Kuluttajaparlamentti vaatii, Marianne Saine ja Jenni Vainioranta

Transkriptio

1 Suomen lehti No 4 joulukuu 2012 helmikuu 2013 FINLANDS PATIENTTIDNING 4/2012 Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen etenee, sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Kuluttajaparlamentti vaatii, Marianne Saine ja Jenni Vainioranta Saadaanko sosiaali- ja terveysasioita kuntoon edes vaalien jälkeen? Puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 43 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 15 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: toimisto@potilasliitto.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , paavo.koistinen@elisanet.fi, Inger Östergård, varapuh.joht, inger.ostergard@ gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, jaakko.ojanne@welho.com Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 1/2013 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Saadaanko sosiaali- ja terveysasioita kuntoon edes vaalien jälkeen?... 3 Blir månne social och hälsovården i bättre skick efter valet?... 4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen etenee... 5 Ensimmäinen lääkehoidon päivä 6. marraskuuta Lääkekustannukset ja lääkityksen rationalisointi.. 7 Kuluttajaparlamentti vaati alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten käyntimaksun pois ja parempaa oikeusturvaa Kuuntele potilasta, hän kertoo diagnoosin! Hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää.13 Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäsenenä. Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 35. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, pienikin tuli valaisee ja lämmittää Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , toimisto@potilasliitto.fi Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Tiedottaja: Jaakko Ojanne, GSM Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Saadaanko sosiaali- ja terveysasioita kuntoon edes vaalien jälkeen? Viimeisiä kunnallisvaaleja ei voi oikein pitää edes protestivaaleina, vaikka Perussuomalainen puolue saikin lisää ääniä ja valtuustopaikkoja. Tosiasia on nimittäin se, että toista miljoonaa äänestäjää jätti vaalit väliin. Kaikki niin sanotut pääpuolueet olivat menettäjiä. Silti monella on otsaa puhua torjuntavoitosta. Mitä torjuttiin? Tavallisen keskivertoäänestäjän ja potilaan kannalta katsottuna puolueet torjuivat ennen vaaleja tehtäviä tärkeitä päätöksiä koskien kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveyssektorin rakennemuutoksia. Ei voi olla siteeraamatta ilman sen suurempaa poliittista kannanottoa edesmennyttä oppositiopoliitikko Veikko Vennamoa: Kyllä kansa tietää. Kansalaisille on ollut varsin selvää, että hallituspuolueet ovat vaalien vuoksi olleet haluttomia tekemään vaikeita ja ristiriitaisia tunteita herättäviä päätöksiä. Kansalaiset ovat samalla tajunneet, että vastuuta välttäviä poliitikkoja ei kannata edes äänestää. Tyhjän saa pyytämättäkin. Ihmiset eivät ole tyhmiä, mutta he alkavat olla kärsimättömiä. Jonot eivät ole lyhentyneet, lisäresursseja ei kuulu ja kuntarakenteen osalta ollaan edelleen löysässä hirressä. Velkaantuminen sen sijaan jatkuvasti kasvaa. Ellei kuntarakenteeseen puututa ja sosiaali- ja terveyspalveluita saada tuotettua tehokkaammin, tilanne heikkenee ja velkataakka jatkaa kasvuaan. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, että suomalaisessa politiikassa on meneillään Kreikan malli. Vielä voimme toki hehkuttaa, että luottoluokituksemme on parasta kolmen A:n luokkaa, mutta jossakin vaiheessa velkaa on liikaa, luokitus tipahtaa ja rahan hinta nousee. Jos välttämättömiä rakenneuudistuksia ei silloin ole tehty, ollaan pattitilanteessa. Näistä löytyy pelottavia esimerkkejä eteläisestä Euroopasta. Samat talouden lainalaisuudet koskevat meitäkin. Tosin samanlainen pyrkimys ostaa äänestäjien suosiota on saastuttanut meidänkin poliittista kulttuuriamme. Luottamustoimeen valtakirjan saaneet tahot eivät aina muista, että olisi ensisijaisesti hallinnoitava eikä pyrittävä miellyttämään. Onttouden läpi nähneet eivät vaivautuneet uurnille. Tuskin tämä tulkinta on huonompi kuin muutkaan, joilla alhaista vaali-intoa on koetettu selittää. Yhteiskunnan on selkeästi panostettava siihen, että lääkäriä tarvitseva saa apua ja hoidettavat ja hoivaa tarvitsevat eivät jää heitteille. Tähän päästään vain yhteiskunnan veropohjaa kasvattamalla ja muista kustannuksista tinkimällä. Jos tämä edellyttää byrokratian ja yrittämisen esteiden poistamista, niin jo olisi korkea aika siihenkin tehtävään ryhtyä. Nyt tarvitaan määrätietoista johtajuutta. Suomen Potilasliitto aloitti olemassaolonsa hyvin toisenlaisessa Suomessa yli 42 vuotta sitten, vuonna Vaikka silloin rakennettiin määrätietoisesti hyvinvointivaltiota, oli potilaan osana tuolloin olla hiljaa ja nöyrästi toiminnan kohteena. Epäkohtiin ei voitu puuttua. Syntyi liitto, joka alkoi ajaa potilaan asiaa. Saatiin aikaan potilaslaki ja potilasasiamiesjärjestelmä. Nyt, vuonna 2012 hyvinvointivaltiota on rapautettu kymmenen vuoden aikana niin, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on kriisissä. Potilaan oikeudet ja ääni kyllä on saatu kuuluviin, mutta äänellä pitäisi olla myös vaikutusta. Muutenhan potilasjärjestön kuuleminen eri yhteyksissä olisi pelkkää muodollisuutta ja rituaalia. Sosiaalisen eriarvoistumisen seuraukset näkyvät aina vääjäämättä terveydenhuoltosektorilla. Sopii tässä yhteydessä heittää pohdittavaksi sellainenkin kysymys, että kuinka hyvin yhteiskunnan tehokkuus ja hyvinvointi on hyötynyt siitä, että kautta linjan erilaisia aputöitä on karsittu pois? Aivan muutamalla esimerkillä voi todeta, että lähettien, talonmiesten, apukuljettajien ja vahtimestarien pois saneeraamisella yleinen palvelutaso ja toimivuus on muuttunut kehnommaksi ja ne ihmiset, joista ei tekemälläkään saa yrittäjiä tai jatko-opiskelijoita ovat nyt ikään kuin ylijäämäväkeä. He saattavat pahimmillaan ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle ja kuormittavat sen jälkeen sosiaali- ja terveyssektoria ongelmiensa kautta. Alkoholihan on työikäisten suurin kuolinsyy tänä päivänä. Kuinka paljon yhteiskunnassa asiat tehostuivat, paljonko tuli säästöjä ja miten merkittävästi verotulot kasvoivat? Jos yhteiskunnan tehtävä on turvata jäsentensä elämä ja terveys ja luoda työn tekemiselle puitteet, niin pelkäänpä, että tämä agenda on nyt hiukan hukassa. Siitä huolimatta haluan omasta ja Potilasliiton puolesta toivottaa kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Blir månne social och hälsovården i bättre skick efter valet? Det senaste kommunalvalet kan inte räknas som ett protestval, fastän Perussuomalaiset fick fler röster och fullmäktigeplatser. Faktum är nämligen det, att över en miljon röstare valde att avstå från att rösta. Alla så kallade huvudpartier var förlorare. Ändå tror många sig ha rätt att tala om avvärjningsvinst. Vad avvärjdes? Ur den vanliga medelklassväljaren och patientens synvinkel avvärjde partierna viktiga beslut som berörde kommunreformen och social- och hälsovårdssektorn strukturförändringen före valet. Jag kan inte låta bli att citera utan desto större politiskt ställningstagande en bortgången oppositionspolitiker Veikko Vennamo: Folket vet nog. Medborgarna har haft klart för sig, att regeringspartierna har varit ovilliga att göra svåra beslut som hade kunnat vara konfliktfyllda och känsloladdade. Medborgade har förstått att det inte lönar sig att rösta på politiker som undviker sitt ansvar. Ingenting får man utan att begära. Människorna är inte dumma, men de börjar bli otåliga. Köerna har inte förkortats, tilläggsresurser syns inte och i fråga om kommunstrukturen hänger man i en lös galg. Skuldsättningen däremot ökar ständigt. Om man inte tar tag i kommunreformen kan de inte producera social- och hälsoservicen effektivare försvagas situationen och skuldsättningen ökar. Med våld går tankarna till att vi nu i den finländska politiken går mot Greklands modell. Vi kan stolta med att vårt kreditvärde klassas som den bästa alltså tre A men i något skede är skulden för stor, klassen droppar ned och priset på pengarna blir högre. Om inte nödvändiga strukturförändringarna har blivit gjorda, är vi ett dödläge. Skrämmande exempel på dethär ser vi i södra Europa. Samma ekonomiska lagbundenhet berör oss i Finland. Med andra ord strävan att köpa röstarnas gunst har även infekterat vår politiska kultur. De som har fått förtroende fullmakten kommer inte alltid ihåg att de framför allt bör besluta och inte försöka göra sig till. De som har sett genom ihåligheten besvärade sig inte att gå till valurnorna. Denna tolkning är knappast sämre än andra som man försöker förklara den låga valdeltagandet med. Samhället bör klart satsa på, att de som behöver en läkare får hjälp och de som behöver vård och omsorg inte blir lämnade vind för våg. Detta mål kan man endast nå genom att bredda samhällets skatteunderlag och genom att minnas spara på andra kostnader. Om det förutsätter att avlägsna byråkrati och andra hinder så skulle det vara hög tid att ta tag i det nu. Nu behöver vi målmedvetet ledarskap. Finlands Patientförbund började sin verksamhet i ett mycket annorlunda Finland för 42 år sedan, år Fastän en målmedveten uppbyggnad av välfärden skedde då, skulle patienten vara ett tyst och ödmjukt objekt. Man kunde inte ta tag i missförhållandena. Då uppstod ett förbund som började föra patienternas talan. Patientlagen stadgades och patientombudsmännen tillkom. Nu år 2012 har välfärdsstaten vittrat under de senaste tio åren så att social- och hälsovårdsystemet är i kris. Patientens rättigheter och röst hörs nog i dag, men rösten har ingen påverkan. Annars skulle patientorganisationeras röst i olika sammanhang endast vara en formell ritual. Följderna av den sociala ojämlikheten syns oundvikligen inom hälsovårds-sektorn. I detta sammanhang kan vi grunna på frågan om, hur väl samhällets effektivitet och välfärd har varit till nytta över lag, när olika hjälparbeten har gallrats bort? Genom att sanera bort t.ex. stafetter, gårdskarlar, hjälpkuskar och vaktmästare t.ex. har den allmänna servicenivån förändrats och blivit svagare. De människor som hade de uppgifterna är nu överloppsmänniskor som aldrig blir företagare eller fortbildningsstuderande. De kan i värsta fall drivas utanför samhället och belasta social- och hälsovårdssystemet genom sina problem. Alkoholen är den arbetsföra befolkningens största dödsorsak i dag. Hur mycket effektiverades situationen i samhället, hur mycket sparades och hur betydelsefull var skatteökningen? Om samhällets uppgift är att trygga sina medlemmars liv och hälsa och skapa förutsättningar för arbete, är jag rädd för att denna agenda nu är på villovägar. I varje fall vill jag önska er alla både för egen och Patientförbundets del Fridfull Jul och Gott Nytt År

5 KOLUMNI Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen etenee Onneksi vaalit ovat jälleen takanapäin ja taas on palattu päiväjärjestykseen. Ennen vaaleja osa päättäjistä oli kovin laukalla ja heiteltiin jopa terveydelle vaarallisia ehdotuksia. Niin kuin nyt sekin, etteivät kunnat saisi jatkossa itse tuottamiensa sosiaalija terveyspalvelujen lisäksi ostaa muualta mitään. Eihän siitä nyt mitään tulisi. Jäisi muun muassa hoitoja, leikkauksia, lastensuojelupalveluja ja vanhuspalveluja saamatta. Kuntarakennelakiluonnos lähti lausunnolle ja keväällä kuullaan mitä mieltä kunnat siitä ovat. Osana kuntarakenne- Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri lakiluonnosta on myös sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia. Tällä hetkellä ne ovat vielä hyvin yleisellä tasolla, mutta konkretisointi jatkuu. Itse koen, että kuntauudistus luo mahdollisuuden uudistaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja. Nyt jatketaan niiden hyvien käytäntöjen kehittämistä, joita luotiin edellisen hallituksen Paras-hankkeen aikana. Monille alueille on kuitenkin syntynyt liian monimutkaisia ja -portaisia hallintorakenteita. Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti. Perusterveydenhuolto on monessa kunnassa rapautunut ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Myös palvelujen laatu ja saatavuus vaihtelevat kunnittain liikaa. Keväällä tehdyn selvityksen mukaan noin 70 prosenttia väestöstä asui sellaisen terveyskeskuksen alueella, jossa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle joutui jonottamaan jopa yli kaksi viikkoa. Potilasta kismittää kaikkein eniten odottaminen, joko jonossa tai odotushuoneessa. Hoitojen organisointi siten, ettei potilaan tarvitse odottaa liikaa, on sekä resursointi-, työnjakoettä johtamiskysymys. Kunnalla pitää olla riittävät voimavarat ja osaaminen ohjata ja kehittää palvelujärjestelmää. Vain siten voidaan varmistaa, että väestö saa kaikkialla yhtä hyviä palveluja ja etteivät yksittäiset kalliit hoito- ja palvelupäätökset horjuta kunnan taloutta. Hallinnon keskittäminen ei tarkoita palvelujen keskittämistä. Peruspalvelujen pitää olla riittävän lähellä ihmisiä. Läheisyyttä ei kuitenkaan valitettavasti pystytä määrittelemään yksiselitteisesti kilometreissä, sillä sosiaali- ja terveydenhuollossa myös palvelun laatu on tärkeää. Ja laatuun tarvitaan asianmukaiset tilat ja laitteet sekä ennen kaikkea ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Vuosina sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle tarvitaan uutta työntekijää. Eläkepoistuma selittää luvusta 70%. Tarvitaan myös lisää palveluja ja niihin osaavia tekijöitä. Tähänkin on syytä varautua jo nyt. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja ja houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa työyhteisössä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön. 5

6 Suomen lehti Ensimmäinen lääkehoidon päivä 6. marraskuuta 6 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kehottaa lääkkeiden käyttäjiä aktiivisuuteen: Jokaisen lääkkeen käyttäjän tulisi tietää, miten lääke vaikuttaa, milloin ja miten lääkettä käytetään, kuinka kauan lääkettä tulisi käyttää, onko lääkkeellä yleisiä haittavaikutuksia ja keneen otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Potilaan ei tarvitse jäädä yksin pähkäilemään, kun lääkkeet mietityttävät. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat potilaalle tärkein lääketiedon lähde. Tämä ote on STM:n tiedotteesta koskien ensimmäistä lääkehoidon päivää, joka pidettiin 6. päivä marraskuuta 2012 Säätytalossa. Toki erilaisia tapahtumia asian tiimoilta oli eri puolilla kautta Suomen. Oli alkanut suuri urakka kohentaa kansalaisten lääketietoutta. Ja suuri urakka onkin, kun merkittävän suuri osa kaikista käytetyistä lääkkeistä käytetään tavalla, joka ei vastaa optimaalista käyttötarkoitusta. Osaa lääkkeistä käytetään myös kertakaikkisen väärin. Vain kolmasosaa kaikista myydyistä ja annetuista lääkkeistä käytetään täsmälleen optimaalisella tavalla. Kysymyksessä on siis lopulta varsin suuri kansanterveydellinen haaste, jos ei suorastaan ongelma. Ellei lääkitys ole kohdallaan ja ajan tasalla, heikentää se lääkehoidon onnistumista. Ministeri Risikko myös kertoi Fimean sivuilta löytyvästä lääkehausta, josta löytää helposti kaikki myyntiluvalliset lääkevalmisteet ja niiden pakkausselosteet. Tiedot löytyvät osoitteesta: fimea.fi/laaketieto/laakehaku Tietokanta on kaikille avoin tietokanta, johon voivat tutustua sekä potilaat että heidän läheisensä. Potilaan voi olla vaikeaa muistaa kaikkia käyttämiään lääkkeitä. Ajantasainen lääkityslista, johon on merkitty lääkevalmisteen nimi ja käyttöohjeet, auttaa lääkehoidon suunnittelussa, ministeri totesi tiedotteessaan. Säätytalon tilaisuus alkoi siis ministeri Risikon selostuksella lääkehoidon päivän tavoitteista ja pyrki avaamaan salin täydelle kuulijakuntaa, miksi tällainen teemapäivä on olemassa. Muita puhujia tilaisuudessa olivat European Medicines Agency EMA:n pääjohtaja, professori Guido Rasi sekä sosiaalineuvos Aimo Strömberg selostaen potilasnäkökulmaa. Esitelmiä seurasi vilkas keskustelu lääkehoidosta ja sen turvallisuudesta. Sattuvasti tilaisuus päättyi ministeri Risikon antaessa päätöspuheenvuoron Suomen Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistiselle. Tämä korosti puheenvuorossaan lääketuntemuksen merkitystä eri ikäisille kansalaisille ja heidän omaisilleen. Suurena kysymyksenä on siis kehittää ymmärrettävää ja samalla kiinnostavaa lääkeinformaatiota, joka tavoittaa kaikki kansalaiset. Koistinen on itse mukana lääkekorvaustyöryhmässä sekä STM:n ja Fimean työryhmissä, joissa juuri näitä asioita kehitetään. Tunne lääkkeesi Omassa puheenvuorossaan ministeri Risikko valotti tavoitteiden kunnianhimoisuutta. Pääviesti on lyhykäisyydessään: Tunne lääkkeesi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää tuota usein toistettua lääkkeen käyttäjän ja hänen lähipiirinsä aktiivista suhtautumista asiaan. Lienee syytä korostaa myös sitä, että siinä, missä lääkintäalan ammattilaisilla on oma vastuunsa lääkkeen määrääjänä tai myyjänä, on lääkkeen käyttäjällä myös vastuu omasta osuudestaan. Vaikka ei toki oletetakaan potilaiden ryhtyvän lääketiedettä opiskelemaan, on heillä vastuu lääkkeen asianmukaisesta ottamisesta ja tarpeen niin vaatiessa heillä on vastuu kääntyä ongelmallisessa tilanteessa ammattilaisen puoleen. Näin ajantasainen tieto omasta lääkityksestä säilyy. Terveydenhuollon ammattilaisia on myös neuvottava arvioimaan, mitä asioita ja millä tavalla lääkkeistä potilaille kerrotaan. Jaettavan tiedon on oltava ymmärrettävää ja selkeää. Niinpä Fimea pyrkiikin moniammatillisella yhteistyöllä ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseen sekä samalla lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia. Yliopistoilla on lisäksi tehtävä lääkkeiden käyttöön liittyvää tutkimusta. Näillä toimilla tuetaan lääkintäalan ammattilaisten osaamista ja koulutusta ja lisätään eri sektorien välistä yhteistyötä samalla, kun tavallisia kansalaisia valistetaan kautta linjan. Koko Euroopan unionin tasolla Euroopan lääkevirasto EMA koordinoi lääketurvallisuuden tehtäviä agendaalueellaan. Yleinen informaatio ja potilaiden rooli Pääjohtaja Guido Rasi kiteytti lääkevirastonsa tehtäviä ja kiteytti erilaisia teeman puitteissa olevia odotuksia. Kansalaisten suurempaa sitoutumista ja mukana oloa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan, mikäli lääketietoisuuden ja turvallisuuden halutaan kohenevan. Niinpä potilaat on tuotava mukaan järjestelmän kehittämiseen. Onkin todettava, että tätähän Suomessa toteutetaan pitämällä mm. Suomen Potilasliitto mukana erilaisissa työryhmissä ja terveysalan yhteistyökumppanina, kuten vaikkapa THL:ssä.

7 Kysymyksenä Rasi esitti pohdittavaksi sen, miten järjestelmällisesti myös potilaiden arvot ja prioriteetit tulisivat systeemissä huomioon otetuiksi. Euroopan laajuisesti onkin pohdittava, kuin laajoja kuulemisia ja edustuksia tarvittaisiin. Monesta avainpäätöksestä Rasi totesi potilaiden edustuksen olevan poissuljettu. Eurooppalaisena tavoitteena pidetään siis potilaiden edustuksen mukana oloa lääkealan päätöksenteon prosesseissa. Heidän arvojaan ja näkemyksiään tarvitaan. Pääjohtaja saattoi viitata joihinkin vime aikoina kansainvälistäkin julkisuutta saaneisiin oikeudenkäynteihin, joissa lääkkeiden johdosta vammautuneet tai kehitysvammaisena syntyneet potilaat ovat peränneet oikeuksiaan oikeusteitse. Potilaiden äänen kuulemisessa oikeutta käyneet potilaat ovat aliedustettu voimavara. Teksti: Jaakko Ojanne Lääkekustannukset ja lääkityksen rationalisointi Lääkehoidosta on saatavissa hyötyä ainoastaan silloin, kun lääke otetaan oikein, siis niin sanotusti reseptin mukaan. Suomalaisista kolmannes käyttää lääkkeitä täsmälleen oikein, kolmannes väärin ja yksi kolmannes ei lainkaan. Tässä viimeksi mainitussa ryhmässä saattaa tosin olla niitä, joiden tulisi jotakin lääkettä käyttää, sillä hoitamattomasta sairaudesta koituu ennemmin tai myöhemmin kustannuksia. Sosiaali ja terveysministeriön yhteenvedossa Lääkekustannuksiin vaikuttaminen rationaalisen lääkehoidon avulla selostetaan niitä keinoja, joilla lääkekustannuksia voitaisiin supistaa hallitusohjelman säästötavoitteiden mukaan potilasturvallisuuden ja hoidon siitä kärsimättä. Lääkekorvausjärjestelmän uudistaminen ei saa vaarantaa rationaalista lääkehoitoa. Ei ole järkevää säästää joissakin lääkekustannuksissa, jos saavutetut hyödyt menetetään toisaalla, esimerkiksi ei asianmukaisella lääkkeiden määräämisellä tai käytöllä. Pitempiaikaisia ja laajempia hyötyjä voidaan saavuttaa vaikuttamalla lääkehoidon prosesseihin. Oletuksena on, että lääkehoitoja järkevöittämällä ja lääkehoitojen tavoitteiden paremmalla saavuttamisella voidaan myös säästää lääkekustannuksia. Suomen lääketilaston mukaan vuonna 2010 avohoidossa myytiin reseptilääkkeitä miljoonalla eurolla (71 % kaikista lääkekuluista). Itsehoitolääkkeiden osuus oli 307 miljoonaa euroa (12 %) ja sairaaloihin myytyjen lääkkeiden osuus 444 miljoonaa euroa (17 %). Valtaosa lääkekuluista siis syntyy lääkärin määräämistä reseptilääkkeistä. Kysymyksessä ovat siis erittäin suuret summat kansantaloutta ajatellen. Niinpä rahoitusohjausta voidaan harjoittaa lääkevaihtojen avulla. Rinnakkaislääkkeitä käyttämällä on STM:n selvitysten mukaan saavutettu paljon hyötyjä ilman, että hoidon laatu olisi siitä kärsinyt. Toisinaan jopa lääkityksestä luopuminen on ollut järkevää, sillä esimerkiksi lievissä masennustapauksissa masennuslääkitys on voitu jättää kokonaan pois, koska lääkitys ei tuo lopulta haluttuja hoitotuloksia. Kuta runsaammin tutkittua tietoa ja koottuja tilastoja alkaa olla käytettävissä tehtävien säästötoimien perustaksi, sitä todennäköisemmältä tuntuu se, että nykyisessä järjestelmässä on liikaa turhia lääkekustannuksia. On nimittäin niin, että 10 % yli 75-vuotiaista käyttää iäkkäille sopimattomia lääkkeitä. Joka neljäs käyttää vähintään kymmentä eri lääkettä ja 10 % ikäihmisistä käyttää kahta tai jopa useampaa psyykenlääkettä samanaikaisesti. On ilmeistä, että osa on perusteetonta. Edelleen kymmenesosalla on käytössään yhtä aikaa sellaisia lääkkeitä, joissa on vakavan yhteisvaikutuksen riski. Jälleen tulemme samojen kysymysten eteen, joita eri foorumeilla esitetään. Potilaan on tiedettävä kuinka lääkettä käytetään, jotta lääkehoidosta saataisiin haluttu hyöty. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on julkaissut lääkeinformaatiostrategian tuleville vuosille. Sen mukaan lääkeinformaatio edistää väestön järkevää lääkkeiden käyttöä ja siten ylläpitää ja parantaa väestön terveyttä. Potilaan oman roolin ja hoitoon sitoutumisen vahvistamiseksi on myös tärkeää kannustaa potilasta aktiivisesti kysymään lääkityksestään ja kertomaan omia toiveitaan ja näkemyksiään siitä, mitkä lääkehoitoon liittyvät asiat ovat merkityksellisiä hänen elämänsä ja elämänlaatunsa näkökulmasta. Lääkeinformaation sisäistäminen yleensä ja lisäksi väestön ikääntyminen sekä yhä enenevässä määrin tapahtuva kotona hoitaminen asettaa tällaiselle potilaan omalle roolille isoja haasteita. Ja haasteita aiheutuu terveydenhuollon ammattilaisillekin. Rationaalisessa lääkehoidossa kun olisi saatava jonkinlai- 7

8 Suomen lehti eli eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Resepti ja sen toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5 vuotta. eresepti otetaan käyttöön vaiheittain. Tällä hetkellä kaikki apteekit ovat liittyneet ereseptin käyttäjiksi. Kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee ottaa eresepti käyttöön mennessä ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden ja niissä työskentelevien lääkärien ja hammaslääkärien vuotta myöhemmin eli mennessä. Toimintayksiköiden ulkopuolella toimivien itsenäisten ammatinharjoittajien ei nykyisten säännösten perusteella tarvitnen kokonaiskuva siitä, mitä lääkkeitä potilas ylipäätänsä jo käyttää. Eräänlaista helpotusta tuovat hoitosuositukset, joiden mukaan lääkemääräyksiä on koetettu yhtenäistämään. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. Hoitosuosituksia on tällä hetkellä noin 200 ja ne kattavat sekä lääkehoidon että muut hoitomuodot. Suosituksia päivitetään jatkuvasti ja ne ovat vapaassa käytössä osoitteessa fi/web/kh/etusivu Luonnollisesti tämä on merkittävä apuväline, mutta keskitetty tietokanta potilaalla käytössä olevista reseptilääkkeistä on se tekijä, joka helpottaa sekä lääkäriä että potilasta. Sähköinen resepti se liittyä ereseptin käyttäjäksi. Samoin sosiaalihuollon toimintayksiköillä ei ole tällaista pakkoa. Potilaallakin on ainakin voimassa olevan lain mukaan mahdollisuus kieltäytyä ereseptistä. Tämä kuitenkin tarjoaa hyvät mahdollisuudet rationaalisen lääkehoidon edistämiseen. Jos kaikki lääkemääräykset tehtäisiin sähköisesti, mahdollistaisi se lääkkeen määrääjälle nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvittää potilaan käytössä ollut ja oleva lääkitys. Tämän perusteella lääkemääräyksiä uusittaessa ja uusia lääkkeitä määrättäessä olisi mahdollista nykyistä paremmin suunnitella jatkolääkitys. Sosiaali ja terveysministeriön laatimasta muistiosta koonnut Jaakko Ojanne 8

9 Kuluttajaparlamentti vaati alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten käyntimaksun pois ja parempaa oikeusturvaa Kuluttajaparlamentti keskusteli, väitteli ja äänesti kuntavaalien alla kolmesta ajankohtaisesta aiheesta. Terveyskeskusten käyntimaksulle sanottiin lähes ehdoton ei. Suomen historian toinen Kuluttajaparlamentti kokoontui lokakuussa eduskuntaan täysistuntoonsa. Tilaisuudessa oli koolla hieman vajaa kolmekymmentä valtakunnallisesti merkittävää sosiaalija terveysalan järjestöä. Järjestöjen edustajat keskustelivat kuntavaalien alla ajankohtaisista kysymyksistä. Pitäisikö terveyskeskusten käyntimaksu poistaa ja alkoholimainonta kieltää? Entä pitäisikö kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? Lisäksi tilaisuudessa oli paneelikeskustelu, jonka aiheena oli terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Parlamentin puhemiehenä toimi toistamiseen tohtori Pentti Arajärvi. Jokaisen kysymyksen käsittely aloitettiin kahden asiantuntijan - asian puolustajan ja vastustajan - välisellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikallaolijat saivat esittää puheenvuoroja, jonka jälkeen järjestöjen edustajat äänestivät käsiteltävästä kysymyksestä. Äänestyksen tuloksena muodostuneet kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmille eduskunnan lähetystöjen vastaanottotilassa. Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen virallisia edustajia. Äänestystilanne kysymyksestä: Tuleeko alkoholimainonta kieltää kokonaan? 9

10 Suomen lehti Alkoholimainonta kokonaan pois Alkoholimainonnan kieltämisestä syntyi ponteva väittely. Kieltämistä vastusti parlamentissa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Elina Ussa. Jos alkoholimainonta kielletään, voidaan muutaman vuoden kuluttua huomata, ettei nuorten alkoholin kulutus ole vähentynyt mutta ollaan tehty vakavaa haittaa suomalaiselle panimoteollisuudelle. Kiellon jälkeen jäljelle jää vain hintakilpailu. Se ei ole alaikäisen kannalta hyvä asia, Ussa sanoi. Ussa kuvasi myös täyden markkinan periaatetta. Esimerkiksi hammastahnan tai pesuaineiden myyntimääriä ei voi paljon lisätä. Mainonnalla on merkitystä siihen, minkä tuotteen tarjolla olevista kuluttaja valitsee. EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto- Matturi puolusti mainonnan kieltoa ja vastusti samantien Ussan vertausta. Alkoholi ei voi verrata hammastahnaan. Alkoholi kuuluu ei-välttämättömiin tuotteisiin, joissa yhden valmistajan onnistunut kampanja lisää myös kilpailijoiden menekkiä. Kumpaa arvotamme tärkeämmäksi, alaikäisten suojelemista ja alkoholikulttuurin muuttamista vai teollisuuden oikeutta edistää myyntiä ja saada voittoa, Aalto-Matturi kysyi. Kuluttajaparlamentissa järjestöjen äänet jakaantuivat Jaa 19, Ei 5 ja Tyhjää 3. Kuluttajaparlamentti vaatii alkoholimainonnan täyskieltoa, koska sillä voitaisiin vaikuttaa nykyiseen alkoholimyönteiseen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta. Muutoksenhaku läpinäkyväksi Kuluttajaparlamentti kävi myös ikuisuushaasteen kimppuun. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa? Faktapitoisen tiiviin 10 väittelyn asiasta kävivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huhtanen puolustajana ja Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen vastustajana. Parlamentti äänesti yksimielisesti, että kansalaisten oikeusturvaa pitää parantaa lainsäädäntöä ja toimintatapoja muuttamalla. Toisin kuin muissa käsitellyissä aiheissa, parlamentti esitti toimenpidelistan oikeusturvan parantamiseksi. Nykyään tuiki harvinaista suullista käsittelyä pitää muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lisätä, vaativaan päätöksentekoon pitäisi osallistua aina alan asiantuntijalääkäri, päätökset pitää perustella selkeästi ja lääkäreillä pitäisi olla ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan. Terveyskeskusmaksu rasittaa köyhää Mikä Kuluttajaparlamentti? Kuluttajaparlamentti vaatii terveyskeskusten käyntimaksun poistamista, koska käyntimaksut ovat epäoikeudenmukaisia ja rasittavat erityisesti pienituloisia. Poistamista puolustava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki totesi puheenvuorossaan, että maksun poistamista on helppo puolustaa. On niukasti perusteita, miksi maksu pitäisi periä. Maksulle ei ole terveyspoliittisia perusteita. Sen ohjausvaikutukset terveyskeskusten käyttöön ovat huonot. Maksuttomuus saattaa toki lisätä turhia käyntejä mutta maksullisuus vähentää tarpeellista käyttöä. Suomessa terveydenhuollon käyttömaksut ovat muihin OECD- ja EU-maihin verrattuna korkeat. Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärisen mukaan helppo on puolustaa säilyttämistäkin. Ihannemaailmassa saisimme kaikki palvelut maksuttomasti, maksu ei ole kunnille merkitykseltään vähäpätöinen. Keskustelu terveyskeskusmaksuista pitää suhteuttaa muihin palveluihin. Jos maksu poistetaan niiltä, jotka kykenevät omin jaloin kävelemään terveyskeskukseen, poistaminen voi korottaa esimerkiksi liikuntakyvyttömän vanhuksen kotisairaanhoidon maksua. Kuluttajaparlamentti äänesti terveyskeskusten käyntimaksun poistamisen puolesta äänin Jaa 24 ja Ei 1. Parlamentin mukaan terveyskeskusten käyntimaksun poistaminen valtakunnallisesti tukisi vähävaraisia ja voisi vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä. Teksti: Marianne Saine ja Jenni Vainioranta Kuvat: Antero Aaltonen Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Kuluttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkittävistä asioista. Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan järjestöjen lisäksi alan asiantuntijoita, kansanedustajia ja ministereitä. Toimintavuoden lopuksi täysistunnon kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmien edustajille. Kuluttajaparlamentin sihteeristö seuraa kannanottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen näkemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin

11 Parlamentissa sanottua 1 EUn kuluttajapolitiikan linjaukset suhteessa Suomen kansallisiin toimiin olisi tärkeä teema käsitellä tässäkin foorumissa. Ministeri Lauri Ihalainen, kuluttajaasioista vastaava ministeri 2 Terveyskeskusten käyntimaksuista hyötyvät eniten perintätoimistot. Puheenjohtaja Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry 3 Terveyskeskusmaksu on melkein sama kuin yhden päivän työttömyyspäiväraha. Jos käyt lääkärissä, sen päivän käyttöraha on mennyt. Reijo Pipinen, Vailla vakinaista asuntoa ry 4 Alkoholia mainostetaan myös paljon piilomainontana - ruokaohjelmissa, elokuvissa, erilaisissa promootioissa. Liittovaltuuston puheenjohtaja Marjatta Vehkaoja, Mielenterveyden Keskusliitto ry 5 Suomalainen muutoksenhakujärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Muissa maissa pyydetään asiantuntijalausunnot kirjallisesti, asianosainen saa ne nähtäväkseen ja hän voi kommentoida niitä. Professori Raija Huhtanen, Tampereen yliopisto 6 Jos saisin päättää, työntekijän toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työkyvyttömyyttä eläkevakuutuslaitos. Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, Keva 7 Minua hämmentää jatkuva keskustelu siitä, miten palveluita voidaan purkaa kun pitäisi keskustella, miten niitä voitaisiin turvata. Tohtori Pentti Arajärvi, Kuluttajaparlamentin puhemies 11

12 Suomen lehti Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen ja potilasasiainvaliokunnan jäsen Kuuntele potilasta, hän kertoo diagnoosin! Julkisuudessa on jonkin aikaa kirjoitettu siitä, pitäisikö potilaan tietää kuinka paljon hänen hoitonsa maksaa. Olisiko syytä tasapuolisuuden nimissä miettiä, mikä osa hoidosta on hoitohenkilökunnan aiheuttamaa kulua. Esim. väärät diagnoosit tuovat tullessaan vääriä hoitopäätöksiä ja edesauttavat vain oikean taudin pahenemista kuin myös suurempia hoitokustannuksia jos ja kun tilanne selviää. Miten paljon potilaita sitten hoidetaankaan väärillä diagnooseilla, ei lienee selvitetty, mutta näistä saa jatkuvasti kuulla potilaspalautteena. Ei ole harvinaista että potilas on juossut vaivansa takia useaan otteeseen lääkärillä, lääkäri ei ole perehtynyt kunnolla potilaaseen saatikka tutkinut edes, vaan diagnoosi on tehty mututuntumalla. Esimerkkinä kerrottakoon tuttavani äidin tapaus. Hän oli laihtunut huomattavasti, ruoka ei maistunut ja rintaan koski. Vuoden ajan hän oli käynyt samalla lääkärillä joka ei edes kertaakaan tänä aikana ollut koskenut potilaaseensa, vaan todennut vaivojen johtuvan vaihdevuosista. Sitten potilas itse oli jo pesutilanteessa tuntenut kanamunan kokoisen kyhmyn rinnassaan ja sitten asia otettiin tosissaan. Rinnassa oli syöpä, mutta etäpesäkkeitä levinnyt jo niin paljon ettei rinnan poistokaan auttanut vaan hän kuoli melko pian tautiin. Samantyyppisiä esimerkkejä löytyy paljon. Potilaalla on lain mukaan oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että hoidetaan oikeaa vaivaa oikeaan aikaan. Potilasta tulee kuulla ja hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Diagnoosien tulee perustua huolellisiin tutkimustuloksiin. Julkisuudessa on myös ihmetelty sitä, miksei lääkärit joudu vastuuseen tekemistään hoitovirheistä. Edellä mainitusta tapauksesta ei tehty kantelua. Suurimmasta osasta ei tehdä, joten luvut jotka julkisuudessa kerrotaan hoitovirhevalituksista, ovat vain jäävuoren huippu. Jotkut omaiset ajattelevat, ettei kuollutta saa takaisin vaikka valittaakin. Ei saa ei, mutta jätetäänkö tutkinta tekemättä, jos henkilö kuolee vaikka rattijuopon yliajamana? Jokainen hoitovirhe-epäily olisi syytä tutkia, että saataisiin oikeanlaiset tilastot kuin myös jonkinlaista varmuutta siitä, että virheen tehnyt lääkäri oppisi asiasta jotain eikä tilanteet toistuisi. Tosin monet henkiinkin jääneet potilaat jättävät kantelut tekemättä, koska tietävät valitusportaan puolueellisuuden tai pelkäävät kostoa. Olisiko syytä tehdä tutkimus, ovatko pelot aiheellisia? Ainakin itse olen saanut kuulla usealtakin kantelun tehneeltä potilaalta, miten kohtelu oli muuttunut huonommaksi kun sen olisi pitänyt parantaa tilannetta. Eräskin lääkäri oli poistanut potilaan jonosta ja sanonut ettei hänen tarvitse hoitaa hankalia potilaita! Potilaslainsäädännöstä huolimatta potilaan asema käytännössä on hyvin heikko. Miten tätä tilannetta voidaan parantaa, ellei lain rikkomisesta säädetä sanktioita ja valitusportaisiin oteta potilasjärjestöjen edustajia mukaan? Hoitovirheitä tutkittaessa tulisi aina ottaa mukaan myös seikat jotka potilaslaissa säädetään. Ei ole oikein, että potilailta katoaa luottamus terveydenhuoltoon kuin koko oikeusjärjestelmään. Täytyy myös muistaa että valituksetkin maksavat. Kaikille edullisempaa olisi että lääkärit alkaisivat noudattamaan potilaslakeja, myöntäisivät virheitään ja tarkastelisivat asennettaan potilaisiin. Mikä erottaa oikean lääkärin ja puoskarin? Se on oikea diagnoosi. Kaikesta huolimatta, Hyvää Joulua kaikille! 12

13 OJANNE POHTII Hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää Olen aina ollut kehno laulamaan yhtään mitään muuta kuin Simo Salmisen Rotestilaulun. Maammelaulua ja Finlandiaakin laulan vain silloin, kun muutkin laulavat, sillä silloin minun epävireinen loilottamiseni ei kuulu. Rotestilaulua voin laulaa, kun sitä ei oikeastaan lauleta, vaan lasketellaan. Jostakin syytä joulun ajan lauluista on jäänyt mieleen säkeen kappale sieltä, toinen täältä. Kaiketikin syy on siinä, että olen niin sanotusti jouluihminen. Pidän siitä vuodenajasta, joulun ruokapöydän antimista ja kaikesta jouluun liittyvästä, olipa se kaupallista tai hengellistä. Kaikkiruokaisuuden etuja. Joulun aika, joka minun mittapuullani alkaa jo tuontituotteesta eli halloweenista, pyhäinpäivästä ja jatkuu loppiaiseen saakka, on eräänlaista rauhoittumisen aikaa, jolloin rauhoittavan pimeä hämäryys kietoo vaippaansa kuin suojaava untuvatäkki. Tässäkin suhteessa on tietysti onnellista, että en kuulu niihin, jotka kärsivät kaamosmasennuksesta. Olen kuin maito: säilyn parhaiten viileässä ja valolta suojattuna. Joulun seutuun voi hoitaa siis terveyttään niin ruumiin kuin hengen suhteen. Kyseessä oli vanhaan agraariaikaan myös talonpoikien vuosiloma-aika, joka soi suorastaan kansanperinteen ja kirkollisen ohjeistuksen saattelemana lepoaikaa työn raskaan raatajille. On kuitenkin muistettava erilainen kohtuullisuus. Tässä en suoranaisesti tarkoita kohtuullisuutta ruokien, juomien taikka makeisten suhteen vaan yleensä ottaen kohtuullisuut- ta erilaisten traditioiden suhteen. Puhun kantapään kautta opitusta kokemuksesta ja elämän kartuttamasta opista. Traditiot tukevat juhlaa, mutta ne eivät saa muodostua suorittamiseksi taikka itse tarkoitukseksi. Kun olin nuorukainen ja asustin vielä oman äitimuorini kanssa samaa taloutta, tajusin eräänä jouluna, että tuotin pettymyksen, kun en riemastunutkaan saamistani joululahjoista riittävästi. Maamon odotuksissa oli vielä sädehtiväsilmäinen pikkupoika, joka kirmaa riemuissaan ympäri olohuonetta saatuaan yhtä sun toista mukavaa. Ymmärrettyäni, että äiti ei ollut suinkaan tullut hulluksi vaan että hänen odotuksensa olivat toisesta todellisuudesta, rauhoituin ja valehtelin saaneeni kaikkien aikojen hienoimmat jouluroinat, mitä maa päällään kantaa. Seuraavana jouluna riitaa tuli hautakynttilöistä. Koska sukumme oli jo silloin pääasiassa manan mailla, kynttiläteollisuus nettosi perheemme kustannuksella hyvin. Kuitenkin parille edesmenneelle naapurille ei kynttilöitä huomattu varata ja maamo loihe lausumaan, että voi-voi, kun nyt ei ole tulta noiden haudalle! Kun tiesin, että asianomaiset olivat myös olleet varsin kaameita tyyppejä, niin tokaisin huolettomasti, että eiköhän heillä ole tulta riittämiin siellä, missä nyt ovat. Seurauksena oli tietysti tauoton motkotusaaria, jota jatkui sankarihautojen ohi Hietaniemen vanhalle puolelle saakka. Ei auttanut olettamani siitä, että siellä olisi jouluna käytössä säästöliekki. Oikeastaan yhteiset joulumme alkoivat sujua, kun mamma muutti Poriin ja vietimme vuoronperään jouluja toistemme tykönä. Varmuuden vuoksi hänen tullessa Helsinkiin joulunviettoon minä huolehdin itselleni työvuorot Nurmijärvellä toimivassa Radio Kolmessa, jonka toimittajana tuolloin olin. Niinpä minä soittelin turvallisesti joululauluja studiossa joulun ajan ja maamo puuhasi jouluaskareissa. Yhteistä aikaa oli sitten ruokapöydässä ja television äärellä. Muusta joulukyläilystä ei ollut puhettakaan. Näin toimin edelleenkin. Ehkä imuroin joskus ennen joulua. paistan sianliikkiön ja itse pyhäaika menee syöden ja lukien. Kortit lähetän, jonkun sähköpostin, mutta kyläilemään en lähde mistään hinnasta; ei kyllä juuri pyydetäkään. Mieli lepää, ruumis raukenee ja mielessä on vain lämpimiä ajatuksia etäisyyttä pitäviä lähimmäisiä kohtaan. Ehkä sen verran harrastan liikuntaa, että vien kynttilöitä edelleen hautuumaalle. Se on hyvä joulukyläilyn kohde, kun sinne ei tarvitse jäädä, ainakaan vielä. Naapurissa asuvan lapsiperheen iloksi saatan piipahtaa joulupukkina. Jouluhan on lasten juhlaa ja naperot ovat kilttejä. Ja kun ovat tuttuja, niin nimetkin muistaa ilman lunttilappua. Olkoon joulu ja juhlallisuudet kaikille terveydeksi ja mielen iloksi. Niin minä uskoisin, että joulun henki ja perusajatus on koko juhla-ajan tarkoittanut. Pois siis pakkotahtisuus ja velvoitteet, tilalle rauha ja hyväntahtoisuus. 13

14 Suomen lehti Vertaistukikoulutusta tukipuhelimissa ja ryhmissä toimiville sekä yhdistysten uusille vertaistukitoimintaa tekeville jäsenille Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä pitää tiivistää. Kolmannen sektorin voimavarat on hyödynnettävä paremmin julkisen sektorin toiminnoissa. Suomen Potilasliitto haluaa omalla koulutuksellaan löytää vertaistukitoiminnan osaamista ja taitoja tarvitsevia ja siitä kiinnostuneita ihmisiä. Tavoitteemme on potilaskeskeinen toiminta. Toimiva vertaistuki voimaannuttaa sekä potilaan että hänen läheisensä. Koulutuksessa opimme asiantuntijoilta ja toisiltamme. Tämän vuoden koulutuspäivät ovat ja Koulutuspaikka on Suomen Potilasliitto ry, Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Ohjelma: Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf klo klo klo klo klo klo klo klo Vertaistoiminta kannattaa Kouluttaja, työnohjaaja Anne Lainio Lounas Kommunikaatiota, yhteyksiä ja suhteita Teoria ja käytännön harjoituksia. Teatteriohjaaja, opettaja Marja-Leena Haapanen Terveydenhuoltolaki v ja vanhuslaki v sekä potilaan oikeudet Ylilääkäri Riitta Aejmelaeus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Potilasasiamiehen rooli, potilaan valitustie. Potilasasiamies Mervi Piekkari, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kuluttajayhdistys Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtaja Lounas Potilaan osallistuminen aktiivisesti omaan lääkehoitoonsa, E-resepti - mitä se on? FaT, yliproviisori Saija Leikola Palautekeskustelu, todistusten jako Tiedustelut ja ilmoittautumiset mennessä Inger Östergårdille puh tai inger.ostergard@gmail.com Kutsu varsinaiseen kokoukseen Suomen Potilasliiton sääntömääräinen varsinainen kokous pidetään klo alkaen, paikkana Hotelli Atlas, Haapaniemenkatu 22, Kuopio. Esillä sääntöjen mukaiset asiat. Suomen Potilasliitto ry/hallitus Kallelse till ordinarie möte Finlands Patientförbund rf:s stadgeenliga ordinarie möte hålls den kl på hotel Atlas Haapaniemenkatu 22, Kuopio. På mötet behandlas de i förbundets stadgar nämnda. Finlands Patientförbund rf/styrelsen 14

15 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry Pj. Sirpa Sarin APECED ja ADDISON ry tukipuhelin (torstaisin klo 8 21) Pj. Arja Nurmela pj@apeced.org toimisto@apeced.org De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård inger.ostergard@gmail.com Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin toimisto.ersy@kolumbus.fi Pj. Paavo Koistinen paavo.koistinen@elisanet.fi Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne jaakko.ojanne@welho.com Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) puheenjohtaja@imppu.fi Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen kyllikki.koistinen@elisanet.fi Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, puheenjohtaja@trasek.net, Suomen Amyloidoosiyhdistys ry samy@suomenamyloidoosiyhdistys.fi puh (perjantaisin klo 10-12) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen erja.tamminen@jippii.fi REDY ry Pj. Jenni Arteli jenni.arteli@gmail.com Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Kalevi Järvinen, Jorma Nurmi, Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jorma Nurmi, Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 15

16 Suomen lehti Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: toimisto.ersy@kolumbus.fi Ei PSA -näytteidenottoa seuraavina maanantaipäivinä: ja PSA - mittaukset jatkuvat normaalisti maanantaista alkaen. 16

17 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY kehittää eturauhassyöpäpotilaiden kuntoutusta ERSY:n Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avokuntoutusmallin tekeminen v hankkeen tavoitteena on laatia eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kuntoutumista ja sopeutumista tukeva sekä heidän hyvinvointiaan edistävä avotoimenpideohjelma. Kehitetty toimenpideohjelma on kokeiluvaiheen jälkeen tarkoitus laajentaa käyttöön koko maan eturauhassyöpää hoitaviin yksiköihin. Toimenpidekokonaisuus koostuu välittömästi diagnoosin jälkeen alkavasta ensikuntoutuksesta ja hoidon jälkeen ajoittuvasta täsmäkuntoutuksesta. Ensikuntoutustoimenpiteet kohdennetaan kaikille vastasairastuneilla eturauhassyöpäpotilaille, kun taas täsmäkuntoutustoimenpiteet erikseen kutakin eturauhassyövän hoitomuotoa saaville potilaille ja alkavat välittömästi saadun primäärihoidon jälkeen. Toiminnan lopullinen tavoite on että sairastunut oppii elämään täysipainoista elämää hoitojen jälkeisessä tilanteessa. Tällöin säästetään muun muassa tulevaa korjaavien hoitojen tarvetta. Eturauhassyövän eri hoidoista seuranneet sivuvaikutukset, oireet ja ongelmat ovat hoitomuodosta riippumatta erittäin yleisiä ja hankkeen edellisen vaiheen puitteissa suoritetun tutkimuksemme mukaan (Lehto ym. 2010) osa oireista oli jäljellä vielä viiden vuoden kuluttua syövän toteamisesta ja primaarihoidosta. Kaikista eturauhasyövän pääasiallisista hoitomuodoista (leikkaus, sädehoidot, hormonihoito, seuranta) seuraa tälle hoidolle tyypillisiä sivu- ja haittavaikutuksia, ja myös niihin liittyviä toiminnallisia haittoja ja ongelmia. Kuten tunnettua, haitat olivat etenkin virtsatieoireita ja sukupuolielämän ongelmia, sädehoidossa myös suolisto-oireita (Kellokumpu- Lehtinen ym. 2007). On myös oleellista, että kukin eturauhassyövän hoitomuoto aiheuttaa juuri sille ominaisia sivuvaikutuksia ja haittoja. Näistä syistä eturauhassyöpäpotilaan psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen sekä haittojen mahdollisimman tehokas lievittäminen on hyvin tärkeää. Tukimuodot vaikuttavat Tutkimuksissa on osoitettu, että erilaisilla tukimuodoilla ja toimenpiteillä pystytään selkeästi parantamaan eturauhassyöpään sairastuneiden miesten hyvinvointia, elämänlaatua ja toimintakykyä sekä ennaltaehkäisemään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia (esim. erakoituminen) haittavaikutuksia. Kehitettävien kuntoutumista ja sopeutumista edistävien toimenpiteiden tulee olla ongelmia ennaltaehkäiseviä, jolloin säästetään tulevia sekä potilaan että terveydenhuollon resursseja (Rissanen ym. 2008). Tarkoituksena on säästää sekä inhimillisiä että aineellisia voimavaroja. Ensimmäiset toimenpiteet Ensimmäisten kuntouttavien toimenpiteiden tulee olla säännönmukaisesti tarjolla kaikille uusille eturauhassyöpäpotilaille ja niiden tulee saavuttaa jokainen sairastunut heti diagnoosinsaantivaiheessa. Toimenpiteiden tavoitteena on tarjota potilaalle tarvittava tieto ja tuki, sairastuneiden miesten omien voimavarojen kartoittaminen ja käyttöönottaminen sekä kunkin sairastuneen oman yksilöllisen kuntoutumis- ja sopeutumisprosessin tukeminen. Tavoitteena on myös huomioida sairastuneen lähipiiri, erityisesti puoliso. Toiminnan tarkoituksena on sekä fyysisten, kuten virtsankarkailun, että psyykkisten, kuten masennuksen, potentiaalisesti pitkittyvien komplikaatioiden, ehkäisy tai varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen. Varsinaisen hoidon jälkeen Koska kaikista eturauhassyövän aktiivihoitomuodoista seuraa sille tyypillisiä oireita, toiminnallisia haittoja ja ongelmia, hoidon jälkeinen kuntoutus pitäisi laatia erikseen ja erilaiseksi eri hoitoja saaneille. Silloin kutakin haitta-aluetta lievittämään tulee laatia oma kuntoutustoimenpidekokonaisuutensa. Tällainen täsmäkuntoutus sisältää a) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa toteutettavia intensiivisiä toiminnallisen somaattisen kuntoutuksen (mm. fysioterapeuttisia) toimenpiteitä ja b) sopeutumista edistäviä tiedollisia ja psykososiaalisia toimenpiteitä (mm. luennot, vertaistukiryhmät, yksilö- ja ryhmäneuvonta). Tieto ja tuki Tiedon ja tuen on todettu edistävän eturauhassyöpäpotilaiden selviytymistä sekä sairaudesta että päivittäisestä elämästä. Tuki on merkityksellistä hoitoketjun jokaisessa vaiheessa. Saatu tieto on avainasemassa mm. hoitomuotoa valittaessa, jolloin tieto sairauden ennusteesta 17

18 Suomen lehti ja vaikeusasteesta sekä hoitojen sivuvaikutuksista on tärkeää. Ammatillista ja suunnitelmallista työtä Alueen tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa päädytään toistuvasti siihen, että eturauhassyöpäpotilaiden tukemiseen tarvitaan ammatillista, suunnitelmallista ja kaikille sairastuneille saatavilla olevaa työtä. Tätä toteuttavat esimerkiksi eturauhassyöpähoitajat (prostate cancer nurse specialist). Eturauhassyöpähoitaja on urologiaan ja eturauhassyöpään perehtynyt sairaanhoitaja. Työssään hän vastaa kokonaisvaltaisesti syöpäpotilaiden ja heidän omaistensa tiedon- ja tuen tarpeeseen, kartoittaa potilaan elämäntilannetta, voimavaroja ja rasitteita, tarjoaa aikaa keskustelulle muun muassa hoitovaihtoehdoista ja hoitojen haittavaikutuksista, neuvoo, ohjaa, tukee ja toimii linkkinä potilaan ja terveydenhuollon toimijoiden sekä organisaatioiden välillä. Hankkeen toimijat Hankkeen tärkeimmät toimijat ovat Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY ja HYKS:n Urologian klinikka. ERSY on saanut hankkeeseen avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) vuodesta 2011 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on hankkeen yhteistyökumppani hankkeen puheenjohtajan, filosofian tohtori, erikoistutkija Ulla-Sisko Lehdon kautta. Hankkeessa toimii osa-aikainen projektikoordinaattori, Henna Halonen, sekä elokuusta 2012 lähtien osa-aikainen kliininen projektityöntekijä, fysioterapeutti, uroterapeutti Anu Parantainen. Hankkeessa on kaksi pysyvää työryhmää ja lisäksi käytämme tarpeen mukaan apuna vaihtuvia asiantuntijoita. Teksti: Ulla-Sisko Lehto, Henna Halonen ja hankkeen projektiryhmä Lähteet Kellokumpu-Lehtinen P, Joensuu T, Ruutu M Eturauhasen syöpä. Syöpätaudit. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY, 2007, s Lehto U-S, Helander S, Aromaa A. Eturauhassyöpään sairastunut tarvitsee tietoa ja tukea. Valtakunnallinen tutkimus hoidosta ja potilaiden kokemuksista. [Experiences of men diagnosed with prostate cancer in Finland in 2004; with English Abstract]. Suom Laakaril 2010;48: Rissanen P, Vertio H, Lanning M Kuntoutus eri sairausryhmissä: Syöpä. Teoksessa: Rissanen P Kallanranta T, Suikkanen A, toim. Kuntoutus. 2. painos ed. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2008, s Henna Halonen 18 Ulla-Sisko Lehto

19 ERSY:n laivaseminaari Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry:n laivaseminaari M/S Silja Serenade Helsinki- Tukholma-Helsinki, ERSY:n jäsenille ja heidän puolisoilleen. Hytit: ikkunallinen A-luokan hytti 2 hengelle ( ) Seminaarin koko pakettihinta vain 135 / henkilö. Maihinnousukortit jaetaan Olympiaterminaali Helsinki klo ja seminaari alkaa klo laivalla Tiistai 12. helmikuuta Klo kahvipuffet, kokoustilassa (6. kerros) Klo seminaarin avaus, puheenjohtaja Paavo Koistinen Klo luento, Eturauhassyövän hoito ja hoitomenetelmät, mitä uutta? Johtava ylilääkäri, LT, dosentti, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Timo Joensuu, Docrates Syöpäsairaala (luento laivan ollessa satamassa) Klo luennon jälkeen kysymyksiä ja keskustelua luennon aiheesta Klo Eturauhassyöpähoitajien käytännön työ ja sen kehittäminen HYKS:n urologian klinikoilla, eturauhassyöpähoitajat (luento laivan ollessa satamassa) Klo luennon jälkeen kysymyksiä ja keskustelua luennon aiheesta Klo ERSY:n toiminta ja tavoitteet vuonna 2013, puheenjohtaja Paavo Koistinen Klo laiva lähtee Tukholmaan Klo päivällinen, Buffet Serenade (6. kerros) Keskiviikko 13. helmikuuta Klo alkaen aamiainen (paikallista aikaa, 6. kerros), Buffet Serenade Klo laiva saapuu (paikallista aikaa) Värtan-satamaTukholma, missä vapaata liikkumista. Klo paluu laivaan (paikallista aikaa) Klo laiva lähtee (paikallista aikaa) takaisin Helsinkiin Klo kahvipuffet (paikallista aikaa, 6. kerros) Klo Vertaistuki-ilta, avokuntoutusmallin projektin v nykyvaihe, projektiryhmä Klo Illallinen (paikallista aikaa, 6. kerros), Buffet Serenade Torstai 14. helmikuuta Klo alkaen aamiainen, Buffet Serenade (6. kerros) Klo laiva saapuu Helsinkiin, Olympiaterminaali Sitovat ilmoittautumiset mennessä ERSY:n toimistoon, puh. (09) , s-posti: toimisto.ersy@kolumbus.fi Tervetuloa mukaan seminaariin! 19

20 Suomen lehti Tee se itse jos onnistut Erilaiset itse tehtävät testit ovat arkipäivää, mutta niiden varaan laskeminen ja luotettavuus saattavat olla vaihtelevia. Jos kysymyksessä on todella terveydentilaan kiinteästi liittyvä testaaminen, on kaikkein varminta kääntyä lääkärin tai ainakin terveyskeskuksen terveydenhoitohenkilökunnan puoleen. Lehtemme testasi yhden monista apteekin hyllyiltä löytyvän testin. Tällä kertaa valikoitui kuinka ollakaan Eturauhasen terveystesti, jolla mitataan eturauhasen spesifisen antigeenin (PSA) tasoa veressä. Testi sisälsi yhden käyttötestin ohjeineen. Tästä alkavat ainakin ikääntyneen ja huonommalla näöllä varustetun miehen ongelmat. Pikkiriikkistä tekstiä lukeva henkilö, joka tekee elämänsä ensimmäistä testiä tarvitsee paljon kärsivällisyyttä ymmärtääkseen, mitä pakkauksen ainokaisella testillä voidaan selvittää. Seuraava ongelma syntyy siitä, kun tulisi laukaista näytteenottoneula sor- Apteekeista on myös saatavissa PSA mittauksiin käytettävä mittauspaketti.psa mittausyritys käynnissä, mikä on seuraava vaihe? Kyllä on vaikeaa, onnistuukohan tämä? menpäähän. Suorakaiteen muotoinen muovikapula edellyttää niin mahtavaa puristusvoimaa, että pariinkin otteeseen koko nappula luiskahtaa pitkin pöytää. Lopulta neula vilahtaa, mutta ei sormen kohdalla ja testi on pilalla; siis sitä ei voi ottaa. On turvauduttava joko steriloistuun ompeluneulaan tai ostettava irtoneuloja apteekista. Kun sormesta lopulta saa testitikulle heruteltua pari tippaa verta, alkaa kymmenen minuutin odottelu, jotta voi nähdä tilanteensa. Tässä koetilanteessa viivamerkki ilmestyi kohdalle, joka kertoi negatiivisesta tuloksesta, eli ei ongelmaa eturauhasen kanssa. Silloin silmiin osuu ohjeiden 12:sta ja viimeinen ohjekohta: Ota yhteyttä lääkäriin keskustellaksesi testituloksesta. Lienee siis oman mielenrauhan ja terveyden kannalta kaikkein viisainta alunalkaenkin ottaa yhteyttä lääkäriin ja vaatia PSA-testausta, jotta saadaan yhdellä istumalla selville, onko tarpeellista ja aiheellista suorittaa jatkotutkimuksia tai seurantaa. Teksti: Jaakko Ojanne Ei aina käy niin kuin haaveillaan Jotenkin tuohon tapaan tai tyyliin menee teksti eräässä James Bond elokuvan tunnussävelessä. Nythän eletään taas uutta Bond huumaa. Kunpa asiat aina ratkeaisivatkin, kuten noissa elokuvissa on totuttu näkemään. Kun avasin tietokoneen, kirjoittaakseni hiukan pakinaa tähän lehteemme tunsin pääni olevan varsin tyhjä kaiken tekstin suhteen. Voisin mainiosti lainata muusikko Ozzy Osbournea joka joskus on sanonut: Lääkärit ottivat kuvan aivoistani, eivätkä löytäneet mitään Samainen tyhjyys kolisee nyt omissakin aivoissani, tuskin sieltäkään mitään löytyy, kokeillaan nyt kuitenkin Tätä juttua pitäisi kirjoittaa tuolla etelän auringossa, Espanjassa. Sinne oli 20 tarkoitus lähteä syksyn alussa. Siellä olisi liuta miehiä jotka odottavat vertaistukiryhmämme alkamista. Astma odottaa hyvää ilmastoa ja muu kroppa kohtuullista D-vitamiini kylpyä sekä nuo kulkuvälineet sellaista maan pintaa jolla ei tarvitse liukastella eikä varoa kaatumista. Aina ei kuitenkaan käy niin kuin haaveillaan. Ihmisen terveys on aika erikoinen asia. Vaikka kuinka tuntee itsensä terveeksi niin siellä jossain saattaa kuitenkin piillä joku joka sitten sekoittaa kaiken mitä on suunniteltu. Tuo tasapuolisuuskin on vain suhteellinen käsite. Kun mielestään elää kohtuullisen terveellisen ohjeen mukaan, syö omasta mielestään terveellisesti, tupakkaa ei polttele ja alkoholiakin maistaa vain kohtuudella hyvässä seurassa. Siinä pitäisi olla terveen elämän ainekset, mutta kun ei ole. Kun taas todella monet, jotka minäkin tunnen, syövät sellaista mitä suinkaan ei nyky- eikä vanhojen mittareidenkaan mukaan voi pitää terveellisenä ruokana, polttavat tupakkaa useita askeja päivässä tai tupruttelevat sikareja ja alkoholia kuluu lähes kohtuuttomasti niin edustustehtävissä kuin vapaalla sekä kaikkinainen liikuntakin on olematonta. Niin eikös nämä sitten selviä tästä elämän riennosta ilman sen kummempaa sairastelua. On pakko sanoa että ei tuo elämä ihan tasapuoliselta aina tunnu Auto oli jo varusteltuna ja huollettuna, vaatteet oli hiljalleen valittu ja laitettu