LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014"

Transkriptio

1 lähde: / Raimo Torikka/Yle LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014 Muistityö ja muistipalvelut Lapissa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin Annika Väihkönen Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO LAPIN MAAKUNTA LUKUINA Lappi alueena Väestönkehitys Väestöntiheys Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Sairastavuus Lappilaisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehitysnäkymiä MUISTISAIRAUDET LAPISSA Muistisairauksien esiintyvyyden laskenta Muistisairauksien esiintyvyys Lapissa LAPIN MUISTIBAROMETRIN AINEISTON ESITTELY JA TUTKIMUSONGELMAN ASETTELU Aineiston ja vastaajien tarkempi kuvailu Tutkimusongelman asettelu Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat AINEISTON ANALYYSI Muistiohjelmien sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatrin ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluiden saatavuus Lapissa Muistiohjelma Muistihoitaja Muistikoordinaattori Geriatri/neurologi Muistipoliklinikka Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa Näkemys hoivatyön tasosta ja saatavuudesta sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan Ennaltaehkäisevä muistityö Lapissa Kiireellisimmät kehittämiskohteet kuntien muistityössä YHTEENVETO LÄHDELUETTELO LIITTEET (1 kpl) 2

3 1. JOHDANTO Vuonna 1988 perustettu Lapin Muistiyhdistys ry on potilas- ja omaisjärjestö, jonka päämääränä on muistisairaiden ja heidän läheistensä aseman, oikeuksien ja palveluiden parantaminen Lapissa. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lappi, jossa toimintaa toteutetaan pääasiassa Rahaautomaattiyhdistyksen tukeman ja yhdistyksen hallinnoiman Lapin Muistiluotsi toiminnan kautta. Lapin maakunnassa toimii myös toinen muistiyhdistys, Länsi-Pohjan muistiyhdistys, jonka toimintaalueena on Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alue. Lapin Muistiyhdistyksellä ja Länsi-Pohjan Muistiyhdistyksellä on yhteistyösopimus Muistiluotsin toiminnasta Lapin maakunnassa. Lapin Muistiyhdistyksessä on tehty Lapin Dementiabarometri vuosina (N. Siira) ja (A.Aaltonen). Vastaajina toimi Lapin sairaanhoitopiirin kuntien hoivatyöntekijöitä sekä jälkimmäisessä kyselyssä myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen hoitohenkilöstöä. Loppuvuonna keväällä 2014 toteutettu Lapin Muistibarometrikysely toteutettiin eri kohderyhmille kuin aiemmin. Barometrin tavoitteena oli selvittää millaisena muistityö ja muistipalvelut näyttäytyvät Lapin maakunnassa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin. Lapin Muistibarometri 2014 toimi toimintaympäristöanalyysinä, joka osaltaan ohjaa tulevaa toimintaa sekä kehittämistyön painopistealueita niin Lapin Muistiyhdistyksessä kuin sen Muistiluotsi -toiminnassakin. Muistibarometrin avulla pyrittiin selvittämään vastaajien näkemyksiä kuntien muistityöhön kohdennettujen palvelumuotojen saatavuudesta, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen toteutumisesta Lapissa sekä näkemyksiä hoivatyön tasosta ja saatavuudesta. Barometri sisälsi myös kysymyksiä ennaltaehkäisevästä muistityöstä ja kiireellisimmistä kehittämiskohteista kunnan muistityössä. Lapin Muistibarometrin 2014 tuloksia tullaan käymään avoimesti läpi eri tahojen kanssa. Tavoitteena on luoda keskustelupohjaa muistityön kehittämisen tarpeista Lapin eri kunnissa sekä tarttua barometrin esiin nostamiin haasteisiin. 3

4 2. LAPIN MAAKUNTA LUKUINA 2.1 Lappi alueena Lapin maakuntaan kuuluu 6 seutukuntaa ja yhteensä 21 kuntaa (kuva 1); Enontekiö, Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. Maa-alueena tämä tarkoittaa km², joka on 30,5 % Suomen maapinta-alasta. Etäisyyksinä tämä tarkoittaa maakunnan eteläisimmästä kunnasta Simosta pohjoisimpaan Utsjoen Nuorgamiin n. 637 kilometriä. Kuva 1 Lapin seutukunnat ja kunnat (lähde ) 2.2 Väestönkehitys Lapissa oli vuonna 2013 asukkaita , joka oli 3,3 % koko maan väestöstä. Eniten asukkaita oli Rovaniemellä (61 215) ja vähiten Pelkosenniemellä (966). Rovaniemen lisäksi yli asukkaan väestökeskittymiä olivat Kemi (22 120) ja Tornio (22 371). (kuva 2) Ikäluokittainen jaottelu Lapin väestöstä vuonna 2013 on kuvassa 3. (www.tilastokeskus.fi) 4

5 Kuva 2 Väkiluku vuonna 2013 Lapin kunnissa (lähde ) Kuva 3 Ikäluokittainen jaottelu lappilaisista vuonna 2013 (lähde ) Lapin väestömäärä on vähentynyt 2000-luvun aikana keskimäärin 750 asukkaan vuosivauhtia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Lapin väkiluku laskee vuoteen 2019 saakka alle asukkaaseen, jonka jälkeen asukasluku kääntyy kasvuun. Ennusteen mukaan Lapissa yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan neljänneksellä ja yli 85-vuotiaiden 41 prosentilla vuodesta

6 vuoteen 2020 mennessä. (kuva 4) (www.tilastokeskus.fi; get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) Kuva 4 Ikäluokittainen väestöennuste Lapissa vuoteen 2030 (lähde ) 2.3 Väestöntiheys Vuonna 2013 kaksi kolmasosaa Lapin väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi Tornion kaupunkiseuduilla. Väestöntiheys oli Lapissa hyvin alhainen; 2,0 asukasta/km2, kun Suomessa väestöntiheys kyseisenä vuonna oli keskimäärin 17,9 as/km2. Lapin väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla. Näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin luo haasteita muun muassa palveluiden tasa-arvoiselle järjestämiselle. (www.tilastokeskus.fi; =DLFE pdf ) Vuoden 2020 kehitysnäkymien mukaan maakunnan väestö sijoittuu pääasiassa keskuksiin ja niiden työssäkäyntialueille. Kylistä elinvoimaisimpia ovat ne, jotka sijaitsevat mielekkään asiointimatkan päässä keskuksista ja jotka kykenevät tarjoamaan viihtyisän asuinympäristön. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid= & name=dlfe pdf ) 6

7 2.4 Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Lapissa oli vuonna 2013 reilut yli 85-vuotiasta. Väestön ikääntyminen ja väheneminen näkyvät Lapissa huoltosuhteen heikkenemisenä sekä suurina kuntakohtaisina eroina. Väestöllinen huoltosuhde (lapsien ja eläkeikäisten suhteessa työikäisiin) oli vuonna 2013 Lapissa 57,6, kun se vuonna 2012 oli 55,8. Väestöennusteen mukaan lappilaisten ikääntymisen seurauksena myös väestöllinen huoltosuhde kasvaa merkittävästi. Vuonna 2020 sen ennustetaan olevan jo 71,4 ja vuonna ,0. (kuva 5) (www.tilastokeskus.fi; /get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) Kuva 5 Ennuste väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä Lapissa ja koko maassa (lähde kuvaajat-vaestokehitys-ja-vaestorakenne ) Taloudelliselta huoltosuhteeltaan (työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työllisten määrään) heikoimpien kärjessä vuonna 2011 oli suurimmaksi osaksi Itä- ja Pohjois-Suomen kuntia. Lapin maakunnassa kuntien väliset erot olivat suuria. Kittilän taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 121, joka tarkoitti, että Kittilän väestöstä oli suurempi osa töissä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan Sallassa huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 222, mikä oli huomattavasti korkeampi kuin pari vuosikymmentä aiemmin (170). (http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_ _001.html ) Mikäli työllisyys pysyy tulevaisuudessa vuosien tasolla, nousee huoltosuhde ennusteiden mukaan koko maan tasolla vuoteen 2020 mennessä 147:ään nykyisestä 129,5:stä. Suurimmat 7

8 heikennykset huoltosuhteessa tapahtuvat ennusteiden mukaan Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Kunnittain tarkasteltuna näkyvissä on rajuja muutoksia ja kuntien väliset erot suurenevat. Kehitys näyttää huolestuttavalta monissa Lapin kunnissa. Taloudelliselta huoltosuhteeltaan vuoden 2030 ennusteen mukaan heikoimpien kuntien joukkoon kuuluvat Lapista Pello (339,0), Salla (335,3), Ranua (318,6), Kemijärvi (309,4), Savukoski (301,7) ja Ylitornio (300,2). Valoisimmalta tilanne näyttää ennusteen mukaan tuolloin Kittilässä (138,1), Muoniossa (169,8) ja Rovaniemellä (175,7). (http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_ _001.html ) (kuva 6) Kuva 6 Taloudellisen huoltosuhteen ennuste vuonna 2030 Lapissa (lähde /Tyossakaynti_2.html ) 2.5 Sairastavuus Lappilaisten terveystilanne ikävakioidulla sairastavuusindeksillä (kuolleisuus, lääkekorvausoikeus ja työkyvyttömyys) mitattuna on huonompi kuin koko maassa. Vain Muonion ja Utsjoen ikävakioitu sairastavuusindeksi on alle koko maan väestön keskiarvon (=100). Kuolleisuus verenkiertoelinsairauksiin, itsemurhakuolleisuus ja tapaturmakuolleisuus ovat muuta maata yleisempiä. Sairastavuus on lisääntynyt Lapissa vuodesta 2000 lähtien. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid= & name=dlfe pdf ) 8

9 2.6 Lappilaisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehitysnäkymiä Lappilaisten terveystilanne ja sosiaalinen hyvinvointi ei kaikilta osin ole yhtä hyvä kuin koko maassa. Olemassa olevien hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tasavertaisesti kaikkien saatavilla ja käytössä. Lapin kunnissa tulee olla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit erityisesti ehkäisevissä palveluissa, lastensuojelussa ja syrjäytymisen ehkäisyssä sekä kotipalveluissa. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file? folderid=683161&name=dlfe pdf ) Sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämistälain valmistelutyöryhmän väliraportin mukaan sotepalveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Sote-alueen väestöpohjan on oltava vähintään asukasta, perustason palveluja voi järjestää yli asukkaan kunta. Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoteen 2016 mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sotealueille. Sote-alueet, perustason alueet sekä eritysvastuualueet aloittavat toimintansa viimeistään Kuntien organisaatio- ja palvelurakenteiden uudistaminen Lapissa kuntarakennelain ja tulevan sote-järjestämislain kriteerien mukaan luo haasteen erityisesti lähipalvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden kannalta. Tarvitaan uudenlaisia yhteistyömuotoja ja yhteispalvelutyyppisiä toimintamalleja kuntien kesken. Palvelusetelien käyttö lisääntyy ja niiden käyttöala laajentuu. Yksityisten palveluntuottajien määrä lisääntyy ja markkinoille tulee uusia toimintatapoja. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file? folderid= & name=dlfe pdf ) Lapin Toimintaympäristökuvaus 2013 mukaan Lapin väestön ja hyvinvoinnin tämän hetkiset vahvuudet ovat toimiva hyvinvointipalvelujen perusinfrastruktuuri, hyvä yhteistyö sosiaali- ja terveyssektorin välillä, hyvinvoinnin osa-alueita tukeva korkeampi tutkimus- ja kehittämistoiminta, toimiva 3-sektori sekä matkailukeskuksiin muodostuneet hyvinvointipalvelut. Heikkouksina mainitaan nuorten poismuutto, väestörakenteen vanheneminen ja väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen, pitkät välimatkat ja osittain heikot tietoliikenneyhteydet, jotka vaikeuttavat uusien palvelumuotojen hyödyntämistä ja kehittämistä sekä puutteet perus- ja erityispalveluissa. Mahdollisuuksina nähdään uusien, erityisesti kaivosalan työpaikkojen syntyminen, joka tuo alueelle työikäistä väestöä, maahanmuuttajat voimavarana Lapin väestön vähetessä ja vanhuusväestön määrän kasvaessa, kehittyvät etäpalvelut sekä väestön hyvinvoinnin lisääntyminen aktiivisen, liikuntamyönteisen ja terveiden elämäntapojen sekä kolmannen sektorin järjestötoiminnan avulla. 9

10 Uhkana vuoteen 2020 nostetaan heikko väestökehitys ja väestön väheneminen, lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys, kouluverkon harvenemisen vaikutukset/koulutuksen saavutettavuusongelmat, ilman koulutus- tai työpaikkaa jäävien nuorten syrjäytymisvaara sekä haluttomuus sopeuttaa palvelurakenne toimintaympäristön muutoksiin. (http://luotsi.lappi.fi/c/document_library/get_file?folderid=683161&name=dlfe pdf ) 3. MUISTISAIRAUDET LAPISSA 3.1 Muistisairauksien esiintyvyyden laskenta Muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntyessä. Laskentaperusteena keskivaikean ja vaikean muistisairauden esiintyvyyden laskemisessa käytetään Raimo Sulkavan määrittelemiä esiintymisprosentteja (taulukko 1). Lievän muistisairauden esiintyvyyden laskemisessa puolestaan käytetään Muistiliiton määrittelemää kerrointa 1,4. Taulukko 1 Muistisairauksien määrän laskentaperusteet 3.2 Muistisairauksien esiintyvyys Lapissa Lapissa muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan lappilaisten ikääntymisen myötä. Vuosien aikana määrän arvioitiin kasvaneen jo lähes 400 henkilöllä. Kuvissa 7-12 on kuvattu muistisairaiden ihmisten määrät ikäluokittain vuonna 2013 Lapin kuudessa seutukunnassa. 10

11 Kuva 7 Muistisairaudet Itä-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 8 Muistisairaudet Kemi-Tornion seutukunnassa vuonna

12 Kuva 9 Muistisairaudet Pohjois-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 10 Muistisairaudet Rovaniemen seutukunnassa vuonna

13 Kuva 11 Muistisairaudet Torniolaakson seutukunnassa vuonna 2013 Kuva 12 Muistisairaudet Tunturi-Lapin seutukunnassa vuonna 2013 Alle 65 vuotiaiden, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan vähenevän Lapissa noin 30 henkilöllä vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan 185 henkilöä kyseisessä ikäluokassa. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrän arvioidaan kasvavan Lapissa yli henkilöllä 13

14 vuodesta 2013 vuoteen Vuonna 2030 sairastuneiden määrän arvioidaan olevan jo henkilöä kyseisessä ikäryhmässä. Kun lasketaan lukuihin myös lievää muistisairauden vaihetta sairastavat muistisairaat ihmiset, arvioidaan muistisairaita ihmisiä olevan vuonna 2030 Lapissa yhteensä henkilöä. (kuva 13 ja 14) Kuva 13 Arvio työikäisten, keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrästä Lapissa v ja 2030 Kuva 14 Arvio 65 -vuotiaiden ja sitä vanhempien keskivaikeaa/vaikeaa muistisairauden vaihetta sairastavien muistisairaiden ihmisten määrästä Lapissa v ja 2030 Lapissa väki vähenee, mutta muistisairaudet eivät. 14

15 Taulukossa 2 on yhdistyksen toiminnan ja tulevaisuuden visioinnin kannalta oleellisia tunnuslukuja. Taulukkoon on laskettu vertailun vuoksi myös Manner-Suomen keskiarvomaakunnan vastaavat tiedot. Keskiarvomaakunnan luvuista maapinta-ala, väkiluvut sekä muistisairaiden ihmisten määrät on laskettu jakamalla Manner-Suomen kokonaisluvut maakuntien määrällä eli 18:sta. (www.kunnat.net, - aluetilinpito sekä PX-Web tietokannat, Lapin Muistiluotsin muistiyhdyshenkilöverkoston jäsenille 4/2014 tehty sähköpostikysely) Taulukko 2 Lapin maakunta yhdistyksen toimintaympäristönä muistiasiantuntija, Väihkönen Annika ka. maakunta Manner-Suomessa ( ) Lapin maakunta ( ) Muutos Lapin maakunnassa vuoteen 2012 verrattuna Väkiluku (kaikki ikäluokat) vähennystä 330 Väkiluku alle 14 -vuotiaat (15,3%) (14,4%) ei laskettu Väkiluku vuotiaat (65,3) (64,5%) ei laskettu Väkiluku yli 65 -vuotiaat (19,4%) (21,1%) ei laskettu Muistisairaiden ihmisten kokonaismäärä Lievästi muistisairaiden ihmisten osuus Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaiden ihmisten osuus lisäystä lisäystä lisäystä 277 Työikäisten muistisairaiden määrä vähennystä 2 Yleinen sairastavuusindeksi Koko maa = (09-11, ikävakioitu) vähennystä 0,9 BKT/ asukas (indeksi) Koko maa = ,8 (v.2011) vähennystä 0,5 (v. 2010) Väestöllinen huoltosuhde 55,8 (koko maa) 57,6 ei laskettu Taloudellinen huoltosuhde 131,9 (koko maa v.2012) 157,8 (v.2012) ei laskettu Maapinta-ala km km² (=30,5% Suomen maapintaalasta) ei muutosta Väestötiheys (asukasta/maakm²) 17,9 as/km² (1.1.13) 2,0 as/km² (1.1.13) 2,0 as/km² (1.1.13) Keskimääräinen odotusaika muistipoliklinikalle Muistihoitajien/-koordinaattorien määrä ei tiedossa ei tiedossa muistihoitajalle keskimäärin 14 päivää (vaihteluväli 2 pvää - 5 vkoa); geriatrille/psykologille/lää-kärille keskimäärin 39 päivää (vaihteluväli 1 vko - 3 kk) 14 kunnassa nimetty mh (joista 4 kokoaikaista, 1:llä työaika 50%, 4 joilla työaika 1-2 pvää/vko, 3 jotka tekevät työn ohessa / tarvittaessa, 2 työaika ei tiedossa), 7 kunnassa ei nimettyä mh; 4 kunnassa nimetty muistikoordinaattori (joista 2 kokoaikaista, 1:llä työaika 3 pvää/vko ja 1 50% työajalla); lisäksi LSHP:llä kokoaikainen kuntoutusohjaaja ei laskettu ei laskettu 15

16 4. LAPIN MUISTIBAROMETRIN AINEISTON ESITTELY JA TUTKIMUSONGELMAN ASETTELU 4.1 Aineiston ja vastaajien tarkempi kuvailu Lapin Muistibarometrin kysymyksiä muutettiin osittain edellisiin dementiabarometreihin verrattuna. Vastaajien taustatietoja kerättiin laajemmin, lisättiin erityisesti kuntoutuksen kontekstiin liittyviä kysymyksiä sekä aivoterveyden edistämiseen ja kunnan tärkeimpiin / kiireellisimpiin kehittämiskohteisiin muistityössä liittyvät kysymykset. Myös käsitteet päivitettiin. Muistibarometri sisälsi yhteensä 30 kysymystä. Kuusi kysymystä koski vastaajan taustaa, kahdeksan kohtaa sisälsi yleisiä, lähinnä kuntien palvelutarjontaan sekä kehittämistarpeisiin liittyviä kysymyksiä, neljä kysymystä koski suoranaisesti hoitoa sekä hoivaa ja kaksitoista kuntoutusta. Kysymyksistä kahdeksan oli avoimia, yksi arviointiasteikkokysymys ja loput 21 monivalintakysymyksiä, joissa vastausvaihtoehtoina olivat kyllä, ei ja en tiedä. Aineisto kerättiin kuntalaisilta, Lapin Muistiyhdistyksen ammatilliselta muistiyhdyshenkilöverkostolta sekä vapaaehtoistoimijoilta. Kuntalaisten vastaukset kerättiin lomakekyselynä helmi-huhtikuun 2014 aikana Lapin Muistiyhdistyksen hallinnoiman ja Rahaautomaattiyhdistyksen tukeman Lapin Muistiluotsin järjestämissä kuntatilaisuuksissa. Tilaisuuksiin osallistui muistisairaita ihmisiä, heidän läheisiään sekä muita asiasta kiinnostuneita kuntalaisia. Ammatillisen muistiyhdyshenkilöverkoston vastaukset kerättiin sähköisellä Surveypal-kyselyllä maalis-huhtikuussa Muistiyhdyshenkilöt ovat kuntien muistihoitajia, muistikoordinaattoreita sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka työskentelevät muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä parissa. Lapin Muistiyhdistyksellä on yksi tai useampi muistiyhdyshenkilö jokaisessa Lapin kunnassa. Vapaaehtoistoimijoiden vastaukset kerättiin lomakekyselynä loppuvuoden alkuvuoden 2014 aikana vapaaehtoisten paikallisilla voimapäivillä sekä tukihenkilökurssien päätöskerroilla. Vapaaehtoiset ovat tukihenkilökurssin käyneitä Lapin Muistiyhdistyksen Muistitukihenkilöitä ja Muisti-Kavereita. Muistitukihenkilöt ovat muistisairaan ihmisen läheisiä ja Muisti-Kaverit asiasta kiinnostuneita lappilaisia, jotka haluavat toimia muistisairaan ihmisen ja läheisen arjen tukena. Taulukon 3 mukaan Muistibarometrin 172 vastaajasta yli puolet olivat kuntalaisia. Vapaaehtoisia oli 34 prosenttia vastaajista. Vähiten vastaajia oli muistiyhdyshenkilöryhmässä. 16

17 Taulukko 3 Vastaajatyypit, vastaajien lukumäärät sekä prosenttiosuudet lkm % kuntalainen muistiyhdyshenkilö vapaaehtoinen Yhteensä Eniten vastaajia, 54 prosenttia, oli ikäluokassa vuotiaat (kuva 15). Kyseisessä ikäryhmässä oli enemmän vastaajia, kuin muissa ikäluokissa yhteensä. Vastaajista 35 prosenttia oli vuotiaita ja 11 prosenttia 80 -vuotiaita tai sitä vanhempia. 81 prosenttia vastaajista oli naisia. Kuva 15 Vastaajien prosenttiosuudet ikäluokittain Työelämästatuksen mukaan suurin osa vastaajista, 67 prosenttia, oli eläkeläisiä. Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli palkansaaja (25 %). Työttömiä, yrittäjiä ja opiskelijoita oli yhteensä kahdeksan prosenttia vastaajista. Vastaajia oli Simon kuntaa lukuun ottamatta kaikista Lapin kunnista. Kuvan 16 mukaan eniten vastaajia oli Rovaniemeltä, Kemijärveltä, Sallasta ja Savukoskelta, joista oli 63 prosenttia kaikista vastaajista. Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Posion, Sodankylän, Tervolan, Utsjoen ja Ylitornion oli merkinnyt kotikunnakseen vain yhdestä kahteen vastaajaa kuntaa kohti. 19 vastaajaa oli jättänyt kotikuntansa ilmoittamatta. 17

18 Kuva 16 Vastaajat kotikunnittain prosenttiosuuksina 4.2 Tutkimusongelman asettelu Lapin Muistibarometrin tavoitteena oli selvittää millaisena muistityö ja muistipalvelut näyttäytyvät Lapin maakunnassa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden sekä ammatillisten muistiyhdyshenkilöiden silmin. Tavoitteena oli selvittää vastaajien näkemyksiä kuntien muistityöhön kohdennettujen palvelumuotojen saatavuudesta, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä kuntoutuksen toteutumisesta Lapissa, hoivatyön tasosta ja saatavuudesta, ennaltaehkäisevän muistityön toteutumisesta sekä kiireellisimmistä kehittämiskohteista kunnan muistityössä. Tutkimusongelmiksi muotoutuivat 1) Lappilaisten tietoisuus kuntien muistiohjelmista sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatri - ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluista sekä näkemys palveluiden saatavuudesta 2) Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa 3) Hoivatyön taso ja saatavuus vastaajan sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan 4) Ennaltaehkäisevän muistityön toteutuminen Lapissa 5) Kiireellisimmät kehittämiskohteet kuntien muistityössä 18

19 4.3 Tutkimuksessa käytetyt taustamuuttujat Jotta aineisto saatiin vertailukelpoiseksi, syötettiin aluksi paperilomakeaineisto (kuntalaiset) Surveypal-ohjelmaan, siirrettiin Surveypal-ohjelmassa olevat aineistot (muistiyhdyshenkilöt ja kuntalaiset) sekä Excel-taulukoksi kerätty aineisto (vapaaehtoisten vastaukset) SPSS-ohjelmaan ja muokattiin aineistot yhdistettävään muotoon. Näin saatiin yhdistettyä kolme eri aineistoa. Ennen analysointia luokiteltiin tarvittavat kolme uutta taustamuuttujaa: vastaajatyyppi, kunnatmuistihoitaja ja seutukunnat. Lisäksi taustamuuttujana käytettiin sukupuolta. 5. AINEISTON ANALYYSI 5.1 Lappilaisten tietoisuus kuntien muistiohjelmista sekä muistihoitaja -, muistikoordinaattori -, geriatri - ja/tai neurologi - ja muistipoliklinikka palveluista sekä näkemys palveluiden saatavuudesta Muistiohjelma 63 prosenttia barometrin vastaajista ei tiennyt, onko kunnassa muistiohjelmaa. Muistiohjelmalla tarkoitetaan selkeää menettelytapaa muistitutkimuksista, seurannasta, ohjauksesta, palveluketjusta sekä avokuntoutuksesta. Edellisessä v barometrissä, jossa vastaajat olivat hoivahenkilöstöä, 58 prosenttia ei tiennyt muistiohjelman olemassa olosta. Vuoden barometrissä noin 32 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa on muistihäiriö- ja dementiaohjelma. (kuva 17) Kuva 17 Vastausjakaumat eri barometrivuosilta koskien muistiohjelmaa 19

20 Ikäihminen toimijana hankkeen Lapin kuntien tilanne 5/2014 selvityksen mukaan muistisairaan hoitopolku oli käytössä Kittilässä, Inarissa, Sodankylässä, Sallassa, Kemijärvellä, Rovaniemellä, Posiolla, Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla. Yhdeksän kuntaa Lapissa oli ilman muistisairaan hoitopolkua (tai ei tiedossa) (Enontekiö, Muonio, Savukoski, Tervola, Simo, Utsjoki, Ylitornio ja Ranua). Pelkosenniemen ja Simon tiedot puuttuivat selvityksestä. Selvityksen mukaan muistitiimit oli käytössä Kittilässä (työryhmä), Inarissa, Sodankylässä, Posiolla, Torniossa, Kemissä ja Keminmaalla (muistipoliklinikka). Lisäksi muistitiimi toimi myös Rovaniemellä. Lapin Muistiyhdistys solmi vuosiksi muistipilottisopimuksen Posion, Kemijärven ja Utsjoen kanssa. Sopimuksessa pilottikunnat sitoutuivat nimeämään muistihoitajan kuntaansa ja antamaan väestöpohjaan suhteutettuna tarvittavan työajan, nimeämään muistitiimin sekä kehittämään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä palveluita kunnassa. Pilottikuntakokeilun myötä kuntiin nimettiin muistihoitaja ja muistitiimi sekä kehitettiin kuntien muisti-/hoitopolkuja. Osassa kunnista muistitiimit jatkavat kokoontumisia arvioiden laadittujen muistipolkujen toimivuutta sekä palveluita edelleen kehittäen. Muistitiimitoiminta käynnistettiin yhdistyksen toimesta myös Rovaniemellä vuonna Vetovastuu muistitiimitoiminnasta siirtyi Rovaniemen terveysaseman muistipoliklinikalle vuonna Muistitiimitoiminnan sekä yhdistyksen aktiivisen vaikuttamistyön seurauksena Rovaniemelle nimettiin muistikoordinaattori vuonna Kittilän muistihoitaja konsultoi vuonna 2012 Lapin Muistiyhdistystä kunnan muistipolkua laatiessaan. Tuolloin yhdistyksestä osallistuttiin myös Kittilän (muistitiimi-)työryhmän kokoontumiseen. Yhdistys sekä sen Ivalon alaosasto olivat osaltaan vaikuttamassa Inarin kunnan muistitiimitoiminnan käynnistämiseen sekä muistihoitajan nimeämiseen vuonna Muistihoitaja 80 prosenttia vastaajista kunnissa, joissa oli nimettynä muistihoitaja, tiesi muistihoitajan olemassaolosta. Kaikki vastaukset huomioiden noin 70 prosenttia vastaajista vastasi kunnastaan löytyvän muistihoitajan. Muistihoitaja -palvelu oli siis sangen hyvin kuntalaisten tiedossa. En tiedä vastausten määrä kokonaisuudessaan oli vain 17 prosenttia. Edellisessä barometrissä hieman yli 60 prosenttia vastaajista tiesi kunnissaan nimetyn erityisen muistihoitajan. (kuva 18) 20

21 Kuva 18 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistihoitajaa Lapin 14:sta kunnassa (noin 67 %) oli nimetty muistihoitaja. Muistihoitaja oli nimettynä Inarissa, Kemissä, Kemijärvellä, Keminmaassa, Kittilässä, Pelkosenniemellä, Pellossa, Posiolla, Rovaniemellä, Sallassa, Simossa, Sodankylässä, Torniossa ja Utsjoella. Neljä heistä toimi kokoaikaisena, yhden muistihoitajan työaika oli 50 prosenttia, neljän työaika oli 1-2 päivää viikossa, kolme teki muistihoitajan työtä työn ohessa / tarvittaessa. Kahden muistihoitajan työaika ei ollut tiedossa. Seitsemän Lapin kuntaa oli ilman nimettyä muistihoitajaa: Enontekiö, Kolari, Muonio, Ranua, Savukoski, Tervola ja Ylitornio. Lapin Muistiyhdistyksen muistiyhdyshenkilöverkostolle tehdyn kyselyn mukaan Lapin kunnissa jonotusaika muistihoitajalle oli keskimäärin 14 päivää (vaihteluväli 2 päivää - 5 viikkoa). Muistitutkimuksiin geriatrin/psykologin/lääkärin vastaanotolle jonotusaika oli keskimäärin 39 päivää (vaihteluväli viikko - 3 kuukautta) Muistikoordinaattori Yli puolet (53 %) vastaajista ei tiennyt, oliko kunnassa nimettyä muistikoordinaattoria. Muistikoordinaattoreita nimettiin Lappiin vasta viime vuosien aikana. Tämä osaltaan selittää en tiedä vastausten korkeaa määrää. Lapissa muistikoordinaattori oli nimetty Kemiin, Rovaniemelle, Sodankylään ja Tornioon. Kaksi heistä toimi kokoaikaisena, yksi kolme päivää viikossa ja yhdellä heistä työaika oli 50 prosenttia. Lapin sairaanhoitopiirissä toimi neurologian poliklinikalla kokoaikainen kuntoutusohjaaja. Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä vastaavaa kuntoutusohjaaja ei ollut. 21

22 5.1.4 Geriatri/neurologi Kysymykseen, onko/vieraileeko kunnassasi geriatri tai neurologi, en tiedä vastausten osuus oli 41 prosenttia. Kunnissa, joissa oli nimettynä muistihoitaja, en tiedä vastauksia oli prosentuaalisesti vähemmän (38 %) kuin kunnissa, joissa ei ollut nimettyä muistihoitajaa (52 %). Prosenttiluku oli kuitenkin korkea molemmissa. Kunnissa, joissa oli muistihoitaja, 55 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa oli geriatrin tai neurologin palveluita saatavilla Muistipoliklinikka Noin 40 prosenttia vastaajista ei tiennyt, toimiko kunnassa muistipoliklinikka. Muistisairauksien Käypä hoito suosituksen mukaan muistisairauksien diagnostiikka ja hoidon arviointi edellyttävät erityisosaamista ja kokemusta. Tutkimukset ja hoidon seuranta tulee keskittää asiaan erityisesti perehtyneisiin hoitopaikkoihin, esimerkiksi alueellisiin muistipoliklinikoihin. (http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi ) Jotta varhainen diagnoosi toteutuisi, kuntalaisten tulisi olla paremmin tietoisia, mihin he voivat ottaa yhteyttä muistiongelmiensa tiimoilta. 5.2 Muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutuksen toteutuminen Lapin seutukunnissa Tässä analyysissä luokiteltiin Lapin Muistibarometristä kaksitoista kysymystä muistisairaan ihmisen ja läheisen kuntoutukseen liittyviksi. Kysymykset koskivat ohjausta ja tukea, päivätoimintaa, kuntoutusta, kuntoutussuunnitelmia, omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä, ensitietoa, ulkoilua sekä henkilökohtaista avustajaa. Näiden monivalintakysymysten vastaukset ryhmiteltiin Lapin seutukuntajaon mukaisesti kuuteen eri seutukuntaan. Itä-Lapin seutukuntaan kuuluivat Lapin kunnista Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski. Kemi-Tornion seutukuntaan kuuluivat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluivat Inari, Sodankylä ja Utsjoki. Rovaniemen seutukunnan muodostivat Rovaniemi ja Ranua. Torniolaakson seutukunnan muodostivat Pello ja Ylitornio. Tunturi-Lapin seutukuntaan kuuluivat Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio. Taulukkoon 4 koottiin multiple response -toiminnolla edellä kuvattujen kahdeksan kysymyksen kyllä vastaukset seutukunnittain. 22

23 Taulukko 4 Kuntoutukseen liittyvien kysymysten kyllä-vastaukset lukumäärinä ja prosenttiosuuksina seutukunnittain eriteltynä Yht. Itä-Lapin Kemi- Pohjois- Rovanie- Torniolaak- Tunturi- seutu- Tornion Lapin seu- men seutu- son seutu- Lapin seu- kunta seutu- tukunta kunta kunta tukunta kunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm On järjestetty ohjausta ja tukea muistisairauden eri vaiheissa On erikseen muistisairaille ihmisille suunnattua päivätoimintaa Muistisairas ihminen saa kuntoutusta Laaditaan muistisairaalle ihmiselle kuntoutussuunnitelma Muistisairaan ihmisen omaishoitaja saa pidettyä lakisääteiset vapaapäivät Muistisairaille ihmisille ja läheisille tarjotaan ensitietoa, esim ensitietopäiviä Pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen pääsee säännöllisesti ulkoilemaan Muistisairaalla ihmisellä on henkilökohtainen avustaja -palvelu käytössä Seutukunnittaisten kyllä -vastausten lukumäärät jäivät Itä-Lapin ja Rovaniemen seutukuntia lukuun ottamatta alle kymmeneen seutukuntaa kohti. Tämän vuoksi analyysissä keskityttiin Itä-Lapin ja Rovaniemen seutukuntiin sekä yhteislukumääriin ja -prosentteihin. Lisäksi analysoitiin kuntoutuksen toteutumista kokonaisuutena Lapin maakunnassa. Itä-Lapin seutukuntalaisten mielestä parhaiten kuntoutuspalveluista toteutuivat ohjaus ja tuki (73 %), päivätoiminta (49 %), omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät (38 %) sekä ensitieto (35 %). 30 prosenttia oli sitä mieltä, että muistisairas ihminen saa kuntoutusta. Vain 11 prosentin mukaan muistisairaalle ihmiselle laadittiin kuntoutussuunnitelma. Rovaniemen seutukunnan vastaajien mukaan parhaiten kuntoutuspalveluista toteutuivat päivätoiminta (82 %), ensitieto (61 %), ohjaus ja tuki (52 %) sekä omaishoitajan lakisääteiset vapaapäivät (36 %). 36 prosenttia vastasi, että muistisairas ihminen saa kuntoutusta. 15 prosentin mukaan kuntoutussuunnitelma laaditaan muistisairaalle ihmiselle. Vain kolme prosenttia oli sitä mieltä, että pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen pääsi säännöllisesti ulkoilemaan. 23

24 Kaikkien vastaajien mukaan kyselyssä eritellyistä kuntoutuspalveluista oli parhaiten tarjolla Lapin kunnissa ohjausta ja tukea sairauden eri vaiheissa sekä muistisairaille ihmisille suunnattua päivätoimintaa. Molemmissa kysymyksissä 41 prosenttia vastaajista ilmoitti kunnastaan saatavan kyseistä palvelua. Täydentävään kysymykseen ohjausta ja neuvontaa järjestävistä tahoista vastattiin: Lapin Muistiyhdistys, muistivertaisryhmä, neuvola/th, muistihoitaja, terveyskeskus, kunta, SPR, ehkä sairaalan kuntainliitto, kotihoito/muistihoito/sairaala Lapponia, kotisairaanhoito, terveystyöntekijät, kerran viikossa Taukopirtti, Hopeaharju, kolmas taho (Neuvokas, SPR), järjestöt sekä en tiedä. Vuoden 2014 barometrin vastaajien näkemykset erosivat aiempien barometrien ohjauksen ja tuen järjestämistä koskevan kysymyksen vastauksista. On huomioitava, että vastaajat olivat eri kohderyhmistä kuin aiemmin. Huomionarvoista oli, että en tiedä vastausten prosenttiosuus oli uusimmassa barometrissä sangen korkea (noin 43 %). (kuva 19) Kuva 19 Vastausjakaumat eri barometreissä ohjauksen ja tuen järjestämisen kysymyksessä Täydentävään kysymykseen, mikä taho päivätoimintaa kunnassa järjestää, vastattiin seuraavaa: Rovaniemen kaupunki, Lapin Muistiyhdistys, Taukopirtti, Eläkeliitto, kunta, vanhainkoti asukkailleen, kotihoito, päivätoimintaa Elinkaaritalossa ja Kemijärven kaupunki, Taukotupa, Koivulakoti (vanhainkoti), vapaaehtoiset sekä vertais-tukia. Edellisessä barometrissä, jossa vastaajina oli hoivahenkilöstö, noin 50 prosenttia vastasi kunnassaan järjestettävän erillistä päivätoimintaa muistisairaille ihmisille. Uusimmassa barometrissä en tiedä vastausten osuus oli noin 35 prosenttia. (kuva 20) 24

25 Kuva 20 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistisairaille suunnattua päivätoimintaa Ikäihminen toimijana hankkeen Iäkkäiden päivätoiminta Lapin kunnissa kevät 2014 selvityksen sekä muistiyhdyshenkilöverkostolta saatujen tietojen mukaan erikseen muistisairaille suunnattua päivätoimintaa järjestetään Inarissa, Kemijärvellä, Pellossa, Posiolla, Rovaniemellä, Sallassa, Sodankylässä. Pääasiassa ikääntyville suunnattua (ei erikseen muistisairaille ihmisille) päivätoimintaa järjestetään Enontekiöllä, Kemissä (päiväsairaala), Keminmaalla, Kittilässä, Muoniossa, Tervolassa, Ylitorniolla sekä Utsjoella. Ranuan kunnan osalta ei ollut tietoa saatavilla. Kaikki vastaajat huomioiden 32 prosentin mukaan muistisairaan ihmisen omaishoitaja sai pidettyä lakisääteiset vapaapäivänsä ja 21 prosentin mukaan ensitietoa oli kunnassa tarjolla. Ulkoilemaan pääsi pysyväispaikalla asuva muistisairas ihminen vain 13 prosentin mielestä. Vastaajista ainoastaan 10 prosentin mukaan muistisairaalle ihmiselle laadittiin kuntoutussuunnitelma. Yhtä alhainen prosenttiluku oli henkilökohtaista avustajaa koskevan kysymyksen kyllä -vastauksissa. Vain 18 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että muistisairas ihminen sai kuntoutusta kunnassaan (kuva 21). Kysymykseen, minkälaista kuntoutusta oli muistisairaille ihmisille tarjolla, vastattiin seuraavaa: Tietääkseni ei ole, ei ainakaan kukaan ole kertonut asiasta. Yleensäkin on erittäin vaikea saada tietoa tällaisista asioista; Muistitupa, Ukkoklubi; Terveyskeskus muun sairauden vuoksi; Muistihoitaja, ja muistisairaille hoitopaikkoja; Terveyskeskus ja vanhainkoti; Kuntoutusjaksot sairaala Lapponiassa osasto 1:llä; Muistipelit, komennus ulkoilemaan; Ei mitään!!!; Muistiyhdistyksen kautta ja Rovaniemen kaupungin kautta; Muistiyhdistys järjestää RAY:n varoilla tietääkseni. Kävin Kelan kurssilla. 25

26 Edellisessä barometrissä, jossa vastaajina oli hoivahenkilöstö, lähes 60 prosenttia vastaajista vastasi, että kunnassa järjestetään muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä avokuntoutuspalveluita. Tuolloin yleisimmät vastaukset kuntoutuspalveluiden järjestäjistä olivat kaupunki/kunta sekä Lapin Muistiyhdistys ry (entinen Lapin Muistihäiriö- ja Dementiayhdistys ry) ja sen projektit. Kuva 21 Vastausjakaumat eri barometreissä koskien muistisairaan ihmisen kuntoutuksen saamista Muistiliiton (2012) mukaan muistisairaan ihmisen kuntoutukseen kuuluvat neuvonta ja ohjaus, ensitieto, sopeutumisvalmennus, päiväkuntoutus, kuntoutus lyhytaikaishoidossa, kuntoutus pitkäaikaishoidossa sekä erilaiset terapiat. Kuntoutussuunnitelman teko on monien lakien asettama velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa kuntoutujan oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun nimissä (http://www.kuntoutusportti.fi/portal/fi/kuntoutus/kuntoutussuunnitelma/). Lain mukaan kuntoutujalle tulee laatia kuntoutussuunnitelma, jonka toteutumista tulee myös seurata ja arvioida määräajoin. Lapin Muistibarometrin tulokset ovat huolestuttavia. Vähäisten kyllä vastausten lisäksi näkymää synkentää en tiedä vastausten suuri määrä. Kysymyksen Laaditaanko kunnassasi muistisairaalle ihmiselle kuntoutussuunnitelma en tiedä vastausten osuus oli 64 prosenttia (kuva 22). Vastaajissa oli runsaasti muistisairaiden ihmisten läheisiä, joita oli sekä kuntalainen että vapaaehtoistoimija vastaajaryhmissä, sekä ammatillisia muistiyhdyshenkilöitä, jotka ovat kuntien avainhenkilöitä muistityön kentällä. Kuntoutussuunnitelma tulisi laatia heti diagnoosin varmistuttua ja sitä tulisi päivittää tarpeen mukaan, joten muistisairaan ihmisen läheisillä sekä ammattihenkilöstöllä tulisi olla tieto kuntoutussuunnitelman teosta. En tiedä vastausten prosenttiosuudet vaihtelivat kuntoutusta koskevissa kysymyksissä 36 ja 64 prosentin välillä. 26

27 Kuva 22 Vastausjakaumat prosenttiosuuksina kuntoutussuunnitelman laatimista koskevaan kysymykseen 5.3 Näkemys hoivatyön tasosta ja saatavuudesta sukupuolen sekä vastaajatyypin mukaan Kysymyksessä 6, jossa selvitettiin näkemyksiä muistisairaiden hoivatyön tasosta ja saatavuudesta vastaajan kotikunnassa, oli käytössä 4-portainen Likertin asteikko. Asteikossa 1 oli erittäin hyvä, 2 hyvä, 3 tyydyttävä ja 4 oli huono. 143 vastaajaa oli vastannut kysymykseen. 88 prosenttia vastaajista arvioi hoivatyön tason ja saatavuuden kotikunnassaan hyväksi tai tyydyttäväksi. Huonoksi ne arvioivat yhdeksän prosenttia vastaajista ja erittäin hyväksi kolme prosenttia. (kuva 23) Kuva 23 Hoivatyön taso ja saatavuus Lapissa prosenttiosuuksina Sekä miehissä että naisissa prosentuaalisesti eniten oli arvioitu hoivatyön taso ja saatavuus tyydyttäväksi; miehissä 50 prosenttia ja naisissa 45 prosenttia. Molemmissa sukupuoliryhmissä prosentuaalisesti seuraavaksi yleisin vastaus oli 2 eli hyvä. Vastaukset erosivat selkeimmin sukupuolen mukaan tarkasteltuna asteikon ääripäiden osalta. Miehistä 11 prosenttia piti kotikuntansa hoivatyön tasoa ja 27

28 saatavuutta erittäin hyvänä, kun vastaavasti naisista vain prosentti oli samaa mieltä. Huonoksi hoivatyön tason ja saatavuuden arvioi miehistä vain neljä prosenttia vastaajista, kun taas naisilla vastaava luku oli 10 prosenttia. On huomioitava, että vastaajien määrä erityisesti miesten kohdalla oli pieni. Näkemykset hoivatyön tasosta ja saatavuudesta eivät sukupuolen mukaan merkittävästi vaihdelleet vastaajien lukumäärät huomioiden. (kuva 24) Kuva 24 Hoivatyön taso ja saatavuus sukupuolen mukaan prosenttiosuuksina Vastaajatyyppeinä olivat kappaleessa 4.1 tarkemmin kuvatut kuntalaiset, muistiyhdyshenkilöt ja vapaaehtoiset. Arviot hoivatyön tasosta ja saatavuudesta jakautuivat selvästi vastaajatyyppi -ryhmien välillä. Ainoastaan kuntalaiset vastaajaryhmässä oli vastaajia, jotka arvioivat hoivatyön tason ja saatavuuden kotikunnassaan erittäin hyväksi. Heitä oli kuusi prosenttia. Vapaaehtoiset antoivat kokonaisuutena heikoimmat arviot. Heistä 69 prosenttia arvioi hoivatyön tason ja saatavuuden huonoksi tai tyydyttäväksi. Muistiyhdyshenkilöistä kaikki arvioivat tason ja saatavuuden hyväksi tai tyydyttäväksi. (kuva 25) 28

29 Kuva 25 Hoivatyön taso ja saatavuus vastaajatyypin mukaan prosenttiosuuksina Sanallisina perusteluina hoivatyön tason ja saatavuuden arvioon annettiin muun muassa seuraava: Vaikea päästä palvelukotiin; Työikäisille muistisairaille ei oikein sopivaa päiväpalvelua; Liian herkästi tarjotaan vuodeosastolle hoitopaikkaa, vaikka vielä olisi voimavaroja esim. ryhmäkotiin tai tehostettuun palvelukotiin, seurauksena sitten kunnon heikentyminen; Muistihoitajia voisi olla enemmän ja selvempi toimintapolku; Ei tietoa tarpeeksi, niin väestö on esteellinen koko asiaan; Kaikkia muistisairaita ei saa liikkeelle omaiset; Mielestäni muistisairaiden tilanteeseen ei riittävästi, virikkeisiin ja eriasteisuuteen ei osata vastata; Apua saatavissa aina puhelinsoiton päässä. 5.4 Ennaltaehkäisevä muistityö Lapissa Kysymykseen, tehdäänkö kunnassasi aivoterveyden edistämistyötä = ennaltaehkäisevää muistityötä, vastasi yhteensä 100 vastaajaa. Heistä 20 mukaan ennaltaehkäisevää työtä tehdään kunnissa, 16 mukaan ei ja loput 64 vastaajaa vastasivat en tiedä. (kuva 26) Kuva 26 Vastausprosentit jaoteltuna ennaltaehkäisevän muistityön kysymykseen 29

Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina

Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina Muistisairaan palveluketjumalli ja vanhusneuvostot vaikuttajina 19.2.15 Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi muistiasiantuntija Annika Väihkönen, p. 0400 741 279 Perustettu 5/1988 Tavoitteena on

Lisätiedot

LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014

LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014 lähde: http://yle.fi/uutiset/lapin_liitto_saastokuurille/6860300 / Raimo Torikka/Yle LAPIN MUISTIBAROMETRI 2014 Muistityö ja muistipalvelut Lapissa kuntalaisten, Lapin Muistiyhdistyksen vapaaehtoistoimijoiden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde

Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15 64

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja

kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja Selvitys sosiaalihuollon ll henkilöstön nykyisestä määrästä ä ja kelpoisuudesta sekä työvoiman vaihtuvuudesta ja poistumasta it t vuoteen 2015 Lapin alueella ll Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA

NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN TILANTEESTA NYKYTILA-ANALYYSI LÄNSI-POHJAN ALUEEN MUISTISAIRAIDEN SA A HOIDON O TILANTEESTA Saara Bitter KEMI-TORNIO-KEMINMAA-TERVOLA annika@lapinmuistiyhdistys.fi YLITORNIO annika@lapinmuistiyhdistys.fi Kunnat ja

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Länsi-Pohjan alueella N 51/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 2012 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala

SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus. Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa Projektipäällikkö kk Leila Mukkala SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Selvitys muistisairaiden hoidosta Lapissa 10.4.2015 Projektipäällikkö kk Leila Mukkala Vastaajat Kemijärvi Kolari Muonio Pello Enontekiö Ranua Savukoski

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa ja sähköisen hyvinvointikertomuksen malli 12.5.2011 Lapin johtavien lääkäreiden päivät Tuula Kokkonen Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden

Lisätiedot

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS

SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS SENIORIKASTE-HANKE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS Gerontologisen sosiaalityön työkokous 20.5.15 Kehittäjäsosiaalityöntekijä j Tuula Anunti HANKETIETOA Hankekokonaisuuden k k muodostaa yhteinen koordinaatio

Lisätiedot

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS

Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Rovaniemen Työvoimatoimisto TYÖLLISYYSKATSAUS Tammikuu 2008 Työttömyys Rovaniemellä laskee edelleen vuositasolla Tammikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Rovaniemen työvoimatoimiston alueella (Rovaniemi

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella

Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Havaintoja palvelutarpeista Lapin alueella Lapin sote -mallin maakuntaseminaari 18-19.2.2014 Sari Kujala Palvelujohtaja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Motto päivän teemaan Sisältö Jos on käytettävissä oikeaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus 2005 2004 Pelkosenniemi 5 770 5 159 Enontekiö 5 188 4 708 Utsjoki 4 955 5 244 Muonio 4 873 4 279 Sodankylä

Lisätiedot

Käsiteltävät muuttujat

Käsiteltävät muuttujat Käsiteltävät muuttujat Lapset ja nuoret Lastensuojelun laitos- ja perhehoito ( / 0-17 v as.) Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 LAPIN ELY-KESKUS Lapin työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.7.2012 klo 9.00 Työttömien osuus työvoimasta Alle 10 % 10-14,9 % 15-19,9 % 20-24,9 % 25 % ja yli Työttömiä

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

osakokonaisuus Projektipäällikkö Leila Mukkala

osakokonaisuus Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Vanhusneuvosto 1.6.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke 2014 2016 Hanke toimiipohjois Suomen alueella: Kokkola hallinnoi. Mukana Oulunkaari,

Lisätiedot

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Sähköinen hyvinvointikertomus hyvinvoinnin edistämisessä Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari 1.11.2012 Oulu Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa:

Työryhmä on kokouksessaan 31.3. 5 päättänyt esittää Ikäihmisten palvelut työryhmän kokoonpanosta seuraavaa: Ikäihmisten palvelut työryhmä/pth yksikkö Aika: Perjantai 26.5.2015. klo 10 11:45 Paikka: POSKE, neuvotteluhuone, Rovakatu 3 Jäsenet: Johanna Lohtander, vanh.työnjoht., Rovaniemi, puheenjohtaja - vara

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

11 Lappi. 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 11 Lappi 11.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Lappi on Suomen pohjoisin maakunta, jonka ainoa naapurimaakunta on Pohjois-Pohjanmaa. Lapin maakunnan muodostavat 21 kuntaa,

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsiosa, toimijana Ramboll Kemi-Tornion seutukunta

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi 20.10.2014 Pori Satakunnan muistikoordinaattorien, -hoitajien ja -yhdyshenkilöiden tapaaminen Minna Rosendahl, aluejohtaja Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 kriittiset resurssit

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040

yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 PELLO 1. Taustatietoa Väestö (31.12.2014 Tilastokeskus) yli 65 v. 2014 2030 2040 3 676 32,1 2 963 2 736 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 204 (32%) 1 439 (49%) kasvu 235 hlöä 75

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja 10 000 Toimintakate tilinpäätös 2014 /as. 9 000 8 868 8 000 7 000 6 000 5 000 7 411 7 328 6 739 6 259 6 327 6 461 5 839

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Enontekiö. Kuntaraportti

Enontekiö. Kuntaraportti Enontekiö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016

Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatilaisuus 23.5.2016 Lapin maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA

PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PAKASTE HANKKEEN TULOKSIA PERUS- TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SOSIAALITYÖ 7.10.2011 1 Perusterveydenhuollon kehittäminen 1.9.2009-31.10.2011 PaKaste 1 Kuntalähtoistä kehittämistyötä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa

Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Ajankohtaista Lapin TE-palveluissa Työllisyystilanteesta Yhteenvetoa vuoden 2015 palveluihin osallistuneista ja asiakasmääristä Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehittyminen 18.2.2016 Marja Perälä Työttömät

Lisätiedot

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen PaKaste2 Lapin osahanke Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen Pakaste 2 sosiaalityö tilannekatsaus PaKaste 1:n aikana kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET

KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET KUNTIEN MAKSAMAT MAATALOUSTUET Vuosittain: 2000-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 Elänten hyvinvointituki Eläinten hyvinv.tuki 2012- EU:n nautapalkkio

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot