SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015"

Transkriptio

1 syysvaltuusto 2014, Liite 5 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kohti kohtuutaloutta 2.1. Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä 2.2. Vedet ja kestävä kalastus 2.3. Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan Yleinen ilmastopolitiikka EKOenergia 2.4. Muu kohtuutaloustyö Kaivosvaikuttaminen Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.5. Muu toiminta ja hankkeet Saimaannorppa Muut lajit Lähialueyhteistyö Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Kansainvälinen yhteistyö Ympäristökasvatus 3. Viestintä ja markkinointi 3.1. Verkkoviestintä 3.2. Tiedotus ja mediayhteistyö 3.3. Jäsenlehti Luonnonsuojelija 3.4. Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus 3.5. Varainhankinta 3.6. Tietotekniikka 3.7. Suomen Luonto -lehti 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota 4.2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 4.3. Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi 4.4. Järjestökirje 4.5. Valtuuston kokoukset 4.6. Syyspäivät 1

2 1. Johdanto Luonnonsuojeluliitto käynnistää toimintavuonna uusia kampanjoita, joilla pyritään tuomaan ajankohtaisia luonnon- ja ympäristönsuojeluasioita lähelle päättäjiä ja rivikansalaisia. Toimintavuoden yhteisenä nimittäjänä on kohtuutalous, jota pyritään konkretisoimaan järjestön eri toimintalohkoilla. Samalla tiivistetään yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa ja kehitetään liiton omaa jäsen- ja varainhankintaa. Toimintavuoden lähtökohtana on valtuuston keväällä 2014 linjaamat painopisteet, joita ovat jäsenhankinta, ympäristöhallinnon puolustaminen, vesiensuojelu ja ilmastopolitiikka. Toimintavuoden tavoitteena on nostaa järjestön profiilia ennakoivana toimijana, joka muuttaa toimintatapojaan haasteista riippuen. Toimintavuonna käynnistetään myös Ruotsin sisarjärjestön kaltainen ilmastokampanja, jolla pyritään lisäämään julkista painetta läpimurron saavuttamiseksi Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa Luonnonsuojeluliitto ryhtyy valmistelemaan järjestörakennetta koskevaa uudistusta, jolla järjestö saataisiin toimimaan nykyistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin. Uudistus pyritään saamaan valmiiksi ennen seuraavaa, syksyllä 2016 järjestettävää liittokokousta. 2. Kohti kohtuutaloutta Taustaa Luonnonsuojeluliiton lähtökohtana on talousjärjestelmämme toiminnan kohtuullistaminen luonnon kantokyvyn rajoihin. Ympäristön tulisi olla se viitekehys, johon talouden on sopeuduttava, jottei maapallo muutu elinkelvottomaksi. Suurin osa aikamme ympäristöongelmista on seurausta markkinatalouden perusajatuksesta, jonka mukaan talouden pitää kasvaa äärettömästi, jottei yhteiskunta romahda. Ympäristövaikutuksia ei oteta riittävästi huomioon toimintaa suunniteltaessa, jolloin talouskasvun ympäristö- ja sosiaaliset kustannukset jäävät usein huomioimatta. Vaikka useimmat pistekuormittajat on saatu kuriin, monet vaikeammin mitattavat ympäristövaikutukset, kuten ilmastopäästöt, hajakuormitus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, pahenevat yhä. Kampanjan tavoitteet Luonnonsuojeluliiton kohtuutalous-kampanjan tavoitteena on vähentää kulutusta ja pienentää ympäristörasitusta. Päämäärän saavuttamiseksi liitto (keskustoimisto, piirit, paikallisyhdistykset) voi esimerkiksi ottaa yhteyttä kuntien virkamiehiin ja päättäjiin sekä vaatia ympäristökriteereiden sisällyttämistä kuntien julkisiin hankintoihin. Vuoden 2015 ensimmäisenä tehtävänä on laatia yhteenveto SLL:n lähtökohdista kohtuutalouden teemaan. Liitolla on jo runsaasti taustaosaamista kohtuutalous-aiheesta, esimerkiksi valtakunnallinen ja paikallinen kaivostoiminta sekä helmikuussa 2014 julkaistu Haitalliset tuet -raportti. Näistä lähtökohdista laaditaan taustapaperi, jossa tuodaan esille kohtuutalous-teeman keskeinen sisältö. Tämän pohjalta keskusjärjestö kiteyttää selkeän ydinviestin, jota on helppo viedä eteenpäin. Sen ohella tarvitaan myös talousosaamista, jolla ydinviestiä voidaan tukea riittävästi. Keskusjärjestön tehtävänä on kattaa mahdollisuuksien voileipäpöytä, joka houkuttelee paikallistoimijat mukaan. 2

3 Yhteistyön merkitys korostuu Toimintavuonna hyödynnetään paikallistason osaamista, kokemuksia ja kontakteja kohtuutalouden tiimoilta. Piirit ja paikallisyhdistykset voivat tarjota järjestelyapua esimerkiksi vaihtotoreihin ja muuhun paikallistoimintaan. Samalla tutustutaan Kohtuus vaarassa -liikkeen toimintaan ja tietotaitoon. Keskustoimisto tarjoaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäapua. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyöryhmä (VET) osallistuu paikalliseen kohtuutalous-työhön liittyvien toimintaideoiden kehittämiseen. Keskustoimiston viestintä tuottaa materiaalia kampanjaa varten. Samalla etsitään vapaaehtoisia graafikkoja ja markkinoijia, jotka voisivat tuottaa esimerkiksi animaatioita, katuteatteria ja antimainoksia kohtuutalouden tiimoilta. Liitto hyödyntää monipuolisesti viestintäkanaviaan kohtuutalous-teeman tiedottamisessa. Liitto hankkii suoria lahjoituksia ja jäseniä paikallistasolla toteutettavien hankkeiden ja tapahtumien kautta. Suurin jäsen- ja lahjoittajapotentiaali on nuorissa, joita lähestytään Sosiaalifoorumin ja Maailma kylässä -festareiden kaltaisissa tapahtumissa. Liitto kartoittaa myös kohtuuslähettiläs-toiminnan mahdollisuuksia norppalähettiläiden tapaan. Osana kohtuutalous-teemaa liitto toteuttaa valtuuston keväällä 2014 linjaamia toimintavuoden 2015 kärkiä: 1) Jäsenhankinta edellä: kuinka toiminnalla saadaan uusia jäseniä; 2) Kansalaisten ympäristöoikeuksien puolustaminen tarpeen tulevissa eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisessä Suomessa; 3) Vedet / sisävesi-life IP-hanke. Pääkysymyksenä on, miten keskusjärjestö ja piirijärjestöt toimivat yhteen? 4) Ilmastonmuutos mukana kaikessa - Pariisin ilmastokokouksessa päätetään maapallon suunta Kansalaisten ympäristöoikeudet pelissä Ympäristöministeriön olemassaolon oikeutus on kyseenalaistettu, aluehallintoa on heikennetty sekä laadullisesti että määrällisesti, ympäristölainsäädäntöä halutaan keventää ja ympäristöperusoikeuksiin kohdistuu kielteisiä paineita. Suojeluarvojen toimiminen luonnonvarojen käytön reunaehtona on entisestään heikentynyt. Ympäristöpoliittinen ilmapiiri heikkenee. Koskiensuojelulain purkamisesitykset ovat muutoksesta ikävimpiä esimerkkejä. Tässä tilanteessa Luonnonsuojeluliitto tehostaa ympäristöpoliittista vaikuttamistaan. Eduskuntavaalit järjestetään Liitto on aloittanut vaaleihin valmistautumisen jo keväällä Varsinaista vaalityötä jatketaan tiiviisti vaaleihin ja hallitusohjelman hyväksymiseen asti. Painopisteitä on kolme: ympäristön mahdollisimman hyvin huomioiva eduskunta, hallitus ja hallitusohjelma. Tavoitteena on vaikuttaa vaalien lopputulokseen muun muassa luonnonsuojelupiirien kautta. Vaalityöllä luodaan perusta toimivien kontaktien luomiseen piirien toiminta-alueen kansanedustajiin ja kansanedustajaehdokkaisiin. Käytännön toimenpiteinä liitto nostaa poliittiseen keskusteluun valtuustossa ja luonnonsuojelupiireissä hyväksytyt valtakunnalliset ja vaalipiirikohtaiset ympäristöpoliittiset vaaliteesit. Alueelliseen vaalityöhön muodostetaan vaalipiireittäin yhteistyöryhmiä. Tämän onnistumisessa piirien panos on ratkaisevan tärkeä. Ryhmiin kootaan mm. ympäristöstään huolestuneita vapaaehtoistoimijoita. Heidän työtään tuetaan kehittämällä Äänten kalastamiseen perustuva paikallistoimintakampanja, jonka puitteissa vapaaehtoisten on helppo ja hauska olla yhteydessä alueensa kansanedustajaehdokkaisiin. Lisäksi seurataan paikallismedioita ja osallistutaan keskusteluun puolustamalla ympäristöä ja oikaisemalla ympäristökielteisiä vaaliväittämiä. Liiton verkkosivuja 3

4 uudistetaan vaaleja silmällä pitäen. Sosiaalista mediaa varten perustetaan valtakunnallisia ja vaalipiirikohtaisia ajatushautomoja. Liitto on mukana myös ympäristöjärjestöjen yhteisessä vaalityössä sekä Kepan koordinoimassa kehitysjärjestöjen eduskuntavaalikampanjassa ( Maailmantalouden tekijät ) yhdessä Finnwatchin, Unicefin ja Kirkon ulkomaanavun kanssa. Kampanjan teemana on kestävä talous, josta tuotetaan myös vaalikone. Alkuvuonna 2015 liitto panostaa tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Osana tätä työtä päivitetään yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa valtionmaiden suojeluesitystä. Liitto laatii kohdeesityksen tai linjaukset siitä, mitä valtionmaita hallituskaudella on siirrettävä talouskäytön ulkopuolelle ja millaisille alueille talouskäyttöä voi kohdistaa. Hallitusneuvotteluihin laaditaan esitys suojeluohjelmien rahoituksesta. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on turvata luonnonsuojelun rahoituksen säilyminen nykyisellä tasolla. Liitto varautuu suuntaamaan resurssejaan hallitusohjelmassa kirjattaviin teemoihin, mikäli tilanne sitä vaatii Vedet ja kestävä kalastus Valtaosa Suomen joista ja puolet rannikkovesistä on huonossa tilassa. Vuosi 2015 onkin merkittävä EU:n vesiensuojeluvaatimusten saavuttamisessa, sillä silloin tulisi saavuttaa pinta-, pohja- ja rannikkovesien hyvä tila. Sama koskee myös Itämerta vuonna Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto ja piirit osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien, tulvariskien hallintasuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen. Liitto vaikuttaa Suomenlahteen rajoittuvien merikansallispuistojen täydennykseen (esimerkiksi Porkkalan kansallispuiston perustaminen ja Saaristomeren kansallispuiston laajennus). Myös mereisten kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen osallistutaan. Liitto valmistelee hallitusohjelmaa varten vesilain uudistusta, jolla yhtiöt velvoitetaan rakentamaan kalateitä ja huolehtimaan riittävästä ekologisesta virtaamasta. Keskusjärjestö varautuu käyttämään kaikkia perinteisen kansalaistoiminnan keinoja, mikäli hallitusohjelmassa päätetään koskiensuojelulain avaamisesta. Kansanedustajaehdokkaisiin pyritään vaikuttamaan vetoomuskampanjalla, jolla ehdokkaat sitoutuvat puolustamaan koskiensuojelulakia sekä tekemään kaikkensa jotta vedet säilyvät vapaina. Rehevöitymiseen vaikutetaan maatalouden vesiensuojelun lisäksi vaikuttamalla soiden ja metsätalouden päästöjen, haitallisten ruoppausten, ojitusten, perkausten ja muun kuormittavan maankäytön vähentämiseen. Lisäksi liitto korostaa kosteikkojen ja pienvesien merkitystä. Vesiluonnon suojeluun vaikutetaan työryhmissä, jotka käsittelevät esimerkiksi hylkeitä, merimetsoja, vieraslajeja ja vaelluskaloja. Keskustoimisto, piirit ja yhdistykset seuraavat rantakaavoja sekä väylä-, tuulivoima- ja siltahankkeita. Lisäksi ne järjestävät koulutustilaisuuksia, tempauksia, retkiä sekä pienvesien kartoituksia ja kunnostuksia. Liitto osallistuu mm. Ramsar-kosteikkotyöryhmään, Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeri-haasteeseen, Pro Saaristomeri-yhteistyöhön, Coalition Clean Balticin (CCB) työhön sekä Saaristomeren suojelurahaston, Fisheries 4

5 Secretariatin ja OCEAN2012:n hankkeisiin. Luonnonsuojeluliitto harkitsee Big Jump -tapahtuman järjestämistä, mikäli siihen sekä Maailma kylässä -tapahtuman ja Luonnonkukkien päivän järjestämiseen saadaan projektirahalla kiinnitettyä osa-aikainen tapahtumakoordinaattori Kohtuutta energiankulutukseen, ilmastonmuutos hallintaan Yleinen ilmastopolitiikka Ilmastokriisi on nousemassa uudelleen keskusteluun Pariisin ilmastokokouksen ja IPCC:n raporttien seurauksena. Se on tärkeä teema sekä luonnon- että ympäristönsuojelun kannalta. Liitto tuo viestinnässään esille ilmastonmuutoksen peruuttamattomat vaikutukset ekosysteemeille. Luonnonsuojeluliitto jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvää vaalityötä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Liitto osallistuu aktiivisesti Pariisin kokoukseen ja sitä edeltävään ilmastovaikuttamiseen. Samalla pyritään varmistamaan, että hallitus vahvistaa ilmastolain ennen vaalikauden loppua. Liitto käynnistää Ruotsin sisarjärjestön kaltaisen ilmastokampanjan (Klimatmaxa), jolla pyritään lisäämään poliittisten päättäjien tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja sitä ehkäisevien toimenpiteiden kiireellisyydestä. Kampanjan tarkoituksena on lisätä julkista painetta, jotta Pariisin ilmastokokouksessa saavutettaisiin läpimurto joulukuussa Kampanja toteutetaan yhteistyössä täkäläisen mainostoimiston kanssa, ja sitä hyödynnetään myös jäsen- ja varainhankinnan tarkoituksiin. Suomessa puuhataan tällä hetkellä energiapolitiikan käännettä laajasti. Luonnonsuojeluliitto panostaa erityisesti paikallisesti tuotetun, kestävän ja hajautetun energian vahvistamiseen, jotta sen rooli energiakäänteessä säilyy vahvana. Turpeesta ja kivihiilestä tulee luopua mahdollisimman nopeasti. Alkuvuodesta päivitetään liiton energialinjaukset, jotta olemme varautuneet vaaleja edeltävään ja sitä seuraavaan keskusteluun. Biomassan energiakäytön osalta Luonnonsuojeluliitto arvioi kriittisesti metsäenergian käyttöä EKOenergia Sähkön hiilijalanjäljen laskennan globaalisti tärkein standardi Greenhouse Gas Protocol Scope 2 päivitettiin vuoden 2014 lopussa. Myös maailman johtava rakennusten ympäristöjärjestelmä LEED on päivittänyt merkittävän osan kriteeristöstään. Molemmat järjestelmät ottavat kantaa EKOenergia-merkityn sähkön ostamisen puolesta. Suomi säilyy EKOenergian toiminnassa tärkeimpänä kohdemaana. EKOenergia on panostanut Suomessa erityisesti vesivoiman kestävyyskysymyksiin. Tämän työn odotetaan johtavan toimintavuonna uusiin kalatiehankkeisiin. EKOenergia-merkityn sähkön kysynnän odotetaan kasvavan Suomessa merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Kasvun odotetaan tulevan suurilta ja keskisuurilta yrityksiltä. EKOenergian painopiste on ollut Suomessa perinteisesti kotitalouskuluttajissa. Toimintavuonna kiinnitetään 5

6 entistä enemmän huomiota suuriin ja keskisuuriin sähkönkuluttajiin, sillä ne ovat kotitalouksia tärkeämpiä sähkönkuluttajia. EKOenergian määrätietoisen markkinoinnin uskotaan tuovan uusia läpimurtoja etenkin niissä Euroopan maissa, joissa pohjatyötä on aiempina vuosina tehty kaikkein innokkaimmin. Tällaisia maita ovat Latvia, Ranska, Saksa, Italia, Slovenia ja Espanja. Niissä EKOenergia-merkityn sähkön myynnin odotetaan käynnistyvän kunnolla. EKOenergian sihteeristö keskittää resursseja myös Puolassa, Isossa-Britanniassa, Norjassa ja Tanskassa tapahtuvaan myyntiin. Toimintavuonna EKOenergia-ympäristömerkki itsenäistyy hallinnollisesti, jonka jälkeen liitto lähinnä isännöi EKOenergia-sihteeristöä. Ympäristömerkin tunnettuutta kasvatetaan eri puolilla Eurooppaa kumppanijärjestöjen kanssa. Liitto pyrkii löytämään erityisesti sähkön suurkuluttajia ja sähkönmyyjiä, jotka ottaisivat sähkönhankinnassaan käyttöön EKOenergian luomat kriteerit Muu kohtuutaloustyö Kaivosvaikuttaminen Luonnonsuojeluliiton kaivoslinjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Liitto seuraa tarkasti muun muassa Talvivaaran, Soklin, Kuusamon, Juojärven ja Viiankiaavan kaivoshankkeiden etenemistä sekä Luikonlahden Kylynlahden rikastamon päästöjä. Kaikissa näissä uhka ihmisten elinympäristölle ja luonnonarvoille on suuri. Liitto seuraa ongelmahankkeita yhdessä paikallistoimijoidensa kanssa ja tukee heitä aina tarvittaessa. Yksittäisten hankkeiden kriittistä tarkastelua on tehtävä valtakunnallisella tasolla, ei ainoastaan paikallisesti. Kaikkia kaivoshankkeita ei kuitenkaan vastusteta, vaan suhtautuminen riippuu siitä, miten ko. hankkeessa huomioidaan ympäristöasiat ja kuinka vastuullisesti kaivannaisteollisuus toimii. Uutena asiana keskusteluun tuodaan kaivosten käyttöön otetun maan kompensaatio uusien suojelualueiden perustamisena. Ympäristö- tai luonnonsuojelullisesti ongelmallisia hankkeita voidaan sekä kommentoida että vastustaa. Paikallisjärjestöjen kannat määrittävät suhtautumisen yksittäisiin kaivoshankkeisiin, koska niissä on paras tietämys paikallisista luonnonsuojelukysymyksistä. Paikalliset kaivoskamppailut ovat monimuotoisia, ja liiton piireillä ja yhdistyksillä on niissä usein vahva rooli. Keskustoimisto tukee tätä toimintaa ja sen koordinaatiota. Työssä varaudutaan paikallisiin tarpeisiin, joita ovat akuutit tarpeet kaivosten monitorointiin (näytteenotto, analyysikustannukset ja aktivistien majoitus, ruoka ym. varusteet) sekä koulutustilaisuudet vesinäytteiden otosta, paikallisista oikeuksista jne. Ulkoministeriön rahoittama Ruohonjuuret kestävää kaivostoimintaa rakentamassa -hanke jatkuu kevääseen 2015 saakka. Se tukee paikallistoimijoita koulutuksellisesti ja vahvistaa alueellisia verkostoja. Hanketta toteutetaan ennen kaikkea Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sen puitteissa liitto tiedottaa kaivosalasta kestävän kehityksen ja paikallisten oikeuksien näkökulmasta. Tällöin kaivostoiminnan ja kohtuutalouden risteämiskohdat ovat selkeämmät. Kaivokset ovat yksi keskeisistä vaaliteemoista, etenkin kaivostoiminnan vaikutusalueilla Itä- ja Pohjois- Suomessa. Kaivoksiin liittyvät strategiat ja lainsäädäntö tarjoavat kaivostoiminnalle yhä monia erivapauksia muuhun maankäyttöön verrattuna. Kaivoslainsäädännön osalta kärkivaatimuksia ovat ympäristöperusteisen 6

7 kaivosveron asettaminen sekä muiden elinkeinojen ja virkistyskäytön huomioiminen hankkeista päätettäessä. Viranomaistoiminnan tulisi myös olla tiukempaa ja systemaattisempaa. Suomen mineraalistrategia olisi päivitettävä kestävämmälle pohjalle, jotta vesistöjen pilaamisen kaivosten päästöillä saataisiin loppumaan. Liitto järjestää vaalien alla tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa käsitellään kaivos-suomen todellisuutta ja liiton vaatimuksia. Liitto pyrkii yhteistyössä Sitran Kestävän kaivostoiminnan verkoston kanssa kehittämään suomalaiselle kaivostoiminnalle kestäviä toimintatapoja sekä käymään keskustelua eri sidosryhmien kanssa kaivostoiminnan menettelytavoista. Verkosto ei kuitenkaan puutu yksittäisiin kaivoshankkeisiin. Liitto tehostaa systemaattisesti kaivoksia koskevaa viestintää ja varainhankintaa. Kaivostoimintaa koskevassa viestinnässä tuodaan selkeästi esille: a) ongelma, b) mitä pyrimme tekemään, c) mitä teemme sen saavuttamiseksi, ja d) mihin tarvitsemme rahaa Suot ja metsät luonnon monimuotoisuuden lähteinä Liitto seuraa aktiivisesti, miten turveluvissa huomioidaan tietyn luonnontilaisuusluokan täyttävien soiden valtakunnalliset tai alueelliset luontoarvot. Mahdollisista väärinkäytöksistä lupapäätöksissä tai luokituksessa valitetaan ammattimaisesti, jotta niistä saataisiin mahdollisimman nopeasti tarvittavat juridiset ennakkopäätökset. Liitto organisoi kentälle koulutusta luonnontilaisuusluokituksesta sekä luontoarvojen alueellisesta ja valtakunnallisesta arvottamisesta. Liitto varautuu Metsähallitus-uudistuksen venymiseen yli vaalien päivittämällä aihepiiriin liittyviä omia vaatimuksiaan. Yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa päivitetään myös tietoja isojen yhtiöiden mailla olevista arvokkaista metsäkohteista, jotta järjestöt voivat lisätä painetta niiden jättämiseksi käytön ulkopuolelle. Toimintavuonna uudistetaan Suomen FSC-sertifikaatti. Tuolloin arvioidaan sertifikaatissa mukana olemisen mielekkyys verrattuna sen vaikuttavuuteen. Samalla arvioidaan, onko tarvetta luoda oma ympäristöjärjestöjen yhteinen kriteeristö kestävälle metsänhoidolle. Keväällä 2015 nostetaan esille turvesoiden vesistöpäästöongelmia. Tarkoituksena on luoda tulevalle hallitukselle työkalupakki turvesoiden vesistö- ja ilmastopäästöjen lopettamiseksi sekä tiekartta turpeesta luopumiseksi vuoteen 2025 mennessä. Liitto jatkaa SuoMaa-hanketta lahjoitusvaroin. Toimintavuoden painopisteenä on konkreettisten suojelu- ja ennallistamisaloitteiden työstäminen ja niihin liittyvä viestintä yhteistyössä piirien ja paikallisyhdistysten kanssa Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi Merkittävä osa liiton luonnonsuojeluvoitoista saavutetaan vaikuttamalla lainsäädännön valmisteluun ja päätöksentekoon. Liitto vaikuttaa lajien, luontotyyppien, ekologisten verkostojen ja ekosysteemipalvelujen sekä kansalaisten ympäristöoikeuksien suojeluun. Näitä tavoitteita toteutetaan puolustamalla valtakunnallisen, alueellisen ja kunnallisen ympäristöhallinnon voimavaroja ja itsenäisyyttä sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön, budjettiin ja EU-rahastoihin, strategioihin, ohjelmiin sekä ympäristörikosten selvittämiseen. On tärkeää nivoa liiton eri tasojen - keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten - toimintaa yhteen, jotta vaikuttavuutta päätöksentekoon voidaan lisätä. Edunvalvontatyön keinoja ovat mm. aktiivinen tiedottaminen, 7

8 aloitteet ja kannanotot, työryhmät, kuulemiset sekä päättäjien ja lainvalmistelijoiden tapaamiset. EU-työtä tehdään kansallisesta näkökulmasta yhdessä EEB:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tätä vaikuttamistyötä tehdään liiton kaikilla tasoilla. Liitto jatkaa tiedottamista haitallisista tuista, jotta ne poistettaisiin ja niiden sijaan voitaisiin tukea ympäristötöitä. Liitto kertoo budjettivaikuttamisessaan myös suojelun hyödyistä Muu toiminta ja hankkeet Saimaannorppa Saimaannorppa-LIFE -hanke on jatkunut hieman yli vuoden. Toimintavuonna keskitytään seuraaviin toimenpiteisiin: - Vaihda verkot katiskaan -tapahtuman järjestäminen keväällä 2015 Etelä-Karjalassa; - Lasten norppaleiri yhteistyössä Luonto-Liiton Savo-Karjalan luontopiirin kanssa; - Kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävät norppaoppitunnit ja -tuokiot; - Norppaympäristökasvatusyhteistyö kurkijokelaisten kanssa; - Kesänorppalähettiläiden työskentely Saimaan alueen kesätapahtumissa heinä-elokuussa; - Yleisötilaisuuden ja kuntapäättäjä-tapahtuman järjestäminen; - Savonlinnan kesätorin norppainfopiste; sekä - Yhteistyö muiden Saimaannorppa-LIFE -kumppaneiden kanssa. Muuta saimaannorpan suojelutyötä tehdään vaikuttamalla lainsäädäntöön ja valtakunnalliseen norpansuojelutyöhön. Liitto osallistuu aktiivisesti norppakeskusteluun muun muassa tutkijoiden ja viranomaisten kanssa sekä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa. Liitto reagoi tarvittaessa saimaannorpan pesimätuloksiin, kalanpyydyskuolemiin ja muuhun norppaan liittyvään uutisointiin ja sattumuksiin. Vaikuttamistyö perustuu liiton omaan saimaannorpan suojelustrategiaan, jota päivitetään tarvittaessa. Etelä-Karjalan osuuskaupan (Eekoo) kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu Kalasta oikein katiskalla -kampanjalla. Kampanjan aikana tehdään nielurajoittimia, joita jaetaan Saimaan alueen kalastajille. Tiedotus- ja ympäristökasvatustyötä jatketaan ja kehitetään Eekoon kanssa muun muassa tekemällä Nelli-norppa -julkaisu sekä jatkamalla piirustuskilpailunäyttelyn kiertuetta Venäjällä. Norppatyötä tehdään myös muiden yhteistyökumppaneiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla Muut lajit Liitto jatkaa aktiivista toimintaansa muun muassa liito-oravan, euroopanmajavan, saukon, suurpetojen ja vaelluskalojen suojelemiseksi sekä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Liitto osallistuu aloitteellisesti lajisuojelun toimintaohjelmaan sekä luonnonsuojelulain uudistukseen. Lisäksi seurataan maatalouden ympäristökorvauksen kehitystä perinnebiotooppien hoidon parantamiseksi. Liitto vaatii tehtäväksi lajien uhanalaisuuskartoituksen eliömaantieteellisiin alueisiin perustuen. Näin suojelu toteutuu luonnon kannalta tarkoituksenmukaisesti. 8

9 Lähialueyhteistyö Luonnonsuojeluliitto jatkaa kaksivuotista hanketta Viron, Venäjän Karjalan ja Ruotsin luonnonsuojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojelualueiden paremman hoidon- ja käytön kehittämiseksi kussakin maassa. Suomesta valitaan kaksi kohdealuetta, joiden suojelun toteutukseen kaivataan muutosta. Niihin laaditaan inventointien pohjalta vaihtoehtoiset suunnitelmat. Yhteishankkeen avulla pyritään nostamaan kaikkien mukana olevien järjestöjen kykyä vaikuttaa mm. Natura-alueita koskevan suojelun toteuttamiseen. Hanke toteutetaan GIS-pohjaisena, mikä lisää myös järjestöjen paikkatieto-osaamista Kehitysyhteistyö Madagaskarilla Luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla toteutettavaan metsäkartoitus- ja ennallistamishankkeeseen on haettu ulkoministeriöltä jatkorahoitusta. Mikäli rahoitus myönnetään, jatkuu hanketyö Madagaskarin metsien suojelemiseksi myös vuosina Hankkeessa keskitytään metsiä suojelevien ja hallinnoivien organisaatioiden yhteistyön sekä paikallistoimijoiden kapasiteetin vahvistamiseen, interaktiivisen metsäkartan luomiseen ja avoimen metsätiedon levittämiseen sekä kumppanijärjestö Mitsinjon voimavarojen lisäämiseen paitsi suojelu-, myös ekoturismi- ja ympäristökasvatustyössä. Liitto on hakenut ulkoministeriön rahoitusta myös akuutissa tuhoutumisvaarassa olevan Ramsar-kosteikon suojeluun ja ennallistamisen aloittamiseen Madagaskarilla. Ympäristökasvatus sekä yhä tiiviimpi yhteistyö Madagaskarin ympäristöhallinnon ja kyläyhdistysten kanssa muodostavat keskeisen osan kosteikkohanketta. Hankkeen viestinnässä pyritään tuomaan yhä vahvemmin esille paikallistoimijoiden ääni sekä heidän kohtaamansa haasteet esimerkiksi kaivostoiminnan laajentuessa Kansainvälinen yhteistyö Osana ympäristöpolitiikan seurantatyötä liitto työskentelee Euroopan ympäristöpolitiikkaan vaikuttamiseksi European Environmental Bureaun (EEB) kautta. Liitto seuraa myös globaalin ympäristöpolitiikan muotoutumista YK:n ympäristöhallinnossa, jossa muotoillaan ja päätetään uusista maailmanlaajuisista kestävän kehityksen tavoitteista toimintavuoden aikana Ympäristökasvatus Liitto jatkaa Suomen luonnon päivän tiimoilta käynnistettyä ympäristökasvatustoimintaa yhteistyössä ulkopuolisen rahoittajan kanssa. Ympäristökasvatushanke kohdistetaan toimintavuonna erityisesti nuorille ja lapsille. Liitto kokoaa Luonto-Liiton kanssa yhteistyössä toteutetun Kerhokummi-hankkeen kokemukset ja parhaat käytännöt tietopaketiksi, josta viestitään piiri- ja paikallisyhdistyksille. Luontokerho- ja perhetoiminnan kehittämisestä järjestetään koulutusta siitä kiinnostuneille. Liitto julkaisi vuonna 2014 Koulumetsäoppaan, joka ohjaa koulujen, päiväkotien ja kuntien virastojen työntekijöitä lähimetsien turvaamiseen ja niiden opetus- ja kasvatuskäyttöön. Koulumetsäoppaasta viestitään kohderyhmille ja siitä kerätään käyttäjäpalautetta verkossa Jos rahoitus saadaan, liitto painattaa oppaasta toisen laitoksen. 9

10 3. Viestintä ja markkinointi Viestintä- ja markkinointiyksikkö suunnittelee, toteuttaa ja seuraa liiton viestintää, jäsen- ja varainhankintaa sekä tukee järjestön vaikuttamistyötä. Lisäksi yksikkö vastaa liiton tietoteknisistä ratkaisuista. Liiton jäsenten ja tukijoiden hankinta on viestintä- ja markkinointiyksikön keskeistä työtä, johon pyritään innostamaan koko liittoa niin piirejä ja yhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniä. Samalla parannetaan tätä tukevan rekisteritiedon käyttöä. Viestintäyksikkö vaalii liiton norppabrändiä, joka yhdistää liittoa sen eri tasoilla sekä auttaa erottumaan luotettavana ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä. Norppalogoon kiteytynyttä liiton brändiä tehdään tunnetuksi omassa toiminnassa ja yhteistyökumppaneiden tuella. Liitto vahvistaa kansallisen organisaation ja yhtenäisen brändin tunnettuutta kaikilla toiminnan tasolla. Yhteistä työtä tukevaa konserniajattelua toteutetaan yhdessä Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy:n, Suomen Luonnonsuojelun Säätiön, EKOenergian, Suomen Luonto -lehden sekä Ilmari Räsäsen Säätiön kanssa. Liiton kustantama aikakauslehti Suomen Luonto, uudistunut jäsenlehti Luonnonsuojelija sekä verkkoviestintä, sosiaalinen media ja mediatiedottaminen ovat keskeisiä viestintäkanavia ja -keinoja. Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä sekä nimien ja logojen käyttöä koskevaa uudistusta jatketaan Verkkoviestintä Luonnonsuojeluliitto jatkaa monipuolisesti eri verkkoviestinnän kanavien hyödyntämistä tiedotuksessa, markkinoinnissa ja varainhankinnassa. Eri kanaviin ja eri kohderyhmille suunnattuun sisällöntuotantoon panostetaan suunnitelmallisesti. Läsnäoloa sosiaalisessa mediassa kehitetään jatkuvasti, ja uutiskirjeiden potentiaalia pyritään hyödyntämään tehokkaammin. Sisällöntuotantoon pyritään osallistamaan myös entistä enemmän vapaaehtoisia tekijöitä. Vuoden aikana aloitetaan järjestön sll.fi -verkkosivujen kokonaisarviointi ja verkkosivujen uudistuksen suunnittelu. Verkkosivujen avulla pyritään tukemaan entistä vahvemmin varainhankinnan uusia trendejä ja vaikuttamisviestintää sekä brändätä järjestöä nykyaikaisena toimijana. Optimitavoitteena on verkkopalvelujen uudistaminen vuoden 2016 aikana, jolloin edellisestä verkkouudistuksesta tulee kuluneeksi neljä vuotta. Luontoharrastajille suunnatun Ikkunasuomenluontoon.fi -verkkopalvelun uudistus saadaan valmiiksi kevään 2015 aikana. Luontokuva- ja havaintopainotteinen sivusto on ulkoasultaan raikas ja kutsuu mukaan uusia luontokuvien ystäviä. Sivuston uudistuksessa otetaan huomioon erityisesti mobiilikäyttö, havaintopaikkojen ilmoittamismahdollisuudet sekä järjestön varainhankintatarpeet Tiedotus ja mediayhteistyö Luontoa, ympäristöä ja liiton toimintaa käsittelevien uutistiedotteiden tuottaminen medioille on yksi viestinnän keskeisistä toimintamuodoista. Toimitusten kontaktointi ja liiton paikallistiedottamisen aktivointi tukevat tätä työtä. Liiton tiedotuksen tavoitteena on myös reagoida nopeasti esiin tulleisiin ympäristöhaasteisiin sekä tukea liiton varainhankintaa. Kontaktit mediaan syntyvät perinteisten lehdistötiedotteiden lähettämisen lisäksi entistä enemmän sosiaalisen median kautta. 10

11 Erillisiä tiedotustilaisuuksia järjestetään harkiten vaikeasti avautuvista mutta tärkeäksi arvioiduista aiheista. Liitto seuraa tiedotuksen onnistumista palautteen, näkyvyyden ja erillisten mittareiden avulla Jäsenlehti Luonnonsuojelija Jäsenlehti Luonnonsuojelija ilmestyy neljä kertaa vuodessa sekä paperisena lehtenä että digilehtenä. Lehden ilmestyessä lähetetään sähköinen uutiskirje. Sähköisen lehden mahdollisuutta tarjotaan jäsenille laajemmin jäsenrekisteriuudistuksen jälkeen. Edellisenä vuonna uudistunut Luonnonsuojelija tukee entistäkin paremmin järjestön jäsenhankintaa, varainhankintaa ja vaikuttamistyötä. Lehti on hyvä jäsenetu ja jäsenyyttä myös markkinoidaan lehti edellä. Vapaaehtoistoimintaan kannustetaan, ja piirien ja paikallisyhdistysten toimintaa esitellään monipuolisesti joka numerossa. Pitkissä artikkeleissa syvennytään Luonnonsuojeluliiton tärkeimpiin teemoihin journalistisesti mielenkiintoisesti haastaen sekä tekijät että lukijat. Erilaisia lahjoitus- ja tukimuotoja, kuten kertalahjoituksia, merkkipäivälahjoituksia, testamentteja ja kuukausitukijuutta esitellään lukijoille sekä palstojen ja artikkeleiden kautta että omina mainoksinaan Järjestön yhtenäinen ilme ja kuvallisuus Järjestön yhtenäistä visuaalista ilmettä koskeva uudistus jalkautetaan vuoden aikana. Ohjeistus koskee nimen, logon, typografian ja kuvien käyttöä. Liittotasolla ohjeistus on tarkempi, ja piireille ja yhdistyksille luodaan oma suositus yhtenäiseen mutta silti elävään norppailmeeseen. Nimien käytön yhtenäistämistä jatketaan. Ilmeen uudistamisen myötä tiettyjä järjestön materiaaleja, kuten roll-uppeja ja tärkeimpiä esitteitä uudistetaan. Verkkosivujen värimaailmaa ja typografiaa päivitetään tarvittaessa vastaamaan uudistunutta ilmettä. Piireille ja yhdistyksille annetaan mahdollisuus hakea tukea uuden ilmeen materiaalien uudistamiseen uuden ilmeen mukaiseksi Varainhankinta Jäsen- ja tukijahankinta Jäsenyyttä ja tukijahankintaa vahvistetaan edelleen. Luonnonsuojeluliiton jäsenmäärän lasku on saatu pysähtymään. Tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää sekä hankkia uusia kuukausitukijoita. Vuoden 2015 aikana hankitaan 2000 uutta jäsentä ja tukijaa eroavien tilalle. Ostopalveluna toteutettua telemarkkinointia tehostetaan ja lisätään. Liitto panostaa uusien kohderyhmien hankintaan, joille suunnataan jäsenhankinta- ja tukijakampanjoita telemarkkinoinnilla. Ostopalveluna toteutettua F2F-kampanjaa laajennetaan, minkä yhteydessä toteutetaan D2D-kampanja uusien kuukausitukijoiden hankkimiseksi. Paikallisyhdistysten jäsenhankintaa tuetaan taloudellisesti erillisiä hakemuksia vastaan sekä alueellisilla koulutuksilla. Jäsenhankinnan asemaa teemapäivillä vahvistetaan: Maailma Kylässä (toukokuu), Luonnonkukkien päivä (kesäkuu), Big Jump (heinäkuu) ja Suomen luonnon päivä (elokuun lopussa). Tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä tapahtumien kautta eri puolilla maata. 11

12 Verkkosivujen hyödyntämistä sekä sosiaalisen median käyttöä jäsen- ja kuukausitukijahankinnassa jatketaan ja kehitetään aiempien hyvien kokemusten perusteella. Jäsen- ja tukijahuolto Jäsen- ja tukijahuollon tavoitteena on vahvistaa jäsen-/tukijasuhdetta sekä vähentää jäsenyydestä/tukijuudesta eroamista. Jäsen- ja tukijahuoltoa toteutetaan helpoilla ja joustavilla jäsenpalveluilla, kuten sähköisillä uutiskirjeillä ja laadukkaalla jäsenlehdellä. Jäseniä ja tukijoita sitoutetaan aktiivisella yhteydenpidolla sosiaalisessa mediassa. Verkkosivuja ja verkkosivujen sisältöä kehitetään jäsen- ja tukijanäkökulmaa huomioiden. Helmikuussa toteutetaan puhelinkampanja jäsenmaksunsa maksamatta jättäneille. Loppuvuodesta järjestetään summan korotuskampanja lahjoittajajäsenille ja kuukausitukijoille. Kertalahjoitukset Lahjoitustuottojen viime vuosina jatkunut kasvu turvataan tehokkaan viestinnän ja lahjoittajahuollon avulla. Lahjoittajat saavat tietoa lahjoituskohteista ja miten varoja käytetään. Hyväksi havaittua kiitosviestin ja kiitoslahjan yhdistelmää jatketaan suurempia lahjoituksia tehneille henkilöille. Liitto luo uusia välineitä merkkipäivä- ja muistopäivälahjoittajia varten tarjoamalla lahjoituskohteista sähköistä kuvamateriaalia, jonka avulla merkkipäiviään juhlineet henkilöt voivat kiittää vieraitaan. Liitto lisää lahjoituksiin liittyvää kampanjointia yrityksiin päin. Se pyrkii hyödyntämään erityisesti juhlakauden lahjoituspotentiaalia nostamalla lahjoitusmahdollisuutta aktiivisesti esille omissa viestintäkanavissaan. Lahjoituksia tehneet yritykset saavat näkyvyyttä liiton verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Yritysyhteistyö Yritysmarkkinoinnin välineitä kehitetään ja lisätään tarvittaessa. Tähän liittyy vahvasti valmiudet sähköiseen viestintään, jota tehdään verkkosivujen, uutiskirjeiden ja juhlakauden lahjoituskampanjoinnin avulla. Vuonna 2014 lanseeratun kannatusyrityskonseptin mainontaa ja markkinointia tehostetaan tarjoamalla yrityksille mainostilaa Suomen Luonto -lehdessä ja Luonnonsuojelijassa. Uudet kannatusyritykset haastatellaan liittymisvaiheessa. Liitto ylläpitää säännöllisesti kontakteja yhteistyökumppaneihin, samalla kun se kartoittaa uusia potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Laajempi yrityskartoitus toteutetaan vapaaehtoistyöpohjalta. Liitto jatkaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyön tuotteistamista varainhankinnan edistämiseksi. Muu varainhankinta Liitto järjestää keväällä tavara-arpajaiset. Arpajaisilla tavoitetaan noin henkilöä. Viestintä- ja markkinointiyksikkö tukee tuotemyynnin kehittymistä. Mainostoimisto Adamsin kanssa jatketaan yhteistyötä Norps Rescue -tuotemarkkinoinnissa ja saimaannorpan pelastamisen kampanjoinnissa. 12

13 3.6. Tietotekniikka Tietotekniikan käyttöpalvelussa keskitytään ylläpitämään ja kehittämään käytössä olevia digitaalisia palveluja, huoltamaan laitteita, ja opastamaan sekä neuvomaan työntekijöitä tietokoneisiin ja digitaaliseen tietoliikenteeseen liittyvissä asioissa Suomen Luonto -lehti Vuonna 2015 Suomen Luonto ilmestyy kymmenenä numerona, joista yhdeksän on 84-sivuista ja kesäkuussa ilmestyvä numero sivuinen. Vuosikerran kokonaissivumäärä on noin 850. Lehti painetaan Hansaprint Oy:ssä. Lehti on tarjolla myös sähköisenä versiona Lehtiluukku.fi:ssä. Lehteä kehitetään siten, että se säilyttää asemansa parhaana luontoasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehti toimii ankarasti kilpailluilla aikakauslehtimarkkinoilla. Tämä otetaan huomioon lehden kehittämisessä, jotta levikki- ja irtonumeromyyntitavoitteet saavutetaan. Vuoden aikana teetetään lukijatutkimus. Levikkitavoite on maksettua tilausta (mukana irtonumeromyynti). Irtonumeroita myydään Lehtipisteissä. Irtonumeromyynnissä pyritään keskimäärin 500 kappaleeseen numeroa kohden. Jokaisen irtonumeromyynnissä olevan lehden välissä on tilaustarjouskuponki. Lehden verkkosivuja kehitetään ja ensimmäinen lehden kehittämä maksullinen mobiilisovellus valmistuu. Lehti on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Markkinoinnissa toteutetaan hyviksi ja kustannustehokkaiksi osoittautuneet kesäkuun numeron irtonumerokampanjointi ja siihen kytketty tutustumistarjous Lehtipisteissä sekä laaja joululahjatilauskampanja marras-joulukuussa. Verkko- ja sosiaalisen median sivustomme tukevat markkinointia tekemällä lehteä tunnetuksi uusille kävijöille. Lehteä tarjotaan myös puhelimitse mm. entisille tilaajille sekä niille Luonnonsuojeluliiton jäsenille, jotka eivät ole tilaajia. Suomen Luonto on mukana Kansallisessa mediatutkimuksessa. Sen antamia tietoja käytetään hyväksi levikki- ja ilmoitusmarkkinoinnissa. Lehti valmistetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti. Hansaprintillä on Pohjoismainen ympäristömerkki, joka kattaa kaikki tuotannon vaiheet. Painolla on myös ISO ympäristöjärjestelmä. 4. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta 4.1. Rakennetyöllä kohti joustavampaa organisaatiota Vuonna 2013 aloitettua liiton toiminnan tehostamista jatketaan sekä toimintaryhmien että koko liiton rakenteen osalta. Toimintaryhmien käynnistämistä tuetaan päivittämällä niiden ohjeita sekä ohjaamalla rahaa suurempien ryhmien koordinointiin niiden käynnistysvaiheessa. Vuonna 2014 aloitettu toimintaryhmäkokeilu arvioidaan ja ohjeistusta muokataan saatujen kokemusten perusteella. Testiryhmänä toimi liittotasoon kytkeytynyt suurpetoryhmä. Arvioinnissa huomioidaan ryhmäläisten kokemukset toiminnasta sekä sen vaikutuksista liiton talouteen, näkyvyyteen ja jäsenmäärän kehitykseen. 13

14 Koko järjestön rakenteen pohtimista jatketaan eri foorumeilla, tärkeimpinä rakennetyöryhmä, liittovaltuusto ja Syyspäivät. Samalla pyritään korvaamaan yksi valtuuston kokous liittokokouksella kolmivuotiskauden aikana. Tällöin liitolla olisi kaksi vuosittaista yhdistyksen kokousta. Tämä nopeuttaisi päätöksentekoa ja laskisi kustannuksia Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistyön koordinaattori organisoi toimintavuoden aikana lisää vapaaehtoistoiminnan koulutuksia asiasta kiinnostuneille paikallistoimijoille. Koulutuksen tavoitteena on luoda edellytykset rennolle yhdistystoiminnalle ja uusien vapaaehtoisten mukaan ottamiselle. Kaikissa koulutuksissa on vahvasti läsnä myös jäsenhankinnan tärkeys sekä yhtenäisen brändin merkitys vapaaehtoistoiminnalle ja jäsenhankinnalle. Paikallista vapaaehtoistoimintaa tuetaan huomioimalla paikallistoiminnan rooli entistä vahvemmin järjestön muussa työssä. Esimerkiksi eduskuntavaaleihin, ilmastokampanjaan, kaivostoimintaan, Suomen luonnon päivään sekä kohtuutalous-teemaan liittyen luodaan konkreettisia toimintamahdollisuuksia, joihin paikallistoimijat voivat tarttua oman mielenkiintonsa mukaan. Tätä kautta rakennetaan hiljalleen yhtenäistä järjestöä, joka näkyy valtakunnallisesti eri teemoihin liittyen. Vapaaehtoispankkia varten luodaan uuden rekisterijärjestelmän käyttöön ottamisen myötä toimiva hakusanajärjestelmä, mitä ei teknisistä syistä ole aiemmin voitu tehdä Yhteydenpidolla yhtenäiseksi järjestöksi Sisäisen viestinnän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti. Uutena palveluna yhdistystoiminnalle luodaan keskustelufoorumi, jolla keskustelua on mahdollista käydä eri aihepiirien alla. Keskustoimiston, piirien ja paikallisyhdistysten elävä yhteys on edellytys järjestön yhtenäisyyden tunteen syntymiselle. Sitä ylläpidetään vierailuilla ja muulla yhteydenpidolla. Virallinen tiedotus hoidetaan pääasiassa yhdistys-listan, Järjestökirjeen ja Yhdistysnetin kautta, jota ylläpidetään ja täydennetään tarpeen mukaan. Yhteyksiä ylläpidetään myös Syyspäivillä, aluetyöntekijöiden koulutuspäivillä ja valtuuston kokouksissa. Piirityöntekijöihin ollaan yhteydessä pitkin vuotta, ja heitä tavataan myös kasvokkain. Tavoitteena on luoda työkulttuuria, jossa piirityöntekijät ja paikallisaktiivit kokevat voivansa lähestyä helposti järjestötyöntekijöitä ja muita keskusliiton työntekijöitä. Piiri- ja paikallisyhdistyksiä muistutetaan säännöllisesti siitä, että liitosta voi pyytää vierailijaa omiin tapahtumiin. Lisäksi keskustoimisto tarjoaa aktiivisesti asiantuntijoitaan yhdistysten vierailijoiksi. Erityisesti huomioidaan piirit, joiden alueella ei ole useampaan vuoteen käyty ja/tai joihin yhteydenpito on ollut vähäistä. Tavoitteena vähintään neljä vierailua valtuuston kokousten lisäksi. Vierailuilla viedään mukaan uusimpia liiton tuottamia materiaaleja. Lähialueitten paikallistoimijoita kutsutaan myös käymään liiton toimistolla. Yhdistyksille on luotu syyskuussa 2014 kaikille avoin keskustelulista jota järjestövastaava ja vapaaehtoistyön koordinaattori seuraavat. Epävirallisemman viestinnän kanavana toimii paikallistoimijoiden facebook-ryhmä. Toiminnan suunnittelua pyritään laajentamaan pyytämällä piireiltä ja paikallisyhdistyksiltä hyvissä ajoin ehdotuksia seuraavan vuoden painopisteiksi ja kampanjoiksi. Liitto laatii keväällä myös jäsenkyselyn, jotta 14

15 rivijäsenet voivat kertoa millainen toiminta kiinnostaa heitä eniten Järjestökirje Järjestökirje muuttui syksyllä 2014 sähköiseksi uutiskirjeeksi, jolloin kirje lyheni ja ilmestymistahti tiivistyi. Tavoitteena on kirjeen parempi tavoittavuus, houkuttelevuus ja ajankohtaisuus. Sähköisen uutiskirjemuodon ja sisältöjen kehittämistä jatketaan kokemusten ja palautteiden perusteella. Liiton päivitetty visuaalinen ilme otetaan Järjestökirjeessä käyttöön samaan aikaan kuin muissakin liiton kanavissa. Kevättalvella 2015 tehdään seurantakysely uudistuneesta Järjestökirjeestä. Tuloksia verrataan keväällä 2014 tehtyyn kyselyyn, ja kirjettä kehitetään edelleen saatujen palautteiden perusteella. Ilmestymistahtia sovitetaan paikallisyhdistysten tarpeitten mukaan. Alustavasti on suunniteltu ilmestymistahdiksi noin joka toinen kuukausi. Tavoitteena on tarjota paikallistoimijoille ajankohtainen, tarpeellinen tieto oikeaan aikaan. Liian aikaisin tarjoiltu tieto unohtuu ja liian myöhään tarjottu ei ehdi siirtyä yhdistyksen toimintaan. Esimerkiksi avustushaut, vuosikokoukset ja valtakunnalliset liiton tapahtumat ovat kiinteitä pisteitä yhdistysten vuosikellossa, johon ilmestymisaikataulu pyritään sovittamaan Valtuuston kokoukset Liittovaltuuston kokoukset järjestetään sääntömääräisesti keväällä ja syksyllä. Liitto pyrkii tekemään valtuustoa jäsenistölle tunnetuksi mm. valtuutetun ystävänkirjan ja Järjestökirjeen kautta. Ehdotettuja avoimia luentotilaisuuksia valtuustojen yhteydessä voidaan harkita. Tämä antaisi kokousalueen paikallisaktiiveille mahdollisuuden tavata valtuutettuja ja liiton työntekijöitä. Kulujen säästämiseksi selvitetään mahdollisuutta lähettää valtuustoposti vain sähköisesti (paperilla niille, jotka ehdottomasti sitä vaativat). Liitto kehittää myös etäosallistumismahdollisuuksia IT-puolen resurssien rajoissa Syyspäivät Syyspäivät järjestetään jälleen syksyllä 2015 yhdessä liiton suunnittelupäivien kanssa. Syyspäiville tehdään alkuvuonna konseptointi vuoden 2014 kokemusten pohjalta. Tavoitteena on että syyspäivistä muodostuisi aidosti vuorovaikutuksellinen ja kaikille kiinnostuneille (työntekijöille, jäsenille ja aktiiveille) avoin tapahtuma. Syyspäivät pyritään jatkossakin järjestämään yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Samalla varmistetaan, että tapahtuman konseptista sekä järjestely- ja kustannusvastuista vallitsee yhteisymmärrys. 15

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015)

Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) Suomen luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelma 2016 (Valtuuston hyväksymä 22.11.2015) 1. Johdanto 2. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoiminta 2.1. Lainsäädäntövaikuttaminen näkyväksi 2.2. Näpit irti puhtaista

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle

Toimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat

Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä Tehtävät, työn organisointi ja toimintatavat Työryhmän I kokous 2.9.2013 Työryhmän tehtävät ja asema järvien ja niiden valuma-alueen ongelmien

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 Suomen Merkonomiyhdistysten Liitto - SMYL ry Sisältö Liiton tunnettuuden lisääminen Lausunnot ja kannanotot Edustaminen Julkaisutoiminta Rekisterit Markkinointi Tapahtumat

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS 2014 Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja

Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja Sometetaan Sitoumuksesta Pariisin ilmastokokouksen alla! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja 22. 29.11.2015 #Sitoumus2050 #Pariisi2015 Tulossa sitoumuksen tehneiden yhteinen some-kampanja

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen

Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelun suuntaviivoja tulevaisuuteen TASO loppuseminaari 11.11.2013 Jyväskylä Maarit Loiskekoski Vesienhoidon suunnittelu Vesipuitedirektiivin mukaiset suunnitelmat

Lisätiedot

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.1.2016 Vastuullisuus kaivosteollisuudessa Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 28.2016 Kestävän kaivostoiminnan verkosto Mitä Kaivosteollisuus ja sen sidosryhmät loivat Kestävän kaivostoiminnan verkoston

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia 15.9.2010 Paula Horne tutkimusjohtaja Paradigman muutos tavoitteissa 2000-luvulla painopiste on siirtynyt perinteisestä metsien suojelusta

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012

Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto ry Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty liittovaltuuston kokouksessa 25.11.2012 Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme suurin vapaaehtoisen ympäristö- ja luonnonsuojelutyön kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot