Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen"

Transkriptio

1 Työ raportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirja II i s u usse lvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski Kesäkuu 2002 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 SAA TE Vastaanottaja: Johanna Hansen Posiva Oy Allekirjoitettavaksi Lausuntoa varten Palautetaan Pyydän palauttamaan x Käsiteltäväksi Tiedoksi Keskusteluun viitaten Asia: Työraportti Hei, Oheisella CD:llä raportti word muodossa. Raporttiin on tehty joitakin korjauksia (kirjoitusvirheitä ja joitakin lisäselityksiä kaavoihin) Jouko Tömqvistin ja Harri Kivikosken toimesta. Lähettäjä: Seppo Saarelaisen puolesta Varpu Mattila Puh Seppo Saarelainen VTT RAKENNUS JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Lämpömiehenkuja 2, Espoo PL 1800, VTT Puh. (09) 4561 Faksi (09) vtt. fi V-tunnus

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: TILAUS VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, VTT 9739/01/EJOH Työraportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen. Kirjallisuusselvitys TEKIJÄ: TARKASTANUT: /) /~,/~ tr;l-tt{.~ V lfttjjdi. v U 1 po Saarelainen VTT Rakenqus- ja_ yhdyskuntatekniikka ~~-~bj/11 Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 10ub~ / ~?uko Törnqf{st VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka HYVÄKSYNYT: Johanna Hansen Posiva Oy

4 TEKIJÄ ORGANISAATIO: TILAUS VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, VTT 9739/01/EJOH Työraportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen. Kirjallisuusselvitys TEKIJÄ: TARKASTANUT: l/ejvja?.ut~~v~ Se6~o Saarelainen VTT Rakennus-la yhdjskuntatekniikka ~~ 1 /~/4a,~. Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 7P?~~ J /!onko Tör;-~sf' VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka HYVÄKSYNYT: Johanna Hansen Posiva Oy

5 Työ r a p o r t t i Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirjallisuusselvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski Kesäkuu 2002

6 Työ r a p o r t t i Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirjallisuusselvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kesäkuu 2002 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

7 JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS BENTONIITIN JA BENTONIITTI SEOSTEN VEDENJOHTA VUUTEEN, KIRJALLISUUSSELVITYS TIIVISTELMÄ Hentoniittisavea ja erilaisia murskeen ja bentoniitin sekoituksia tullaan käyttämään suunnitelluissa loppusijoitustiloissa puskurimateriaalina ja tunnelintäytteenä (Posiva, 2000). Kapselin ympärille asennettavien tiivistettyjen hentoniittilohkojen pääasiallinen käyttötarkoitus on: eristää kapseli sitä ympäröivästä kalliosta ja plastisena materiaalina suojata kapselia pieniltä kallioliikunnoilta rajoittaa aineenvaihduntaa kapselin ympärillä siten että pääasiallinen virtaus tapahtuu diffuusion muodossa. Puskuri myös erottaa kapselin ympäröivässä kalliossa ja tunneleissa tapahtuvista virtaus- ja kulkeutumisprosesseista. Tunnelintäytön ja sulkurakenteiden tarkoituksena on palauttaa häiriintymättömät olosuhteet loppusijoitustiloja ympäröivään geosfåäriin. Täyteaineen avulla estetään loppusijoitustunneleita ja maanpintayhteyksiä toimimasta pohjaveden ja radionuklidien virtausreitteinä, samalla estetään epäsuotuisien ainesten tunkeutuminen loppusijoitustiloihin. KBS-3V- konseptissa: täyteaine estää lisäksi puskuriaineen tunkeutumisen pois loppusijoitusreiästä pitää tunnelit mekaanisesti vakaana. Täyteaineella pitää olla mekaanisesti ja kemiallisesti suotuisat ja ennustettavat ominaisuudet pitkällä aikavälillä, eikä mikään täyteaineen ominaisuuksista saa vaarantaa merkittävästi muiden päästäesteiden toimintaa. Toivattavia ominaisuuksia on mm. alhainen vedenjohtavuus ja puskurin paikallaan pitämiseksi riittävä tiiveys ja pieni kokoonpuristuvuus (Posiva, 2000). Eräs loppusijoituksen ympäristöriskeistä on ikiroudan eteneminen loppusijoitustilan tasoon saakka ilmaston jäähtyessä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella eristemateriaalien, bentoniitin ja bentoniittisekoitusten, mahdollisen jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia seurauksia. Tässä kirjallisuustutkimuksessa tarkasteltiin raportoituja tutkimuksia, jotka koskivat hienorakeisten, routivien maiden rakenteen ja vedenjohtavuuden muutoksia niiden jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin bentoniittituotteiden, bentoniitin ja kivennäismaan seosten ja bentoniitin routivuutta ja vedenläpäisevyysominaisuuksia sulana ja jäätymisen jälkeen. Raportoiduissa tutkimuksissa käytettyjä laboratorio- ja kenttätutkimusmenetelmiä ja -laitteita kuvattiin. Raportin pohjalta laadittiin tutkimusohjelma, jonka perusteella tultaisiin kokeellisesti selvittämään loppusijoituskäyttöön suunniteltujen materiaalien ominaisuuksien muuttumista jäätymisen ja sulamisen vaikutuksesta. Kirjallisuuden perusteella oli ilmeistä, että routivissa suojausmateriaaleissa syntyy saviaineksen kutistumisriski, joka johtaa vedenjohtavuuden kasvuun sulamisen jälkeen. Tämän vuoksi olisi tarpeen ainakin tarkistaa, mitkä ovat käytettäväksi suunnitellun puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen jäätyruisominaisuudet Vedenjohtavuuden ohella esitettiin tutkittavaksi myös materiaalien jäätymätön vesipitoisuus pakkaslämpötiloissa sekä materiaalin routanousu- ja kokoonpuristuvuusominaisuudet. Arvioitiin myös, että jos puskurimateriaali ja tunnelintäyte jäätymisen ja sulamisen seurauksena kutistuu, niin kutistumisen seurauksena myös sen paisuntapaine pienenee. Avainsanat: Jäätyminen, sulaminen, vedenjohtavuus, bentoniirti

8 INFLUENCE OF FREEZE-THAW ON THE PERMEABILITY OF BENTONITE AND BENTONITE MIXTURES- A LITERATURE STUDY ABSTRACT Bentonite and different mixtures of hentonite and crushed rock will he used either as huffer materia! or hackfill materia! in the planned repository for spent fuel hy Posiva (Posiva, 2000). The main functions of hentonite used as a huffer around the canister are: to plastically isolate the canister from the rock and to protect it against minor rock displacements to restrict mass flow rates around the canister so that mass transport takes place predominantly hy diffusion. The huffer thus, to some extent, "decouples" the canister from the flow and transport processes in the surrounding rock, and tunnels. The hackfilling and sealing arrangements aim to re-estahlishment of undisturhed conditions in the geosphere. The main function is to prevent the disposal tunnels and access routes into the repository for hecoming major conductors of groundwater and transport pathways of radionuclides, and to hlock inadvertent intrusion into the repository. In a KBS-3V repository the other functions of the hackfill in the upper part of the deposition hole and in the tunnel are to keep the huffer in place around the canister hy counteracting the swelling ofthe buffer to contrihute to keeping the tunnels mechanically stable. The backfill should have chemically and mechanically favourahle and predictahle properties over Iong time periods and should not have any properties that could significantly impair the function of the other harriers. The desired properties include a sufficient density and low compressibility to keep the huffer in place, and a low hydraulic conductivity (Posiva, 2000). One of the assumed environmental risks is the possihility of permafrost penetration down to the repository depth during climate cooling. Thus, a study conceming the consequences due to the possible freezing and thawing of sealing materials like hentonite and bentonite mixtures was seen important. Research results, reported in literature, and conceming structural changes and changes in the hydraulic conductivity of frost-susceptible, fine-grained soils after freezing and thawing are discussed in this study. The frost-susceptibility and hydraulic properties of bentonite products, bentonite mixtures and hentonite clay in unfrozen state and after freeze-thaw cycles are reported, as well. The laboratory and field-testing devices and methods applied in the reported investigations are described. Finally, a proposal for the further testing programme was presented for the evaluation of the hydraulic stability of planned buffer and backfill materials in reference to freezing and thawing. According to the referred reports, it is obvious that characteristic for frost-susceptible liner materials is the risk of shrinkage in the clay materia!, which leads to a higher hydraulic conductivity after thaw. For this reason, the freezing properties of the planned buffer and backfill materials should he investigated. Besides the hydraulic conductivity, also the unfrozen moisture content in freezing temperatures, and compression and frost-heaving characteristics of the materia! should be determined in the lahoratory. It was also concluded that if the huffer and hackfill material as a result from freeze-thaw cycle would shrink, then swelling pressure would be reduced. Key words: Freeze-thaw, hydraulic conductivity, hentonite

9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 ERISTEMATERIAALIN JÄÄTYMISSTABILITEETIN MERKITYS JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS VEDENJOHTAVUUTEEN Tarkastelunäkökulma Savi ja siitti Jäätyneen ja sulaneen kivennäismaan vedenjohtavuusmalli Viitekehys residuaalijännitysten pohjalta Ehdotus huokosluku-jännitys-vedenjohtavuus-vuorosuhteen (e-logcr'-k) kuvaamiseksi sulaneissa maissa Huokosluvun muuttuminen Vedenjohtavuusmalli Jäätymätön vesipitoisuus Jäätymättömän vesipitoisuuden vaikutus saven routimiseen BENTONIITTIMATTO (GCL) Maabentoniitit Materiaalit Sulan hiekkabentoniittiseoksen vedenjohtavuus Bentoniittityypin vaikutus vedenjohtavuuteen Hiekkabentoniittiseoksen stabiilisuus jäätymisen ja sulamisen alaisena BENTONIITIN OMINAISPIIRTEET JA ROUTIVUUS Materiaali Bentoniitin kokoonpuristuvuus (huokosluku-puristusjännitys-vuorosuhde) Bentoniitin jäätymätön vesipitoisuus pakkaslämpötiloissa Bentoniitin vedenjohtavuus Bentoniitin routivuus Bentoniitin rakenteen, kokoonpuristuvuuden ja vedenjohtavuuden muuttuminen jäätymisen ja sulamisen jälkeen TUTKIMUSMENETELMÄT Vedenläpäisevyys jäädytys-sulatus kokeen yhteydessä Jäätymättömän veden pitoisuuden määritys Routivuuden määritys TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO KIRJALLISUUS... 47

10 3 1 ERISTEMATERIAALIN JÄÄTYMISSTABILITEETIN MERKITYS Ydinjätteen loppusijoitustutkimuksiin liittyen on käyty keskustelua mahdollisesta ikiroudan tunkeutumisesta loppusijoitussyvyydelle, joka on noin 500 metrin syvyydessä maanpinnasta (mm. Helsingin Sanomat, artikkeli ). Roudan tunkeutuminen puolen kilometrin syvyyteen edellyttää ilmaston dramaattista jäähtymistä esimerkiksi Golf-virran vaikutuksen heiketessä ja aikaa jopa vuotta. Loppusijoitustekniikan kehittämisessä on päädytty KBS3- konseptin mukaiseen moniestejärjestelmään. Pystysijoitusvaihtoehdossa loppusijoituskapselit asennetaan noin 500 metrin syvyydellä sijaitsevien loppusijoitustunneleiden pohjaan porattaviin loppusijoitusreikiin. Kapselit eristetään ympäröivästä kallioperästä kompaktoidulla bentoniitilla. Loppusijoitustunnelit ja yhteydet maanpintaan täytetään murskeen ja bentoniitin seoksella tai vaihtoehtoisella savipohjaisella tunnelintäytteellä. Bentoniittilohkojen vedenjohtavuus on erittäin alhainen, ja sen pysyvyyden on oltava ennakoitavissa. Hentoniittitutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä pitkäaikaisia mineralogisia muutoksia. Puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen geoteknisiä ominaisuuksia on selvitetty runsaasti kansainvälisessä tutkimusyhteistyön puitteissa. Sen sijaan mahdollisen jäätymisen ja sulamisen vaikutuksia puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen vedenjohtavuuteen ja paisuntapaineeseen on niukasti selvitetty, koska ikiroudan esiintymistä ei pidetä merkittävänä riskinä loppusijoitustilojen pitkäaikaisturvallisuudelle Keski-Euroopassa. Aiemmissa saviainesten (illiitti, kaoliniitti ym.) jäätymisstabiilisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että routivan materiaalin vedenjohtavuus kasvaa, kun materiaali jäätymisen ja routimisen yhteydessä kutistuu. Kutistumis- ja jäätymisominaisuuksiin vaikuttaa myös materiaalin suolaisuus ja ympäröivän pohjaveden kemiallinen koostumus. Routivan maan jäätyessä siinä indusoituu veden jäätymisen ja kiteytymisen myötä veden alijäähtyminen ja sitä vastaava alipaine. Alipaine pyrkii kokoonpuristamaan maa-ainesta. Maan kutistuessa siihen syntyy kutistumishalkeilua tasalaatuisessa materiaalissa, ja makrohuokoisuuden kasvua, jos routiva aines on karkearakeisen, kokoonpuristumattoman raerungon sisällä huokosissa. Halkeilun ja huokoisuuden kasvun arvioidaan aiheuttavan vedenjohtavuuden kasvua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda katsaus julkaistujen kokeellisen tutkimuksen tulosten pohjalta bentoniitin ja bentoniitti-kivennäismaa-sekoitusten muutoksista, erityisesti vedenjohtavuuden kasvun riskistä jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Tämän lisäksi selvitettiin routimista ja sen aiheuttamia rakennemuutoksia, jotka ovat ominaisia routiville savimateriaaleille, mm. bentoniiteille. Sen vuoksi ilmiötä käsiteltiin myös muilla mineraalisilla eristemateriaaleilla tehtyjen tutkimusten pohjalta. Samalla tarkasteltiin kokeellisissa tutkimuksissa käytettyjä laboratoriotutkimuslaitteita ja -menetelmiä soveltuvien laboratoriotutkimusten suunnittelemiseksi. Tutkimusmenetelmien kohdalla arvioitiin myös niillä saatujen tulosten verrattavuutta teoreettiselta kannalta. Seuraavassa bentoniitilla tarkoitetaan paisuvahilaisia savia, jotka sisältävät pääasiassa montmorilloniittia sekä lisäksi muita paisuvia mineraaleja kuten smektiittejä, illiittiä, kaoliniittia ym.. Luonnon savilla ja silteillä tarkoitetaan pääasiassa illiittiä tai kaoliniittia sisältäviä savia, jotka voivat sisältää myös vähäisessä määrin muitakin savimineraaleja. Luonnon savien ja silttien paisuminen on vähäistä, ja niiden käyttäytymiseen ei juurikaan vaikuta rakeiden hydraulinen vuorovaikutus huokosveden kanssa. Bentoniitin kastuessa merkittävä osa paisumisesta muodostuu rakeissa.

11 5 2 JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS VEDENJOHTAVUUTEEN 2.1 Tarkastelunäkökulma Seuraavassa tarkastellaan yleisemmin savimateriaaleista tehtyjen eristekerrosten vedenjohtavuutta ja niiden muutoksia materiaalin jäätyessä ja sulaessa. Eristekerrosten ominaisuuksia on tutkittu mm. niiden soveltamiseksi erilaisissa ympäristöteknisissä suojausrakenteissa, kuten kaatopaikoilla ja teiden suolasuojauksien yhteydessä. 2.2 Savi ja siitti Savitiivisteiden on todettu olevan herkkiä vaurioitumaan sekä laboratorio- että kenttätestauksessa jäätymis-sulamissyklien vaikutuksesta (Chamberlain et al. 1990; Zimmie & LaPlante 1990; Zimmie 1992; Chamberlain 1992; Othman & Benson 1992, 1993; Kim & Daniel 1992; Benson & Othman 1993; Bowders & McClelland 1993). Jäätyminen-sulaminen muuttavat aineksen rakennetta luonnon savissa ja silteissä johtuen jäätymiseen liittyvästä suuresta alipaineesta osittain jään kyllästämissä huokosissa (Chamberlain & Gow 1979, Konrad 1989, Othman et al. 1994, Bowders & McLelland 1993). Jäätymissulamissykli aiheuttaa kosteuden kulkeutumista, halkeilua ja suurentaa vedenläpäisevyyttä luonnon savissa ja silteissä (Chamberlain & Gow 1979; Konrad 1989). Othmanin et. al. ( 1994) mukaan luonnon savitiivisteiden, joiden vedenläpäisevyys ennen jäätymistä oli luokkaa 1 o- 9-1 o- 12 m/s, oli tyypillisesti jäätymis-sulamissyklin jälkeen luokkaa 1 o-s m/s. Suhteellinen vedenjohtavuuden kasvu oli sitä suurempi, mitä pienempi oli vedenjohtavuus ennen jäätymistä ja sulamista. Suljetun tai avoimen tilan jäädytyksen vaikutusta vedenjohtavuuteen savessa ja siltissä ovat selvittäneet mm. Chamberlain et al. 1990, Zimmie 1992, Othman & Benson 1992, joiden mukaan ero vedenjohtavuudessa oli vähäinen, olipa veden saatavuus jäätymisen aikana suljettu tai avoin. Savitiivisteiden osalta tämä johtui siitä, että kentällä käytetyt savitiivisteet olivat ohuita ja että ne jäätyivät nopeasti koko paksuudeltaan. Yksi- ja kolmiulotteista jäätymistä oli myös tutkittu (Zimmie et al. 1991) kahdella luonnon savella, jotka oli tiivistetty eri vesipitoisuuksissa. Tekijöiden havaintojen mukaan muutokset vedenjohtavuudessa olivat lähes identtiset molemmilla jäädytystavoilla. Kuitenkin he havaitsivat, että vedenjohtavuus kasvaajäädytys-sulatussyklien määrän kasvaessa. Kuvassa 1 on esitetty vedenläpäisevyyden muutokset 1- ja 3-ulotteisessa jäädytyksessä jäädytys-sulatussyklien suhteen. Vedenläpäisevyyden muutokset 1- ja 3- ulotteisessa jäädytyksessä ovat kohtuullisen samanlaiset.

12 6-10" 0 Q) ~ -~ :t:: > u ::J "'C c: 0 0.~ "3 cts '- "0 ~ :X: 7 10" 8 10" D Wisconsin A 0 Wisconsin B å Å Wisconsin C Number of Freeze-Thaw Cycles Kuva 1. Vedenläpäisevyyden muutokset 1- (1-D) ja 3-ulotteisessa (3-D) jäädytyksessäjäädytyssulatussyklien suhteen (Zimmie et al ). Jäädytysintensiteetin vaikutusta, jota voidaan karakterisoida näytteeseen kohdistetulla alimmalla jäädytyslämpötilalla, jäähdytysnopeudella tai roudan tunkeutumisnopeudella, ovat tutkineet Othman et al. (1993) kolmella Wisconsin-luonnonsavella, jotka oli tiivistetty optimivesipitoisuutta kosteampina. Kahdella savella, joihin kohdistettiin kolme jäädytys-sulatussykliä, tulokset viittaavat siihen, että sulaneen maan vedenjohtavuus kasvaisi pakkaslämpötilan aletessa, kun tämä vaihteli välillä C (kuva 2). Lämpötilassa -1 C vedenjohtavuusmäärityksissä oli merkittävää vaihtelua, mikä ehkä viittaa siihen, että kun jäädytyslämpötila oli liian korkea, niin jäätymistä ei tapahtunut riittävästi. Kokeet, jotka tehtiin soveltaen jäähdytysnopeutta välillä 0,3 C/h - 2 C/h, osoittivat, että näiden savien vedenjohtavuuden lisäys kasvoi jäähdytysnopeuden kasvaessa. u Q) ~ E r-----r------r * J ~g 0 Wisconsin A Wisconsin B A Wisconsin C Ultimate Temperature { C) Kuva 2. Näytteeseen kohdistetun alimman jäädytyslämpötilan vaikutus vedenläpäisevyyteen (Othman et al. 1993). 6.

13 7 Jäädytysintensiteetin vaikutusta, jota voidaan karakterisoida näytteeseen kohdistetulla alimmalla jäädytyslämpötilalla, jäähdytysnopeudella tai roudan tunkeutumisnopeudella, ovat tutkineet Othman et al. (1993) kolmella Wisconsin-luonnonsavella, jotka oli tiivistetty optimivesipitoisuutta kosteampina. Kahdella savella, joihin kohdistettiin kolme jäädytys-sulatussykliä, tulokset viittaavat siihen, että sulaneen maan vedenjohtavuus kasvaisi pakkaslämpötilan aletessa, kun tämä vaihteli välillä C (kuva 2). Lämpötilassa -1 C vedenjohtavuusmäärityksissä oli merkittävää vaihtelua, mikä ehkä viittaa siihen, että kun jäädytyslämpötila oli liian korkea, niin jäätymistä ei tapahtunut riittävästi. Kokeet, jotka tehtiin soveltaen jäähdytysnopeutta välillä 0,3 C/h - 2 C/h, osoittivat, että näiden savi en vedenjohtavuuden lisäys kasvoi jäähdytysnopeuden kasvaessa. Othman ja Bensan (1993) tutkivat kolmella Wisconsin- luonnonsavella vedenjohtavuuden ja jäätymislämpötilan välistä suhdetta. He havaitsivat, että muutokset vedenjohtavuudessa olivat merkityksettömiä lämpötiloilla alle -1 C. Savitiivisteillä vedenjohtavuuden kasvu noin 1 dekadilla tapahtui yleensä jo ensimmäisen jäädytys-sulatussyklin aikana. Lisäsyklien aikana muutokset vedenläpäisevyydessä olivat hyvin vähäisiä (pienimmät muutokset 3-10 syklin aikana) (Chamberlain et al. 1990; Zimmie ja LaPlante 1990; Wang & Haug 1991; Othman & Bensan 1992; Othman et al. 1994). Kirjallisuuden perusteella 3-5 jäädytys-sulatussykliä on riittävä määrä selvittämään vedenjohtavuuden muutoksia. Saven jäätymis- ja sulamislämpötilaa on selvittänyt mm. Zongchao ( 1990). Tutkimuksessa havaittiin, että jäätymis- ja sulamislämpötila poikkeavat toisistaan siten, että sulamislämpötila on korkeampi kuin jäätymislämpötila. Lisäksi jäätymispiste laskee kuormituksen kasvaessa ja edelleen jäätymispiste on avoimessa kokeessa alhaisempi kuin suljetussa kokeessa. Jäätymisnopeus vaikuttaa muodostuvien jäälinssien ja -kerrosten kokoon ja tiheyteen (Mitchell 1993). Othman & Bensan (1992) havaitsivat, että nopeampi jäätyminen kasvatti vedenläpäisevyyttä, mutta vaikutus vedenläpäisevyyteen oli maksimissaan kertaluokkaa 1 dekadi. Jäädytysnopeuden vaikutus vedenläpäisevyyteen jäädytys-sulatussyklien suhteen on esitetty kuvassa 3. Jäädytysnopeudet olivat 2 1 o- 6 m/s (7.2 mm/h; nopea), 4 1 o- 7 m/s ( 1.4 mm/h; keskinkertainen) ja m/s (0.94 mm/h, hidas). Havaittiin, että veden1äpäisevyys oli suurin nopealla jäädytyksellä jäädytetyllä savella. Näytetutkimukset osoittivat, että nopea jäädytys sai aikaan suuremman määrän jäälinssejä kuin hidas jäädytys. Kuormituksen vaikutus savitiivisteiden vedenläpäisevyyteen ennen ja jälkeen jäädytyssu1atussykliä on esitetty kuvassa 4. Savitiivisteiden vaurioitumisen herkkyyteen vaikuttaa tehokas puristusjännitys siten, että vedenläpäisevyys kasvaa vähemmän suuremmilla jännityksillä. Tehokas puristusjännitys on materiaalissa vaikuttava kokonaisjännitys vähennettynä vedenpaineella.

14 8 1o 7 r Fast Mod. Slow 0 WisconslnA 0 Wisconsin 8... t:. Wisconsin C, o t Number of Freeze-Thaw Cyc!es Kuva 3. Jäädytysnopeuden vaikutus vedenläpäisevyyteen jäädytys-sulatussyklien suhteen (Othman & Bensan 1992).... ~ ~ 10-8 ~ "E Y e After Freeze Thaw ~No Freeze-Thaw ~ 1Q Effective Stress (kpa) Kuva 4. Tehokkaan puristusjännityksen vaikutus savitiivisteiden vedenläpäisevyyteen ennen ja jälkeenjäädytys-sulatussykliä (Othman & Bensan 1991). Sulamiskonsolidaation aikana näytteeseen kohdistetun jännityksen todettiin myös voimakkaasti vaikuttavan jäätyneen ja sulaneen maan vedenjohtavuuteen. Othman & Benson (1992) huomauttivat, että yhden Wisconsin-luonnonsaven vedenjohtavuus viiden jäädytys-sulatussyklin jälkeen suhteessa jäätymättömän saven vedenjohtavuuteen oli 10-, 2,2- tai 1,05-kertainen, kun vallitseva puristusjännitys oli 20, 70 tai 140 kpa.

15 9 Yksi harvoista tutkimuksista, jossa pyrittiin kehittämään mekaaninen malli jäätymisen ja sulamisen aiheuttaman vedenjohtavuuden muutoksen kuvaamiseksi, on Chamberlain & Gow (1979). Neljä maalajia, kaksi savista silttiä ja kaksi silttistä savea, jotka oli tiivistetty tietteestä jännitystasolle 1,7, 17 ja 140 kpa, jäädytettiin ja sulatettiin kolme kertaa. Jäädytys tehtiin avoimessa systeemissä, ja jäälinssejä syntyi kaikissa näytteissä. Kaikissa tapauksissa jäädytys ja sulatus aiheuttivat huokosluvun pienenemisen ja pystysuoran vedenjohtavuuden kasvun sulaneessa maassa. Siittisen saven vedenjohtavuuden kasvuun vaikutti pääasiassa isotrooppisen kutistumisen aiheuttama halkeilu, kun taas savisissa silteissä se oli seurausta hienoaineksen tilavuuden pienenemisestä karkeamman aineksen huokosissa. Suurin osa jäätymisen aiheuttamista muutoksista sekä huokosluvussa että vedenjohtavuudessa ilmeni ensimmäisen jäätymisen jälkeen. Tämä on mainittu myös muissa tutkimuksissa, joita on siteerattu raportissa Othman et al. (1993), ja joiden mukaan tarvitaan 3-5 lisäjäädytyssykliä, jolloin muutoksia ei enää ilmene. Chamberlain & Gow (1979) huomauttivat, että luonnon savilla jäätymättömän ja sulaneen tilan vuorosuhteita (huokosluku- tehokas jännitys; e-log cr') ja (huokosluku- vedenjohtavuus; e-log kt) kuvaavat käyrät yhtyvät huokosluvun vastatessa kutistumisrajaa. Tätä ei kuitenkaan havaittu karkeammilla, siittisillä maalajeilla, joiden savipitoisuus oli pienempi. Kentällä suoritetuissa tutkimuksissa havaittiin savitiivisteiden yhteydessä, että vedenläpäisevyys kasvoi kertaiseksi jäädytys-sulatussyklin vaikutuksesta (Benson & Othman 1993 ). Suurissa näytteissä havaittiin lukuisia vaaka- ja pystysuuntaisia halkeamia, jotka olivat muodostuneet jäädytys-sulatuksen aikana. Nämä halkeamat olivat aiheuttaneet vedenläpäisevyyden kasvun. Halkeamia oli tiheimmin lähellä pintaa, ja ne harvenivat syvyyden kasvaessa. Tämä suuntaus oli yhteneväinen lämpötilagradientin pienenemiseen ja yläpuolisen kuormituksen kasvamiseen syvyyden kasvaessa. Suurimman roudansyvyyden alapuolella havaittiin syviä pystyhalkeamia, ja vedenjohtavuus kasvoi kymmenkertaiseksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Samassa vyöhykkeessä veden virtaus routarajalle oli pienentänyt vesipitoisuutta noin 7 %. Pystyhalkeamat olivat aiheutuneet maan kutistumisesta. Routaraja pysyi kokeiden aikana paikallaan vain muutamia päiviä kerrallaan. Pohjoisilla alueilla routaraja voi pysyä pitkiäkin aikoja paikallaan, jolloin kutistuminen routarajan alapuolella voi olla laajempi ja ulottua selvästi syvemmälle. Seuraavat johtopäätökset VOitim tehdä savitiivisteen vedenjohtavuudessa jäädytyssulatussyklien (5 kpl) vaikutuksesta kuormituksella 35 kpa (Woon-Hyung & Daniel 1992): kun savinäyte oli käynyt läpi 5 jäädytys-sulatussykliä vakiovesipitoisuudessa, kaikissa näytteissä tapahtui kasvua vedenläpäisevyydessä, optimivesipitoisuutta kuivemmassa tiivistettyjen näytteiden vedenläpäisevyys kasvoi noin 2-6-kertaiseksi alkuperäiseen tilaan verrattuna, optimivesipitoisuutta kasteammassa vesipitoisuudessa tllvistettyjen näytteiden vedenläpäisevyys kasvoi noin kahdella dekadilla ( 1 00-kertaiseksi) ja näytteen vesipitoisuus oli tärkein muutluja kuvaamaan vedenläpäisevyyden kasvua jäädytys-sulatuskakeiden jälkeen.

16 10 Kuvassa 5 on esitetty useista eri tutkimuksista koottuja erilaisten, testattujen savinäytteiden vedenläpäisevyyssuhteita verrattuna vedenläpäisevyyteen ennen jäätymistä (jäätymis-sulamissyklejä > 3 kpl) ~~~~--~~~~~~~mx~~~ x O!hman & &nson (1992} 0 limmie et al (1990) 0 Cnaf"'"lberlain et al {1990) Wong & Haug 0991) 6. Benson & Otnman (1993b) + Ki~ & Daniel (1992} liang et at (1983) + ChamOO..lain (1992) V &ns.on & &$$Cher ( 1 992) + Bowdors & McCielland (t993) Efiective Stress < 69 kpa Numoor of Freeze Thaw Gycles > 3.1 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Hydraulic Conductivity Before Freeze-Thaw (m/sec) Kuva 5. Vedenläpäisevyyssuhde verrattuna vedenläpäisevyyteen ennen jäätymistä Iuonnonsavi/la ja silteillä (Othman et af. 1994). Konrad & Samson (2000a) tutkivat kaoliniittisavi-siltti-seosta suljetun systeemin jäätymisoloissa tarkoituksena luoda kehittynyt menetelmä jäätymisen ja sulamisen aiheuttaman vedenjohtavuuden ja huokosluvun muutosten ennakoimiseksi hienorakeisissa maissa. Huokosluvun muutosmalli kehitettiin soveltaen yksinkertaistettua viitekehystä ottaen huomioon sekä sekoitusten että puhtaan saven kokoonpuristuvuusominaisuudet. Huokoslukumalli johti sitten sulaneiden sekoitusten vedenjohtavuusmalliin. Materiaali on tärkeä, ja useat tekijät havaittiin merkityksellisiksi: savipitoisuus, plastisuus, alkuhuokoisuus, ja vesipitoisuus. Edelleen, näytteiden toistettavuus oli erittäin suotavaa. Tästä johtuen referenssimateriaaleiksi valittiin tietteestä tiivistetyt kaoliinisavi-siltti-sekoitukset, joiden plastisuusluku oli pieni. Aiemmat tutkimukset (Wagg & Konrad 1991) osoittivat, että nämä sekoitukset osoittivat tyypillistä savisen siltin käyttäytymistä savipitoisuuden vaihdellessa. Suljettua jäädytystä sovellettiin valmistetuille näytteille huokosluvun muutoksen rajoittamiseksi jäädytyksen yhteydessä sekä saatavilla olevan veden ja siitä aiheutuvan, sulamisen aikana tapahtuvan paisumisen rajoittamiseksi. Pieniä näytteitä päätettiin käyttää siksi, että lämpötilaolot on helpompi hallita ja minimoida näin transienttijäätymisen vaikutukset. Jäätymisen voimakkuuden vaikutusta tutkittiin kohdistamalla näytteeseen lämpötiloja välillä -2 C C. Lämpötiloja lähellä -0 C tuli välttää, johtuen mahdollisuudesta, että jäätyminen olisi epätäydellistä tai että se

17 11 olisi estetty kokonaan. Päätettiin myös rajoittaa testaus yhteen jäädytykseen, sillä suurin osa rakenteen muutoksista tapahtuu jo ensimmäisessä jäädytyksessä. Edelleen, tulosten soveltamiseksi normaalikonsolidoituneille materiaaleille ja sekoituksille, koesarja tehtiin myös ylikonsolidoituneilla sekoituksilla. Johtopäätöksinä tutkimuksista olivat: 1. Jäädytys-sulatussyklin jälkeen huokosluku on pikemminkin verrannollinen lämpötilaan T min, kuin kokeessa käytettyyn lämpötilaan. T min on sellainen pakkaslämpötila, jonka alapuolella ei tapahdu merkittävää muutosta jäätymättömän veden pitoisuudessa. 2. Jäätymisestä johtuvaa konsolidoitumista kaoliniitti-siltti-seoksessa kontrolloivat saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuudet. 3. Kolmella tutkitulla seossuhteella sulaneen näytteen vedenjohtavuus seuraa lineaarista vuorosuhdetta e-log K - asteikossa kaltevuudella, joka on suurempi kuin vastaava vuorosuhde e-log K jäätymättömällä maalla ( e on huokosluku, K vedenjohtavuuskerroin). Edelleen, kaltevuus on riippuvainen sekoituksen savipitoisuudesta (kuva 6). 4. Vedenjohtavuuden systemaattinen kasvu yhden jäätyruiskerran jälkeen havaittiin kaikilla näytteillä huolimatta huokoisuuden pienenemisestä. 5. Yksinkertaistettu huokoslukumalli, jossa otetaan huomioon saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuudet sekä jäätymisen yhteydessä indusoituva huokosalipaine Clausius Clapeyronin mukaan, tuotti sellaisia huokoslukuarvioita sulaneelle näytteelle, jotka olivat yhtäläisiä koetulosten kanssa. 6. Sulaneen seoksen kokonpuristuvuusominaisuuksia voitiin arvioida likimäärin saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuuksista ylikonsolidoituneessa tilassa, koska se oli ollut suuren jäätymisestä johtuvan alipaineen alaisena. Kuvassa 6 on esitetty vedenläpäisevyys huokosluvun suhteen erilaisilla kaoliniittisavisilttiseoksilla.

18 <b g ~ '0 'ö > / / 1001 ~ 80 / 60,;',. V... ~ V vr V ~ V V V /) V ~ 1 V )~ ~ ~ "''* ~~;/.)'!"" r P""'./ V... ~ II ~ Clay content (%) Hydraulic conductivity K {cm/s) ~rr Kuva 6. Vedenläpäisevyys huokosluvun suhteen erilaisilla kaoliniittisavi-silttiseoksilla (Konrad & Samson 2000a). 2.3 Jäätyneen ja sulaneen kivennäismaan vedenjohtavuusmalli Viitekehys residuaalijännitysten pohjalta Konrad & Samson (2000a) esittivät saviaineksen ja saven sekä hiekan sekoituksen pakkaskäyttäytymisen kuvaamista varten käsittelymallin, jota referoidaan seuraavassa. Havaittu huokosluvun pieneneminen jäätymis-sulamissyklin jälkeen voidaan kuvata residuaalijännityskäsitteen avulla (Nixon & Morgenstem 1973 ). Kuvassa 7 on kaaviona kuvattu vaikuttavia fysikaalisia prosesseja hienorakeisen maan jäätyessä ja sulaessa. Kun liete konsolidoidaan tunnettuun jännitykseen P o (piste A) ja edelleen jäädytetään ilman kuivatusta, syntyy vähäinen tilavuuden kasvu (piste B), joka aiheutuu tilavuuden kasvusta, kun vesi muuttuu jääksi maan huokosissa. Kun näytteen annetaan sulaa, se saa nettokokoonpuristuman, jota edustaa väli AC vakiojännitysolosuhteissa. Koska jäätyvässä maassa vaikuttaa negatiivinen huokosveden paine, kirjoittajat esittivät, että maakerrokset jäälinssien välissä kokivat vallitsevaa jännitystä P 0 suuremman tehokkaan jännityksen, jota edustaa katkoviiva välillä A-0. Sulaessaan ylikonsolidoituneet maat paisuvat adsorboimalla jäälinsseistä vapautuvan veden näiden sulaessa. Jännityspolku tällä osin seuraa viivaa A-E pitkin paisumiskäyrää, jos maa ei kuivatu sulamisen aikana ts. ea = ee. Jos kuivatus on mahdollinen, maa rekonsolidoituu tehokkaaseen jännitykseen Po pitkin rekompressiokäyrää välillä E-C. Tila, jota piste E edustaa, vastaa residuaalijännitystä yhden jäätymisen jälkeen.

19 13 Virgin compression Iine of unfrozen soti Frozen soil rr 0 Po Effective stress rr ' Kuva 7. Sulamiskonsolidaation jännitys-huokoslukumalli (Nixon & Morgenstern 197 3). Vaikka edellinen viitekehys on ansiokas siinä, että se tarjoaa jäätymisvaikutuksia koskevan makroparametrin, siihen liittyvät puutteet voivat rajoittaa sen soveltamista jäätymisen aiheuttaman vedenjohtavuuden muutoksen kuvaamiseksi. Ensimmäinen rajoitus on, että jäätymiskonsolidaation otaksutaan tapahtuvan sulan maan kokoonpuristuvuusominaisuuksien vallitessa, vaikka maa on osittain jäässä. Siksi jännityspolku välillä A-D ei ehkä ole todellinen. Toinen rajoitus liittyy siihen, ettei tehokas jännitys pisteessä D ole suoraan verrattavissa Clapeyronin yhtälön (vrt. sivu 17, Edelfson & Anderson, 1943) mukaiseen jäätymislämpötilaan. Näin on vaikeata ennakoida lämpötilan vaikutusta jäätymisperäiseen vedenjohtavuusmuutokseen Ehdotus huokosluku-jännitys-vedenjohtavuus-vuorosuhteen ( e-logcr' -k) kuvaamiseksi sulaneissa maissa Chamberlain & Gow (1979) osoittivat, että vedenjohtavuuden kasvu jäätymisen ja sulamisen jälkeen, kun maassa ei havaittu kutistumishalkeilua, aiheutui rakenteen muutoksesta sekä makro- että mikrotasolla. He esittivät kahden voimakkaasti idealisoidun systeemin käyttöönottoa (kuva 8). Savisessa siltissä (kuva 8a) karkeammat silttirakeet määräävät tiiveyden, kun taas savirakeet määräävät vedenjohtavuuden. Jäätymisen ja sulamisen jälkeen huokosluku muuttuu hyvin vähän. Kuitenkin, kun savipaketit ovat kutistuneet tiiviimmiksi alhaiseen jäätymislämpötilaan liittyneiden suurten negatiivisten huokospaineiden aiheuttaman konsolidaation vuoksi, siltin huokosiin syntyy avohuokoisuuttaja vedenjohtavuus kasvaa.

20 14 ( a) Cia yey silt (b) Silty clay Kuva 8. Periaatekuva jäätymisen ja sulamisen aiheuttamista muutoksista ideaalisissa silttisissä savissaja savisissa silteissä (Chamberlain & Gow 1979). Silttisessä savessa silttirakeet eivät ole jatkuvassa kontaktissa, vaan kelluvat saviaineksen varassa (kuva 8b ). Chamberlain & Gow ( 1979) ehdottivat, että tämänlaisessa maassa saven jäätyminen ja sulaminen aiheuttaa savipakettien kutistumista ja uudelleenjärjestymistä tiiviimpään muotoon, mikä johtaa huokosluvun pienenemiseen. Vedenjohtavuus kasvaa seurauksena kutistumishalkeilusta, joka syntyy jäätymisen aikana. Chamberlain & Gow:n ( 1979) tarkastelu osoitti selvästi saven mikrorakenteen suuren vaikutuksen maan käyttäytymiseen jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Jäätymisen aikana jää täyttää kasvavan osuuden makrohuokosista lämpötilan aletessa, ja aiheuttaa maan tilavuuden kasvun. Jäätymätön vesi maan huokosissa on kontaktissa jään kanssa ja siinä vaikuttaa alipaine termodynamiikan lakien mukaisesti. Alipaine aiheuttaa tehokkaan puristusjännityksen kasvun ja saven kokoonpuristumisen. Veden otaksutaan suotautuvan jäätymättömistä savihiukkasista makrohuokosissa oleviin jäätymiskeskuksiin, mikä vaikuttaa savipartikkelien uudelleenjärjestymiseen niiden adsorptiovesikalvojen ohetessa. Jäätymättömän vesipitoisuuden käyrissä havaitaan ruinimilämpötila Tmin, jonka alapuolella vesikalvon ohenemista ei enää tapahdu. Viitekehys e- logcr'-k - vuorosuhteiden kuvaamiseksi sulaneissa maissa perustuu näin ollen seuraaviin yksinkertaistaviin olettamuksiin: 1. Jäätyminen aiheuttaa konsolidoitumista vain mikrohuokosissa ts. savihiukkasissa 2. Savihiukkasten kokoonpuristuvuusominaisuuksien jäätyruispisteen alapuolella ja lämpötilan T min yläpuolella oletetaan olevan lähellä sulan saven ominaisuuksia johtuen jäätymättömien adsorptiovesikalvojen olemassaolosta 3. Kokoonpuristuvuus (kokoonpuristuminen, paisuminen ja rekompressio) linearisoituvat e- log cr'- avaruudessa 4. Clausius-Clapeyronin yhtälö ( 1) kuvaa huokosveden paineen, huokosjään paineen ja lämpötilan vuorosuhteita veden ja jään sekoituksen kyllästämässä aineksessa:

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus

BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus BENTOMAP = Bentoniitti- ja tunnelin täyteainetutkimuksen osaamistason kartoitus KYT puoliväliseminaari 26.9.2008 Leena Korkiala - Tanttu Tutkimuksen tavoitteet Sisältö Tutkimuksen sisältö ja rajoitukset

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA

LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako

Hydrologia. Maanpinnan alaisten vesien jako Hydrologia L7 Maavedet Maanpinnan alaisten vesien jako Maavesi, vedellä kyllästymätön vyöhyke juurivesi välivyöhyke kapillaarivesi Pohjavesi, vedellä kyllästetty vyöhyke 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula

Lisätiedot

13976 POHJOLA RAKENNUS OY SIPOON TOIVOLA ITÄINEN SUURSUONKUJA SIPOO POHJATUTKIMUS 26.11.2013 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5

BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 5 Liite L1: Sijoituspaikan valinta Versio 2, 30.11.2016 Hannu Lauri, YVA Oy Suunnitellun biotuotetehtaan jätevesi-

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS TIEN POHJA- JA PÄÄLLYSRAKENTEET TUTKIMUSOHJELMA 1994-21 Menetelmäkuvaus TPPT 7 Espoo, 3.12.21 ROUTIMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Seppo Saarelainen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 Alkusanat Tien pohja- ja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJAUSRAKENTEIDEN MATERIAALIKYSYMYKSET

YMPÄRISTÖNSUOJAUSRAKENTEIDEN MATERIAALIKYSYMYKSET YMPÄRISTÖNSUOJAUSRAKENTEIDEN MATERIAALIKYSYMYKSET ERISTYSRAKENTEIDEN TOIMINTAPERIAATE Eristäminen perustuu yhdistelmärakenteeseen, joka muodostuu keinotekoisesta eristeestä ja mineraalisesta tiivisteestä.

Lisätiedot

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010

SEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010 3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta)

Kävelyn aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02441-07 Korvaa selostuksen Nro VTT-S-00671-07 7.3.2007 n aiheuttamien ilmanliikkeiden todentaminen laminaatin alla käytettäessä PROVENT alustaa (parketinalusta) Tilaaja: SIA

Lisätiedot

Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet

Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Meolo-workshop, Luke, Vantaa 13.9.2016 Taustaa Maan kantavuus

Lisätiedot

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi. Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO NAVETTA HAMK, MUSTIALA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Tilaaja: HAMK, Tuomas Salonen Tekijä: Tähtiranta Infra Oy projektinumero 4013 12.2.2014 Tähtiranta Infra Oy Vanajantie 10 13110 HÄMEENLINNA Hämeen Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS. Ajan myötä tapahtuvat häviöt sintratuissa NdFeB magneeteissa

MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS. Ajan myötä tapahtuvat häviöt sintratuissa NdFeB magneeteissa Ajan myötä tapahtuvat häviöt sintratuissa NdFeB magneeteissa Minna Haavisto 19.1.21 Losses [%] MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS Ensimmäinen julkaisu Temperature Stability and Flux Losses Over Time in Sintered

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS

PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta

Lisätiedot

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m

101, +118.62 +113.20 / 5.42. 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m 101, +118.62 2.00 3.00 373 L 4.00 5.00 +113.20 / 5.42 333 L kn 1 0 0 20 40 60 80 100 pk/0.2m Number101 Method PAKL X 6989356.742 3 Y 28485661.384 3 Date 13.5.2013 2.00 102, +118.56 +116.31 / 2.25 286 L

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä

6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä 6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen

Lisätiedot

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0, 76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti

Lisätiedot

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy

Suodatinmateriaalien Testaus. TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 010271 / 8.11.2007 Suomen Terveysilma Oy Suodatinmateriaalien Testaus TUTKIMUSSELOSTUS AUT43 1271 / 8.11.27 Suomen Terveysilma Oy TUTKIMUSSELOSTUS N:O AUT43 1271 2 (6) Tilaaja Tilaus Suomen Terveysilma Oy PL 89 391 Helsinki Tilauksenne 7.3.21

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T197/M15/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus

Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus FLIR Systems AB 16.12.2010 Tutkimusselostus VTT-S-10235-10 Liite 2 Binja tiivistelistan vaikutuksen lämpökuvaustutkimus PVM 16.12.2010 Lämpökuvaaja: VTT Expert Services Oy Erkki Vähäsöyrinki Tilaaja: Binja

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3.

Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja 13.3. Espoon kaupungin maaperätiedot mallintamisessa Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja..0 Espoon kaupunki Tekninen keskus Geotekniikkayksikkö Rakennettavuusluok

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt Physica 9 1. painos 1(7) : 12.1 a) Lämpö on siirtyvää energiaa, joka siirtyy kappaleesta (systeemistä) toiseen lämpötilaeron vuoksi. b) Lämpöenergia on kappaleeseen (systeemiin) sitoutunutta energiaa.

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. T001 Liite 1.06 / Appendix 1.06 Sivu / Page 1(6) Testing of heat insulation materials and waterproof insulation AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot