Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen"

Transkriptio

1 Työ raportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirja II i s u usse lvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski Kesäkuu 2002 POSIVA OY FIN OLKILUOTO, FINLAND Tel Fax

2 SAA TE Vastaanottaja: Johanna Hansen Posiva Oy Allekirjoitettavaksi Lausuntoa varten Palautetaan Pyydän palauttamaan x Käsiteltäväksi Tiedoksi Keskusteluun viitaten Asia: Työraportti Hei, Oheisella CD:llä raportti word muodossa. Raporttiin on tehty joitakin korjauksia (kirjoitusvirheitä ja joitakin lisäselityksiä kaavoihin) Jouko Tömqvistin ja Harri Kivikosken toimesta. Lähettäjä: Seppo Saarelaisen puolesta Varpu Mattila Puh Seppo Saarelainen VTT RAKENNUS JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Lämpömiehenkuja 2, Espoo PL 1800, VTT Puh. (09) 4561 Faksi (09) vtt. fi V-tunnus

3 TEKIJÄ ORGANISAATIO: TILAUS VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, VTT 9739/01/EJOH Työraportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen. Kirjallisuusselvitys TEKIJÄ: TARKASTANUT: /) /~,/~ tr;l-tt{.~ V lfttjjdi. v U 1 po Saarelainen VTT Rakenqus- ja_ yhdyskuntatekniikka ~~-~bj/11 Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 10ub~ / ~?uko Törnqf{st VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka HYVÄKSYNYT: Johanna Hansen Posiva Oy

4 TEKIJÄ ORGANISAATIO: TILAUS VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 1800, VTT 9739/01/EJOH Työraportti Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen. Kirjallisuusselvitys TEKIJÄ: TARKASTANUT: l/ejvja?.ut~~v~ Se6~o Saarelainen VTT Rakennus-la yhdjskuntatekniikka ~~ 1 /~/4a,~. Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 7P?~~ J /!onko Tör;-~sf' VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka HYVÄKSYNYT: Johanna Hansen Posiva Oy

5 Työ r a p o r t t i Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirjallisuusselvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski Kesäkuu 2002

6 Työ r a p o r t t i Jäätymisen ja sulamisen vaikutus bentoniitin ja bentoniittiseosten vedenjohtavuuteen Kirjallisuusselvitys Seppo Saarelainen Harri Kivikoski VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Kesäkuu 2002 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

7 JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS BENTONIITIN JA BENTONIITTI SEOSTEN VEDENJOHTA VUUTEEN, KIRJALLISUUSSELVITYS TIIVISTELMÄ Hentoniittisavea ja erilaisia murskeen ja bentoniitin sekoituksia tullaan käyttämään suunnitelluissa loppusijoitustiloissa puskurimateriaalina ja tunnelintäytteenä (Posiva, 2000). Kapselin ympärille asennettavien tiivistettyjen hentoniittilohkojen pääasiallinen käyttötarkoitus on: eristää kapseli sitä ympäröivästä kalliosta ja plastisena materiaalina suojata kapselia pieniltä kallioliikunnoilta rajoittaa aineenvaihduntaa kapselin ympärillä siten että pääasiallinen virtaus tapahtuu diffuusion muodossa. Puskuri myös erottaa kapselin ympäröivässä kalliossa ja tunneleissa tapahtuvista virtaus- ja kulkeutumisprosesseista. Tunnelintäytön ja sulkurakenteiden tarkoituksena on palauttaa häiriintymättömät olosuhteet loppusijoitustiloja ympäröivään geosfåäriin. Täyteaineen avulla estetään loppusijoitustunneleita ja maanpintayhteyksiä toimimasta pohjaveden ja radionuklidien virtausreitteinä, samalla estetään epäsuotuisien ainesten tunkeutuminen loppusijoitustiloihin. KBS-3V- konseptissa: täyteaine estää lisäksi puskuriaineen tunkeutumisen pois loppusijoitusreiästä pitää tunnelit mekaanisesti vakaana. Täyteaineella pitää olla mekaanisesti ja kemiallisesti suotuisat ja ennustettavat ominaisuudet pitkällä aikavälillä, eikä mikään täyteaineen ominaisuuksista saa vaarantaa merkittävästi muiden päästäesteiden toimintaa. Toivattavia ominaisuuksia on mm. alhainen vedenjohtavuus ja puskurin paikallaan pitämiseksi riittävä tiiveys ja pieni kokoonpuristuvuus (Posiva, 2000). Eräs loppusijoituksen ympäristöriskeistä on ikiroudan eteneminen loppusijoitustilan tasoon saakka ilmaston jäähtyessä. Tämän vuoksi on tärkeää tarkastella eristemateriaalien, bentoniitin ja bentoniittisekoitusten, mahdollisen jäätymisen ja sulamisen aiheuttamia seurauksia. Tässä kirjallisuustutkimuksessa tarkasteltiin raportoituja tutkimuksia, jotka koskivat hienorakeisten, routivien maiden rakenteen ja vedenjohtavuuden muutoksia niiden jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Lisäksi tarkasteltiin bentoniittituotteiden, bentoniitin ja kivennäismaan seosten ja bentoniitin routivuutta ja vedenläpäisevyysominaisuuksia sulana ja jäätymisen jälkeen. Raportoiduissa tutkimuksissa käytettyjä laboratorio- ja kenttätutkimusmenetelmiä ja -laitteita kuvattiin. Raportin pohjalta laadittiin tutkimusohjelma, jonka perusteella tultaisiin kokeellisesti selvittämään loppusijoituskäyttöön suunniteltujen materiaalien ominaisuuksien muuttumista jäätymisen ja sulamisen vaikutuksesta. Kirjallisuuden perusteella oli ilmeistä, että routivissa suojausmateriaaleissa syntyy saviaineksen kutistumisriski, joka johtaa vedenjohtavuuden kasvuun sulamisen jälkeen. Tämän vuoksi olisi tarpeen ainakin tarkistaa, mitkä ovat käytettäväksi suunnitellun puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen jäätyruisominaisuudet Vedenjohtavuuden ohella esitettiin tutkittavaksi myös materiaalien jäätymätön vesipitoisuus pakkaslämpötiloissa sekä materiaalin routanousu- ja kokoonpuristuvuusominaisuudet. Arvioitiin myös, että jos puskurimateriaali ja tunnelintäyte jäätymisen ja sulamisen seurauksena kutistuu, niin kutistumisen seurauksena myös sen paisuntapaine pienenee. Avainsanat: Jäätyminen, sulaminen, vedenjohtavuus, bentoniirti

8 INFLUENCE OF FREEZE-THAW ON THE PERMEABILITY OF BENTONITE AND BENTONITE MIXTURES- A LITERATURE STUDY ABSTRACT Bentonite and different mixtures of hentonite and crushed rock will he used either as huffer materia! or hackfill materia! in the planned repository for spent fuel hy Posiva (Posiva, 2000). The main functions of hentonite used as a huffer around the canister are: to plastically isolate the canister from the rock and to protect it against minor rock displacements to restrict mass flow rates around the canister so that mass transport takes place predominantly hy diffusion. The huffer thus, to some extent, "decouples" the canister from the flow and transport processes in the surrounding rock, and tunnels. The hackfilling and sealing arrangements aim to re-estahlishment of undisturhed conditions in the geosphere. The main function is to prevent the disposal tunnels and access routes into the repository for hecoming major conductors of groundwater and transport pathways of radionuclides, and to hlock inadvertent intrusion into the repository. In a KBS-3V repository the other functions of the hackfill in the upper part of the deposition hole and in the tunnel are to keep the huffer in place around the canister hy counteracting the swelling ofthe buffer to contrihute to keeping the tunnels mechanically stable. The backfill should have chemically and mechanically favourahle and predictahle properties over Iong time periods and should not have any properties that could significantly impair the function of the other harriers. The desired properties include a sufficient density and low compressibility to keep the huffer in place, and a low hydraulic conductivity (Posiva, 2000). One of the assumed environmental risks is the possihility of permafrost penetration down to the repository depth during climate cooling. Thus, a study conceming the consequences due to the possible freezing and thawing of sealing materials like hentonite and bentonite mixtures was seen important. Research results, reported in literature, and conceming structural changes and changes in the hydraulic conductivity of frost-susceptible, fine-grained soils after freezing and thawing are discussed in this study. The frost-susceptibility and hydraulic properties of bentonite products, bentonite mixtures and hentonite clay in unfrozen state and after freeze-thaw cycles are reported, as well. The laboratory and field-testing devices and methods applied in the reported investigations are described. Finally, a proposal for the further testing programme was presented for the evaluation of the hydraulic stability of planned buffer and backfill materials in reference to freezing and thawing. According to the referred reports, it is obvious that characteristic for frost-susceptible liner materials is the risk of shrinkage in the clay materia!, which leads to a higher hydraulic conductivity after thaw. For this reason, the freezing properties of the planned buffer and backfill materials should he investigated. Besides the hydraulic conductivity, also the unfrozen moisture content in freezing temperatures, and compression and frost-heaving characteristics of the materia! should be determined in the lahoratory. It was also concluded that if the huffer and hackfill material as a result from freeze-thaw cycle would shrink, then swelling pressure would be reduced. Key words: Freeze-thaw, hydraulic conductivity, hentonite

9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 ERISTEMATERIAALIN JÄÄTYMISSTABILITEETIN MERKITYS JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS VEDENJOHTAVUUTEEN Tarkastelunäkökulma Savi ja siitti Jäätyneen ja sulaneen kivennäismaan vedenjohtavuusmalli Viitekehys residuaalijännitysten pohjalta Ehdotus huokosluku-jännitys-vedenjohtavuus-vuorosuhteen (e-logcr'-k) kuvaamiseksi sulaneissa maissa Huokosluvun muuttuminen Vedenjohtavuusmalli Jäätymätön vesipitoisuus Jäätymättömän vesipitoisuuden vaikutus saven routimiseen BENTONIITTIMATTO (GCL) Maabentoniitit Materiaalit Sulan hiekkabentoniittiseoksen vedenjohtavuus Bentoniittityypin vaikutus vedenjohtavuuteen Hiekkabentoniittiseoksen stabiilisuus jäätymisen ja sulamisen alaisena BENTONIITIN OMINAISPIIRTEET JA ROUTIVUUS Materiaali Bentoniitin kokoonpuristuvuus (huokosluku-puristusjännitys-vuorosuhde) Bentoniitin jäätymätön vesipitoisuus pakkaslämpötiloissa Bentoniitin vedenjohtavuus Bentoniitin routivuus Bentoniitin rakenteen, kokoonpuristuvuuden ja vedenjohtavuuden muuttuminen jäätymisen ja sulamisen jälkeen TUTKIMUSMENETELMÄT Vedenläpäisevyys jäädytys-sulatus kokeen yhteydessä Jäätymättömän veden pitoisuuden määritys Routivuuden määritys TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO KIRJALLISUUS... 47

10 3 1 ERISTEMATERIAALIN JÄÄTYMISSTABILITEETIN MERKITYS Ydinjätteen loppusijoitustutkimuksiin liittyen on käyty keskustelua mahdollisesta ikiroudan tunkeutumisesta loppusijoitussyvyydelle, joka on noin 500 metrin syvyydessä maanpinnasta (mm. Helsingin Sanomat, artikkeli ). Roudan tunkeutuminen puolen kilometrin syvyyteen edellyttää ilmaston dramaattista jäähtymistä esimerkiksi Golf-virran vaikutuksen heiketessä ja aikaa jopa vuotta. Loppusijoitustekniikan kehittämisessä on päädytty KBS3- konseptin mukaiseen moniestejärjestelmään. Pystysijoitusvaihtoehdossa loppusijoituskapselit asennetaan noin 500 metrin syvyydellä sijaitsevien loppusijoitustunneleiden pohjaan porattaviin loppusijoitusreikiin. Kapselit eristetään ympäröivästä kallioperästä kompaktoidulla bentoniitilla. Loppusijoitustunnelit ja yhteydet maanpintaan täytetään murskeen ja bentoniitin seoksella tai vaihtoehtoisella savipohjaisella tunnelintäytteellä. Bentoniittilohkojen vedenjohtavuus on erittäin alhainen, ja sen pysyvyyden on oltava ennakoitavissa. Hentoniittitutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä pitkäaikaisia mineralogisia muutoksia. Puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen geoteknisiä ominaisuuksia on selvitetty runsaasti kansainvälisessä tutkimusyhteistyön puitteissa. Sen sijaan mahdollisen jäätymisen ja sulamisen vaikutuksia puskurimateriaalin ja tunnelintäytteen vedenjohtavuuteen ja paisuntapaineeseen on niukasti selvitetty, koska ikiroudan esiintymistä ei pidetä merkittävänä riskinä loppusijoitustilojen pitkäaikaisturvallisuudelle Keski-Euroopassa. Aiemmissa saviainesten (illiitti, kaoliniitti ym.) jäätymisstabiilisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että routivan materiaalin vedenjohtavuus kasvaa, kun materiaali jäätymisen ja routimisen yhteydessä kutistuu. Kutistumis- ja jäätymisominaisuuksiin vaikuttaa myös materiaalin suolaisuus ja ympäröivän pohjaveden kemiallinen koostumus. Routivan maan jäätyessä siinä indusoituu veden jäätymisen ja kiteytymisen myötä veden alijäähtyminen ja sitä vastaava alipaine. Alipaine pyrkii kokoonpuristamaan maa-ainesta. Maan kutistuessa siihen syntyy kutistumishalkeilua tasalaatuisessa materiaalissa, ja makrohuokoisuuden kasvua, jos routiva aines on karkearakeisen, kokoonpuristumattoman raerungon sisällä huokosissa. Halkeilun ja huokoisuuden kasvun arvioidaan aiheuttavan vedenjohtavuuden kasvua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda katsaus julkaistujen kokeellisen tutkimuksen tulosten pohjalta bentoniitin ja bentoniitti-kivennäismaa-sekoitusten muutoksista, erityisesti vedenjohtavuuden kasvun riskistä jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Tämän lisäksi selvitettiin routimista ja sen aiheuttamia rakennemuutoksia, jotka ovat ominaisia routiville savimateriaaleille, mm. bentoniiteille. Sen vuoksi ilmiötä käsiteltiin myös muilla mineraalisilla eristemateriaaleilla tehtyjen tutkimusten pohjalta. Samalla tarkasteltiin kokeellisissa tutkimuksissa käytettyjä laboratoriotutkimuslaitteita ja -menetelmiä soveltuvien laboratoriotutkimusten suunnittelemiseksi. Tutkimusmenetelmien kohdalla arvioitiin myös niillä saatujen tulosten verrattavuutta teoreettiselta kannalta. Seuraavassa bentoniitilla tarkoitetaan paisuvahilaisia savia, jotka sisältävät pääasiassa montmorilloniittia sekä lisäksi muita paisuvia mineraaleja kuten smektiittejä, illiittiä, kaoliniittia ym.. Luonnon savilla ja silteillä tarkoitetaan pääasiassa illiittiä tai kaoliniittia sisältäviä savia, jotka voivat sisältää myös vähäisessä määrin muitakin savimineraaleja. Luonnon savien ja silttien paisuminen on vähäistä, ja niiden käyttäytymiseen ei juurikaan vaikuta rakeiden hydraulinen vuorovaikutus huokosveden kanssa. Bentoniitin kastuessa merkittävä osa paisumisesta muodostuu rakeissa.

11 5 2 JÄÄTYMISEN JA SULAMISEN VAIKUTUS VEDENJOHTAVUUTEEN 2.1 Tarkastelunäkökulma Seuraavassa tarkastellaan yleisemmin savimateriaaleista tehtyjen eristekerrosten vedenjohtavuutta ja niiden muutoksia materiaalin jäätyessä ja sulaessa. Eristekerrosten ominaisuuksia on tutkittu mm. niiden soveltamiseksi erilaisissa ympäristöteknisissä suojausrakenteissa, kuten kaatopaikoilla ja teiden suolasuojauksien yhteydessä. 2.2 Savi ja siitti Savitiivisteiden on todettu olevan herkkiä vaurioitumaan sekä laboratorio- että kenttätestauksessa jäätymis-sulamissyklien vaikutuksesta (Chamberlain et al. 1990; Zimmie & LaPlante 1990; Zimmie 1992; Chamberlain 1992; Othman & Benson 1992, 1993; Kim & Daniel 1992; Benson & Othman 1993; Bowders & McClelland 1993). Jäätyminen-sulaminen muuttavat aineksen rakennetta luonnon savissa ja silteissä johtuen jäätymiseen liittyvästä suuresta alipaineesta osittain jään kyllästämissä huokosissa (Chamberlain & Gow 1979, Konrad 1989, Othman et al. 1994, Bowders & McLelland 1993). Jäätymissulamissykli aiheuttaa kosteuden kulkeutumista, halkeilua ja suurentaa vedenläpäisevyyttä luonnon savissa ja silteissä (Chamberlain & Gow 1979; Konrad 1989). Othmanin et. al. ( 1994) mukaan luonnon savitiivisteiden, joiden vedenläpäisevyys ennen jäätymistä oli luokkaa 1 o- 9-1 o- 12 m/s, oli tyypillisesti jäätymis-sulamissyklin jälkeen luokkaa 1 o-s m/s. Suhteellinen vedenjohtavuuden kasvu oli sitä suurempi, mitä pienempi oli vedenjohtavuus ennen jäätymistä ja sulamista. Suljetun tai avoimen tilan jäädytyksen vaikutusta vedenjohtavuuteen savessa ja siltissä ovat selvittäneet mm. Chamberlain et al. 1990, Zimmie 1992, Othman & Benson 1992, joiden mukaan ero vedenjohtavuudessa oli vähäinen, olipa veden saatavuus jäätymisen aikana suljettu tai avoin. Savitiivisteiden osalta tämä johtui siitä, että kentällä käytetyt savitiivisteet olivat ohuita ja että ne jäätyivät nopeasti koko paksuudeltaan. Yksi- ja kolmiulotteista jäätymistä oli myös tutkittu (Zimmie et al. 1991) kahdella luonnon savella, jotka oli tiivistetty eri vesipitoisuuksissa. Tekijöiden havaintojen mukaan muutokset vedenjohtavuudessa olivat lähes identtiset molemmilla jäädytystavoilla. Kuitenkin he havaitsivat, että vedenjohtavuus kasvaajäädytys-sulatussyklien määrän kasvaessa. Kuvassa 1 on esitetty vedenläpäisevyyden muutokset 1- ja 3-ulotteisessa jäädytyksessä jäädytys-sulatussyklien suhteen. Vedenläpäisevyyden muutokset 1- ja 3- ulotteisessa jäädytyksessä ovat kohtuullisen samanlaiset.

12 6-10" 0 Q) ~ -~ :t:: > u ::J "'C c: 0 0.~ "3 cts '- "0 ~ :X: 7 10" 8 10" D Wisconsin A 0 Wisconsin B å Å Wisconsin C Number of Freeze-Thaw Cycles Kuva 1. Vedenläpäisevyyden muutokset 1- (1-D) ja 3-ulotteisessa (3-D) jäädytyksessäjäädytyssulatussyklien suhteen (Zimmie et al ). Jäädytysintensiteetin vaikutusta, jota voidaan karakterisoida näytteeseen kohdistetulla alimmalla jäädytyslämpötilalla, jäähdytysnopeudella tai roudan tunkeutumisnopeudella, ovat tutkineet Othman et al. (1993) kolmella Wisconsin-luonnonsavella, jotka oli tiivistetty optimivesipitoisuutta kosteampina. Kahdella savella, joihin kohdistettiin kolme jäädytys-sulatussykliä, tulokset viittaavat siihen, että sulaneen maan vedenjohtavuus kasvaisi pakkaslämpötilan aletessa, kun tämä vaihteli välillä C (kuva 2). Lämpötilassa -1 C vedenjohtavuusmäärityksissä oli merkittävää vaihtelua, mikä ehkä viittaa siihen, että kun jäädytyslämpötila oli liian korkea, niin jäätymistä ei tapahtunut riittävästi. Kokeet, jotka tehtiin soveltaen jäähdytysnopeutta välillä 0,3 C/h - 2 C/h, osoittivat, että näiden savien vedenjohtavuuden lisäys kasvoi jäähdytysnopeuden kasvaessa. u Q) ~ E r-----r------r * J ~g 0 Wisconsin A Wisconsin B A Wisconsin C Ultimate Temperature { C) Kuva 2. Näytteeseen kohdistetun alimman jäädytyslämpötilan vaikutus vedenläpäisevyyteen (Othman et al. 1993). 6.

13 7 Jäädytysintensiteetin vaikutusta, jota voidaan karakterisoida näytteeseen kohdistetulla alimmalla jäädytyslämpötilalla, jäähdytysnopeudella tai roudan tunkeutumisnopeudella, ovat tutkineet Othman et al. (1993) kolmella Wisconsin-luonnonsavella, jotka oli tiivistetty optimivesipitoisuutta kosteampina. Kahdella savella, joihin kohdistettiin kolme jäädytys-sulatussykliä, tulokset viittaavat siihen, että sulaneen maan vedenjohtavuus kasvaisi pakkaslämpötilan aletessa, kun tämä vaihteli välillä C (kuva 2). Lämpötilassa -1 C vedenjohtavuusmäärityksissä oli merkittävää vaihtelua, mikä ehkä viittaa siihen, että kun jäädytyslämpötila oli liian korkea, niin jäätymistä ei tapahtunut riittävästi. Kokeet, jotka tehtiin soveltaen jäähdytysnopeutta välillä 0,3 C/h - 2 C/h, osoittivat, että näiden savi en vedenjohtavuuden lisäys kasvoi jäähdytysnopeuden kasvaessa. Othman ja Bensan (1993) tutkivat kolmella Wisconsin- luonnonsavella vedenjohtavuuden ja jäätymislämpötilan välistä suhdetta. He havaitsivat, että muutokset vedenjohtavuudessa olivat merkityksettömiä lämpötiloilla alle -1 C. Savitiivisteillä vedenjohtavuuden kasvu noin 1 dekadilla tapahtui yleensä jo ensimmäisen jäädytys-sulatussyklin aikana. Lisäsyklien aikana muutokset vedenläpäisevyydessä olivat hyvin vähäisiä (pienimmät muutokset 3-10 syklin aikana) (Chamberlain et al. 1990; Zimmie ja LaPlante 1990; Wang & Haug 1991; Othman & Bensan 1992; Othman et al. 1994). Kirjallisuuden perusteella 3-5 jäädytys-sulatussykliä on riittävä määrä selvittämään vedenjohtavuuden muutoksia. Saven jäätymis- ja sulamislämpötilaa on selvittänyt mm. Zongchao ( 1990). Tutkimuksessa havaittiin, että jäätymis- ja sulamislämpötila poikkeavat toisistaan siten, että sulamislämpötila on korkeampi kuin jäätymislämpötila. Lisäksi jäätymispiste laskee kuormituksen kasvaessa ja edelleen jäätymispiste on avoimessa kokeessa alhaisempi kuin suljetussa kokeessa. Jäätymisnopeus vaikuttaa muodostuvien jäälinssien ja -kerrosten kokoon ja tiheyteen (Mitchell 1993). Othman & Bensan (1992) havaitsivat, että nopeampi jäätyminen kasvatti vedenläpäisevyyttä, mutta vaikutus vedenläpäisevyyteen oli maksimissaan kertaluokkaa 1 dekadi. Jäädytysnopeuden vaikutus vedenläpäisevyyteen jäädytys-sulatussyklien suhteen on esitetty kuvassa 3. Jäädytysnopeudet olivat 2 1 o- 6 m/s (7.2 mm/h; nopea), 4 1 o- 7 m/s ( 1.4 mm/h; keskinkertainen) ja m/s (0.94 mm/h, hidas). Havaittiin, että veden1äpäisevyys oli suurin nopealla jäädytyksellä jäädytetyllä savella. Näytetutkimukset osoittivat, että nopea jäädytys sai aikaan suuremman määrän jäälinssejä kuin hidas jäädytys. Kuormituksen vaikutus savitiivisteiden vedenläpäisevyyteen ennen ja jälkeen jäädytyssu1atussykliä on esitetty kuvassa 4. Savitiivisteiden vaurioitumisen herkkyyteen vaikuttaa tehokas puristusjännitys siten, että vedenläpäisevyys kasvaa vähemmän suuremmilla jännityksillä. Tehokas puristusjännitys on materiaalissa vaikuttava kokonaisjännitys vähennettynä vedenpaineella.

14 8 1o 7 r Fast Mod. Slow 0 WisconslnA 0 Wisconsin 8... t:. Wisconsin C, o t Number of Freeze-Thaw Cyc!es Kuva 3. Jäädytysnopeuden vaikutus vedenläpäisevyyteen jäädytys-sulatussyklien suhteen (Othman & Bensan 1992).... ~ ~ 10-8 ~ "E Y e After Freeze Thaw ~No Freeze-Thaw ~ 1Q Effective Stress (kpa) Kuva 4. Tehokkaan puristusjännityksen vaikutus savitiivisteiden vedenläpäisevyyteen ennen ja jälkeenjäädytys-sulatussykliä (Othman & Bensan 1991). Sulamiskonsolidaation aikana näytteeseen kohdistetun jännityksen todettiin myös voimakkaasti vaikuttavan jäätyneen ja sulaneen maan vedenjohtavuuteen. Othman & Benson (1992) huomauttivat, että yhden Wisconsin-luonnonsaven vedenjohtavuus viiden jäädytys-sulatussyklin jälkeen suhteessa jäätymättömän saven vedenjohtavuuteen oli 10-, 2,2- tai 1,05-kertainen, kun vallitseva puristusjännitys oli 20, 70 tai 140 kpa.

15 9 Yksi harvoista tutkimuksista, jossa pyrittiin kehittämään mekaaninen malli jäätymisen ja sulamisen aiheuttaman vedenjohtavuuden muutoksen kuvaamiseksi, on Chamberlain & Gow (1979). Neljä maalajia, kaksi savista silttiä ja kaksi silttistä savea, jotka oli tiivistetty tietteestä jännitystasolle 1,7, 17 ja 140 kpa, jäädytettiin ja sulatettiin kolme kertaa. Jäädytys tehtiin avoimessa systeemissä, ja jäälinssejä syntyi kaikissa näytteissä. Kaikissa tapauksissa jäädytys ja sulatus aiheuttivat huokosluvun pienenemisen ja pystysuoran vedenjohtavuuden kasvun sulaneessa maassa. Siittisen saven vedenjohtavuuden kasvuun vaikutti pääasiassa isotrooppisen kutistumisen aiheuttama halkeilu, kun taas savisissa silteissä se oli seurausta hienoaineksen tilavuuden pienenemisestä karkeamman aineksen huokosissa. Suurin osa jäätymisen aiheuttamista muutoksista sekä huokosluvussa että vedenjohtavuudessa ilmeni ensimmäisen jäätymisen jälkeen. Tämä on mainittu myös muissa tutkimuksissa, joita on siteerattu raportissa Othman et al. (1993), ja joiden mukaan tarvitaan 3-5 lisäjäädytyssykliä, jolloin muutoksia ei enää ilmene. Chamberlain & Gow (1979) huomauttivat, että luonnon savilla jäätymättömän ja sulaneen tilan vuorosuhteita (huokosluku- tehokas jännitys; e-log cr') ja (huokosluku- vedenjohtavuus; e-log kt) kuvaavat käyrät yhtyvät huokosluvun vastatessa kutistumisrajaa. Tätä ei kuitenkaan havaittu karkeammilla, siittisillä maalajeilla, joiden savipitoisuus oli pienempi. Kentällä suoritetuissa tutkimuksissa havaittiin savitiivisteiden yhteydessä, että vedenläpäisevyys kasvoi kertaiseksi jäädytys-sulatussyklin vaikutuksesta (Benson & Othman 1993 ). Suurissa näytteissä havaittiin lukuisia vaaka- ja pystysuuntaisia halkeamia, jotka olivat muodostuneet jäädytys-sulatuksen aikana. Nämä halkeamat olivat aiheuttaneet vedenläpäisevyyden kasvun. Halkeamia oli tiheimmin lähellä pintaa, ja ne harvenivat syvyyden kasvaessa. Tämä suuntaus oli yhteneväinen lämpötilagradientin pienenemiseen ja yläpuolisen kuormituksen kasvamiseen syvyyden kasvaessa. Suurimman roudansyvyyden alapuolella havaittiin syviä pystyhalkeamia, ja vedenjohtavuus kasvoi kymmenkertaiseksi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna. Samassa vyöhykkeessä veden virtaus routarajalle oli pienentänyt vesipitoisuutta noin 7 %. Pystyhalkeamat olivat aiheutuneet maan kutistumisesta. Routaraja pysyi kokeiden aikana paikallaan vain muutamia päiviä kerrallaan. Pohjoisilla alueilla routaraja voi pysyä pitkiäkin aikoja paikallaan, jolloin kutistuminen routarajan alapuolella voi olla laajempi ja ulottua selvästi syvemmälle. Seuraavat johtopäätökset VOitim tehdä savitiivisteen vedenjohtavuudessa jäädytyssulatussyklien (5 kpl) vaikutuksesta kuormituksella 35 kpa (Woon-Hyung & Daniel 1992): kun savinäyte oli käynyt läpi 5 jäädytys-sulatussykliä vakiovesipitoisuudessa, kaikissa näytteissä tapahtui kasvua vedenläpäisevyydessä, optimivesipitoisuutta kuivemmassa tiivistettyjen näytteiden vedenläpäisevyys kasvoi noin 2-6-kertaiseksi alkuperäiseen tilaan verrattuna, optimivesipitoisuutta kasteammassa vesipitoisuudessa tllvistettyjen näytteiden vedenläpäisevyys kasvoi noin kahdella dekadilla ( 1 00-kertaiseksi) ja näytteen vesipitoisuus oli tärkein muutluja kuvaamaan vedenläpäisevyyden kasvua jäädytys-sulatuskakeiden jälkeen.

16 10 Kuvassa 5 on esitetty useista eri tutkimuksista koottuja erilaisten, testattujen savinäytteiden vedenläpäisevyyssuhteita verrattuna vedenläpäisevyyteen ennen jäätymistä (jäätymis-sulamissyklejä > 3 kpl) ~~~~--~~~~~~~mx~~~ x O!hman & &nson (1992} 0 limmie et al (1990) 0 Cnaf"'"lberlain et al {1990) Wong & Haug 0991) 6. Benson & Otnman (1993b) + Ki~ & Daniel (1992} liang et at (1983) + ChamOO..lain (1992) V &ns.on & &$$Cher ( 1 992) + Bowdors & McCielland (t993) Efiective Stress < 69 kpa Numoor of Freeze Thaw Gycles > 3.1 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~ Hydraulic Conductivity Before Freeze-Thaw (m/sec) Kuva 5. Vedenläpäisevyyssuhde verrattuna vedenläpäisevyyteen ennen jäätymistä Iuonnonsavi/la ja silteillä (Othman et af. 1994). Konrad & Samson (2000a) tutkivat kaoliniittisavi-siltti-seosta suljetun systeemin jäätymisoloissa tarkoituksena luoda kehittynyt menetelmä jäätymisen ja sulamisen aiheuttaman vedenjohtavuuden ja huokosluvun muutosten ennakoimiseksi hienorakeisissa maissa. Huokosluvun muutosmalli kehitettiin soveltaen yksinkertaistettua viitekehystä ottaen huomioon sekä sekoitusten että puhtaan saven kokoonpuristuvuusominaisuudet. Huokoslukumalli johti sitten sulaneiden sekoitusten vedenjohtavuusmalliin. Materiaali on tärkeä, ja useat tekijät havaittiin merkityksellisiksi: savipitoisuus, plastisuus, alkuhuokoisuus, ja vesipitoisuus. Edelleen, näytteiden toistettavuus oli erittäin suotavaa. Tästä johtuen referenssimateriaaleiksi valittiin tietteestä tiivistetyt kaoliinisavi-siltti-sekoitukset, joiden plastisuusluku oli pieni. Aiemmat tutkimukset (Wagg & Konrad 1991) osoittivat, että nämä sekoitukset osoittivat tyypillistä savisen siltin käyttäytymistä savipitoisuuden vaihdellessa. Suljettua jäädytystä sovellettiin valmistetuille näytteille huokosluvun muutoksen rajoittamiseksi jäädytyksen yhteydessä sekä saatavilla olevan veden ja siitä aiheutuvan, sulamisen aikana tapahtuvan paisumisen rajoittamiseksi. Pieniä näytteitä päätettiin käyttää siksi, että lämpötilaolot on helpompi hallita ja minimoida näin transienttijäätymisen vaikutukset. Jäätymisen voimakkuuden vaikutusta tutkittiin kohdistamalla näytteeseen lämpötiloja välillä -2 C C. Lämpötiloja lähellä -0 C tuli välttää, johtuen mahdollisuudesta, että jäätyminen olisi epätäydellistä tai että se

17 11 olisi estetty kokonaan. Päätettiin myös rajoittaa testaus yhteen jäädytykseen, sillä suurin osa rakenteen muutoksista tapahtuu jo ensimmäisessä jäädytyksessä. Edelleen, tulosten soveltamiseksi normaalikonsolidoituneille materiaaleille ja sekoituksille, koesarja tehtiin myös ylikonsolidoituneilla sekoituksilla. Johtopäätöksinä tutkimuksista olivat: 1. Jäädytys-sulatussyklin jälkeen huokosluku on pikemminkin verrannollinen lämpötilaan T min, kuin kokeessa käytettyyn lämpötilaan. T min on sellainen pakkaslämpötila, jonka alapuolella ei tapahdu merkittävää muutosta jäätymättömän veden pitoisuudessa. 2. Jäätymisestä johtuvaa konsolidoitumista kaoliniitti-siltti-seoksessa kontrolloivat saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuudet. 3. Kolmella tutkitulla seossuhteella sulaneen näytteen vedenjohtavuus seuraa lineaarista vuorosuhdetta e-log K - asteikossa kaltevuudella, joka on suurempi kuin vastaava vuorosuhde e-log K jäätymättömällä maalla ( e on huokosluku, K vedenjohtavuuskerroin). Edelleen, kaltevuus on riippuvainen sekoituksen savipitoisuudesta (kuva 6). 4. Vedenjohtavuuden systemaattinen kasvu yhden jäätyruiskerran jälkeen havaittiin kaikilla näytteillä huolimatta huokoisuuden pienenemisestä. 5. Yksinkertaistettu huokoslukumalli, jossa otetaan huomioon saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuudet sekä jäätymisen yhteydessä indusoituva huokosalipaine Clausius Clapeyronin mukaan, tuotti sellaisia huokoslukuarvioita sulaneelle näytteelle, jotka olivat yhtäläisiä koetulosten kanssa. 6. Sulaneen seoksen kokonpuristuvuusominaisuuksia voitiin arvioida likimäärin saviaineksen kokoonpuristuvuusominaisuuksista ylikonsolidoituneessa tilassa, koska se oli ollut suuren jäätymisestä johtuvan alipaineen alaisena. Kuvassa 6 on esitetty vedenläpäisevyys huokosluvun suhteen erilaisilla kaoliniittisavisilttiseoksilla.

18 <b g ~ '0 'ö > / / 1001 ~ 80 / 60,;',. V... ~ V vr V ~ V V V /) V ~ 1 V )~ ~ ~ "''* ~~;/.)'!"" r P""'./ V... ~ II ~ Clay content (%) Hydraulic conductivity K {cm/s) ~rr Kuva 6. Vedenläpäisevyys huokosluvun suhteen erilaisilla kaoliniittisavi-silttiseoksilla (Konrad & Samson 2000a). 2.3 Jäätyneen ja sulaneen kivennäismaan vedenjohtavuusmalli Viitekehys residuaalijännitysten pohjalta Konrad & Samson (2000a) esittivät saviaineksen ja saven sekä hiekan sekoituksen pakkaskäyttäytymisen kuvaamista varten käsittelymallin, jota referoidaan seuraavassa. Havaittu huokosluvun pieneneminen jäätymis-sulamissyklin jälkeen voidaan kuvata residuaalijännityskäsitteen avulla (Nixon & Morgenstem 1973 ). Kuvassa 7 on kaaviona kuvattu vaikuttavia fysikaalisia prosesseja hienorakeisen maan jäätyessä ja sulaessa. Kun liete konsolidoidaan tunnettuun jännitykseen P o (piste A) ja edelleen jäädytetään ilman kuivatusta, syntyy vähäinen tilavuuden kasvu (piste B), joka aiheutuu tilavuuden kasvusta, kun vesi muuttuu jääksi maan huokosissa. Kun näytteen annetaan sulaa, se saa nettokokoonpuristuman, jota edustaa väli AC vakiojännitysolosuhteissa. Koska jäätyvässä maassa vaikuttaa negatiivinen huokosveden paine, kirjoittajat esittivät, että maakerrokset jäälinssien välissä kokivat vallitsevaa jännitystä P 0 suuremman tehokkaan jännityksen, jota edustaa katkoviiva välillä A-0. Sulaessaan ylikonsolidoituneet maat paisuvat adsorboimalla jäälinsseistä vapautuvan veden näiden sulaessa. Jännityspolku tällä osin seuraa viivaa A-E pitkin paisumiskäyrää, jos maa ei kuivatu sulamisen aikana ts. ea = ee. Jos kuivatus on mahdollinen, maa rekonsolidoituu tehokkaaseen jännitykseen Po pitkin rekompressiokäyrää välillä E-C. Tila, jota piste E edustaa, vastaa residuaalijännitystä yhden jäätymisen jälkeen.

19 13 Virgin compression Iine of unfrozen soti Frozen soil rr 0 Po Effective stress rr ' Kuva 7. Sulamiskonsolidaation jännitys-huokoslukumalli (Nixon & Morgenstern 197 3). Vaikka edellinen viitekehys on ansiokas siinä, että se tarjoaa jäätymisvaikutuksia koskevan makroparametrin, siihen liittyvät puutteet voivat rajoittaa sen soveltamista jäätymisen aiheuttaman vedenjohtavuuden muutoksen kuvaamiseksi. Ensimmäinen rajoitus on, että jäätymiskonsolidaation otaksutaan tapahtuvan sulan maan kokoonpuristuvuusominaisuuksien vallitessa, vaikka maa on osittain jäässä. Siksi jännityspolku välillä A-D ei ehkä ole todellinen. Toinen rajoitus liittyy siihen, ettei tehokas jännitys pisteessä D ole suoraan verrattavissa Clapeyronin yhtälön (vrt. sivu 17, Edelfson & Anderson, 1943) mukaiseen jäätymislämpötilaan. Näin on vaikeata ennakoida lämpötilan vaikutusta jäätymisperäiseen vedenjohtavuusmuutokseen Ehdotus huokosluku-jännitys-vedenjohtavuus-vuorosuhteen ( e-logcr' -k) kuvaamiseksi sulaneissa maissa Chamberlain & Gow (1979) osoittivat, että vedenjohtavuuden kasvu jäätymisen ja sulamisen jälkeen, kun maassa ei havaittu kutistumishalkeilua, aiheutui rakenteen muutoksesta sekä makro- että mikrotasolla. He esittivät kahden voimakkaasti idealisoidun systeemin käyttöönottoa (kuva 8). Savisessa siltissä (kuva 8a) karkeammat silttirakeet määräävät tiiveyden, kun taas savirakeet määräävät vedenjohtavuuden. Jäätymisen ja sulamisen jälkeen huokosluku muuttuu hyvin vähän. Kuitenkin, kun savipaketit ovat kutistuneet tiiviimmiksi alhaiseen jäätymislämpötilaan liittyneiden suurten negatiivisten huokospaineiden aiheuttaman konsolidaation vuoksi, siltin huokosiin syntyy avohuokoisuuttaja vedenjohtavuus kasvaa.

20 14 ( a) Cia yey silt (b) Silty clay Kuva 8. Periaatekuva jäätymisen ja sulamisen aiheuttamista muutoksista ideaalisissa silttisissä savissaja savisissa silteissä (Chamberlain & Gow 1979). Silttisessä savessa silttirakeet eivät ole jatkuvassa kontaktissa, vaan kelluvat saviaineksen varassa (kuva 8b ). Chamberlain & Gow ( 1979) ehdottivat, että tämänlaisessa maassa saven jäätyminen ja sulaminen aiheuttaa savipakettien kutistumista ja uudelleenjärjestymistä tiiviimpään muotoon, mikä johtaa huokosluvun pienenemiseen. Vedenjohtavuus kasvaa seurauksena kutistumishalkeilusta, joka syntyy jäätymisen aikana. Chamberlain & Gow:n ( 1979) tarkastelu osoitti selvästi saven mikrorakenteen suuren vaikutuksen maan käyttäytymiseen jäätymisen ja sulamisen jälkeen. Jäätymisen aikana jää täyttää kasvavan osuuden makrohuokosista lämpötilan aletessa, ja aiheuttaa maan tilavuuden kasvun. Jäätymätön vesi maan huokosissa on kontaktissa jään kanssa ja siinä vaikuttaa alipaine termodynamiikan lakien mukaisesti. Alipaine aiheuttaa tehokkaan puristusjännityksen kasvun ja saven kokoonpuristumisen. Veden otaksutaan suotautuvan jäätymättömistä savihiukkasista makrohuokosissa oleviin jäätymiskeskuksiin, mikä vaikuttaa savipartikkelien uudelleenjärjestymiseen niiden adsorptiovesikalvojen ohetessa. Jäätymättömän vesipitoisuuden käyrissä havaitaan ruinimilämpötila Tmin, jonka alapuolella vesikalvon ohenemista ei enää tapahdu. Viitekehys e- logcr'-k - vuorosuhteiden kuvaamiseksi sulaneissa maissa perustuu näin ollen seuraaviin yksinkertaistaviin olettamuksiin: 1. Jäätyminen aiheuttaa konsolidoitumista vain mikrohuokosissa ts. savihiukkasissa 2. Savihiukkasten kokoonpuristuvuusominaisuuksien jäätyruispisteen alapuolella ja lämpötilan T min yläpuolella oletetaan olevan lähellä sulan saven ominaisuuksia johtuen jäätymättömien adsorptiovesikalvojen olemassaolosta 3. Kokoonpuristuvuus (kokoonpuristuminen, paisuminen ja rekompressio) linearisoituvat e- log cr'- avaruudessa 4. Clausius-Clapeyronin yhtälö ( 1) kuvaa huokosveden paineen, huokosjään paineen ja lämpötilan vuorosuhteita veden ja jään sekoituksen kyllästämässä aineksessa:

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

13. Savisideaineet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 13. Savisideaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Savisideaineet ovat luonnon tuotteita, jotka saadaan sitomiskykyiseksi kostuttamalla ne vedellä. Savella on taipumus imeä itseensä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE

RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE Kiviainekset, yleisominaisuudet PANK-2103 PANK RAKEISUUSMÄÄRITYS, HYDROMETRIKOE PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 17.4.2002 Korvaa menetelmän: 20.3.1995 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Jari Aromaa, Lotta Rintala Teknillinen korkeakoulu Materiaalitekniikan laitos 1. Taustaa, miksi kupari syöpyy ja kuinka

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa Projektipäällikkö, TkT Olli-Pekka Kari Rakennustieto Oy Betonitutkimusseminaari 2.11.2016 Tutkimuksen tausta > Betonirakenteiden käyttöiät ovat pidentymässä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin

Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI

Työ nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI Työ nro 10675-3 04.11.2014 RAKENNETTAVUUSSELVITYS YLÖJÄRVEN KAUPUNKI SILTATIEN ASUTUSALUE KIRKONSEUTU, YLÖJÄRVI TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset

Lisätiedot

Multimäki II rakennettavuusselvitys

Multimäki II rakennettavuusselvitys Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys

Lisätiedot

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI

LABROC 2056/OH TUTKIMUSRAPORTTI 1 (6) OHUTHIEANALYYSI Tilaaja: Wise Group Finland Oy/ Tomi Valkeapää Tilaus-/ toimituspäivä: 13.01.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Louhentie 3 Näytetunnukset: 01.OH-RA, 02.OH-RA, 03.OU-RA Näytteiden

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet

Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet Metsämaan kantavuus ja kulkukelpoisuus: Maan fysikaaliset ominaisuudet Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Meolo-workshop, Luke, Vantaa 13.9.2016 Taustaa Maan kantavuus

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO

SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO SULFIDIEN AIHEUTTAMA KUPARIN JÄNNITYSKORROOSIO Timo Saario VTT Temaattinen KYT-seminaari 29.04.2010 1 TAUSTAA - 1 Japanilainen tutkimusryhmä raportoi vuonna 2007 että CuOFP on altis sulfidien aiheuttamalle

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset

Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 8. helmikuuta 2017 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Aineen olomuodot ja olomuodon muutokset 8. helmikuuta 2017 1

Lisätiedot

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS

GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA

Lisätiedot

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus

16.3T-1. Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 16.3T-1 Tutkimusselostus: Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus 2 (5) Vt 6, Taavetti Lappeenranta, Rantsilanmäen pohjavesialueen maatutkaluotaus Yleistä Tämä tutkimus

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. T001 Liite 1.06 / Appendix 1.06 Sivu / Page 1(6) Testing of heat insulation materials and waterproof insulation AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VTT EXPERT SERVICES OY VTT

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia

6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia 6.8 Erityisfunktioiden sovelluksia Tässä luvussa esitellään muutama esimerkki, joissa käytetään hyväksi eksponentti-, logaritmi- sekä trigonometrisia funktioita. Ensimmäinen esimerkki juontaa juurensa

Lisätiedot

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen

SSAB Teräspaalupäivä Ajan vaikutus paalun geoteknisen kestävyyden kehittymiseen SSAB Teräspaalupäivä 21.1.2016 1 21.1.2016 SSAB Teräspaalupäivä 2016 Esityksen sisältö: Johdanto Koekohteet Tuloksia koekohteilta Yhteenveto 2 Johdanto Tiedossa on, että paalujen geotekninen kestävyys

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta

Lisätiedot

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI

NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI UUMA 2 - VUOSISEMINAARI NOLLAKUIDUN STABILOINTI, CASE HIEDANRANTA MATTI HOLOPAINEN UUMA2 - VUOSISEMINAARI ESITYKSEN SISÄLTÖ Esitys perustuu helmikuussa 2016 valmistuneeseen diplomityöhön: Stabiloidun 0-kuidun geotekniset ominaisuudet

Lisätiedot

Laastin halkeamien korjaus

Laastin halkeamien korjaus Laastin halkeamien korjaus Kun remontoimme julkisivua, törmäämme usein laastin halkeamiin. Moni ei kuitenkaan tiedä oikeata tapaa korjata halkeamia, eikä korjaukseen käytettäviä materiaaleja. Siitä syystä

Lisätiedot

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen

Kuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen 6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi

Lisätiedot

Pirkkahalli, pysäköintialue

Pirkkahalli, pysäköintialue Työnro 070012 RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere POHJARAKENNESUUNNITELMA 1 (5) RI Tiina Ärväs 11.01.2008 Työnro 070012 Pirkkahalli, pysäköintialue Ilmailunkatu Tampere

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on: Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

I. AES Rijndael. Rijndael - Internal Structure

I. AES Rijndael. Rijndael - Internal Structure I. AES Rndael NOKIA T-79.53 Additional material Oct 3/KN Rndael - Internal Structure Rndael is an iterated block cipher with variable length block and variable key size. The number of rounds is defined

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu

Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

PANK ry Laboratoriotoimikunta. Testauslaboratorioiden käyttöön:

PANK ry Laboratoriotoimikunta. Testauslaboratorioiden käyttöön: PANK ry Laboratoriotoimikunta Testauslaboratorioiden käyttöön: - Asfalttimassat, käsikirjojen 165-1 ja 165-2 testausmenetelmästandardien -liitteiden muutokset - Asfalttien testausmenetelmästandardien muut

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Tausta. Materiaalit ja menetelmät

Tausta. Materiaalit ja menetelmät 1 Liisa Manner 12.12.2007 Valio Oy T&K, PL 30, 00039 Valio Tuula Sontag Strohm Kari Thessler Elintarviketeknologian laitos, Agnes Sjöbergin katu 2, 00014 Helsingin yliopisto Tausta Työn tavoitteena oli

Lisätiedot

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy

Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri. Pöyry Forest Industry Consulting oy Vesitehokkuus liiketoiminnan uusi ajuri Pöyry Forest Industry Consulting oy Sisältö 1. Vesiparadoksi 2. Vesi ja hiili 3. Projekti Geysiiri 2 Vesitehokkuus - liiketoiminnan uusi ajuri 1. Vesiparadoksi Veden

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 / 14.11.2016 v. 03 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Vielä vähän entropiasta... Termodynamiikan 2. pääsääntö Entropian rooli 2. pääsäännön yhteydessä

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen KEMA221 2009 YKSINKERTAISET SEOKSET ATKINS LUKU 5 1 YKSINKERTAISET SEOKSET Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen Seoksia voidaan tarkastella osittaisten moolisuureitten

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella 1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset

Lisätiedot