JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa 10.9.2005"

Transkriptio

1 JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Mikko Huuhtanen - Timo Keippilä - Sami Salmikuukka Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka: JES-tapahtuma: Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Pieksämäki, kevät s. 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetyn toimintapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä produktion kirjallisesta raportoinnista. Produktion tarkoitus oli järjestää nuorten kristillinen tapahtuma, jossa käsitellään nuorille ajankohtaisia teemoja kristillisestä näkökulmasta. Tapahtuman ohjelma koostui musiikista, elämystoiminnasta sekä rukouksesta. Tapahtuman tarkoituksena oli saada rippikoulun käyneitä nuoria mukaan seurakunnan toimintaan. Lisäksi halusimme selvittää, onko konseptimme kaltaisella tapahtumalla kysyntää Pieksämäen nuorten keskuudessa. Kirjallisessa työssä kuvataan tapahtuman suunnittelua ja toteutusta sekä tavoitteita ja niiden toteutumista. Teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktion nostattamista aihepiireistä: kirkon kasvatustyönteoriasta, seikkailukasvatuksesta ja tapahtuman järjestämisen teoriasta. Asiasanat: Tapahtuma; Seikkailukasvatus; Kirkon nuorisotyö; Tiimityö; Rippikoulu. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka; Jes-event: Activity Day for Young People in Pieksämäki Town Congregation. Pieksämäki, Spring Language: Finnish, 48 pages, 8 appendices. Diaconia University of applied sciences/ Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Education; Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to produce a Christian event for young people in Pieksämäki town congregation. Production consisted of planning of the event, organizing and written report. The event was targeted at confirmation aged youths in Pieksämäki. The program of the event included Christian music, experience pedagogy and prayer. Also we wanted to know if there was demand for this kind of event in Pieksämäki. The main result of this study was that the youth of Pieksämäki would like to participate in this kind of event again in the future if such event would take place. The music and experience based activities such as rope climbing were popular among the participants. The written part of the thesis describes how the event was planned and organized. The theoretical part tells about church youth work, using music in youth work and the planning process. Key words: Event; Church Youth Work; Team Work; Confirmation. Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA Elämyspedagogiikka Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman toteutusvaihe Palautteen kerääminen ja työstäminen KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Rippikoulun jälkeinen työ Isoskoulutus Nuorisotyön tapahtumat Musiikki kirkon nuorisotyössä JES-TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JES-TAPAHTUMAN SUUNNITTELU Taloudelliset resurssit Sponsorit ja yhteistyötahot Mainonta ja tiedotus JES-TAPAHTUMAN KÄYTÄNNÖN VALMISTELUT Tapahtumassa käytetyt tilat Tekniikka Ruokailut JES-TAPAHTUMAN TOTEUTUS Kokoontuminen ja tapahtuman aloitus Musiikkikanava Elämyskanava... 35

5 9.4 Rukouskanava Usko- ja maanpuolustuskanava Päätöstilaisuus TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: TAPAHTUMAN RUNKO LIITE 2: BUDJETTI LIITE 3: KYSELYLOMAKE LIITE 4: TILASUUNNITELMA LIITE 5: TILOJEN SOMISTUS LIITE 6: ELÄMYSKANAVAN HARJOITTEET LIITE 7: MUUT KANAVAT LIITE 8: JES-TAPAHTUMAN MAINOS... 57

6 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA Teko vie kauemmas kuin ajatus, usko kauemmas kuin tieto - Bausteine Bosshart (Koskenniemi 1989, 17). Tapahtuma tehdään ihmiselle, se on suoraan ihmiseen vaikuttamista. Tapahtumat voivat tarjota normaaliin arkeen piristäviä pysähdyspaikkoja, joissa tarjoutuu mahdollisuus toisten ihmisten kohtaamiseen ja aitojen elämysten kokemiseen. (Vallo, Häyrinen 2003, 267,270.) Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 järjestetystä JES-tapahtumasta ja kirjallisesta raportista, jossa kuvaamme tapahtuman valmistelu- ja toteutusprosessia sekä tarkastelemme tapahtuman tavoitteita ja niiden toteutumista. Tarkoituksemme oli luoda nuoria kiinnostava, uusi ja erilainen tapahtuma, jollaista he eivät Pieksämäellä ole aikaisemmin kokeneet. JES-tapahtuman nimi muodostuukin sanoista jotain erilaista seurakunnassa. Tapahtumassa käsiteltiin nuorille tuttuja teemoja vaihtoehtoisella otteella. Esimerkiksi evankeliumia voi julistaa myös soittamalla heavya raskaassa alavireessä. JES-tapahtuma on Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetty toimintapäivä, joka koostuu rukouksesta, eettisten asioiden käsittelystä, musiikista ja elämystoiminnasta. Se toteutettiin yhdessä Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyön sekä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Aikaisemmin konseptimme kaltaista tapahtumaa ei ole järjestetty Pieksämäellä. Opinnäytetyöryhmämme koostuu kolmesta sosiaali- ja kirkonalan opiskelijasta. Meillä kaikilla on kokemusta hyvistä tapahtumista, jotka ovat antaneet meille uusia virikkeitä, tuttavuuksia, ideoita ja hyvän olon tunnetta. Seurakuntaharjoitteluissa olemme olleet mukana järjestämässä erilaisia nuorten tapahtumia, mutta emme ole aikaisemmin olleet päävastuussa tapahtuman järjestämisessä. Opinnäytetyön teoriaosa koostuu kirkon nuorisotyön-, musiikin-, sekä elämyspedagogiikan teoriasta. Lähteinä käytämme kirjallisuuden lisäksi mm.

7 7 tapahtuman järjestäjiltä kerättyä palautetta, tapahtumaan osallistuneilta saamaamme palautetta ja projektipäiväkirjaa.

8 8 2 SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA The most important journey is the journey inwards Mortlock, Colin (Telemäki & Bowles 2001, 7 ). Seikkailukasvatus kokoaa historiallisesti monia eri juonteita ja lankoja. Yhtäältä nuoren aktiivisuuden ja toimintatarmon, halun kokeilla rajojaan, vaarojen ja jännityksen etsimisen. Toisaalta yhteiskunnan ja aikuisten tarpeen saattaa nuorison voimavarat yhteiskuntaa rakentavaan muotoon. Kurt Hahn kohotti seikkailun uudelle, kasvatukselliselle tasolle kehittäessään elämysterapiamallinsa vuonna Elämyspedagogiikka laajensi olennaisesti aikaisempaa, painotetusti fyysistä seikkailukäsitystä. Seikkailukasvatuksessa ja elämyspedagogiikassa korostuu kasvun kokonaisvaltainen tukeminen ja siten yksilön minäkäsityksen sekä itsearvostuksen kehittyminen. Molemmissa painotetaan haasteiden kohtaamista, elämyksellisyyttä, ryhmätyötä ja omien voimavarojen rajojen kohtaamista. (Koiso-Kanttila 1995, 17; Telemäki & Bowles 2001, 8.) Seikkailukasvatus on yksilön kokonaisvaltaisen kasvun huomioivaa ryhmätoimintaa, jolla pyritään siihen, että yksilön suhde itseensä ja ryhmään voivat kehittyä onnistumisen kokemusten kautta.(lehtonen 1998, 21) Tämä kehittää yksilön elämänhallintataitoja. Seikkailu on nykyään muoti-ilmiö, jonka puitteissa on mahdollista järjestää monenlaista toimintaa. Turismiteollisuus pyrkii antamaan ihmisille sellaisen kuvan, että he elävät elämystyhjiössä. Kaupallinen ja kasvatuksellinen ovat kuitenkin eri asioita. Siinä missä kaupallinen seikkailu tyydyttää hetkellisesti yksilön elämysten kaipuuta, seikkailukasvatus voi toimia lähtökohtana yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. (Fossi & Jokinen 1997, 6.) 2.1 Elämyspedagogiikka Elämyspedagogiikka, seikkailukasvatuksen sukulaiskäsite, liitetään usein saksalaisbrittiläisen reformi-pedagogin, Kurt Hahnin ( ) kehittämään perinteeseen. Hahnin kasvatusperiaatteena oli yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittäminen

9 9 konkreettisen tekemisen kautta saatujen elämysten ja kokemusten avulla. Elämyspedagogiikan avulla pyritään luomaan olosuhteet luovalle ja elämykselliselle toiminnalle, jonka kautta nuori voi löytää itsestään tietoisuutta ja voimavaroja omista kyvyistään. Hahn toivoi opiskelijoidensa kehittyvän rohkeiksi, itsenäisiksi ja lujaluonteisiksi yksilöiksi. Elämyspedagogiikan avulla opitut päätöksentekotaidot ovat sellaisia, joita nuori tarvitsee hallitakseen omaa elämäänsä ja tehdessään päätöksiä oikean ja väärän välillä. Elämyspedagogiikan pyrkimyksenä on oman identiteetin etsiminen ja sitä kautta mahdollisuuden saaminen tyydyttävään ja mielekkääseen elämään. Nuoret katsovat tulevaisuuteen ja heidän aikaperspektiivinsä on monin tavoin välittömämpi kuin aikuisilla. Sitä on myös elämyspedagoginen ohjelma, joka alkaa konkreettisilla toiminnoilla ja päättyy tunteiden purkuun ja käsittelyyn. Hahnilaista elämyspedagogiikkaa leimaa aito ja syvä humanismi. Vaikka ihmisille asetetaan vaatimuksia, ne mitoitetaan osanottajien mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Olennaista on, että ihmiset huomaavat selviytyvänsä tilanteista, joihin ennen eivät olisi kyenneet. (Koiso-Kanttila 1995, 17 18; Telemäki & Bowles 2001, 8, ) 2.2 Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Seikkailukasvatukseen liitetään ajatus luonteen kasvattamisesta. Oikein järjestetty seikkailu voi viedä osallistujat sellaiseen tilanteeseen, jossa he joutuvat arvioimaan uudelleen asenteitaan ja käyttäytymismallejaan sekä rikkoa omia rajojaan, ja näin ollen he kasvavat väistämättä. Yhdessä koettu ja jaettu seikkailukokemus saa aikaan voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Ryhmä käy läpi vaativan prosessin kasvaessaan elämyskoulutuksen kautta itseohjautuvaksi. Ohjaajan osa on tehdä itsensä tarpeettomaksi suhteessa ryhmään. Jokainen osallistuja pääsee aktiivisesti osallistumaan koulutusprosessiin ja vaikuttamaan sen lopputulokseen. (Aalto 1998, 4-5, 10-11, 64-65, 114) Reflektoiva seikkailu on uudempi seikkailukasvatuksen suuntaus. Tässä suuntauksessa oppiminen tapahtuu reflektion kautta, eli tärkeä osa seikkailukasvatusta on ohjaajan ja ryhmäläisten keskustelu seikkailukokemuksen jälkeen. Ohjaaja varaa aikaa aina reflektioon. Reflektion käyttö vaikuttaa myös keinojen valintaan ja asettaa vaatimuksia

10 10 ohjaajan päätöksentekokyvylle. Ohjaajan tulee valita sellaisia toimintoja, jossa kokemukset on helpompi verbalisoida. (Koiso-Kanttila 1995, ) 2.3 Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Jos seikkailukasvatus pitäisi määritellä, eikö lähtökohtia pitäisi hakea juuri aktiivisesta, osallistuvasta ja tietoisesta liittymisestä ja vaikuttamisesta yllätyksellisiin tilanteisiin (Lehtonen 2002, 5). Suunnittelussa tulee huomioida osanottajien ikä, heidän aikaisempi kokemuksensa ja mahdolliset sairaudet. Lisäksi on tärkeää tietää ohjaajien ensiapuvalmiudet, kokemus, paikkaseudun tuntemus, ja tarvittavat vakuutukset sekä luvat. Perinteinen kouluopetus auttaa nuoria kohtaamaan odotettuja sekä opittuja asioita, kun taas seikkailukasvatus auttaa selviytymään odottamattomista ja yllättävistä tilanteista. Elämyspedagogiikassa ja seikkailukasvatuksessa käytännön toiminnot voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Sosiaalistamisleikkien tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda ryhmähenkeä. Yleisempiä leikkejä ovat esimerkiksi ryhmän jäsenen kaatuminen korkealta taaksepäin ryhmän käsien varaan. Toinen osa-alue on ryhmäaloitteisuuteen liittyvät tehtävät, joissa ryhmä selvittää yhdessä sille asetetut ongelmat. Tällaisissa tehtävissä ryhmän tulee yhteistyötä tehden esimerkiksi ylittää jokin este. Yksilöhaasteita sisältävät tehtävät sisältävät usein köysi- ja kiipeilyratoja. Neljäs osa-alue on ulkoilmatoiminnot, joista yleisempiä ovat melonta, hiihto ja maastopyöräily. (Lehtonen 1998, 21; Telemäki & Bowles 2001, ) 2.4 Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä Nuorisotyössä ja rippikoulussa opitut taidot eivät ole ainoastaan tiedollisia, vaan koskevat myös tunne-elämää ja toimintaa. Tärkeintä on se, mitä nuoressa tapahtuu, eivät menetelmät. Elämys ei saa kirkon nuorisotyössä olla itsetarkoitus, vaan keino oppia tuntemaan Jumalan rakkautta. Harjuvaaran mukaan elämys on kirkon nuorisotyössä hyvin tärkeä työväline. Se avaa tunnekanavia, kehittää sosiaalisia taitoja, opettaa elämisen taitoja sekä siirtää rohkeuden ja itseluottamuksen tunteita arkeen. Yleisimpiä kirkon nuorisotyössä käytettyjä seikkailumenetelmiä ovat köysilaskeutumiset,

11 11 maastopyöräily, hiihtovaellukset ja sokkorata eli kristityn vaellus. (Harjuvaara 1997, 9-11.) Kokemuksemme mukaan seikkailutoiminnan käyttö kirkon nuorisotyössä on viime vuosina lisääntynyt. Tämä on mielestämme hyvä suuntaus, sillä seikkailutoiminta on mukaansa tempaavaa, ja sen avulla nuorille on helppo konkretisoida esimerkiksi raamatun opetuksia, opettaa ryhmätyöskentelyä ja tutustuttaa nuoria toisiinsa. Kaikissa seurakunnissa ei toki työskentele kiipeilytoiminnan ohjaajan koulutuksen omaavia henkilöitä. Siksi osa seurakunnista tilaa elämysfirmoilta valmiita paketteja. Tämä on turvallinen ja helppo keino tarjota nuorille elämyksiä, ja herättää heissä syvällisiäkin ajatuksia.

12 12 3 PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunta toimii Pieksämäen kaupungin alueella. Seurakunta sai alkunsa vuonna 1956 silloisen seurakunnan jakautuessa Pieksämäen kauppalaseurakunnaksi ja Pieksämäen maaseurakunnaksi. Molemmat seurakunnat pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään. Nuorisotyön osalta yhteistyö on hyvinkin tiivistä. Seurakunnassa oli vuonna 2004 virkasuhteessa 23 ja kahdeksan työsuhteessa olevaa työntekijää. Seurakunta palvelee seurakuntalaisia laajasti. Työaloja ovat yleinen seurakuntatyö, jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Nuorisotyön työaloja ovat rippikoulutyö, varhaisnuorisotyö sekä varsinainen nuorisotyö. Muita työaloja ovat mm. diakonia-, kehitysvammais- sekä aikuistyö. Työaloilla on useita erilaisia toimintamuotoja esimerkiksi partiotyö. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Vuonna 2004 seurakunnan jäsenmäärä oli henkeä. Vaikka seurakunnan jäsenmäärä on valtakunnassa yleisen suuntauksen mukaisesti vähenemässä, pyritään toimintaa tehostamaan ja mukauttamaan toimintaa yhä paremmin vastaamaan seurakuntalaisten tarpeita. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Seurakunnan keskuspaikkana on kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko ja sen yhteydessä oleva seurakuntakeskus. Kirkkoherranvirasto ja muut hallinnolliset toiminnot on myös keskitetty kirkon yhteyteen. Toiminnan tuomiseksi lähelle seurakuntalaisia, on käytössä tiloja jokaisessa kaupungin osassa Tahinniemessä, Yläristillä ja Kontiopuistossa. Kerhotilojen lisäksi Kontiopuistossa on yhteisiä kokoontumisia varten seurakuntakoti. Seurakunnan leiri- ja pienryhmätoimintaa palvelevat Vangasharjussa sijaitseva leirikeskus sekä Partaharjussa sijaitseva Salvoskämppä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.)

13 Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyö jakautuu kahteen osaan; varhaisnuorisotyöhön ja nuorisotyöhön. Varhaisnuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita seurakuntalaisia. Tavoitteena on saada heidät perheineen mukaan seurakunnan toimintaan. Varhaisnuorisotyön merkitys nuorisotyölle on suuri, sillä esimerkiksi kerhonohjaajakoulutus antaa valmiudet jatkaa isoskoulutukseen ja sitä kautta työskentelyyn seurakunnassa. Tämän lisäksi nuoren kasvua voidaan tukea pitkällä aikavälillä. Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyöstä vastaa nuorisopastori ja kolme nuorisotyönohjaajaa, joista kaksi tekee nuorisotyötä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnan pienryhmätoiminta tavoittaa erilaisten peli-iltojen ja nuorisotyön tarjoamien koulutusten kautta keskimäärin henkilöä. Isoskoulutus tavoittaa yli 50 henkilöä. Leirejä järjestetään pääasiallisesti seurakunnan leirikeskuksessa sekä Salvoskämpällä. Seurakunnan tekee retkiä kristillisille tapahtumille kuten Maata Näkyvissä tapahtuma ja kirkon nuorisopäivät. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Nuorisotyö on luonteva jatko rippikoulun kasteopetukselle. Nuorisotyön kantava toimintamuoto toimintakertomuksen, työntekijöiden havaintojen sekä kävijätilastojen mukaan on isoskoulutus. Isoskoulutus on valtakunnallisesti merkittävä toimintamuoto lähes jokaisessa seurakunnassa. Eri kokonaisuudet tukevatkin monessa tapauksessa isoskoulutusta. Toimintakertomuksen mukaan nuoret ovat ottaneet uudet toimintamuodot innolla vastaan. Solid-illat käynnistettiin vuonna 2004 ja hyvien kokemusten pohjalta niitä jatkettiin vuoden 2005 ajan jatkuen edelleen. Solid-ilta on nuorten ja seurakunnan yhteinen musiikkipainotteinen messu, jossa järjestelyistä suuri vastuu on nuorilla. Nuorille annetaan yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä toiminnasta oman näköistään. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa rippikoulutyöstä vastaavaan tiimiin kuuluvat papit, kanttorit ja nuorisotyöntekijät. Rippikoulutyön lähtökohta on kasteopetuksessa. Seurakunnassa pidetään vuodessa keskimäärin viisi rippikoulua ryhmän keskikoon ollessa noin 25 henkilöä. Vuonna 2004 ikäluokka oli poikkeuksellisen suuri, 144

14 14 rippikoululaista, jolloin rippikouluja pidettiin kuusi. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Rippikoulutyön alaisuuteen kuuluu seurakunnassa toteutettava isoskoulutus, joka on kolmivuotinen. Nuorisotyön toiminnassa tarvitaan ryhmänjohtajia erilaisiin ohjaus- ja valvontatehtäviin. Esimerkiksi rippikoulussa pienryhmien johtamiseen tarvitaan keskimäärin kuusi isosta leiriään kohden. Isoskoulutuksen lisäksi nuorisotyö kouluttaa täysi-ikäisistä nuoristaan apuohjaajia ja yövahteja leireille sekä muuhun toimintaan. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.)

15 15 4 ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Tapahtumaa suunnittelevan organisaation tulee pohtia, mitä se haluaa tapahtumalla viestiä, sillä tapahtuma kertoo järjestäjistään. Se on itsessään viesti. Tapahtumalla tulee olla selvä pääviesti ja mahdollisesti sitä tukevia sivuviestejä. On todennäköistä, että osallistuja muistaa tapahtumasta yhden selkeän viestin, kuin useiden viestien mosaiikin. Järjestäjän tulee miettiä viestit itselleen selviksi, jotta niiden perille menoa voidaan vahvistaa eri elementeillä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Jokaisella järjestetyllä tapahtumalla tulee olla jokin tavoite. Tapahtumaa ei tule järjestää siksi, että niin on ollut tapana tai koska muutkin järjestävät tapahtumia. Tapahtuman tavoitteena voi olla varojen keruu tai julkisuuden haaliminen jollekin järjestäjän tärkeänä pitämälle asialle. Tapahtuman jälkeen nähdään saatu tulos suoraan. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuman lähettämään viestiin vaikuttaa organisaation omien tavoitteiden lisäksi tilat, teema ja esitysmateriaalit. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat tarjoilu, ohjelma ja ajankohta. Kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuville yhteistyökumppaneille ja esiintyjille tulee selvittää tapahtuman tavoite ja sanoma, jotta haluttu viesti olisi yhdenmukainen. Tapahtuman kaikkien ainesten tulee toimia yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Tapahtumaa ei järjestetä itselle vaan kohderyhmälle. Tapahtumaa suunnitellessa kohderyhmää tulee analysoida tarkkaan. Tärkeitä seikkoja ovat kohderyhmän koko, ikäjakauma- ja sukupuolijakauma. Tapahtuma tulee suunnitella tarkasti kohderyhmästä riippumatta. (Vallo & Häyrinen 2003, ) 4.1 Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman suunnittelu tulee aloittaa ajoissa. Siihen kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin saadaan mukaan erilaisia näkökulmia sekä ideoita, ja tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin, jolloin onnistuminen on todennäköisempää. Pisin ja aikaa vievin vaihe on suunnittelu.

16 16 Tapahtuman laajuudesta riippuen se voi viedä useita viikkoja tai kuukausia. Mitä isompaa tapahtumaa ollaan järjestämässä, sitä aikaisemmin järjestäjien tulee olla liikkeellä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Vallo ja Häyrinen korostavat tapahtumabriefin merkitystä. Asiakirja kokoaa yhteen ne keskeiset reunaehdot, jotka sovitaan tapahtumaa suunniteltaessa. Se vastaa yksinkertaisimmillaan kysymyksiin kuten, miksi tapahtuma järjestetään, kenelle se järjestetään, mitä järjestetään. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Mainostamista ja markkinointiviestintää voidaan suorittaa lukuisilla tavoilla itsenäisesti ja käyttämällä niitä eri yhdistelminä. Markkinointikeinot voidaan jakaa karkeasti seuraaviin pääluokkiin: Henkilökohtainen asiakastyö, mainonta, menekinedistäminen, suhdetoiminta, julkisuus ja sponsorointi. Koska eri vaihtoehdot tarjoavat toisistaan poikkeavia keinoja halutun päämäärän saavuttamiseen, käytetään niitä usein yhdistelmänä rinnakkain. Sanoman välittäminen voidaan jakaa sähköiseen ja painettuun mediaan. Printtimediaan luetaan erilaiset lehdet, esitteet, julkaisut ja tiedotteet. Sähköinen mainonta puolestaan käsittää television, radion ja nykyaikana Internetin. Perinteinen printtimedia hyödyntää kuvia, värejä ja tekstejä, mutta sähköisessä mediassa voidaan lisäksi käyttää ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Sähköinen media pystyy myös tarjoamaan mainonnan kohteille jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa. (Uusitalo 1993, ) Seurakunnan nuorisotyössä markkinointi on osa työtä. Erilaisia tapahtumia on osattava markkinoida mahdolliselle osallistujalle sopivilla keinoilla. Seurakuntatyössä usein käytetty ja tehokas markkinointikeino on suora asiakkaan kohtaaminen. Tällöin on mahdollista antaa juuri tarvittavaa tietoa ja tarvittaessa painottaa tiettyjä asioita asiakkaan kiinnostuksen mukaan. (Uusitalo 1993, ) 4.2 Tapahtuman toteutusvaihe Tapahtuman toteutusvaihe tekee suunnitelmasta toden. Jokaisen, joka työskentelee tapahtumassa, on ymmärrettävä roolinsa suuressa kokonaisuudessa. Onnistuminen vaatii eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Vallo ja Häyrinen erittelevät tapahtuman

17 17 toteutuksesta kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on rakennusvaihe. Toinen vaihe on itse tapahtuma, ja kolmas on purkuvaihe. Rakennusvaihe on toteutusvaiheen aikaa vievin osuus. Se on vaihe, jolloin kulissit pystytetään ja rekvisiittaa laitetaan tapahtumaa varten. Itse tapahtuma on vaiheista lyhytkestoisin. Tapahtuman onnistumisen kannalta on hyvä järjestää kenraaliharjoitukset. Kenraaliharjoituksessa käydään läpi tapahtumaohjelma kokonaisuudessaan. Jos tapahtumassa on useita esiintyjiä ja erityyppisiä esityksiä, kenraaliharjoituksen järjestäminen on tärkeää. Kaikki asiat on hyvä käydä läpi etukäteen. Tapahtuman onnistumiseen vaikuttavat ohjelma, esiintyjät, tilat ja teema. Tärkeää on myös huomioida, miten tapahtuma rytmitetään. Tapahtuman ohjelmassa tulee olla sopiva määrä taukoja, jotta ihmiset voivat esimerkiksi käydä jaloittelemassa tai hoitamassa puheluitaan. Taukojen pituus riippuu osallistujamäärästä, tilojen ilmanvaihdosta, toilettitilojen määrästä ja tarjoilusta. Asiatapahtumassa on hyvä muistaa, että yli tunnin mittainen yhtäjaksoinen ohjelma on jo monille liian pitkä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuma on käynnistyttyään kuin juna, joka liikkuu eteenpäin mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Tapahtuman päätöstilaisuuden jälkeen alkaa purkuvaihe, joka on usein huomattavasti tehokkaammin toteutettavissa kuin rakennusvaihe (Vallo & Häyrinen 2003, 184). 4.3 Palautteen kerääminen ja työstäminen On tärkeää tietää, miten kohderyhmän koki tapahtuman, toteutuiko tavoite, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mikä oli osallistujien mielestä parasta. Saatua palautetta tulee verrata tavoitteeseen. Jokainen tapahtuma jättää osallistujille tunteen siitä, olivatko tapahtuma odotukset täyttävä. Tapahtuman toteuttajan tehtävä on yksinkertaisuudessaan täyttää tai mieluiten ylittää tämä odotus. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Palautteen kerääminen voidaan kerätä kirjallisen palautelomakkeen, sähköpostiviestin tai jälkikäteen kerättävän palautteen keinoin. Joskus on viisasta arpoa palautelomakkeiden kesken vaikkapa yllätyspalkintoja. Tämä voi innostaa useampia

18 18 osallistujia antamaan palautetta. Nykyään hyvin toimiva vaihtoehto on toteuttaa palautteen kerääminen sähköisesti. Tapahtumasta tulee kerätä myös suullista palautetta, koska ihmisillä on taipumus kirjoittaa sovinnaisempaa tekstiä, kuin mitä he ajattelevat tai puhuvat. (Vallo & Häyrinen 2003, ) On tärkeää selvittää, miten esiintyjät ja taustayhteisö kokivat tapahtuman: mikä sujui hyvin, kulkiko informaatio ja missä oli parantamisen varaa. Kerätystä palautteesta järjestäjä kokoaa yhteenvedon, analysoi sen ja pyrkii oppimaan siitä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvä aloittaa edellisen opeista ja oivalluksista. Näin tapahtumien järjestäminen on jatkuva oppimisprosessi organisaatiolle, ja siitä kehkeytyy myös huomattava osaamispääoma. (Vallo & Häyrinen 2003, 200.)

19 19 5 KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Kirkon nuorisotyö on lukematon määrä toimintamuotoja ja tapoja, tapahtumia sekä toimenpiteitä, jotka on kohdistettu laajoille joukoille tai täsmätty eri ikä- ja kohderyhmille. Se on yhteistyötä eri instituutioiden perheen, koulun, järjestöjen ja yhteiskunnan kanssa sekä niiden toimivuuden arviointia nuorten kannalta. (Elomaa, Koskelainen, Pursiainen, Sankari & Turunen 1997, 85). Kirkon nuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita nuoria. Rippikoulu tavoittaa noin 90 % 15 vuotiaiden ikäluokasta vuosittain. Vuonna 2003 rippikoululaisia oli kaikkiaan Rippikoulun kautta kirkkoon liittyi vuonna nuorta. Tämä vastaa 3,3 %:a kaikista rippikoululaisista. (Hytönen, Kääriäinen, Niemelä & Salonen 2004, 162). Rippikoulu on suosituin seurakuntien nuorisotyön työmuodoista. Rippikoululla on vahva asema osana nuorten elämää. Rippikouluun osallistumista pidetään 15-vuotiaiden "normaaliin" elämään kuuluvana asiana. Rippikouluun osallistumiseen on selkeä sosiaalinen paine. Rippikouluun mennään, koska "muutkin menevät" ja vanhemmat sitä toivovat. (Niemelä 2001) Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategiassa todetaan, että kirkon lapsi- ja nuorisotyö kattaa ikävuodet 0-29 ja nuoret aikuiset (Kirkkohallitus 2004, 26). Kirkon nuoriso ja kasvatustyö jaetaan neljään alueeseen: lapsi-, varhaisnuoriso-, ja nuorisotyöhön sekä nuorten aikuisten parissa tehtävään työhön. Kirkon nuorisotyö painottuu erityisesti rippikoulun jälkeisiin vuosiin. Nuorisotyön perinteinen viikkotoiminta nuorteniltoineen on säilyttänyt asemansa nuorten kokoajana. (Hytönen ym. 2004, 162.) Erityisnuorisotyö toteutuu käytännössä paikallisissa seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten toimesta. Tässä työmuodossa kirkko menee konkreettisesti kansan keskelle. Erityisnuorisotyöllä on seurakunnissa seuraavia työmuotoja: etsivä katutyö, päihde ja huumetyö sekä henkilökohtaiset tapaamiset nuorten kanssa. (Paananen & Tuominen 2005, )

20 Rippikoulun jälkeinen työ Seurakuntien toteuttama kasvatustoiminta painottaa nuorten ohjaamista kristilliseen uskoon sitoutuneiksi aikuisiksi. Nuorisotyön yksi tehtävä on kasvattaa ja ohjata nuoria pysyvään seurakuntayhteyteen. Se tarkoittaa ohjaamista messuun, sakramentin ja sanan ääreen. Tämä tapahtuu vaiheittaisen kasvamisen kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi seurakunnat ovat luoneet monenlaisia käytäntöjä. Nuori tarvitsee tekemistä ja olemista. Seurakunnassa nuori voi toimia isosena, kerhonohjaajana, pyhäkoulunopettajana tai apuopettajana. Osallistumisen kautta nuori voi löytää oman identiteettinsä seurakunnan täysvaltaisena ja aktiivisena jäsenenä. (Paananen & Tuominen 2005, 51, ) Merkittävä osa nuorisotyöstä rakentuu isostoiminnan ympärille. Nuori tarvitsee ehtoollisen ja messuyhteyden lisäksi mahdollisuutta keskustella uskosta, ja paikan, jossa tuoda esille omia kysymyksiään ja pohdintojaan. Isoskoulutus tarjoaa nuorille yhden mahdollisuuden keskusteluun, mutta sillä on useita tavoitteita, joten uskonkysymyksistä keskustelu saattaa jäädä muiden asioiden varjoon. Nuori voi tulla nuorteniltaan myös isoskoulutuksen käytyään. Nuortenillat antavat mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan myös niille nuorille, jotka eivät halua isosiksi. Rippikoulun jälkeisen työn keskeiset työvälineet isoskoulutuksen lisäksi ovat nuortenillat ja erilaiset teemoihin keskittyvät kokoontumiset, kuten raamattupiirit. Näiden lisäksi rippikoulun jälkeiseen työhön kuuluvat seurakunnan toteuttamat kouluvierailut ja muutenkin aktiivinen jalkautuminen nuorten pariin. (Paananen & Tuominen 2005, ) 5.2 Isoskoulutus Isonen-käsitettä on virallisissa yhteyksissä perinteisesti vierastettu, vaikka se kuvaa Porkan mukaan osuvasti isosen tehtävää ja asemaa. Isonen on jotain rippikoululaista suurempaa, mutta samalla hän on pieni, kuten Kristuksen oppilaat, aikuiset miehet, joista evankeliumeissa käytetään sanaa opetuslapsi. Alkukirkossa useimmat kastettavat olivat aikuisia, joille osoitettiin seurakunnasta eräänlainen tukihenkilö, kummi, jonka tehtävänä oli johdatella kastekoululaista seurakuntaan ja uskoon. Vaikka sanaa isonen ei mainita Raamatussa, alkukirkollinen kummius on varsin lähellä nykyajan isoskäsitettä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.)

21 21 Sanalla isoskoulutus viitataan siihen isostoiminnan osaan, jossa tietoisesti pyritään nostamaan nuorten taidot ja tiedot sellaiselle tasolle, että he selviävät vastuutehtävistään. Isonen on nykyään ryhmänjohtajan lisäksi rippikoululaisen sielunhoitaja ja seurakuntanuoren malli. Lisäksi isonen toimii tiedottajana sekä rippikoulun yhteishengen luojana. Isoskoulutuksen ei tule tähdätä vain rippikouluisosena toimimiseen, vaan sen tulee antaa tietoja sekä taitoja myös muuhunkin seurakunnalliseen vastuunkantamiseen. Esimerkiksi varhaisnuortenleireillä isosten tuomaa työpanosta on käytetty jo vuosikymmeniä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.) 1990-luvulta alkaen isoskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on muuttunut keskeiseksi työmuodoksi useiden seurakuntien rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä. Kirkon työmuodoista isoskoulutus on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin nuorten keskuudessa (Hytönen ym. 2004, 172.) Isoskoulutuksen suosion syitä on lukuisia. Isoskoulutus tarjoaa nuoria kiinnostavia aktiviteetteja, yhteyttä toisiin nuoriin, aikuisiin ja Jumalaan. Isoskoulutuksen kautta nuorille tarjoutuu luonteva tilaisuus oman identiteetin etsimiseen. Nuori on irtautumassa kodistaan, laajentamassa elämänpiiriään ja etsimässä oman elämänsä suuntaa. Isoskoulutus antaa lisäksi nuorille virikkeitä toiseen sukupuoleen tutustumiseen turvallisessa ympäristössä. Nuori on usein hämillään ja tarvitsee aikuisen tukea. Uskon kysymysten sisäistäminen ja ihmissuhdetaitojen kehittyminen on aikaa vievä prosessi, jossa isostoiminta voi nuorta tukea. Isoskoulutusta tutkinut Kati Niemelä (2002) havaitsi, että sosiaaliset syyt ovat nuorten tärkeimpiä motiiveja hakeutua isoskoulutukseen, vaikka isoset pitävätkin kristinuskon dogmeja vakaammin totena kuin muut samanikäiset nuoret. Miellyttäväksi koettu oma rippileiri ja halu päästä leirille osoittautuivat tärkeimmiksi syiksi isoseksi lähtemiselle. Vaikka isostoiminta on suosittua, joka kymmenes seurakunta kärsii isospulasta. Isospula on eritoten pienten seurakuntien ongelma (Porkka 2004, 13-15; Hytönen ym. 2004, 173.)

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä Y-Säätiön purjehdus 2016 Elämyksiä Saaristomerellä 1 KERROMME TAUSTAA KOKEMUKSIA TUTKIMUKSESTA KEHITTÄMISESTÄ JA LOPUKSI MAINOS 2 Yhteistyössä Suomen Purjelaivasäätiö 3 Saaristomeren purjehdus 1. Purjehdusta

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Kokousaika Keskiviikko 29.8.2012 klo 17 Kokouspaikka Vanha Pappila 1 2 3 4 5 6 7 8 KOKOUKSEN AVAUS VUODEN 2012 TAVOITTEIDEN TOTETUTUMINEN SEURAKUNNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2013 MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija

Tapahtumien järjestäminen. Yhdistyskoulutus Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija Tapahtumien järjestäminen Yhdistyskoulutus 2.12.2015 Siiri Kihlström Tuottaja ja kulttuuriasiantuntija TÄMÄN SETIN SISÄLTÖ Miksi tehdään tapahtumia? Tapahtuma=projekti Projektin osa-alueet Projektin elinkaari

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot