TE-rvetuloa sirkukseen Anja McGifford 2015 Ilmaispainos; ei kaupalliseen käyttöön.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TE-rvetuloa sirkukseen Anja McGifford 2015 Ilmaispainos; ei kaupalliseen käyttöön. http://reilusuomi.wordpress.com"

Transkriptio

1

2

3 2 Sisällys: Kesästä kesään...3 Suomeen paluu...7 Astun TE-sirkukseen...9 Identiteettikriisi...12 Ostan kirjailijankämpän...14 Käynti työvoimatoimistossa taas...15 Kirjan idea hedelmöityy...19 Kysymyksiä työvoimatoimiston virkailijoille...20 Blogia arvostellaan...29 Mallivirkailija...30 Kumpi on sinun unelmayhteiskuntasi...31 Oma koti löytyy...32 Maistraatti ja poliisilaitos...37 Muuttunut Suomi ja muuttunut minä...37 Arjesta puheenollen...39 Ja sitten palasin Suomeen...40 Ehkä sitten siivoojaksi tai kirjailijaksi...42 Passivoiva aktivointi...46 Työttömyyden vahvistaminen...49 Kansan vahvistuminen...50 Työttömyysturvapalkka...52 Vuohet ja lampaat...52 Palkkaaminen helpommaksi...53 Jos et halua olla lusmu etkä loinen...53 Maaseutuelämän vapaus...54 Maaseutuasumisen iloja...55 Maaseutuasumisen hankaluuksia...57 Löytöjä ja yllätyksiä...58 Itsenäisyyden muistopäivänä Suomi Oy...63 Me työllistämme!...64 Työttömien yhdistys?...65 Orja parantaa maailmaa...66 Omat nuhalomat...67 Osuuskunnasta yrittäjäksi...67 Suomi ja muut maat...68 Työttömät ja normaalit ihmiset...69 Työttömän pikaopas...73 Yritteliäät työttömät...74 Kansalaisen perusturva...76 Uusiokieltä...76 Kiero kysely?...77 Vapaa vaihtoehtomaailma...78 Omaehtoinen orjatyö...80 Pieni yritys Australiassa...81 Kenen syy? Kenellä ratkaisu?...84 Vielä muutamia kysymyksiä kansan edustajille...86

4 3 Kesästä kesään Kaikki ikkunat olivat auki ja pölyisen pienen kaksion ilma vaihtui ulkoa kelluvaan lämpimään ilmaan. Keittiön ikkunan alta kuului naapurin kerrostalon nuorison kiljuntaa heidän juhliessaan alkavaa kevättä uima-altaalla. Jakarandapuut kukkivat viehättävin violetein kukkatertuin, tuoksuttomina. Viereistä sivukatua pitkin virtasi autoja ja kesäpukeisia jalankulkijoita alas rinnettä pääkadulle, jonka kohina oli lakkaamaton aamuvarhaisesta myöhään yöhön. Syyskuun, Brisbanen kevään ensimmäisen kuukauden, taivas oli kuulas. Kävin kastelemassa kukat. Ulkorappusilla oli ruukuissa kaksi valeappelsiininkukkaa, aloe vera, bougainvillea, jota kasvatin pikku puuksi, ja yksi mandariinipuu, joka oli heinäsirkan jäljiltä melkein kuoliaaksi kaluttu. Vastapäisen kerrostalon parvekkeilla istui ne kaksi vakioparia, eläkeläisiä, jotka nauttivat aamusta ja joutilaisuudesta kahvikupin ja tupakan kanssa. Tupakan haju tunkeutui kadun yli asuntooni, mutta en sulkenut ikkunaa, koska oli niin lämmintä. Kaadoin tislattua vettä isosta muovipullosta kahvipannuun ja käänsin kaasulieden päälle. Hanavesi tuli tekojärvestä, johon oltiin juuri alettu lisätä fluoria, entisten kemikaalien lisäksi. Viipaloin varhaista lounasta endiiveistä, bataateista, retiiseistä, tomaateista ja munakoisosta, joita oli jäljellä edellisen viikonlopun jääkaapintäyttöretkestä luomutorille. Asiakasvirta oli taas melkein entisellään kolme vuotta aikaisemmin tapahtuneen äkillisen hiljenemisen jälkeen. Tänään oli valmistumassa yksi koulubanneri ja saman koulun tilaamat neljä urheilujoukkuelippua. Pääsisin aloittamaan historiallista silkkilippua - työ, jota odotin innolla, koska siitä tulisi luultavasti upea.

5 4 Valitsin kirjastosta tuomastani CD-kasasta tähän aamuun parhaiten sopivan äänikirjan, kytkin kuulokkeet päähäni ja aloin viimeistellä päivän tilausta. Ompeleminen yksin, kotona, oli tylsää, mutta äänikirjojen avulla pystyin matkustamaan ympäri maailmaa tai opiskelemaan tai pakenemaan auvoiseen mielikuvitusmaailmaan ompelukoneen surratessa. Tällaiseen työrytmiin olin tottunut jo usean vuoden ajan. Näin sain käytyä läpi valtavan pinon kirjoja, joita muuten en olisi koskaan ehtinyt lukea. Kiireisimpinä aikoina tein töitä aamuvarhaisesta hämäräntuloon, ja illalla hoidin laskut ja tarjoukset. Elämäni oli vuosia vain työtä. Tosin työtä, josta pidin ja jossa olin tullut taitavaksi. Tuli uusi tilaus vakioasiakkaaltani, joka järjesti toimintaviikonloppuja suurille yrityksille, ja jonka palvelupaketin osana oli yrityksen lippu. Hän tilasi usein muutaman päivän varoituksella, ja koska hän oli ollut melkein alusta asti uskollisin asiakkaani, pudotin kaiken muun ja tein hänen tilauksensa. "Hei, yksi lippu, kiitos." Meillä oli vaivautunut, mutta toimiva liikesuhde. Asuessamme viereisissä kaupunginosissa hän kävi joskus noutamassa tilauksensa minulta. Vaikka minä halusin ommella hänelle lippuja ja hän halusi tilata minulta ja vaikka kuinka yritimme, rupattelu ei meiltä onnistunut. Olimme kuin kaksi eri maailmoista reväistyä toisilleen vierasta lajia. Lopulta löysimme paremman ratkaisun; kävin viemässä valmiit työt hänen postilaatikkoonsa. Päätin, etten vielä kertoisi, että hänen olisi alettava etsiä toista lippujen ompelijaa. Vielä oli aikaa. Paluu Suomeen oli ensimmäisen kerran juolahtanut mieleeni edellisellä viikolla; havahduin aamulla hereille tietäen, että paikkani oli kotimaassa. Se oli varmaan hautunut alitajunnassani jo jonkin aikaa, koska putkahtaessaan tietoisuuteeni se tuntui heti oikealta päätökseltä. Järkisyyt ja intuitiot loksahtivat kohdalleen ja varasin yhdensuuntaisen lipun jo samalla viikolla. Annoin itselleni puoli vuotta järjestellä asiani ja hyvästellä entinen asuinmaani. En ollut huolissani tulevaisuudesta. Tuskin edes ajattelin työn saantia Suomessa, koska minusta oli itsestään selvää, että jotakin löytyisi. Olinhan ahkera, yritteliäs ihminen, ja vasta 48-vuotias. Haikeudella myin pitkään palvelleen ompelukoneeni ja mittatilauksena hitsatun työpöytäni, joita oli liian kallista ottaa mukaan.

6 5 Kotiompelulla olin elättänyt itseni toistakymmentä vuotta. Ehkä voisin jatkaa sitä Suomessa? Suomessahan oli työvoimapula. Paluupäätös Suomeen tuli melkein yhtä arvaamatta kuin Australiaan lähtö aikoinaan. Silloinkaan minulla ei ollut tiedossa työpaikkaa uudessa asuinmaassa. Menin lomalle, ja loma jatkui ja jatkui. Vaikka työtä sittemmin löytyi ja oma työ piti yhä enemmän puuhassa, olo oli kuin lomalla, hikoillessa. Siihen puolen vuoden hikoiluun en koskaan oikein tottunut. Saunaa rakastan siinä missä muutkin suomalaiset, mutta se on erilaista hikoilua. Suomen raikkaassa ilmassa on helpompi ajatella. Aloin myös kaivata suomen kieltä. Puhuin englantia sujuvasti, mutta omalla kielellä voi ilmaista enemmän ja sen vivahteita ymmärtää paremmin. Kolmas syy muuttaa oli asuntojen hinnat. Voisi kuvitella, että valtavalla Australian mantereella tonttien hinnat olisivat huokeita, ja kevytrakenteisemmat talotkin voi rakentaa halvemmin. Näin ei kuitenkaan ollut. Kauniista Sydneystä virtasi yhä enemmän ostajia, myytyään entiset asuntonsa maahanmuuttajille. Heille kahden miljoonan asukkaan Brisbane oli edullinen paikka, ja kysynnän lisääntyessä talojen ja osakkeiden hinnat nousivat kiihtyvällä vauhdilla. Olin säästänyt asuntoa varten kymmenen vuoden ajan, mutta säästöni eivät vieläkään riittäneet edes lainan käsirahaksi. Suomessa niillä saisi pienen talon tai mummonmökin maaseudulta - pitkäaikainen unelmani.

7 6

8 Suomeen paluu 7 Lentokone liukui lopulta tasaisen harmaan, aukottoman pilvimassan alle ja eteemme avautui Helsinki-Vantaan lentokentän likaisten lumikinosten jäänteet huhtikuisessa aamussa; ensimmäiset lumikinokset, jotka olin nähnyt sitten vuoden Selitin vierustoverilleni, että kyyneleeni johtuivat siitä, että olin palaamassa takaisin kotiin kahdenkymmenen vuoden jälkeen Australiassa. Hän kosketti käsivarttani lohduttavasti; ulkona avautuva näky sai ehkä hänet luulemaan, että itkin pettymyksestä. Hän oli menossa käymään Liettuassa, josta oli kotoisin. "Miksi muutat takaisin?", hän kysyi. "Koti-ikävä", vastasin. "Nämä ihanat vuodenajat, ja suomen kieli." Hän katseli minua hiukan epäilevän näköisenä, ja sitten molempien katseet kääntyivät taas ulos hyytävän harmaaseen usvamaisemaan. Olin kotona. Kaksikymmentä vuotta Australiassa oli historiaa. Edessä oli uusi alku. Lentoni saapui parikymmentä minuuttia etuajassa. Seisoin laukkuineni ja matkalaatikoineni Helsinki-Vantaan lentoaseman edessä. Kotiinpaluun kyyneleet jäätyivät ripsiini huhtikuun viimassa, joka tuntui myös Australian armeijan vanhan villapaidan läpi; talvitakkia en ollut omistanut sitten Suomesta lähdön, enkä itse asiassa mitään takkia. Olin samalla pohjattoman onnellinen ja irrallisen eksynyt. Oliko ystäväni muistanut lähteä minua vastaan? Oliko terminaaleja useita? Miten saisin häneen yhteyden, kun puhelimeni ei toiminut täällä? En ollut vaihtanut euroja, koska se oli parempi tehdä suomalaisessa pankissa. Lentokentällä en nähnyt pankkia. Jos joutuisin lähtemään junalle, voisin ehkä käyttää luottokorttia. Paljonkohan siinä olisi palvelumaksu? Tunsin itseni avuttomaksi ja irralliseksi ne muutamat minuutit, kunnes ystäväni porhalsi paikalle ruttuisella Transitillaan ja elämäni uusi kotimainen vaihe alkoi. Palasin tarkoituksella huhtikuussa, joka on minusta rumin kuukautemme. Ilma oli silloin niin raskas harmaasta pilvimassasta ja sumusta, että ajaminen moottoritetä pitkin kohti uutta kotia oli kuin sukeltamista salaperäiseen maailmaan. Vinkka tuuli heitteli roskia ja heilutteli vastaantulevien rekkojen suojapeitteitä. Oli niin rumaa kuin Suomessa voi olla. Ja minä nautin jokaisesta avautuvasta harmaasta maisemasta. Sen jälkeen kaikki säät ovat olleet parempia ja niistä olen nauttinut vielä enemmän. Sade on viileää ja jättää raittiin tuoksun, ei kaiken homehduttavaa haaleaa kaatosadetta. Ilma on raikasta. Puhdasta. Maa tuoksuu Suomelta. Männyt ja koivut ja suopursut tuoksuvat lapsuuden Suomelta.

9 8 Ensimmäiset päivät Suomessa olivat mahtava kokemus. Asioinnit virastoissa ja kaupoissa sujuivat hienosti. Palvelu oli mielestäni huippuluokkaa. Hiukan sitä suomalaista holhousmentaliteettia oli pankin toiminnassa. Australiassa tilin avaaminen olisi vienyt kymmenen minuuttia. Nyt tiliä ei voinut avata heti, vaan jouduin varaamaan uuden ajan seuraavalle viikolle, ja se haastattelu olikin sitten yksityiskohtainen, jopa tunkeileva. Vaikka pankkitunnuksia tarvitaan kaikkialla nettipalveluissa henkilöllisyyden todisteena, pankkitunnuksia ei saa ennen kuin tilille alkaa tulla rahoja; minua neuvottiin hakeutumaan pian töihin tai hakemaan tukia. Säästöjen käytössä opastettiin pyytämättä ja kyseltiin jopa perhesuhteista ja kaikenlaista, mikä yllätti minut. Minua kuulustelevalla pankkivirkailijalla oli tiskillä näytteillä hänelle myönnetty kunniakirja; ehkä hän oli konttorin taitavin paljastamaan asiakkaiden yksityiselämän. Jos en olisi niin nauttinut suomen kielellä puhumisesta, en ehkä olisi sietänyt sitä utelua, vaan olisin kokeillut toista pankkia. Talossa oli virkaintoinen talonmies, joka tuli heti uuden asukkaan huomattuaan kyselemään, milloin olisi tarkoitus tehdä muuttoilmoitus, jotta hän saa laittaa uudet nimikyltit oveen ja alakerran nimitaululle. Nuokin ovat käytäntöjä, joita ei suurimmassa osassa maailman maita hyväksyttäisi - kansalaiset eivät yksinkertaisesti suostuisi moiseen yksityisyyden loukkaukseen - Suomessa se vaan on vakiintunut tapa, jota harva tuntuu asettavan kyseenalaiseksi. Suomeen palattuani minua sykähdytti kuulla suomea kaikkialla. Läksin kävelylle eräänäkin aamuna kesäkuun alussa, kun siististi leikatut orapihlaja-aidat ja lehtevät puut jalkakäytävän varrella saivat minut hetkeksi unohtamaan, että olin muuttanut asuinmaata; maisema olisi yhtä hyvin voinut olla Brisbanea. Lähestyin rupattelevaa naisryhmää ja kun aloin erottaa sanoja, havahduin siihen, että ne olivat suomea. Kotona olemisen riemu pulpahti taas mieleeni. Tunsin pystyväni mihin vaan nyt, kun olin taas kotona. Yksi pieni särö vain tuli harmoniaani - tai oikeastaan sekin oli imartelua, vaikka sitten mutkan kautta. Kysyin kaupan kassalla postimerkkejä entiseen maahani menevään kirjeeseen, enkä tiennyt, minkä suuruisen merkin tarvitsin. Samalla puhelimeni soi ja vastasin ilmeisesti jotenkin 'väärin', koska edelläni asioinut nainen, joka oli jäänyt hitaampana paikalle ja jonka ohitin kadulla, jupisi minulle ääneen, että "Ei sitä tarvitse näytellä jotain parempaa ihmistä vain sen takia, että on joskus ollut joku rouva!" Mitä hän nyt sillä tarkoitti. Otin sen sillä tavalla, että hän tunsi alemmuutta minua kohtaan, syystä tai toisesta, ja tulkitsi sen minun 'viakseni'. Mutta kuten sanoin, kyse oli enemmän hänen ongelmastaan. Kyllä minulla alkuun oli jonkinlaista ulkomaista korostusta puheessani. Osaan kyllä lausua sanat ihan niin kuin ne pitääkin lausua, mutta jokin nuotti englannin kielestä oli jäänyt. Se on kyllä haihtunut ajan myötä pois ja oma murre nostanut taas päätään. Tulin siihen tulokseen, että ihmiset ovat tärkein osa onnellisuutta. Olin ulkomailla melko yksin. Tulin toimeen ja muuten meni ihan kivasti, mutta ystäväverkosto oli harva. Nyt tuntui hyvältä tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan ja haluavansa oppia siitä enemmän. Suomi oli muuttunut paljon. Varsinkin nuoret ihmiset, minua parikolmekymmentä vuotta nuoremmat, ovat edellistä sukupolvea avoimempia ja ystävällisempiä. Ulkomaanvuosia ei ollut ikävä, vaikka muistot olivat kauniita. Kai tätä voi kutsua onnellisuudeksi.

10 Astun TE-sirkukseen 9 Olin aluksi niin onnen huumassa, etten edes ajatellut tuloja enkä menoja. Nautin jäätävistä tuulista ja alkavan kevään merkeistä. Olin tottunut elättämään itseni työlläni, enkä nähnyt ongelmia työllistymisessä nytkään, tai varsinkaan nyt, kun olin omieni parissa. Ja Suomessahan oli työvoimapula - siitä olin kuullut netin kautta jo pitkään. Lopulta kuitenkin tuli hetki, jolloin päätin käydä nappaamassa sen työpaikan ja asettua tuottoisaksi jäseneksi omaan yhteiskuntaan. Muutin Suomeen optimistisin odotuksin. Arvelin, että iästäni huolimatta minulla olisi hyvä mahdollisuus työllistyä ahkeruuteni, työkokemukseni ja suomenkielisyyteni takia. Muualla asumisesta ja englanninkielen taidosta uskoin myös olevan hyötyä. Jätin siis työni, jolla olin itseni elättänyt toistakymmentä vuotta ja palasin kotimaahan. Kuvittelin asioiden sujuvan työvoimatoimistossa (työ- ja elinkeinotoimistossa) jotenkin siihen tyyliin, että ilmoitan olevani työnantajien saatavilla, työvoimatoimiston virkailija ilahtuu, ottaa yhteyttä listaan sopivista työnantajista ja minä aloitan kohta työt. Olin valmis tekemään monenlaista työtä, tietoisena puutteistani, mutta myös vahvuuksistani. Pidin itseäni edelleen kelvollisena työhön ja halusin auttaa kotimaatani sen painiskellessa työvoimapulassaan. Toisin tietysti kävi kuin naiiviudessani kuvittelin. Vastaanottotiskin takana oleva nainen ei vastannut tervehdykseeni, tuijotti vaan takaisin. "Etsin työtä", sanoin. Hän näytti empivän. Vuorosanani olivat toisesta näytelmästä kuin se, missä hän esitti osaansa. "Tuota... oletko... mikä on henkilötunnuksesi?" "Teillä ei vielä ole tietoja minusta, koska olen juuri palannut Suomeen." Annoin henkilötunnukseni ja virkailija varmisti, että heillä ei tosiaankaan ollut tietoja minusta. "Haluat siis rekisteröityä työnhakijaksi ja anoa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea?", hän kysyi. En tiennyt, mikä ero noilla termeillä oli. "En välttämättä", vastasin. "Oikeastaan toivoin, että teillä olisi joku työpaikka minulle. Olen muuttanut Suomeen pysyvästi ja etsin työtä. Olen valmis aloittamaan heti." "Ei se aivan niin käy. Sinun täytyy ensin rekisteröityä. Haluatko keskustella työvoimaneuvojan kanssa nyt heti?" Totta kai halusin. Työvoimaneuvoja kuulosti lupaavalta. Työpaikkojen ja työnhaun asiantuntija. Lomailuni olisi pian lopussa, mutta mitä tuosta. Ihmisen on tehtävä työtä. Työn teko tutustuttaisi minut uudelleen suomalaiseen yhteiskuntaan. Hyötyisin siitä paljon enemmän kuin pelkän palkan verran. Sain odotusnumeron ja istuin odottamaan.

11 10 Ensimmäisessä haastattelussa minut rekisteröitiin työnhakijaksi - anteeksi, työttömäksi, mikä merkitsi käytännössä sitä, että työvoimatoimisto harkitsisi, olinko oikeutettu työttömyysavustukseen siis ei niinkään sitä, että olin uusi potentiaalinen työntekijä suomalaisille yrityksille, tai mahdollinen pienyrittäjä. Työpaikan etsiminen minulle ei kiinnostanut haastattelijaani juuri lainkaan. Häntä kiinnosti, paljonko minulla oli säästöjä, oliko minulla mahdollisesti toiminimi ja olinko ollut kauankin yrittäjänä. Hän kysyi terveydentilastani ja perhesuhteistani, ja kerroin, että minulla oli ollut syöpä, mutta uskoin parantuneeni täydellisesti. Hän ehdotti, ettei syöpää mainittaisi tiedoissani, jos se ei vaikuttaisi siihen, millaista työtä voin ottaa vastaan. En halunnut työtä, jossa olisin joutunut myrkyttämään itseäni kemikaaleilla tai stressaantumaan vaikkapa tupakoinnin tai jatkuvan taustamusiikin, tai ilkeiden työtovereiden tai esimiesten takia, mutta tästä en maininnut. Arvelin voivani välttää sellaiset, minulle sietämättömät työpaikat, tekemättä siitä numeroa virallisesti. Hän kyseli työpaikoistani Suomessa silloin aikoinaan, 80- ja 90-luvuilla. Hän kysyi, aioinko jäädä Suomeen pysyvästi, eikä pitänyt vastauksestani, kun kerroin asiaan vaikuttavan muunmuassa sen, millaista Suomessa olisi asua pompoteltaisiinko minua samalla tavalla kuin olin lukenut monia paluumuuttajia pompotellun. Virkailija näytti kyntensä siinä kohdassa, riemastui oikein, ja kirkaisi, että minulla näytti olevan Asenne. Suomalaisten viranomaisten kanssa asioidessa ei saa olla 'asennetta', näköjään. Jos uskaltautuu käyttämään huumoria tai arvostelemaan viranomaisen toimintaa, siihen ei vastata kuin ihminen vastaisi toisen ihmisen kommenttiin, vaan reagoidaan kuin joku hallitsijan ylempi vasalli alamaiseensa, joka juuri unohti olla nöyristelevä ja väritön ja mauton. Sanojen sisältöä ei pohdita vaan hyökkäävästi tartutaan siihen, että toinen ylipäätään uskalsi poiketa hänelle määrätyistä repliikeistä ja olla ironinen. Emme olleetkaan kaksi keski-ikäistä naista keskustelemassa asiallisesti työllistymisvaihtoehdoista, vaan olimme kuvaannollisestikin pöydän eri puolilla. Hän piti itseään minua ylempiarvoisena ja minua loiseksi pyrkivänä luuserina. Hän ei kohdellut minua, kuten esimerkiksi yrityksen omistaja kohtelee ihmistä, jonka haluaa tuovan arvokkaan työpanoksensa yritykselleen. Hän kohteli minua ensimmäisestä haastattelusta lähtien kuin yhteiskunnan ongelmajätettä henkisesti sairasta asennevammaista rikollista hyväksikäyttäjää. Tämä oli minulle Suomeen paluun euforiasta maan pinnalle pudottava läimäys vasten kasvoja. Se kolhaisi itsetuntoani ja varmaan vaikeutti osaltaan työllistymistäni. Olisi ollut parempi mennä suoraan yrityksiin kyselemään työtä, kun vielä leijailin kaikkivoipaisuuden illuusiossa. Miksikö en sitten mennyt? Olen luonteeltani aika ujo. En tiennyt, oliko enää tapana noin vaan kävellä sisään yrityksiin, tuhlaamaan ihmisten aikaa. Enkä totta puhuen osannut kuvitella, missä minulle sopiva työpaikka voisi olla, ja ajattelin, että työvoimatoimistosta työpaikka löytyy helpommin. Minne olisin mennyt? Millaista työtä osasin tehdä ja mitä oli tarjolla? Olin luullut työvoimatoimistoa työmarkkinoiden asiantuntijaksi. Minusta Suomi vaikutti muuttuneen kahdessakymmenessä vuodessa niin paljon ja kehittyneen teknisesti, etten heti osannut kuvitella, mitä pystyisin tekemään. Käsityöt olivat minun alani. Käsityöläisyys itsenäisenä ammatinharjoittajana oli minulle räätälöity työ - se sopi taitoihini ja ominaisuuksiini täydellisesti. Suomessa yrittäminen oli kuitenkin toista kuin yrittäminen Australiassa. Palkkatyö tuntui olevan helpompi tapa työllistyä ja sen kautta pääsisin nopeammin yhteiskunnan osaseksi ja löytäisin paikkani. Pääsin yhteen haastatteluun huonekalujen päällysteiden ompelijana, missä olisin ollut hyvä ja mitä olin tehnytkin oman työni ohessa. En osaa sanoa, mihin kysymykseen vastasin väärin, mutta huomasin, että haastattelijan kiinnostus lopahti ja hän kysyi viimeiset

12 kysymykset kuin ohimennen. Oliko se se, että kerroin olevani tyytyväinen mihin palkkaan tahansa? Ikäni? Väärännäköinen naama? En kuullut heistä enää, eikä muitakaan ompelupaikkoja löytynyt. Minulle tuli omassa yrityksessä silloin tällöin työhakemuksia ja haastattelupyyntöjä. Ne vain ärsyttivät. Näin ne ajan tuhlaamisena. Vielä pahempi olisi ollut, jos joku olisi koputtanut ovelle ansioluetteloineen, tai soittanut. Miksei joku järjestä helppokäyttöistä nettipalvelua, jossa voi selata eri aloja, eri taitoja vaativia töitä eri paikkakunnilla, ja toisaalta työnantaja voisi laittaa vaikka automaattisen haun tietyntyyppisestä henkilöstä? Palkkatoiveet ja muut erityisehdot hoituisivat samalla. Tämän pitäisi olla työvoimatoimistosta erillään oleva palvelu, koska sen täytyisi perustua työnhakijoiden ja työnantajien vapauteen päättää omista asioistaan ilman päälläpäsmäreitä ja rankaisijoita. Se ei saisi toisaalta maksaakaan paljon. Jollekin taitavalle ryhmälle tietotekniikan ammattilaisia tällainen olisi helppo perustaa. Mahtaisiko valtio verottaa sellaiset yritykset nurin? Onkohan sellaisen palvelun perustaminen kielletty? "Haluan, että keskustelemme vapaasti ja kerrot itsestäsi", virkailija sanoi. Hän oli kuitenkin jo saanut minut varuilleni - osittain liian myöhään, sillä aluksi puhuin tosiaan vapaasti, koska kuvittelin virkailijan toimenkuvan olevan maan työvoimapulan vähentäminen ja sopivien työpaikkojen etsiminen niitä haluaville. En tiennyt, että työvoimatoimistossa työnhakija on rikollinen, kunnes toisin todistaa, ja mahdollisesti sen jälkeenkin, ja kaikkea, mitä työtön sanoo, käytetään ensisijaisesti häntä vastaan, jos suinkin voidaan. Minusta Suomen kansalaisella on oikeus kuulla itseään koskevista laeista ja säännöistä ennen kuin hän antaa virkailijalle henkilötietonsa ja muita tietojaan. En kuitenkaan tiedä paikkaa, josta informaatiota voisi saada anonyymisti. Työvoimatoimiston ja Kelan sivuilta löytyvää tietoa kannattaa lukea, mutta he eivät tietenkään mainosta sudenkuoppia. Monet ajautuvat keskustelupalstoille jouduttuaan ongelmiin. Harvaa kiinnostaa työttömän tilanne, ennenkuin itse kokee sen. Siksi useimmat oppivat kantapään kautta, mitä olisi pitänyt sanoa ja tehdä ja silloin on jo liian myöhäistä. Tuona päivänä opin äänittämään työvoimatoimistossa käydyt keskustelut ja ottamaan talteen kaikkien virkailijoiden nimet, joiden kanssa puhun. Suomen laki takaa oikeuden äänittää keskustelun, johon itse ottaa osaa. Sen voi tehdä salaa tai avoimesti, eikä kukaan läsnäolija voi sitä estää. Laitonta salakuuntelua olisi vasta se, jos jättäisi äänityslaitteen päälle ja itse poistuisi. Olen saanut närkästyneitä komennuksia kääntää mp3-soittimeni pois päältä. Näin reagoi varmaan kokematon työntekijä, joka ei tunne lakia. Yleensä nauhoittamisen huomaaminen rauhoittaa keskustelua ja tekee ainakin toisen osapuolen varautuneeksi. On ikävä, jos se saa heidät liiankin varovaisiksi, ja sen takia salaa äänittäminen on ehkä suositeltavampaa. En tarkoita, että haluaisin saada ihmisiä jotenkin ansaan, vaan harmittelen sitä, että joskus keskustelu on mennyt siihen, että virkailija ei ole uskaltanut sanoa omia mielipiteitään, vaan kyselee vain, mitä itse mistäkin asiasta ajattelen. Ja heillä kuitenkin voi olla paljon informaatiota, jota toivoisin heidän jakavan minullekin, kun sitä pyydän. Joka tapauksessa suosittelen muillekin äänittämistä. Uskoisin, että työvoimatoimistotkin äänittävät ja mahdollisesti videoivat tapaamiset asiakkaiden kanssa. Jos he eivät niitä äänitä, haluaisin tietää, miksi. "Mitä sinä teit Australiassa viimeiset kaksi vuotta?", virkailija kysyi. Kerroin hänelle, että minulla oli ollut toiminimi ja olin työllistänyt itseni toistakymmentä vuotta. "Jatkatko yritystoimintaa edelleen?", hän kysyi. 11

13 12 "Olen Suomessa, asiakkaani olivat Australiassa. Olen myynyt koneet, eikä minulla ole tuloja tästä yrityksestä." "Mitä koneita sinulla oli ja milloin myit ne?" Hän ei kertonut, miten vastaukseni vaikuttaisi tukeeni, enkä huomannut kysyä. Kerroin, milloin olin myynyt koneeni, vaikka toiminta oli itse asiassa katkennut jo kuukausia aikaisemmin. "Oliko yrityksesi rekisteröity?" "Kyllä." "Onko se edelleen rekisteröity?" Minulla ei ollut mitään toimintaa liikenimeni alla, mutta halusin jättää nimen rekisteröidyksi, ettei kukaan entisistä kilpailijoistani voisi napata sitä ja hyötyä vuosien työstäni. Nainen selasi kalenteriaan. "Toiminta on siis vain keskeytetty", hän sanoi. "Se tarkoittaa, että saat neljän kuukauden karenssin; et ole oikeutettu työttömyysturvaan ennen kuin neljän kuukauden kuluttua siitä, kun myit koneesi ja keskeytit yritystoiminnan. Jos haluat olla oikeutettu tukeen kahden viikon odotusajalla tästä päivästä lukien, se onnistuu, kun poistat toiminimesi rekisteristä." "Kuten juuri selitin sinulle, en aio tehdä sitä. Toiminimeni on osa identiteettiäni, vaikka yritys olisikin lopettanut toimintansa. Millä tavalla Suomi hyötyisi siitä, että romuttaisin toiminimeni? Minulle siitä ei ainakaan olisi hyötyä. Ainut, joka mahdollisesti hyötyisi, olisi joku entisistä kilpailijoistani." "Tällainen on Suomen laki." Minusta Suomen laki ei kuulostanut kovin järkevältä. En kuitenkaan voinut asialle mitään. Eläisin säästöilläni, kunnes löytäisin työpaikan. Olin edelleen varma, että työtä löytyisi. Itsevarmuuteni oli saanut kolauksen tuon virkailijan takia, mutta en minä aivan lyöty vielä ollut. Tulin sitten etsineeksi sen työttömyysturvalain ja luin, mitä se sanoi yrittäjien työttömyysturvasta. Luin määritelmän yrittäjästä useaan kertaan, ja mielestäni minun ei voinut sen perusteella väittää koskaan olleenkaan yrittäjä. Voitonriemuisena marssin työvoimatoimistoon ja kysyin vastaanottovirkailijalta, minne voisin valittaa lausunnosta. "Meidän lausunnoistamme ei voi valittaa, tee tukihakemus Kelaan ja valita sitten heidän kielteisestä päätöksestään." Menin Kelaan. "Tietysti sinulla on oikeus valittaa, mutta luultavasti tulee kielteinen päätös, koska meidän päätöksemme perustuvat aina työvoimatoimiston lausuntoihin." Menin siis takaisin työkkäriin. "Et tosiaan voi valittaa, mutta voit toki pyytää korjausta." Kysyin, vaarannanko jo annetun myönteisen lausunnon, jos vaadin takautuvasti tukea edeltäneiltä kuukausilta. Lausunnon perusteella olisin oikeutettu työttömyystukeen heti neljän kuukauden karenssin mentyä. "Ei toki - ne ovat kaksi aivan erillistä asiaa." Jätin siis korjauspyynnön. Parin päivän päästä tuli vastaus: on yrittäjä, ei tukea. Identiteettikriisi Loppuvuosina Australiassa en oikein tiennyt, kuka olen. Oliko paluu Suomeen sitten pettymys? Sukelsin takaisin siihen maailmaan haikailematta edellisen asuinmaani rentoutta, auringonpaistetta ja muita hyviä asioita. Ehkä 'löydän itseni' lopulta. Voi olla harhatoive, illuusio, mutta näin toivon.

14 13 Muutama päivä ennen paluulentoa sattui niin surullinen asia, että tippa on melkein silmässä vieläkin, kun sitä ajattelen. Rautatieasemalla vanhahko nainen kysyi minulta jotain ja aloimme jutella. Tiedustelin hänen aksentistaan ja hän olikin suomalainen. Niin yksinäinen, ja ilahtunut suomalaisen tapaamisesta, että halasi minua siinä paikassa. Ja koska olimme sattumalta menossa samalle asemalle, hän kutsui minut kahville. Siellä hän kertoi minulle, ventovieraalle, miten hänen kaksi Sydneyssä asuvaa poikaansa eivät pidä paljon yhteyttä ja miten hänen lyhytmuistinsa oli alkanut huonontua aivokasvaimen takia, jonka takia hän ei myöskään enää voinut matkustaa jokakesäiselle Suomen lomalleen. Hän oli nyt muuttamassa vanhusten palvelutaloon. Kysyin, kumpi maa tuntuu hänestä enemmän kodilta. Asuttuaan neljäkymmentä vuotta täällä tämä on se tutumpi paikka, hän väitti. Minusta hänestä kuitenkin paistoi selvästi läpi loputon juurettomuus, irrallisuus, yksinäisyys. Uskoisin, että hänenkin paikkansa olisi nyt Suomessa. Vanhuusvuodet on parempi viettää omiensa parissa. Varsinkin, jos on yksin. Varsinkin, jos oma kieli on niin harvinainen kuin suomi on. Ja ennen kaikkea, jos muisti alkaa pätkiä. Jos unohtaa englannin kielen, vanhuudesta tulee entistä yksinäisempää. Brisbanessa tosin on suomalainen vanhainkoti, mutta kuten arvata voi, sinne on pitkät odotuslistat. Upean ilmastonsa takia Queensland on suomalaistenkin keskuudessa Australian suosituinta asuinaluetta. Minulle hän oli kuin olisin katsonut omaa kolmekymmentä vuotta vanhempaa peilikuvaani - jos jäisin Australiaan. Mitä iloa sellaisessa elämässä on? Hän vaikutti vielä sovinnaisemmalta kuin minä, mutta monella tavalla olimme samantapaisia, noin lyhyen tuttavuuden perusteella sanoen. Ihmiset, kanssakäyminen meille tärkeiden ihmisten kanssa ja myös arkiset kohtaamiset kadulla ja muualla, kai tekevät elämästä elämisen arvoisen. Ilman ihmisiä kuihtuu ja lakastuu niin kuin tuo nainen. Hyvin nuoren näköisenä hän oli säilynyt. Siksikö, ettei ollut uskaltanut oikein elää, vieraassa ympäristössä? Kauhea sääli. Jos olisimme tavanneet aikaisemmin, olisimme voineet ystävystyä. Odotin ehkä Suomelta liikaa. Tiedän toki, ettei mikään maa ole täydellinen, tai jos on, minä en ole sitä löytänyt, mutta Suomessa voin olla enempi oma itseni ja enemmän tasapainossa itseni ja ympäristöni kanssa, luulen. Suomen luonto oli juuri sellainen kuin olin sen muistanut. Samat tuoksut, samat maisemat, sama tunne siitä, että Suomen kosteasta turpeesta katkaissut juureni olivat kiinnittymässä uudelleen, ja lujasti. Olin viettänyt yksinäistä kesälomaa kaikki nämä vuodet. Aviomies meni, vuosien varrella muita kumppaneita kävi. Kai se osoittaa huonohkoja sosiaalisia taitoja. Ja missäpä parempi maa sellaisille kuin armaassa Suomessa, missä yksinoloa ja hiljaisuutta arvostetaan ja vaalitaan? Pohdiskelin nettifoorumeilla palaamistani ja sen syitä. Joku kirjoitti, ettei palaamista tarvinnut hävetä. Tartuin heti sanaan 'hävetä'. "Oliko tuo jokin freudilainen lipsahdus: 'Ei se ole häpeä palata'? Miksi ihmeessä ulkomailla asuminen ja sitten kotiin palaaminen olisi häpeä? Miten tuollainen ajatus edes tulee mieleesi? Häpeäisitkö jotenkin itseäsi, jos päättäisit tulla takaisin? Pitäisi kö

15 14 avioeroa hävetä? Entä sitä, kun ei viihdykään talossa, jonka luuli rakentavansa loppuelämäkseen? Entäs, jos vaihtaakin työpaikkaa? Kumppania? Hirveä häpeä, kun ei heti alunperin osannut laskelmoida, että tekee 'oikean' päätöksen loppuiäkseen? Kenen mieli kestää noin paljon häpeää? Suomalaisetko vain ovat tällaisia? Eikö kotiinpalussa ole enemmänkin iloa?" Oikeastaan taisin reagoida 'häpeään' siksi, että olin pettynyt siihen, ettei kaikki mennytkään niin kuin silloin nuorempana suunnittelin. Jos nyt koskaan olen paljon suunnitellut; elämä on vain tapahtunut ja minä olen yrittänyt pysyä mukana ja kiillottaa imagoani sukulaisille päin sen minkä kiireiltäni ehdin. Olikohan sitä tullut esitettyä onnellisempaa ja menestyneempää kuin on ollutkaan. Nyt se paluu sitten oli konkreettinen teko. En voinut väittää olleeni täysin onnellinen ulkomailla, jos matkalaukut oli pakattu ja suuntana Suomi. Minullakin oli sukulainen, jolta varmaan saisin kuulla ilkuntaa häntä koipien välissä palaamisesta. En kuitenkaan aio tavata häntä enkä muutenkaan kuunnella hänen ilkeyksiään, ellei hän muutu. Se olisikin riemuisa asia, jos saa palata rakastavaan perheeseen jakamaan kokemuksiaan ja puhumaan menneiden vuosien Suomesta. Kaukana on helpompi olla välittämättä. Hyvä, että tuo sana tuotiin esiin. Kyllä se hiukan pisti, mutta se oli hyväksi. Ostan kirjailijankämpän Odotellessani karenssini loppumista sain päähäni ostaa halvan yksiön. Ylin kerros, vesinäkymä, rauhallinen kaupunginosa. Se tuntui sopivan täydellisesti kirjailijan pesäksi. Vetäytyisin sinne ja paukuttelisin tarinoita, joita oli mielessä ja muistivihkoissa lukuisia odottamassa kirjaan pääsyään. Ystäväni kerrostalossa asui viereisessä asunnossa herttainen kahdeksankymmppinen nuoripari, joilla oli vain yksi vika, mutta minulle suuri. Miehellä oli huono kuulo, ja hän kuunteli siksi televisiouutiset hyvin kovalla. Lisäksi yläkerrassa asui kaksostaaperot, joista toinen ilmaisi itseään rääkymällä joka ikinen aamu ja ilta. Melua minä suuresta kaupungista karkuun läksin, jos jotakin. Myisin yksiön, kunhan löytäisimme sen paikan maalta. Uskoin voivani myydä sen jopa voitolla, koska sain sen niin halvalla. Tämä oli ensimmäinen omistusasuntoni, ja yksi huonoimpia investointejani. Myin sen kaksi vuotta myöhemmin melkein kolmannesta halvemmalla. Onneksi se ei rahana ollut kovin paljon. Teoriassa idea olisi voinut toimiakin. Oli vaan liikaa meteliä. Paperiseinän takana nainen, joka ei puhunut vaan huusi koko ajan, ja pihamaallakin mummot huutelivat toisilleen ja äänet kimpoilivat talojen seinistä ja tunkeutuivat ylimpään kerrokseen asti. Ja tupakoijia tuntui olevan joka puolella, parvekkeilla, ikkunan alla, ulko-oven vieressä. Alemmassa kerroksessa joku soitti Celine Dionia joskus tunteja, ilmanvaihtokanavan alla. Päänsärky vain paheni, kun hän alkoi juovuspäissään laulaa itse. Nukuin siellä tulpat korvissa. Niiden läpi vieressä olevan hissin kolahdukset eivät kuuluneet, mutta postiluukun rämähdystä mainostenjakajan tullessa aamuyöllä nekään eivät voineet vaimentaa. Edes roskapostin kieltolappu ei auttanut, jos jakaja ei pitänyt jotain roskana. Jonkin aikaa sain kirjoitettua heräämällä varhain ja jatkamalla uniani kirjoitettuani muutaman tunnin. Tuloksena siitä kuitenkin oli, että olin aina väsynyt ja ärtyinen ja melu ja haju vaivasivat entistä enemmän. Hassuinta on aavistukseni, että jos kertoisin sen kerrostalon muille asukkaille, miten heidän elämisensä äänet olivat vaikuttaneet minuun, he eivät olisi pahoillaan, vaan mielissään. Ei siksi, että olisin ollut erityisen ei-toivottu naapuri, vaan siinä talossa ja siinä kaupungissa vaan on sellainen henki. Ainakin siltä minusta tuntuu. Vielä vuosia jälkeenpäin kerrottaisiin, miten onnistuttiin ajamaan pois sekin yksi hyypiö, mokoma kerrostalovalittaja.

16 15 Ei kannata käyttää korvatulppia jatkuvasti, ellei ole ihan pakko. Minulla oli normaalin hyvä kuulo, kunnes joskus 90-luvun lopulla aloin nukkua tulpat korvissa. Yksi Brisbanen vilkkaimmin liikennöityjä katuja, Kingsford Smith Drive, kulki aivan talon vierestä, ja pitkät rekat ja kuorma-autot jarruttivat juuri talon kohdalla punaisiin valoihin. Vaikka liikenteen melu ei ollut aikaisemmin minua vaivannut, siellä nukkuminen ei vaan onnistunut, joten aloin taata yörauhan tulpilla. Se toimi kyllä, mutta varmaan myös herkisti kuuloani, koska päivisin äänet alkoivat ärsyttää enemmän. Ostoskeskusten taustamusiikkia en voinut sietää. Naapurin televisio raivostutti, jos hiukankin kuulin sen. Kerran hälytin poliisit, kun aamuyöllä heräsin naapurin patiolle jätetyn radion musiikkiin. Poliisit tulivat, kuuntelivat. He olisivat kai ajaneet pois luullen minun pilailleen, mutta kiirehdin ulos ja ohjasin heidät takapihalle ja osoitin aidan yli naapurin radiota. He juuri ja juuri kuulivat sen. Makuuhuoneeni oli talon toisella puolella, silti kuulin sen, korvatulppien läpi. Se tuntui itsestänikin sairaalta, mutta minkäs teit? Täällä maaseudun rauhassa voi elää ilman korvatulppia. Pelkäsin alkuun lähelle rakennettavien tuulivoimaloiden melua. Lähin niistä on alle kahden kilometrin päässä. Niiden jyly kuuluu kuin lentokone olisi koko ajan nousemassa lentoon, kun oikein tuulee etelästä. Onneksi etelätuuli harvemmin on niin navakka. Humpsutus kuuluu pihamaalle, eikä sitä siellä pääse karkuun, mutta sisällä en ole vielä huomannut sen häiritsevän kovin paljon. Jotkut ovat tosin kertoneet, että voimaloiden matalataajuuksinen melu aiheuttaa oireita ajan mittaan. Tuulivoimalat pitäisi rakentaa jonnekin, jossa ne ovat näkymättömissä ja niin monen kilometrin päässä asutuksesta, että ne eivät häiritse. Jos ne edes ehkäisisivät paikkakunnan sähkökatkoksia, ne voisi hyväksyä helpommin, mutta sähkö, se vähä, mitä ne tuottavat, ja kalliisti, ohjataan valtakunnan verkkoon. Tämä on sitä 'ilmaston lämpenemisen' estokiihkoa. Voimaloiden rakentajille ja asentajille ja huoltajille se on tuottoisaa, varsinkin, kun voimaloita tuetaan vuosikaudet yhteisillä verorahoilla. Tällä paikkakunnalla kasvoi keskiajalla tammia luonnonvaraisena; ei enää, koska ilmasto on viileämpi. Lapin soista on löydetty korkeiden mäntyjen jäännöksiä. Niitäkään ei enää niin pohjoisessa kasva. Ilmaston vaihtelut johtuvat auringon toiminnan vaihteluista. Hiilivero on vain yksi keino yhdistää maailman kaikki kansat yhden veron alle. Näin uskon. Ennustan sille lyhyttä tulevaisuutta. Käynti työvoimatoimistossa taas Tein virallisen osoitteenmuutoksen yksiööni. Kun tuli aika lähteä taas käymään työvoimatoimistossa, se oli nyt tässä uudessa kaupungissa. Oli heinäkuun alku, ihana lämmin kesäpäivä. Toimisto oli hiljainen. Minut ohjattiin heti yhteen haastatteluhuoneista, jossa istui pulleaposkinen nuori tyttö, ehkä kesätyössä, ehkä harjoittelijana. Hän puhui minulle ystävällisesti. Minä olin kuluneina kahtena kuukautena ottanut enemmän selvää Suomen työvoimatoimiston käytännöistä, ja olin varuillani. Toivoin hyvää, pelkäsin pahaa. Ja paha tuli. "Ei teille voi myöntää työttömyysavustusta", hän sanoi luettuaan tietokoneen ruudulta minulle annetun uuden työvoimapoliittisen lausunnon, "koska te olette yrittäjä". Hän lausui jokaisen sanan huolellisesti ja hitaasti ja korosti viimeistä sanaa. "Ei, lukisitko sen uudestaan." Kyllä se näin oli, tyttö vakuutti. Korjauspyyntöön saamassani vastauksessa ei mainittu edellistä myönteistä lausuntoa, koska ne olivat kaksi erillistä asiaa. Virkailija tulkitsi sen nyt siten, että edellinen, myönteinen päätös oli kumottu. Eli nyt en hänen

17 16 mielestään ollut oikeutettu mihinkään tukeen. Ei siis vain neljän kuukauden karenssi vaan jatkuva elo ilman mitään tuloa mistään. Minun piti poistaa yritys rekisteristä, vasta sen jälkeen voisin mahdollisesti olla oikeutettu tukeen, tyttö neuvoi. Kerroin hänelle, mitä olin lukenut työttömyysturvalaista. Sen mukaan en ollut koskaan ollutkaan yrittäjä, jos lainkohdan lukee kirjaimellisesti, intin. "Jos joku todella olisi yrittäjä, ihan Suomen lain mukaan, olisiko hän oikeutettu työttömyysturvaan sen neljän kuukauden odotusajan jälkeen vai eikö hänelle koskaan sitä myönnettäisi?", kysyin. Tässä vaiheessa naisen hymy sen kuin syveni ja hän ilmoitti, ettei voi puhua tällaisista yksityiskohdista. Ne kuuluvat työvoimatoimiston 'asiantuntijaryhmän käsittelemiin asioihin'. Tuollainen perusjuttu, yleinen asia työttömyystuesta ja hän ei joko halunnut kertoa tai ei tiennyt, miten edes heidän käytäntönsä oli, saati sitten Suomen laki. "Ne on eri asiantuntijat, jotka tekevät näistä yrittäjyysasioista lausunnon." "Mutta minä en ole ollut yrittäjä, työttömyysturvalain mukaan. Se on ihan selvä asia." "Minä en pysty tekemään tälle asialle mitään. Se on niin kauan aikaa voimassa, kunnes siihen tulee nyt korjaus. Näihin menee yleensä oma aikansa. Olet valittanut näistä." "Sama henkilö, joka antoi ensimmäisen lausunnon, antoi myös toisen. En tiedä, onko hän edes lukenut oikaisupyyntöäni, ainakaan siihen ei millään tavalla viitata. Jos nyt taas tulee kieltävä lausunto, onko mitään sellaista instanssia, jonne voi valittaa? En tunne Suomen oloja." Virkailija poistui hetkeksi. "Sinulle pitäisi tulla Kelalta päätös, jonka liitteenä on valitusosoite." "Minulle kerrottiin, että valitus on eri asia kuin korjauspyyntö. Kun näen omista tiedoistani netissä, että lausunto on virheellinen, enkö voi vaatia siihen oikaisupyyntöä jo nyt?" Virkailija kävi pyytämässä vanhemman virkailija avukseen. He katselivat tietojani. "Täällä on pyydetty selvittämään... Yritystoiminta on keskeytetty. Sinulla on toiminimi. Selvitykseen on annettu esteetön lausunto alkaen. Ja sitten on annettu uudelleen käsittely. Lausunto siitä on: Päätoiminen yrittäjyys 7.5. alkaen. Sinun kannattaisi mennä takaisin siihen toimistoon, missä tätä asiaa on käsitelty. Minä en näitä lausuntoja katsomalla pääse kärryille, mistä tässä on kysymys. Ensin on katsottu päätoimiseksi yrittäjäksi. Sitten tuossa touko- ja heinäkuun välisenä aikana on ilmeisesti tehty uudelleenkäsittelypyyntö? "Kyllä, ja neljän kuukauden karenssi päättyi sillä kohtaa. Minä nyt hain muutosta sille neljän kuukauden karenssille. Vetoan siihen, että minua ei Suomen lain mukaan voida edes pitää yrittäjänä. Kun lukee lainkohdan tarkkaan, sen mukaan en ole ollut yrittäjä." "Lausunto pysyy voimassa. Työllistynyt omassa yrityksessä. Eli täällä on esteetön lausunto alkaen, mutta nyt siellä on este. Olet tullut toukokuussa asiakkaaksi. Eli et voi saada tukea siitä asti, mutta heinäkuun 20. päivä alkaen on esteetön lausunto. Mutta sitten on annettu uudelleen käsittelyyn. Olet vienyt korjauspyynnön liitteineen opastukseen ja se on lähetetty sieltä työttömyysturvaan. Sinun kannattaa soittaa siihen toimistoon, tai käydä siellä ja selvittää, miksi he ovat joutuneet tuollaiset lausunnot antamaan. Siellä on tehty se uudelleenkäsittely, minkä takia sieltä on annettu tuo tiedote, että keskeytetyn yrityksen omavastuuaika pidetään voimassa. Oletko saanut tämän tiedotteen?" "Sain, mutta siitä juuri puhuin äsken. Olen lukenut Suomen lakia ja minusta on selvää, etten minä sen mukaan ole koskaan ollutkaan yrittäjä." "Jos meiltä annetaan kielteinen päätös, ja haluaa valittaa, niin se valitusoikeus

18 17 tulee siitä, kun hakee työttömyystukea Kelasta, ja he hylkäävät sen. Sieltä tulee valitusohjeet. "Minun käsittääkseni näin ei ole. Voin kyllä valittaa Kelan kielteisestä päätöksestä, mutta he toimivat aina työvoimatoimiston lausunnon perusteella. Eli tuhlaisin aikaani valittamalla heidän päätöksestään, koska he vetoavat työvoimatoimiston lausuntoon. Eli se lausunto on saatava muutettua." "Se on totta, Kela tosiaan toimii meidän lausuntojemme pohjalta, mutta kun saat heiltä kielteisen päätöksen, siinä syntyy valitusoikeus, ja valitus lähtee työttömyysturvaan, jossa asia käsitellään. Mutta että mitkä ne perustelut ovat, minkä nojalla tuo yrittäjyyslausunto jouduttiin antamaan, sinun kannattaa kysyä siitä toimistosta, jossa se päätettiin. Heillä on kaikki asiaan kuuluvat paperit." "Voitko kuitenkin kertoa noin yleisesti, enkö olekin oikeassa, että nämä kohdat, jotka olen alleviivannut työttömyysturvalaista, osoittavat, etten minä sen lain määritelmän mukaan ole ollut yrittäjä. Siinä puhutaan yhtiöstä; minulla ei ole ollut yhtiötä. Siinä puhutaan 'muusta yrityksestä'; minulla ei ole ollut muuta yritystä, sen perusteella, miten termi 'yritys' määritellään tässä. Ei ollut kysymys 'yhteisöstäkään', koska ei voi olla yhden hengen yhteisöä." "Tässä lausunnossa lukee, että sinulla oli oma yritys Australiassa." "Minulla oli toiminimi. Olin kotiompelija. Minä en osaa nyt sanoa tätä täsmällisesti - ei saa mennä jonkin mutu-tuntuman mukaan." "Suomen lain mukaan mennään.sinulle on varmasti laitettu siitä yritystoiminasta lomake, jonka olet täyttänyt, ja niiden vastausten perusteella on toimittu. Niin mikä sinun statuksesi oli?" "Siis tässä määritellään 'yrittäjä'. Yrittäjäksi katsotaan sellainen, joka on velvollinen ottamaan yrittäjävakuutuksen. Minä en ollut. Australiassa ei vaadittu sitä ollenkaan. Ja minä en maksanut yritysveroa. Ompelu- ja muut tulot laskettiin yhteen ja verotettiin yksityisenä tulona. Ja sitten tässä puhutaan osaomistajuudesta, jos työskentelee johtavassa asemassa yrityksessä. Minä en ole työskennellyt missään yhtiössä." "Mutta et ollut kenenkään toisen palkallisena?" "Missä tässä puhutaan sellaisesta?" "Ei vaan kysyn ihan sinulta, että oliko sinulla työnantajaa?" "Ei me voida mennä sillä tavalla. Tämän lain mukaanhan teidän pitäisi yrittäjyys määritellä, eikä sen mukaan, miltä teistä tuntuu minun sanojeni perusteella. Eihän minulle tullut edes mieleen käydä jotain työttömyyturvalakia läpi, ennen kuin menin ilmoittautumaan töihin. En minä osaa ilmaista asioitani lakitekstillä. Virkailijoiden tehtävä on selittää etukäteen, miten mikin asia vaikuttaa tukiin." Vasta myöhemmin, kun luin lainkohdan todellakin kirjain kirjaimelta, huomasin olleeni väärässä. Kyllä minä Suomen työttömyysturvalainkin mukaan olin yrittäjä ollut, ja kyllä se lainkohta oli niin tulkinnanvarainen, että minua voi halutessaan edelleen pitää sellaisena. Siinä tilanteessa kuitenkin uskoin, että minua kohdeltiin lain mukaankin väärin. Joten en antanut periksi. Tyttö huomasi äänityslaitteeni. "Meillä ei sitten tässä toimistossa saa nauhoittaa mitään. Minä en anna lupaa." Hän sanoi sen mahtipontisesti. Kerroin hänelle, että Suomen lain mukaan kuka tahansa saa äänittää, avoimesti tai salaa, keskustelun, johon itse ottaa osaa. Pyysin häntä näyttämään sen lainkohdan, johon hän vetosi. Hän ei sanonut mitään, mutta meni punaiseksi kasvoiltaan. Aloin itsekin kiehua yli ja arvelin, että työkkärin ja kelan työntekijät tulkitsivat lakeja ja sääntöjä mutu-menetelmällä taatakseen itselleen toimeentulon vatvoessaan samojen työttömien asioita yhä uudestaan ja uudestaan. Ja milläs me elämme sen aikaa?

19 18 Tämän keskustelun jälkeen tyttö kirjoitti työnhakijatietoihini: "Asiakas nauhoitti käynnin vastoin lupaani." Siinä vaiheessa tietoni olivat vielä nähtävillä mahdollisille työnantajille (myöhemmin kielsin sen). Tuskinpa tuo maininta ainakaan auttoi työhaastatteluun pääsemisessä. Se oli virkailijan yksityinen pieni kosto. Menin myöhemmin samana päivänä työvoimatoimistoon, jossa olin aluksi asioinut, ja kysyin, voisinko käydä siellä edelleen, vaikka olinkin muodollisesti muuttanut toiseen kaupunkiin. Yllätyksekseni suomalainen byrokratia jousti. Ei mitään ongelmaa. Siinäkin toimistossa oli vain muutama asiakas, ja pääsin heti keskustelemaan työvoimavirkailijan kanssa. Hän oli suunnilleen ikäiseni nainen. Hän puhui minulle kuin ihmiselle. Kysyin, voiko karenssia antaa monta kertaa yhdestä asiasta. Tirautin kyyneleenkin siinä. Hän sääli avutonta köyhää ja aktivoi työnhakuni ja antoi työttömyystukea puoltavan lausunnon Kelaan. Tapasin hänet vielä kahdesti, ja hänen kanssaan oli aina ilo asioida. Hän näytteli, että työpaikkoja oli ja minä näyttelin, että aktiivisesti niihin pyrin, hymyt, ja näkemiin. Osallistuin alkuviikkoina myös pakolliseen ammatinvalinnan ohjaukseen, koska myönsin, että suuntani oli hiukan hukassa ja Suomi vieras. Periaate siinä tilaisuudessa näytti olevan se, että minä kerron, mitä suunnittelen tekeväni ja työvoimatoimisto valvoo, teenkö niin kuin olin sanonut aikovani, ja rankaisee minua, jos en tee sunnitelmieni mukaan. Pääsin myös ansioluettelontekokurssille, josta olikin apua, koska suomalainen tyyli on erilainen kuin mihin olin tottunut, enkä kaiken kaikkiaan ollut hakenut palkkatöihin yli kymmeneen vuoteen Australiassakaan, vaan olin elänyt oman työni tuotoilla. Pari kuukautta Suomessa. Tulin suurin odotuksin, niin työn kuin ihmistenkin suhteen. Ihmisistä jotkut olivat ylittäneet odotukseni, mutta yhä sinnittelin ilman tuloja. Outoa katsella pankkitilin pikku säästöjen murenevan tietämättä oikein, mitä tehdä. Kävin ostamassa hiukan ruokaa. Ajoin kankealla pikku laina-fiestalla lähiruokaa myyvään kauppaan. Kauhistelin hintoja ja ostin kuitenkin pari lehtisalaattia, sipulia, kuivattuja herneitä ja leipää. Kävin viereisessä Robinhoodissakin pällistelemässä ja ostin vessapaperia. Paluumatkalla vielä poikkesin kirpputorilla. Sieltäkin löytyi jotain tarpeellista, pari ämpäriä ja villatakin rontti, josta saisin purettua hyvää lankaa seuraavan talven pakkasneuloksia varten. Tuntui oudolta laskea kolikoita ja miettiä, tarvitsenko kuitenkaan parin euron ämpäriä. Ei kai Suomi ole minulle mitään velkaa. Jos en pysty elämään säästöilläni enkä löydä työtä, miksi Suomi siitä välittäisi? Se koulutti minut ilmaiseksi ja sitten läksin maksamaan veroja toiseen maahan vuosikausiksi. Silti tuntuu julmalta, ettei paluumuuttajaa auteta alkuun, paremminkin kohdellaan kuin rikollista ja pummia. Itsestä nyt riippuu, miten asian otan. Voin vastoin luontaisia taipumuksiani masentua ja sairastua niin, että yhteiskunnan on otettava minut hoiviinsa. Tai voin koota voimani ja tulevaisuudenuskoni ja määrätä haluamani suunnan ja alkaa lompsia sinnepäin. Ensimmäisen työkkärikokemukseni jälkeen koin ohikiitävän masennuksen hetken ja harkitsin hyppäämistä täyttä vauhtia kiitävästä pakettiautosta moottoritielle. Olisin kai päässyt ainakin sairaalahoitoon, jos ei sitten lopullisesti pois ongelmista. Jos sekään nyt sitten on lopullista - kukapa sen tietää? Anita Moorjanin oman kokemuksen mukaan se ei olisi loppu. En kuitenkaan tehnyt sitä. Olisin varmaan tyrinyt ja katkaisuut vain käteni. Millä sitten kirjoittaisin ja ompelisin ja miten sitten saisin aikani kulumaan? Kai sitä on jotenkin avartunut. Tai paremminkin luonut erilaisen arkirutiinien verkon erilaisessa ympäristössä, ulkomailla, ja se kupla rikkoontui Suomeen palatessa.

20 19 Ihmisenä on jonkin verran muuttunut, jo iänkin takia, mutta onko tarpeeksi? Omat puutteet kulkevat repussa mukana kaikkialle. Ei se ole täysin asuinmaan vika, ei täysin oma vika. Elämä on niin monimutkaista. Kuka sitä osaa elää kunnolla? Ehkä omissa tutuissa ympyröissä jaksaa sinnitellä päivästä toiseen, mutta miten taas luoda uusi kupla? No, mitäs läksin? Ja mitäs tulin takaisin? En kyllä kadu kumpaakaan. Pitäisikö sinun mielestäni minun katua jompaakumpaa? Hävetä? Pyytää anteeksi? Kirjan idea hedelmöityy Kysyin keskustelufoorumissa, kiinnostaisiko ketään paluumuuttajan kokemukset työkkäristä ja työttömyydestä. Kerroin saaneeni karenssia yrittäjyydestä ja eläväni eläkeläisen hyyryläisenä. Pari ihmistä osoitti heti kiinnostumisensa. Ehdotettiin, että kirjoitan muistiin tapaamisten yksityiskohdat, ja kirjoittaisin tunnekuohujen vielä velloessa, jotta tekstistä tulisi elävää. Ehdotettiin myös blogia. Joku innostui ylistämään kirjoitustyyliäni, johon hänen mielestään oli helppo samaistua. "Olet varmaan akateeminen", hän kirjoitti. "Olet globaali sosiaalisstatuksellisesti, yhteiskunnallisasemallisesti sekä kulttuuripääomallisesti." Akateeminen? Tuskin. Lopetin taannoin syöpähoidot kesken, lääkärin mukaan 'for psycho-social reasons', enkä vieläkään tiedä, mitä se tarkoittaa. Olin lääkärin kanssa eri mieltä kuitenkin, varmuuden vuoksi. En ymmärtänyt virkettä globaaliudestani, mutta pidin siitä. Halusin olla jotain, mitä voi kuvailla noin hienoilla, pitkillä sanoilla. Sen sijaan aivan rakastin tätä: 'Sinuun on helppo samaistua.' Olisiko noin? Lämmitti ajatella, että joku haluaisi samaistua minuun. Haluan kertoa teille tarinani, vaikka sitten varoitukseksi, miten voi elää, jos ei paremmin osaa. Blogi-ajatus tuli mieleeni pari kuukautta myöhemmin, kun olin taas niin tuohtunut jostakin käynnistä työvoimatoimistossa, että en osannut nukkua. Joskus aamuyöllä nousin ylös ja aloin riipustaa kysymyksiä, joita olisin halunnut esittää tapaamalleni työvoimavirkailijalle. Kirjoitin myös vastausvaihtoehtoja, joista erityyliset ihmiset voisivat löytää omansa ja toivottavasti tuuletella asenteitaan ja pohtia, voisiko jostakin asiasta olla toistakin mieltä, ja olisiko itsessä jotain parannettavaa. Ensimmäinen kysymys oli: Tuotko mielestäsi käyttäytymiselläsi ja teoillasi esille sen, että kunnioitat työtä etsiviä ihmisiä? a) Kyllä; muistan aina, että voisin itse olla heidän sijassaan. b) En edes yritä; pidän heitä alempiarvoisina loisina. c) En tiedä, saako minusta sen vaikutelman, mutta toivon, että saa. d) En osaa kommentoida. Kysely kasvoi vähitellen. Olen vuosia ollut kiinnostunut kyselyistä. Joka kuudes vuosi Australiassa tehdään väestölaskenta, jossa monisivuisella lomakkeella kysellään kaikenlaista. Minua ärsytti siinä muutama kysymys, koska uskoin, että ne oli laadittu väärin, antamaan toisenlaisen vastauksen kuin kysyjä oli tarkoittanut. Tällaisia 'virheellisiä' kysymyksiä olivat mielestäni esimerkiksi: "Puhutko muuta kieltä kuin englantia kotona?" Kirjoitin yleensä marginaaliin, etten puhunut kotona mitään, koska asuin yksin. Kerran jopa soitin tilastokeskukseen ja kävin pitkähkön keskustelun aiheesta. En saanut heitä näkemään kantaani, mutta kai tällainen kyselyinnostus oli harvinaista, koska minulle suositeltiin hakeutumaan heille töihin. Jos joku havaitsee näissä minun kysymyksissäni ajatteluvirheitä, tai muuten haluaa kommentoida niitä,

Sisällys: Kesästä kesään...5 Suomeen paluu...10 Astun TE-sirkukseen...14 Identiteettikriisi...21 Ostan kirjailijankämpän...

Sisällys: Kesästä kesään...5 Suomeen paluu...10 Astun TE-sirkukseen...14 Identiteettikriisi...21 Ostan kirjailijankämpän... Sisällys: Kesästä kesään...5 Suomeen paluu...10 Astun TE-sirkukseen...14 Identiteettikriisi...21 Ostan kirjailijankämpän...23 Käynti työvoimatoimistossa taas...26 Kirjan idea hedelmöityy...28 Kysymyksiä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu

Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu Aurinko nousi ja valaisi Ihmevaaran kaatopaikan. Jostain kuului hiljainen ääni. Lilli-kettu höristi korviaan. Mistä ääni kuului? Ei se ainakaan lintu ollut. Ääni kuului uudestaan. - Sehän tulee tuosta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 2:9 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 9 2 Kohde 2: linja 8 3 Kohde 3: linjat 8, 88, 99 4 Kohde 4: linja 13

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA

PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA PERFEKTIN JA PLUSKVAMPERFEKTIN KERTAUSTA Miten perfekti muodostetaan? Perusmuoto Perfekti 1. verbityyppi ottaa olen, olet, on ottanut, olemme, olette, ovat en ole, et ole, ei ole ottanut emme ole, ette

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma

Dalinda Luolamo. Tunteiden sota. Runokokoelma Dalinda Luolamo Tunteiden sota Runokokoelma Tunteiden sota Dalinda Luolamo Ulkoasu: R. Penttinen Painettu: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-235-4 Alkusanat Arvoisat lukijat. Tahdon kertoa teille projektistani

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot