DanceWise2. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DanceWise2. Loppuraportti"

Transkriptio

1 DanceWise2 Loppuraportti Ville Särkelä & Tuukka Ervasti YAD Youth Against Drugs ry

2 Sisällys 1. YAD Youth Against Drugs 3 2. DanceWise2 hankkeen tausta 4 3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely Nuorisotaloyhteistyö DJ koulut Jalkautuva tiimi Infopisteet S DEFFECT konemusiikkitapahtumat 8 4. Tuotokset 9 5. Tulokset DJ koulut Jalkautuva tiimi Infopisteet S DEFFECT konemusiikkitapahtumat Hankkeen keskeiset vaikutukset Haasteet Toimintamuotojen juurruttaminen Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin Hankkeen keskeinen anti YAD ry:lle 20 2

3 1. YAD Youth Against Drugs ry YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön yhdistys, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen ensisijainen tavoite on pyrkiä ehkäisemään huumeiden käyttöä ja tukea päihteetöntä elämää. Tarkoituksena on tukea nuorten päihteettömiä elämäntapoja, tarjota vaihtoehtoisia toimintamuotoja ja uusia sosiaalisia kontakteja, sekä lisätä ihmisten tietämystä huumeasioissa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Järjestön toiminnalliseksi kehykseksi onkin vuosien mittaan muotoutunut tiedon, tuen ja toiminnan tarjoaminen nuorilta nuorille vapaaehtoisvoimin. Toiminnan lähtökohtina ovat alusta asti olleet nuorten vapaaehtoisten omat ideat, kyvyt ja voimavarat. Toimintansa ja ehkäisevän työn mallien kehittämiseksi YAD ry toteuttaa erilaisia kokeilu- ja kehittämishankkeita. YAD ry:n toiminta on sekä uskonnollisesti, että poliittisesti sitoutumatonta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan tässä toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä vaikuttamalla päihteiden saatavuuteen, päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä päihteiden käyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. YAD ry valtakunnallisesti toimivana nuorisojärjestönä on pitkäjänteisen vapaaehtoistyön ja useiden projektien kautta myös vakiinnuttanut asemansa suomalaisen ehkäisevän huumetyön asiantuntijana. 3

4 2. DanceWise2 -hankkeen tausta Hankkeen tarve ja tausta on perusteltu hankehakemuksessa seuraavasti: YAD ry on toteuttanut ehkäisevää ja haittoja vähentävää pioneerityötä konemusiikkikulttuuriin kohdennettuna vuosina ja Rave Against Drugs- sekä DanceWise-hankkeiden kautta. Hankkeiden myötä YAD ry on onnistunut luomaan ainutlaatuisen kosketuspinnan konemusiikkikulttuuriin ja luottamuksen kohderyhmään. Rave Against Drugs nosti esiin tuntemattomaksi jääneen kohderyhmän sekä toi päihdehaittojen vähentämisen näkökulman konemusiikkiympäristöihin. Kulttuurisensitiivisten menetelmien kehittämistyötä ja tiedonkeruuta kulttuurin parissa jatkettiin DanceWise-hankkeen myötä. Kahden edellisen hankkeen kokemusten pohjalta huhtikuussa 2011 käynnistettiin jatkoprojekti varhaisen intervention ja kulttuurin muutosten seurannan mahdollistamiseksi. Toimintaa kehitetään koskettamaan laajempaa kohderyhmää nuorisotaloyhteistyön avulla. Menetelmien kehitystyötä ja ajankohtaisiin suuntauksiin reagoimista on jatkettava, jotta päihdenäkökulman sisältävät toimintamallit juurtuisivat luonnolliseksi osaksi elektronista musiikkikulttuuria. Aiemmissa hankkeissa YAD on kehittänyt vapaaehtoistiimin kautta tapahtuvaa toimintaa elektronisen musiikin tapahtumiin. Menetelminä ovat olleet tiedotuksellisen materiaalin jaon ja keskustelut mahdollistavat infopisteet sekä jalkautuvat vapaaehtoistiimit. Jalkautuvan työn tarkoituksena on osaltaan huolehtia juhlijoiden turvallisuudesta (mm. EA-valmius) ja havainnoida mahdollisia terveysriskejä sekä tarvittaessa huolehtia lisäapua paikalle. Toimintamalleina ovat olleet myös päihteettömät bileet (S DEFFECT) sekä riskitiedon ja muiden palveluiden vieminen internetiin. Elektronisessa musiikkikulttuurissa tapahtuvien jatkuvien muutosten ja uusien trendien johdosta johdosta työ vaatii kehittämistä ja päivitystä. Kuuden vuoden kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että YAD:lla on vahva jalansija ruohonjuuritason toimijana suomalaisen elektronisen tanssimusiikin kentällä. Kohdennettu työ on saatu rakennettua pitkäjänteisellä kehittämistyöllä sellaiseen muotoon, jonka kohderyhmä on hyväksynyt kulttuurinsa sisään. Kohderyhmä alkanut luottamaan työn motiivin olevan heidän hyväkseen 4

5 toteutettavaa toimintaa ja tiedotusta. Toiminnan keskeyttämisessä kehittämistyön ollessa vielä kesken on riskinä se, että elektroniseen musiikkikulttuuriin saatu jalansija menetetään ja uuden toiminnan käynnistäminen vaatii jälleen pitkää työtä tullakseen hyväksytyksi. Päihdetyö kyseisessä kulttuurissa saattaa jäädä marginaaliseksi, hyvin niukoilla resursseilla toteutetuksi. Pahimmassa tapauksessa kulttuuri voi liueta jälleen takaisin minkään ennaltaehkäisevän tai haittoja vähentävän työn ulottumattomiin. 5

6 3. Hankkeen ja toimintamuotojen esittely DanceWise2 on elektroniseen musiikkikulttuuriin kohdennettu ehkäisevän huumetyön kolmivuotinen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on toimintavuosinaan vastata kohderyhmästä nousseeseen, erityisesti haittoja vähentävän tiedon tarpeeseen sekä tuoda tapahtumiin ja nuorisotaloille huumekriittistä näkökulmaa. Käytännössä hanke rakentuu kolmelle päätavoitteelle, jotka ovat nuorisotaloyhteistyön, jalkautuvan- ja infopistetoiminnan kehittäminen. Lisäksi hankkeen toimesta jatketaan vuosittain järjestettäviä S DEFFECT-konemusiikkitapahtumia Nuorisotaloyhteistyö DJ-koulut DJ-kouluja toteutetaan paikallisten nuorisotalojen kanssa yhteistyössä ja niiden tarkoituksena on antaa osallistujille valmiudet levyjen soittamiseen ja uuden harrastuksen hankkimiseen ja jatkamiseen itsenäisesti. DJ-harrastus on kallis ja vaikeasti aloitettava harrastus ja tästä syystä DanceWise2-hankkeen DJ-koulut ovat matalan kynnyksen koulutuksia, jotka eivät edellytä minkäänlaista etukäteistietoa aiheesta. Koulutuskokonaisuuksia on erilaisia, aina työpajamuotoisista koulutuksista pitkäkestoisiin koulutuksiin, joissa jokainen osallistuja saa yksilöllistä opetusta viikoittain. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksen lopuksi on järjestetty tapahtuma, jossa koulutukseen osallistuneet nuoret pääsevät esiintymään ja saamaan kokemusta myös yleisön edessä esiintymisestä. DJ-koulujen yhteydessä on myös kerrottu hankkeen muista toiminnoista ja tarkoituksista yleisesti ja osa osallistuneista nuorista onkin ollut toiminnassa mukana koulutuksien jälkeenkin. DJ-koulutuksien aikana on myös koulutettu nuorisotalojen työntekijöitä siten, että heille on jäänyt konkreettisia työkaluja päihdekasvatuksen toteuttamiseen nuorisotaloilla. 6

7 3.2. Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin tarkoitus on jalkautua kesäisin elektronisen tanssimusiikin metsäfestivaaleille ja tarjota apua sitä tarvitseville juhlijoille. Tiimi on koottu DW-Crew- ja vähintään SPR:n EA1-koulutuksen käyneistä täysi-ikäisistä vapaaehtoisista. Metsäfestivaalit järjestetään nimensä mukaisesti metsässä, jossa ympäristö asettaa omat haasteensa niin juhlijoille kuin järjestäjillekin. Haavat ja nivelten nyrjähdykset ovat yleisiä, mutta myös päihteistä johtuvia tapaturmia ja vaaratilanteita sattuu. Jalkautuva tiimi liikkuu tapahtumissa yleisön seassa ja tarjoaa ensiapua sitä tarvitseville sekä havainnoi päihteiden käyttöön liittyviä riskitilanteita. Vapaaehtoiset kuljettavat mukanaan ensiapureppuja ja kiertävät festivaalialuetta pareittain; uudet vapaaehtoiset toimivat kokeneempien pareina. Alueelle pystytetään teltta, jossa päivystää kiertävästi vähintään kaksi vapaaehtoista. Teltassa on täydennyksiä ensiaputarvikkeille ja sitä voidaan käyttää lepopaikkana huonokuntoisille asiakkaille. Lisäksi teltalle voi tulla keskustelemaan päihteistä ja päihteidenkäytöstä Infopisteet Infopisteitä järjestetään erilaisissa elektronisen musiikin tapahtumissa vapaaehtoisvoimin. Infopisteitä tarjotaan eri tapahtumajärjestäjille ja osa järjestäjistä myös toivoo niitä omiin tapahtumiinsa. Joidenkin tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyö on alkanut jo ensimmäisen DanceWise-hankkeen aikana. Tarkoitus on tuoda tapahtumiin tietoa päihteistä ja tarjota yleisölle mm. korvatulppia ja ehkäisyvälineitä. Infopisteitä toteuttavat koulutetut vapaaehtoiset, jotka myös keskustelevat päihdeasioista kävijöiden kanssa. Infopisteitä toteuttavat vapaaehtoiset tulevat itsekin elektronisen musiikkikulttuurin sisältä ja pystyvät näin käymään keskusteluja vertaispohjalta. 7

8 3.4. S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-konemusiikkitapahtumat ovat osa DanceWise-hankkeita. Tapahtumien tarkoitus on luoda turvallinen ja päihteetön tapahtuma nuorille, jotka ovat kiinnostuneita elektronisesta tanssimusiikkikulttuurista. Tapahtumat ovat alaikäisille sallittuja, päihteettömiä ja niitä markkinoidaan erityisesti nuorisotalojen kautta. Tapahtumissa esiintyy hankkeen ideologiaan sitoutuneita artisteja, joista osa on ollut mukana myös hankkeen DJ-koulujen järjestämisessä. Tapahtumat järjestetään kokonaan hankkeen omien vapaaehtoisten kanssa aina markkinointia myöten. 8

9 4. Tuotokset Dancewise2 hanketta edeltäneissä hankkeissa suunniteltiin ja tuotettiin aineinfokortit yleisimmistä päihteistä ja ne ovat siirtyneet YAD ry:n perustoiminnan käyttöön. Tässä hankkeessa aineinfokorteista suunniteltiin ja painettiin englannin kieliset versiot päivitetyillä grafiikoilla. Tarve englannin kielisille korteille nähtiin klubi- ja festarikulttuurin kansainvälistymisellä sekä suomen kieltä osaamattomien juhlijoiden määrän kasvulla. Korttien tekstiosuuksien kääntäminen tehtiin jo edellisen hankkeen aikana. Viimeisenä vuotena hankkeessa aloitettiin yhteistyössä Diakin sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa ns. Sekakäyttöopas, joka on tarkoitettu erityisesti yleisimmin väärinkäytettyjen lääkeaineiden vaikutusten, riskien sekä valmisteiden tunnistamiseen. Opiskelijat tuottivat hankkeen työntekijän ohjauksessa oppaalle rungon, jonka kehittämistä voidaan jatkaa YAD ry:n perustoiminnassa. Opas on tarkoitettu lähinnä Jalkautuvan ensiaputiimin käyttöön kesän festivaaleilla. Hankkeen yhtenä konkreettisena tavoitteena oli luoda päihderiskien hallintaan tähtäävä opas tapahtumajärjestäjille Vain DJ miksaa. Oppaan keskeinen sisältö on päihteisiin ja tilaan liittyvien riskien tunnistaminen sekä riskien vähentäminen. Oppaan kokoamisessa käytettiin hyväksi kentältä kerättyä tietoa ja kansainvälisiä kokemuksia päihdeturvallisuuden parantamisesta. Vuonna 2012 hankkeessa toteutettiin elektronisen tanssimusiikin kentälle suunnattu lomakepohjainen internetkysely Huumetieto ja käyttökartoitus, joka oli avoimena kuuden kuukauden ajan ja keräsi 518 vastausta. Kyselyn tulokset vahvistivat jo edellisissä hankkeissa havaitun elektronisen tanssimusiikin kentän päihdekulttuurin valtavirtaistumista muun muassa alkoholin ja huumaus- sekä lääkeaineiden yhteiskäytön ja yhteiskäytön yleisyyden suhteen. Tämän tiedon pohjalta oppaan ja koko toiminnan sisältöjä voitiin kohdentaa paremmin vastaamaan todellista tarvetta. DJ-kouluista tuotettiin opas, jonka tarkoituksena on avata koko koulutuksen rakennetta ja käytäntöjä siten, että niitä on mahdollista toteuttaa jatkossa ilman hankkeen työntekijöitä. Oppaassa käydään läpi kaikki järjestämiseen liittyvät käytännön asiat, opetussuunnitelma ja vaatimukset toteuttavalle ta- 9

10 holle. Oppaan ohjeiden avulla koko koulutus on mahdollista järjestää mahdollisimman pienin resurssein. Oppaan lisäksi ainoat välttämättömät vaatimukset ovat dj-laitteisto sekä opettaja, joka omaa kohtuulliset tiedot dj-laitteista ja niiden käytöstä. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli viimeistellä vapaaehtoispohjalta toimivan Jalkautuvan tiimin toimintamalli, jolloin toiminnan siirtäminen YAD ry:n perustoimintaan helpottuu. Tavoite saavutettiin hyvin ja Jalkautuvan tiimin toiminnasta luotiin opas tiimiohjaajalle, johon on kirjoitettu auki tiimin toiminta ja ohjaus. Vuosi 2014 osoittaa kuinka toiminnan siirtyminen perustoimintaan onnistuu, joten tässä vaiheessa tulosten arviointi on vaikeaa. Hankkeen aikana Jalkautuvan tiimin koulutusta muokattiin kevyemmäksi ja päivitettiin vapaaehtoisten kanssa. Hankkeen työntekijät olivat mukana erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja tapahtumissa esittelemässä toimintaa. Toimintaa esiteltiin Preventiimin verkostotapaamisessa, Porin ehkäisevän työn päivillä sekä Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Työntekijät kirjoittivat myös asiantuntija-artikkelin A- klinikkasäätiön nuortenlinkki.fi palveluun turvallisen juhlimisen näkökulmasta. 10

11 5. Tulokset 5.1. DJ-koulut Siin on tyyppejä jotka on niinku mites sen nyt sanois; hyviä tyyppejä; semmosia, joita voi niinku katella vähän ylöspäin; et okei tää on nastaa ja tyypit tekee kivoja juttuja ja sen voi tehdä näinkin. Nuorisotyöntekijä, Lapinjärvi DJ-kouluja järjestettin hankkeen toimintavuosina yhteensä kymmenen kappaletta. Kouluihin osallistui yhteensä vuotiasta nuorta. Projektisuunnitelman määrällisenä tavoitteena oli 12 koulua, mutta ensimmäisen vuoden aikana ei ehditty pitämään kuin koulun pilotointi. DJ-kouluja järjestettiin lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta mukaan mahtui myös kaksiympäryskuntaa (Kirkkonummi ja Lapinjärvi). Kahdeksan kymmenestä DJ-koulusta järjestettiin nuorisotaloilla. Tämän lisäksi yksi järjestettiin Kalliolan Setlementin Poikien Talolla ja yksi NMKY:n toimintakeskuksessa Malmilla. Kohderyhmältä saatu palaute kouluista on ollut kauttaaltaan hyvää. Ainoa mikä on saanut vähän negatiivista palautetta on ollut koulun kesto (5-6 viikkoa), sillä nuoret olisivat halunneet jatkaa opettelua vielä työntekijöiden ohjauksessa. Tähän reagoitiin siten, että halukkaat saattoivat tulla harjoittelemaan hankkeen toimistolle kun työntekijät olivat paikalla. Nuorisotaloilta saatu suullinen palaute on ollut myös hyvää ja erityisesti koulun maksuttomuutta sekä joustavuutta on kiitelty. Osassa kouluista nuorisotalon henkilökunta on ollut aktiivisemmassa roolissa kuin toisissa ja osallistunut myös itse koulutukseen. Työntekijän näkökulmasta DJ-koulujen kehittäminen on ollut prosessi, jolla on ollut selkeä suunta ja joka on muotoutunut matkan varrella toimivaksi paketiksi. Alkuperäisessä suunnitelmassa DJ-koulut oli kaavailtu viikonlopun mittaisiksi työpajoiksi, jotka päättyvä nuorten esiintymiseen. Kokemus käytännöstä ja toiminnan reflektointi kuitenkin muutti suunnitelmia siten, että kouluista päädyttiin tekemään kolme erilaista versioita. Yleisin versio on ollut

12 viikon mittainen koulu (7 kpl), jolloin kokoonnutaan kerran viikossa ja jokaisella oppilaalle on henkilökohtaista opetusta. Toinen vaihtoehto on ollut viikonlopun mittainen työpaja (1 kpl), jolloin toiminta on vapaampaa eikä henkiläkohtaista opetusta ole samalla tavalla kuin pidemmässä. Kolmas malli on ollut nopea muutaman tunnin esittely (2 kpl), jonka kautta on voitu sopia pidemmistä kouluista. Oppilaan ovat päässeet soittamaan tapahtumiin oman tahtonsa mukaan eikä siitä ole tehty pakollista. Hankkeen viimeisessä koulussa kuitenkin kaikki oppilaat soittivat nuorisotalon discossa. DJ-koulujen päihdekasvatuksellista näkökulmaa pohdittiin pitkään ja sen toteuttamiseksi ideoitiin erilaisia menetelmiä. Skotlannista saadun kokemuksen pohjalta kuitenkin päädyttiin sosiaalisen vahvistamisen kautta tapahtuvaan päihdekasvatukseen, koska päihteiden alleviivaaminen tuntui toiminnassa päälleliimatulta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työntekijät kertoivat hankkeesta ja YAD ry:stä sekä jakoi päihdetietomateriaalia nuorille. Materiaalit olivat myös näkyvillä koko koulun ajan, jolloin nuoret saivat rauhassa tutustua niihin ja ottaa puheeksi niihin liittyviä aiheita. DJ-kouluista on luotu kirjallinen malli, joka vapaasti kouluja suunnittelevien tahojen käytettävissä Jalkautuva tiimi Kiinnostaa haittoja vähentävä päihdetyö. Toi on just semmosta mitä aattelin et tää on hyvä juttu ja meen tekemään tätä, niinku harrastustoimintana. Vapaaehtoinen, Jalkautuva tiimi Jalkautuvan tiimin keikkoja metsäfestivaaleille oli kolmen kesän aikana yhteensä aikana kahdeksan kappaletta. Tavoitteena keikkoja oli 2-3 kappaletta kesässä, joten tavoitteeseen päästiin hyvin. Yhteensä hankkeessa on toiminut aktiivisesti 18 vapaaehtoista, joista 14 on tullut toimintaan hankkeen aikana. Jalkautuvalle tiimille on järjestetty kaksi koulutusta (2012 & 2013), jotka ovat sisältäneet perustietoa tiimin toiminnasta sekä SPR:n Ensiapu 1 koulutuksen. Yhteensä koulutuksiin on osallistunut 14 henkilöä. 12

13 Toiminnasta on kerätty palautetta vapaaehtoisilta erillisillä palautelomakkeilla ja festivaalien järjestäjiltä vapaamuotoisesti sähköpostitse. Vapaaehtoisilta saatu palaute on ollut hyvää. Toiminnan kehittämisessä on otettu huomioon palautteet ja myös vapaaehtoisia on osallistettu kehitystyöhön. Erityisesti tiimin toimintaan kentällä sekä välineisiin on kiinnitetty huomiota hankkeen aikana ja se on saanut kiitosta vapaaehtoisilta. Viimeisimpien keikkojen jälkeen vapaaehtoisilta ei noussut mitään merkittäviä parannusehdotuksia, joten tästä voi päätellä toiminnan kehittyneen oikeaan suuntaan. Tapahtumajärjestäjiltä saatu palaute on ollut hyvää, vaikka olosuhteet ovat olleet välillä haastavia. Myös järjestäjille on annettu palautetta tiimin toimintaa silmällä pitäen ja muutaman kesän perusteella myös tämä on tuottanut tulosta. Vapaaehtoisten asennetta ja motivaatiota kuvaa hyvin erään järjestäjän lähettämä palaute: Tapahtuma meni oikein loistavasti ja EA-tiimi hoiti hommansa hyvin, vaikka joutuivat tulemaan toimeen ilman sähköjä ja tuoleja. Pahoittelemme tätä kiireestä johtuvaa puutetta.. Työntekijän näkökulmasta Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittymistä on ollut mielekästä seurata. Toiminnasta on tehty organisoidumpaa ja vapaaehtoisten hyvinvointiin kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomiota. Vapaaehtoistyön rasittavuus huomioidaan ja vapaaehtoisille tarjotaan mahdollisuus välittömään palautteeseen sekä keskusteluun. Vapaaehtoisille on pyritty järjestämään vuosittain yhteisiä kokoontumisia mielekkään tekemisen merkeissä ja purku- ja kehittämispäiviä. Vapaaehtoisten osallisuutta toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen on pyritty lisäämään. Tiimi on markkinoinut itse itseään toimimalla hyvin tapahtumissa eikä erilliseen mainostamiseen ole tarvinnut käyttää resursseja. Metsäfestivaalien järjestäjät ovat omaksuneet toiminnan osaksi tapahtumaa ja tiedustelevat tiimiä paikalle oma-aloitteisesti. Tämä kertoo paljon tiimin toiminnasta ja siitä, miten siihen suhtaudutaan järjestäjän taholta. 13

14 5.3. Infopisteet Kaikki toteutetut infopisteet sujuivat tavoitteiden mukaisesti ja keskustelua pisteellä vierailleiden ihmisten kanssa syntyi. Infopisteitä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän. Uusia kontakteja infopistetoiminnan tiimoilta ei juurikaan syntynyt, mutta vanhat yhteistyökumppanit pysyivät mukana ja niitä hyödynnettiin hyvin. Uusien kontaktien luominen jäi vähiin pääasiassa muiden toimintojen vuoksi; resurssit eivät aina riittäneet infopistetoiminnan kehittämiseen eikä toiminta houkutellut mukaan uusia vapaaehtoisia. Jalkautuvan tiimin toimintojen järjestäminen vei erityisen paljon aikaa sekä resursseja ja sen kehittäminen vaikutti omalta osaltaan infopistetoiminnan vähäisyyteen. Vuosina järjestettiin 10 kappaletta infopistettä, joista 6 kappaletta toteuttiin elektronisen musiikin klubeilla ja 4 kappaletta erilaisissa nuorten tapahtumissa S DEFFECT konemusiikkitapahtumat S DEFFECT-tapahtumia järjestettiin Helsingissä hankkeen aikana kaksi kappaletta, tammikuussa 2012 ja tammikuussa Ensimmäinen tapahtuma järjestetti Kulttuuriareean Gloriassa, jossa vastaavia tapahtumia oli järjestetty aiemminkin. Tapahtuman konsepti säilytettiin ennallaan. Tapahtuman kävijämäärä jatkoi jo aikaisemmista tapahtumista jatkunutta laskuaan ja kävijöitä oli illan aikana noin 100. Järjestelyiden ja käytännön asioiden suhteen tapahtumassa ei ollut ongelmia. Toinen tapahtuma järjestettiin vuotta myöhemmin tammikuussa 2013, jolloin tapahtuman konseptia päätettiin uudistaa. Tapahtumapaikka siirrettiin nuorten toimintakeskus Happeen, koska sen sai käyttöön ilmaiseksi ja tilat olivat tapahtumalle sopivat. Myös tapahtuman musiikillista sisältöä valtavirtaistettiin, jonka toivottiin houkuttelevan paikalle enemmän nuoria. Lisäksi tapahtumapaikan vuokrasta vapautuneita rahoja kohdistettiin tapahtuman mainontaan. Kävijämäärä jatkoi kuitenkin laskuaan uudistuksista huolimatta ja tapahtuman järjestämiseen käytetyt työntekijäresurssit kasvoivat. 14

15 Kahden viimeisen tapahtuman jatkettua kävijämäärän osalta laskevaa trendiä, päätettiin yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa, ettei kolmatta tapahtumaa ole järkevää järjestää. Vapautunteet resurssit kohdennettiin Jalkautuvan tiimin toiminnan kehittämiseen. Tapahtumien kävijöiltä ja vapaaehtoisilta saatu suullinen palaute tapahtumista on ollut kuitenkin hyvää ja erityisesti musiikkia sekä päihteettömyyttä on kiitelty. 15

16 6. Hankkeen keskeiset vaikutukset Hanke tuotti englanninkielisiä versioita olemassa olevista päihdetietokorteista ja näitä kortteja voidaan hyödyntää jatkossa myös YAD:n muussa toiminnassa. Englanninkieliselle materiaalille on säännöllistä kysyntää, joten on tärkeää, että oleellisimmat tietopaketit ovat tarjolla myös englanniksi. Jalkautuvan tiimin vaikutukset ovat selkeitä; ensiavulle on tarvetta kaikissa ulkoilmatapahtumissa ja etenkin niissä metsäbileissä, joissa avunsaanti on muutoin hankalaa. Jalkautuvan tiimin toiminnalle on ollut koko hankkeen aikana paljon kysyntää ja kaikki osapuolet kokevat toiminnan tärkeänä ja tarpeellisena. Vapaaehtoistoiminnan muotona jalkautuva tiimi on mielekäs ja vapaaehtoiset kokevatkin sen erittäin konkreettisena ja palkitsevan toimintana. Tapahtumanjärjestäjille vaikutus on selkeä; heidän asiakkaansa liikkuvat entistä turvallisemmassa ympäristössä. Dj-koulut ovat antaneet monelle osallistuneelle nuorelle innostuksen uuteen harrastukseen ja mahdollisuuden jopa työllistymiseen jatkossa. DJ koulujen funktio näyttäytyy erityisesti nuorten sosiaalisena vahvistamisena ja siten päihderiskeiltä suojaavana tekijänä. Koulutus toimii ponnahduslautana djmaailmaan siten, että koulutuksen jälkeen osallistujat pystyvät jatkamaan harjoittelua itsenäisesti ja he voivat kehittyä nopeasti. Nuorisotaloille koulutukset ovat antaneet lisätoimintaa, joka on houkutellut paikalle myös niitä nuoria, jotka eivät taloilla normaalisti käy. Infopistetoiminta on vapaaehtoisille mielekäs toimintamuoto, joka on myös hyvin konkreettinen. Tapahtumajärjestäjille infopisteet toimivat paitsi päihdetiedotuskanavana, myös selkeänä näyttönä siitä, että ko. tapahtumassa on ajateltu päihdeasioita asiakkaiden kannalta. S DEFFECT-tapahtumat toivat elektronisen musiikin tapahtumat nuorisotaloille, joissa vastaavia on harvoin tarjolla. Tapahtumat olivat myös päihteettömiä ja ikärajattomia, jolloin paikalle pääsi myös sellaiset nuoret, joilla ei välttämättä olisi muuten mahdollisuutta tutustua elektroniseen musiikkiin. 16

17 7. Haasteet Hankkeen haasteet ovat olleet kirjavia. Ehkäpä suurimpana haasteena on ollut se, että samanlaista toimintaa ei järjestä Suomessa kukaan muu, joten hankkeen ja toiminnan kehittäminen on ollut hyvin pitkälti kokeilemalla oppimista. Toiminnan tueksi on kuitenkin haettu kokemusta vastaavasta toiminnasta ulkomaisilta organisaatioilta. Hankkeen työntekijät kävivät keväällä 2012 tutustumassa Skotlantilaiseen Crew2000 organisaatioon, joka tekee lähes täsmälleen samanlaista työtä kuin DanceWise2 hankkeessa. Tutustuminen samanlaista työtä tekevään organisaatioon antoi luottamusta ja suuntaa työlle sekä antoi lisäpontta vertaistuen muodossa. Toinen merkittävä haaste on ollut se, että valtaosa toiminnasta pohjautuu vapaaehtoistyölle. Vaikka hankkeessa on ollut joukko aktiivisia vapaaehtoisia, on yhteisten tapahtumien järjestäminen ja vapaaehtoisten motivaation ylläpitäminen sekä yhteisen ajan löytäminen ja sitä kautta vapaaehtoisten palkitseminen ollut haasteellista. Toimintakulttuurin marginaalisuus rajoittaa myös vapaaehtoisten määrää, sillä vapaaehtoistyö perustuu kulttuurilähtöisyyteen ja vertaistoimintaan. Näin ollen pohja, josta uusia vapaaehtoisia liittyy mukaan toimintaan on rajallinen. Toisaalta vapaaehtoiset, jotka ovat liittyneet toimintaan ovat olleet motivoituneita ja aidosti kiinnostuneita toiminnasta. S DEFFECT tapahtuman haasteena on ollut alati laskeva kävijämäärä. Tähän on hankkeen aikana pyritty reagoimaan valtavirtaistamalla soitettavaa musiikkia, alentamalla lipun hintaa, muuttamalla tapahtumapaikkaa ja panostamalla markkinointiin. Nämä muutokset eivät kuitenkaan tuottaneet merkittävää tulosta, eikä tapahtuman järjestäminen ollut enää kannattavaa käytettyihin resursseihin nähden. Jälkeenpäin ajateltuna tapahtuma voisi toimia, jos tapahtuman järjestämiseen saataisiin mukaan enemmän kohderyhmän nuoria, jotka omien sosiaalisten verkostojensa kautta markkinoisivat tapahtumaa. Hankkeen alkua sävyttivät ongelmat toimitilojen kanssa. Juuri ennen uuden hankkeen alkua Helsingin nuorisoasiainkeskus ilmoitti lopettavansa YAD ry:n 17

18 ilmaisen nimikkotilan ja osoitti hankkeen ensimmäisiksi kuukausiksi tilapäisen toimitilan Helsingin Malmilta. Tämä tarkoitti sitä, että osa hankerahoituksesta jouduttiin budjetoimaan uuden toimitilan vuokraamiseen. Tomitilan etsintä ja muuttoihin liittyvät toimet työllistivät hanketyöntekijöitä ensimmäisen kesän ja syksyn ajan paljon, joka vaikutti osaltaan hankkeen käynnistymiseen. 18

19 8. Toimintamuotojen juurruttaminen Toimintamuodoista YAD ry:n perustoimintaan siirtyvät Jalkautuva tiimi ja elektronisen musiikin tapahtumissa toimivat infopisteet. Jalkautuvan tiimin juurruttaminen on aloitettu jo hankkeen alkuaikoina, sillä toiminnan jatkuminen YAD ry:n perustoiminnassa on ollut tavoitteena alusta asti. Hankkeen aikana tiimin toimintaa on kehitetty silmällä pitäen sen siirtämistä perustoimintaan. Viimeisen vuoden aikana tiimin toiminta ja ohjaus on kirjoitettu auki tiimiohjausmalliksi, jota on käyty läpi työyhteisössä sekä hankkeen jälkeen tiimistä vastaavan työntekijän kanssa. Vapaaehtoisia toiminnanohjauksen muutoksiin on valmisteltu hankkeen toisesta toimintavuodesta lähtien ja tavoitteena on, että vapaaehtoiset pysyvät toiminnassa mukana tiimin siirtymisestä perustoimintaan ja hankkeen loppumisesta huolimatta. Elektronisen muusiikin tapahtumissa toteutettaville infopisteille on jo vankka pohja YAD ry:n perustoiminnassa, sillä festivaaleilla tehtävää infopistetyötä järjestössä on toteutettu sen alkuvuosista lähtien. Erona perinteiseen infopistetyöhön on toimintaympäristössä, joka voi olla joko ulkoilmatapahtuma tai klubi. Erityisvaatimuksena molemmissa juurrutettavissa toimintamalleissa on se, että vapaaehtoisilta edellytetään täysi-ikäisyyttä. 19

20 9. Miten tuotoksia voidaan hyödyntää laajemmin Dj-koulutusmalli, joka on tuotettu kokonaan DanceWise2-hankkeen aikana, mahdollistaa dj-koulutusten toteuttamisen laajasti koko maassa. Koulutusmalli mahdollistaa erilaisten koulutusten toteuttamisen alusta loppuun ja vaatii toimiakseen dj-taustan omaavan opettajan. Jalkautuvan tiimin malli mahdollistaa jalkautuvan tiimin toiminnan jatkumisen jatkossakin ja toiminta juurrutetaan osaksi YAD:n perustoimintaa. 10. Hankkeen keskeinen anti ja miten se näkyy YAD ry:n toiminnassa tulevaisuudessa? Hankkeen keskeiseen antiin kuuluu jalkautuvan tiimin toimintamallin kehittyminen siihen pisteeseen, että sen voi yhdistää pysyväksi osaksi YAD:n perustoimintaa. Jalkautuvan tiimin metsäfestaritoimintaa on toteutettu vuodesta 2008 asti, molempien DanceWise-hankkeiden aikana. Kuluneina vuosina toimintamalli on kehittynyt paljon ja muotoutunut siihen pisteeseen, jossa sitä voidaan toteuttaa selkein ohjeistuksin ja hyvin tuloksin. Jalkautuva tiimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja markkinointi on helpottunut alkuvuosista huomattavasti. DJ-koulut ovat myös kehittyneet siten, että niitä voidaan jatkossa toteuttaa luotujen ohjeiden mukaan eivätkä ne tarvitse enää toteutuakseen DanceWiseprojektin työntekijöitä. DanceWise-hankkeen nimi on myös tullut tunnetuksi tapahtumajärjestäjien keskuudessa ja siten mahdollisten tapahtumien tai tapahtumayhteistyön toteuttaminen tulevaisuudessa on helpompaa. 20

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YAD STREET TEAM. http://www.yad.fi/streetteam

YAD STREET TEAM. http://www.yad.fi/streetteam YAD STREET TEAM Netissä toimiva, pelillisyyteen perustuva nuorten vapaaehtoistyön ja kansalaisvaikuttamisen projekti. Osallistaa nuoret ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmien kehittämiseen, tiedon välittämiseen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa

Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Nuorten Noste Osallisuus Tuo Elinvoimaa Anne Haavisto/ Nuorten Noste hanke Mommilantie 7 16900 Lammi Tilaa ilmainen malli ohjelmasta (vihko 36s.) anne-marie.haavisto@lammi.fi puh. 050 402 6903 www.nuortennoste.fi

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Preventiimi 6.4., Helsingin NMKY Ehkäisevä työ (20.1. Espoo) On tavoitteellista toimintaa, keinoja tai toimenpiteitä, joilla vähennetään päihteiden

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

DanceWise2 Loppuraportti kokemuksista haastattelujen valossa

DanceWise2 Loppuraportti kokemuksista haastattelujen valossa DanceWise2 Loppuraportti kokemuksista haastattelujen valossa 13.12.2013 Anita Forsblom 1. Johdanto DanceWise 2 (2011-2013) Päihdehaittoja ehkäisevän ja vähentävän työn juurruttaminen ja levittäminen konemusiikkikulttuurissa

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

Esteetöntä festivaalielämää

Esteetöntä festivaalielämää Teksti ja kuvat: Outi Salonlahti 8.10.2013 sivu 2 / 5 Useat rock-festivaalit ovat pyrkineet toiminnassaan siihen, että mahdollisimman monet voisivat nauttia tapahtuman tarjonnasta. Esimerkkejä alkaa ilahduttavasti

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012

Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö. Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig-ohjelma, Senioreiden vapaaehtoistyö Hakijainfo 15.2.2012 Grundtvig Senior Volunteering project Tarkoituksena: Tarjota senioreille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012

Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke 11/2009 10/2012 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakiinnuttaminen Tampereella ja muissa pirkanmaalaisissa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA

SOPIMUS HYVÄNTEKEVÄISYYSLEVYN VAROJEN OHJAAMISESTA YKSINÄISILLE ROMANIVANHUKSILLE IMATRALLA IMATRAN KRISTILLINEN ROMANIYHDISTYS (IKRY) SAA VÄHINTÄÄN 5 000 EURON LAHJOITUKSEN LEVY-YHTIÖ / OHJELMATOIMISTO KING & ROSE PRODUCTION OY:ltä VANHUSTYÖHÖN Sopimuksen allekirjoitus 23.05.2008 (vas. Imatran

Lisätiedot

Pete-kokous 2.9.2015, Orimattilan terveysaseman pieni kokoustila

Pete-kokous 2.9.2015, Orimattilan terveysaseman pieni kokoustila Pete-kokous 2.9.2015, Orimattilan terveysaseman pieni kokoustila Paikalla: Seppo Koivisto Sarastus, Johanna Vesamäki Orimattilan seurakunta, Päivi Takala Orimattila terveydenhoitaja Phsotey Aava, Leena

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot