LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014"

Transkriptio

1 lähde: / Raimo Torikka/Yle LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014 Muistityö ja muistipalvelut Lapissa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin Annika Väihkönen Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO LAPIN MAAKUNTA LUKUINA Lappi alueena Väestönkehitys Väestöntiheys Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Sairastavuus Lappilaisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehitysnäkymiä MUISTISAIRAUDET LAPISSA Muistisairauksien esiintyvyyden laskenta Muistisairauksien esiintyvyys Lapissa LAPIN MUISTIBAROMETRIN AINEISTON ESITTELY JA TUTKIMUSONGELMAN ASETTELU Aineiston ja vastaajien tarkempi kuvailu Tutkimusongelman asettelu Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat AINEISTON ANALYYSI Muistiohjelmien sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatrin ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluiden saatavuus Lapissa Muistiohjelma Muistihoitaja Muistikoordinaattori Geriatri/neurologi Muistipoliklinikka Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa Näkemys hoivatyön tasosta ja saatavuudesta sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan Ennaltaehkäisevä muistityö Lapissa Kiireellisimmät kehittämiskohteet kuntien muistityössä YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET (1 kpl) 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 1988 perustettu Lapin Muistiyhdistys ry on potilas- ja omaisjärjestö, jonka päämääränä on muistisairaiden ja heidän läheistensä aseman, oikeuksien ja palveluiden parantaminen Lapissa. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lappi, jossa toimintaa toteutetaan pääasiassa Rahaautomaattiyhdistyksen tukeman ja yhdistyksen hallinnoiman Lapin Muistiluotsi toiminnan kautta. Lapin maakunnassa toimii myös toinen muistiyhdistys, Länsi-Pohjan muistiyhdistys, jonka toimintaalueena on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alue. Lapin Muistiyhdistyksellä ja Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksellä on yhteistyösopimus Muistiluotsin toiminnasta Lapin maakunnassa. Lapin Muistiyhdistyksessä on tehty Lapin Dementiabarometri vuosina (N. Siira) ja (A.Aaltonen). Vastaajina toimi Lapin sairaanhoitopiirin kuntien hoivatyöntekijöitä sekä jälkimmäisessä kyselyssä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen hoitohenkilöstöä. Loppuvuonna keväällä 2014 toteutettu Lapin Muistibarometrikysely toteutettiin eri kohderyhmille kuin aiemmin. Barometrin tavoitteena oli selvittää millaisena muistityö ja muistipalvelut näyttäytyvät Lapin maakunnassa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin. Lapin Muistibarometri 2014 toimi toimintaympäristöanalyysinä, joka osaltaan ohjaa tulevaa toimintaa sekä kehittämistyön painopistealueita niin Lapin Muistiyhdistyksessä kuin sen Muistiluotsi -toiminnassakin. Muistibarometrin avulla pyrittiin selvittämään vastaajien näkemyksiä kuntien muistityöhön kohdennettujen palvelumuotojen saatavuudesta, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen toteutumisesta Lapissa sekä näkemyksiä hoivatyön tasosta ja saatavuudesta. Barometri sisälsi myös kysymyksiä ennaltaehkäisevästä muistityöstä ja kiireellisimmistä kehittämiskohteista kunnan muistityössä. Lapin Muistibarometrin 2014 tuloksia tullaan käymään avoimesti läpi eri tahojen kanssa. Tavoitteena on luoda keskustelupohjaa muistityön kehittämisen tarpeista Lapin eri kunnissa sekä tarttua barometrin esiin nostamiin haasteisiin. 3

4 2. LAPIN MAAKUNTA LUKUINA 2.1 Lappi alueena Lapin maakuntaan kuuluu 6 seutukuntaa ja yhteensä 21 kuntaa (kuva 1); Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. Maa-alueena tämä tarkoittaa km², joka on 30,5 % Suomen maapinta-alasta. Etäisyyksinä tämä tarkoittaa maakunnan eteläisimmästä kunnasta Simosta pohjoisimpaan Utsjoen Nuorgamiin n. 637 kilometriä. Kuva 1 Lapin seutukunnat ja kunnat (lähde ) 2.2 Väestönkehitys Lapissa oli vuonna 2013 asukkaita , joka oli 3,3 % koko maan väestöstä. Eniten asukkaita oli Rovaniemellä (61 215) ja vähiten Pelkosenniemellä (966). Rovaniemen lisäksi yli asukkaan väestökeskittymiä olivat Kemi (22 120) ja Tornio (22 371). (kuva 2) Ikäluokittainen jaottelu Lapin väestöstä vuonna 2013 on kuvassa 3. (www.tilastokeskus.fi) 4

5 Kuva 2 Väkiluku vuonna 2013 Lapin kunnissa (lähde ) Kuva 3 Ikäluokittainen jaottelu lappilaisista vuonna 2013 (lähde ) Lapin väestömäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana keskimäärin 750 asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee vuoteen 2019 saakka alle asukkaaseen, jonka jälkeen asukasluku kääntyy kasvuun. Ennusteen mukaan Lapissa yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan neljänneksellä ja yli 85-vuotiaiden 41 prosentilla vuodesta

6 vuoteen 2020 mennessä. (kuva 4) (www.tilastokeskus.fi; get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) Kuva 4 Ikäluokittainen väestöennuste Lapissa vuoteen 2030 (lähde ) 2.3 Väestöntiheys Vuonna 2013 kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseuduilla. Väestöntiheys oli Lapissa hyvin alhainen; 2,0 asukasta/km2, kun Suomessa väestöntiheys kyseisenä vuonna oli keskimäärin 17,9 as/km2. Lapin väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla. Näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin luo haasteita muun muassa palveluiden tasa-arvoiselle järjestämiselle. (www.tilastokeskus.fi; =DLFE pdf ) Vuoden 2020 kehitysnäkymien mukaan maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat mielekkään asiointimatkan päässä keskuksista ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid= & name=dlfe pdf ) 6

7 2.4 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Lapissa oli vuonna 2013 reilut yli 85-vuotiasta. Väestön ikääntyminen ja väheneminen näkyvät Lapissa huoltosuhteen heikkenemisenä sekä suurina kuntakohtaisina eroina. Väestöllinen huoltosuhde (lapsien ja eläkeikäisten suhteessa työikäisiin) oli vuonna 2013 Lapissa 57,6, kun se vuonna 2012 oli 55,8. Väestöennusteen mukaan lappilaisten ikääntymisen seurauksena myös väestöllinen huoltosuhde kasvaa merkittävästi. Vuonna 2020 sen ennustetaan olevan jo 71,4 ja vuonna ,0. (kuva 5) (www.tilastokeskus.fi; /get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) Kuva 5 Ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä Lapissa ja koko maassa (lähde kuvaajat-vaestokehitys-ja-vaestorakenne ) Taloudelliselta huoltosuhteeltaan (työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työllisten määrään) heikoimpien kärjessä vuonna 2011 oli suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen kuntia. Lapin maakunnassa kuntien väliset erot olivat suuria. Kittilän taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 121, joka tarkoitti, että Kittilän väestöstä oli suurempi osa töissä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan Sallassa huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 222, mikä oli huomattavasti korkeampi kuin pari vuosikymmentä aiemmin (170). (http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_ _001.html ) Mikäli työllisyys pysyy tulevaisuudessa vuosien tasolla, nousee huoltosuhde ennusteiden mukaan koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 147:ään nykyisestä 129,5:stä. Suurimmat 7

8 heikennykset huoltosuhteessa tapahtuvat ennusteiden mukaan Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Kunnittain tarkasteltuna näkyvissä on rajuja muutoksia ja kuntien väliset erot suurenevat. Kehitys näyttää huolestuttavalta monissa Lapin kunnissa. Taloudelliselta huoltosuhteeltaan vuoden 2030 ennusteen mukaan heikoimpien kuntien joukkoon kuuluvat Lapista Pello (339,0), Salla (335,3), Ranua (318,6), Kemijärvi (309,4), Savukoski (301,7) ja Ylitornio (300,2). Valoisimmalta tilanne näyttää ennusteen mukaan tuolloin Kittilässä (138,1), Muoniossa (169,8) ja Rovaniemellä (175,7). (http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_ _001.html ) (kuva 6) Kuva 6 Taloudellisen huoltosuhteen ennuste vuonna 2030 Lapissa (lähde /Tyossakaynti_2.html ) 2.5 Sairastavuus Lappilaisten terveystilanne ikävakioidulla sairastavuusindeksillä (kuolleisuus, lääkekorvausoikeus ja työkyvyttömyys) mitattuna on huonompi kuin koko maassa. Vain Muonion ja Utsjoen ikävakioitu sairastavuusindeksi on alle koko maan väestön keskiarvon (=100). Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin, itsemurhakuolleisuus ja tapaturmakuolleisuus ovat muuta maata yleisempiä. Sairastavuus on lisääntynyt Lapissa vuodesta 2000 lähtien. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid= & name=dlfe pdf ) 8

9 2.6 Lappilaisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehitysnäkymiä Lappilaisten terveystilanne ja sosiaalinen hyvinvointi ei kaikilta osin ole yhtä hyvä kuin koko maassa. Olemassa olevien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla ja käytössä. Lapin kunnissa tulee olla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit erityisesti ehkäisevissä palveluissa, lastensuojelussa ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kotipalveluissa. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file? folderid=683161&name=dlfe pdf ) Sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämistälain valmistelutyöryhmän väliraportin mukaan sotepalveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Sote-alueen väestöpohjan on oltava vähintään asukasta, perustason palveluja voi järjestää yli asukkaan kunta. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoteen 2016 mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sotealueille. Sote-alueet, perustason alueet sekä eritysvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään Kuntien organisaatio- ja palvelurakenteiden uudistaminen Lapissa kuntarakennelain ja tulevan sote-järjestämislain kriteerien mukaan luo haasteen erityisesti lähipalvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden kannalta. Tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja ja yhteispalvelutyyppisiä toimintamalleja kuntien kesken. Palvelusetelien käyttö lisääntyy ja niiden käyttöala laajentuu. Yksityisten palveluntuottajien määrä lisääntyy ja markkinoille tulee uusia toimintatapoja. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file? folderid= & name=dlfe pdf ) Lapin Toimintaympäristökuvaus 2013 mukaan Lapin väestön ja hyvinvoinnin tämän hetkiset vahvuudet ovat toimiva hyvinvointipalvelujen perusinfrastruktuuri, hyvä yhteistyö sosiaali- ja terveyssektorin välillä, hyvinvoinnin osa-alueita tukeva korkeampi tutkimus- ja kehittämistoiminta, toimiva 3-sektori sekä matkailukeskuksiin muodostuneet hyvinvointipalvelut. Heikkouksina mainitaan nuorten poismuutto, väestörakenteen vanheneminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen, pitkät välimatkat ja osittain heikot tietoliikenneyhteydet, jotka vaikeuttavat uusien palvelumuotojen hyödyntämistä ja kehittämistä sekä puutteet perus- ja erityispalveluissa. Mahdollisuuksina nähdään uusien, erityisesti kaivosalan työpaikkojen syntyminen, joka tuo alueelle työikäistä väestöä, maahanmuuttajat voimavarana Lapin väestön vähetessä ja vanhuusväestön määrän kasvaessa, kehittyvät etäpalvelut sekä väestön hyvinvoinnin lisääntyminen aktiivisen, liikuntamyönteisen ja terveiden elämäntapojen sekä kolmannen sektorin järjestötoiminnan avulla. 9

10 Uhkana vuoteen 2020 nostetaan heikko väestökehitys ja väestön väheneminen, lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys, kouluverkon harvenemisen vaikutukset/koulutuksen saavutettavuusongelmat, ilman koulutus- tai työpaikkaa jäävien nuorten syrjäytymisvaara sekä haluttomuus sopeuttaa palvelurakenne toimintaympäristön muutoksiin. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) 3. MUISTISAIRAUDET LAPISSA 3.1 Muistisairauksien esiintyvyyden laskenta Muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntyessä. Laskentaperusteena keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyyden laskemisessa käytetään Raimo Sulkavan määrittelemiä esiintymisprosentteja (taulukko 1). Lievän muistisairauden esiintyvyyden laskemisessa puolestaan käytetään Muistiliiton määrittelemää kerrointa 1,4. Taulukko 1 Muistisairauksien määrän laskentaperusteet 3.2 Muistisairauksien esiintyvyys Lapissa Lapissa muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan lappilaisten ikääntymisen myötä. Vuosien aikana määrän arvioitiin kasvaneen jo lähes 400 henkilöllä. Kuvissa 7-12 on kuvattu muistisairaiden ihmisten määrät ikäluokittain vuonna 2013 Lapin kuudessa seutukunnassa. 10

11 Kuva 7 Muistisairaudet Itä-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 8 Muistisairaudet Kemi-Tornion seutukunnassa vuonna

12 Kuva 9 Muistisairaudet Pohjois-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 10 Muistisairaudet Rovaniemen seutukunnassa vuonna

13 Kuva 11 Muistisairaudet Torniolaakson seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 12 Muistisairaudet Tunturi-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Alle 65 vuotiaiden, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan vähenevän Lapissa noin 30 henkilöllä vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan 185 henkilöä kyseisessä ikäluokassa. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan kasvavan Lapissa yli henkilöllä 13

14 vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan jo henkilöä kyseisessä ikäryhmässä. Kun lasketaan lukuihin myös lievää muistisairauden vaihetta sairastavat muistisairaat ihmiset, arvioidaan muistisairaita ihmisiä olevan vuonna 2030 Lapissa yhteensä henkilöä. (kuva 13 ja 14) Kuva 13 Arvio työikäisten, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrästä Lapissa v ja 2030 Kuva 14 Arvio 65 -vuotiaiden ja sitä vanhempien keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrästä Lapissa v ja 2030 Lapissa väki vähenee, mutta muistisairaudet eivät. 14

15 Taulukossa 2 on yhdistyksen toiminnan ja tulevaisuuden visioinnin kannalta oleellisia tunnuslukuja. Taulukkoon on laskettu vertailun vuoksi myös Manner-Suomen keskiarvomaakunnan vastaavat tiedot. Keskiarvomaakunnan luvuista maapinta-ala, väkiluvut sekä muistisairaiden ihmisten määrät on laskettu jakamalla Manner-Suomen kokonaisluvut maakuntien määrällä eli 18:sta. (www.kunnat.net, - aluetilinpito sekä PX-Web tietokannat, Lapin Muistiluotsin muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenille 4/2014 tehty sähköpostikysely) Taulukko 2 Lapin maakunta yhdistyksen toimintaympäristönä muistiasiantuntija, Väihkönen Annika ka. maakunta Manner-Suomessa ( ) Lapin maakunta ( ) Muutos Lapin maakunnassa vuoteen 2012 verrattuna Väkiluku (kaikki ikäluokat) vähennystä 330 Väkiluku alle 14 -vuotiaat (15,3%) (14,4%) ei laskettu Väkiluku vuotiaat (65,3) (64,5%) ei laskettu Väkiluku yli 65 -vuotiaat (19,4%) (21,1%) ei laskettu Muistisairaiden ihmisten kokonaismäärä Lievästi muistisairaiden ihmisten osuus Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaiden ihmisten osuus lisäystä lisäystä lisäystä 277 Työikäisten muistisairaiden määrä vähennystä 2 Yleinen sairastavuusindeksi Koko maa = (09-11, ikävakioitu) vähennystä 0,9 BKT/ asukas (indeksi) Koko maa = ,8 (v.2011) vähennystä 0,5 (v. 2010) Väestöllinen huoltosuhde 55,8 (koko maa) 57,6 ei laskettu Taloudellinen huoltosuhde 131,9 (koko maa v.2012) 157,8 (v.2012) ei laskettu Maapinta-ala km km² (=30,5% Suomen maapintaalasta) ei muutosta Väestötiheys (asukasta/maakm²) 17,9 as/km² (1.1.13) 2,0 as/km² (1.1.13) 2,0 as/km² (1.1.13) Keskimääräinen odotusaika muistipoliklinikalle Muistihoitajien/-koordinaattorien määrä ei tiedossa ei tiedossa muistihoitajalle keskimäärin 14 päivää (vaihteluväli 2 pvää - 5 vkoa); geriatrille/psykologille/lää-kärille keskimäärin 39 päivää (vaihteluväli 1 vko - 3 kk) 14 kunnassa nimetty mh (joista 4 kokoaikaista, 1:llä työaika 50%, 4 joilla työaika 1-2 pvää/vko, 3 jotka tekevät työn ohessa / tarvittaessa, 2 työaika ei tiedossa), 7 kunnassa ei nimettyä mh; 4 kunnassa nimetty muistikoordinaattori (joista 2 kokoaikaista, 1:llä työaika 3 pvää/vko ja 1 50% työajalla); lisäksi LSHP:llä kokoaikainen kuntoutusohjaaja ei laskettu ei laskettu 15

16 4. LAPIN MUISTIBAROMETRIN AINEISTON ESITTELY JA TUTKIMUSONGELMAN ASETTELU 4.1 Aineiston ja vastaajien tarkempi kuvailu Lapin Muistibarometrin kysymyksiä muutettiin osittain edellisiin dementiabarometreihin verrattuna. Vastaajien taustatietoja kerättiin laajemmin, lisättiin erityisesti kuntoutuksen kontekstiin liittyviä kysymyksiä sekä aivoterveyden edistämiseen ja kunnan tärkeimpiin / kiireellisimpiin kehittämiskohteisiin muistityössä liittyvät kysymykset. Myös käsitteet päivitettiin. Muistibarometri sisälsi yhteensä 30 kysymystä. Kuusi kysymystä koski vastaajan taustaa, kahdeksan kohtaa sisälsi yleisiä, lähinnä kuntien palvelutarjontaan sekä kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä, neljä kysymystä koski suoranaisesti hoitoa sekä hoivaa ja kaksitoista kuntoutusta. Kysymyksistä kahdeksan oli avoimia, yksi arviointiasteikkokysymys ja loput 21 monivalintakysymyksiä, joissa vastausvaihtoehtoina olivat kyllä, ei ja en tiedä. Aineisto kerättiin kuntalaisilta, Lapin Muistiyhdistyksen ammatilliselta muistiyhdyshenkilöverkostolta sekä vapaaehtoistoimijoilta. Kuntalaisten vastaukset kerättiin lomakekyselynä helmi-huhtikuun 2014 aikana Lapin Muistiyhdistyksen hallinnoiman ja Rahaautomaattiyhdistyksen tukeman Lapin Muistiluotsin järjestämissä kuntatilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistui muistisairaita ihmisiä, heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Ammatillisen muistiyhdyshenkilöverkoston vastaukset kerättiin sähköisellä Surveypal-kyselyllä maalis-huhtikuussa Muistiyhdyshenkilöt ovat kuntien muistihoitajia, muistikoordinaattoreita sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä parissa. Lapin Muistiyhdistyksellä on yksi tai useampi muistiyhdyshenkilö jokaisessa Lapin kunnassa. Vapaaehtoistoimijoiden vastaukset kerättiin lomakekyselynä loppuvuoden alkuvuoden 2014 aikana vapaaehtoisten paikallisilla voimapäivillä sekä tukihenkilökurssien päätöskerroilla. Vapaaehtoiset ovat tukihenkilökurssin käyneitä Lapin Muistiyhdistyksen Muistitukihenkilöitä ja Muisti-Kavereita. Muistitukihenkilöt ovat muistisairaan ihmisen läheisiä ja Muisti-Kaverit asiasta kiinnostuneita lappilaisia, jotka haluavat toimia muistisairaan ihmisen ja läheisen arjen tukena. Taulukon 3 mukaan Muistibarometrin 172 vastaajasta yli puolet olivat kuntalaisia. Vapaaehtoisia oli 34 prosenttia vastaajista. Vähiten vastaajia oli muistiyhdyshenkilöryhmässä. 16

17 Taulukko 3 Vastaajatyypit, vastaajien lukumäärät sekä prosenttiosuudet lkm % kuntalainen muistiyhdyshenkilö vapaaehtoinen Yhteensä Eniten vastaajia, 54 prosenttia, oli ikäluokassa vuotiaat (kuva 15). Kyseisessä ikäryhmässä oli enemmän vastaajia, kuin muissa ikäluokissa yhteensä. Vastaajista 35 prosenttia oli vuotiaita ja 11 prosenttia 80 -vuotiaita tai sitä vanhempia. 81 prosenttia vastaajista oli naisia. Kuva 15 Vastaajien prosenttiosuudet ikäluokittain Työelämästatuksen mukaan suurin osa vastaajista, 67 prosenttia, oli eläkeläisiä. Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli palkansaaja (25 %). Työttömiä, yrittäjiä ja opiskelijoita oli yhteensä kahdeksan prosenttia vastaajista. Vastaajia oli Simon kuntaa lukuun ottamatta kaikista Lapin kunnista. Kuvan 16 mukaan eniten vastaajia oli Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Sallasta ja Savukoskelta, joista oli 63 prosenttia kaikista vastaajista. Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Posion, Sodankylän, Tervolan, Utsjoen ja Ylitornion oli merkinnyt kotikunnakseen vain yhdestä kahteen vastaajaa kuntaa kohti. 19 vastaajaa oli jättänyt kotikuntansa ilmoittamatta. 17

18 Kuva 16 Vastaajat kotikunnittain prosenttiosuuksina 4.2 Tutkimusongelman asettelu Lapin Muistibarometrin tavoitteena oli selvittää millaisena muistityö ja muistipalvelut näyttäytyvät Lapin maakunnassa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin. Tavoitteena oli selvittää vastaajien näkemyksiä kuntien muistityöhön kohdennettujen palvelumuotojen saatavuudesta, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen toteutumisesta Lapissa, hoivatyön tasosta ja saatavuudesta, ennaltaehkäisevän muistityön toteutumisesta sekä kiireellisimmistä kehittämiskohteista kunnan muistityössä. Tutkimusongelmiksi muotoutuivat 1) Lappilaisten tietoisuus kuntien muistiohjelmista sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatri - ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluista sekä näkemys palveluiden saatavuudesta 2) Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa 3) Hoivatyön taso ja saatavuus vastaajan sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan 4) Ennaltaehkäisevän muistityön toteutuminen Lapissa 5) Kiireellisimmät kehittämiskohteet kuntien muistityössä 18

19 4.3 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat Jotta aineisto saatiin vertailukelpoiseksi, syötettiin aluksi paperilomakeaineisto (kuntalaiset) Surveypal-ohjelmaan, siirrettiin Surveypal-ohjelmassa olevat aineistot (muistiyhdyshenkilöt ja kuntalaiset) sekä Excel-taulukoksi kerätty aineisto (vapaaehtoisten vastaukset) SPSS-ohjelmaan ja muokattiin aineistot yhdistettävään muotoon. Näin saatiin yhdistettyä kolme eri aineistoa. Ennen analysointia luokiteltiin tarvittavat kolme uutta taustamuuttujaa: vastaajatyyppi, kunnatmuistihoitaja ja seutukunnat. Lisäksi taustamuuttujana käytettiin sukupuolta. 5. AINEISTON ANALYYSI 5.1 Lappilaisten tietoisuus kuntien muistiohjelmista sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatri - ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluista sekä näkemys palveluiden saatavuudesta Muistiohjelma 63 prosenttia barometrin vastaajista ei tiennyt, onko kunnassa muistiohjelmaa. Muistiohjelmalla tarkoitetaan selkeää menettelytapaa muistitutkimuksista, seurannasta, ohjauksesta, palveluketjusta sekä avokuntoutuksesta. Edellisessä v barometrissä, jossa vastaajat olivat hoivahenkilöstöä, 58 prosenttia ei tiennyt muistiohjelman olemassa olosta. Vuoden barometrissä noin 32 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa on muistihäiriö- ja dementiaohjelma. (kuva 17) Kuva 17 Vastausjakaumat eri barometrivuosilta koskien muistiohjelmaa 19

20 Ikäihminen toimijana hankkeen Lapin kuntien tilanne 5/2014 selvityksen mukaan muistisairaan hoitopolku oli käytössä Kittilässä, Inarissa, Sodankylässä, Sallassa, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Posiolla, Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla. Yhdeksän kuntaa Lapissa oli ilman muistisairaan hoitopolkua (tai ei tiedossa) (Enontekiö, Muonio, Savukoski, Tervola, Simo, Utsjoki, Ylitornio ja Ranua). Pelkosenniemen ja Simon tiedot puuttuivat selvityksestä. Selvityksen mukaan muistitiimit oli käytössä Kittilässä (työryhmä), Inarissa, Sodankylässä, Posiolla, Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla (muistipoliklinikka). Lisäksi muistitiimi toimi myös Rovaniemellä. Lapin Muistiyhdistys solmi vuosiksi muistipilottisopimuksen Posion, Kemijärven ja Utsjoen kanssa. Sopimuksessa pilottikunnat sitoutuivat nimeämään muistihoitajan kuntaansa ja antamaan väestöpohjaan suhteutettuna tarvittavan työajan, nimeämään muistitiimin sekä kehittämään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluita kunnassa. Pilottikuntakokeilun myötä kuntiin nimettiin muistihoitaja ja muistitiimi sekä kehitettiin kuntien muisti-/hoitopolkuja. Osassa kunnista muistitiimit jatkavat kokoontumisia arvioiden laadittujen muistipolkujen toimivuutta sekä palveluita edelleen kehittäen. Muistitiimitoiminta käynnistettiin yhdistyksen toimesta myös Rovaniemellä vuonna Vetovastuu muistitiimitoiminnasta siirtyi Rovaniemen terveysaseman muistipoliklinikalle vuonna Muistitiimitoiminnan sekä yhdistyksen aktiivisen vaikuttamistyön seurauksena Rovaniemelle nimettiin muistikoordinaattori vuonna Kittilän muistihoitaja konsultoi vuonna 2012 Lapin Muistiyhdistystä kunnan muistipolkua laatiessaan. Tuolloin yhdistyksestä osallistuttiin myös Kittilän (muistitiimi-)työryhmän kokoontumiseen. Yhdistys sekä sen Ivalon alaosasto olivat osaltaan vaikuttamassa Inarin kunnan muistitiimitoiminnan käynnistämiseen sekä muistihoitajan nimeämiseen vuonna Muistihoitaja 80 prosenttia vastaajista kunnissa, joissa oli nimettynä muistihoitaja, tiesi muistihoitajan olemassaolosta. Kaikki vastaukset huomioiden noin 70 prosenttia vastaajista vastasi kunnastaan löytyvän muistihoitajan. Muistihoitaja -palvelu oli siis sangen hyvin kuntalaisten tiedossa. En tiedä vastausten määrä kokonaisuudessaan oli vain 17 prosenttia. Edellisessä barometrissä hieman yli 60 prosenttia vastaajista tiesi kunnissaan nimetyn erityisen muistihoitajan. (kuva 18) 20

21 Kuva 18 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistihoitajaa Lapin 14:sta kunnassa (noin 67 %) oli nimetty muistihoitaja. Muistihoitaja oli nimettynä Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Keminmaassa, Kittilässä, Pelkosenniemellä, Pellossa, Posiolla, Rovaniemellä, Sallassa, Simossa, Sodankylässä, Torniossa ja Utsjoella. Neljä heistä toimi kokoaikaisena, yhden muistihoitajan työaika oli 50 prosenttia, neljän työaika oli 1-2 päivää viikossa, kolme teki muistihoitajan työtä työn ohessa / tarvittaessa. Kahden muistihoitajan työaika ei ollut tiedossa. Seitsemän Lapin kuntaa oli ilman nimettyä muistihoitajaa: Enontekiö, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski, Tervola ja Ylitornio. Lapin Muistiyhdistyksen muistiyhdyshenkilöverkostolle tehdyn kyselyn mukaan Lapin kunnissa jonotusaika muistihoitajalle oli keskimäärin 14 päivää (vaihteluväli 2 päivää - 5 viikkoa). Muistitutkimuksiin geriatrin/psykologin/lääkärin vastaanotolle jonotusaika oli keskimäärin 39 päivää (vaihteluväli viikko - 3 kuukautta) Muistikoordinaattori Yli puolet (53 %) vastaajista ei tiennyt, oliko kunnassa nimettyä muistikoordinaattoria. Muistikoordinaattoreita nimettiin Lappiin vasta viime vuosien aikana. Tämä osaltaan selittää en tiedä vastausten korkeaa määrää. Lapissa muistikoordinaattori oli nimetty Kemiin, Rovaniemelle, Sodankylään ja Tornioon. Kaksi heistä toimi kokoaikaisena, yksi kolme päivää viikossa ja yhdellä heistä työaika oli 50 prosenttia. Lapin sairaanhoitopiirissä toimi neurologian poliklinikalla kokoaikainen kuntoutusohjaaja. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä vastaavaa kuntoutusohjaaja ei ollut. 21

22 5.1.4 Geriatri/neurologi Kysymykseen, onko/vieraileeko kunnassasi geriatri tai neurologi, en tiedä vastausten osuus oli 41 prosenttia. Kunnissa, joissa oli nimettynä muistihoitaja, en tiedä vastauksia oli prosentuaalisesti vähemmän (38 %) kuin kunnissa, joissa ei ollut nimettyä muistihoitajaa (52 %). Prosenttiluku oli kuitenkin korkea molemmissa. Kunnissa, joissa oli muistihoitaja, 55 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa oli geriatrin tai neurologin palveluita saatavilla Muistipoliklinikka Noin 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, toimiko kunnassa muistipoliklinikka. Muistisairauksien Käypä hoito suosituksen mukaan muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi ) Jotta varhainen diagnoosi toteutuisi, kuntalaisten tulisi olla paremmin tietoisia, mihin he voivat ottaa yhteyttä muistiongelmiensa tiimoilta. 5.2 Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa Tässä analyysissä luokiteltiin Lapin Muistibarometristä kaksitoista kysymystä muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutukseen liittyviksi. Kysymykset koskivat ohjausta ja tukea, päivätoimintaa, kuntoutusta, kuntoutussuunnitelmia, omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä, ensitietoa, ulkoilua sekä henkilökohtaista avustajaa. Näiden monivalintakysymysten vastaukset ryhmiteltiin Lapin seutukuntajaon mukaisesti kuuteen eri seutukuntaan. Itä-Lapin seutukuntaan kuuluivat Lapin kunnista Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluivat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluivat Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Rovaniemen seutukunnan muodostivat Rovaniemi ja Ranua. Torniolaakson seutukunnan muodostivat Pello ja Ylitornio. Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluivat Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Taulukkoon 4 koottiin multiple response -toiminnolla edellä kuvattujen kahdeksan kysymyksen kyllä vastaukset seutukunnittain. 22

23 Taulukko 4 Kuntoutukseen liittyvien kysymysten kyllä-vastaukset lukumäärinä ja prosenttiosuuksina seutukunnittain eriteltynä Yht. Itä-Lapin Kemi- Pohjois- Rovanie- Torniolaak- Tunturi- seutu- Tornion Lapin seu- men seutu- son seutu- Lapin seu- kunta seutu- tukunta kunta kunta tukunta kunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm On järjestetty ohjausta ja tukea muistisairauden eri vaiheissa On erikseen muistisairaille ihmisille suunnattua päivätoimintaa Muistisairas ihminen saa kuntoutusta Laaditaan muistisairaalle ihmiselle kuntoutussuunnitelma Muistisairaan ihmisen omaishoitaja saa pidettyä lakisääteiset vapaapäivät Muistisairaille ihmisille ja läheisille tarjotaan ensitietoa, esim ensitietopäiviä Pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen pääsee säännöllisesti ulkoilemaan Muistisairaalla ihmisellä on henkilökohtainen avustaja -palvelu käytössä Seutukunnittaisten kyllä -vastausten lukumäärät jäivät Itä-Lapin ja Rovaniemen seutukuntia lukuun ottamatta alle kymmeneen seutukuntaa kohti. Tämän vuoksi analyysissä keskityttiin Itä-Lapin ja Rovaniemen seutukuntiin sekä yhteislukumääriin ja -prosentteihin. Lisäksi analysoitiin kuntoutuksen toteutumista kokonaisuutena Lapin maakunnassa. Itä-Lapin seutukuntalaisten mielestä parhaiten kuntoutuspalveluista toteutuivat ohjaus ja tuki (73 %), päivätoiminta (49 %), omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät (38 %) sekä ensitieto (35 %). 30 prosenttia oli sitä mieltä, että muistisairas ihminen saa kuntoutusta. Vain 11 prosentin mukaan muistisairaalle ihmiselle laadittiin kuntoutussuunnitelma. Rovaniemen seutukunnan vastaajien mukaan parhaiten kuntoutuspalveluista toteutuivat päivätoiminta (82 %), ensitieto (61 %), ohjaus ja tuki (52 %) sekä omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät (36 %). 36 prosenttia vastasi, että muistisairas ihminen saa kuntoutusta. 15 prosentin mukaan kuntoutussuunnitelma laaditaan muistisairaalle ihmiselle. Vain kolme prosenttia oli sitä mieltä, että pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen pääsi säännöllisesti ulkoilemaan. 23

24 Kaikkien vastaajien mukaan kyselyssä eritellyistä kuntoutuspalveluista oli parhaiten tarjolla Lapin kunnissa ohjausta ja tukea sairauden eri vaiheissa sekä muistisairaille ihmisille suunnattua päivätoimintaa. Molemmissa kysymyksissä 41 prosenttia vastaajista ilmoitti kunnastaan saatavan kyseistä palvelua. Täydentävään kysymykseen ohjausta ja neuvontaa järjestävistä tahoista vastattiin: Lapin Muistiyhdistys, muistivertaisryhmä, neuvola/th, muistihoitaja, terveyskeskus, kunta, SPR, ehkä sairaalan kuntainliitto, kotihoito/muistihoito/sairaala Lapponia, kotisairaanhoito, terveystyöntekijät, kerran viikossa Taukopirtti, Hopeaharju, kolmas taho (Neuvokas, SPR), järjestöt sekä en tiedä. Vuoden 2014 barometrin vastaajien näkemykset erosivat aiempien barometrien ohjauksen ja tuen järjestämistä koskevan kysymyksen vastauksista. On huomioitava, että vastaajat olivat eri kohderyhmistä kuin aiemmin. Huomionarvoista oli, että en tiedä vastausten prosenttiosuus oli uusimmassa barometrissä sangen korkea (noin 43 %). (kuva 19) Kuva 19 Vastausjakaumat eri barometreissä ohjauksen ja tuen järjestämisen kysymyksessä Täydentävään kysymykseen, mikä taho päivätoimintaa kunnassa järjestää, vastattiin seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Lapin Muistiyhdistys, Taukopirtti, Eläkeliitto, kunta, vanhainkoti asukkailleen, kotihoito, päivätoimintaa Elinkaaritalossa ja Kemijärven kaupunki, Taukotupa, Koivulakoti (vanhainkoti), vapaaehtoiset sekä vertais-tukia. Edellisessä barometrissä, jossa vastaajina oli hoivahenkilöstö, noin 50 prosenttia vastasi kunnassaan järjestettävän erillistä päivätoimintaa muistisairaille ihmisille. Uusimmassa barometrissä en tiedä vastausten osuus oli noin 35 prosenttia. (kuva 20) 24

25 Kuva 20 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistisairaille suunnattua päivätoimintaa Ikäihminen toimijana hankkeen Iäkkäiden päivätoiminta Lapin kunnissa kevät 2014 selvityksen sekä muistiyhdyshenkilöverkostolta saatujen tietojen mukaan erikseen muistisairaille suunnattua päivätoimintaa järjestetään Inarissa, Kemijärvellä, Pellossa, Posiolla, Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä. Pääasiassa ikääntyville suunnattua (ei erikseen muistisairaille ihmisille) päivätoimintaa järjestetään Enontekiöllä, Kemissä (päiväsairaala), Keminmaalla, Kittilässä, Muoniossa, Tervolassa, Ylitorniolla sekä Utsjoella. Ranuan kunnan osalta ei ollut tietoa saatavilla. Kaikki vastaajat huomioiden 32 prosentin mukaan muistisairaan ihmisen omaishoitaja sai pidettyä lakisääteiset vapaapäivänsä ja 21 prosentin mukaan ensitietoa oli kunnassa tarjolla. Ulkoilemaan pääsi pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen vain 13 prosentin mielestä. Vastaajista ainoastaan 10 prosentin mukaan muistisairaalle ihmiselle laadittiin kuntoutussuunnitelma. Yhtä alhainen prosenttiluku oli henkilökohtaista avustajaa koskevan kysymyksen kyllä -vastauksissa. Vain 18 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että muistisairas ihminen sai kuntoutusta kunnassaan (kuva 21). Kysymykseen, minkälaista kuntoutusta oli muistisairaille ihmisille tarjolla, vastattiin seuraavaa: Tietääkseni ei ole, ei ainakaan kukaan ole kertonut asiasta. Yleensäkin on erittäin vaikea saada tietoa tällaisista asioista; Muistitupa, Ukkoklubi; Terveyskeskus muun sairauden vuoksi; Muistihoitaja, ja muistisairaille hoitopaikkoja; Terveyskeskus ja vanhainkoti; Kuntoutusjaksot sairaala Lapponiassa osasto 1:llä; Muistipelit, komennus ulkoilemaan; Ei mitään!!!; Muistiyhdistyksen kautta ja Rovaniemen kaupungin kautta; Muistiyhdistys järjestää RAY:n varoilla tietääkseni. Kävin Kelan kurssilla. 25

26 Edellisessä barometrissä, jossa vastaajina oli hoivahenkilöstö, lähes 60 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa järjestetään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä avokuntoutuspalveluita. Tuolloin yleisimmät vastaukset kuntoutuspalveluiden järjestäjistä olivat kaupunki/kunta sekä Lapin Muistiyhdistys ry (entinen Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry) ja sen projektit. Kuva 21 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistisairaan ihmisen kuntoutuksen saamista Muistiliiton (2012) mukaan muistisairaan ihmisen kuntoutukseen kuuluvat neuvonta ja ohjaus, ensitieto, sopeutumisvalmennus, päiväkuntoutus, kuntoutus lyhytaikaishoidossa, kuntoutus pitkäaikaishoidossa sekä erilaiset terapiat. Kuntoutussuunnitelman teko on monien lakien asettama velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa kuntoutujan oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun nimissä (http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/kuntoutus/kuntoutussuunnitelma/). Lain mukaan kuntoutujalle tulee laatia kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista tulee myös seurata ja arvioida määräajoin. Lapin Muistibarometrin tulokset ovat huolestuttavia. Vähäisten kyllä vastausten lisäksi näkymää synkentää en tiedä vastausten suuri määrä. Kysymyksen Laaditaanko kunnassasi muistisairaalle ihmiselle kuntoutussuunnitelma en tiedä vastausten osuus oli 64 prosenttia (kuva 22). Vastaajissa oli runsaasti muistisairaiden ihmisten läheisiä, joita oli sekä kuntalainen että vapaaehtoistoimija vastaajaryhmissä, sekä ammatillisia muistiyhdyshenkilöitä, jotka ovat kuntien avainhenkilöitä muistityön kentällä. Kuntoutussuunnitelma tulisi laatia heti diagnoosin varmistuttua ja sitä tulisi päivittää tarpeen mukaan, joten muistisairaan ihmisen läheisillä sekä ammattihenkilöstöllä tulisi olla tieto kuntoutussuunnitelman teosta. En tiedä vastausten prosenttiosuudet vaihtelivat kuntoutusta koskevissa kysymyksissä 36 ja 64 prosentin välillä. 26

27 Kuva 22 Vastausjakaumat prosenttiosuuksina kuntoutussuunnitelman laatimista koskevaan kysymykseen 5.3 Näkemys hoivatyön tasosta ja saatavuudesta sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan Kysymyksessä 6, jossa selvitettiin näkemyksiä muistisairaiden hoivatyön tasosta ja saatavuudesta vastaajan kotikunnassa, oli käytössä 4-portainen Likertin asteikko. Asteikossa 1 oli erittäin hyvä, 2 hyvä, 3 tyydyttävä ja 4 oli huono. 143 vastaajaa oli vastannut kysymykseen. 88 prosenttia vastaajista arvioi hoivatyön tason ja saatavuuden kotikunnassaan hyväksi tai tyydyttäväksi. Huonoksi ne arvioivat yhdeksän prosenttia vastaajista ja erittäin hyväksi kolme prosenttia. (kuva 23) Kuva 23 Hoivatyön taso ja saatavuus Lapissa prosenttiosuuksina Sekä miehissä että naisissa prosentuaalisesti eniten oli arvioitu hoivatyön taso ja saatavuus tyydyttäväksi; miehissä 50 prosenttia ja naisissa 45 prosenttia. Molemmissa sukupuoliryhmissä prosentuaalisesti seuraavaksi yleisin vastaus oli 2 eli hyvä. Vastaukset erosivat selkeimmin sukupuolen mukaan tarkasteltuna asteikon ääripäiden osalta. Miehistä 11 prosenttia piti kotikuntansa hoivatyön tasoa ja 27

28 saatavuutta erittäin hyvänä, kun vastaavasti naisista vain prosentti oli samaa mieltä. Huonoksi hoivatyön tason ja saatavuuden arvioi miehistä vain neljä prosenttia vastaajista, kun taas naisilla vastaava luku oli 10 prosenttia. On huomioitava, että vastaajien määrä erityisesti miesten kohdalla oli pieni. Näkemykset hoivatyön tasosta ja saatavuudesta eivät sukupuolen mukaan merkittävästi vaihdelleet vastaajien lukumäärät huomioiden. (kuva 24) Kuva 24 Hoivatyön taso ja saatavuus sukupuolen mukaan prosenttiosuuksina Vastaajatyyppeinä olivat kappaleessa 4.1 tarkemmin kuvatut kuntalaiset, muistiyhdyshenkilöt ja vapaaehtoiset. Arviot hoivatyön tasosta ja saatavuudesta jakautuivat selvästi vastaajatyyppi -ryhmien välillä. Ainoastaan kuntalaiset vastaajaryhmässä oli vastaajia, jotka arvioivat hoivatyön tason ja saatavuuden kotikunnassaan erittäin hyväksi. Heitä oli kuusi prosenttia. Vapaaehtoiset antoivat kokonaisuutena heikoimmat arviot. Heistä 69 prosenttia arvioi hoivatyön tason ja saatavuuden huonoksi tai tyydyttäväksi. Muistiyhdyshenkilöistä kaikki arvioivat tason ja saatavuuden hyväksi tai tyydyttäväksi. (kuva 25) 28

29 Kuva 25 Hoivatyön taso ja saatavuus vastaajatyypin mukaan prosenttiosuuksina Sanallisina perusteluina hoivatyön tason ja saatavuuden arvioon annettiin muun muassa seuraava: Vaikea päästä palvelukotiin; Työikäisille muistisairaille ei oikein sopivaa päiväpalvelua; Liian herkästi tarjotaan vuodeosastolle hoitopaikkaa, vaikka vielä olisi voimavaroja esim. ryhmäkotiin tai tehostettuun palvelukotiin, seurauksena sitten kunnon heikentyminen; Muistihoitajia voisi olla enemmän ja selvempi toimintapolku; Ei tietoa tarpeeksi, niin väestö on esteellinen koko asiaan; Kaikkia muistisairaita ei saa liikkeelle omaiset; Mielestäni muistisairaiden tilanteeseen ei riittävästi, virikkeisiin ja eriasteisuuteen ei osata vastata; Apua saatavissa aina puhelinsoiton päässä. 5.4 Ennaltaehkäisevä muistityö Lapissa Kysymykseen, tehdäänkö kunnassasi aivoterveyden edistämistyötä = ennaltaehkäisevää muistityötä, vastasi yhteensä 100 vastaajaa. Heistä 20 mukaan ennaltaehkäisevää työtä tehdään kunnissa, 16 mukaan ei ja loput 64 vastaajaa vastasivat en tiedä. (kuva 26) Kuva 26 Vastausprosentit jaoteltuna ennaltaehkäisevän muistityön kysymykseen 29

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30

Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen. Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 Muistisairaiden kotona asumisen tuen kehittäminen Työryhmän V kokous Viitasaari 6.3.2014 klo 12-14.30 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskyl

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1.2014 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli

Lisätiedot

Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä. 22.4.2015 Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto

Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä. 22.4.2015 Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottaminen Lapissa nyt ja lähitulevaisuudessa 1 Lapin TE-palvelut ja henkilöstö tällä hetkellä 2 Asiakkaat Lapissa Työnantajat Yritysten toimipaikkoja 11.300 TE-toimistoon

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Vuosiselvitys. Lapin Muistiyhdistys ry MISSIO

Vuosiselvitys. Lapin Muistiyhdistys ry MISSIO Vuosiselvitys 2014 MISSIO Lapin Muistiluotsi tarjoaa laadukasta vapaaehtoistoimintaa, tietoa, tukea, toimintaa ja tapahtumia muistisairaille ja heidän lähi-ihmisilleen Lapissa. Muistiluotsin toiminta lisää

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 PELLO 1. Taustatietoa Väestö (31.12.2014 Tilastokeskus) yli 65 v. 2014 2030 2040 3 676 32,1 2 963 2 736 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 204 (32%) 1 439 (49%) kasvu 235 hlöä 75

Lisätiedot

Nina Peronius Projektipäällikkö

Nina Peronius Projektipäällikkö Nina Peronius Projektipäällikkö riskinä -hanke 11.6.2013 1 Kaste-ohjelmaan kuuluva kehittämishanke 1.3.2013 31.10.2015 2 Sosiaali- ja terveysministeriö myöntänyt 6.3.2013 päätöksellä 75 % valtionavun eli

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012. toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012. toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry PIRKANMAAN MUISTILUOTSI Ak-kauden käynnistysseminaari 23.11.2012 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistisairauksien terveystaloudelliset vaikutukset ja Kansallinen Muistiohjelma

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Väestömuutos hankekunnissa

Väestömuutos hankekunnissa Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto)

1.1.2013 alkaen. (TE-toimisto) TE-palvelut uudistuvat 1.1.2013 alkaen Lapin työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Koko maassa tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%

että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26% Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten määrä kasvaa etenkin vanhimmissa ikäluokissa niin, että 75-84 vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%

Lisätiedot

Rovaniemi. Kuntaraportti

Rovaniemi. Kuntaraportti Rovaniemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Salla. Kuntaraportti

Salla. Kuntaraportti Salla Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki 16 paikallista työkokousta Peruspalveluliikelaitos Jytan jäsenkunnissa: Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli Kokkolassa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011

MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA. Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 MUISTITYÖN NYKYTILA KUNTIEN JA MUISTISAIRAIDEN NÄKÖKULMASTA Järjestöjohtaja Anna Tamminen Turku 14.11.2011 Muistiliitto ry Vuonna 1988 perustettu muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kansanterveys-,

Lisätiedot

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi

Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Kahvia ja kohtaamisia - yhteistyöllä elinpiiriä laajemmaksi Peurunka3 -seminaari 27.10.2015 Keski-Suomen Sosiaaliturvayhdistys ry Kehitytään kimpassa hanke/tuija Seppänen www.kssotu.fi www.facebook.com/kehitytaankimpassa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Järjestöbarometri 2013

Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri 2013 Järjestöbarometri Julkaistu vuosittain vuodesta 2006, Järjestöbarometri 2013 järjestyksessään kahdeksas Barometri kertoo vuosittain ajankohtaiset tiedot sosiaalija terveysjärjestöjen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

MAANHANKINTA JA -MYYNTI

MAANHANKINTA JA -MYYNTI MAANHANKINTA JA -MYYNTI Vuosittain: 2000-2009 Lapin työ- ja elinkeinokeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2009 MAANHANKINTA 2009 ULOSOTTOMIEHEN TOIMITTAMAT MYYNNIT 2009*) Huutokaupat ja vapaat myynnit

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni?

Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Onko turvallisuuden parantaminen rahasta vai asenteista kiinni? Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä - Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa Valtakunnallinen harvaan

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot