ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10"

Transkriptio

1 ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10 vuoden di Ilkka Romo on valittu vuoden 2013 rakennusalan diplomiinsinööriksi s.22 crusellin silta Crusellin silta Helsingissä yhdistää Jätkäsaaren ja Ruoholahden s

2 Sustainable procurement in urban regeneration and renovation Northern Europe and North-West Russia May 21 25, 2013 Lue lisää konferenssista Organized by Today s thinking for tomorrow s leaders 2 Rakennustekniikka 1/2013

3 Päätoimittaja Helena Soimakallio Uusi Rakennustekniikkalehti koeajalla Arvoisa rakennetun ympäristön asiantuntija! Kädessäsi on uusi Rakennustekniikkalehti. Ensimmäinen havaittava eri aiempaan on lehden fyysinen koko olemme siirtyneet lehdille tyypillisestä A4-formaatista pienempään B5-muotoon. Muutoksella on haluttu yhdenmukaistaa lehden koko RILin muiden julkaisutuotteiden kanssa. Lisäksi toivomme, että kompaktimpi koko erottaa Rakennustekniikan myönteisellä tavalla alan muista aikakauslehdistä. Mittoja suurempi muutos löytyy kuitenkin lehden kansien välissä. Teiltä lukijoilta saamamme palautteen perusteella lehden asiantuntija-aineistolle on varattu aiempaa huomattavasti suurempi sivumäärä. Osiossa esitellään opinnäytetöitä, konferenssiartikkeleita ja muita tieteellisiä tekstejä. Tässä numerosta löydätte IABSEn kansainvälisen seminaarin keynote-puhujan, professori Thomas Vogelin artikkelin riskien hallinnasta rakenteiden suunnittelussa. Toki Rakennustekniikka haluaa jatkossakin kertoa mielenkiintoisista talo- ja infrahankkeista, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan asioista sekä alan koulutuksen ja tutkimuksen kuulumisista. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, tavoitellaan jutuissa laajempaa, taustoittavaa otetta uutisoinnin sijaan. Ajankohtaissisältöjä tarjoamme muun muassa RILin verkkosivuilla osoitteessa Nyt-palstalle kokoamme kuitenkin otannan alan kannalta mielenkiintoisia ja tärkeitä uutisia, kuten säädösmuutoksia, kilpailuja ja palkintoja sekä uusia palveluja koskevia tiedotteita. Palsta pyrkii toimimaan signaalikenttänä, jonka avulla lukija saa helposti ja nopeasti kiinni kiinteistö- ja rakentamisalan uusista tuulista ja ilmiöistä. Rakennustekniikkaa julkaisee RIL, joka on Suomen johtava rakennetun ympäristön akateemisten muodostama yhteisö. Siksi huippuasiantuntijat ja muut rakennusalan ammattilaiset ovat läsnä kaikissa numeroissa henkilöhaastatteluiden ja -esittelyiden sekä mielipidekirjoitusten kautta. Vuoden 2013 ensimmäisessä lehdessä parrasvaloissa ovat Vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööri Ilkka Romo sekä Mr. Pätevyys, FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund. Erittäin haasteellisen markkinatilanteen vuoksi ulkopuolisesta ilmoitusmyynnistä on toistaiseksi luovuttu, mikä osaltaan vahvistaa Rakennustekniikka-lehden roolia riippumattomana ammattilehtenä. Samalla ratkaisu vapauttaa tilaa entistä laajemmille kohde-esittelyille. Rakennustekniikka haluaa olla myönteinen, monipuolinen ja kiinnostava lehti. Lehteä rakentaessamme kunnioitamme RILin toiminnasta tuttuja arvoja; asiantuntevuutta, riippumattomuutta ja yhteistyötä. Nostamme esiin alan kehittämisen kannalta tärkeitä aiheita sekä annamme eväitä keskustelulle kertomalla faktoja ja taustoja. Kriittisiäkin olemme tarvittaessa, mutta skuuppaaminen ei ole Rakennustekniikan ensisijainen tehtävä. Mieluummin vaikutamme tarjoa malla ratkaisuehdotuksia. Kustannussyistä Rakennustekniikkaa tehdään nyt RILin omin voimin. Lehden ulkoasusta vastaa RILin toimistolla julkaisusihteeri Jaana Henell, joka on myös RILin muiden julkaisujen pitkäaikainen toimittaja. Allekirjoittanut laatii ja editoi artikkelit yhdessä johtaja Teemu Vehmaskosken sekä viestintä- ja markkinointipäällikkö Ritva Solasaaren kanssa. Palaute niihin on lämpimästi tervetullutta. Haluan lisäksi toivottaa kaikki lehden teosta kiinnostuneet ilmoittautumaan mukaan talkoisiin. Juttuehdotukset, valmiit artikkelit, tutkimusreferaatit, mielipidekirjoitukset, kohde-esittelyt ja muut lehden kannalta potentiaaliset tekstit ovat erittäin tervetulleita. Niitä voi toimittaa RILiin osoitteella Rakennustekniikka-lehti ilmestyy vuoden 2013 koeajalla. Tämän jälkeen arvioimme, onko sillä taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä jatkaa. Rakennustekniikan historia kantaa aina vuoteen 1945, joten vilpitön toiveeni on varmistaa yhdessä Teidän kanssanne hyvät jäsenet ja lukijat, oman painetun lehtemme ilmestyminen myös tulevaisuudessa. 1/2013 Rakennustekniikka 3

4 TÄSSÄ NUMEROSSA >> 22 3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion kertoo uudistuneesta Rakennustekniikka-lehdestä ja sen sisällöstä. 5 Nyt - ajankohtaiset uutiset Vietnamin Da Nangin kaupungin vinoköysisillalta Länsimetron työmaalle. 10 ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus ROTI raportin antia. 22 Vuoden 2013 DI Vuoden rakennusalan diplomiinsinöörin tunnustuksen sai Ilkka Romo. 26 Crusellin silta Vuoden Silta 2013 palkinto Crusellin sillalle, joka yhdistää Jätkäsaaren Ruoholahteen Päätökset putkiremontiin ryhtymisestä tehdään useasti kevätkokouksessa. 31 Uusi uljas Töölönlahti Joutomaa jalostuu Suomen arvokkaimmiksi toimistoiksi ja asunnoiksi. 36 Haltia avaa portin Nuuksion erämaahan Suomen luontokeskus avataan toukokuun lopussa.. 40 Vesitornisortuman syyt Jyväskylässä vuonna 2012 sortuneen vesitornin tutkinta on edennyt. 42 RILissä tapahtuu Kesäglögikutsuja, tekniikkaryhmien tapahtumia ja tunnelmia kevätkokouksesta Grillissä Mitä laittaa grilliin FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund? 50 IABSE workshop Asiantuntija-aineistoa suurten rakenteiden turvallisuudesta, vaurioista ja vaurionsietokyvystä. 52 Robustness of Structures Professori Thomas Vogelin asiantuntija-artikkeli riskien hallinnasta rakenteiden suunnittelussa. 70 Viimeinen silaus Kevään kunniaksi katsaus venäläiseen vitsikulttuuriin. Rakennustekniikka Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl Päätoimittaja Helena Soimakallio Toimitus Helena Soimakallio Ritva Solasaari Teemu Vehmaskoski Jaana Henell Taitto Jaana Henell Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio Ritva Solasaari Kansikuva Shutterstock Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, Helsinki Painopaikka Forssa Print ISSN Rakennustekniikka 1/2013

5 Vietnamiin valmistui maailmanluokan vinoköysisilta suomalaisvoimin Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuvan WSP Finland Oy:n suunnittelema vinoköysisilta Vietnamin Da Nangin kaupungissa valmistui maaliskuun lopussa. Tran Thi Ly -vinoköysisilta on peräti 731 metriä pitkä. Se on helppo tunnistaa sen pylonin molemmin puolin levittyvistä näyttävistä, punaisista köysiviuhkoista. Sillan kaaret on muotoiltu lohikäärmeeksi. Sillan toisena erikoisuutena on 145 metriä korkea pyloni, joka on kallistettu taaksepäin. Kallistettu pyloni lukeutuu maailman korkeimpiin ja on vinoköysisiltojen ennätys. Pylonin alla sijaitsevat laakerit ovat vertikaalikuormiltaan maailman suurimmat silloissa käytetyt laakerit, sillan pääsuunnittelija Esko Järvenpää WSP:ltä kertoo. Silta ylittää Han-joen, ja sen noin 65 miljoonan euron rakennuskustannukset rahoitettiin valtion ja kaupungin budjetista. Hankkeen pääurakoitsija na toimi vietnamilainen Cienco 1 -rakennusyhtiö. WSP vastasi siltasuunnittelusta. Da Nangin Tran Thi Ly -siltasuunnitelma voitti aikanaan kansainvälisen siltakilpailun ja suunnittelu on palkittu myös kansainvälisellä Bentley-palkinnol la sarjassa Innovatiivinen sillansuunnittelu. WSP on tunnettu etenkin näyttävistä ja maastollisesti vaikeisiin ympäristöihin suunnitelluista silloistaan. Yhtiön suunnittelemia suursiltoja ovat esimerkiksi Saigon-joen ylittävä Thu Thiem II -silta Ho Chi Minh Cityssä eli entisessä Saigonissa ja Vietnamin Haiphongiin toteutettu 1300 metriä pitkä Binh-vinoköysisilta. Myös Intiassa sijaitseva maailman korkein ja pitkäjänteisiin Chenabin kaari-ratasilta on WSP:n suunnittelema. Myös kaikki Suomen tunnetuimmat vinoköysisillat ovat WSP:n käsialaa: esimerkiksi Jätkän kynttilä Rovaniemellä, Laukonsilta Tampereella, Auroran silta Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa Vaasan kupeessa. 1/2013 Rakennustekniikka 5

6 Presidentinlinnan peruskorjaus käynnistyi Presidentinlinna muuttuu vuodenvaihteessa vajaan kahden vuoden kestoiseksi työmaaksi. Valtiosalin Lex-patsas. Copyright Tasavallan presidentin kanslia Samalla päättyi niin ikään kaksi vuotta kestänyt koerakennusurakka. Sen tärkeimpänä tehtävänä oli selvittää sopivin menetelmä huonokuntoisten perustusten vahvistamiseksi. Suunnitteluvaiheessa selvitettiin rakennuksen ja rakenteiden kunnon ohella kohteen rakennushistoriaa ja esineistöä. Peruskorjauksessa uudistetaan perustusten ohella rakennuksen talotekniikka, kunnostetaan pintoja sekä parannetaan kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta. Korjauksille on tarvetta, sillä rakennusta peruskorjattu edellisen kerran 1970-luvun alussa. Hintaa hankkeelle arvioidaan tulevan kymmeniä miljoonia euroja, ja se maksetaan valtion budjetista. Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimii LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. SRV käyttää yhteistyökumppaneinaan korjausrakentamisen erikoisosaajia. Urakan rakennuttaja on Tasavallan presidentin kanslia. Korjaushankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Indepro Oy. Korjaustöiden aikana Linna on pois käytöstä. Presidentti Sauli Niinistö saa väliaikaiset työtilat Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntoon Aleksanterinkadulle. Remontin vuoksi Linnassa ei myöskään tänä vuonna järjestetä itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa. Tänä vuonna juhlat järjestetään Tampere-talossa. Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on järjestetty vain kerran muualla kuin Presidentinlinnassa. Vuonna 1972 juhlapaikkana toimi Finlandia-talo. Helsingin Kauppatorin laidalla sijaitseva arvorakennus on valmistunut vuonna 1814 alun perin kauppiastaloksi. Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palatsiksi arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelmien pohjalta vuosina Palatsin sisutusta uudistettiin 1890-luvun lopulla, ja siihen valmistui laajennusosa Molemmat hankkeet suunnitteli arkkitehti Jac Ahrenberg. Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, ja vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta rakennuksesta tuli monien vaiheiden jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäisessä käytössä olevaksi maan keskeiseksi rakennukseksi. Rudus avasi Suomen ensimmäisen kiviainesten verkkokaupan Rudus Oy on avannut kiviaineksia myyvän verkkokaupan. Verkkokaupassa on myytävänä 15 eri kiviainestuotetta, muun muassa kalliomurskeita, kivituhkaa, salaojasepeliä, kapillaarikatkosepeliä sekä leikkihiekkaa ja turvahiekkaa. Verkkokauppa palvelee sekä kuluttajia että yritysasiakkaita. Verkkokaupasta voi ostaa kiviaineksia toimitettuna asiakkaan rakennuskohteeseen Etelä-Suomen alueella. Pelkän tuotteen ostaminen kaupasta ei ole mahdollista. Toimitusvaihtoehtoina on nuppi- tai kasettitoimitus. Myöhemmin sen toiminta laajenee myös muualle Suomeen. Soraostoksia voi tehdä osoitteesta: 6 Rakennustekniikka 1/2013

7 Motivalta valtakunnallinen energianeuvontapalvelu kuluttajille Motiva käynnisti huhtikuun alussa kuluttajille suunnatun energianeuvontapalvelun. Palvelun kautta on saatavilla opastusta säästäviin ja järkevää energiankäyttöä edistäviin rakentamisen, remontoinnin ja lämmitystapavalintojen sekä asumisen ja kulkemisen vaihtoehtoihin. 3D-rakennusopas kuluttajille Byggmax lanseeraa Suomessa 3D-talosovelluksen, joka toimii ohjemateriaalina talonrakentajille perustuksesta viimeiseen peitelevyyn asti. Motiva Oy on työ- ja elinkeinoministeriön nimeämänä koordinaatiokeskuksena rakentanut palvelupaletin yhdessä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Palvelun tavoitteena on kannustaa kuluttajia ottamaan huomioon oman toiminnan ja valintojen vaikutuksia energiankulutukseen sekä tekemään arjessa järkevää energiankäyttöä tukevia ratkaisuja. Etenkin omaa kotia rakentavat ja remontoivat joutuvat tekemään valintoja, jotka määrittävät energia- ja asumiskustannuksia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka tietoa on runsaasti saatavilla, on se ollut hajallaan ja kuluttajien on ollut vaikea arvioida eri lähteistä saamansa tiedon luotettavuutta ja puolueettomuutta. Palvelu koostuu internetin neuvontaportaalista, alueellisista neuvojista sekä valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta. Verkkosivustolle eneuvonta.fi on koottu perusfaktat ja luotettavat linkit energiatehokkaasta asumisesta, rakentamista ja remontoinnista sekä kulkemisen valinnoista. Sitä kautta löytyvät myös energianeuvojan palvelut joko omasta maakunnasta tai sähköisesti. 17 alueellista energianeuvojaa muun muassa järjestävät info- ja koulutustilaisuuksia sekä vievät neuvontaa messuille ja tapahtumiin. Kysy ja keskustele -palstalle voi jättää kysymyksiä, joihin energianeuvojien ohella voivat vastata myös muut keskustelijat. Verkkopalvelua tukee valtakunnallinen puhelinneuvonta. Maakunnissa neuvontapalvelua tuottaa esimerkiksi energiatoimisto, kunnan rakennus- tai ympäristöviranomainen tai muu maakuntakeskuksen valtuuttama luotettava toimija. Soita energianeuvojalle Puh * Rakentaminen ja remontointi ma klo 9-12, ke klo Asumisen energiankäyttö ti klo 9-12, to klo *Puhelun hinta 0,0835 / puhelu + pvm/mpm. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme rakentamaan oikein ja minimoimaan virheet. Sen vuoksi Byggmax keräsi Ruotsissa tietoa rakennusviranomaisilta ja alan ammattilaisilta ja kokosi tiedot helppokäyttöiseen muotoon. Lopputuloksena syntyi vuorovaikutteinen ja kolmiulotteinen rakennusopas, joka on nyt julkaistu myös suomalaisille asiakkaillemme Byggmaxin suomenkielisillä verkkosivuilla. Sovelluksessa annetaan konkreettisia rakennusohjeita, jotka on helppo ymmärtää animoitujen 3D-videoiden avulla, kertoo Byggmax Suomen aluepäällikkö Rainer Sundkvist. Lanseerausvaiheessa sovelluksessa on suomenkieliset 3D-animoinnit 32:ta rakennusprojektia varten. Rakennussovellusta kehitetään edelleen. Lisätietoja sovelluksesta on saatavilla Buggmaxin sivuilta: www. byggmax.com/fi-fi/. 1/2013 Rakennustekniikka 7

8 Näkymä Länsimetron Lauttasaaren aseman yhdistelmämallista. jopa 4 5 prosentin kustannussäästöt. Vastaavasti USA:ssa joissakin hankkeissa on päästy jopa yli 10 prosentin kustannussäästöihin tietomallintamisen avulla. Säästöt syntyvät siitä, että tietomallin avulla rakentamisprosessi voidaan simuloida ja optimoida virtuaalisesti etukäteen. Tietomalli voi esimerkiksi ilmoittaa automaattisesti, jos suunnitelmissa rakenteet eivät sovi yhteen tai jos toteutusaikataulussa on päällekkäisiä toimintoja samaan aikaan samassa paikassa. Sähköinen huoltokirja korvaa mapit Länsimetron työmaalla Länsimetron työmaalla on Tekesin tuella käynnissä tietomallinnukseen liittyvän pilottihanke, jonka tavoitteena on löytää työkalut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitelmien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Lauttasaaren asema on toiminut mallin demonstraatiokohteena. Länsimetrohankkeessa muun muassa rakenne- ja talotekniikkaa suunnitellaan jo nyt tietomallipohjaisesti, joten suunnittelijoiden tuottamat tietomallit on tuotu suoraan pilottimalliin. Lisäksi rakennetut rakenteet dokumentoidaan 5D-tietomallina ylläpidon tarpeisiin. 5D-tietomallin muodostavat rakenteiden ja laitteiden 3D-dokumentaatio, neljäntenä ulottuvuutena aika sekä viidentenä määrätiedot, laatu ja linkit. Lopputuloksena tulee olemaan sähköinen huoltokirja perinteisen arkistomappivaraston sijaan. Jatkossa myös ylläpidon toimenpiteet voidaan suunnitella ajantasaisen tietomallin avulla. Tällöin tieto huollettavista kohteista löytyy vaivattomammin sähköisessä muodossa. Huoltohenkilö voi hakea huolettaviin kohteisiin liittyvät ohjeet, aikataulut ja tekniset dokumentit paikan päällä. Samalla huoltokäynnillä on mahdollista huoltaa myös muita huoltoa kaipaavia kohteita, jotka järjestelmä automaattisesti ehdottaa huolettavaksi, kuvaa toimialapäällikkö Jarkko Sireeni Vianova Systems Finland Oy:stä sähköisen 5D-huoltokirjan etuja. Vianova on toiminut Länsimetron yhteistyökumppanina tietomallipilotissa. Norjassa on laskettu, että tietomallipohjaisilla toimintatavoilla voidaan saavuttaa rakentamisessa Hallituksen kehysriihestä vauhtia vuokraasuntotuotantoon Hallitus päätti maalikuun lopulla kehysriihessään laajasta asuntopoliittisesta uudistuspaketista, jolla pyritään vastaamaan erityisesti pääkaupunkiseutua piinaavaan vuokra-asuntopulaan. Uudistuspaketin mukaan valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan vuokra-asuntoja Helsingin seudulla. Valtio ja sen omistamat yhtiöt osoittavat yhtiölle rakennuttamista varten tontteja kohtuuhintaan. Yhtiöön investoidaan omaa pääomaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Asia valmistellaan seuraavaan lisätalousarvioon. Lisäksi hallitus sopi käynnistysavustuksen käyttöönotosta Helsingin seudulla vuosina Rakennustekniikka 1/2013

9 Avustusta osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuodessa ja sen suuruus on euroa asuntoa kohden, kuitenkin kuntien omistamille yhtiöille euroa asuntoa kohden. Uudistuotannon lisäksi asumisen kohtuuhintaisuutta edistetään myös olemassa olevassa asuntokannassa: perusparannuksen korkotukilainoituksen omavastuukorko alennetaan määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin. Nykyisen 40 vuoden korkotukilainoituksen rinnalle otetaan käyttöön uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. Tuen kohteena olevia asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. 40 vuoden korkotukilainan omavastuukorko alennetaan nykyisestä 1,7 prosentista yhteen prosenttiin vuosille , millä pyritään huolehtimaan pidemmän lainan kilpailukykyisyydestä. Lyhyempi, 20-vuotinen malli otetaan käyttöön vuokraasuntotuotannon vaihtoehtojen monipuolistamiseksi. Yleishyödyllisyyslainsäädäntöä kehitetään asiaa selvittäneen työryhmän esitysten pohjalta kuitenkin niin, että työryhmän ehdotuksia sovelletaan ainoastaan ARA-asuntojen uustuotantoon. Tällöin uudet vuokra-asunnot voidaan siirtää yleishyödyllisen yhteisön ulkopuolelle heti, kun kutakin kohdetta koskevat rajoitukset päättyvät. Asuntotuotannon tonttitarpeiden täyttämiseksi myös maapolitiikan hoitoa kehitetään ja käytäntöjä yhtenäistetään Helsingin seudulla. Keskeisenä työkaluna on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus, jonka Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat viime vuoden kesäkuussa vuosille Sen toimeenpanossa varmistetaan, että kunnat tuottavat riittävästi kaavoja ja rakentavat alueelleen kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa sopimuksen mukaisesti. Aiesopimukseen sisältyvän, alueen yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnassa edistetään uusien alueiden saamista kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään kunnille velvoite lisätä tonttivarantoa, mikäli kaavoituskatsauksen yhteydessä tehtävä arvio osoittaa, että asumiseen varattujen tonttien määrä ei riitä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Rakentamisen sähköinen lupaasiointi käynnistyy pilottikunnissa Rakentamisen lupakäsittelyjä tehostavan sähköisen asiointipalvelun Lupapiste.fi:n pilo tointi alkoi kunnissa maalis kuun lopussa. Ensimmäisenä palvelun ottaa käyttöön Järvenpää. Lupapiste on sähköinen palvelu, jossa rakentamisen lupiin liittyvät hakemukset ja aineistot välittyvät kunnan järjestelmiin sähköisessä muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa Lupapiste kattaa rakennusja toimenpidelupien, toimenpideilmoitusten sekä poikkeamislupien hakemisen. Vuoden 2013 lopussa palvelu laajenee kattamaan kuntien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemisen. Palvelu mahdollistaa koko lupaprosessin hoitamisen sähköisesti. Palvelun tilaaja on ympäristöministeriö, ja sen toteuttaa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita. Kevään aikana käyttäjiksi liittyvät Järvenpään lisäksi Naantali ja Sipoo. Palvelu valmistuu vuonna Lupapiste-palvelu on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Lupapiste-palvelussa kansalaiset, yritykset ja yhteisöt voivat hoitaa ja jakaa lupa- ja ilmoitusasiansa viranomaisten sekä projektin muiden osapuolten kanssa. Palvelu sähköistää koko asiointiprosessin lomakkeista neuvontaan, seurantaan ja päätöksiin saakka sekä vähentää virastoissa asioinnin tarvetta. Siihen kuuluu myös neuvontapalvelu, jossa kansalaiset voivat saada tietoja luvan tarpeesta, myöntämisestä vastaavasta viranomaisesta ja luvan hakemisen vaatimuksista. Palvelu kattaa koko hankkeen elinkaaren ensimmäisestä kontaktista hankkeen valmistumiseen saakka, kertoo Lupapiste-palvelusta vastaava Ilkka Mattila Solita Oy:stä. 1/2013 Rakennustekniikka 9

10 Teksti: teemu vehmaskoski Kuvat: Adolfo Vera RIL koordinoi Rakennetun omaisuuden tila ROTI hankkeen jo neljättä kertaa. Raportti luovutettiin kuntaministeri Henna Virkkuselle Säätytalolla: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OHJAAMISEEN EHDOTETAAN UUTTA MINISTERIÖTÄ ROTI raportti selvitti neljättä kertaa asiantuntijoiden näkemyksiä rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäistä kertaa aiheesta teetettiin myös laaja kansalaiskysely. Työssäkäyntialueiden välillä on isoja eroja, ja ekologisuus on vielä kaukana kansalaisten arjesta. Nopeasti monimutkaistuvaan maailmaan valtioneuvostolle ehdotetaan työkaluksi hallinnonalojen uudelleenjärjestelyä uudeksi rakennetun ympäristön ministeriöksi. Asiantuntijapaneelit kokoontuivat työpajoihin helmimaaliskuussa Samalla teetettiin ensimmäistä kertaa myös kansalaiskysely maamme yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella. Rakennetun omaisuuden nykytilaa arvioitiin kouluarvosanoilla. Tulevaisuutta luodattiin määrittelemällä trendejä, kasvavia ilmiöitä ja signaaleita sekä antamalla tehtäviä kunnille, valtiolle, toimialalle sekä käyttäjille. Asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänä Asiantuntijat antoivat rakennuksille kouluarvosanaksi 7+, liikenneverkoille 7, yhdyskuntateknisille järjestelmille 8- sekä toimialan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tarkastelusta, ja suunnan nähtiin olevan yhä huonompaan päin. Yleisiä syitä heikkenemiselle olivat mm. kustannustason nousu, kunnossapidon määrärahojen pieneneminen, rakenteiden elinkaaren päättyminen ja heikko tilaaja- 10 Rakennustekniikka 1/2013

11 Kuntaministeri Henna Virkkunen. rän väheneminen (- 111 vuodesta 2006) sekä toimialan haasteiden nopea monialaistuminen. Kasvaviksi ilmiöiksi ja signaaleiksi tunnistettiin mm. mittaustiedon laaja kerääminen ja jakaminen, viranomaisten ja operaattoreiden sähköiset palvelut sekä uudet yhteistyö- ja sopimusmallit. Rakennetun ympäristön rooli kasvaa Työpajoissa käsiteltiin lisäksi valmisteltuja teemoja. Korjausvelka ja muutostappio kasvavat. Kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaaliin verkostotalouteen. Käyttäjien osallistuminen ja avoin data tarjoavat mahdollisuuksia parantaa ja tehostaa sektorin tuotteita ja palveluita merkittävästi. Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan tasolla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perustaa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Se yhdistäisi maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauksen. Se toisi valtakunnallisiksi samat monialaisuuden ja yhteistyön tavoitteet joita on jo kokeiltu mm. kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa, Liikenneviraston perustamisessa ja metropolipolitiikassa. osaaminen. Peiliinkin katsottiin, ja tunnistettiin alan toistavan samoja laatuvirheitä vuosikymmenestä toiseen. Koulutuksessa ja kehityksessä arvosana säilyi samana, ja kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nostivat odotuksen tulevasta positiiviseksi. Tulevaisuuteen vaikuttavina isoina trendeinä nähtiin mm. yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrän nopea kasvu (+20 % tällä vuosituhannella), henkilöautojen määrän kasvu (+ 40 % tällä vuosituhannella), kuntien mää- Paneelien puheenjoht ajat vasemmalta Petri Laurikka, Harri Kailasalo, Riku Vahala, Jukka Pekkanen ja RILin puheenjoht aja Risto Vahanen. Teemu Vehmaskoski luovuttaa ROTI-raportin kuntaministeri Henna Virkkuselle. Raportti kokonaisuudessaan on luettavissa osoitteessa 1/2013 Rakennustekniikka 11

12 Rakennukset-paneeli edellyttää: KORJAUSVELASTA ENNAKOIVAAN KIINTEISTÖHOITOON Rakennuskantamme heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Ammattimaisen kiinteistöomistuksen työkalut ja ennakointi tulisi ottaa käyttöön koko rakennuskannassa. Kansallisomaisuudestamme 47 prosenttia edustavan talonrakennuskannan kunto ei ole parantunut viime vuosina. Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee. Ennakoivan kunnossapidon sijasta niukat resurssit on ohjattu kiiretöihin, ja sillä aikaa lievätkin korjaustarpeet ovat laajentuneet entisestään. Heikkoihin sisäilmaolosuhteisiin, kosteusvaurioille ja homeelle altistuvat kunnan työntekijät ja lapset, pahimmillaan elinikäisin seurauksin. Asunnoista vanhemmissa taloyhtiöissä käyttökustannukset nousevat edelleen ja putkiremontteja tehdään asuntoon vuosittain. Suurimmat peruskorjaukset odottavat lukujen rakennuskannassa. Sen rakennusosat ovat elinkaarensa päässä, ja monessa on nykytietämyksen valossa käytetty niin sanottuja riskirakenteita. Omakotitaloista on arvioitu 20 prosentin vaativan välitöntä isomman tai pienemmän vaurion korjaamista, ja jopa puolessa olisi tarpeen ryhtyä rivakasti vaurioita ennaltaehkäisevät toimiin. Kevättalvien vakiouutisiksi ovat nousseet vauriot ja romahdukset rakennuksissa, joiden omistajat eivät täysin ymmärrä vastuutaan niiden turvallisuudesta. Iso osa vaurioista olisi nykytietämyksellä ja -tekniikoilla kohtuullisin kustannuksin ennaltaehkäistävissä. Rakennuksille kehitetään parhaillaan katsastusmenettelyä, joka otettaisiin aluksi käyttöön kohteissa joissa on suuronnettomuuden vaara. Toimistoista asunnoiksi, taajamat tiiviimmiksi Maassamme jatkuu voimakkaana kaupungistuminen ja taajamien laajeneminen sekä tiivistyminen. Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää täydennysrakentamisella sekä esimerkiksi tyhjenevien toimitilojen uusilla käyttötarkoituksilla. Muutosprosessi on Suomessa edelleen liian hankala ja hidas. Viranomaistoiminnan kankeus jättää saneerattavaksi soveltuvia, hyväkuntoisia kiinteistöjä liian pitkiksi ajoiksi tyhjilleen. Keskusta- ja taajama-alueiden ulkopuoliset peltomarketit ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Tilanne on kuitenkin muuttumassa ja kauppa suuntautuu yhä enemmän takaisin keskustoihin. Samalla verkkokauppa tuo kasvavan määrän ostoksista suoraan kotiovelle. Ikääntyneiden muuttoliike kaupunkiseutujen keskuksiin ja isoimpiin alakeskuksiin tukee myös keskusta-alueiden elävöitymistä. Samalla keskusten rakennetun ympäristön laatu- ja palvelutasoa on kehitettävä merkittävin panostuksin. 12 Rakennustekniikka 1/2013

13 Mitä trendejä, kasvavia ilmiöitä tai signaaleja paneeli tunnisti? Entä mitä kunnilta, valtiolta, toimialalta ja käyttäjiltä edellytettiin? Mitä hallitusohjelmaan 2015 halutaan? Lue koko raportti osoitteessa Kaupunki- ja kiinteistökehittämisen sekä yhdyskuntien eheyttämisen uusille malleille onkin kova tarve. Kokeiluhankkeita, joissa ratkaisuja etsitään rakennuttajien, kiinteistönomistajien ja tutkimuksen yhteistyöllä, tarvitaan lisää. Samalla myös kansalaiset ovat ottaneet kaupunkitilan uudella tavalla haltuun esimerkiksi ravintolapäivinä ja sissiviljelminä. Uusi 2010-luvun kaupunkikulttuuri on syntymässä. Säätelyn ja markkinoiden tasapainottelua Ympäristöministeriö on ollut energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa kiitettävän määrätietoinen. Samalla ministeriön rajalliset tutkimus-, tiedotus- ja seurantaresurssit ovat käyneet ilmeisiksi. Uusien ohjeiden mukaisten rakenteiden rakennusfysikaalisesta käyttäytymisestä ollaan alalla yhä erimielisiä. Ympäristöministeriön omia sekä riippumattoman tutkimuksen resursseja on kasvatettava merkittävästi, jotta toteutettavien ratkaisuiden vaikutuksia voidaan seurata. Muutamien kaupunkien, kuten Oulun, rakennusvalvontayksiköt tukevat pienrakentajia esimerkillisellä energiatehokkuuden neuvontatoiminnalla. Ennakointi pienentää vaikeisiin rakenteisiin liittyviä riskejä ja tuottaa käyttövaiheessa suuria säästöjä. Vuotuinen asuntotuotanto on metropolialueella jatkuvasti liian pieni. Samalla asuntojen kokojakauma ei vastaa kysyntää, vaan painottuu liiaksi isoihin perheasuntoihin. Tarvetta olisi varsinkin yksiöille ja kaksioille. Viranomaisten pinta-alavaatimuksista tulisi siirtyä markkinatarvepohjaisiin jakaumiin. Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi on varmistettava kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojen riittävä tarjonta. Ongelma on Suomessa ikuinen ja se korostuu, koska omistusasumisen osuus on maassamme poikkeuksellisen suuri. Valtion ja kuntien on sen vastapainona järjes- Kiitämme Viranomaisten ja yritysten heräämistä harmaan talouden pitkäjänteiseen torjuntaan Alan toimijoiden yhteistä tuloksekasta työskentelyä energiatehokkuuden parantamiseksi Edistyksellisten kiinteistönomistajien esimerkillisen ennakoivaa kiinteistönpitoa Moitimme Rakennusten kunnossapidon vähäistä viranomaisohjausta PTS ei vielä riitä Rakennusvalvonnan kunnittain vaihtelevia määräystulkintoja erityisesti korjausrakentamisessa ja palomääräysten osalta Toimialaa samojen laatuvirheiden toistamisesta ja osaamisen kehittämisen vähyydestä telmällisesti edistettävä vuokraasuntomarkkinoiden kehitystä. Markkinoille tulisi saada lisää sekä vuokra-asuntotuottajia että -sijoittajia. 1/2013 Rakennustekniikka 13

14 Liikenneverkot-paneeli edellyttää: PERUSVÄYLÄNPITO KUNTOON VAIKKA UUSINVESTOINTEJA PRIORISOIMALLA Kiristyvässä taloustilanteessa liikennepolitiikan pitkäjänteisyys on unohtunut. Älyliikenteen biteistä on hyötyä, mutta bitumia ne eivät korvaa. Perusväylänpitoon on saatava tasonkorotus, ja kohteiden priorisoinnin on perustuttava kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Liikennejärjestelmän merkitys kansalaisten jokapäiväiselle elämälle, koko kansantaloudellemme ja kansallisten päästötavoitteiden saavuttamiselle on suuri. Hallitusohjelmassa ja vuoden 2012 liikennepoliittisessa selonteossa luvattua pitkäjänteistä investointipolitiikkaa ei kuitenkaan taantuman takia ole edes aloitettu. Ylläpidon rahoitus on samalla jäämässä pahasti jälkeen kustannuskehityksestä, jota ajaa esimerkiksi öljyn hinnan nousu. Liikenneverkosto uhkaa rapautua nopeasti tasolle, jolla nykyiset kelirikot ovat kasvaneet henkilöliikenteen säännöllisiksi häiriöiksi ja tavarankuljetusten heikentyneeksi toimitusvarmuudeksi. Liikenneväyliä koskevien kansallisten päätösten tulee perustua kokonaishyötyyn, ei aluepoliittisiin perusteisiin. Kilpailijamaista erityisesti Ruotsissa päättäjien ja asiantuntijoiden vuoropuhelu toimii, ja liikennejärjestelmän rohkea kehittäminen parantaa kansallista kilpailukykyä. Esimerkiksi rataverkoston nykyaikaistaminen tukee siellä suurimpien kaupunkien välistä liikennettä ja pohjoisen teollisuutta. Liikenneverkostojen nykytila Jaksolla kehitys on ollut myönteistä erityisesti raideliikenteessä. Uusinvestoinneista toteutusvaiheessa ovat Pohjanmaan lisäraide, Kehärata ja Länsimetro. Kustannustason nousu on kuitenkin 2000-luvulla vähentänyt perusväylänpitoa yhteensä runsaalla 500 miljoonalla eurolla. Tuottavuus on parantunut, mutta todellinen vähenemä on vähintään 300 miljoonaa euroa. Kielteistä kehitystä vauhdittaa kevään 2013 kehysriihessä tehdyt hallitusohjelman ja liikennepoliittisen selonteon liikenneverkostoa koskevien tavoitteiden purkaminen. Tällä hetkellä luokitellaan 4338 kilometriä maantietä päällysteeltään huonoksi tai erittäin huonoksi ja 102 rautatiesiltaa huonokuntoisiksi. Keväisin rautatieverkolla on alennettuja nopeusrajoituksia routavaurioiden johdosta runsaasti, vuonna 2010 jopa 1068 km. Esimerkiksi Oulu Helsinki välin pikajunan teoreettinen myöhästyminen on tämän johdosta yli tunnin. Lentoasemaverkoston tilanne on hieman heikentynyt, koska investointeja on jouduttu priorisoimaan. Sen seurauksena pienempien kenttien kunto on heikentynyt. Kauppamerenkulussa sen sijaan väylien kunto on parantunut. Kevyen liikenteen rooli on kasvanut samalla, kun niiden väyläverkostot vähitellen täydentyvät ja muut kulkumuodot ruuhkautuvat. Väylien talvikunnossapito on 14 Rakennustekniikka 1/2013

15 osin jäänyt kiireellisempien töiden jalkoihin. Julkisen liikenteen matkaketjujen eheyttä on edelleen kehitettävä. Joukkoliikenteen asema etenkin suurilla kaupunkiseuduilla on melko vakaa. Kulkumuoto-osuuden säilyttäminen ja parantaminen edellyttävät hyvää palvelutasoa, monipuolisia sähköisiä palveluja sekä entistä sujuvampia useita eri liikennemuotoja hyödyntäviä matkaketjuja. Nykytilan poikkileikkaavia teemoja Toimialan sisällä uusia avauksia on odotettu älyliikenteeseen ja joukkoliikennepalveluihin. Niitä on syntynyt hitaasti, koska päätökset ovat poliittisia ja esimerkiksi yksityisyyden suojaan liittyvistä kysymyksistä ei ole yksimielisyyttä. Tuotannossa ja kunnossapidossa tietomallinnusta on pilotoitu esimerkiksi koneohjauksessa. Suunnittelussa tietomallintamisessa ollaan lähellä kansainvälistä kärkeä, ja ohjelmistokehityksellä on Suomessa jo pitkä historia. Myös liikenteen sujuvuuden parantamisessa uusilla, käyttäjille suunnatuilla kevyillä ohjelmasovelluksilla olisi suuria mahdollisuuksia. Julkinen sektori on alkanut kiitettävästi avata tarpeellisia tietokantoja yksityisille palveluntarjoajille. Tämän kehityksen on jatkuttava ja voimistuttava. Liikkumisen ja liikenteen hinnoittelumekanismeilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen kysyntään ja siten ehkäistä tarvetta liikenteen perusinfrastruktuurin kasvattamiseen. Teknisiä ratkaisuja on useita. Eteneminen riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahtotilasta. Maankäytön, asumisen ja liikenneverkoston suunnittelun yhdistäminen ns. MAL-mallin mukaan ei ole käytännössä edistynyt pääkaupunkiseutua ja suurimpia kaupunkeja (Tampere, Turku, Oulu) lukuun ottamatta. Nykyisellä kuntarakenteella yhteistyön käynnistyminen on edelleen erittäin vaikeaa ja päätöksenteko liian sirpaloitunutta. Uusimuotoiset ELY-keskukset eivät toistaiseksi ole helpottaneet seudullista kehitystä, vaan tuoneet siihen lähinnä vain yhden hallinnoltaan sekavan toimijan lisää. Julkisissa hankintamenettelyissä on onneksi myös rohkeasti kokeiltu uusia avauksia, minkä seurauksena yhteistyö alan sisällä on lisääntynyt. Kiitämme Joukkoliikenteen palvelutason parantumista ja edellytysten luomista jatkokehitykselle: sähköiset palvelut, joukkoliikennelaki Uusien toteuttamismallien kautta syntymässä olevaa yhdessä tekemisen kulttuuria: allianssit, elinkaarihankkeet Käyttäjien pitkämielisyyttä ajoittaista palvelutason heikkenemistä kohtaan Moitimme Valtakunnallista liikenne politiikkaa, jota tehdään vailla kokonaiskuvaa liikennejärjestelmästä Valtion ja kuntien väylien kunnossapidon lyhytjänteisyyttä ja liian alhaista rahoitustasoa Tilaajasektorin vähäiset resurssit estävät kehityksen ja hidastavat tuottavuuden parantamista 1/2013 Rakennustekniikka 15

16 Yhdyskuntatekniikka-paneeli haluaa: KAUPUNGIN SYDÄMEN KUNTOON! Talouden kurimus on iskenyt katuverkoston kunnossapitoon. Katujen alla yhdyskuntatekniset järjestelmät ovat yleiskuntonsa ja rappeutumisen osalta hyvin eri vaiheissa. Voimakkain väestönkasvu sijoittuu samoille kaupunkiseuduille, joilla on vanhimmat verkostot. Kuntalaisten toimivan elämän edellytyksiä ovat oikein mitoitetut ja toimintavarmat kadut sekä yhdyskuntatekniset järjestelmät sähkönjakelu, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenneyhteydet sekä jätehuolto. Olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen on teknisten järjestelmien näkökulmasta erittäin kannattavaa, koska näin nykyisille verkostoille saadaan parempi käyttöaste. Poikkeuksena ovat hulevedet, joiden määrä kasvaa vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyessä. Tämä edellyttää usein verkostojen suurentamista tai hulevesien hallintaa uusilla keinoilla. Voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla joudutaan kerralla rakentamaan kokonaisten uusien asuinalueiden infrastruktuuri ennen ensimmäisenkään asukkaan muuttamista alueelle. Väestönkasvu kohdistuu samoille kaupunkiseuduille, joiden tekniset verkostot ovat myös maan vanhimpia. Siksi osa vanhoista yhdyskuntateknisistä verkoista alkaa olla kipeästi järjestelmällisen saneerauksen tarpeessa. Kadut, sähkö ja vesihuolto palvelevat lähes kaikkia Verkostoista näkyvimpiä ovat kadut. Niiden ylläpidosta ja kunnostuksesta on tingitty lähes joka kunnassa, mikä näkyy taas kevään tullen heikkokuntoisina päällysteinä ja katumerkintöinä. Runsaslumiset talvet ovat vaatineet poikkeuksellisia panostuksia talvikunnossapitoon. Viime vuosina toimintatapoja on saatu merkittävästi kehitettyä ja kunnossapidon taso on noussut taas hyväksi. Lumen tarvitsemat kasvavat väistö- ja läjitystilat sekä lisääntyvät hulevedet haastavat tulevaisuuden kaupunkirakenteen suunnittelijat. Yhteiskunnan riippuvuus keskeytyksettömästä sähkönjakelusta kasvaa edelleen. Työn alla oleva toimitusvarmuuden tiukennus edellyttää ilmajohtoverkon korvaamista kaapeliverkolla laajasti myös haja-asutusalueella. Mittava maakaapelointi edellyttää lupamenettelyn nopeuttamista, uusien työmenetelmien hyödyntämistä sekä yhteisrakentamisen kehittämistä televerkkojen kanssa. Etämittaukseen siirtyminen vuoden 2014 alussa edistää energiatehokkuutta ja mahdollistaa sähkön pientuotannon. Vesihuoltoverkostojen saneerausvelan jatkuva kasvu ei vielä näy vaurioiden määrissä, mutta putkivahingon sattuessa sen vaikutukset ovat aiempaa laajemmat ja häiriön kesto pidempi. Suurimmissakin kaupungeissa tietoa vesija viemäriverkoston todellisesta kunnosta on edelleen vähän, koska tehokkaita ja edullisia selvitysmenetelmiä ei ole. Saneerauspäätöksiä joudutaan siksi usein yhä tekemään näppituntumalla. Myönteistä on se, että päätöksentekijät ovat alkaneet ymmärtää saneeraustoiminnan merkityksen. Tuotantolaitokset, erityisesti vedenpuhdistamot, ovatkin varsin hyvässä kunnossa. Lupaehtojen kiristyminen ja ympäristöviranomaisten määrätietoinen toiminta on tukenut kehitystä. Ekotehokkuutta ja tiedonkulkua Kattavat kaukolämpöverkostot ovat suomalaisen energiatehokkuuden lippulaiva. Toisin kuin vesihuollossa, hallittua ja järjestelmällistä kunnossapito- ja saneeraustoimintaa on pystytty ohjelmoimaan tehokkaasti esimerkiksi lämpökamerakuvauksilla. Viime vuosina samat laitokset ovat alkaneet rakentaa myös kaukokylmäverkkoja, joiden kasvupotentiaali kaupunkikeskustoissa on suuri. Sähkön, kaukolämmön 16 Rakennustekniikka 1/2013

17 Kiitämme ja kaukokylmän yhteistuotannon sekä esimerkiksi puhdistetun jäteveden sisältämän lämmön hyödyntäminen ovat esimerkkejä monimutkaistuvista järjestelmistä. Niillä voidaan saavuttaa suuria hyötyjä ja säästöjä. Jätehuollossa nykytilannetta voi pitää hyvänä. Vanhanaikaiset kaatopaikat on saatu suljettua ja jätejakeiden hyötykäyttö on edistynyt jätedirektiivin tavoitteiden mukaisesti. Jätteen energiahyötykäyttöön on rakennettu kuusi modernia laitosta, ja muutama lisää on tulossa. Samalla uusilla konttikokoisilla yksiköillä voidaan hyödyntää keskisuurten tuotantolaitosten kuten leipomoiden hukkajakeita. Internet-pohjaisten palveluiden räjähdysmäisen kasvun näkökulmasta on hämmästyttävää, että tietoliikenneverkot edelleen ovat vanhoilla alueilla alkuperäisiä kuparikaapeleita vuoden takaa. Vaikka uusia alueita varustetaan valokuidulla, on Suomen kokonaistilanne Pohjoismaiden heikoin. Vanhojen kaapeleiden siirtokapasiteetti loppuu, kun internet-liikenteen kasvu ottaa hyppäyksen uusien netti-tv- ja pilvipalveluiden johdosta. Langattomien yhteyksien nopea kehitys ei poista tarvetta kehittää myös kiinteitä yhteyksiä tasolle, jota tulevaisuudessa tarvitaan. Yhteistyötä lisättävä Yhdyskuntateknisiä palveluita tuottavien toimijoiden tavoitteet eroavat toisistaan jo lähtökohdiltaan. Osa on avoimessa markkinassa kilpailevia yksityisiä yrityksiä ja osa monopoliasemassa toimivia yksiköitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama katurakenne, jossa verkostot kulkevat. Yhden järjestelmän vika tyypillisesti kertautuu muihin järjestelmiin, vähintään siten että kaivanto pitää kaivaa auki erityisen varovaisesti. Alueen asukkaille kaikki haitat konkretisoituvat liian pitkään auki olevina katutyömaina. Tiiviissä kaupunkirakenteessa onkin välttämätöntä kehittää tehokkaampia tekniikoita katurakenteessa kulkevien verkostojen korjaamiseen ja saneeraamiseen. Yhteisrakentamiselle on kehitetty toimintamalleja ja laadittu oppaita, mutta käytännön yhteis- Kaukolämmön ja -jäähdytyksen energia- ja ekotehokkuutta Jätehuollossa energiahyötykäytön voimakasta kasvua Sähkö- ja lämpöenergiamittareiden etäluennan avaamia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseksi Moitimme Kuntia katuverkostojen kunnon heikentymisestä kunnossapidon karsimisen johdosta Hallituksen jäämistä pahasti jälkeen tavoitteestaan parantaa ja nopeuttaa hankkeiden lupa- ja viranomaisprosesseja Heikkoa kansallista valmistautumista uuden sukupolven internetpalveluiden vaatimaan kapasiteettiin kaupunkien ja taajamien iäkkäissä tietoliikenneverkoissa työssä on vielä hyvin paljon saavutettavaa. 1/2013 Rakennustekniikka 17

18 Koulutus ja kehitys: LAADUKAS ELINYMPÄRISTÖ EDELLYTTÄÄ AMMATTITAITOA JA TUTKIMUSTA Rakennettu ympäristö monimutkaistuu ja alan ammattilaisten osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Vähäiset panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat voimakkaassa ristiriidassa alan kehitystarpeiden kanssa. Rakentamis- ja kiinteistöalan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittäviä koulutusresursseja kaikilla oppilaitostasoilla. Erityisesti korjausrakentamisen, infrarakentamisen sekä kiinteistönhallinnan sektoreille tarvittaisiin lisäpanostusta. Kokonaisuutena sekä aloituspaikkoja että opettajaresursseja ollaan leikkaamassa, mutta onneksi vain varovasti verrattuna moniin muihin aloihin. Nopein tapa saada päivitettyä osaamista alalle on nykyisten ammattilaisten täydennyskoulutus. Sen muodot ja sisällöt ovat kuitenkin vasta kehittymässä, eivätkä työnantajat vielä näe täydennyskoulutusta kanavana kilpailukykynsä parantamiseen. Alan perinne ei arvosta täydennyskoulutusta. Määräysten ja käytäntöjen kehittyessä nopeasti haasteena on myös osaavien opettajien puute. Alan ammattilaisten tulevia määrä- ja osaamistarpeita on ennakoitu useilla hankkeilla opetushallinnon ja alan yhteistyönä. Määrällistä ja laadullista ennakointia on jatkettava ja kehitettävä. Huomioon on seuraavaksi otettava yksittäisten, hyvinkin kapeiden alueiden tarpeet sekä toisaalta koko alaa voimakkaasti muuttava kansainvälistyminen. Oppiminen ja opiskelu muuttuvat Suomalaisten nuorten keskuudessa rakentamis- ja kiinteistöalan kiinnostavuus on hyvä. Sen seurauksena opiskelija-ainesta riittää kaikilla koulutustasoilla. Opiskeluajat ovat kuitenkin varsin pitkiä ja läpimenoasteet keskimääräisellä tasolla. Koulutuksessa poikkileikkaava teema on aktiivinen pyrkimys kansainvälistymiseen. Perinteisesti vain arkkitehtikoulutus on ollut aidosti kansainvälistä, mutta nyt muillakin osa-alueilla suomalaisten vaihto-opiskelu ulkomailla on lisääntynyt ja Suomeen tulijoitakin on riittävästi. Vaihto-opintojen hyväksymistä osaksi suomalaista tutkintoa tulee edelleen kehittää. Yliopistoissa vuonna 2016 käynnistyvät englanninkieliset maisterivaiheen opinnot muuttanevat alalle valmistuvien kansallisuusjakaumaa rajusti. Ammattikorkeakouluissa on jo englanninkielistä, tutkintoon johtavaa koulutusta. Ammatillisessa koulutuksessa on tehty koulutusvientiä suomalaisessa koulutussäätiössä, joka hyödyntää täkäläisiä kokemuksia ja menetelmiä. Ollaan lähellä tilannetta, jossa suomalainen tilaaja ei voi saada palvelua suomen kielellä. Maamme rajojen sisällä rakennustyömaiden työntekijöistä jo yli 20 prosenttia tuleekin suomalaisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta, pääosin ilman muodollista koulutusta tai pätevyyksiä. Osuus on sama kiinteistöpalveluissa. Yhteensä noin työntekijällään nämä tekevät toimialasta kotimarkkinamme kansainvälisty- 18 Rakennustekniikka 1/2013

19 neimmän. Muutos on tapahtunut erittäin nopeasti, kymmenessä vuodessa. Työntekijätasolla eläköityminen kasvattaa tarvetta ammatillisille osaajille niin nopeasti, että joustavia koulutusmuotoja on etsittävä. Niin vierastyöläisiä kuin syrjäytymisuhan alla olevia suomalaisnuoria on mahdollista saada oppisopimus- ja täydennyskoulutuksella nopeasti alalle. Koulutuksessa tulee painottaa työturvallisuutta, työn laatua ja asiakaspalveluvalmiuksien parantamista. Kokonaisuutena oppiminen muuttuu entistäkin enemmän työuran aikana osaamisen täydentämiseksi ja muuntamiseksi. Täydennyskoulutuksen kustannusten jakoon on siksi löydyttävä uusia malleja, jotta kaikki ei jäisi työnantajan vastuulle. Samalla toimialan ja valtion tulee kehittää saavutetun osaamisen tunnustamisen ja läpinäkyvyyden työkaluja. Tutkimuksen terävöidyttävä, kehityksen nopeuduttava Rakennus- ja kiinteistöalalla ei perustutkimuksen tarpeellisuutta aina ymmärretä, ja tästä johtuen se on ollut vähäistä. Samalla myös soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön panokset ovat liian pieniä. Tutkijoiden, tuotekehittäjien, kaupallistajien ja tilaajien vuorovaikutusta olisi parannettava nykytilanteen korjaamiseksi. Tutkimuksen nostamiseksi kansainväliselle tasolle on löydettävä ne muutamat kapeat sektorit, joilla olemme jo huipputasoa, ja tuettava niitä. Yliopistoissa on viime vuosina pyritty muo- Kiitämme Kaikkien osapuolten ponnisteluita tutkimuskentän uudelleenjärjestelyssä Alan yritysten uusimuotoista kehitysmyönteisyyttä Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja roolinjakoa Moitimme Valtion ja kuntien varovaista roolia innovatiivisten hankintamenettelyiden hyödyntäjinä. Yliopistokoulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vähäisyyttä Täydennyskoulutuksen mallien hidasta uudistumista dostamaan huippututkimusyksikköjä tällä periaatteella. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston kärkialoista rakennusfysiikka ja rautatierakenteet on arvioitu kansainvälisesti korkeatasoiseksi. Aalto-yliopisto on kansainvälistä kärkeä vesitekniikassa ja nyt tavoitteena on tehdä huippututkimusta mm. tietomallinnuksen, ydinjätteen loppusijoittamisen sekä rakennusmateriaalitekniikan ja rakennusfysiikan alueilla. Myös rakennetun ympäristön palveluihin panostetaan. Kapeilla valinnoillaan yliopistot luovat muille oppilaitoksille mahdollisuuden valita eri strategioita. Ammattikorkeakoulut ovat hyvin löytämässä oman paikkansa osana innovaatioketjua tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Kansallisesti rahoitetussa tutkimuksessa tärkeä lisä ovat RYM Oy:n, niin sanotun strategisen huippuosaamisen keskittymän eli SHOKin, kolme ohjelmaa. Niiden teemat ovat tietomallinnus, sisäympäristöt ja kaupunkikehitys. Euromääräisesti näiden kokonaisvolyymi on noin 60 miljoonaa euroa ja kesto neljä vuotta. Samalla Tekes panostaa rakennetun ympäristön alueelle erityisesti Rakennettu ympäristö -ohjelman sekä uusien Fiksu kaupunki ja Huippuostajat -ohjelmien kautta. RYM ja esimerkiksi alan itse kehittämä niin sanottu klinikkatoiminta ovat esimerkkejä siitä, että toimiala hakee uusia ratkaisuita yhdessä uusilla konsepteilla, aiempaa kevyemmillä rakenteilla ja lyhyemmillä hankeajoilla. Kehityskynnyksen madaltaminen ja riskin jakaminen on välttämätöntä ja se monipuolistaa alan TKI-työkalupakkia merkittävästi. 1/2013 Rakennustekniikka 19

20 Kansalaiskysely: KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Asiantuntijat antavat jo neljättä kertaa näkemyksensä rakennetun omaisuuden tilasta, mutta miten asiat todella ovat? Selvitimme asiaa teettämällä suomalaisille laajan kyselyn. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää Suomen yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialueella asuvien suomalaisten näkemyksiä arkisesta ympäristöstään. Nämä seudut ovat maamme kilpailukyvyn vetureita, ja samalla niillä kärjistyvät kaikki rakennettuun ympäristöön liittyvät piirteet. Mukaan valitut työssäkäyntialueet olivat Rovaniemi, Oulu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu vuotiaita asuu näillä työssäkäyntialueilla henkilöä. Yli neljä viidestä (84 %) vastaajasta antoi elinympäristölleen kokonaisuutena vähintään hyvän arvosanan verrattuna muihin maihin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elinympäristöään turvallisena. Asuminen Neljä viidestä (80 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että asunto sopii heidän nykyisiin tarpeisiinsa vähintään hyvin. Asuntojen sisätilojen kunto (73 %), rakennuksen vaipan eli ulkokuoren (72 %) ja rakennuksen teknisten järjestelmien (66 %) kouluarvosanat nousevat juuri hyviksi. Kokonaisarvosanaksi suomalaisille rakennuksille annettiin 7+ (ka. 7,29). Hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää vastaajien mielestä olivat riittävästi tilaa (75 %), edulliset asumiskustannukset (71 %) ja oma rauha ja yksityisyys (67 %). Vähiten tärkeimmiksi muodostuivat taas ohjausjärjestelmät, automaatio (3 %), ekologisuus (20 %) ja esteettömyys (20 %). Myöskään asunnon muunneltavuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 % vastaajista). Nuorista vastaajista ( vuotiaat) peräti 85 % valitsi edulliset asumiskustannukset asumisen kannalta tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Ekologisuutta pidettiin pääkaupunkiseudulla useammin tärkeänä (26 % vastaajista) kuin muilla työssäkäyntialueilla. Rovaniemellä ja Vaasassa ekologisuutta piti tärkeänä vain 8 % vastaajista. Haja-asutusalueilla asuvat pitivät muilla alueilla asuvia tärkeämpänä etenkin omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Omaisuuden arvon säilymistä/nousemista ja vaivatonta kunnossapitoa pidettiin taas keskusta-alueilla tärkeämpänä kuin muilla alueilla. Riittävää tilaa pidettiin taas esikaupunkialueilla ja taajamissa asuvien joukossa useammin tärkeänä kuin muilla alueilla. Kodin tekniset järjestelmät saivat kyselyssä kauttaaltaan hyvät arviot. Korkeimmat arvosanat annettiin vesihuollolle (ka. 8,41). Kokonaisarvosanaksi suomalaisille yhdyskuntateknisille järjestelmille annettiin 8- (ka. 7,65). Liikkuminen Suomen liikenneverkostot saivat kaikilta vastaajilta kokonais- 20 Rakennustekniikka 1/2013

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos

Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Otsikoita arjessa 20.5.2013 2 Perstuntumaa??? 3 Omaisuuden tila ROTI rakennetun omaisuuden tila arvioita

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA

Sisältö RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA RAKENTEIDEN SUUNNITTELU ON GLOBAALIA HUIPPUTEKNIIKKAA Pekka Pulkkinen, WSP Finland Sisältö 2 1 2 3 RAKENNESUUNNITTELUN ALKU OULUSSA OULULAISEN OSAAMISEN SAAVUTUKSIA SUUNNITTELUREFERENSSEJÄ 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT...

SÄÄNNÖT SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU 1 KILPAILUN TARKOITUS KILPAILUTEHTÄVÄ INFOTYÖPAJAT... SÄÄNNÖT Sujuva! Säännöt Sivu 2 (6) SUJUVA! RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 INFOGRAFIIKKAKILPAILU SÄÄNNÖT 1 KILPAILUN TARKOITUS... 3 2 KILPAILUTEHTÄVÄ... 3 3 INFOTYÖPAJAT... 4 4 SARJAT JA OSALLISTUJAT... 4 5

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet

Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet Rakennusteollisuuden hallitusohjelmatavoitteet 2015 26.1.2015 Rakennusteollisuuden peruskivet hallitusohjelmaan 2015 1. Maankäytön, asumisen, liikenteen ja rakentamisen ohjaus tulee keskittää samaan ministeriöön

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi 6.10.2015 Asuntotuotanto kappalemääräisesti kasvussa Rakennusteollisuus RT 6.10.2015 2 Omakotitalojen aloitukset

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN

HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN HENKILÖLIIKENTEEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Jenni Eskola 15.1.2015 TAUSTAT JA TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä henkilöliikenteen asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja muuntaa ne vaateiksi

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Matti Laitio Ympäristöministeriö Lieksa, Vuonislahti 6.-7.9.2012 Opas kylä- yleiskaavoista julkaistiin alkuvuodesta www.ymparisto.fi > ympäristöministeriö

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JOKAISEN ARJESSA RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT / 2025 / Selvitykset yleisistä tulevaisuuskatsauksista ja muissa maissa laadituista alan strategioista

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Yhdyskuntien uudistaminen projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia

Yhdyskuntien uudistaminen projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia Yhdyskuntien uudistaminen 2016-2019 -projekti Kiinteistöt kestävään kuntoon -seminaari 27.10.2016 ARA-kiinteistökannan kehittäminen ajatuksia Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi Lakimies Liisa Meritähti

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot