JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa 10.9.2005"

Transkriptio

1 JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Mikko Huuhtanen - Timo Keippilä - Sami Salmikuukka Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka: JES-tapahtuma: Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Pieksämäki, kevät s. 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetyn toimintapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä produktion kirjallisesta raportoinnista. Produktion tarkoitus oli järjestää nuorten kristillinen tapahtuma, jossa käsitellään nuorille ajankohtaisia teemoja kristillisestä näkökulmasta. Tapahtuman ohjelma koostui musiikista, elämystoiminnasta sekä rukouksesta. Tapahtuman tarkoituksena oli saada rippikoulun käyneitä nuoria mukaan seurakunnan toimintaan. Lisäksi halusimme selvittää, onko konseptimme kaltaisella tapahtumalla kysyntää Pieksämäen nuorten keskuudessa. Kirjallisessa työssä kuvataan tapahtuman suunnittelua ja toteutusta sekä tavoitteita ja niiden toteutumista. Teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktion nostattamista aihepiireistä: kirkon kasvatustyönteoriasta, seikkailukasvatuksesta ja tapahtuman järjestämisen teoriasta. Asiasanat: Tapahtuma; Seikkailukasvatus; Kirkon nuorisotyö; Tiimityö; Rippikoulu. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka; Jes-event: Activity Day for Young People in Pieksämäki Town Congregation. Pieksämäki, Spring Language: Finnish, 48 pages, 8 appendices. Diaconia University of applied sciences/ Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Education; Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to produce a Christian event for young people in Pieksämäki town congregation. Production consisted of planning of the event, organizing and written report. The event was targeted at confirmation aged youths in Pieksämäki. The program of the event included Christian music, experience pedagogy and prayer. Also we wanted to know if there was demand for this kind of event in Pieksämäki. The main result of this study was that the youth of Pieksämäki would like to participate in this kind of event again in the future if such event would take place. The music and experience based activities such as rope climbing were popular among the participants. The written part of the thesis describes how the event was planned and organized. The theoretical part tells about church youth work, using music in youth work and the planning process. Key words: Event; Church Youth Work; Team Work; Confirmation. Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA Elämyspedagogiikka Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman toteutusvaihe Palautteen kerääminen ja työstäminen KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Rippikoulun jälkeinen työ Isoskoulutus Nuorisotyön tapahtumat Musiikki kirkon nuorisotyössä JES-TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JES-TAPAHTUMAN SUUNNITTELU Taloudelliset resurssit Sponsorit ja yhteistyötahot Mainonta ja tiedotus JES-TAPAHTUMAN KÄYTÄNNÖN VALMISTELUT Tapahtumassa käytetyt tilat Tekniikka Ruokailut JES-TAPAHTUMAN TOTEUTUS Kokoontuminen ja tapahtuman aloitus Musiikkikanava Elämyskanava... 35

5 9.4 Rukouskanava Usko- ja maanpuolustuskanava Päätöstilaisuus TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: TAPAHTUMAN RUNKO LIITE 2: BUDJETTI LIITE 3: KYSELYLOMAKE LIITE 4: TILASUUNNITELMA LIITE 5: TILOJEN SOMISTUS LIITE 6: ELÄMYSKANAVAN HARJOITTEET LIITE 7: MUUT KANAVAT LIITE 8: JES-TAPAHTUMAN MAINOS... 57

6 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA Teko vie kauemmas kuin ajatus, usko kauemmas kuin tieto - Bausteine Bosshart (Koskenniemi 1989, 17). Tapahtuma tehdään ihmiselle, se on suoraan ihmiseen vaikuttamista. Tapahtumat voivat tarjota normaaliin arkeen piristäviä pysähdyspaikkoja, joissa tarjoutuu mahdollisuus toisten ihmisten kohtaamiseen ja aitojen elämysten kokemiseen. (Vallo, Häyrinen 2003, 267,270.) Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 järjestetystä JES-tapahtumasta ja kirjallisesta raportista, jossa kuvaamme tapahtuman valmistelu- ja toteutusprosessia sekä tarkastelemme tapahtuman tavoitteita ja niiden toteutumista. Tarkoituksemme oli luoda nuoria kiinnostava, uusi ja erilainen tapahtuma, jollaista he eivät Pieksämäellä ole aikaisemmin kokeneet. JES-tapahtuman nimi muodostuukin sanoista jotain erilaista seurakunnassa. Tapahtumassa käsiteltiin nuorille tuttuja teemoja vaihtoehtoisella otteella. Esimerkiksi evankeliumia voi julistaa myös soittamalla heavya raskaassa alavireessä. JES-tapahtuma on Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetty toimintapäivä, joka koostuu rukouksesta, eettisten asioiden käsittelystä, musiikista ja elämystoiminnasta. Se toteutettiin yhdessä Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyön sekä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Aikaisemmin konseptimme kaltaista tapahtumaa ei ole järjestetty Pieksämäellä. Opinnäytetyöryhmämme koostuu kolmesta sosiaali- ja kirkonalan opiskelijasta. Meillä kaikilla on kokemusta hyvistä tapahtumista, jotka ovat antaneet meille uusia virikkeitä, tuttavuuksia, ideoita ja hyvän olon tunnetta. Seurakuntaharjoitteluissa olemme olleet mukana järjestämässä erilaisia nuorten tapahtumia, mutta emme ole aikaisemmin olleet päävastuussa tapahtuman järjestämisessä. Opinnäytetyön teoriaosa koostuu kirkon nuorisotyön-, musiikin-, sekä elämyspedagogiikan teoriasta. Lähteinä käytämme kirjallisuuden lisäksi mm.

7 7 tapahtuman järjestäjiltä kerättyä palautetta, tapahtumaan osallistuneilta saamaamme palautetta ja projektipäiväkirjaa.

8 8 2 SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA The most important journey is the journey inwards Mortlock, Colin (Telemäki & Bowles 2001, 7 ). Seikkailukasvatus kokoaa historiallisesti monia eri juonteita ja lankoja. Yhtäältä nuoren aktiivisuuden ja toimintatarmon, halun kokeilla rajojaan, vaarojen ja jännityksen etsimisen. Toisaalta yhteiskunnan ja aikuisten tarpeen saattaa nuorison voimavarat yhteiskuntaa rakentavaan muotoon. Kurt Hahn kohotti seikkailun uudelle, kasvatukselliselle tasolle kehittäessään elämysterapiamallinsa vuonna Elämyspedagogiikka laajensi olennaisesti aikaisempaa, painotetusti fyysistä seikkailukäsitystä. Seikkailukasvatuksessa ja elämyspedagogiikassa korostuu kasvun kokonaisvaltainen tukeminen ja siten yksilön minäkäsityksen sekä itsearvostuksen kehittyminen. Molemmissa painotetaan haasteiden kohtaamista, elämyksellisyyttä, ryhmätyötä ja omien voimavarojen rajojen kohtaamista. (Koiso-Kanttila 1995, 17; Telemäki & Bowles 2001, 8.) Seikkailukasvatus on yksilön kokonaisvaltaisen kasvun huomioivaa ryhmätoimintaa, jolla pyritään siihen, että yksilön suhde itseensä ja ryhmään voivat kehittyä onnistumisen kokemusten kautta.(lehtonen 1998, 21) Tämä kehittää yksilön elämänhallintataitoja. Seikkailu on nykyään muoti-ilmiö, jonka puitteissa on mahdollista järjestää monenlaista toimintaa. Turismiteollisuus pyrkii antamaan ihmisille sellaisen kuvan, että he elävät elämystyhjiössä. Kaupallinen ja kasvatuksellinen ovat kuitenkin eri asioita. Siinä missä kaupallinen seikkailu tyydyttää hetkellisesti yksilön elämysten kaipuuta, seikkailukasvatus voi toimia lähtökohtana yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. (Fossi & Jokinen 1997, 6.) 2.1 Elämyspedagogiikka Elämyspedagogiikka, seikkailukasvatuksen sukulaiskäsite, liitetään usein saksalaisbrittiläisen reformi-pedagogin, Kurt Hahnin ( ) kehittämään perinteeseen. Hahnin kasvatusperiaatteena oli yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittäminen

9 9 konkreettisen tekemisen kautta saatujen elämysten ja kokemusten avulla. Elämyspedagogiikan avulla pyritään luomaan olosuhteet luovalle ja elämykselliselle toiminnalle, jonka kautta nuori voi löytää itsestään tietoisuutta ja voimavaroja omista kyvyistään. Hahn toivoi opiskelijoidensa kehittyvän rohkeiksi, itsenäisiksi ja lujaluonteisiksi yksilöiksi. Elämyspedagogiikan avulla opitut päätöksentekotaidot ovat sellaisia, joita nuori tarvitsee hallitakseen omaa elämäänsä ja tehdessään päätöksiä oikean ja väärän välillä. Elämyspedagogiikan pyrkimyksenä on oman identiteetin etsiminen ja sitä kautta mahdollisuuden saaminen tyydyttävään ja mielekkääseen elämään. Nuoret katsovat tulevaisuuteen ja heidän aikaperspektiivinsä on monin tavoin välittömämpi kuin aikuisilla. Sitä on myös elämyspedagoginen ohjelma, joka alkaa konkreettisilla toiminnoilla ja päättyy tunteiden purkuun ja käsittelyyn. Hahnilaista elämyspedagogiikkaa leimaa aito ja syvä humanismi. Vaikka ihmisille asetetaan vaatimuksia, ne mitoitetaan osanottajien mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Olennaista on, että ihmiset huomaavat selviytyvänsä tilanteista, joihin ennen eivät olisi kyenneet. (Koiso-Kanttila 1995, 17 18; Telemäki & Bowles 2001, 8, ) 2.2 Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Seikkailukasvatukseen liitetään ajatus luonteen kasvattamisesta. Oikein järjestetty seikkailu voi viedä osallistujat sellaiseen tilanteeseen, jossa he joutuvat arvioimaan uudelleen asenteitaan ja käyttäytymismallejaan sekä rikkoa omia rajojaan, ja näin ollen he kasvavat väistämättä. Yhdessä koettu ja jaettu seikkailukokemus saa aikaan voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Ryhmä käy läpi vaativan prosessin kasvaessaan elämyskoulutuksen kautta itseohjautuvaksi. Ohjaajan osa on tehdä itsensä tarpeettomaksi suhteessa ryhmään. Jokainen osallistuja pääsee aktiivisesti osallistumaan koulutusprosessiin ja vaikuttamaan sen lopputulokseen. (Aalto 1998, 4-5, 10-11, 64-65, 114) Reflektoiva seikkailu on uudempi seikkailukasvatuksen suuntaus. Tässä suuntauksessa oppiminen tapahtuu reflektion kautta, eli tärkeä osa seikkailukasvatusta on ohjaajan ja ryhmäläisten keskustelu seikkailukokemuksen jälkeen. Ohjaaja varaa aikaa aina reflektioon. Reflektion käyttö vaikuttaa myös keinojen valintaan ja asettaa vaatimuksia

10 10 ohjaajan päätöksentekokyvylle. Ohjaajan tulee valita sellaisia toimintoja, jossa kokemukset on helpompi verbalisoida. (Koiso-Kanttila 1995, ) 2.3 Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Jos seikkailukasvatus pitäisi määritellä, eikö lähtökohtia pitäisi hakea juuri aktiivisesta, osallistuvasta ja tietoisesta liittymisestä ja vaikuttamisesta yllätyksellisiin tilanteisiin (Lehtonen 2002, 5). Suunnittelussa tulee huomioida osanottajien ikä, heidän aikaisempi kokemuksensa ja mahdolliset sairaudet. Lisäksi on tärkeää tietää ohjaajien ensiapuvalmiudet, kokemus, paikkaseudun tuntemus, ja tarvittavat vakuutukset sekä luvat. Perinteinen kouluopetus auttaa nuoria kohtaamaan odotettuja sekä opittuja asioita, kun taas seikkailukasvatus auttaa selviytymään odottamattomista ja yllättävistä tilanteista. Elämyspedagogiikassa ja seikkailukasvatuksessa käytännön toiminnot voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Sosiaalistamisleikkien tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda ryhmähenkeä. Yleisempiä leikkejä ovat esimerkiksi ryhmän jäsenen kaatuminen korkealta taaksepäin ryhmän käsien varaan. Toinen osa-alue on ryhmäaloitteisuuteen liittyvät tehtävät, joissa ryhmä selvittää yhdessä sille asetetut ongelmat. Tällaisissa tehtävissä ryhmän tulee yhteistyötä tehden esimerkiksi ylittää jokin este. Yksilöhaasteita sisältävät tehtävät sisältävät usein köysi- ja kiipeilyratoja. Neljäs osa-alue on ulkoilmatoiminnot, joista yleisempiä ovat melonta, hiihto ja maastopyöräily. (Lehtonen 1998, 21; Telemäki & Bowles 2001, ) 2.4 Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä Nuorisotyössä ja rippikoulussa opitut taidot eivät ole ainoastaan tiedollisia, vaan koskevat myös tunne-elämää ja toimintaa. Tärkeintä on se, mitä nuoressa tapahtuu, eivät menetelmät. Elämys ei saa kirkon nuorisotyössä olla itsetarkoitus, vaan keino oppia tuntemaan Jumalan rakkautta. Harjuvaaran mukaan elämys on kirkon nuorisotyössä hyvin tärkeä työväline. Se avaa tunnekanavia, kehittää sosiaalisia taitoja, opettaa elämisen taitoja sekä siirtää rohkeuden ja itseluottamuksen tunteita arkeen. Yleisimpiä kirkon nuorisotyössä käytettyjä seikkailumenetelmiä ovat köysilaskeutumiset,

11 11 maastopyöräily, hiihtovaellukset ja sokkorata eli kristityn vaellus. (Harjuvaara 1997, 9-11.) Kokemuksemme mukaan seikkailutoiminnan käyttö kirkon nuorisotyössä on viime vuosina lisääntynyt. Tämä on mielestämme hyvä suuntaus, sillä seikkailutoiminta on mukaansa tempaavaa, ja sen avulla nuorille on helppo konkretisoida esimerkiksi raamatun opetuksia, opettaa ryhmätyöskentelyä ja tutustuttaa nuoria toisiinsa. Kaikissa seurakunnissa ei toki työskentele kiipeilytoiminnan ohjaajan koulutuksen omaavia henkilöitä. Siksi osa seurakunnista tilaa elämysfirmoilta valmiita paketteja. Tämä on turvallinen ja helppo keino tarjota nuorille elämyksiä, ja herättää heissä syvällisiäkin ajatuksia.

12 12 3 PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunta toimii Pieksämäen kaupungin alueella. Seurakunta sai alkunsa vuonna 1956 silloisen seurakunnan jakautuessa Pieksämäen kauppalaseurakunnaksi ja Pieksämäen maaseurakunnaksi. Molemmat seurakunnat pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään. Nuorisotyön osalta yhteistyö on hyvinkin tiivistä. Seurakunnassa oli vuonna 2004 virkasuhteessa 23 ja kahdeksan työsuhteessa olevaa työntekijää. Seurakunta palvelee seurakuntalaisia laajasti. Työaloja ovat yleinen seurakuntatyö, jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Nuorisotyön työaloja ovat rippikoulutyö, varhaisnuorisotyö sekä varsinainen nuorisotyö. Muita työaloja ovat mm. diakonia-, kehitysvammais- sekä aikuistyö. Työaloilla on useita erilaisia toimintamuotoja esimerkiksi partiotyö. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Vuonna 2004 seurakunnan jäsenmäärä oli henkeä. Vaikka seurakunnan jäsenmäärä on valtakunnassa yleisen suuntauksen mukaisesti vähenemässä, pyritään toimintaa tehostamaan ja mukauttamaan toimintaa yhä paremmin vastaamaan seurakuntalaisten tarpeita. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Seurakunnan keskuspaikkana on kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko ja sen yhteydessä oleva seurakuntakeskus. Kirkkoherranvirasto ja muut hallinnolliset toiminnot on myös keskitetty kirkon yhteyteen. Toiminnan tuomiseksi lähelle seurakuntalaisia, on käytössä tiloja jokaisessa kaupungin osassa Tahinniemessä, Yläristillä ja Kontiopuistossa. Kerhotilojen lisäksi Kontiopuistossa on yhteisiä kokoontumisia varten seurakuntakoti. Seurakunnan leiri- ja pienryhmätoimintaa palvelevat Vangasharjussa sijaitseva leirikeskus sekä Partaharjussa sijaitseva Salvoskämppä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.)

13 Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyö jakautuu kahteen osaan; varhaisnuorisotyöhön ja nuorisotyöhön. Varhaisnuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita seurakuntalaisia. Tavoitteena on saada heidät perheineen mukaan seurakunnan toimintaan. Varhaisnuorisotyön merkitys nuorisotyölle on suuri, sillä esimerkiksi kerhonohjaajakoulutus antaa valmiudet jatkaa isoskoulutukseen ja sitä kautta työskentelyyn seurakunnassa. Tämän lisäksi nuoren kasvua voidaan tukea pitkällä aikavälillä. Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyöstä vastaa nuorisopastori ja kolme nuorisotyönohjaajaa, joista kaksi tekee nuorisotyötä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnan pienryhmätoiminta tavoittaa erilaisten peli-iltojen ja nuorisotyön tarjoamien koulutusten kautta keskimäärin henkilöä. Isoskoulutus tavoittaa yli 50 henkilöä. Leirejä järjestetään pääasiallisesti seurakunnan leirikeskuksessa sekä Salvoskämpällä. Seurakunnan tekee retkiä kristillisille tapahtumille kuten Maata Näkyvissä tapahtuma ja kirkon nuorisopäivät. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Nuorisotyö on luonteva jatko rippikoulun kasteopetukselle. Nuorisotyön kantava toimintamuoto toimintakertomuksen, työntekijöiden havaintojen sekä kävijätilastojen mukaan on isoskoulutus. Isoskoulutus on valtakunnallisesti merkittävä toimintamuoto lähes jokaisessa seurakunnassa. Eri kokonaisuudet tukevatkin monessa tapauksessa isoskoulutusta. Toimintakertomuksen mukaan nuoret ovat ottaneet uudet toimintamuodot innolla vastaan. Solid-illat käynnistettiin vuonna 2004 ja hyvien kokemusten pohjalta niitä jatkettiin vuoden 2005 ajan jatkuen edelleen. Solid-ilta on nuorten ja seurakunnan yhteinen musiikkipainotteinen messu, jossa järjestelyistä suuri vastuu on nuorilla. Nuorille annetaan yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä toiminnasta oman näköistään. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa rippikoulutyöstä vastaavaan tiimiin kuuluvat papit, kanttorit ja nuorisotyöntekijät. Rippikoulutyön lähtökohta on kasteopetuksessa. Seurakunnassa pidetään vuodessa keskimäärin viisi rippikoulua ryhmän keskikoon ollessa noin 25 henkilöä. Vuonna 2004 ikäluokka oli poikkeuksellisen suuri, 144

14 14 rippikoululaista, jolloin rippikouluja pidettiin kuusi. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Rippikoulutyön alaisuuteen kuuluu seurakunnassa toteutettava isoskoulutus, joka on kolmivuotinen. Nuorisotyön toiminnassa tarvitaan ryhmänjohtajia erilaisiin ohjaus- ja valvontatehtäviin. Esimerkiksi rippikoulussa pienryhmien johtamiseen tarvitaan keskimäärin kuusi isosta leiriään kohden. Isoskoulutuksen lisäksi nuorisotyö kouluttaa täysi-ikäisistä nuoristaan apuohjaajia ja yövahteja leireille sekä muuhun toimintaan. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.)

15 15 4 ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Tapahtumaa suunnittelevan organisaation tulee pohtia, mitä se haluaa tapahtumalla viestiä, sillä tapahtuma kertoo järjestäjistään. Se on itsessään viesti. Tapahtumalla tulee olla selvä pääviesti ja mahdollisesti sitä tukevia sivuviestejä. On todennäköistä, että osallistuja muistaa tapahtumasta yhden selkeän viestin, kuin useiden viestien mosaiikin. Järjestäjän tulee miettiä viestit itselleen selviksi, jotta niiden perille menoa voidaan vahvistaa eri elementeillä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Jokaisella järjestetyllä tapahtumalla tulee olla jokin tavoite. Tapahtumaa ei tule järjestää siksi, että niin on ollut tapana tai koska muutkin järjestävät tapahtumia. Tapahtuman tavoitteena voi olla varojen keruu tai julkisuuden haaliminen jollekin järjestäjän tärkeänä pitämälle asialle. Tapahtuman jälkeen nähdään saatu tulos suoraan. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuman lähettämään viestiin vaikuttaa organisaation omien tavoitteiden lisäksi tilat, teema ja esitysmateriaalit. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat tarjoilu, ohjelma ja ajankohta. Kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuville yhteistyökumppaneille ja esiintyjille tulee selvittää tapahtuman tavoite ja sanoma, jotta haluttu viesti olisi yhdenmukainen. Tapahtuman kaikkien ainesten tulee toimia yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Tapahtumaa ei järjestetä itselle vaan kohderyhmälle. Tapahtumaa suunnitellessa kohderyhmää tulee analysoida tarkkaan. Tärkeitä seikkoja ovat kohderyhmän koko, ikäjakauma- ja sukupuolijakauma. Tapahtuma tulee suunnitella tarkasti kohderyhmästä riippumatta. (Vallo & Häyrinen 2003, ) 4.1 Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman suunnittelu tulee aloittaa ajoissa. Siihen kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin saadaan mukaan erilaisia näkökulmia sekä ideoita, ja tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin, jolloin onnistuminen on todennäköisempää. Pisin ja aikaa vievin vaihe on suunnittelu.

16 16 Tapahtuman laajuudesta riippuen se voi viedä useita viikkoja tai kuukausia. Mitä isompaa tapahtumaa ollaan järjestämässä, sitä aikaisemmin järjestäjien tulee olla liikkeellä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Vallo ja Häyrinen korostavat tapahtumabriefin merkitystä. Asiakirja kokoaa yhteen ne keskeiset reunaehdot, jotka sovitaan tapahtumaa suunniteltaessa. Se vastaa yksinkertaisimmillaan kysymyksiin kuten, miksi tapahtuma järjestetään, kenelle se järjestetään, mitä järjestetään. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Mainostamista ja markkinointiviestintää voidaan suorittaa lukuisilla tavoilla itsenäisesti ja käyttämällä niitä eri yhdistelminä. Markkinointikeinot voidaan jakaa karkeasti seuraaviin pääluokkiin: Henkilökohtainen asiakastyö, mainonta, menekinedistäminen, suhdetoiminta, julkisuus ja sponsorointi. Koska eri vaihtoehdot tarjoavat toisistaan poikkeavia keinoja halutun päämäärän saavuttamiseen, käytetään niitä usein yhdistelmänä rinnakkain. Sanoman välittäminen voidaan jakaa sähköiseen ja painettuun mediaan. Printtimediaan luetaan erilaiset lehdet, esitteet, julkaisut ja tiedotteet. Sähköinen mainonta puolestaan käsittää television, radion ja nykyaikana Internetin. Perinteinen printtimedia hyödyntää kuvia, värejä ja tekstejä, mutta sähköisessä mediassa voidaan lisäksi käyttää ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Sähköinen media pystyy myös tarjoamaan mainonnan kohteille jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa. (Uusitalo 1993, ) Seurakunnan nuorisotyössä markkinointi on osa työtä. Erilaisia tapahtumia on osattava markkinoida mahdolliselle osallistujalle sopivilla keinoilla. Seurakuntatyössä usein käytetty ja tehokas markkinointikeino on suora asiakkaan kohtaaminen. Tällöin on mahdollista antaa juuri tarvittavaa tietoa ja tarvittaessa painottaa tiettyjä asioita asiakkaan kiinnostuksen mukaan. (Uusitalo 1993, ) 4.2 Tapahtuman toteutusvaihe Tapahtuman toteutusvaihe tekee suunnitelmasta toden. Jokaisen, joka työskentelee tapahtumassa, on ymmärrettävä roolinsa suuressa kokonaisuudessa. Onnistuminen vaatii eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Vallo ja Häyrinen erittelevät tapahtuman

17 17 toteutuksesta kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on rakennusvaihe. Toinen vaihe on itse tapahtuma, ja kolmas on purkuvaihe. Rakennusvaihe on toteutusvaiheen aikaa vievin osuus. Se on vaihe, jolloin kulissit pystytetään ja rekvisiittaa laitetaan tapahtumaa varten. Itse tapahtuma on vaiheista lyhytkestoisin. Tapahtuman onnistumisen kannalta on hyvä järjestää kenraaliharjoitukset. Kenraaliharjoituksessa käydään läpi tapahtumaohjelma kokonaisuudessaan. Jos tapahtumassa on useita esiintyjiä ja erityyppisiä esityksiä, kenraaliharjoituksen järjestäminen on tärkeää. Kaikki asiat on hyvä käydä läpi etukäteen. Tapahtuman onnistumiseen vaikuttavat ohjelma, esiintyjät, tilat ja teema. Tärkeää on myös huomioida, miten tapahtuma rytmitetään. Tapahtuman ohjelmassa tulee olla sopiva määrä taukoja, jotta ihmiset voivat esimerkiksi käydä jaloittelemassa tai hoitamassa puheluitaan. Taukojen pituus riippuu osallistujamäärästä, tilojen ilmanvaihdosta, toilettitilojen määrästä ja tarjoilusta. Asiatapahtumassa on hyvä muistaa, että yli tunnin mittainen yhtäjaksoinen ohjelma on jo monille liian pitkä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuma on käynnistyttyään kuin juna, joka liikkuu eteenpäin mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Tapahtuman päätöstilaisuuden jälkeen alkaa purkuvaihe, joka on usein huomattavasti tehokkaammin toteutettavissa kuin rakennusvaihe (Vallo & Häyrinen 2003, 184). 4.3 Palautteen kerääminen ja työstäminen On tärkeää tietää, miten kohderyhmän koki tapahtuman, toteutuiko tavoite, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mikä oli osallistujien mielestä parasta. Saatua palautetta tulee verrata tavoitteeseen. Jokainen tapahtuma jättää osallistujille tunteen siitä, olivatko tapahtuma odotukset täyttävä. Tapahtuman toteuttajan tehtävä on yksinkertaisuudessaan täyttää tai mieluiten ylittää tämä odotus. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Palautteen kerääminen voidaan kerätä kirjallisen palautelomakkeen, sähköpostiviestin tai jälkikäteen kerättävän palautteen keinoin. Joskus on viisasta arpoa palautelomakkeiden kesken vaikkapa yllätyspalkintoja. Tämä voi innostaa useampia

18 18 osallistujia antamaan palautetta. Nykyään hyvin toimiva vaihtoehto on toteuttaa palautteen kerääminen sähköisesti. Tapahtumasta tulee kerätä myös suullista palautetta, koska ihmisillä on taipumus kirjoittaa sovinnaisempaa tekstiä, kuin mitä he ajattelevat tai puhuvat. (Vallo & Häyrinen 2003, ) On tärkeää selvittää, miten esiintyjät ja taustayhteisö kokivat tapahtuman: mikä sujui hyvin, kulkiko informaatio ja missä oli parantamisen varaa. Kerätystä palautteesta järjestäjä kokoaa yhteenvedon, analysoi sen ja pyrkii oppimaan siitä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvä aloittaa edellisen opeista ja oivalluksista. Näin tapahtumien järjestäminen on jatkuva oppimisprosessi organisaatiolle, ja siitä kehkeytyy myös huomattava osaamispääoma. (Vallo & Häyrinen 2003, 200.)

19 19 5 KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Kirkon nuorisotyö on lukematon määrä toimintamuotoja ja tapoja, tapahtumia sekä toimenpiteitä, jotka on kohdistettu laajoille joukoille tai täsmätty eri ikä- ja kohderyhmille. Se on yhteistyötä eri instituutioiden perheen, koulun, järjestöjen ja yhteiskunnan kanssa sekä niiden toimivuuden arviointia nuorten kannalta. (Elomaa, Koskelainen, Pursiainen, Sankari & Turunen 1997, 85). Kirkon nuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita nuoria. Rippikoulu tavoittaa noin 90 % 15 vuotiaiden ikäluokasta vuosittain. Vuonna 2003 rippikoululaisia oli kaikkiaan Rippikoulun kautta kirkkoon liittyi vuonna nuorta. Tämä vastaa 3,3 %:a kaikista rippikoululaisista. (Hytönen, Kääriäinen, Niemelä & Salonen 2004, 162). Rippikoulu on suosituin seurakuntien nuorisotyön työmuodoista. Rippikoululla on vahva asema osana nuorten elämää. Rippikouluun osallistumista pidetään 15-vuotiaiden "normaaliin" elämään kuuluvana asiana. Rippikouluun osallistumiseen on selkeä sosiaalinen paine. Rippikouluun mennään, koska "muutkin menevät" ja vanhemmat sitä toivovat. (Niemelä 2001) Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategiassa todetaan, että kirkon lapsi- ja nuorisotyö kattaa ikävuodet 0-29 ja nuoret aikuiset (Kirkkohallitus 2004, 26). Kirkon nuoriso ja kasvatustyö jaetaan neljään alueeseen: lapsi-, varhaisnuoriso-, ja nuorisotyöhön sekä nuorten aikuisten parissa tehtävään työhön. Kirkon nuorisotyö painottuu erityisesti rippikoulun jälkeisiin vuosiin. Nuorisotyön perinteinen viikkotoiminta nuorteniltoineen on säilyttänyt asemansa nuorten kokoajana. (Hytönen ym. 2004, 162.) Erityisnuorisotyö toteutuu käytännössä paikallisissa seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten toimesta. Tässä työmuodossa kirkko menee konkreettisesti kansan keskelle. Erityisnuorisotyöllä on seurakunnissa seuraavia työmuotoja: etsivä katutyö, päihde ja huumetyö sekä henkilökohtaiset tapaamiset nuorten kanssa. (Paananen & Tuominen 2005, )

20 Rippikoulun jälkeinen työ Seurakuntien toteuttama kasvatustoiminta painottaa nuorten ohjaamista kristilliseen uskoon sitoutuneiksi aikuisiksi. Nuorisotyön yksi tehtävä on kasvattaa ja ohjata nuoria pysyvään seurakuntayhteyteen. Se tarkoittaa ohjaamista messuun, sakramentin ja sanan ääreen. Tämä tapahtuu vaiheittaisen kasvamisen kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi seurakunnat ovat luoneet monenlaisia käytäntöjä. Nuori tarvitsee tekemistä ja olemista. Seurakunnassa nuori voi toimia isosena, kerhonohjaajana, pyhäkoulunopettajana tai apuopettajana. Osallistumisen kautta nuori voi löytää oman identiteettinsä seurakunnan täysvaltaisena ja aktiivisena jäsenenä. (Paananen & Tuominen 2005, 51, ) Merkittävä osa nuorisotyöstä rakentuu isostoiminnan ympärille. Nuori tarvitsee ehtoollisen ja messuyhteyden lisäksi mahdollisuutta keskustella uskosta, ja paikan, jossa tuoda esille omia kysymyksiään ja pohdintojaan. Isoskoulutus tarjoaa nuorille yhden mahdollisuuden keskusteluun, mutta sillä on useita tavoitteita, joten uskonkysymyksistä keskustelu saattaa jäädä muiden asioiden varjoon. Nuori voi tulla nuorteniltaan myös isoskoulutuksen käytyään. Nuortenillat antavat mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan myös niille nuorille, jotka eivät halua isosiksi. Rippikoulun jälkeisen työn keskeiset työvälineet isoskoulutuksen lisäksi ovat nuortenillat ja erilaiset teemoihin keskittyvät kokoontumiset, kuten raamattupiirit. Näiden lisäksi rippikoulun jälkeiseen työhön kuuluvat seurakunnan toteuttamat kouluvierailut ja muutenkin aktiivinen jalkautuminen nuorten pariin. (Paananen & Tuominen 2005, ) 5.2 Isoskoulutus Isonen-käsitettä on virallisissa yhteyksissä perinteisesti vierastettu, vaikka se kuvaa Porkan mukaan osuvasti isosen tehtävää ja asemaa. Isonen on jotain rippikoululaista suurempaa, mutta samalla hän on pieni, kuten Kristuksen oppilaat, aikuiset miehet, joista evankeliumeissa käytetään sanaa opetuslapsi. Alkukirkossa useimmat kastettavat olivat aikuisia, joille osoitettiin seurakunnasta eräänlainen tukihenkilö, kummi, jonka tehtävänä oli johdatella kastekoululaista seurakuntaan ja uskoon. Vaikka sanaa isonen ei mainita Raamatussa, alkukirkollinen kummius on varsin lähellä nykyajan isoskäsitettä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.)

21 21 Sanalla isoskoulutus viitataan siihen isostoiminnan osaan, jossa tietoisesti pyritään nostamaan nuorten taidot ja tiedot sellaiselle tasolle, että he selviävät vastuutehtävistään. Isonen on nykyään ryhmänjohtajan lisäksi rippikoululaisen sielunhoitaja ja seurakuntanuoren malli. Lisäksi isonen toimii tiedottajana sekä rippikoulun yhteishengen luojana. Isoskoulutuksen ei tule tähdätä vain rippikouluisosena toimimiseen, vaan sen tulee antaa tietoja sekä taitoja myös muuhunkin seurakunnalliseen vastuunkantamiseen. Esimerkiksi varhaisnuortenleireillä isosten tuomaa työpanosta on käytetty jo vuosikymmeniä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.) 1990-luvulta alkaen isoskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on muuttunut keskeiseksi työmuodoksi useiden seurakuntien rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä. Kirkon työmuodoista isoskoulutus on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin nuorten keskuudessa (Hytönen ym. 2004, 172.) Isoskoulutuksen suosion syitä on lukuisia. Isoskoulutus tarjoaa nuoria kiinnostavia aktiviteetteja, yhteyttä toisiin nuoriin, aikuisiin ja Jumalaan. Isoskoulutuksen kautta nuorille tarjoutuu luonteva tilaisuus oman identiteetin etsimiseen. Nuori on irtautumassa kodistaan, laajentamassa elämänpiiriään ja etsimässä oman elämänsä suuntaa. Isoskoulutus antaa lisäksi nuorille virikkeitä toiseen sukupuoleen tutustumiseen turvallisessa ympäristössä. Nuori on usein hämillään ja tarvitsee aikuisen tukea. Uskon kysymysten sisäistäminen ja ihmissuhdetaitojen kehittyminen on aikaa vievä prosessi, jossa isostoiminta voi nuorta tukea. Isoskoulutusta tutkinut Kati Niemelä (2002) havaitsi, että sosiaaliset syyt ovat nuorten tärkeimpiä motiiveja hakeutua isoskoulutukseen, vaikka isoset pitävätkin kristinuskon dogmeja vakaammin totena kuin muut samanikäiset nuoret. Miellyttäväksi koettu oma rippileiri ja halu päästä leirille osoittautuivat tärkeimmiksi syiksi isoseksi lähtemiselle. Vaikka isostoiminta on suosittua, joka kymmenes seurakunta kärsii isospulasta. Isospula on eritoten pienten seurakuntien ongelma (Porkka 2004, 13-15; Hytönen ym. 2004, 173.)

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön?

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Mitä Jumala voi tehdä yhden papin kautta kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Tätä kaikkea on Kohtaamispaikka Johtoryhmä Näky-ryhmä Iltamessu Solut Alfa-tiimi Rukoustiimi

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014 Rippikouluun ilmoittautuminen Hei sinä ensi vuonna 15 vuotta täyttävä nuori! Roihuvuoren seurakunta kutsuu erityisesti sinut rippikouluun. Jos taas olet jo vanhempi

Lisätiedot

MIKÄ TURVALLISUUSLOMAKE? Hyvät nuorten vanhemmat!

MIKÄ TURVALLISUUSLOMAKE? Hyvät nuorten vanhemmat! MIKÄ TURVALLISUUSLOMAKE? Hyvät nuorten vanhemmat! Olette ilmoittaneet nuorenne rippikouluun. Rippikoulun osana on leirijakso, jonka pitopaikkoina ovat pääasiassa seurakuntayhtymän omat leirikeskukset Heinänokka

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta

Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Toimintakertomus 2012 Maarian seurakunta Maarian seurakunta A.D. 2012 Maarian seurakunta on laaja ja monimuotoinen. Seurakuntamme työtä tehdään neljällä alueella: etelässä, lännessä, idässä ja pohjoisessa.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free

Konferenssin järjestämisopas. Kuva: Ms free Konferenssin järjestämisopas Kuva: Ms free Tavoitteiden ja sisällön suunnittelu Mikä on konferenssin tavoite? Entä kohderyhmä? Onko aiempaa kokemusta konferenssin suunnittelusta? Jos konferenssi on järjestetty

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset.

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset. 13.11.2014 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 24-25.10.2014 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta oli 31.10 9.11.2014 Kyselyn kohderyhmänä

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS

TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS TEHOKAS AJANKÄYTÖN HALLINTA VALMENNUS Onko sinulla sellainen olo, että aikasi ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen tarpeelliseen?? Haluaisitko saada työsi ja elämäsi

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot