JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa 10.9.2005"

Transkriptio

1 JES-TAPAHTUMA Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Mikko Huuhtanen - Timo Keippilä - Sami Salmikuukka Opinnäytetyö, kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka: JES-tapahtuma: Nuorten toimintapäivä Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa Pieksämäki, kevät s. 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu / Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, Sosionomi (AMK) + kirkon nuorisotyönohjaajan virkakelpoisuus. Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetyn toimintapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta, sekä produktion kirjallisesta raportoinnista. Produktion tarkoitus oli järjestää nuorten kristillinen tapahtuma, jossa käsitellään nuorille ajankohtaisia teemoja kristillisestä näkökulmasta. Tapahtuman ohjelma koostui musiikista, elämystoiminnasta sekä rukouksesta. Tapahtuman tarkoituksena oli saada rippikoulun käyneitä nuoria mukaan seurakunnan toimintaan. Lisäksi halusimme selvittää, onko konseptimme kaltaisella tapahtumalla kysyntää Pieksämäen nuorten keskuudessa. Kirjallisessa työssä kuvataan tapahtuman suunnittelua ja toteutusta sekä tavoitteita ja niiden toteutumista. Teoreettinen viitekehys on muotoutunut produktion nostattamista aihepiireistä: kirkon kasvatustyönteoriasta, seikkailukasvatuksesta ja tapahtuman järjestämisen teoriasta. Asiasanat: Tapahtuma; Seikkailukasvatus; Kirkon nuorisotyö; Tiimityö; Rippikoulu. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Mikko Huuhtanen, Timo Keippilä, Sami Salmikuukka; Jes-event: Activity Day for Young People in Pieksämäki Town Congregation. Pieksämäki, Spring Language: Finnish, 48 pages, 8 appendices. Diaconia University of applied sciences/ Pieksämäki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health care and Education; Bachelor of Social Services. The aim of this thesis was to produce a Christian event for young people in Pieksämäki town congregation. Production consisted of planning of the event, organizing and written report. The event was targeted at confirmation aged youths in Pieksämäki. The program of the event included Christian music, experience pedagogy and prayer. Also we wanted to know if there was demand for this kind of event in Pieksämäki. The main result of this study was that the youth of Pieksämäki would like to participate in this kind of event again in the future if such event would take place. The music and experience based activities such as rope climbing were popular among the participants. The written part of the thesis describes how the event was planned and organized. The theoretical part tells about church youth work, using music in youth work and the planning process. Key words: Event; Church Youth Work; Team Work; Confirmation. Deposited at: Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit Library

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA Elämyspedagogiikka Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman toteutusvaihe Palautteen kerääminen ja työstäminen KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Rippikoulun jälkeinen työ Isoskoulutus Nuorisotyön tapahtumat Musiikki kirkon nuorisotyössä JES-TAPAHTUMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET JES-TAPAHTUMAN SUUNNITTELU Taloudelliset resurssit Sponsorit ja yhteistyötahot Mainonta ja tiedotus JES-TAPAHTUMAN KÄYTÄNNÖN VALMISTELUT Tapahtumassa käytetyt tilat Tekniikka Ruokailut JES-TAPAHTUMAN TOTEUTUS Kokoontuminen ja tapahtuman aloitus Musiikkikanava Elämyskanava... 35

5 9.4 Rukouskanava Usko- ja maanpuolustuskanava Päätöstilaisuus TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN JA ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA LÄHTEET LIITE 1: TAPAHTUMAN RUNKO LIITE 2: BUDJETTI LIITE 3: KYSELYLOMAKE LIITE 4: TILASUUNNITELMA LIITE 5: TILOJEN SOMISTUS LIITE 6: ELÄMYSKANAVAN HARJOITTEET LIITE 7: MUUT KANAVAT LIITE 8: JES-TAPAHTUMAN MAINOS... 57

6 1 JOHDANTO - KOHTI UUTTA JA ERILAISTA Teko vie kauemmas kuin ajatus, usko kauemmas kuin tieto - Bausteine Bosshart (Koskenniemi 1989, 17). Tapahtuma tehdään ihmiselle, se on suoraan ihmiseen vaikuttamista. Tapahtumat voivat tarjota normaaliin arkeen piristäviä pysähdyspaikkoja, joissa tarjoutuu mahdollisuus toisten ihmisten kohtaamiseen ja aitojen elämysten kokemiseen. (Vallo, Häyrinen 2003, 267,270.) Opinnäytetyömme on produktio, joka koostuu syyskuussa 2005 järjestetystä JES-tapahtumasta ja kirjallisesta raportista, jossa kuvaamme tapahtuman valmistelu- ja toteutusprosessia sekä tarkastelemme tapahtuman tavoitteita ja niiden toteutumista. Tarkoituksemme oli luoda nuoria kiinnostava, uusi ja erilainen tapahtuma, jollaista he eivät Pieksämäellä ole aikaisemmin kokeneet. JES-tapahtuman nimi muodostuukin sanoista jotain erilaista seurakunnassa. Tapahtumassa käsiteltiin nuorille tuttuja teemoja vaihtoehtoisella otteella. Esimerkiksi evankeliumia voi julistaa myös soittamalla heavya raskaassa alavireessä. JES-tapahtuma on Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa järjestetty toimintapäivä, joka koostuu rukouksesta, eettisten asioiden käsittelystä, musiikista ja elämystoiminnasta. Se toteutettiin yhdessä Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyön sekä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Aikaisemmin konseptimme kaltaista tapahtumaa ei ole järjestetty Pieksämäellä. Opinnäytetyöryhmämme koostuu kolmesta sosiaali- ja kirkonalan opiskelijasta. Meillä kaikilla on kokemusta hyvistä tapahtumista, jotka ovat antaneet meille uusia virikkeitä, tuttavuuksia, ideoita ja hyvän olon tunnetta. Seurakuntaharjoitteluissa olemme olleet mukana järjestämässä erilaisia nuorten tapahtumia, mutta emme ole aikaisemmin olleet päävastuussa tapahtuman järjestämisessä. Opinnäytetyön teoriaosa koostuu kirkon nuorisotyön-, musiikin-, sekä elämyspedagogiikan teoriasta. Lähteinä käytämme kirjallisuuden lisäksi mm.

7 7 tapahtuman järjestäjiltä kerättyä palautetta, tapahtumaan osallistuneilta saamaamme palautetta ja projektipäiväkirjaa.

8 8 2 SEIKKAILUKASVATUS JA ELÄMYSPEDAGOGIIKKA The most important journey is the journey inwards Mortlock, Colin (Telemäki & Bowles 2001, 7 ). Seikkailukasvatus kokoaa historiallisesti monia eri juonteita ja lankoja. Yhtäältä nuoren aktiivisuuden ja toimintatarmon, halun kokeilla rajojaan, vaarojen ja jännityksen etsimisen. Toisaalta yhteiskunnan ja aikuisten tarpeen saattaa nuorison voimavarat yhteiskuntaa rakentavaan muotoon. Kurt Hahn kohotti seikkailun uudelle, kasvatukselliselle tasolle kehittäessään elämysterapiamallinsa vuonna Elämyspedagogiikka laajensi olennaisesti aikaisempaa, painotetusti fyysistä seikkailukäsitystä. Seikkailukasvatuksessa ja elämyspedagogiikassa korostuu kasvun kokonaisvaltainen tukeminen ja siten yksilön minäkäsityksen sekä itsearvostuksen kehittyminen. Molemmissa painotetaan haasteiden kohtaamista, elämyksellisyyttä, ryhmätyötä ja omien voimavarojen rajojen kohtaamista. (Koiso-Kanttila 1995, 17; Telemäki & Bowles 2001, 8.) Seikkailukasvatus on yksilön kokonaisvaltaisen kasvun huomioivaa ryhmätoimintaa, jolla pyritään siihen, että yksilön suhde itseensä ja ryhmään voivat kehittyä onnistumisen kokemusten kautta.(lehtonen 1998, 21) Tämä kehittää yksilön elämänhallintataitoja. Seikkailu on nykyään muoti-ilmiö, jonka puitteissa on mahdollista järjestää monenlaista toimintaa. Turismiteollisuus pyrkii antamaan ihmisille sellaisen kuvan, että he elävät elämystyhjiössä. Kaupallinen ja kasvatuksellinen ovat kuitenkin eri asioita. Siinä missä kaupallinen seikkailu tyydyttää hetkellisesti yksilön elämysten kaipuuta, seikkailukasvatus voi toimia lähtökohtana yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. (Fossi & Jokinen 1997, 6.) 2.1 Elämyspedagogiikka Elämyspedagogiikka, seikkailukasvatuksen sukulaiskäsite, liitetään usein saksalaisbrittiläisen reformi-pedagogin, Kurt Hahnin ( ) kehittämään perinteeseen. Hahnin kasvatusperiaatteena oli yksilön kokonaispersoonallisuuden kehittäminen

9 9 konkreettisen tekemisen kautta saatujen elämysten ja kokemusten avulla. Elämyspedagogiikan avulla pyritään luomaan olosuhteet luovalle ja elämykselliselle toiminnalle, jonka kautta nuori voi löytää itsestään tietoisuutta ja voimavaroja omista kyvyistään. Hahn toivoi opiskelijoidensa kehittyvän rohkeiksi, itsenäisiksi ja lujaluonteisiksi yksilöiksi. Elämyspedagogiikan avulla opitut päätöksentekotaidot ovat sellaisia, joita nuori tarvitsee hallitakseen omaa elämäänsä ja tehdessään päätöksiä oikean ja väärän välillä. Elämyspedagogiikan pyrkimyksenä on oman identiteetin etsiminen ja sitä kautta mahdollisuuden saaminen tyydyttävään ja mielekkääseen elämään. Nuoret katsovat tulevaisuuteen ja heidän aikaperspektiivinsä on monin tavoin välittömämpi kuin aikuisilla. Sitä on myös elämyspedagoginen ohjelma, joka alkaa konkreettisilla toiminnoilla ja päättyy tunteiden purkuun ja käsittelyyn. Hahnilaista elämyspedagogiikkaa leimaa aito ja syvä humanismi. Vaikka ihmisille asetetaan vaatimuksia, ne mitoitetaan osanottajien mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan. Olennaista on, että ihmiset huomaavat selviytyvänsä tilanteista, joihin ennen eivät olisi kyenneet. (Koiso-Kanttila 1995, 17 18; Telemäki & Bowles 2001, 8, ) 2.2 Seikkailukasvatus ja reflektoiva seikkailu Seikkailukasvatukseen liitetään ajatus luonteen kasvattamisesta. Oikein järjestetty seikkailu voi viedä osallistujat sellaiseen tilanteeseen, jossa he joutuvat arvioimaan uudelleen asenteitaan ja käyttäytymismallejaan sekä rikkoa omia rajojaan, ja näin ollen he kasvavat väistämättä. Yhdessä koettu ja jaettu seikkailukokemus saa aikaan voimakkaan yhteenkuuluvuuden tunteen. Ryhmä käy läpi vaativan prosessin kasvaessaan elämyskoulutuksen kautta itseohjautuvaksi. Ohjaajan osa on tehdä itsensä tarpeettomaksi suhteessa ryhmään. Jokainen osallistuja pääsee aktiivisesti osallistumaan koulutusprosessiin ja vaikuttamaan sen lopputulokseen. (Aalto 1998, 4-5, 10-11, 64-65, 114) Reflektoiva seikkailu on uudempi seikkailukasvatuksen suuntaus. Tässä suuntauksessa oppiminen tapahtuu reflektion kautta, eli tärkeä osa seikkailukasvatusta on ohjaajan ja ryhmäläisten keskustelu seikkailukokemuksen jälkeen. Ohjaaja varaa aikaa aina reflektioon. Reflektion käyttö vaikuttaa myös keinojen valintaan ja asettaa vaatimuksia

10 10 ohjaajan päätöksentekokyvylle. Ohjaajan tulee valita sellaisia toimintoja, jossa kokemukset on helpompi verbalisoida. (Koiso-Kanttila 1995, ) 2.3 Elämyspedagogiikka ja seikkailukasvatus käytännössä Jos seikkailukasvatus pitäisi määritellä, eikö lähtökohtia pitäisi hakea juuri aktiivisesta, osallistuvasta ja tietoisesta liittymisestä ja vaikuttamisesta yllätyksellisiin tilanteisiin (Lehtonen 2002, 5). Suunnittelussa tulee huomioida osanottajien ikä, heidän aikaisempi kokemuksensa ja mahdolliset sairaudet. Lisäksi on tärkeää tietää ohjaajien ensiapuvalmiudet, kokemus, paikkaseudun tuntemus, ja tarvittavat vakuutukset sekä luvat. Perinteinen kouluopetus auttaa nuoria kohtaamaan odotettuja sekä opittuja asioita, kun taas seikkailukasvatus auttaa selviytymään odottamattomista ja yllättävistä tilanteista. Elämyspedagogiikassa ja seikkailukasvatuksessa käytännön toiminnot voidaan jakaa neljään osa-alueeseen. Sosiaalistamisleikkien tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda ryhmähenkeä. Yleisempiä leikkejä ovat esimerkiksi ryhmän jäsenen kaatuminen korkealta taaksepäin ryhmän käsien varaan. Toinen osa-alue on ryhmäaloitteisuuteen liittyvät tehtävät, joissa ryhmä selvittää yhdessä sille asetetut ongelmat. Tällaisissa tehtävissä ryhmän tulee yhteistyötä tehden esimerkiksi ylittää jokin este. Yksilöhaasteita sisältävät tehtävät sisältävät usein köysi- ja kiipeilyratoja. Neljäs osa-alue on ulkoilmatoiminnot, joista yleisempiä ovat melonta, hiihto ja maastopyöräily. (Lehtonen 1998, 21; Telemäki & Bowles 2001, ) 2.4 Seikkailutoiminta kirkon nuorisotyössä Nuorisotyössä ja rippikoulussa opitut taidot eivät ole ainoastaan tiedollisia, vaan koskevat myös tunne-elämää ja toimintaa. Tärkeintä on se, mitä nuoressa tapahtuu, eivät menetelmät. Elämys ei saa kirkon nuorisotyössä olla itsetarkoitus, vaan keino oppia tuntemaan Jumalan rakkautta. Harjuvaaran mukaan elämys on kirkon nuorisotyössä hyvin tärkeä työväline. Se avaa tunnekanavia, kehittää sosiaalisia taitoja, opettaa elämisen taitoja sekä siirtää rohkeuden ja itseluottamuksen tunteita arkeen. Yleisimpiä kirkon nuorisotyössä käytettyjä seikkailumenetelmiä ovat köysilaskeutumiset,

11 11 maastopyöräily, hiihtovaellukset ja sokkorata eli kristityn vaellus. (Harjuvaara 1997, 9-11.) Kokemuksemme mukaan seikkailutoiminnan käyttö kirkon nuorisotyössä on viime vuosina lisääntynyt. Tämä on mielestämme hyvä suuntaus, sillä seikkailutoiminta on mukaansa tempaavaa, ja sen avulla nuorille on helppo konkretisoida esimerkiksi raamatun opetuksia, opettaa ryhmätyöskentelyä ja tutustuttaa nuoria toisiinsa. Kaikissa seurakunnissa ei toki työskentele kiipeilytoiminnan ohjaajan koulutuksen omaavia henkilöitä. Siksi osa seurakunnista tilaa elämysfirmoilta valmiita paketteja. Tämä on turvallinen ja helppo keino tarjota nuorille elämyksiä, ja herättää heissä syvällisiäkin ajatuksia.

12 12 3 PRODUKTION TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Pieksämäen kaupunkiseurakunta Pieksämäen kaupunkiseurakunta toimii Pieksämäen kaupungin alueella. Seurakunta sai alkunsa vuonna 1956 silloisen seurakunnan jakautuessa Pieksämäen kauppalaseurakunnaksi ja Pieksämäen maaseurakunnaksi. Molemmat seurakunnat pyrkivät tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä keskenään. Nuorisotyön osalta yhteistyö on hyvinkin tiivistä. Seurakunnassa oli vuonna 2004 virkasuhteessa 23 ja kahdeksan työsuhteessa olevaa työntekijää. Seurakunta palvelee seurakuntalaisia laajasti. Työaloja ovat yleinen seurakuntatyö, jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. Nuorisotyön työaloja ovat rippikoulutyö, varhaisnuorisotyö sekä varsinainen nuorisotyö. Muita työaloja ovat mm. diakonia-, kehitysvammais- sekä aikuistyö. Työaloilla on useita erilaisia toimintamuotoja esimerkiksi partiotyö. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Vuonna 2004 seurakunnan jäsenmäärä oli henkeä. Vaikka seurakunnan jäsenmäärä on valtakunnassa yleisen suuntauksen mukaisesti vähenemässä, pyritään toimintaa tehostamaan ja mukauttamaan toimintaa yhä paremmin vastaamaan seurakuntalaisten tarpeita. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Seurakunnan keskuspaikkana on kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko ja sen yhteydessä oleva seurakuntakeskus. Kirkkoherranvirasto ja muut hallinnolliset toiminnot on myös keskitetty kirkon yhteyteen. Toiminnan tuomiseksi lähelle seurakuntalaisia, on käytössä tiloja jokaisessa kaupungin osassa Tahinniemessä, Yläristillä ja Kontiopuistossa. Kerhotilojen lisäksi Kontiopuistossa on yhteisiä kokoontumisia varten seurakuntakoti. Seurakunnan leiri- ja pienryhmätoimintaa palvelevat Vangasharjussa sijaitseva leirikeskus sekä Partaharjussa sijaitseva Salvoskämppä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.)

13 Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyö jakautuu kahteen osaan; varhaisnuorisotyöhön ja nuorisotyöhön. Varhaisnuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita seurakuntalaisia. Tavoitteena on saada heidät perheineen mukaan seurakunnan toimintaan. Varhaisnuorisotyön merkitys nuorisotyölle on suuri, sillä esimerkiksi kerhonohjaajakoulutus antaa valmiudet jatkaa isoskoulutukseen ja sitä kautta työskentelyyn seurakunnassa. Tämän lisäksi nuoren kasvua voidaan tukea pitkällä aikavälillä. Pieksämäen kaupunkiseurakunnan nuorisotyöstä vastaa nuorisopastori ja kolme nuorisotyönohjaajaa, joista kaksi tekee nuorisotyötä. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnan pienryhmätoiminta tavoittaa erilaisten peli-iltojen ja nuorisotyön tarjoamien koulutusten kautta keskimäärin henkilöä. Isoskoulutus tavoittaa yli 50 henkilöä. Leirejä järjestetään pääasiallisesti seurakunnan leirikeskuksessa sekä Salvoskämpällä. Seurakunnan tekee retkiä kristillisille tapahtumille kuten Maata Näkyvissä tapahtuma ja kirkon nuorisopäivät. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2006.) Nuorisotyö on luonteva jatko rippikoulun kasteopetukselle. Nuorisotyön kantava toimintamuoto toimintakertomuksen, työntekijöiden havaintojen sekä kävijätilastojen mukaan on isoskoulutus. Isoskoulutus on valtakunnallisesti merkittävä toimintamuoto lähes jokaisessa seurakunnassa. Eri kokonaisuudet tukevatkin monessa tapauksessa isoskoulutusta. Toimintakertomuksen mukaan nuoret ovat ottaneet uudet toimintamuodot innolla vastaan. Solid-illat käynnistettiin vuonna 2004 ja hyvien kokemusten pohjalta niitä jatkettiin vuoden 2005 ajan jatkuen edelleen. Solid-ilta on nuorten ja seurakunnan yhteinen musiikkipainotteinen messu, jossa järjestelyistä suuri vastuu on nuorilla. Nuorille annetaan yhä enemmän mahdollisuuksia tehdä toiminnasta oman näköistään. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Pieksämäen kaupunkiseurakunnassa rippikoulutyöstä vastaavaan tiimiin kuuluvat papit, kanttorit ja nuorisotyöntekijät. Rippikoulutyön lähtökohta on kasteopetuksessa. Seurakunnassa pidetään vuodessa keskimäärin viisi rippikoulua ryhmän keskikoon ollessa noin 25 henkilöä. Vuonna 2004 ikäluokka oli poikkeuksellisen suuri, 144

14 14 rippikoululaista, jolloin rippikouluja pidettiin kuusi. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.) Rippikoulutyön alaisuuteen kuuluu seurakunnassa toteutettava isoskoulutus, joka on kolmivuotinen. Nuorisotyön toiminnassa tarvitaan ryhmänjohtajia erilaisiin ohjaus- ja valvontatehtäviin. Esimerkiksi rippikoulussa pienryhmien johtamiseen tarvitaan keskimäärin kuusi isosta leiriään kohden. Isoskoulutuksen lisäksi nuorisotyö kouluttaa täysi-ikäisistä nuoristaan apuohjaajia ja yövahteja leireille sekä muuhun toimintaan. (Pieksämäen kaupunkiseurakunta, 2005.)

15 15 4 ONNISTUNEEN TAPAHTUMAN ELEMENTTEJÄ Tapahtumaa suunnittelevan organisaation tulee pohtia, mitä se haluaa tapahtumalla viestiä, sillä tapahtuma kertoo järjestäjistään. Se on itsessään viesti. Tapahtumalla tulee olla selvä pääviesti ja mahdollisesti sitä tukevia sivuviestejä. On todennäköistä, että osallistuja muistaa tapahtumasta yhden selkeän viestin, kuin useiden viestien mosaiikin. Järjestäjän tulee miettiä viestit itselleen selviksi, jotta niiden perille menoa voidaan vahvistaa eri elementeillä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Jokaisella järjestetyllä tapahtumalla tulee olla jokin tavoite. Tapahtumaa ei tule järjestää siksi, että niin on ollut tapana tai koska muutkin järjestävät tapahtumia. Tapahtuman tavoitteena voi olla varojen keruu tai julkisuuden haaliminen jollekin järjestäjän tärkeänä pitämälle asialle. Tapahtuman jälkeen nähdään saatu tulos suoraan. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuman lähettämään viestiin vaikuttaa organisaation omien tavoitteiden lisäksi tilat, teema ja esitysmateriaalit. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat tarjoilu, ohjelma ja ajankohta. Kaikille tapahtuman järjestelyihin osallistuville yhteistyökumppaneille ja esiintyjille tulee selvittää tapahtuman tavoite ja sanoma, jotta haluttu viesti olisi yhdenmukainen. Tapahtuman kaikkien ainesten tulee toimia yhteisen tavoitteen suuntaisesti. Tapahtumaa ei järjestetä itselle vaan kohderyhmälle. Tapahtumaa suunnitellessa kohderyhmää tulee analysoida tarkkaan. Tärkeitä seikkoja ovat kohderyhmän koko, ikäjakauma- ja sukupuolijakauma. Tapahtuma tulee suunnitella tarkasti kohderyhmästä riippumatta. (Vallo & Häyrinen 2003, ) 4.1 Suunnittelu ja markkinointi Tapahtuman suunnittelu tulee aloittaa ajoissa. Siihen kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikki ne ihmiset, joiden panosta tapahtuman toteutuksessa tarvitaan. Näin saadaan mukaan erilaisia näkökulmia sekä ideoita, ja tapahtumaa toteuttamassa olevat henkilöt sitoutuvat paremmin tapahtuman tavoitteisiin, jolloin onnistuminen on todennäköisempää. Pisin ja aikaa vievin vaihe on suunnittelu.

16 16 Tapahtuman laajuudesta riippuen se voi viedä useita viikkoja tai kuukausia. Mitä isompaa tapahtumaa ollaan järjestämässä, sitä aikaisemmin järjestäjien tulee olla liikkeellä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Vallo ja Häyrinen korostavat tapahtumabriefin merkitystä. Asiakirja kokoaa yhteen ne keskeiset reunaehdot, jotka sovitaan tapahtumaa suunniteltaessa. Se vastaa yksinkertaisimmillaan kysymyksiin kuten, miksi tapahtuma järjestetään, kenelle se järjestetään, mitä järjestetään. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Mainostamista ja markkinointiviestintää voidaan suorittaa lukuisilla tavoilla itsenäisesti ja käyttämällä niitä eri yhdistelminä. Markkinointikeinot voidaan jakaa karkeasti seuraaviin pääluokkiin: Henkilökohtainen asiakastyö, mainonta, menekinedistäminen, suhdetoiminta, julkisuus ja sponsorointi. Koska eri vaihtoehdot tarjoavat toisistaan poikkeavia keinoja halutun päämäärän saavuttamiseen, käytetään niitä usein yhdistelmänä rinnakkain. Sanoman välittäminen voidaan jakaa sähköiseen ja painettuun mediaan. Printtimediaan luetaan erilaiset lehdet, esitteet, julkaisut ja tiedotteet. Sähköinen mainonta puolestaan käsittää television, radion ja nykyaikana Internetin. Perinteinen printtimedia hyödyntää kuvia, värejä ja tekstejä, mutta sähköisessä mediassa voidaan lisäksi käyttää ääntä ja liikkuvaa kuvaa. Sähköinen media pystyy myös tarjoamaan mainonnan kohteille jatkuvasti ajan tasalla olevaa tietoa. (Uusitalo 1993, ) Seurakunnan nuorisotyössä markkinointi on osa työtä. Erilaisia tapahtumia on osattava markkinoida mahdolliselle osallistujalle sopivilla keinoilla. Seurakuntatyössä usein käytetty ja tehokas markkinointikeino on suora asiakkaan kohtaaminen. Tällöin on mahdollista antaa juuri tarvittavaa tietoa ja tarvittaessa painottaa tiettyjä asioita asiakkaan kiinnostuksen mukaan. (Uusitalo 1993, ) 4.2 Tapahtuman toteutusvaihe Tapahtuman toteutusvaihe tekee suunnitelmasta toden. Jokaisen, joka työskentelee tapahtumassa, on ymmärrettävä roolinsa suuressa kokonaisuudessa. Onnistuminen vaatii eri tahojen saumatonta yhteistyötä. Vallo ja Häyrinen erittelevät tapahtuman

17 17 toteutuksesta kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe on rakennusvaihe. Toinen vaihe on itse tapahtuma, ja kolmas on purkuvaihe. Rakennusvaihe on toteutusvaiheen aikaa vievin osuus. Se on vaihe, jolloin kulissit pystytetään ja rekvisiittaa laitetaan tapahtumaa varten. Itse tapahtuma on vaiheista lyhytkestoisin. Tapahtuman onnistumisen kannalta on hyvä järjestää kenraaliharjoitukset. Kenraaliharjoituksessa käydään läpi tapahtumaohjelma kokonaisuudessaan. Jos tapahtumassa on useita esiintyjiä ja erityyppisiä esityksiä, kenraaliharjoituksen järjestäminen on tärkeää. Kaikki asiat on hyvä käydä läpi etukäteen. Tapahtuman onnistumiseen vaikuttavat ohjelma, esiintyjät, tilat ja teema. Tärkeää on myös huomioida, miten tapahtuma rytmitetään. Tapahtuman ohjelmassa tulee olla sopiva määrä taukoja, jotta ihmiset voivat esimerkiksi käydä jaloittelemassa tai hoitamassa puheluitaan. Taukojen pituus riippuu osallistujamäärästä, tilojen ilmanvaihdosta, toilettitilojen määrästä ja tarjoilusta. Asiatapahtumassa on hyvä muistaa, että yli tunnin mittainen yhtäjaksoinen ohjelma on jo monille liian pitkä. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Tapahtuma on käynnistyttyään kuin juna, joka liikkuu eteenpäin mahdollisista vastoinkäymisistä huolimatta. Tapahtuman päätöstilaisuuden jälkeen alkaa purkuvaihe, joka on usein huomattavasti tehokkaammin toteutettavissa kuin rakennusvaihe (Vallo & Häyrinen 2003, 184). 4.3 Palautteen kerääminen ja työstäminen On tärkeää tietää, miten kohderyhmän koki tapahtuman, toteutuiko tavoite, mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mikä oli osallistujien mielestä parasta. Saatua palautetta tulee verrata tavoitteeseen. Jokainen tapahtuma jättää osallistujille tunteen siitä, olivatko tapahtuma odotukset täyttävä. Tapahtuman toteuttajan tehtävä on yksinkertaisuudessaan täyttää tai mieluiten ylittää tämä odotus. (Vallo & Häyrinen 2003, ) Palautteen kerääminen voidaan kerätä kirjallisen palautelomakkeen, sähköpostiviestin tai jälkikäteen kerättävän palautteen keinoin. Joskus on viisasta arpoa palautelomakkeiden kesken vaikkapa yllätyspalkintoja. Tämä voi innostaa useampia

18 18 osallistujia antamaan palautetta. Nykyään hyvin toimiva vaihtoehto on toteuttaa palautteen kerääminen sähköisesti. Tapahtumasta tulee kerätä myös suullista palautetta, koska ihmisillä on taipumus kirjoittaa sovinnaisempaa tekstiä, kuin mitä he ajattelevat tai puhuvat. (Vallo & Häyrinen 2003, ) On tärkeää selvittää, miten esiintyjät ja taustayhteisö kokivat tapahtuman: mikä sujui hyvin, kulkiko informaatio ja missä oli parantamisen varaa. Kerätystä palautteesta järjestäjä kokoaa yhteenvedon, analysoi sen ja pyrkii oppimaan siitä. Seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvä aloittaa edellisen opeista ja oivalluksista. Näin tapahtumien järjestäminen on jatkuva oppimisprosessi organisaatiolle, ja siitä kehkeytyy myös huomattava osaamispääoma. (Vallo & Häyrinen 2003, 200.)

19 19 5 KIRKON NUORISO- JA KASVATUSTYÖ Kirkon nuorisotyö on lukematon määrä toimintamuotoja ja tapoja, tapahtumia sekä toimenpiteitä, jotka on kohdistettu laajoille joukoille tai täsmätty eri ikä- ja kohderyhmille. Se on yhteistyötä eri instituutioiden perheen, koulun, järjestöjen ja yhteiskunnan kanssa sekä niiden toimivuuden arviointia nuorten kannalta. (Elomaa, Koskelainen, Pursiainen, Sankari & Turunen 1997, 85). Kirkon nuorisotyö pyrkii tavoittamaan vuotiaita nuoria. Rippikoulu tavoittaa noin 90 % 15 vuotiaiden ikäluokasta vuosittain. Vuonna 2003 rippikoululaisia oli kaikkiaan Rippikoulun kautta kirkkoon liittyi vuonna nuorta. Tämä vastaa 3,3 %:a kaikista rippikoululaisista. (Hytönen, Kääriäinen, Niemelä & Salonen 2004, 162). Rippikoulu on suosituin seurakuntien nuorisotyön työmuodoista. Rippikoululla on vahva asema osana nuorten elämää. Rippikouluun osallistumista pidetään 15-vuotiaiden "normaaliin" elämään kuuluvana asiana. Rippikouluun osallistumiseen on selkeä sosiaalinen paine. Rippikouluun mennään, koska "muutkin menevät" ja vanhemmat sitä toivovat. (Niemelä 2001) Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategiassa todetaan, että kirkon lapsi- ja nuorisotyö kattaa ikävuodet 0-29 ja nuoret aikuiset (Kirkkohallitus 2004, 26). Kirkon nuoriso ja kasvatustyö jaetaan neljään alueeseen: lapsi-, varhaisnuoriso-, ja nuorisotyöhön sekä nuorten aikuisten parissa tehtävään työhön. Kirkon nuorisotyö painottuu erityisesti rippikoulun jälkeisiin vuosiin. Nuorisotyön perinteinen viikkotoiminta nuorteniltoineen on säilyttänyt asemansa nuorten kokoajana. (Hytönen ym. 2004, 162.) Erityisnuorisotyö toteutuu käytännössä paikallisissa seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, kirkon työntekijöiden ja vapaaehtoisten toimesta. Tässä työmuodossa kirkko menee konkreettisesti kansan keskelle. Erityisnuorisotyöllä on seurakunnissa seuraavia työmuotoja: etsivä katutyö, päihde ja huumetyö sekä henkilökohtaiset tapaamiset nuorten kanssa. (Paananen & Tuominen 2005, )

20 Rippikoulun jälkeinen työ Seurakuntien toteuttama kasvatustoiminta painottaa nuorten ohjaamista kristilliseen uskoon sitoutuneiksi aikuisiksi. Nuorisotyön yksi tehtävä on kasvattaa ja ohjata nuoria pysyvään seurakuntayhteyteen. Se tarkoittaa ohjaamista messuun, sakramentin ja sanan ääreen. Tämä tapahtuu vaiheittaisen kasvamisen kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi seurakunnat ovat luoneet monenlaisia käytäntöjä. Nuori tarvitsee tekemistä ja olemista. Seurakunnassa nuori voi toimia isosena, kerhonohjaajana, pyhäkoulunopettajana tai apuopettajana. Osallistumisen kautta nuori voi löytää oman identiteettinsä seurakunnan täysvaltaisena ja aktiivisena jäsenenä. (Paananen & Tuominen 2005, 51, ) Merkittävä osa nuorisotyöstä rakentuu isostoiminnan ympärille. Nuori tarvitsee ehtoollisen ja messuyhteyden lisäksi mahdollisuutta keskustella uskosta, ja paikan, jossa tuoda esille omia kysymyksiään ja pohdintojaan. Isoskoulutus tarjoaa nuorille yhden mahdollisuuden keskusteluun, mutta sillä on useita tavoitteita, joten uskonkysymyksistä keskustelu saattaa jäädä muiden asioiden varjoon. Nuori voi tulla nuorteniltaan myös isoskoulutuksen käytyään. Nuortenillat antavat mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan myös niille nuorille, jotka eivät halua isosiksi. Rippikoulun jälkeisen työn keskeiset työvälineet isoskoulutuksen lisäksi ovat nuortenillat ja erilaiset teemoihin keskittyvät kokoontumiset, kuten raamattupiirit. Näiden lisäksi rippikoulun jälkeiseen työhön kuuluvat seurakunnan toteuttamat kouluvierailut ja muutenkin aktiivinen jalkautuminen nuorten pariin. (Paananen & Tuominen 2005, ) 5.2 Isoskoulutus Isonen-käsitettä on virallisissa yhteyksissä perinteisesti vierastettu, vaikka se kuvaa Porkan mukaan osuvasti isosen tehtävää ja asemaa. Isonen on jotain rippikoululaista suurempaa, mutta samalla hän on pieni, kuten Kristuksen oppilaat, aikuiset miehet, joista evankeliumeissa käytetään sanaa opetuslapsi. Alkukirkossa useimmat kastettavat olivat aikuisia, joille osoitettiin seurakunnasta eräänlainen tukihenkilö, kummi, jonka tehtävänä oli johdatella kastekoululaista seurakuntaan ja uskoon. Vaikka sanaa isonen ei mainita Raamatussa, alkukirkollinen kummius on varsin lähellä nykyajan isoskäsitettä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.)

21 21 Sanalla isoskoulutus viitataan siihen isostoiminnan osaan, jossa tietoisesti pyritään nostamaan nuorten taidot ja tiedot sellaiselle tasolle, että he selviävät vastuutehtävistään. Isonen on nykyään ryhmänjohtajan lisäksi rippikoululaisen sielunhoitaja ja seurakuntanuoren malli. Lisäksi isonen toimii tiedottajana sekä rippikoulun yhteishengen luojana. Isoskoulutuksen ei tule tähdätä vain rippikouluisosena toimimiseen, vaan sen tulee antaa tietoja sekä taitoja myös muuhunkin seurakunnalliseen vastuunkantamiseen. Esimerkiksi varhaisnuortenleireillä isosten tuomaa työpanosta on käytetty jo vuosikymmeniä. (Paananen & Tuominen 2005, ; Porkka 2004, 12.) 1990-luvulta alkaen isoskoulutus ja siihen liittyvä toiminta on muuttunut keskeiseksi työmuodoksi useiden seurakuntien rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä. Kirkon työmuodoista isoskoulutus on ollut viime vuosina ylivoimaisesti suosituin nuorten keskuudessa (Hytönen ym. 2004, 172.) Isoskoulutuksen suosion syitä on lukuisia. Isoskoulutus tarjoaa nuoria kiinnostavia aktiviteetteja, yhteyttä toisiin nuoriin, aikuisiin ja Jumalaan. Isoskoulutuksen kautta nuorille tarjoutuu luonteva tilaisuus oman identiteetin etsimiseen. Nuori on irtautumassa kodistaan, laajentamassa elämänpiiriään ja etsimässä oman elämänsä suuntaa. Isoskoulutus antaa lisäksi nuorille virikkeitä toiseen sukupuoleen tutustumiseen turvallisessa ympäristössä. Nuori on usein hämillään ja tarvitsee aikuisen tukea. Uskon kysymysten sisäistäminen ja ihmissuhdetaitojen kehittyminen on aikaa vievä prosessi, jossa isostoiminta voi nuorta tukea. Isoskoulutusta tutkinut Kati Niemelä (2002) havaitsi, että sosiaaliset syyt ovat nuorten tärkeimpiä motiiveja hakeutua isoskoulutukseen, vaikka isoset pitävätkin kristinuskon dogmeja vakaammin totena kuin muut samanikäiset nuoret. Miellyttäväksi koettu oma rippileiri ja halu päästä leirille osoittautuivat tärkeimmiksi syiksi isoseksi lähtemiselle. Vaikka isostoiminta on suosittua, joka kymmenes seurakunta kärsii isospulasta. Isospula on eritoten pienten seurakuntien ongelma (Porkka 2004, 13-15; Hytönen ym. 2004, 173.)

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC

TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC TAPAHTUMAN TUOTTAMISEN ABC 2 5. 1 0. 2 0 1 6 Tiina Salonen Ohjelmapäällikkö, Kotkan kaupunki kulttuurituottaja (YAMK) MIKÄ ON TAPAHTUMA? = Tapahtumien avulla ihmiset kootaan yhteen jotain tarkoitusta varten

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana 1 Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana Kadotettu yhteisöllisyys tulevaisuuden mahdollisuus Pieksämäki 16.3.2012 TT, YTT, tutkija Hanna Salomäki Kirkon tutkimuskeskus Herätysliikkeet 2000-luvun 2 kirkossa

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa Kirkkoherra Rauno Herranen Alustus arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivillä Huittisten seurakuntakeskuksessa 19.11.2016 Taustaa Huittisten

Lisätiedot

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli

Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Ikääntyvien omaisten työpaja - toimintamalli Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toiminnassa ja myös yhdistyksessä toteutetussa Etsivä omaistyö -projektissa on toiminnan lähtökohtana omaislähtöisyys

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018

AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018 AKAAN SRK:N RIPARI- VUOSI 2018 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry

Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013. Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen. Mäntsälän Voimistelijat ry. Mäntsälän Voimistelijat ry Voimisteluliiton seuraseminaari Järvenpää 23.3.2013 Yhdessä järjestämme näyttävän näytöksen Mäntsälän Voimistelijat Perustettu 1983 Jäseniä noin 750, joista valtaosa alle 19-vuotiaita Ohjaajia ja valmentajia

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön?

Mitä Jumala voi tehdä. yhden papin kautta. kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Mitä Jumala voi tehdä yhden papin kautta kun seurakuntalaisten ideat ja lahjat vapautetaan Jumalan käyttöön? Tätä kaikkea on Kohtaamispaikka Johtoryhmä Näky-ryhmä Iltamessu Solut Alfa-tiimi Rukoustiimi

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan!

Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan! Diakonisen perhetyön projekti Kokkolassa 2015-2016 Meidän perhe yhdessä matkaan, arkeen ja juhlaan! Miksi lähdettiin projektiin? Haettiin muotoa diakoniselle perhetyölle Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Boysilli. Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö

Boysilli. Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö Boysilli Copywriter-opinnot / kampanjasuunnittelu, parityö K Tavoite Tehtävänantona oli suunnitella Boy-sillille kampanja, joka nostaisi tuotteen menekkiä nuorten sekä nuorten aikuisten keskuudessa. Vain

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen

Semifinaalien käytännön järjestelyt. Sami Karjalainen Semifinaalien käytännön järjestelyt Sami Karjalainen Esittely Sami Karjalainen 36v, Kainuun ammattiopisto, Kajaani Sähkö- ja automaatioalan opettaja Insinööri ylempi amk, master of engineering Opettajana

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

TAMPERE-MANCHESTER HIIPPAKUNNALLINEN RIPPIKOULUYHTEISTYÖ

TAMPERE-MANCHESTER HIIPPAKUNNALLINEN RIPPIKOULUYHTEISTYÖ TAMPERE-MANCHESTER HIIPPAKUNNALLINEN RIPPIKOULUYHTEISTYÖ Risto Korhonen Johtava oppilaitosteologi, Tampere YLEISTÄ TAUSTAA Lähtökohta: v. 2004 solmittu virallinen yhteistyösopimus Tampereen ja Manchesterin

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018 Prometheus-aikuistumisleiri eli protuleiri Sitoutumattomia aikuistumisleirejä, joille kaikki ovat tervetulleita kehittämään maailmankatsomustaan ja

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset.

Kyselyn kohderyhmänä olivat perjantai-illan vieraat sekä lauantain näytteilleasettajina toimineet yritykset. 13.11.2014 Mielipidekysely Nurmijärvi NYT tapahtumasta 24-25.10.2014 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta oli 31.10 9.11.2014 Kyselyn kohderyhmänä

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä

Y-Säätiön purjehdus Elämyksiä Saaristomerellä Y-Säätiön purjehdus 2016 Elämyksiä Saaristomerellä 1 KERROMME TAUSTAA KOKEMUKSIA TUTKIMUKSESTA KEHITTÄMISESTÄ JA LOPUKSI MAINOS 2 Yhteistyössä Suomen Purjelaivasäätiö 3 Saaristomeren purjehdus 1. Purjehdusta

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

HELENA VALLO EIJA HÄYRINEN TIETOSANOMA

HELENA VALLO EIJA HÄYRINEN TIETOSANOMA HELENA VALLO EIJA HÄYRINEN TIETOSANOMA 5., uudistettu laitos kirjoittajat ja Tietosanoma Oy 2016 KL 69.3 ISBN 978-951-885-401-5 Tietosanoma Oy Bulevardi 19 C 00120 Helsinki puh. 09 694 0752 info@tietosanoma.fi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015.

Kolumbian kirkko. Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) CO010 Kolumbian kirkko Sopimuskohderaportti 1/2015. 1 Kolumbian kirkko Kumppani: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko (IELCO) Hankkeen kuvaus: Kolumbian evankelis-luterilainen kirkko on vakiinnuttanut toimintansa, mutta tarvitsee edelleen tukea eri kirkollisilla

Lisätiedot