Toimintakertomus 2006

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO JULKAISU C 116 ISBN SÄHK. ISBN KESÄKUU 2007 ISSN

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 116 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: 250 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto ja kansi: Juuso Huhtala Kannen kuva: Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Jämsän Juokslahdesta. Kuva: Jarkko Pietilä Jyväskylä 2007

3 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUOTEEN KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS Maakuntaohjelmatyö EU-ohjelmatyö Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman toteutus Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen EU-tiedotus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Maakuntakaavan laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen MUU TOIMINTA Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Kunta- ja palvelurakenneuudistus Yhteistyöverkosto Kansainväliset toimet Tiedotus Matkailun kehittäminen Tietotekniikka ja tietoliikenne KESKI-SUOMEN LIITON HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö TALOUS VUONNA Talousarvion toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston tilinpäätös EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen tilinpäätös...41 LIITE 1. Maakuntavaltuuston jäsenet LIITE 2. Henkilöstö ja toimialavetäjät...45 LIITE 3. Henkilöstöraportti...47 LIITE 4. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 5. Tilintarkastuskertomus...53

4 1. KATSAUS VUOTEEN 2006 Vuonna 2006 Keski-Suomi kehittyi monessa suhteessa myönteisesti. Maakunnan väestö kasvoi edellisten vuosien tapaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän seudun väestö lisääntyi noin 1500 hengellä ja muiden seutujen yhteenlaskettu menetys oli puolet tästä. Maakunnan väestölisäys oli siten noin 750 henkilöä. Jyväskylän seudun ulkopuolelta löytyy pienistä kunnista pari positiivista yllättäjää, Kannonkoski ja Kivijärvi, joiden väestö lisääntyi kummassakin 15 hengellä. Muutamissa seutukunnissa väestöllinen huoltosuhde on maamme heikoimpia ja ikääntyminen vinouttaa enenevässä määrin kuntien väestörakenteita. Keski-Suomi on sijaintinsa puolesta liikenteen ja logistiikan maakunta. Maakunnan kautta kulkee useita valtakunnallisia pääväyliä. Tieliikenteen asema on Keski-Suomessa korostunut, sillä suuri osa maakunnasta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Vuonna 2006 tehtiin päätös VT 4:n parantamisesta tulevina vuosina Heinolan ja Jyväskylän maalaiskunnan (Vaajakosken) välillä. Kyseessä on merkittävä kansallisen liikenneverkon kehittämiseen liittyvä päätös ja sillä on huomattavia maakunnan kilpailukykyä lisääviä vaikutuksia. Taloudessa ja tuotannossa Keski-Suomen suunta on nousujohteinen. Tuotannon, työpaikkojen ja yritysten määrät kasvoivat. Viime vuonna tuotannon kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä vedossa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastui Keski-Suomeen ja työpaikkalisäys on ollut ripeää erityisesti Jyväskylän seudulla. Uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin yrityspalveluihin. Yritysten toimipaikat lisääntyivät varsinkin Jyväskylän seudulla, jossa maakunnan kasvusta tapahtui 90 %. Positiivisten näkymien vastakohtana ovat yritysten rationalisointipäätökset. Teollisuusyritykset ovat vähentäneet työvoimaansa tai kertoneet tulevien vuosien vähennystarpeista. Radikaalien supistamisten tai toimintojen siirron tuomiin äkillisiin rakennemuutoksiin ollaan onneksi puuttumassa entistä ripeämmin. Hallitus on varautunut tähän omalla rahoituksellaan, jota ollaan kohdistamassa myös Keski-Suomen ongelmien ratkaisemiseksi. Keski-Suomen liitto on viime vuosina yhdessä kuntien kanssa valmistellut nk. Master Planeja, kokonaisvaltaisia elinkeinopoliittisia suunnitelmia, jotka ovat onnistuessaan koonneet eri toimijat yhteistyöhön ja virittäneet uutta yritystoimintaa. Talouden ja tuotannon positiivisista näkymistä huolimatta korkea työttömyys koettelee edelleen Keski-Suomea. Aiempien vuosien tapaan Keski-Suomen työttömyysaste pysyttelee edelleen maamme neljänneksi korkeimpana Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Vaikka työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi on tehty lujasti töitä, viitteitä rakenteellisesta työttömyydestä saadaan yhä enemmän. Useilla aloilla on samaan aikaan sekä työttömyyttä että vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Työllisyyden kasvattaminen ja osaavan työvoiman saanti on maakunnan suurin haaste. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla on suhteellisesti enemmän tutkinnon suorittaneita kuin Keski-Suomessa. Korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle ja maakunnan muille kaupunkialueille. Koulutustarjonta on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä. Keski-Suomen laaja koulutusverkosto edistää maakunnan säilymistä vetovoimaisena kohteena. 4

5 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Keski-Suomen liitto linjasi maakunnan kehitystä vuosiksi eteenpäin. Vuosi 2006 oli sinnikästä puurtamista ohjelmatyössä, jossa kysyttiin yhteistyötaitoja ja rohkeaa, mutta asiallista, otetta edunvalvonnassa. Samalla, kun huolehdittiin EU-ohjelmakauden viimeisten kehittämisresurssien tehokkaasta käytöstä, uuden ohjelmakauden suunnittelua tehtiin perusteellisesti sitouttaen mukaan suuri joukko muita toimijoita. Maakuntaohjelmaa lähdettiin rakentamaan uudelta, klusterimallin pohjalta. Tähän liittyi useita kapeamman alueen strategioita, toimintasuunnitelmia ja ohjelmia, mm. kansainvälistymisen toimintaohjelma sekä teknologia-, matkailu-, maaseutu- ja hyvinvointistrategiat. Optiimin työ jatkui seutulähtöisesti ja tuloksena on syntynyt tai syntymässä jokaisen seudun oma strategia. Kokonaisuutena vuosi 2006 antaa erinomaisen lähtökohdan sekä resurssien että sisältöjen puolesta edetä kohti vaikuttavimpia kehittämistoimia ja sitä kautta nostaa maakunnan kehitystasoa. Maakuntakaavan ehdotuksen valmistelu vaati edellä kuvatun ohella runsaasti liiton voimavaroja ja alkuperäisiä suunnitelmia enemmän työt jatkuvat vielä vuonna Kunta- ja palvelurakennehanke työllisti alkuvuodesta, kun laadittiin vastausta 2. vaiheen kysymyksiin ja aloitettiin joitakin selvityksiä. Kuntien maksuosuudet liiton toiminnan tukemiseksi pysyivät euromääräisesti vuoden 2004 tasolla. Tämä on näkynyt lähinnä ajoittaisena henkilöresurssien puutteena, mikä on korvattu ylimääräisenä työnä. Lisäksi loppuvuodesta 2006 säästimme tarkoituksella vuodelle 2007, koska kuntien maksuosuudet pysyvät edelleen vuoden 2005 tasolla ja uuden ohjelmakauden aloittaminen vaatii kehittämisresursseja. Tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on kuitenkin tulevina vuosina tärkeää, että liiton toimintaa rahoitetaan ainakin reaaliselta arvoltaan nykyisen tasoisesti. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 5

6 2. KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO Kehittämistoiminnan vision mukaisesti Keski- Suomen liitto vastasi yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johti sen toteuttamista. Liitto verkottui kansallisesti ja kansainvälisesti niihin alueisiin ja toimialajärjestöihin, joiden osalta odotettiin saatavan taloudessa ja toiminnassa pitkän aikavälin hyötyjä. Maakuntasuunnitelmassa valmisteltu maakunnan visio muodosti pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Maakuntaa kehitettiin maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden ja vision toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden avulla. Suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä Liiton suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä perustui sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitettiin maakunnan tavoiteltu kehitys. Se oli pohjana maankäytön suunnittelulle ja alueellisten kehittämisohjelmien laatimiselle. Maakuntakaava oli toimintavuoden aikana toinen liiton päätehtävistä maakuntaohjelman rinnalla. Toimintaympäristön kannalta jäi edelleenkin epäselväksi kuntien yhteinen yleiskaava, joka ajatuksellisesti sijoittuisi uudeksi kaavatasoksi maakuntakaavan ja kunnan yleiskaavan väliin. Keskisuomalaiset kunnat eivät ole ryhtyneet toimiin yhteisen yleiskaavan laatimiseksi, ei vapaaehtoiselta pohjalta eikä laatimismääräyksen hakemiseksi. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma olivat aluetason keskeisiä kehittämisasiakirjoja, joilla oli perustavaa laatua oleva merkitys maakunnan kehittämisessä eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sovitti yhteen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamista ja rahoittamista. Lisäksi se käsitteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Toteuttamissuunnitelma sai lopullisen sisältönsä MYR:n käsittelyssä, jolloin varmistettiin myös elinkeinoja työntekijäjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kuntatalouden yleinen tila johti huomion kohdistamiseen toimintavuonna elinkeinojen ja yhdyskuntien perusrakenteiden kustannuksiin ja toimivuuteen. Kuntien ohella asiakkaana olivat sekä kansalaiset, yritykset, järjestöt että valtion keskushallinto. Eräiltä osin liitto toteuttaa suoraan EU:n velvoittavia päätöksiä tai ohjelmia; tällaisia ovat mm. Habitat-direktiivi ja siihen kytkeytyvä Natura ohjelma sekä aluesuunnittelun ja -kehittämisen ohjelmat. Aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä sekä muussa liiton ympäristöön liittyvässä toiminnassa liitto on ilmaissut selkeästi olevansa aktiivinen ja positiivinen osapuoli sekä toteuttavansa maakunnan kehittämistä yleisesti hyväksyttyjen kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Ajankohtaiset pikaista reagointia edellyttäneet ylikunnalliset selvittelyt lisääntyivät; näistä on perusteltua mainita esimerkkeinä osaamiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin liittyvät tehtävät, kuntien palveluihin liittyvä yhteistoiminta ja rakenteen kehittäminen sekä liikennejärjestelmään liittyvät toteuttamistoimet ja edunvalvonta. Maakuntakaavaa laadittiin maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Maakuntakaavan laadinta edellytti poikkeuksellisen runsaasti erillisselvityksiä. 6

7 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTA- SUUNNITELMA Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- KAAVA LAUSUNNON- ANTO MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA + valtionrahoitusesitys YHTEISTYÖ- ASIAKIRJA EU-ohjelmat Maakunnan strategiat Erillisselvitykset Ohjelmasopimukset MENESTYVÄ MAAKUNTA Liiton noudattama maakunnan suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä. 7

8 3. OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS 3.1 Maakuntaohjelmatyö Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelu vuosille aloitettiin vuoden 2005 syksyllä ja tehtävä suoritettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sisältöä oli rakentamassa yli sata asiantuntijaa. Seminaareissa maakunnan kehittämistä pohtivat yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenet. Luonnosta käsiteltiin useissa em. tahojen kokouksissa. Luonnos oli myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen liiton internetsivuilla. Lopullisen muodon maakuntaohjelma sai pyydettyjen lausuntojen ja kommenttien perusteella. Keski-Suomen maakuntaohjelmaan määriteltiin neljä kehittämisaluetta (1) elinkeinot ja teollisuus, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnin perusteella kehittämisalueita tiivistettiin ja selkeytettiin. Koska julkinen rahoitus väheni, resurssit oli suunnattava harvempiin, mutta entistä vaikuttavampiin hankkeisiin. Keski-Suomen maakuntaohjelma julkaisu. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että WFA-liittojen yhdessä hankkima maakuntaohjelmien arviointi valmistuu toimintavuoden aikana. WFA-liittojen yhteisesti hankkima maakuntaohjelmien arviointi saatiin maakuntien liittojen käyttöön maaliskuussa 2006, jonka jälkeen arvioinnin tulokset sisällytettiin uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi laatia toimintavuoden aikana maakuntaohjelma sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan; ohjelma käsitellään maakuntavaltuustossa vuoden 2006 aikana. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman syysvaltuuston kokouksessa

9 Keski-Suomen liiton toimintakertomus EU-ohjelmatyö Toimintavuoden aikana maakuntahallitus esitti useita kannanottoja EU-ohjelmien valmisteluun tavoitteenaan saada ohjelmien sisällöt vastaamaan Keski-Suomen kehittämislinjauksia. Rahoituksen kohdennuksiin sekä ohjelmien hallinto- ja toimeenpanojärjestelmään liittyvät linjaukset myös tulivat otetuiksi merkittäviltä osin huomioon toimenpideohjelmissa. Keskushallinnon voimakas ote, erityisesti ESR-rahoituksen ohjaajana, koettiin ohjelmien myöhempää toteutusta vakavasti hankaloittavana asiana. Merkittävä osa rahoituksesta kohdennettiin yritystoiminnan edistämiseen. Liiton edustajia oli valmistelemassa valtakunnalliseen Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteeseen liittyvinä Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelman Länsi-Suomen osiota. Vuoden aikana järjestettiin valtakunnallisesti ja suuraluetasolla lukuisia neuvotteluja ja seminaareja. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2006 aikana laaditaan uuden rakennerahastokauden ohjelmat yhdessä kuntien, seutujen, kehittämisyhtiöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Uuden rakennerahastokauden toimenpideohjelmien valmistelu alueilla päättyi elokuun lopussa Ohjelman painotuksiin vaikuttivat laaditut seutustrategiat ja maakuntaohjelman toteuttamistapaa ohjaava klusteriperusteisuus. Maakunnan toimijoiden asiantuntemus oli prosesseissa käytettävissä ja osallistuminen vahvaa. Vuoden loppupuolella liiton edustajat osallistuivat ohjelmien viimeistelyyn valtioneuvoston käsittelyä varten. Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituksellinen erityisasema otettiin painokkaasti huomioon toimenpideohjelmien linjauksia valittaessa. 3.3 Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 1 -ohjelma-alueella kehittämisresurssit on suunnattu luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot ovat puu, bioenergia, metalli, kivi, matkailu sekä maatilatalous. Vuonna 2006 Keski-Suomen liiton rahoituksessa painopiste oli pohjoisen Keski-Suomen puutuoteteollisuuden (tuki ) ja bioenergiasektorin kehittämisessä (tuki ). Osaamisen kehittämisessä rahoitukseltaan merkittävin Keski-Suomen liiton rahoittama hanke oli Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän POKE SV-pilotti (tuki ), jossa kehitetään pohjoisen Keski- Suomen toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä yrityselämän tarpeet huomioiden. Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 1-ohjelman 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena oli, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä. Vuonna 2006 Tavoite 1- ohjelman yritysinvestoinneista 92 % suuntautui valituille painopistealueille. ESR-varoin rahoitetuista osaamisen kehittämishankkeista 31 % oli mahdollista edistää verkostojen kehittymistä. 9

10 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 1-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % Tavoite 1-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 1-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä 89 %. Sekä EAKR- ja ESR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. 3.4 Tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen, joka pohjautuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen. Erikoistumisvalinnat ovat: Kunta Erikoistumisvalinta Hankasalmi Matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatio- ja hyvinvointiteknologia Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö ja siihen liittyvä yritystoiminta Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 2-ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia. Vuonna 2006 erikoistumisstrategian mukaisia hankkeita oli 56 %. Keski-Suomen liiton rahoittamat hankkeet toteuttivat pääosin strategiaa ja jatkoivat maakunnan kannalta merkittävien teemojen kehittämistyötä. Metalli, graafinen teollisuus ja ICT sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka-keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu osana seudun matkailu- ja hyvinvointipalveluja Perheyrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen Uusi Suojarinne PK-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys sekä ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki 10

11 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 2-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % 95% Tavoite 2-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 2-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden raamistaan 96 %. Pääosa ESR-varoista on käytännössä sidottu meneillään oleville hankkeille. Sen sijaan EAKR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. Suurimmat Keski-Suomen liitolta EU-rahoitusta saaneet hankkeet vuonna 2006 olivat: Hanke Sisältö Hakija Tuki Kustannusarvio Keskisuomalaisten IT-yritysten kasvun vauhdittamisprojekti Vahva ja kansainvälistyvä Keski-Suomi Taitava Next Step Seitsemän ohjelmistoalan yrityksen kasvun vauhdittaminen esim. ulkomaan markkinointia, myyntiä tai tuotekehitystä tehostaen Kansainvälisen projektipalvelun vahvistaminen, maakunnan kansainvälistymismittarin rakentaminen, Business in Central Finland -palvelukonseptin kehittäminen sekä kansainvälinen viestintä Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyönä (Taitava Keski- Suomi -hankekokonaisuuden päätösvaihe) Jyväskylän Teknologiakeskus Oy (nyk. Jyväskylä Innovation Oy) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän ammattiopisto

12 3.5 Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Keski-Suomessa jatkettiin vuonna 1996 alkanutta toimialapohjaista kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun toimialoilla sekä graafisella ja viestintäalalla. Elektroniikkateollisuuden toimialatyö päättyi syksyllä Tuotanto kasvoi vahvasti Keski-Suomessa ensimmäisellä puoliskolla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana noin 4,5 prosentilla edellisvuodesta. Kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä kasvussa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastuu Keski-Suomeen. Kuluvan vuoden alkupuolella Keski-Suomi pääsi lähes samaan kasvuvauhtiin kuin koko maa, kun viime vuonna maakunta jäi selvästi jälkeen valtakunnallisesta trendistä mm. paperiteollisuuden työkiistan vuoksi. Vuodesta 2000 Keski-Suomen tuotanto on kasvanut ennakkoarvion mukaan hieman vähemmän kuin koko maassa. Teollisuusyritysten liikevaihto kääntyi kasvuun Keski-Suomessa kuluvan vuoden alkupuolella. Reaalista kasvua teollisuuden liikevaihdossa oli reilut 10 % edellisestä vuodesta vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla. Alkuvuoden käänne kasvusuuntaan perustuu ennen kaikkea viennin vahvaan nousuun. Keski-Suomen teollisuus seuraa viiveellä koko maata, jossa teollisuuden liikevaihto on ollut kasvussa jo pitempään. Vuodesta 2000 koko teollisuuden liikevaihto on vähentynyt Keski-Suomessa reaalisesti noin 6 %. Kuitenkin ilman paperiteollisuutta laskettuna teollisuuden liikevaihto on reaalisesti noin prosentin ylempänä vuoden 2000 tasosta. Vienti on kasvanut hieman vähemmän. Valtakunnallinen osaamiskeskusohjelmakausi päättyi vuoden 2006 lopussa, Keski-Suomen osaamiskeskusalat olivat; paperinvalmistuksen hallinta, ICT, energia, ympäristö sekä nanoteknologia. Hyvinvointiteknologiaa ja hyvinvointipalveluja kehitettiin aluekeskusohjelman rahoituksen turvin. Luoville aloille oli käynnissä oman toimialan Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena oli saada perustoimialat pysyvälle kasvu-uralle liikevaihdolla mitattuna. Tavoitteen toteutumista seurataan kahdesti vuodessa Keski-Suomen aikajana -julkaisusarjassa. Keski-Suomen tuotanto kasvoi reippaasti kuluvan vuoden alkupuolella teollisuuden ja rakentamisen vahvan nousun ansiosta. Myös työllisyys kasvoi tuntuvasti. Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi vahvasti kuluvan vuoden alkupuolella. Myös teollisuuden henkilöstömäärä kääntyi nousuun. Aikajana julkaistiin kahdesti ja sen mukaan teollisuuden liikevaihdon ja työpaikkojen kehittyminen on ollut erittäin myönteistä varsinkin metalliteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa, joissa molemmissa oli havaittavissa jopa pienoista työvoimapulaa. kehittämishanke. TE-keskuksen maaseutuosasto rahoitti maaseutumatkailun ja pk-elintarviketeollisuuden kehittämistä. Keski-Suomessa oli vuoden 2006 aikana käynnissä 14 toimialan kehittämistyö. Toimialoilla päästiin luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten että elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2006 haettiin toimintamalliin tehoa tiivistämällä kehittämisstrategiaa yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Toimialapohjaisen kehittämistyön kokemusten perusteella valittiin uuden ohjelmakauden kehittämisstrategiaksi klusteriperustainen kehittäminen. Maakuntaliiton johdolla syksyn 2006 aikana on hahmoteltu Keski-Suomen vahvoja klustereita ja käynnistetty klustereiden kehittämissuunnitelmien laadinta. Tavoitteena oli tunnistaa 3 5 kehittämisen kannalta tärkeintä klusteria sekä tarvittaessa kullekin seudulle omat vahvat paikalliset tärkeät klusterit. Samassa yhteydessä tiivistet- 12

13 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 täisiin myös osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman liittymistä maakunnan kehittämistyöhön. Keski-Suomen strategiatyössä ja EU-ohjelmien toteutuksessa on painotettu osaamisen vahvistamista. Toimintavuoden merkittäviä yksittäisiä osaamishankkeita, jossa liitto oli mukana, ovat ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi -hanke sekä seudullisten oppimisverkoston rakentaminen (optiimi). Keski-Suomen liitto on mukana oppimisverkoston rakentajana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppimisverkoston tavoitteena on konkretisoida vuoropuhelua maakunnassa työelämän, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä seutujen kesken. Optiimityö on kiteytynyt kolmeen kehittämisalueeseen eli: 1. Seutujen kehittämiseen 2. Oppimis- ja innovaatioverkostojen synnyttämiseen 3. Organisaatioiden sisäiseen kehittämiseen siten, että ne pystyvät entistä enemmän vastaamaan seutujen kehittämistarpeisiin Optiimityötä on päätetty jatkaa vuosina Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattiopiston ja yhdessä muiden ammatillista koulutusta tarjoavien koulutuskuntayhtymien kanssa. Osaamisen vahvistaminen ilmenee Keski-Suomessa kehittämistyönä sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että erityisesti työelämäyhteistyönä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Koulutusorganisaatioiden sisäisessä kehittämisessä painopisteinä ovat olleet koulutuksen osuvuuden lisääminen (ennakointi), kansainvälistymiseen liittyvien valmiuksien vahvistaminen sekä yrittäjyyden aktivointi eri koulutusasteiden opetuksessa. Koulutuksen työelämäsuhde on edelleen vahvistunut ja lisännyt aluevaikuttavuuttaan. Yliopisto on kiinnittänyt erityisesti huomion elinikäisen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä yrittäjyyteen opetuksessa. Ammattikorkeakoulu on rakentanut yhteistyön ja kehittämisen työvälineitä. Ammatillinen koulutus on luonut yrittäjyyden oppimispaikkojen verkoston sekä vahvistanut ammatillisen koulutuksen yhtenäistä laatukuvaa. Toinen aste on rakentanut yhteistyössä kaikilla seuduilla nuorten koko ikäluokan kattavaa hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden tarjontaa. Koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä on kehitetty maakunnan koulutuksen kilpailukykyä koulutustarjonnan 2012 kansallista mitoitusta varten (KESU ). Tavoitteena on edelleen profiloitua vahvaksi koulutuksen maakunnaksi. Yhteistyö on jalostumassa maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutusklusteriksi. Maaseutustrategia Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto kokosi maakunnan toimijatahot yhteen pohtimaan maaseudun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakuntahallituksen nimeämän strategiatyöryhmän työhön osallistui Keski- Suomen liiton, TE-keskuksen, metsäkeskuksen, maaseutukeskuksen, MTK:n, oppilaitosten, kuntien, toimintaryhmien ja eri toimialahankkeiden edustajia. Strategian laatiminen alkoi kesällä 2005 ja päättyi keväällä Strategiatyön tuloksena syntyneen Keski-Suomen maaseutustrategian tavoitteena on luoda päivitettävä viitekehys ja toimintamalli, jonka avulla maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä voidaan arvioida ja tukea tulevina vuosikymmeninä. Strategialla halutaan valmistautua tulevaisuuteen: miten vallitsevan kehityksen suuntaa voidaan muuttaa ja maaseutu pitää asuttuna ja elinvoimaisena. 13

14 3.6 EU-tiedotus EU-tiedotus tukee ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden toteutumista maakunnissa. Tiedotuksen tavoitteet määritellään EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelmassa 1 ja EU:n komission antamassa asetuksessa 2. Niiden mukaan tiedotuksen tulee lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa. Tiedotustoiminnan periaatteita ovat olleet aktiivisuus, avoimuus ja nopeus sekä hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin sekä muihin sidosryhmiin. EU-tiedotuksen välineinä käytettiin tiedotteita, www-sivustoja ja tiedotuslehti Ämyriä sekä erilaisia tapahtumia ja tapaamisia. EU-tiedotuksen keskeistä sisältöä on ollut EU-ohjelmatyö: maakunnan yhteistyöryhmän toiminta ja päätökset, maakuntahallituksen EU-rahoituspäätökset sekä merkittävä maakunnallinen hanketoiminta. Vakiintuneen käytännön mukaan toimielinten kokouksista on tiedotettu medialle ja keskeisille sidosryhmille etukäteen ja päätöksistä välittömästi kokousten jälkeen. Tiedotteet ovat luettavissa myös alueellisten rahoittajaviranomaisten yhteisiltä EU-rahoitussivuilta ( ja Keski-Suomen liiton kotisivuilta ( Toimintavuonna lähetettiin 25 EU-asioihin liit- tyvää tiedotetta. Tiedotejakelun piirissä on yli 40 vastaanottajaa: toimitusta/yksittäistä toimittajaa, yhteistyökumppania, poliittista päättäjää tai virkamiestä. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset ovat olleet toimittajille avoimia. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti Ämyri ilmestyi kaksi kertaa. Ämyrissä julkaistiin puolivuotisraportit EU-ohjelmien rahoituksen sidonnasta hanketoimintaan sekä viranomaisten hankerahoituspäätökset. Lisäksi Ämyrissä käsiteltiin ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja ja kerrottiin keskisuomalaisista EU-hankkeista. Lehden toimituskunnassa olivat edustettuina TE-keskus, lääninhallitus, ympäristökeskus ja tiepiiri. Päätoimittajana toimi Keski-Suomen liiton aluekehitystiimin vetäjä, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen ja toimitussihteerinä tiedottaja Merja Lahti. Ämyri on kuvitettu neliväripainettu A4-kokoinen aikakauslehti, jonka jakelu oli 3000 kappaletta. Maakuntien yhteistyöryhmien valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestettiin Jyväskylässä Tapahtuma järjestettiin toistamiseen ja se kokosi Jyväskylä Paviljonkiin yli 200 osallistujaa, pääasiassa MYRrien jäseniä, EU-ohjelmista vastaavia henkilöitä maakunnista ja ministeriöistä sekä poliittisia päättäjiä. Neuvottelupäivien aiheita olivat kansallisen aluekehityspolitiikan tulevaisuus ja tuleva EU-ohjelmakausi. Uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautuminen alkoi vanhan kauden EU-ohjelmien viestinnän arvioinnilla ja uuden viestintästrategian hahmottelemisella valtakunnallisissa seminaareissa sekä Ämyrin toimituskunnan ja MYRrin palavereissa. 1 (Sisäasiainministeriö ja BNL Information Oy) 2 (EY) N:o 1159/

15 Keski-Suomen liiton toimintakertomus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 4.1 Maakuntakaavan laadinta Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena on, että maakuntakaavan luonnosta kehitetään aikaisemmin hyväksytyn aikataulun mukaisesti siten, että lain tarkoittama kaavaehdotus voidaan käsitellä keväällä Kaavaehdotuksen valmistelussa päätettiin odottaa Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelyalueselvitysten valmistumista ja ottaa tulokset huomioon lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Lopullinen kaavaehdotuksen käsittely suoritettiin maakuntahallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin ja lausuntoaika oli Lausuntoja saatiin 117 kappaletta. Yksityisiltä henkilöiltä saatiin kaavan www-sivujen kautta 22 kommenttia, mutta kävijöitä oli yli Lausunnot käsiteltiin maakuntakaavan asiantuntijaryhmissä, toimiston valmisteluryhmässä ja johtoryhmässä. Maakuntahallitus käsitteli lausuntoja ja niiden vastineita ja Maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa käytiin työneuvotteluja naapuriliittojen, ympäristökeskuksen, TE-keskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, ilmavoimien ja tiepiirin, Vapo Oy:n ja muiden turpeentuottajien, keskeisten maa-ainesalan yrittäjien sekä eri intressiryhmien edustajien kanssa. Kuntien kanssa on hiottu yksityiskohtia ja tehty maastotarkistuksia. Ehdotusvaiheessa selvitettiin näkemyseroja ympäristöhallinnon kanssa. Näkemyserot koskevat arvokkaiden kallioalueiden ja kaikkien II-luokan pohjavesialueiden esittämistä kaavassa. Ympäristöhallinnon kanta on, että maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat kallioalueet ovat mukana maakuntakaavassa. Sekä kallioalueiden hyödyntämisen että suojelun tulee olla riittävästi selvitettynä kaavassa, jotta suunnittelu on kestävän kehityksen mukaista. KAAVAN VAIHEET ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMINEN OAS Tavoitteet Luonnos Ehdotus Hyväksyminen VAHVISTAMISVAIHE SEURANTAVAIHE Tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta Tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta Maakuntakaavan vaiheaikataulu. Vahvistaminen Seuranta 15

16 Laukaan Tarvaalankoskea pitkin kulkeva maakuntakaavaehdotuksen veneväylä. Maakuntakaavassa on tarkoitus esittää kaikki I- luokan pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeimmät II-luokan pohjavesialueet. Ympäristöministeriön kanta on, että kaikki I- ja II-luokan pohjavesialueet tulisi olla maakuntakaavassa, pienetkin alueet nähdään osana seudullista/ maakunnallista verkostoa. Ympäristökeskuksen näkemys on liiton esityksen mukainen, jolloin mukana ovat pohjaveden käytön kannalta tarpeelliset II-luokan pohjavesialueet. Koska II-luokan alueista ei välttämättä ole tutkittua tietoa, korostuu pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon käytön yhteen sovittavan projektin aikaan saaminen Keski-Suomeen. Kaavan valmisteluvaihetta esiteltiin maakuntavaltuustolle 7.6., sekä Keskustelussa nousivat esille näkemykset arvokkaista kallioalueista ja II-luokan pohjavesialueista. Valtuustossa tehtiin aloite pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteen sovittavan projektin käynnistämiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi vastineen aloitteeseen sekä maakuntavaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka mukaan liitto varautuu aloittamaan talvikauden 2007 aikana pohjaveden, sora- ja turve- sekä kiviainesten selvittämisen turvatakseen kestävän kehityksen ja yhteen sovittavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti näihin liittyvien toimien mm. ympäristölliset ja taloudelliset näkökohdat. Maakuntahallitus käsitteli toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi syksyllä , , ja Merkittävimmät päätökset koskivat Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelyalueen poistamista kaavaprosessista ja päätöstä erillisestä vaihekaavasta. Maakuntahallitus lisäsi kaksi uutta km-1 merkintää Jyväskylän maalaiskuntaan sekä Haapamäki-Seinäjoki -radan nostamista merkittävästi parannettavaksi pääradaksi. Muutamiin suunnittelumääräyksiin tehtiin muutoksia tai ne poistettiin. Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Osallistuttiin käynnistyneeseen uuden Äänekosken rakenneyleiskaavatyöhön sekä maakunnan alueellisen jätehuoltosuunnitelman laadintaan. Osana Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenneselvitystä päätettiin osallistua valtakunnalliseen Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -tutkimukseen. Se koskee Jyväskylän seutua. 16

17 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 PARAS-hankkeen tarvitsemia alue- ja yhdyskuntarakennetietoja toimitettiin Jyväskylän seudun kuntien käyttöön. Kärkihankelistalla oleva maakuntauran kehittäminen on aloitettu Jyväskylän kaupunkiseudun ja Leivonmäen kansallispuiston välillä. Katsaus Keski-Suomen maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen -julkaisu valmistui. Jyväskylän läntistä ohitustietä koskeva selvittely käynnistyi kuntien ja tielaitoksen yhteistyönä, johon myös liitto osallistui. Logistiikka-alueselvitys käynnistyi JYKESin toimesta ja kuntien tukemana. Liitto on mukana valvovassa työryhmässä. POSKI-projektin sisältöä valmisteltiin. Maakuntahallituksen periaatepäätös tarkoitti vaihemaakuntakaavatyön alkua. YVA-toimet on toteutettu suunnitellusti: ne ovat luonteeltaan jatkuvia. Uuden SOVA-lain mukainen maakuntaohjelman ja maakuntakaavaehdotuksen sekä toteuttamissuunnitelman ympäristöarviointi tehtiin mukaan lukien Natura-vaikutusten tarkastelu. Samaten osallistuttiin ja osaltaan vastattiin YVA-ryhmässä hankkeiden vaikutusten arviointiin. Kansainvälisessä Defris-hankkeessa haettiin lisäarvoa toisaalta kansainvälisistä parhaista kokemuksista, toisaalta paneuduttiin lähinnä jäsenkuntien ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeessa toteutettiin seuraavat viisi osaprojektia: 1 Kaupan palveluverkkoselvitys (Santasalo). Työ esiteltiin Defris-partnereille. Artikkeli kansainväliseen levitykseen ilmestyy Spacelehdessä. Pohjois-Savon liiton kanssa tehtiin vertailuanalyysi vastaavasta Pohjois-Savon kaupan palveluverkosta. 2. Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen -selvitys / Nesenta Oy. Selvitys on antanut taustatietoa ja suuntaa valituille Keski-Suomen markkinointitoimenpiteille mm. Keski-Suomen illan järjestämiseksi. 3. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma / Suunnittelukeskus Oy on myös esitelty kansainvälisessä seminaarissa esimerkkinä keskisuomalaisesta kehittämishankkeesta tien kehittämiskäytävä -selvitys (Suunnittelukeskus) 5. Valmisteltiin Keski-Suomen markkinointiillan toteutus, ohjelma ja lähetettiin kutsut. Helsingissä olleeseen iltaan osallistui yli 180 henkeä. On toteutettu maakuntakaavan kartat paikkatietoohjelmilla ja paikkatietoaineistoja käyttäen. YKRaineisto on ollut aktiivisessa käytössä. Kouluttautuminen paikkatieto-osaamiseen on jatkunut. Kärkihankelista on uudistettu. Seurantaraportti maakuntasuunnitelmassa määritellyistä verrokkialueista tehtiin North East Cargo Link -hankkeen yhteydessä sosiaalisten ja liikenteellisten indikaattoreiden osalta ja Keskipohjola-komitean yhteydessä ympäristöllisten indikaattoreiden osalta. Menettely perustui siihen, että liiton ei tarvinnut suorittaa aineistojen keruusta ja analysoinnista erillistä korvausta. Samalla vertailuaineisto saatiin korvauksetta myös Pohjanmaasta, Ruotsin Västernorrlannista ja Norjan Pohjois-Tröndelagista. Yhteistyön ilmapiiri partneritahojen kanssa on ollut myönteinen. 17

18 5. MUU TOIMINTA 5.1 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Keski-Suomen liitto on vaikuttanut edunvalvonnallaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Lainsäädännön mukaisesti on vaikutettu kansallisten kehittämisrahojen käyttöön sekä suunnittelun kautta että lausuntoja antamalla. Alueviranomaisten keskeisiin suunnitelmiin on otettu kantaa. Tavoitteena on ollut alueen oman päätöksenteon edellytysten parantaminen ja valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski- Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Uutena keinona lainsäädäntö on tuonut liitoille roolin käydä neuvottelut ministeriöiden kanssa liiton yhdessä muiden toimijoiden kanssa valmistelemasta maakunnan valtionrahoitusesityksestä. Ensimmäiset uuden lainsäädännön mukaiset neuvottelut käytiin joulukuussa Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on edistänyt osaltaan tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-toimisto on vuoden lopussa uusinut tiedotusjärjestelmänsä, joka on myös jäsenkuntien käytettävissä ( Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liitto on järjestänyt säännöllisesti kansanedustajille ja kunnanjohtajille kokoukset ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto on tehnyt yhteistyössä jäsenkuntien kanssa niitä palvelevaa selvitystoimintaa mm. osallistuttu Keski-Suomen hyvinvointianalyysin rahoittamiseen. Lisäksi liitto on hankkinut maakuntaa koskevaa tietoaineistoa, mm. Suuri vaikutusaluetutkimus. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari jättämässä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle maakunnan tavoitteita EU:n ohjelmakaudelle Vasemmalla apulaisjohtaja Jukka Patrikainen ja oikealla maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kauko Lehtonen. Kuvaaja: Kalevi Olin. 18

19 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Eduskunta myönsi rahoituksen Nelostien korjaamiseen välillä Lusi - Vaajakoski. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on 75 miljoonaa euroa. Kansanedustajakokouksia järjestettiin Jyväskylän lisäksi muualla maakunnassa. Toukokuun kokous järjestettiin Joutsassa Kaivomäen tuvalla. Kuvaaja: Jukka Patrikainen. 5.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sisäasiainministeriö asetti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn pohjalta kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen aluevaihe toteutettiin koko maassa syyskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Keski-Suomen maakuntahallitus antoi laajan maakunnallisen valmistelun pohjalta omat vastauksensa aluevaiheen kysymyksiin marraskuussa 2005 ja helmikuussa Vastaus toimitettiin sisäasiainministeriön ohella myös maakuntavaltuuston kevätkokoukselle tiedoksi. Maakuntahallitus päätti toimintavuoden alkupuolella jatkaa aikaisemmin asetettujen ohjausryhmän, sihteeristön ja teemaryhmien toimiaikaa maakuntahallituskauden loppuun eli vuoden 2007 maakuntavaltuuston kevätkokoukseen saakka. Myös maakuntahallituksesta nimetyille seutuvastaaville annettiin vastaava jatkoaika ja toimistosta nimettiin seutujen yhteyshenkilöt. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen jatkon rahoituksen ja käynnisti selvityksiä mm. koulutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointiosaamisen jalkauttamiseksi, vanhusten palveluiden järjestämiseksi, maakunnalliseen asiakas- ja potilaskuljetuksen järjestelmän kehittämiseksi sekä Keski- Suomen asiointialueiden kuvaamiseksi. 19

20 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaari Jyväskylä Paviljongissa Kuvaaja: Jukka Patrikainen. Asiointialueet saatiin selville ostamalla syksyllä Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2006 tiedot. Näitä esiteltiin mm. kunnanjohtajille ja tiedottamista jatkettiin seuraavan vuoden puolella. Suomen Kuntaliitto ja Keski-Suomen liitto järjestivät yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön kanssa Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaarin Jyväskylä Paviljongissa Seminaari kuului valtakunnalliseen eri maakunnissa järjestettyyn 18 seminaarin sarjaan. Keski-Suomen seminaariin osallistui yli 400 henkeä. Seminaarissa kuultiin näkemyksiä valtakunnan, maakunnan, seudun ja kunnan tasolta ja käytiin keskustelut uudistusten toteutuksesta. Esitys kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaksi laiksi ja luonnos asetukseksi valmistuivat vuoden 2006 loppupuolella. Päätöksenteko siirtyi vuoteen Yhteistyöverkosto Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueensa kuntien, kansanedustajien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toimintaa oli sekä julkisissa että yksityisissä verkostoissa. Keski-Suomen liitto keskittyi verkostoyhteistyöhön ennen muuta suunnittelujärjestelmän mukaisissa toimissa. Vuorovaikutus maakunnan seutujen ja kuntien kanssa maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä toteuttamissuunnitelman valmistelussa oli järjestelmällistä ja uusia yhteistyön muotoja hakevaa. Myös uusien EU-ohjelmien laadinta kokosi yhteen toimijat koko maakunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisella oppimisverkostotyöllä (Optiimi). Maakuntien liitot toimivat edelleen yhteistyössä suuralueittain, EU:n tavoitealueittain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimi liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otettiin kantaa maakuntien kannalta keskeisiin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuivat säännöllisesti. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestivät myös neuvottelutilaisuuksia maakuntien liittojen edustajille. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa perustamaansa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta pyrittiin toimimaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttami- 20