SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 syysvaltuusto 2014, Liite 5 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kohti kohtuutaloutta 2.1. Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä 2.2. Vedet ja kestävä kalastus 2.3. Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan Yleinen ilmastopolitiikka EKOenergia 2.4. Muu kohtuutaloustyö Kaivosvaikuttaminen Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.5. Muu toiminta ja hankkeet Saimaannorppa Muut lajit Lähialueyhteistyö Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Kansainvälinen yhteistyö Ympäristökasvatus 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus 3.5. Varainhankinta 3.6. Tietotekniikka 3.7. Suomen Luonto -lehti 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota 4.2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 4.3. Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi 4.4. Järjestökirje 4.5. Valtuuston kokoukset 4.6. Syyspäivät 1

2 1. Johdanto Luonnonsuojeluliitto käynnistää toimintavuonna uusia kampanjoita, joilla pyritään tuomaan ajankohtaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluasioita lähelle päättäjiä ja rivikansalaisia. Toimintavuoden yhteisenä nimittäjänä on kohtuutalous, jota pyritään konkretisoimaan järjestön eri toimintalohkoilla. Samalla tiivistetään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja kehitetään liiton omaa jäsen- ja varainhankintaa. Toimintavuoden lähtökohtana on valtuuston keväällä 2014 linjaamat painopisteet, joita ovat jäsenhankinta, ympäristöhallinnon puolustaminen, vesiensuojelu ja ilmastopolitiikka. Toimintavuoden tavoitteena on nostaa järjestön profiilia ennakoivana toimijana, joka muuttaa toimintatapojaan haasteista riippuen. Toimintavuonna käynnistetään myös Ruotsin sisarjärjestön kaltainen ilmastokampanja, jolla pyritään lisäämään julkista painetta läpimurron saavuttamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa Luonnonsuojeluliitto ryhtyy valmistelemaan järjestörakennetta koskevaa uudistusta, jolla järjestö saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin. Uudistus pyritään saamaan valmiiksi ennen seuraavaa, syksyllä 2016 järjestettävää liittokokousta. 2. Kohti kohtuutaloutta Taustaa Luonnonsuojeluliiton lähtökohtana on talousjärjestelmämme toiminnan kohtuullistaminen luonnon kantokyvyn rajoihin. Ympäristön tulisi olla se viitekehys, johon talouden on sopeuduttava, jottei maapallo muutu elinkelvottomaksi. Suurin osa aikamme ympäristöongelmista on seurausta markkinatalouden perusajatuksesta, jonka mukaan talouden pitää kasvaa äärettömästi, jottei yhteiskunta romahda. Ympäristövaikutuksia ei oteta riittävästi huomioon toimintaa suunniteltaessa, jolloin talouskasvun ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset jäävät usein huomioimatta. Vaikka useimmat pistekuormittajat on saatu kuriin, monet vaikeammin mitattavat ympäristövaikutukset, kuten ilmastopäästöt, hajakuormitus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, pahenevat yhä. Kampanjan tavoitteet Luonnonsuojeluliiton kohtuutalous-kampanjan tavoitteena on vähentää kulutusta ja pienentää ympäristörasitusta. Päämäärän saavuttamiseksi liitto (keskustoimisto, piirit, paikallisyhdistykset) voi esimerkiksi ottaa yhteyttä kuntien virkamiehiin ja päättäjiin sekä vaatia ympäristökriteereiden sisällyttämistä kuntien julkisiin hankintoihin. Vuoden 2015 ensimmäisenä tehtävänä on laatia yhteenveto SLL:n lähtökohdista kohtuutalouden teemaan. Liitolla on jo runsaasti taustaosaamista kohtuutalous-aiheesta, esimerkiksi valtakunnallinen ja paikallinen kaivostoiminta sekä helmikuussa 2014 julkaistu Haitalliset tuet -raportti. Näistä lähtökohdista laaditaan taustapaperi, jossa tuodaan esille kohtuutalous-teeman keskeinen sisältö. Tämän pohjalta keskusjärjestö kiteyttää selkeän ydinviestin, jota on helppo viedä eteenpäin. Sen ohella tarvitaan myös talousosaamista, jolla ydinviestiä voidaan tukea riittävästi. Keskusjärjestön tehtävänä on kattaa mahdollisuuksien voileipäpöytä, joka houkuttelee paikallistoimijat mukaan. 2

3 Yhteistyön merkitys korostuu Toimintavuonna hyödynnetään paikallistason osaamista, kokemuksia ja kontakteja kohtuutalouden tiimoilta. Piirit ja paikallisyhdistykset voivat tarjota järjestelyapua esimerkiksi vaihtotoreihin ja muuhun paikallistoimintaan. Samalla tutustutaan Kohtuus vaarassa -liikkeen toimintaan ja tietotaitoon. Keskustoimisto tarjoaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäapua. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä (VET) osallistuu paikalliseen kohtuutalous-työhön liittyvien toimintaideoiden kehittämiseen. Keskustoimiston viestintä tuottaa materiaalia kampanjaa varten. Samalla etsitään vapaaehtoisia graafikkoja ja markkinoijia, jotka voisivat tuottaa esimerkiksi animaatioita, katuteatteria ja antimainoksia kohtuutalouden tiimoilta. Liitto hyödyntää monipuolisesti viestintäkanaviaan kohtuutalous-teeman tiedottamisessa. Liitto hankkii suoria lahjoituksia ja jäseniä paikallistasolla toteutettavien hankkeiden ja tapahtumien kautta. Suurin jäsen- ja lahjoittajapotentiaali on nuorissa, joita lähestytään Sosiaalifoorumin ja Maailma kylässä -festareiden kaltaisissa tapahtumissa. Liitto kartoittaa myös kohtuuslähettiläs-toiminnan mahdollisuuksia norppalähettiläiden tapaan. Osana kohtuutalous-teemaa liitto toteuttaa valtuuston keväällä 2014 linjaamia toimintavuoden 2015 kärkiä: 1) Jäsenhankinta edellä: kuinka toiminnalla saadaan uusia jäseniä; 2) Kansalaisten ympäristöoikeuksien puolustaminen tarpeen tulevissa eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisessä Suomessa; 3) Vedet / sisävesi-life IP-hanke. Pääkysymyksenä on, miten keskusjärjestö ja piirijärjestöt toimivat yhteen? 4) Ilmastonmuutos mukana kaikessa - Pariisin ilmastokokouksessa päätetään maapallon suunta Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä Ympäristöministeriön olemassaolon oikeutus on kyseenalaistettu, aluehallintoa on heikennetty sekä laadullisesti että määrällisesti, ympäristölainsäädäntöä halutaan keventää ja ympäristöperusoikeuksiin kohdistuu kielteisiä paineita. Suojeluarvojen toimiminen luonnonvarojen käytön reunaehtona on entisestään heikentynyt. Ympäristöpoliittinen ilmapiiri heikkenee. Koskiensuojelulain purkamisesitykset ovat muutoksesta ikävimpiä esimerkkejä. Tässä tilanteessa Luonnonsuojeluliitto tehostaa ympäristöpoliittista vaikuttamistaan. Eduskuntavaalit järjestetään Liitto on aloittanut vaaleihin valmistautumisen jo keväällä Varsinaista vaalityötä jatketaan tiiviisti vaaleihin ja hallitusohjelman hyväksymiseen asti. Painopisteitä on kolme: ympäristön mahdollisimman hyvin huomioiva eduskunta, hallitus ja hallitusohjelma. Tavoitteena on vaikuttaa vaalien lopputulokseen muun muassa luonnonsuojelupiirien kautta. Vaalityöllä luodaan perusta toimivien kontaktien luomiseen piirien toiminta-alueen kansanedustajiin ja kansanedustajaehdokkaisiin. Käytännön toimenpiteinä liitto nostaa poliittiseen keskusteluun valtuustossa ja luonnonsuojelupiireissä hyväksytyt valtakunnalliset ja vaalipiirikohtaiset ympäristöpoliittiset vaaliteesit. Alueelliseen vaalityöhön muodostetaan vaalipiireittäin yhteistyöryhmiä. Tämän onnistumisessa piirien panos on ratkaisevan tärkeä. Ryhmiin kootaan mm. ympäristöstään huolestuneita vapaaehtoistoimijoita. Heidän työtään tuetaan kehittämällä Äänten kalastamiseen perustuva paikallistoimintakampanja, jonka puitteissa vapaaehtoisten on helppo ja hauska olla yhteydessä alueensa kansanedustajaehdokkaisiin. Lisäksi seurataan paikallismedioita ja osallistutaan keskusteluun puolustamalla ympäristöä ja oikaisemalla ympäristökielteisiä vaaliväittämiä. Liiton verkkosivuja 3

4 uudistetaan vaaleja silmällä pitäen. Sosiaalista mediaa varten perustetaan valtakunnallisia ja vaalipiirikohtaisia ajatushautomoja. Liitto on mukana myös ympäristöjärjestöjen yhteisessä vaalityössä sekä Kepan koordinoimassa kehitysjärjestöjen eduskuntavaalikampanjassa ( Maailmantalouden tekijät ) yhdessä Finnwatchin, Unicefin ja Kirkon ulkomaanavun kanssa. Kampanjan teemana on kestävä talous, josta tuotetaan myös vaalikone. Alkuvuonna 2015 liitto panostaa tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Osana tätä työtä päivitetään yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa valtionmaiden suojeluesitystä. Liitto laatii kohdeesityksen tai linjaukset siitä, mitä valtionmaita hallituskaudella on siirrettävä talouskäytön ulkopuolelle ja millaisille alueille talouskäyttöä voi kohdistaa. Hallitusneuvotteluihin laaditaan esitys suojeluohjelmien rahoituksesta. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on turvata luonnonsuojelun rahoituksen säilyminen nykyisellä tasolla. Liitto varautuu suuntaamaan resurssejaan hallitusohjelmassa kirjattaviin teemoihin, mikäli tilanne sitä vaatii Vedet ja kestävä kalastus Valtaosa Suomen joista ja puolet rannikkovesistä on huonossa tilassa. Vuosi 2015 onkin merkittävä EU:n vesiensuojeluvaatimusten saavuttamisessa, sillä silloin tulisi saavuttaa pinta-, pohja- ja rannikkovesien hyvä tila. Sama koskee myös Itämerta vuonna Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto ja piirit osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen. Liitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen täydennykseen (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen ja Saaristomeren kansallispuiston laajennus). Myös mereisten kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen osallistutaan. Liitto valmistelee hallitusohjelmaa varten vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan rakentamaan kalateitä ja huolehtimaan riittävästä ekologisesta virtaamasta. Keskusjärjestö varautuu käyttämään kaikkia perinteisen kansalaistoiminnan keinoja, mikäli hallitusohjelmassa päätetään koskiensuojelulain avaamisesta. Kansanedustajaehdokkaisiin pyritään vaikuttamaan vetoomuskampanjalla, jolla ehdokkaat sitoutuvat puolustamaan koskiensuojelulakia sekä tekemään kaikkensa jotta vedet säilyvät vapaina. Rehevöitymiseen vaikutetaan maatalouden vesiensuojelun lisäksi vaikuttamalla soiden ja metsätalouden päästöjen, haitallisten ruoppausten, ojitusten, perkausten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämiseen. Lisäksi liitto korostaa kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja, vieraslajeja ja vaelluskaloja. Keskustoimisto, piirit ja yhdistykset seuraavat rantakaavoja sekä väylä-, tuulivoima- ja siltahankkeita. Lisäksi ne järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. Liitto osallistuu mm. Ramsar-kosteikkotyöryhmään, Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri-yhteistyöhön, Coalition Clean Balticin (CCB) työhön sekä Saaristomeren suojelurahaston, Fisheries 4

5 Secretariatin ja OCEAN2012:n hankkeisiin. Luonnonsuojeluliitto harkitsee Big Jump -tapahtuman järjestämistä, mikäli siihen sekä Maailma kylässä -tapahtuman ja Luonnonkukkien päivän järjestämiseen saadaan projektirahalla kiinnitettyä osa-aikainen tapahtumakoordinaattori Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan Yleinen ilmastopolitiikka Ilmastokriisi on nousemassa uudelleen keskusteluun Pariisin ilmastokokouksen ja IPCC:n raporttien seurauksena. Se on tärkeä teema sekä luonnon- että ympäristönsuojelun kannalta. Liitto tuo viestinnässään esille ilmastonmuutoksen peruuttamattomat vaikutukset ekosysteemeille. Luonnonsuojeluliitto jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvää vaalityötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Liitto osallistuu aktiivisesti Pariisin kokoukseen ja sitä edeltävään ilmastovaikuttamiseen. Samalla pyritään varmistamaan, että hallitus vahvistaa ilmastolain ennen vaalikauden loppua. Liitto käynnistää Ruotsin sisarjärjestön kaltaisen ilmastokampanjan (Klimatmaxa), jolla pyritään lisäämään poliittisten päättäjien tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja sitä ehkäisevien toimenpiteiden kiireellisyydestä. Kampanjan tarkoituksena on lisätä julkista painetta, jotta Pariisin ilmastokokouksessa saavutettaisiin läpimurto joulukuussa Kampanja toteutetaan yhteistyössä täkäläisen mainostoimiston kanssa, ja sitä hyödynnetään myös jäsen- ja varainhankinnan tarkoituksiin. Suomessa puuhataan tällä hetkellä energiapolitiikan käännettä laajasti. Luonnonsuojeluliitto panostaa erityisesti paikallisesti tuotetun, kestävän ja hajautetun energian vahvistamiseen, jotta sen rooli energiakäänteessä säilyy vahvana. Turpeesta ja kivihiilestä tulee luopua mahdollisimman nopeasti. Alkuvuodesta päivitetään liiton energialinjaukset, jotta olemme varautuneet vaaleja edeltävään ja sitä seuraavaan keskusteluun. Biomassan energiakäytön osalta Luonnonsuojeluliitto arvioi kriittisesti metsäenergian käyttöä EKOenergia Sähkön hiilijalanjäljen laskennan globaalisti tärkein standardi Greenhouse Gas Protocol Scope 2 päivitettiin vuoden 2014 lopussa. Myös maailman johtava rakennusten ympäristöjärjestelmä LEED on päivittänyt merkittävän osan kriteeristöstään. Molemmat järjestelmät ottavat kantaa EKOenergia-merkityn sähkön ostamisen puolesta. Suomi säilyy EKOenergian toiminnassa tärkeimpänä kohdemaana. EKOenergia on panostanut Suomessa erityisesti vesivoiman kestävyyskysymyksiin. Tämän työn odotetaan johtavan toimintavuonna uusiin kalatiehankkeisiin. EKOenergia-merkityn sähkön kysynnän odotetaan kasvavan Suomessa merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kasvun odotetaan tulevan suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä. EKOenergian painopiste on ollut Suomessa perinteisesti kotitalouskuluttajissa. Toimintavuonna kiinnitetään 5

6 entistä enemmän huomiota suuriin ja keskisuuriin sähkönkuluttajiin, sillä ne ovat kotitalouksia tärkeämpiä sähkönkuluttajia. EKOenergian määrätietoisen markkinoinnin uskotaan tuovan uusia läpimurtoja etenkin niissä Euroopan maissa, joissa pohjatyötä on aiempina vuosina tehty kaikkein innokkaimmin. Tällaisia maita ovat Latvia, Ranska, Saksa, Italia, Slovenia ja Espanja. Niissä EKOenergia-merkityn sähkön myynnin odotetaan käynnistyvän kunnolla. EKOenergian sihteeristö keskittää resursseja myös Puolassa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Tanskassa tapahtuvaan myyntiin. Toimintavuonna EKOenergia-ympäristömerkki itsenäistyy hallinnollisesti, jonka jälkeen liitto lähinnä isännöi EKOenergia-sihteeristöä. Ympäristömerkin tunnettuutta kasvatetaan eri puolilla Eurooppaa kumppanijärjestöjen kanssa. Liitto pyrkii löytämään erityisesti sähkön suurkuluttajia ja sähkönmyyjiä, jotka ottaisivat sähkönhankinnassaan käyttöön EKOenergian luomat kriteerit Muu kohtuutaloustyö Kaivosvaikuttaminen Luonnonsuojeluliiton kaivoslinjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Liitto seuraa tarkasti muun muassa Talvivaaran, Soklin, Kuusamon, Juojärven ja Viiankiaavan kaivoshankkeiden etenemistä sekä Luikonlahden Kylynlahden rikastamon päästöjä. Kaikissa näissä uhka ihmisten elinympäristölle ja luonnonarvoille on suuri. Liitto seuraa ongelmahankkeita yhdessä paikallistoimijoidensa kanssa ja tukee heitä aina tarvittaessa. Yksittäisten hankkeiden kriittistä tarkastelua on tehtävä valtakunnallisella tasolla, ei ainoastaan paikallisesti. Kaikkia kaivoshankkeita ei kuitenkaan vastusteta, vaan suhtautuminen riippuu siitä, miten ko. hankkeessa huomioidaan ympäristöasiat ja kuinka vastuullisesti kaivannaisteollisuus toimii. Uutena asiana keskusteluun tuodaan kaivosten käyttöön otetun maan kompensaatio uusien suojelualueiden perustamisena. Ympäristö- tai luonnonsuojelullisesti ongelmallisia hankkeita voidaan sekä kommentoida että vastustaa. Paikallisjärjestöjen kannat määrittävät suhtautumisen yksittäisiin kaivoshankkeisiin, koska niissä on paras tietämys paikallisista luonnonsuojelukysymyksistä. Paikalliset kaivoskamppailut ovat monimuotoisia, ja liiton piireillä ja yhdistyksillä on niissä usein vahva rooli. Keskustoimisto tukee tätä toimintaa ja sen koordinaatiota. Työssä varaudutaan paikallisiin tarpeisiin, joita ovat akuutit tarpeet kaivosten monitorointiin (näytteenotto, analyysikustannukset ja aktivistien majoitus, ruoka ym. varusteet) sekä koulutustilaisuudet vesinäytteiden otosta, paikallisista oikeuksista jne. Ulkoministeriön rahoittama Ruohonjuuret kestävää kaivostoimintaa rakentamassa -hanke jatkuu kevääseen 2015 saakka. Se tukee paikallistoimijoita koulutuksellisesti ja vahvistaa alueellisia verkostoja. Hanketta toteutetaan ennen kaikkea Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sen puitteissa liitto tiedottaa kaivosalasta kestävän kehityksen ja paikallisten oikeuksien näkökulmasta. Tällöin kaivostoiminnan ja kohtuutalouden risteämiskohdat ovat selkeämmät. Kaivokset ovat yksi keskeisistä vaaliteemoista, etenkin kaivostoiminnan vaikutusalueilla Itä- ja Pohjois- Suomessa. Kaivoksiin liittyvät strategiat ja lainsäädäntö tarjoavat kaivostoiminnalle yhä monia erivapauksia muuhun maankäyttöön verrattuna. Kaivoslainsäädännön osalta kärkivaatimuksia ovat ympäristöperusteisen 6

7 kaivosveron asettaminen sekä muiden elinkeinojen ja virkistyskäytön huomioiminen hankkeista päätettäessä. Viranomaistoiminnan tulisi myös olla tiukempaa ja systemaattisempaa. Suomen mineraalistrategia olisi päivitettävä kestävämmälle pohjalle, jotta vesistöjen pilaamisen kaivosten päästöillä saataisiin loppumaan. Liitto järjestää vaalien alla tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa käsitellään kaivos-suomen todellisuutta ja liiton vaatimuksia. Liitto pyrkii yhteistyössä Sitran Kestävän kaivostoiminnan verkoston kanssa kehittämään suomalaiselle kaivostoiminnalle kestäviä toimintatapoja sekä käymään keskustelua eri sidosryhmien kanssa kaivostoiminnan menettelytavoista. Verkosto ei kuitenkaan puutu yksittäisiin kaivoshankkeisiin. Liitto tehostaa systemaattisesti kaivoksia koskevaa viestintää ja varainhankintaa. Kaivostoimintaa koskevassa viestinnässä tuodaan selkeästi esille: a) ongelma, b) mitä pyrimme tekemään, c) mitä teemme sen saavuttamiseksi, ja d) mihin tarvitsemme rahaa Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Liitto seuraa aktiivisesti, miten turveluvissa huomioidaan tietyn luonnontilaisuusluokan täyttävien soiden valtakunnalliset tai alueelliset luontoarvot. Mahdollisista väärinkäytöksistä lupapäätöksissä tai luokituksessa valitetaan ammattimaisesti, jotta niistä saataisiin mahdollisimman nopeasti tarvittavat juridiset ennakkopäätökset. Liitto organisoi kentälle koulutusta luonnontilaisuusluokituksesta sekä luontoarvojen alueellisesta ja valtakunnallisesta arvottamisesta. Liitto varautuu Metsähallitus-uudistuksen venymiseen yli vaalien päivittämällä aihepiiriin liittyviä omia vaatimuksiaan. Yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa päivitetään myös tietoja isojen yhtiöiden mailla olevista arvokkaista metsäkohteista, jotta järjestöt voivat lisätä painetta niiden jättämiseksi käytön ulkopuolelle. Toimintavuonna uudistetaan Suomen FSC-sertifikaatti. Tuolloin arvioidaan sertifikaatissa mukana olemisen mielekkyys verrattuna sen vaikuttavuuteen. Samalla arvioidaan, onko tarvetta luoda oma ympäristöjärjestöjen yhteinen kriteeristö kestävälle metsänhoidolle. Keväällä 2015 nostetaan esille turvesoiden vesistöpäästöongelmia. Tarkoituksena on luoda tulevalle hallitukselle työkalupakki turvesoiden vesistö- ja ilmastopäästöjen lopettamiseksi sekä tiekartta turpeesta luopumiseksi vuoteen 2025 mennessä. Liitto jatkaa SuoMaa-hanketta lahjoitusvaroin. Toimintavuoden painopisteenä on konkreettisten suojelu- ja ennallistamisaloitteiden työstäminen ja niihin liittyvä viestintä yhteistyössä piirien ja paikallisyhdistysten kanssa Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi Merkittävä osa liiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen sekä kansalaisten ympäristöoikeuksien suojeluun. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin sekä ympäristörikosten selvittämiseen. On tärkeää nivoa liiton eri tasojen - keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten - toimintaa yhteen, jotta vaikuttavuutta päätöksentekoon voidaan lisätä. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, 7

8 aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tätä vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla. Liitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin ja niiden sijaan voitaisiin tukea ympäristötöitä. Liitto kertoo budjettivaikuttamisessaan myös suojelun hyödyistä Muu toiminta ja hankkeet Saimaannorppa Saimaannorppa-LIFE -hanke on jatkunut hieman yli vuoden. Toimintavuonna keskitytään seuraaviin toimenpiteisiin: - Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman järjestäminen keväällä 2015 Etelä-Karjalassa; - Lasten norppaleiri yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan luontopiirin kanssa; - Kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävät norppaoppitunnit ja -tuokiot; - Norppaympäristökasvatusyhteistyö kurkijokelaisten kanssa; - Kesänorppalähettiläiden työskentely Saimaan alueen kesätapahtumissa heinä-elokuussa; - Yleisötilaisuuden ja kuntapäättäjä-tapahtuman järjestäminen; - Savonlinnan kesätorin norppainfopiste; sekä - Yhteistyö muiden Saimaannorppa-LIFE -kumppaneiden kanssa. Muuta saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpansuojelutyöhön. Liitto osallistuu aktiivisesti norppakeskusteluun muun muassa tutkijoiden ja viranomaisten kanssa sekä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Liitto reagoi tarvittaessa saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan (Eekoo) kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia, joita jaetaan Saimaan alueen kalastajille. Tiedotus- ja ympäristökasvatustyötä jatketaan ja kehitetään Eekoon kanssa muun muassa tekemällä Nelli-norppa -julkaisu sekä jatkamalla piirustuskilpailunäyttelyn kiertuetta Venäjällä. Norppatyötä tehdään myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla Muut lajit Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa muun muassa liito-oravan, euroopanmajavan, saukon, suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Liitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan sekä luonnonsuojelulain uudistukseen. Lisäksi seurataan maatalouden ympäristökorvauksen kehitystä perinnebiotooppien hoidon parantamiseksi. Liitto vaatii tehtäväksi lajien uhanalaisuuskartoituksen eliömaantieteellisiin alueisiin perustuen. Näin suojelu toteutuu luonnon kannalta tarkoituksenmukaisesti. 8

9 Lähialueyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa kaksivuotista hanketta Viron, Venäjän Karjalan ja Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojelualueiden paremman hoidon- ja käytön kehittämiseksi kussakin maassa. Suomesta valitaan kaksi kohdealuetta, joiden suojelun toteutukseen kaivataan muutosta. Niihin laaditaan inventointien pohjalta vaihtoehtoiset suunnitelmat. Yhteishankkeen avulla pyritään nostamaan kaikkien mukana olevien järjestöjen kykyä vaikuttaa mm. Natura-alueita koskevan suojelun toteuttamiseen. Hanke toteutetaan GIS-pohjaisena, mikä lisää myös järjestöjen paikkatieto-osaamista Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla toteutettavaan metsäkartoitus- ja ennallistamishankkeeseen on haettu ulkoministeriöltä jatkorahoitusta. Mikäli rahoitus myönnetään, jatkuu hanketyö Madagaskarin metsien suojelemiseksi myös vuosina Hankkeessa keskitytään metsiä suojelevien ja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyön sekä paikallistoimijoiden kapasiteetin vahvistamiseen, interaktiivisen metsäkartan luomiseen ja avoimen metsätiedon levittämiseen sekä kumppanijärjestö Mitsinjon voimavarojen lisäämiseen paitsi suojelu-, myös ekoturismi- ja ympäristökasvatustyössä. Liitto on hakenut ulkoministeriön rahoitusta myös akuutissa tuhoutumisvaarassa olevan Ramsar-kosteikon suojeluun ja ennallistamisen aloittamiseen Madagaskarilla. Ympäristökasvatus sekä yhä tiiviimpi yhteistyö Madagaskarin ympäristöhallinnon ja kyläyhdistysten kanssa muodostavat keskeisen osan kosteikkohanketta. Hankkeen viestinnässä pyritään tuomaan yhä vahvemmin esille paikallistoimijoiden ääni sekä heidän kohtaamansa haasteet esimerkiksi kaivostoiminnan laajentuessa Kansainvälinen yhteistyö Osana ympäristöpolitiikan seurantatyötä liitto työskentelee Euroopan ympäristöpolitiikkaan vaikuttamiseksi European Environmental Bureaun (EEB) kautta. Liitto seuraa myös globaalin ympäristöpolitiikan muotoutumista YK:n ympäristöhallinnossa, jossa muotoillaan ja päätetään uusista maailmanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista toimintavuoden aikana Ympäristökasvatus Liitto jatkaa Suomen luonnon päivän tiimoilta käynnistettyä ympäristökasvatustoimintaa yhteistyössä ulkopuolisen rahoittajan kanssa. Ympäristökasvatushanke kohdistetaan toimintavuonna erityisesti nuorille ja lapsille. Liitto kokoaa Luonto-Liiton kanssa yhteistyössä toteutetun Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt tietopaketiksi, josta viestitään piiri- ja paikallisyhdistyksille. Luontokerho- ja perhetoiminnan kehittämisestä järjestetään koulutusta siitä kiinnostuneille. Liitto julkaisi vuonna 2014 Koulumetsäoppaan, joka ohjaa koulujen, päiväkotien ja kuntien virastojen työntekijöitä lähimetsien turvaamiseen ja niiden opetus- ja kasvatuskäyttöön. Koulumetsäoppaasta viestitään kohderyhmille ja siitä kerätään käyttäjäpalautetta verkossa Jos rahoitus saadaan, liitto painattaa oppaasta toisen laitoksen. 9

10 3. Viestintä ja markkinointi Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Samalla parannetaan tätä tukevan rekisteritiedon käyttöä. Viestintäyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi omassa toiminnassa ja yhteistyökumppaneiden tuella. Liitto vahvistaa kansallisen organisaation ja yhtenäisen brändin tunnettuutta kaikilla toiminnan tasolla. Yhteistä työtä tukevaa konserniajattelua toteutetaan yhdessä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön, EKOenergian, Suomen Luonto -lehden sekä Ilmari Räsäsen Säätiön kanssa. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja -keinoja. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä sekä nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta jatketaan Verkkoviestintä Luonnonsuojeluliitto jatkaa monipuolisesti eri verkkoviestinnän kanavien hyödyntämistä tiedotuksessa, markkinoinnissa ja varainhankinnassa. Eri kanaviin ja eri kohderyhmille suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti. Läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kehitetään jatkuvasti, ja uutiskirjeiden potentiaalia pyritään hyödyntämään tehokkaammin. Sisällöntuotantoon pyritään osallistamaan myös entistä enemmän vapaaehtoisia tekijöitä. Vuoden aikana aloitetaan järjestön sll.fi -verkkosivujen kokonaisarviointi ja verkkosivujen uudistuksen suunnittelu. Verkkosivujen avulla pyritään tukemaan entistä vahvemmin varainhankinnan uusia trendejä ja vaikuttamisviestintää sekä brändätä järjestöä nykyaikaisena toimijana. Optimitavoitteena on verkkopalvelujen uudistaminen vuoden 2016 aikana, jolloin edellisestä verkkouudistuksesta tulee kuluneeksi neljä vuotta. Luontoharrastajille suunnatun Ikkunasuomenluontoon.fi -verkkopalvelun uudistus saadaan valmiiksi kevään 2015 aikana. Luontokuva- ja havaintopainotteinen sivusto on ulkoasultaan raikas ja kutsuu mukaan uusia luontokuvien ystäviä. Sivuston uudistuksessa otetaan huomioon erityisesti mobiilikäyttö, havaintopaikkojen ilmoittamismahdollisuudet sekä järjestön varainhankintatarpeet Tiedotus ja mediayhteistyö Luontoa, ympäristöä ja liiton toimintaa käsittelevien uutistiedotteiden tuottaminen medioille on yksi viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Toimitusten kontaktointi ja liiton paikallistiedottamisen aktivointi tukevat tätä työtä. Liiton tiedotuksen tavoitteena on myös reagoida nopeasti esiin tulleisiin ympäristöhaasteisiin sekä tukea liiton varainhankintaa. Kontaktit mediaan syntyvät perinteisten lehdistötiedotteiden lähettämisen lisäksi entistä enemmän sosiaalisen median kautta. 10

11 Erillisiä tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten vaikeasti avautuvista mutta tärkeäksi arvioiduista aiheista. Liitto seuraa tiedotuksen onnistumista palautteen, näkyvyyden ja erillisten mittareiden avulla Jäsenlehti Luonnonsuojelija Jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy neljä kertaa vuodessa sekä paperisena lehtenä että digilehtenä. Lehden ilmestyessä lähetetään sähköinen uutiskirje. Sähköisen lehden mahdollisuutta tarjotaan jäsenille laajemmin jäsenrekisteriuudistuksen jälkeen. Edellisenä vuonna uudistunut Luonnonsuojelija tukee entistäkin paremmin järjestön jäsenhankintaa, varainhankintaa ja vaikuttamistyötä. Lehti on hyvä jäsenetu ja jäsenyyttä myös markkinoidaan lehti edellä. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan, ja piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa esitellään monipuolisesti joka numerossa. Pitkissä artikkeleissa syvennytään Luonnonsuojeluliiton tärkeimpiin teemoihin journalistisesti mielenkiintoisesti haastaen sekä tekijät että lukijat. Erilaisia lahjoitus- ja tukimuotoja, kuten kertalahjoituksia, merkkipäivälahjoituksia, testamentteja ja kuukausitukijuutta esitellään lukijoille sekä palstojen ja artikkeleiden kautta että omina mainoksinaan Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä koskeva uudistus jalkautetaan vuoden aikana. Ohjeistus koskee nimen, logon, typografian ja kuvien käyttöä. Liittotasolla ohjeistus on tarkempi, ja piireille ja yhdistyksille luodaan oma suositus yhtenäiseen mutta silti elävään norppailmeeseen. Nimien käytön yhtenäistämistä jatketaan. Ilmeen uudistamisen myötä tiettyjä järjestön materiaaleja, kuten roll-uppeja ja tärkeimpiä esitteitä uudistetaan. Verkkosivujen värimaailmaa ja typografiaa päivitetään tarvittaessa vastaamaan uudistunutta ilmettä. Piireille ja yhdistyksille annetaan mahdollisuus hakea tukea uuden ilmeen materiaalien uudistamiseen uuden ilmeen mukaiseksi Varainhankinta Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijahankintaa vahvistetaan edelleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärän lasku on saatu pysähtymään. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää sekä hankkia uusia kuukausitukijoita. Vuoden 2015 aikana hankitaan 2000 uutta jäsentä ja tukijaa eroavien tilalle. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia tehostetaan ja lisätään. Liitto panostaa uusien kohderyhmien hankintaan, joille suunnataan jäsenhankinta- ja tukijakampanjoita telemarkkinoinnilla. Ostopalveluna toteutettua F2F-kampanjaa laajennetaan, minkä yhteydessä toteutetaan D2D-kampanja uusien kuukausitukijoiden hankkimiseksi. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan sekä alueellisilla koulutuksilla. Jäsenhankinnan asemaa teemapäivillä vahvistetaan: Maailma Kylässä (toukokuu), Luonnonkukkien päivä (kesäkuu), Big Jump (heinäkuu) ja Suomen luonnon päivä (elokuun lopussa). Tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä tapahtumien kautta eri puolilla maata. 11

12 Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten perusteella. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsen- ja tukijahuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten sähköisillä uutiskirjeillä ja laadukkaalla jäsenlehdellä. Jäseniä ja tukijoita sitoutetaan aktiivisella yhteydenpidolla sosiaalisessa mediassa. Verkkosivuja ja verkkosivujen sisältöä kehitetään jäsen- ja tukijanäkökulmaa huomioiden. Helmikuussa toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille. Loppuvuodesta järjestetään summan korotuskampanja lahjoittajajäsenille ja kuukausitukijoille. Kertalahjoitukset Lahjoitustuottojen viime vuosina jatkunut kasvu turvataan tehokkaan viestinnän ja lahjoittajahuollon avulla. Lahjoittajat saavat tietoa lahjoituskohteista ja miten varoja käytetään. Hyväksi havaittua kiitosviestin ja kiitoslahjan yhdistelmää jatketaan suurempia lahjoituksia tehneille henkilöille. Liitto luo uusia välineitä merkkipäivä- ja muistopäivälahjoittajia varten tarjoamalla lahjoituskohteista sähköistä kuvamateriaalia, jonka avulla merkkipäiviään juhlineet henkilöt voivat kiittää vieraitaan. Liitto lisää lahjoituksiin liittyvää kampanjointia yrityksiin päin. Se pyrkii hyödyntämään erityisesti juhlakauden lahjoituspotentiaalia nostamalla lahjoitusmahdollisuutta aktiivisesti esille omissa viestintäkanavissaan. Lahjoituksia tehneet yritykset saavat näkyvyyttä liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Yritysyhteistyö Yritysmarkkinoinnin välineitä kehitetään ja lisätään tarvittaessa. Tähän liittyy vahvasti valmiudet sähköiseen viestintään, jota tehdään verkkosivujen, uutiskirjeiden ja juhlakauden lahjoituskampanjoinnin avulla. Vuonna 2014 lanseeratun kannatusyrityskonseptin mainontaa ja markkinointia tehostetaan tarjoamalla yrityksille mainostilaa Suomen Luonto -lehdessä ja Luonnonsuojelijassa. Uudet kannatusyritykset haastatellaan liittymisvaiheessa. Liitto ylläpitää säännöllisesti kontakteja yhteistyökumppaneihin, samalla kun se kartoittaa uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Laajempi yrityskartoitus toteutetaan vapaaehtoistyöpohjalta. Liitto jatkaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyön tuotteistamista varainhankinnan edistämiseksi. Muu varainhankinta Liitto järjestää keväällä tavara-arpajaiset. Arpajaisilla tavoitetaan noin henkilöä. Viestintä- ja markkinointiyksikkö tukee tuotemyynnin kehittymistä. Mainostoimisto Adamsin kanssa jatketaan yhteistyötä Norps Rescue -tuotemarkkinoinnissa ja saimaannorpan pelastamisen kampanjoinnissa. 12

13 3.6. Tietotekniikka Tietotekniikan käyttöpalvelussa keskitytään ylläpitämään ja kehittämään käytössä olevia digitaalisia palveluja, huoltamaan laitteita, ja opastamaan sekä neuvomaan työntekijöitä tietokoneisiin ja digitaaliseen tietoliikenteeseen liittyvissä asioissa Suomen Luonto -lehti Vuonna 2015 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero sivuinen. Vuosikerran kokonaissivumäärä on noin 850. Lehti painetaan Hansaprint Oy:ssä. Lehti on tarjolla myös sähköisenä versiona Lehtiluukku.fi:ssä. Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkkinoilla. Tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikki- ja irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Vuoden aikana teetetään lukijatutkimus. Levikkitavoite on maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita myydään Lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään keskimäärin 500 kappaleeseen numeroa kohden. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Lehden verkkosivuja kehitetään ja ensimmäinen lehden kehittämä maksullinen mobiilisovellus valmistuu. Lehti on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Lehtipisteissä sekä laaja joululahjatilauskampanja marras-joulukuussa. Verkko- ja sosiaalisen median sivustomme tukevat markkinointia tekemällä lehteä tunnetuksi uusille kävijöille. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse mm. entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Painolla on myös ISO ympäristöjärjestelmä. 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota Vuonna 2013 aloitettua liiton toiminnan tehostamista jatketaan sekä toimintaryhmien että koko liiton rakenteen osalta. Toimintaryhmien käynnistämistä tuetaan päivittämällä niiden ohjeita sekä ohjaamalla rahaa suurempien ryhmien koordinointiin niiden käynnistysvaiheessa. Vuonna 2014 aloitettu toimintaryhmäkokeilu arvioidaan ja ohjeistusta muokataan saatujen kokemusten perusteella. Testiryhmänä toimi liittotasoon kytkeytynyt suurpetoryhmä. Arvioinnissa huomioidaan ryhmäläisten kokemukset toiminnasta sekä sen vaikutuksista liiton talouteen, näkyvyyteen ja jäsenmäärän kehitykseen. 13

14 Koko järjestön rakenteen pohtimista jatketaan eri foorumeilla, tärkeimpinä rakennetyöryhmä, liittovaltuusto ja Syyspäivät. Samalla pyritään korvaamaan yksi valtuuston kokous liittokokouksella kolmivuotiskauden aikana. Tällöin liitolla olisi kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Tämä nopeuttaisi päätöksentekoa ja laskisi kustannuksia Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistyön koordinaattori organisoi toimintavuoden aikana lisää vapaaehtoistoiminnan koulutuksia asiasta kiinnostuneille paikallistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on luoda edellytykset rennolle yhdistystoiminnalle ja uusien vapaaehtoisten mukaan ottamiselle. Kaikissa koulutuksissa on vahvasti läsnä myös jäsenhankinnan tärkeys sekä yhtenäisen brändin merkitys vapaaehtoistoiminnalle ja jäsenhankinnalle. Paikallista vapaaehtoistoimintaa tuetaan huomioimalla paikallistoiminnan rooli entistä vahvemmin järjestön muussa työssä. Esimerkiksi eduskuntavaaleihin, ilmastokampanjaan, kaivostoimintaan, Suomen luonnon päivään sekä kohtuutalous-teemaan liittyen luodaan konkreettisia toimintamahdollisuuksia, joihin paikallistoimijat voivat tarttua oman mielenkiintonsa mukaan. Tätä kautta rakennetaan hiljalleen yhtenäistä järjestöä, joka näkyy valtakunnallisesti eri teemoihin liittyen. Vapaaehtoispankkia varten luodaan uuden rekisterijärjestelmän käyttöön ottamisen myötä toimiva hakusanajärjestelmä, mitä ei teknisistä syistä ole aiemmin voitu tehdä Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi Sisäisen viestinnän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Uutena palveluna yhdistystoiminnalle luodaan keskustelufoorumi, jolla keskustelua on mahdollista käydä eri aihepiirien alla. Keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten elävä yhteys on edellytys järjestön yhtenäisyyden tunteen syntymiselle. Sitä ylläpidetään vierailuilla ja muulla yhteydenpidolla. Virallinen tiedotus hoidetaan pääasiassa yhdistys-listan, Järjestökirjeen ja Yhdistysnetin kautta, jota ylläpidetään ja täydennetään tarpeen mukaan. Yhteyksiä ylläpidetään myös Syyspäivillä, aluetyöntekijöiden koulutuspäivillä ja valtuuston kokouksissa. Piirityöntekijöihin ollaan yhteydessä pitkin vuotta, ja heitä tavataan myös kasvokkain. Tavoitteena on luoda työkulttuuria, jossa piirityöntekijät ja paikallisaktiivit kokevat voivansa lähestyä helposti järjestötyöntekijöitä ja muita keskusliiton työntekijöitä. Piiri- ja paikallisyhdistyksiä muistutetaan säännöllisesti siitä, että liitosta voi pyytää vierailijaa omiin tapahtumiin. Lisäksi keskustoimisto tarjoaa aktiivisesti asiantuntijoitaan yhdistysten vierailijoiksi. Erityisesti huomioidaan piirit, joiden alueella ei ole useampaan vuoteen käyty ja/tai joihin yhteydenpito on ollut vähäistä. Tavoitteena vähintään neljä vierailua valtuuston kokousten lisäksi. Vierailuilla viedään mukaan uusimpia liiton tuottamia materiaaleja. Lähialueitten paikallistoimijoita kutsutaan myös käymään liiton toimistolla. Yhdistyksille on luotu syyskuussa 2014 kaikille avoin keskustelulista jota järjestövastaava ja vapaaehtoistyön koordinaattori seuraavat. Epävirallisemman viestinnän kanavana toimii paikallistoimijoiden facebook-ryhmä. Toiminnan suunnittelua pyritään laajentamaan pyytämällä piireiltä ja paikallisyhdistyksiltä hyvissä ajoin ehdotuksia seuraavan vuoden painopisteiksi ja kampanjoiksi. Liitto laatii keväällä myös jäsenkyselyn, jotta 14

15 rivijäsenet voivat kertoa millainen toiminta kiinnostaa heitä eniten Järjestökirje Järjestökirje muuttui syksyllä 2014 sähköiseksi uutiskirjeeksi, jolloin kirje lyheni ja ilmestymistahti tiivistyi. Tavoitteena on kirjeen parempi tavoittavuus, houkuttelevuus ja ajankohtaisuus. Sähköisen uutiskirjemuodon ja sisältöjen kehittämistä jatketaan kokemusten ja palautteiden perusteella. Liiton päivitetty visuaalinen ilme otetaan Järjestökirjeessä käyttöön samaan aikaan kuin muissakin liiton kanavissa. Kevättalvella 2015 tehdään seurantakysely uudistuneesta Järjestökirjeestä. Tuloksia verrataan keväällä 2014 tehtyyn kyselyyn, ja kirjettä kehitetään edelleen saatujen palautteiden perusteella. Ilmestymistahtia sovitetaan paikallisyhdistysten tarpeitten mukaan. Alustavasti on suunniteltu ilmestymistahdiksi noin joka toinen kuukausi. Tavoitteena on tarjota paikallistoimijoille ajankohtainen, tarpeellinen tieto oikeaan aikaan. Liian aikaisin tarjoiltu tieto unohtuu ja liian myöhään tarjottu ei ehdi siirtyä yhdistyksen toimintaan. Esimerkiksi avustushaut, vuosikokoukset ja valtakunnalliset liiton tapahtumat ovat kiinteitä pisteitä yhdistysten vuosikellossa, johon ilmestymisaikataulu pyritään sovittamaan Valtuuston kokoukset Liittovaltuuston kokoukset järjestetään sääntömääräisesti keväällä ja syksyllä. Liitto pyrkii tekemään valtuustoa jäsenistölle tunnetuksi mm. valtuutetun ystävänkirjan ja Järjestökirjeen kautta. Ehdotettuja avoimia luentotilaisuuksia valtuustojen yhteydessä voidaan harkita. Tämä antaisi kokousalueen paikallisaktiiveille mahdollisuuden tavata valtuutettuja ja liiton työntekijöitä. Kulujen säästämiseksi selvitetään mahdollisuutta lähettää valtuustoposti vain sähköisesti (paperilla niille, jotka ehdottomasti sitä vaativat). Liitto kehittää myös etäosallistumismahdollisuuksia IT-puolen resurssien rajoissa Syyspäivät Syyspäivät järjestetään jälleen syksyllä 2015 yhdessä liiton suunnittelupäivien kanssa. Syyspäiville tehdään alkuvuonna konseptointi vuoden 2014 kokemusten pohjalta. Tavoitteena on että syyspäivistä muodostuisi aidosti vuorovaikutuksellinen ja kaikille kiinnostuneille (työntekijöille, jäsenille ja aktiiveille) avoin tapahtuma. Syyspäivät pyritään jatkossakin järjestämään yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Samalla varmistetaan, että tapahtuman konseptista sekä järjestely- ja kustannusvastuista vallitsee yhteisymmärrys. 15

LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 LIITE 2 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelu 2.1. Ilmastonmuutos torjuttava nyt 2.1.1. EKOenergia 2.1.2. Negawatti-hanke

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015)

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminta 2.1. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.2. Näpit irti puhtaista

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa

syyskokous Helsingissä uudessa Käpylän kuntoutuskeskuksessa yhdessä alaosaston kanssa Vuoden 2002 toimintasuunnitelma Yhdistyksemme toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää jäsenistömme ammattitaitoa sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä sekä toimia fysiatrien ja fysiatriaan erikoistuvien

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011

OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 OULUNKYLÄ-SEURAN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 A. Oulunkylä - asuinalueen toiminnallisuus, viihtyvyys ja yhteisöllisyys Tavoitteet * Oulunkylä säilyy ja kehittyy toiminnallisena, palvelevana, viihtyisänä

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 KOKOUSKUTSU 27.10.2015 Hei Espoon PeLan jäsen! Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 klo 18:00 osoitteessa Thurmaninaukio 10 A 2, Kauniainen. Kokouksessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014

Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana. Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala elinkeinokalatalouden verkostotoimijana Katriina Partanen MMM Kalatalousryhmä- ja verkostotoimintaseminaari 24.3.2014 Pro Kala Perustettu 1994 Jäsenistö: elinkeinokalatalouden alalla toimivat

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu?

Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Miksi se ei toimi mitä esteitä vapaaehtoistyölle on asetettu? Marjo Riitta Tervonen, erityisasiantuntija, SOSTE Anne Mustakangas-Mäkelä, Hyvinvointi- ja yhteisötyön johtaja, Vuolle Setlementti Sosiaali-

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015

Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020. Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 Savon Yrittäjät: Strategia 2015-2020 Strategiaryhmän esitys 22.4.2015 1 Savon Yrittäjien johtamisjärjestelmä Strategia 1/2015 Laatujärjestelmä ERILLIS- STRATEGIAT Päästrategiaa täydentävät. Esimerkiksi

Lisätiedot

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012

JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 JOHTAMISKORKEAKOULUN YLIOPPILAIDEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2012 19.3.2012 SISÄLLYS: 1. Viestinnän tavoitteet ja periaatteet 2. JKY:n hallituksen viestinnälliset vastuualueet 3. JKY:n viestintäkanavat 4. Viestintäsuunnitelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

Tavoitteet ja alatavoitteet. Keskusjärjestön avaintoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. SUOJELUTAVOITE: BirdLife Suomen toiminnan ansiosta lintujen, niille tärkeiden alueiden ja elinympäristöjen tila parantuu. Myös luonnonvarojen kestävän käytön ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tärkeys

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Menestyvä yritys Menestyvä kaupunki Toimintasuunnitelma 2012 Porin Yrittäjien Visio Yhdistyksen jäsentyytyväisyys ja pysyvyys ovat vertailuyhdistyksiä parempi ja jäsenmäärä on nousujohteinen. Yhdistyksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013

Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 Suomi-Mosambik seura toimintasuunnitelma 2013 7.2.2013 esitys vuosikokoukselle 1 Suomi-Mosambik seuran toimintasuunnitelma vuodelle 2013 esitys vuosikokoukselle 7.2.2013 Toimintasuunnitelman vahvistaa

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja

Lisätiedot

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta

Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta Luonnos 1(5) Kruunusillat, viestintäpalvelut, kuvaus työn kokonaisuudesta 1 Kuvaus hankkeen viestinnästä Hankkeen onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on oikea-aikainen ja täsmällinen viestintä, joka

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta

Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Ohjeistus jäsenyyden hakemisesta Kaukalopalloseurat ja yksittäiset joukkueet Liiton alueet:, Oulu, Etelä- Suomi, Keski- Suomi, Itä- Suomi, Etelä- Karjala, Pohjois- Suomi Uusi liikuntalaki * Valtakunnallisuuden

Lisätiedot