Rami. press. Rauhallista Joulua. Talvivaara tapetilla. ja kaikkea hyvää vuodelle 2013! Mielenkiintoinen politiikan syksy lupaa kiireitä keväälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rami. press. Rauhallista Joulua. Talvivaara tapetilla. ja kaikkea hyvää vuodelle 2013! Mielenkiintoinen politiikan syksy lupaa kiireitä keväälle"

Transkriptio

1 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen eduskuntakuulumiset syksy 2012 Puh Mielenkiintoinen politiikan syksy lupaa kiireitä keväälle Kuntauudistus, rauhanturvaamistehtävät, tiemäärärahat, eläkeiän nosto, palkkaraami, pankkivero... Isoja aiheita ja oletettavasti myös hallitusyhteistyön mittareita. Talvivaara tapetilla Lyötyä lyödään, mutta Talvivaaralla on tärkeä asema kaivosteollisuutemme tulevaisuuden suuntaviivoja määriteltäessä. Sääntöjen on oltava selkeät ja kaivosalan vastuukysymysten yksiselitteiset. Rauhallista Joulua ja kaikkea hyvää vuodelle 2013!

2 Rami press Kansanedustaja Raimo Piiraisen kuulumiset eduskunnasta syksy 2012 Kaivosten kannettava vastuunsa Kaivosteollisuus on kasvamassa teollisuutemme kivijalaksi. Talvivaaran ongelmat ovat kääntäneet näkösälle myös mitalin toisen puolen. On tärkeää, että luvista päätettäessä ja valvontaa järjestettäessä sanahelinä ei sokaise viranomaisia ja että toimijoiden mahdolliset keskinäiset kytkökset tulevat ajoissa esille. Talvivaaran ja muiden Pohjois-Suomen kaivosten aluetaloudellinen vaikuttavuus on huomattava, mutta alueen ihmisillä tulee myös säilyä oikeus puhtaaseen luontoon. Kaivosteollisuuden tulee kantaa vastuunsa ja kunnioittaa muita alueen ammatinharjoittajia. Huoli velkaantumisesta Kansalaisten velkaantumiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota talouskriisin keskellä. Lainakatto on paluuta entisaikain asuntosäästämiseen. Sinällään kannatettava ajatus, kunhan samaan aikaan huolehditaan myös riittävästä, kohtuuhintaisesta vuokra-asuntorakentamisesta. Vuokra-asuntotuotanto laahaa pahasti perässä ja jos kynnys oman asunnon ostamiseen käy lainakaton myötä liian korkeaksi, kasvaa paine jo ennestään kireillä vuokra-asuntomarkkinoilla ja suosii sijoitusasuntokeinottelijoita. Veronkierto lähempään syyniin Tiedotusvälineet ovat syksyn aikana nostaneet ansiokkaasti esiin erinäisiä veronkiertoon liittyviä ilmiöitä. Huipputulosta takovat lääkärifirmat ja perintätoimistot kierrättävät voittonsa suomalaisen verotusjärjestelmän ulottumattomiin, kun mm. heiltä palveluja tilaavat kunnat nostavat samaan aikaan veroprosenttiaan. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tässä on ristiriita, johon tulee kiinnittää huomiota. Nuorten päihdeongelma Monet alan ammatillisista toimijoista ovat huolissaan pohjoisen alueen nuorten välinpitämättömästä ja näköalattomasta elämänasenteesta, jossa päihteet muodostavat osan arjesta. Ongelman laajuus ja seuraukset koskettavat jo huomattavan suurta joukkoa perheitä, ystäviä ja muita ihmisiä. Nuorten ja heidän kanssaan toimivien ammattilaisten näkemykset tulee huomioida nykyistä paremmin ja vahvistaa ennaltaehkäisevän työn resursseja. Pohjoisen puolesta Pidän tärkeänä, että Pohjois-Suomen asiat koetaan yhteisinä ja me alueen kansanedustajat pidetään yhtä. On välttämätöntä, että ikiaikaisia maan tapoja uudistetaan vastaamaan niitä käsityksiä, joita ihmisillä tänä päivänä demokratiasta on. Annan tukeni liikenneministeri Merja Kyllöselle tavasta, jolla hän on rohkeasti lähtenyt palauttamaan päätöksentekoa virkamieskoneistolta sinne, mihin se kansanvallassa kuuluukin - vaaleissa valituille ja kansan mandaatilla toimiville päätöksentekijöille. Toivon, että myös tiedotusvälineissä tämä suuntaus saisi kannatusta.

3 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto tutustui rajavartiolaitoksen toimintaan ja marraskuussa oli maanpuolustuskurssi. Kun liikutaan, niin tapahtuu! Ehkä kansanedustajien hermojen lujuutta koeteltiin helikopterilennolla? Kuva ei ole pakkolaskun tehneestä rajavartiostolaitoksen helikopterista. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäseniä kuljettanut rajavartiolaitoksen helikopteri teki hätälaskun Loviisan itäpuolella sijaitsevalle pellolle. Hätälaskun syynä oli mittarivirhe. Helikopterin mittaristo ilmoitti öljynpaineen laskeneen yllättäin, minkä vuoksi lentäjä teki hallitun hätälaskun peltoalueelle. Todellista vaaratilannetta ei kuitenkaan ollut. Matkustajina olleet kansanedustajat olivat menossa kahdella kopterilla tutustumaan Vaalimaan ja Nuijamaan rajaasemien toimintaan. Hätälaskun tehneen helikopterin matkustajat vietiin toisella helikopterilla määränpäähän. Viallinen helikopteri siirretään Malmin lentokentälle korjattavaksi. Matkustajat ottivat hätälaskuasennon, mutta tilanne oli muutamassa kymmenessä sekunnissa ohi ja helikopteri laskeutui turvallisesti. Toinen helikopteri vei matkustajansa perille ja palasi sitten noutamaan pellolle jääneet matkustajat. Helikopterin kyydissä oli kolme miehistön jäsentä ja seitsemän matkustajaa. Kyydissä olivat Raimo Piirainen (sd.), Sampsa Kataja (kok.), Eero Reijonen (kesk.), Ismo Soukola (ps.), Pentti Kettunen (ps) valtiovarainvaliokunnan valiokuntaneuvos Mari Nuutila ja osastosihteeri Tiina Honkanen.

4 Maanpuolustuskurssille osallistuivat myös kansanedustajat Eeva-Maria Maijala (kesk) ja Jaana Pelkonen (kok) Maanpuolustuskurssit heijastavat aina omaa aikaansa. Kurssilla pääsimme kuuntelemaan maamme johtavia asiantuntijoita ja virkamiehiä. Kurssin intensiivivaihe, jolloin kuviteltua kriisiä elettiin annetuissa rooleissa, oli vahva kokemus. Itse toimin meidän kurssin pääministerinä. Maanpuolustuskurssit ovat kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen järjestely maanpuolustuksemme keskeisiin kysymyksiin. Suomi on määritellyt tarkoin ne strategiset ja kansallisesti merkittävät osa-alueet, joilla halutaan taata kansallinen huoltovarmuus. Suomen tasapainoisilla ja toimivilla markkinoilla huoltovarmuus toteutuu jo nyt varsin pitkälle. Sen lisäksi Suomella on käytössä perinteiset keinot, varmuusvarastointi ja yritysten tuotantoedellytysten turvaaminen. Näiden rinnalle ja niitä tukemaan ovat yhä suuremman roolin saaneet tekniset varajärjestelyt, logistiikan varmentaminen sekä kahden- ja monenkeskiset yhteistyöjärjestelyt. Yleensä ei vain yksi mainituista keinoista riitä, vaan kyse on niiden yhdistämisestä. Elintarvikehuolto on yksi huoltovarmuuden painopistealueista. Leipä- ja siemenviljan osalta varaudumme edelleen kansallisesti maailmanmarkkinoiden häiriötilanteisiin. Energian saatavuus on keskeinen huoltovarmuustekijä ja myös metsä- ja metalliteollisuuden rooli on tärkeä maamme huoltovarmuudessa.

5 Raimon kirjoituksia syksy 2012 Vanhuspalvelulaki on historiallinen saavutus Suomen hyvinvointi on rakennettu kovalla työllä ja uskolla tulevaisuuteen. Veroja on kerätty muun muassa vanhusten palveluihin. Tällä on pyritty turvaamaan kaikille turvallinen ikääntyminen titteleihin katsomatta. Ikääntyvillä pitää olla oikeus ihmisarvoiseen elämään, joka muodostuu muun muassa laadukkaasta asumisesta, riittävistä palveluista sekä liikuntakyvystä. Ikääntyvien palvelujen tuottamisessa on kysymys ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Hyvinvointivaltiolla on talouden suhdanteista riippumatta oltava varaa huolehtia omista vanhuksistaan. Vanhusten hyvinvointipalvelut eivät saisi olla myöskään riippuvaisia siitä, missä päin ihminen asuu. Vanhustenhoivassa on nyt kuitenkin paljon puutteita. Vanhustenhoiva tarvitsee tiukempaa säätelyä, tehostettua valvontaa ja erityisesti lisää toimintaresursseja. SDP on määrätietoisella työllään halunnut antaa yhteiskuntaan selvän viestin ikääntyvien arvostamisesta. SDP:lle on tärkeää, että jokaisen ikääntyvän oikeus palveluihin ja hänen vaikutusmahdollisuutensa tunnustetaan ja hänelle turvataan laadukkaat vanhuspalvelut osana ihmisarvoista vanhuutta ja hyvää elämää. Siksi SDP on ajanut aktiivisesti vanhuspalvelulakia, jonka sisällöstä eduskunta päätti kuluneella viikolla. Tuleva laki parantaa iäkkään henkilön oikeuksia laadukkaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin sekä vahvistaa hänen mahdollisuuksiaan vaikuttaa palveluiden sisältöön ja toteuttamiseen. Ikääntyvien asema ja palvelut tulevat parantumaan olennaisesti vanhuspalvelulain myötä. Vanhuspalvelulain toteutuminen asetetaan tarkkailuun ja eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vuoden 2014 aikana. Mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), hallitus antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä hallituksen budjettiriihessä tekemän sopimuksen mukaisesti. Lailla säätäminen antaa asetusta vahvemman turvan riittävistä hoitajaresursseista. Opposition on ollut vaikea niellä sitä tosiasiaa, että hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn sisällöltään erinomaisen lain ikäihmisten palvelujen ja hyvän vanhuuden turvaksi. Suomella on ennenäkemättömät haasteet edessään eikä vähiten väestön ikääntymisen vuoksi. Nyt meidän pitäisi koko yhteiskunnassa muuttaa asenteita vanhenemista kohtaan, nähdä ikäihmiset myös voimavarana ja arvostaa vanhuksia sekä vanhustyötä tekeviä ihmisiä ja yhteisöjä. Valitettavasti opposition riekkuminen lakiteknisten yksityiskohtien ympärillä ei ole edistänyt positiivisen asenteen muodostumista.

6 Arvostusta kansanvallalle Arvostamani kollega ja liikenneministeri Merja Kyllönen on nostanut rohkeasti esille tärkeän teeman. Onko päätösvalta virkakoneistolla vai kansan valitsemalla poliittisella järjestelmällä? Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän liikennevaliokuntavastaavana olen ollut mukana valmistelemassa ja hyväksymässä olemassa olevat liikennepoliittiset linjaukset, jotka ovat sittemmin osoittautuneet erilaisiksi, joita liikenneviraston entinen pääjohtaja Juhani Tervala oli valmistellut. Ymmärrän täysin syntyneen luottamuspulan Tervalaa kohtaan. Tervalan lista ei sovi siihen rahoituskehykseen, minkä hallitus oli päättänyt ja eduskunta hyväksynyt. Tervalalla on täytynyt olla tiedossa, että liikennehankkeiden on sovittava hallituksen kehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että liikenneministeriä, ministeriryhmää, hallitusta, liikennevaliokuntaa ja eduskuntaa on johdettu asiassa harhaan. Annan täyden tukeni ja arvostuksen Merjan rohkeudelle haastaa virkakoneisto ja sitä tukevat poliittiset tahot, jotka näkevät hyötyvänsä syntyneestä tilanteesta ja toimivat sen mukaisesti. Oikeiden asioiden puolesta pitää ja kannattaa taistella. Pohjimmiltaan olemme todistamassa nyt kulttuurin muutosta, jossa voimakastahtoinen liikenneministeri on laittanut oman arvovaltansa peliin muuttaakseen toimintatapoja tahoilla, jotka eivät kunnioita kansanvaltaa. Ikävä kyllä rapatessa roiskuu ja tämän on saanut Merja tuntea nahoissaan. Mutta kunnioittavalla ja vakaalla tavalla liikenneministerimme on pysynyt linjassaan ja oikonut virheellisiä käsityksiä, joita tapahtumaketjuun on liitetty. Liikennepolitiikka ja rahoituskehykset on saatava yhtenäistettyä, siksi liikenneviraston laskelmia käydään nyt läpi hallituksessa, jolloin päätökset mahdollisesta lisärahoituksesta tehdään ensi kevään kehysriihessä. Tärkeänä tavoitteena pitää olla, että kaikki jo sovitut liikennehankkeet saadaan käynnistettyä.

7 Toimivilla työmarkkinoilla kasvuun SDP:n puoluevaltuusto kokoontui marraskuussa Kuopiossa ja valtuuston tärkein viesti oli ratkaisujen etsiminen työllisyyden ja talouden palauttamiseksi kasvun uralle. Nyt Suomi on ajautunut hitaan kasvun vaiheeseen, josta ei selvitä ilman rakenteellisia uudistuksia sekä yhteiskunnassa että talouselämässä. Samalla täytyy kuitenkin muistaa, että Suomi on pärjännyt hienosti erilaisissa kilpailukykymittareissa suhdanteiden vaihteluista huolimatta. Keskeinen vahvuus näissä arvioissa on ollut pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka on taannut hyvän koulutuksen kansalaisille ja päteviä työntekijöitä yrityksille. Työnantajat ovat ilmoittaneet olevansa tyytymättömiä raamisopimukseen, ja tämä tyytymättömyys johti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan vaihtoon. Uusi toimitusjohtaja Jyri Häkämies peräänkuulutti ensitöikseen raamisopimuksen hylkäämistä ja paluuta liittokohtaisiin sopimuksiin. Näin nopeastiko Häkämies unohti liittokohtaisen sopimisen heikkoudet? Keskitetyssä sopimisessa oli tärkeää, että raamisopimuksella saatiin aikaiseksi työmarkkinoiden ennustettavuus ja kattavuus. Näillä asioilla on iso merkitys epävarmassa taloustilanteessa, ja tämän täytyy kiinnostaa myös työnantajapuolta. Esimerkkejä työmarkkinoiden epävakaudesta löytyy edelliseltä oikeistohallituksen vaalikaudelta. Tällöin hallitus epäonnistui neuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa ja seurauksena oli hankalia lakkoja, jolloin muun muassa Finnairin lentokoneet jäivät lentokentille milloin minkin syyn vuoksi. Kenen etua paluu epävarmuuden aikaan palvelisi? Jos Elinkeinoelämän keskusliiton tahtona on Suomen hyvinvointi, useat kipeät työelämän kysymykset ratkaistaan parhaiten yhteistyöllä ja laajalla sopimisella. Suomi tarvitsee nyt työmarkkinajärjestöjen ja poliittisten päättäjien yhteistyötä, jolla uhkaavat rakenne- ja suhdanneongelmat kyetään ratkaisemaan. Toimivat työmarkkinat ja tasapainoinen valtiontalous, näistä arvoista Suomi pitää tuntea. Suomalaisten hyvinvoinnin takaa kiistatta vientitoiminta. Siksi nyt tarvitaan toimia, joilla parannetaan teollisuuden edellytyksiä tarjota vientiin kilpailukykyisiä tuotteita. Erityisen tärkeää on huolehtia kasvualojen lisäksi metalli- ja metsäteollisuuden kilpailuedellytyksistä. Talvivaaran ympäristöongelmat ovat luoneet kaivostoiminnan ylle synkän varjon, kuitenkin juuri kaivosala tulee olemaan yksi suomalaisten hyvinvoinnin tukipilareista, kunhan kaivostoiminta ei vaaranna ympäristön terveydentilaa. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kilpailukyky syntyisi työntekijöiden palkkojen leikkauksista ja työolosuhteiden huonontamisesta. Suomen keskeinen kilpailuetu on myös hyvin koulutetun työvoiman kehittämät uudenlaiset tuotteet ja niitä tukevat palvelut. Investoinnit näihin kasvualoihin nostaisivat Suomen kasvuun, siksi on syytä peräänkuuluttaa ympäristöteknologiaan ja tietotekniikkaan panostamista.

8 Kansa päättää Tuoreen raportin (FSI) mukaan Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman onnistunein valtio. Raportissa läpikäytävien ominaisuuksien luettelo on pitkä. Mukana on muun muassa velkaantumisaste, köyhyys, talouden epätasainen kehitys, ihmisoikeudet, laillisuus ja yleiset turvallisuuden tekijät. Vertailussa Suomi sai ainoana 178 maan vertailussa arvosanan erittäin vakaalla pohjalla. Demokratiassa kansa päättää ja toimiva demokratia on Suomen vahvuus. Demokratia lisää kansalaisten luottamusta ja osallistumista yhteiskunnan päätöksiin. Tätä luottamusta ei saa päästää heikentymään, vaikka jotkut europäättäjät ovat peräänkuuluttaneet demokratian purkamista jouduttaakseen ratkaisuja omaksi edukseen. Todellisuudessa eurooppalaisten on tehtävä juuri päinvastoin, yhdessä päättämällä katkaisemme valtioiden velkakierteen ja nostamme Euroopan kasvun tielle. Euroopan talouskriisissä on pohjimmiltaan kysymys luottamuksesta ja luottamus ei vahvistu demokratiaa purkamalla. Tämän todistaa muun muassa FSI raportti. SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui reilut kaksi viikkoa sitten Savonlinnaan kesäpäiville ja ryhmä nosti vanhusten palvelujen kuntoon saattamisen kärkitavoitteeksi. Nyt vanhusten asiat laitetaan lopultakin kuntoon. Vanhuspalvelulain tarkoituksena on parantaa niin kotona asuvien kuin myös laitoksissa olevien vanhusten tilannetta. Hyvä laki edellyttää sitovia henkilöstömitoituksia. Tämä hallituspuolueiden kiistanalainen asia ratkaistiin hallituksen budjettiriihessä demokraattisesti. Poliittisen luottamuksen kannalta on tärkeää, että kuntalainen voi vaikuttaa asioiden valmisteluun varhaisessa vaiheessa. Kuntademokratiaan osallistuminen on tehtävä ihmisille helpommaksi. Kuntauudistuksen yhteydessä on tarve vahvistaa paikallisdemokratiaa ja kehittää uusia osallistavan demokratian muotoja. Kuntaliitokset tarjoavat mahdollisuuden karsia päällekkäistä hallintoa, mutta samalla paranevat edellytykset turvata kansalaisille tärkeät lähipalvelut. Monet ristiriitatilanteet ovat vältettävissä, mikäli kuntalaiset kokevat olevansa osallisia valmistelussa ja päätöksenteon kannalta olennainen tieto on kaikkien käytettävissä. Kuntalaisten aloitteille on luotava toimivat kanavat ja päätöksenteon vaiheita on voitava seurata läpinäkyvällä tavalla. Osallisuuden varmistaminen ja kansalaisten näkemysten sekä osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen päätöksenteossa on itseisarvo. Suomi tarvitsee taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja kuntia. Näin voidaan vähentää byrokratiaa, vahvistaa demokratiaa ja toimia vastavoimana markkinavoimille. Kuntauudistus on toteutettava ainoastaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Demokratia on Suomen vahvuus ja kuntauudistuksen pitää vahvistaa demokratiaa. Liikennepoliittinen selonteko on hyväksytty ja siinä esitettyjä hankkeita lähdetään viemään eteenpäin. Ensimmäisen kerran moneen kymmeneen vuoteen pääpaino liikenneväylien kehittämisessä on rautatieliikenteessä. Rautatieliikenteen kehittäminen ei ole poissa maatieliikenteen kehittämisestä, koska toimiva ja aikataulun mukainen rautatieliikenne poistaa liikennettä maanteiltä ja näin parantaa liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Raskaan liikenteen painopisteen siirtyminen rautateille vähentää maanteiden kunnossapitokustannuksia. Perusväylänpito tarvitsee kaiken kaikkiaan lisärahoitusta tulevina vuosina. Selonteossa on mukana Pohjois-Suomeen ja Kainuuseen suuntautuvia hankkeita, joilla on työllistävää vaikutusta. Esimerkkinä tästä on raakapuuterminaalien rakentaminen Kontiomäelle ja Pesiön kylälle sekä rautatien välityskyvyn parantaminen.

9 Kuntauudistus vaatii kuntajakoselvityksen Kainuun kunnat ovat lähes yksimielisiä siitä, että väestörakenteen muutos ja valtion alijäämäinen talous vaativat palvelurakenteen uudistamista. Valtiovarainministeriön kuntakyselyssä Kainuun kunnat esittivät kuitenkin erilaisia ratkaisuja kuntauudistukselle. Kainuun kunnat asennoituvat eri tavalla ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen. Kajaani, Ristijärvi, Hyrynsalmi ja Suomussalmi ovat valmiit osallistumaan kuntajakoselvitykseen, mutta Paltamo, Sotkamo ja Puolanka katsovat kuntajakoselvityksen olevan tarpeeton. Kajaani toteaa vastauksessaan, että kuntarakenneuudistuksen tulee luoda alusta, jolle on mahdollista luoda nykyistä paremmat palvelujen tuottamismallit ja ratkaista muun muassa kuntien toimintaan ja sisältöön liittyviä haasteita. Kajaanin mielestä kuntarakenteille on tehtävä muutoksia joka tapauksessa. Nykyisillä rakenteilla ja kuntarajoilla jatkaminen on mahdotonta jo lyhyen ajan kuluessa. Lausunnossa on kiteytetty kuntauudistuksen tarpeellisuus. Uudistukseen tarpeettomasti suhtautuvat kunnat katsovat laajempien kuntakokonaisuuksien esteenä olevan muun muassa pitkät etäisyydet ilman yhtenäistä asutusrakennetta. Pitkien etäisyyksien kunnissa lausuttiin, että tarkastelun tulisi tapahtua palvelujen saatavuuden näkökulmasta. Yksi keskeinen ongelma on, että osassa Kainuun kuntia on toimiva elinkeinorakenne ja toisaalla taloudessa nojataan kuntien valtionosuusjärjestelmään. Valtion taloudellista tukemista kuntaliitoksissa pidettiin välttämättömänä, ja kuntauudistuksen toteuttaminen lainsäädännöllä todettiin sopivan huonosti suomalaiseen demokratiakäsitykseen. Paltamo nosti lausunnossaan esille tärkeän kortin toteamalla, että kehittämisyhtiöiden lisäksi kunnat ovat itse tärkeitä paikallisia toimijoita elinkeinontoiminnan kehittämisessä. Kuntien rooli asukkaiden hyvinvoinnille on muutakin kuin palvelujen järjestämistä. Kunnissa pitää toteutua demokratia ja asukkailla täytyy olla oikeus paikallisiin kuntapalveluihin. Hyrynsalmi totesikin vastauksessaan suurempien yksiköiden virtaviivaistavan organisaatioita, mutta ongelmat kunnan mielestä kärjistyvät ja johtavat konflikteihin paikallisella tasolla. Kainuun kuntien vastauksien yhteenvetona voisin todeta, että kuntauudistukseen suhtaudutaan tarpeellisuuden ja muutosvastarinnan hengessä, sekä ollaan huolissaan lähipalveluiden säilymisestä. Valtionhallinto tarkastelee kuntauudistuksessa Kainuuta joka tapauksessa yhtenä kokonaisuutena. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että Kainuun kunnissa saataisiin aikaiseksi selkeä ja yhteinen viesti, miten Kainuun kunnat voivat turvata kainuulaisten kuntapalvelut myös tulevaisuudessa. Siksi katson, että kainuulaisten etu vaatii kaikkien Kainuun kuntien osallistumista kuntajakoselvitykseen. Näin kainuulaisten palveluiden turvaamiseksi saadaan toteuttamiskelpoisista malleista esille parhaat.

10 Hallitus torjuu talouskriisiä suomalaisten parhaaksi Euroalueen talouskriisi on varjostanut Suomen taloutta viime vuodet ikävällä tavalla ja pelko eurotalouden romahtamisesta on ollut aiheellinen. Maan hallitus on pyrkinyt osaltaan turvaamaan euroalueen yhtenäistä tulevaisuutta ja vastaavasti oppositio on käynyt omaa europolitiikkaansa Esson baareissa. Arvostamani kollegan, kansanedustaja Timo Korhosen (kesk.) Kainuun Sanomissa julkaistu kolumni ( ) käsitteli myös euroalueen talouskriisiä ja kirjoitus kuvastaa hyvin keskustapuolueen vastuuttomaksi muuttunutta linjaa talouskriisin hoidossa. Timo kirjoitti aikaisemmin ( ) keskustapuoleen hallituskaudella, kuinka silloin käsissä olleilla euroalueen tukipäätöksillä pelastettiin kainuulaisia talouksia, palkansaajia, yrittäjiä, velallisia ja eläkeläisiä. Kirjoituksessaan Timo totesi myös, että Suomi on osa euroaluetta ja sillä siisti. Keskustassa on vuosien varrella myös havaittu, että eurosta on ollut hyötyä Suomelle ennen muuta vakaamman rahapolitiikan ja alhaisen korkotason muodossa. Lisäksi Timo totesi kirjoituksessaan, kuinka päätös tehtiin vain ja ainoastaan siksi, että se on suomalaisten kannalta vähiten huono vaihtoehto. Silloinen Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kiteyttikin tukipäätökset näin: Jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että voimme välttää isomman kriisin ja siitä tavallisille suomalaisille aiheutuvat murheet, teemme kaikkemme, että ne vältettäisiin. Ongelmallista oli se, ettei Suomi saanut muiden EU-maiden vastustaessa mitään erityisiä vakuuksia takauspäätöksilleen. Reilu viikko sitten keskustalainen ex-pääministeri Matti Vanhanen puhui vahvasti euron puolesta, samoin teki talouskomissaari Olli Rehn. Euroalueesta irtautuminen ei ole Suomen veronmaksajien, eikä yritysten edun mukaista, he sanoivat. Kriisin torjumisessa on edelleen kysymys samasta keskustapuolueen aiemmin julistamasta asiasta. Hallitus torjuu talouskriisiä ja hakee tässä vaikeassa tilanteessa suomalaisten kannalta vähiten huonoa vaihtoehtoa. Istuvan hallituksen ja entisen keskustavetoisen hallituksen keskeisin ero eurokriisin ratkaisuissa on kuitenkin siinä, että nykyinen hallitus on Jutta Urpilaisen (sd) johdolla vaatinut tukipäätöksille vakuuksia ja on niitä myös saanut. Tämä keskeinen vaatimus on kaikille euromaille selvä. Suomi on mukana tukitoimissa ainoastaan vakuuksia vastaan. Vakuuksilla hallitus on onnistunut saamaan aikaan sellaiset ratkaisut, jotka turvaavat suomalaisten veronmaksajien asemat ja rajaavat Suomeen kohdistuvia riskejä. Keskustapuolueen nyt valitsemaa linjaa voi jokainen arvioida vastuun näkökulmasta. Siinä missä SDP tekee hallituksessa viimeiseen saakka kaikkensa eurooppalaisen ja suomalaisen vakauden, talouskasvun ja työllisyyden puolesta, keskusta unohtaa lähihistoriansa ja poliittisen perintönsä poliittisten irtopisteiden toivossa. Edunvalvontatyö on joukkuepeliä. Jotta työ suomalaisten parhaaksi eurokentillä onnistuu, on joukkue saatava pelaamaan samaan maaliin. Suomalaisen edunvalvontatyön onnistumisen ehdoton edellytys on, että maasta lähtee yhtenäinen tärkeä viesti: Suomi tukee ja puolustaa meille tärkeää euroa, mutta vastuuttomasti talouttaan hoitaneiden euromaiden on laitettava taloutensa kuntoon. Näiden maiden on myös sitouduttava julkisen talouden vakauttamiseen, jotta ne voivat selvitä rahaliitossa omin voimin, ilman taloutensa hyvin hoitaneiden euromaiden jatkuvaa tukea.

11 SDP on myös pienyrittäjien puolue Suomalainen yhteiskunta käy parhaillaan rakennemuutosta, jossa valtaosa uusista työpaikoista syntyy mikroyrityksiin, sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Myös yrittäminen on muuttunut ja yrittämisestä on tullut entistä monikasvoisempaa. Muun muassa ICT-sektori käy läpi rakennemuutosta, jossa suuryritysten irtisanomisten seurauksena pienyrittäjyys merkitsee yhä useammalle tapaa ansaita toimeentulonsa. Samanaikaisesti huolta herättää usean pienyrittäjän tulon niukkuus suuresta yhteiskunnallisesta roolista huolimatta. Tästä teemasta kirjoitti Kainuun Sanomien kesätoimittaja Jouni Kantola (KS ). Sosialidemokraattisessa puolueessa on reagoitu tapahtuvaan yhteiskuntarakenteen muutokseen. Viime toukokuun puoluekokouksessa julkistetut yrittäjyysteesit on radikaali askel. Puolueen yrittäjyystyöryhmän tuloksena SDP on nyt määritellyt suhteensa yrittäjyyteen ja puolueen yrittäjäpoliittinen linja on kristallin kirkas. Sosialidemokraattien mielestä työ merkitsee yhteiskunnassa toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Toimiva hyvinvointiyhteiskunta tukee myös riskinottoa, yrittämistä sekä uuden yrittämisen aloittamista. Tärkeässä roolissa talouskasvun tuottamisessa ovat yritykset, jotka ylläpitävät, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja. Yrittäjille on luotava toimintaympäristö, joka mahdollistaa yrittäjyyteen kuuluvan riskinoton ja uuden yrittäjyyden syntymisen. Monipuolisen yrittäjyyden tunnistaminen ja erilaisten yrittäjien tukeminen eri muodoin edistää yrityskannan uudistumista, sekä vahvistaa työllisyyden lisääntymistä ja talouskasvua. Yrittäjän riskinoton rinnalle tarvitaan Jouni Kantolan peräänkuuluttamaa yhteiskunnan porkkanaa ja yrittäjän turvaa. Näiden ongelmien korjaamiseksi SDP:n yrittäjyystyöryhmä työskentelee. Vastuulliseen yrittäjyyteen kuuluu itsensä työllistämisen lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös muiden työllistäminen. Yrittäjälle tärkeää on turvata myös oma sosiaali- ja eläketurva, tähän kehittyvään aikapommiin Jouni Kantola kirjoituksellaan ansiokkaasti pureutui. Yrittäjätulon niukkuudesta seuraa väistämättä myös niukka eläketurva. Tämä on pienyrittämisen keskeinen ongelma työttömyysturvajärjestelmän ulkopuolella olemisen lisäksi. Nämä eivät ole ainoastaan yrittäjien ongelmia, vaan selkeä yhteiskunnan epäkohta, ja siis meidän kaikkien yhteinen ongelma. Kirjoituksellani haluan viestiä Jouni Kantolalle ja pienyrittäjille, että SDP suhtautuu vakavasti yrittäjien ongelmiin ja työskentelee sen puolesta, että yrittäminen on Suomessa mahdollista myös yrittäjien sosiaalija työttömyysturvan sekä eläkejärjestelmän osalta.

12 Tuhkiin puhaltamista ja ihmislähtöinen kuntauudistus Eduskunnassa käsitellään parhaillaan valtion ensi vuoden talousarvioita. Esityksestä puuttuu kuitenkin kainuulaisille tärkeä Kainuun kehittämisraha. Kainuun maakuntakokeilun loppuminen tarkoitti kainuulaisille samalla yli 50 miljoonan euron menettämistä. Rahan menettäminen tulee koskettamaan meitä kaikkia. Kuntavaalit lähestyvät ja myös keskustapuolue julkaisi oman kuntavaalikampanjansa. Kampanjassa puolue esittää maakuntamalleja kuntauudistusten ratkaisuksi. Hei haloo! Juurihan keskustapuolueen puolankalaiset päättäjät lopettivat Kainuun maakuntakokeilun ja samalla menetimme muun muassa Kainuun kehittämisrahan. Melkoista tuhkiin puhaltamista! On tunnustettu asia, että Suomen kuntarakennetta ja kuntien tapaa toimia pitää uudistaa. Kuntauudistuksessa kyse on palveluiden turvaamisesta asukkaille elinkeino- ja väestörakenteen muuttuessa. Kuntauudistus aiheuttaa samalla voimakkaita tunteita, koska kotikunta on suomalaisille tärkeä identiteetin ja turvallisuuden antaja, jolloin kotiseuturakkaus on voimakkaampi tunne kuin uudistamisen tarve. Muutokset kunnan nimessä ja rajoissa koetaan vahvasti turvallisuuden tunnetta järisyttävinä. Kainuun kunnat ovat isojen haasteiden edessä. Kunnissa on kyettävä tekemään muutoksia niin, että asukkaat voivat pitää vahvan paikallisidentiteettinsä, mutta myös saavat turvan kunnan kyvystä tarjota heille palveluita ja auttaa heitä eri elämäntilanteissa. Kunnan on myös pystyttävä houkuttelemaan uusia työntekijöitä julkisiin palvelutehtäviin. Vanhuspalveluihin pitää riittää käsipareja ja nuorisoa jäämään kotiseutuaan kehittämään. Kuntauudistuksen tulee vahvistaa julkista palvelujärjestelmää ja vahvistaminen saadaan aikaiseksi kuntien voimavaroja yhdistämällä. Peruspalvelut täytyy kyetä järjestämään mahdollisimman laadukkaina ja mahdollisimman lähellä asukasta. Julkisia peruspalveluja on siirrettävä osittain pyörille ja vietävä lähelle ihmistä. Tämä voidaan toteuttaa vain riittävän kokoisilla yksiköillä ja osaamisella. Kuntauudistuksen ydin on tasavertaisuuden toteuttaminen. Lähtökohtana on, että niin suurten keskusten kuin pienten kylien asukkaille taataan tasapainoinen lapsuus ja ihmisarvoinen vanhuus. Ihmisen asuinpaikka ei saa vaikuttaa perusoikeuksiin, vaan ne turvataan kaikkialla. Taloudellisesti itsenäiset peruskunnat pystyvät turvaamaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut sekä tuottamaan yhdessä vaativan erikoissairaanhoidon palvelut. Näiden ohella tarvitaan kuntien yhteistyötä ja erikoisosaamista sekä yhteisiä rakenteita. Kainuulaisten kannattaa tavoitella parhaita mahdollisia julkisia palveluita, jotka ovat myös veronmaksajalle hinnaltaan kohtuulliset. Parhaat kainuulaiset kuntamallit saadaan esille vain osallistumalla kuntajakoselvitykseen.

13 Pohjavedet suojattava Talvivaaran uhalta Talvivaaran aloittaessa kaivostoimintansa Kainuussa iloittiin talouden uudesta piristysruiskeesta ja yhtiön talousvaikutukset ovatkin olleet maakunnassa valtavat. Suuret talousvaikutukset eivät kuitenkaan anna Talvivaaralle oikeutta pilata luontoa ja muiden kainuulaisten toimialojen toimintamahdollisuuksia. Ympäristöystävällistä kaivosta ei ole olemassakaan ja lähtökohtana pitää olla, että kaivokset aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle. Näissä toimissa Talvivaara on epäonnistunut pahoin. Vuotavan kipsisakka-altaan aiheuttamat ympäristöhaitat ovat vielä avoimet, kukaan ei vielä pysty arvioimaan luotettavasti vahinkojen kokonaisvaikutuksia. Karanneet jätevedet ovat nyt varastoituna maanpäällisiin altaisiin, jotka eivät ole haitallisten aineiden varastointiin luotettavia. Yhtiön tärkein tehtävä onkin nyt saada jätevedet varastoitua luotettavasti, jotta pohjavesiä ei aseteta vaaraan. Ympäristökriisin keskellä on muistettava uhka myös talouskriisistä. Talvivaaran kaatuminen ei palvelisi kenenkään asemaa. Toimiva yhtiö on itse paras ratkaisemaan ympäristöongelmansa ja turvaamaan työntekijöiden, alihankkijoiden sekä muiden sidosryhmien asema. Ympäristövahinkojen korjaamisen ohella yhtiön kannalta keskeistä on saada menetetty luottamus takaisin. Näitä luottamuksen palautustoimia ei edistä Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja Pekka Perä, joka karttaa julkisuutta tilanteessa, jossa yhtiön avoimuus ja tiedottaminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

14 Raimon syysistuntokauden puheita eduskunnassa Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää ministeriä ripeästä ja tuloksellisesta toiminnasta viestintäpolitiikan puolella. Ministeri on lähtenyt ripeästi viemään näitä esityksiä eteenpäin ja seuraa hyvin pitkälle tätä yhteiskunnan kehitystä. Sähköisen median ja viestintäpoliittisen ohjelman yhteistavoitteena on turvata kotimaisen sähköisen median toimintaedellytyksiä ja ylläpitää laadukasta, monipuolista ja moniarvoista televisio- ja radiotarjontaa. Tavoite on tärkeä ja kannatettava. Samalla meidän on huomattava se, että mediatekniikka etenee huimaa vauhtia, ja sen vuoksi selontekokin on kovin teknologiapainotteinen. Mielestäni selonteko tunnistaa keskeiset viestintämarkkinoinnin muutoshaasteet ja ohjelman tavoite on oikein asetettu. Sähköisen median teknologiaympäristön nopean muutoksen vuoksi on tärkeää huomioida koko Suomi tasapuolisesti ja muun muassa lasten oikeudet ja lastensuojelun näkökulmat. Mediamyllerryksen ohessa on tärkeää korostaa, että antenniverkko on ainoa valtakunnallisesti lähes täysin kattava jakeluverkko ja se mahdollistaa katsomisen myös monille suomalaisille tärkeissä lomaasunnoissa. Maantieteellisestä kattavuudestaan ja ihmisten tavoitettavuudesta johtuen antenniverkolla on ehdottoman tärkeä merkitys tasa-arvoisuuden toteutumisessa, ja antenniverkon toiminta on turvattava riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Poliittisessa päätöksenteossa on tärkeää huomioida kaikkien sähköisen median toimijoiden tulevaisuuden toimintaedellytykset ja erityisesti kuluttajien tarpeet ja etu. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että sähköisen median tulevaisuudesta tehtävien päätösten keskiössä tulee olla myös kuluttajiin kohdistuvat kustannus- ja muut vaikutukset. Koska median toimintaympäristö muuttuu todella nopeasti ja kilpailu kovenee, on tärkeää huomioida, että ohjelman tavoitteen mukaisesti kotimaisen sisältötuotannon elinvoimaisuus ja kilpailukyky turvataan. Tämä edellyttää toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Arvoisa puhemies! Muutoksissa on tärkeää huomioida kuluttajat, tässä tapauksessa median katsojat. Uuteen tekniikkaan siirryttäessä on aivan olennaista huolehtia kattavasta tiedottamisesta. Television katsojien kannalta on erityisen tärkeää tietää hyvissä ajoin niistä ratkaisuista, jotka voivat vaikuttaa muun muassa kodin laitehankintoihin. Kun nyt kehitetään tv:n toimintaa, on tärkeää kehittää myös taajuuspolitiikkaa matkaviestinnän puolella, niin kuin ollaan tekemässä. Mobiiliyhteyksiä parannetaan 800 ja 700 megahertsin taajuuksilla, joilla parannetaan harvaanasuttujen alueiden tarjontaa ja toimintamahdollisuuksia. Tällä tavalla vastataan ihmisten tulevaisuuden toiveisiin ja tarpeisiin. Pidän erittäin kannatettavana ja tarpeellisena, että selonteon mukaisesti asetettava kokoonpanoltaan laajaalainen työryhmä valmistelee kesään 2013 mennessä yksityiskohtaisen uuteen teknologiaan siirtymisen suunnitelman. On tärkeää, että vapaasti vastaanotettavia lähetyksiä lähetettäisiin siirtymäajan aikana vuodesta 2017 alkaen rinnakkain sekä nykyisellä dvb-t- että uudella dvb-t2- teräväpiirtolähetykset mahdollistavalla lähetystekniikalla. Tämä ei todellakaan kerro kansalaisille paljon yhtään mitään. Tämä on todella katsojien etujen toteuttamisen näkökulmasta oikeaan osunut ratkaisu. Lähtökohtana pitää olla, että kansalaisille uuden tekniikan käyttöönotosta aiheutuvat negatiiviset vaikutukset pyritään minimoimaan ja kansalaisilla tulee olla aito valinnan mahdollisuus siihen, milloin he haluavat siirtyä teräväpiirtolähetysten käyttäjiksi.

15 Hallituksen esitys rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta. Niin kuin tuossa liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja tämän jo esitteli, tässä on hyvinkin periaatteellisista asioista kysymys. Ensinnäkin tällä hetkellähän koulutusta rautatiepuolella antaa vain VR Koulutuskeskus ja ennen kaikkea, kun yrittäjiä on tällä hetkellä yksi elikkä VR osakeyhtiö, se on itse järjestänyt tämän koulutuksen. Uusien tulo tälle alalle ei todellakaan ole helppoa. Ensinnäkin täytyy olla turvallisuustodistukset, kalusto ja henkilöstö, millä he sitä liikennettä hoitaisivat. Nyt EU-komissio kumminkin vaatii sitä kilpailun avaamista: tällä hetkellä tavaraliikenne on jo avattu kilpailulle ja sinne yrittäjiä olisi tulossa, mutta tämä koulutuksen järjestäminen ennen kaikkea veturinkuljettajille on erittäin hankalaa ja VR ei ole velvoitettu antamaan sitä koulutusta. Se aloittaminenkin on ensinnäkin hankalaa, kun ei ole kalustoa. Tässä nyt vähän autetaan sitä tulevaa yritystä, elikkä VR:llä nyt sitten tulevaisuudessa on mahdollista, tai sitten sillä, joka se koulutuksen järjestäjä sitten on tulevaisuudessa todennäköisesti ulkopuolinen antaa se teoriakoulutus, mutta siihen teoriakoulutukseen liittyy sitten myös käytännön harjoittelua työnopastajan opastuksella. Kun ei ole kalustoa, niin ei voi sitä suorittaa, joten tässä nyt velvoitetaan sitten VR:n kalustolla annettavaksi tämä niin sanottu lupakirja kahden veturille. Sitten kun tämä yrittäjä saa oman kaluston, tämä koulutus tulee näille oman yrityksen kuljettajille sitten niihin veturisarjoihin, mitkä heillä on käytettävissä. Tällä tavalla mahdollistetaan uusien yrittäjien tulo tälle alalle. Myös tästä museoliikenteen harjoittamisesta, mistä edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Jokinen mainitsi: tällä hetkellähän se on järjestetty niin, että siellä on kuljettajina entisiä VR:n veturinkuljettajia tai sitten VR on kouluttanut heitä ja on tentit tentitty ja sillä tavalla saatu heitä sinne. Jos on suljettu alue, niin sille alueelle on saatu sitten ajolupa. Sitten jos käytetään rataverkkoa, valtion rataverkkoa, niin silloin on pitänyt suorittaa myös tämä lupakirja ja sitten lisätodistus sille veturille, mitä ajaa. Elikkä tässä nyt on tarkoitus ihan suoraan sanottuna mahdollistaa uusien yrittäjien tulo rautatiealalle. Tällä ei ole tarkoitus millään tavalla avata henkilöliikenteen kilpailutusta. Sen on myös valiokunta tässä todennut. Raimo Piirainen (sd): Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain muuttamisesta. Tässä käsitellään hyvin pitkälle liikenneturvallisuuteen liittyvien työntekijöitten ja kaikkien veturinkuljettajien koulutusta ja tutkinnon hyväksymistä. Tällä hetkellähän koulutusta järjestää VR:n koulutuskeskus Pasilassa. Tämä on ennakointia tietenkin tähän yksityistämiseen ja siihen mahdollisuuteen, että tulisi yksityisiä rautatiealan yrittäjiä. Silloin kun on muitakin kuin VR, niin VR ei anna koulutusta tietenkään muille, ja tämä on sillä tavalla sidoksissa tähän yksityistämiskuvioon. Tässä on työryhmä ollut taustalla, ja täällä on myös ollut ammattijärjestöjen edustajia. Mutta näistä esityksen vaikutuksista tässä ensin on todettu, että "esityksellä arvioidaan olevan ainoastaan melko vähäisiä taloudellisia tai muita vaikutuksia". Jos ajatellaan tällä hetkellä, että sinne tulisi joku koulutuksen antaja, niin kyllähän tämä budjettivarainen raha, OKM:n alainen koulutus täytyisi olla, mutta budjetissa ei ole varattu tähän rahaa, niin että tämä on siltä osin auki. Sitten Liikenteen turvallisuusvirasto ilmoittaa myös, että heillä ei ole kaikissa tilanteissa mahdollisuutta ottaa näitä tutkintoja vastaan tai järjestää lupakirjan uudistamiseen tarvittavaa koulutusta ja koetta. Sekin on tietyllä tavalla ongelmallinen asia. Sitten täällä on nostettu esille yksi taho tämä kritisointi ei millään tavalla liity nyt tähän nimeen: Kouvolan seudun ammattioppilaitos joka voisi olla koulutuksen järjestäjä. Mielestäni kumminkin jonkunlainen kilpailutus tässäkin koulutuksen järjestämisessä olisi syytä käydä, ja niin kuin totesin aikaisemmin, tähän ei ole rahoitusta olemassa. Sitten ennen kaikkea tämä työopastaminen. Koulutushan on tällä hetkellä teoriapainotteista hyvin pitkälle koulutuskeskuksessa, ja sitten siihen liittyy työharjoittelu, ja sen päälle tulee sitten vielä työnopastajan mukana tapahtuva koulutus. Tällä hetkellä ei ole tietoa tarkkaan, kuka tämän työnopastuksen sitten järjestäisi. (Pentti Kettunen: Onko liukkaan kelin harjoittelua?) Sekin, liukkaan kelin harjoittelu, kuuluisi tähän.

16 "Liikenteen turvallisuusvirasto on katsonut momentissa ehdotetun mallin ongelmalliseksi säännöstä soveltavan viranomaisen kannalta ja on todennut, että edellytykset työnopastukseen määräämiselle olisivat mallissa niin tiukat, ettei virastolla olisi välineitä velvoittaa rautatieyritystä aidosti tarjoamaan työnopastusta." Elikkä tämä ollaan sitten siirtämässä sille yrittäjälle, joka mahdollisesti olisi täällä rautateillä toimimassa. KIRJALLINEN KYSYMYS 620/2012 vp Raimo Piirainen /sd Oulujärven tulvien hallinta Eduskunnan puhemiehelle Oulujärven vesistöalueella on satanut tänä kesänä rankasti, ja paikoin vettä on tullut jopa 50 mm vuorokaudessa. Oulujärven alueen kesä-heinäkuun sademäärät ovat olleet reilusti yli keskiarvon, ja elokuun kymmenen ensimmäisen päivän aikana on vettä satanut lähes 50 % enemmän kuin koko elokuussa normaalisti. Runsaan vesitilanteen vuoksi juoksutukset Oulujärvestä ovat olleet jo heinäkuun puolivälistä alkaen yli kaksinkertaiset vastaavan aikavälin keskiarvoihin verrattuna. Tästä huolimatta Oulujärven pinta on nyt poikkeuksellisen korkealla. Oulujärven pinta oli cm yli säännöstelyn ylärajan, ja juoksutukset jatkuivat suurina, m3/s. Ennusteiden mukaan säännöstelyn ylärajan alle pääsyyn arvioidaan menevän jopa kaksi viikkoa ja tämän ehtona on, ettei uusia rankkasateita tule. Myös Kainuun ylävesistön säännöstellyt järvet ovat täyttyneet ja juoksutukset on jouduttu aloittamaan uudelleen, kun ne oli Oulujärven täyttymisen vuoksi aikaisemmin kesällä keskeytetty. Fortumin tiedotteen mukaan ylärajan ylitys johtuu poikkeuksellisen suuresta tulvasta, ja Oulujärven vesi olisi nyt luonnontilassakin yhtä korkealla. Fortumin käsityksen mukaan tässä tilanteessa säännöstelyn yläraja saadaan lupaehtojen mukaan ylittää. Fortum tiedottaa myös, että "juoksutusta ei pystytä lisäämään enempää suuren virtaaman alajuoksulle aiheuttamien ongelmien vuoksi. Tästä huolimatta Oulujärven veden korkeuden nousun ennustetaan pysyvän nykyisellä tasolla lähipäivien ajan. Fortum myös selvittää mahdollisuuksia poikkeuslupaan, jolla voitaisiin rajoittaa juoksutuksia Oulujärven yläpuolisista järvistä. Tällä keinolla voitaisiin pienentää tulovirtaamia Oulujärveen." Fortumin mukaan tulvavahinkoja on mahdollista päästä syntymään Oulujärvellä vedenpinnan noustua yli 123,30 metrin. Nyt 10 cm:n ylityksen jälkeen nämä ennusteet ovat realisoituneet, ranta-asukkaiden maita on vyörynyt Oulujärveen ja laitureita on lähtenyt irti. Ilmatieteen laitos tuottaa pitkän ajan sääennusteita. Ennusteiden mukaan runsaat vesisateet olivat tiedossa, mutta energiayhtiö Fortum ei kuitenkaan ryhtynyt tulvan ehkäisemiseksi ennalta ehkäiseviin toimiin ohijuoksutuksilla. Nyt on osoitettu, että Oulujärven vesistön säännöstely ei aina toimi ja Oulujärven tulvia voi edelleen syntyä. Vaikka tilanne Oulujärvellä on nyt parempi kuin ennen luonnontilaisena, ranta-asukkaiden mielestä tulvaveden korkeuksia on syytä alentaa rantojen suojaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus vaikuttaa lainsäädännön kautta siihen, että Oulujärven ja muiden alueen säännösteltävien vesistöjen osalta säännöstelymääräyksiä voidaan joustavammin toteuttaa ottaen huomioon muuttuvat olosuhteet ja eri intressiryhmien edut? Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2012 Raimo Piirainen /sd

17 Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Piiraisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 620/2012 vp: Aikooko hallitus vaikuttaa lainsäädännön kautta siihen, että Oulujärven ja muiden alueen säännösteltävien vesistöjen osalta säännöstelymääräyksiä voidaan joustavammin toteuttaa ottaen huomioon muuttuvat olosuhteet ja eri intressiryhmien edut? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Voimassa olevat vesitalousluvat perustuvat luvan myöntämistä edeltäneisiin hydrologisiin olosuhteisiin. Ilmastonmuutoksesta ja muista syistä aiheutuvat muutokset valuma-alueen hydrologiassa voivat johtaa siihen, ettei vesistön säännöstelyä ja juoksutuksia voida enää toteuttaa tulvariskien eikä myöskään mahdollisten kuivuusriskien hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Hydrologisten olosuhteiden muuttuessa kalenteriin sidotut säännöstelylupien määräykset voivat toimia huonosti, koska niiden lähtökohtana on olettamus, että tulvavirtaamat ajoittuvat keväälle tiettyyn ajankohtaan. Olosuhteiden muutoksiin voidaan varautua ottamalla uusiin säännöstelylupiin määräykset luvan tarkistamisesta. Myös voimassa olevia säännöstelylupia tulisi voida tarkistaa hydrologisten olosuhteiden muutosten perusteella. Tulvasta aiheutuvien vahinkojen estämiseksi voi olla myös tarpeen ohjata useita vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavia hankkeita samanaikaisesti. Voimassa oleva vesilaki tarjoaa vain vähän keinoja tällaiseen hankkeiden yhteen sovittamiseen vesistöalueen tai sen osan mitassa. Maa- ja metsätalousministeriön asettama tulva-asetustyöryhmä ehdotti loppuraportissaan (mmm 2010:7) vesilakia tarkistettavaksi siten, että vesitaloushankkeita voitaisiin nykyistä paremmin sovittaa yhteen sekä tulva- että kuivuustilanteiden varalta. Ehdotuksen mukaan vesilakiin lisättäisiin uusi säännös voimassa olevien lupien tarkistamisesta. Sen mukaan luvan määräyksiä voitaisiin tarkistaa tai antaa uusia lupamääräyksiä, jos se olisi tarpeen vesistöalueella tulvasta tai kuivuudesta aiheutuvien yleiseltä kannalta haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Samalla lupamääräykset voitaisiin sovittaa yhteen muita hankkeita koskevien määräysten kanssa tulva- ja kuivuusriskien hallitsemiseksi koko vesistöalueella tai sen osassa. Vesilaissa säädettäisiin myös menettelystä, jolla hankkeiden yhteensovittamisen tarve ja toteuttamistavat selvitettäisiin suunnitelmallisesti. Ehdotuksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tekisi yhteistyössä hankkeista vastaavien kanssa tarvittaessa selvityksen sellaisista tulva- ja kuivuushaittojen vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä, jotka voitaisiin toteuttaa vesitaloushankkeiden yhteydessä. Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on, että työryhmän ehdotuksiin perustuva hallituksen esitys vesilain muuttamiseksi voitaisiin antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

18 Talousarvioaloite 332/2012 vp TAA 332/2012 vp - Raimo Piirainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vuoreslahdentien päällystämiseen Kajaanissa Eduskunnalle Vuoreslahdentie sijaitsee Kajaanissa ja kiertää Oulujärven etelärantaa myötäillen Kajaani- Kokkola tielle. Tien numero on ja sen kokonaispituus on 34,6 km, josta Kajaanin puoleisessa päässä on kestopäällystettä 12,5 km ja Kokkolantien päässä 2,4 km. Päällystämätön tieosuus on täten 19,7 km. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Kainuun piirin laatimassa ja ministeriön vahvistamassa parantamissuunnitelmassa tie on suunniteltu rakennettavaksi päällystyskelpoiseksi ja myöhemmin päällystettäväksi. Vuoreslahdentie on ollut päällystyksen tarpeessa jo useita vuosia ja Oulujärven matkailun kehittämisen myötä Vuoreslahdentien liikenne tulee kasvamaan entisestään. Tien 19,7 km väliosaa, ei ole koskaan kestopäällystetty, vaikka Vuoreslahdentien päällystäminen on ollut Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman erillisrahoituskohteena usean vuoden ajan. Vuoreslahdentien liikenne on nykyisin vilkasta kiinteän asutuksen laajentuessa Vuoreslahden alueelle, alueella on myös runsaasti kesäasutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2013 talousarvioon momentille lisäyksenä euroa Vuoreslahdentien päällystämiseen Kajaanissa. Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2012 Raimo Piirainen /sd Timo V. Korhonen /kesk Pentti Kettunen /ps Eero Suutari /kok

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen

Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö 3.4.2017 Päivitetty - Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla 31.1.2017-28.3.2017

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista

Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Kuvaajat valinnanvapauslain lausunnoista Sosiaali- ja terveysministeriö..0..0 Valinnanvapauslain lausunnot Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi oli lausunnoilla..0 -..0 Lausunnot pyydettiin kunnilta,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

MUUTOSINFO PALTAMO

MUUTOSINFO PALTAMO MUUTOSINFO PALTAMO 4.4.2017 Eija Tolonen, vanhuspalvelujohtaja, YTL I&O kärkihanke, Kainuun muutosagentti eija.tolonen@kainuu.fi puh. 044 7101 669 Maakuntien muutosagentit Muutosagentin tehtävänä on mm.

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot