DanceWise2. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DanceWise2. Loppuraportti"

Transkriptio

1 DanceWise2 Loppuraportti Ville Särkelä & Tuukka Ervasti YAD Youth Against Drugs ry

2 Sisällys 1. YAD Youth Against Drugs 3 2. DanceWise2 hankkeen tausta 4 3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely Nuorisotaloyhteistyö DJ koulut Jalkautuva tiimi Infopisteet S DEFFECT konemusiikkitapahtumat 8 4. Tuotokset 9 5. Tulokset DJ koulut Jalkautuva tiimi Infopisteet S DEFFECT konemusiikkitapahtumat Hankkeen keskeiset vaikutukset Haasteet Toimintamuotojen juurruttaminen Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin Hankkeen keskeinen anti YAD ry:lle 20 2

3 1. YAD Youth Against Drugs ry YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuorten päihteettömiä elämäntapoja, tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä ihmisten tietämystä huumeasioissa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Järjestön toiminnalliseksi kehykseksi onkin vuosien mittaan muotoutunut tiedon, tuen ja toiminnan tarjoaminen nuorilta nuorille vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat. Toimintansa ja ehkäisevän työn mallien kehittämiseksi YAD ry toteuttaa erilaisia kokeilu- ja kehittämishankkeita. YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti, että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. YAD ry valtakunnallisesti toimivana nuorisojärjestönä on pitkäjänteisen vapaaehtoistyön ja useiden projektien kautta myös vakiinnuttanut asemansa suomalaisen ehkäisevän huumetyön asiantuntijana. 3

4 2. DanceWise2 -hankkeen tausta Hankkeen tarve ja tausta on perusteltu hankehakemuksessa seuraavasti: YAD ry on toteuttanut ehkäisevää ja haittoja vähentävää pioneerityötä konemusiikkikulttuuriin kohdennettuna vuosina ja Rave Against Drugs- sekä DanceWise-hankkeiden kautta. Hankkeiden myötä YAD ry on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kosketuspinnan konemusiikkikulttuuriin ja luottamuksen kohderyhmään. Rave Against Drugs nosti esiin tuntemattomaksi jääneen kohderyhmän sekä toi päihdehaittojen vähentämisen näkökulman konemusiikkiympäristöihin. Kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämistyötä ja tiedonkeruuta kulttuurin parissa jatkettiin DanceWise-hankkeen myötä. Kahden edellisen hankkeen kokemusten pohjalta huhtikuussa 2011 käynnistettiin jatkoprojekti varhaisen intervention ja kulttuurin muutosten seurannan mahdollistamiseksi. Toimintaa kehitetään koskettamaan laajempaa kohderyhmää nuorisotaloyhteistyön avulla. Menetelmien kehitystyötä ja ajankohtaisiin suuntauksiin reagoimista on jatkettava, jotta päihdenäkökulman sisältävät toimintamallit juurtuisivat luonnolliseksi osaksi elektronista musiikkikulttuuria. Aiemmissa hankkeissa YAD on kehittänyt vapaaehtoistiimin kautta tapahtuvaa toimintaa elektronisen musiikin tapahtumiin. Menetelminä ovat olleet tiedotuksellisen materiaalin jaon ja keskustelut mahdollistavat infopisteet sekä jalkautuvat vapaaehtoistiimit. Jalkautuvan työn tarkoituksena on osaltaan huolehtia juhlijoiden turvallisuudesta (mm. EA-valmius) ja havainnoida mahdollisia terveysriskejä sekä tarvittaessa huolehtia lisäapua paikalle. Toimintamalleina ovat olleet myös päihteettömät bileet (S DEFFECT) sekä riskitiedon ja muiden palveluiden vieminen internetiin. Elektronisessa musiikkikulttuurissa tapahtuvien jatkuvien muutosten ja uusien trendien johdosta johdosta työ vaatii kehittämistä ja päivitystä. Kuuden vuoden kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että YAD:lla on vahva jalansija ruohonjuuritason toimijana suomalaisen elektronisen tanssimusiikin kentällä. Kohdennettu työ on saatu rakennettua pitkäjänteisellä kehittämistyöllä sellaiseen muotoon, jonka kohderyhmä on hyväksynyt kulttuurinsa sisään. Kohderyhmä alkanut luottamaan työn motiivin olevan heidän hyväkseen 4

5 toteutettavaa toimintaa ja tiedotusta. Toiminnan keskeyttämisessä kehittämistyön ollessa vielä kesken on riskinä se, että elektroniseen musiikkikulttuuriin saatu jalansija menetetään ja uuden toiminnan käynnistäminen vaatii jälleen pitkää työtä tullakseen hyväksytyksi. Päihdetyö kyseisessä kulttuurissa saattaa jäädä marginaaliseksi, hyvin niukoilla resursseilla toteutetuksi. Pahimmassa tapauksessa kulttuuri voi liueta jälleen takaisin minkään ennaltaehkäisevän tai haittoja vähentävän työn ulottumattomiin. 5

6 3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely DanceWise2 on elektroniseen musiikkikulttuuriin kohdennettu ehkäisevän huumetyön kolmivuotinen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on toimintavuosinaan vastata kohderyhmästä nousseeseen, erityisesti haittoja vähentävän tiedon tarpeeseen sekä tuoda tapahtumiin ja nuorisotaloille huumekriittistä näkökulmaa. Käytännössä hanke rakentuu kolmelle päätavoitteelle, jotka ovat nuorisotaloyhteistyön, jalkautuvan- ja infopistetoiminnan kehittäminen. Lisäksi hankkeen toimesta jatketaan vuosittain järjestettäviä S DEFFECT-konemusiikkitapahtumia Nuorisotaloyhteistyö DJ-koulut DJ-kouluja toteutetaan paikallisten nuorisotalojen kanssa yhteistyössä ja niiden tarkoituksena on antaa osallistujille valmiudet levyjen soittamiseen ja uuden harrastuksen hankkimiseen ja jatkamiseen itsenäisesti. DJ-harrastus on kallis ja vaikeasti aloitettava harrastus ja tästä syystä DanceWise2-hankkeen DJ-koulut ovat matalan kynnyksen koulutuksia, jotka eivät edellytä minkäänlaista etukäteistietoa aiheesta. Koulutuskokonaisuuksia on erilaisia, aina työpajamuotoisista koulutuksista pitkäkestoisiin koulutuksiin, joissa jokainen osallistuja saa yksilöllistä opetusta viikoittain. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen lopuksi on järjestetty tapahtuma, jossa koulutukseen osallistuneet nuoret pääsevät esiintymään ja saamaan kokemusta myös yleisön edessä esiintymisestä. DJ-koulujen yhteydessä on myös kerrottu hankkeen muista toiminnoista ja tarkoituksista yleisesti ja osa osallistuneista nuorista onkin ollut toiminnassa mukana koulutuksien jälkeenkin. DJ-koulutuksien aikana on myös koulutettu nuorisotalojen työntekijöitä siten, että heille on jäänyt konkreettisia työkaluja päihdekasvatuksen toteuttamiseen nuorisotaloilla. 6

7 3.2. Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin tarkoitus on jalkautua kesäisin elektronisen tanssimusiikin metsäfestivaaleille ja tarjota apua sitä tarvitseville juhlijoille. Tiimi on koottu DW-Crew- ja vähintään SPR:n EA1-koulutuksen käyneistä täysi-ikäisistä vapaaehtoisista. Metsäfestivaalit järjestetään nimensä mukaisesti metsässä, jossa ympäristö asettaa omat haasteensa niin juhlijoille kuin järjestäjillekin. Haavat ja nivelten nyrjähdykset ovat yleisiä, mutta myös päihteistä johtuvia tapaturmia ja vaaratilanteita sattuu. Jalkautuva tiimi liikkuu tapahtumissa yleisön seassa ja tarjoaa ensiapua sitä tarvitseville sekä havainnoi päihteiden käyttöön liittyviä riskitilanteita. Vapaaehtoiset kuljettavat mukanaan ensiapureppuja ja kiertävät festivaalialuetta pareittain; uudet vapaaehtoiset toimivat kokeneempien pareina. Alueelle pystytetään teltta, jossa päivystää kiertävästi vähintään kaksi vapaaehtoista. Teltassa on täydennyksiä ensiaputarvikkeille ja sitä voidaan käyttää lepopaikkana huonokuntoisille asiakkaille. Lisäksi teltalle voi tulla keskustelemaan päihteistä ja päihteidenkäytöstä Infopisteet Infopisteitä järjestetään erilaisissa elektronisen musiikin tapahtumissa vapaaehtoisvoimin. Infopisteitä tarjotaan eri tapahtumajärjestäjille ja osa järjestäjistä myös toivoo niitä omiin tapahtumiinsa. Joidenkin tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyö on alkanut jo ensimmäisen DanceWise-hankkeen aikana. Tarkoitus on tuoda tapahtumiin tietoa päihteistä ja tarjota yleisölle mm. korvatulppia ja ehkäisyvälineitä. Infopisteitä toteuttavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka myös keskustelevat päihdeasioista kävijöiden kanssa. Infopisteitä toteuttavat vapaaehtoiset tulevat itsekin elektronisen musiikkikulttuurin sisältä ja pystyvät näin käymään keskusteluja vertaispohjalta. 7

8 3.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-konemusiikkitapahtumat ovat osa DanceWise-hankkeita. Tapahtumien tarkoitus on luoda turvallinen ja päihteetön tapahtuma nuorille, jotka ovat kiinnostuneita elektronisesta tanssimusiikkikulttuurista. Tapahtumat ovat alaikäisille sallittuja, päihteettömiä ja niitä markkinoidaan erityisesti nuorisotalojen kautta. Tapahtumissa esiintyy hankkeen ideologiaan sitoutuneita artisteja, joista osa on ollut mukana myös hankkeen DJ-koulujen järjestämisessä. Tapahtumat järjestetään kokonaan hankkeen omien vapaaehtoisten kanssa aina markkinointia myöten. 8

9 4. Tuotokset Dancewise2 hanketta edeltäneissä hankkeissa suunniteltiin ja tuotettiin aineinfokortit yleisimmistä päihteistä ja ne ovat siirtyneet YAD ry:n perustoiminnan käyttöön. Tässä hankkeessa aineinfokorteista suunniteltiin ja painettiin englannin kieliset versiot päivitetyillä grafiikoilla. Tarve englannin kielisille korteille nähtiin klubi- ja festarikulttuurin kansainvälistymisellä sekä suomen kieltä osaamattomien juhlijoiden määrän kasvulla. Korttien tekstiosuuksien kääntäminen tehtiin jo edellisen hankkeen aikana. Viimeisenä vuotena hankkeessa aloitettiin yhteistyössä Diakin sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa ns. Sekakäyttöopas, joka on tarkoitettu erityisesti yleisimmin väärinkäytettyjen lääkeaineiden vaikutusten, riskien sekä valmisteiden tunnistamiseen. Opiskelijat tuottivat hankkeen työntekijän ohjauksessa oppaalle rungon, jonka kehittämistä voidaan jatkaa YAD ry:n perustoiminnassa. Opas on tarkoitettu lähinnä Jalkautuvan ensiaputiimin käyttöön kesän festivaaleilla. Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli luoda päihderiskien hallintaan tähtäävä opas tapahtumajärjestäjille Vain DJ miksaa. Oppaan keskeinen sisältö on päihteisiin ja tilaan liittyvien riskien tunnistaminen sekä riskien vähentäminen. Oppaan kokoamisessa käytettiin hyväksi kentältä kerättyä tietoa ja kansainvälisiä kokemuksia päihdeturvallisuuden parantamisesta. Vuonna 2012 hankkeessa toteutettiin elektronisen tanssimusiikin kentälle suunnattu lomakepohjainen internetkysely Huumetieto ja käyttökartoitus, joka oli avoimena kuuden kuukauden ajan ja keräsi 518 vastausta. Kyselyn tulokset vahvistivat jo edellisissä hankkeissa havaitun elektronisen tanssimusiikin kentän päihdekulttuurin valtavirtaistumista muun muassa alkoholin ja huumaus- sekä lääkeaineiden yhteiskäytön ja yhteiskäytön yleisyyden suhteen. Tämän tiedon pohjalta oppaan ja koko toiminnan sisältöjä voitiin kohdentaa paremmin vastaamaan todellista tarvetta. DJ-kouluista tuotettiin opas, jonka tarkoituksena on avata koko koulutuksen rakennetta ja käytäntöjä siten, että niitä on mahdollista toteuttaa jatkossa ilman hankkeen työntekijöitä. Oppaassa käydään läpi kaikki järjestämiseen liittyvät käytännön asiat, opetussuunnitelma ja vaatimukset toteuttavalle ta- 9

10 holle. Oppaan ohjeiden avulla koko koulutus on mahdollista järjestää mahdollisimman pienin resurssein. Oppaan lisäksi ainoat välttämättömät vaatimukset ovat dj-laitteisto sekä opettaja, joka omaa kohtuulliset tiedot dj-laitteista ja niiden käytöstä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli viimeistellä vapaaehtoispohjalta toimivan Jalkautuvan tiimin toimintamalli, jolloin toiminnan siirtäminen YAD ry:n perustoimintaan helpottuu. Tavoite saavutettiin hyvin ja Jalkautuvan tiimin toiminnasta luotiin opas tiimiohjaajalle, johon on kirjoitettu auki tiimin toiminta ja ohjaus. Vuosi 2014 osoittaa kuinka toiminnan siirtyminen perustoimintaan onnistuu, joten tässä vaiheessa tulosten arviointi on vaikeaa. Hankkeen aikana Jalkautuvan tiimin koulutusta muokattiin kevyemmäksi ja päivitettiin vapaaehtoisten kanssa. Hankkeen työntekijät olivat mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja tapahtumissa esittelemässä toimintaa. Toimintaa esiteltiin Preventiimin verkostotapaamisessa, Porin ehkäisevän työn päivillä sekä Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Työntekijät kirjoittivat myös asiantuntija-artikkelin A- klinikkasäätiön nuortenlinkki.fi palveluun turvallisen juhlimisen näkökulmasta. 10

11 5. Tulokset 5.1. DJ-koulut Siin on tyyppejä jotka on niinku mites sen nyt sanois; hyviä tyyppejä; semmosia, joita voi niinku katella vähän ylöspäin; et okei tää on nastaa ja tyypit tekee kivoja juttuja ja sen voi tehdä näinkin. Nuorisotyöntekijä, Lapinjärvi DJ-kouluja järjestettin hankkeen toimintavuosina yhteensä kymmenen kappaletta. Kouluihin osallistui yhteensä vuotiasta nuorta. Projektisuunnitelman määrällisenä tavoitteena oli 12 koulua, mutta ensimmäisen vuoden aikana ei ehditty pitämään kuin koulun pilotointi. DJ-kouluja järjestettiin lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta mukaan mahtui myös kaksiympäryskuntaa (Kirkkonummi ja Lapinjärvi). Kahdeksan kymmenestä DJ-koulusta järjestettiin nuorisotaloilla. Tämän lisäksi yksi järjestettiin Kalliolan Setlementin Poikien Talolla ja yksi NMKY:n toimintakeskuksessa Malmilla. Kohderyhmältä saatu palaute kouluista on ollut kauttaaltaan hyvää. Ainoa mikä on saanut vähän negatiivista palautetta on ollut koulun kesto (5-6 viikkoa), sillä nuoret olisivat halunneet jatkaa opettelua vielä työntekijöiden ohjauksessa. Tähän reagoitiin siten, että halukkaat saattoivat tulla harjoittelemaan hankkeen toimistolle kun työntekijät olivat paikalla. Nuorisotaloilta saatu suullinen palaute on ollut myös hyvää ja erityisesti koulun maksuttomuutta sekä joustavuutta on kiitelty. Osassa kouluista nuorisotalon henkilökunta on ollut aktiivisemmassa roolissa kuin toisissa ja osallistunut myös itse koulutukseen. Työntekijän näkökulmasta DJ-koulujen kehittäminen on ollut prosessi, jolla on ollut selkeä suunta ja joka on muotoutunut matkan varrella toimivaksi paketiksi. Alkuperäisessä suunnitelmassa DJ-koulut oli kaavailtu viikonlopun mittaisiksi työpajoiksi, jotka päättyvä nuorten esiintymiseen. Kokemus käytännöstä ja toiminnan reflektointi kuitenkin muutti suunnitelmia siten, että kouluista päädyttiin tekemään kolme erilaista versioita. Yleisin versio on ollut

12 viikon mittainen koulu (7 kpl), jolloin kokoonnutaan kerran viikossa ja jokaisella oppilaalle on henkilökohtaista opetusta. Toinen vaihtoehto on ollut viikonlopun mittainen työpaja (1 kpl), jolloin toiminta on vapaampaa eikä henkiläkohtaista opetusta ole samalla tavalla kuin pidemmässä. Kolmas malli on ollut nopea muutaman tunnin esittely (2 kpl), jonka kautta on voitu sopia pidemmistä kouluista. Oppilaan ovat päässeet soittamaan tapahtumiin oman tahtonsa mukaan eikä siitä ole tehty pakollista. Hankkeen viimeisessä koulussa kuitenkin kaikki oppilaat soittivat nuorisotalon discossa. DJ-koulujen päihdekasvatuksellista näkökulmaa pohdittiin pitkään ja sen toteuttamiseksi ideoitiin erilaisia menetelmiä. Skotlannista saadun kokemuksen pohjalta kuitenkin päädyttiin sosiaalisen vahvistamisen kautta tapahtuvaan päihdekasvatukseen, koska päihteiden alleviivaaminen tuntui toiminnassa päälleliimatulta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työntekijät kertoivat hankkeesta ja YAD ry:stä sekä jakoi päihdetietomateriaalia nuorille. Materiaalit olivat myös näkyvillä koko koulun ajan, jolloin nuoret saivat rauhassa tutustua niihin ja ottaa puheeksi niihin liittyviä aiheita. DJ-kouluista on luotu kirjallinen malli, joka vapaasti kouluja suunnittelevien tahojen käytettävissä Jalkautuva tiimi Kiinnostaa haittoja vähentävä päihdetyö. Toi on just semmosta mitä aattelin et tää on hyvä juttu ja meen tekemään tätä, niinku harrastustoimintana. Vapaaehtoinen, Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin keikkoja metsäfestivaaleille oli kolmen kesän aikana yhteensä aikana kahdeksan kappaletta. Tavoitteena keikkoja oli 2-3 kappaletta kesässä, joten tavoitteeseen päästiin hyvin. Yhteensä hankkeessa on toiminut aktiivisesti 18 vapaaehtoista, joista 14 on tullut toimintaan hankkeen aikana. Jalkautuvalle tiimille on järjestetty kaksi koulutusta (2012 & 2013), jotka ovat sisältäneet perustietoa tiimin toiminnasta sekä SPR:n Ensiapu 1 koulutuksen. Yhteensä koulutuksiin on osallistunut 14 henkilöä. 12

13 Toiminnasta on kerätty palautetta vapaaehtoisilta erillisillä palautelomakkeilla ja festivaalien järjestäjiltä vapaamuotoisesti sähköpostitse. Vapaaehtoisilta saatu palaute on ollut hyvää. Toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon palautteet ja myös vapaaehtoisia on osallistettu kehitystyöhön. Erityisesti tiimin toimintaan kentällä sekä välineisiin on kiinnitetty huomiota hankkeen aikana ja se on saanut kiitosta vapaaehtoisilta. Viimeisimpien keikkojen jälkeen vapaaehtoisilta ei noussut mitään merkittäviä parannusehdotuksia, joten tästä voi päätellä toiminnan kehittyneen oikeaan suuntaan. Tapahtumajärjestäjiltä saatu palaute on ollut hyvää, vaikka olosuhteet ovat olleet välillä haastavia. Myös järjestäjille on annettu palautetta tiimin toimintaa silmällä pitäen ja muutaman kesän perusteella myös tämä on tuottanut tulosta. Vapaaehtoisten asennetta ja motivaatiota kuvaa hyvin erään järjestäjän lähettämä palaute: Tapahtuma meni oikein loistavasti ja EA-tiimi hoiti hommansa hyvin, vaikka joutuivat tulemaan toimeen ilman sähköjä ja tuoleja. Pahoittelemme tätä kiireestä johtuvaa puutetta.. Työntekijän näkökulmasta Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittymistä on ollut mielekästä seurata. Toiminnasta on tehty organisoidumpaa ja vapaaehtoisten hyvinvointiin kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota. Vapaaehtoistyön rasittavuus huomioidaan ja vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus välittömään palautteeseen sekä keskusteluun. Vapaaehtoisille on pyritty järjestämään vuosittain yhteisiä kokoontumisia mielekkään tekemisen merkeissä ja purku- ja kehittämispäiviä. Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen on pyritty lisäämään. Tiimi on markkinoinut itse itseään toimimalla hyvin tapahtumissa eikä erilliseen mainostamiseen ole tarvinnut käyttää resursseja. Metsäfestivaalien järjestäjät ovat omaksuneet toiminnan osaksi tapahtumaa ja tiedustelevat tiimiä paikalle oma-aloitteisesti. Tämä kertoo paljon tiimin toiminnasta ja siitä, miten siihen suhtaudutaan järjestäjän taholta. 13

14 5.3. Infopisteet Kaikki toteutetut infopisteet sujuivat tavoitteiden mukaisesti ja keskustelua pisteellä vierailleiden ihmisten kanssa syntyi. Infopisteitä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän. Uusia kontakteja infopistetoiminnan tiimoilta ei juurikaan syntynyt, mutta vanhat yhteistyökumppanit pysyivät mukana ja niitä hyödynnettiin hyvin. Uusien kontaktien luominen jäi vähiin pääasiassa muiden toimintojen vuoksi; resurssit eivät aina riittäneet infopistetoiminnan kehittämiseen eikä toiminta houkutellut mukaan uusia vapaaehtoisia. Jalkautuvan tiimin toimintojen järjestäminen vei erityisen paljon aikaa sekä resursseja ja sen kehittäminen vaikutti omalta osaltaan infopistetoiminnan vähäisyyteen. Vuosina järjestettiin 10 kappaletta infopistettä, joista 6 kappaletta toteuttiin elektronisen musiikin klubeilla ja 4 kappaletta erilaisissa nuorten tapahtumissa S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-tapahtumia järjestettiin Helsingissä hankkeen aikana kaksi kappaletta, tammikuussa 2012 ja tammikuussa Ensimmäinen tapahtuma järjestetti Kulttuuriareean Gloriassa, jossa vastaavia tapahtumia oli järjestetty aiemminkin. Tapahtuman konsepti säilytettiin ennallaan. Tapahtuman kävijämäärä jatkoi jo aikaisemmista tapahtumista jatkunutta laskuaan ja kävijöitä oli illan aikana noin 100. Järjestelyiden ja käytännön asioiden suhteen tapahtumassa ei ollut ongelmia. Toinen tapahtuma järjestettiin vuotta myöhemmin tammikuussa 2013, jolloin tapahtuman konseptia päätettiin uudistaa. Tapahtumapaikka siirrettiin nuorten toimintakeskus Happeen, koska sen sai käyttöön ilmaiseksi ja tilat olivat tapahtumalle sopivat. Myös tapahtuman musiikillista sisältöä valtavirtaistettiin, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle enemmän nuoria. Lisäksi tapahtumapaikan vuokrasta vapautuneita rahoja kohdistettiin tapahtuman mainontaan. Kävijämäärä jatkoi kuitenkin laskuaan uudistuksista huolimatta ja tapahtuman järjestämiseen käytetyt työntekijäresurssit kasvoivat. 14

15 Kahden viimeisen tapahtuman jatkettua kävijämäärän osalta laskevaa trendiä, päätettiin yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa, ettei kolmatta tapahtumaa ole järkevää järjestää. Vapautunteet resurssit kohdennettiin Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittämiseen. Tapahtumien kävijöiltä ja vapaaehtoisilta saatu suullinen palaute tapahtumista on ollut kuitenkin hyvää ja erityisesti musiikkia sekä päihteettömyyttä on kiitelty. 15

16 6. Hankkeen keskeiset vaikutukset Hanke tuotti englanninkielisiä versioita olemassa olevista päihdetietokorteista ja näitä kortteja voidaan hyödyntää jatkossa myös YAD:n muussa toiminnassa. Englanninkieliselle materiaalille on säännöllistä kysyntää, joten on tärkeää, että oleellisimmat tietopaketit ovat tarjolla myös englanniksi. Jalkautuvan tiimin vaikutukset ovat selkeitä; ensiavulle on tarvetta kaikissa ulkoilmatapahtumissa ja etenkin niissä metsäbileissä, joissa avunsaanti on muutoin hankalaa. Jalkautuvan tiimin toiminnalle on ollut koko hankkeen aikana paljon kysyntää ja kaikki osapuolet kokevat toiminnan tärkeänä ja tarpeellisena. Vapaaehtoistoiminnan muotona jalkautuva tiimi on mielekäs ja vapaaehtoiset kokevatkin sen erittäin konkreettisena ja palkitsevan toimintana. Tapahtumanjärjestäjille vaikutus on selkeä; heidän asiakkaansa liikkuvat entistä turvallisemmassa ympäristössä. Dj-koulut ovat antaneet monelle osallistuneelle nuorelle innostuksen uuteen harrastukseen ja mahdollisuuden jopa työllistymiseen jatkossa. DJ koulujen funktio näyttäytyy erityisesti nuorten sosiaalisena vahvistamisena ja siten päihderiskeiltä suojaavana tekijänä. Koulutus toimii ponnahduslautana djmaailmaan siten, että koulutuksen jälkeen osallistujat pystyvät jatkamaan harjoittelua itsenäisesti ja he voivat kehittyä nopeasti. Nuorisotaloille koulutukset ovat antaneet lisätoimintaa, joka on houkutellut paikalle myös niitä nuoria, jotka eivät taloilla normaalisti käy. Infopistetoiminta on vapaaehtoisille mielekäs toimintamuoto, joka on myös hyvin konkreettinen. Tapahtumajärjestäjille infopisteet toimivat paitsi päihdetiedotuskanavana, myös selkeänä näyttönä siitä, että ko. tapahtumassa on ajateltu päihdeasioita asiakkaiden kannalta. S DEFFECT-tapahtumat toivat elektronisen musiikin tapahtumat nuorisotaloille, joissa vastaavia on harvoin tarjolla. Tapahtumat olivat myös päihteettömiä ja ikärajattomia, jolloin paikalle pääsi myös sellaiset nuoret, joilla ei välttämättä olisi muuten mahdollisuutta tutustua elektroniseen musiikkiin. 16

17 7. Haasteet Hankkeen haasteet ovat olleet kirjavia. Ehkäpä suurimpana haasteena on ollut se, että samanlaista toimintaa ei järjestä Suomessa kukaan muu, joten hankkeen ja toiminnan kehittäminen on ollut hyvin pitkälti kokeilemalla oppimista. Toiminnan tueksi on kuitenkin haettu kokemusta vastaavasta toiminnasta ulkomaisilta organisaatioilta. Hankkeen työntekijät kävivät keväällä 2012 tutustumassa Skotlantilaiseen Crew2000 organisaatioon, joka tekee lähes täsmälleen samanlaista työtä kuin DanceWise2 hankkeessa. Tutustuminen samanlaista työtä tekevään organisaatioon antoi luottamusta ja suuntaa työlle sekä antoi lisäpontta vertaistuen muodossa. Toinen merkittävä haaste on ollut se, että valtaosa toiminnasta pohjautuu vapaaehtoistyölle. Vaikka hankkeessa on ollut joukko aktiivisia vapaaehtoisia, on yhteisten tapahtumien järjestäminen ja vapaaehtoisten motivaation ylläpitäminen sekä yhteisen ajan löytäminen ja sitä kautta vapaaehtoisten palkitseminen ollut haasteellista. Toimintakulttuurin marginaalisuus rajoittaa myös vapaaehtoisten määrää, sillä vapaaehtoistyö perustuu kulttuurilähtöisyyteen ja vertaistoimintaan. Näin ollen pohja, josta uusia vapaaehtoisia liittyy mukaan toimintaan on rajallinen. Toisaalta vapaaehtoiset, jotka ovat liittyneet toimintaan ovat olleet motivoituneita ja aidosti kiinnostuneita toiminnasta. S DEFFECT tapahtuman haasteena on ollut alati laskeva kävijämäärä. Tähän on hankkeen aikana pyritty reagoimaan valtavirtaistamalla soitettavaa musiikkia, alentamalla lipun hintaa, muuttamalla tapahtumapaikkaa ja panostamalla markkinointiin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan tuottaneet merkittävää tulosta, eikä tapahtuman järjestäminen ollut enää kannattavaa käytettyihin resursseihin nähden. Jälkeenpäin ajateltuna tapahtuma voisi toimia, jos tapahtuman järjestämiseen saataisiin mukaan enemmän kohderyhmän nuoria, jotka omien sosiaalisten verkostojensa kautta markkinoisivat tapahtumaa. Hankkeen alkua sävyttivät ongelmat toimitilojen kanssa. Juuri ennen uuden hankkeen alkua Helsingin nuorisoasiainkeskus ilmoitti lopettavansa YAD ry:n 17

18 ilmaisen nimikkotilan ja osoitti hankkeen ensimmäisiksi kuukausiksi tilapäisen toimitilan Helsingin Malmilta. Tämä tarkoitti sitä, että osa hankerahoituksesta jouduttiin budjetoimaan uuden toimitilan vuokraamiseen. Tomitilan etsintä ja muuttoihin liittyvät toimet työllistivät hanketyöntekijöitä ensimmäisen kesän ja syksyn ajan paljon, joka vaikutti osaltaan hankkeen käynnistymiseen. 18

19 8. Toimintamuotojen juurruttaminen Toimintamuodoista YAD ry:n perustoimintaan siirtyvät Jalkautuva tiimi ja elektronisen musiikin tapahtumissa toimivat infopisteet. Jalkautuvan tiimin juurruttaminen on aloitettu jo hankkeen alkuaikoina, sillä toiminnan jatkuminen YAD ry:n perustoiminnassa on ollut tavoitteena alusta asti. Hankkeen aikana tiimin toimintaa on kehitetty silmällä pitäen sen siirtämistä perustoimintaan. Viimeisen vuoden aikana tiimin toiminta ja ohjaus on kirjoitettu auki tiimiohjausmalliksi, jota on käyty läpi työyhteisössä sekä hankkeen jälkeen tiimistä vastaavan työntekijän kanssa. Vapaaehtoisia toiminnanohjauksen muutoksiin on valmisteltu hankkeen toisesta toimintavuodesta lähtien ja tavoitteena on, että vapaaehtoiset pysyvät toiminnassa mukana tiimin siirtymisestä perustoimintaan ja hankkeen loppumisesta huolimatta. Elektronisen muusiikin tapahtumissa toteutettaville infopisteille on jo vankka pohja YAD ry:n perustoiminnassa, sillä festivaaleilla tehtävää infopistetyötä järjestössä on toteutettu sen alkuvuosista lähtien. Erona perinteiseen infopistetyöhön on toimintaympäristössä, joka voi olla joko ulkoilmatapahtuma tai klubi. Erityisvaatimuksena molemmissa juurrutettavissa toimintamalleissa on se, että vapaaehtoisilta edellytetään täysi-ikäisyyttä. 19

20 9. Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin Dj-koulutusmalli, joka on tuotettu kokonaan DanceWise2-hankkeen aikana, mahdollistaa dj-koulutusten toteuttamisen laajasti koko maassa. Koulutusmalli mahdollistaa erilaisten koulutusten toteuttamisen alusta loppuun ja vaatii toimiakseen dj-taustan omaavan opettajan. Jalkautuvan tiimin malli mahdollistaa jalkautuvan tiimin toiminnan jatkumisen jatkossakin ja toiminta juurrutetaan osaksi YAD:n perustoimintaa. 10. Hankkeen keskeinen anti ja miten se näkyy YAD ry:n toiminnassa tulevaisuudessa? Hankkeen keskeiseen antiin kuuluu jalkautuvan tiimin toimintamallin kehittyminen siihen pisteeseen, että sen voi yhdistää pysyväksi osaksi YAD:n perustoimintaa. Jalkautuvan tiimin metsäfestaritoimintaa on toteutettu vuodesta 2008 asti, molempien DanceWise-hankkeiden aikana. Kuluneina vuosina toimintamalli on kehittynyt paljon ja muotoutunut siihen pisteeseen, jossa sitä voidaan toteuttaa selkein ohjeistuksin ja hyvin tuloksin. Jalkautuva tiimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja markkinointi on helpottunut alkuvuosista huomattavasti. DJ-koulut ovat myös kehittyneet siten, että niitä voidaan jatkossa toteuttaa luotujen ohjeiden mukaan eivätkä ne tarvitse enää toteutuakseen DanceWiseprojektin työntekijöitä. DanceWise-hankkeen nimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja siten mahdollisten tapahtumien tai tapahtumayhteistyön toteuttaminen tulevaisuudessa on helpompaa. 20

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Tilat toimimaan - hanke

Tilat toimimaan - hanke Tilat toimimaan - hanke Uudenlaiset kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyömallit 1.8.2015-31.12.2016 /Joensuun seutukirjasto & nuorisopalvelut 3.10.2016 YLEISTÄ HANKKEESTA Resurssit: puolikas kirjastotyöntekijä

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Lahden Seta ry Strategia

Lahden Seta ry Strategia Lahden Seta ry Strategia 2017-2019 Johdanto Lahden Seta ry on Päijät-Hämeen alueella toimiva ihmisoikeus- ja palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa

Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Ilosaarirock sattuu ja tapahtuu SPR auttaa Punainen Risti Ilosaaressa Ismo Nuutinen 2014 SPR:n roolista Ilosaarirockissa Punaisella Ristillä vahva toteutus Ilosaaren toteuttamisessa turvallisuuden näkökulmasta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU

AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU Vantaan kaupunki Perhepalvelut Vantaan Praksis Lasten suojelun Praksis Heidi Tondi Laura Kivistö 14.01.2010 AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJAN HARJOITTELUPOLKU 1. YHTEYDENOTTO Opiskelija / oppilaitos ottaa

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikolla halutaan nostaa esiin hyviä käytäntöjä, joiden avulla ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja sekä edistetään hyvinvointia. Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot