Merkittäviä tapahtumia. Musiikkiteatteri. Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Merkittäviä tapahtumia. Musiikkiteatteri. Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä"

Transkriptio

1 Merkittäviä tapahtumia Musiikkiteatteri Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä Rantasalmen nuorisoteatteri sai alkunsa vuonna 1994, kun musiikinopettaja Risto Nyyssönen ja ohjaaja Tarja Pyhähuhta (ent.heiskanen) päättivät järjestää kansalaisopiston nuorille musiikinopiskelijoille tarkoitetun teatterikurssin. Kurssin tarkoituksena oli esitellä muita esittäviä taiteita ja musiikin osaamisen merkitystä eri esittävien taiteiden alueilla. Musiikkiteatterikurssille osallistui yli 50 melko pitkällä ollutta vuotiasta soitonopiskelijaa. Kurssilla ryhdyttiin harjoittelemaan Marja Laurin ja Hectorin Kadonneita Lapsia, joka sitten saatettiin esityskuntoon. Näytöksiä oli nuorisoteatterin myöhempiinkin esityksiin verrattuna todella paljon yhteensä 18 kappaletta 120-paikkaisessa esitystilassa! Kadonneet lapset valittiin Kansalais- ja työväenopistojen teatteripäivien parhaaksi esitykseksi. Koska musiikkiteatterikurssi ei jäänyt yhden kerran kokeiluksi vaan vakiinnutti heti paikkansa rantasalmelaisten sydämissä, päätettiin toimintaa jatkaa säännöllisenä. Silloin aloitettiin yhteistyö Rantasalmen lukion kanssa, jonne perustettiin musikaaleihin osallistuville nuorille oma musiikkiteatterilinja, ja teatteriopetuksesta muotoutui osa lukion toimintaa. Lukion rehtori Seppo Väätäjä näki musikaaliopetuksen yhtä tärkeänä kuin muidenkin aineiden opetuksen ja oli siksi heti musiikkiteatterilinjan perustamisen tukena. Väätäjän mielestä oli tärkeää, että linja lähti käyntiin nimenomaan nuorten omasta luomisvimmasta ja aktiivisuudesta. Nuoret jaksoivat rankoista harjoitus- ja esitysviikoista huolimatta käydä koulua säännöllisesti Salaisen laakson lähde vuonna Rantasalmen Lukio

2 ja tekivät läksynsä harjoitusten tauoilla. Alusta saakka noin kolmasosa Rantasalmen lukion oppilaista on vuosittain opiskellut musiikkiteatterilinjalla. Rantasalmen lukion lisäksi muut nuorisoteatterin yhteistyöhön osallistuvat tahot olivat ja ovat edelleen kansalaisopisto ja puhallinorkesteriyhdistys. Opetusta laajennettiin musiikkiteatterilinjan perustamisen aikoihin musiikin ja teatterin lisäksi myös tanssiin, ja teatterin toisella esityksellä The Pop-Oz oli jo oma koreografinsa. Kevään 1995 esitykset pidettiin koulun salissa, mikä osoittautui salivuorojen kannalta hankalaksi paikaksi: esityksiä voitiin järjestää vain viikon ajan eli seitsemän kertaa. Tästä syystä seuraavaa musikaalia Fame (kevät 1996) esitettiin Merita-pankilta vuokratussa teollisuushallissa, joka sai nimekseen Musiikki- ja teatterisali Tornado. Salissa oli aluksi käytössä kesäteatterin siirrettävien katsomorakenteiden 300 paikkaa. Fame oli yleisömenestys: sen näki yhteensä 4500 katsojaa, ja lisäksi siitä tehtiin lukuisia juttuja televisioon, radioon ja lehtiin. Famen suosio aiheutti suurryntäyksen musikaaliharrastukseen ja ensimmäistä kertaa valmistettiin kaksi musikaalia saman lukuvuoden aikana. Se onnistui myös tilojen puolesta hyvin, sillä Tornado oli ostettu pankkilainalla Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistykselle ja tilaan oli rakennettu kiinteä 200-paikkainen katsomo. Myös valo- ja äänitekniikkaan alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Musiikinjohtajina ja koreografeina nähtiin useita opettajia ja taitelijoita, mutta ohjaaminen oli vuoteen 2000 saakka Tarja Pyhähuhdan vastuulla. Näinä vuosina valmistettiin Peter Pan, Mikä sotku!, Ice Open-silmät auki, Outolintu, Grease, Kolme iloista rosvoa, Kaunotar ja hirviö sekä Peppi Tanssikohtaus musikaalista Rockville vuonna Vuoden 2012 The Sound of Music musikaaliorkesteri. Georg von Trapp (Aku Issakainen) ja Maria (Katja Harinen). The Sound of Music Rantasalmen Lukio

3 Pitkätossu. Syksyllä 2000 otettiin uudelleen ohjelmistoon Kadonneet lapset ja tällä kertaa ohjaamaan tuli Tuomo Salmela. Tästä eteenpäin aina nykyhetkeen saakka teatterin ohjaajissa ja koreografeissa on ollut suurta vaihtuvuutta. Joinakin vuosina on tehty vain yksi musikaali, mutta toisina vuosina on aherrettu kahden musikaalin kimpussa luvun alun muita teoksia olivat Tirlittan, West Side Story, Paksu porsas viidakossa ja Kevät iskee kuin seitsemän salamaa!. Vuonna 2003 Rantasalmelle muutti musiikinopettajapariskunta Marja ja Janne Ikonen. Marja tuli peruskoulun ja lukion musiikin lehtorin virkaan ja Janne musiikin sekatyömieheksi kansalaisopistoon ja myöhemmin myös naapuripaikkakuntien musiikkioppilaitoksiin. Salaisen laakson lähde oli heidän ensimmäinen musikaalinsa Rantasalmella. Janne sävelsi osan musiikeista ja Marja toimi esityksen kapellimestarina. Esitys oli nuorisoteatterin 10-vuotismusikaali keväällä 2004, ja sen ohjasi Tarja Pyhähuhta. Seuraavina vuosina valmistettiin lähinnä isojen musikaaleja eli lukion musiikkiteatterilinjan musikaaleja; lastenmusikaalit olivat tarkoituksella tauolla. Syynä oli se, että musiikkiteatteriharrastuksen suosio oli ollut niin suuri, että paikkakunnan puhallinorkesteritoiminta oli miltei hiipunut kokonaan pois. Oli tärkeää saada puhallinorkesteri jälleen toimivaksi ennen kuin voitiin ajatella uusien lastenmusikaalien toteutettamista. Tuona aikana valmistettiin musikaalit Piruetin pyörteissä, Knut Pitkäjalka, Paluu kielletylle planeetalle, Punaiset ovet, Pinokkio, Rautapuu ja Hukassa on hyvä paikka. Tässä vaiheessa Kari Tuunanen vakiinnutti työnsä musikaalien laulunopettajana ja yhteistyö lavastuksessa ja puvustuksessa Artian ja Artemian kanssa jatkui hedelmällisenä. Näinä vuosina kehitettiin lukion musiikkiteatterilinjaa monipuolisemmaksi ja ryhdyttiin tarjoamaan myös valo- ja äänitekniikan sekä kulttuurintuottamisen kursseja lukiolaisille. Valo- ja äänitekniikkaa opettivat teatterissa alusta saakka mukana toimineet Toni Auvinen ja Pekka Koivunoro. Kulttuurintuottamisen kurssi koki huippuhetkensä vuonna 2010, kun musikaalin tuotantoryhmä Suomineidot voitti valtakunnallisen Yritys Hyvä -kilpailun. Myös musiikkiteatteriopintojen rakenne oli vakiintunut ja linjan maine kiirinyt, sillä lukioomme alkoi tulla yhä enemmän ja yhä kauempaa opiskelijoita nimenomaan musiikkiteatterilinjalle. Musiikinopettaja Marja Ikonen ja lukion rehtori Katja Koivunoro panostivat entistä enemmän linjan markkinointiin, sillä Rantasalmen omat ikäluokat pienenivät vuosi vuodelta ja musiikkiteatterilinjasta muodostui lukion tärkein vetovoimatekijä. Samalla ryhdyttiin kehittämään useamman vuoden tauolla ollutta lastenteatteritoimintaa, ja teatterin uusi ohjaaja Kaisla Pirkkalainen ja musiikinopettajat Marja Ikonen ja Risto Nyyssönen rakensivat RaJu- PuSu-opiston Rantasalmen toimipisteeseen teatteritaiteen perusopetuksen opetussuunnitelman. Ensimmäinen lastenteatteriesitys moneen vuoteen oli Kaisla Pirkkalaisen ja ryhmän jäsenten kirjoittama Jäljet toukokuussa Kevätlukukaudella 2011 lastenteatteri Ranttali avusti nuorisoteatterin musikaalin lapsirooleissa ja helmikuussa 2012 Ranttali esitti Suomen kantaesityksen musikaalista Pikku Vampyyri. Vuosi 2011 oli merkittävä ja tuloksellinen monessakin suhteessa, mikä koitui Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan ja koko kunnan musiikki- ja teatterikulttuurin hyväksi. Rantasalmen kunta päätti perustaa RaJuPuSu-opiston Rantasalmen toimipisteeseen uuden musiikin suunnittelijaopettajan toimen, jonka vastuualueena olisivat nimenomaan puhallinorkesterit ja musiikkiteatteri. Näin paikkakunnalle saatiin lisäresursseja kasvaneen toiminnan pyörittämiseen. RaJuPuSu-opiston toimessa aloitti Marja Ikonen ja koulun musiikin lehtorina Anna-Maija Saari (o.s. Lappalainen), joka vastaa tällä hetkellä koulun musiikinopetuksen lisäksi monista opiston musiikkikursseista ja toimi muun muassa lastenmusikaali Pikku Vampyyrin kapellimestarina. Keväällä 2011 esitettiin myös Rantasalmen nuorisoteatterin tähänastisista projekteista suurin ja kallein, kansainvälinen huippumusikaali Rockville. Teos oli itävaltalaisen hittimusikaalin Suomen ensiesitys ja ylipäänsä toinen esitys musikaalista Rantasalmen Lukio

4 alkuperäisversion ja alkuperäisen castingin jälkeen. Musikaalissa käytettiin nyt ensimmäistä kertaa tekstityslaitetta, sillä vaikka dialogi oli käännetty suomeksi, kuultiin laulut englanniksi kuten alkuperäisesityksessäkin. Musikaali osoitti, että Rantasalmen nuorisoteatterilla ja lukion musiikkiteatterilinjalla menee todella hyvin! Näitä sanoja kirjoittaessani on enää pari viikkoa aikaa seuraavaan Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan ensi-iltaan. Tällä kertaa, keväällä 2012, vuorossa on todellinen klassikko, 53-vuotias The Sound of Music. Se on yksi esitetyimmistä ja pidetyimmistä musikaaleista maailmassa, ja siitä tehty elokuva on maailman tunnetuin ja katsotuin musikaalielokuva. Tälläkään kertaa ei ole menty siitä, missä aita on matalin ja tie lavein, vaan on rohkeasti tartuttu haasteeseen tuottaa näyttämölle vaikuttava ja suurenmoinen koko illan musikaali. Samaan aikaan käynnissä on jo tulevien lukuvuosien suunnittelu ja tiedossa onkin, että keväällä 2013 saamme nauttia jälleen tilausteoksesta ja kantaesityksestä, jonka meille kirjoittavat rantasalmelaiset ohjaaja-käsikirjoittaja Kaisla Pirkkalainen ja säveltäjä Janne Ikonen. Sitä seuraava vuosi (2014) on puolestaan nuorisoteatterissa jo 20-vuotisjuhlavuosi, mikä kertoo siitä, että toiminta on ollut merkittävää ja että siitä ovat huolehtineet monet tahot ja ihmiset yhdessä. Ilman yhteistyötä Rantasalmen lukion, Rantasalmen kunnan, RaJuPuSu-opiston (aiemmin Rantasalmen kansalaisopiston) sekä Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistyksen ja sen alaisen Rantasalmen nuorisoteatterin välillä toiminnan pyörittäminen ei olisi ollut eikä olisi edelleenkään mahdollista. Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjalta ja Rantasalmen Nuorisoteatterista on vuosien varrella lähtenyt maailmalle useita sellaisia taitajia, jotka toimivat nykyään musiikki-, teatteri-, tanssi- tai media-alan ammateissa. Lisäksi muutkin linjan opiskelijat ovat saaneet runsaasti esiintymiskokemusta ja elämyksiä rakkaassa harrastuksessaan. Musiikkiteatterilinjan merkitys on kiistämätön, ja siksi onkin ollut ilo seurata, miten Rantasalmelta löytyy tahtoa tukea Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjan säilymistä. Paikkakunnan omien ikäluokkien pienentyessä haasteena onkin saada entistä enemmän ulkopaikkakuntalaisia opiskelijoita linjalle, mikä auttaa koko lukion olemassaoloa. Juuri tällä hetkellä tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä ensi vuodeksi Rantasalmen lukion musiikkiteatterilinjalle on hakeutunut nuoria sekä omalta että muilta paikkakunnilta. Lisäksi Musiikki- ja teatterisali Tornadon tilat remontoidaan ensi kesän aikana tulevia menestyksekkäitä vuosia ajatellen entistä ehompaan kuntoon talkoovoimin. Marja Ikonen kirjoitti ylioppilaaksi Kokemäen lukiosta vuonna Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa Musiikin laitoksella ja valmistui musiikinopettajaksi (FM) vuonna Orkesterinjohtoa Marja opiskeli Keski-Suomen Konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä lukuisilla mestarikursseilla opettajinaan muun muassa Jorma Panula ja Pertti Pekkanen. Tällä hetkellä Marja toimii RaJuPuSu-opiston Rantasalmen toimipisteen musiikin suunnitteljia-opettajana vastuualueinaan puhallinorkesterit ja musiikkiteatteri, ja hän on ollut Rantasalmen lukion musiikkiteatteri-linjavastaava vuodesta 2003 alkaen. Marja tunnetaan myös puhallinmusiikin sovittajana ja säveltäjänä, ja hänet on palkittu Suomen Puhallinorkesteriliiton Vuoden Pinna tunnustuspalkinnolla. Marjan perheeseen kuuluu muusikkomies Janne sekä kolme lasta: Ronja, Peppi ja Mio. 48 Rantasalmen Lukio

5 Toni Auvinen Nimeni on Toni Auvinen ja valmistuin ylioppilaaksi Rantasalmen lukiosta syksyllä Aloitin nuorisoteatterissa ensimmäisen Kadonneet Lapset-musikaalin vierailuesityksien roudarina ja seuraavissa Pop Oz- ja Fame musikaaleissa olin mukana tanssijan roolissa. Vuonna 2001 perustin oman yrityksen, jonka kautta ryhdyin yhdessä Timo Tiiti Hynnisen kanssa suunnittelemaan ja toteuttamaan musikaalivalaistuksia. Timon siirtyessä opiskelemaan ja ammattiteattereihin jatkoin nuorisoteatterin valoteknikkona aina vuoteen 2011 saakka. Tuohon reilun 15 vuoden taipaleeseen mahtuu upeita muistoja, värikkäitä kokemuksia ja paljon hyviä hetkiä muiden nuorisoteatterilaisten kanssa. Vuosien saatossa koulutin myös useita opiskelijoita valotekniikan maailmaan ja sain tehdä yhteistyötä monien osaavien ohjaajien, opettajien ja lavastajien kanssa. Nuorisoteatteri ja Rantasalmen lukio tarjosivat hyvän pohjan myöhempiin opiskeluihin ja nykyisiin työtehtäviin Tuusniemen kunnanjohtajana. Voin lämpimästi suositella nuorisoteatteria ja sen tarjoamia erilaisia tehtäviä mahtavana elämänkouluna, olivat lukion jälkeiset suunnitelmasi sitten minkälaisia tahansa. Anna-Maaria Annukka Immonen Olen valmistunut meikkaaja-maskeeraajaksi. Opiskelen tällä hetkellä teatteritekniikkaa Savonlinnassa Artemialla sekä toimin kauneusalan yrittäjänä toiminimellä. Teen myös meikkikonsulentin työtä eräälle meikkifirmalle. Harrastuksiani ovat piirtäminen ja tatuointien suunnittelu sekä tekeminen. Olin nuorena mukana muutamassa musikaalissa, Peppi Pitkätossussa ja Salaisen laakson lähteessä. Muutenhan sitten olinkin mukana musiikkijutuissa, kun soitin puhallinorkesterissa ja kävin bassotunneilla. Mielenkiinto maskeeraamiseen ja muutenkin teatteriin on tullut siitä,kun on saanut itse niin hyvin tutustua kyseiseen maailmaan jo nuorempana. Hyvä oli jälkeenpäin todeta helpotusta, kun olin ensimmäisellä ns. omalla maskikeikalla kesäkiertueteatteria tekemässä. Ymmärsin teatterin tekemisestä sekä eri kokoonpanojen tärkeydestä ja osista etukäteen. Oli ihanaa heittäytyä teatterin maailmaan ja antaa oma osaamisensa hienoon kokoonpanoon. Joonas Asikainen Olen käynyt lukioni Savonlinnan taidelukiossa, mutta siitä huolimatta olen ollut mukana koko lukioaikani Rantasalmen nuorisoteatterissa. Olin mukana niin bändin kuin näyttämönkin puolella, milloin soittamassa, tanssimassa tai laulamassa, milloin näyttelemässä. Olen ollut mukana Rantasalmen Nuorisoteatterissa yli kymmenessä produktiossa ja päässyt työskentelemään alueemme eri ohjaajien, koreografien ja musiikin ammattilaisten kanssa. Lukiosta kirjoitettuani ja nuorisoteatterista tämän myötä pois jäätyäni olen jatkanut itseni kehittämistä musiikin ja teatterin parissa oopperan muodossa. Tällä hetkellä opiskelen laulua Lahden ammattikorkeakoulussa Musiikki- ja Draamainstituutissa sekä Sibelius-Akatemiassa. Rantasalmen Lukio

6 Työkokemustakin olen jo ehtinyt saada mm. Savonlinnan Oopperajuhlilta, Suomen Kansallisoopperasta sekä Vaasan Oopperasta. Koen, että Rantasalmen nuorisoteatteri on pystynyt antamaan minulle hyvän pohjan työskennellä lavalla sekä jatkaa opintoja näyttämöilmaisun parissa. Nuorisoteatterin kautta olen saanut myös erittäin paljon lavakokemusta eri kokoisissa ja erilaisissa rooleissa. Myös tanssista ja oman kehon hallinnasta, joka on alkanut jo hyvissä ajoin, on ollut suurta hyötyä nykyisissä opinnoissa ja töissä. Hyöty on suunnaton, sillä lavalla olo on oman itsensä kannattelua ja kehonsa tiedostamista. Koen olleeni etuoikeutettu päästessäni tekemään monipuolista teatteria Rantasalmella! Nuorten itsenäisyysjuhla yhdessä yrittäen Kolmenkymmenen vuoden aikana noin 900 opiskelijaa on osallistunut juhlan järjestämiseen, noin 5000 vierasta on saanut kutsun nuorten itsenäisyysjuhlaan. Nuorten ja päättäjien kohtaaminen toisiinsa tutustuminen Nuorten itsenäisyysjuhla sai alkunsa 30 vuotta sitten vuonna Rantasalmen kunnan Nuori 2000-työryhmä, johon kuuluivat nuorisosihteeri Pirkko Mokkila, elinkeinoasiamies Matti Korhonen ja koulutoimenjohtaja Toivo Pollari, esitti kunnanhallitukselle, että Nuori 2000-hankkeeseen liittyen järjestettäisiin itsenäisyyspäivän aattona vastaanotto nuorille kuntalaisille. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti kokouksessaan. Tuolloin päätettiin, että kunnanhallitus kutsuisi tilaisuuteen kaikki vuosina syntyneet rantasalmelaiset nuoret sekä kunnan johtohenkilöt, yhteensä noin henkeä. Kunnanhallitus halusi tilaisuuden järjestämisellä huomioida rantasalmelaiset nuoret ja heidän merkityksensä kunnalle sekä tarjota mahdollisuuden päättäjille ja nuorille tutustua toisiinsa. Kunnanhallitus, joka oli kokonaisuudessaan mukana itsenäisyyspäivän vastaanotolla, toimi kutsujana ja tilaisuuteen tulijoille lähetettiin erityiset kutsukortit. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy myös merkintä siitä, että tilaisuuden ohjelmassa olisi vastaanottokättely, tutustuminen ja pientä tarjoilua ja että tilaisuus päättyisi nuorten disko iltaan. Tilaisuuden kustannuksiksi oli arvioitu noin markkaa, jotka korvattaisiin kunnanhallituksen käyttövaroista. Ensimmäinen itsenäisyysvastaanotto pidettiin Seuralassa, ja siihen osallistui noin 200 henkeä. Heille kaikille jaettiin Rantasalmen lukion 1B-luokan ideoimat Tsemppiä Rantasalmi-rintamerkit. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasivat nuoriso-, kulttuuri-, ja raittiustoimen työntekijät. Juhlasta kiinnostui myös MTV, joka teki siitä uutisen itsenäisyyspäivän illan uutislähetykseen. Ensimmäisissä itsenäisyysjuhlissa olivat läsnä vain nuoret ja kunnan päättäjät ja illan ohjelman suunnittelu oli nuoriso- ja vapaa-ajantoimen vastuulla. Pirkko Mokkila muisteli kouluttaneensa puhujia mikrofonin käyttöön ja ohjanneensa ohjelmien harjoituksia. Lukion osuus juhlan järjestämisessä ensimmäisinä vuosina oli se, että äidinkielen tunteja käytettiin mm. käsikirjoitusten kirjoittamiseen. Parin Seuralassa järjestetyn tilaisuuden jälkeen juhlien pitopaikaksi vakiintui keskuskoulun juhlasali, jossa onkin järjestetty kaikki muut paitsi 20-vuotisjuhla, joka pidettiin poikkeuksellisesti kunnantalolla. 50 Rantasalmen Lukio

7 Itsenäisyyden juhliminen sekä juhlan rakentamisen oppiminen yhdessä yrittäminen. Pirkko Mokkilan jäätyä pois nuorisosihteerin tehtävästä kunnan nuoriso- ja vapaa-ajantoimesta olivat vastuussa Mirja Soininen, Jaana Kankkunen ja Jari Kankkunen. Heidän työnjakonsa itsenäisyysjuhlissa oli sellainen, että Mirja Soininen vastasi yleissuunnittelusta, Jaana Kankkunen ohjelmasta ja Jari Kankkunen teknisestä toteutuksesta. Myös juhlien vieraslista muuttui: nuorten ja kunnan päättäjien lisäksi vieraiksi alettiin kutsua myös järjestävän ryhmän opiskelijoiden vanhemmat ja lukion opettajat ja henkilökunta. Sotien veteraaneille haluttiin osoittaa kunnioitusta kutsumalla heidät juhlaan. Veteraanien läsnäolo on tuonut nuorten itsenäisyyspäivän vastaanottoon oman arvokkaan lisänsä ja muistutuksen siitä, mitä uhrauksia veteraanisukupolvien oli tehtävä itsenäisyyden eteen. Jari Kankkunen kertoi, että juhlien suunnittelu aloitettiin niin, että järjestävä luokka kutsuttiin perjantaista lauantaihin kestävälle leirille Kolkonniemeen. Siellä pohdittiin yhdessä, mitä itsenäisyys on ja mitä se nuorille tarkoittaa, ja ideoitiin ajatusten pohjalta ohjelman teemaa ja sisältöä. Lauantaina ennen kotiinlähtöä muodostettiin työryhmät ja niiden vastuualueet sekä päätettiin aikataulusta. Lukion opettajista juhlan valmisteluissa olivat mukana kuvataiteen opettaja Airi Kianto, joka ohjasi kutsukorttien suunnittelua, musiikinopettaja Risto Nyyssönen, joka huolehti musiikkiesitysten toteutuksesta, sekä äidinkielenopettaja Tellervo Koivunoro, joka auttoi käsikirjoitusten teossa. 90-luvun puolivälissä Rantasalmen kunta joutui vähentämään henkilöstöä säästöjen takia, ja myös nuoriso- ja vapaa-ajantoimen työntekijöiden määrää karsittiin. Tällöin lukion opettajien vastuu juhlan järjestämisessä kasvoi. Näihin aikoihin keskusteltiin myös siitä, pitäisikö juhlaa varten varattu määräraha budjetoida nuorisotoimen vai lukion talousarvioon luvulle tultaessa itsenäisyysjuhlankin tulevaisuus olisi ollut vaarassa, ellei silloinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esa Lappalainen olisi ajanut voimakkaasti sitä ajatusta, että nuorten juhlalle on varattava oma määrärahansa kunnanhallituksen budjettiin. Lukion kurssiksi Itsenäisyysjuhla Kanteleensoittajat Miia Hulkkonen ja Reetta Hälvä. Sen jälkeen, kun nuorten itsenäisyysjuhla muuttui lukion kurssiksi 2000-luvun vaihteessa, tehtiin myös muutoksia kutsuvieraslistaan. Koska tilaisuuden järjestämistä varten varattu rahasumma ei kasvanut, oli aikaisemmin kutsun saaneiden määrää vähennettävä. Kutsuvieraita ovat nykyisin kaikki 9-luokkalaiset ja lukiolaiset, järjestävän luokan opiskelijoiden vanhemmat ja ystävät, veteraanien edustajat, koulun henkilökunta ja opettajat, lukion yhteistyökumppaneiden sekä kunnan päättäjien edustajat ja edellisen kevään ylioppilaat. Rantasalmen Lukio

8 30 vuoden aikana on juhlan järjestämisen päävastuu siirtynyt kunnan päättäjiltä sekä nuoriso- ja vapaa-ajantoimen viranhaltijoilta lukion 2. vuosiluokan opiskelijoille, heitä ohjaavalle opettajalle, kunnan nuorisotoimenohjaajalle sekä lukion musiikinopettajalle. Koko työ pohjautuu edelleen hyväksi koettuun ja kokeiltuun yhteistyöhön ja työnjakoon. Järjestävä luokka muodostaa työryhmät (kutsukortit, käsikirjoitus, ruokailu, koristelu, roudaus, tallennus), jotka ovat vastuussa omasta tehtävästään, budjetista ja aikataulussa pysymisestä. Jokaisen opiskelijan lahjakkuudet, tiedot ja taidot ovat tarpeellisia ja tärkeitä. Jokainen ryhmä oppii yrittämään yhdessä ja huomaamaan, että kaikkia tarvitaan, jotta juhla onnistuisi. Laulajat, soittajat, näyttelijät ja somistajat löytyvät omasta ryhmästä, joskus jopa ääni- ja valosuunnittelijat. Aikuisten tehtäväksi jää työn ohjaaminen ja harjoittaminen sekä aikataulujen laatiminen. Nykyinen nuorten itsenäisyysjuhla alkaa illallisella, jota seuraa noin tunnin mittainen ohjelmaosuus. Nuorten erilaiset esitykset, juhlapuhe, Vapauden viesti, Maamme-laulu ja maljojen nosto muodostavat ohjelman rungon. Ohjelman jälkeen vieraat saavat seurustella kahvia juoden tai tanssien melkein puoleenyöhön. Monet asiat juhlassa eivät ole muuttuneet, mutta joka vuosi uuden ikäluokan myötä juhla on aina erilainen, tekijöidensä näköinen - heidän paras itsenäisyysjuhlansa. Lukion toinen luokka otti osaa valtakunnalliseen Yritys Hyvä 2012-kilpailuun vuoden 2011 itsenäisyysjuhlan valmistamisella ja voitti työllään 1000 euroa. Palkinnon perusteluina mainittiin: Tämän jokavuotisen tapahtuman järjestäminen on oiva esimerkki siitä, miten paljon saadaan aikaiseksi isommalla porukalla, kun työnjako ja aikataulu on suunniteltu oikein. Projektissa on hyödynnetty hienolla tavalla ryhmän eri jäsenten vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita ja vastuu on ollut opiskelijoilla itsellään. Jokavuotisesta perinteestä huolimatta ovat opiskelijat onnistuneet tekemään oman näköisen ja ainutlaatuisen koko koulun yhteisen juhlan. Kiitos: Jo alkuajoista lähtien Rantasalmen Marttojen ja erityisesti Tuula Kankkusen panos juhlan järjestämisessä on ollut korvaamaton. Monet kerrat ruokailusta vastaava ryhmä on mennyt oman (joskus epärealistisenkin) ehdotuksensa kanssa Tuulaa tapaamaan ja lopputuloksena on aina ollut jokaiseen juhlaan täydellisesti sopiva menu, kauniita pöytäkoristeita unohtamatta. Toinen juhlien tärkeä taustavaikuttaja on ollut Pekka Koivunoro. Hänen pettämätön ammattitaitonsa ja vuosien kokemuksensa on ollut tukipilari, johon nuoremmat ikäpolvet ovat saaneet luottaa omaa juhlaansa tehdessään, harjoitellessaan ja esittäessään. Lukion Senioreista on muodostunut salainen ase juhlapuhujaa etsittäessä. He ovat olleet taitavia löytämään nyt jo useaan juhlaan sen oikean henkilön pitämään puheen. Rantasalmen nuorten itsenäisyysjuhla on yksi pitkäkestoisimmista, ellei peräti pitkäkestoisin, nuorisotyön muoto koko Suomessa. 30-vuotinen matka ei olisi onnistunut ilman nuorisotoimen ja lukion yhteen hiileen puhaltamista, ilman päättäjien halua tukea juhlien järjestämistä, ilman nuoria, jotka ovat halunneet järjestää juhlan, ilman yhteistyöverkostoa ja kaikkia niitä vieraita, jotka ovat halunneet tulla juhlimaan itsenäisyyttä nuorten kanssa. Tarja Härkönen on työskennellyt Rantasalmella englannin ja ranskan kielen opettajana ala-asteella, yläasteella ja lukiossa vuodesta Rantasalmen Lukio

9 Lucia-juhla Lukion ruotsin kielen opettajat ovat 70-luvun lopulta vaalineet pohjoismaista Lucia-perinnettä järjestäen vuosittain koulun tiloissa joulukuun 13. eli vuoden pimeimpänä päivänä valojuhlan. Järjestelyistä huolehtii vuosittain yksi luokka, jonka oppilaat voivat myös osallistua tapahtumaan. Kuva on vuodelta 1982, Lucia-neitona Maria Hänninen. Teksti ja Kuva: Rantasalmen Lehti. Joulumessu Vuonna 1991 alkoi Rantasalmen lukiossa perinne päättää syyslukukausi joulumessuun. Tämä perinne jatkuu yhä elävänä, ja joulumessu järjestetään aina joululomaa edeltävänä yönä tunnelmallisessa Rantasalmen kirkossa. Joulumessu toteutetaan yhteistyössä Rantasalmen seurakunnan kanssa, josta mukana ovat pappi ja nuorisotyönohjaaja. Lukiolaiset puolestaan toimivat yhdessä musiikinopettajan kanssa tilaisuuden kanttoreina. Lukion musiikinopetuksen soveltaviin kursseihin kuuluu musiikkiprojekti-niminen kurssi, jonka puitteissa Rantasalmella joulumessu toteutetaan. Kurssin ajoitus on vuosien varrella jonkin verran elänyt, ja joulumessua ovat joskus valmistaneet lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ja joskus abiturientit. Viimeiset kymmenen vuotta joulumessun ovat valmistaneet lukion toisen vuosikurssin opiskelijat, joilla ei ole vielä ylioppilaskirjoituksia täyttämässä kalenteria mutta joilla toisaalta on jo jonkin verran lukion musiikkiopintoja suoritettuna ja siten musiikillisia taitoja takataskussa. Joulumessun valmistaminen alkaa yhteisellä palaverilla koko työryhmän lukiolaisten, musiikinopettajan, nuorisotyönohjaajan ja papin kanssa. Palaverissa päätetään messulle teema ja sovitaan tarkemmista yksityiskohdista, kuten aikatauluista ja siitä, kuka säveltää ja sanoittaa minkäkin kappaleen luvun teemoja ovat olleet muun muassa: Lämmin joulu, Riemullinen joulu, Porsaita äidin oomme kaikki, Lämmin joulu ilon tuo, Ilosano- Rantasalmen Lukio

10 man loiste ja Suvaitsevaisuus. Sanoitus- ja sävellysprosessi etenee musiikinopettajan ja seurakunnan nuorisotyönohjaajan johdolla syksyn mittaan ja lopulta kappaleet valmistuvat sovituksineen kaikkineen harjoittelukuntoon. Alkuvuosina nuotit tehtiin käsin, mutta nykyteknologian avulla saamme kappaleista tietokoneohjelmalla tehdyt siistit nuotit jaettavaksi soittajille ja laulajille. Kappaleita harjoitellaan ensin koululla ja lopulta siirrytään harjoittelemaan messua kirkkoon. Messuyönä opiskelijoiden omatekemät kappaleet saavat ensiesityksensä ja ilmassa leijuvan jännityksen voi jokainen messuun tulija aistia. Messun jälkeen on hyvä aloittaa ansaittu joululoma! Marja Ikonen Joulumessujuliste vuodelta Julisteen on suunnitellut vaihto-oppilas Paula Lentfort. Vanhojen tanssit 1980-luvun alkupuolella alkoi nk. vanhojenpäivä tulla liian riehakkaaksi. Opettajakunta halusi muutosta. Siksi päätimme aloittaa vanhojen seuratanssien harjoittelun ja esitykset kuten joissakin kouluissa jo tehtiin. Vuoden 1996 vanhojentanssit. 54 Rantasalmen Lukio

11 Joulun jälkeen liikuntatunneilla aloimme harjoitella tansseja sekä kohteliasta ja hillittyä käytöstä. Harjoittelua oli ohjaamassa myös poikien liikunnanopettaja Tuomo Laitinen. Ensimmäistä vanhojenpäivää tanssimalla vietettiin vuonna Teinipoloneesin, jolla aloitimme tanssiesitykset vuoteen 2003 asti, johtivat silloin Kari Kärkkäinen ja Virpi Pihlainen. Ohjelmistoomme kuului aluksi ihan perinteisiä vanhojen tansseja, joita oli tanssittu kartanoissa, pappiloissa ja akateemisissa juhlissa vielä 1960-luvulla. Myöhemmin 1990-luvulla ohjelmistoa laajennettiin. Silloin aloitettiin myös iltaesitykset, jotta vanhemmat ja sukulaiset pääsivät katsomaan nuortensa tanssimista. Vanhoja lämpimästi muistellen Kirjoittaja Liisa Hynninen toimi Rantasalmen lukion liikunnanopettajana vuosina Pieksämäeltä kotoisin oleva Liisa on aktiivisesti toiminut liikunnan parissa mm. ollut Rantasalmen Naisvoimistelijoiden ohjaajana aina vuoteen 2011 saakka. Vuoden 1996 vanhojenpäivän tanssien lähikuvassa Jarkko Kostiainen, Tuuli Hynninen, Sami Hurmerinta ja Juha Taskinen. Kuvat Pekka Hynninen Viimeinen koulupäivä - penkinpainajaiset eli Penkkarit Hevoskyydissä vuonna 1967 mukana Elli Nokelainen, Esko Kinnunen, Riitta Ruuskanen ja julistetta pitelevä Helena Tirkkonen. Rantasalmen Lukio

12 Penkkareiden syntyhistoriasta on erilaisia käsityksiä. Todennäköisesti penkkarit liittyvät kahteen eri perinteeseen: ylioppilaskokelaiden Helsinkiin/Helsingistä lähdön juhlintaan sekä kaupunkien laskiaisperinteeseen. Yo-tutkinnot suoritettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa vain Helsingissä ja ylioppilaskokelaiden Helsinkiin lähdön vuoksi perhe, sukulaiset ja monet muut kokoontuivat rautatieasemille heiluttamaan suullisiin kuulusteluihin lähteville nuorille. Nämä suulliset kokeet järjestettiin Helsingissä vuoteen 1917 saakka ja ne lopetettiin vuonna luvun vaihteessa abiturientit viettivät viimeistä koulupäivää ensin vain omassa keskuudessaan esimerkiksi jonkun toverinsa kodissa tai ravintolassa. Abiturienttien karonkat koululla ja ajelu kaupungilla tulivat mukaan 1900-luvun alkuvuosina. Penkkaripäivänä abit metelöivät, laulavat, heittävät karkkia ja mollaavat opettajiaan. Erikoinen pukeutuminen ja ryyppääminen ovat nykyisten penkinpainajaisten yleisimpiä tapoja. Päällä on jotain ihmeellistä, joka erottaa abin koululaisesta ja omasta arkiminästään. Medialähde. Helsingin Sanomat Rantasalmen lukion abit ovat pitäneet penkkareita vuodesta 1965 lähtien. Alussa ajelut suoritettiin rekiajeluina. Kuten perinteeseen kuuluu, opettajia ei säälitty seinätauluissa eikä muutenkaan. Vuonna 1965 abit järjestivät opettajille oikeudenkäynnin. Sanomalehti Itä-Savo noteerasi asian näyttävästi. Oikeuden edessä rehtori Eero Heino, puolustusasianajajana Ilkka Kianto, syyttäjänä Reijo Kaltea ja tuomareina Sakari Brusila ja Kaija Juutilainen. 56 Rantasalmen Lukio

13 Lukion 30- vuotisjuhla vuotisjuhlassa puheen piti Rantasalmen lukion ensimmäinen rehtori Toivo Luukola. Rehtori Vilho Vänttinen kertoili lupsakkaan tapaansa lukion vaiheista. Muistona Työväentalon ajoilta Ville luovutti nykyiselle rehtorille Seppo Väätäjälle höyrykoneen. RL37/ vuotta lukio-opetusta Rantasalmella. Juhlan alla Rantasalmen Lehti julkaisi rehtori Seppo Väätäjän laajan haastattelun oheisen kuvan kera. Tietotekniikka oli jo rantautunut lukioonkin. Kuva Rantasalmen Lehti. Rantasalmen Lukio

14 30- vuotisjuhlan ohjelma oli suunniteltu tilaisuuden arvon mukaiseksi. RL 35/1992. Ministerin juhlapuhe käsitteli ajankohtaista aihetta. Otsikko Rantasalmen Lehdessä 37/1992. Lukion kolmannen luokan teinitähtien iskelmäkavalkadi johdatti kuuntelijat 50-luvulta nykypäivään. RL 37/ Rantasalmen Lukio

15 30 vuotta myöhemmin. Ryhmä lukion ensimmäisiä oppilaita ja rehtori Toivo Luukola. RL 37/1992. Oppilasvaihto Neljä Rantasalmen lukion oppilasta, kuvassa vasemmalta Anneli Kärkkäinen kolmannelta luokalta, Riitta Mielikäinen samoin kolmannelta luokalta, Asko Taskinen ensimmäiseltä luokalta ja Merja Ruuskanen toiselta luokalta, saivat kesällä tehokasta vieraan kielen koulutusta. Riitta sai keväällä Saksan Liittotasavallan stipendin, jolla sai kesäkuun täysihoidon Kasselissa sekä kielikurssin. Samaisessa paikassa oli kolmisenkymmentä suomalaista, mutta etenkin omassa perheessä sai pätevää käytännön kieliharjoitusta. Muuten Riitta oli hyvin tyytyväinen matkaansa, mutta säät olisivat saaneet olla lämpimämpiä. Asko, Anneli ja Merja olivat puolestaan Yhdysvalloissa Michiganin osavaltiossa Lions Clubin nuorisovaihdossa. Matkat tehtiin yhdessä, mutta perillä 43 vuorokauden ajan pitikin pärjäillä englannilla. Asko kävi kertoilemassa maastamme ja kotipitäjästämme sikäläisessä Lions Clubissa, tytöt puolestaan pitivät esitelmänsä piknikeillä. Parhaimpana antina USA:ssa käyneet pitivät kielen oppimista sekä tutustumista toisiin ihmisiin ja vieraan maan kulttuuriin. Isäntäperheet puolestaan asuivat syrjässä, joten kontaktit sikäläisiin nuoriin jäivät aika vähäisiksi. Jokaiselle nyt koettu oli ensimmäinen ulkomaanmatka. Joskin matkakustannuksista oli suurin osa maksettava itse, nuoret haluavat kiittää järjestäjiä kokemastaan. Teksti ja kuva: Rantasalmen Lehti 34/1979. Rantasalmen Lukio

16 Rantasalmen lukiosta tohtoreita Oheiseen taulukkoon toimikunta on koonnut eri lähteistä saamiensa tietojen perusteella luettelon lukiomme oppilaista, jotka ovat akateemisella urallaan suorittaneet tohtorin tutkinnon. Kirjan toimituskunta korostaa, että luettelo on puutteellinen. Puutteellisia tietoja voidaan päivittää kirjasta julkaistavaan nettiversioon. Tohtoriksi väitelleet NIMI TYTTÖNIMI ALA VÄITELLYT YOVM Ahonen Esa LT 1973 Ahonen Tero Haikonen Matti VTT Heinimö Jussi Energiatekniikka Juvaste Hannele Hulkkonen Kemia Innanen Mikko 1990 Iivanainen Aija Lääketiede 1978 Kemppainen Ulla Koivunoro Hanna FT Kosonen Erja Tynkkynen KT Kutvonen Raija Lahtinen Riikka Uosukainen Tekniikka Laiho Arja Raija Maat.metsät Laitinen Tommi Sähkötekniikka 1991 Leskinen Anumaija Radiokemia Lönnroos Eija Lääketiede Mäkelä Antero Lääketiede Niemi Reetta Hynninen Terveystieto Nummela Tuija Ruuskanen YKT Nyrhinen Mari Ojalainen KT Paananen Arja Leskinen Fysikaalinen kemia Perkiö Seija Koikkalainen Fysiikka Raitila Anniina Leskinen Biotekniikka Repo Matti Lakitiede Räisänen Jarkko 1990 Rönkkönen Jani DI tietotekniikka Saarinen Pirjo Issakainen LT 1969 Salkinoja Heikki DI, LUT metalli Teräväinen Tuula 1997 Ukkonen Anne Hukkanen Bioteknologia Veijalainen Jari TT Virolainen Veli-Matti TT 1981 Ylönen Sakari Ktt Rantasalmen Lukio

17 Eija Lönnroos ylioppilasvuosikertaa 1983 Rantasalmen lukio aloitti toimintansa 50 vuotta sitten. On siis syytä juhlistaa puolen vuosisadan taivalta, muistella menneitä ja miettiä tulevia. Juhlavuoden innoittamana Rantasalmen lukion aktiivinen senioriyhdistys päätti kerätä muistelot historiikiksi. Historiikkityöryhmän aktiivisiin ponnisteluihin kuului myös epidemiologisen tutkimustiedon tuottaminen, mukaan lukien tohtori-ilmaantuvuuden selvittäminen. Työryhmän mukaan noin kolmekymmentä lukiomme kasvateista on suorittanut tohtorintutkinnon. Minua sitten pyydettiin kirjoittamaan lukion historiikkiin tohtorin ajatelmia. Lieneekö valinta osunut oikeaan, kun pyysivät geriatria muistelemaan? Ainakaan juhlinnan kohde, vetreä viisikymppinen, ei vielä kuulu ikänsä eikä toimintakykynsä puolesta allekirjoittaneelle tyypilliseen kohderyhmään, mutta kovin mielellänihän minä. Itse kuuluin ylioppilasvuosikertaan Peruskoulun loppuessa 1980 Pelle Miljoona lauloi moottoritien olevan kuuma, mutta tämä sisko tahtoi jäädä ja mennä lukioon. Ratkaisu tuntui helpolta ja luontevalta. Näin tuntuivat ajattelevan muutkin: meistä 1971 Voinsalmen koulussa peruskoulutaipaleensa aloittaneesta seitsemästä oppilaasta viisi jatkoi Rantasalmen lukioon. Olimme ensimmäinen peruskoulun oppimäärän kokonaisuudessaan suorittanut vuosikerta Rantasalmella, optimistien mielestä ehkä edelläkävijöitä, konservatiiveille varmaan sakki vailla oppikoulun sivistystä. Joka tapauksessa koulunkäyntiä oli turvallista jatkaa tutussa seurassa ja ympäristössä sekä kotona asustellen. Näenkin hyvin arvokkaana sen, että omassa pitäjässä oli ja edelleen on oma lukio. Itselläni oli vankka usko siihen, että sieltä saisin kaiken tarvitsemani ja rantasalmelaiselle jopa parhaan opin. Ei ollut houkutusta hakeutua lukioon lähikaupunkeihin. Tätä mielipidettä en ole tarvinnut muuttaa myöhemminkään. Nykyään monen pienen paikkakunnan lukio joutuu toistuvasti perustelemaan olemassaolonsa oikeutusta. Lukiot kilpailevat oppilaista ja oppilaat lukioista. On ranking-listoja, erikoislukioita, laajoja ja suppeampia oppiainevalikoimia. Erilaistumista, erikoistumista, yksilöllisyyttä. Korostaako kukaan hyvien perustaitojen oppimisen merkitystä tai tuttua ja turvallista oppimisympäristöä? Luulen ja toivon, että pienissä lukioissa syntyy edelleen, luokattomasta kurssimuotoisuudesta huolimatta, aito meidän luokka -henki ja hyvä yhdessä tekemisen meininki oppilaiden ja opettajien kesken. Hyvillä perustaidoilla useimpien jatkoopintopaikkojen ovet aukeavat, ja hyvin opitulla yhteisöllisyydellä on tilausta myös nykymaailmassa. Akateemiset opinnot ovat yksi nuorille ylioppilaille avautuvista teistä. Itse valitsin oppialan, joka oli selkeästi ammattiin valmistava, sopiva yhdistelmä käytännöllistä biologiaa ja ihmistieteitä, sekä ennen kaikkea ei edellyttäisi opettajana toimimista. Vaan pienenä ei voi tietää mihin isona joutuu tai edes mistä silloin pitää. Puuduttavinta olikin olla valmis, jos nyt lääkärinä voi koskaan olla valmis. Mukavinta oli taas uuden oppiminen, jatkuva opiskelu, teorian ja käytännön yhdistäminen. Opettajana ja mentorina toimimista ei voi välttää lääkärin työssä. Kaiken tietotekniikan, virtuaalisuuden ja teknologiakeskeisyyden rinnalla mestari-kisälli -järjestelmä on säilynyt ja säilyttänyt arvostetun ja pidetyn asemansa niin lääketieteen peruskuin jatko-opinnoissakin. Joten opettamisestakin voi oppia pitämään pääasialliseksi leipätyöksi asti. Opettaessa vasta oppiikin paljon, ja oppilaan edistyminen tuottaa vilpitöntä iloa. Tämän taisivat tietää myös Rantasalmen lukion opettajat, ja toivottavasti muistimme kiittää heitä saamistamme opeista. Puolen vuosisadan ajan on Rantasalmen lukion opinahjo hohkanut lämpöä, taottavaa on riittänyt ja sivistyksen pajavasara on naputellut tietoa, taitoa ja ymmärrystä opinhaluisten matkavarusteiksi. Valkolakitetuin, isojen ja pienempien unelmien täyttämin päin olemme as- Rantasalmen Lukio

18 tuneet maailman tuuliin, vuosikerta toisensa jälkeen. Kun iäkkäiltä suomalaisilta kysyttiin, mistä he eniten nauttivat elämässään, kärkipaikoilta löytyivät ihmissuhteet ja luonto eikä esimerkiksi viidennen tai kuudennen vieraan kielen oppimisen mahdollisuus. Elämän kannalta tärkeiden taitojen, asenteiden ja arvojen oppimiseen Rantasalmelta löytyy erinomaisen hyvää oppimateriaalia. Kyllä niillä opeilla itselleen sopivan paikan maailmasta löytää. Nyt opintojaan suunnitteleville Rantasalmen lukiolaisille toivon intoa ja rohkeutta edetä myös tieteellisiin jatko-opintoihin: alkupääoma on hankittu hyvästä paikasta, ja se on riittävä. Eipä muuta kuin suurkiitokset Rantasalmen lukiolle. Kukoistusta ja pitkää ikää, semper sint in flore! Kuopiossa Eija Lönnroos. Rantasalmen lukiolainen LT, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Geriatrian kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus. 62 Rantasalmen Lukio

19 Lukion Senioriyhdistyksen syntyvaiheista ja alkuvuosista Keväällä 1962 silloisen keskikoulun viidennen luokan oppilailla ja heidän vanhemmillaan oli jännittävä päätöksenteon aika. Piti päättää, hakeutuako opiskelemaan syksyllä toimintansa käynnistyvään Rantasalmen lukioon, Pieksämäen ja Savonlinnan ammatillisiin kouluihin vai suoraan työelämään. Tämä tarkoitti usein jäämistä kotitilalle töihin. Kesän kuluessa päätökset tehtiin. Syksyllä aloitti 33 opiskelijaa uurastuksensa kotipitäjän lukiossa Rantasalmen Työväenyhdistykseltä vuokratuissa tiloissa. Tuoreiden lukiolaisten nimet löytyvät toisaalta tästä julkaisusta. Koulun opiskelijoilla, opettajilla ja kannatusyhdistyksillä oli todellista raivaajahenkeä. Oppilaiden näkökulmasta keskeinen rooli tämän hengen luomisessa oli lukion rehtorilla, Toivo Topi Luukolalla. Kyseessä oli hänen ensimmäinen rehtorin virkansa, ja hänkin halusi lukionsa onnistuvan. Topi oli hillitty ja hienostunut opettaja, joka ei korostanut itseään. Hän sai kuitenkin sekä opettajat että oppilaat puhaltamaan yhteen hiileen. Vaikka Topin rehtorikausi Rantasalmella oli vain yhden vuoden mittainen, rakensi hän oppilaisiinsa sellaisen vahvan me-hengen, että se on kestänyt vuosikymmenten ajan. Tästä on osoituksena myös se, että muutamat ensimmäisten vuosien oppilaat muiltakin luokilta ovat halunneet laskea itsensä ydinjoukkoon ja pitää tiiviisti yhteyttä alkuperäisiin luokkatovereihinsa. Myös lukion seuraavan rehtorin Eero Heinon aikana me-henki säilyi hyvänä. Osasta ensimmäisiä lukiolaisia tuli sitten kolme vuotta myöhemmin ensimmäisiä ylioppilaita. Luokkatoverit alkoivat pian tämän jälkeen hajaantua armeijaan ja opiskelemaan eri puolille Suomea. Luokka ja ydinjoukko ovat kuitenkin pitäneet vuosien varrella säännöllisesti yhteyttä ja kokoontuneet eri puolilla Suomea. Primus motorina oli ensisijaisesti Veikko Tissari. Kesällä 2005 kokoontuivat ensimmäiset ylioppilaat juhlistamaan 40 vuoden takaista yli- Ensimmäiset ylioppilaat luokkakokouskuvassa. Edessä vasemmalta istumassa: Elli Tervo, Sakari Brusila, Harri Eronen, Irma Vahtera, Alli Vänttinen, Riitta Auvinen, Ville Vänttinen, Tuula Lintunen ja Terttu Koivunoro (Heikin puoliso). Takana vasemmalta seisomassa: Veikko Tissari. Pauli Kärkkäinen, Riitta Korhonen, Toivo Luukola, Kaija Voutilainen, Aulis Niiranen, Heli Keinänen, Heikki Koivunoro, Marja Kiviranta, Kaija Vänskä ja Anneli Nurmi. Rantasalmen Lukio

20 Rehtorit Vilho Vänttinen ja Toivo Luukola vuoden 2008 senioripäivien illanvietossa RinssiEverstissä. oppilaaksi tuloaan Ruusuhoviin yhdessä Topin kanssa. Joukossa oli perinteisesti myös joukko muita entisiä lukion oppilaita ja opettajia. Illan kuluessa herätettiin ajatus perustaa yhdistys tukemaan lukio-opiskelun säilyttämistä Rantasalmella ja ylläpitämään yhteishenkeä lukion entisten oppilaiden ja opettajien välillä. Asian viemiseksi eteenpäin perustettiin työryhmä laatimaan sääntöjä. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin tammikuussa 2006 Heikki Koivunoron kotona. Tällöin päätettiin perustaa Rantasalmen Lukion Seniorit ry-niminen yhdistys. Yhdistyksen ensimmäisen hallituksen muodostivat Pauli Kärkkäinen (puh.joht.) Sakari Brusila (varapj), Kaija Voutilainen, o.s.juutilainen (rahastonhoitaja), Elli Tervo, o.s Parviainen (sihteeri), sekä Kaija Hurmerinta, o.s Ursin ja Heikki Koivunoro jäseninä. Yhdistys on sen jälkeen järjestänyt vuosittain Rantasalmella kesätapahtuman. Iltapäivän seminaaritapahtumaan ovat voineet osallistua sekä entiset oppilaat että rantasalmelaiset. Seminaarin luennoitsijoina ovat olleet lukion entiset oppilaat kuten Reijo Kaltea ja Veikko Tissari. Muina luennoitsijoina mainittakoon mm. maakuntajohtaja Matti Viialainen, opetusalan grand old man Aslak Lindström ja WSOY:n toimitusjohtaja Jorma Kaimio. Seminaariosuus on myös korvattu teatteriesityksellä Rantasalmella, tai sitä on täydennetty kirkkokonserteilla. Kesällä 2011 järjestettiin rantasalmelaisille paneelikeskustelu, jossa pohdittiin kunnan tulevaisuuden näkymiä. Paneelissa esiin tulleita ajatuksia hyödynnettiin kunnan elinkeinon kehittämistyöryhmän työssä. Illalla oppilaat ovat kokoontuneet luokittain viihtymään yhdessä milloin Järvisydämessä, Kuus-Hukkalassa tai Ruusuhovissa. Sunnuntaina ovat monet kokoontuneet jumalanpalvelukseen kirkkoon ja hautausmaalle tervehtimään poismenneitä koulutovereitaan ennen paluuta eri puolille Suomea. Yhdistyksen jäsenet ovat käyneet lukiolla kertomassa nykyisille oppilaille omista erikoisaloistaan. Olemme myös osallistuneet lukion itsenäisyyspäivän juhliin ja järjestäneet sinne juhlaesitelmöitsijöiksi lukion entisiä oppilaita kuten dosentti Pirjo Saarisen os. Issakainen ja everstiluutnantti Ilkka Kiannon. Yhdessä Rantasalmen Osuuspankin, kunnan edustajien ja lukion opettajien kanssa olemme järjestäneet vieraspaikkakuntalaisten opiskelijoitten asumiskysymyksiä saadaksemme koululle lisää opiskelijoita. Näitä opiskelija-asuntoja olemme saaneet järjestymään mm. Rinssi Everstistä ja kunnan omistamista kiinteistöistä. Tämä ja lukion erikoistuminen musiikkiteatterilukioksi on tuonut varsin runsaasti opiskelijoita eri puolilta Suomea. Olemme myös ryhtyneet jakamaan toisen vuosiluokan opiskelijoille tarkoitettua lukion senioreitten kielistipendiä. Stipendiaatit ovat käyneet ohjatusti opiskelemassa englantia sekä Englannissa että USA:ssa. Tämä on ollut erinomainen kannustin koulun avautumiselle yleisempiin luokkien ulkomaan vierailuihin ja varmasti myös matkailulinjan käynnistymiseen lukiossa. Stipendin rahoittamiseen ovat osallistuneet mm. Helsingin Rantasalmi-Seura, Rantasalmen Lions Club, Kesla Oyj ja Rantasalmen Osuuspankki sekä joukko yksityishenkilöitä. Kesätapahtuman yhteydessä 2011 paljastettiin lukion tiloissa rehtori Vilho Ville Väntti- 64 Rantasalmen Lukio

Merkittäviä tapahtumia. Musiikkiteatteri. Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä

Merkittäviä tapahtumia. Musiikkiteatteri. Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä Merkittäviä tapahtumia Musiikkiteatteri Rantasalmen nuorisoteatterin ja Rantasalmen lukion yhteistyöstä Rantasalmen nuorisoteatteri sai alkunsa vuonna 1994, kun musiikinopettaja Risto Nyyssönen ja ohjaaja

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 KOKOUSKUTSU KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 11 LUKION TYÖSUUNNITELMA LV.2013 2014 12 KESKI-SUOMEN LUKIOIDEN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta

1 / 5 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24. Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta 1 / 5 KV-2012 Ehdokasluettelo suppea 28.10.2012 27.09.2012 15:24 Ehdokasnro Sukunimi Etunimi Ammatti Kotikunta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Aho Maria toimistosihteeri 3 Ailio kapteeni evp

Lisätiedot

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 KANGASVARREN KOULU Rehtori Timo Piesanen Opettajat Luokat Maija Parkkari-Räty Maaret Liikkanen Kaisa Jääskeläinen Tarja Käyhty Simo Jääskeläinen Timo

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11

1. JAKSO ALKAA: 12- ja 13- vuositaso klo 9, 15- vt klo 10, 14- vt klo 11 1. jakso 11.8. - 30.9.15 (37 työpäivää) ma ti ke to pe koeviikko 22.9. - 30.9. 7 1 4 5 3 Uusintakokeet 24.8. ja 31.8. 1. vuositason vanhempainilta 3.9. Ylioppilaskirjoitukset 7.9.-28.9. 6 1 3 2 4 5 6 2

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 42 27.05.2014. Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014

Sivistyslautakunta 42 27.05.2014. Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014 Sivistyslautakunta 42 27.05.2014 Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014 Sivla 42 Valmistelija: rehtori Markku Tani, puh. 040 836 5620, etunimi.sukunimi@savitaipale.fi OVTES/opettajien

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1.

Ajankohtaista. Taidelukioviikko 21.1. 25.1. Ajankohtaista Taidelukioviikko.. 5.. Lopputyönäyttely Muutos.. alkaen, näyttelyyn voi tutustua koulupäivien aikana 8.. saakka Promenadikonsertti ti.. klo 8:0 Melartinsalissa, vapaa pääsy, ohjelma 0 Kevyen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta

Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Varpaisjärven kunnasta siirtyvä henkilökunta Työntekijän nimi Nykyinen virka- tai toiminimike 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 31.12.2010 Palvelussuhteen luonne 1.1.2011 Virka- tai toiminimike 1.1.2011

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005 1(5) Aika 11.5.2005 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Auhto Laitinen Tuominen Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO

KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO Vuodesta 1898 alkaen Ylioppilaita jo lähes 12 000 Keski-Pohjanmaan ensimmäinen suomenkielinen lukio KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIO KYL VAHVA YLEISLUKIO a Vankka pohja yo-tutkintoon, jatko-opintoihin ja hyvään

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja nro 3 / 2014 Sivistyslautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja nro 3 / 2014 Sivistyslautakunta 33 Kokousaika Keskiviikko 9.4.2014 klo 18.00-20.16 (kahvitauko 19.15-19.34) Kokouspaikka Kosken Tl kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Saapuvilla olleet jäsenet varajäsenet Jalli Marja pj. :t 29-38

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015

Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Yrittäjyysluokan kuulumisia 9 luokalta, 2014 2015 Syksy aloitettiin mukavasti yöleirikoululla Ruunassa Raunin majalla. Yön vietto oli palkka yrittäjä Rauni Hietaselle keväällä tehdystä ikkunanpesusta Raunilla

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 20.00 Paikka: Lamminniemen kappeli Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Isonkyrön kunnan perusopetus

Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön kunnan perusopetus Isonkyrön perusopetus, kerhotoiminta 2015-2016 Isonkyrön kunnan peruskoulut järjestävät kerhotoimintaa opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen turvin. Tähän lehtiseen

Lisätiedot

Keskiviikko 22.01.2014 klo 9.00 14.05. Tuomainen Venla, puheenjohtaja Hätinen Raimo, varapuheenjohtaja Mustonen Annukka, jäsen

Keskiviikko 22.01.2014 klo 9.00 14.05. Tuomainen Venla, puheenjohtaja Hätinen Raimo, varapuheenjohtaja Mustonen Annukka, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2014 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Keskiviikko 22.01.2014 klo 9.00 14.05 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISTA VARTEN

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENTEN VALITSEMISTA VARTEN KOTKAN EV. LUT. SEURAKUNNAN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ SEURAKUNTAVAALEISSA 9.11.2014 KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON Uusi viini I Sosialidemokraattinen 2 3 13 14 15 16 Tähtinen

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

Kinnulan kunta, valtuustosali. Kröger Lasse, puheenjohtaja (x) Häkkinen Kirsti, varapuheenjohtaja (-) Piispanen Sanna (x)

Kinnulan kunta, valtuustosali. Kröger Lasse, puheenjohtaja (x) Häkkinen Kirsti, varapuheenjohtaja (-) Piispanen Sanna (x) KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2010 Kokousaika Maanantai klo 19.00 19.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kinnulan kunta, valtuustosali Jäsenet

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) KIRKKONEUVOSTO 2/2011 23.2.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 7 ) Aika Keskiviikko 23.2.2011 klo 18.30 19.45 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä puheenjohtaja Jarmo Heinonen Hannu Hyttinen Riitta Jutila

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

2/2006. Koululehti. mikki-dvd:t. Kuva Juha Hyvärinen. Tässä lehdessä mm.:

2/2006. Koululehti. mikki-dvd:t. Kuva Juha Hyvärinen. Tässä lehdessä mm.: Koululehti 2/2006 Kuva Juha Hyvärinen Tässä lehdessä mm.: Käykää netissä antamassa palautetta Lomalle Topelius-projekti alkaa Uusia opettajia u mikki-dvd:t mikki-dvd:t Keskitalven terveisiä Eput ilmoitettiin

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu

Munkkiniemen yhteiskoulu Munkkiniemen yhteiskoulu MUNKKA LAAJAN AINEVALIKOIMAN KOULU Munkka on moderni yksityiskoulu, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Munkkiniemessä. Koulun ainevalikoima on laaja ja monipuolinen.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto

VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ MAHDOLLISUUKSIA KOULUTUSTARJONNAN MONIPUOLISTAMISEEN Educa 2012 la 28.1.2012, Päivi Majoinen Pieksämäen seutuopisto Koulutusta yhteistyössä Pieksämäellä Taustaa -Pieksämäellä paljon

Lisätiedot

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari

Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Kiikarissa Kiina ja Japani Yanzu- ja Ippo -hankkeiden seminaari Opetushallitus 15.1.2016 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki KIIKARISSA KIINA JA JAPANI 9:30 Seminaarin avaus Eira Kasper, Vaskivuoren

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA

V0054 1 yhtenäiskoulun rehtorin virka VA. V0011 2 luokanopettaja VA. V0012 3 luokanopettaja VA. V0017 4 luokanopettaja VA. V0019 5 luokanopettaja VA Virka/toimi Toimen/viran nimike /MA Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 0,4 toimistosihteeri T 0,5 toimistosihteeri V0033 1 koulukuraattori T 2 koulupsykologi Yhtenäiskoulu, ala-aste V0054 1 yhtenäiskoulun

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00

KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Nissnikun koulu Kirkkoharjun koulu KOULUTUSMESSUT NISSNIKUN KOULU torstai 13.11.2014 klo 16.00-19.00 Tervetuloa peruskoulun päättöluokkien huoltajille sekä oppilaille tarkoitettuun koulutusesittelyyn,

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho

Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Joutsan seudun Parkinsson-kerho PÖYTÄKIRJA Vanhus- ja vammaisneuvosto Aika 26.6.2015 klo: 13.00 14.40 Paikka Palvelukeskus Jousi, Myllytie 14 19650 Joutsa Läsnä: Liisa Temisevä puh.joht. Eläkeliitto Leivonmäen yhd. Tapio Lankia Taisto

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Salon Rally 3-4.10.2015

Salon Rally 3-4.10.2015 Salon Rally 3-4.10.2015 Laitan tunnelmapaloja Salon Rallysta. Nettisivuille tulevat Hannelen ja Ritva-Liisan esityksistä koosteet. Lauantain esiintyjistä löytyvät kattavat tiedot netistä. Piirin 142 puheenjohtaja

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111

Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1. Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 4/2014 1 27.10.2014 Aika 27.10.2014, 10:00-15:30 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, kokoushuone AU111 Osallistujat Nimi Tehtävä Läsnäolo Kettunen

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) Seurakuntaneuvosto ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1(5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2016 Aika ja paikka Ke 3.2.2016 klo 18-19.51 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, kulmakamari (käynti Härmävaarantien puolelta),

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue

Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue Sairaalaturnaus 16.4.2011 Turku Impivaaran jäähalli OTTELUT LOHKOITTAIN 16.4.2011 Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 Impivaara 1 Tulos 6 16.4.2011 08:00 Jyväskylä - Etelä-Karjala 4-4

Lisätiedot

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt

51 Kesäkauden tapahtumat Anttolassa vuonna 2016 ja niiden järjestelyt Mikkeli Pöytäkirja 7/2015 1 (11) Aika 22.09.2015, klo 18:00-19:35 Paikka Anttola-talo, Taipaleentie 31, 52100 Anttola Käsitellyt asiat 49 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 50 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot