TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia
|
|
- Anni Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto / 2008
2
3 SISÄLLYS 1.JOHDANTO 1 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA Väestörakenteen muutokset 2.2 Ikääntyminen voimavarana Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen 3 3. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Kuntoutus Ravitsemus Kulttuuri Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat 5 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA Terveysneuvonta Kotihoito Tukipalvelut Omaishoito Perhehoito Ikäihmisten sosiaalityö Asumispalvelut Tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito 9 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ Kotihoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö Lääkärityövoiman saatavuus IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Vanhusten palvelurakenteen kehittämisen strategiset linjaukset Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet vuosille Ennalta ehkäisy Toimivat hoitoketjut Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut Pitkän tähtäyksen suunnitelma Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla Terveyden edistäminen Osallituva ikäihminen Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut Riittävä ja osaava hoitohenkilökunta STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TIEDOTTAMINEN 21 LÄHTEET 22 LIITTEET LIITE 1 Keskeiset käsitteet LIITE 2 Strategian laadintaan osallistuneet työryhmät LIITE 3 Tornion vanhuspoliittisen strategian ja toimintaympäristön SWOT
4 1. JOHDANTO Valtakunnallisen suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajan tasalla oleva ikääntymispoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategiaan tulee sisältyä ikääntyvien palvelujen rakenteen kehittämisohjelma. Torniossa ensimmäinen ikäihmisten palveluja koskeva strategia on hyväksytty vuonna Strategian päivittäminen tuli kuitenkin ajankohtaiseksi, kun kaupungin vanhusten ja pitkäaikaissairaiden laitoshoidon ja palveluasumisen hoitopaikkojen järjestämisessä alkoi esiintyä vaikeuksia ja torniolaisia hoitopaikan jonottajia kertyi runsain määrin Länsi-Pohjan keskussairaalan osastoille. Tässä tilanteessa Tornion kaupunginhallitus asetti vuonna 2005 erillisen hoitoketjutyöryhmän, joka päätti teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Tornion palveluketjujen toiminnasta. Selvityksen tarkoituksena oli päivittää ja uudistaa vanhustenhuollon palvelurakenne sopeuttamalla toisiinsa käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja väestön palvelutarpeet. Lisäksi selvityksen oli tarkoitus olla hoitoketjutyöryhmän työn tukena sen laatiessa uutta ikääntymispoliittista strategiaa. Hoitoketjun ruuhkautumiseen ei selvityksen mukaan ollut löydettävissä mitään yksittäistä syytä. Tilanteen ratkaisemiseksi esitettiin useita toimenpiteitä, joiden painopiste oli kotihoidon kehittämisessä. Selvityksen pohjalta on laadittu kotihoidon kehittämisohjelma ja kotihoitoa on kehitetty muun muassa vakinaistamalla henkilökuntaa ja aloittamalla kotisairaanhoidon ilta- ja viikonlopputyö. Tornion kaupungissa ikääntymispoliittista strategiaa on laadittu yhteistyössä kaupungin eri sektoreiden kanssa ja työn edetessä on kuultu myös kaupungin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ikääntymispoliittisen strategian laadinnassa on tärkeää, että se tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien ja tärkeiden sidosryhmien kanssa. Asunto- ja elinympäristön toimivuus on toimivan hoidonporrastuksen edellytys. Liikunta-, sivistys- ja kulttuurisektorit ovat tärkeitä ennaltaehkäisevän toiminnan ja ikäihmisten elinikäisen oppimisen ja osallistumisen mahdollistajia. Myös seurakunnalla, järjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Tornion kaupungin ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on mahdollistaa torniolaisten ikääntyminen vireinä ja hyväkuntoisina, yhteiskunnassa arvostettuina yksilöinä. Tämä asia kiteytyy strategian visiossa: Tornio-ikäihmiselle hyvä paikka elää, asua ja osallistua. 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA
5 Suomen ikäpolitiikan yleinen tavoite on ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, mahdollisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen. Ikäpolitiikan keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja sosiaalinen integraatio. Yleisenä päämääränä on nykyaikaisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan sairauksien ja toimintarajoituksien sijaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja Väestörakenteen muutokset Väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse myös eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön eliniän piteneminen merkitsee pitkään myös jonkinasteista väestön naisistumista. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä yli 90-vuotias ole mikään poikkeus. (Virnes, Sahala, Majoinen& Laukkanen, 2006). Toimintakyvyn oleellisempi heikkeneminen alkaa 75- ikävuoden jälkeen, jolloin myös sekä avo- että ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Torniossa 75 vuotta täyttäneiden määrän mittavampi lisääntyminen alkaa vuoden 2015 jälkeen ja se voimistuu vuoden 2020 jälkeen. VÄESTÖN IKÄRAKENNE OMAN ENNUSTEEN MUKAAN Ikäryhmät v v v v v v v Yhteensä Ikääntyminen voimavarana Vuosissa mitattavan iän merkitys on vähentynyt vanhuuden määrittelyssä. Eläkkeelle siirtyminen ja varsinainen vanhuus ovat erkaantuneet yhä kauemmaksi toisistaan. Täten työnjätön ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävä elämänvaihe on pidentynyt noin neljännes-vuosisadaksi. Näin syntynyttä uutta elämänvaihetta kutsutaan kolmanneksi iäksi. Enemmistö kolmasikäläisistä omaa vielä hyvän toimintakyvyn ja he ovat varsin aktiivisia kansalaisia. Ikääntymistutkimuksissa vanhuus ajoitetaan useimmiten ikävuoteen ja silloinkin korostetaan suuria yksilöllisiä eroja.(virnes, Sahala, Majoinen, Laukkanen, 2006.) Viime vuosina vanhuspolitiikassa on korostunut ajatus, että vanhat ihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan kohteita vaan vanhuspolitiikan tulee nojautua entistä enemmän ikäihmisten omiin voimavaroihin ja aktiiviseen toimintaan. (Koskinen 1998)
6 2.3. Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, joiden ennakointiin liittyy paljon epävarmuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin iäkkäiden ihmisten määrä. Viime vuosikymmenen kehitys osoittaa, että eliniän pidentyessä myös terveet ja toimintakykyiset vuodet elämässä ovat lisääntyneet. Tutkimuksissa on havaittu, että intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisten elinvuosien ajalle, elettiinpä sitten 75- tai 85- vuotiaiksi. Myös lääketieteen ja teknologian kehitys voivat vähentää palvelujen käyttöä. Muistihäiriö ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Mini-suomi terveystutkimuksesta ja Vantaan vanhimmat tutkimuksesta on saatu tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyttä. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Torniossa Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys määrä määrä määrä määrä määrä ikäryhmittäin, % Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa alle 65 v 0.3 % x ikäryhmä ,2 % ,7 % yli 85 v 35.1 % Yhteensä IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI 3.1. Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Iäkkään ihmisen toimintakyky rakentuu osittain hänen aikaisempien elämänvaiheittensa varaan. Esimerkiksi toimintakykyä rajoittavien sairauksien ehkäisy ja aktiivisen elämäntavan edistäminen on aloitettava mahdollisimman varhain. Toisaalta hyvinkin iäkkäiden toimintakykyä voidaan oikein valituilla toimenpiteillä kohentaa melko nopeasti. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen ja toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi. Myös suun terveydellä on merkitystä ikäihmisten yleisterveydelle. Hampaiston ja suun terveydellä on vaikutuksensa niin ravinnon käyttöön, vatsan toimintaan, puheenmuodostukseen, hengitykseen, ulkonäköön kuin sosiaalisiin kontakteihin. Hyvällä suun hoidolla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Iäkkäiden hyvä terveys ja toimintakyky ovat omatoimisuuden ja osallistumisen edellytyksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ovat samalla hyvän vanhuuden edistämistä. Iäkkään ihmisen toimintakyvyn heikentyminen johtaa elinympäristön supistumiseen,
7 sosiaalisen roolin muutokseen ja avun tarpeen kasvuun. Subjektiivinen kokemus on olennainen lähtökohta kotona selviytymisen kannalta. Huonokuntoisen vanhuksen kotona selviytymistä ja toimintakykyä ei pidä tarkastella pelkästään fyysistä toimintakykyä arvioimalla. Sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky ovat vähintään yhtä tärkeitä. Toimintakyky on aina suhteessa johonkin ja jossain ympäristössä, eli siihen vaikuttavat sekä sosiaalinen että rakennettu ympäristö. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit ovat keino todeta sairaudet mahdollisimman varhain, tunnistaa kotona asumista uhkaavat tekijät, edistää sosiaalisten siteiden vahvistamista sekä tiedottaa normaalista vanhenemisesta ja tarjolla olevista omatoimisuutta tukevista palveluista. Monet iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta tärkeät ratkaisut tehdään kunnissa muilla sektoreilla kuin sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntopolut, pyörätiet, latuverkot, uimahallit, kuntosalit sekä kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tilat ja tapahtumat ovat mitä parasta ikäpolitiikkaa. Asuntojen ja elinympäristön esteettömyydellä mahdollistetaan kotona asuminen ja toimintakyky kunnon heiketessäkin Kuntoutus Vanhustenhoidossa tulee hoidon, palveluiden ja kuntoutuksen muodostaa saumaton kokonaisuus. Erityisesti korostetaan kuntoutustoiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta, millä pyritään edistämään ikäihmisten toiminta- ja liikuntakykyä, terveyttä ja itsenäistä selviytymistä omassa kodissa. Kuntoutuksella tarkoitetaan niin liikunnallista kuntoutusta kuin myös psyykkisen terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisten suhteiden puute voivat aiheuttaa masennusta ja erilaisia mielenterveyden ongelmia. Kuntoutus onkin nähtävä kokonaisvaltaisesti, ihmisen toimintakykyä ja terveyttä edistävinä toimenpiteinä, jolla voidaan vähentää ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Myöskin ikääntyneiden ohjattu kuntoliikunta tulisi terveysliikunnan laatusuosituksen mukaan sisällyttää osaksi kuntien hyvinvointipolitiikkaa ja ikääntymispoliittista strategiaa Ravitsemus Vanhuksen ravitsemustilaan vaikuttavat monet vanhenemiseen liittyvät fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset. Hyvä ravitsemustila on yhtenä edellytyksenä vanhuksen fyysisen toimintakyvyn ja henkisen vireyden säilymiselle ja hänen selviytymiselle itsenäisesti kotona mahdollisimman pitkään. Ravitsemustilasta huolehtimalla voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista, hidastaa sairauksien pahenemista ja edistää toipumista. Hyvässä ravitsemustilassa olevilla vanhuksilla jäävät sekä hoidon kustannukset pienemmiksi että sairaalahoitojaksot lyhyemmiksi Kulttuuri On todettu, että taide parantaa vanhusten elämän laatua, edistää paranemista ja eheyttää ihmistä. Ikääntyville ihmisille suunnatussa kulttuuritarjonnassa tulee ottaa huomioon yleisöpalvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Ikäihmisten roolia kulttuuriperinnön siirtäjinä nuoremmille ikäpolville ei tule unohtaa, vaan päinvastoin korostaa. Samalla kasvaa vanhusten aseman arvostus kulttuurimme rakentajina.
8 3.5. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Yhdistystoiminnan tavoitteena on sen jäsenten virkistys, aktivointi ja hyvinvointi sekä myös toimeentulon ja sosiaalisen huollon etujen valvominen yhteiskunnassa. Vastuu toiminnasta kuuluu jäsenille itselleen, joiden oma aktiivisuus ja osallistuminen ratkaisevat toiminnan tuloksellisuuden. Yhdistystoiminnan kannalta keskeisimmät resurssit ovat tarkoituksen-mukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat sekä riittävä tiedottaminen toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta tuo ikääntyvien ihmisten elämään sosiaalista tukea ja apua, mahdollisesti jo ennen ammatillisten palvelujen tarvetta. Yhteiskunnassa tulee korostaa kaikkien ihmisten inhimillistä vastuuta toisistaan, myös epävirallisesti, julkisesti määritellyn toiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi naapuriapu toimii monin paikoin ikääntyvien ihmisten arkiapuna sekä turvana ja huolenpitona. Monet järjestöt ylläpitävät vapaaehtoistoimintaa järjestäen ystävävälitystä sekä koteihin että laitoksiin. Seurakunnan tarjoaman vanhustyön tavoite on poistaa yksinäisyyttä ja aktivoida mukaan toimintaan. Seurakunta tarjoaa vanhuksille mahdollisuuden virkistäytymiseen ja yhdessäoloon kerhoissa, retkillä ja leireillä. Diakonia on seurakunnan perustyötä ja vastuuta lähimmäisestä ja sen tehtävänä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, kun yksinäisyys, sairaus, taloudelliset huolet tai ihmissuhteet tuottavat vaikeuksia. Diakonia on hengellisen, henkisen ja konkreettisen avun antamista. 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA 2008 Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten arkielämän sujumista, luoda edellytyksiä itsenäiselle selviytymiselle ja sosiaaliselle integroitumiselle sekä mahdollistaa tarvittava hoito ja hoiva Terveysneuvonta Tornion kaupungin neuvoloiden toimintaan kuuluu aikuisvastaanottotoiminta, jonka suurimpana käyttäjäryhmänä ovat työikäiset ja ikääntyvät torniolaiset. Neuvoloiden aikuisvastaanotot on tarkoitettu rokotusasiakkaille, verenpaineohjausasiakkaille, ompeleiden poistoon, sairaslomiin ja tarpeen mukaan verenpaineen mittaukseen. Tornion kuudesta neuvolasta kolme (Hannula, Kiviranta ja Suensaari) palvelee keskustan alueella ja kolme (Arpela, Kaakamon ja Karunki) haja-asutusalueilla. Neuvolassa työskentelee terveydenhoi-tajia Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon palveluita saavat asiakkaat, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn vuoksi apua selviytyäkseen kotona. Kotihoito perustuu kattavaan toimintakyvyn arviointiin ja reagoi asiakkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin ripeästi. Laadukas kotihoito on kuntoutumista edistävää ja vastaa tavoitteellisesti ikääntyneiden asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kuntoutumisen tarpeisiin. Kuntouttavan työotteen käyttäminen kotihoidossa tarkoittaa, että asiakkaita kannustetaan ja tuetaan käyttämään jäljellä olevia omia voimavarojaan arjen askareissa (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Stm 2008:3) Torniossa kotihoidon palveluja annetaan joka päivä klo välisenä aikana.
9 Lisäksi vuoden 2008 alusta lähtien on toiminut yöpartio, jonka toimintaa laajennetaan tarpeen mukaan. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä 13-14% saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa Torniossa sai vuoden 2007 lopussa 178 asiakasta eli 10,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75-vuotta täyttäneille Torniossa yli 75-vuotta % Tukipalvelut Tukipalvelut sisältävät asiointipalvelun, ateriapalvelun kuljetuspalvelun, kylvetyspalvelun, vaatehuollon, turvapuhelinpalvelun, siivouksen, päiväkeskustoiminnan ja sotainvalidien palvelun. Tukipalveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Asiointipalvelut Kauppapalvelujen hoito on kilpailutettu ja annettu torniolaisen kauppiaan hoidettavaksi. Kauppiaan toimesta ostokset kerätään kaupassa ja kuljetetaan kotiin. Ateriapalvelu Kotiin kuljetettu ateriapalvelu on tarkoitettu vanhuksille, vammaisille ja sairaille, joiden liikuntakyky on rajoittunut ja joiden toimintakyky on alentunut. Eläkeläisillä on mahdollisuus ostaa kaupungintalon rahatoimistolta ruokalippuja, jotka oikeuttavat heidät hakemaan aterian kouluilta kotiin tai ruokailemaan kouluilla. Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään tukemaan kotona selviytymistä. Kuljetuspalvelulle on sosiaali -ja terveyslautakunta vahvistanut myöntämisperusteet Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut on Torniossa otettu käyttöön vuoden 2008 alusta.
10 Kylvetyspalvelu Kylvetyspalvelua järjestetään henkilöille, joilla on kotona puutteelliset peseytymis-mahdollisuudet. Kylvetyspalvelua tarjotaan Kyläjoen pienkodilla sekä päiväkeskustoiminnan yhteydessä. Vaatehuolto Ikäihmisillä, joiden toimintakyky on alentunut, järjestetään pyykin kuljetus ja pyykinpesu. Turvapuhelin Turvapuhelin on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille henkilöille, joilla on liikkumisessa ongelmia tai heidän sairautensa vaikeuttaa avun saamista tavallisella puhelimella. Turvapuhelimella saa yhteyden hätäkeskukseen tai omaiseen rannekkeen nappia painamalla. Turvapuhelinpalvelu on järjestetty Esperi Oy:n kautta. Turvapuhelimen käyttöön tarvitaan kiinteä puhelinliittymä. Siivous Siivouspalvelua ei tarjota kaupungin toimesta, mutta asiakkaat voivat hankkia sitä mm. Työvoimalasäätiöltä, Meän talolta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminnalla voidaan tukea koti- ja omaishoitoa. Torniossa päiväkeskuspalvelut on kohdennettu ensisijaisesti omaishoidontuen saajille ja kylvetyspalvelua tarvitseville. Päiväkeskuspalveluja tarjoavat Palvelukeskus Hopearanta Tornion pohjoisen alueen asiakkaille sekä Tornion Sairas- ja kuntoutuskodin yhteydessä toimiva Päiväkeskus Saarenhelmi keskustan asiakkaille. Toiminta sisältää kuljetuksen, ruokailun, viriketoiminnan, ja kylvetysmahdollisuuden. Sairas- ja Kuntoutuskodilla on käytössä myös lämminvesiallas Hopearannassa vesihieronta-amme. Sotainvalidien palvelut Sotainvalideille, joilla invaliditeetti on vähintään 20 %, järjestetään maksuttomia kotihoitopalveluita sekä siivous että ateriapalveluita. Heillä on mahdollisuus maksutta ruokailla kaupungin osoittamissa ruokapaikoissa tai ateriat voidaan toimittaa myös kotiin Omaishoito Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palvelua, joka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen. Kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy työstään työeläketurvaa edellyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuen saajalla on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivä sellaista
11 kuukautta kohti, jonka aikana hoitotyö on luonteeltaan erittäin sitovaa. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Kunnalla on mahdollisuus järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Valtakunnallisen tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6% saa omaishoidontukea. Omaishoidontukea sai Torniossa vuoden 2007 lopussa 70 henkilöä eli 4,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tukea saavien valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75 vuotta täyttäneille Torniossa yli 75-vuotta % Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säännökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten henkilöstön koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Tornion kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt perhehoidon vanhustenhuollon toimintamuodoksi Ikäihmisten sosiaalityö Vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä Asumispalvelut Väestön ikärakenteen muuttuminen asettaa asumismuodoille ja palveluille uusia vaatimuksia lähivuosina. Vaikka ikäihmiset haluavat asua nykyisissä asunnoissaan myös muuttohalukkuutta on. Seniori-ikäisten omistus- ja vuokra-asunnot sekä yhteisöasuminen lienevät lähitulevaisuuden asumisratkaisuja lisääntyvälle ikäihmisten joukolle Torniossa. Senioritalot soveltuvat Tornion keskeiselle kaupunkialueelle yhdeksi lisävaihtoehdoksi vähemmän palveluja tarvitsevien ikääntyvien turvallisena asumismuotona. Tavoitteena on saada hyvätasoisia omistus- tai vuokra-asuntoja ikäihmisille, jotka voivat ostaa myös haluamansa palvelut niitä tuottavilta yrityksiltä. Kaikessa asunto- ja ympäristörakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, jolloin hyvin suunniteltu asunto ja asuinympäristö sopivat kaikille ikäryhmille. Tällöin ihmisen on mahdollista koko elinkaarensa ajan asua samassa tutussa ympäristössä ja säilyttää sosiaaliset suhteensa.
12 Torniossa on pääsääntöisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja: Veteraanitalossa 40 asuntoa Keskikatu 36:ssa 14 asuntoa Keskikartanossa 17 asuntoa vaikeavammaisille (tällä hetkellä noin puolet vanhuksia) Alatornion Vanhainkotiyhdistyksellä Kivirannalla 21 huoneistoa, joista 6 kaksiota Senioritalo Hopeahovissa 45 asuntoa Arpelan Vanhainkotiyhdistyksellä 8 asuntoa Torniossa on tehty asumisen suunnitelma vuosille Tornion asumisen suunnitelma on yleiskatsaus Tornion kaupungin asunto-oloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi Tavallinen palveluasuminen Palveluasuminen (tavallinen) on asumismuoto, jossa asukas ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumisen paikkoja on Kyläjoen pienryhmäkodissa 6 ja Tornion Sairas- ja Kuntoutuskodilla 15. Tulevaisuudessa näistä paikoista luovutaan ja mahdollistetaan kotihoidolla asuminen omissa asunnoissa Ympärivuorokautinen hoito Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat valitaan Tornion kaupungin moniammatillisessa SAS-työryhmässä (SAS = selvitys, arviointi, sijoitus). SAS-työryhmä kokoontuu säännöllisesti, mutta myös tarvittaessa hoitopaikan vapautuessa. Valintaan vaikuttavat asiakkaan toimintakyky ja hoitopaikan tarkoituksenmukaisuus. Palveluasuntoja voi hakea jatkuvasti kotihoitoyksiköstä saatavilla hakemuslomakkeilla. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa, päivittäistä tai ympärivuorokautista tukea ja apua selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissa. Tehostettua palveluasumista vuonna 2008 on Torniossa seuraavasti: Tornion kaupungin omaa tehostettua palveluasumista on Keskikadun pienryhmäkodilla 22 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Vanhakartanon dementiaryhmäkodilla 14 paikkaa. Tornion kaupunki ostaa Karungin Palvelukodilta (Hopearanta) tehostettua palveluasumista paikkaa ja vaativaa tehostettua palveluasumista paikkaa (sisältää 3 intervallipaikkaa), kuitenkin enintään 35 paikkaa, Tornion Vanhainkotiyhdistykseltä (Koivukoti) tehostettua palveluasumista 40+1 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Tornion Sairaskotisäätiöltä tehostettua palveluasumista 2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä.
13 Torniossa tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 109 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun asumisen paikkojen tarve Torniossa yli 75-vuotta % Laitoshoito Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Vanhusten laitoshoidon palveluja tuottavat terveyskeskuksen vuodeosasto 1, terveyskeskuksen vuodeosasto 2 ja Suensaaren vanhainkoti. Vuodeosasto 1:llä on 40+2 potilaspaikkaa. Tavoitteena on, että vuodeosasto 1:llä on pitkäaikaispaikkaa ja 30 akuutti- tai kuntoutuspotilasta. Vuodeosasto 2:lla on 50+2 pitkäaikaispaikkaa, joista viisi on lyhytaikais/intervallipaikkaa. Suensaaren vanhainkodin osasto 1:llä on 14+2 paikkaa ja osasto 2:lla 26+2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla Torniossa pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 103 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,3 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen tarve Torniossa yli 75-vuotta % IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan (STM 2008:3) henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksen mukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioituihin osaamistarpeisiin ja noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksia. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole
14 sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella, kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wc-käynneillä. Henkilöstömitoituksessa on varmistettava myös mitoituksen dynaamisuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan. Dynaamisuutta on myös se, että henkilöstöä voidaan tilapäisesti siirtää eri toimipisteisiin silloin, kun asiakkaiden hoitoisuudet sitä edellyttävät, kuten saattohoitotilanteissa. Suositeltu henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Sijaisten saannin turvaamiseksi pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa usean yksikön yhteisenä toimintana Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon osalta sosiaali- ja terveysministeriö antaa valtakunnalliset mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Tornion kaupungin kotihoidon henkilöstömääriä tarkastellaan silloin annetun suosituksen valossa. 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon valtakunnallisena suosituksena on, että ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Korkeampi vaihtoehto (0,6) vähimmäismitoitukseksi on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Tornion pitkäaikaishoidon osastoilla henkilöstömitoitus on 0,5-0,6 välillä Lääkärityövoiman saatavuus Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan tulee huolehtia siitä, että kotihoidossa asiakkailla on mahdollisuus vuotuiseen lääkärintarkastukseen. Ympärivuorokautisessa hoidossa on hyvä käytäntö, että lääkäri käy yksiköissä sovituin väliajoin. Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa tulee olla selkeät ja dokumentoidut toimintakäytänteet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tornion terveyskeskuksessa työskentelee geriatrian erikoislääkäri, joka toimii sekä kotisairaanhoidon että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksikköjen lääkärinä. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käydään sovituin väliajoin. Geriatrin vastaanotto tarjoaa avohoitoa torniolaisille ikäihmisille. Ikäihmisten käytössä on myös muiden vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden tarjoamat avohoidon palvelut. Lisäksi vuodeosastoilla työskentelee kokoaikainen lääkäri. 6. IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 6.1. Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Keskeisimpinä arvoina Tornion kaupungin vanhuspoliittisessa strategiassa ovat:
TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia
TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Sosiaali- ja terveyslautakunta 08.04.2008 80 Kaupunginhallitus 16.06.2008 178 Kaupunginvaltuusto 30.06.2008 37 SISÄLLYS
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotKotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen
Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotIkäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille
Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin
LisätiedotLähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.
Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotIäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito
Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT
Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT
Oheismateriaali ltk 20.12.2016 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Asiointipalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu... 4
LisätiedotAjankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko
Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI
Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotSuunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella
Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet
21.12.2018 Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet Sotela 18.12.2018 KOTIHOITO 21.12.2018 2 ATERIAPALVELU 21.12.2018 3 21.12.2018 4 KAUPPAPALVELU 21.12.2018 5 KULJETUSPALVELU
LisätiedotHoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.
KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 25.3.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotIkäihmisten palvelut
Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotJäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?
Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat
LisätiedotVanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015
Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia
LisätiedotVäestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet
Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET
LisätiedotAnitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija
Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona
LisätiedotTORNIO - IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
TORNIO - IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA 2 2.1. Väestörakenteen muutokset
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotKiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet
Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia
OMAISHOIDON TUKI 2019 Muutokset mahdollisia Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön toimesta.
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotIkäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit
Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotEduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotOmaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015
Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu
LisätiedotPerusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET
Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET Laadittu 27.4.2017 KOTIHOIDON MÄÄRITTELY Kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen ja toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen
Lisätiedotsuomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1
Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotVANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN
VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön
LisätiedotKuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä
Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotIkäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen
1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus
LisätiedotLiite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN
Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotIkäneuvo Työryhmä kokous
Ikäneuvo Työryhmä 2 12.4.2017 kokous 1 Kotihoito yhteiset kriteerit 1/2 Kotihoitoa järjestetään eri-ikäisille asiakkaille, jotka eivät selviydy kotona arkielämän toiminnoissa itsenäisesti, omaisten tuella
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT
Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN
LisätiedotIkäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A. Maija Kaikkonen
Ikäosaamiskeskus, Piekkari, Pohjolankatu 2A Maija Kaikkonen Nestori palveluohjausta ikäihmisille Nestori palvelee ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja läheisiään sekä muita ikäihmisten asioista tietoa tarvitsevia
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet alkaen
SIILINJÄRVEN KUNTA Hoiva- ja vanhuspalveluiden lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 1.5.2017 alkaen Sisältö Hoiva- ja vanhuspalvelut...1 Hoiva- ja vanhuspalveluiden termit...2 Lyhytaikaishoito...3 Lyhytaikaishoidon
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotRaision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012
Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö
1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia
LisätiedotOikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö
1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2017 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen Jaana Aitta 11.12.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotIKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä
IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista
LisätiedotHeinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930
Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija
LisätiedotSlow-go ja Helsingin kotihoito
Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona
Lisätiedotjotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja
KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana
Lisätiedot