ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10

Transkriptio

1 ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10 vuoden di Ilkka Romo on valittu vuoden 2013 rakennusalan diplomiinsinööriksi s.22 crusellin silta Crusellin silta Helsingissä yhdistää Jätkäsaaren ja Ruoholahden s

2 Sustainable procurement in urban regeneration and renovation Northern Europe and North-West Russia May 21 25, 2013 Lue lisää konferenssista Organized by Today s thinking for tomorrow s leaders 2 Rakennustekniikka 1/2013

3 Päätoimittaja Helena Soimakallio Uusi Rakennustekniikkalehti koeajalla Arvoisa rakennetun ympäristön asiantuntija! Kädessäsi on uusi Rakennustekniikkalehti. Ensimmäinen havaittava eri aiempaan on lehden fyysinen koko olemme siirtyneet lehdille tyypillisestä A4-formaatista pienempään B5-muotoon. Muutoksella on haluttu yhdenmukaistaa lehden koko RILin muiden julkaisutuotteiden kanssa. Lisäksi toivomme, että kompaktimpi koko erottaa Rakennustekniikan myönteisellä tavalla alan muista aikakauslehdistä. Mittoja suurempi muutos löytyy kuitenkin lehden kansien välissä. Teiltä lukijoilta saamamme palautteen perusteella lehden asiantuntija-aineistolle on varattu aiempaa huomattavasti suurempi sivumäärä. Osiossa esitellään opinnäytetöitä, konferenssiartikkeleita ja muita tieteellisiä tekstejä. Tässä numerosta löydätte IABSEn kansainvälisen seminaarin keynote-puhujan, professori Thomas Vogelin artikkelin riskien hallinnasta rakenteiden suunnittelussa. Toki Rakennustekniikka haluaa jatkossakin kertoa mielenkiintoisista talo- ja infrahankkeista, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan asioista sekä alan koulutuksen ja tutkimuksen kuulumisista. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, tavoitellaan jutuissa laajempaa, taustoittavaa otetta uutisoinnin sijaan. Ajankohtaissisältöjä tarjoamme muun muassa RILin verkkosivuilla osoitteessa Nyt-palstalle kokoamme kuitenkin otannan alan kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä uutisia, kuten säädösmuutoksia, kilpailuja ja palkintoja sekä uusia palveluja koskevia tiedotteita. Palsta pyrkii toimimaan signaalikenttänä, jonka avulla lukija saa helposti ja nopeasti kiinni kiinteistö- ja rakentamisalan uusista tuulista ja ilmiöistä. Rakennustekniikkaa julkaisee RIL, joka on Suomen johtava rakennetun ympäristön akateemisten muodostama yhteisö. Siksi huippuasiantuntijat ja muut rakennusalan ammattilaiset ovat läsnä kaikissa numeroissa henkilöhaastatteluiden ja -esittelyiden sekä mielipidekirjoitusten kautta. Vuoden 2013 ensimmäisessä lehdessä parrasvaloissa ovat Vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööri Ilkka Romo sekä Mr. Pätevyys, FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund. Erittäin haasteellisen markkinatilanteen vuoksi ulkopuolisesta ilmoitusmyynnistä on toistaiseksi luovuttu, mikä osaltaan vahvistaa Rakennustekniikka-lehden roolia riippumattomana ammattilehtenä. Samalla ratkaisu vapauttaa tilaa entistä laajemmille kohde-esittelyille. Rakennustekniikka haluaa olla myönteinen, monipuolinen ja kiinnostava lehti. Lehteä rakentaessamme kunnioitamme RILin toiminnasta tuttuja arvoja; asiantuntevuutta, riippumattomuutta ja yhteistyötä. Nostamme esiin alan kehittämisen kannalta tärkeitä aiheita sekä annamme eväitä keskustelulle kertomalla faktoja ja taustoja. Kriittisiäkin olemme tarvittaessa, mutta skuuppaaminen ei ole Rakennustekniikan ensisijainen tehtävä. Mieluummin vaikutamme tarjoa malla ratkaisuehdotuksia. Kustannussyistä Rakennustekniikkaa tehdään nyt RILin omin voimin. Lehden ulkoasusta vastaa RILin toimistolla julkaisusihteeri Jaana Henell, joka on myös RILin muiden julkaisujen pitkäaikainen toimittaja. Allekirjoittanut laatii ja editoi artikkelit yhdessä johtaja Teemu Vehmaskosken sekä viestintä- ja markkinointipäällikkö Ritva Solasaaren kanssa. Palaute niihin on lämpimästi tervetullutta. Haluan lisäksi toivottaa kaikki lehden teosta kiinnostuneet ilmoittautumaan mukaan talkoisiin. Juttuehdotukset, valmiit artikkelit, tutkimusreferaatit, mielipidekirjoitukset, kohde-esittelyt ja muut lehden kannalta potentiaaliset tekstit ovat erittäin tervetulleita. Niitä voi toimittaa RILiin osoitteella Rakennustekniikka-lehti ilmestyy vuoden 2013 koeajalla. Tämän jälkeen arvioimme, onko sillä taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä jatkaa. Rakennustekniikan historia kantaa aina vuoteen 1945, joten vilpitön toiveeni on varmistaa yhdessä Teidän kanssanne hyvät jäsenet ja lukijat, oman painetun lehtemme ilmestyminen myös tulevaisuudessa. 1/2013 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 22 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion kertoo uudistuneesta Rakennustekniikka-lehdestä ja sen sisällöstä. 5 Nyt - ajankohtaiset uutiset Vietnamin Da Nangin kaupungin vinoköysisillalta Länsimetron työmaalle. 10 ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus ROTI raportin antia. 22 Vuoden 2013 DI Vuoden rakennusalan diplomiinsinöörin tunnustuksen sai Ilkka Romo. 26 Crusellin silta Vuoden Silta 2013 palkinto Crusellin sillalle, joka yhdistää Jätkäsaaren Ruoholahteen Päätökset putkiremontiin ryhtymisestä tehdään useasti kevätkokouksessa. 31 Uusi uljas Töölönlahti Joutomaa jalostuu Suomen arvokkaimmiksi toimistoiksi ja asunnoiksi. 36 Haltia avaa portin Nuuksion erämaahan Suomen luontokeskus avataan toukokuun lopussa.. 40 Vesitornisortuman syyt Jyväskylässä vuonna 2012 sortuneen vesitornin tutkinta on edennyt. 42 RILissä tapahtuu Kesäglögikutsuja, tekniikkaryhmien tapahtumia ja tunnelmia kevätkokouksesta Grillissä Mitä laittaa grilliin FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund? 50 IABSE workshop Asiantuntija-aineistoa suurten rakenteiden turvallisuudesta, vaurioista ja vaurionsietokyvystä. 52 Robustness of Structures Professori Thomas Vogelin asiantuntija-artikkeli riskien hallinnasta rakenteiden suunnittelussa. 70 Viimeinen silaus Kevään kunniaksi katsaus venäläiseen vitsikulttuuriin. Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Toimitus Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Teemu Vehmaskoski teemu.vehmaskoski@ril.fi Jaana Henell jaana.henell@ril.fi Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Ritva Solasaari ritva.solasaari@ril.fi Kansikuva Shutterstock Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio helena.soimakallio@ril.fi Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustekniikka 1/2013

5 Vietnamiin valmistui maailmanluokan vinoköysisilta suomalaisvoimin Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuvan WSP Finland Oy:n suunnittelema vinoköysisilta Vietnamin Da Nangin kaupungissa valmistui maaliskuun lopussa. Tran Thi Ly -vinoköysisilta on peräti 731 metriä pitkä. Se on helppo tunnistaa sen pylonin molemmin puolin levittyvistä näyttävistä, punaisista köysiviuhkoista. Sillan kaaret on muotoiltu lohikäärmeeksi. Sillan toisena erikoisuutena on 145 metriä korkea pyloni, joka on kallistettu taaksepäin. Kallistettu pyloni lukeutuu maailman korkeimpiin ja on vinoköysisiltojen ennätys. Pylonin alla sijaitsevat laakerit ovat vertikaalikuormiltaan maailman suurimmat silloissa käytetyt laakerit, sillan pääsuunnittelija Esko Järvenpää WSP:ltä kertoo. Silta ylittää Han-joen, ja sen noin 65 miljoonan euron rakennuskustannukset rahoitettiin valtion ja kaupungin budjetista. Hankkeen pääurakoitsija na toimi vietnamilainen Cienco 1 -rakennusyhtiö. WSP vastasi siltasuunnittelusta. Da Nangin Tran Thi Ly -siltasuunnitelma voitti aikanaan kansainvälisen siltakilpailun ja suunnittelu on palkittu myös kansainvälisellä Bentley-palkinnol la sarjassa Innovatiivinen sillansuunnittelu. WSP on tunnettu etenkin näyttävistä ja maastollisesti vaikeisiin ympäristöihin suunnitelluista silloistaan. Yhtiön suunnittelemia suursiltoja ovat esimerkiksi Saigon-joen ylittävä Thu Thiem II -silta Ho Chi Minh Cityssä eli entisessä Saigonissa ja Vietnamin Haiphongiin toteutettu 1300 metriä pitkä Binh-vinoköysisilta. Myös Intiassa sijaitseva maailman korkein ja pitkäjänteisiin Chenabin kaari-ratasilta on WSP:n suunnittelema. Myös kaikki Suomen tunnetuimmat vinoköysisillat ovat WSP:n käsialaa: esimerkiksi Jätkän kynttilä Rovaniemellä, Laukonsilta Tampereella, Auroran silta Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa Vaasan kupeessa. 1/2013 Rakennustekniikka 5

6 Presidentinlinnan peruskorjaus käynnistyi Presidentinlinna muuttuu vuodenvaihteessa vajaan kahden vuoden kestoiseksi työmaaksi. Valtiosalin Lex-patsas. Copyright Tasavallan presidentin kanslia Samalla päättyi niin ikään kaksi vuotta kestänyt koerakennusurakka. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli selvittää sopivin menetelmä huonokuntoisten perustusten vahvistamiseksi. Suunnitteluvaiheessa selvitettiin rakennuksen ja rakenteiden kunnon ohella kohteen rakennushistoriaa ja esineistöä. Peruskorjauksessa uudistetaan perustusten ohella rakennuksen talotekniikka, kunnostetaan pintoja sekä parannetaan kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta. Korjauksille on tarvetta, sillä rakennusta peruskorjattu edellisen kerran 1970-luvun alussa. Hintaa hankkeelle arvioidaan tulevan kymmeniä miljoonia euroja, ja se maksetaan valtion budjetista. Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimii LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. SRV käyttää yhteistyökumppaneinaan korjausrakentamisen erikoisosaajia. Urakan rakennuttaja on Tasavallan presidentin kanslia. Korjaushankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Indepro Oy. Korjaustöiden aikana Linna on pois käytöstä. Presidentti Sauli Niinistö saa väliaikaiset työtilat Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntoon Aleksanterinkadulle. Remontin vuoksi Linnassa ei myöskään tänä vuonna järjestetä itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa. Tänä vuonna juhlat järjestetään Tampere-talossa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on järjestetty vain kerran muualla kuin Presidentinlinnassa. Vuonna 1972 juhlapaikkana toimi Finlandia-talo. Helsingin Kauppatorin laidalla sijaitseva arvorakennus on valmistunut vuonna 1814 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina Palatsin sisutusta uudistettiin 1890-luvun lopulla, ja siihen valmistui laajennusosa Molemmat hankkeet suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, ja vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta rakennuksesta tuli monien vaiheiden jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäisessä käytössä olevaksi maan keskeiseksi rakennukseksi. Rudus avasi Suomen ensimmäisen kiviainesten verkkokaupan Rudus Oy on avannut kiviaineksia myyvän verkkokaupan. Verkkokaupassa on myytävänä 15 eri kiviainestuotetta, muun muassa kalliomurskeita, kivituhkaa, salaojasepeliä, kapillaarikatkosepeliä sekä leikkihiekkaa ja turvahiekkaa. Verkkokauppa palvelee sekä kuluttajia että yritysasiakkaita. Verkkokaupasta voi ostaa kiviaineksia toimitettuna asiakkaan rakennuskohteeseen Etelä-Suomen alueella. Pelkän tuotteen ostaminen kaupasta ei ole mahdollista. Toimitusvaihtoehtoina on nuppi- tai kasettitoimitus. Myöhemmin sen toiminta laajenee myös muualle Suomeen. Soraostoksia voi tehdä osoitteesta: 6 Rakennustekniikka 1/2013

7 Motivalta valtakunnallinen energianeuvontapalvelu kuluttajille Motiva käynnisti huhtikuun alussa kuluttajille suunnatun energianeuvontapalvelun. Palvelun kautta on saatavilla opastusta säästäviin ja järkevää energiankäyttöä edistäviin rakentamisen, remontoinnin ja lämmitystapavalintojen sekä asumisen ja kulkemisen vaihtoehtoihin. 3D-rakennusopas kuluttajille Byggmax lanseeraa Suomessa 3D-talosovelluksen, joka toimii ohjemateriaalina talonrakentajille perustuksesta viimeiseen peitelevyyn asti. Motiva Oy on työ- ja elinkeinoministeriön nimeämänä koordinaatiokeskuksena rakentanut palvelupaletin yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Palvelun tavoitteena on kannustaa kuluttajia ottamaan huomioon oman toiminnan ja valintojen vaikutuksia energiankulutukseen sekä tekemään arjessa järkevää energiankäyttöä tukevia ratkaisuja. Etenkin omaa kotia rakentavat ja remontoivat joutuvat tekemään valintoja, jotka määrittävät energia- ja asumiskustannuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka tietoa on runsaasti saatavilla, on se ollut hajallaan ja kuluttajien on ollut vaikea arvioida eri lähteistä saamansa tiedon luotettavuutta ja puolueettomuutta. Palvelu koostuu internetin neuvontaportaalista, alueellisista neuvojista sekä valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta. Verkkosivustolle eneuvonta.fi on koottu perusfaktat ja luotettavat linkit energiatehokkaasta asumisesta, rakentamista ja remontoinnista sekä kulkemisen valinnoista. Sitä kautta löytyvät myös energianeuvojan palvelut joko omasta maakunnasta tai sähköisesti. 17 alueellista energianeuvojaa muun muassa järjestävät info- ja koulutustilaisuuksia sekä vievät neuvontaa messuille ja tapahtumiin. Kysy ja keskustele -palstalle voi jättää kysymyksiä, joihin energianeuvojien ohella voivat vastata myös muut keskustelijat. Verkkopalvelua tukee valtakunnallinen puhelinneuvonta. Maakunnissa neuvontapalvelua tuottaa esimerkiksi energiatoimisto, kunnan rakennus- tai ympäristöviranomainen tai muu maakuntakeskuksen valtuuttama luotettava toimija. Soita energianeuvojalle Puh * Rakentaminen ja remontointi ma klo 9-12, ke klo Asumisen energiankäyttö ti klo 9-12, to klo *Puhelun hinta 0,0835 / puhelu + pvm/mpm. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan oikein ja minimoimaan virheet. Sen vuoksi Byggmax keräsi Ruotsissa tietoa rakennusviranomaisilta ja alan ammattilaisilta ja kokosi tiedot helppokäyttöiseen muotoon. Lopputuloksena syntyi vuorovaikutteinen ja kolmiulotteinen rakennusopas, joka on nyt julkaistu myös suomalaisille asiakkaillemme Byggmaxin suomenkielisillä verkkosivuilla. Sovelluksessa annetaan konkreettisia rakennusohjeita, jotka on helppo ymmärtää animoitujen 3D-videoiden avulla, kertoo Byggmax Suomen aluepäällikkö Rainer Sundkvist. Lanseerausvaiheessa sovelluksessa on suomenkieliset 3D-animoinnit 32:ta rakennusprojektia varten. Rakennussovellusta kehitetään edelleen. Lisätietoja sovelluksesta on saatavilla Buggmaxin sivuilta: www. byggmax.com/fi-fi/. 1/2013 Rakennustekniikka 7

8 Näkymä Länsimetron Lauttasaaren aseman yhdistelmämallista. jopa 4 5 prosentin kustannussäästöt. Vastaavasti USA:ssa joissakin hankkeissa on päästy jopa yli 10 prosentin kustannussäästöihin tietomallintamisen avulla. Säästöt syntyvät siitä, että tietomallin avulla rakentamisprosessi voidaan simuloida ja optimoida virtuaalisesti etukäteen. Tietomalli voi esimerkiksi ilmoittaa automaattisesti, jos suunnitelmissa rakenteet eivät sovi yhteen tai jos toteutusaikataulussa on päällekkäisiä toimintoja samaan aikaan samassa paikassa. Sähköinen huoltokirja korvaa mapit Länsimetron työmaalla Länsimetron työmaalla on Tekesin tuella käynnissä tietomallinnukseen liittyvän pilottihanke, jonka tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Lauttasaaren asema on toiminut mallin demonstraatiokohteena. Länsimetrohankkeessa muun muassa rakenne- ja talotekniikkaa suunnitellaan jo nyt tietomallipohjaisesti, joten suunnittelijoiden tuottamat tietomallit on tuotu suoraan pilottimalliin. Lisäksi rakennetut rakenteet dokumentoidaan 5D-tietomallina ylläpidon tarpeisiin. 5D-tietomallin muodostavat rakenteiden ja laitteiden 3D-dokumentaatio, neljäntenä ulottuvuutena aika sekä viidentenä määrätiedot, laatu ja linkit. Lopputuloksena tulee olemaan sähköinen huoltokirja perinteisen arkistomappivaraston sijaan. Jatkossa myös ylläpidon toimenpiteet voidaan suunnitella ajantasaisen tietomallin avulla. Tällöin tieto huollettavista kohteista löytyy vaivattomammin sähköisessä muodossa. Huoltohenkilö voi hakea huolettaviin kohteisiin liittyvät ohjeet, aikataulut ja tekniset dokumentit paikan päällä. Samalla huoltokäynnillä on mahdollista huoltaa myös muita huoltoa kaipaavia kohteita, jotka järjestelmä automaattisesti ehdottaa huolettavaksi, kuvaa toimialapäällikkö Jarkko Sireeni Vianova Systems Finland Oy:stä sähköisen 5D-huoltokirjan etuja. Vianova on toiminut Länsimetron yhteistyökumppanina tietomallipilotissa. Norjassa on laskettu, että tietomallipohjaisilla toimintatavoilla voidaan saavuttaa rakentamisessa Hallituksen kehysriihestä vauhtia vuokraasuntotuotantoon Hallitus päätti maalikuun lopulla kehysriihessään laajasta asuntopoliittisesta uudistuspaketista, jolla pyritään vastaamaan erityisesti pääkaupunkiseutua piinaavaan vuokra-asuntopulaan. Uudistuspaketin mukaan valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan vuokra-asuntoja Helsingin seudulla. Valtio ja sen omistamat yhtiöt osoittavat yhtiölle rakennuttamista varten tontteja kohtuuhintaan. Yhtiöön investoidaan omaa pääomaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Asia valmistellaan seuraavaan lisätalousarvioon. Lisäksi hallitus sopi käynnistysavustuksen käyttöönotosta Helsingin seudulla vuosina Rakennustekniikka 1/2013

9 Avustusta osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuodessa ja sen suuruus on euroa asuntoa kohden, kuitenkin kuntien omistamille yhtiöille euroa asuntoa kohden. Uudistuotannon lisäksi asumisen kohtuuhintaisuutta edistetään myös olemassa olevassa asuntokannassa: perusparannuksen korkotukilainoituksen omavastuukorko alennetaan määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin. Nykyisen 40 vuoden korkotukilainoituksen rinnalle otetaan käyttöön uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. Tuen kohteena olevia asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. 40 vuoden korkotukilainan omavastuukorko alennetaan nykyisestä 1,7 prosentista yhteen prosenttiin vuosille , millä pyritään huolehtimaan pidemmän lainan kilpailukykyisyydestä. Lyhyempi, 20-vuotinen malli otetaan käyttöön vuokraasuntotuotannon vaihtoehtojen monipuolistamiseksi. Yleishyödyllisyyslainsäädäntöä kehitetään asiaa selvittäneen työryhmän esitysten pohjalta kuitenkin niin, että työryhmän ehdotuksia sovelletaan ainoastaan ARA-asuntojen uustuotantoon. Tällöin uudet vuokra-asunnot voidaan siirtää yleishyödyllisen yhteisön ulkopuolelle heti, kun kutakin kohdetta koskevat rajoitukset päättyvät. Asuntotuotannon tonttitarpeiden täyttämiseksi myös maapolitiikan hoitoa kehitetään ja käytäntöjä yhtenäistetään Helsingin seudulla. Keskeisenä työkaluna on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus, jonka Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat viime vuoden kesäkuussa vuosille Sen toimeenpanossa varmistetaan, että kunnat tuottavat riittävästi kaavoja ja rakentavat alueelleen kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa sopimuksen mukaisesti. Aiesopimukseen sisältyvän, alueen yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnassa edistetään uusien alueiden saamista kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään kunnille velvoite lisätä tonttivarantoa, mikäli kaavoituskatsauksen yhteydessä tehtävä arvio osoittaa, että asumiseen varattujen tonttien määrä ei riitä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Rakentamisen sähköinen lupaasiointi käynnistyy pilottikunnissa Rakentamisen lupakäsittelyjä tehostavan sähköisen asiointipalvelun Lupapiste.fi:n pilo tointi alkoi kunnissa maalis kuun lopussa. Ensimmäisenä palvelun ottaa käyttöön Järvenpää. Lupapiste on sähköinen palvelu, jossa rakentamisen lupiin liittyvät hakemukset ja aineistot välittyvät kunnan järjestelmiin sähköisessä muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa Lupapiste kattaa rakennusja toimenpidelupien, toimenpideilmoitusten sekä poikkeamislupien hakemisen. Vuoden 2013 lopussa palvelu laajenee kattamaan kuntien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemisen. Palvelu mahdollistaa koko lupaprosessin hoitamisen sähköisesti. Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö, ja sen toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita. Kevään aikana käyttäjiksi liittyvät Järvenpään lisäksi Naantali ja Sipoo. Palvelu valmistuu vuonna Lupapiste-palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Lupapiste-palvelussa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa ja jakaa lupa- ja ilmoitusasiansa viranomaisten sekä projektin muiden osapuolten kanssa. Palvelu sähköistää koko asiointiprosessin lomakkeista neuvontaan, seurantaan ja päätöksiin saakka sekä vähentää virastoissa asioinnin tarvetta. Siihen kuuluu myös neuvontapalvelu, jossa kansalaiset voivat saada tietoja luvan tarpeesta, myöntämisestä vastaavasta viranomaisesta ja luvan hakemisen vaatimuksista. Palvelu kattaa koko hankkeen elinkaaren ensimmäisestä kontaktista hankkeen valmistumiseen saakka, kertoo Lupapiste-palvelusta vastaava Ilkka Mattila Solita Oy:stä. 1/2013 Rakennustekniikka 9

10 Teksti: teemu vehmaskoski Kuvat: Adolfo Vera RIL koordinoi Rakennetun omaisuuden tila ROTI hankkeen jo neljättä kertaa. Raportti luovutettiin kuntaministeri Henna Virkkuselle Säätytalolla: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OHJAAMISEEN EHDOTETAAN UUTTA MINISTERIÖTÄ ROTI raportti selvitti neljättä kertaa asiantuntijoiden näkemyksiä rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäistä kertaa aiheesta teetettiin myös laaja kansalaiskysely. Työssäkäyntialueiden välillä on isoja eroja, ja ekologisuus on vielä kaukana kansalaisten arjesta. Nopeasti monimutkaistuvaan maailmaan valtioneuvostolle ehdotetaan työkaluksi hallinnonalojen uudelleenjärjestelyä uudeksi rakennetun ympäristön ministeriöksi. Asiantuntijapaneelit kokoontuivat työpajoihin helmimaaliskuussa Samalla teetettiin ensimmäistä kertaa myös kansalaiskysely maamme yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella. Rakennetun omaisuuden nykytilaa arvioitiin kouluarvosanoilla. Tulevaisuutta luodattiin määrittelemällä trendejä, kasvavia ilmiöitä ja signaaleita sekä antamalla tehtäviä kunnille, valtiolle, toimialalle sekä käyttäjille. Asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänä Asiantuntijat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7, yhdyskuntateknisille järjestelmille 8- sekä toimialan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tarkastelusta, ja suunnan nähtiin olevan yhä huonompaan päin. Yleisiä syitä heikkenemiselle olivat mm. kustannustason nousu, kunnossapidon määrärahojen pieneneminen, rakenteiden elinkaaren päättyminen ja heikko tilaaja- 10 Rakennustekniikka 1/2013

11 Kuntaministeri Henna Virkkunen. rän väheneminen (- 111 vuodesta 2006) sekä toimialan haasteiden nopea monialaistuminen. Kasvaviksi ilmiöiksi ja signaaleiksi tunnistettiin mm. mittaustiedon laaja kerääminen ja jakaminen, viranomaisten ja operaattoreiden sähköiset palvelut sekä uudet yhteistyö- ja sopimusmallit. Rakennetun ympäristön rooli kasvaa Työpajoissa käsiteltiin lisäksi valmisteltuja teemoja. Korjausvelka ja muutostappio kasvavat. Kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaaliin verkostotalouteen. Käyttäjien osallistuminen ja avoin data tarjoavat mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa sektorin tuotteita ja palveluita merkittävästi. Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan tasolla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Se yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Se toisi valtakunnallisiksi samat monialaisuuden ja yhteistyön tavoitteet joita on jo kokeiltu mm. kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa, Liikenneviraston perustamisessa ja metropolipolitiikassa. osaaminen. Peiliinkin katsottiin, ja tunnistettiin alan toistavan samoja laatuvirheitä vuosikymmenestä toiseen. Koulutuksessa ja kehityksessä arvosana säilyi samana, ja kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nostivat odotuksen tulevasta positiiviseksi. Tulevaisuuteen vaikuttavina isoina trendeinä nähtiin mm. yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän nopea kasvu (+20 % tällä vuosituhannella), henkilöautojen määrän kasvu (+ 40 % tällä vuosituhannella), kuntien mää- Paneelien puheenjoht ajat vasemmalta Petri Laurikka, Harri Kailasalo, Riku Vahala, Jukka Pekkanen ja RILin puheenjoht aja Risto Vahanen. Teemu Vehmaskoski luovuttaa ROTI-raportin kuntaministeri Henna Virkkuselle. Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa 1/2013 Rakennustekniikka 11

12 Rakennukset-paneeli edellyttää: KORJAUSVELASTA ENNAKOIVAAN KIINTEISTÖHOITOON Rakennuskantamme heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Ammattimaisen kiinteistöomistuksen työkalut ja ennakointi tulisi ottaa käyttöön koko rakennuskannassa. Kansallisomaisuudestamme 47 prosenttia edustavan talonrakennuskannan kunto ei ole parantunut viime vuosina. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee. Ennakoivan kunnossapidon sijasta niukat resurssit on ohjattu kiiretöihin, ja sillä aikaa lievätkin korjaustarpeet ovat laajentuneet entisestään. Heikkoihin sisäilmaolosuhteisiin, kosteusvaurioille ja homeelle altistuvat kunnan työntekijät ja lapset, pahimmillaan elinikäisin seurauksin. Asunnoista vanhemmissa taloyhtiöissä käyttökustannukset nousevat edelleen ja putkiremontteja tehdään asuntoon vuosittain. Suurimmat peruskorjaukset odottavat lukujen rakennuskannassa. Sen rakennusosat ovat elinkaarensa päässä, ja monessa on nykytietämyksen valossa käytetty niin sanottuja riskirakenteita. Omakotitaloista on arvioitu 20 prosentin vaativan välitöntä isomman tai pienemmän vaurion korjaamista, ja jopa puolessa olisi tarpeen ryhtyä rivakasti vaurioita ennaltaehkäisevät toimiin. Kevättalvien vakiouutisiksi ovat nousseet vauriot ja romahdukset rakennuksissa, joiden omistajat eivät täysin ymmärrä vastuutaan niiden turvallisuudesta. Iso osa vaurioista olisi nykytietämyksellä ja -tekniikoilla kohtuullisin kustannuksin ennaltaehkäistävissä. Rakennuksille kehitetään parhaillaan katsastusmenettelyä, joka otettaisiin aluksi käyttöön kohteissa joissa on suuronnettomuuden vaara. Toimistoista asunnoiksi, taajamat tiiviimmiksi Maassamme jatkuu voimakkaana kaupungistuminen ja taajamien laajeneminen sekä tiivistyminen. Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää täydennysrakentamisella sekä esimerkiksi tyhjenevien toimitilojen uusilla käyttötarkoituksilla. Muutosprosessi on Suomessa edelleen liian hankala ja hidas. Viranomaistoiminnan kankeus jättää saneerattavaksi soveltuvia, hyväkuntoisia kiinteistöjä liian pitkiksi ajoiksi tyhjilleen. Keskusta- ja taajama-alueiden ulkopuoliset peltomarketit ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja kauppa suuntautuu yhä enemmän takaisin keskustoihin. Samalla verkkokauppa tuo kasvavan määrän ostoksista suoraan kotiovelle. Ikääntyneiden muuttoliike kaupunkiseutujen keskuksiin ja isoimpiin alakeskuksiin tukee myös keskusta-alueiden elävöitymistä. Samalla keskusten rakennetun ympäristön laatu- ja palvelutasoa on kehitettävä merkittävin panostuksin. 12 Rakennustekniikka 1/2013

13 Mitä trendejä, kasvavia ilmiöitä tai signaaleja paneeli tunnisti? Entä mitä kunnilta, valtiolta, toimialalta ja käyttäjiltä edellytettiin? Mitä hallitusohjelmaan 2015 halutaan? Lue koko raportti osoitteessa Kaupunki- ja kiinteistökehittämisen sekä yhdyskuntien eheyttämisen uusille malleille onkin kova tarve. Kokeiluhankkeita, joissa ratkaisuja etsitään rakennuttajien, kiinteistönomistajien ja tutkimuksen yhteistyöllä, tarvitaan lisää. Samalla myös kansalaiset ovat ottaneet kaupunkitilan uudella tavalla haltuun esimerkiksi ravintolapäivinä ja sissiviljelminä. Uusi 2010-luvun kaupunkikulttuuri on syntymässä. Säätelyn ja markkinoiden tasapainottelua Ympäristöministeriö on ollut energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa kiitettävän määrätietoinen. Samalla ministeriön rajalliset tutkimus-, tiedotus- ja seurantaresurssit ovat käyneet ilmeisiksi. Uusien ohjeiden mukaisten rakenteiden rakennusfysikaalisesta käyttäytymisestä ollaan alalla yhä erimielisiä. Ympäristöministeriön omia sekä riippumattoman tutkimuksen resursseja on kasvatettava merkittävästi, jotta toteutettavien ratkaisuiden vaikutuksia voidaan seurata. Muutamien kaupunkien, kuten Oulun, rakennusvalvontayksiköt tukevat pienrakentajia esimerkillisellä energiatehokkuuden neuvontatoiminnalla. Ennakointi pienentää vaikeisiin rakenteisiin liittyviä riskejä ja tuottaa käyttövaiheessa suuria säästöjä. Vuotuinen asuntotuotanto on metropolialueella jatkuvasti liian pieni. Samalla asuntojen kokojakauma ei vastaa kysyntää, vaan painottuu liiaksi isoihin perheasuntoihin. Tarvetta olisi varsinkin yksiöille ja kaksioille. Viranomaisten pinta-alavaatimuksista tulisi siirtyä markkinatarvepohjaisiin jakaumiin. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on varmistettava kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojen riittävä tarjonta. Ongelma on Suomessa ikuinen ja se korostuu, koska omistusasumisen osuus on maassamme poikkeuksellisen suuri. Valtion ja kuntien on sen vastapainona järjes- Kiitämme Viranomaisten ja yritysten heräämistä harmaan talouden pitkäjänteiseen torjuntaan Alan toimijoiden yhteistä tuloksekasta työskentelyä energiatehokkuuden parantamiseksi Edistyksellisten kiinteistönomistajien esimerkillisen ennakoivaa kiinteistönpitoa Moitimme Rakennusten kunnossapidon vähäistä viranomaisohjausta PTS ei vielä riitä Rakennusvalvonnan kunnittain vaihtelevia määräystulkintoja erityisesti korjausrakentamisessa ja palomääräysten osalta Toimialaa samojen laatuvirheiden toistamisesta ja osaamisen kehittämisen vähyydestä telmällisesti edistettävä vuokraasuntomarkkinoiden kehitystä. Markkinoille tulisi saada lisää sekä vuokra-asuntotuottajia että -sijoittajia. 1/2013 Rakennustekniikka 13

14 Liikenneverkot-paneeli edellyttää: PERUSVÄYLÄNPITO KUNTOON VAIKKA UUSINVESTOINTEJA PRIORISOIMALLA Kiristyvässä taloustilanteessa liikennepolitiikan pitkäjänteisyys on unohtunut. Älyliikenteen biteistä on hyötyä, mutta bitumia ne eivät korvaa. Perusväylänpitoon on saatava tasonkorotus, ja kohteiden priorisoinnin on perustuttava kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Liikennejärjestelmän merkitys kansalaisten jokapäiväiselle elämälle, koko kansantaloudellemme ja kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiselle on suuri. Hallitusohjelmassa ja vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa luvattua pitkäjänteistä investointipolitiikkaa ei kuitenkaan taantuman takia ole edes aloitettu. Ylläpidon rahoitus on samalla jäämässä pahasti jälkeen kustannuskehityksestä, jota ajaa esimerkiksi öljyn hinnan nousu. Liikenneverkosto uhkaa rapautua nopeasti tasolle, jolla nykyiset kelirikot ovat kasvaneet henkilöliikenteen säännöllisiksi häiriöiksi ja tavarankuljetusten heikentyneeksi toimitusvarmuudeksi. Liikenneväyliä koskevien kansallisten päätösten tulee perustua kokonaishyötyyn, ei aluepoliittisiin perusteisiin. Kilpailijamaista erityisesti Ruotsissa päättäjien ja asiantuntijoiden vuoropuhelu toimii, ja liikennejärjestelmän rohkea kehittäminen parantaa kansallista kilpailukykyä. Esimerkiksi rataverkoston nykyaikaistaminen tukee siellä suurimpien kaupunkien välistä liikennettä ja pohjoisen teollisuutta. Liikenneverkostojen nykytila Jaksolla kehitys on ollut myönteistä erityisesti raideliikenteessä. Uusinvestoinneista toteutusvaiheessa ovat Pohjanmaan lisäraide, Kehärata ja Länsimetro. Kustannustason nousu on kuitenkin 2000-luvulla vähentänyt perusväylänpitoa yhteensä runsaalla 500 miljoonalla eurolla. Tuottavuus on parantunut, mutta todellinen vähenemä on vähintään 300 miljoonaa euroa. Kielteistä kehitystä vauhdittaa kevään 2013 kehysriihessä tehdyt hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon liikenneverkostoa koskevien tavoitteiden purkaminen. Tällä hetkellä luokitellaan 4338 kilometriä maantietä päällysteeltään huonoksi tai erittäin huonoksi ja 102 rautatiesiltaa huonokuntoisiksi. Keväisin rautatieverkolla on alennettuja nopeusrajoituksia routavaurioiden johdosta runsaasti, vuonna 2010 jopa 1068 km. Esimerkiksi Oulu Helsinki välin pikajunan teoreettinen myöhästyminen on tämän johdosta yli tunnin. Lentoasemaverkoston tilanne on hieman heikentynyt, koska investointeja on jouduttu priorisoimaan. Sen seurauksena pienempien kenttien kunto on heikentynyt. Kauppamerenkulussa sen sijaan väylien kunto on parantunut. Kevyen liikenteen rooli on kasvanut samalla, kun niiden väyläverkostot vähitellen täydentyvät ja muut kulkumuodot ruuhkautuvat. Väylien talvikunnossapito on 14 Rakennustekniikka 1/2013

15 osin jäänyt kiireellisempien töiden jalkoihin. Julkisen liikenteen matkaketjujen eheyttä on edelleen kehitettävä. Joukkoliikenteen asema etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on melko vakaa. Kulkumuoto-osuuden säilyttäminen ja parantaminen edellyttävät hyvää palvelutasoa, monipuolisia sähköisiä palveluja sekä entistä sujuvampia useita eri liikennemuotoja hyödyntäviä matkaketjuja. Nykytilan poikkileikkaavia teemoja Toimialan sisällä uusia avauksia on odotettu älyliikenteeseen ja joukkoliikennepalveluihin. Niitä on syntynyt hitaasti, koska päätökset ovat poliittisia ja esimerkiksi yksityisyyden suojaan liittyvistä kysymyksistä ei ole yksimielisyyttä. Tuotannossa ja kunnossapidossa tietomallinnusta on pilotoitu esimerkiksi koneohjauksessa. Suunnittelussa tietomallintamisessa ollaan lähellä kansainvälistä kärkeä, ja ohjelmistokehityksellä on Suomessa jo pitkä historia. Myös liikenteen sujuvuuden parantamisessa uusilla, käyttäjille suunnatuilla kevyillä ohjelmasovelluksilla olisi suuria mahdollisuuksia. Julkinen sektori on alkanut kiitettävästi avata tarpeellisia tietokantoja yksityisille palveluntarjoajille. Tämän kehityksen on jatkuttava ja voimistuttava. Liikkumisen ja liikenteen hinnoittelumekanismeilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen kysyntään ja siten ehkäistä tarvetta liikenteen perusinfrastruktuurin kasvattamiseen. Teknisiä ratkaisuja on useita. Eteneminen riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahtotilasta. Maankäytön, asumisen ja liikenneverkoston suunnittelun yhdistäminen ns. MAL-mallin mukaan ei ole käytännössä edistynyt pääkaupunkiseutua ja suurimpia kaupunkeja (Tampere, Turku, Oulu) lukuun ottamatta. Nykyisellä kuntarakenteella yhteistyön käynnistyminen on edelleen erittäin vaikeaa ja päätöksenteko liian sirpaloitunutta. Uusimuotoiset ELY-keskukset eivät toistaiseksi ole helpottaneet seudullista kehitystä, vaan tuoneet siihen lähinnä vain yhden hallinnoltaan sekavan toimijan lisää. Julkisissa hankintamenettelyissä on onneksi myös rohkeasti kokeiltu uusia avauksia, minkä seurauksena yhteistyö alan sisällä on lisääntynyt. Kiitämme Joukkoliikenteen palvelutason parantumista ja edellytysten luomista jatkokehitykselle: sähköiset palvelut, joukkoliikennelaki Uusien toteuttamismallien kautta syntymässä olevaa yhdessä tekemisen kulttuuria: allianssit, elinkaarihankkeet Käyttäjien pitkämielisyyttä ajoittaista palvelutason heikkenemistä kohtaan Moitimme Valtakunnallista liikenne politiikkaa, jota tehdään vailla kokonaiskuvaa liikennejärjestelmästä Valtion ja kuntien väylien kunnossapidon lyhytjänteisyyttä ja liian alhaista rahoitustasoa Tilaajasektorin vähäiset resurssit estävät kehityksen ja hidastavat tuottavuuden parantamista 1/2013 Rakennustekniikka 15

16 Yhdyskuntatekniikka-paneeli haluaa: KAUPUNGIN SYDÄMEN KUNTOON! Talouden kurimus on iskenyt katuverkoston kunnossapitoon. Katujen alla yhdyskuntatekniset järjestelmät ovat yleiskuntonsa ja rappeutumisen osalta hyvin eri vaiheissa. Voimakkain väestönkasvu sijoittuu samoille kaupunkiseuduille, joilla on vanhimmat verkostot. Kuntalaisten toimivan elämän edellytyksiä ovat oikein mitoitetut ja toimintavarmat kadut sekä yhdyskuntatekniset järjestelmät sähkönjakelu, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenneyhteydet sekä jätehuolto. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen on teknisten järjestelmien näkökulmasta erittäin kannattavaa, koska näin nykyisille verkostoille saadaan parempi käyttöaste. Poikkeuksena ovat hulevedet, joiden määrä kasvaa vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyessä. Tämä edellyttää usein verkostojen suurentamista tai hulevesien hallintaa uusilla keinoilla. Voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla joudutaan kerralla rakentamaan kokonaisten uusien asuinalueiden infrastruktuuri ennen ensimmäisenkään asukkaan muuttamista alueelle. Väestönkasvu kohdistuu samoille kaupunkiseuduille, joiden tekniset verkostot ovat myös maan vanhimpia. Siksi osa vanhoista yhdyskuntateknisistä verkoista alkaa olla kipeästi järjestelmällisen saneerauksen tarpeessa. Kadut, sähkö ja vesihuolto palvelevat lähes kaikkia Verkostoista näkyvimpiä ovat kadut. Niiden ylläpidosta ja kunnostuksesta on tingitty lähes joka kunnassa, mikä näkyy taas kevään tullen heikkokuntoisina päällysteinä ja katumerkintöinä. Runsaslumiset talvet ovat vaatineet poikkeuksellisia panostuksia talvikunnossapitoon. Viime vuosina toimintatapoja on saatu merkittävästi kehitettyä ja kunnossapidon taso on noussut taas hyväksi. Lumen tarvitsemat kasvavat väistö- ja läjitystilat sekä lisääntyvät hulevedet haastavat tulevaisuuden kaupunkirakenteen suunnittelijat. Yhteiskunnan riippuvuus keskeytyksettömästä sähkönjakelusta kasvaa edelleen. Työn alla oleva toimitusvarmuuden tiukennus edellyttää ilmajohtoverkon korvaamista kaapeliverkolla laajasti myös haja-asutusalueella. Mittava maakaapelointi edellyttää lupamenettelyn nopeuttamista, uusien työmenetelmien hyödyntämistä sekä yhteisrakentamisen kehittämistä televerkkojen kanssa. Etämittaukseen siirtyminen vuoden 2014 alussa edistää energiatehokkuutta ja mahdollistaa sähkön pientuotannon. Vesihuoltoverkostojen saneerausvelan jatkuva kasvu ei vielä näy vaurioiden määrissä, mutta putkivahingon sattuessa sen vaikutukset ovat aiempaa laajemmat ja häiriön kesto pidempi. Suurimmissakin kaupungeissa tietoa vesija viemäriverkoston todellisesta kunnosta on edelleen vähän, koska tehokkaita ja edullisia selvitysmenetelmiä ei ole. Saneerauspäätöksiä joudutaan siksi usein yhä tekemään näppituntumalla. Myönteistä on se, että päätöksentekijät ovat alkaneet ymmärtää saneeraustoiminnan merkityksen. Tuotantolaitokset, erityisesti vedenpuhdistamot, ovatkin varsin hyvässä kunnossa. Lupaehtojen kiristyminen ja ympäristöviranomaisten määrätietoinen toiminta on tukenut kehitystä. Ekotehokkuutta ja tiedonkulkua Kattavat kaukolämpöverkostot ovat suomalaisen energiatehokkuuden lippulaiva. Toisin kuin vesihuollossa, hallittua ja järjestelmällistä kunnossapito- ja saneeraustoimintaa on pystytty ohjelmoimaan tehokkaasti esimerkiksi lämpökamerakuvauksilla. Viime vuosina samat laitokset ovat alkaneet rakentaa myös kaukokylmäverkkoja, joiden kasvupotentiaali kaupunkikeskustoissa on suuri. Sähkön, kaukolämmön 16 Rakennustekniikka 1/2013

17 Kiitämme ja kaukokylmän yhteistuotannon sekä esimerkiksi puhdistetun jäteveden sisältämän lämmön hyödyntäminen ovat esimerkkejä monimutkaistuvista järjestelmistä. Niillä voidaan saavuttaa suuria hyötyjä ja säästöjä. Jätehuollossa nykytilannetta voi pitää hyvänä. Vanhanaikaiset kaatopaikat on saatu suljettua ja jätejakeiden hyötykäyttö on edistynyt jätedirektiivin tavoitteiden mukaisesti. Jätteen energiahyötykäyttöön on rakennettu kuusi modernia laitosta, ja muutama lisää on tulossa. Samalla uusilla konttikokoisilla yksiköillä voidaan hyödyntää keskisuurten tuotantolaitosten kuten leipomoiden hukkajakeita. Internet-pohjaisten palveluiden räjähdysmäisen kasvun näkökulmasta on hämmästyttävää, että tietoliikenneverkot edelleen ovat vanhoilla alueilla alkuperäisiä kuparikaapeleita vuoden takaa. Vaikka uusia alueita varustetaan valokuidulla, on Suomen kokonaistilanne Pohjoismaiden heikoin. Vanhojen kaapeleiden siirtokapasiteetti loppuu, kun internet-liikenteen kasvu ottaa hyppäyksen uusien netti-tv- ja pilvipalveluiden johdosta. Langattomien yhteyksien nopea kehitys ei poista tarvetta kehittää myös kiinteitä yhteyksiä tasolle, jota tulevaisuudessa tarvitaan. Yhteistyötä lisättävä Yhdyskuntateknisiä palveluita tuottavien toimijoiden tavoitteet eroavat toisistaan jo lähtökohdiltaan. Osa on avoimessa markkinassa kilpailevia yksityisiä yrityksiä ja osa monopoliasemassa toimivia yksiköitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama katurakenne, jossa verkostot kulkevat. Yhden järjestelmän vika tyypillisesti kertautuu muihin järjestelmiin, vähintään siten että kaivanto pitää kaivaa auki erityisen varovaisesti. Alueen asukkaille kaikki haitat konkretisoituvat liian pitkään auki olevina katutyömaina. Tiiviissä kaupunkirakenteessa onkin välttämätöntä kehittää tehokkaampia tekniikoita katurakenteessa kulkevien verkostojen korjaamiseen ja saneeraamiseen. Yhteisrakentamiselle on kehitetty toimintamalleja ja laadittu oppaita, mutta käytännön yhteis- Kaukolämmön ja -jäähdytyksen energia- ja ekotehokkuutta Jätehuollossa energiahyötykäytön voimakasta kasvua Sähkö- ja lämpöenergiamittareiden etäluennan avaamia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseksi Moitimme Kuntia katuverkostojen kunnon heikentymisestä kunnossapidon karsimisen johdosta Hallituksen jäämistä pahasti jälkeen tavoitteestaan parantaa ja nopeuttaa hankkeiden lupa- ja viranomaisprosesseja Heikkoa kansallista valmistautumista uuden sukupolven internetpalveluiden vaatimaan kapasiteettiin kaupunkien ja taajamien iäkkäissä tietoliikenneverkoissa työssä on vielä hyvin paljon saavutettavaa. 1/2013 Rakennustekniikka 17

18 Koulutus ja kehitys: LAADUKAS ELINYMPÄRISTÖ EDELLYTTÄÄ AMMATTITAITOA JA TUTKIMUSTA Rakennettu ympäristö monimutkaistuu ja alan ammattilaisten osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Vähäiset panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat voimakkaassa ristiriidassa alan kehitystarpeiden kanssa. Rakentamis- ja kiinteistöalan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittäviä koulutusresursseja kaikilla oppilaitostasoilla. Erityisesti korjausrakentamisen, infrarakentamisen sekä kiinteistönhallinnan sektoreille tarvittaisiin lisäpanostusta. Kokonaisuutena sekä aloituspaikkoja että opettajaresursseja ollaan leikkaamassa, mutta onneksi vain varovasti verrattuna moniin muihin aloihin. Nopein tapa saada päivitettyä osaamista alalle on nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutus. Sen muodot ja sisällöt ovat kuitenkin vasta kehittymässä, eivätkä työnantajat vielä näe täydennyskoulutusta kanavana kilpailukykynsä parantamiseen. Alan perinne ei arvosta täydennyskoulutusta. Määräysten ja käytäntöjen kehittyessä nopeasti haasteena on myös osaavien opettajien puute. Alan ammattilaisten tulevia määrä- ja osaamistarpeita on ennakoitu useilla hankkeilla opetushallinnon ja alan yhteistyönä. Määrällistä ja laadullista ennakointia on jatkettava ja kehitettävä. Huomioon on seuraavaksi otettava yksittäisten, hyvinkin kapeiden alueiden tarpeet sekä toisaalta koko alaa voimakkaasti muuttava kansainvälistyminen. Oppiminen ja opiskelu muuttuvat Suomalaisten nuorten keskuudessa rakentamis- ja kiinteistöalan kiinnostavuus on hyvä. Sen seurauksena opiskelija-ainesta riittää kaikilla koulutustasoilla. Opiskeluajat ovat kuitenkin varsin pitkiä ja läpimenoasteet keskimääräisellä tasolla. Koulutuksessa poikkileikkaava teema on aktiivinen pyrkimys kansainvälistymiseen. Perinteisesti vain arkkitehtikoulutus on ollut aidosti kansainvälistä, mutta nyt muillakin osa-alueilla suomalaisten vaihto-opiskelu ulkomailla on lisääntynyt ja Suomeen tulijoitakin on riittävästi. Vaihto-opintojen hyväksymistä osaksi suomalaista tutkintoa tulee edelleen kehittää. Yliopistoissa vuonna 2016 käynnistyvät englanninkieliset maisterivaiheen opinnot muuttanevat alalle valmistuvien kansallisuusjakaumaa rajusti. Ammattikorkeakouluissa on jo englanninkielistä, tutkintoon johtavaa koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa on tehty koulutusvientiä suomalaisessa koulutussäätiössä, joka hyödyntää täkäläisiä kokemuksia ja menetelmiä. Ollaan lähellä tilannetta, jossa suomalainen tilaaja ei voi saada palvelua suomen kielellä. Maamme rajojen sisällä rakennustyömaiden työntekijöistä jo yli 20 prosenttia tuleekin suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta, pääosin ilman muodollista koulutusta tai pätevyyksiä. Osuus on sama kiinteistöpalveluissa. Yhteensä noin työntekijällään nämä tekevät toimialasta kotimarkkinamme kansainvälisty- 18 Rakennustekniikka 1/2013

19 neimmän. Muutos on tapahtunut erittäin nopeasti, kymmenessä vuodessa. Työntekijätasolla eläköityminen kasvattaa tarvetta ammatillisille osaajille niin nopeasti, että joustavia koulutusmuotoja on etsittävä. Niin vierastyöläisiä kuin syrjäytymisuhan alla olevia suomalaisnuoria on mahdollista saada oppisopimus- ja täydennyskoulutuksella nopeasti alalle. Koulutuksessa tulee painottaa työturvallisuutta, työn laatua ja asiakaspalveluvalmiuksien parantamista. Kokonaisuutena oppiminen muuttuu entistäkin enemmän työuran aikana osaamisen täydentämiseksi ja muuntamiseksi. Täydennyskoulutuksen kustannusten jakoon on siksi löydyttävä uusia malleja, jotta kaikki ei jäisi työnantajan vastuulle. Samalla toimialan ja valtion tulee kehittää saavutetun osaamisen tunnustamisen ja läpinäkyvyyden työkaluja. Tutkimuksen terävöidyttävä, kehityksen nopeuduttava Rakennus- ja kiinteistöalalla ei perustutkimuksen tarpeellisuutta aina ymmärretä, ja tästä johtuen se on ollut vähäistä. Samalla myös soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön panokset ovat liian pieniä. Tutkijoiden, tuotekehittäjien, kaupallistajien ja tilaajien vuorovaikutusta olisi parannettava nykytilanteen korjaamiseksi. Tutkimuksen nostamiseksi kansainväliselle tasolle on löydettävä ne muutamat kapeat sektorit, joilla olemme jo huipputasoa, ja tuettava niitä. Yliopistoissa on viime vuosina pyritty muo- Kiitämme Kaikkien osapuolten ponnisteluita tutkimuskentän uudelleenjärjestelyssä Alan yritysten uusimuotoista kehitysmyönteisyyttä Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja roolinjakoa Moitimme Valtion ja kuntien varovaista roolia innovatiivisten hankintamenettelyiden hyödyntäjinä. Yliopistokoulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vähäisyyttä Täydennyskoulutuksen mallien hidasta uudistumista dostamaan huippututkimusyksikköjä tällä periaatteella. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston kärkialoista rakennusfysiikka ja rautatierakenteet on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Aalto-yliopisto on kansainvälistä kärkeä vesitekniikassa ja nyt tavoitteena on tehdä huippututkimusta mm. tietomallinnuksen, ydinjätteen loppusijoittamisen sekä rakennusmateriaalitekniikan ja rakennusfysiikan alueilla. Myös rakennetun ympäristön palveluihin panostetaan. Kapeilla valinnoillaan yliopistot luovat muille oppilaitoksille mahdollisuuden valita eri strategioita. Ammattikorkeakoulut ovat hyvin löytämässä oman paikkansa osana innovaatioketjua tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Kansallisesti rahoitetussa tutkimuksessa tärkeä lisä ovat RYM Oy:n, niin sanotun strategisen huippuosaamisen keskittymän eli SHOKin, kolme ohjelmaa. Niiden teemat ovat tietomallinnus, sisäympäristöt ja kaupunkikehitys. Euromääräisesti näiden kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa ja kesto neljä vuotta. Samalla Tekes panostaa rakennetun ympäristön alueelle erityisesti Rakennettu ympäristö -ohjelman sekä uusien Fiksu kaupunki ja Huippuostajat -ohjelmien kautta. RYM ja esimerkiksi alan itse kehittämä niin sanottu klinikkatoiminta ovat esimerkkejä siitä, että toimiala hakee uusia ratkaisuita yhdessä uusilla konsepteilla, aiempaa kevyemmillä rakenteilla ja lyhyemmillä hankeajoilla. Kehityskynnyksen madaltaminen ja riskin jakaminen on välttämätöntä ja se monipuolistaa alan TKI-työkalupakkia merkittävästi. 1/2013 Rakennustekniikka 19

20 Kansalaiskysely: KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Asiantuntijat antavat jo neljättä kertaa näkemyksensä rakennetun omaisuuden tilasta, mutta miten asiat todella ovat? Selvitimme asiaa teettämällä suomalaisille laajan kyselyn. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää Suomen yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella asuvien suomalaisten näkemyksiä arkisesta ympäristöstään. Nämä seudut ovat maamme kilpailukyvyn vetureita, ja samalla niillä kärjistyvät kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvät piirteet. Mukaan valitut työssäkäyntialueet olivat Rovaniemi, Oulu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu vuotiaita asuu näillä työssäkäyntialueilla henkilöä. Yli neljä viidestä (84 %) vastaajasta antoi elinympäristölleen kokonaisuutena vähintään hyvän arvosanan verrattuna muihin maihin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elinympäristöään turvallisena. Asuminen Neljä viidestä (80 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että asunto sopii heidän nykyisiin tarpeisiinsa vähintään hyvin. Asuntojen sisätilojen kunto (73 %), rakennuksen vaipan eli ulkokuoren (72 %) ja rakennuksen teknisten järjestelmien (66 %) kouluarvosanat nousevat juuri hyviksi. Kokonaisarvosanaksi suomalaisille rakennuksille annettiin 7+ (ka. 7,29). Hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää vastaajien mielestä olivat riittävästi tilaa (75 %), edulliset asumiskustannukset (71 %) ja oma rauha ja yksityisyys (67 %). Vähiten tärkeimmiksi muodostuivat taas ohjausjärjestelmät, automaatio (3 %), ekologisuus (20 %) ja esteettömyys (20 %). Myöskään asunnon muunneltavuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 % vastaajista). Nuorista vastaajista ( vuotiaat) peräti 85 % valitsi edulliset asumiskustannukset asumisen kannalta tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Ekologisuutta pidettiin pääkaupunkiseudulla useammin tärkeänä (26 % vastaajista) kuin muilla työssäkäyntialueilla. Rovaniemellä ja Vaasassa ekologisuutta piti tärkeänä vain 8 % vastaajista. Haja-asutusalueilla asuvat pitivät muilla alueilla asuvia tärkeämpänä etenkin omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Omaisuuden arvon säilymistä/nousemista ja vaivatonta kunnossapitoa pidettiin taas keskusta-alueilla tärkeämpänä kuin muilla alueilla. Riittävää tilaa pidettiin taas esikaupunkialueilla ja taajamissa asuvien joukossa useammin tärkeänä kuin muilla alueilla. Kodin tekniset järjestelmät saivat kyselyssä kauttaaltaan hyvät arviot. Korkeimmat arvosanat annettiin vesihuollolle (ka. 8,41). Kokonaisarvosanaksi suomalaisille yhdyskuntateknisille järjestelmille annettiin 8- (ka. 7,65). Liikkuminen Suomen liikenneverkostot saivat kaikilta vastaajilta kokonais- 20 Rakennustekniikka 1/2013