Tilivienti Tornion kaupungin tilikirjassa 1765, Friedric Wassermanin ja Catharina Franslebenin sakot.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilivienti Tornion kaupungin tilikirjassa 1765, Friedric Wassermanin ja Catharina Franslebenin sakot."

Transkriptio

1 6 Tilivienti Tornion kaupungin tilikirjassa 1765, Friedric Wassermanin ja Catharina Franslebenin sakot.

2 POMMERISTA LÄNSIPOHJAAN Alussa on hämärä Wassermanin suku, jonka jälkipolvia seuraamme, tuli Ruotsiin Saksan Pommerista luvun sotien jälkeen Etu-Pommeri siirtyi Ruotsin omistukseen ja se pääosin menetettiin suuren Pohjan sodan jälkimyrskyissä. Lindesbergissä miehuusvuotensa elänyt kultaseppä Johan Christopher Wasserman ei kuitenkaan ollut Ruotsin Etu-Pommerista vaan sen rajanaapurista, Mecklenburgin ruhtinaskuntaan kuuluvasta Schwerinin kaupungista kotoisin. Myös hänen sukulaisiaan on todennäköisesti muuttanut Ruotsiin, mm. Karlskronaan, josta mainitaan laivaston ja myöhemmin Kalmarin kaupunginkirurgina toiminut Johan Jacob Wasserman (k. 1797). 1 Wasserman-nimisiä 2 lääkäreitä tiedetään Pohjois-Saksassa useita, esimerkiksi von Numers -suvun esi-isä Lorenz Jacob Numers meni v naimisiin erään Wichmod Wassermanin kanssa. Wichmodin isä oli Lyypekin kaupunginlääkäri Teodor Wassermann. 3 1 Toinen Wasserman-niminen suku Ruotsissa näyttää olleen sotilasuralla ja lähtöään Liivinmaalta; kts. Genealogishes Handbuch der Baltischen Rittershaften Livland ja tiedetään Ruotsista mm. eräs ryttare (ratsumies) Assar Wasserman. Kolmaskin Wasserman-suku löytyy: 1743 turkkuri Johan Henric Wassermanille Itä-Göötanmaan Furingstadissa syntyi myöh. lääkärinammattia harjoittanut Johan Jacob Wasserman v Neljäs, meidän Wassermannejamme jotenkin sivuava tieto on Bengt Bengtssonin kirjassa Silversmide (1962), s. 209 mainitaan hopeaseppä Johan Wassermanin Varbergassa v Bosebon kirkolle tekemä kannu. Viides Wasserman-linkki on vuonna 1726 kuollut Duderhofissa Inkerissä kirkkoherrana toiminut Abrahan Wasserman, joka kuitenkin otti tämän sukunimen; alkujaan hän oli Wesilaxiusten pappissukua (Rafael Sumelius, Genos 17, s.66.). Kuudentena mormonien tiedostoista löytyvä kelloseppä Wasserman... 2 Saksassa nimi kirjoitetaan tietenkin kahdella n-kirjaimella. 3 Wassermanien lääkärin- ja kultasepänammatit johtavat ajatukset juutalaiseen syntyperään, mikä nimenkin huomioiden ei ole mahdottomuus. Mainittakoon sivumennen, että Schwerinin valtionteattari esitti v erään Dale Wassermanin (!) dramatisoiman näytelmän tämä on kuitenkin google, vain hauska yhteensattuma. 7

3 Johan Christopher Wasserman syntyi vuonna Emme tiedä, milloin ja miksi hän muutti Ruotsiin, emme myöskään tiedä, tuliko hän yksin vaiko perheensä kanssa. Hän asui 1730-luvun alussa ilmeisesti ensin Tukholmassa ja muutti viimeistään 1734 Lindesbergiin, Keski-Ruotsin Västmanlandiin. Lindesberg 1700-luvun alussa. Erik Dahlbergin piirros. J.C. Wasserman oli hankkinut kultasepän koulutuksen ja sai mestarinarvon heti Lindesbergiin muutettuaan. Tämä tarkoittaa, että Lindesbergissä oli mestarin paikka auki ja hänet valittiin siihen. Kun J.C. Wasserman meni samana vuonna naimisiin paikallisen nimimiehen 4 tyttären Margareta Österberin kanssa, ei ole vaikea kuvitella, etteikö vaimon suku olisi vaikuttanut J.C. Wassermanin valintaan. Johan Christopher Wasserman jäi pysyvästi Lindesbergiin ja toimi myös kaupungin raatimiehenä vuodesta 1750 alkaen. Hän kuoli vuonna Isä-Wassermanin jälkeen kultasepänliikettä jatkoi ensin vanhin poika, Johan Christoffer Wasserman ( ) 5 ja tämän jälkeen perheeseen Tämä nimimies oli ruukinpatruuna Johan Österberg, joka oli päässyt asemaansa edullisen naimakaupan ansiosta. Omaisuus oli perua Lindesbergin ensimmäisen pormestarin ja vuorimestari Sten Andessonin tyttäreltä Magdalena Stendotterilta, jonka tyttären Christina Schytzin kanssa Johan Österberg meni ensimmäisen vaimonsa Beata Beckerin kuoltua naimisiin ja vaimon kuoltua sai neljänneksen Dahlkarlhyttan ruukista. 5 Kuoli ilman rintaperillisiä. 8

4 syntynyt Gustaf-poika aina vuoteen 1834 saakka. 6 Wassermanin kultasepänliike toimi siis Lindesbergissä yhtäjaksoisesti sata vuotta. Wassermanien kultasepänleimoja Wassermanin perheessä kasvoi edellisten lisäksi yksi tytär ja kolme poikaa. Tytär, vuonna 1749 syntynyt Beata Margareta Wasserman sai ensimmäisen nimensä isoäidiltään Beata Beckeriltä. Beata Wassermanille kävi ensin hiukan huonosti. Hän meni meni taloudenhoitajaksi kartanoon ja sai lapsen itseään pari vuotta nuoremman lakeijan kanssa. Lapsi kuoli imeväisenä (tämä episodi tapahtui 1774). Beata Margareta palasi Lindesbergiin kotitaloonsa. Sittemmin (1779) hänelle löydettiin aviomies Karlskronan laivastotukikohdasta, tykistön mies kuitenkin. J.C. Wassermanin keskimmäiset pojat olivat 1738 syntynyt Christoffer, 1741 syntynyt Carl Hindric (Henrik) ja 1744 syntynyt Friedrich Wasserman. Christoffer Wasserman muutti Lindesbergin lähellä olevaan Noraan ja toimi siellä kauppa-apulaisena, kirjanpitäjänä ja lopulta ruukintarkastajana. Hän kuoli 1779 jättäen jälkeensä lesken ja kolme lasta. Carl Hindric Wasserman toimi kauppiaana ( victualic handlare ) 7 Tukholmassa. Hänen kuolinvuottaan ei tiedetä, mutta hän palasi Tukholmasta Lindesbergiin 1794 ja muutti takaisin pääkaupunkiin Hän kuoli myös ilman rintaperillisiä vuosi liikkeen lopettamisen jälkeen Tämä tarkoittanee jonkinlaista elintarvikekauppiasta. 9

5 Friedrich Wasserman, Lindesberg Tornio Luulaja Toisin kun veljensä, Friedrich Wasserman astui valtion palvelukseen, ei kuitenkaan sotilaaksi, vaan siviilitoimeen. Hänen työnantajansa oli Vuorikollegio, sen ajan Kaivoshallitus. Vuorikollegio lähetti nuoren rekryyttinsä kauas Länsi-Pohjaan, jonne se oli jo 1600-luvulla perustanut Luulajaan konttorin. 8 Friedrich Wassermanin komennus alkoi suunnilleen 1764, noin kahdenkymmenen ikäisenä. Alkuvuonna 1765 hänet jo varmasti tavataan Tornion kaupungissa. 9 Torniolla oli Länsi-Pohjan kaupungeista suurin maine. Se tunnettiin ympäri Eurooppaa mm. Maupertuisin retkikunnan raporteista. Kaupungin todellisuus ei kuitenkaan enää vastanut sen mainetta. Vuoden 1751 Strömstadin rajasopimuksessa Tornio menetti suuren osan Norjaan liitettyä vanhaa Tornion Lappia, minkä seurauksena Tornion kauppiaat jakoivat jäljelle jääneen kauppa-alueen kiinteisiin etupiireihin. Tämä osaltaan jähmetti tilanteen niin, että kauppa alkoi yhä enemmän keskittyä muutaman varakkaan kauppiaan käsiin. 10 Lopulta (1763) Tornion kauppiaiden määrä rajoitettiin 30:en, ja lisäksi kauppa päätettiin jakaa vielä eri artikkeleiden mukaan, mm. Lapinkauppa tuli kuuden kauppiaan yksinoikeudeksi. Tätä vahvistamaan perustettiin Tornion kauppaseura, jonka sääntöjen tarkoitus oli sulkea vieraat pois ja tehdä mm. kauppiasoikeus lähes perinnölliseksi. Vaikka ulkopuolisten poissulkeminen ja sisäinen sääntely ei toiminut läheskään täydellisesti, kaupunki alkoi tavallaan sulkeutua ulkopuolisilta. Tilanne oli jonkunlainen paradoksi, kun samaan aikaan Pohjanlahden kauppapakko poistettiin ja pyrittiin myös eroon merkantilistisesta kaupan ja talouselämän säätelystä. 8 Bergstaten, Vuorikollegion perillinen, pitää nykyään Luulajassa pääkonttoriaan. Friedrich Wassermanin aikaan pohjoisella alueella toimi Norra Bergmästerdöm, Pohjoinen vuorimestaripiiri. Vuorivaltion arkistoista osa on edelleen Luulajassa, osa Härnösandin lääninarkistossa. 9 Hederydin mukaan (kirjassa Vuono en by vid Bottenviken) hän tuli Tornioon kultasepänkisällinä jo 1762, mutta sukuhistorian perusteella pidän tätä epätodennäköisenä. Asia vaatii kuitenkin vielä selvittelyä. 10 Lisäksi tuulaakimaksuja korotettiin sekä rihkama- ja venäläiskauppaa säädeltiin (Mäntylä, Tornion historia 1, s. 303.) 10

6 Tornio 1700-luvun alussa. Erik Dahlbergin piirros. Vuoden 1762 loppukeväällä sekä Luulaja että Tornio paloivat. Tukholmalainen Inrikes Tidningen -lehti raportoi 25. toukokuuta 1762 Luulajasta: Förmedelst en uti råd- och handelsman Peter Wallmans gård förliden gårdsnatt oförmodligen upkommen vådeld ärö över två tredjedelar av denna stad lagd i aska, varvid stadens förmögnaste handlare och borgerskap förlorat största delen och även en del all deras egendom 29. toukokuuta sama lehti raportoi neljä päivää aikaisemmin sattuneesta Tornion palosta. Tällä kertaa tuli karkasi Anders Försvikin talon piipusta ja voimakkaan pohjoistuulen ansiosta levisi nopeasti kuin raketti koko eteläiseen kaupunkiin. 38 taloa ja 50 täyteen ahdettua varastoaittaa tuhoutui. Tuhannet palavat porontaljat lensivät ilmassa, tervatynnyrit roihusivat. Ihmiset juoksivat tulta pakoon jopa Tornionjokeen. Jos Länsi-Pohjan kaupungit eivät vastanneet aivan mielikuvia, niin myös maaseudun täytyi olla etelän miehelle outoa. Puhuttiinhan Sangiksesta itään suomea ja asuttiin savupirteissä, kuten Linné elävästi kertoo: Kun jätin Sangisin, menetin myös äidinkieleni; Säivisissä oli pelkästään suomalaisia, joita minä en ymmärtänyt. [Torniossa] tuli luokseni niin monia suomalaisia, että säikähdin heitä, he olivat kaikki tihrusilmäisiä ja melkein sokeita. Usein näkee täällä sokean, jopa 100-kertaisesti sokean taluttavan toista sokeaa. Turhaa minun oli yrittää määrätä heille jotain lääkettä, niin kauan kuin sokeuden syy oli kaikkialla läsnä, nimittäin heidän savupirttinsä. Jos minulla olisi valta, pitäisi heidät ripustaa seinälle ja antaa heille 15 paria raippoja, kunnes tekisivät savupiiput pirtteihinsä, Linnén matkakuvaus on 1730-luvulta, mutta Länsi-Pohjan suomalaiset asuivat vielä vuosisadan vaihteessa samalla lailla. Dagligt Allehande -lehti : En annan smal träskorsten står 11

7 på dess våningshus eller pörte att leda ut röken genom taket ty elden göres på en lång ugn eller häll utan skorsten. Inga fönster finnas på dessa stugor utan skruvluckor alldeles som i Finland, varför tillyckte rum äro alldeles mörka om ljusa dagen. Ståndpersoner och även borgare i Torneå stad måste även bygga sådana pörten till sitt tjänstefolk, som annars skulle vantrivas och ej utan denna boning vilja tjäna. Maalaisväestö eli niin kuin aina ennenkin, mutta säätyläisten elämäntapa jäljitteli tietenkin pääkaupungin muotia ja menoa. Järjestettiin tanssiaisia, kokoonnuttiin kauppaklubilla ja luettiin sanomalehtiä. Kruunun alemmat virkamiehet, pikkukauppiaat, koroillaan eläjät ja vähälukuiset käsityöläiset yrittivät pysytellä mukana kukin kykynsä mukaan. Kaupunki oli pieni: oli kolme kaupunginlahden suuntaista katua, sata ruokakuntaa ja nelisensataa henkirahan maksajaa. Mutta samaa kokoluokkaa olivat muutkin Länsi-Pohjan kaupungit. Friedrich Wasserman ilmestyi Tornioon tittelinään Malmletare, malminetsijä. Hän tuli pohjoiseen todennäköisesti laivalla Tukholmasta, koska merimatka oli helpoin. Tällöin hän olisi ehkä saapunut alkukesästä ensin Luulajaan konttorille ja sieltä Tornioon. Talven hän vietti joka tapauksessa Torniossa. Kaivostyöllä oli pitkät perinteet Fridrich Wassermanin kotiseudulla, jonne 1600-luvulla oli tullut ammattimiehiä Hollannista ja Saksasta. Kun Grape ja myöhemmin Momma-veljekset, Steinholz ja Medelcreutz yrittivät Norrlannin kaivosalalla, kaivosten ja ruukkien ammattimiehet tulivat Keski-Ruotsista, Wassermanin syntymäseudulta. Ajan oppien mukaan valtakunnan vauraus perustui sen jalometalleihin ja kauppaylijäämään. Luulajan-Lapista oli löytynyt hopeaa, ja toivottiin että myös muu Pohjola paljastaisi aarteensa ja ne saataisiin talteen, Tukholman linnan holveihin. Metalleja oli Länsi-Pohjastakin etsitty jo sata vuotta ennen Friedrich Wassermanin pestiä. Ruotsin valtio piti maan aarteita regaalina, valtion omaisuutena ja luovutti kaivosoikeuksia vuokraa vastaan. Pohjois-Norrlannin vaikeiden olosuhteiden vuoksi valtio ei yleensä saanut mitään, vaan joutui antamaan laitoksille verohelpotuksia ja jopa veronkanto-oikeuksia. Kaivokset ja ruukit rasittivat talonpoikia ja mm. Tornion kauppiaat pitivät Köngäksen ruukkia lähinnä oman kauppansa haittana. Kaivosten ja ruukkien isännät eivät Norrlannissa yleensä menestyneet, vaan päättivät uransa köyh- 12

8 tyneenä, suurissa veloissa tai konkurssissa. Kaupungissa oli vieraisiin totuttu, mutta torniolaisten suhtautuminen Fridrich Wassermaniin oli kenties ristiriitaista. Edustihan hän valtiomahtia, jonka intressit olivat torniolaisia suurkauppiaita vastaan. Raatimiehiä saattoikin hiukan hymyilyttää, kun joulukuussa 1765 Tornion raastuvanoikeus kokoontui pohtimaan salavuoteusjuttua, jossa toisena osapuolena oli nuori Friedrich Wasserman. Juttu oli muuten tavanomainen, mutta lapsi jäi henkiin ja isä antoi pojalle suku- ja isännimensä. Poika syntyi ja sai nimekseen Friedric Wasserman. Toinen osapuoli, lapsen äiti, oli muuan 1741 syntynyt Catharina Nilsdotter Fransleben. Isä maksoi sakkoa kymmenen kuparista, mutta äiti selvisi viidellä taalarilla. Erikseen piti vielä maksaa kirkon kassaan kaksitoista ja kuusi kuparitaalaria. Avioliitosta oli Catharinan mukaan ollut puhetta, mutta kun todistajia ei löytynyt, Fridrich selvisi sakolla. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan lapselle elatusta kunnes tämä pystyisi huolehtimaan itsestään. Catharina Franslebenin isä oli tullimies (tullbesökare) Nils Gustafsson Fransleben (n ). Hänen äitinsä, jonka kanssa Catharina eli samassa taloudessa, oli Brita Jönsdotter Karfvaniemi Rovaniemeltä (n ). Catharina Fransleben eli naimattomana kuolemaansa 1809 saakka. Tornion kirkon tilikirjojen mukaan hän sai köyhäinrahaa Sakot maksettuaan Friedrich Wasserman jatkoi malminetsijänä 50 riikintaalerin vuosipalkalla. Ensimmäisen malminetsintämatkansa hän teki Pahtavaaraan Kesällä 1767 Wasserman teki toisen malminetsintämatkan Kalixin seuduille. Saman kesän heinäkuussa hän meni naimisiin. Kesä oli siis varsin vilkas. Malminetsintämatkasta Wasserman kirjoitti raportin. Se on hivenen kömpelöä kieltä, mutta sisällöltään johdonmukainen ja asiallinen. För att 11 Catharina Fransleben oli kolmannen polven torniolainen. Hänen setänsä Henrik Fransleben oli kauppias Torniossa, mutta pakeni maasta koskaan palaamatta. Isoisä Gustaf Fransleben oli 1690-luvulla kauppiaan apulaisena. Suuren Pohjan sodan alkuaikoina v hänet mainitaan porvariskaartin rummunlyöjänä. Catherinan sisko meni naimisiin suutarinkisälli Jacob Larsson Thunin kanssa. Catherinan veli Nils (s. 1734) oli Wasserman-episodin aikana kultasepänkisälli; kultaseppämestarina hänet mainitaan Torniossa vasta

9 fullgjöra min malmletaresyssla har jag förledna sommer föresatt mig at anställa en Resa til NederCalix sockn och therstädes efterspana samt i ögasikte taga the orter och ställen, som åtskilliga ryckten utspridt wara betydelige. 12 Wasserman kertoo intoilematta löydöksistään. Selvästikään hän ei kovin paljon tiennyt tai kiinnostunut malminetsinnästä. Ehkä kiinnostuksen puute johtui kihlauksesta. Ehkä raportit paranivat, koska hän sai pitää työnsä ja teki malminetsintämatkoja aina vuoteen 1782 saakka. Raportteja niistä löytynee Vuorivaltion arkistoista. 13 Friedrich Wassermanin nimikirjoitusnäyte malminetsintäraportista. Häät pidettiin Puoliso oli ainakin säädyltään sopiva Margareta Westring. Margareta syntyi 1745 Torniossa. Hänen isänsä oli alunperin tukholmalainen karstantekijämestari Johan Westring (s. 1719) ja äitinsä ehkä myös Tukholmasta tullut Ingeborg Järling (s. 1707). Nuoripari asui Westringin talossa ja ehti saada Torniossa kaksi lasta. 14 He muuttivat Luulajaan vuonna 1773, missä syntyi vielä kaksi lasta. Luulajassa Friedrich Wasserman toimi postimestarina, kaupunginnotaarina ja raatimiehenä. Perhe asui talossa n:o 19. Friedrich kuoli vuotiaana. Leski Margareta Wasserman muutti tämän jälkeen lapsineen takaisin Tornioon Teksti on julkaistu Kalixforskarnytt-lehdessä 1/ Hereryd kommentoi Wassermanin raportteja: Rapporterna är väl utformade och både lättlästa och begripliga. (mts. 116) 14 Avioliitosta huolimatta Wasserman joutui taas v vastaamaan lapsenruokkosyytöksestä. Tiedustelu tuli Norrköpingistä, jossa Wasserman oli käynyt pormestari Raménin kanssa jälkimmäisen ollessa valtiopäiväedustajana. W. mainitaan Raménin sihteeriksi. Hän kiisti syytöksen ja juttu jäi siihen. 15 Lisätietoja Westringin ja Wassermanin lasten kohtaloista kts. sukurullat. 14

10 Friedric Wasserman: tallirenki, suutarinsälli ja satamavouti Friedric-poika jäi äitinsä ja isoäitinsä luo asumaan; minne muualle hänet olisi pantu? Koska äiti oli vähävarainen ja isällä jo uusi perhe, nuori Friedric pantiin Flygaren kestikievariin tallirengiksi. Yksin ei tarvinnut olla, sillä vuotta nuorempi Traskin Jaakko oli kaverina. Jos töihin joutui, ei kouluakaan voinut välttää. Maineikas Tornion pedagogio ei katsonut syntyperää, vaan alkeisopetusta saivat kaikki halukkaat. Friedric mainitaan koulun luetteloissa kevätlukukaudesta 1774 aina keväälle 1779 saakka. Vaikka kirjoista oli puutetta, opinhalua oli, kirjoittaa opettaja lukukauden päiväkirjaan. 16 Pedagogiossa opiskeltiin omaan tahtiin. Friedric oppi perusasiat: lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan, vähä katekismusta, raamatunhistoriaa, luonnonoppia ja Ruotsin historiaa. Vähemmälläkin elämässä selviäsi, saattoi poika ajatella, mutta jatko näytti että lukeminen sittenkin kannatti. Vuoden 1785 rippikirjan mukaan Friedric oli tehnyt uuden urasuunnitelman; hänet mainitaan suutarinkisällinä Thunin taloudessa, siis tätinsä luona. Yllättävää on, että vanha tallikaveri Trask on mukana kuvioissa myös kisällinä. Pojat asuivat Franslebenin talossa. Vaimon Friedric löysi pari-kolme vuotta myöhemmin. Maria Andersdotter Bergström oli syntynyt Alakainuussa (Neder-Kalix) Hänen vanhempansa olivat itsellinen Anders Andersson (s Överkalix Bränna) ja Anna Nilsdotter (s Neder-Kalix Kårpiko). Näihin aikoihin Friedric sai toimen kaupunginpalvelijana (stadsbetjänt). Perheen asuntona oli kaupungissa talo no. 25 Stadens Fånghus, kaupungin vankihuone. Friedric toimi myös Tornion kaupungin satamamestarina Laivaniemen satamassa Vuonon kylässä. Satamamestari valvoi mm. kalansaaliiden jakamista ja sataman järjestystä. Samanlainen toimi oli Malurin (Malör) saarella, missä oli kaupunkilaisten silakanpyyntipaikkoja. Friedric oli kaupunginpalvelijan tai -vahtimestarin työssään ilmeisen arvostettu ja taitava, sillä hän sai vaativiakin toimeksiantoja. Vuodelta 1808 on tieto, että hän hoiteli kauppiaiden edusmiehenä ruokatavaroiden 16 Brist af Böcker; men är mera af hog at lärä, hafwa inskränkt dennes förkofran innom widmagthållande af det förr läsne, samt läsning å nyo af det återstånde i Fundamental Historien. 15

11 myyntiä armeijalle. Torniossa Friedric Wassermanille ja Maria Bergstömille syntyi kaksi poikaa. Esikoinen, 1788 syntynyt Fredrik oli syntymästään kuuromykkä. Toinen poika syntyi seuraavana vuonna ja sai kasteessa nimekseen Anders Esau. Kastetodistajina oli erikoinen joukko: Tornion valtiopäivämies ja pormestari Ramén vaimoineen, kauppias Carlenius, Margareta Westring, Brita Margareta Fransleben 17 sekä kaupunginnotaari Humble. Leskeksi jäänyt Margareta Westring oli siis, kuten edellä mainittiin, palannut Tornioon lastensa kanssa. Wasserman-Westringin lapsista Johan Cristoffer, Carl Gustaf ja Fredric kävivät kukin muutaman vuoden Tornion pedagogiota. Kouluun työnnettiin myös Friedrichin pojat. Pojat kuluttivat koulunpenkkiä 1800-luvun alkuvuodet. Kuuromykkä oppi jotenkuten laskemaan, mutta Anders Esaulla oli yritystä, joskin parempaakin tekemistä taisi olla. Vuonna 1801 kirjoittaa opettaja: blifwit det sidstnämda, sedan alt det förr lärda blifwit bortglömdt. Vuoden 1802 sanallinen arvio kuuluu: Är flitig men trögtänckt. 18 Ahkera mutta hidasjärkinen. Nuoret kehittyvät eri tahtiin! Anders Esau Wassermanin käsiala kypsyi hitaasti mutta kauniiksi. Sodan ajalta on Oulun maakuntakirjastosta useita hänen kirjoittamiaan perunkirjoja Raumon ja Liakan kylistä. Käsiala on lennokasta ja suurikokoista. Musteena on käytetty seepiaa, mikä on ajalle poikkeuksellista. Hän toimi lautamies Hans Topan kirjurina ja myöhemmin itsekin lautamiehenä. Suomen sodan jälkeen raja vedettiin torniolaisten epäonneksi Tornionjokeen. Tornio eristyi kauppa-alueestaan ja monet kaupunkilaiset joutuivat pitkäaikaisiin riitoihin maanvaihtokysymyksistä. Suurkauppiaat veivät pääomansa pois ja koko kaupunki vaipui ruususenuneen. Siitä tuli suuren imperiumin vähäpätöinen rajakaupunki. Ympäröivä maaseutu kärsi suuria väestömenetyksiä armeijan majoituksen aikana riehuneiden kulkutautien takia. Taloja jäi kylmiksi. Toisen menetys oli kuitenkin toisen onni, ja maaseutu sai nopeasti takai- 17 Hän oli 1773 syntynyt Catharinan veljentytär, joka sittemmin meni naimisiin kauppias Herkepa usin kanssa 18 Tiedot artikkelista Perälä, Väinö, Tietoja Tornion koulun vaiheista I, Liite Tornion keskikoulun vuosikertomukseen

12 sin elinvoimansa. Tässä yhteydessä Wassermanin perhe muutti kaupungista maalle, vuokramiehiksi Vuonon kylän Laivan n:o 19 1/6 manttaalin kruununtilalle. Ruotsia puhuvista ja ruotsalaisista kaupunkilaisista tuli seuraavassa sukupolvessa suomea puhuvia ruotsalaisia maalaisia. Friedric Wasserman piti sentään satamavoudin työt. Hän kuoli 1823, jolloin Laivan tilaa jo hoiti Anders Esau Wasserman. Friedricin Maria-vaimo kuoli Vuotta ennen kuolemaansa Friedric ehti vielä naida poikansa vaimon siskon. Olikohan poika puhemiehenä? Lupia ja todistuksia tarvittiin ennenkin. Ylempänä Friedric Wassermanin vaimon muuttotodistus. Alla A.E. Wasserman seniorin pojalleen antama naimalupa. 17

13 SADAN VUODEN RAUHA Napoleonin sotien jälkeen Eurooppa koki ennennäkemättömän satavuotisen rauhan ajan. Syntyivät niin sosialismi kuin suhteellisuusteoriakin, kauppa vapautui, tuli yleinen äänioikeus, suuret imperiumit kukoistivat ja alkoivat lahota. Teollistuminen lisäsi hyvinvointia mutta sai aikaan myös vastaliikkeen, kun luonnonsuojeluaate alkoi kehittyä. Politiikassa vannottiin nationalismin nimiin. Rotuteoriat yhdistettiin estoitta kansanterveysaatteeseen. Fysiologit leikkelivät ihmisen pieniksi palasiksi eivätkä löytäneet sielua: psykiatriasta tuli muotitiede. Kehitettiin teräsbetoni, keinolannoitteet, konekivääri ja kaukotykistö. (Voikin hyvin perustein väittää, että 21. vuosisata enimmäkseen ratkoi edellisen vuosisadan aiheuttamia ongelmia ja kramppeja.) Ruotsi sai Suomen menetyksen tilalle Norjan. Venäjän kanssa Ruotsi teki tähän päivään saakka kestäneen rauhansopimuksen. Suurvaltahaaveet unohdettiin aktiivisesti ja keskityttiin valtakunnan sisäiseen kehittämiseen. Siinä riittikin työtä koko vuosisadaksi. Tornion viimeisen palon jälkeen kaupunki oli lähinnä satamaongelmien vuoksi päätetty siirtää mm. Nikkalaan ja Alatornion kirkolle, mistä suunnitelmista ei koskaan tullut valmista. 19 Vasta kun Ruotsin valtio tarvitsi Torniosta lähteneille asukkaille kaupunkia rajan tuntumaan, sellainen perustettiin ensin vanhastaan katsottuun Nikkalaan. Carl Johanin kaupunki ei kuitenkaan saanut siipiä alleen. Anders Esau senior Vuonossa Anders Esau Wasserman meni naimisiin 1812 naimisiin Clara Adamsdotter Pakkalan kanssa. Heille syntyi kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kuitenkin vain kolme poikaa ehti miehen ikään. He olivat Anders 19 Kun kruunu vihdoin sai päätöksen aikaiseksi, kaupungin porvarit olivat jo menettäneet kiinnostuksen. 18

14 Esau junior (s. 1814), Nils (s. 1816) ja Petter (s. 1819). Tämän kirjan Wassermanit ovat joko Anders Esau juniorin tai Petterin jälkeläisiä. Clara Pakkalan suku on alisen Tornionlaakson kantasukuja. Hänen vanhempansa olivat Adam Johansson Pakkanen ( ) ja Cecilia Larsdotter Tano ( ). Pakkasen 1/3 manttaalin talo oli varakas, koska sillä oli hyvät osuudet lohenkalastukseen. Suvun jäsenissä oli ollut lautamiehiä ja talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajia. Kun Anders Esau sai isänsä vanhoilla päivillään naimisiin vaimonsa siskon kanssa, ja kun kyseessä tuskin oli rakkausavioliitto, kyse oli omaisuudesta, pelimerkeistä. Anders Esau kuitenkin kuoli 1850, ennen vaimoaan ja kälyään. Anders Esau junior Laivan Antti Sataseitsemänkymmentä vuotta sitten tuntematon runoilija riimitteli: No mitäs hän ny? Mitäs ny vain, kun Wassermanin Anttiki nai. No mitäs ny vai? Kusta ny sai? Oravaisen saaresta, ikkunan pielestä, förlootti-sängystä, punaposkisen Britan nai. Kyseessä on runo Anders Esau jr. Wassermanin ja Brita Tuomaantytär Oravaisen avioliitosta Runon sävy on huvittuneen ihmettelevä ja tuntuu kyselevän, että miten tyhjätasku talon tyttären nappaa. Jonkunlaisia onnenonkijoita Anders Esau senior ja junior tuntuvat todellakin olleen. Vuodesta 1834 viitisentoista vuotta eteenpäin miehet tekevät aika suman tilakauppoja ja -vaihtoja: 1834 A.E. jr. osti Heiskalan n:o 16 (1/3 manttaalia (mtl)) kauppias Johan Nilssonilta 1000 riikintaalerilla (rd). 19

15 1836 A.E. sr. osti Heiskalan n:o 15 puolikkaan (1/6 mtl) kauppias Lars Tornbergilta 1000 rd:lla A.E. jr. vaihtoi Heiskalan n:o 16 Hans Johanssonin omistamaan puolikkaaseen Heiskalaa n:o 15 aika monimutkaisin ehdoin. Tässä vaiheessa siis Wassermanit omistivat koko Heiskalan n:o 15 puoliksi. Lisäksi isällä oli Parviainen n:o 3 Keräsjoella ja tietenkin Laivan kruununtila A.E. jr. antaa isälleen puolikkaansa Heiskalasta ja isä antaa jr:lle puolet Parviaisesta ja oikeuden Laivan tilaan Laivan tila A.E. jr:lle, kun sr. osti Fjälin n:o 5 (1/4 mtl), jonne hän muutti. Fjäli myytiin huutokaupalla, koska sen edesmenneellä omistajalla Johan Ömanilla ei ollut perillisiä. Kauppahinta oli 2630 rd, kaupan mukana tuli osuus Torniojoen regaalipatojen kalastukseen ja tilan kala-aitat Nelikivellä ja kalamaja Pienellä Tervakarilla 1839 A.E. sr. osti Håkan n:o 7 Erik Asplundilta 700 rd:lla A.E: sr:n pojasta Nils Wassermanista tuli Heiskalan n:o 15 isäntä A.E sr. luovutti Fjälin n:o 5 pojalleen Petterille A.E. sr. osti Håka n:o 6 Per Persson Huhtasaarelta. Samana vuonna hän luovutti sen Petter Wassermanille (joka taas myi sen 1848 hyvällä voitolla). Luovuttaessaan Fjälin ja Håkan pojalleen ja tämän vaimolle Anders Esau sr. sai selvää rahaa 1000 rd ja syytingin Ehdot olivat tarkat:... att jag och min hustru [siis A.E. Wasserman sr. vaimoineen] så länge någon af oss lewver, af hemmansinnehafwaren oafkortadt åtnjuta i förgånga, Håka hemmans laxfiske 13 1/3 markers taxa i Torne elfs Regala pator, som derefter till hemmanet återfaller, 3 tunnorkorn, 2ne fullväxta får att klippa och 2ne att slagta årligen, och dagligen 1 1/2 kanna söt eller afskummad mjölk; hwarjemte begagnandet af halfwa kryddgården som af hemmansinnehafwaren med erforderlig spillning förses förbehålles, samt till boningsrum hela öfra byggnaden med fri wed och wärma, och till uthus nedre eller den mindre stolpe boden, äfwensom häst till kyrkan och andra nödiga resor så ofta som någon af oss det åstundar. Med denna öfwerlåtelse åtföljer nedannämnda egendom, nemligen 6 st kor, 10 st får, en hästeller dess 20

16 1844 A.E. jr. lunasti Laivan kruununtilan verotilaksi A.E. jr. myi Laivan tilan (nyt n:o 20 ) Nils Petter Olofssonille. 21 Mitä se maahenki muka on? Näin olisivat Anders Esau sr. ja jr. kysyjälle ihmetelleet. Maakauppojen ketju ja siitä näkyvä pyrkimys muokata omat elinolosuhteensa tarpeisiin sopiviksi on kaukana Linnén kuvaamasta rähmäsilmäisestä, nöyrästi kaikkeinkorkeimmalle esivallalle kumartelevasta ja ylhäältä käsin määrättyyn kohtaloonsa tyytyvästä maalaisesta. Vanhan sanonnan mukaan kaupunki-ilma oli tehnyt vapaaksi. Toisaalta oli myös kyse tilanteesta. Takana oli hävitty sota, spekuloitiin kaupungin siirtämisestä, suurkauppiaat tekivät lähtöä, omaisuuksia jaettiin rajansiirron takia uudestaan. Anders Esau jr. muutti Norjan Vadsöön vuonna Perimätiedon mukaan hänen Esau-poikansa oli mennyt sinne jo aiemmin, 22 Perhe jäi Vuonoon. Anders Esaun Jäämeren-kalastelu venähti pitkänlaiseksi, sillä hänet tavataan vielä 1870-luvulla Vadsön kirkonkirjoissa. 23 Yhteys omaankin perheeseen näyttää kuitenkin ehkä häilyvänä säilyneen. Anders Esaun Brita-puoliso asusteli perheen kanssa ensin vuokralla (inhysingar) Vuonossa, kunnes Britan vanhempien kuoltua perhe muutti äidin kotitaloon Vojakkalan Oravaisensaareen. Vanhoilla päivillään Laivan Antti palasi kotiin. Hän kuoli 1899, neljä vuotta vaimonsa jälkeen. 24 wärde i Contant 70 rd rgs, 12 st laxnät eller mockor, 1 st Räckbolster, 1 st betsat Bureau, så mycket utsädekorn som nästkommande sommare åtgår till besående af Fjäli hemmans åkrar, dessutom 5 tunnor matkorn, samt all i gården befintelig lösegendom, som icke befinnes i öfra byggningen, hwilken mig och min hustru enskildt förbehålles. (Teksti Hederydin Vuono-kirjasta s. 76) 21 Tiedot Hederydin Vuono-kirjasta. 22 Esau tuli takaisin ja aikoi vaimoineen Amerikkaan, mutta kuolema vei miehen Vuoden 1865 väestönlaskennassa hän asuu vuokralaisena talossa 246 Kvärnby yttre. A.E:n ammatiksi on mainittu kalastaja. Talon isäntä on muuan Carl Johan Pelli. Muitakin vuokralaisia asuu samassa pihassa: kalastajat Henrik Laang perheineen, Per Saariniemi ja Nils Persen Pipin. Vuonna 1873 hänet mainitaan todistajana Maria Lisa Sotkaniemen ja Johan Pyttisen häissä. 24 Mitenkään omaperäistä Norjaan lähtö ei sinänsä ollut. Einar A. Niemen keräämien tietojen mukana (teoksessa Oppbrudd og tillpassing) vv Carl Gustafin seurakunnasta eli Ruotsin Alatorniolta muutti Vadsöön 170 henkeä; näistä kolmasosa oli tilallisia ja heidän vaimojaan sekä lapsiaan. Hyvin tyypillistä oli myös, että mies meni ensin ja vaimo ja lapset tulivat perässä luvun lopulla Norjaan muutettiin näl- 21

17 Anders Esau jr. Wassermanilla ja Brita Oravaisella oli kymmenen lasta, joiden jälkeläisistä Suomen Wassermanit polveutuvat. Petter Wassermanin sukuhaarasta Jos Anders Esau juniorin elämä oli värikästä, niin Petter samaten kuin veljensä Nils näyttää olleen tasaisempi luonne. Petter Wasserman meni naimisiin 19-vuotiaana (1838) Nikkalasta kotoisin olleen Fredrika Charlotta Nilsdotter Öystilän kanssa. Petter kuoli jo 35-vuotiaana 1854 ja jätti jälkeensä lesken pienine lapsineen. Petterin isä Anders Esau vanhempi oli kuollut 1850, mutta Anders Esaun kuuromykkä Fredrik-veli ja leski Clara Adamsdotter asuivat vielä tilalla. Neljä vuotta Petterin kuoleman jälkeen Fredrika Charlotta meni naimisiin Hietaniemen Armasjärveltä kotoisin olleen Johan Salomonssonin kanssa. 25 Vuonna 1862 Fredrika Charlotta ja Johan Salomonsson myivät puolet Fjälistä Fredrikan ja Petterin pojalle, Nils Petter Persson Fjäli l. Wassermanille. Myöhemmin (1871) Nils Petter sai vielä Fjälin toisenkin puoliskon haltuunsa. Esau ja Eva Brita os. Huhtasaari Wasserman saivat 9 lasta Toinen Petterin pojista, Esau, viljeli Juhonjunttinimistä tilaa. Tytär Clara avioitui maanmittausinsinööri Johan Sundströmin kanssa. Toinen tytär Charlotta avioitui puolestaan Per Heiskalan eli Danellin kanssa. Petter Wassermanista polveutuvat Ruotsin Wassermanit. Petterin Nils-veli meni naimisiin Brita Pakkalan kanssa. He saivat neljätoista lasta, joista vain Abraham Ulrich ehti naimisiin. Hänen perheeseensä syntyi yksi lapsi, joka kuoli jo imeväisenä. kävuosia pakoon, mutta muuton perussyy oli tietenkin kalastuselinkeinon tarjoamat paremmat toimeentulomahdollisuudet; lisäksi monen mielessä kangasteli ja toteutuikin muutto edelleen Amerikkaan. 25 Hederyd arvelee, että Salomonsson olisi tullut ensin Fjäliin rengiksi hän oli 21 vuotta leskeä nuorempi. Puolestaan leskeksi jäätyään Salomonsson meni naimisiin erään Maria Kinnusen kanssa, joka miehen kuoltua 1902 muutti Haaparannalle. Jostain syystä Salomonssonin sukunimi oli loppuaikoina Ollila. 22

18 ANDERS ESAU JUNIORIN LAPSET Vanhinta Esau-poikaa lukuunottamatta Anders Esaun ja Britan lapset elivät yli vuosisadanvaihteen. Viimeisenä poistui joukosta Sofia vuonna Heistä on talletettu kertomuksia ja muistelmia. JOHANNES WASSERMAN ( ) Vaimonsa Britan kuoltua vuonna 1898 Johannes Pelttari-Wasserman avioitui Emma Ruokasen kanssa ja muutti 1909 Kemin maalaiskunnan Liedakkalan kylään. Johannes kuoli 1921 ja haudattiin Alatorniolle ensimmäisen puolisonsa rinnalle. Johannes kävi usein Liedakkalasta lastensa luona Vojakkalassa. Hän oli odotettu vieras. Hänhän oli lastensa lasten idoli. Johannes kirjoitti kirjeitä lapsilleen ja piti päiväkirjaa. Päiväkirjaansa hän teki etupäässä säätä, tulvia ja vuoden satoa koskevia merkintöjä. Näissä hän uskoi seitsemän vuoden jaksotukseen. Eräitä hänen kirjeitään ja osia hänen päiväkirjoistaan on onnistuttu tallettamaan. Johannes Pelttari-Wasserman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Hän oli muun muassa kunnallislautakunnan varapuheenjohtajana ja Alatornion kirkkoneuvoston jäsenenä sekä kuului Vojakkalan koulun johtokuntaan. Hän oli Tornion Rauhanyhdistys ry:n perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja vuosina Puhujan tehtävään (saarnamieheksi) hänet asetettiin vuonna Eräs hänet hyvin tuntenut henkilö muisteli häntä: Hän oli voimallinen saarnamies. 23

19 Pelttarin talon pihapiirissä Vojakkalassa oli kaksi asuinrakennusta, navetta ja ulkorakennus, jossa oli muun muassa talli kahta hevosta varten. Vanhempi asuinrakennus, jossa asui Tuomaan perhe, oli niin lähellä ajotietä, että erään kerran heinäkuorman kaatuessa ajomies paiskautui pirtin ikkunaan, niin että hän olisi lentänyt pirttiin, jos olisi ikkunasta mahtunut tulemaan. Toinen asuinrakennus, jossa Johannes ja Edvard asuivat, vaurioitui Lapin sodan aikana useista kranaatin iskemistä. Sodan jälkeen rakennusta korjattiin ja purettiin 1960-luvulla. Nykyisen asuinrakennuksen rakensi Edvardin poika Arvo, jonka poika Juhani nykyisin asuu taloa. Johannes Pelttarin poika Tuomas perheineen v Vasemmalta Rauha, Jeminaäiti, Onni, Oiva, Edla, Matti, Tuomas-isä, Pentti ja Viljo 24

20 CLARA WILHELMINA Äiti ja poika: Clara Wilhelmina ja Arvid Clara (Klara) Wilhelmina Junes o.s. Wasserman oli Britan ja Anders Esaun lapsista toiseksi vanhin, Syntymävuosi oli Joskus pikku poikana kuulin jonkun sanovan, että Ämmi on kastettu ruotsinkielellä. Tultuaan täysi-ikäiseksi hän löysi elämänkumppanikseen Niilo Juhonpoika Juneksen Alatorniolta. Heidät vihittiin avioliittoon Sukuluettelon mukaan heidän avioliitossa syntyi kaksitoista lasta Klara Wilhelmina oli poikansa Arvid Juneksen kertoman mukaan lapsirakas ja sopuisa ihminen. Hän kuoli ostettiin kauppakirjalla puolet Junes RN:o 19, Yliraumo - nimisestä tilasta. Kauppahinta oli markkaa ostettiin samasta tilasta toinen puolisko ja hinta oli sama markkaa. Tämä tilanpuolisko myytiin pakkohuutokaupalla edellisen omistajan veloista Niilo Juhonpoika Junes sai omistusoikeuden ja kiinnekirjan Junes RN:o 19 -nimiseen 1/4 osa manttaalin tilaan Alatornion kunnan 25

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja

Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Lauri Juhonpoika Nykänen s.02.08.1745 k.10.10.1796 Perunkirja Vuonna 1796 11.päivänä toukokuuta allekirjoittanut toimitti perunkirjoituksen ja jaon, arviomiehinä toimineiden lautamiehien Matti Lilltarvosen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ

ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ ANDREA MARIA SCHENKEL HILJAINEN KYLÄ SUOMENTANUT LEENA VALLISAARI GUMMERUS 3 Ympäristövastuu on osa Gummerus Kustannus Oy:n jokapäiväistä toimintaa. www.gummerus.fi/ymparisto Saksankielinen alkuteos Tannöd

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob.

EESAU JA JAAKOB. c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Rebekka ja Iisak sekä heidän poikansa Eesau ja Jaakob. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EESAU JA JAAKOB Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Lahai-Roin kaivon tienoilla. Lähde Etelämaassa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies

Nettiraamattu. lapsille. Elisa, ihmeiden mies Nettiraamattu lapsille Elisa, ihmeiden mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot