ohjaan kiinnostuneita sekä ampumaseuraan että reserviläisiin sen mukaan minkälainen ampumalaji heitä kiinnostaa. Runsas vuosi sitten ensimmäisen käsiaseluvan ehtoksi säädettiin kahden vuoden mittainen ennakkoharjoittelu, jonka voi suorittaa mm. reserviläisyhdistyksissä. Suvipielisellä arveltiin, että jatkossa tämä saattaa lisätä yhdistyksiin hakeutuvien määrää. Ennakkoharjoittelumahdollisuutta tulisikin markkinoida paikkakunnilla ja hyödyntää jäsenhankinnassa. Reserviläisliitto on auttanut yhdistyksiään ennakkoharjoittelun käynnistämisessä mm. tukemalla harjoittelussa tarvittavien käsiaseiden hankintaa sekä hyvittämällä ampuma-asekouluttajien nimittämisestä ja kouluttamisesta yhdistyksille sekä piireille aiheutuneita kuluja. Vuosina tähän on käytetty hieman vajaat euroa. (RES) Reserviläisliitolle uusi puheenjohtaja klo alkava syyskokous huipentuu puheenjohtajavaaliin. Tuolloin selviää valitaanko Reserviläisliiton puheenjohtajaksi kansanedustaja Mikko Savola, toiminnanjohtaja, Osmo Suominen vai kansanedustaja Tom Packalén. (RES)

4 4 KARHU Paljon on töitä tehty, mutta lopputulosta - hienosti kunnostettuja tykkiasemia - kelpaa esitellä. Raimo Suominen on ollut mittavassa talkoohankkeessa mukana alustaa lähtien. Reposaaren raskaat Canetit 152 milliset putket tuijottavat edelleen uhmakkaasti merelle, kuten ne ovat tehneet jo vuosikymmeniä. Ne eivät kuitenkaan koskaan enää ammu. Ulkoapäin tarkastellessa tykkivanhusten eläköitymisestä antaa viitteitä umpeen kasvaneet ampumasektorit, mutta itse tykit katteineen ovat erinomaisessa kunnossa ja rasvattuina. Tykkejä on ollut Reposaaressa alunperin kolme, mutta avoasemassa sijainnut II-tykki on poistettu 1980-luvulla. Katetut I- ja III-tykit ovat alkuperäisillä paikoillaan huolella kunnostettuina. I-tykiltä on raivattu kapea aukko merelle, mutta III-tykiltä ei ole enää näkyvyyttä Pohjanlahdelle. Alunperin tykkiasemien ympäristö on ollut rantaan asti tasaista kalliota tai louhikkoa sekä kuivaa kangasmaastoa, kuten se on edelleen asemien välittömässä ympäristössä. Reposaarelle johtava maantie rakennettiin 1950-luvulla, jolloin rannasta kuljetettiin suuret määrät maa- ja kiviaineista teiden pohjaksi. Tykkiasemaa kiertävän piikkilanka-aidan ulkopuolinen alue on vuosien saatossa pahasti pusikoitunut, kertoo Raimo Suominen. Raimo Suominen on ollut aktiivisesti mukana tykkiasemien kunnostuksessa ja huollossa sen kaikissa vaiheissa. Venäläiset tykit sataman suojana Alun perin ranskalaisen Gustav Canetin 1890-luvun alussa suunnittelemia tykkejä on valmistettu lisenssillä myöhemmin myös Venäjällä. Reposaaressa olevat tykit ovat valmistuneet 1900-luvun alussa. Reposaareen ne siirrettiin Inosta Suomenlahdelta vuosina Toisin kuin talvisodan aikana ei jatkosodan aikana kuitenkaan enää koettu pommituksia ja koeammunnat Reposaaressa suoritettiin vasta Sodan jälkeen tykit jäivät suorittamaan tehtäväänsä satama-alueen suojelussa. Tykkiasemia on linnoitettiin ja asemat on katettiin 1970-luvulla. Rannikkopuolustuksen monet organisaatiomuutokset näkyvät siinä, kuka tykkejä on hallinnut. Ne kuuluivat Turun Rannikkotykistörykmenttiin vuoteen 1966 saakka, jolloin niistä otti vastuun Porin Sotilaspiiri 1970 loppuun. Satakunnan Sotilaspiirin listoilla ne olivat 1992 loppuun, kunnes siirtyivät Turun ja Porin Sotilasläänin Esikunnalle. Viimeisen kerran tykeillä ammuttiin kesäkuussa Eläkkeelle ne siirtyivät vähän ammuttuina ja hyväkuntoisina. Paljon talkootunteja Syksyllä 1998 Puolustusvoimat poisti operatiivisesta käytöstä lähes kaksikymmentä linnake- tai harjoitussaarta sekä joitain rantaalueita. Eniten luovutettavia saaria oli Turun suunnalla. Rauman edustalla olevalla Kuuskajaskarin linnakkeella loppui sotilaallinen toiminta vuonna Myös siellä olevat Canetit on museoitu. Prikaatikenraali Finn-Göran Wennström luovutti huhtikuun 22. päivänä 1999 kaksi Reposaarella sijaitsevaa Canet tykkiä malli CL uudelle, tykkien museoinnista vastaavalle ryhmälle. Hankkeen yhtenä alullepanijana on ollut Matti Heininen Sotahistoriallisen Seuran Porin ryhmästä. Talkoiden organisointiin perustettiin Satakunnan Asehistoriallisen Seuran Reposaari-toimikunta, johon sen puheenjohtajan Raimo Suomisen lisäksi kuuluivat Aarne Siikarla ja Juhani Matilainen. Talkootoiminnan rungon muodostivat yhteensä viitisentoista aktiivista asehistorian tallentajaa. Toukokuussa 1999 ryhmämme tutustui Reposaaren tykkeihin ja silloin päätettiin myös talkoiden käynnistämisestä ja aikatauluista. Kesän aikana töitä tehtiin melkein jokaisena maanantaina, muistelee Raimo Suominen. Aluksi siistittiin tykkiasemien ympäristöt. Seuraavana vaiheena oli poistaa asemien kannella ollut, noin viiden sentin hal-

5 KARHU 5 keillut suojabetonikerros sekä bitumi. Loppukesällä tehtiin vielä varsinaisen betonikerroksen, jonka vahvuus on cm, tasaus ja uuden bitumin levitys. Kolmos-tykin salaojat uusittiin vielä saman vuoden syyskuussa sekä ykkös-tykin salaojat marras-joulukuussa. Seuraavana vuonna kunnostus jatkui. Suojakupu puhallettiin puhtaaksi ja maalattiin uudelleen. Vaativin urakka oli valaa tykkiaseman kannelle uudelleen noin viiden sentin vahvuinen suojabetonikerros. Kesän aikana lisäksi uusittiin ja maalattiin portaiden suojakatos. Myös asemien ympäristöä siistittiin ja tasattiin. Myös ajotiet on sorastettu. Raimo Suominen ynnää, että urakasta varsinaisia talkootunteja vuonna 2000 SatAHS:lle kertyi yli 2000 ja vielä ajomatkat päälle. Porin kaupungin tykit Ykkös-tykki esiteltiin ja tarkastettiin virallisesti Porin päivänä Tarkastuksen suorittanut prikaatikenraali Wennström oli näkemäänsä erittäin tyytyväinen. Talkoot jatkuivat vielä seuraavinakin vuosina. Painopiste siirtyi kolmos-tykille. Ohjelma eteni kutakuinkin samalla kaavalla kuin ykköselläkin: portaiden katos uusittiin, suojakupu puhallettiin ja maalattiin, suojabitumikerros levityttiin, valettiin betonikerros., Lopuksi siistittiin taas ympäristö. Taikootunteja kertyi täälläkin SatAHS:lle noin Talkoisin otti osaa keskimäärin 12 jäsentä, kertoo Raimo Suominen. Tämänkin jälkeen tykkejä on huollettu säännöllisesti. Tykkeihin myös hankittu varaosia. Vuonna 2003 SatAHS osti varaosiksi mm. putken ja lukon Panssarivarikolta Parolasta. Tykit omistaa Porin Kaupunki. Tykkien huollosta vastaa Satakunnan Asehistoriallinen Seura. Tavoitteena on säilyttää tykit asemineen vähintään luovutuskunnossa. Projektiin kuuluu muitakin sidosryhmiä, mutta käytännön talkootöistä noin 90-prosenttia on tehnyt Asehistoriallinen Seura, kertoo Raimo Suominen. SatAHS esittelee Canet-tykkiasemaa tilauksesta ja se avoinna suurelle yleisölle Porin päivinä. Asemat on ympäröity piikkilanka-aidalla ja portit ja luukut on lukittu huolellisesti, joten yksin rannan tuntumassa vartioivat tykit ovat välttyneet ilkivallalta. JUHANI LUKKA CL ( C= Canet L=laivalavetilla) tykin teknisiä tietoja: kaliberi: 152,4 mm =(6 tuumaa) putken pituus 6860mm (45x152mm ) -putken paino 5750kg -lukon paino 126kg tykin kokonaispaino 18000kg putken arvioitu kestävyys laukausta suurin perääntymispituus 400mm, -suurin korotus 38, -pienin korotus -2 täydellisen laukauksen paino 69kg, -ammuksen paino 41,5kg käytännön tulinopeus 4-6 lauk./min, ampumaetäisyys max m täysmiehistö : aliups.+miehistö vajaamiehistö: aliups.+miehistö Vetoomus eduskunnalle ja reserviläisjohtajille Kertausharjoituksiin kutsutaan tänä vuonna ennätysvähän reserviläisiä. Lahden puolustus ja turvallisuus -messujen yhteydessä kokoontuneet Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton hallitukset ovat tilanteesta syvästi huolestuneina päättäneet vedota eduskuntaan ja reserviläisjohtajiin julkilausumalla. Kolmen seuraavan vuoden aikana kertausharjoituksiin kutsutaan vain noin reserviläistä vuosittain. Määrä on murto-osa todellisesta tarpeesta. Vielä viime vuonna kertaamassa kävi reserviläistä. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kenttäkelpoisuuden ja osaamisen ylläpito on lähivuodet pitkälti reserviläisjärjestöjen toiminnan ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutuksen varassa. Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto edellyttävät, että tälle työlle varataan riittävästi resursseja valtion ensi vuoden talousarviossa. Vetoomus julkaistiin RUL:n ja RES:n hallitusten yhteiskokouksessa Lahdessa. Valtioneuvoston talousarvioesityksessä vuodelle 2013 maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen on varattu euroa, josta valtaosa menee MPK:lle. Kokonaismääräraha on euroa kuluva vuotta pienempi. Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto vetoavat eduskuntaan määrärahan säilyttämiseksi vähintään nykyisellä tasolla, koska lähivuosina vapaaehtoistoiminnan rooli korostuu reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Vetoomus reserviläisjohtajille Puolustusbudjetin leikkaukset ja kertausharjoitusten raju alasajo herättävät oikeutetusti tyytymättömyyttä monissa reserviläisissä. Jokaisen reserviläisen tulee tässä tilanteessa pitää itse huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja osaamisestaan. Erityisesti tämä koskee reservin upseereita ja aliupseereita, joiden tulee valmiutta kohotettaessa kyetä kouluttamaan ja johtamaan omia joukkojaan. Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto vetoavat jäsenistöönsä, jotta jokainen reserviläinen pitäisi huolta omasta kenttäkelpoisuudestaan ja osaamisestaan. Oman yhdistyksen tai kerhon liikunta- ja ampumavuorot ovat hyviä tapoja ylläpitää kenttäkelpoisuutta. Sotilaallisia tietoja ja taitoja voi hankkia myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutukseen osallistumalla. Suomen puolustus pohjautuu laajaan, hyvin koulutettuun ja kenttäkelpoiseen reserviin. Näinä taloudellisesti niukkoina aikoina meidän reserviläisjohtajien on panostettava normaalia enemmän Suomen turvallisuuden hyväksi. (RUL) Varusmiesten keskeyttämisluvuissa ei muutoksia Hyvässä rasvassa on. Lukko avautuu notkeasti, toteaa Raimo Suominen. Tykkien perustoiminnot, kuten suuntaus- ja lukkokoneistot, toimivat moitteettomasti. Deaktivointi kuitenkin takaa, ettei tykeillä enää koskaan ammuta. Heinäkuun 2012 saapumiserässä palveluksen aloitti noin alokasta, joista ensimmäisen kahdeksan palvelusviikon jälkeen peruskoulutuskaudella keskeyttäneitä oli 11,5 prosenttia. Vastaava luku viime vuoden heinäkuussa oli 10,6 prosenttia. Keskeyttämisluvuissa ei ole havaittavissa tilastollisesti suuria muutoksia viime vuosina. Tammikuussa palveluksen aloittavien saapumiserien keskeyttämisten prosentuaalinen osuus on ollut viime vuosina suhteellisesti korkeampi verrattuna heinäkuun saapumiseriin. Tämän vuoden tammikuun saapumiserällä keskeyttämisprosentti oli 14,1. Yleisin syy varusmiespalve- luksen keskeytymiselle (noin 41%) ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Seuraavina suurina keskeyttämisen syinä (noin 20%) nousevat esille tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja oireet. Muita diagnoosiryhmiä terveydellisissä poistumissa ovat erilaiset vammat (noin 9%). Ylipainon ja muiden vastaavien sairauksien osuus keskeytyksistä on noin 3 %. On hyvä huomata, että osa palveluksen keskeyttäneistä palaa suorittamaan palveluksen loppuun myöhemmin. Keskeyttämislukuja seurataan puolustusvoimissa ja niihin reagoidaan tarvittavalla ohjeistuksella sekä toimenpiteillä.

6 6 KARHU JR 56 ja JR 60 -kilta juhli ja kokousti Rauman Lapissa Kauniina suvipäivänä 20. kesäkuuta vietettiin arvokasta maanpuolustusjuhlaa Lapin kirkossa ja seurakuntakodissa. Salintäyteinen joukko viime sotien veteraaneja tukijoukkoineen ja ystävineen oli kokoontunut 41. kertaa muistelemaan ja viettämään yhteistä aikaa. Lapissa kokoonnuttiin tarkoituksella kunnioittaa Lapin kirkon kylän kansakoulussa kesäkuussa 1941 perustetun jalkaväkirykmentti 56:n 3. komppanian sekä Lapin Krh -joukkueen miehiä ja heidän sotataivaltaan. Lapin komppaniassa palvelleista miehistä kaatui tai kuoli sodan aikana 73, näistä yli kymmenen prosenttia eli 25 lappilaista antoivat raskaimman uhrinsa. Komppanian miehiä haavoittui yli 200. Killan toiminta on edelleen aktiivista Killalla on veteraanijäseniä 141. Korkea keski-ikä rajoittaa luonnollisesti toimintaa. Siksi kiltaan liittyneet kannattajajäsenet pitävät yllä perinnetyön jatkuvuutta ja huolenpitoa veteraaneista. Viime vuonna tehtiin kunniapuheenjohtaja Antero Kallion aloitteesta jäsenkunnassa veteraanien IKIHONKA -kuntotutkimus. Selvitettiin muun muassa toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Killan veteraanien terveys ja hyvinvointi ovat ansaitusti nousseet esille kuntoutusmahdollisuuksien kautta. Kuntoutus korkeassa iässä oleville veteraaneille ei ole välttämättä fyysistä punnerruta, vaan enemmänkin elämäntilanteeseen sovellettua kanssakäymistä. Ensi keväänä IKIHONKA -tutkimus uusitaan. Kirjoja ja muita tallenteita Killan veteraanien sotataipaleesta on julkaistu useita kirjoja. JR 56 -historiateoksesta otettu uusintapainos on tullut hiljan myyntiin. Raumalaisen historiatallentaja Jouko Nummelan käsikirjoittama ja toteuttama killan rykmenttien sotaretkestä kertova DVD -tallenne valmistui viime vuonna. Tallennetta on toimitettu muun muassa kouluihin opetuskäyttöön. Kirjoja ja tallenteita voi ostaa omaan käyttöön killan nettisivuilta Nettisivuilla on myös laajasti kerrottu killasta ja sen jäsenten sotataipaleesta. PERTTI PELTONEN JR 56 JA JR 60 KILTA RY:n Rauman alueosaston puheenjohtaja Veteraanien keski-ikä on hieman vaille 90 vuotta. Killan veteraaneista oli paikalla vielä 20. Keskellä alarivissä on killan kunniapuheenjohtaja professori Antero Kallio. Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Satakunnan jääkäripataljoonan komentaja evl Tommi Haapala. Musiikista huolehti maineikas laivaston soittokunta johtajanaan raumalaislähtöinen musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen. Kunniavartiossa sankaripaadella olivat vasemmalta Jyrki Aikko, Olavi Birkman, Ravo Sarmet ja Keijo Nurmi. kuvat:pertti Peltonen Sotilaskotisisaret ja Lotta-perinnenaiset huolehtivat juhlapaikan sommittelusta ja ruuanjakelusta. Kuvassa vasemmalta Saimi Taival- Rintala, Soilikki Kolsio ja Anneli Tuomisto. Lapin Kauklaisista syntyään oleva talousneuvos Vihtori Siivo lahjoitti killalle neljä DVD kasettia ja laatimansa omaelämänkertakirjan. Vihtori täyttää ensi vuonna 100 vuotta. MIELIPIDE Muistolaatta kenraali Aarne Blickille Ulvilaan Olen useampaan kertaan ehdottanut muistolaattaa kenraali Aarne Blickin syntymäkodin paikalle Ulvilan Friitalaan. Olen ehdottanut asiaa kotiseutuyhdistykselle ja kaupunginjohtajalle, joka oli hankkeen kannalla muttei asia ole edennyt. Mielestäni viime sotiemme ansioitunut kenraali ansaitsee muistolaatan. Blick oli rintamakomentajana talvisodassa Taipaleessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa hän johti 2. divisioonan nopeasti vanhalle rajalle. Tämän johdosta ylipäällikkö palkitsi hänet Mannerheimristillä ja kenraalimajurin arvolla. Asemasodan aikana hän toimi Aunuksen VI armeijakunnankomentajana kunnes Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesällä -44 riitautui kenraali Talvelan kanssa ja sai siirron vanhan divisioonansa komentajaksi Äyräpään ja Vuosalmen torjuntataisteluihin, joissa Neuvostoliiton hyökkäys pysäytettiin. TIMO KOSKELA Oheinen muotokuva Aarne Blickista on sodan aikana TKpiirtäjänä toimineen Kari Suomalaisen käsialaa.

7 KARHU 7 Nakkilan Reserviläisten osasto on kunnossa ja valmiina jakamaan tietoa reserviläistoiminnasta ja kansainvälisestä rauhanturvaamisesta. Nakkilan Reserviläisten puheenjohtaja Ismo Haanmäki toivottaa Pasi Turkin tervetulleeksi. Reserviläiset Tappuritapahtumassa Rakentamistalkoissa oli apuvoimia myös naapuriyhdistyksestä ja nuorisosta. Vuodessa oli kertynyt jo sen verran rutiinia, että osaston kaikki rakennelmat pystytettiin muutamassa tunnissa. Nakkilassa on järjestetty vanhoja perinteitä vaaliva Tappuritapahtuma jo kuusitoista kertaa. Nakkilan Reserviläiset olivat tapahtumassa omalla osastollaan esillä toista kertaa. Vuonna 2011 otimme kutsun ja samalla haasteen vastaan ja ryhdyimme suunnittelemaan osastoamme. Ensiesiintymisemme tapahtumassa onnistui kohtuullisesti. Liikuntahalliin siirretty ja rakennettu ilma-aserata sai kävijöiden keskuudessa varauksettoman suosion. Samalla infopisteessämme oli jaettavana esitteitä ja tietoa reserviläisyydestä. Palaute oli kaikin puolin positiivistä. Jokaiselle mukana olleelle reserviläiselle jäi kuitenkin hiukan sellainen tunne, että olisi vielä hieman parannettavaa.väkeä oli tapahtumassa paljon, mutta ensimmäisenä päivänä osastoillemme ei oikein osattu. Nyt ulkomainoksia lisättiin ja se vilkastutti liikennettä toisena tapahtumapäivänä. Vuoden 2012 Tappuriin osallistumisesta ei tarvinnut edes keskutella. Jäsenillä oli selkeä tarve pistää edellisvuotta paremmaksi. Saimme osastollemme viimevuotista vielä paremman sijainnin ja käsiohjelman karttaan paikkamerkin. Todettiin alustavissa suunnitelmissa, että ilmakivääri-hirvirata ja perinteinen kiväärirata edellisvuotiseen malliin on toimiva konsepti. Ilmapistoolit jätettiin ilma-aseradan kaappiin. Pistoolilla vahinko voi sattua hyvinkin helposti ja olimmehan luomassa reserviläisyydestä ja ampumaharrastuksesta positiivista kuvaa. Tapahtumajärjestäjien tarjoama tila oli viimevuotiseen tapaan todella suuri. Ajatuksena oli saada mukaan jonkinmoinen näyttely tai toinen maanpuolustusjärjestö. Muutaman onnellisen sattuman kautta yhteys Satakunnan Rauhanturvaajiin syntyi. Kauvan eivät nuo toiminnan miehet asiaa vatvoneet. Kokeneita messu- ja esittelykävijöitä kun olivat. Materiaaliakin oli sopivasti turvaajien kaappeihin kertynyt. Satakunnan Rauhanturvaajien puheenjohtaja Majuri Hari Paattimäki Leo Salolla ja Pasi Turkilla vahvistettuna pitivät lippua korkealla. Rauhanturvaajat sopivat erittäin hyvin osastollemme ja alustavia suunnitelmia olisi jo ensi vuodellekin tehtynä. Ei mittää tiijä vaikka UN tarkastuspiste vartiokoppeineen ilmestyisi johdattelemaan ihmisiä osastollemme. Yhdistyksemme jäsenet kokoontuivat perjantai-illalla pystyttämään osastoa. Jokaiselle talkoolaiselle löytyi sopivaa puuhaa. Pystytys-, ammutus- ja opastusvuoroissa oli kaikenkaikkiaan viitisentoista jäsentä tekemässä oman osansa. Mukana oli myös naapuriyhdistyksestä ja nuorisosta talkoolaisia. Kumma kyllä yhdessä vuodessa oli kertynyt jo jonkinmoinen rutiini ja osasto heräsi henkiin muutamassa tunnissa. Samoin katosi sunnuntaina suunnilleen tunnissa. Reserviläisten osastolla saattoi koettaa käden ja silmän yhteispeliä liikkuvaan hirvitauluun tai perinteiseen viisitäpläiseen 10 metrin tauluun. Ampumamatka oli 10 metriä molemmissa ampumapisteissä. Nuoret saivat ampua tuelta. Ampumapisteissä oli koko ajan opastus ja latauspalvelu. Ampumisesta kerättiin pieni maksu. Kilpasarjassa ammuttiin liikkuvaan hirveen. Palkinnot arvottiin kaikissa muissa sarjoissa ampujien kesken. Ilma-aseradalla tehtiin kahdessa päivässä noin 150 ampumasuoritusta. Moni koetti ensimmäistä kertaa ilma-asetta tai ylipäätään mitään ampuma-asetta. Rauhanturvaajien osastolla päivystivät mm. Hari Paattimäki ja Leo Salo. Kuvassa Kansainvälisten tehtävien lisäksi kiinnostusta herättää myös reservipiirien Karhu -lehti. Infopiste jakoi tietoa niin suullisesti kuin esitteiden muodossa. Samoin näytöllä pyöri kuvakavalkaadi edellisestä Tappurista ja eri tapahtumista, joissa olimme olleet mukana. Samoin luonnollisesti ammunta oli kuvissa laajalti edustettuna. Liiton uusi banderolli ja reserviläisyyttä esittelevät uudet julisteet tulivat sopivaan aikaan. Banderolli loi jo ripustettaessa selkeää tunnelmaa. Täällä olemme me Reserviläiset. Jäikö parannettavaa. Hieman ennakkomainontaa tehostetaan. Jotain opasteita ehkäpä. Puolustusvoimista voisi houkutella pienen kalustonäyttelyn saliin. Näitä mietitään ensi keväänä. Hyvää syksyn jatkoa Satakunnan Reserviläisille ja kiitokset vielä kaikille, jotka olivat tavalla tai toisella mukana Nakkilan Reserviläisten Tappurissa. ESA RANNISTO Tiedotusvastaava Nakkilan Reserviläiset

8 8 KARHU Kiitokseksi äidilleni ja muille lotille Menneisyys ei ole kuollutta. Historian unohtaminen on historian vangiksi jäämistä. Ihminen paikallistaa itsensä ajallisesti omilla muistoillaan. Sukupolvien välinen muistojen vaihto on tarpeen, jotta ymmärrettäisiin, minkälaisia sisältöjä niihin liittyy. (Martikainen 2008) si, jona aikana Suomi alkoi varustautua uuteen sotaan. Aloitettuja linnoitustöitä jatkettiin, maantiesillat miinoitettiin. Lotat tekivät töitä omalla sarallaan. Talvisodan aikana lottatehtävissä työskenteli n naista. Heistä 64 menehtyi ja pari sataa haavoittui. Jatkosodan aikana menehtyi 228 lottaa. Muistelmia äitini lotta-ajoilta Äitini Toini Maria Ala-Järvenpää o.s. Virolainen syntyi Räisälässa 1919 ja nukkui pois Kiikoisissa omassa kodissaan vuonna Äidin toive siitä, ettei hänen tarvitse lähteä sairaalaan voimienkaan hiipuessa, pohjautui muistoihin kodin jättämisestä Karjalaan. Tiedämme, että hän vielä elämänsä viimeisinä viikkoina teki unissaan ja mielikuvituksessaan matkaa sinne oikeaan kotiin, Karjalaan. Hän ei koskaan täysin kotiutunut Satakuntaan, vaan päivästä toiseen kaipasi jotakin ja se jokin oli lapsuuden ja nuoruuden kotiseutu. Me lapset olemme harmitelleet, miksi emme enempää kyselleet sota-ajasta äidiltä ja keskustelleet siitä. Miksi emme jakaneet kokemuksia ja ikävääkin? Vastaus on yksinkertaisesti, että vasta kun äiti itse oli valmis oma-aloitteisesti vaiheistaan kertomaan, mekin havahduimme. Ja kuten monet muut sodan kokeneiden lapset, liian myöhään. Lapsina ja nuorina ollessamme emme tajunneet, kuinka lähellä sota-aika oli. Aikuistuessamme tuli kuvioihin omat tärkeät asiat. Vähin, mitä itse koen voivani tehdä asian eteen, on kirjoittaa joitakin äitini kokemuksia vuosilta, jotka ovat olleet Suomen itsenäisyyden kannalta ratkaisevat; kirjoitus on samalla kunnianosoitus kaikille sotiemme lotille, heille, jotka vielä ovat keskuudessamme ja myös heille, jotka ovat äitini lailla siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Kaikki ei perustu äidin omiin kertomuksiin, vaan minulla on ollut ilo tavata lottia, jotka ovat eläneet samoissa paikoissa, samoina ajankohtina kuin äitini. Eityisesti kiitokset kuuluvat Kemijärven ja Kiikoisten lotille. Kemijärvellä tapasin lotat Eeva Kivisen, Sisko Lahtelan, Annikki Pöyliön ja Pirkko Ritolan. Kiikoisten lottien tarinoihin olen tutustunut muistelmateoksen Ei he tienneet, kun läksivät silloin, kuka joskus palata voi kautta. Lisäksi olen tutustunut aiheeseen liittyviin kirjallisiin materiaaleihin. Toivon, että tämä kirjoitus kiinnostaa paitsi omaa jälkipolveani, myös muita, joilla on kunnia kantaa ja siirtää rohkeiden, ennakkoluulottomien ja toisista välittävien lottien perintöä tuleville sukupolville. Lotta-järjestöstä Naiset olivat jo ennen lotta-järjestön syntymistä perustaneet Suomeen Sivistystä koteihin yhdistyksen, jonka sääntöjä ei kuitenkaan hyväksytty liian poliittisina. Näitä sääntöjä yksinkertaistettiin ja muodostui Martta-yhdistys. Suojeluskuntien synnyttyä niiden rinnalle kehittyi ompeluseura-tyyppistä toimintaa. Työ oli suojeluskuntien auttamista, mentiin mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Lotta Svärd-nimeä alkoi ensimmäisenä käyttää Riihimäellä perustettu lottayhdistys. Lotta Svärd -nimen lanseerasi C.G. Mannerheim. Nimi juontaa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, joissa kerrotaan kuinka Svärd otti vaimonsa Lotan sotaretkelle mukaan. Miehensä kaaduttua vaimo aloitti lottatoiminnan auttaen miehiä kaikessa, missä kykeni. Lotta-järjestö henkilöityy vuodesta 1929 puheenjohtajakautensa aloittaneeseen Fanni Luukkoseen, joka toimi aktiivisesti järjestön lakkauttamiseen asti. Jäsenmäärä nousi kymmenessä vuodessa yli ja järjestön lakkauttamisvaiheessa jäseniä oli Jokainen lottajärjestöön liittyvä antoi lupauksen: Minä N.N. lupaan kunniasanallani, että rehellisesti ja omantunnontarkasti avustan suojeluskuntajärjestöä sen puolustaessa uskontoa, kotia ja isänmaata ja täytän minulle uskotut maanpuolustustehtävät noudattaen Lotta svärd-järjestön sääntöjä. Lupausta täydensivät ns. kultaiset säännöt, joissa painotettiin Jumalan pelkoa, oikeamielisyyttä, vaatimattomuutta ja itsekuria. Lotta-järjestö halusi turvata jälkikasvun kouluttamalla pikkulottia, joita myöhemmin kutsuttiin lottatytöiksi. Koulutus aloitettiin vuonna Keskeistä oli kasvatus isänmaallisuuteen, mutta myös esimerkiksi ensiaputaitoja opetettiin. Pikkulotat osallistuivat aikuisten rinnalla kaikenlaiseen työhön sairaaloissa, kanttiineissa ja varusteiden hoidossa. Lottien tunnusmerkinä oli yksinkertainen harmaasta lysterikankaasta tehty lottapuku. Sisäjuhlapuvussa oli käsivarsinauha. Kengät olivat mustat. Lakki oli kenttälakin mallinen ja sen tuli olla suorassa. Liehuvia kiharoita ei sallittu. Pukuun kuului virallisesti lottaneula vasemmassa rintapielessä. Lottaneulan kuvio oli hakaristi, jonka sakaroiden välissä näkyvät heraldiset ruusut. Suojeluskunnat lakkautettiin Samalla poistui pohja lottien toiminnalta, koska järjestö oli perustettu suojeluskuntien tukemiseksi ja avustamiseksi. Vuonna 1992 perustettiin Lottaperinneliitto, jonka tarkoituksena on kehittää naisten valmiutta selvitä poikkeusoloissa, kasvattaa maanpuolustustahtoa ja levittää maanpuolustustietoutta. Elisabeth Rehn ansaitsee suuren kiitoksen lottien työn arvon ansaitun kunnian palauttajana. Lotat sota-aikana Sodan aikana osa lotista huolehti varusteiden hankinnasta ja huollosta sekä varojen hankinnasta, osa muonitti. Lääkintäjaoksen lotat tekivät työtä sota- ja kenttäsairaaloissa sekä auttoivat sairaiden kuljetuksessa. Lotat hoitivat toimisto- ja viestitehtäviä, joista jälkimmäisen alaisuudessa toimivat ilmavalvontalotat ja radistit. Kovimpia työpaikkoja ovat varmaan olleet kaatuneiden evakuoimiskeskukset, joissa käsiteltiin pahoin silpoutuneita ruumiita, jotka pestiin ja aseteltiin arkkuihin kotikuntiin lähetettäviksi. Lotat järjestivät kaatuneiden sankarihautajaisia ja majoittivat siirtolaisia. Lotilla oli apunaan erilaisia käsikirjoja, joista yksi tärkeä oli Muonituslotan käsikirja. Kirjan alkusanoissa todetaan, että muonitusjaostoon kuuluvan lotan tulee olla, ei vain ruuanlaittotaitoinen ja tästä innostunut, vaan hänen on oltava asiantuntija kaikkiin niihin tehtäviin nähden, joita muonitustyö tuo tullessaan. Muonitukselle oli asetettu kriteerit, joiden täyttymistä seurattiin työpäiväkirjassa. Tietopuolisen koulutuksen ohella painotettiin käytännön harjoituksia. Talvisodan ihmeenä pidetään, että Suomi säilytti itsenäisyytensä. Rauhaa on kutsuttu välirauhak- Sodan alkaessa äitini oli viestilottana Räisälän Myllypellon puhelinkeskuksessa. Hänen kohdalleen sattui merkittävä yövuoro , jolloin tuli hätäpuhelu. Tästä hän kertoi vasta paljon sodan jälkeen. Hätäpuhelussa sanottiin, että vihollinen ylitti rajan ampuen kaikilla tuliaseilla tänä aamuna klo 6.00 kautta koko linjan. Äiti kertoi laskeneensa luurin hiljaa ja mennneensä herättämään toiset lotat todeten sodan syttyneen. He menivät katsomaan taivaalle Raudun ja Metsäpirtin paloista johtuvaa leiskuntaa ja tykkien jylinää. Jouluaattona 1939 äiti talutti karjan kahden kilometrin matkan isänsä kanssa Myllypellon rautatieasemalle, jossa ne lastattiin junaan. Lehmät pysyivät ilman naruja yhdessä ja kuin ymmärtäen vaaran menivät vastuksitta junaan. Muu perhe oli evakuoitu jo aiemmin. Äidin matka asemalta keskukseen oli raskas ja tunteet purkautuivat syvältä tulleessa itkussa; hän kertoi ajatelleena, että onhan jouluaatto tämäkin, tykit jyskävät, lentokoneet lentävät pään päällä. Kun hän saapui perille keskukseen, oli siellä yhteen huoneeseen katettu jouluateria valkoisine liinoineen. Ystävien kutsu Toini, tule pöytään, säilyi äidin mielessä. Äiti oli koko välirauhan ajan Kemijärven sotilaskeskuksessa, jonka peitenimeksi hän muisti Korpi. Aili Ingerö oli tuolloin toimisto- ja viestintäpäällikkö ja hän vastasi muualta tulleiden lottien sijoittamisesta. Mutta sitten, kun jatkosota alkoi ja Räisälä vallattiin, hän anoi siirtoa kotipuoleen ja saikin sen. Lottatehtävät vaihtelivat jatkosodan aikana. Mieleen oli jäänyt kanttiini nimeltään Lottamotti, jossa äitikin toimi. Siellä vieraili sotilaiden omaisia Kiikoisista ja Kiikasta. Yhtenä päivänä tuli lähetti sanomaan, että pitäisi mennä illalla muutaman kilometrin päähän etulinjasta olevaan kanttiiniin neuvotteluun. Siellä oli kiikoislainen lotta päälottana. Sota-aikaan kuuluivat järkyttävät kokemukset kasapäin olleista kaatuneista. Äiti kuvasi, että ne olivat kuin kalat, jotka oli kuormasta pudotettu. Naamat olivat

9 KARHU 9 mustat, hampaat valkoiset, suut irvessä ja maata käsissä. Päällä oli vain pieni loimi. Oman rakkaan veljen saattaminen sankarihautaan Räisälän kirkkomaahan oli yksi äidin raskaimmista sotamuistoista. Äitini ja isäni kohtasivat sodan aikana. Ilman, että äitini toimi lottana, näin ei ehkä olisi tapahtunut. Kiitos tästä johdatuksesta. Vaikka äitini ei koskaan täysin kotiutunut Satakuntaan, oli hänen elämänsä isän rinnalla turvallista. He jakoivat elämänkumppaneina yhteisiä kokemuksia sinäkin aikana, kun ei ollut mahdollista ulkopuolisille sotaajan asioista puhua. Sekä isäni että äitini olivat sotaveteraaneja. Äidin itse kirjoittama runo kuvastaa hänen tuntojaan. Emme kukaan läheinen vieläkään pysty sitä lukemaan ilman, että kyynel kostuttaa silmäkulmaa: Nyt kun aikaa on, niin yhä muistelen aatokseni kulkee aikaan entiseen. Tupaan astun, oven hiljaa aukaisen kulunutta ovenpieltä hyväilen. Taaskin keinutuoliin vaivun mietteisiin unenratsun laitan jälleen valjaisiin. Muistoihini vuodet palaa kotitanhuville kuljen salaa. Arvi Penkkimäen kokoaman muistelmateoksen Ei he tienneet, kun läksivät silloin, kuka joskus palata voi mukaan, kiikoislaisia lottia oli mm. muonitustehtävissä, kanttiineissa ja toimistotehtävissä. Haastattelemani kemijärveläiset lotat kuvasivat toimintaansa sodan aikana pikku-lottana tai lottana. Eeva Kivinen toimi mm. ilmavartiossa ja muonituksessa. Pirkko Ritola kertoi pikku-lottatoiminnasta, johon kuului mm. ohjelmien harjoittelu juhliin ja varojen kerääminen arpoja myymällä. Lisäksi hän työskenteli suojeluskunnan kansliassa. Annikki Pöyliö toimi mm. sotilasruokalassa. Sisko Lahtelan pikku-lottatehtävät olivat toimimista muonituksessa ja käsisireenin valvojana. Lotilla oli oma kuoronsa, johon myös pikku-lotat voivat osalistua. Sankarihautajaisissa ja muistotilaisuuksissa lotat olivat kunniavartiossa. Välirauhan aikana autettiin kotinsa menettäneitä. Äidin albumista löytyi kuvia Kemijärven lotta-ajasta; nimeltä oli mainittu Lahja Raami, Annikki Kaisla ja Eila Kerkelä. Lopuksi Elämä on ihmeellistä. Olemme mieheni kanssa löytäneet uuden ulottuvuuden napapiirin pohjoispuolelta, Kemijärveltä. Alueen hankittuamme, muistimme, että äitini on ollut Kemijärvellä lottana. Olemme olleet tietoisia 1970-luvulta alkaen ratkaisevasta Mäntyvaaran taistelusta, mutta kiikoislaisten yhteys siihen on ollut kuulopuheiden varassa. Meille on vasta viime aikoina selvinnyt alkuperäisen sotapäiväkirjan mukaan tarkat taistelutapahtumat, jotka on kirjattu ja kerrottu tarkasti ja mielenkiintoisella tavalla. Satakuntalaispataljoonassa oli yli 1000 miestä, jotka siirtyivät Kemijärvelle Joutsijärven taisteluihin Näistä sotilaista oli meidän lähisukulaisia n. 30. Kyseisestä kenttätäydennysprikaatin Satakuntalaispataljoona IX/KT-Pr.:sta on aseveljien kertomusten perusteella tehty muistelmateos, jonka on koonnut E.A. Jakobsson. Sotapäiväkirjojen paikkatiedoista selviää, että omistamamme Ruuhiperän tila on ollut Satakuntalaispataljoonan taistelualueella. Satakuntalaispataljoonan miehet toteavat sotapäiväkirjassa mm. näin: Kun etelän miehinä alamme tottua näihin Lapin oloihin ja pakkasiin, niin kyllä Suomi meistä saa pian miehiä, jotka ovat maallensa kunniaksi. Emme koskaan tule varmaankaan paikkakuntalaisten sallalaisten veroisiksi. He ovat tosi taistelijoita täällä omilla konnuillaan, ja kun vielä tulee lunta lisää, niin varokoon vihollinen silloin itseään. Silloin se ei ole turvassa koskaan eikä missään. Kaikki kiitos ja kunnia heille. Em. sotapäiväkirjasta käy ilmi myös se, kuinka paljon sotilaat arvostivat lottien työtä. Suora lainaus sotapäiväkirjasta: Yöllä ei tapahtunut erikoista vaan oli rauhallista rintaman molemmin puolin. Päivä kului hiljaisesti. Viholl. yritti ampua keskipäivän aikaan, mutta kun oma tykistö ei vastannut, loppui tämä alkuunsa. Oli jouluaatto. Saimme viettää sen rauhallisesti. Tuntemattomista lahjoittajilta (Vaasan seuduilta enemmistö) sai jokainen sotilas paketin ja kaksikin. Paketit olivat laitetut erittäin asiantuntevasti. Niissä oli sitä, mitä sotilas rintamalla odottaa siviilipaketeilta. Miesten riemua pakettinsa saatuaan ei voi sanoin kuvata. Ainoastaan itse vastaavassa tilaisuudessa ollut pystyy tämän käsittämään. Kotona olevat Suomen lotat naiset tekevät tälläkin teollaan suurtyön, minkä kantamus ei varmaankaan koskaan unohdu. Sanon heille kaikille meidän kaikkien puolesta mitä parhaimmat kiitoksemme. Pataljoonamme komentopaikkaan, joka siis nyt vietti tätä vuoden suurinta juhlapäivää etulinjoilla, tuotiin joulukuusi ja mielialan valtasi joulutunnelma. Piilossa olleessa sotapäiväkirjassa osoitetusta kiitoksesta lotille on kulunut yli 70 vuotta, mutta ei ole liian myöhäistä, jos yhdellekin keskuudessamme olevalle lotalle tämä kiitos välittyy. KIRSI SIROLA, o.s. Ala-Järvenpää Lähteitä: Martikainen T Talvisodan evakot ja siviilisotavangit. TMkirjat. Espoo. Penkkimäki A. (toim.) Ei he tienneet, kun läksivät silloin, kuka joskus palata voi. Risteen kirjapaino Ky Leppänen. Kokemäki. Isänmaan vapauden puolesta Kemijärven veteraanimatrikkeli. Lottamatrikkeli osa II. Lapin Painotuote Oy. Kemijärvi. Ristilä-Toikka M Miten lotta osasi muonittaa. Artikkeli VPL. Pyhäjärvi-lehti Jakobsson E.A. (toim.) Satakuntalaispataljoonan IX/KT- Pr.n tie Risteen kirjapaino. Kokemäki. Itä-Lapin kuntayhtymä (tuott.) Itä-Lapin talvisota sotahistorian kohteita. DVD. Sotapäiväkirja Satakuntalaispataljoonan IX/KT-Pr. Ampumarata-alueiden säilyttäminen Syksyllä 2010 oli eduskunnan käsittelyssä uusi ampuma-aselakiesitys. Se hyväksyttiin lähes yksimielisellä eduskunnan päätöksellä. Samalla hyväksyttiin myös lausuma, jossa eduskunta edellytti hallituksen edistävän käytettävissä olevilla eri keinoilla riittävän kattavan ampumarataverkoston toteuttamista. Puolustusvoimissa on meneillään mittavan rakenneuudistuksen toteuttaminen. Suunnitelmien mukaan tullaan lähivuosina luopumaan useista ampumaradoista ja harjoitusalueista. Vapautuvien alueiden jatkokäyttöä ollaan parhaillaan suunnittelemassa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan niin kiinteistöjä kuin maa-alueitakin oltaisiin luovuttamassa veloituksetta kunnille puolustushallinnon joukko-osastojen lakkautuksista aiheutuvien menetysten kompensaationa. Ampumaharrastusfoorumi on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet maassamme myös tulevaisuudessa. Kattava ampumarataverkosto on keskeisin edellytys tämän tavoitteen toteutumiselle. Puolustusvoiminen ampumarata-alueilla on usein erityisen keskeinen asema tässä verkostossa, ovathan ne ratakapasiteettinsa puolesta useimmiten maakunnallisia ampumaurheilukeskuksia. Ampumaharrastusfoorumi esitti, että hallitus ryhtyisi toteuttamaan edellisen eduskunnan antamaa tavoitetta kattavan ampumarataverkoston toteuttamiseksi. Eräänä ajankohtaisena keinona esitettiin, että kunnille kompensaatioina annettavien rakennusten ja maaalueiden myötä annettaisiin samalla kunnille velvoite ylläpitää alueella olevat ampumaradat kunnallisina liikuntapaikkoina. Yhtenä mahdollisuutena voisi olla myös MPK:n rooli ratojen vastaanottajana. Asiaa käsitellään ampumaharrastusfoorumin pidettävässä kokouksessa. Aselupakäytäntöjen Yhtenäistämisohjeen lausuntopyyntö Tässä ohjeessa on keskitytty vain kahteen eri aihekokonaisuuteen, henkilön soveltuvuuden arviointiin ampuma-aselupa-asioissa ja aseen soveltuvuuden arviointiin ampuma-aselain mukaisessa luvan myöntötilanteissa. Selasin tuon ohjeluonnoksen läpi. Ohjeet on valtaosaltaan (ellei kaikkikin) perusteltu käytännön esimerkein poliisin tekemillä päätöksillä, joiden oikeellisuutta on testattu hallinto-oikeuden ja monissa tapauksissa myös KHO:n päätöksillä. Ketään ei varmasti ihmetytä se että kyseisestä kaiken kattavasta ohjeesta on jätetty tarkoituksellisesti pois ne hallinto-oikeuksien päätökset joissa todetaan, ettei ohje ja sen nojalla tehdyt hallinnolliset päätökset, voi ylittää lakia. - dno: 00746/09/1602, 00506/09/1602, jne. Yhtenäisohjeen tavoite näyttää olevan, että hulluilta, häiriintyneiltä, juopoilta, väkivaltaan taipuvilta ja rikollisilta pitää aseet kerätä pois ja aseluvat peruuttaa. Tässähän sinänsä ei ole mitään uutta. Sehän on luettavissa jo lain perusteluista. Linja näyttää muodostuvan tiukaksi - paikoin jopa hyvin tiukaksi. Esimerkiksi Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapito joka estää uuden luvan saamisen vähintään 2 vuodeksi ja on aseluville peruutusperuste. Esimerkkinä tästä annetaan jousivoimalla toimivan stiletin kantaminen julkisella paikalla ja sillä uhkaaminen. Useimmilla meistä on kotonaan aikamoinen valikoima veitsiä ja puukkoja. Erinomaisia välineitä ja erinomaisen teräviä. Monilla varsinkin omakotitalossa asuvilla on myös varmasti kirveitä. Itselläni on niitä puolen tusinaa osa vanhempia puuvartisia ja osa uudempia Fiskarsin teflon päällysteisiä tehokkaita halkomakoneita. Ovatko nämä noita vaarallisia toisen vahingoittamiseen soveltuvia esineitä, ja onko niiden pito halkoliiterissä ja olohuoneen seinällä ohjeen mukaista hallussapitoa vai tuleeko niistä kohdan tarkoittamia esineitä vasta sitten, jos laittaa puukon vyölle ja menee yleiselle paikalle? Aseiden soveltuvuuden arviointi ilmoitettuun käyttötarkoitukseen on varmaan sellainen, joka aiheuttaa monelle hakijalle mielipahaa. Taulukot ovat kuitenkin tarkoitettu vain ohjeellisiksi ja sovellettavaksi normaalitilanteissa. Niissä pyritään kuvamaan vakiintunutta lupakäytäntöä. Jokainen yksittäinen ampumaaselain mukainen lupa-asia on kuitenkin aina ratkaistava siinä yksittäisessä asiassa ilmenneiden seikkojen ja tapausta säätelevien lainkohtien perusteella. Ohje sisältää vain suuntaa-antavia ohjeita tapausten ratkaisemiseksi, eikä ohje ole yksittäistapauksissa oikeudellisesti sitova. Uuden ohjeen pitäisi tulla voimaan alkaen. RAIMO SUOMINEN Ampumaharrastusfoorumin jäsen. AHF:n Satakunnan alueneuvottelukunnan pj.

10 10 KARHU Päällikkö praatailee Vuoden 2012 toiminnan käynnistyminen Kuluvan vuoden koulutus on Satakunnassa onnistunut poikkeuksellisen hyvin. Näyttää siltä, että vuodesta 2012 tulee Satakunnan koulutushistorian paras vuosi. Koulutusvuorokausia on MPK:n THJ:n mukaan ,5, jakaantuen miesten 3621,5- ja naisten 904 koulutusvuorokauteen. Osallistujamäärä näyttää samoin hyvää tulosta 3025, joista naisia on 519. Kouluttajia on ollut 325. Satakunnan koulutus- ja tukiyksikkö (SATKOTU) tulee ylittämään tulostavoitteensa reippaasti ja tekemään kaikkien aikojen koulutuksellisen ennätyksen MPK-saralla Satakunnassa. Valtakunnallisessa vertailussa, jossa on 21 kotu-yksikköä, Satakunta tulee heti Helsingin jälkeen kakkoseksi, Varsinais-Suomi on hyvä kolmonen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutuksen osallistumisaktiviteetti näyttää edelleen olevan korkealla tasolla Lounais- Suomessa. Satakunnassa noudatetaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa MPK:n ohjeistuksen lisäksi Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan ohjetta, reservin koulutuksen suunnittelu ja ohjaus Länsi-Suomen sotilasläänissä Käsketty järjestelmä on toiminut Satakunnassa hyvin huolimatta siitä, että molem- mat alueupseerit ovat vaihtuneet kuluvana vuonna Satakunnassa. Sotilaalliset kurssit, jotka puolustusvoimat on tilannut Satakunnan Koulutus- ja tukiyksiköltä ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Sotilaallisia kursseja on toteutunut 6. Kursseille on osallistunut 298 kurssilaista ja kurssivuorokausia on kertynyt 596. Toteutuvia kursseja on vielä 6. Reservin kouluttajien oikeudet päivitettiin sekä hankittiin oikeudet uusille päteville reserviläisille kuluvan vuoden maaliskuussa, jolloin Satakunnan Aluetoimiston päällikkö ne hyväksyi. Sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja on toteutunut 30 ja niille on osallistunut 1050 henkilöä. Koulutusvuorokausia on kertynyt Varautumis- ja turvallisuuskoulutuksessa kursseja on toteutunut 17. Osallistujia on VARTU-koulutuksessa ollut 1677 ja koulutusvuorokausia kertyi 1839,5. Kaikkiaan kursseja Satakunnassa toteutui mennessä 53. Kurssilaisia on ollut kursseilla 3025 ja koulutusvuorokausia toteutui 4525,5. Valtakunnallinen Turvallisuuspolitiikan Erikoiskurssi EK 46 toteutetaan to 15.- su Tykistöprikaatissa Niinisalossa. Kurssin pääluennoitsija on valtiotieteen Maanpuolustuskoulutuksen kehitys Satakunnassa Kurssit Kurssilaiset Kouluttajat Oppilasvuorokaudet ,5 Tässä oli hieman faktaa ja lukuja Satakunnan tämänhetkisestä koulutusvolyymista ja myös koulutushistoriaa. Näistäkin kuivista luvuista on hyvä välillä tiedottaa lukijoille. tohtori, eversti evp Pekka Visuri. Tulkaa päivittämään Suomen ja kansainvälisen turvallisuuspolitiikan tietonne. Kurssi ohjelmineen löytyy Satakunnan kurssitarjonnasta. Sähköt poikki-kurssi, jonka Reserviläisliitto on tilannut MPK:lta, toteutetaan la klo Porissa Marttojen tiloissa Valtakatu 7. Miten selviän sähkökatkosta ja mihin kaikkeen se vaikuttaa. Osallistu niin tiedät! Kurssi on Satakunnan Reservipiirin jäsenille ilmainen. Reserviläiset, loka-marraskuussa on vielä useita KHpäiviin oikeuttavia kursseja Satakunnassa. Lähtekää mukaan kursseille ja käyttäkää koulutusorganisaatiotanne, MPK:ta, hyväksenne. TERVETULOA KURSSEILLE, TEHDÄÄN TURVAL- LISUUTTA YHDESSÄ Päällikkö KIMMO TUOMI Reserviläiset kilpailivat Laviassa vietettiin Lavian seudun (Kiikoinen-Lavia- Suodenniemi) reserviläisten toimesta jälleen reserviläispäivää, joka toteutettiin MPK Satakunnan kurssina. Ilmojen haltija oli myötämielinen ja perinteinen ohjelma saatiin vietyä läpi kauniissa kesäsäässä noin 35 osallistujan voimin. Resrviläispäivän aikana kilpailtiin leikkimielisesti kolmessa lajissa: pistooli-ammunta, pienoiskivä äri+kranaatinheitto+veitsenheitto -yhdistelmänä ja vuosittain vaihtuvana lajina tällä kertaa heinäseipäänheitto. Kilpasarjoina on vuosittain ollut sotaveteraanit, sotilaspojat, reserviläiset miehet/naiset ja nuoret. Tänä vuonna ei sotaveteraaneja enää paikalla ollut. Kilpailun päätyttyä syötiin töpinän tekemää nakkisoppaa ja juotiin päälle maittavat kahvit. Viimeisenä ohjelmanumerona yleensä on esitelmä ja tänä vuonna vuorossa oli Satakunnan Tykistörykmentin komentaja, syntyjään lavialainen everstiluutnantti Pertti Holma. Holma esitteli Tykistöprikaatin tänään ja tulevaisuudessa, ottaen huomioon Puolustusvoimien tulevan organisaatiouudistuksen. Lisäksi Pertti Holma kertoi mielenkiintoa herättävästi kenttätykistön kehityksestä. Päivä kului nopeasti mielenkiintoisten asioiden parissa. Reserviläispäivät ovat avoimia tapahtumia kaikille ja siksi ensi vuotta ajatellen osallistujia voisi tulla laajemmaltakin alueelta, koska tehtävärastit ovat mielenkiintoisia ja päivän päätteeksi hyvin menestyneet palkitaan. Satakunnan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Pekka Elomaa johti pienoskivääriammunta-käsikranaatinheitto-pistimenheittorastia. Ampumassa Harri Jokinen. Satakunnan Tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Pertti Holma piti mielenkiintoisen esitelmän puolustusvoimauudistuksesta ja tykistön tulevaisuudesta. Reserviläisterveisin! JOUKO JOKINEN Kurssinjohtaja Yhtenä rastina oli heinäseipäänheitto, jota sotilaspojat mielenkiinnolla seuraavat.

11 KARHU 11 Joukkue taisteli KASI-simulaattorilla varustettuna , Huovinrinteellä Viimevuotisen kurssin innoittamina, joukko taistelijoita kokoontui perjantai-iltana paviljongille harjoittelemaan joukkueen hyökkäystä ja ryhmän puolustusta Joukko varustettiin ja KASI-osastolta kapteeni Kari Salo esitteli laajasti järjestelmää ja jakoi taistelijan varusteet. Lauantaiaamulla varustusta täydennettiin. Yliluutnantti Petteri Viitanen jakoi TVÄL-materiaalin ja aseisiin kiinnitettiin laser-lähettimet. Aseet kohdistettiin ja taistelijat olivat valmiit koitoksiin. Taajamataistelualueella (AKE) harjoiteltiin ensin KASI (Kvkes) singoilla paikallaan olevan ja liikkuvan ajoneuvon tuhoamista. Varsinainen taisteluharjoitus toteutettiin pääkouluttaja Jussi Koivusen johdolla niin, että yksi ryhmä muodosti puolustavan osaston ja kolme ryhmää muodosti hyökkäävän joukkueen. Taistelut jatkuivat koko iltapäivän puolustavaa ryhmää ja puolustet- Kasi-taistelija tähtäämässä. tavaa aluetta vaihtaen. Taisteluiden tauottua syötiin päivällinen, lähdettiin saunaan, uimaan ja sotilaskotiin. Illalla kerrattiin päivän tapahtumia taistelijan kypäräkameralla kuvattuja videoita katsellen. Mielenkiintoinen kokemus. Sunnuntai taisteltiin samoilla periaatteilla, mutta mukaan otettiin puolustettavaksi Raivionalue. Uusi alue toi uudet haasteet sekä puolustukselle, että hyökkäykselle. Viime vuoden harjoitukseen lisänä oli tällä kertaa ajoneuvojen käyttö sekä puolustuksessa ja hyökkäyksessä, joita vastapuoli pyrki KASI singoilla tuhoamaan. Yhdessä vedossa mukaan otettiin myös epäsuora tuli, jota hyökkääjien tulenjohtaja käytti ansiokkaasti ja tuhosi suuren osan puolustavasta ryhmästä. Lisäksi käytössä oli pienimuotoinen tiedonsiirtojärjestelmä, jolta saatiin vedon jälkeen printteinä tilannekarttoja (miehen tarkkuudella), osumaluettelot (kuka ampui ja ketä ja mikä oli vaikutus), omien ampumiset sekä tappioyhteenvedot. Saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella aloitetaan ensi vuoden kurssin suunnittelu jossa pyritään hyödyntämään laajemmin KASI-järjestelmän mahdollisuuksia, jos se resurssien puitteissa on mahdollista. MATTI BÄRLING koulutuspäällikkö, Satakunnan kotu Viestikurssi Niinisalossa Tykistöprikaatissa toteutettiin MPK:lta tilattu viestikurssi VEH-harjoituksena. Kurssille oli kutsuttu noin 70 Tykistöprikaatin tuotanto- ja/tai perustamisvastuulla oleviin joukkoihin sijoitettua reserviläistä sekä MPK:n kouluttajaa. Paikalle saapui 27 kurssilaista. Kurssin tarkoituksena oli opetella ja harjoitella perusviestivälineiden käyttöä ja viestiliikennöintiä sekä antaa kouluttajakoulutusta siten, että koulutettavat pystyvät jatkossa toimimaan itsenäisesti kouluttajina vastaavissa koulutustapahtumissa on suunniteltu Viestikurssi 2, jossa kouluttajina toimivat tässä harjoituksessa koulutetut MPK:n kouluttajat. Harjoituksen koulutusaiheina olivat mm: viestiperusteet, erilaiset radiot mukaan lukien uudet digitaaliset radiot, virve, radioiden antennit ja kaukokäyttö, kenttäpuhelimet, sanomalaitteet, radioliikenne sekä sanomaliikenne. Kalustokoulutuksen jälkeen toteutettiin sunnuntaina pienimuotoinen viestiliikenneharjoitus, jossa muodostettujen viestiryhmien piti perustaa radioasema, rakentaa antennit, kaukokäyttää radiota ja suorittaa puhe- ja sanomaliikennettä annettujen käskyjen mukaisesti. Kurssin kouluttajina toimivat Tykistöprikaatista kapteeni Klaus Uusipaasto ja yliluutnantti Heikki Lehtinen sekä MPK:sta Jouko Jokinen ja Juhani Manninen. Lopuksi yliluutnantti Lehtinen kertoi vielä viestitoiminnan kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. MATTI BÄRLING koulutuspäällikkö, Satakunnan kotu Viestiryhmä toimii. Ylil Heikki Lehtinen perehdyttää kurssilaisia digiradioiden käyttöön. Radioasema toiminnassa.

12 12 KARHU SATAKUNNAN ALUETOIMISTO - Puolustusvoimat tukee vastavuoroisesti MPK:n toimintaa. Annamme koulutuskäyttöön esimerkiksi alueita, tiloja, varusteita ja ajoneuvoja, kertoo alueupseeri Petteri Viitanen. Satakunnan aluetoimiston alueupseeri Petteri Viitanen: Reserviläinen, osallistu! Osallistukaa aktiivisesti! Ei kannata jättää käyttämättä reserviläisille tarjottavaa koulutusta. Vaikka kertausharjoituskäsky tipahtaa postiluukusta lähivuosina harvoin, on silti mahdollisuus koulutukseen. Osallistukaa MPK:n koulutustapahtumiin! Kaikille on antoisampaa, että järjestettävässä vapaaehtoisessa koulutuksessa on mahdollisimman paljon osallistujia, kehottaa Satakunnan aluetoimiston uusi alueupseeri, yliluutnantti Petteri Viitanen. luutnantti Viitanen. Uudentyyppisestä työnkuvasta kertoo jotakin sekin, että hän epäilee saaneensa aluetoimistossa ollessaan enemmän sähköpostia ja puheluita kuin koko aikaisemman sotilasuransa aikana yhteensä. Pääosin ne liittyvät reserviläisten yhteydenottoihin ja harjoitusten järjestämiseen. Yksi ilmoittaa murtuneesta kädestään ja toinen pyytää tulevaan koulutukseensa valonvahvistimia. Kaikkia pyritään tukemaan, yliluutnantti Viitanen kuvailee. Kumppanuus MPK:n kanssa paikkaa tehokkaasti vähäisten kertausharjoitusten jättämiä aukkoja Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilatulla koulutuksella täydennetään kertausharjoituksissa ja varusmiesaikana saatua koulutusta. Painopisteet vaihtelevat joukkueen, ryhmän ja yksittäisen sotilaan koulutuksessa. Suurin osa (noin 2/3) MPK:n koulutuksesta liittyy sotilaalliseen (1.kori) tai sotilaallisia valmiuksia (2.kori) kehittävään koulutukseen. Puolustusvoimien kumppanuus MPK:n kanssa on yhä tärkeämpää kertausharjoitusmäärien ollessa muutamien lähivuosien ajan minimissään. Kumppanuus muuttuu käytännöksi, kun aluetoimistot ja joukko-osastot tilaavat koulutusta MPK:lta. Aluetoimistot lähettävät vapaaehtoisen harjoituksen kutsun (VEH-kutsun) harjoitukseen suunnitellulle sodan -ajan joukolle. Meiltä lähti juuri kirjeet Maakuntakomppanialle ja yhdelle torjuntakomppanialle, jotka harjoittelevat asutuskeskustaistelua täällä Huovinrinteellä marraskuun puolessa välissä. MPK vastaa näissä niin sanotuissa ykköskorin harjoituksissa koulutuksen toteutuksesta. Harjoitukseen osallistuvat saavat 1.korin sotilaallisista harjoituksista kertausharjoituksiin rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia, kertoo Petteri Viitanen. Samalla kun puolustusvoimat hyödyntää MPK:n osaamista, se myös tukee MPK:n toimin- taa. Annamme koulutuskäyttöön esimerkiksi alueita, tiloja, varusteita ja ajoneuvoja, tarkentaa alueupseeri Viitanen. Puolustusvoimauudistus työllistää myös aluetoimistoa Puolustusvoimauudistus työllistää kiinteästi myös Satakunnan aluetoimistoa. Aluetoimisto on mukana Porin prikaatissa tapahtuvassa puolustusvoimauudistuksen suunnittelutyössä. Keskeinen muutos on se, että Satakunnan aluetoimisto lakkaa vuoden 2014 lopussa. Porin prikaatin johtoon liitetään vastaavasti vuoden 2015 alussa siihen asti Länsi-Suomen sotilasläänin esikunnan johdossa olevat Pohjanmaan aluetoimisto Vaasassa ja Varsinais-Suomen aluetoimisto Turussa. Vaikka muutoksia puolustusvoimien aluetoimistojen osalta on siis luvassa, ei asevelvollisten tarvitse olla huolissaan siitä, että yhteys puolustusvoimiin heikentyisi. Tiedostamme sen, että olennaisen tärkeää on myös tulevassa uudistuksessa varmistaa se, että puolustusvoimien yhteydenpito reserviin säilyy tiiviinä ja asevelvollisten tarvitsema asiakaspalvelu toteutuu tehokkaasti myös jatkossa, toteaa Satakunnan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Särkiö. Asevelvollisten asiakaspalvelu on oleellinen osa aluetoimiston tehtäväkenttää. Yliluutnantti Klaus Tapio toteaa, että päivittäinen asiakaspalvelu ja niihin usein liittyvät asevelvollisia koskevat hallinnolliset päätökset ovat keskeinen osa aluetoimiston päivittäistä työsarkaa. Päätökset voivat koskea esimerkiksi tulevien alokkaiden palveluksen aloittamisajankohdan tai palveluspaikan muutoshakemuksia. Käsittelyssä voivat olla reserviläisen terveydentilassa tapahtuneet muutokset, jotka vaikuttavat palveluskelpoisuuteen ja sen myötä mahdollisesti henkilön sodan ajan sijoitukseen. Yliluutnantti Tapio toivookin reserviläisten yhteydenottoa sellaisissa tapauksissa, jos omassa terveydentilassa on tapahtunut niin oleellisia muutoksia, että ne johtavat mahdollisesti palveluskelpoisuusluokan tarkistuksiin. Vuoden 2014 loppuun saakka paahdamme täällä Satakunnan aluetoimistossa täydellä höyryllä ja nyt syksyllä olemme jälleen tiukasti kiinni Satakunnan maakunnan kutsunnoissa, vakuuttaa aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Jaakko Särkiö. JUHANI LUKKA Elokuun alussa alueupseerin tehtävät otti vastaan yliluutnantti Petteri Viitanen. Satakunnan aluetoimistoon hän siirtyi Satakunnan pioneeripataljoonan esikunnasta, jossa hän työskenteli vuoden ajan toimistoupseerina. Vaikka Petteri Viitasen aikaisempi palveluspaikka useamman vuoden ajan oli Kainuun prikaati, on hän pesunkestävä satakuntalainen Niinisalosta ja kolmannen polven sotilas. Vauhdilla sisään uusiin tehtäviin Uusi vaativa tehtävä kiinnosti. Parin kuukauden aikana olen jo ehtinyt perehtyä alueupseerin monipuoliseen työnkuvaan. Olen varustanut useampia Maakuntakomppanian ja MPK:n harjoituksia ja toiminut parina viikonloppuna myös kouluttajana. Lisäksi olen osallistunut muutamaan kutsuntatilaisuuteen, laskeskelee yli- Alunperin Niinisalosta kotoisin oleva Petteri Viitanen palasi Kainuun prikaatin kautta Satakuntaan töihin. Hän asuu perheineen Nokialla. Satakunnan aluetoimiston asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo Aluetoimisto sijaitsee Säkylässä aivan Porin Prikaatin varuskunta-alueen tuntumassa. Navigaattorin avulla suunnistava saapuu perille parhaiten osoitteella Huovinrinteentie 100. Puhelin: asiakaspalvelu vaihde Sähköposti:

13 Prosenttiammuntakilpailu parhaillaan käynnissä KARHU 13 Kuluvan vuoden prosenttiammunta on parhaillaan käynnissä. Sen pääasiallisena tarkoituksena on aktivoida reserviläisiä säännölliseen ampumaharrastuksen pariin. Prosenttiammunnassa kilpaillaan siitä, mikä kerho tai yhdistys saa suurimman osan jäsenistään ampumaan vähintään kerran vuodessa. Tulokset lasketaan sen perusteella kuinka suuri prosentti yhdistyksen jäsenistä on suorittanut 10 laukauksen ampumatapahtuman. Sillä, minkälaisella osumatarkkuudella laukaukset ovat tauluun osuneet, ei ole käytännössä merkitystä, koska kilpailussa eivät kisaile kerhojen jäsenet tuloksillaan, vaan RUL:n ja RES:n kerhot ja yhdistykset sekä piirit keskenään prosentuaalisesta osanotosta. Lisäksi vielä RUL ja RES liittoina kilpailevat osanottoprosenteista keskenään. Lähes kaikki valvotut tilaisuudet kelpaavat Tulos lasketaan välisenä aikana järjestetyistä mainittujen liittojen, piirien tai kerhojen valvotuista kilpailuista, ampumaharjoituksista, koulutusja koetilaisuuksista, joissa ammutaan vähintään kymmenen laukausta käsittävä ampumasuoritus ResUL:n, RUL:n, RES:n, SAL:n tai SML:n kilpailulajeissa käytettävillä aseilla. Noptel- eli laseraseammunta kuuluu SAL.n lajeihin kuten muutkin vastaavat ammunnat ja se hyväksytään prosenttiammunnan lajiksi. Myös hyväksytty hirvi-, kauris- tai karhuampumakoe lasketaan suoritukseksi. Prosenttiammunnassa kultakin osallistuneelta yhdistyksen jäseneltä merkitään yksi edellä esitettyjen ehtojen toteuttava ampumasuoritus vuodessa ja ammunnan suorittamista valvoo ja osallistumiset kirjaa yhdistysten ampumavastaavat. Yhdistysten välisessä kilpailussa on neljä eri sarjaa, jotka määräytyvät yhdistysten jäsenmäärän perusteella. Sekä RUL että RES ovat vuosittain palkinneet aktiivisimmat yhdistykset sekä piirit pienehköillä rahapalkinnoilla. Satakuntalaisilla paljon parannettavaa Vuonna 2011 Suomen Reserviupseeriliiton ampujaprosentti oli 13,7 ja Reserviläisliiton 13,3 prosenttia. Satakunnan menestystä piirinä ei menneiden vuosien perusteella voi paljolti kehua, koska tulos on jäänyt selvästi alle valtakunnallisen keskitason. Piirin kokonaistulos olisi todennäköisesti merkittävästi suurempi, mikäli kaikki yhdistykset ja kerhot olisivat ilmoittaneet tuloksensa. Kuluvan vuoden hyvin osalta prosenttiammunnan tulokseen voi Monenlaiset valvotut ampumasuoritukset ja kilpailut kelpaavat ampumasuorituksiksi prosenttiammuntaan. varsin vaikuttaa vielä, sillä vuottahan on vielä hyvinkin jäljellä ampumatapahtuman järjestämiseksi. Kerhojen sekä yhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin kannattaa varata omaa asetta vailla oleville ampujille yhdistysten omistamia aseita ja ampumatarvikkeita. Erittäin tärkeää on, että kaikki vuoden aikana kirjatut ampumasuorituksen suorittaneet ilmoitetaan myös eteenpäin. Käytännössä ilmoittaminen tapahtuu kerhojen ja yhdistysten osalta vuosittain RUL:lle sekä RES:lle tehtävän vuosikertomuksen yhteydessä. Annan mielelläni lisätietoja asiasta, puh TILAUSAJOT LÄHELLE JA KAUAS Hissillinen 44 paikkainen inva-auto puh. Hannu (02) , Riitta-Liisa (02) ÖLJYSÄILIÖHUOLTO VELI-MATTI OJALA Suoritan puhdistuksia, tarkastuksia, korjauksia ja suojauksia ARTO AHOKAS T.K Huhtasen kotileipomon varattavissa Juhlatila Merikarvialla puh Iso sali ja idyllinen sijainti Lepikontie 4, Pohjansaha, ent. Lammelan koulu edullisesti, ilman matkakuluja , Hollming Oy PL 14, Rauma PUH Satakunnan teollisuustalo. Satakunnankatu 33-35, Pori Meiltä akut autoihin, veneisiin moottoripyöriin sekä vapaa-aikaan ja työkoneisiin Autohuollot ja -korjaukset HUOLTO-HANSKI Hannu Haavisto Puh , MERIKARVIAN APTEEKKI Ma pe 9 17 La 9 13 Valtarengas Oy Kauppatie 47 C MERIKARVIA puh. (02) Ojantie 26 Pori, , ma-pe 8-17 la 9-13 PAALUTUKSET JA TIEHÖYLÄYKSET Maanrakennus OSMO W OJALA KY Puh , AVOINNA ark la 9-14

14 14 KARHU Satakunnan reservipiirien maastokilpailuilut Laviassa TULOKSIA Tulokset Ammunta Kartta (mm) Lopputulos Sarja D 1. alik Mäkivaara Jonna Noormarkun-Ahlaisten res Sarja H 1. kers Ahokas Anssi Noormarkun-Ahlaisten res Sarja H40 1. alik Saari Marko Noormarkun-Ahlaisten res kapt Tuovila Erkki Kankaanpään res. ups Kujansuu Olli Kankaanpään seudun res kers Koskiranta Juhani Noormarkun-Ahlaisten res Sarja H50 1. ylil Ahokas Arto Noormarkun Seudun res.ups Varjonen Lasse Huittisten seudun res kapt Hautajärvi Paavo Noormarkun Seudun res.ups Sarja H60 1. ev Rajala Olavi Kankaanpään res. ups kapt Kuusiniemi Markku Noormarkun Seudun res.ups ltn Hakanen Kai Harjavallan res.ups ylik Mäkivaara Olavi Noormarkun-Ahlaisten res vääp Vatanen Risto Punkalaitumen reserviläiset Sarja H70 1. ylik Nurmi Timo Säkylän-Köyliön res. au Joukkuekilpailu 1. Noormarkun-Ahlaisten res Saari Marko Noormarkun-Ahlaisten res Koskiranta Juhani Noormarkun-Ahlaisten res Mäkivaara Olavi Noormarkun-Ahlaisten res Noormarkun Seudun res.ups Kuusiniemi Markku Noormarkun Seudun res.ups Ahokas Arto Noormarkun Seudun res.ups Hautajärvi Paavo Noormarkun Seudun res.ups Osalajien parhaat Ammunta: Ahokas Arto, 90 pist; Kartanluku: Saari Marko, 5 virhe-mm; Suunnistus: Saari Marko, 48:27 Satakunnan reservipiirien pistooliampumajuoksun mestaruuskilpailut Noormarkussa Tulokset Juoksu Ammunta Sakko Tulos Sarja D 1. Saari Johanna Noormarkun-Ahlaisten res. 0:15: :28:00 0:43:00 2. Mäkivaara Jonna Noormarkun-Ahlaisten res. 0:39: :05:20 0:45:13 Sarja H40 1. Kujansuu Olli Kankaanpään seudun res 0:16: :08:00 0:24:56 2. Koskiranta Juhani Noormarkun-Ahlaisten res. 0:17: :10:20 0:27:25 3. Saari Marko Noormarkun-Ahlaisten res. 0:14: :16:00 0:30:58 Sarja H50 1. Varjonen Lasse Huittisten seudun res 0:15: :07:40 0:22:43 2. Ahokas Arto Noormarkun seudun res.ups. 0:17: :09:00 0:26:11 3. Heinikangas Pertti Noormarkun-Ahlaisten res. 0:17: :09:20 0:26:46 Sarja H60 1. Kuusiniemi Markku Noormarkun seudun res.ups. 0:15: :05:00 0:20:56 2. Mäkivaara Olavi Noormarkun-Ahlaisten res. 0:19: :24:00 0:43:06 Sarja H70 1. Nurmi Timo Säkylän-Köyliön res.au 0:20: :10:40 0:31:17 2. Collin Matti Harjavallan res. ups. 0:19: :14:40 0:33:48 3. Mattila Pertti Noormarkun-Ahlaisten res. 0:24: :27:20 0:52:11 Satakunnan reservipiirien jokamieskisa Noormarkussa Lauri Lauste teki varmaa jälkeä pienoiskiväärillä. Lauri Lauste kaksoismestariksi Salossa RUL:n ampumamestaruuskilpailuissa Salossa Porin Lauri Lauste ylsi kaksoismestariksi H50 sarjassa pienoiskiväärin kolmiasentoisessa ja makuukilpailussa. Jouko Forsten voitti H60 sarjassa makuukilpailun. Satakuntalaisten tuloksia 50 m kivääri 3x20 Sarja H50 1. Lauri Lauste m kivääri makuu Sarja H50 1. Lauri Lauste Matti Sund 575 Sarja H60 1. Jouko Forsten 585 Pienoispistooli Sarja H50 5. Juhani Lukka 545 Pika 3x20 Sarja H50 5. Juhani Lukka 558 Maastokilpailu Padasjoki Kai Hakanen, H60 oli sarjassaan 10. Seppo Kuusisto H40 sija 5. Marko Saari H40 sija 4. Johanna Saari D sija 2. Tulokset: Nimi Yhdistys Pisteet 1 Kujansuu Olli Kankaanpään seudun res Ahokas Arto Noormarkun seudun res.ups Koskela Antti Noormarkun seudun res.ups Vanhatalo Eero Merikarvian res. ups 78 5 Kaipio Olli Merikarvian res. ups 71 6 Hakanen Kai Harjavallan res. ups 70 7 Moilanen Heikki Merikarvian res. ups 66 Joukkuekilpailu 1 Merikarvian res. ups Noormarkun seudun res.ups Kankaanpään seudun res Harjavallan res. ups 70 Keuruulla Pystykorva perinnease SM-kilpailut 1.9. Sarjoissaan Mikko Kähkönen, oli 8. pisteillä 248 ja Heikki Sammaljärvi oli 10. pisteillä 103. Satakunnan Reserviläispiiri/Nakkilan Reserviläiset joukkuekilpailussa olivat 7. joukkueella Kähkönen Mikko ja Markku, Sammaljärvi Heikki, Levola Jukka.

15 TULOKSIA Porin reservinaliupseerien jokamieskilpailu Porin reservinaliupseerien jokamieskilpailu pidettiin Katinkurussa, Porissa. Perinteeksi muodostunut syksyn avaus keräsi tällä kertaa vain innokkaimmat mukaan. Lajeina jokamieskilpailussa olivat etäisyyden arviointi, ilmansuunnan määrittäminen, rynnäkkökiväärin lukon purkaminen ja kokoaminen, patruunoiden valitseminen ja ammunta. Etäisyyden arvioinnissa kohteena oli kolme eri matkoilla olevaa maalitaulua. Rynnäkkökiväärin lukon sijasta harjoiteltiin Raimo Suomisen johdolla myös vähän vanhemman sotilasaseen, kiväärin lukon kokoamista ja purkamista, sekä ulkomaalaisvalmisteisen lusikka-haarukka-veitsi -yhdistelmän niputtamista. Suomalainen lusikka-haarukka on kyllä paljon helpompi käyttää, testaajat totesivat. Aseen lukkojen kokoamisesta oli osallistujilla kulunut jo jonkin aikaa, joten aivan ennätysaikoja ei tehty. Etäisyyksien ja ilmansuunnan arviointi sujui osallistujilta mallikkaasti. Lopputuloksen ratkaisikin viimeisenä lajina suoritettu ammunta. Karin ammuntatulos 41 (kahdeksan laukausta, joista viisi parasta laskettiin tulokseen) vei hänet niukkaan voittoon Aarnista. Voittajakolmikko oli siis 1) Kari Evesti, 2) Aarni Aaltonen, ja 3) Teuvo Uusitalo. Voittajakolmikko vasemmalta lukien Aarni Aaltonen (2), Kari Evesti (1), ja Teuvo Uusitalo (3). Reserviupseerit voittivat tällä kertaa Ulvilassa Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:llä takanaan kuusi vuosikymmentä Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry täytti tänä vuonna 60 vuotta. Vuonna 2004 perustettiin Maanpuolustusnaisten Liitto ry, kun Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suomen Naisten Maanpuolustusjärjestö ry yhdistivät toimintansa. Tämän myötä yhdistyivät myös vuonna 1952 perustettu Porin Reserviupseerikerhon naisosasto ja Porin Aliupseerien Naiset. Näille perustuksille on rakennettu Porin Seudun Maanpuolustusnaiset ry:n toiminta nykyisellään. Yhdistys juhlistaa pyöreitä vuosiaan jäsen- ja kutsuvierastilaisuuden merkeissä marraskuussa. KOKOUKSIA KOKOUSKUTSU KOKOUSKUTSU KARHU 15 Satakunnan Reserviläispiiri ry Sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina klo Huittisten Lähivakuutusyhdistyksen kokoustilassa Karpintie 12, Huittinen Kokousesitelmä klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat Kahvitarjoilu klo Piirihallitus Satakunnan Reserviupseeripiiri ry Maanpuolustusnaisten Liiton Satakunnan Piiri ry Piirien syyskokoukset pidetään torstaina klo Hotelli Hiitteenharju Hiitteenharjuntie 1, Harjavalta Kokouksissa käsitellään sääntöjen määräämät syyskokousasiat Kahvitarjoilu klo Kokousesitelmä Poliisipäällikkö Timo Vuola Piirihallitukset Perinteinen ampumaottelu Ulvilan Reserviläisten ja Ulvilan Reserviupseerien välillä järjestettiin Katinkurun ampumaradalla. Aseina olivat pistoolit, joilla mitattiin käden vakautta 20 laukauksen tarkkuusosassa ja 20 laukauksen pikaosiossa. Viime vuosina ottelijoiden määrä on ollut laskussa, joten joukkueisiin on täytynyt ajoittain ottaa ulkopuolisia vahvistuksia. Tänä vuonna upseerien tukena oli 16-vuotias Juho Lukka, joka hoiti tehtävänsä mallikkaasti ja sijoittui kokonaiskisassa toiseksi. Tulokset: 1. Juhani Lukka UPS = Juho Lukka UPS = Kalevi Marjamäki Res = Pasi Laiho Res = Matti Pihlajamäki UPS = Reijo Tupala Res = 170 Joukkuetulokset: Ulvilan Reserviupseerikerho 992 Ulvilan Reserviläiset 813 PORIN PUUTUOTEOY Alikyläntie 74, PORI Puuportaat Kaapit Laadukkaat puutuotteet massiivipuusta DVD Itä-Lapin taisteluista Kemijärven kaupunki - matkailu on lahjoittanut Satakunnan Reserviupseeri- ja Reserviläispiireille 100 kpl Itä-Lapin talvisota DVD-filmejä. Satakuntalaispataljoona IX/KT-Pr taisteli em. aikana Sallan suunnan taisteluissa. Kemijärven alueella on opastettuja ryhmämatkoja taistelualueelle. IX/KT-Pr:n sotapäiväkirja on luettavissa matkan aikana. Lisätiedot Päivi Kostamo p Fax Tiilimäen Romuliike Oy om. Kari Evesti Puh. (02) Jokisatamantie 7 Luotsinmäki, Pori Asbestinpurku Kangassalo Ari Oy Asbestin purkua fax UUSIEN Ligier Ixo ja Due mopoautojen myynti Porissa Jussin Moottori- ja Laitehuolto Tervetuloa tutustumaan! Liike avoinna arkisin 8 17 ja la Kielokatu 114, Pori www. jussinmopoauto.fi Jussi tai Ilkka

16 KARHU Satakunnan Reserviupseeripiiri ry:n ja Satakunnan Reserviläispiiri ry:n tiedotuslehti Joulupukki valmistautuu jo jouluun... Valmistaudu sinäkin ja varaa herkulliset pikkujoulumenut Sofiasta! Ravintola Sofia Siltapuistokatu Pori p. (02) Arjesta juhlaan Porin Puuvillassa! KIERRÄTYSKESKUS Otamme vastaan purettavaksi elektroniikkaromua ILMAISEKSI KODINKONEET NÄYTTÖPÄÄTTEET TELEVISIOT KYLMÄLAITTEET, ym. MAKSUTTOMIA: HUONEKALUT, LIEDET, PESUKONEET (kotitalous), VAATTEET ym. kotitaloustavara PS. Tyhjennämme kuolinpesät ym. maksullinen kotihakupalvelu MEILTÄ MYÖS VARAOSAT KANKAANPÄÄN TEKEVÄT RY Toimipisteet: KANKAANPÄÄ Myymälä/varaosat:Torikatu 13, p. (02) Tavaran vastaanotto: Toimenkatu 4 Avoinna ark. 9-17, la-su suljettu KARVIA Tehtaantie 3, p. (02) SIIKAINEN Kankaanpääntie 1 p. (02) A-RYHMÄN SÄHKÖURAKOITSIJA SÄHKÖASENNUS MÄNTYLÄ & KOSKINEN Siikainen Sähköasennukset ja -suunnitelmat Autot: Metsätyöt Metsurityöt Metsäpalvelujen tuottaja Puun ostaja Konetyö Metsä Ky Ronkantie 1, Riste Puh

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake:

Toimintalomake-ohje. Kirjautuminen: Toimintalomake: Toimintalomake Kirjautuminen: Liiton nettisivun www.rul.fi oikeasta alalaidasta. Tunnukset ovat samat, kuin uuteen WordPress nettisivupohjaan. (Uudet tunnukset saa järjestösihteeriltä jarjesto@rul.fi).

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 1/2011

SR ry. Jäsentiedote 1/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! SR ry Jäsentiedote 1/2011 Talvi on jo pitkällä ja kohta koittaa toiminnallinen kevät. Vuosi 2011 tuo yhdistyksemme toimintaan paljon uusia tuulia ja huikeita juttuja. Tähtihetki

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n

Tapiolan Reserviupseerit r.y:n Tapiolan Reserviupseerit r.y. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Sivu 1 ( 5 ) Tapiolan Reserviupseerit r.y:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Tapiolan Reserviupseerit ry, josta myöhemmin käytetään sanaa

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15

Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Reserviläisliitto Reserviläisliiton jäsenkysely 2015 13.11.15 Suomen suurin maanpuolustusjärjestö - 36.500 henkilöjäsentä - 18 reserviläispiiriä - 344 paikallista yhdistystä 178 avointa reserviläisyhdistystä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2014 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hei, Yhdistystämme vaivaa sama ongelma kuin muitakin yhdistyksiä. Toimintamme kuihtuu entisestään.

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala

Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Ampumakorttikurssi 2013 Lakiala - Pirkkala Kurssipäivät ovat: La-su 13.04. - 14.04.2013 Lauantai 27.4.2013 Lauantai 11.5.2013 1 Ampumakorttikoulutuksen tavoitteet Ampumakorttikurssi on peruskoulutus turvalliseen

Lisätiedot

HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY 1 (6) HELSINGIN RESERVIUPSEERIEN VIESTIOSASTO RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin reserviupseerien Viestiosasto ry, josta näissä säännöissä

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015

HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 PL 33 13101 HÄMEENLINNA 09.11.2015 HÄMEENLINNAN AMPUMASEURA RY TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016_ 1.Yleistä Vuoden 2016 tärkeimpinä toiminnallisina asioina on saada eri jaokset toimimaan itsenäisesti, järjestää hyviä kilpailuja,

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014

Hyvinkään rhy. Radan valvontapalaveri 2014 Hyvinkään rhy Radan valvontapalaveri 2014 Yleistä Viimeaikaiset aseiden väärinkäytöt esim kouluissa ovat luoneet kielteistä asennoitumista aseita ja myös ampumaratoja kohtaan. Yhteiskunnan kielteinen asenne,

Lisätiedot

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 TIEDOTE 1 (3) Laivaston Sukeltajakilta ry Tapani Korhonen 28.1.2016 LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN TIEDOTE 1-2016 Tervehdys hyvät kiltaveljet! Killan 31. toimintavuosi on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin. Tämän

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 2/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Liiton uusi strategia 2016-2020 hyväksytään 17.10. liittokokouksessa Raumalla.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto

Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin. Marjatta Tuomisto Kasteen helmiä Hämeenlinnan Katisista Taloyhtiön omaehtoista liikuntaa ja muuta toimintaa Katisten malliin TAUSTAA Taloyhtiöömme kuuluu kaksi taloa joissa asuntoja on yhteensä 48. (kaksioita ja kolmioita.)

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE 26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 31.1.2004 1 (5) Saimaan Viitoset ry SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Saimaan Viitoset ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta. Yhdistys, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä kerho,

Lisätiedot

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen

115 vuotta. Uudenmaan Martat ry 85 vuotta. Anne Lempinen 115 vuotta Uudenmaan Martat ry 85 vuotta Anne Lempinen Uudenmaan Martat 85 vuotta Tuodaan juhlavuosi osaksi arkea Juhlavuotta tuodaan monin tavoin ja erilaisin tapahtumin esille tavoitteena on, että juhlavuosi

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot