TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia"

Transkriptio

1 TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto / 2008

2

3 SISÄLLYS 1.JOHDANTO 1 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA Väestörakenteen muutokset 2.2 Ikääntyminen voimavarana Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen 3 3. IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Kuntoutus Ravitsemus Kulttuuri Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat 5 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA Terveysneuvonta Kotihoito Tukipalvelut Omaishoito Perhehoito Ikäihmisten sosiaalityö Asumispalvelut Tavallinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen hoito 9 5. IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ Kotihoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö Lääkärityövoiman saatavuus IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Vanhusten palvelurakenteen kehittämisen strategiset linjaukset Lyhyen tähtäyksen toimenpiteet vuosille Ennalta ehkäisy Toimivat hoitoketjut Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut Pitkän tähtäyksen suunnitelma Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla Terveyden edistäminen Osallituva ikäihminen Toimivat, riittävät ja laadukkaat palvelut Riittävä ja osaava hoitohenkilökunta STRATEGIAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI TIEDOTTAMINEN 21 LÄHTEET 22 LIITTEET LIITE 1 Keskeiset käsitteet LIITE 2 Strategian laadintaan osallistuneet työryhmät LIITE 3 Tornion vanhuspoliittisen strategian ja toimintaympäristön SWOT

4 1. JOHDANTO Valtakunnallisen suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ajan tasalla oleva ikääntymispoliittinen strategia, joka turvaa ikääntyneiden sosiaaliset oikeudet ja jonka kunnan poliittinen johto on virallisesti vahvistanut. Strategiaan tulee sisältyä ikääntyvien palvelujen rakenteen kehittämisohjelma. Torniossa ensimmäinen ikäihmisten palveluja koskeva strategia on hyväksytty vuonna Strategian päivittäminen tuli kuitenkin ajankohtaiseksi, kun kaupungin vanhusten ja pitkäaikaissairaiden laitoshoidon ja palveluasumisen hoitopaikkojen järjestämisessä alkoi esiintyä vaikeuksia ja torniolaisia hoitopaikan jonottajia kertyi runsain määrin Länsi-Pohjan keskussairaalan osastoille. Tässä tilanteessa Tornion kaupunginhallitus asetti vuonna 2005 erillisen hoitoketjutyöryhmän, joka päätti teettää ulkopuolisella asiantuntijalla selvityksen Tornion palveluketjujen toiminnasta. Selvityksen tarkoituksena oli päivittää ja uudistaa vanhustenhuollon palvelurakenne sopeuttamalla toisiinsa käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja väestön palvelutarpeet. Lisäksi selvityksen oli tarkoitus olla hoitoketjutyöryhmän työn tukena sen laatiessa uutta ikääntymispoliittista strategiaa. Hoitoketjun ruuhkautumiseen ei selvityksen mukaan ollut löydettävissä mitään yksittäistä syytä. Tilanteen ratkaisemiseksi esitettiin useita toimenpiteitä, joiden painopiste oli kotihoidon kehittämisessä. Selvityksen pohjalta on laadittu kotihoidon kehittämisohjelma ja kotihoitoa on kehitetty muun muassa vakinaistamalla henkilökuntaa ja aloittamalla kotisairaanhoidon ilta- ja viikonlopputyö. Tornion kaupungissa ikääntymispoliittista strategiaa on laadittu yhteistyössä kaupungin eri sektoreiden kanssa ja työn edetessä on kuultu myös kaupungin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Ikääntymispoliittisen strategian laadinnassa on tärkeää, että se tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien ja tärkeiden sidosryhmien kanssa. Asunto- ja elinympäristön toimivuus on toimivan hoidonporrastuksen edellytys. Liikunta-, sivistys- ja kulttuurisektorit ovat tärkeitä ennaltaehkäisevän toiminnan ja ikäihmisten elinikäisen oppimisen ja osallistumisen mahdollistajia. Myös seurakunnalla, järjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on oma roolinsa ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Tornion kaupungin ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on mahdollistaa torniolaisten ikääntyminen vireinä ja hyväkuntoisina, yhteiskunnassa arvostettuina yksilöinä. Tämä asia kiteytyy strategian visiossa: Tornio-ikäihmiselle hyvä paikka elää, asua ja osallistua. 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA

5 Suomen ikäpolitiikan yleinen tavoite on ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin, mahdollisimman itsenäisen selviytymisen ja hyvän hoidon edistäminen. Ikäpolitiikan keskeisiä arvoja ovat tasa-arvo, itsemääräämisoikeus, taloudellinen riippumattomuus ja sosiaalinen integraatio. Yleisenä päämääränä on nykyaikaisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan sairauksien ja toimintarajoituksien sijaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja Väestörakenteen muutokset Väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pelkästään ikääntyneiden määrän kasvua. Ikääntymisessä on kyse myös eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta, jolloin lasten ja työikäisten määrät vähenevät samalla kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön eliniän piteneminen merkitsee pitkään myös jonkinasteista väestön naisistumista. Tulevaisuudessa yhä useampi saavuttaa vuoden iän, eikä yli 90-vuotias ole mikään poikkeus. (Virnes, Sahala, Majoinen& Laukkanen, 2006). Toimintakyvyn oleellisempi heikkeneminen alkaa 75- ikävuoden jälkeen, jolloin myös sekä avo- että ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Torniossa 75 vuotta täyttäneiden määrän mittavampi lisääntyminen alkaa vuoden 2015 jälkeen ja se voimistuu vuoden 2020 jälkeen. VÄESTÖN IKÄRAKENNE OMAN ENNUSTEEN MUKAAN Ikäryhmät v v v v v v v Yhteensä Ikääntyminen voimavarana Vuosissa mitattavan iän merkitys on vähentynyt vanhuuden määrittelyssä. Eläkkeelle siirtyminen ja varsinainen vanhuus ovat erkaantuneet yhä kauemmaksi toisistaan. Täten työnjätön ja varsinaisen vanhuuden väliin jäävä elämänvaihe on pidentynyt noin neljännes-vuosisadaksi. Näin syntynyttä uutta elämänvaihetta kutsutaan kolmanneksi iäksi. Enemmistö kolmasikäläisistä omaa vielä hyvän toimintakyvyn ja he ovat varsin aktiivisia kansalaisia. Ikääntymistutkimuksissa vanhuus ajoitetaan useimmiten ikävuoteen ja silloinkin korostetaan suuria yksilöllisiä eroja.(virnes, Sahala, Majoinen, Laukkanen, 2006.) Viime vuosina vanhuspolitiikassa on korostunut ajatus, että vanhat ihmiset eivät ole vain vanhuspolitiikan kohteita vaan vanhuspolitiikan tulee nojautua entistä enemmän ikäihmisten omiin voimavaroihin ja aktiiviseen toimintaan. (Koskinen 1998)

6 2.3. Väestön ikääntymisen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavat monet tekijät, joiden ennakointiin liittyy paljon epävarmuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ei välttämättä kasva samassa suhteessa kuin iäkkäiden ihmisten määrä. Viime vuosikymmenen kehitys osoittaa, että eliniän pidentyessä myös terveet ja toimintakykyiset vuodet elämässä ovat lisääntyneet. Tutkimuksissa on havaittu, että intensiivisen hoidon ja palvelujen tarve ajoittuu viimeisten elinvuosien ajalle, elettiinpä sitten 75- tai 85- vuotiaiksi. Myös lääketieteen ja teknologian kehitys voivat vähentää palvelujen käyttöä. Muistihäiriö ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytäntöjen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Mini-suomi terveystutkimuksesta ja Vantaan vanhimmat tutkimuksesta on saatu tietoa, jonka perusteella voidaan arvioida keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyyttä. Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys Torniossa Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys määrä määrä määrä määrä määrä ikäryhmittäin, % Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa Torniossa alle 65 v 0.3 % x ikäryhmä ,2 % ,7 % yli 85 v 35.1 % Yhteensä IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTI 3.1. Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky Iäkkään ihmisen toimintakyky rakentuu osittain hänen aikaisempien elämänvaiheittensa varaan. Esimerkiksi toimintakykyä rajoittavien sairauksien ehkäisy ja aktiivisen elämäntavan edistäminen on aloitettava mahdollisimman varhain. Toisaalta hyvinkin iäkkäiden toimintakykyä voidaan oikein valituilla toimenpiteillä kohentaa melko nopeasti. Sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito, elinympäristön muokkaaminen ja toimeliaisuuden edistäminen erilaisin keinoin ovat kaikki tärkeitä keinoja iäkkäiden toimintakyvyn edistämiseksi. Myös suun terveydellä on merkitystä ikäihmisten yleisterveydelle. Hampaiston ja suun terveydellä on vaikutuksensa niin ravinnon käyttöön, vatsan toimintaan, puheenmuodostukseen, hengitykseen, ulkonäköön kuin sosiaalisiin kontakteihin. Hyvällä suun hoidolla voidaan parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja toimintakykyä. Iäkkäiden hyvä terveys ja toimintakyky ovat omatoimisuuden ja osallistumisen edellytyksiä. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ovat samalla hyvän vanhuuden edistämistä. Iäkkään ihmisen toimintakyvyn heikentyminen johtaa elinympäristön supistumiseen,

7 sosiaalisen roolin muutokseen ja avun tarpeen kasvuun. Subjektiivinen kokemus on olennainen lähtökohta kotona selviytymisen kannalta. Huonokuntoisen vanhuksen kotona selviytymistä ja toimintakykyä ei pidä tarkastella pelkästään fyysistä toimintakykyä arvioimalla. Sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky ovat vähintään yhtä tärkeitä. Toimintakyky on aina suhteessa johonkin ja jossain ympäristössä, eli siihen vaikuttavat sekä sosiaalinen että rakennettu ympäristö. Ennalta ehkäisevät kotikäynnit ovat keino todeta sairaudet mahdollisimman varhain, tunnistaa kotona asumista uhkaavat tekijät, edistää sosiaalisten siteiden vahvistamista sekä tiedottaa normaalista vanhenemisesta ja tarjolla olevista omatoimisuutta tukevista palveluista. Monet iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin ja selviytymisen kannalta tärkeät ratkaisut tehdään kunnissa muilla sektoreilla kuin sosiaali- ja terveystoimessa. Kuntopolut, pyörätiet, latuverkot, uimahallit, kuntosalit sekä kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tilat ja tapahtumat ovat mitä parasta ikäpolitiikkaa. Asuntojen ja elinympäristön esteettömyydellä mahdollistetaan kotona asuminen ja toimintakyky kunnon heiketessäkin Kuntoutus Vanhustenhoidossa tulee hoidon, palveluiden ja kuntoutuksen muodostaa saumaton kokonaisuus. Erityisesti korostetaan kuntoutustoiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta, millä pyritään edistämään ikäihmisten toiminta- ja liikuntakykyä, terveyttä ja itsenäistä selviytymistä omassa kodissa. Kuntoutuksella tarkoitetaan niin liikunnallista kuntoutusta kuin myös psyykkisen terveyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisten suhteiden puute voivat aiheuttaa masennusta ja erilaisia mielenterveyden ongelmia. Kuntoutus onkin nähtävä kokonaisvaltaisesti, ihmisen toimintakykyä ja terveyttä edistävinä toimenpiteinä, jolla voidaan vähentää ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä. Myöskin ikääntyneiden ohjattu kuntoliikunta tulisi terveysliikunnan laatusuosituksen mukaan sisällyttää osaksi kuntien hyvinvointipolitiikkaa ja ikääntymispoliittista strategiaa Ravitsemus Vanhuksen ravitsemustilaan vaikuttavat monet vanhenemiseen liittyvät fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset ja taloudelliset muutokset. Hyvä ravitsemustila on yhtenä edellytyksenä vanhuksen fyysisen toimintakyvyn ja henkisen vireyden säilymiselle ja hänen selviytymiselle itsenäisesti kotona mahdollisimman pitkään. Ravitsemustilasta huolehtimalla voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista, hidastaa sairauksien pahenemista ja edistää toipumista. Hyvässä ravitsemustilassa olevilla vanhuksilla jäävät sekä hoidon kustannukset pienemmiksi että sairaalahoitojaksot lyhyemmiksi Kulttuuri On todettu, että taide parantaa vanhusten elämän laatua, edistää paranemista ja eheyttää ihmistä. Ikääntyville ihmisille suunnatussa kulttuuritarjonnassa tulee ottaa huomioon yleisöpalvelujen saavutettavuus ja esteettömyys. Tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhtäläiset mahdollisuudet sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Ikäihmisten roolia kulttuuriperinnön siirtäjinä nuoremmille ikäpolville ei tule unohtaa, vaan päinvastoin korostaa. Samalla kasvaa vanhusten aseman arvostus kulttuurimme rakentajina.

8 3.5. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä seurakunnat Yhdistystoiminnan tavoitteena on sen jäsenten virkistys, aktivointi ja hyvinvointi sekä myös toimeentulon ja sosiaalisen huollon etujen valvominen yhteiskunnassa. Vastuu toiminnasta kuuluu jäsenille itselleen, joiden oma aktiivisuus ja osallistuminen ratkaisevat toiminnan tuloksellisuuden. Yhdistystoiminnan kannalta keskeisimmät resurssit ovat tarkoituksen-mukaiset ja kohtuuhintaiset toimitilat sekä riittävä tiedottaminen toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta tuo ikääntyvien ihmisten elämään sosiaalista tukea ja apua, mahdollisesti jo ennen ammatillisten palvelujen tarvetta. Yhteiskunnassa tulee korostaa kaikkien ihmisten inhimillistä vastuuta toisistaan, myös epävirallisesti, julkisesti määritellyn toiminnan ulkopuolella. Esimerkiksi naapuriapu toimii monin paikoin ikääntyvien ihmisten arkiapuna sekä turvana ja huolenpitona. Monet järjestöt ylläpitävät vapaaehtoistoimintaa järjestäen ystävävälitystä sekä koteihin että laitoksiin. Seurakunnan tarjoaman vanhustyön tavoite on poistaa yksinäisyyttä ja aktivoida mukaan toimintaan. Seurakunta tarjoaa vanhuksille mahdollisuuden virkistäytymiseen ja yhdessäoloon kerhoissa, retkillä ja leireillä. Diakonia on seurakunnan perustyötä ja vastuuta lähimmäisestä ja sen tehtävänä on auttaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, kun yksinäisyys, sairaus, taloudelliset huolet tai ihmissuhteet tuottavat vaikeuksia. Diakonia on hengellisen, henkisen ja konkreettisen avun antamista. 4. IKÄIHMISTEN PALVELUT TORNIOSSA VUONNA 2008 Ikäihmisten palvelujen tarkoituksena on helpottaa ikäihmisten arkielämän sujumista, luoda edellytyksiä itsenäiselle selviytymiselle ja sosiaaliselle integroitumiselle sekä mahdollistaa tarvittava hoito ja hoiva Terveysneuvonta Tornion kaupungin neuvoloiden toimintaan kuuluu aikuisvastaanottotoiminta, jonka suurimpana käyttäjäryhmänä ovat työikäiset ja ikääntyvät torniolaiset. Neuvoloiden aikuisvastaanotot on tarkoitettu rokotusasiakkaille, verenpaineohjausasiakkaille, ompeleiden poistoon, sairaslomiin ja tarpeen mukaan verenpaineen mittaukseen. Tornion kuudesta neuvolasta kolme (Hannula, Kiviranta ja Suensaari) palvelee keskustan alueella ja kolme (Arpela, Kaakamon ja Karunki) haja-asutusalueilla. Neuvolassa työskentelee terveydenhoi-tajia Kotihoito Kotihoito tarkoittaa palvelukokonaisuutta, johon sisältyvät kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoidon palveluita saavat asiakkaat, jotka tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn, sairauden tai muun syyn vuoksi apua selviytyäkseen kotona. Kotihoito perustuu kattavaan toimintakyvyn arviointiin ja reagoi asiakkaiden terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksiin ripeästi. Laadukas kotihoito on kuntoutumista edistävää ja vastaa tavoitteellisesti ikääntyneiden asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin kuntoutumisen tarpeisiin. Kuntouttavan työotteen käyttäminen kotihoidossa tarkoittaa, että asiakkaita kannustetaan ja tuetaan käyttämään jäljellä olevia omia voimavarojaan arjen askareissa (Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Stm 2008:3) Torniossa kotihoidon palveluja annetaan joka päivä klo välisenä aikana.

9 Lisäksi vuoden 2008 alusta lähtien on toiminut yöpartio, jonka toimintaa laajennetaan tarpeen mukaan. Valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä 13-14% saa säännöllistä kotihoitoa. Säännöllistä kotihoitoa Torniossa sai vuoden 2007 lopussa 178 asiakasta eli 10,9 % 75 vuotta täyttäneistä. Säännöllisen kotihoidon valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75-vuotta täyttäneille Torniossa yli 75-vuotta % Tukipalvelut Tukipalvelut sisältävät asiointipalvelun, ateriapalvelun kuljetuspalvelun, kylvetyspalvelun, vaatehuollon, turvapuhelinpalvelun, siivouksen, päiväkeskustoiminnan ja sotainvalidien palvelun. Tukipalveluista peritään sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamat asiakasmaksut. Asiointipalvelut Kauppapalvelujen hoito on kilpailutettu ja annettu torniolaisen kauppiaan hoidettavaksi. Kauppiaan toimesta ostokset kerätään kaupassa ja kuljetetaan kotiin. Ateriapalvelu Kotiin kuljetettu ateriapalvelu on tarkoitettu vanhuksille, vammaisille ja sairaille, joiden liikuntakyky on rajoittunut ja joiden toimintakyky on alentunut. Eläkeläisillä on mahdollisuus ostaa kaupungintalon rahatoimistolta ruokalippuja, jotka oikeuttavat heidät hakemaan aterian kouluilta kotiin tai ruokailemaan kouluilla. Kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään tukemaan kotona selviytymistä. Kuljetuspalvelulle on sosiaali -ja terveyslautakunta vahvistanut myöntämisperusteet Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut on Torniossa otettu käyttöön vuoden 2008 alusta.

10 Kylvetyspalvelu Kylvetyspalvelua järjestetään henkilöille, joilla on kotona puutteelliset peseytymis-mahdollisuudet. Kylvetyspalvelua tarjotaan Kyläjoen pienkodilla sekä päiväkeskustoiminnan yhteydessä. Vaatehuolto Ikäihmisillä, joiden toimintakyky on alentunut, järjestetään pyykin kuljetus ja pyykinpesu. Turvapuhelin Turvapuhelin on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille henkilöille, joilla on liikkumisessa ongelmia tai heidän sairautensa vaikeuttaa avun saamista tavallisella puhelimella. Turvapuhelimella saa yhteyden hätäkeskukseen tai omaiseen rannekkeen nappia painamalla. Turvapuhelinpalvelu on järjestetty Esperi Oy:n kautta. Turvapuhelimen käyttöön tarvitaan kiinteä puhelinliittymä. Siivous Siivouspalvelua ei tarjota kaupungin toimesta, mutta asiakkaat voivat hankkia sitä mm. Työvoimalasäätiöltä, Meän talolta ja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Päiväkeskustoiminta Päiväkeskustoiminnalla voidaan tukea koti- ja omaishoitoa. Torniossa päiväkeskuspalvelut on kohdennettu ensisijaisesti omaishoidontuen saajille ja kylvetyspalvelua tarvitseville. Päiväkeskuspalveluja tarjoavat Palvelukeskus Hopearanta Tornion pohjoisen alueen asiakkaille sekä Tornion Sairas- ja kuntoutuskodin yhteydessä toimiva Päiväkeskus Saarenhelmi keskustan asiakkaille. Toiminta sisältää kuljetuksen, ruokailun, viriketoiminnan, ja kylvetysmahdollisuuden. Sairas- ja Kuntoutuskodilla on käytössä myös lämminvesiallas Hopearannassa vesihieronta-amme. Sotainvalidien palvelut Sotainvalideille, joilla invaliditeetti on vähintään 20 %, järjestetään maksuttomia kotihoitopalveluita sekä siivous että ateriapalveluita. Heillä on mahdollisuus maksutta ruokailla kaupungin osoittamissa ruokapaikoissa tai ateriat voidaan toimittaa myös kotiin Omaishoito Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvan hoidon tai muun huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palvelua, joka määritellään omaishoitoa koskevassa sopimuksessa sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Määräytymisperusteista päätetään kunnittain paikallistasolla. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen. Kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle kertyy työstään työeläketurvaa edellyttäen, ettei hän ole jo eläkkeellä. Kunta huolehtii myös omaishoitajan tapaturmavakuutuksesta. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidettavalle annettavien palvelujen lisäksi myös hoitajalle suunnatut omaishoitoa tukevat palvelut. Omaishoidon tuen saajalla on oikeus saada vähintään kolme vapaapäivä sellaista

11 kuukautta kohti, jonka aikana hoitotyö on luonteeltaan erittäin sitovaa. Kunta huolehtii hoidon järjestämisestä lakisääteisen vapaan ajaksi. Kunnalla on mahdollisuus järjestää virkistysvapaita hoitopalkkiota alentamatta. Valtakunnallisen tavoitteena vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 5-6% saa omaishoidontukea. Omaishoidontukea sai Torniossa vuoden 2007 lopussa 70 henkilöä eli 4,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tukea saavien valtakunnallisen tavoitteen mukaiset määrät 75 vuotta täyttäneille Torniossa yli 75-vuotta % Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilölle annettavaa ympärivuorokautista hoitoa yksityiskodissa hänen oman kotinsa ulkopuolella. Perhehoitoa järjestetään, kun se on perusteltua hoidollisesta tai huollollisesta syystä. Perhehoidon tavoitteena on turvata hoidon kodinomaisuus. Perhehoitoa säätelevään lainsäädäntöön sisältyy säännökset perhehoitopaikan yleisistä laatuvaatimuksista, kuten henkilöstön koulutusvaatimuksista sekä siellä hoidettavien henkilöiden enimmäismääristä. Tornion kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt perhehoidon vanhustenhuollon toimintamuodoksi Ikäihmisten sosiaalityö Vanhus- ja vammaispalveluissa työskentelee sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja. Asiakkaat, omaiset ja ikäihmisten kanssa työskentelevät voivat ottaa yhteyttä vanhus- ja vammaispalveluihin ikäihmistä koskettavissa erilaisissa elämän tilanteissa, kuten palvelutarpeen arvioinnin, asumisen, toimeentulon ja kotona selviytymisen kysymyksissä Asumispalvelut Väestön ikärakenteen muuttuminen asettaa asumismuodoille ja palveluille uusia vaatimuksia lähivuosina. Vaikka ikäihmiset haluavat asua nykyisissä asunnoissaan myös muuttohalukkuutta on. Seniori-ikäisten omistus- ja vuokra-asunnot sekä yhteisöasuminen lienevät lähitulevaisuuden asumisratkaisuja lisääntyvälle ikäihmisten joukolle Torniossa. Senioritalot soveltuvat Tornion keskeiselle kaupunkialueelle yhdeksi lisävaihtoehdoksi vähemmän palveluja tarvitsevien ikääntyvien turvallisena asumismuotona. Tavoitteena on saada hyvätasoisia omistus- tai vuokra-asuntoja ikäihmisille, jotka voivat ostaa myös haluamansa palvelut niitä tuottavilta yrityksiltä. Kaikessa asunto- ja ympäristörakentamisessa tulee ottaa huomioon esteettömyys ja turvallisuus, jolloin hyvin suunniteltu asunto ja asuinympäristö sopivat kaikille ikäryhmille. Tällöin ihmisen on mahdollista koko elinkaarensa ajan asua samassa tutussa ympäristössä ja säilyttää sosiaaliset suhteensa.

12 Torniossa on pääsääntöisesti vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja: Veteraanitalossa 40 asuntoa Keskikatu 36:ssa 14 asuntoa Keskikartanossa 17 asuntoa vaikeavammaisille (tällä hetkellä noin puolet vanhuksia) Alatornion Vanhainkotiyhdistyksellä Kivirannalla 21 huoneistoa, joista 6 kaksiota Senioritalo Hopeahovissa 45 asuntoa Arpelan Vanhainkotiyhdistyksellä 8 asuntoa Torniossa on tehty asumisen suunnitelma vuosille Tornion asumisen suunnitelma on yleiskatsaus Tornion kaupungin asunto-oloista ja sen keskeisin tavoite on arvioida asuntotuotannon, uudisrakentamisen ja peruskorjauksen tarve kunnassa sekä ehdottaa toimenpiteitä tarpeen tyydyttämiseksi Tavallinen palveluasuminen Palveluasuminen (tavallinen) on asumismuoto, jossa asukas ei tarvitse ympärivuorokautista hoitoa. Palveluasumisen paikkoja on Kyläjoen pienryhmäkodissa 6 ja Tornion Sairas- ja Kuntoutuskodilla 15. Tulevaisuudessa näistä paikoista luovutaan ja mahdollistetaan kotihoidolla asuminen omissa asunnoissa Ympärivuorokautinen hoito Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat valitaan Tornion kaupungin moniammatillisessa SAS-työryhmässä (SAS = selvitys, arviointi, sijoitus). SAS-työryhmä kokoontuu säännöllisesti, mutta myös tarvittaessa hoitopaikan vapautuessa. Valintaan vaikuttavat asiakkaan toimintakyky ja hoitopaikan tarkoituksenmukaisuus. Palveluasuntoja voi hakea jatkuvasti kotihoitoyksiköstä saatavilla hakemuslomakkeilla. Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu ikäihmisille, jotka alentuneen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa, päivittäistä tai ympärivuorokautista tukea ja apua selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissa. Tehostettua palveluasumista vuonna 2008 on Torniossa seuraavasti: Tornion kaupungin omaa tehostettua palveluasumista on Keskikadun pienryhmäkodilla 22 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Vanhakartanon dementiaryhmäkodilla 14 paikkaa. Tornion kaupunki ostaa Karungin Palvelukodilta (Hopearanta) tehostettua palveluasumista paikkaa ja vaativaa tehostettua palveluasumista paikkaa (sisältää 3 intervallipaikkaa), kuitenkin enintään 35 paikkaa, Tornion Vanhainkotiyhdistykseltä (Koivukoti) tehostettua palveluasumista 40+1 paikkaa (sisältää 1 intervallipaikan) ja Tornion Sairaskotisäätiöltä tehostettua palveluasumista 2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 5-6% on tehostetun palveluasumisen piirissä.

13 Torniossa tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 109 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,7 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun asumisen paikkojen tarve Torniossa yli 75-vuotta % Laitoshoito Laitoshoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista tai osavuorokautista. Lyhytaikaisella ja jaksottaisella laitoshoidolla tuetaan kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Vanhusten laitoshoidon palveluja tuottavat terveyskeskuksen vuodeosasto 1, terveyskeskuksen vuodeosasto 2 ja Suensaaren vanhainkoti. Vuodeosasto 1:llä on 40+2 potilaspaikkaa. Tavoitteena on, että vuodeosasto 1:llä on pitkäaikaispaikkaa ja 30 akuutti- tai kuntoutuspotilasta. Vuodeosasto 2:lla on 50+2 pitkäaikaispaikkaa, joista viisi on lyhytaikais/intervallipaikkaa. Suensaaren vanhainkodin osasto 1:llä on 14+2 paikkaa ja osasto 2:lla 26+2 paikkaa. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 3% on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla Torniossa pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja vuonna 2008 on yhteensä 103 (ei sisällä intervallipaikkoja) eli niitä on tarjolla 6,3 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen tarve Torniossa yli 75-vuotta % IKÄIHMISTEN PALVELUJEN HENKILÖSTÖ Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan (STM 2008:3) henkilöstömitoitus on onnistunut silloin, kun asiakkaiden hoito- ja palvelutarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan sekä vaikuttavuudeltaan tarkoituksen mukaisia palveluja asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti. Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivilla työntekijöillä on sosiaali- ja /tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön osaaminen on varmistettava suuntaamalla tavoitteellinen täydennyskoulutus arvioituihin osaamistarpeisiin ja noudattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutussuosituksia. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät, kuten koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, perus- ja lähihoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, geronomit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Mikäli yksikössä kuitenkin toimii muuta asiakkaiden välittömään hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- ja laitosapulaisia, joilla ei ole

14 sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain sillä osuudella, kun heidän työnsä käsittää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten auttamista peseytymisessä, ruokailussa ja wc-käynneillä. Henkilöstömitoituksessa on varmistettava myös mitoituksen dynaamisuus, kuten se, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaista poissaoloa pystytään korvaamaan. Dynaamisuutta on myös se, että henkilöstöä voidaan tilapäisesti siirtää eri toimipisteisiin silloin, kun asiakkaiden hoitoisuudet sitä edellyttävät, kuten saattohoitotilanteissa. Suositeltu henkilöstömitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Sijaisten saannin turvaamiseksi pysyvä varahenkilöjärjestelmä on perusteltu vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa usean yksikön yhteisenä toimintana Kotihoidon henkilöstömitoitus Kotihoidon osalta sosiaali- ja terveysministeriö antaa valtakunnalliset mitoitussuositukset vuoden 2008 loppuun mennessä. Tornion kaupungin kotihoidon henkilöstömääriä tarkastellaan silloin annetun suosituksen valossa. 5.2 Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus Ympärivuorokautisen hoidon valtakunnallisena suosituksena on, että ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Korkeampi vaihtoehto (0,6) vähimmäismitoitukseksi on suositeltava silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7-0,8. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6-0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Tornion pitkäaikaishoidon osastoilla henkilöstömitoitus on 0,5-0,6 välillä Lääkärityövoiman saatavuus Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan tulee huolehtia siitä, että kotihoidossa asiakkailla on mahdollisuus vuotuiseen lääkärintarkastukseen. Ympärivuorokautisessa hoidossa on hyvä käytäntö, että lääkäri käy yksiköissä sovituin väliajoin. Asiakkaiden akuutteihin hoidon tarpeisiin vastaamiseksi ympärivuorokautisessa hoidossa tulee olla selkeät ja dokumentoidut toimintakäytänteet, jotka ovat kaikkien työntekijöiden tiedossa. Tornion terveyskeskuksessa työskentelee geriatrian erikoislääkäri, joka toimii sekä kotisairaanhoidon että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien yksikköjen lääkärinä. Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä käydään sovituin väliajoin. Geriatrin vastaanotto tarjoaa avohoitoa torniolaisille ikäihmisille. Ikäihmisten käytössä on myös muiden vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden tarjoamat avohoidon palvelut. Lisäksi vuodeosastoilla työskentelee kokoaikainen lääkäri. 6. IKÄÄNTYMISPOLIITTISEN STRATEGIAN TOIMINTAOHJELMA 6.1. Ikääntymispoliittisen strategian arvot, toiminta-ajatus ja visio Keskeisimpinä arvoina Tornion kaupungin vanhuspoliittisessa strategiassa ovat:

TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia

TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia TORNIO-IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ,ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Sosiaali- ja terveyslautakunta 08.04.2008 80 Kaupunginhallitus 16.06.2008 178 Kaupunginvaltuusto 30.06.2008 37 SISÄLLYS

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

TORNIO - IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

TORNIO - IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA OSALLISTUA. Ikääntymispoliittinen strategia. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto TORNIO - IKÄIHMISILLE HYVÄ PAIKKA ELÄÄ, ASUA JA OSALLISTUA Ikääntymispoliittinen strategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. SUOMEN IKÄPOLITIIKKA 2 2.1. Väestörakenteen muutokset

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015

Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä. Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Vanhuspalvelulain velvoitteiden toteutuminen Kokkolassa ja Kruunupyyssä Maija Juola Vanhustenhuollon palvelujohtaja 29.5.2015 Menettelytapasäännöksiä Vanhuspalveluissa ei subjektiivisia uusia oikeuksia

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA

IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI SULKAVALLA 5.11.2015 IÄKKÄIDEN PALVELUIDEN RIITTÄVYYDEN JA LAADUN ARVIOINTI 1.Taustaa 2.Väestön kehitys 3.Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali-

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930

Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito. Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotona paras Heinolan kaupunki/ Heinolan kotihoito Sosiaali- ja terveystoimi Rauhankatu 3 18100 Heinola puh. (03) 84 930 Kotihoidon organisaatio: Kotihoidon johtaja Marjatta Lahti kotihoidon ohjaaja Tuija

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012

Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Raision ja Ruskon ikääntyneiden hoitoja hoivapalveluohjelma -2015 Ohjelman päivitys syksy 2012 Hoito- ja hoivapalveluohjelman tausta ja tavoite Raision kaupungin hoito- ja hoivapalveluohjelma on laadittu

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Kiteen kaupunki Kotihoidon palvelut ja myöntämisperusteet Perustuvalautaunta 17.12.2013 167, Liite 1 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetuksen

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja

jotka sairautensa tai toimintakykynsä alentumisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluja KOTIHOIDON MYÖNTÄMISKRITEERIT 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville asiakkaille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain Paikkakunnan nimi 1. Espoo (kaupunki) 2. Jyväskylä (seutu) 3. Järvenpää (kaupunki) Seudulliset vanhuspalvelujen strategiset Strategian nimi:

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 %

Tunnit / kk ja maksuprosentti tulorajan ylittävistä tuloista 1.1.2016 alkaen 1 563 573 6 % 10 % 15 % 15 % 23 % 27 % 32 % 35 % LIITE VANHUSPALVELUJEN ASIAKASMAKSUT VUONNA 2016 (VUONNA 2015 PERITTY MAKSU YLIVIIVATTU) VANHUSPALVELUT Kotihoito, jatkuva ja säännöllinen Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotihoidosta peritään maksuasetuksen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on?

Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET. Omaishoito Mitä se on? Stltk 27.1.2016 5 liite 3 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Omaishoito Mitä se on? Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot