Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2012"

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2012

2 Sisältö Perustietoa sukuseurasta...2 Pääkirjoitus...3 Kotisivut Homepage Kauppiset & Maailmankylä...4 Mikko Kauppisen Amerikan matkoista lisätietoa...6 Laivaonnettomus St. Lawrence joella...7 Leo Kauppi - amerikansuomalainen iskelmä-/kuplettilaulaja... 9 Sydänmaa - Vanha-Halla - Huovo - Etelä-Halla - Heikkilä - Kaupinselkä...10 Kauppilanmäkeläisten liikanimiä...14 Elämää maalla...16 Iikan tarinoita...17 Kauppisten sukuseuran vuoden 2011 toimintakertomus...18 Kauppis-Heikki 150 v Tule mukaan sukuseuran toimintaan...22 Kauppisten suvun vaakuna Sukutuotteet...24 Kansikuva: Kauppis-Heikki. Teckning för Ord och bild af Eero Järnefelt Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto Taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1956 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on suku- Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä Puhelin: Sähköposti: Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen-Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Antti Kinnunen Kirkkorannantie 5 B 13, Hankasalmi Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Sanna Paltemaa Raitatie 5, Siilinjärvi Puhelin: Sähköposti: Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: Sukututkija: Jarmo Ahlstrand Pirttipolku 9 A, Helsinki Puhelin: Sähköposti: seuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 1/2012

3 Pääkirjoitus Sukumme maailmalla Tässä lehdessä kerrotaan monista Kauppisen suvun ihmisistä eri puolilta maailmaa minne kukin on sattunut milloinkin menemään ja jäämään.» Asko Kauppinen, puheenjohtaja Moni on jäänytkin maailmalle jo useita sukupolvia sitten mutta vielä sieltä vuosikymmenten takaa halutaan aina jotain tietoa synnyinmaasta. Kauppisten sukuseura osaltaan tahtoo auttaa näitten yhteyksien ylläpidossa ja sukuseuran hallitus on valmistellut kotisivujen uudistamista, jossa yhteydessä netistä olisi luettavissa myös englannin kieliset sivut. Varapuheenjohtajamme Margit on ansiokkaasti oman työnsä ohella työstänyt näitä englannin kielisiä sivuja. Hän kertoo lehdessä olevassa jutussaan työn etenemisestä. Kesähän se on tulossa pian tänäkin vuonna ja silloin liikutaan enemmän kuin muina vuodenaikoina. Tavataan tuttavia ja sukulaisia ja tällöin onkin oivallinen tilaisuus keskustella suvun asioista ja innostua vaikkapa oman suvun selvittämisestä lähisukulaisten kesken. Tämä voi olla alku selvittää omaa sukutaustaansa ja kerätä tietoa näin itselleen. Tämä tieto säilyy sitten tulevaisuuteen ja voi olla taas innostuksen virittäjänä uusille suvun jäsenille. Serkkujen kanssa touhuamisesta ja toiveesta päästä maalle kirjoittaa 10-vuotias Siiri omassa kirjoituksessaan lehdessämme. Täältä lapsuusajan yhdessä toimimisesta kasvaa usein sukusiteet, jotka kestävät läpi elämän. Tällaisia nuorten kirjoituksia toivomme sukulehteen. Sukuseuratoimintahan on parhaimmillaan koko perheen yhteistä toimintaa. Näin sukutarina jatkuu. Kauppisten sukuun kuuluu monenlaista kädentaitajaa, laulajaa ja ja kirjoittajaa. Tämä vuosi on kirjailija Kauppis-Heikin 150-vuotisjuhlavuosi. Kauppis-Heikki (Heikki Kauppinen) syntyi Vieremällä Hänen henkilöhistoriansa on kertomus rakentaa tyhjästä kelvollinen elämä itselleen ja perheelleen. Pappilan renkipojasta kiertokoulunopettajaksi ja siitä kansakoulunopettajaksi. Pienistä runoista ja tarinoista pieniksi pakinoiksi ja romaaneiksi. Pienistä kirjallisen pohjan murusista tunnustetuksi kirjailijaksi. Heikin juhlavuotta juhlitaan synnyinseudulla ja pääkaupungissa. Toivottavasti mahdollisimman moni sukuseuralainen pääsee osallistumaan juhlatapahtumiin. Kaikki ovat tervetulleita. Sukuhallitus päätti nostaa jälleen sukuvaakuna asian pöydälle. Vaakuna asiasta toivotaan suvun jäsenten mielipiteitä ja hallitus odottaa palautetta tulevan syyskuun loppuun saakka. Sen jälkeen syksyn hallituksen kokouksessa katsotaan sitten miten asia makaa. Lähettäkää mielipiteitä. Sukuseuran hallituksen puolesta toivotan kaikille sukuseuramme jäsenille hyvää ja lämpöistä kesää. KAUPPISVIESTI 1/2012 3

4 Kotisivut Homepage Kauppiset & Maailmankylä» Teksti: Margit Väisänen-Vänskä Kotisivu-uudistus oli oikeastaan tapetilla syksyllä 2010 valmiina aloittaessani hallituksen jäsenenä. Varapuheenjohtajan reviiriä kuului olevan kansainvälisten asioiden kehittäminen ja se siirtyi nyt minulle. Ensi alkuun erityinen tarve oli nimenomaan kotisivujen saattaminen englanninkieliseen muotoon. Toteuttaminenhan edellyttää erityisresursseja kieli- ym. tietotaidon suhteen ja sukuseuroilla ei niitä automaattisesti ole, kun toimitsijoilla on kädet täynnä puuhaa. Asia oli muhinut jo pitempään ja sivuston ulkoasusta oli olemassa ehdotus. Innostuin asiasta kovasti ja päässäni visioitui ajatus, että eri puolille asettuneista Kauppismielisistä saataisiin tietoa sukututkimukseen ja tarinoita lehden ja sivujen kautta levitykseen. Eri sukuhaaroihin maailmalla kuuluvat löytäisivät helpommin juurensa ja mahdolliset sukulaisuudet. Lupauduin kantamaan korteni kekoon tässä hankkeessa. Risto Kauppiselta sain tiivistelmän Kauppisten historiasta suomeksi, jonka pohjalta lähdin liikkeelle englanninkielisten sivujen suhteen. Ahlstrandin Hankasalmen sukukirjoja tutkimalla olen saanut itseni kartalle ja päässyt sisälle oman sukuhaarani vaiheisiin, joilla olen täydentänyt historiikkia Puheenjohtajamme Asko on ollut päävastuussa suomenkielisistä sivuista. Ja kuten laulussa sanotaan Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki yhdessä kulkien projektia on viety eteenpäin puuskittain. Alkuinnostuksessa pohdin jo kanavia, joiden kautta maailmalle verkottuisin. Kauppismielisiä kun on lähtenyt muuallekin kuin Amerikkaan. Tämä vain huumorina tässä vihjaistakoon. Nimittäin kun katsoo nyt avattuja sivuja voisi luulla, että Kauppisten suhteen Amerikka olisi ikään kuin laajennettu Suomi. Amerikansuomalaisuuden vahva korostus sivustolla johtuu siitä, että siellä Kauppisten sukututkimus on edennyt pitkälle ja sukukokouskin saatu aikaan vuonna 2010 Ohiossa Allan Kaupisen ponnistelujen ja asiaan vihkiytymisen ansiosta. Pihtiputaan Kauppilan talon historiasta Amerikan asuttajana on Pekka Muhonen kirjoittanut artikkelissaan KauppisViestissä nro 1/2011 sekä julkaissut Ohion sukutapaamiseen osallistumisestaan matkakertomuksensa suomeksi. Mielessäni on ollut toimittaa Hankasalmen Kauppisten Amerikan asuttamisesta tarinaa vastaavasti. Allan Kaupinen on toiminut koko kotisivu prosessin ajan yhteyshenkilönä. Häneltä olen saanut materiaalia enemmän kuin olen kyennyt tähän mennessä hyödyntämään. Ja aika paljon on tullut surffattua netissä artikkeleiden ja tarinoiden nimien ja linkkien peräs- 4 KAUPPISVIESTI 1/2012

5 sä. On ollut pakko tehdä linjavetoa myös siitä, mikä kuuluu yleisen sukututkimuksen alaan ja mikä koskee nimenomaan Kauppisia. Materiaaleista ei aina saa selvää kuvaa. Joskus materiaali koskee Kauppisia sen paikan historian vuoksi ja joskus henkilöhistorian vuoksi ja joskus ei ollenkaan. Amerikansuomalaisuuteen liittyvää kulttuuritietoutta pidän tärkeänä vaikka se ei juuri tätä sukua koskisikaan, koska se kertoo ajankuvasta ja millaista siirtolaisuus ja uuden maailman asuttaminen on ollut. Nyt tämä seulonta jatkunee vielä tulevaisuudessakin ja sivusto elää sen mukaisesti. Valitettavasti kaikki tarinat ja kuvat eivät ole vielä paikallaan, mutta ajan myötä sinne täydentyvät, eivät kuitenkaan ihan itsestään vaan täytyy puristaa jostain aikaa ja energiaa. Työstämisprosessi on tapahtunut kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi vuodenvaihteessa jatkuen toukokuuhun 2011, suurin osa käyttämästäni ajasta kului olemassa olevan materiaalin läpikäymiseen, kirjeenvaihtoon Amerikkaan, artikkeleiden kääntämiseen ja ensimmäisiin julkaisuihin KauppisViestissä nro 1/2011. Silloin päädyin tiedottamaan suomalaisen perinteen museosta ja suomalaisista sukunimistä Amerikassa sillä logiikalla, että lukijat pääsisivät amerikansuomalaisuuden lähteille kotisivuja odotellessa. Toinen varsinaisen työstämisen vaihe alkoi syksyllä 2011, kun Asko sai sopimuksen verkkosivujen toimittajan Mindcomin kanssa aikaan ja saatuani sivujen lopullisen ulkoasun käsiini, saatoin konkreettisesti lähteä sommittelemaan tekstejä ja suunnittelemaan miten sivustoa voi englanninkielisen materiaalin kanssa käyttää. Siitä alkoi melkoinen punnerrus. Ja vilkas sähköpostien vaihto Mindcomin kanssa. Se oli tammikuun 23. päivä, kun jo sain postiini ehdotuksen, että sivusto voitaisiin julkistaa. Pyysin lykkäystä asialle, koska mielessäni oli vielä pitkä puutelista ja tiesin, että oma aikatauluni sivuston viimeistelyyn ei antaisi periksi siltä istumalta. Lopulta sovimme, että sivut julkaistaan kevään aikana. Ja mielestäni hyvä aikataulu on ollut ajoittaa Kauppis- Viestin ilmestymisen aikaan. Rakenteellisesti molemmat sekä suomen- että englanninkielinen sivusto ovat yhtenevät, mutta sisällöllisesti ei kannattanut yrittääkään tässä vaiheessa yksinkertaisesti siksi, että tämä Kauppisten kolonisaatio nimeltä Amerikka vaatii palstatilaa melko tavalla eikä resursseja ole tekstien suomeksi kääntämiseen, englanniksi editoimisenkin totesin olevan aikaavievää puuhaa. Joitakin artikkeleita olen kääntänyt suomeksi ja pyrkimykseni on linkittää ne kotisivulle. Ja toisaalta suomenkielisellä sivustolla on mielenkiintoista historiikkia ja uutisointia, joiden kääntämiseen englanniksi tarvittaisiin paljon aikaa. Nyt julkaistun sivuston voi katsoa kattavan perusasiat suvusta ja erityisesti englanninkielisen sivuston jatkokehittäminen riippuu paljolti siitä, millaista palautetta tulee ja miten muualle päin maailmaa kuin Amerikkaan lähteneet tavoittavat sivut. Tai pikemminkin, miten sivut tavoittavat maailmalla olevat Kauppiset. Suomenkielinen sivusto noudattaa sisällöltään entistä kotisivustoa, itse sivusto vain on uudistunut ja asiat on pitänyt sijoitella uudelleen. Sukuhistorian tiivistelmään toivoisin hyviä karttoja myös muista haaroista kuin Hankasalmen, jonka olen skannannut Hankasalmen sukukirjasta nro II ja lisännyt tekstit kuvankäsittelyohjelmalla. Lopputulos ei ole kovin selkeä, tilojen numeroinnit jotka olivat alkuperäisellä kartalla eivät näy kunnolla. Tarkoitukseni olisi myös, että teksteissä mainituista henkilö- tai paikannimistä tulevaisuudessa olisi linkki ko. henkilöön tai asiaan. Esimerkiksi artikkeleiden kirjoittajista lyhyet esittelyt ja historiallisista henkilöistä linkitykset. Tärkeää käännettävää on vielä suomenkielisellä sivustolla esimerkiksi koskien isännän viiriä, ym., mikä pitää ehdottomasti olla myös englanninkielisellä sivustolla. Eli kolmas työstämisen vaihe alkaa välittömästi sivujen julkaisun jälkeen, kun ne alkavat elää käytännössä ja kehittämisen tarpeet tulevat itsestään esiin erilaisen palautteen muodossa näiden jo tiedossa olevien lisäksi. Uusien kotisivujen ja sukuseuran lehden välinen suhde on ollut projektin haastava kuvio koko ajan, koska toimitan molempia. Miten suunnitella sisältö siten, että ne palvelisivat toisiaan? Ja kun tässä kuviossa on nyt mukana myös englanninkielinen tiedottaminen, joka aiheuttaa paljon hidasta käännöstyötä kumpaankin suuntaan, niin kokonaisuus on hieman ongelmallinen. On neljänlaisia asiakkaita tässä suhteessa: pelkästään lehteä lukevat, pelkästään kotisivujen vierailijat ja ne, jotka lukevat sekä lehteä että kotisivuja. Ja tähän päälle vierasmaalaiset, jotka eivät suomenkielellä lue mitään. Ja ettei maailma olisi täydellinen, on yksi etuoikeutettujen joukko, jota voimme kadehtia: Facebookin käyttäjät. He pääsevät aina ensimmäisinä tiedon lähteelle ja kommentoimaan ja voivat valita kielensä. Kiitokset kaikille kommenteistanne. Toivotan lukijoille kaunista kesää uusien kotisivujen ja lehtemme parissa! KAUPPISVIESTI 1/2012 5

6 Nykyisin Jyväskylässä asuva Marjatta Kauppinen kirjoitti KauppisViestiin 1/2010 isoisänsä Mikko Kauppisen kahdesta Amerikan matkasta. Silloin hän valitteli tietojensa niukkuutta ja lupasi palata asiaan kun saa matkoista tarkempaa tietoa. Nyt hän on käynyt Mikkelin maakunta-arkistosta etsimässä lisätietoja joten silloinen juttu tarkentuu seuraavassa. Mikko Kauppisen Amerikan matkoista lisätietoa» Teksti: Marjatta Kauppinen Onhan tässä aikaa kulunut luvattoman paljon, toteaa Marjatta, mutta ei turhuuteen. Myytiin talo ja peruskorjattiin miehen kanssa toinen, johon sitten viime keväänä muutettiin. Lisäksi rakennettiin talousrakennus ja rantasauna ja onhan tuota tonttiakin myllätty uuteen uskoon. Tänä keväänä lomalla vihdoin lunastin lupaukseni ja kävin Mikkelin maakunta-arkistossa vertaamassa Siirtolais- instituutista saamiani matkustajatietoja haettuihin passeihin. Toinen artikkelini matkoista osui oikeaan, mutta toinen ei ole oikean isoisän tekemä. Ensimmäisen matkansa isoisäni teki jo 19-vuotiaana. Passin hän oli hakenut , lähtenyt Hangosta Polaris-laivalla Englantiin ja sieltä Sault Ste. Marieén Michiganiin. Toinen matka on se, minkä artikkelissa nimesin ensimmäiseksi. Isoisäni oli hakenut passin ja lähtenyt Uranialaivalla Liverpooliin ja sieltä 8.1. White Star Line valtamerilinjan Baltic-nimisellä laivalla Gardneriin Massachusettiin. Silloin isoisäni oli 27- vuotias, kahden alle kolmevuotiaan lapsen isä ja kolmas lapsi syntyi seuraavan juhannuksen aikaan. Matkat USA:n vai Kanadaan? Molemmat matkat isosisä teki matkustajatietojen mukaan USA:n eikä kumpaakaan Kanadaan vaikka vanhemmillani oli sellaista tietoa. Asiaa ehkä hämmentää se, että Kanadan ja Yhdysvaltojen rajalla on St. Mary n joki, jonka keskivaiheilla joen kahta puolen on kaksi Sault Ste. Marie- nimistä kaupunkia, joista pohjoisempi sijaitsee Kanadan puolella ja eteläisempi Yhdysvaltojen puolella. Voihan se olla, että isoisä meni kuitenkin loppujen lopuksi joen Tämä kuva on julkaistu Kauppisviestissä 1/2010 sivu 17 toiselle puolelle Kanadaan. Saattoihan se hyvinkin olla, että se 19- vuotiaana tehty ensimmäinen matka oli talorahojen hankkimisreissu. Sukukirjan mukaan isoisäni on muuttanut Arpialaan noin 1906, mikä on ilmeistä koska hän avioitui isoäitini Aliina Matilaisen kanssa Antti Kinnusen artikkelissa KauppisViestissä 2/2011 Hoilan Villestä Rinteen Ville on mielenkiintoinen yhteys isoisääni. Nimittäin mainittu Rinteen Ville on isoisäni Mikko Kauppisen veli, joka siis lähti asumaan taloaan Arpialaan Kylmämäkeen. Tämän ilmeisesti Amerikassa 1900-luvun alussa otetun kuvan Marjatta Kauppinen sai pari vuotta sitten setänsä vaimolta. Kuva on ollut aikanaan Marjatan isoisän kamarin seinällä. Koska tekstit kuvan takaa puuttuvat, ei olla aivan varmoja kuka kuvassa on Mikko Kauppinen. Arveltu on, että hän on seisomassa neljäs vasemmalta; tumma, harteikas mies kuten hänen jälkeläisensäkin. Jos jollakin on lisätietoa kuvan henkilöistä, Marjatta Kauppinen olisi iloinen niistä. 6 KAUPPISVIESTI 1/2012

7 Tänä vuonna tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta Titanic-laivan uppoamisesta ja sen vuoksi asia on ollut julkisuudessa kevään aikana. Tämä on saanut muistelemaan myös muita isoja onnettomuuksia, joissa on ollut mukana suomalaisia. Laivaonnettomuus St. Lawrence joella kosketti myös myös Kauppisten sukua» Asko Kauppinen Yksi tällainen onnettomuus tapahtui toukokuun 29. päivänä 1914 St. Lawrence-joella kun Quebecistä Liverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific yhtiön loistoalus Empress of Ireland törmäsi sumuisella joella norjalaiseen hiililaiva Storstadiin. Empress of Ireland laiva upposi varttitunnissa ja vei mukanaan 840 matkustajaa, joukossa 70 suomalaissiirtolaista, jotka olivat palaamassa vanhaan kotimaahansa. Uhrien määrä oli suurempi kuin pari vuotta aikaisemmin tapahtuneessa Titanicin turmassa, jossa menehtyi 804 henkeä. Empress of Ireland oli loistoalus, jonka oli rakentanut vuonna 1906 Fairfield Shipping Companyn Glasgowin telakka. Alusta pidettiin hyvin nopeana ja sille takasivat 20 solmun tasaisen matkavauhdin voimakkaat höyrykoneet. Sen ennätysaika Atlantin ylityksessä oli 13 tuntia 45 minuuttia. Laivaa pidettiin myös turvallisena, siinä oli 40 pelastusvenettä ja runsaasti pelastusvöitä sekä vesitiiviit osastot ja palo-ovet lisäsivät turvallisuutta. Laivan sisustus oli ylellinen loistokkaine juhlasaleineen, hytteineen, pähkinäpuisine kirjastosaleineen ja krikettikenttineen. Eikä alus ollut nyt lähdössä ensimmäistä kertaa Atlantin ylitysmatkalle vaan matka oli tehty jo yli yhdeksänkymmentä kertaa ja tälläkin kertaa laivan kapteenina toimi Atlantin ylityksen veteraani George Kendall. Törmäys joella Empress of Ireland alus irtosi laiturista toukokuun 28. päivänä ja aloitti matkansa pitkin St. Lawrence- jokea alavirtaan. Muutaman tunnin päästä se oli Rimouskin kaupungissa, josta alus jatkoi matkaansa pieneen Pointe-au-Peren kylään mistä se otti mukaansa viimeiset Eurooppaan osoitetut postisäkit. Luotsi luovutti aluksen sen kapteenin ja perämiehen käsiin ja matka alkoi pitkin St.Lawrence-jokea, joka tällä kohtaa on 40 kilometriä leveä. Pian lähdön jälkeen eli kello 1.35 soitti tähystäjä kelloa: laivan masto KAUPPISVIESTI 1/2012 7

8 näkyvissä. Laiva oli juuri hiililastissa ollut norjalaisalus Storstadd. Molemmat laivat ulvottivat sireeneitään merkiksi, että muutoksia kurssissa ei oltu tehty. Kuitenkin äkkiä kello 1.55 sukelsi sumusta Storstadd alus kohti Empress of Irelandia ja törmäsi sen oikeaan kylkeen. Törmäys osui vesirajan alapuolelle. Kapteeni Kendall antoi alukselleen käskyn yrittää ajaa täysillä matalikolle mutta sinne ei päästy koneitten pysähdyttyä aikaisemmin. Kapteeni yritti vielä megafonilla huutaa Storstadd-alukselle, jotta se työntäisi uppoamassa olevaa alusta kohti matalikkoa. Mutta tämäkään ei onnistunut ja niin Empress of Ireland alus alkoi vajota ja upposi noin varttitunnissa. Onnettomuuden yhteys Kauppisten sukuun Empress of Ireland aluksella oli kaikkiaan 1477 ihmistä, joista matkustajia oli 1057 ja miehistön jäseniä 420. Pelastuneita oli em. 840 ihmistä, joista muutama pelastettiin norjalaisalukseen ja oman laivan pelastusveneistä ehdittiin laskea vain neljä venettä. Pelastustyössä apuun kiirehtinyt postilaiva Lady Evelyn pelasti yli kolmesataa ihmistä sekä Eureka-alus, joka pelasti 60 matkustajaa. Yli puolet pelastuneista oli miehistön jäseniä, heidän joukossaan laivan lämmittäjä, joka oli ollut vastaavassa tehtävässä Titanicilla ja pelastunut silloikin. Sukuseuramme sihteeri Antero Kauppinen oli lukenut Savon Sanomista tästä laivaonnettomuudesta kertovan pienen jutun. Antero kertoi, että tästä onnettomuudesta on kerrottu hyvin vähän jälkipolville mutta hänelle se on tuttu ja koskettava koska hänen ukkinsa sisaren mies oli menehtyneiden joukossa. Anteron ukin Taavetti Kauppisen (s.1893) vanhin sisar Olga Kauppinen (s ) oli mennyt naimisiin Taavetti Väisäsen kanssa. Tämän Taavetti Väisäsen nimi merkinnällä David Väisänen, Montreal, Kanada (kotipaikka), Helsinki (määränpää), hukkunut (huomautuksia) on Empress of Irelandin matkustajaluettelossa. Eli Taavetti Väisänen kuoli hukkumalla tässä laivaonnettomuudessa. Olgalta ja Taavetilta on jäänyt ainakin yksi lapsi eli Aarne Väisänen, joka on toiminut poliisina Helsingissä. Lapsia voi olla useampiakin. Olga on mennyt myöhemmin naimisiin valokuvaaja Aatu Säisän kanssa ja heillä on ainakin yksi tyttö. Aatu Säisä oli syntynyt vuonna 1898 Vieremän Salahmin Saarikosken talossa 13-lapsisen perheen nuorimmaisena. Vuonna 1928 hän muutti Iisalmen kaupunkiin. Siellä hän toimi nahkurina Iisalmen nahkatehtaalla. Viikonloppuisin ja loma-aikoina hän kierteli polkupyörällä kuvausmatkoilla. Lokakuussa 1958 ollessaan palaamassa kuvausmatkaltaan Nissilässä hän sai sairaskohtauksen ja menehtyi siihen. Tässä jutussa on käytetty lähdeaineistona Arto Tuomisen Empress of Ireland - 70 suomalaista syvyyksiin artikkelia, joka on julkaistu Siirtolaisuus- Migration-lehdessä 1/1999 (ss.16-22) ja artikkeli on luettavissa myös osoitteessa 8 KAUPPISVIESTI 1/2012

9 » Asko Kauppinen Leo Kauppi - amerikansuomalainen iskelmä-/kuplettilaulaja Sukuseuramme sihteeri oli poiminut seuramme Facebook-ryhmästä Pekka Kauppisen kirjoituksen, jossa Pekka kertoo Vilho isänsä ( ) olleen Leo Kaupin veli. Leo Kauppi (alkujaan Kauppinen) oli syntynyt vuonna 1900 Kotkassa ja kuoli vuonna1938 Neuvosto-Karjalassa, jonne hän oli muuttanut Amerikan suuren laman aikana monien muiden amerikansuomalaisten tavoin. Leo Kauppi oli merimies mutta hän asettui asumaan 1920-luvun alussa Kanadaan, josta muutti noin viiden vuoden kuluttua New Yorkiin. Siellä hän esiintyi tanssilaulajana pääpaikkanaan New Yorkin Työn Temppeli-haali. Samalla hän alkoi levyttää Columpialevymerkille. Hän levytti vuosina yhteensä 41 levyä, joita voi kuunnella You Tubessa. YLE:n arkistossa ovat kaikki Leo Kaupin levytykset digitaalisessa muodossa. Seuraavassa on Leo Kaupin levytykset, joitten tietolähteenä on org/wiki/ Leo Kauppi. Luettelon ajankohta ilmaisee levytyssession ajankohdan. Raita-linkin takana on Raita-tietokannassa kappaleen mp3-versio. Levytykset: * Helmi ja Kalle (säestys Willy Larsen) Raita (http:/www.doria. fi/handle/10024/72343 * Kuuliaiset Kottilassa (säestys Willy Larsen) * Maailman Matti * Rivakka polkka * Heitä huolet pois * Kallaves * Laulu on iloni ja työni Raita (http//www.doria..fi/handle/10024/72258) * Salkolan syntymäkemut * Herra Petteri * Juhannustanssit Paksulassa * Kulkijaksi luotu (yhdessä Antti Kosolan kanssa) (http/www.doria. fi/handle/10024/72316) * Renk Jussi palajaa sodasta * Meren aallot * Oi tyttö tule * Sjöman Andersson 1 * Sjöman Andersson * Aika poika Raita (http:/www. doria.fi/handle/10024/66492 * Honolulu * Laivan kannella Raita (http:/www.doria.fi/handle/10024/66586) * Talkoopolkka * Mun eukkoni on maalla * Mä odotan sua * Pikku Liisa Raita (http://www. doria.fi/handle/10024/66555) * Yhteinen Susannamme (yhdessä Antti Kosolan kanssa) Raita(http:www.doria.fi/handle/10024/66478) * Elämään kyllästymisestä * Herra Adamson * Kesälaitumelta * Mikko ja Miina markkinoilla * Amalia * Ei tule suvi.. * Meripoika Raita * Tytön huivi * Emma * Kalle parka * Oi Aino * Villiruusu * Kulkurin heila ja hevonen * Me nuoret meripojat * Meripojan kaipaus * Nujulan kaupungin historia KAUPPISVIESTI 1/2012 9

10 Hintikat, Kauppiset, Tillikaiset, Kovaset, Valkoset, Matilaiset, ym. perin hankasalmelaiset nimet pulpahtelevat esiin sukukirjoista. Sydänmaa - Vanha-Halla - Huovo - Etelä-Halla - Heikkilä - Kaupinselkä» Teksti ja kuvat: Margit Väisänen-Vänskä Edellisessä KauppisViestissä vein lukijat sukujuurilleni ja omaan henkilöhistoriaani. Kirjoitus sai osakseen paljon mielenkiintoa ja sain yhteydenottoja, jotka ovat tuoneet lisävalaistusta suvun tarinaan. Sain arvokkaita valokuvia Huovon veljeksistä, ukistani Joelista ja Emilistä sekä heidän sisarensa Kertun ( ) hautajaisista Annikki Saari-Kokkoselta, Hallan Fannyn, kirjoittajalta. Hän myös teki tarkennuksia tietoihini liittyen Halla-talon historiaan. Siitä hänelle suuret kiitokset. Pari arkistokuvaa näytteeksi. Kuva 1. Ateljeekuva, jossa vasemmalla on Saimi Viinikainen Venetmäestä, Hallan Fannyn ystävä. Sitten Huovon pojat Joel ja Emil Kauppinen sekä oikealla Heinäahon tytär Selma Hämäläinen, Ylösten sukua ja myöskin Fannyn ystävä. Kuva 2: Ukkini sisaren, Kerttu Jäppisen, hautajaisseurueesta. Hän kuoli vain 6 kk Oskar Jäppisen kanssa avioitumisensa jälkeen. Fanny Ylönen on papin vasemmalla puolella. 10 KAUPPISVIESTI 1/2012

11 Viitaten edellisessä lehdessä julkaisemaani tarinaan Kivimäen tytöstä, olen täydentänyt sukutarinaa joillakin yksityiskohdilla. Huovon talon väestä vielä muutama sana. Ukkini veli Pekka jäi siis kotitilalle, ukkini Joel alkoi asuttamaan Mylly-tilaa ja Emilveli lähti ensin Sotkamoon v ja sieltä Amerikkaan. (ks. kuva veljeksistä yllä) Yksi veljeksistä, Iisakki ( ?), oli lähtenyt jo v ja sukukirjasta saamani tiedon mukaan kadonnut siellä. Iisakkihan syntyi kaksosena toisen menehtyessä äitinsä (Tissari Amanda Helena ) kanssa. Myös sisarusparven vanhin poika Otto ( ) lähti v vaimonsa Maria Juhontytär Jääskeläisen ( ) sekä kolmen lapsensa, Eevan ( ), Oton ( ) ja Eemil Oskarin ( ) kanssa Kanadaan. Olisi mielenkiintoista tietää heidän vaiheistaan siellä uudessa maailmassa niin kuin tavattiin Amerikkaa ja Kanadaa kutsua Euroopan Vanhan maailman rinnalla. Sisaruksia oli vielä Taavetti ( ) joka menehtyi palohaavoihin sekä Joelin, Emilin,Pekan ja Kertun (hautajaissaatto yllä) äidin (Tillikainen Anni Maria ) kanssa Saara ( ) joka avioitui Kalle Markkasen kanssa. Kyllä ne emännät ovat aina talot pystyssä pitäneet Tutkimukseni on johdattanut minut sukuni äiteihin. Elämmehän nyt naisten vuosituhatta, joten asia on erittäinkin ajankohtainen. Käväisin Hankasalmen kirjastossa tutkimassa julkaistuja sukututkimuksia ja siellä löysin tietoja isoisäni Joel Kauppisen isoäidistä tutkimalla Hintikan suvun tarinaa. Joelin isoäidin isoisä on ollut Sydänmaanhintikan Elias Juhonpoika Hintikka ( ) joka on kuollut ummetukseen ja hänen puolisonsa Anna Hyytiäinen ( ) keuhkokuumeeseen. Heidän kerrotaan siirtyneen v Kynsiveden Piilumäen Korkeelaan. Kuolinsyyt ovat alkaneet kiinnostaa kovastikin, koska näyttää siltä, että suvussa on tiettyjä taipumuksia. Aineenvaihdunta - ongelmat ja keuhkosairaudet kuuluvat niihin. Heidän poikansa Juho Eliaksen pojan ( ) ja Maria Kaarlontytär Oksasen tytär Maria Elisabet Juhontytär ( ) on ukkini isoäiti ja siis aviossa Iisakki Niilonpoika Kauppisen ( ) kanssa Suoliveden Vanha-Hallasta (Kauppisten sukukirja perhe nro 1026). Hintikan sukukirja kertoo heidän asettuneen Sauvomäen Heikkilään v ja viittaus Huovoon. Asia on yhtäpitävä Kauppisten sukututkimuksen (Ahlstrand J. 2007) kanssa, ainoastaan tilannimi Heikkilä on uusi minulle tässä yhteydessä. Heidän pojistaan Iisakki (ukkini Joelin isä) jäi kotitilalle, Juholle hankittiin Palokankaan tila ja Mikko sai Etelä-Hallan. Kaksi sanaa, jotka pysäyttivät minut tässä kertomuksessa olivat Sydänmaanhintikka ja Sauvomäen Heikkilä. Sydänmaanhintikka jää uinumaan jatkotutkimuksen aiheeksi, olenhan kirjoitellut Kauppisten Myllytilaan (Huovon saha ja mylly) kuuluneilla mailla Sydänmaantiellä tarinoitani. Ja aluetta on kutsuttu sydänmaaksi niin kauan kuin muistan. Mutta voi olla, ettei ole mitään yhteyttä; Sydänmaita on lukuisia ympäri maatamme ja Keski-Suomea. Kyllä Hankasalmellekin saattaa mahtua jokunen. Heikkilä on saanut historiaa ympärilleen isäni puolelta. Nimittäin en ollut aikaisemmin kuullutkaan Huovon yhteydessä Heikkilästä. Ukkini vanhemmat Adam ja Eva Väisänen tulivat Sauvomäkeen Haukivuoren Häkkilästä viiden lapsensa kanssa; he eivät ole hankasalmelaisia alunperin. Kaupinselkä rakennettiin vuosisadan vaihteessa. Olen nyt tutkinut äitejä isäni puolelta asiakirjoista sotavuodelta 1941, jolloin mummoni isä kuoli ja todennut isäni äidin Selma o.s. Matilaisen äidin Katriina o.s. Kovasen, olevan talollisen Mikko Kovasen ja vaimonsa Eva Stiina o.s. Valkosen tytär, Sauvomäen Heikkilästä. Asia on minulle sikäli merkityksellinen, että isäni puhui elämänsä aikana useasti äidinäidin maasta viitatessaan kotitilaansa kuuluneeseen Jokirantaan. Nyttemmin olen saanut käsiini asiakirjat, joista ilmenee, että Katriina on v ennen kuolemaansa testamentannut osan talosta isoäidilleni, nimenomaisen Jokirannan. Hän oli perinyt osan tilasta omilta vanhemmiltaan v Isäni lunasti Jokirannan 1960-luvulla äidiltään ja hän aina muisti mainita, kuinka se on äitien maata ja siksi arvokas kunnostettavaksi, vaikkei mitään tuottanutkaan. Tähän asti olin sijoittanut Katriinan Etelä-Hallan emännäksi enkä ollut ajatellut sen pidemmälle. Tässä oli tapahtunut oikeastaan tyhmyyden ylistys. Jostainhan KAUPPISVIESTI 1/

12 ihmiset ovat aina tulleet, ei kukaan ole vaan tupsahtanut taivaasta taloon kuten me niin usein väärin tulkitsemme raamatullisia kertomuksia isän Jumalamme harmiksi ja mielipahaksi. Naisnäkökulmasta on merkittävää, että hänellä jo sata vuotta sitten oli omistusoikeus maaomaisuuteen. Oliko sota kitkenyt miehet vai oliko tosiaan tasa-arvosta kysymys? Sieltä on perua varmaan mummoni Selman itsenäisyys ja tarmokkuus. En ollut koskaan ymmärtänyt ajatella asiaa tältä kannalta, että mummoni äiti oli kotoisin saman radan varrelta Sauvomäestä, melkein naapurista. Rataosuus Kaupinselässä Sauvomäen ja Venetmäen välillä on ainakin rakentamisvaiheessaan kulkenut korkeimmalla merenpinnasta. Sauvamäen kotisivut löytyvät tästä osoitteesta: Kaupinselkä - nimi liittyy Kauppisten historiaan tietojeni mukaan. Kartalla Kaupinselkä muodostaa pitkän harjanteen, josta maasto nousee vielä Pohjoismäkeen laskeutuen Kaupinselän suohon. Alue on saanut alunperin nimensä tästä 1. Vieru (= ent. Venetmäki) Kauppisten kantatilan päärakennus v. 1561; tästä talosta vanha emäntä kiiruhti Kivimäkeen eräänä torstai -aamupäivänä syyskuun 10. päivänä ja tuli pelastaneeksi pienen ihmisenalun elämään, josta kasvoi tämän artikkelin kirjoittaja. 2. Huovo -tila; äitini isän syntymäkoti 3. Mylly -tila; äitini syntymäkoti 4. Kivimäki; kuulunut kantaisän Paavo Kauppisen jälkipolvelle v jälkeenkin, syntymäni aikaan Schaumannin asemapaikkana työnjohtajalle jona isäni toimi ja perheen asuinpaikka luvun taitteessa 5 v. 5. Kaupinselkä; isäni kotitila (rakennukset tuli tuhonnut, tilalle ei rakennettu) 6. Heikkilä: isäni äidinäidin Katriina Kovasen kotitila 7. Etelä-Halla; isäni äidin kotitila 12 KAUPPISVIESTI 1/2012

13 selänteestä ja Kauppinen nimestä Kauppisten selkä ymmärtääkseni - ja antanut nimensä sittemmin talolle. Kaupinseläntie halkoo maisemaa kartalla. Tila ansaitsisi kaiken kaikkiaan aivan oman lukunsa, kappale suomalaista historiaa sotien molemmin puolin. Ja miten sota vaikutti ihmisten elämään. Ja miten lopuksi talon joutuessa epäasiallisiin käsiin paloi tuhkaksi. Muistan aina, kun luin päivälehdestä uutisen, että Hankasalmella on palanut historiallisesti arvokas maatilan päärakennus tietämättä lainkaan, että se oli juuri Kaupinselkä. Sen myynti tuli tällä tavalla tietooni. Ajattelin, että nyt isä on kääntynyt haudassaan. Uusi omistaja onnistui polttamaan sittemmin muutkin rakennukset. Näin maininta Hintikan sukukirjassa liittyen Huovoon sai aivonystyrät liikkeelle, jonka päätteeksi olen piirun verran viisaampi. Nyt vain tarinaan pitäisi tulla vielä täydennystä, mikä linkki on Heikkilän ja Huovon välillä vai onko Huovon nimi alkuaan Heikkilä? Heikkilähän on olemassa edelleen Palokankaantiellä Sauvomäessä Kovasten asuttamana. Ja samoin Huovo, jossa olen kuullut olevan isäntäparin toisen isäni puolen sukua ja toisen äitini puolelta Kauppisia. Melkein vaatisi pientä kierrosta paikkakunnalla. Isälläni oli sellainen orientoituminen elämään, että hän luki paljon ja oli kiinnostunut historioista: talojen ja kylien, myös maailman- että poliittisen historioista. Hänen vaikutuksestaan minustakin tuli lukutoukka ja haluan aina mennä asioiden syville synnyille. Muistan isäni arvostaneen naisten työtä ja panostusta yhteiskunnassa, enkä muista hänen koskaan kyseenalaistaneen tyttöjen koulutusta kuten vielä luvuilla oli yleistä erityisesti maaseudun monilapsisissa perheissä. Kyllä ne emännät ovat aina talot pystyssä pitäneet muistan hänen monasti todenneen. Mielikuvia on jäänyt elämään tässäkin kertomuksessa mainituista emännistä, mutta ne tarvitsevat lisää historiaa ympärilleen ennen kuin osaa kirjoittaa. Tarinassa mainittuja taloja kartalla. Olen valokuvannut kartan sukukirjasta ja käsitellyt Picasaohjelmalla lisäten oman perheeni historiaan liittyneitä paikannimiä. Lopputulos ei ole mitenkään selkeä. KauppisViesti 2/2011 tarinaan nimi- ja asiaoikaisu Samoja jo kellastuneita ja vaikeasti luettavia asiakirjoja tutkimalla onnistuin saamaan käsiini asiapaperin, Massachutetin Maailmanyhteisön Rauhantuomarin Avioliittotodistuksen (The Commonwealth of Massachusetts Certificate of Marriage, Copy of certificate of intentions), jonka mukaan Rauhantuomari ( Justice of the Peace) John Suominen on vihkinyt isoäitini sisaren Hildan suutari Abel Lyyran kanssa 23. marraskuuta 1918 Fitchburg:ssa. Ja lisäksi on Gardner:n kaupungin viskaalin todistus, että heille syntyi poikalapsi 28. heinäkuuta 1919 (Infant Lyyra, stillborn, color white) Todistus on lähetetty Suomeen sukuselvitystä varten 26. joulukuuta Edellisessä lehdessä tarinassani olin kirjoittanut nimeksi Silja ja vain huhupuheita hänen kuolemastaan lapsivuoteeseen. Mutta tämäkään löytämäni todistus ei kerro, säilyivätkö äiti ja lapsi hengissä. Hildasta on virkatodistuksessa merkintä, että hän kuoli , mutta ei mitään mainintaa lapsesta. KAUPPISVIESTI 1/

14 Kerätessäni Vieremän Kauppilanmäen paikannimiä 1990-luvun alkupuolella kuulin samalla tarinoita kauppilanmäkeläisistä henkilöistä. Kauppilanmäkeläisten liikanimiä > Sanna Paltemaa, o.s. Kauppinen Erityisen kuuluisa henkilö oli 1800-luvulla vaikuttanut rosvo Ronkainen. Rapakon naapurissa, Ristolassa, oli ja on edelleen Eloaitta, jossa säilytettiin eloja ja lihoja. Nälkävuosien aikaan Ronkainen vahtasi Rapakon tilan metsässä, milloin loppuu ihmisten liikkuminen talon ja Eloaitan välillä, jotta hän pääsisi ryöstöretkelle Eloaittaan. Talon omistajat tekivät taikoja rosvo Ronkaisen varalle käärmeennahalla, joka on kuulemma edelleenkin Eloaitan seinällä. Taiat ilmeisesti tepsivät, sillä rosvo Ronkainen tuli harhaluuloiseksi: hänen korviinsa alkoi kuulua virrenveisuun hyrinä, eikä hän uskaltanut enää murtautua aittaan. Kyläläisten kertomien tarinoiden yhteydessä tuli esiin myös useita kyläläisille annettuja kölli- eli korkonimiä, jotka ovat henkilöiden kansanomaisia puhuttelunimiä. Köllinimet sisältävät usein viittauksen henkilön ammattiin, ominaisuuksiin, käyttäytymiseen, ulkonäköön, johonkin hänelle sattuneeseen tapaukseen jne. Seuraavassa hieman tämän keruun satoa: Havu-Pekka: ja 1900-lukujen vaihteessa syntynyt Pekka Kauppinen, joka oli hakannut havuja lehmien alusiksi. Kauppias-Tinttu: Vuonna 1905 syntynyt Kirsti Kääriäinen, joka kuoli 1980-luvun alkupuolella noin 80-vuotiaana. Kirsti oli kyläkauppias, ja miehensä mukaan hieman äkäinen (siitä jälkiosa Tinttu). Kuukkeli: Vuonna 1938 syntynyt Teuvo Kauppinen alkoi aikoinaan itse kutsua itseään tällä nimellä. Ei ole tietoa, viittasiko hän nimellään kuukkelilintuun. Kuuro-Lassi: 1920-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Lassi Kauppinen, jolla oli huono kuulo. Omisti aikoinaan Korkeanmäen tilan. Myntti-Reino: 1919 syntynyt Reino Huttunen, joka kuoli 1980-luvun alussa. Reinon veljet antoivat hänelle tämän nimen, koska Reino kuulemma kuskaili veljiään töihin. Nia-Ville: Ville Lappalainen, joka kuoli 1960-luvulla noin 70-vuotiaana. Ville sai puhetapansa mukaan tämän korkonimen. Villen kerrotaan sanoneen seuraavaa: Kanatalloos ee kannata, jos ov vua yks kana, nia. Nipukka-Pekka: Pekka Rönkkö, joka asui 1950-luvulla Sikosuolla omassa mökissään. Oli ammatiltaan kirvesmies. Oli pienikokoinen mies, ja sillä perusteella sai liikanimensä. Patruuna-Tauno: Vuonna 1913 syntynyt Tauno Kiiskinen, joka kuoli 1990-luvun alussa. Hän oli Kiikkulan tilan isäntä ja oli vähän niin kuin patruuna (= kartanon herra). 14 KAUPPISVIESTI 1/2012

15 Pattikorva-Paavo: Vuonna 1938 syntynyt Paavo Kauppinen, joka on saanut liikanimen toisessa korvassa olleen patin mukaan. Piippu-Liisa: 1950-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Liisa Kettunen, joka oli ammatiltaan kuppari ja hieroja. Liisa oli kova tyttö polttamaan piippua, ja hänellä oli melkein aina piippu suussa. Pikku-Hintto: Henriikka Pehkonen, joka kuoli vähän ennen sotia. Hän oli piikana Iisalmen rovastilla. Kyläläiset väänsivät Henriikka-nimen Hintoksi, ja pienen koon mukaan häntä alettiin kutsua Pikku-Hintoksi erotukseksi Sepän-Hintosta, joka asui tien toisella puolen. Hintot eivät olleet toisilleen mitään sukua, vaikka heillä olikin sama nimi. Potti-Paavo: 1800-luvulla elänyt Paavo Kääriäinen. Hän sai liikanimen nenänsä perusteella: levvee lotiskanokka. Polttainen: 1930-luvulla noin 80-vuotiaana kuollut Silja Romppainen. Hän poltti ihmisten taloja, ja kyläläiset ihmettelivätkin hänen touhujaan. Siljan kerrotaan nukkuneen erään talon penkillä, jolloin tilanhoitaja oli sanonut Siljalle, ettei saa nukkua siinä. Silja oli vannonut emännälle, ettei emäntäkään nukkuisi seuraavana yönä. Eikä nukkunutkaan, sillä seuraavana yönä Silja sytytti talon palamaan. Rahikais-Martti: Vuonna 1926 syntynyt Martti Huttunen. Martin sanottiin muistuttavan Tuntemattoman sotilaan Rahikaista. Sauna-Tuiju: 1960-luvulla noin 70-vuotiaana kuollut Hanna Kantoluoto, joka oli pienikokoinen nainen. Tuolloin oli ollut tuikkukynttilöitä savusaunassa, ja tuikut olivat mustanneet Hannan naaman. Sepän-Hintto: Henriikka Pehkonen, joka kuoli 1930-luvulla noin 70-vuotiaana. Hänen miehensä oli seppä Kalle Pehkonen. Kyläläiset väänsivät Henriikka-nimen Hintoksi. Sepän-Hintto oli kova rukiinleikkaaja, sillä hän leikkasi kolmesataa lyhdettä päivässä. Toisella puolen tietä asui myös Henriikka Pehkonen, jota kutsuttiin Pikku-Hintoksi. Sokea-Ville: Ville Kauppinen, joka kuoli 1940-luvun puolivälissä noin 80-vuotiaana. Hän toimi aikoinaan kelloseppänä. Villellä oli huono näkö, mutta hän ei ollut täysin sokea. Silti kyläläiset alkoivat kutsua häntä tällä nimellä. Ukko-Paavo: Yksinäinen, välillä hieman äkäinen mies, 1960-luvulla kuollut Paavo Kääriäinen. Paavo eleli yksikseen, ja sillä perusteella sai tämän nimen. Viisas-Ville: 1800-luvun alkupuolella elänyt Ville Vidgren. Häntä kutsuttiin tällä nimellä, sillä Ville osasi lukea, mikä oli melko harvinaista tuohon aikaan. KAUPPISVIESTI 1/

16 Minulle on tullut mieleen ajatus, miten ihanaa elämä olisikaan maalla. Elämää maalla > Siiri Paltemaa, 10v, Siilinjärvi Serkkuni asuvat siellä, ja minulle onkin tullut aika paljon kokemusta siitä, millaista maalla on. Olemme usein ulkona, ja joskus laitamme pihalle puhallettavan uima-altaan. Sitten kannamme siihen ämpäreillä navetasta vettä. Toisilla maalla asuvilla serkuillamme on Wii ja toisilla Xbox. Niitäkin on mukava pelata, mutta ulkopelit vievät tässä asiassa kyllä voiton. Leikimme pihalla piilosta, kymmenen tikkua laudalla, karttua, toiselta nimeltään kirkonrottaa, ja kaikkia muita hauskoja pelejä. Usein myös pyöräilemme. Monesti olemme ottaneet mukaan serkkujen luokse omat pyörät, ja sitten olemme niillä jotain peliä, tai pyöräilemme ihan muuten vaan, kun maalla on tilaa niin paljon. Toisten serkkujen luona voi katsella hevosta, ja koirakin heillä on. Sillä on ulkona aitaus. Molemmilla serkuilla on toki lehmiä, ja kissojakin on. Itse en ole koskaan asunut maalla, mutta isona aion asua. Asun nyt aika lailla kaupungissa. Meillä on oma ranta ja rantasauna, pihaamme kuuluu myös pieni metsä. Sen puut eivät kyllä ole tiheässä. Siellä sijaitsee muun muassa meidän trampoliinimme, joka ei ole käytössä talvella, lastenkiikkumme ja puukasoja/ puutelineitä, joista äiti ja isä hakevat puunhalkoja. Kun olimme menossa serkkuni 10-vuotissyntymäpäiville, menimme erään tietyn paikan ohi. Silloin äitini kertoi, miten hänen rakas ukkinsa oli aikoinaan toivonut äidin rakentavan siihen oman talonsa. Ken tietää, ehkä vielä jonain päivänä siinä komeilee kaunis talo, jossa asun minä perheeni kanssa. Kiitos serkuilleni Marille ja Eetulle sekä Jonnalle ja Juholle, kun omistatte niin ihanat kodit, ihanalla paikalla. 16 KAUPPISVIESTI 1/2012

17 Näin kansalliskirjailija Juhani Ahon ( ) juhlavuoden päätyttyä olemme siirtyneet hänen kaverinsa, ystävänsä ja aikalaisensa Heikki Kauppisen eli kirjailija Kauppis-Heikin ( ) juhlavuoteen. Iikan tarinoita Kauppis-Heikin polkua Juhlavuoden tapahtumissa tulee esille seikkaperäisesti vaiheita, joten pitäydyn tässä vaiheessa listaamaan Saimaan laakson pohjoisosissa voisi kuulua matkailullisesti Kauppis-Heikin polkuun. Juhlavuonna 2011 tuli hyvin monille suomalaisille tutuksi osa tai kokonaankin Jussin-polku, synnyinkodista Väärnin pappilasta Mansikkaniemen kappalaisen pappilaan ja edelleen Kyrönniemen pappilaan Vieremälle ja siitä kotikirkon seutuville Iisalmeen, jonka kirkon pohjoispuolelle hänet on haudattu, paikalle johon näkyvät kirjailijalle rakkaat yläsavolaiset maisemat kiintopisteineen. Mitä Kauppis-Heikin polulta etsimme? Ensiksi tietysti synnyinpaikan etelä-vieremän Valkeiskylältä taloineen ja paikkoineen. Seuraavaksi hän pääsi, vielä lähes lapsukaisena, rengiksi kansalliskirjailija Juhani Ahon isän silloin Vieremän kappalaisen virkaa hoitaneen Theodor Brofeldtin isännöimään Kyrönniemen pappilaan. Seuraa siirtyminen Brofeldtien mukana Iisalmen emäseurakunnan kirkkoherran pappilaan. Matka jatkuu Peltosalmen ja Ulmalan kylille, jossa sijaitsee Kauppisten Kallion tila (1881-Kauppisilla). Sen pihapiirissä on edelleen rakennus, jonka kamarissa Heikin tiedetään asuneen ja kirjoittaneen. Matkaa voidaan jatkaa Ulmalan kyläkoululle, jossa hän toimi opettajana tai poiketa Nerkoonniemen Vanhaanpihaan (1791 Kauppisilla), jonka rantakoivussa tiedetään Kauppis-Heikin kirjoittaneen ainakin pääosan Laara romaanistaan. Talon eloaitan seinässä on hänen itsensä kaivertamat puumerkit H K. Pitää vielä poiketa Lapinlahden kirkonkylään, jossa Haminamäen kupeessa on sijainnut pieni mökki. Siellä kirjailija on kuollut 1920 sairauksiin. Alkaa paluumatka, jolla toteamme, että nykyisin kotiseutu kunnioittaa kirjailija Kauppis-Heikkiä siten, että Peltosalmen alueella ovat hänen nimikkokoulunsa sekä Kauppis-Heikin tie. Kaupungin keskustassa sijaitsee Kirkkopuistonkadulla hänen muistopatsaansa ja Mansikkaniemen entisessä pappilassa eli nykyisessä Juhani Ahon museossa myös Kauppis-Heikin osio. Polku päättyy kotikirkolle Iisalmen Kirkonsalmella, jossa hänet on siunattu vuonna 1920 viimeiseen lepoon. Hauta muistomerkkeineen sijaitsee aivan kirkon vieressä sen eteläpuolella. Aukeat ison pappilan pellot ovat vuoden 1920 jälkeen pääosin tontitettu ja maiseman avaruus puiden ja rakenteiden myötä muuttunut Kirkonsalmella, Mansikkaniemellä ja Koljonvirralla. Suomen sodan taistelujen muistomerkit, Kauppilan talon pihapiiri, Mansikkaniemen pappila sekä Kustaa Aadolfin kirkko ovat kuitenkin niitä näkymiä, joita Kauppis-Heikkikin on silmillään katsellut. KAUPPISVIESTI 1/

18 Kauppisten sukuseuran vuoden 2011 toimintakertomus Yleiskatsaus Vuosi 2011 oli toiminnallisesti normaali sukukokousten välivuosi. Tärkeimpiä teemoja olivat Kannonkoski Viitasaaren Halsuan sukututkimuksen ohella seuraavan sukukokouksen varmistaminen (paikan varaaminen, paikallisen järjestelyn vastuuhenkilön nimeäminen ym.) ja kotisivujen uudistamisen aloittaminen (ulkoasun uudistaminen ja osa sivuista myös englanniksi). Hallinto Hallitus Asko Kauppinen, puheenjohtaja Margit Väisänen-Vänskä, varapuheenjohtaja Antero Kauppinen, sihteeri-rahastonhoitaja Marja-Liisa Ahlberg Antti Kinnunen Sanna Paltemaa Marjatta Teittinen Kokoukset Hallitus kokoontui seuraavasti: ja paikkana Lomatrio Pieksämäki Sukututkija Sukututkija Jarmo Ahlstrand on luvannut tehdä Kannonkosken Viitasaaren Halsuan sukututkimuksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sukukirjan on tarkoitus olla myynnissä sukutapaamisessa Tilintarkastajat Matti Kauppinen (Iisalmi) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) toimivat varsinaisina tilintarkastajina ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatilintarkastajina. Jäsenet Vuoden 2011 lopussa jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä oli 413. Jäsenmaksunsa jätti maksamatta 36 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2011 alussa poistettiin rekisteristä jäsenmaksun kahtena peräkkäisenä vuotena laiminlyönnin vuoksi 10 jäsentä. Sukuseuraa 12 vuotta johtanut Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta ovat kunniajäseniä. Risto Kauppisen kunniajäsenyys vahvistetaan vielä sukukokouksen pöytäkirjassa. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tulouttamattomia ainaisjäsenmaksuja on 1280 euron arvosta. Jäsenmaksulaskutuksen toteuttamisessa on käytetty Kopijyvä Oy:n palveluja. Jäsenmaksut Vuodesta 2011 alkaen jäsenmaksu on on ollut 17,50 euroa/perhe Runnin sukukokouksen päätöksen mukaisesti. 18 KAUPPISVIESTI 1/2012

19 Jäsenlehti Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseuran jäsenille kesä- ja joulukuussa. Lehden päätoimittajana on toiminut Asko Kauppinen. Jäsenistöltä toivotaan edelleenkin aktiivisuutta juttujen lähettämisessä. Jäsenlehden taittamiseen, tulostamiseen ja postittamiseen on käytetty Keuruskopio Oy:n palveluita. Palveluyhtiön vaihdoksella on säästetty huomattavasti, aikaisemmin Viestitär Oy (taitto) ja Kopijyvä Oy (tulostus ja postitus). Kotisivut Kotisivujen uudistus on aloitettu. Ulkoasua parannetaan ja osa aineistosta käännetään myös englannin kielelle. Kotisivujen toteuttajana on toiminut kuopiolainen Mindcom Oy ja palvelin- ja domainpalvelun on tarjonnut IWN-FIN- OY LTD. Tuotemyynti Hankasalmen Kauppisten sukukirjoja on varastossa kysyntään nähden liikaa, mikä aiheuttaa sen, että varastoon on sitoutunut liikaa rahaa. Liiallisen määrän hankkimisen aiheutti aikoinaan kirjapainon hinnoittelu; pienten painosmäärien ja isojen painosmäärien yksikköhinnoissa oli erittäin suuri ero. Sukukirjat Sukukirjoja myytiin 1559 euron arvosta. Viirit Isännän viirejä ja pöytästandardeja myytiin 225 euron arvosta. Korut Korumyyntiä oli 235 euron arvosta. Kaulariipuksia teetettiin 100 kpl lisää. Kaulariipusten hinta kohosi aikaisempaan verrattuna huomattavasti hopean maailmanmarkkinahinnan nousun vuoksi. Muu myynti Muu myynti sisältää lehtien ja sukututkimusvihkosten myynnin ja myyntien postimaksuja. Muu myynti oli 275,45 euroa. Kokonaismyynti oli siis 2254,45 euroa. Tuotteita myytiin pääasiassa postiennakko maksutapaa käyttäen. KAUPPISVIESTI 1/

20 Tämä vuosi on kirjailija Kauppis-Heikin juhlavuosi koska hänen syntymästään tulee kuluneeksi sataviisikymmentä vuotta. Kauppis-Heikki 150 v. Kauppis-Heikki (Heikki Kauppinen) syntyi Vieremän (silloisen Iisalmen maalaiskunnan) Valkeiskylässä leskeksi jääneen Kristiina Loviisa Kauppisen yksinäisenä lapsena. Heikin ukki Fredrik Kauppinen, Kristiina Loviisan isä, oli lähtöisin Vieremän Kauppilanmäestä Ylä-Savon Kauppisten kantapaikasta. Heikki eli äitinsä kanssa Valkeiskylässä useassa eri paikassa kunnes hänen äitinsä meni uudelleen naimisiin Sippolan talon isännän Samuli Partasen kanssa. Tämä avioliitto ehti kestää vain noin neljä vuotta kun Kristiina Loviisa kuoli lavantautiin. Heikki oli silloin juuri rippikoulun käynyt ja hänen äitinsä oli sopinut Kyrönniemen pappilan isännän kappalainen T. H. G. Brofeldtin kanssa, että mikäli Heikki jää orvoksi niin hän pääsisi pappilaan pikkurengiksi. Näin sitten tapahtuikin. Kyrönniemen kappalainen oli kirjailija Juhani Ahon isä ja Heikki tutustui näin pappilan poikiin Johannekseen ( Juhani Aho), Pekkaan ja Kalleen ja heistä tuli elinaikaisia ystäviä. Kyrönniemen ajasta alkaa Heikin kirjallinen toiminta läheisessä toiminnassa Brofeldtin veljesten kanssa ja myöhemmin laajeten veljesten ystäväpiiriin. Kauppis-Heikin elämänkaari etenekin kirjallisuuden ja kirjoittamisen sekä itseopiskelun kautta kiertokoulunopettajaksi, kasvatuslaitoksen johtajaksi ja lopuksi kansakoulunopettajaksi. Heikin kirjallinen tuotanto sisältää jonkin verran runoutta nuoruusvuosilta, tarinoita sekä romaaneja ja lehtikirjoituksia ja pakinoita. Kirjallisuustoiminnasta hän sai valtion kirjallisuuspalkinnon ja valtion kirjailijaeläkkeen. Rovasti Brofeldt silloin Iisalmen kirkkoherrana, vihki Heikin avioliittoon Lapinlahden Nerkoon kylästä olevan Hanna Korhosen kanssa Heille syntyi kahdeksan lasta, jotka saivat mahdollisuuden opiskeluun ja vanhin poika valmistui metsänhoitajaksi, tytär agronomiksi ja kolme tyttöä kansakoulunopettajaksi, Kauppis-Heikki 150 vuotta juhlavuoden tapahtumia Kauppis-Heikin tarinoita klo Vieremän kirjastolla Kauppis-Heikin teokset -näyttelyn avajaiset toukokuussa Vieremän kirjastolla Syntymäpäivän kukkatervehdys Kauppis- Heikin haudalla klo Iisalmessa Kauppis-Heikin pakinoita teoksen julkistaminen klo Vieremän kirjastolla Kauppis-Heikki 150 vuotta tilaisuus SKS:n Kirjallisuusarkiston tilassa Mariankatu 19 E, 3. kerros, käynti sisäpihalta, Helsinki klo Kirjallisuusseminaari klo Kyrönniemen pappilassa Vieremällä. Bussikuljetus Iisalmen kulttuurikeskukselta klo 9.15 Kauppis-Heikki 150 vuotta-juhla Valkeisten nuorisoseurantalolla klo Bussikuljetus Iisalmen kulttuurikeskukselta klo Ohjattu patikkaretki Heikin polulla heinäja elokuussa Kaikkiin tilaisuuksiin vapaapääsy samoin bussikuljetukset ilmaisia. Tiedustelut puh Muistamiset Kauppis-Heikin seuran tilille IBAN FI BIC HELSFIHH Kutsun sivu KAUPPISVIESTI 1/2012

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y..

JÄSENTIEDOTE 2015 Sukuseura Kiteen Matikaiset r.y.. Kuva: YLE Etelä-Karjala TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu KITEEN SUKUSEUROJEN YHTEINEN KYLPYLÄVIIKONLOPPU...2 SYKSYN KAHVITILAISUUDELLE JATKOA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA...3 JUHLAVUOSI 2016...4 MUUTTUNEISTA

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 10/2009 Kirkkoneuvosto 29.7.2009 108 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 10/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 10/2009 Kirkkoneuvosto 29.7.2009 108 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 10/2009 Kirkkoneuvosto 29.7.2009 108 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 10/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 29. päivänä heinäkuuta 2009 kello 10.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013

Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 2/2013 Sisältö Perustietoa sukuseurasta...2 Pääkirjoitus...3 Kauppisten sukutapaaminen Viitasaarella 10.-11.8.2013...4 Sukukokouksen päätöksiä...10 Sukuseuramme

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.

Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1. Leppävirran sukuhaara kotisivuversio 30.01.2013 TAULU 1 I Henrik Johan Thomassinpoika Laakkonen, torppari, s. 25.7.1813 Leppävirta, k. 10.1.1891 Leppävirta, Kotalahti 14. rippikirjassa ja lastenkirjassa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Tuntematon suuronnettomuus Empress of Irelandin uppoaminen

Tuntematon suuronnettomuus Empress of Irelandin uppoaminen Arto Tuominen Tuntematon suuronnettomuus Empress of Irelandin uppoaminen Esitelmä Titanicin uppoamisesta 100 vuotta -muistoseminaarissa Turussa 13.4.2012 Esitystä on täydennetty onnettomuudesta kertovan

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 22.8.2012 PÖYTÄKIRJA 2/2012 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.32 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset

Kuolinilmoitukset ja surukiitokset Ylä-Savon asialla. Kuolinilmoitukset ja surukiitokset (veroton pmm-hinta 1,88 ) Yksipalstaiset mm á yht. sis. 1 x 70 1 x 75 1 x 80 1 x 85 1 x 90 1 x 95 1 x 100 1 x 105 1 x 110 1 x 115 1 x 120 1 x 125 1

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

60-vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen

60-vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2016 Kauppisten sukuseuran 60-vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen 30. 31. 7. 2016 Helsingissä Sisältö Pääkirjoitus: Sukupolvesta sukupolveen... 3 Matka sukukokoukseen

Lisätiedot

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3

Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13. Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 1 1 Hotelli Scandic Rosendahl, Pyynikintie 13 1 Pyynikin kesäteatteri, Jalkasaarentie 3 Majoitus Olemme tehneet seuraavat

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi

Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi 1 Tervetuloa, 11. Sukutapaamiseen Imatralle Paikka: Ilmoittautuminen: Imatran Kylpylä Purjekuja 2 55420 Imatra www.imatrankylpyla.fi www.stenberginsukuseura.com To 23.7.2015 asti sitovat ilmoittautumiset

Lisätiedot

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto

Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto Sinun ja kummilapsesi kirjeenvaihto 1 Kirjeen saaminen on aina iloinen yllätys Kummilapsesi ilahtuu varmasti, jos toisinaan muistat häntä postikortilla tai lyhyellä kirjeellä. Postikortit ovat suositeltavia,

Lisätiedot

'flaittisten tiedote 2008/2

'flaittisten tiedote 2008/2 'flaittisten tiedote 2008/2 Puheenjohtajan palsta Hyvä sukutiedotteen lukija. Olen toiminut sukuseuramme puheenjohtajana koko sen toiminta-ajan, vuodesta 1996 alkaen. Hallitus on parhaansa mukaan yrittänyt

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.20 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

EEVA JA AADAM EDENISSÄ

EEVA JA AADAM EDENISSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) EEVA JA AADAM EDENISSÄ Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jumalan istuttamassa paratiisissa, joka

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 11/2009 Kirkkoneuvosto 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 12.8.2009 114 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 11/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 12. päivänä elokuuta 2009 kello 10.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Maija Jakkula Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

Sukuneuvoston kokous

Sukuneuvoston kokous Sukuneuvoston kokous AIKA 9.2.2013 klo 13:00 PAIKKA Pekka Marttusen toimitiloissa, Vinssikatu 1, Lahti Läsnä: Lea Pulkkinen, hallituksen puheenjohtaja Mika Marttunen, varapuheenjohtaja; Anssi Hatakka,

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 21.2.2012 PÖYTÄKIRJA 1/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.15 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Ikosen Sukuseura ry:n säännöt

Ikosen Sukuseura ry:n säännöt 1 Ikosen Sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue Yhdistyksen nimi on Ikosen Sukuseura ry ja kotipaikka Juvan kunta sekä toimialueena koko maa. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot