K u s t a n n u s o s a K e y h t i ö Tietokirjat 2014

Transkriptio

1 KustannusosaK eyhtiö Tietokirjat 2014

2 Auditorium ylpeänä esittää: Antti O. Arponen Mike Carson Henrik Dettmann Yrjö Eronen Ralf Gothóni Heikki Haapavaara Katja Hagelstam Seppo Helle Martti Häikiö Pekka Hämäläinen Ilpo Jäppinen Katja Ulrika Kangasniemi Markku Kasila Stefan Kornelius Matti Klinge Risto Lehmusoksa Ritva Lehmusoksa Hannu Lindroos Santtu Luoto Nelson Mandela Angela Merkel Hanno Möttölä Petri Nevalainen Vesa-Matti Peltola Annamaija Perkiömäki Juhani Pirinen Matti Pitko Tuula Putus Antero Raevuori Ilpo Rantanen Jussi Rokka Anthony Sampson Alpo Suhonen Juhani Suomi Essi Suominen Risto Suviala Tuula Syrjänen Heikki Talvitie Juhani Tamminen Sanni Taskinen Pirkko Telaranta Jukka Tiikkaja Helena Valonen Jarmo Vehkakoski Jarmo Virmavirta KustannusosaK eyhtiö Bulevardilla Helsingissä AUDITORIUM KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ Bulevardi 5 A 20, Helsinki AUDITORIUM-KIRJALUETTELO 2014 ISBN Taitto: Taina Leino

3 Aleksis Kiven päivänä 1-vuotias Aloitimme Auditoriumin rakenta misen , siis Aleksis Kiven päivänä. Tämä on ensimmäinen kirjaluettelomme. Olen ylpeä, kun katson listaamme tieto kirjailijoista, kirjoittajista, suomentajista ja valokuvaajista. Liki 50 ihmistä, joissa on särmää ja poikkeuksellista henkistä voimaa. Kiitän luottamuksesta. Arvostetut Risto ja Ritva Lehmusoksa ovat tehneet suurtyön Jean Sibeliuksen jalanjäljillä. Teos on säveltäjämestarin kulinaarinen historia, mutta enemmänkin, elämäkerta uudesta näkökulmasta. Katja Hagelstamin valokuvat täydentävät Sibeliuksen elämän tarinaa. Kiitos Sibeliuksen perillisille, jotka avasivat tekijöille ovet niin Ainolaan kuin yksityisarkistoihinkin. Ralf Gothónin kolmas kirja alkaa hämmästelyllä, miten nerokas hämähäkki onkaan kutoessaan verkkojaan. Hän haastaa lukijansa jälleen pilke silmäkulmassa, mutta moni joutuu myös korjaamaan asentoaan maestron tykityksessä. Aloittaessani aikanaan Ajatus Kirjoja kustansin Desmond Tutun elämäkerran. Onni oli, että Nelson Mandelan perikunta lopulta suostui myymään käännösoikeudet Auditoriumille sopivaan hintaan. Mandela virallinen elämäkerta on oikeudenmukaisuuden vertauskuvan järisyttävä ja liikuttava yli 700-sivuinen tilitys. Kokenut diplomaatti Heikki Talvitie on kirjoitta nut Suomen ja Venäjän kanssakäymisen oppikirjan. Historiasta saa myös oppia. Hänen pitkällä urallaan on vastaan tullut monenlaisia tehtäviä. Joulun alla 1980 asteli alas koneesta Varsovan lentokentällä kaksi miestä: Heikki Talvitie ja Juhani Suomi. Heillä oli tehtävä. Kansainvälinen tilanne oli kärjistynyt äärimmilleen. Nyt Juhani Suomi kertoo Heikki Talvitien 75-juhlakirjassa nimeltä Tehtävä jännittävästä matkasta Puolaan. Kivi kovaa asiaa ja historiaa, josta ei ole aiemmin tiedettykään. Yksikään Kekkosen saamista varteenotettavista tiedoista ei sulkenut pois Neuvostoliiton intervention mahdollisuutta Arvostettu journalisti Heikki Haapavaara avaa huikeat tulevaisuudennäkymät kulkiessaan yhtenä harvoista suomalaisista Koillisväylän läpi. Norjan, Venäjän, Kanadan, Alaskan ja Grönlannin investoinnit alueella kasvavat. Suomalaisetkin kyllä päättävät ja toimivat: Poikas valveill on Auditoriumin monet muutkin tärkeät syksyn kirjat ovat esillä tässä kirjaluettelossa. Homeloukku kertoo kansallisesta katastrofista, Juhani Tamminen siitä, miten Suomi saadaan nousuun. Alpo Suhonen paljastaa kirjassaan Ihminen ja peli, mikä on uusi juttu vuotiaiden jääkiekkoilijoiden valmennuksessa. Lopuksi huumoria: Hämeenkyrön suuri humoristi Matti Pitko temmeltää uudessa kirjassaan. Oletteko kuulleet? Nyt on selvitetty, miksi Paavo Lipposen muotokuva muistuttaa Lipposta vain hieman. Se on maalattu silminnäkijöiden antamien tuntomerkkien perusteella. Ja lopuksi kaikkein tärkein: Ollaan ihmisiksi pari- suhteessa. Pekka Hämäläinen on kirjoittanut klassikon jo syntyessään. Kiinnostavan kirjan elämyksiä ei voita mikään. Juhani Aromäki, kustantaja KustannusosaK eyhtiö TIETOKIRJAT

4 Kämpin huippukokkien työnäytteitä! 2 A U D I T O R I U M

5 Risto ja Ritva Lehmusoksa JEAN SIBELIUKSEN PÖYDÄSSÄ Valokuvat Katja Hagelstam Säveltäjä Jean Sibeliuksen kulinaarinen historia avautuu tässä kansallisessa lahjakirjassa säilyneitten dokumenttien, kirjeiden ja päiväkirjojen, suvun ja muiden aikalaisten kertomuksien ja anekdoottien sekä aikakausiin liittyvien keittokirjojen ja ruokalistojen perusteella. Sibeliuksen perikunnan luvalla tekijöille ovat avautuneet ovet niin Ainolaan kuin yksityisarkistoonkin. Upeat valokuvat esimerkiksi Berliinistä ja tietysti Ainolasta täydentävät Sibeliuksen elämäntarinaa. Erityisen ihastunut Jean Sibelius oli Englantiin, jossa hänen intohimonsa ostereihin jälleen heräsi. Berliinissäkin hän kävi 31 kertaa. Helsingissä Sibelius useimmiten hummaili ystäviensä seurassa Kämpissä. Vuonna 1914 Sibelius matkusti Yhdysvaltoihin. Menestys oli suuri, ja Sibelius nautti varauksettomasti ylellisestä elämästä. Sponsori-miljonääri tarjosi illallisen New Yorkin hienoimmassa ravintolassa Delmonicossa. Ruokalistalla oli kaviaaria, hiillostettua lohta, helmikananpoikaa ja juustoa, ja äveriäs Stoeckel saattoi sanoa tavanneensa vertaisensa gastronomin. Upea teos juhlistaa koko Sibeliuksen juhlavuotta Tulossa myös eri kieliversioita, ensimmäisenä julkaistaan englanninkielinen painos. Risto and Ritva Lehmusoksa DINING WITH JEAN SIBELIUS Risto und Ritva Lehmusoksa ZU GAST BEI JEAN SIBELIUS Noin 300 sivua. Lk 68.2, sh 39,90 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT

6 Aino Sibelius miehestään Jean Sibeliuksesta: Aivan ensi sijalla ovat luullakseni osterit. Varsinaisista ruokalajeista taas sorsa ja yleensäkin metsänriista ovat hänen mieliruokiaan. Olen onnellinen, kun keksin jotakin uutta tarjottavaa, esimerkiksi nuoria vihanneksia, jotka hän täysin hyväksyy. Kiitollisempaa ruokavierasta en voisi ajatella. Juomat hän aina määrää itse ja tekee sen loistavasti. Ravintolassa hän on mitä ihastuttavin ateriatoveri. Hän onnistuu aina juhlistamaan yhdessäolomme niin arkena kuin pyhänä. SA-KUVA Jean Sibeliuksella on aina ollut paljon ystäviä sekä lähellä että kaukana. Heidän parissaan hän on viettänyt monta iloista iltaa ravintoloissa ja yksityisissä seuroissa hyvinkatetun pöydän ääressä. Mestarissa on paljon herkuttelijaa. Hän on matkoillaan tutustunut monen maan herkkuihin ja hienoimpienkin keittiöiden antimiin, eikä hänen asiantuntemuksensa kulinaarisissa kysymyksissä liene aivan vähäinen. Sihteeri Santeri Levas Mestarissa on paljon herkuttelijaa. 4 A U D I T O R I U M

7 Kansallinen lahjakirja myös Sibeliuksen juhlavuonna 2015 OTTEITA KIRJASTA Kämpissä ei syöty ainoastaan ostereita. Myös hummeri maistui. Helsingin herkkuvalikoimat tuntuivat olleen 1800-luvun lopulla erinomaiset. Sen vahvistaa Oskar Merikannon pojan Aarren kertomus. Ensimmäisen kerran tapasin mestarimme Sibeliuksen ollessani kävelyllä Esplanadilla isäni oppilaan Kaarle Saarilahden kanssa. Vastaamme tuli vieras setä. Kuultuaan, kuka olin, hän talutti minut läheiseen kreikkalaiseen hedelmä- ja vihanneskauppaan ja ehdottaen yhtä ja toista pyysi minua valitsemaan mieleistäni. Kovasti teki mieleni, mutta jostakin syystä vastasin aina kieltävästi hänen kysymykseensä: Tahdotko tätä? Lopulta setä osoitti suurta hummerilaitosta, josta sen verran ymmärsin, etten ainakaan sitä osaisi syödä. Kumminkin sanoin: Tahdon. Muistan vielä hilpeyden, joka kotona syntyi kiikuttaessani kalliin hummeripakettini vanhempieni syötäväksi, sillä itse en suostunut sitä maistamaankaan. Ritva ja Risto Lehmusoksa Aino Sibelius omistautui kaikella tarmollaan säilömiselle, mehustamiselle ja hilloamiselle. Äidilleen Elisabethille hän kirjoitti Vieremään: Gurkkuja sain heti poimia suuren korin ja tänään alan niitä suolata. Kyllä on hauskaa kun saa niin paljon siitä työstä minkä on tehnyt. Koko elokuu siihen laittamiseen menee ja sitten syyskuussa tulevat sienet, jos tulevat, ja alkaa taas syksytyöt puutarhassa. Jean Sibelius halusi nauttia sadonkorjuun tunnelmasta, hän ei niinkään halunnut osallistua itse omenien poimintaan. Kerran Aino kuitenkin onnistui saamaan Jannen mukaansa korvasienimetsään. Se oli Sibeliuksen mielestä niin poikkeuksellinen tapaus, että hän mainitsi siitä päiväkirjassaan. Pakotin itseni ja menin poimimaan sieniä ja luonnon keskellä oli ihanaa. Jean Sibelius oli herkkävaistoinen luonnon tuntija ja metsän tunnelmien aistija. Häntä ei niinkään kiinnostanut, millaisen sienisadon he olivat saaneet. KustannusosaK eyhtiö TIETOKIRJAT

8 6 A U D I T O R I U M Elämän imun tunnistamiseen tarvitaan voimistuvaa valveillaoloa.

9 Ralf Gothóni HÄMÄHÄKKI Ralf Gothóni (s. 1946) haastaa lukijansa huumorilla ja itseironialla perimmäisten kysymysten ääreen. Hän tarkastelee musiikillisilla silmälaseilla maailmaa, yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden dynamiikkaa ja yksilölle tarjoutuvaa kasvua ajan ongelmien parissa. Elämä on ihme. Se on havaittavissa joka hetki, ja se antaa teoille ja pyrkimyksille mielen. Elämällä on tarkoitus. Se on tunnistettavissa omissa teoissamme, kutsumuksena henkilökohtaiseen edistymiseen. Entäpä jos tietoisuus ei hajoakaan kuolemassa? Tämä mahdollisuus ei poistu polkemalla olemassaolon arvoja, eikä kieltämällä henkistä evoluutiota. Teot, ajatukset ja tunteet auttavat ymmärtämään sijaintiamme elämän suuressa sinfoniassa... Ralf Gothóni kirjoittaa myös vaikuttavasti muusikon tiestä. Hänellä on ollut yli musiikinopiskelijaa ympäri maailmaa. Ralf Gothonin aikaisemmat kirjat ovat Luova hetki ja Pyöriikö kuu. Karriääri, menestys, kuuluisuus, suosio ovat positiivisia sanoja. Luovalle ihmiselle kuitenkin olennaista on vapaus näiden laatujen tavoittelusta. Sisäinen todellisuus voi tuskin tapahtua ja kehittyä, jos siihen liitetään vaatimus palkinnosta. Näytän sieluni sopukat kunhan osoitatte sille suosiota ja teette minusta kuuluisan kerjuu on valitettavan normaalia klassisenkin musiikin saralla. Pienen maan merkittävin voima olisi persoonallisuuksissa, jotka oikeissa olosuhteissa saattavat kasvaa suuriin mittoihin. Ralf Gothóni KustannusosaK eyhtiö sivua. Lk 78.9, sh 36 ISBN TIETOKIRJAT

10 Mandela Virallinen elämäkerta A n t h o n y S A m p S o n Mandelan totuuden hetki oli koittanut. Hän tunsi, että oli saamassa uutta moraalista valtaa: Olin oikeudenmukaisuuden vertauskuva sortajan oikeusistuimessa ja vapauden, oikeudenmukaisuuden ja demokratian suurten ihan teiden edustaja yhteiskunnassa, joka polki noita arvoja. 8 A U D I T O R I U M

11 Anthony Sampson MANDELA Virallinen elämäkerta Joulukuussa 2013 kuollut Nelson Mandela oli yksi aikamme innostavimmista poliittisista hahmoista. Anthony Sampson kirjoitti hänestä ainoan virallisen elämäkerran, jonka eteläafrikkalainen journalisti John Battersby on saattanut ajan tasalle suomalaisia lukijoita varten. Tämä teos piirtää kuvan ihmisestä, joka vapautti maansa apartheidin kahleista ja muutti oman maansa ohella koko maailman. Olen elämäni aikana omistautunut afrikkalaisten kamppailulle. Olen taistellut valkoisten ylivaltaa vastaan ja olen taistellut mustien ylivaltaa vastaan. Olen vaalinut demokraattisen ja vapaan yhteiskunnan ihannetta, yhteiskunnan, jossa kaikki ihmiset elävät yhdessä sovussa keskenään ja jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet. Se on ihanne, jonka puolesta toivon voivani elää ja jonka toivon saavuttavani. Mutta se on myös ihanne, jonka puolesta olen valmis kuolemaan, jos se on tarpeen. Nelson Mandela puolustuspuheenvuorossaan kesäkuussa 1964 päättyneessä oikeudenkäynnissä, jonka päätteeksi hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Mieleni täyttää ilo aina suuri ilo, kun kirjeesi saapuu, ja minusta tuntuu kuin lentäisin niin korkealla, etteivät kotkatkaan sinne yllä. Nelson Mandela vaimolleen Winnielle Robben Islandin vankilasta heinäkuussa 1976 lähettämässään kirjeessä. Mandela käveli ulos vankilasta käsikkäin Winnien kanssa 11. helmikuuta Vaikka elettiin aikaa, jolloin Gorbatsovin, Lech Walesan ja Vaclav Havelin kaltaiset karismaattiset sankarit kaatoivat tyrannioita itäisessä Euroopassa, ja Berliinin muuri murtui, Mandelan vapautuminen kuvasti tuota aikaa kaikkein voimallisimmin. Mandelassa nimittäin ruumiillistui perustavammanlaatuinen ja yleismaailmallisempi myytti Winnie, Nelson ja heidän toinen tyttärensä Zindzi vuonna (Alf Kumalo) On vaikea uskoa, että parempaa elämäkertaa tullaan milloinkaan kirjoittamaan. Sunday Telegraph Punnittu, yksityiskohtainen ja vailla tylsää hetkeä, terävä havainnoissaan ja hetkittäin syvästi liikuttava. Teos on kohteensa arvoinen. Observer Suomentajat Essi Suominen, Katja Ulrika Kangasniemi ja Sanni Taskinen. KustannusosaK eyhtiö sivua. Lk 99.1, sh 39,90 ISBN TIETOKIRJAT

12 Stefan Kornelius ANGELA MERKEL Tavallisesta itäsaksalaistytöstä Euroopan ykkösjohtaja 10 A U D I T O R I U M

13 Stefan Kornelius ANGELA MERKEL Euroalueen ajauduttua historiansa vakavimpaan kriisiin yksi poliittinen hahmo erottuu ylitse muiden: Angela Merkel, Euroopan suurimman talousmahdin johtaja. Ulkopolitiikasta on tullut hänen kanslerikautensa tärkein sisältö, sillä Euroopan kärsiessä yhdestä koko sodanjälkeisen historiansa suurimmista kriiseistä koko maailma odottaa hänen tekevän osansa sen ratkaisemisessa. Tämä auktorisoitu elämäkerta näyttää, millainen ihminen Angela Merkel on julkisen kuorensa takana. Kirja kuvaa hänen kehityksensä nuoresta Georgiaan matkanneesta peukalokyytiläisestä valkoisen talon kunniavieraaksi ja kertoo, kuinka tavallisesta itäsaksalaistytöstä tuli yhtenäisen Euroopan vallan korkeimpia käyttäjiä. Stefan Kornelius valottaa kirjassaan, kuinka Angela Merkelin lapsuus ja nuoruus vaikuttivat hänen maailmankuvansa syntyyn ja kehitykseen sekä kuvaa hänen suhteitaan muihin maihin ja niiden johtajiin kuten David Cameroniin, Barack Obamaan ja Vladimir Putiniin. KustannusosaK eyhtiö Noin 260 sivua. Lk 99.1, sh 36 ISBN Suomentaja Ilpo Jäppinen. Ilmestyy marraskuussa. TIETOKIRJAT

14 tehtävä Heikki Talvitie 75 Juhlakirja TEHTÄVÄ Heikki Talvitien 75-vuotisjuhlakirja Suurlähettiläs Heikki Talvitien juhlakirjassa on kolmisenkymmentä kirjoittajaa Matti Klingestä Juhani Suomeen ja Martti Häikiöstä Jarmo Virmavirtaan. Talvitie täyttää 75 vuotta syyskuun alussa A U D I T O R I U M

15 Yksikään Kekkosen saamista varteenotettavista tiedoista ei sulkenut pois Neuvostoliiton intervention mahdollisuutta OTE JUHANI SUOMEN KIRJOITUKSESTA heikki talvitien juhlakirjaan Oli synkkä syksyinen yö Koirakirjailija Ressun esikoisromaanin tunnettu kuvaus ei juuri poikennut niistä tunnelmista, joissa me, toimistopäällikkö Heikki Talvitie ja minä, astelimme alas koneesta Varsovan lentokentällä joulun alla Lyhyt talvinen päivä oli jo pimenemässä, tuulen pyörittämä sade kasteli nopeasti päästä varpaisiin, ja saastesumu tunki parhaansa mukaan sieraimiin. Eivät nuoret miehet olleet oma-aloitteisesti matkaan lähteneet, saati ottamaan Varsovasta vauhtia joulun viettoon. Käskystä, korkeiden esimiesten määräyksestä, olimme liikkeellä, ja asiamme oli Nummisuutarien merimies Nikoa lainaten tärkki. Selitys saamallemme virkamatkamääräykselle löytyi kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä, jonka pelättiin saattavan heijastua aina Suomeen asti, ennen muuta sen jo koeteltuihin idänsuhteisiin. Suomen ulkopoliittisen johdon käsityksen mukaan liennytyksen pohjan murentuminen ja tapahtumien huolestuttava kehitys olivat alkaneet jo vuosi takaperin. Naton ministerineuvosto oli tehnyt päätöksen 572 uuden sukupolven amerikkalaisen keskimatkan ohjuksen sijoittamisesta Länsi-Eurooppaan. Suunnitelman mukaan ohjukset oli määrä siirtää Isoon-Britanniaan, Saksan liittotasavaltaan, Italiaan, Belgiaan ja Hollantiin ja suunnata ensisijaisesti Neuvostoliiton luoteisosissa sijaitseviin kohteisiin. Suomen hallitus oli miltei välittömästi tuonut julki syvän huolensa päätöksen luomasta uudesta tilanteesta. Uhkaavaksi sen teki Suomen kannalta se, että valtaosan sijoitettavista uusista ohjuksista kerrottiin olevan risteilyohjuksia. Ne teki erityisen ongelmallisiksi niiden vaikea torjuttavuus, mikä johtui pienestä tutkamaalista ja matalasta lentokorkeudesta. Mikäli ne kriisitilanteessa lentäisivät kuten voitiin ennakoida Suomen ilmatilan kautta Neuvostoliitossa sijaitseviin maalikohteisiin, Suomi olisi sen kiistattoman tosiasian edessä, ettei se pystyisi torjumaan niitä, varsinkaan kun ohjuksia vastaan ei vielä ollut edes kehitteillä minkäänlaista torjuntajärjestelmää. Tämä teoreettinen mahdollisuus saattoi Suomen valtionjohdon piinalliseen tilanteeseen. Tunnettu neuvostonimimerkki Juri Komissarov muistutti artikkelissaan niistä velvoitteista, joihin Suomi oli sitoutunut yya-sopimuksessa. Viesti oli selvää pässinlihaa, ja vielä huolestuttavammaksi sen teki Suomen Moskovan-suurlähettilään Jaakko Hallaman välittämä tieto, että Komissarovin artikkeli edusti NKP:n keskuskomitean kantaa. Presidentti Urho Kekkosen levottomuutta lisäsivät neuvostodiplomaattien Helsingissä avomielisesti levittämät spekulaatiot: koska Suomi ei kykenisi velvoitteistaan huolimatta torjumaan risteilyohjuksia, Neuvostoliiton olisi aloitettava valtioalueensa puolustaminen jo Suomen alueelta. Vaikka nämä ajatusmallit leimattiinkin vain spekuloinniksi, ne avasivat Kekkosen mielestä pelottavia näköaloja: spekuloijat kun tuskin olivat liikkeellä esimiestensä tietämättä. --- Presidentti Kekkonen pelkäsi, että Tshekkoslovakian tapahtumat saattaisivat toistua Puolassa, mikä tulisi raunioittamaan kaiken sen, minkä eteen Suomi oli uurastanut koko 1970-luvun. Afganistanin valtauksen jälkeen aseellinen puuttuminen Puolan sisäiseen tilanteeseen tulisi antamaan uutta vettä niiden myllyyn, jotka niin mieluusti spekuloivat Suomen synkällä kohtalolla. Huolestuttavinta oli se, että mahdolliseen puuttumiseen sisältyi kriisin ilmeinen eskaloitumisen vaara. Yksikään Kekkosen saamista varteenotettavista tiedoista ei sulkenut pois Neuvostoliiton intervention mahdollisuutta Erikoispainos, noin 200 sivua. Lk 04, sh 40 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT

16 Suuri matka Alaska Pohjoinen vetää puoleensa Luonnonvarojen houkutus Venäläisten suuret suunnitelmat suunnitteilla satojen laivojen armada Jäänmurtamisen suurvalta Suomalaislaivat ja maailman markkinat Pohjoisen pulmat Luonnonsuojelu ja alkuperäiskansat ym. 14 A U D I T O R I U M

17 Heikki Haapavaara KOILLISVÄYLÄ Valokuvat Jarmo Vehkakoski Yö on loputon ja revontulien kirkastama. Ikijää huutaa omia ääniään. Pohjoisnapa on vain kymmenen asteen päässä, ja yhteydet muuhun maailmaan ovat poikki. Lumipyry iskee kipeästi kasvoihin. Saako maapallolla enää olla näin yksin? Toimittaja, tietokirjailija Heikki Haapavaara ja merten valokuvaaja Jarmo Vehkakoski seilasivat ainutlaatuisen matkan: he tulivat suomalaisella monitoimimurtajalla läpi hyytävän Koillisväylän pohjoisen reitin Tyyneltä mereltä Atlantille. Tuloksena on ainutlaatuinen matkakirja maailman nopeimmin kehittyvältä alueelta. Heikki Haapavaara (vas.) ja valokuvaaja Jarmo Vehkakoski Koillisväylällä. Ilmastonmuutoksen takia jää sulaa, ja Koillisväylä avautuu ihmiselle. Jäämeren ympäristöstä on tullut kiihkeän taloudellisen kilpailun alue. Ilmaston lämpeneminen pelottaa, mutta jäistä vapautuva meri tuo arktiset rikkaudet ihmisen ulottuville. Pohjoinen kuljetustie kiihottaa myös. Löytöretkien toinen kierros on Koillisväylällä alkanut. Mitkä ovat alkuperäiskansojen oikeudet? Miten suojelemme valaat ja hylkeet? Kuinka huolehdimme maailman suurimmasta jääkarhupopulaatiosta? Suomi on suuri tekijä ihmiskunnan pohjoisella retkellä. Suomalaiset osaavat elää kylmässä ja pimeässä. Suuressa arktisessa pelissä mukana ovat suurvallat, jättiyhtiöt, alkuperäiskansat, ympäristö, öljy, kaasu, mineraalit, kalastus, matkailu, infrastruktuurihankkeet ja kaiken yllä päälle painaa kansainvälinen politiikka. Mitä on edessä? Koillisväylä on suuri tarina kaikesta tästä. KustannusosaK eyhtiö Noin 250 sivua+ valokuvaliite. Lk 48.61, sh 36 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT

18 FAKTOJA Valtioneuvoston nimittämä Huoltovarmuusneuvosto kannattaa rauta tieyhteyden rakentamista Lapista Jäämerelle. Neuvoston mukaan Suomen on huoltovarmuussyistä parannettava tieyhteydet Norjan Kirkkoniemeen sekä Altan ja Hammerfestin suuntaan, käynnistettävä Jäämerenradan suunnittelu ja sen rakentamisen valmistelu sekä pohjustettava Suomen liittymistä Euroopan ja Aasian väliseen kaapeliverkkoon. Suomen arktisten yhteyksien parantamista maanteiden ja kansainvälisten kaapeliyhteyksien avulla perustellaan sillä, että arktisten alueiden taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti samalla kun meriliikenne Koillisväylää myöten vilkastuu. Lapissa ja Finnmarkin läänissä Norjan puolella olevat valokaapeliyhteydet halutaan yhdistää. Samalla olisi varmistettava yhdessä kaupallisten operaattoreiden kanssa, että Suomi on mukana Aasian ja Euroopan välisessä tietoliikennekaapelihankkeessa. Hankkeiden varmistamiseksi Suomen, Norjan ja Baltian maiden pitäisi vakuuttaa EU arktisen alueiden kuljetusreitin tärkeydestä. Norjan, Venäjän, Kanadan, Alaskan ja Grönlannin investoinnit arktisiin energia- ja kaivoshankkeisiin (kuten norjalaisten Soklin fosforikaivos Savukoskella) sekä meriliikenteen infrastruktuuriin kasvavat. Vuonna 2013 Koillisväylällä kulki 71 alusta. Norja ja Venäjä rakentavat alueelle uusia satamia. Jäämerenranta on tarkoitettu palvelemaan kaikkea tulevaisuudessa Lapin kautta kulkevaa kansainvälistä tavara- ja matkustajaliikennettä Jäämeren ja Euroopan välillä. Lähde Kauppalehti Ilkka Lampi 6/ A U D I T O R I U M

19 Koillisväylällä kulki 71 alusta vuonna TIETOKIRJAT

20 18 A U D I T O R I U M Suomesta ollaan jälleen tekemässä lännen etuvartioasemaa, ja olemme itse siihen myötävaikuttamassa. Ei ihme, että historian opetus haluttaisiin Suomessa lakkauttaa.

21 Heikki Talvitie Venäjä, Venäjä, Venäjä! Tämän teoksen suuri yhteinen nimittäjä on Venäjä, sen tila ja sija maailmassa ja nimenomaan suhteessa Suomeen ja suomalaisiin. Tämä on Suomen ja Venäjän kanssakäymisen oppikirja. Olen palvellut kolmeen otteeseen Suomen Moskovan suurlähetystössä: Avustajana , jolloin troikka oli vielä koossa: Leonid Brezhnev, Aleksei Kosygin ja Nikolai Podgornyi, ministerineuvoksena , jolloin Brezhnev jo oli ylhäisessä yksinäisyydessään ja suurlähettiläänä , jolloin Mihail Gorbatshov yritti uudistaa Neuvostoliittoa, epäonnistui ja jonka epäonnistumisen seurauksena Boris Jeltsin hajotti Neuvostoliiton ja astui Venäjän Federaation johtoon, Heikki Talvitie kertoo. Suomi-neito haluaisi olla uskollinen Eurooppa-sulhaselleen. Tämä tulee kuitenkin Suomelle äärimmäisen kalliiksi. Venäjä on rajanaapuri, joka tuottaa Suomeen taloudellista vaurautta ja energiaa, Heikki Talvitie muistuttaa. Teokseen sisältyy myös kolme historiallista katsausta: Suurvalta Venäjä ja Suomi, Skandinavian keskuksessa sijaitseva Ruotsi ja Suomi sekä Euroopan Unioni ja Suomi. Neuvostoliiton aikoihin on sijoitettu vitsi, jonka mukaan yhteiskunnissa suurena ongelmana koettiin tulevaisuuden ennustaminen. Neuvostoliitto muodosti tästä poikkeuksen, koska sen suurin ongelma oli menneisyyden ennustaminen. Teoksessa myös Suomen aluetta kuvaavat kartat kuvaavat historian kulkua Pähkinäsaaren rauhan rajoista nykyisiin rajoihin. Pähkinäsaaren rauha solmittiin Paitsi Ruotsin ja Novgorodin valtuuskunnat neuvotteluissa olivat mukana myös Gotlannin edustajat, jotka valvoivat Hansan etuja. Viipurin linnan päällystö oli niinikään sopimuspuolena. Venäläiset laativat sopimustekstit, jotka olivat venäjän ja latinankieliset. Alkuperäisiä asiakirjoja ei ole säilynyt. Ruotsalaisten 1500-luvulla tekemästä väärennöksestä on olemassa alkuperäinen kappale. Novgorod luovutti Ruotsille kolme kihlakuntaa: Savon, Jääsken ja Äyräpään. Täten turvattiin Viipurin linnan asema, ja se sai itselleen turvallisuusvyöhykkeen. Lyypekin, Gotlannin, Ruotsin ja Novgorodin kauppiaille taattiin vapaa kulku Nevalla ja Itämerellä. Viipurin linna ei saanut estää tätä vapaata kulkuoikeutta. Pähkinäsaaren rauha oli voimassa 272 vuotta. Heikki Talvitien kirja julkaistaan myös venäjäksi lähinnä Duuman tarpeisiin. Ves Mir -kustantamo on julkaissut aikaisemmin myös Urho Kekkosen ja Juhani Suomen kirjoja venäjäksi. KustannusosaK eyhtiö sivua + karttoja. Lk 47.1, sh 35 ISBN TIETOKIRJAT

22 HOMELOUKKU MISTÄ SAA APUA? Toimittanut Annamaija Perkiömäki Kansallinen katastrofi: ihmistä kärsii home- ja kosteusvaurioista joka päivä 20 A U D I T O R I U M

23 HOMELOUKKU Mistä saa apua? Toimittanut Annamaija Perkiömäki Suomen parhaat asiantuntijat kertovat, mitä kansallisen katastrofin kourissa ihmiset voivat tehdä, mistä saada apua ja tukea sekä lohdutusta. Suomessa home- ja kosteusvaurio-ongelmat koskettavat päivittäin suomalaista. Kodeissa altistuu ihmistä, kouluissa ja sairaaloissa ihmistä. Hometarinat työpaikka, koulu, päiväkoti, koti Miten toimin homeongelman havaittuani? Mistä apua ja tukea hädän hetkellä? Elämä homevaurion jälkeen mistä löydän terveen asunnon ja työpaikan? Miten homevaikeudet koettelevat ihmistä henkisesti (työpaikan/kodin menetys, taloudellinen tilanne, terveyden menetys, sosiaalisten suhteiden kariutuminen, avioliitto-ongelmat, pahimmassa tapauksessa itsemurha)? Selviytymistarinat kun kaikki kaatuu päälle, selviytymisreitti? Homeloukku-teoksen kirjoittajina on useita alan huippuasiantuntijoita Juhani Pirisen, Tuula Syrjäsen, Tuula Putuksen ja Helmi Kokotin johdolla. Teoksessa myös monet sairastuneet ihmiset kertovat tarinansa. He kertovat taloudellisista takaiskuistaan tai avioliittonsa kariutumisista sekä pelonsekaisesta neuvottomuudesta ja tietämättömyydestä, kun oikeita neuvoja ja vastauksia tuntuu olevan mahdotonta löytää. Yksi järkyttävimmistä kohtaloista on Ullan tarina. Miten nuoren, kauniin urheilijatytön terveyden alamäki alkoi ensin toistuvilla poskiontelo- ja keuhkoputkitulehduksilla työpaikan home- ja sisäilmaongelmien takia. Alkoi hurja antibioottikierre. Oireet vain pahenivat, ja lääkäri teki astmadiagnoosin. Virallinen diagnoosi helpotti käytännön asioiden hoitoa, mutta terveys heikkeni vuosi vuodelta. Työelämä oli pakko jättää. Kovan kortisonin käytön jälkeen puhkesi joukko sairauksia: molemmat silmät operoitiin, diabetes, keskivaikea uniapnea, sydänvaivat, haavoja ihossa ja jaloissa ja kylkiluissa itsestään murtumia. Ja Ullan tarina on vain yksi tuhansista. KustannusosaK eyhtiö Noin 300 sivua. Lk 59.24, sh 36 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT

24 22 A U D I T O R I U M Kun joukkueen peli on sekaisin palataan perusasioihin.

25 Juhani Tamminen YHTEISPELI Suomi nousuun Suomi on tällä hetkellä ratkaisevassa käännekohdassa. Kun joukkueen peli on sekaisin palataan perusasioihin, sanoo Juhani Tamminen, joka on ollut joukkuepelaamisen ammattilainen jo 50 vuotta. Lääkkeiksi Suomen vaivoihin kokenut valmentaja tarjoaa valmennuksen periaatteita. Hädän hetkellä on pelattava yhteen ja puhallettava yhteen ja puhallettava samaan hiileen! Kaikkiin näihin koviin ja ajankohtaisiin kysymyksiin Juhani Tamminen esittää oman näkemyksensä. Taustana hänellä on vankka kokemus: joukkuepeliammattilainen on 50 vuoden aikana pelannut ja valmentanut menes tyksekkäästi seitsemässä eri maassa ja kolmessa eri maanosassa. Ranskan jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana häntä alettiin kutsua Aurinkokuninkaaksi! Mitä nämä viisi vuosikymmentä ovat opettaneet Juhani Tammiselle joukkuepelistä? Tuona aikana pieni Suomi on noussut koko jääkiekkoilevan maailman mahtimaaksi miksi? Millä tavalla joukkueen valmentaminen on muuttunut 50 vuodessa? Mikä on roolituksen merkitys joukkueen tavoitellessa menestystä? Mitä yksilöltä voidaan odottaa ja vaatia menestyksen eteen kamppailtaessa? Mitä tuo huikea perspektiivi on antanut hänelle? Se kaikki aukeaa kirjan sivuilta, joten nautittavaa globaalia lukuhetkeä arvon ihmiset! Suomi nousuun YHTEISPELILLÄ!!!, hän vastaa. Me ei olisi koskaan voitettu ryssiä jääkiekkokaukalossa, jos me olisimme vain vaikertaneet vaikeuksiamme, entinen maajoukkuekapteeni täräyttää. Noin 250 sivua. Lk 69.15, sh 36 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT

26 Risto Suviala HYVÄÄN VELKA- ORJUUDESTA PERINTÄ- TAPAAN Perinnän historia Velan perinnällä on epämääräinen maine. 24 A U D I T O R I U M

27 Risto Suviala VELKAORJUUDESTA HYVÄÄN PERINTÄTAPAAN Perinnän historia Velan perinnällä on epämääräinen maine. Joskus se yhdistetään voimaperintään tai ainakin velallisen epäasialliseen kohteluun. Tosiasiassa perintää on säännelty jo Hammurabin lakikokoelmassa lähes vuotta sitten. Säännökset ottivat huomioon sekä velkojan että velallisen edun. Myöhemmin Raamattu ja islamilainen laki sharia ovat kertoneet miten velkojan ja velallisen välinen tasapaino on mahdollista saavuttaa esimerkiksi puuttumalla koronkiskontaan ja suosimalla velkojen anteeksiantoa. Tämän kirjan tarkoituksena on hälventää perintään kohdistuvia epäluuloja ja ennakkoasenteita ja lisätä tietoa siitä, miten saatavien perintämenetelmät ovat kehittyneet muinaisuudesta tähän päivään. Velallisen suoja on parantunut velkaorjuudesta ja velkavankeudesta kohti hyvää perintätapaa. Osamaksukaupan ja muun luottokaupan voimistuessa 1950-luvulla alkoivat yritykset kiinnittää huomiota myyntisaatavien kiertonopeuteen ja luottotappioriskiin. Sen myötä perintätoimistojen palveluiden käyttö yleistyi kunnes 1980-luvulla perintätoimistoilla alkoi olla vahva asema sekä kuluttaja- että yrityssaatavien perinnässä. Oman mausteen perintätoimintaan on antanut julkisen vallan hoitaman ulosoton ja yksityisten perintätoimistojen välinen kilpailu laajasta yhteistyöstä huolimatta. Perinnän kehitysvaiheista ei ole aiemmin julkaistu Suomessa eikä suomeksi yhtään teosta. Kirjassa huomioidaan myös kulttuurin kiinnostus velkojen maksuun ja perintään. Monet maailmankirjallisuuden mestarit Shakespearesta alkaen ovat teoksissaan käsitelleet aihetta. Viihdemusiikin sanoituksissa on käytetty runsaasti teemaa velan takaisinmaksusta. Teoksen kirjoittaja varatuomari Risto Suviala työskenteli luvuilla Keskusosuusliike Hankkijassa ensin perintälakimiehenä ja sitten luottopäällikkönä. Muutettuaan Helsingistä Turkuun hän oli 1980-luvun loppupuolella luottotietoyhtiö Maksutieto Oy:n toimitusjohtaja ja sen jälkeen konsulttijohtaja Perimistoimisto Contant Oy:ssä. Vuodesta 1993 alkaen Suviala oli perintäyhtiö Eräpäivä Oy:n toimitusjohtaja lähes 20 vuotta eläkkeelle siirtymiseen saakka. Risto Suviala on ollut luotto- ja perintäalan ahkera luennoitsija ja kirjoittaja. Hän on ollut luottoalan ammattilehtien Luottolinkin ja Luottolistan päätoimittaja. Vuonna 1990 Suviala toimitti kirjan Credit Management luottotoiminnan käsikirja. KustannusosaK eyhtiö Noin 350 sivua. Lk 35.7, sh 39,90 ISBN Ilmestyy syyskuussa. TIETOKIRJAT