Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. KEITELE VIITASAARI JOENSUU VÄHÄKYRÖ KANNONKOSKI VESANTO TERVO

Transkriptio

1 BLÅ VÄGEN SININEN TIE Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. SUUNTANA SININEN TIE -esiselvitysraportti KARSTULA VAASA MUSTASAARI ALAJÄRVI KEITELE VIITASAARI PIELAVESI MAANINKA KUOPIO OUTOKUMPU JOENSUU VÄHÄKYRÖ LAIHIA LAPUA SEINÄJOKI ISOKYRÖ KYYJÄRVI KANNONKOSKI VESANTO TERVO SIILINJÄRVI TUUSNIEMI TOHMAJÄRVI

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET... ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET... ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET. TAUSTASELVITYSTYÖ... NELIKENTTÄANALYYSI... TUNNETTUUS.. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... OPASTUS. KÄRKITOIMIJAT.. VERKOSTOITUMINEN. TUOTELUPAUS MARKKINOINTISTRATEGIA MYYNTISTRATEGIA. ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS... JÄSENHANKINTA... EDUNVALVONTA. PYSYVÄT JA JATKUVAT FOORUMIT.. JATKOHANKKEET... LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO ON OSALLISTUNUT ESISUUNNITELMAN TEKEMISEEN... HANKKEEN KOHDERYHMÄT SEKÄ HANKEHALLINNOINTI LIITTEET JA LÄHTEET:... - ESIMERKINOMAINEN KÄRKITOIMIJALUETTELO - ESISELVITYSHANKE-ESITE - TYÖSUUNNITELMA - KYSELYKAAVAKE - SEMINAARIKUTSUMALLI - TOIMITUSKETJUKAAVIO - JATKOHANKESUUNNITELMA 2 SIVU 3 SIVU 5 SIVU 6 SIVU 7 SIVU 8 SIVU 9 SIVU 10 SIVU 12 SIVU 15 SIVU 17 SIVU 21 SIVU 24 SIVU 30 SIVU 33 SIVU 35 SIVU 37 SIVU 38 SIVU 39 SIVU 41 SIVU 42 SIVU 43 SIVU 44

3 Alueiden välinen Leader hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hankenumero Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin YHTEENVETO Esiselvityshanke käynnistyi ja hankkeen projektipäälliköksi rekrytoitiin julkisella haku-menettelyllä Heikki Kähärä ja projektipäällikön tueksi perustettiin Suomen Sininen Tie ry:n hanketyöryhmä, jonka jäseniksi valittiin puheenjohtaja Tuomo Eronen, toiminnanjohtaja Mervi Mikkola sekä Leena Jokinen ja Kimmo Valta. Työryhmä kokoontui säännöllisesti koko prosessin ajan ja sen tuki hankkeen edistymiselle oli ensiarvoisen tärkeää. Työryhmä asetti esiselvityshankkeen aikatauluksi välisen ajan ja aikaperiodi jaettiin kronologisesti eteneväksi työsuunnitelmaksi. Aikataulua jatkettiin ensin saakka, jonka jälkeen vielä kerran saakka. Aikataulun venyttämistä alkuperäisestä perusteltiin työn vaativuudella, monimuotoisuudella sekä sillä, että alkuperäinen aikataulu arvioitiin työmäärään nähden liian lyhyeksi. Päätavoitteeksi asetettiin hankepäätöksessä eritellyt tavoitteet. Esiselvityshankkeen työstäminen aloitettiin taustatiedon keräämisellä tavoitteena saada selville Suomen Sinisen Tien nykyprofiili sekä kehittämisen tahtotila. Taustatiedon hankinta suoritettiin keräämällä faktatietoa väylän varrella olevien toimijoiden suunnitelmista, strategioista, selvityksistä, muiden hankkeiden tuloksista sekä tavoitteista, haastattelemalla ns. kärkitoimijoita, suorittamalla yrityskohtaisia toimijavierailuja, järjestämällä ja osallistumalla aluekohtaisiin seminaareihin sekä kyselykaavakkeella. Tulokseksi saatiin selville Suomen Sinisen Tien tunnettuusaste, joka brandina on edelleenkin olemassa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Sinisen Tien väylän varrella olevien toimijoiden vahva tahtotila on olla mukana tieväylän kehittämisprosesseissa, mutta sen edellytyksenä on saada mukana olemisen etuus niin sanottuna tuotelupauksena, mikä tähänastisessa toiminnassa on puuttunut. Suomen Sininen Tie ry:ltä edellytetään selkeää toiminnallista roolia (suuralue)organisaationa sekä selkeitä toiminnallisia tavoitteita ns. tuotelupauksina niin kunnille, toimijoille kuin tien käyttäjillekin. Prosessin aikana Suomen Sininen Tie ry:n vuosikokous Lapualla tekikin joukon edellä mainittuja asioita tukevia päätöksiä hyväksymällä Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi muitakin toimijoita kuntasektorin lisäksi sekä määrittämällä jäsenyyskriteerit sekä toimijakohtaiset jäsenmaksuperusteet. Jäsenkunnan laajentamisella on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden sekä tulovirran vahvistamisen näkökulmasta katsottuna ja toimenpide antaa mahdollisuudet jatkokehittämisprosesseille. 3

4 YHTEENVETO Esiselvityshankkeen aikana osallistuttiin Pirkanmaan ely -keskuksen sekä Ramboll Finland Oy:n järjestämään opastusseminaariin, jossa todettiin Suomen Sinisen Tien opastuksen päivittämisen tarpeellisuus sekä opastuksen uudet innovaatiot eli opastuksen jatkaminen väylän varrella tai ns. pihapolkujen päässä oleviin yrityksiin ja kohteisiin saakka sekä yhteistyö opastuksen kehittämiseksi nykyaikaisissa viestintäjärjestelmissä kuten esimerkiksi navigaattori- ja mobiilipalveluissa. Suomen Sininen Tie ry:n tulevaisuuden toiminnalle merkittävää lisäarvoa tuottavaksi tekijäksi todettiin tieväylän laajentaminen Suomen Sinisen Tien käytäväksi, jolla menettelyllä saavutetaan lisää mielenkiintoisia palveluja, vetovoimaa sekä näkyvyyttä. Verkottuminen toteutuu paitsi vahvana kärkitoimijoiden jäsenyytenä Suomen Sininen Tie ry:n organisaatiossa, niin erityisesti tuloksellisena ja nykyaikaisena toimintamuotona. Tämä edellyttää sähköisen toimintaympäristön tuntemista sekä vahvaa läsnäoloa siinä. Uusien ja nykyaikaisten Internet sivujen tekeminen on välttämättömyys, mutta ei vielä riittävä toimenpide. Sähköiseen toimintaympäristöön sekä sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksiin on liityttävä aktiivisesti ja integroiduttava alueella jo toimiviin sähköisiin kauppakanaviin sekä niiden ympärille luotuihin markkinointitoimenpiteisiin. Pysyvät ja jatkuvat foorumit muodostuvat luonnollisesti jatkotoimenpiteitten kehittämisen ympärille. Sähköinen toimintaympäristö, opastus, markkinointi sekä myynti toimiakseen tehokkaasti, tavoitteellisesti sekä tuloksellisesti edellyttävät palveluverkostotoimijoiden kouluttamista, tuotekehittämistä ja jatkuvaa interaktiivista kanssakäymistä palvelujen tarjoajien, välittäjien ja loppukuluttajien kesken. Esiselvityshanke on kartoittanut ns. profiilin, kehittämisen tarpeet ja kohteet, mutta ei ole vienyt niitä toimenpidetasolle, jota varten tarvitaan jatkohanke eli toimeenpanovaihe. Jatkohankkeen sisältö, laajuus sekä Suomen Sininen Tie ry:n päivittämä tulevaisuusstrategia määrittelevät tarkemmin organisaatiomuodon, hallinnon sekä talouden järjestämisen. 4

5 ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Sinisen Tien käytävän matkailupalveluiden tilan ja toimintaympäristön selvittäminen 2. Sinisen Tien käytävän yritysten, matkailuorganisaatioiden ja muiden alueellisten yhteisöjen verkostoituminen = pysyvän kehittämisfoorumin luominen 3. Sinisen Tien palvelukohteiden opastuksen tehostaminen ja uuden markkinointistrategian luominen 4. Uusien kehittämishankkeiden valmistelu ja yhteistoimintaverkoston rakentaminen 5

6 ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Tiedottaminen ja hankkeen verkostoituminen muiden hankkeiden kanssa 2. Yritys- ja toimijaverkoston vahvistaminen ja toimintamalli; laaja yhteistyö kuntien, matkailuyhtiöiden, -hankkeiden ym. toimijoiden kanssa 3. Tiekäytävän matkailupalveluiden kartoitus 4. Palveluopastuksen kehittäminen, yrittäjäverkoston kartoitus ja opastusneuvonta 5. Markkinointistrategian päivitys 6. Jatkohankkeiden työstäminen, tulevaisuusverstaat 7. Hallinto ja talous 6

7 ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Esiselvityshankkeen jälkeen Sinisen Tien käytävän matkailuyritykset ja muut matkailutoimijat voivat toteuttaa laadukkaita toimintaympäristön ja tulevaisuuden matkailijoiden palvelutarpeet tunnistavia kehittämishankkeita. 2. Esiselvityshankkeen aikana muodostuva toimijaverkosto pystyy myös paremmin ja (kustannus) tehokkaammin markkinoimaan alueen matkailupalveluita. 3. Verkostoituneen toimintatavan kautta Sinisen Tien palveluihin voidaan kytkeä jatkossa paremmin myös tiestä kauempana olevia vetovoimaisia palveluita ( pihapolkuina esim. Koli, Tahko, kylpylät jne.) 4. Hankkeen kautta matkailutien brandi vahvistuu ja Sinisen Tien tunnettuus ja palveluiden löydettävyys helpottuu. 5. Hankkeen kautta Sinisen Tien käytävän kehittämiseen ja toimintaan voivat päästä mukaan myös matkailuyrityksiä niistä kunnista, jotka eivät ole tällä hetkellä Sinisen Tien yhdistyksen jäseniä. 6. Mukanaolo Sinisen Tien kehittämisprosesseissa vahvistaa ja tuo lisäarvoa kuntien ja yritysten omille kehittämis-, myynti- ja markkinointitoimenpiteille. 7

8 TAUSTASELVITYSTYÖN HAASTATTELUT SEKÄ FAKTATIEDON KERÄÄMINEN Sivun tiedot esimerkinomaisia tavasta, jolla taustatietoa on kerätty ja selvitetty. Kaikkia asianosaisia ei aikataulullisista syistä ole voitu haastatella henkilökohtaisesti vaan tiedon keräämiseksi luotettavalla tavalla on haastatteluissa keskitytty sektoreittain ja toimialoittain ns. kärkitoimijoihin KYSELYKAAVAKE ESISELVITYSHANKERAPORTIN LIITTEENÄ SINISEN TIEN VÄYLÄN VARRELLA OLEVIEN KÄRKI- TOIMIJOIDEN TAPAAMISET JA MUU LÄHESTYMI- NEN: 1. Kunnanjohtajakierros kyselyllä ja haastattelulla 2. Sidosryhmätiedustelu kyselyllä ja haastattelulla 3. Joensuun-seudun kärkitoimijatapaaminen 4. Kuopion -seudun kärkitoimijatapaaminen 5. Vaasa-Lapua-seudun kärkitoimijatapaaminen 6. Viitasaaren seudun kärkitoimijatapaaminen 7. Seminaarit 8. Tiehallinnon edustajien tapaaminen 9. Kuntien nettisivujen päivittäjälistaus ja briiffaus 10. Matkailunkehittämisen asiantuntijatapaaminen (OnVisio) jne. väylän varrella olevat muut toimijat, yrittäjät sekä matkailutien käyttäjät kirjalliseen kyselyyn vastaten tai henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Muu taustamateriaaliaineisto: mediakooste, tehdyt pöytäkirjat, päätökset sekä strategiat. 8

9 NELIKENTTÄANALYYSI VAHVUUDET - PERUSTUNNETTUUS JA -BRANDI OLEMASSA - PERUSTAHTOTILA KEHITTÄMISELLE MYÖNTEINEN MYÖS TOIMIJA- JA YRITYSKENTÄSSÄ - ESISELVITYSHANKE TODENTAA TILANTEEN JA MUUTOKSEN TARPEEN - MONIPUOLISTA ASIANTUNTIJA-APUA ON KÄYTETTÄVISSÄ - PALVELUSEKTORI KIINNOSTUNUT KEHITTÄMISTOI- MENPITEISTÄ HEIKKOUDET - RIITTÄVIEN TOIMINTARESURSSIEN JA MERKITTÄ- VÄMMÄN TULOVIRRAN PUUTTUMINEN - TUOTELUPAUSTEN PUUTTUMINEN - PALVELUKOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN VAIKEAA - TOIMINTA OLLUT KAUAN VAIN KUNTAJÄSENTEN VARASSA - OPASTUS PUUTTEELLINEN JA OSITTAIN HUONOSSA KUNNOSSA - BRANDINÄKYVYYS HEIKKO - TIEN KUNTO PAIKKA PAIKOIN HAASTEET - RESURSSIEN EDELLEEN VÄHENEMINEN - SINISEN TIEN, SUOMEN TOISEKSI VANHIMMAN VIRALLISEN MATKAILUTIEN KATOAMINEN KAR- TALTA - KILPAILUKYVYKKYYS JA ASIAKASVIRTOJEN OHJAUS - VERKOSTOYHTEISTYÖN HAASTEET - TEHOKKAAN TOIMITUSKETJUN LUOMINEN JA NYKYAIKAISIIN KULUTUSTOTTUMUKSIIN VAS- TAAMINEN MAHDOLLISUUDET - JÄSENYYKSIEN LAAJENTAMINEN MUILLE POTENTIAALISILLE SEKTOREILLE KUNTIEN LISÄKSI - HANKEKAUDEN HYÖDYNTÄMINEN - ONNISTUNUT KUMPPANUUSHANKINTA NYKYAIKAI- SEEN MARKKINOINTI- JA MYYNTITYÖHÖN SÄHKÖI- SESSÄ (LIIKE)TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ - TAHTOTILAN MUUTTAMINEN TOIMENPITEIKSI - VERKOSTOITUMALLA KUSTANNUSTALOUDELLISESTI TEHOKKAASEEN KASVUUN - ALUEEN MUIDEN HANKETULOSTEN HYÖDYNTÄ MI- NEN 9

10 TUNNETTUUS TAUSTATIEDON KARTOITUSTAPA KYSELYLLÄ JA HAASTATTELUIN: (väylän varrella toimijat, tienkäyttäjät, asiantuntijat, ulkopuoliset) NYKYTILANNE Sininen Tie matkailutiebrandi on olemassa jossakin taustalla, niin väylän varrella olevien toimijoiden (kunnat/yrittäjät), kuin myös tien käyttäjien eli matkailijoiden tietoisuudessa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Väylältä puuttuu ns. TUOTELUPAUS ja edelleen tuotelupausta tukeva tehokas näkyvyys, markkinointi sekä palvelujen saatavuus. Tien käyttäjät eivät aina hahmota olevansa tai ajavansa Sinistä Tietä pitkin. Väylän varrella olevilla toimijoilla ei ole näköaistein havaittavaa merkintää (signaalia tai opastusta) siitä, että kuuluvat Sinisen Tien palvelutarjoajiin. Tarvittavaa yhteenkuuluvaisuuden henkeä ei ole syntynyt. Yhteinen nimittäjä olisi olemassa (Suomen Sininen Tie), mutta sitä ei ole riittävästi käytetty eikä hyödynnetty. Toisaalta taas siihen ei ole ollut aikaisemmin mitään mahdollisuuksiakaan (jäsenyyskysymys?). Rajallisista resursseista johtuen markkinointitoimenpiteet eivät ole riittäneet vahvistamaan viime vuosien aikana matkailutie -brandia. KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n jäsenkuntien määrä on vuosien varrella kaventunut siinä määrin, että se on kaventanut edelleen yhdistyksen taloudellisia resursseja aktiiviseen toimintaan, markkinointiin ja kehittämistyöhön. Sinisen Tien varrella olevat yritykset ja muut toimijat tuotelupauksen ja jäsenyysmahdollisuuden ulkopuolella eivät ole nähneet tai saaneet riittävästi hyötynäkökohtia ja perusteita tiiviimpään yhteistyöhön, sitoutumiseen sekä panostukseen. Palveluyhteistyöverkostoa ei synny elleivät toimijat koe saavansa verkostoon kuulumisesta selkeitä etuja ja näkökulmia (liike)toimintojensa kehittämiseen. 10

11 TUNNETTUUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Ellei tuotelupauksen tarjoamista väylän varrella oleville tai väylää käyttäville eri osapuolille voida pikaisesti kehittää ja toteuttaa, uhkaa pahimmassa skenaariossa toiminnan edelleen näivettyminen. Kehittämistoimenpiteet tulisi suunnata ja kohdistaa: tuotelupausten antamiseen sekä täyttämiseen, osapuolten sitouttamiseen pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön, taloudellisten toimintaresurssien vahvistamiseen sekä nykyaikaisten toimintatapojen ja mallien käyttöön ottamiseen. Tunnettuus lisääntyy vain näkyvän toiminnan seurauksena. Mitä suurempi alue sekä monipuolisempi ja vetovoimaisempi palveluvalikko sitä parempi näkyvyys. Verkottumisen edut ovat kiistattomat. 11

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristöä on tutkittu ja analysoitu suorittamalla henkilökohtaisia haastatteluja, organisaatiohaastatteluja sekä keräämällä lähdeaineistoista (matkailututkimukset, matkailun kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, strategiat, Internet jne.) faktatietoa NYKYTILANNE Suomen Sininen Tie viiden maakunnan sekä lukuisten mielenkiintoisten kuntien läpi kulkevana matkailutienä Vaasasta Tohmajärvelle on vajaan 600 kilometrin pituinen Suomen poikittaisväylä. Lähes ainoana ns. yhdistävänä tekijänä on tieväylä Suomen Sininen Tie. Muutoin alue- /väyläkokonaisuus ja sen infrastruktuuri poikkeaa ääripäiltään niin oleellisesti toisistaan, että muun yhteisen nimittäjän löytäminen ja sisäistäminen on vaikea hahmottaa. Eroavaisuudet ovat toisaalta rikkaus ja toisaalta hajottava tekijä. Väylä jakaantuu kolmeen suurempaan alue(organisaatio)kokonaisuuteen: Länsi-Suomeen, Keski- sekä Itä-Suomeen. Aluekokonaisuudet poikkeavat toisistaan niin maantieteellisesti, luonnonolosuhteiltaan, kulttuuritaustaltaan, palvelu-/ yritystoiminnaltaan kuin myös nähtävyyksiltään. Sinisen Tien väylän varrella olevat palveluyritykset ovat pääsääntöisesti ns. mikroyrityksiä, joista osa kuuluu eri alueorganisaatioihin (jotkut jopa kahteen eri organisaatioon) ja osa taasen ei kuulu mihinkään suurempaan kokonaisuuteen tai verkostoon vaan ovat yksin-/pienyrittäjiä. Kun verkostot eivät toimi, niin kokonaiskuva hämärtyy. Vaikeudet kulminoituvat tuotekehityksessä, markkinoinnissa sekä myyntiverkostossa. Yhteistä foorumia ei ole löytynyt kaikille eikä riittävässä verkostolaajuudessa. Nykytilanteen ydin kulminoituu loppupäätelmään, että paljon hajallaan olevaa erilaisuutta. 12

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole ollut taloudellisia resursseja ottaa yhdistävää, johtavaa ja koordinoivaa suuralueorganisaatioroolia. Väylän varrella olevat alueorganisaatiot ovat lähinnä keskittyneet huolehtimaan ns. lähialueverkostoista. Alueorganisaatioiden välillä yhteistyö on ollut vähäistä. Sinisen Tien vaikutuspiirissä on toteutettu ja tullaan vielä toteuttamaan lukuisia kehittämishankkeita, mutta niidenkin kärjet keskittyvät ns. lähialueproblematiikkaan eikä hankkeiden välillä ole ollut kovinkaan paljon keskinäistä yhteis- tai päällekkäisyyksiä välttävää toimintaa. Toimintaympäristön laajempi verkostoituminen ei ole ollut myöskään yritystoimijoiden ensisijainen tavoite, vaan yritysten mielenkiinto on keskittynyt yritystoiminnan päivittäisrutiinien hoitamiseen ja suuremmat yritykset (esim. hotelliketjut) elävät lähinnä omissa verkostojärjestelmissään, mitkä sinänsä toimivat erittäin hyvin. Suomen Sininen Tie ry:n strategiaan ei ole kuulunut varsinaisen suuralueorganisaation luominen. Mikäli toimintaympäristön kehittämisprosesseja (kaikkien yhteisiksi koettavia asioita) ei saada järjestettyä eli organisoitua suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jatkuu eriytyminen ja Sinisen Tien brandi hämärtyy edelleen. Ongelmakohtia ovat edelleenkin suuret kysymykset eli kuka tai mikä taho ottaa johtavan roolin ja miten taataan kehittämisen riittävä taloudellinen resurssointi? 13

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Selvitettävä intressien yhtymä- ja hyödyntämisnäkökohdat muiden hankkeiden kanssa 2. Sinisestä Tiestä kulttuuripolku yhdessä väylän varrella olevien kulttuuritoimijoiden kanssa (yhteiset kulttuuritapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 3. Sinisestä Tiestä liikuntapolku yhdessä väylän varrella olevien urheilu-, liikuntatoimijoiden sekä seurojen kanssa (yhteiset liikuntatapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 4. Yhteiset tuotekehitystyöpajat verkostoyhteistyön, resurssoinnin, markkinoinnin, myynnin ja tuotelupausten tehostamiseksi 5. Sinisen Tien väylän laajentaminen käytäväksi uusien vetovoimakohteiden liittämiseksi osaksi Sinisen Tien palveluja ja brandia (ns.sinisen Tien pihapolut ) 6. Vahvuuksien löytäminen ja niiden korostaminen brandikärkinä (kosket, vesistöt, maatilamatkailu, luonto, perinneruoka, kulttuuri, tapahtumat jne. kärkituotteet) 7. Kärkitoimijat Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi mallioppilaina ja vetojuhtina 8. Nykyaikaisen opastamisen markkinoinnin ja myynnin organisoiminen ja laatubrandin määrätietoinen ja pitkäjänteinen rakentaminen 14

15 OPASTUS NYKYTILANNE Sinisen Tien väylää on opastettu pääsääntöisesti kolmella eri tavalla: 1. VIRALLISET MATKAILUTIE VÄYLÄMERKINNÄT 2. INTERNET SIVUSTOT 3. ESITETUOTANTO Opastus koetaan osittain puutteelliseksi ja huomaamattomaksi. Viralliset matkailutie opasteet antavat välttämättömän informaation tiestä, mutta ei sitten mitään tietoja tien varrella olevista palveluista. Nykyaikaisten kulutustottumusten perusteella tien käyttäjä (tässä matkailija) ei valitse tietä itse tien vuoksi vaan pikemminkin käytännön tarpeen sekä tien varrella olevien palveluiden, kohteiden, tapahtumien sekä määränpäiden (destinaatioiden) vuoksi. KEHITTÄMISHAASTEET Tähän asti yksittäisillä Sinisen Tien varrella olevilla toimijoilla tai yrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta järjestää väylältä yrityksiin tai kohteisiin johtavaa (Sinisen Tien Palveluyritys) -opastusta. Muun kuin virallisen ja tieviranomaisten hyväksymien opastusten laittaminen tien varrelle on ollut erittäin tiukan ja tiukasti valvotun lupamenettelyn takana ja käytännössä kielletty lähes kokonaan. Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole voimassa olevaa merkitsemistapaa, jolla toimijat voisivat ilmaista olevansa Sinisen Tien palveluyritys. Mobiili- ja navigaattorijärjestelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, että Sinisen Tien väylää ja palveluja voitaisiin markkinoida niiden kautta ja välityksellä. 15

16 OPASTUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kokoväylän pituudelta on päivitettävä opastussuunnitelma sekä sen toteuttaminen yhdessä esimerkiksi ely -keskuksen, Ramboll Finland Oy:n, tiehallinnon, kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoja virallisista opastussuunnitelmista esimerkiksi osoitteista: (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) 1. Konkreettinen tienvarsiopastaminen liitetään jatkumona Internet-sivustoihin. Internet opastus sekä piirretty väyläkartta kärkipalveluineen houkuttelevana ja vetovoimatekijät esiintuovana perspektiiviversiona 2. Kaksisuuntaiset linkitykset palveluyrityksiin sekä muihin toimijoihin 3. Palveluyrityksiin ns. hiljaiset opastuspisteet (standit painettua informaatiota varten) 4. Yhteistyön aloittaminen navigaattoriohjelmien kehittämiseksi (IT-sovellukset esim. matkapuhelimiin) 5. Painettua informaatiota tarpeen mukaan joko esitemuodossa tai ulkoistettuna toimintona matkailujulkaisun muodossa ja mahdollisesti yhteistyössä muiden matkailutieorganisaatioiden kanssa 16

17 KÄRKITOIMIJAT NYKYTILANNE Sinisen tien kärkitoimijat ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin asutuskeskuksiin kuten esimerkiksi: Vaasaan, Kuopioon ja Joensuuhun. Keskittymissä on vahvoja (jopa keskisuuria) matkailutoimijoita, jotka ovat organisoituneet hyvin ja tehokkaasti (yrityskohtaisesti ja alueorganisaatiokohtaisesti). Välimaastossa on lukuisa määrä erilaisia ja kaikesta irrallaan olevia toimijoita ja jotka ovat lähinnä ns. mikroyrityksiä. Kuitenkin laajennetun tieväylän tai Sinisen Tien käytävän varrelta (ns. pihapolkujen päästä ) löytyy useita uusia ja vahvoja (matkailukeskuksia) toimijoita, jotka voisivat mukaan liittyessään tuoda tieväylälle ja brandille merkittävää lisäarvoa. Esimerkinomainen kärkitoimijaluettelo liiteosiossa. KEHITTÄMISHAASTEET Luontainen toimintamalli ja kehitys on tapahtunut joko maantieteellisistä, luonnontieteellisistä tai kauppatieteellisistä syistä. Olosuhteet ratkaisevat toimipaikan sijainnin. Kaikilla on kuitenkin kehittämisen ja kehittymisen varaa erityisesti verkostoyhteistyön suuntaan. Sinisen Tien maantieteellisellä toimialueella on vielä runsaasti tilaa uusyritystoiminnalle. Investoinnit tapahtuvat hitaasti, koska kyseessä on toimialan kipupisteinä: markkinoiden kapeus, pääomien puute, sijoitustoiminnan vähäiset tuotot, luontaiset muut edellytykset puutteelliset tai muuten vaikeasti hallittavia esim. etäisyydet, sääolosuhteet jne. sekä yleinen taloudellinen tilanne (Euroalueen pitkäkestoinen taantuma ja heikot talouskasvunäkymät). Suuret pärjäävät omillaan, jopa itsenäisesti ja pienemmät polkevat paikallaan omaehtoisesti. Yhteisiä intressejä on vaikea hahmottaa eikä niitä ole saatu kehitettyä haluttavuuden tasolle. Yksi huomioon otettavista faktatekijöistä on varsinkin mikroyritysten piirissä vallitseva toimialan nuoruus ja harrastelijamaisuus eli ei oikeasti halutakaan kasvaa ja kehittyä vaan tyydytään pienimuotoiseen nykytilaan. 17

18 KÄRKITOIMIJAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Mahdollisimman monet toimijat mikroyrityksistä kärkitoimijoihin olisi saatava Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi. Perusteena: yhteisöllisyys, suuralueorganisaation status kilpailluilla matkailumarkkinoilla sekä resurssoinnin vahvistaminen toimia. 2. Jäsenyyshankinta(kampanja) tuotelupauksella. Perusteena: jäsenyyden on tuotettava merkittävää lisäarvoa ja konkreettisia hyötynäkökohtia yrityksille sekä toimijoille. 3. Yhteinen brandilupaus tien käyttäjille, johon kaikki sitoutuvat ja sitä noudattavat: Perusteena: massiivisempi, houkuttelevampi ja konkreettisempi näkyvyys. 4. Palveluverkoston yhteistyön aloittaminen yhteisillä (ja yhdessä muiden hanketoimijoiden ja oppilaitosten kanssa) tuotekehitys- ja koulutusprosesseilla sekä/- pajoilla. Perusteena: yhteiset ja yhteensopivat palvelut, ajattelu, suunta, laatulupaus, markkinointi- ja myyntiprosessit, yhteisöllisyyteen opettelu ja rajallisten resurssien hyödyntäminen. Osaamista on laajasti ja monella taholla tarjolla. Oikea tarjonta tulee osata hyödyntää. 18

19 KÄRKITOIMIJAT 5. Keskinäisten ja monisuuntaisten linkitysten integrointi tietoverkkoihin sekä osallistuminen aktiiviseen sosiaalisen median hyväksi käyttöön (Facebook, Twitter, YouTube jne.). Perusteena: sähköisen tie- ja tieto(informaatio)verkoston luominen Siniselle Tielle monelta eri suunnalta vastauksena kulutustottumusten muutoksiin ja toimintatapoihin. Mennään sinne, missä asiakkaat ovat! 6. Internetin mahdollisuuksien yhteinen hyödyntäminen informaation jakelussa, markkinoinnissa sekä myyntiprosesseissa. Perusteena: kuluttajatottumukset sekä ostoskäyttäytyminen ovat siirtymässä globaalisti erittäin nopeasti nettiin. 7. Väylän varrelle tulisi perustaa ns. Sinisen Tien Etapit eli hiljaiset painetun informaation jakelupisteet olemassa oleviin käyntikohteisiin kuten esimerkiksi sopivien liikenneasemien yhteyteen. Perusteena: manuaalinen informaationjakelu toimipaikoissa, joissa muutenkin käy paljon asiakkaita. Tukee sähköistä viestintää ja toimintaympäristöä. 8. Väylän varrella olevien kuntien yhteistyö- ja tukimahdollisuuksien hyödyntäminen (yritystuet, kaava yms.) Perusteena: kuntien vaikutus ja merkitys on edelleen suuri ja kunnat ovat myös ns. osahyödynsaajia. 19

20 KÄRKITOIMIJAT MUUT KUNNAT Suomen Sinisen Tien ja käytävän varrella on paljon mielenkiintoisia kuntia, jotka eivät ole Suomen Sininen Tie ry:n jäseniä tai ovat eronneet yhdistyksestä. Kaikki nämä potentiaaliset kunnat olisi saatava toimintaan mukaan perustellen kuntien mukanaoloa tuotelupausten seurannaishyötynäkökohdilla. Suomen Sininen Tie ry:n kuulumattomien kuntien alueella olevia kärkitoimijoita ei ole tässä esiselvityksessä lueteltu, koska kärkitoimijoita olisi useita satoja. Suomen Sininen Tie ry:n jäsentoiminnan laajentamispyrkimyksissä ja kärkitoimijahankinnassa voidaan toimia yhteistyössä: 1. Joensuussa KareliaExpertin kanssa 2. Kuopiossa Kuopion Matkailupalvelu Oy:n kanssa 3. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa 4. Vaasassa Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa 5. Lisäksi avustavina tahoina voivat toimia kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt 20

21 VERKOSTOITUMINEN NYKYTILANNE Sinisen Tien väylän varrella olevat toimijat ovat verkostoituneet heikosti keskenään. Päivittäiset toiminnot keskittyvät omista toimintaedellytyksistä huolehtimiseen. Palveluverkoston tunteminen heikentyy suhteessa välimatkaan omasta yrityksestä muihin potentiaalisiin partneruuksiin. Mitä kauemmas omasta toimipisteestä mennään niin sitä huonommin kollegat ja heidän palvelunsa tunnetaan. Vahvojen alueorganisaatioiden piirissä kuten esim. Pohjanmaan Matkailu ry, Etelä-Pohjanmaan Mat- Matkailu Oy, KareliaExpert Matkailupalvelu Oy, Kuopion Matkailupalvelu Oy) olevat yritykset ovat paremmin verkottuneet kuin ne yritykset, jotka toimivat yksin ja omaehtoisesti. KEHITTÄMISHAASTEET Ei ole ollut luontaisia edellytyksiä tai halua/osaamista/tarvetta hakeutua verkostoyhteistyöhön eivätkä Suomen Sininen Tie ry: n resurssit ole antaneet mahdollisuuksia kehittää verkostoitumista ja ottamaan vahvempaa roolia puolueettomana keskus- tai jopa suuralueorganisaationa. Verkostoitumisen puuttumisen takia ei ole voitu saada sen myötä tulevaa lisäarvoa, tuotevahvistusta, asiakasvaihdantaa eikä näkyvyyttä. Kuluttaja ei aina itse kykene hahmottamaan kokonaisuutta, jolloin brandin Sininen Tie merkitys hämärtyy. Palvelukokonaisuuksia ei pysty muodostumaan ja mielenkiinto kaventuu liian pieniin ja harvoihin yksityiskohtiin. 21

22 VERKOSTOITUMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET PALVELUYHTEISTYÖVERKOSTON MUODOSTAMINEN 1. Verkosto luodaan pääsääntöisesti jäsenyysprosessin kautta ja avulla. Perusteena: jäsenyydellä on yhtenä tuotelupauksena verkoston edut ja uusien mahdollisuuksien hyödynnettävyys (kts. jäsenedut). 2. Perustetaan kehittämisfoorumit, joina toimivat yhteistyössä muiden toimijoiden sekä hankkeiden mm. työpajat, seminaarit, koulutustilaisuudet sekä hyödynnetään oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Perusteena: yhdessä suunnitellen ja yhdessä toimien syntyy yhteisöllisyys ja palveluyhteistyöverkosto. 3. Harjoitetaan yhteisesiintymistä messuilla, workshopeissa, kampanjoissa yms. tilaisuuksissa. Ulotetaan ns. Roadshow tapahtumat Suomen Sinisen Tien maantieteellisiin keskuksiin eli Länsi-, Keski- sekä Itä-Suomeen. Perusteena: asiakkuuksien lisäksi oman palvelualueen ääripäät tulevat tutuksi toisilleen ja helpottavat näin tulevaisuuden palveluverkostojen luomista ja toimintaa. 22

23 VERKOSTOITUMINEN 4. Palveluyhteistyöverkoston yhteisesiintyminen ja merkitys korostuvat kansainvälisessä kanssakäymisessä. Peruste: palveluyhteistyöverkosto tarjoaa palvelukokonaisuuksia esim. yhdessä KareliaExpertin kanssa ja kautta Venäjän markkinoilla sekä Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa ja kautta muiden Pohjoismaiden markkinoilla jne. 5. Palveluyhteistyöverkoston selkeä organisaatiojako on määriteltävä eli mikä rooli itse kullakin järjestelmällä kokonaisuuden sisällä on. Peruste: päällekkäisyyksien välttäminen ja resurssien oikea suuntaaminen ja kohdistaminen. Kustannustaloudellisesti tehokkaan toimitusketjun rakentaminen palvelujen alkutuottajilta loppukuluttajille myös alue-/suuralueorganisaatioiden kautta. 6. Läheinen yhteistyö kuntasektorin kanssa. Peruste: kuntien tuki kaikissa kehittämisprosesseissa on elintärkeä elementti (tienhoito, muut palvelut, kaavoitus, yritystuet jne.). 23

24 TUOTELUPAUS NYKYTILANNE Suomen Sinisen Tien varrella olevat toimijat: maakunta(liitot), kunnat (matkailu) toimijat tai yritykset eivät täysin hahmota Sinisen Tien TUOTELUPAUSTA. Tuotelupausta ei ole pystytty viestimään riittävän selkeästi myöskään tien käyttäjille. Ainoaksi viestiksi on jäänyt Sinisen Tien eli matkailutien virallinen väylämerkintä sekä Internetin kautta välitetyt viestit, jotka kuitenkin ovat jääneet väljiksi ja hajanaisiksi, koska muuta yhteen sitovaa viestiä kuin väylämerkintä ei ole onnistuttu muodostamaan. Markkinointitoimenpiteetkään eivät ole vahvistaneet mielikuvaa tuotelupauksista. TÄRKEÄT KYSYMYKSET 1. MIKSI KUNNAT OVAT JÄSENENÄ, JOS TUOTE EI LUPAA KUNNILLE MITÄÄN PERUSTELTUA ETUA TAI KONK- REETTISTA HYÖTYÄ? 2. YRITTÄJÄT JA TOIMIJAT KYSYVÄT, MITÄ SAADAAN JÄSENMAKSUN VASTINEEKSI? 3. TIEN KÄYTTÄJÄ KYSYY, MIKSI MUUTEN KUIN PAKOSTA TAI TARPEESTA VALITSISIN SINISEN TIEN? KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n strategiassa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota kaiken toiminnan tärkeimpään lähtökohtaan eli kullekin toimija-/yhteistyötaholle riittävän selkeän tuotelupauksen antamiseen ja sen markkinointiin sekä hyödyntämiseen. Yhteisöllisyys, monitahoisuus sekä verkostoituminen toimii vain silloin, kun eri osapuolten esittämiin kysymyksiin voidaan antaa perustellut vastaukset. Mukana ei olla muodon vuoksi, vaan pääomalle on saatava tuottoa, rahalle vastinetta, toimenpiteille perusteita jne. 24

25 TUOTELUPAUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kullekin asianosaiselle taholle kuntasektorista alkaen on annettava selkeä tuotelupaus, jota on noudatettava määrätietoisesti myös brandin rakentamisen näkökulmasta sekä käytettävä jatkuvasti hyväksi kaikessa toiminnassa koko palveluyhteistyöverkoston toimitusketjun läpi palvelujen alkutuottajilta aina loppukuluttajille saakka. Tuotteen huomionarvo, mielenkiinto, poikkeuksellisuus, ainutlaatuisuus, laatu, haluttavuus, elämyksellisyys, hyödyllisyys, kannattavuus, saatavuus, helppous, löydettävyys, kokemuksellisuus jne. ovat kaikki adjektiivisia laatusanoja, joiden kaikkien pitäisi sisältyä ja löytyä tuotelupauksista. TUOTELUPAUKSEN KOHDERYHMÄT 1. KUNTASEKTORI 2. VÄYLÄN VARRELLA OLEVA YRITTÄJÄ JA TOIMIJA 3. TIEN KÄYTTÄJÄ 25