Toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO JULKAISU C 116 ISBN SÄHK. ISBN KESÄKUU 2007 ISSN

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 116 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: 250 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto ja kansi: Juuso Huhtala Kannen kuva: Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Jämsän Juokslahdesta. Kuva: Jarkko Pietilä Jyväskylä 2007

3 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUOTEEN KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS Maakuntaohjelmatyö EU-ohjelmatyö Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman toteutus Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen EU-tiedotus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Maakuntakaavan laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen MUU TOIMINTA Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Kunta- ja palvelurakenneuudistus Yhteistyöverkosto Kansainväliset toimet Tiedotus Matkailun kehittäminen Tietotekniikka ja tietoliikenne KESKI-SUOMEN LIITON HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö TALOUS VUONNA Talousarvion toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston tilinpäätös EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen tilinpäätös...41 LIITE 1. Maakuntavaltuuston jäsenet LIITE 2. Henkilöstö ja toimialavetäjät...45 LIITE 3. Henkilöstöraportti...47 LIITE 4. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 5. Tilintarkastuskertomus...53

4 1. KATSAUS VUOTEEN 2006 Vuonna 2006 Keski-Suomi kehittyi monessa suhteessa myönteisesti. Maakunnan väestö kasvoi edellisten vuosien tapaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän seudun väestö lisääntyi noin 1500 hengellä ja muiden seutujen yhteenlaskettu menetys oli puolet tästä. Maakunnan väestölisäys oli siten noin 750 henkilöä. Jyväskylän seudun ulkopuolelta löytyy pienistä kunnista pari positiivista yllättäjää, Kannonkoski ja Kivijärvi, joiden väestö lisääntyi kummassakin 15 hengellä. Muutamissa seutukunnissa väestöllinen huoltosuhde on maamme heikoimpia ja ikääntyminen vinouttaa enenevässä määrin kuntien väestörakenteita. Keski-Suomi on sijaintinsa puolesta liikenteen ja logistiikan maakunta. Maakunnan kautta kulkee useita valtakunnallisia pääväyliä. Tieliikenteen asema on Keski-Suomessa korostunut, sillä suuri osa maakunnasta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Vuonna 2006 tehtiin päätös VT 4:n parantamisesta tulevina vuosina Heinolan ja Jyväskylän maalaiskunnan (Vaajakosken) välillä. Kyseessä on merkittävä kansallisen liikenneverkon kehittämiseen liittyvä päätös ja sillä on huomattavia maakunnan kilpailukykyä lisääviä vaikutuksia. Taloudessa ja tuotannossa Keski-Suomen suunta on nousujohteinen. Tuotannon, työpaikkojen ja yritysten määrät kasvoivat. Viime vuonna tuotannon kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä vedossa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastui Keski-Suomeen ja työpaikkalisäys on ollut ripeää erityisesti Jyväskylän seudulla. Uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin yrityspalveluihin. Yritysten toimipaikat lisääntyivät varsinkin Jyväskylän seudulla, jossa maakunnan kasvusta tapahtui 90 %. Positiivisten näkymien vastakohtana ovat yritysten rationalisointipäätökset. Teollisuusyritykset ovat vähentäneet työvoimaansa tai kertoneet tulevien vuosien vähennystarpeista. Radikaalien supistamisten tai toimintojen siirron tuomiin äkillisiin rakennemuutoksiin ollaan onneksi puuttumassa entistä ripeämmin. Hallitus on varautunut tähän omalla rahoituksellaan, jota ollaan kohdistamassa myös Keski-Suomen ongelmien ratkaisemiseksi. Keski-Suomen liitto on viime vuosina yhdessä kuntien kanssa valmistellut nk. Master Planeja, kokonaisvaltaisia elinkeinopoliittisia suunnitelmia, jotka ovat onnistuessaan koonneet eri toimijat yhteistyöhön ja virittäneet uutta yritystoimintaa. Talouden ja tuotannon positiivisista näkymistä huolimatta korkea työttömyys koettelee edelleen Keski-Suomea. Aiempien vuosien tapaan Keski-Suomen työttömyysaste pysyttelee edelleen maamme neljänneksi korkeimpana Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Vaikka työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi on tehty lujasti töitä, viitteitä rakenteellisesta työttömyydestä saadaan yhä enemmän. Useilla aloilla on samaan aikaan sekä työttömyyttä että vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Työllisyyden kasvattaminen ja osaavan työvoiman saanti on maakunnan suurin haaste. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla on suhteellisesti enemmän tutkinnon suorittaneita kuin Keski-Suomessa. Korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle ja maakunnan muille kaupunkialueille. Koulutustarjonta on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä. Keski-Suomen laaja koulutusverkosto edistää maakunnan säilymistä vetovoimaisena kohteena. 4

5 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Keski-Suomen liitto linjasi maakunnan kehitystä vuosiksi eteenpäin. Vuosi 2006 oli sinnikästä puurtamista ohjelmatyössä, jossa kysyttiin yhteistyötaitoja ja rohkeaa, mutta asiallista, otetta edunvalvonnassa. Samalla, kun huolehdittiin EU-ohjelmakauden viimeisten kehittämisresurssien tehokkaasta käytöstä, uuden ohjelmakauden suunnittelua tehtiin perusteellisesti sitouttaen mukaan suuri joukko muita toimijoita. Maakuntaohjelmaa lähdettiin rakentamaan uudelta, klusterimallin pohjalta. Tähän liittyi useita kapeamman alueen strategioita, toimintasuunnitelmia ja ohjelmia, mm. kansainvälistymisen toimintaohjelma sekä teknologia-, matkailu-, maaseutu- ja hyvinvointistrategiat. Optiimin työ jatkui seutulähtöisesti ja tuloksena on syntynyt tai syntymässä jokaisen seudun oma strategia. Kokonaisuutena vuosi 2006 antaa erinomaisen lähtökohdan sekä resurssien että sisältöjen puolesta edetä kohti vaikuttavimpia kehittämistoimia ja sitä kautta nostaa maakunnan kehitystasoa. Maakuntakaavan ehdotuksen valmistelu vaati edellä kuvatun ohella runsaasti liiton voimavaroja ja alkuperäisiä suunnitelmia enemmän työt jatkuvat vielä vuonna Kunta- ja palvelurakennehanke työllisti alkuvuodesta, kun laadittiin vastausta 2. vaiheen kysymyksiin ja aloitettiin joitakin selvityksiä. Kuntien maksuosuudet liiton toiminnan tukemiseksi pysyivät euromääräisesti vuoden 2004 tasolla. Tämä on näkynyt lähinnä ajoittaisena henkilöresurssien puutteena, mikä on korvattu ylimääräisenä työnä. Lisäksi loppuvuodesta 2006 säästimme tarkoituksella vuodelle 2007, koska kuntien maksuosuudet pysyvät edelleen vuoden 2005 tasolla ja uuden ohjelmakauden aloittaminen vaatii kehittämisresursseja. Tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on kuitenkin tulevina vuosina tärkeää, että liiton toimintaa rahoitetaan ainakin reaaliselta arvoltaan nykyisen tasoisesti. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 5

6 2. KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO Kehittämistoiminnan vision mukaisesti Keski- Suomen liitto vastasi yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johti sen toteuttamista. Liitto verkottui kansallisesti ja kansainvälisesti niihin alueisiin ja toimialajärjestöihin, joiden osalta odotettiin saatavan taloudessa ja toiminnassa pitkän aikavälin hyötyjä. Maakuntasuunnitelmassa valmisteltu maakunnan visio muodosti pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Maakuntaa kehitettiin maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden ja vision toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden avulla. Suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä Liiton suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä perustui sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitettiin maakunnan tavoiteltu kehitys. Se oli pohjana maankäytön suunnittelulle ja alueellisten kehittämisohjelmien laatimiselle. Maakuntakaava oli toimintavuoden aikana toinen liiton päätehtävistä maakuntaohjelman rinnalla. Toimintaympäristön kannalta jäi edelleenkin epäselväksi kuntien yhteinen yleiskaava, joka ajatuksellisesti sijoittuisi uudeksi kaavatasoksi maakuntakaavan ja kunnan yleiskaavan väliin. Keskisuomalaiset kunnat eivät ole ryhtyneet toimiin yhteisen yleiskaavan laatimiseksi, ei vapaaehtoiselta pohjalta eikä laatimismääräyksen hakemiseksi. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma olivat aluetason keskeisiä kehittämisasiakirjoja, joilla oli perustavaa laatua oleva merkitys maakunnan kehittämisessä eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sovitti yhteen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamista ja rahoittamista. Lisäksi se käsitteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Toteuttamissuunnitelma sai lopullisen sisältönsä MYR:n käsittelyssä, jolloin varmistettiin myös elinkeinoja työntekijäjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kuntatalouden yleinen tila johti huomion kohdistamiseen toimintavuonna elinkeinojen ja yhdyskuntien perusrakenteiden kustannuksiin ja toimivuuteen. Kuntien ohella asiakkaana olivat sekä kansalaiset, yritykset, järjestöt että valtion keskushallinto. Eräiltä osin liitto toteuttaa suoraan EU:n velvoittavia päätöksiä tai ohjelmia; tällaisia ovat mm. Habitat-direktiivi ja siihen kytkeytyvä Natura ohjelma sekä aluesuunnittelun ja -kehittämisen ohjelmat. Aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä sekä muussa liiton ympäristöön liittyvässä toiminnassa liitto on ilmaissut selkeästi olevansa aktiivinen ja positiivinen osapuoli sekä toteuttavansa maakunnan kehittämistä yleisesti hyväksyttyjen kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Ajankohtaiset pikaista reagointia edellyttäneet ylikunnalliset selvittelyt lisääntyivät; näistä on perusteltua mainita esimerkkeinä osaamiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin liittyvät tehtävät, kuntien palveluihin liittyvä yhteistoiminta ja rakenteen kehittäminen sekä liikennejärjestelmään liittyvät toteuttamistoimet ja edunvalvonta. Maakuntakaavaa laadittiin maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Maakuntakaavan laadinta edellytti poikkeuksellisen runsaasti erillisselvityksiä. 6

7 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTA- SUUNNITELMA Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- KAAVA LAUSUNNON- ANTO MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA + valtionrahoitusesitys YHTEISTYÖ- ASIAKIRJA EU-ohjelmat Maakunnan strategiat Erillisselvitykset Ohjelmasopimukset MENESTYVÄ MAAKUNTA Liiton noudattama maakunnan suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä. 7

8 3. OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS 3.1 Maakuntaohjelmatyö Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelu vuosille aloitettiin vuoden 2005 syksyllä ja tehtävä suoritettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sisältöä oli rakentamassa yli sata asiantuntijaa. Seminaareissa maakunnan kehittämistä pohtivat yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenet. Luonnosta käsiteltiin useissa em. tahojen kokouksissa. Luonnos oli myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen liiton internetsivuilla. Lopullisen muodon maakuntaohjelma sai pyydettyjen lausuntojen ja kommenttien perusteella. Keski-Suomen maakuntaohjelmaan määriteltiin neljä kehittämisaluetta (1) elinkeinot ja teollisuus, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnin perusteella kehittämisalueita tiivistettiin ja selkeytettiin. Koska julkinen rahoitus väheni, resurssit oli suunnattava harvempiin, mutta entistä vaikuttavampiin hankkeisiin. Keski-Suomen maakuntaohjelma julkaisu. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että WFA-liittojen yhdessä hankkima maakuntaohjelmien arviointi valmistuu toimintavuoden aikana. WFA-liittojen yhteisesti hankkima maakuntaohjelmien arviointi saatiin maakuntien liittojen käyttöön maaliskuussa 2006, jonka jälkeen arvioinnin tulokset sisällytettiin uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi laatia toimintavuoden aikana maakuntaohjelma sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan; ohjelma käsitellään maakuntavaltuustossa vuoden 2006 aikana. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman syysvaltuuston kokouksessa

9 Keski-Suomen liiton toimintakertomus EU-ohjelmatyö Toimintavuoden aikana maakuntahallitus esitti useita kannanottoja EU-ohjelmien valmisteluun tavoitteenaan saada ohjelmien sisällöt vastaamaan Keski-Suomen kehittämislinjauksia. Rahoituksen kohdennuksiin sekä ohjelmien hallinto- ja toimeenpanojärjestelmään liittyvät linjaukset myös tulivat otetuiksi merkittäviltä osin huomioon toimenpideohjelmissa. Keskushallinnon voimakas ote, erityisesti ESR-rahoituksen ohjaajana, koettiin ohjelmien myöhempää toteutusta vakavasti hankaloittavana asiana. Merkittävä osa rahoituksesta kohdennettiin yritystoiminnan edistämiseen. Liiton edustajia oli valmistelemassa valtakunnalliseen Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteeseen liittyvinä Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelman Länsi-Suomen osiota. Vuoden aikana järjestettiin valtakunnallisesti ja suuraluetasolla lukuisia neuvotteluja ja seminaareja. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2006 aikana laaditaan uuden rakennerahastokauden ohjelmat yhdessä kuntien, seutujen, kehittämisyhtiöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Uuden rakennerahastokauden toimenpideohjelmien valmistelu alueilla päättyi elokuun lopussa Ohjelman painotuksiin vaikuttivat laaditut seutustrategiat ja maakuntaohjelman toteuttamistapaa ohjaava klusteriperusteisuus. Maakunnan toimijoiden asiantuntemus oli prosesseissa käytettävissä ja osallistuminen vahvaa. Vuoden loppupuolella liiton edustajat osallistuivat ohjelmien viimeistelyyn valtioneuvoston käsittelyä varten. Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituksellinen erityisasema otettiin painokkaasti huomioon toimenpideohjelmien linjauksia valittaessa. 3.3 Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 1 -ohjelma-alueella kehittämisresurssit on suunnattu luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot ovat puu, bioenergia, metalli, kivi, matkailu sekä maatilatalous. Vuonna 2006 Keski-Suomen liiton rahoituksessa painopiste oli pohjoisen Keski-Suomen puutuoteteollisuuden (tuki ) ja bioenergiasektorin kehittämisessä (tuki ). Osaamisen kehittämisessä rahoitukseltaan merkittävin Keski-Suomen liiton rahoittama hanke oli Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän POKE SV-pilotti (tuki ), jossa kehitetään pohjoisen Keski- Suomen toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä yrityselämän tarpeet huomioiden. Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 1-ohjelman 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena oli, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä. Vuonna 2006 Tavoite 1- ohjelman yritysinvestoinneista 92 % suuntautui valituille painopistealueille. ESR-varoin rahoitetuista osaamisen kehittämishankkeista 31 % oli mahdollista edistää verkostojen kehittymistä. 9

10 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 1-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % Tavoite 1-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 1-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä 89 %. Sekä EAKR- ja ESR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. 3.4 Tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen, joka pohjautuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen. Erikoistumisvalinnat ovat: Kunta Erikoistumisvalinta Hankasalmi Matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatio- ja hyvinvointiteknologia Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö ja siihen liittyvä yritystoiminta Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 2-ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia. Vuonna 2006 erikoistumisstrategian mukaisia hankkeita oli 56 %. Keski-Suomen liiton rahoittamat hankkeet toteuttivat pääosin strategiaa ja jatkoivat maakunnan kannalta merkittävien teemojen kehittämistyötä. Metalli, graafinen teollisuus ja ICT sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka-keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu osana seudun matkailu- ja hyvinvointipalveluja Perheyrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen Uusi Suojarinne PK-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys sekä ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki 10

11 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 2-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % 95% Tavoite 2-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 2-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden raamistaan 96 %. Pääosa ESR-varoista on käytännössä sidottu meneillään oleville hankkeille. Sen sijaan EAKR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. Suurimmat Keski-Suomen liitolta EU-rahoitusta saaneet hankkeet vuonna 2006 olivat: Hanke Sisältö Hakija Tuki Kustannusarvio Keskisuomalaisten IT-yritysten kasvun vauhdittamisprojekti Vahva ja kansainvälistyvä Keski-Suomi Taitava Next Step Seitsemän ohjelmistoalan yrityksen kasvun vauhdittaminen esim. ulkomaan markkinointia, myyntiä tai tuotekehitystä tehostaen Kansainvälisen projektipalvelun vahvistaminen, maakunnan kansainvälistymismittarin rakentaminen, Business in Central Finland -palvelukonseptin kehittäminen sekä kansainvälinen viestintä Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyönä (Taitava Keski- Suomi -hankekokonaisuuden päätösvaihe) Jyväskylän Teknologiakeskus Oy (nyk. Jyväskylä Innovation Oy) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän ammattiopisto

12 3.5 Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Keski-Suomessa jatkettiin vuonna 1996 alkanutta toimialapohjaista kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun toimialoilla sekä graafisella ja viestintäalalla. Elektroniikkateollisuuden toimialatyö päättyi syksyllä Tuotanto kasvoi vahvasti Keski-Suomessa ensimmäisellä puoliskolla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana noin 4,5 prosentilla edellisvuodesta. Kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä kasvussa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastuu Keski-Suomeen. Kuluvan vuoden alkupuolella Keski-Suomi pääsi lähes samaan kasvuvauhtiin kuin koko maa, kun viime vuonna maakunta jäi selvästi jälkeen valtakunnallisesta trendistä mm. paperiteollisuuden työkiistan vuoksi. Vuodesta 2000 Keski-Suomen tuotanto on kasvanut ennakkoarvion mukaan hieman vähemmän kuin koko maassa. Teollisuusyritysten liikevaihto kääntyi kasvuun Keski-Suomessa kuluvan vuoden alkupuolella. Reaalista kasvua teollisuuden liikevaihdossa oli reilut 10 % edellisestä vuodesta vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla. Alkuvuoden käänne kasvusuuntaan perustuu ennen kaikkea viennin vahvaan nousuun. Keski-Suomen teollisuus seuraa viiveellä koko maata, jossa teollisuuden liikevaihto on ollut kasvussa jo pitempään. Vuodesta 2000 koko teollisuuden liikevaihto on vähentynyt Keski-Suomessa reaalisesti noin 6 %. Kuitenkin ilman paperiteollisuutta laskettuna teollisuuden liikevaihto on reaalisesti noin prosentin ylempänä vuoden 2000 tasosta. Vienti on kasvanut hieman vähemmän. Valtakunnallinen osaamiskeskusohjelmakausi päättyi vuoden 2006 lopussa, Keski-Suomen osaamiskeskusalat olivat; paperinvalmistuksen hallinta, ICT, energia, ympäristö sekä nanoteknologia. Hyvinvointiteknologiaa ja hyvinvointipalveluja kehitettiin aluekeskusohjelman rahoituksen turvin. Luoville aloille oli käynnissä oman toimialan Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena oli saada perustoimialat pysyvälle kasvu-uralle liikevaihdolla mitattuna. Tavoitteen toteutumista seurataan kahdesti vuodessa Keski-Suomen aikajana -julkaisusarjassa. Keski-Suomen tuotanto kasvoi reippaasti kuluvan vuoden alkupuolella teollisuuden ja rakentamisen vahvan nousun ansiosta. Myös työllisyys kasvoi tuntuvasti. Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi vahvasti kuluvan vuoden alkupuolella. Myös teollisuuden henkilöstömäärä kääntyi nousuun. Aikajana julkaistiin kahdesti ja sen mukaan teollisuuden liikevaihdon ja työpaikkojen kehittyminen on ollut erittäin myönteistä varsinkin metalliteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa, joissa molemmissa oli havaittavissa jopa pienoista työvoimapulaa. kehittämishanke. TE-keskuksen maaseutuosasto rahoitti maaseutumatkailun ja pk-elintarviketeollisuuden kehittämistä. Keski-Suomessa oli vuoden 2006 aikana käynnissä 14 toimialan kehittämistyö. Toimialoilla päästiin luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten että elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2006 haettiin toimintamalliin tehoa tiivistämällä kehittämisstrategiaa yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Toimialapohjaisen kehittämistyön kokemusten perusteella valittiin uuden ohjelmakauden kehittämisstrategiaksi klusteriperustainen kehittäminen. Maakuntaliiton johdolla syksyn 2006 aikana on hahmoteltu Keski-Suomen vahvoja klustereita ja käynnistetty klustereiden kehittämissuunnitelmien laadinta. Tavoitteena oli tunnistaa 3 5 kehittämisen kannalta tärkeintä klusteria sekä tarvittaessa kullekin seudulle omat vahvat paikalliset tärkeät klusterit. Samassa yhteydessä tiivistet- 12

13 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 täisiin myös osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman liittymistä maakunnan kehittämistyöhön. Keski-Suomen strategiatyössä ja EU-ohjelmien toteutuksessa on painotettu osaamisen vahvistamista. Toimintavuoden merkittäviä yksittäisiä osaamishankkeita, jossa liitto oli mukana, ovat ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi -hanke sekä seudullisten oppimisverkoston rakentaminen (optiimi). Keski-Suomen liitto on mukana oppimisverkoston rakentajana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppimisverkoston tavoitteena on konkretisoida vuoropuhelua maakunnassa työelämän, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä seutujen kesken. Optiimityö on kiteytynyt kolmeen kehittämisalueeseen eli: 1. Seutujen kehittämiseen 2. Oppimis- ja innovaatioverkostojen synnyttämiseen 3. Organisaatioiden sisäiseen kehittämiseen siten, että ne pystyvät entistä enemmän vastaamaan seutujen kehittämistarpeisiin Optiimityötä on päätetty jatkaa vuosina Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattiopiston ja yhdessä muiden ammatillista koulutusta tarjoavien koulutuskuntayhtymien kanssa. Osaamisen vahvistaminen ilmenee Keski-Suomessa kehittämistyönä sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että erityisesti työelämäyhteistyönä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Koulutusorganisaatioiden sisäisessä kehittämisessä painopisteinä ovat olleet koulutuksen osuvuuden lisääminen (ennakointi), kansainvälistymiseen liittyvien valmiuksien vahvistaminen sekä yrittäjyyden aktivointi eri koulutusasteiden opetuksessa. Koulutuksen työelämäsuhde on edelleen vahvistunut ja lisännyt aluevaikuttavuuttaan. Yliopisto on kiinnittänyt erityisesti huomion elinikäisen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä yrittäjyyteen opetuksessa. Ammattikorkeakoulu on rakentanut yhteistyön ja kehittämisen työvälineitä. Ammatillinen koulutus on luonut yrittäjyyden oppimispaikkojen verkoston sekä vahvistanut ammatillisen koulutuksen yhtenäistä laatukuvaa. Toinen aste on rakentanut yhteistyössä kaikilla seuduilla nuorten koko ikäluokan kattavaa hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden tarjontaa. Koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä on kehitetty maakunnan koulutuksen kilpailukykyä koulutustarjonnan 2012 kansallista mitoitusta varten (KESU ). Tavoitteena on edelleen profiloitua vahvaksi koulutuksen maakunnaksi. Yhteistyö on jalostumassa maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutusklusteriksi. Maaseutustrategia Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto kokosi maakunnan toimijatahot yhteen pohtimaan maaseudun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakuntahallituksen nimeämän strategiatyöryhmän työhön osallistui Keski- Suomen liiton, TE-keskuksen, metsäkeskuksen, maaseutukeskuksen, MTK:n, oppilaitosten, kuntien, toimintaryhmien ja eri toimialahankkeiden edustajia. Strategian laatiminen alkoi kesällä 2005 ja päättyi keväällä Strategiatyön tuloksena syntyneen Keski-Suomen maaseutustrategian tavoitteena on luoda päivitettävä viitekehys ja toimintamalli, jonka avulla maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä voidaan arvioida ja tukea tulevina vuosikymmeninä. Strategialla halutaan valmistautua tulevaisuuteen: miten vallitsevan kehityksen suuntaa voidaan muuttaa ja maaseutu pitää asuttuna ja elinvoimaisena. 13

14 3.6 EU-tiedotus EU-tiedotus tukee ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden toteutumista maakunnissa. Tiedotuksen tavoitteet määritellään EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelmassa 1 ja EU:n komission antamassa asetuksessa 2. Niiden mukaan tiedotuksen tulee lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa. Tiedotustoiminnan periaatteita ovat olleet aktiivisuus, avoimuus ja nopeus sekä hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin sekä muihin sidosryhmiin. EU-tiedotuksen välineinä käytettiin tiedotteita, www-sivustoja ja tiedotuslehti Ämyriä sekä erilaisia tapahtumia ja tapaamisia. EU-tiedotuksen keskeistä sisältöä on ollut EU-ohjelmatyö: maakunnan yhteistyöryhmän toiminta ja päätökset, maakuntahallituksen EU-rahoituspäätökset sekä merkittävä maakunnallinen hanketoiminta. Vakiintuneen käytännön mukaan toimielinten kokouksista on tiedotettu medialle ja keskeisille sidosryhmille etukäteen ja päätöksistä välittömästi kokousten jälkeen. Tiedotteet ovat luettavissa myös alueellisten rahoittajaviranomaisten yhteisiltä EU-rahoitussivuilta (www.eurahoituskeskisuomi.fi) ja Keski-Suomen liiton kotisivuilta (www.keskisuomi.fi). Toimintavuonna lähetettiin 25 EU-asioihin liit- tyvää tiedotetta. Tiedotejakelun piirissä on yli 40 vastaanottajaa: toimitusta/yksittäistä toimittajaa, yhteistyökumppania, poliittista päättäjää tai virkamiestä. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset ovat olleet toimittajille avoimia. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti Ämyri ilmestyi kaksi kertaa. Ämyrissä julkaistiin puolivuotisraportit EU-ohjelmien rahoituksen sidonnasta hanketoimintaan sekä viranomaisten hankerahoituspäätökset. Lisäksi Ämyrissä käsiteltiin ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja ja kerrottiin keskisuomalaisista EU-hankkeista. Lehden toimituskunnassa olivat edustettuina TE-keskus, lääninhallitus, ympäristökeskus ja tiepiiri. Päätoimittajana toimi Keski-Suomen liiton aluekehitystiimin vetäjä, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen ja toimitussihteerinä tiedottaja Merja Lahti. Ämyri on kuvitettu neliväripainettu A4-kokoinen aikakauslehti, jonka jakelu oli 3000 kappaletta. Maakuntien yhteistyöryhmien valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestettiin Jyväskylässä Tapahtuma järjestettiin toistamiseen ja se kokosi Jyväskylä Paviljonkiin yli 200 osallistujaa, pääasiassa MYRrien jäseniä, EU-ohjelmista vastaavia henkilöitä maakunnista ja ministeriöistä sekä poliittisia päättäjiä. Neuvottelupäivien aiheita olivat kansallisen aluekehityspolitiikan tulevaisuus ja tuleva EU-ohjelmakausi. Uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautuminen alkoi vanhan kauden EU-ohjelmien viestinnän arvioinnilla ja uuden viestintästrategian hahmottelemisella valtakunnallisissa seminaareissa sekä Ämyrin toimituskunnan ja MYRrin palavereissa. 1 (Sisäasiainministeriö ja BNL Information Oy) 2 (EY) N:o 1159/

15 Keski-Suomen liiton toimintakertomus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 4.1 Maakuntakaavan laadinta Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena on, että maakuntakaavan luonnosta kehitetään aikaisemmin hyväksytyn aikataulun mukaisesti siten, että lain tarkoittama kaavaehdotus voidaan käsitellä keväällä Kaavaehdotuksen valmistelussa päätettiin odottaa Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelyalueselvitysten valmistumista ja ottaa tulokset huomioon lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Lopullinen kaavaehdotuksen käsittely suoritettiin maakuntahallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin ja lausuntoaika oli Lausuntoja saatiin 117 kappaletta. Yksityisiltä henkilöiltä saatiin kaavan www-sivujen kautta 22 kommenttia, mutta kävijöitä oli yli Lausunnot käsiteltiin maakuntakaavan asiantuntijaryhmissä, toimiston valmisteluryhmässä ja johtoryhmässä. Maakuntahallitus käsitteli lausuntoja ja niiden vastineita ja Maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa käytiin työneuvotteluja naapuriliittojen, ympäristökeskuksen, TE-keskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, ilmavoimien ja tiepiirin, Vapo Oy:n ja muiden turpeentuottajien, keskeisten maa-ainesalan yrittäjien sekä eri intressiryhmien edustajien kanssa. Kuntien kanssa on hiottu yksityiskohtia ja tehty maastotarkistuksia. Ehdotusvaiheessa selvitettiin näkemyseroja ympäristöhallinnon kanssa. Näkemyserot koskevat arvokkaiden kallioalueiden ja kaikkien II-luokan pohjavesialueiden esittämistä kaavassa. Ympäristöhallinnon kanta on, että maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat kallioalueet ovat mukana maakuntakaavassa. Sekä kallioalueiden hyödyntämisen että suojelun tulee olla riittävästi selvitettynä kaavassa, jotta suunnittelu on kestävän kehityksen mukaista. KAAVAN VAIHEET ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMINEN OAS Tavoitteet Luonnos Ehdotus Hyväksyminen VAHVISTAMISVAIHE SEURANTAVAIHE Tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta Tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta Maakuntakaavan vaiheaikataulu. Vahvistaminen Seuranta 15

16 Laukaan Tarvaalankoskea pitkin kulkeva maakuntakaavaehdotuksen veneväylä. Maakuntakaavassa on tarkoitus esittää kaikki I- luokan pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeimmät II-luokan pohjavesialueet. Ympäristöministeriön kanta on, että kaikki I- ja II-luokan pohjavesialueet tulisi olla maakuntakaavassa, pienetkin alueet nähdään osana seudullista/ maakunnallista verkostoa. Ympäristökeskuksen näkemys on liiton esityksen mukainen, jolloin mukana ovat pohjaveden käytön kannalta tarpeelliset II-luokan pohjavesialueet. Koska II-luokan alueista ei välttämättä ole tutkittua tietoa, korostuu pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon käytön yhteen sovittavan projektin aikaan saaminen Keski-Suomeen. Kaavan valmisteluvaihetta esiteltiin maakuntavaltuustolle 7.6., sekä Keskustelussa nousivat esille näkemykset arvokkaista kallioalueista ja II-luokan pohjavesialueista. Valtuustossa tehtiin aloite pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteen sovittavan projektin käynnistämiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi vastineen aloitteeseen sekä maakuntavaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka mukaan liitto varautuu aloittamaan talvikauden 2007 aikana pohjaveden, sora- ja turve- sekä kiviainesten selvittämisen turvatakseen kestävän kehityksen ja yhteen sovittavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti näihin liittyvien toimien mm. ympäristölliset ja taloudelliset näkökohdat. Maakuntahallitus käsitteli toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi syksyllä , , ja Merkittävimmät päätökset koskivat Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelyalueen poistamista kaavaprosessista ja päätöstä erillisestä vaihekaavasta. Maakuntahallitus lisäsi kaksi uutta km-1 merkintää Jyväskylän maalaiskuntaan sekä Haapamäki-Seinäjoki -radan nostamista merkittävästi parannettavaksi pääradaksi. Muutamiin suunnittelumääräyksiin tehtiin muutoksia tai ne poistettiin. Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Osallistuttiin käynnistyneeseen uuden Äänekosken rakenneyleiskaavatyöhön sekä maakunnan alueellisen jätehuoltosuunnitelman laadintaan. Osana Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenneselvitystä päätettiin osallistua valtakunnalliseen Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -tutkimukseen. Se koskee Jyväskylän seutua. 16

17 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 PARAS-hankkeen tarvitsemia alue- ja yhdyskuntarakennetietoja toimitettiin Jyväskylän seudun kuntien käyttöön. Kärkihankelistalla oleva maakuntauran kehittäminen on aloitettu Jyväskylän kaupunkiseudun ja Leivonmäen kansallispuiston välillä. Katsaus Keski-Suomen maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen -julkaisu valmistui. Jyväskylän läntistä ohitustietä koskeva selvittely käynnistyi kuntien ja tielaitoksen yhteistyönä, johon myös liitto osallistui. Logistiikka-alueselvitys käynnistyi JYKESin toimesta ja kuntien tukemana. Liitto on mukana valvovassa työryhmässä. POSKI-projektin sisältöä valmisteltiin. Maakuntahallituksen periaatepäätös tarkoitti vaihemaakuntakaavatyön alkua. YVA-toimet on toteutettu suunnitellusti: ne ovat luonteeltaan jatkuvia. Uuden SOVA-lain mukainen maakuntaohjelman ja maakuntakaavaehdotuksen sekä toteuttamissuunnitelman ympäristöarviointi tehtiin mukaan lukien Natura-vaikutusten tarkastelu. Samaten osallistuttiin ja osaltaan vastattiin YVA-ryhmässä hankkeiden vaikutusten arviointiin. Kansainvälisessä Defris-hankkeessa haettiin lisäarvoa toisaalta kansainvälisistä parhaista kokemuksista, toisaalta paneuduttiin lähinnä jäsenkuntien ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeessa toteutettiin seuraavat viisi osaprojektia: 1 Kaupan palveluverkkoselvitys (Santasalo). Työ esiteltiin Defris-partnereille. Artikkeli kansainväliseen levitykseen ilmestyy Spacelehdessä. Pohjois-Savon liiton kanssa tehtiin vertailuanalyysi vastaavasta Pohjois-Savon kaupan palveluverkosta. 2. Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen -selvitys / Nesenta Oy. Selvitys on antanut taustatietoa ja suuntaa valituille Keski-Suomen markkinointitoimenpiteille mm. Keski-Suomen illan järjestämiseksi. 3. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma / Suunnittelukeskus Oy on myös esitelty kansainvälisessä seminaarissa esimerkkinä keskisuomalaisesta kehittämishankkeesta tien kehittämiskäytävä -selvitys (Suunnittelukeskus) 5. Valmisteltiin Keski-Suomen markkinointiillan toteutus, ohjelma ja lähetettiin kutsut. Helsingissä olleeseen iltaan osallistui yli 180 henkeä. On toteutettu maakuntakaavan kartat paikkatietoohjelmilla ja paikkatietoaineistoja käyttäen. YKRaineisto on ollut aktiivisessa käytössä. Kouluttautuminen paikkatieto-osaamiseen on jatkunut. Kärkihankelista on uudistettu. Seurantaraportti maakuntasuunnitelmassa määritellyistä verrokkialueista tehtiin North East Cargo Link -hankkeen yhteydessä sosiaalisten ja liikenteellisten indikaattoreiden osalta ja Keskipohjola-komitean yhteydessä ympäristöllisten indikaattoreiden osalta. Menettely perustui siihen, että liiton ei tarvinnut suorittaa aineistojen keruusta ja analysoinnista erillistä korvausta. Samalla vertailuaineisto saatiin korvauksetta myös Pohjanmaasta, Ruotsin Västernorrlannista ja Norjan Pohjois-Tröndelagista. Yhteistyön ilmapiiri partneritahojen kanssa on ollut myönteinen. 17

18 5. MUU TOIMINTA 5.1 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Keski-Suomen liitto on vaikuttanut edunvalvonnallaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Lainsäädännön mukaisesti on vaikutettu kansallisten kehittämisrahojen käyttöön sekä suunnittelun kautta että lausuntoja antamalla. Alueviranomaisten keskeisiin suunnitelmiin on otettu kantaa. Tavoitteena on ollut alueen oman päätöksenteon edellytysten parantaminen ja valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski- Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Uutena keinona lainsäädäntö on tuonut liitoille roolin käydä neuvottelut ministeriöiden kanssa liiton yhdessä muiden toimijoiden kanssa valmistelemasta maakunnan valtionrahoitusesityksestä. Ensimmäiset uuden lainsäädännön mukaiset neuvottelut käytiin joulukuussa Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on edistänyt osaltaan tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-toimisto on vuoden lopussa uusinut tiedotusjärjestelmänsä, joka on myös jäsenkuntien käytettävissä (www.wfa.fi). Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liitto on järjestänyt säännöllisesti kansanedustajille ja kunnanjohtajille kokoukset ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto on tehnyt yhteistyössä jäsenkuntien kanssa niitä palvelevaa selvitystoimintaa mm. osallistuttu Keski-Suomen hyvinvointianalyysin rahoittamiseen. Lisäksi liitto on hankkinut maakuntaa koskevaa tietoaineistoa, mm. Suuri vaikutusaluetutkimus. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari jättämässä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle maakunnan tavoitteita EU:n ohjelmakaudelle Vasemmalla apulaisjohtaja Jukka Patrikainen ja oikealla maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kauko Lehtonen. Kuvaaja: Kalevi Olin. 18

19 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Eduskunta myönsi rahoituksen Nelostien korjaamiseen välillä Lusi - Vaajakoski. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on 75 miljoonaa euroa. Kansanedustajakokouksia järjestettiin Jyväskylän lisäksi muualla maakunnassa. Toukokuun kokous järjestettiin Joutsassa Kaivomäen tuvalla. Kuvaaja: Jukka Patrikainen. 5.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sisäasiainministeriö asetti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn pohjalta kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen aluevaihe toteutettiin koko maassa syyskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Keski-Suomen maakuntahallitus antoi laajan maakunnallisen valmistelun pohjalta omat vastauksensa aluevaiheen kysymyksiin marraskuussa 2005 ja helmikuussa Vastaus toimitettiin sisäasiainministeriön ohella myös maakuntavaltuuston kevätkokoukselle tiedoksi. Maakuntahallitus päätti toimintavuoden alkupuolella jatkaa aikaisemmin asetettujen ohjausryhmän, sihteeristön ja teemaryhmien toimiaikaa maakuntahallituskauden loppuun eli vuoden 2007 maakuntavaltuuston kevätkokoukseen saakka. Myös maakuntahallituksesta nimetyille seutuvastaaville annettiin vastaava jatkoaika ja toimistosta nimettiin seutujen yhteyshenkilöt. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen jatkon rahoituksen ja käynnisti selvityksiä mm. koulutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointiosaamisen jalkauttamiseksi, vanhusten palveluiden järjestämiseksi, maakunnalliseen asiakas- ja potilaskuljetuksen järjestelmän kehittämiseksi sekä Keski- Suomen asiointialueiden kuvaamiseksi. 19

20 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaari Jyväskylä Paviljongissa Kuvaaja: Jukka Patrikainen. Asiointialueet saatiin selville ostamalla syksyllä Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2006 tiedot. Näitä esiteltiin mm. kunnanjohtajille ja tiedottamista jatkettiin seuraavan vuoden puolella. Suomen Kuntaliitto ja Keski-Suomen liitto järjestivät yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön kanssa Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaarin Jyväskylä Paviljongissa Seminaari kuului valtakunnalliseen eri maakunnissa järjestettyyn 18 seminaarin sarjaan. Keski-Suomen seminaariin osallistui yli 400 henkeä. Seminaarissa kuultiin näkemyksiä valtakunnan, maakunnan, seudun ja kunnan tasolta ja käytiin keskustelut uudistusten toteutuksesta. Esitys kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaksi laiksi ja luonnos asetukseksi valmistuivat vuoden 2006 loppupuolella. Päätöksenteko siirtyi vuoteen Yhteistyöverkosto Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueensa kuntien, kansanedustajien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toimintaa oli sekä julkisissa että yksityisissä verkostoissa. Keski-Suomen liitto keskittyi verkostoyhteistyöhön ennen muuta suunnittelujärjestelmän mukaisissa toimissa. Vuorovaikutus maakunnan seutujen ja kuntien kanssa maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä toteuttamissuunnitelman valmistelussa oli järjestelmällistä ja uusia yhteistyön muotoja hakevaa. Myös uusien EU-ohjelmien laadinta kokosi yhteen toimijat koko maakunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisella oppimisverkostotyöllä (Optiimi). Maakuntien liitot toimivat edelleen yhteistyössä suuralueittain, EU:n tavoitealueittain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimi liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otettiin kantaa maakuntien kannalta keskeisiin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuivat säännöllisesti. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestivät myös neuvottelutilaisuuksia maakuntien liittojen edustajille. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa perustamaansa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta pyrittiin toimimaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttami- 20

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA 2010 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntahallituksen hyväksymä 17.11.2008 Sisällys 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA

SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA SATAKUNTALIITON EDUNVALVONTASTRATEGIA Tällä asiakirjalla korvataan vuosina 2009 ja 2011 laaditut Satakuntaliiton edunvalvontastrategiat. Satakuntaliiton edunvalvontatyön lähtökohdat Satakuntaliiton perussopimuksen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot