Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. KEITELE VIITASAARI JOENSUU VÄHÄKYRÖ KANNONKOSKI VESANTO TERVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. KEITELE VIITASAARI JOENSUU VÄHÄKYRÖ KANNONKOSKI VESANTO TERVO"

Transkriptio

1 BLÅ VÄGEN SININEN TIE Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. SUUNTANA SININEN TIE -esiselvitysraportti KARSTULA VAASA MUSTASAARI ALAJÄRVI KEITELE VIITASAARI PIELAVESI MAANINKA KUOPIO OUTOKUMPU JOENSUU VÄHÄKYRÖ LAIHIA LAPUA SEINÄJOKI ISOKYRÖ KYYJÄRVI KANNONKOSKI VESANTO TERVO SIILINJÄRVI TUUSNIEMI TOHMAJÄRVI

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET... ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET... ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET. TAUSTASELVITYSTYÖ... NELIKENTTÄANALYYSI... TUNNETTUUS.. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... OPASTUS. KÄRKITOIMIJAT.. VERKOSTOITUMINEN. TUOTELUPAUS MARKKINOINTISTRATEGIA MYYNTISTRATEGIA. ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS... JÄSENHANKINTA... EDUNVALVONTA. PYSYVÄT JA JATKUVAT FOORUMIT.. JATKOHANKKEET... LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO ON OSALLISTUNUT ESISUUNNITELMAN TEKEMISEEN... HANKKEEN KOHDERYHMÄT SEKÄ HANKEHALLINNOINTI LIITTEET JA LÄHTEET:... - ESIMERKINOMAINEN KÄRKITOIMIJALUETTELO - ESISELVITYSHANKE-ESITE - TYÖSUUNNITELMA - KYSELYKAAVAKE - SEMINAARIKUTSUMALLI - TOIMITUSKETJUKAAVIO - JATKOHANKESUUNNITELMA 2 SIVU 3 SIVU 5 SIVU 6 SIVU 7 SIVU 8 SIVU 9 SIVU 10 SIVU 12 SIVU 15 SIVU 17 SIVU 21 SIVU 24 SIVU 30 SIVU 33 SIVU 35 SIVU 37 SIVU 38 SIVU 39 SIVU 41 SIVU 42 SIVU 43 SIVU 44

3 Alueiden välinen Leader hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hankenumero Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin YHTEENVETO Esiselvityshanke käynnistyi ja hankkeen projektipäälliköksi rekrytoitiin julkisella haku-menettelyllä Heikki Kähärä ja projektipäällikön tueksi perustettiin Suomen Sininen Tie ry:n hanketyöryhmä, jonka jäseniksi valittiin puheenjohtaja Tuomo Eronen, toiminnanjohtaja Mervi Mikkola sekä Leena Jokinen ja Kimmo Valta. Työryhmä kokoontui säännöllisesti koko prosessin ajan ja sen tuki hankkeen edistymiselle oli ensiarvoisen tärkeää. Työryhmä asetti esiselvityshankkeen aikatauluksi välisen ajan ja aikaperiodi jaettiin kronologisesti eteneväksi työsuunnitelmaksi. Aikataulua jatkettiin ensin saakka, jonka jälkeen vielä kerran saakka. Aikataulun venyttämistä alkuperäisestä perusteltiin työn vaativuudella, monimuotoisuudella sekä sillä, että alkuperäinen aikataulu arvioitiin työmäärään nähden liian lyhyeksi. Päätavoitteeksi asetettiin hankepäätöksessä eritellyt tavoitteet. Esiselvityshankkeen työstäminen aloitettiin taustatiedon keräämisellä tavoitteena saada selville Suomen Sinisen Tien nykyprofiili sekä kehittämisen tahtotila. Taustatiedon hankinta suoritettiin keräämällä faktatietoa väylän varrella olevien toimijoiden suunnitelmista, strategioista, selvityksistä, muiden hankkeiden tuloksista sekä tavoitteista, haastattelemalla ns. kärkitoimijoita, suorittamalla yrityskohtaisia toimijavierailuja, järjestämällä ja osallistumalla aluekohtaisiin seminaareihin sekä kyselykaavakkeella. Tulokseksi saatiin selville Suomen Sinisen Tien tunnettuusaste, joka brandina on edelleenkin olemassa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Sinisen Tien väylän varrella olevien toimijoiden vahva tahtotila on olla mukana tieväylän kehittämisprosesseissa, mutta sen edellytyksenä on saada mukana olemisen etuus niin sanottuna tuotelupauksena, mikä tähänastisessa toiminnassa on puuttunut. Suomen Sininen Tie ry:ltä edellytetään selkeää toiminnallista roolia (suuralue)organisaationa sekä selkeitä toiminnallisia tavoitteita ns. tuotelupauksina niin kunnille, toimijoille kuin tien käyttäjillekin. Prosessin aikana Suomen Sininen Tie ry:n vuosikokous Lapualla tekikin joukon edellä mainittuja asioita tukevia päätöksiä hyväksymällä Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi muitakin toimijoita kuntasektorin lisäksi sekä määrittämällä jäsenyyskriteerit sekä toimijakohtaiset jäsenmaksuperusteet. Jäsenkunnan laajentamisella on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden sekä tulovirran vahvistamisen näkökulmasta katsottuna ja toimenpide antaa mahdollisuudet jatkokehittämisprosesseille. 3

4 YHTEENVETO Esiselvityshankkeen aikana osallistuttiin Pirkanmaan ely -keskuksen sekä Ramboll Finland Oy:n järjestämään opastusseminaariin, jossa todettiin Suomen Sinisen Tien opastuksen päivittämisen tarpeellisuus sekä opastuksen uudet innovaatiot eli opastuksen jatkaminen väylän varrella tai ns. pihapolkujen päässä oleviin yrityksiin ja kohteisiin saakka sekä yhteistyö opastuksen kehittämiseksi nykyaikaisissa viestintäjärjestelmissä kuten esimerkiksi navigaattori- ja mobiilipalveluissa. Suomen Sininen Tie ry:n tulevaisuuden toiminnalle merkittävää lisäarvoa tuottavaksi tekijäksi todettiin tieväylän laajentaminen Suomen Sinisen Tien käytäväksi, jolla menettelyllä saavutetaan lisää mielenkiintoisia palveluja, vetovoimaa sekä näkyvyyttä. Verkottuminen toteutuu paitsi vahvana kärkitoimijoiden jäsenyytenä Suomen Sininen Tie ry:n organisaatiossa, niin erityisesti tuloksellisena ja nykyaikaisena toimintamuotona. Tämä edellyttää sähköisen toimintaympäristön tuntemista sekä vahvaa läsnäoloa siinä. Uusien ja nykyaikaisten Internet sivujen tekeminen on välttämättömyys, mutta ei vielä riittävä toimenpide. Sähköiseen toimintaympäristöön sekä sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksiin on liityttävä aktiivisesti ja integroiduttava alueella jo toimiviin sähköisiin kauppakanaviin sekä niiden ympärille luotuihin markkinointitoimenpiteisiin. Pysyvät ja jatkuvat foorumit muodostuvat luonnollisesti jatkotoimenpiteitten kehittämisen ympärille. Sähköinen toimintaympäristö, opastus, markkinointi sekä myynti toimiakseen tehokkaasti, tavoitteellisesti sekä tuloksellisesti edellyttävät palveluverkostotoimijoiden kouluttamista, tuotekehittämistä ja jatkuvaa interaktiivista kanssakäymistä palvelujen tarjoajien, välittäjien ja loppukuluttajien kesken. Esiselvityshanke on kartoittanut ns. profiilin, kehittämisen tarpeet ja kohteet, mutta ei ole vienyt niitä toimenpidetasolle, jota varten tarvitaan jatkohanke eli toimeenpanovaihe. Jatkohankkeen sisältö, laajuus sekä Suomen Sininen Tie ry:n päivittämä tulevaisuusstrategia määrittelevät tarkemmin organisaatiomuodon, hallinnon sekä talouden järjestämisen. 4

5 ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Sinisen Tien käytävän matkailupalveluiden tilan ja toimintaympäristön selvittäminen 2. Sinisen Tien käytävän yritysten, matkailuorganisaatioiden ja muiden alueellisten yhteisöjen verkostoituminen = pysyvän kehittämisfoorumin luominen 3. Sinisen Tien palvelukohteiden opastuksen tehostaminen ja uuden markkinointistrategian luominen 4. Uusien kehittämishankkeiden valmistelu ja yhteistoimintaverkoston rakentaminen 5

6 ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Tiedottaminen ja hankkeen verkostoituminen muiden hankkeiden kanssa 2. Yritys- ja toimijaverkoston vahvistaminen ja toimintamalli; laaja yhteistyö kuntien, matkailuyhtiöiden, -hankkeiden ym. toimijoiden kanssa 3. Tiekäytävän matkailupalveluiden kartoitus 4. Palveluopastuksen kehittäminen, yrittäjäverkoston kartoitus ja opastusneuvonta 5. Markkinointistrategian päivitys 6. Jatkohankkeiden työstäminen, tulevaisuusverstaat 7. Hallinto ja talous 6

7 ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Esiselvityshankkeen jälkeen Sinisen Tien käytävän matkailuyritykset ja muut matkailutoimijat voivat toteuttaa laadukkaita toimintaympäristön ja tulevaisuuden matkailijoiden palvelutarpeet tunnistavia kehittämishankkeita. 2. Esiselvityshankkeen aikana muodostuva toimijaverkosto pystyy myös paremmin ja (kustannus) tehokkaammin markkinoimaan alueen matkailupalveluita. 3. Verkostoituneen toimintatavan kautta Sinisen Tien palveluihin voidaan kytkeä jatkossa paremmin myös tiestä kauempana olevia vetovoimaisia palveluita ( pihapolkuina esim. Koli, Tahko, kylpylät jne.) 4. Hankkeen kautta matkailutien brandi vahvistuu ja Sinisen Tien tunnettuus ja palveluiden löydettävyys helpottuu. 5. Hankkeen kautta Sinisen Tien käytävän kehittämiseen ja toimintaan voivat päästä mukaan myös matkailuyrityksiä niistä kunnista, jotka eivät ole tällä hetkellä Sinisen Tien yhdistyksen jäseniä. 6. Mukanaolo Sinisen Tien kehittämisprosesseissa vahvistaa ja tuo lisäarvoa kuntien ja yritysten omille kehittämis-, myynti- ja markkinointitoimenpiteille. 7

8 TAUSTASELVITYSTYÖN HAASTATTELUT SEKÄ FAKTATIEDON KERÄÄMINEN Sivun tiedot esimerkinomaisia tavasta, jolla taustatietoa on kerätty ja selvitetty. Kaikkia asianosaisia ei aikataulullisista syistä ole voitu haastatella henkilökohtaisesti vaan tiedon keräämiseksi luotettavalla tavalla on haastatteluissa keskitytty sektoreittain ja toimialoittain ns. kärkitoimijoihin KYSELYKAAVAKE ESISELVITYSHANKERAPORTIN LIITTEENÄ SINISEN TIEN VÄYLÄN VARRELLA OLEVIEN KÄRKI- TOIMIJOIDEN TAPAAMISET JA MUU LÄHESTYMI- NEN: 1. Kunnanjohtajakierros kyselyllä ja haastattelulla 2. Sidosryhmätiedustelu kyselyllä ja haastattelulla 3. Joensuun-seudun kärkitoimijatapaaminen 4. Kuopion -seudun kärkitoimijatapaaminen 5. Vaasa-Lapua-seudun kärkitoimijatapaaminen 6. Viitasaaren seudun kärkitoimijatapaaminen 7. Seminaarit 8. Tiehallinnon edustajien tapaaminen 9. Kuntien nettisivujen päivittäjälistaus ja briiffaus 10. Matkailunkehittämisen asiantuntijatapaaminen (OnVisio) jne. väylän varrella olevat muut toimijat, yrittäjät sekä matkailutien käyttäjät kirjalliseen kyselyyn vastaten tai henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Muu taustamateriaaliaineisto: mediakooste, tehdyt pöytäkirjat, päätökset sekä strategiat. 8

9 NELIKENTTÄANALYYSI VAHVUUDET - PERUSTUNNETTUUS JA -BRANDI OLEMASSA - PERUSTAHTOTILA KEHITTÄMISELLE MYÖNTEINEN MYÖS TOIMIJA- JA YRITYSKENTÄSSÄ - ESISELVITYSHANKE TODENTAA TILANTEEN JA MUUTOKSEN TARPEEN - MONIPUOLISTA ASIANTUNTIJA-APUA ON KÄYTETTÄVISSÄ - PALVELUSEKTORI KIINNOSTUNUT KEHITTÄMISTOI- MENPITEISTÄ HEIKKOUDET - RIITTÄVIEN TOIMINTARESURSSIEN JA MERKITTÄ- VÄMMÄN TULOVIRRAN PUUTTUMINEN - TUOTELUPAUSTEN PUUTTUMINEN - PALVELUKOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN VAIKEAA - TOIMINTA OLLUT KAUAN VAIN KUNTAJÄSENTEN VARASSA - OPASTUS PUUTTEELLINEN JA OSITTAIN HUONOSSA KUNNOSSA - BRANDINÄKYVYYS HEIKKO - TIEN KUNTO PAIKKA PAIKOIN HAASTEET - RESURSSIEN EDELLEEN VÄHENEMINEN - SINISEN TIEN, SUOMEN TOISEKSI VANHIMMAN VIRALLISEN MATKAILUTIEN KATOAMINEN KAR- TALTA - KILPAILUKYVYKKYYS JA ASIAKASVIRTOJEN OHJAUS - VERKOSTOYHTEISTYÖN HAASTEET - TEHOKKAAN TOIMITUSKETJUN LUOMINEN JA NYKYAIKAISIIN KULUTUSTOTTUMUKSIIN VAS- TAAMINEN MAHDOLLISUUDET - JÄSENYYKSIEN LAAJENTAMINEN MUILLE POTENTIAALISILLE SEKTOREILLE KUNTIEN LISÄKSI - HANKEKAUDEN HYÖDYNTÄMINEN - ONNISTUNUT KUMPPANUUSHANKINTA NYKYAIKAI- SEEN MARKKINOINTI- JA MYYNTITYÖHÖN SÄHKÖI- SESSÄ (LIIKE)TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ - TAHTOTILAN MUUTTAMINEN TOIMENPITEIKSI - VERKOSTOITUMALLA KUSTANNUSTALOUDELLISESTI TEHOKKAASEEN KASVUUN - ALUEEN MUIDEN HANKETULOSTEN HYÖDYNTÄ MI- NEN 9

10 TUNNETTUUS TAUSTATIEDON KARTOITUSTAPA KYSELYLLÄ JA HAASTATTELUIN: (väylän varrella toimijat, tienkäyttäjät, asiantuntijat, ulkopuoliset) NYKYTILANNE Sininen Tie matkailutiebrandi on olemassa jossakin taustalla, niin väylän varrella olevien toimijoiden (kunnat/yrittäjät), kuin myös tien käyttäjien eli matkailijoiden tietoisuudessa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Väylältä puuttuu ns. TUOTELUPAUS ja edelleen tuotelupausta tukeva tehokas näkyvyys, markkinointi sekä palvelujen saatavuus. Tien käyttäjät eivät aina hahmota olevansa tai ajavansa Sinistä Tietä pitkin. Väylän varrella olevilla toimijoilla ei ole näköaistein havaittavaa merkintää (signaalia tai opastusta) siitä, että kuuluvat Sinisen Tien palvelutarjoajiin. Tarvittavaa yhteenkuuluvaisuuden henkeä ei ole syntynyt. Yhteinen nimittäjä olisi olemassa (Suomen Sininen Tie), mutta sitä ei ole riittävästi käytetty eikä hyödynnetty. Toisaalta taas siihen ei ole ollut aikaisemmin mitään mahdollisuuksiakaan (jäsenyyskysymys?). Rajallisista resursseista johtuen markkinointitoimenpiteet eivät ole riittäneet vahvistamaan viime vuosien aikana matkailutie -brandia. KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n jäsenkuntien määrä on vuosien varrella kaventunut siinä määrin, että se on kaventanut edelleen yhdistyksen taloudellisia resursseja aktiiviseen toimintaan, markkinointiin ja kehittämistyöhön. Sinisen Tien varrella olevat yritykset ja muut toimijat tuotelupauksen ja jäsenyysmahdollisuuden ulkopuolella eivät ole nähneet tai saaneet riittävästi hyötynäkökohtia ja perusteita tiiviimpään yhteistyöhön, sitoutumiseen sekä panostukseen. Palveluyhteistyöverkostoa ei synny elleivät toimijat koe saavansa verkostoon kuulumisesta selkeitä etuja ja näkökulmia (liike)toimintojensa kehittämiseen. 10

11 TUNNETTUUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Ellei tuotelupauksen tarjoamista väylän varrella oleville tai väylää käyttäville eri osapuolille voida pikaisesti kehittää ja toteuttaa, uhkaa pahimmassa skenaariossa toiminnan edelleen näivettyminen. Kehittämistoimenpiteet tulisi suunnata ja kohdistaa: tuotelupausten antamiseen sekä täyttämiseen, osapuolten sitouttamiseen pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön, taloudellisten toimintaresurssien vahvistamiseen sekä nykyaikaisten toimintatapojen ja mallien käyttöön ottamiseen. Tunnettuus lisääntyy vain näkyvän toiminnan seurauksena. Mitä suurempi alue sekä monipuolisempi ja vetovoimaisempi palveluvalikko sitä parempi näkyvyys. Verkottumisen edut ovat kiistattomat. 11

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristöä on tutkittu ja analysoitu suorittamalla henkilökohtaisia haastatteluja, organisaatiohaastatteluja sekä keräämällä lähdeaineistoista (matkailututkimukset, matkailun kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, strategiat, Internet jne.) faktatietoa NYKYTILANNE Suomen Sininen Tie viiden maakunnan sekä lukuisten mielenkiintoisten kuntien läpi kulkevana matkailutienä Vaasasta Tohmajärvelle on vajaan 600 kilometrin pituinen Suomen poikittaisväylä. Lähes ainoana ns. yhdistävänä tekijänä on tieväylä Suomen Sininen Tie. Muutoin alue- /väyläkokonaisuus ja sen infrastruktuuri poikkeaa ääripäiltään niin oleellisesti toisistaan, että muun yhteisen nimittäjän löytäminen ja sisäistäminen on vaikea hahmottaa. Eroavaisuudet ovat toisaalta rikkaus ja toisaalta hajottava tekijä. Väylä jakaantuu kolmeen suurempaan alue(organisaatio)kokonaisuuteen: Länsi-Suomeen, Keski- sekä Itä-Suomeen. Aluekokonaisuudet poikkeavat toisistaan niin maantieteellisesti, luonnonolosuhteiltaan, kulttuuritaustaltaan, palvelu-/ yritystoiminnaltaan kuin myös nähtävyyksiltään. Sinisen Tien väylän varrella olevat palveluyritykset ovat pääsääntöisesti ns. mikroyrityksiä, joista osa kuuluu eri alueorganisaatioihin (jotkut jopa kahteen eri organisaatioon) ja osa taasen ei kuulu mihinkään suurempaan kokonaisuuteen tai verkostoon vaan ovat yksin-/pienyrittäjiä. Kun verkostot eivät toimi, niin kokonaiskuva hämärtyy. Vaikeudet kulminoituvat tuotekehityksessä, markkinoinnissa sekä myyntiverkostossa. Yhteistä foorumia ei ole löytynyt kaikille eikä riittävässä verkostolaajuudessa. Nykytilanteen ydin kulminoituu loppupäätelmään, että paljon hajallaan olevaa erilaisuutta. 12

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole ollut taloudellisia resursseja ottaa yhdistävää, johtavaa ja koordinoivaa suuralueorganisaatioroolia. Väylän varrella olevat alueorganisaatiot ovat lähinnä keskittyneet huolehtimaan ns. lähialueverkostoista. Alueorganisaatioiden välillä yhteistyö on ollut vähäistä. Sinisen Tien vaikutuspiirissä on toteutettu ja tullaan vielä toteuttamaan lukuisia kehittämishankkeita, mutta niidenkin kärjet keskittyvät ns. lähialueproblematiikkaan eikä hankkeiden välillä ole ollut kovinkaan paljon keskinäistä yhteis- tai päällekkäisyyksiä välttävää toimintaa. Toimintaympäristön laajempi verkostoituminen ei ole ollut myöskään yritystoimijoiden ensisijainen tavoite, vaan yritysten mielenkiinto on keskittynyt yritystoiminnan päivittäisrutiinien hoitamiseen ja suuremmat yritykset (esim. hotelliketjut) elävät lähinnä omissa verkostojärjestelmissään, mitkä sinänsä toimivat erittäin hyvin. Suomen Sininen Tie ry:n strategiaan ei ole kuulunut varsinaisen suuralueorganisaation luominen. Mikäli toimintaympäristön kehittämisprosesseja (kaikkien yhteisiksi koettavia asioita) ei saada järjestettyä eli organisoitua suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jatkuu eriytyminen ja Sinisen Tien brandi hämärtyy edelleen. Ongelmakohtia ovat edelleenkin suuret kysymykset eli kuka tai mikä taho ottaa johtavan roolin ja miten taataan kehittämisen riittävä taloudellinen resurssointi? 13

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Selvitettävä intressien yhtymä- ja hyödyntämisnäkökohdat muiden hankkeiden kanssa 2. Sinisestä Tiestä kulttuuripolku yhdessä väylän varrella olevien kulttuuritoimijoiden kanssa (yhteiset kulttuuritapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 3. Sinisestä Tiestä liikuntapolku yhdessä väylän varrella olevien urheilu-, liikuntatoimijoiden sekä seurojen kanssa (yhteiset liikuntatapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 4. Yhteiset tuotekehitystyöpajat verkostoyhteistyön, resurssoinnin, markkinoinnin, myynnin ja tuotelupausten tehostamiseksi 5. Sinisen Tien väylän laajentaminen käytäväksi uusien vetovoimakohteiden liittämiseksi osaksi Sinisen Tien palveluja ja brandia (ns.sinisen Tien pihapolut ) 6. Vahvuuksien löytäminen ja niiden korostaminen brandikärkinä (kosket, vesistöt, maatilamatkailu, luonto, perinneruoka, kulttuuri, tapahtumat jne. kärkituotteet) 7. Kärkitoimijat Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi mallioppilaina ja vetojuhtina 8. Nykyaikaisen opastamisen markkinoinnin ja myynnin organisoiminen ja laatubrandin määrätietoinen ja pitkäjänteinen rakentaminen 14

15 OPASTUS NYKYTILANNE Sinisen Tien väylää on opastettu pääsääntöisesti kolmella eri tavalla: 1. VIRALLISET MATKAILUTIE VÄYLÄMERKINNÄT 2. INTERNET SIVUSTOT 3. ESITETUOTANTO Opastus koetaan osittain puutteelliseksi ja huomaamattomaksi. Viralliset matkailutie opasteet antavat välttämättömän informaation tiestä, mutta ei sitten mitään tietoja tien varrella olevista palveluista. Nykyaikaisten kulutustottumusten perusteella tien käyttäjä (tässä matkailija) ei valitse tietä itse tien vuoksi vaan pikemminkin käytännön tarpeen sekä tien varrella olevien palveluiden, kohteiden, tapahtumien sekä määränpäiden (destinaatioiden) vuoksi. KEHITTÄMISHAASTEET Tähän asti yksittäisillä Sinisen Tien varrella olevilla toimijoilla tai yrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta järjestää väylältä yrityksiin tai kohteisiin johtavaa (Sinisen Tien Palveluyritys) -opastusta. Muun kuin virallisen ja tieviranomaisten hyväksymien opastusten laittaminen tien varrelle on ollut erittäin tiukan ja tiukasti valvotun lupamenettelyn takana ja käytännössä kielletty lähes kokonaan. Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole voimassa olevaa merkitsemistapaa, jolla toimijat voisivat ilmaista olevansa Sinisen Tien palveluyritys. Mobiili- ja navigaattorijärjestelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, että Sinisen Tien väylää ja palveluja voitaisiin markkinoida niiden kautta ja välityksellä. 15

16 OPASTUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kokoväylän pituudelta on päivitettävä opastussuunnitelma sekä sen toteuttaminen yhdessä esimerkiksi ely -keskuksen, Ramboll Finland Oy:n, tiehallinnon, kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoja virallisista opastussuunnitelmista esimerkiksi osoitteista: (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) 1. Konkreettinen tienvarsiopastaminen liitetään jatkumona Internet-sivustoihin. Internet opastus sekä piirretty väyläkartta kärkipalveluineen houkuttelevana ja vetovoimatekijät esiintuovana perspektiiviversiona 2. Kaksisuuntaiset linkitykset palveluyrityksiin sekä muihin toimijoihin 3. Palveluyrityksiin ns. hiljaiset opastuspisteet (standit painettua informaatiota varten) 4. Yhteistyön aloittaminen navigaattoriohjelmien kehittämiseksi (IT-sovellukset esim. matkapuhelimiin) 5. Painettua informaatiota tarpeen mukaan joko esitemuodossa tai ulkoistettuna toimintona matkailujulkaisun muodossa ja mahdollisesti yhteistyössä muiden matkailutieorganisaatioiden kanssa 16

17 KÄRKITOIMIJAT NYKYTILANNE Sinisen tien kärkitoimijat ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin asutuskeskuksiin kuten esimerkiksi: Vaasaan, Kuopioon ja Joensuuhun. Keskittymissä on vahvoja (jopa keskisuuria) matkailutoimijoita, jotka ovat organisoituneet hyvin ja tehokkaasti (yrityskohtaisesti ja alueorganisaatiokohtaisesti). Välimaastossa on lukuisa määrä erilaisia ja kaikesta irrallaan olevia toimijoita ja jotka ovat lähinnä ns. mikroyrityksiä. Kuitenkin laajennetun tieväylän tai Sinisen Tien käytävän varrelta (ns. pihapolkujen päästä ) löytyy useita uusia ja vahvoja (matkailukeskuksia) toimijoita, jotka voisivat mukaan liittyessään tuoda tieväylälle ja brandille merkittävää lisäarvoa. Esimerkinomainen kärkitoimijaluettelo liiteosiossa. KEHITTÄMISHAASTEET Luontainen toimintamalli ja kehitys on tapahtunut joko maantieteellisistä, luonnontieteellisistä tai kauppatieteellisistä syistä. Olosuhteet ratkaisevat toimipaikan sijainnin. Kaikilla on kuitenkin kehittämisen ja kehittymisen varaa erityisesti verkostoyhteistyön suuntaan. Sinisen Tien maantieteellisellä toimialueella on vielä runsaasti tilaa uusyritystoiminnalle. Investoinnit tapahtuvat hitaasti, koska kyseessä on toimialan kipupisteinä: markkinoiden kapeus, pääomien puute, sijoitustoiminnan vähäiset tuotot, luontaiset muut edellytykset puutteelliset tai muuten vaikeasti hallittavia esim. etäisyydet, sääolosuhteet jne. sekä yleinen taloudellinen tilanne (Euroalueen pitkäkestoinen taantuma ja heikot talouskasvunäkymät). Suuret pärjäävät omillaan, jopa itsenäisesti ja pienemmät polkevat paikallaan omaehtoisesti. Yhteisiä intressejä on vaikea hahmottaa eikä niitä ole saatu kehitettyä haluttavuuden tasolle. Yksi huomioon otettavista faktatekijöistä on varsinkin mikroyritysten piirissä vallitseva toimialan nuoruus ja harrastelijamaisuus eli ei oikeasti halutakaan kasvaa ja kehittyä vaan tyydytään pienimuotoiseen nykytilaan. 17

18 KÄRKITOIMIJAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Mahdollisimman monet toimijat mikroyrityksistä kärkitoimijoihin olisi saatava Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi. Perusteena: yhteisöllisyys, suuralueorganisaation status kilpailluilla matkailumarkkinoilla sekä resurssoinnin vahvistaminen toimia. 2. Jäsenyyshankinta(kampanja) tuotelupauksella. Perusteena: jäsenyyden on tuotettava merkittävää lisäarvoa ja konkreettisia hyötynäkökohtia yrityksille sekä toimijoille. 3. Yhteinen brandilupaus tien käyttäjille, johon kaikki sitoutuvat ja sitä noudattavat: Perusteena: massiivisempi, houkuttelevampi ja konkreettisempi näkyvyys. 4. Palveluverkoston yhteistyön aloittaminen yhteisillä (ja yhdessä muiden hanketoimijoiden ja oppilaitosten kanssa) tuotekehitys- ja koulutusprosesseilla sekä/- pajoilla. Perusteena: yhteiset ja yhteensopivat palvelut, ajattelu, suunta, laatulupaus, markkinointi- ja myyntiprosessit, yhteisöllisyyteen opettelu ja rajallisten resurssien hyödyntäminen. Osaamista on laajasti ja monella taholla tarjolla. Oikea tarjonta tulee osata hyödyntää. 18

19 KÄRKITOIMIJAT 5. Keskinäisten ja monisuuntaisten linkitysten integrointi tietoverkkoihin sekä osallistuminen aktiiviseen sosiaalisen median hyväksi käyttöön (Facebook, Twitter, YouTube jne.). Perusteena: sähköisen tie- ja tieto(informaatio)verkoston luominen Siniselle Tielle monelta eri suunnalta vastauksena kulutustottumusten muutoksiin ja toimintatapoihin. Mennään sinne, missä asiakkaat ovat! 6. Internetin mahdollisuuksien yhteinen hyödyntäminen informaation jakelussa, markkinoinnissa sekä myyntiprosesseissa. Perusteena: kuluttajatottumukset sekä ostoskäyttäytyminen ovat siirtymässä globaalisti erittäin nopeasti nettiin. 7. Väylän varrelle tulisi perustaa ns. Sinisen Tien Etapit eli hiljaiset painetun informaation jakelupisteet olemassa oleviin käyntikohteisiin kuten esimerkiksi sopivien liikenneasemien yhteyteen. Perusteena: manuaalinen informaationjakelu toimipaikoissa, joissa muutenkin käy paljon asiakkaita. Tukee sähköistä viestintää ja toimintaympäristöä. 8. Väylän varrella olevien kuntien yhteistyö- ja tukimahdollisuuksien hyödyntäminen (yritystuet, kaava yms.) Perusteena: kuntien vaikutus ja merkitys on edelleen suuri ja kunnat ovat myös ns. osahyödynsaajia. 19

20 KÄRKITOIMIJAT MUUT KUNNAT Suomen Sinisen Tien ja käytävän varrella on paljon mielenkiintoisia kuntia, jotka eivät ole Suomen Sininen Tie ry:n jäseniä tai ovat eronneet yhdistyksestä. Kaikki nämä potentiaaliset kunnat olisi saatava toimintaan mukaan perustellen kuntien mukanaoloa tuotelupausten seurannaishyötynäkökohdilla. Suomen Sininen Tie ry:n kuulumattomien kuntien alueella olevia kärkitoimijoita ei ole tässä esiselvityksessä lueteltu, koska kärkitoimijoita olisi useita satoja. Suomen Sininen Tie ry:n jäsentoiminnan laajentamispyrkimyksissä ja kärkitoimijahankinnassa voidaan toimia yhteistyössä: 1. Joensuussa KareliaExpertin kanssa 2. Kuopiossa Kuopion Matkailupalvelu Oy:n kanssa 3. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa 4. Vaasassa Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa 5. Lisäksi avustavina tahoina voivat toimia kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt 20

21 VERKOSTOITUMINEN NYKYTILANNE Sinisen Tien väylän varrella olevat toimijat ovat verkostoituneet heikosti keskenään. Päivittäiset toiminnot keskittyvät omista toimintaedellytyksistä huolehtimiseen. Palveluverkoston tunteminen heikentyy suhteessa välimatkaan omasta yrityksestä muihin potentiaalisiin partneruuksiin. Mitä kauemmas omasta toimipisteestä mennään niin sitä huonommin kollegat ja heidän palvelunsa tunnetaan. Vahvojen alueorganisaatioiden piirissä kuten esim. Pohjanmaan Matkailu ry, Etelä-Pohjanmaan Mat- Matkailu Oy, KareliaExpert Matkailupalvelu Oy, Kuopion Matkailupalvelu Oy) olevat yritykset ovat paremmin verkottuneet kuin ne yritykset, jotka toimivat yksin ja omaehtoisesti. KEHITTÄMISHAASTEET Ei ole ollut luontaisia edellytyksiä tai halua/osaamista/tarvetta hakeutua verkostoyhteistyöhön eivätkä Suomen Sininen Tie ry: n resurssit ole antaneet mahdollisuuksia kehittää verkostoitumista ja ottamaan vahvempaa roolia puolueettomana keskus- tai jopa suuralueorganisaationa. Verkostoitumisen puuttumisen takia ei ole voitu saada sen myötä tulevaa lisäarvoa, tuotevahvistusta, asiakasvaihdantaa eikä näkyvyyttä. Kuluttaja ei aina itse kykene hahmottamaan kokonaisuutta, jolloin brandin Sininen Tie merkitys hämärtyy. Palvelukokonaisuuksia ei pysty muodostumaan ja mielenkiinto kaventuu liian pieniin ja harvoihin yksityiskohtiin. 21

22 VERKOSTOITUMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET PALVELUYHTEISTYÖVERKOSTON MUODOSTAMINEN 1. Verkosto luodaan pääsääntöisesti jäsenyysprosessin kautta ja avulla. Perusteena: jäsenyydellä on yhtenä tuotelupauksena verkoston edut ja uusien mahdollisuuksien hyödynnettävyys (kts. jäsenedut). 2. Perustetaan kehittämisfoorumit, joina toimivat yhteistyössä muiden toimijoiden sekä hankkeiden mm. työpajat, seminaarit, koulutustilaisuudet sekä hyödynnetään oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Perusteena: yhdessä suunnitellen ja yhdessä toimien syntyy yhteisöllisyys ja palveluyhteistyöverkosto. 3. Harjoitetaan yhteisesiintymistä messuilla, workshopeissa, kampanjoissa yms. tilaisuuksissa. Ulotetaan ns. Roadshow tapahtumat Suomen Sinisen Tien maantieteellisiin keskuksiin eli Länsi-, Keski- sekä Itä-Suomeen. Perusteena: asiakkuuksien lisäksi oman palvelualueen ääripäät tulevat tutuksi toisilleen ja helpottavat näin tulevaisuuden palveluverkostojen luomista ja toimintaa. 22

23 VERKOSTOITUMINEN 4. Palveluyhteistyöverkoston yhteisesiintyminen ja merkitys korostuvat kansainvälisessä kanssakäymisessä. Peruste: palveluyhteistyöverkosto tarjoaa palvelukokonaisuuksia esim. yhdessä KareliaExpertin kanssa ja kautta Venäjän markkinoilla sekä Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa ja kautta muiden Pohjoismaiden markkinoilla jne. 5. Palveluyhteistyöverkoston selkeä organisaatiojako on määriteltävä eli mikä rooli itse kullakin järjestelmällä kokonaisuuden sisällä on. Peruste: päällekkäisyyksien välttäminen ja resurssien oikea suuntaaminen ja kohdistaminen. Kustannustaloudellisesti tehokkaan toimitusketjun rakentaminen palvelujen alkutuottajilta loppukuluttajille myös alue-/suuralueorganisaatioiden kautta. 6. Läheinen yhteistyö kuntasektorin kanssa. Peruste: kuntien tuki kaikissa kehittämisprosesseissa on elintärkeä elementti (tienhoito, muut palvelut, kaavoitus, yritystuet jne.). 23

24 TUOTELUPAUS NYKYTILANNE Suomen Sinisen Tien varrella olevat toimijat: maakunta(liitot), kunnat (matkailu) toimijat tai yritykset eivät täysin hahmota Sinisen Tien TUOTELUPAUSTA. Tuotelupausta ei ole pystytty viestimään riittävän selkeästi myöskään tien käyttäjille. Ainoaksi viestiksi on jäänyt Sinisen Tien eli matkailutien virallinen väylämerkintä sekä Internetin kautta välitetyt viestit, jotka kuitenkin ovat jääneet väljiksi ja hajanaisiksi, koska muuta yhteen sitovaa viestiä kuin väylämerkintä ei ole onnistuttu muodostamaan. Markkinointitoimenpiteetkään eivät ole vahvistaneet mielikuvaa tuotelupauksista. TÄRKEÄT KYSYMYKSET 1. MIKSI KUNNAT OVAT JÄSENENÄ, JOS TUOTE EI LUPAA KUNNILLE MITÄÄN PERUSTELTUA ETUA TAI KONK- REETTISTA HYÖTYÄ? 2. YRITTÄJÄT JA TOIMIJAT KYSYVÄT, MITÄ SAADAAN JÄSENMAKSUN VASTINEEKSI? 3. TIEN KÄYTTÄJÄ KYSYY, MIKSI MUUTEN KUIN PAKOSTA TAI TARPEESTA VALITSISIN SINISEN TIEN? KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n strategiassa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota kaiken toiminnan tärkeimpään lähtökohtaan eli kullekin toimija-/yhteistyötaholle riittävän selkeän tuotelupauksen antamiseen ja sen markkinointiin sekä hyödyntämiseen. Yhteisöllisyys, monitahoisuus sekä verkostoituminen toimii vain silloin, kun eri osapuolten esittämiin kysymyksiin voidaan antaa perustellut vastaukset. Mukana ei olla muodon vuoksi, vaan pääomalle on saatava tuottoa, rahalle vastinetta, toimenpiteille perusteita jne. 24

25 TUOTELUPAUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kullekin asianosaiselle taholle kuntasektorista alkaen on annettava selkeä tuotelupaus, jota on noudatettava määrätietoisesti myös brandin rakentamisen näkökulmasta sekä käytettävä jatkuvasti hyväksi kaikessa toiminnassa koko palveluyhteistyöverkoston toimitusketjun läpi palvelujen alkutuottajilta aina loppukuluttajille saakka. Tuotteen huomionarvo, mielenkiinto, poikkeuksellisuus, ainutlaatuisuus, laatu, haluttavuus, elämyksellisyys, hyödyllisyys, kannattavuus, saatavuus, helppous, löydettävyys, kokemuksellisuus jne. ovat kaikki adjektiivisia laatusanoja, joiden kaikkien pitäisi sisältyä ja löytyä tuotelupauksista. TUOTELUPAUKSEN KOHDERYHMÄT 1. KUNTASEKTORI 2. VÄYLÄN VARRELLA OLEVA YRITTÄJÄ JA TOIMIJA 3. TIEN KÄYTTÄJÄ 25

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi

Faktaa. 7.6.2010 Kylämatkailun Koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi Faktaa Peräseinäjoki on entinen kunta, nykyään osa Seinäjoen Kaupunkia Asukkaita kokoa kylällä on n 3500 Matkailu keskittynyt kirkonkylälle, jossa Kalajärven virkistysalue eri toimijoineen ja mm Siirtolaisuus

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen

Kasvun haasteita Venäjällä. strategia, myynti ja johtaminen Kasvun haasteita Venäjällä strategia, myynti ja johtaminen Yritysten toiminta Venäjän markkinoilla (1) Venäjän markkinoiden liiketoimintastrategia on selkeästi määritelty Venäjän liiketoimintastrategia

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN

STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN STRATEGIASTA TOTEUTUKSEEN VENÄJÄÄ EDELLÄKÄVIJÖILLE: RUCOLA+ Miikka Raulo Matkailun ja elämystuotannon OSKE Miksi? Matkailu Venäjältä kasvoi 27% vuonna 2011, markkina, jonka saavutettavuus paranee edelleen.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Verkosta virtaa bisnekseen!

Verkosta virtaa bisnekseen! Verkosta virtaa bisnekseen! 1(5) Sähköiseen liiketoimintaan ja verkkomarkkinointiin painottuva yrittäjän ammattitutkintokoulutus Tietopuolinen opetus sisältää - Lähiopetusta: luentoja, ryhmätöitä sekä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot