Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. KEITELE VIITASAARI JOENSUU VÄHÄKYRÖ KANNONKOSKI VESANTO TERVO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. KEITELE VIITASAARI JOENSUU VÄHÄKYRÖ KANNONKOSKI VESANTO TERVO"

Transkriptio

1 BLÅ VÄGEN SININEN TIE Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. SUUNTANA SININEN TIE -esiselvitysraportti KARSTULA VAASA MUSTASAARI ALAJÄRVI KEITELE VIITASAARI PIELAVESI MAANINKA KUOPIO OUTOKUMPU JOENSUU VÄHÄKYRÖ LAIHIA LAPUA SEINÄJOKI ISOKYRÖ KYYJÄRVI KANNONKOSKI VESANTO TERVO SIILINJÄRVI TUUSNIEMI TOHMAJÄRVI

2 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO... ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET... ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET... ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET. TAUSTASELVITYSTYÖ... NELIKENTTÄANALYYSI... TUNNETTUUS.. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... OPASTUS. KÄRKITOIMIJAT.. VERKOSTOITUMINEN. TUOTELUPAUS MARKKINOINTISTRATEGIA MYYNTISTRATEGIA. ORGANISAATIO, HALLINTO JA TALOUS... JÄSENHANKINTA... EDUNVALVONTA. PYSYVÄT JA JATKUVAT FOORUMIT.. JATKOHANKKEET... LAAJAPOHJAINEN YHTEISTYÖVERKOSTO ON OSALLISTUNUT ESISUUNNITELMAN TEKEMISEEN... HANKKEEN KOHDERYHMÄT SEKÄ HANKEHALLINNOINTI LIITTEET JA LÄHTEET:... - ESIMERKINOMAINEN KÄRKITOIMIJALUETTELO - ESISELVITYSHANKE-ESITE - TYÖSUUNNITELMA - KYSELYKAAVAKE - SEMINAARIKUTSUMALLI - TOIMITUSKETJUKAAVIO - JATKOHANKESUUNNITELMA 2 SIVU 3 SIVU 5 SIVU 6 SIVU 7 SIVU 8 SIVU 9 SIVU 10 SIVU 12 SIVU 15 SIVU 17 SIVU 21 SIVU 24 SIVU 30 SIVU 33 SIVU 35 SIVU 37 SIVU 38 SIVU 39 SIVU 41 SIVU 42 SIVU 43 SIVU 44

3 Alueiden välinen Leader hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hankenumero Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin YHTEENVETO Esiselvityshanke käynnistyi ja hankkeen projektipäälliköksi rekrytoitiin julkisella haku-menettelyllä Heikki Kähärä ja projektipäällikön tueksi perustettiin Suomen Sininen Tie ry:n hanketyöryhmä, jonka jäseniksi valittiin puheenjohtaja Tuomo Eronen, toiminnanjohtaja Mervi Mikkola sekä Leena Jokinen ja Kimmo Valta. Työryhmä kokoontui säännöllisesti koko prosessin ajan ja sen tuki hankkeen edistymiselle oli ensiarvoisen tärkeää. Työryhmä asetti esiselvityshankkeen aikatauluksi välisen ajan ja aikaperiodi jaettiin kronologisesti eteneväksi työsuunnitelmaksi. Aikataulua jatkettiin ensin saakka, jonka jälkeen vielä kerran saakka. Aikataulun venyttämistä alkuperäisestä perusteltiin työn vaativuudella, monimuotoisuudella sekä sillä, että alkuperäinen aikataulu arvioitiin työmäärään nähden liian lyhyeksi. Päätavoitteeksi asetettiin hankepäätöksessä eritellyt tavoitteet. Esiselvityshankkeen työstäminen aloitettiin taustatiedon keräämisellä tavoitteena saada selville Suomen Sinisen Tien nykyprofiili sekä kehittämisen tahtotila. Taustatiedon hankinta suoritettiin keräämällä faktatietoa väylän varrella olevien toimijoiden suunnitelmista, strategioista, selvityksistä, muiden hankkeiden tuloksista sekä tavoitteista, haastattelemalla ns. kärkitoimijoita, suorittamalla yrityskohtaisia toimijavierailuja, järjestämällä ja osallistumalla aluekohtaisiin seminaareihin sekä kyselykaavakkeella. Tulokseksi saatiin selville Suomen Sinisen Tien tunnettuusaste, joka brandina on edelleenkin olemassa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Sinisen Tien väylän varrella olevien toimijoiden vahva tahtotila on olla mukana tieväylän kehittämisprosesseissa, mutta sen edellytyksenä on saada mukana olemisen etuus niin sanottuna tuotelupauksena, mikä tähänastisessa toiminnassa on puuttunut. Suomen Sininen Tie ry:ltä edellytetään selkeää toiminnallista roolia (suuralue)organisaationa sekä selkeitä toiminnallisia tavoitteita ns. tuotelupauksina niin kunnille, toimijoille kuin tien käyttäjillekin. Prosessin aikana Suomen Sininen Tie ry:n vuosikokous Lapualla tekikin joukon edellä mainittuja asioita tukevia päätöksiä hyväksymällä Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi muitakin toimijoita kuntasektorin lisäksi sekä määrittämällä jäsenyyskriteerit sekä toimijakohtaiset jäsenmaksuperusteet. Jäsenkunnan laajentamisella on suuri merkitys yhteenkuuluvuuden sekä tulovirran vahvistamisen näkökulmasta katsottuna ja toimenpide antaa mahdollisuudet jatkokehittämisprosesseille. 3

4 YHTEENVETO Esiselvityshankkeen aikana osallistuttiin Pirkanmaan ely -keskuksen sekä Ramboll Finland Oy:n järjestämään opastusseminaariin, jossa todettiin Suomen Sinisen Tien opastuksen päivittämisen tarpeellisuus sekä opastuksen uudet innovaatiot eli opastuksen jatkaminen väylän varrella tai ns. pihapolkujen päässä oleviin yrityksiin ja kohteisiin saakka sekä yhteistyö opastuksen kehittämiseksi nykyaikaisissa viestintäjärjestelmissä kuten esimerkiksi navigaattori- ja mobiilipalveluissa. Suomen Sininen Tie ry:n tulevaisuuden toiminnalle merkittävää lisäarvoa tuottavaksi tekijäksi todettiin tieväylän laajentaminen Suomen Sinisen Tien käytäväksi, jolla menettelyllä saavutetaan lisää mielenkiintoisia palveluja, vetovoimaa sekä näkyvyyttä. Verkottuminen toteutuu paitsi vahvana kärkitoimijoiden jäsenyytenä Suomen Sininen Tie ry:n organisaatiossa, niin erityisesti tuloksellisena ja nykyaikaisena toimintamuotona. Tämä edellyttää sähköisen toimintaympäristön tuntemista sekä vahvaa läsnäoloa siinä. Uusien ja nykyaikaisten Internet sivujen tekeminen on välttämättömyys, mutta ei vielä riittävä toimenpide. Sähköiseen toimintaympäristöön sekä sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksiin on liityttävä aktiivisesti ja integroiduttava alueella jo toimiviin sähköisiin kauppakanaviin sekä niiden ympärille luotuihin markkinointitoimenpiteisiin. Pysyvät ja jatkuvat foorumit muodostuvat luonnollisesti jatkotoimenpiteitten kehittämisen ympärille. Sähköinen toimintaympäristö, opastus, markkinointi sekä myynti toimiakseen tehokkaasti, tavoitteellisesti sekä tuloksellisesti edellyttävät palveluverkostotoimijoiden kouluttamista, tuotekehittämistä ja jatkuvaa interaktiivista kanssakäymistä palvelujen tarjoajien, välittäjien ja loppukuluttajien kesken. Esiselvityshanke on kartoittanut ns. profiilin, kehittämisen tarpeet ja kohteet, mutta ei ole vienyt niitä toimenpidetasolle, jota varten tarvitaan jatkohanke eli toimeenpanovaihe. Jatkohankkeen sisältö, laajuus sekä Suomen Sininen Tie ry:n päivittämä tulevaisuusstrategia määrittelevät tarkemmin organisaatiomuodon, hallinnon sekä talouden järjestämisen. 4

5 ESISELVITYSHANKKEEN TAVOITTEET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Sinisen Tien käytävän matkailupalveluiden tilan ja toimintaympäristön selvittäminen 2. Sinisen Tien käytävän yritysten, matkailuorganisaatioiden ja muiden alueellisten yhteisöjen verkostoituminen = pysyvän kehittämisfoorumin luominen 3. Sinisen Tien palvelukohteiden opastuksen tehostaminen ja uuden markkinointistrategian luominen 4. Uusien kehittämishankkeiden valmistelu ja yhteistoimintaverkoston rakentaminen 5

6 ESISELVITYSHANKKEEN TOIMENPITEET ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Tiedottaminen ja hankkeen verkostoituminen muiden hankkeiden kanssa 2. Yritys- ja toimijaverkoston vahvistaminen ja toimintamalli; laaja yhteistyö kuntien, matkailuyhtiöiden, -hankkeiden ym. toimijoiden kanssa 3. Tiekäytävän matkailupalveluiden kartoitus 4. Palveluopastuksen kehittäminen, yrittäjäverkoston kartoitus ja opastusneuvonta 5. Markkinointistrategian päivitys 6. Jatkohankkeiden työstäminen, tulevaisuusverstaat 7. Hallinto ja talous 6

7 ESISELVITYSHANKKEEN SEURANNAISVAIKUTUKSET: ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN HANKEPÄÄTÖKSESTÄ päätösnumero Esiselvityshankkeen jälkeen Sinisen Tien käytävän matkailuyritykset ja muut matkailutoimijat voivat toteuttaa laadukkaita toimintaympäristön ja tulevaisuuden matkailijoiden palvelutarpeet tunnistavia kehittämishankkeita. 2. Esiselvityshankkeen aikana muodostuva toimijaverkosto pystyy myös paremmin ja (kustannus) tehokkaammin markkinoimaan alueen matkailupalveluita. 3. Verkostoituneen toimintatavan kautta Sinisen Tien palveluihin voidaan kytkeä jatkossa paremmin myös tiestä kauempana olevia vetovoimaisia palveluita ( pihapolkuina esim. Koli, Tahko, kylpylät jne.) 4. Hankkeen kautta matkailutien brandi vahvistuu ja Sinisen Tien tunnettuus ja palveluiden löydettävyys helpottuu. 5. Hankkeen kautta Sinisen Tien käytävän kehittämiseen ja toimintaan voivat päästä mukaan myös matkailuyrityksiä niistä kunnista, jotka eivät ole tällä hetkellä Sinisen Tien yhdistyksen jäseniä. 6. Mukanaolo Sinisen Tien kehittämisprosesseissa vahvistaa ja tuo lisäarvoa kuntien ja yritysten omille kehittämis-, myynti- ja markkinointitoimenpiteille. 7

8 TAUSTASELVITYSTYÖN HAASTATTELUT SEKÄ FAKTATIEDON KERÄÄMINEN Sivun tiedot esimerkinomaisia tavasta, jolla taustatietoa on kerätty ja selvitetty. Kaikkia asianosaisia ei aikataulullisista syistä ole voitu haastatella henkilökohtaisesti vaan tiedon keräämiseksi luotettavalla tavalla on haastatteluissa keskitytty sektoreittain ja toimialoittain ns. kärkitoimijoihin KYSELYKAAVAKE ESISELVITYSHANKERAPORTIN LIITTEENÄ SINISEN TIEN VÄYLÄN VARRELLA OLEVIEN KÄRKI- TOIMIJOIDEN TAPAAMISET JA MUU LÄHESTYMI- NEN: 1. Kunnanjohtajakierros kyselyllä ja haastattelulla 2. Sidosryhmätiedustelu kyselyllä ja haastattelulla 3. Joensuun-seudun kärkitoimijatapaaminen 4. Kuopion -seudun kärkitoimijatapaaminen 5. Vaasa-Lapua-seudun kärkitoimijatapaaminen 6. Viitasaaren seudun kärkitoimijatapaaminen 7. Seminaarit 8. Tiehallinnon edustajien tapaaminen 9. Kuntien nettisivujen päivittäjälistaus ja briiffaus 10. Matkailunkehittämisen asiantuntijatapaaminen (OnVisio) jne. väylän varrella olevat muut toimijat, yrittäjät sekä matkailutien käyttäjät kirjalliseen kyselyyn vastaten tai henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä Muu taustamateriaaliaineisto: mediakooste, tehdyt pöytäkirjat, päätökset sekä strategiat. 8

9 NELIKENTTÄANALYYSI VAHVUUDET - PERUSTUNNETTUUS JA -BRANDI OLEMASSA - PERUSTAHTOTILA KEHITTÄMISELLE MYÖNTEINEN MYÖS TOIMIJA- JA YRITYSKENTÄSSÄ - ESISELVITYSHANKE TODENTAA TILANTEEN JA MUUTOKSEN TARPEEN - MONIPUOLISTA ASIANTUNTIJA-APUA ON KÄYTETTÄVISSÄ - PALVELUSEKTORI KIINNOSTUNUT KEHITTÄMISTOI- MENPITEISTÄ HEIKKOUDET - RIITTÄVIEN TOIMINTARESURSSIEN JA MERKITTÄ- VÄMMÄN TULOVIRRAN PUUTTUMINEN - TUOTELUPAUSTEN PUUTTUMINEN - PALVELUKOKONAISUUDEN HAHMOTTAMINEN VAIKEAA - TOIMINTA OLLUT KAUAN VAIN KUNTAJÄSENTEN VARASSA - OPASTUS PUUTTEELLINEN JA OSITTAIN HUONOSSA KUNNOSSA - BRANDINÄKYVYYS HEIKKO - TIEN KUNTO PAIKKA PAIKOIN HAASTEET - RESURSSIEN EDELLEEN VÄHENEMINEN - SINISEN TIEN, SUOMEN TOISEKSI VANHIMMAN VIRALLISEN MATKAILUTIEN KATOAMINEN KAR- TALTA - KILPAILUKYVYKKYYS JA ASIAKASVIRTOJEN OHJAUS - VERKOSTOYHTEISTYÖN HAASTEET - TEHOKKAAN TOIMITUSKETJUN LUOMINEN JA NYKYAIKAISIIN KULUTUSTOTTUMUKSIIN VAS- TAAMINEN MAHDOLLISUUDET - JÄSENYYKSIEN LAAJENTAMINEN MUILLE POTENTIAALISILLE SEKTOREILLE KUNTIEN LISÄKSI - HANKEKAUDEN HYÖDYNTÄMINEN - ONNISTUNUT KUMPPANUUSHANKINTA NYKYAIKAI- SEEN MARKKINOINTI- JA MYYNTITYÖHÖN SÄHKÖI- SESSÄ (LIIKE)TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ - TAHTOTILAN MUUTTAMINEN TOIMENPITEIKSI - VERKOSTOITUMALLA KUSTANNUSTALOUDELLISESTI TEHOKKAASEEN KASVUUN - ALUEEN MUIDEN HANKETULOSTEN HYÖDYNTÄ MI- NEN 9

10 TUNNETTUUS TAUSTATIEDON KARTOITUSTAPA KYSELYLLÄ JA HAASTATTELUIN: (väylän varrella toimijat, tienkäyttäjät, asiantuntijat, ulkopuoliset) NYKYTILANNE Sininen Tie matkailutiebrandi on olemassa jossakin taustalla, niin väylän varrella olevien toimijoiden (kunnat/yrittäjät), kuin myös tien käyttäjien eli matkailijoiden tietoisuudessa, mutta kovaa vauhtia hämärtymässä. Väylältä puuttuu ns. TUOTELUPAUS ja edelleen tuotelupausta tukeva tehokas näkyvyys, markkinointi sekä palvelujen saatavuus. Tien käyttäjät eivät aina hahmota olevansa tai ajavansa Sinistä Tietä pitkin. Väylän varrella olevilla toimijoilla ei ole näköaistein havaittavaa merkintää (signaalia tai opastusta) siitä, että kuuluvat Sinisen Tien palvelutarjoajiin. Tarvittavaa yhteenkuuluvaisuuden henkeä ei ole syntynyt. Yhteinen nimittäjä olisi olemassa (Suomen Sininen Tie), mutta sitä ei ole riittävästi käytetty eikä hyödynnetty. Toisaalta taas siihen ei ole ollut aikaisemmin mitään mahdollisuuksiakaan (jäsenyyskysymys?). Rajallisista resursseista johtuen markkinointitoimenpiteet eivät ole riittäneet vahvistamaan viime vuosien aikana matkailutie -brandia. KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n jäsenkuntien määrä on vuosien varrella kaventunut siinä määrin, että se on kaventanut edelleen yhdistyksen taloudellisia resursseja aktiiviseen toimintaan, markkinointiin ja kehittämistyöhön. Sinisen Tien varrella olevat yritykset ja muut toimijat tuotelupauksen ja jäsenyysmahdollisuuden ulkopuolella eivät ole nähneet tai saaneet riittävästi hyötynäkökohtia ja perusteita tiiviimpään yhteistyöhön, sitoutumiseen sekä panostukseen. Palveluyhteistyöverkostoa ei synny elleivät toimijat koe saavansa verkostoon kuulumisesta selkeitä etuja ja näkökulmia (liike)toimintojensa kehittämiseen. 10

11 TUNNETTUUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Ellei tuotelupauksen tarjoamista väylän varrella oleville tai väylää käyttäville eri osapuolille voida pikaisesti kehittää ja toteuttaa, uhkaa pahimmassa skenaariossa toiminnan edelleen näivettyminen. Kehittämistoimenpiteet tulisi suunnata ja kohdistaa: tuotelupausten antamiseen sekä täyttämiseen, osapuolten sitouttamiseen pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen yhteistyöhön, taloudellisten toimintaresurssien vahvistamiseen sekä nykyaikaisten toimintatapojen ja mallien käyttöön ottamiseen. Tunnettuus lisääntyy vain näkyvän toiminnan seurauksena. Mitä suurempi alue sekä monipuolisempi ja vetovoimaisempi palveluvalikko sitä parempi näkyvyys. Verkottumisen edut ovat kiistattomat. 11

12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristöä on tutkittu ja analysoitu suorittamalla henkilökohtaisia haastatteluja, organisaatiohaastatteluja sekä keräämällä lähdeaineistoista (matkailututkimukset, matkailun kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, strategiat, Internet jne.) faktatietoa NYKYTILANNE Suomen Sininen Tie viiden maakunnan sekä lukuisten mielenkiintoisten kuntien läpi kulkevana matkailutienä Vaasasta Tohmajärvelle on vajaan 600 kilometrin pituinen Suomen poikittaisväylä. Lähes ainoana ns. yhdistävänä tekijänä on tieväylä Suomen Sininen Tie. Muutoin alue- /väyläkokonaisuus ja sen infrastruktuuri poikkeaa ääripäiltään niin oleellisesti toisistaan, että muun yhteisen nimittäjän löytäminen ja sisäistäminen on vaikea hahmottaa. Eroavaisuudet ovat toisaalta rikkaus ja toisaalta hajottava tekijä. Väylä jakaantuu kolmeen suurempaan alue(organisaatio)kokonaisuuteen: Länsi-Suomeen, Keski- sekä Itä-Suomeen. Aluekokonaisuudet poikkeavat toisistaan niin maantieteellisesti, luonnonolosuhteiltaan, kulttuuritaustaltaan, palvelu-/ yritystoiminnaltaan kuin myös nähtävyyksiltään. Sinisen Tien väylän varrella olevat palveluyritykset ovat pääsääntöisesti ns. mikroyrityksiä, joista osa kuuluu eri alueorganisaatioihin (jotkut jopa kahteen eri organisaatioon) ja osa taasen ei kuulu mihinkään suurempaan kokonaisuuteen tai verkostoon vaan ovat yksin-/pienyrittäjiä. Kun verkostot eivät toimi, niin kokonaiskuva hämärtyy. Vaikeudet kulminoituvat tuotekehityksessä, markkinoinnissa sekä myyntiverkostossa. Yhteistä foorumia ei ole löytynyt kaikille eikä riittävässä verkostolaajuudessa. Nykytilanteen ydin kulminoituu loppupäätelmään, että paljon hajallaan olevaa erilaisuutta. 12

13 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole ollut taloudellisia resursseja ottaa yhdistävää, johtavaa ja koordinoivaa suuralueorganisaatioroolia. Väylän varrella olevat alueorganisaatiot ovat lähinnä keskittyneet huolehtimaan ns. lähialueverkostoista. Alueorganisaatioiden välillä yhteistyö on ollut vähäistä. Sinisen Tien vaikutuspiirissä on toteutettu ja tullaan vielä toteuttamaan lukuisia kehittämishankkeita, mutta niidenkin kärjet keskittyvät ns. lähialueproblematiikkaan eikä hankkeiden välillä ole ollut kovinkaan paljon keskinäistä yhteis- tai päällekkäisyyksiä välttävää toimintaa. Toimintaympäristön laajempi verkostoituminen ei ole ollut myöskään yritystoimijoiden ensisijainen tavoite, vaan yritysten mielenkiinto on keskittynyt yritystoiminnan päivittäisrutiinien hoitamiseen ja suuremmat yritykset (esim. hotelliketjut) elävät lähinnä omissa verkostojärjestelmissään, mitkä sinänsä toimivat erittäin hyvin. Suomen Sininen Tie ry:n strategiaan ei ole kuulunut varsinaisen suuralueorganisaation luominen. Mikäli toimintaympäristön kehittämisprosesseja (kaikkien yhteisiksi koettavia asioita) ei saada järjestettyä eli organisoitua suunnitelmalliseksi, tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi, jatkuu eriytyminen ja Sinisen Tien brandi hämärtyy edelleen. Ongelmakohtia ovat edelleenkin suuret kysymykset eli kuka tai mikä taho ottaa johtavan roolin ja miten taataan kehittämisen riittävä taloudellinen resurssointi? 13

14 TOIMINTAYMPÄRISTÖ KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Selvitettävä intressien yhtymä- ja hyödyntämisnäkökohdat muiden hankkeiden kanssa 2. Sinisestä Tiestä kulttuuripolku yhdessä väylän varrella olevien kulttuuritoimijoiden kanssa (yhteiset kulttuuritapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 3. Sinisestä Tiestä liikuntapolku yhdessä väylän varrella olevien urheilu-, liikuntatoimijoiden sekä seurojen kanssa (yhteiset liikuntatapahtumat kokoväylä- tai osaväylätapahtumina) 4. Yhteiset tuotekehitystyöpajat verkostoyhteistyön, resurssoinnin, markkinoinnin, myynnin ja tuotelupausten tehostamiseksi 5. Sinisen Tien väylän laajentaminen käytäväksi uusien vetovoimakohteiden liittämiseksi osaksi Sinisen Tien palveluja ja brandia (ns.sinisen Tien pihapolut ) 6. Vahvuuksien löytäminen ja niiden korostaminen brandikärkinä (kosket, vesistöt, maatilamatkailu, luonto, perinneruoka, kulttuuri, tapahtumat jne. kärkituotteet) 7. Kärkitoimijat Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi mallioppilaina ja vetojuhtina 8. Nykyaikaisen opastamisen markkinoinnin ja myynnin organisoiminen ja laatubrandin määrätietoinen ja pitkäjänteinen rakentaminen 14

15 OPASTUS NYKYTILANNE Sinisen Tien väylää on opastettu pääsääntöisesti kolmella eri tavalla: 1. VIRALLISET MATKAILUTIE VÄYLÄMERKINNÄT 2. INTERNET SIVUSTOT 3. ESITETUOTANTO Opastus koetaan osittain puutteelliseksi ja huomaamattomaksi. Viralliset matkailutie opasteet antavat välttämättömän informaation tiestä, mutta ei sitten mitään tietoja tien varrella olevista palveluista. Nykyaikaisten kulutustottumusten perusteella tien käyttäjä (tässä matkailija) ei valitse tietä itse tien vuoksi vaan pikemminkin käytännön tarpeen sekä tien varrella olevien palveluiden, kohteiden, tapahtumien sekä määränpäiden (destinaatioiden) vuoksi. KEHITTÄMISHAASTEET Tähän asti yksittäisillä Sinisen Tien varrella olevilla toimijoilla tai yrityksillä ei ole ollut mahdollisuutta järjestää väylältä yrityksiin tai kohteisiin johtavaa (Sinisen Tien Palveluyritys) -opastusta. Muun kuin virallisen ja tieviranomaisten hyväksymien opastusten laittaminen tien varrelle on ollut erittäin tiukan ja tiukasti valvotun lupamenettelyn takana ja käytännössä kielletty lähes kokonaan. Suomen Sininen Tie ry:llä ei ole voimassa olevaa merkitsemistapaa, jolla toimijat voisivat ilmaista olevansa Sinisen Tien palveluyritys. Mobiili- ja navigaattorijärjestelmät eivät ole vielä niin kehittyneitä, että Sinisen Tien väylää ja palveluja voitaisiin markkinoida niiden kautta ja välityksellä. 15

16 OPASTUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kokoväylän pituudelta on päivitettävä opastussuunnitelma sekä sen toteuttaminen yhdessä esimerkiksi ely -keskuksen, Ramboll Finland Oy:n, tiehallinnon, kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Lisätietoja virallisista opastussuunnitelmista esimerkiksi osoitteista: (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) 1. Konkreettinen tienvarsiopastaminen liitetään jatkumona Internet-sivustoihin. Internet opastus sekä piirretty väyläkartta kärkipalveluineen houkuttelevana ja vetovoimatekijät esiintuovana perspektiiviversiona 2. Kaksisuuntaiset linkitykset palveluyrityksiin sekä muihin toimijoihin 3. Palveluyrityksiin ns. hiljaiset opastuspisteet (standit painettua informaatiota varten) 4. Yhteistyön aloittaminen navigaattoriohjelmien kehittämiseksi (IT-sovellukset esim. matkapuhelimiin) 5. Painettua informaatiota tarpeen mukaan joko esitemuodossa tai ulkoistettuna toimintona matkailujulkaisun muodossa ja mahdollisesti yhteistyössä muiden matkailutieorganisaatioiden kanssa 16

17 KÄRKITOIMIJAT NYKYTILANNE Sinisen tien kärkitoimijat ovat keskittyneet lähinnä suurimpiin asutuskeskuksiin kuten esimerkiksi: Vaasaan, Kuopioon ja Joensuuhun. Keskittymissä on vahvoja (jopa keskisuuria) matkailutoimijoita, jotka ovat organisoituneet hyvin ja tehokkaasti (yrityskohtaisesti ja alueorganisaatiokohtaisesti). Välimaastossa on lukuisa määrä erilaisia ja kaikesta irrallaan olevia toimijoita ja jotka ovat lähinnä ns. mikroyrityksiä. Kuitenkin laajennetun tieväylän tai Sinisen Tien käytävän varrelta (ns. pihapolkujen päästä ) löytyy useita uusia ja vahvoja (matkailukeskuksia) toimijoita, jotka voisivat mukaan liittyessään tuoda tieväylälle ja brandille merkittävää lisäarvoa. Esimerkinomainen kärkitoimijaluettelo liiteosiossa. KEHITTÄMISHAASTEET Luontainen toimintamalli ja kehitys on tapahtunut joko maantieteellisistä, luonnontieteellisistä tai kauppatieteellisistä syistä. Olosuhteet ratkaisevat toimipaikan sijainnin. Kaikilla on kuitenkin kehittämisen ja kehittymisen varaa erityisesti verkostoyhteistyön suuntaan. Sinisen Tien maantieteellisellä toimialueella on vielä runsaasti tilaa uusyritystoiminnalle. Investoinnit tapahtuvat hitaasti, koska kyseessä on toimialan kipupisteinä: markkinoiden kapeus, pääomien puute, sijoitustoiminnan vähäiset tuotot, luontaiset muut edellytykset puutteelliset tai muuten vaikeasti hallittavia esim. etäisyydet, sääolosuhteet jne. sekä yleinen taloudellinen tilanne (Euroalueen pitkäkestoinen taantuma ja heikot talouskasvunäkymät). Suuret pärjäävät omillaan, jopa itsenäisesti ja pienemmät polkevat paikallaan omaehtoisesti. Yhteisiä intressejä on vaikea hahmottaa eikä niitä ole saatu kehitettyä haluttavuuden tasolle. Yksi huomioon otettavista faktatekijöistä on varsinkin mikroyritysten piirissä vallitseva toimialan nuoruus ja harrastelijamaisuus eli ei oikeasti halutakaan kasvaa ja kehittyä vaan tyydytään pienimuotoiseen nykytilaan. 17

18 KÄRKITOIMIJAT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 1. Mahdollisimman monet toimijat mikroyrityksistä kärkitoimijoihin olisi saatava Suomen Sininen Tie ry:n jäseniksi. Perusteena: yhteisöllisyys, suuralueorganisaation status kilpailluilla matkailumarkkinoilla sekä resurssoinnin vahvistaminen toimia. 2. Jäsenyyshankinta(kampanja) tuotelupauksella. Perusteena: jäsenyyden on tuotettava merkittävää lisäarvoa ja konkreettisia hyötynäkökohtia yrityksille sekä toimijoille. 3. Yhteinen brandilupaus tien käyttäjille, johon kaikki sitoutuvat ja sitä noudattavat: Perusteena: massiivisempi, houkuttelevampi ja konkreettisempi näkyvyys. 4. Palveluverkoston yhteistyön aloittaminen yhteisillä (ja yhdessä muiden hanketoimijoiden ja oppilaitosten kanssa) tuotekehitys- ja koulutusprosesseilla sekä/- pajoilla. Perusteena: yhteiset ja yhteensopivat palvelut, ajattelu, suunta, laatulupaus, markkinointi- ja myyntiprosessit, yhteisöllisyyteen opettelu ja rajallisten resurssien hyödyntäminen. Osaamista on laajasti ja monella taholla tarjolla. Oikea tarjonta tulee osata hyödyntää. 18

19 KÄRKITOIMIJAT 5. Keskinäisten ja monisuuntaisten linkitysten integrointi tietoverkkoihin sekä osallistuminen aktiiviseen sosiaalisen median hyväksi käyttöön (Facebook, Twitter, YouTube jne.). Perusteena: sähköisen tie- ja tieto(informaatio)verkoston luominen Siniselle Tielle monelta eri suunnalta vastauksena kulutustottumusten muutoksiin ja toimintatapoihin. Mennään sinne, missä asiakkaat ovat! 6. Internetin mahdollisuuksien yhteinen hyödyntäminen informaation jakelussa, markkinoinnissa sekä myyntiprosesseissa. Perusteena: kuluttajatottumukset sekä ostoskäyttäytyminen ovat siirtymässä globaalisti erittäin nopeasti nettiin. 7. Väylän varrelle tulisi perustaa ns. Sinisen Tien Etapit eli hiljaiset painetun informaation jakelupisteet olemassa oleviin käyntikohteisiin kuten esimerkiksi sopivien liikenneasemien yhteyteen. Perusteena: manuaalinen informaationjakelu toimipaikoissa, joissa muutenkin käy paljon asiakkaita. Tukee sähköistä viestintää ja toimintaympäristöä. 8. Väylän varrella olevien kuntien yhteistyö- ja tukimahdollisuuksien hyödyntäminen (yritystuet, kaava yms.) Perusteena: kuntien vaikutus ja merkitys on edelleen suuri ja kunnat ovat myös ns. osahyödynsaajia. 19

20 KÄRKITOIMIJAT MUUT KUNNAT Suomen Sinisen Tien ja käytävän varrella on paljon mielenkiintoisia kuntia, jotka eivät ole Suomen Sininen Tie ry:n jäseniä tai ovat eronneet yhdistyksestä. Kaikki nämä potentiaaliset kunnat olisi saatava toimintaan mukaan perustellen kuntien mukanaoloa tuotelupausten seurannaishyötynäkökohdilla. Suomen Sininen Tie ry:n kuulumattomien kuntien alueella olevia kärkitoimijoita ei ole tässä esiselvityksessä lueteltu, koska kärkitoimijoita olisi useita satoja. Suomen Sininen Tie ry:n jäsentoiminnan laajentamispyrkimyksissä ja kärkitoimijahankinnassa voidaan toimia yhteistyössä: 1. Joensuussa KareliaExpertin kanssa 2. Kuopiossa Kuopion Matkailupalvelu Oy:n kanssa 3. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa 4. Vaasassa Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa 5. Lisäksi avustavina tahoina voivat toimia kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt 20

21 VERKOSTOITUMINEN NYKYTILANNE Sinisen Tien väylän varrella olevat toimijat ovat verkostoituneet heikosti keskenään. Päivittäiset toiminnot keskittyvät omista toimintaedellytyksistä huolehtimiseen. Palveluverkoston tunteminen heikentyy suhteessa välimatkaan omasta yrityksestä muihin potentiaalisiin partneruuksiin. Mitä kauemmas omasta toimipisteestä mennään niin sitä huonommin kollegat ja heidän palvelunsa tunnetaan. Vahvojen alueorganisaatioiden piirissä kuten esim. Pohjanmaan Matkailu ry, Etelä-Pohjanmaan Mat- Matkailu Oy, KareliaExpert Matkailupalvelu Oy, Kuopion Matkailupalvelu Oy) olevat yritykset ovat paremmin verkottuneet kuin ne yritykset, jotka toimivat yksin ja omaehtoisesti. KEHITTÄMISHAASTEET Ei ole ollut luontaisia edellytyksiä tai halua/osaamista/tarvetta hakeutua verkostoyhteistyöhön eivätkä Suomen Sininen Tie ry: n resurssit ole antaneet mahdollisuuksia kehittää verkostoitumista ja ottamaan vahvempaa roolia puolueettomana keskus- tai jopa suuralueorganisaationa. Verkostoitumisen puuttumisen takia ei ole voitu saada sen myötä tulevaa lisäarvoa, tuotevahvistusta, asiakasvaihdantaa eikä näkyvyyttä. Kuluttaja ei aina itse kykene hahmottamaan kokonaisuutta, jolloin brandin Sininen Tie merkitys hämärtyy. Palvelukokonaisuuksia ei pysty muodostumaan ja mielenkiinto kaventuu liian pieniin ja harvoihin yksityiskohtiin. 21

22 VERKOSTOITUMINEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET PALVELUYHTEISTYÖVERKOSTON MUODOSTAMINEN 1. Verkosto luodaan pääsääntöisesti jäsenyysprosessin kautta ja avulla. Perusteena: jäsenyydellä on yhtenä tuotelupauksena verkoston edut ja uusien mahdollisuuksien hyödynnettävyys (kts. jäsenedut). 2. Perustetaan kehittämisfoorumit, joina toimivat yhteistyössä muiden toimijoiden sekä hankkeiden mm. työpajat, seminaarit, koulutustilaisuudet sekä hyödynnetään oppilaitosten tarjoamat mahdollisuudet. Perusteena: yhdessä suunnitellen ja yhdessä toimien syntyy yhteisöllisyys ja palveluyhteistyöverkosto. 3. Harjoitetaan yhteisesiintymistä messuilla, workshopeissa, kampanjoissa yms. tilaisuuksissa. Ulotetaan ns. Roadshow tapahtumat Suomen Sinisen Tien maantieteellisiin keskuksiin eli Länsi-, Keski- sekä Itä-Suomeen. Perusteena: asiakkuuksien lisäksi oman palvelualueen ääripäät tulevat tutuksi toisilleen ja helpottavat näin tulevaisuuden palveluverkostojen luomista ja toimintaa. 22

23 VERKOSTOITUMINEN 4. Palveluyhteistyöverkoston yhteisesiintyminen ja merkitys korostuvat kansainvälisessä kanssakäymisessä. Peruste: palveluyhteistyöverkosto tarjoaa palvelukokonaisuuksia esim. yhdessä KareliaExpertin kanssa ja kautta Venäjän markkinoilla sekä Pohjanmaan Matkailu ry:n kanssa ja kautta muiden Pohjoismaiden markkinoilla jne. 5. Palveluyhteistyöverkoston selkeä organisaatiojako on määriteltävä eli mikä rooli itse kullakin järjestelmällä kokonaisuuden sisällä on. Peruste: päällekkäisyyksien välttäminen ja resurssien oikea suuntaaminen ja kohdistaminen. Kustannustaloudellisesti tehokkaan toimitusketjun rakentaminen palvelujen alkutuottajilta loppukuluttajille myös alue-/suuralueorganisaatioiden kautta. 6. Läheinen yhteistyö kuntasektorin kanssa. Peruste: kuntien tuki kaikissa kehittämisprosesseissa on elintärkeä elementti (tienhoito, muut palvelut, kaavoitus, yritystuet jne.). 23

24 TUOTELUPAUS NYKYTILANNE Suomen Sinisen Tien varrella olevat toimijat: maakunta(liitot), kunnat (matkailu) toimijat tai yritykset eivät täysin hahmota Sinisen Tien TUOTELUPAUSTA. Tuotelupausta ei ole pystytty viestimään riittävän selkeästi myöskään tien käyttäjille. Ainoaksi viestiksi on jäänyt Sinisen Tien eli matkailutien virallinen väylämerkintä sekä Internetin kautta välitetyt viestit, jotka kuitenkin ovat jääneet väljiksi ja hajanaisiksi, koska muuta yhteen sitovaa viestiä kuin väylämerkintä ei ole onnistuttu muodostamaan. Markkinointitoimenpiteetkään eivät ole vahvistaneet mielikuvaa tuotelupauksista. TÄRKEÄT KYSYMYKSET 1. MIKSI KUNNAT OVAT JÄSENENÄ, JOS TUOTE EI LUPAA KUNNILLE MITÄÄN PERUSTELTUA ETUA TAI KONK- REETTISTA HYÖTYÄ? 2. YRITTÄJÄT JA TOIMIJAT KYSYVÄT, MITÄ SAADAAN JÄSENMAKSUN VASTINEEKSI? 3. TIEN KÄYTTÄJÄ KYSYY, MIKSI MUUTEN KUIN PAKOSTA TAI TARPEESTA VALITSISIN SINISEN TIEN? KEHITTÄMISHAASTEET Suomen Sininen Tie ry:n strategiassa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota kaiken toiminnan tärkeimpään lähtökohtaan eli kullekin toimija-/yhteistyötaholle riittävän selkeän tuotelupauksen antamiseen ja sen markkinointiin sekä hyödyntämiseen. Yhteisöllisyys, monitahoisuus sekä verkostoituminen toimii vain silloin, kun eri osapuolten esittämiin kysymyksiin voidaan antaa perustellut vastaukset. Mukana ei olla muodon vuoksi, vaan pääomalle on saatava tuottoa, rahalle vastinetta, toimenpiteille perusteita jne. 24

25 TUOTELUPAUS KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kullekin asianosaiselle taholle kuntasektorista alkaen on annettava selkeä tuotelupaus, jota on noudatettava määrätietoisesti myös brandin rakentamisen näkökulmasta sekä käytettävä jatkuvasti hyväksi kaikessa toiminnassa koko palveluyhteistyöverkoston toimitusketjun läpi palvelujen alkutuottajilta aina loppukuluttajille saakka. Tuotteen huomionarvo, mielenkiinto, poikkeuksellisuus, ainutlaatuisuus, laatu, haluttavuus, elämyksellisyys, hyödyllisyys, kannattavuus, saatavuus, helppous, löydettävyys, kokemuksellisuus jne. ovat kaikki adjektiivisia laatusanoja, joiden kaikkien pitäisi sisältyä ja löytyä tuotelupauksista. TUOTELUPAUKSEN KOHDERYHMÄT 1. KUNTASEKTORI 2. VÄYLÄN VARRELLA OLEVA YRITTÄJÄ JA TOIMIJA 3. TIEN KÄYTTÄJÄ 25

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9

Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola LIITE 9 Elävät jokivarret Toimelias ja yritteliäs Peräpohjola 2014-2020 LIITE 9 Peräpohjolan kehitys ry:n valintakriteerit hankkeille Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee täyttää maaseudun kehittämiseen liittyvät

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Maaseutuvirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaakko Rinne 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys

Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi Matkailualan nykytilanne ja kehittämisen lähtökohdat -selvitys Kaustisen seutukunta 3.2.26 Minna Kauppinen Mikko Hänninen 2 Hanke Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jonna Nieminen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot