Toimintakertomus 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2006"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2006 KESKI-SUOMEN LIITTO JULKAISU C 116 ISBN SÄHK. ISBN KESÄKUU 2007 ISSN

2 JULKAISUTIEDOT Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: Julkaisu C 116 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Maakuntasuunnitelma Maakuntakaava Painos: 250 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto ja kansi: Juuso Huhtala Kannen kuva: Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Jämsän Juokslahdesta. Kuva: Jarkko Pietilä Jyväskylä 2007

3 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 SISÄLLYS 1. KATSAUS VUOTEEN KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS Maakuntaohjelmatyö EU-ohjelmatyö Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman toteutus Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen EU-tiedotus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Maakuntakaavan laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen MUU TOIMINTA Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Kunta- ja palvelurakenneuudistus Yhteistyöverkosto Kansainväliset toimet Tiedotus Matkailun kehittäminen Tietotekniikka ja tietoliikenne KESKI-SUOMEN LIITON HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö TALOUS VUONNA Talousarvion toteutuminen Jäsenkuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston tilinpäätös EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoituksen tilinpäätös...41 LIITE 1. Maakuntavaltuuston jäsenet LIITE 2. Henkilöstö ja toimialavetäjät...45 LIITE 3. Henkilöstöraportti...47 LIITE 4. Keski-Suomen liiton julkaisut vuosilta LIITE 5. Tilintarkastuskertomus...53

4 1. KATSAUS VUOTEEN 2006 Vuonna 2006 Keski-Suomi kehittyi monessa suhteessa myönteisesti. Maakunnan väestö kasvoi edellisten vuosien tapaan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Jyväskylän seudun väestö lisääntyi noin 1500 hengellä ja muiden seutujen yhteenlaskettu menetys oli puolet tästä. Maakunnan väestölisäys oli siten noin 750 henkilöä. Jyväskylän seudun ulkopuolelta löytyy pienistä kunnista pari positiivista yllättäjää, Kannonkoski ja Kivijärvi, joiden väestö lisääntyi kummassakin 15 hengellä. Muutamissa seutukunnissa väestöllinen huoltosuhde on maamme heikoimpia ja ikääntyminen vinouttaa enenevässä määrin kuntien väestörakenteita. Keski-Suomi on sijaintinsa puolesta liikenteen ja logistiikan maakunta. Maakunnan kautta kulkee useita valtakunnallisia pääväyliä. Tieliikenteen asema on Keski-Suomessa korostunut, sillä suuri osa maakunnasta on rautatiekuljetusten ulottumattomissa eikä maakunnalla ole omia satamia. Vuonna 2006 tehtiin päätös VT 4:n parantamisesta tulevina vuosina Heinolan ja Jyväskylän maalaiskunnan (Vaajakosken) välillä. Kyseessä on merkittävä kansallisen liikenneverkon kehittämiseen liittyvä päätös ja sillä on huomattavia maakunnan kilpailukykyä lisääviä vaikutuksia. Taloudessa ja tuotannossa Keski-Suomen suunta on nousujohteinen. Tuotannon, työpaikkojen ja yritysten määrät kasvoivat. Viime vuonna tuotannon kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä vedossa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastui Keski-Suomeen ja työpaikkalisäys on ollut ripeää erityisesti Jyväskylän seudulla. Uusia työpaikkoja on syntynyt varsinkin yrityspalveluihin. Yritysten toimipaikat lisääntyivät varsinkin Jyväskylän seudulla, jossa maakunnan kasvusta tapahtui 90 %. Positiivisten näkymien vastakohtana ovat yritysten rationalisointipäätökset. Teollisuusyritykset ovat vähentäneet työvoimaansa tai kertoneet tulevien vuosien vähennystarpeista. Radikaalien supistamisten tai toimintojen siirron tuomiin äkillisiin rakennemuutoksiin ollaan onneksi puuttumassa entistä ripeämmin. Hallitus on varautunut tähän omalla rahoituksellaan, jota ollaan kohdistamassa myös Keski-Suomen ongelmien ratkaisemiseksi. Keski-Suomen liitto on viime vuosina yhdessä kuntien kanssa valmistellut nk. Master Planeja, kokonaisvaltaisia elinkeinopoliittisia suunnitelmia, jotka ovat onnistuessaan koonneet eri toimijat yhteistyöhön ja virittäneet uutta yritystoimintaa. Talouden ja tuotannon positiivisista näkymistä huolimatta korkea työttömyys koettelee edelleen Keski-Suomea. Aiempien vuosien tapaan Keski-Suomen työttömyysaste pysyttelee edelleen maamme neljänneksi korkeimpana Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan jälkeen. Vaikka työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi on tehty lujasti töitä, viitteitä rakenteellisesta työttömyydestä saadaan yhä enemmän. Useilla aloilla on samaan aikaan sekä työttömyyttä että vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Työllisyyden kasvattaminen ja osaavan työvoiman saanti on maakunnan suurin haaste. Keski-Suomi on vahva koulutuksen ja osaamisen maakunta. Koulutussektori on suuri työllistäjä ja maakunnassa on monipuolinen ja moniasteinen koulutustarjonta. Vain Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla on suhteellisesti enemmän tutkinnon suorittaneita kuin Keski-Suomessa. Korkeasti kouluttautuneet sijoittuvat erityisesti Jyväskylän seudulle ja maakunnan muille kaupunkialueille. Koulutustarjonta on nykyisellään maamme suurimpia muuttoliikkeen vetovoimatekijöitä. Keski-Suomen laaja koulutusverkosto edistää maakunnan säilymistä vetovoimaisena kohteena. 4

5 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Keski-Suomen liitto linjasi maakunnan kehitystä vuosiksi eteenpäin. Vuosi 2006 oli sinnikästä puurtamista ohjelmatyössä, jossa kysyttiin yhteistyötaitoja ja rohkeaa, mutta asiallista, otetta edunvalvonnassa. Samalla, kun huolehdittiin EU-ohjelmakauden viimeisten kehittämisresurssien tehokkaasta käytöstä, uuden ohjelmakauden suunnittelua tehtiin perusteellisesti sitouttaen mukaan suuri joukko muita toimijoita. Maakuntaohjelmaa lähdettiin rakentamaan uudelta, klusterimallin pohjalta. Tähän liittyi useita kapeamman alueen strategioita, toimintasuunnitelmia ja ohjelmia, mm. kansainvälistymisen toimintaohjelma sekä teknologia-, matkailu-, maaseutu- ja hyvinvointistrategiat. Optiimin työ jatkui seutulähtöisesti ja tuloksena on syntynyt tai syntymässä jokaisen seudun oma strategia. Kokonaisuutena vuosi 2006 antaa erinomaisen lähtökohdan sekä resurssien että sisältöjen puolesta edetä kohti vaikuttavimpia kehittämistoimia ja sitä kautta nostaa maakunnan kehitystasoa. Maakuntakaavan ehdotuksen valmistelu vaati edellä kuvatun ohella runsaasti liiton voimavaroja ja alkuperäisiä suunnitelmia enemmän työt jatkuvat vielä vuonna Kunta- ja palvelurakennehanke työllisti alkuvuodesta, kun laadittiin vastausta 2. vaiheen kysymyksiin ja aloitettiin joitakin selvityksiä. Kuntien maksuosuudet liiton toiminnan tukemiseksi pysyivät euromääräisesti vuoden 2004 tasolla. Tämä on näkynyt lähinnä ajoittaisena henkilöresurssien puutteena, mikä on korvattu ylimääräisenä työnä. Lisäksi loppuvuodesta 2006 säästimme tarkoituksella vuodelle 2007, koska kuntien maksuosuudet pysyvät edelleen vuoden 2005 tasolla ja uuden ohjelmakauden aloittaminen vaatii kehittämisresursseja. Tuloksellisen toiminnan takaamiseksi on kuitenkin tulevina vuosina tärkeää, että liiton toimintaa rahoitetaan ainakin reaaliselta arvoltaan nykyisen tasoisesti. Jyväskylässä Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 5

6 2. KESKI-SUOMEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA VISIO Kehittämistoiminnan vision mukaisesti Keski- Suomen liitto vastasi yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johti sen toteuttamista. Liitto verkottui kansallisesti ja kansainvälisesti niihin alueisiin ja toimialajärjestöihin, joiden osalta odotettiin saatavan taloudessa ja toiminnassa pitkän aikavälin hyötyjä. Maakuntasuunnitelmassa valmisteltu maakunnan visio muodosti pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Maakuntaa kehitettiin maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden ja vision toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden avulla. Suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä Liiton suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä perustui sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitettiin maakunnan tavoiteltu kehitys. Se oli pohjana maankäytön suunnittelulle ja alueellisten kehittämisohjelmien laatimiselle. Maakuntakaava oli toimintavuoden aikana toinen liiton päätehtävistä maakuntaohjelman rinnalla. Toimintaympäristön kannalta jäi edelleenkin epäselväksi kuntien yhteinen yleiskaava, joka ajatuksellisesti sijoittuisi uudeksi kaavatasoksi maakuntakaavan ja kunnan yleiskaavan väliin. Keskisuomalaiset kunnat eivät ole ryhtyneet toimiin yhteisen yleiskaavan laatimiseksi, ei vapaaehtoiselta pohjalta eikä laatimismääräyksen hakemiseksi. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma olivat aluetason keskeisiä kehittämisasiakirjoja, joilla oli perustavaa laatua oleva merkitys maakunnan kehittämisessä eri viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen yhteistyönä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) sovitti yhteen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamista ja rahoittamista. Lisäksi se käsitteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman. Toteuttamissuunnitelma sai lopullisen sisältönsä MYR:n käsittelyssä, jolloin varmistettiin myös elinkeinoja työntekijäjärjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kuntatalouden yleinen tila johti huomion kohdistamiseen toimintavuonna elinkeinojen ja yhdyskuntien perusrakenteiden kustannuksiin ja toimivuuteen. Kuntien ohella asiakkaana olivat sekä kansalaiset, yritykset, järjestöt että valtion keskushallinto. Eräiltä osin liitto toteuttaa suoraan EU:n velvoittavia päätöksiä tai ohjelmia; tällaisia ovat mm. Habitat-direktiivi ja siihen kytkeytyvä Natura ohjelma sekä aluesuunnittelun ja -kehittämisen ohjelmat. Aluesuunnittelussa ja -kehittämisessä sekä muussa liiton ympäristöön liittyvässä toiminnassa liitto on ilmaissut selkeästi olevansa aktiivinen ja positiivinen osapuoli sekä toteuttavansa maakunnan kehittämistä yleisesti hyväksyttyjen kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti. Ajankohtaiset pikaista reagointia edellyttäneet ylikunnalliset selvittelyt lisääntyivät; näistä on perusteltua mainita esimerkkeinä osaamiseen ja sosiaaliseen infrastruktuuriin liittyvät tehtävät, kuntien palveluihin liittyvä yhteistoiminta ja rakenteen kehittäminen sekä liikennejärjestelmään liittyvät toteuttamistoimet ja edunvalvonta. Maakuntakaavaa laadittiin maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Maakuntakaavan laadinta edellytti poikkeuksellisen runsaasti erillisselvityksiä. 6

7 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO MAAKUNTA- SUUNNITELMA Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- KAAVA LAUSUNNON- ANTO MAAKUNTA- OHJELMA TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA + valtionrahoitusesitys YHTEISTYÖ- ASIAKIRJA EU-ohjelmat Maakunnan strategiat Erillisselvitykset Ohjelmasopimukset MENESTYVÄ MAAKUNTA Liiton noudattama maakunnan suunnittelu- ja kehittämisjärjestelmä. 7

8 3. OHJELMATYÖ LAATIMINEN JA TOTEUTUS 3.1 Maakuntaohjelmatyö Keski-Suomen maakuntaohjelman valmistelu vuosille aloitettiin vuoden 2005 syksyllä ja tehtävä suoritettiin loppuun vuoden 2006 aikana. Ohjelma valmisteltiin yhteistyössä valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sisältöä oli rakentamassa yli sata asiantuntijaa. Seminaareissa maakunnan kehittämistä pohtivat yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja MYR:n jäsenet. Luonnosta käsiteltiin useissa em. tahojen kokouksissa. Luonnos oli myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski-Suomen liiton internetsivuilla. Lopullisen muodon maakuntaohjelma sai pyydettyjen lausuntojen ja kommenttien perusteella. Keski-Suomen maakuntaohjelmaan määriteltiin neljä kehittämisaluetta (1) elinkeinot ja teollisuus, (2) osaaminen ja koulutus, (3) hyvinvointi sekä näille edellytyksiä luova (4) yhdyskuntarakenne ja vetovoima. Edellisen maakuntaohjelman arvioinnin perusteella kehittämisalueita tiivistettiin ja selkeytettiin. Koska julkinen rahoitus väheni, resurssit oli suunnattava harvempiin, mutta entistä vaikuttavampiin hankkeisiin. Keski-Suomen maakuntaohjelma julkaisu. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että WFA-liittojen yhdessä hankkima maakuntaohjelmien arviointi valmistuu toimintavuoden aikana. WFA-liittojen yhteisesti hankkima maakuntaohjelmien arviointi saatiin maakuntien liittojen käyttöön maaliskuussa 2006, jonka jälkeen arvioinnin tulokset sisällytettiin uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi laatia toimintavuoden aikana maakuntaohjelma sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan; ohjelma käsitellään maakuntavaltuustossa vuoden 2006 aikana. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman syysvaltuuston kokouksessa

9 Keski-Suomen liiton toimintakertomus EU-ohjelmatyö Toimintavuoden aikana maakuntahallitus esitti useita kannanottoja EU-ohjelmien valmisteluun tavoitteenaan saada ohjelmien sisällöt vastaamaan Keski-Suomen kehittämislinjauksia. Rahoituksen kohdennuksiin sekä ohjelmien hallinto- ja toimeenpanojärjestelmään liittyvät linjaukset myös tulivat otetuiksi merkittäviltä osin huomioon toimenpideohjelmissa. Keskushallinnon voimakas ote, erityisesti ESR-rahoituksen ohjaajana, koettiin ohjelmien myöhempää toteutusta vakavasti hankaloittavana asiana. Merkittävä osa rahoituksesta kohdennettiin yritystoiminnan edistämiseen. Liiton edustajia oli valmistelemassa valtakunnalliseen Kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteeseen liittyvinä Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa sekä Manner-Suomen ESR-ohjelman Länsi-Suomen osiota. Vuoden aikana järjestettiin valtakunnallisesti ja suuraluetasolla lukuisia neuvotteluja ja seminaareja. Maakuntavaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että vuoden 2006 aikana laaditaan uuden rakennerahastokauden ohjelmat yhdessä kuntien, seutujen, kehittämisyhtiöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Uuden rakennerahastokauden toimenpideohjelmien valmistelu alueilla päättyi elokuun lopussa Ohjelman painotuksiin vaikuttivat laaditut seutustrategiat ja maakuntaohjelman toteuttamistapaa ohjaava klusteriperusteisuus. Maakunnan toimijoiden asiantuntemus oli prosesseissa käytettävissä ja osallistuminen vahvaa. Vuoden loppupuolella liiton edustajat osallistuivat ohjelmien viimeistelyyn valtioneuvoston käsittelyä varten. Saarijärven-Viitasaaren seudun rahoituksellinen erityisasema otettiin painokkaasti huomioon toimenpideohjelmien linjauksia valittaessa. 3.3 Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 1 -ohjelma-alueella kehittämisresurssit on suunnattu luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Kehittämisen painopistealueiksi valitut ydinverkostot ovat puu, bioenergia, metalli, kivi, matkailu sekä maatilatalous. Vuonna 2006 Keski-Suomen liiton rahoituksessa painopiste oli pohjoisen Keski-Suomen puutuoteteollisuuden (tuki ) ja bioenergiasektorin kehittämisessä (tuki ). Osaamisen kehittämisessä rahoitukseltaan merkittävin Keski-Suomen liiton rahoittama hanke oli Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän POKE SV-pilotti (tuki ), jossa kehitetään pohjoisen Keski- Suomen toisen asteen oppilaitosten välistä yhteistyötä yrityselämän tarpeet huomioiden. Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 1-ohjelman 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena oli, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä. Vuonna 2006 Tavoite 1- ohjelman yritysinvestoinneista 92 % suuntautui valituille painopistealueille. ESR-varoin rahoitetuista osaamisen kehittämishankkeista 31 % oli mahdollista edistää verkostojen kehittymistä. 9

10 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 1-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % Tavoite 1-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 1-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden rahoituskehyksestä 89 %. Sekä EAKR- ja ESR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. 3.4 Tavoite 2-ohjelman toteutus Tavoite 2-ohjelman perusstrategiana on alueellinen erikoistuminen, joka pohjautuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailukykytekijöiden tunnistamiseen. Erikoistumisvalinnat ovat: Kunta Erikoistumisvalinta Hankasalmi Matkailu ja siihen liittyvät hyvinvointipalvelut Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatio- ja hyvinvointiteknologia Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö ja siihen liittyvä yritystoiminta Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena vuonna 2006 oli, että tavoite 2-ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia. Vuonna 2006 erikoistumisstrategian mukaisia hankkeita oli 56 %. Keski-Suomen liiton rahoittamat hankkeet toteuttivat pääosin strategiaa ja jatkoivat maakunnan kannalta merkittävien teemojen kehittämistyötä. Metalli, graafinen teollisuus ja ICT sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat Peurunka-keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu osana seudun matkailu- ja hyvinvointipalveluja Perheyrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen Uusi Suojarinne PK-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys sekä ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki 10

11 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 K-S liitto PB Keski-Suomen Tavoite 2-ohjelma EU+valtio Rahoituskehys Päätökset % 95% Tavoite 2-ohjelma yhteensä % Keski-Suomen liitto 2-ohjelman sidontatilanne Keski-Suomen liitto on sitonut koko ohjelmakauden raamistaan 96 %. Pääosa ESR-varoista on käytännössä sidottu meneillään oleville hankkeille. Sen sijaan EAKR-varoin voidaan käynnistää vielä muutamia hankkeita vuoden 2007 alkupuolella. Suurimmat Keski-Suomen liitolta EU-rahoitusta saaneet hankkeet vuonna 2006 olivat: Hanke Sisältö Hakija Tuki Kustannusarvio Keskisuomalaisten IT-yritysten kasvun vauhdittamisprojekti Vahva ja kansainvälistyvä Keski-Suomi Taitava Next Step Seitsemän ohjelmistoalan yrityksen kasvun vauhdittaminen esim. ulkomaan markkinointia, myyntiä tai tuotekehitystä tehostaen Kansainvälisen projektipalvelun vahvistaminen, maakunnan kansainvälistymismittarin rakentaminen, Business in Central Finland -palvelukonseptin kehittäminen sekä kansainvälinen viestintä Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyönä (Taitava Keski- Suomi -hankekokonaisuuden päätösvaihe) Jyväskylän Teknologiakeskus Oy (nyk. Jyväskylä Innovation Oy) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy Jyväskylän ammattiopisto

12 3.5 Perustoimialojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Keski-Suomessa jatkettiin vuonna 1996 alkanutta toimialapohjaista kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun toimialoilla sekä graafisella ja viestintäalalla. Elektroniikkateollisuuden toimialatyö päättyi syksyllä Tuotanto kasvoi vahvasti Keski-Suomessa ensimmäisellä puoliskolla. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi alkuvuoden aikana noin 4,5 prosentilla edellisvuodesta. Kasvua vetivät jalostusalat, sillä sekä teollisuus että rakentaminen olivat hyvässä kasvussa. Myös palveluiden vakaa kasvu jatkui. Valtakunnallinen hyvä suhdannetilanne heijastuu Keski-Suomeen. Kuluvan vuoden alkupuolella Keski-Suomi pääsi lähes samaan kasvuvauhtiin kuin koko maa, kun viime vuonna maakunta jäi selvästi jälkeen valtakunnallisesta trendistä mm. paperiteollisuuden työkiistan vuoksi. Vuodesta 2000 Keski-Suomen tuotanto on kasvanut ennakkoarvion mukaan hieman vähemmän kuin koko maassa. Teollisuusyritysten liikevaihto kääntyi kasvuun Keski-Suomessa kuluvan vuoden alkupuolella. Reaalista kasvua teollisuuden liikevaihdossa oli reilut 10 % edellisestä vuodesta vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla. Alkuvuoden käänne kasvusuuntaan perustuu ennen kaikkea viennin vahvaan nousuun. Keski-Suomen teollisuus seuraa viiveellä koko maata, jossa teollisuuden liikevaihto on ollut kasvussa jo pitempään. Vuodesta 2000 koko teollisuuden liikevaihto on vähentynyt Keski-Suomessa reaalisesti noin 6 %. Kuitenkin ilman paperiteollisuutta laskettuna teollisuuden liikevaihto on reaalisesti noin prosentin ylempänä vuoden 2000 tasosta. Vienti on kasvanut hieman vähemmän. Valtakunnallinen osaamiskeskusohjelmakausi päättyi vuoden 2006 lopussa, Keski-Suomen osaamiskeskusalat olivat; paperinvalmistuksen hallinta, ICT, energia, ympäristö sekä nanoteknologia. Hyvinvointiteknologiaa ja hyvinvointipalveluja kehitettiin aluekeskusohjelman rahoituksen turvin. Luoville aloille oli käynnissä oman toimialan Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena oli saada perustoimialat pysyvälle kasvu-uralle liikevaihdolla mitattuna. Tavoitteen toteutumista seurataan kahdesti vuodessa Keski-Suomen aikajana -julkaisusarjassa. Keski-Suomen tuotanto kasvoi reippaasti kuluvan vuoden alkupuolella teollisuuden ja rakentamisen vahvan nousun ansiosta. Myös työllisyys kasvoi tuntuvasti. Teollisuusyritysten liikevaihto kasvoi vahvasti kuluvan vuoden alkupuolella. Myös teollisuuden henkilöstömäärä kääntyi nousuun. Aikajana julkaistiin kahdesti ja sen mukaan teollisuuden liikevaihdon ja työpaikkojen kehittyminen on ollut erittäin myönteistä varsinkin metalliteollisuudessa ja puutuoteteollisuudessa, joissa molemmissa oli havaittavissa jopa pienoista työvoimapulaa. kehittämishanke. TE-keskuksen maaseutuosasto rahoitti maaseutumatkailun ja pk-elintarviketeollisuuden kehittämistä. Keski-Suomessa oli vuoden 2006 aikana käynnissä 14 toimialan kehittämistyö. Toimialoilla päästiin luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten että elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2006 haettiin toimintamalliin tehoa tiivistämällä kehittämisstrategiaa yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Toimialapohjaisen kehittämistyön kokemusten perusteella valittiin uuden ohjelmakauden kehittämisstrategiaksi klusteriperustainen kehittäminen. Maakuntaliiton johdolla syksyn 2006 aikana on hahmoteltu Keski-Suomen vahvoja klustereita ja käynnistetty klustereiden kehittämissuunnitelmien laadinta. Tavoitteena oli tunnistaa 3 5 kehittämisen kannalta tärkeintä klusteria sekä tarvittaessa kullekin seudulle omat vahvat paikalliset tärkeät klusterit. Samassa yhteydessä tiivistet- 12

13 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 täisiin myös osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman liittymistä maakunnan kehittämistyöhön. Keski-Suomen strategiatyössä ja EU-ohjelmien toteutuksessa on painotettu osaamisen vahvistamista. Toimintavuoden merkittäviä yksittäisiä osaamishankkeita, jossa liitto oli mukana, ovat ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi -hanke sekä seudullisten oppimisverkoston rakentaminen (optiimi). Keski-Suomen liitto on mukana oppimisverkoston rakentajana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Oppimisverkoston tavoitteena on konkretisoida vuoropuhelua maakunnassa työelämän, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden sekä seutujen kesken. Optiimityö on kiteytynyt kolmeen kehittämisalueeseen eli: 1. Seutujen kehittämiseen 2. Oppimis- ja innovaatioverkostojen synnyttämiseen 3. Organisaatioiden sisäiseen kehittämiseen siten, että ne pystyvät entistä enemmän vastaamaan seutujen kehittämistarpeisiin Optiimityötä on päätetty jatkaa vuosina Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattiopiston ja yhdessä muiden ammatillista koulutusta tarjoavien koulutuskuntayhtymien kanssa. Osaamisen vahvistaminen ilmenee Keski-Suomessa kehittämistyönä sekä koulutusorganisaatioiden sisällä että erityisesti työelämäyhteistyönä osaavan työvoiman turvaamiseksi. Koulutusorganisaatioiden sisäisessä kehittämisessä painopisteinä ovat olleet koulutuksen osuvuuden lisääminen (ennakointi), kansainvälistymiseen liittyvien valmiuksien vahvistaminen sekä yrittäjyyden aktivointi eri koulutusasteiden opetuksessa. Koulutuksen työelämäsuhde on edelleen vahvistunut ja lisännyt aluevaikuttavuuttaan. Yliopisto on kiinnittänyt erityisesti huomion elinikäisen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen sekä yrittäjyyteen opetuksessa. Ammattikorkeakoulu on rakentanut yhteistyön ja kehittämisen työvälineitä. Ammatillinen koulutus on luonut yrittäjyyden oppimispaikkojen verkoston sekä vahvistanut ammatillisen koulutuksen yhtenäistä laatukuvaa. Toinen aste on rakentanut yhteistyössä kaikilla seuduilla nuorten koko ikäluokan kattavaa hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden tarjontaa. Koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä on kehitetty maakunnan koulutuksen kilpailukykyä koulutustarjonnan 2012 kansallista mitoitusta varten (KESU ). Tavoitteena on edelleen profiloitua vahvaksi koulutuksen maakunnaksi. Yhteistyö on jalostumassa maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti koulutusklusteriksi. Maaseutustrategia Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaosto kokosi maakunnan toimijatahot yhteen pohtimaan maaseudun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakuntahallituksen nimeämän strategiatyöryhmän työhön osallistui Keski- Suomen liiton, TE-keskuksen, metsäkeskuksen, maaseutukeskuksen, MTK:n, oppilaitosten, kuntien, toimintaryhmien ja eri toimialahankkeiden edustajia. Strategian laatiminen alkoi kesällä 2005 ja päättyi keväällä Strategiatyön tuloksena syntyneen Keski-Suomen maaseutustrategian tavoitteena on luoda päivitettävä viitekehys ja toimintamalli, jonka avulla maaseudun asukkaiden ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä voidaan arvioida ja tukea tulevina vuosikymmeninä. Strategialla halutaan valmistautua tulevaisuuteen: miten vallitsevan kehityksen suuntaa voidaan muuttaa ja maaseutu pitää asuttuna ja elinvoimaisena. 13

14 3.6 EU-tiedotus EU-tiedotus tukee ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden toteutumista maakunnissa. Tiedotuksen tavoitteet määritellään EU-alueohjelmien viestintäsuunnitelmassa 1 ja EU:n komission antamassa asetuksessa 2. Niiden mukaan tiedotuksen tulee lisätä EU:n rahoittaman toiminnan avoimuutta, näkyvyyttä ja tehokkuutta tehostaa yhteistyötä ja lisätä aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken lisätä tietoutta, aktivoida hankeideointia ja vauhdittaa hankkeiden käynnistämistä nostaa ohjelmien tunnettuutta ja edistää tavoiteprofiilin mukaista imagoa. Tiedotustoiminnan periaatteita ovat olleet aktiivisuus, avoimuus ja nopeus sekä hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin sekä muihin sidosryhmiin. EU-tiedotuksen välineinä käytettiin tiedotteita, www-sivustoja ja tiedotuslehti Ämyriä sekä erilaisia tapahtumia ja tapaamisia. EU-tiedotuksen keskeistä sisältöä on ollut EU-ohjelmatyö: maakunnan yhteistyöryhmän toiminta ja päätökset, maakuntahallituksen EU-rahoituspäätökset sekä merkittävä maakunnallinen hanketoiminta. Vakiintuneen käytännön mukaan toimielinten kokouksista on tiedotettu medialle ja keskeisille sidosryhmille etukäteen ja päätöksistä välittömästi kokousten jälkeen. Tiedotteet ovat luettavissa myös alueellisten rahoittajaviranomaisten yhteisiltä EU-rahoitussivuilta (www.eurahoituskeskisuomi.fi) ja Keski-Suomen liiton kotisivuilta (www.keskisuomi.fi). Toimintavuonna lähetettiin 25 EU-asioihin liit- tyvää tiedotetta. Tiedotejakelun piirissä on yli 40 vastaanottajaa: toimitusta/yksittäistä toimittajaa, yhteistyökumppania, poliittista päättäjää tai virkamiestä. Maakunnan yhteistyöryhmän kokoukset ovat olleet toimittajille avoimia. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti Ämyri ilmestyi kaksi kertaa. Ämyrissä julkaistiin puolivuotisraportit EU-ohjelmien rahoituksen sidonnasta hanketoimintaan sekä viranomaisten hankerahoituspäätökset. Lisäksi Ämyrissä käsiteltiin ajankohtaisia ohjelmatyöhön liittyviä teemoja ja kerrottiin keskisuomalaisista EU-hankkeista. Lehden toimituskunnassa olivat edustettuina TE-keskus, lääninhallitus, ympäristökeskus ja tiepiiri. Päätoimittajana toimi Keski-Suomen liiton aluekehitystiimin vetäjä, suunnittelujohtaja Hannu Korhonen ja toimitussihteerinä tiedottaja Merja Lahti. Ämyri on kuvitettu neliväripainettu A4-kokoinen aikakauslehti, jonka jakelu oli 3000 kappaletta. Maakuntien yhteistyöryhmien valtakunnalliset neuvottelupäivät järjestettiin Jyväskylässä Tapahtuma järjestettiin toistamiseen ja se kokosi Jyväskylä Paviljonkiin yli 200 osallistujaa, pääasiassa MYRrien jäseniä, EU-ohjelmista vastaavia henkilöitä maakunnista ja ministeriöistä sekä poliittisia päättäjiä. Neuvottelupäivien aiheita olivat kansallisen aluekehityspolitiikan tulevaisuus ja tuleva EU-ohjelmakausi. Uuteen EU-ohjelmakauteen valmistautuminen alkoi vanhan kauden EU-ohjelmien viestinnän arvioinnilla ja uuden viestintästrategian hahmottelemisella valtakunnallisissa seminaareissa sekä Ämyrin toimituskunnan ja MYRrin palavereissa. 1 (Sisäasiainministeriö ja BNL Information Oy) 2 (EY) N:o 1159/

15 Keski-Suomen liiton toimintakertomus MAAKUNTAKAAVAN LAADINTA SEKÄ ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN 4.1 Maakuntakaavan laadinta Maakuntavaltuuston asettamana tavoitteena on, että maakuntakaavan luonnosta kehitetään aikaisemmin hyväksytyn aikataulun mukaisesti siten, että lain tarkoittama kaavaehdotus voidaan käsitellä keväällä Kaavaehdotuksen valmistelussa päätettiin odottaa Jyväskylän kaupunkiseudun jätteenkäsittelyalueselvitysten valmistumista ja ottaa tulokset huomioon lopullisessa maakuntakaavaehdotuksessa. Lopullinen kaavaehdotuksen käsittely suoritettiin maakuntahallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin ja lausuntoaika oli Lausuntoja saatiin 117 kappaletta. Yksityisiltä henkilöiltä saatiin kaavan www-sivujen kautta 22 kommenttia, mutta kävijöitä oli yli Lausunnot käsiteltiin maakuntakaavan asiantuntijaryhmissä, toimiston valmisteluryhmässä ja johtoryhmässä. Maakuntahallitus käsitteli lausuntoja ja niiden vastineita ja Maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa käytiin työneuvotteluja naapuriliittojen, ympäristökeskuksen, TE-keskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, ilmavoimien ja tiepiirin, Vapo Oy:n ja muiden turpeentuottajien, keskeisten maa-ainesalan yrittäjien sekä eri intressiryhmien edustajien kanssa. Kuntien kanssa on hiottu yksityiskohtia ja tehty maastotarkistuksia. Ehdotusvaiheessa selvitettiin näkemyseroja ympäristöhallinnon kanssa. Näkemyserot koskevat arvokkaiden kallioalueiden ja kaikkien II-luokan pohjavesialueiden esittämistä kaavassa. Ympäristöhallinnon kanta on, että maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat kallioalueet ovat mukana maakuntakaavassa. Sekä kallioalueiden hyödyntämisen että suojelun tulee olla riittävästi selvitettynä kaavassa, jotta suunnittelu on kestävän kehityksen mukaista. KAAVAN VAIHEET ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMINEN OAS Tavoitteet Luonnos Ehdotus Hyväksyminen VAHVISTAMISVAIHE SEURANTAVAIHE Tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta Tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta Maakuntakaavan vaiheaikataulu. Vahvistaminen Seuranta 15

16 Laukaan Tarvaalankoskea pitkin kulkeva maakuntakaavaehdotuksen veneväylä. Maakuntakaavassa on tarkoitus esittää kaikki I- luokan pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeimmät II-luokan pohjavesialueet. Ympäristöministeriön kanta on, että kaikki I- ja II-luokan pohjavesialueet tulisi olla maakuntakaavassa, pienetkin alueet nähdään osana seudullista/ maakunnallista verkostoa. Ympäristökeskuksen näkemys on liiton esityksen mukainen, jolloin mukana ovat pohjaveden käytön kannalta tarpeelliset II-luokan pohjavesialueet. Koska II-luokan alueista ei välttämättä ole tutkittua tietoa, korostuu pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon käytön yhteen sovittavan projektin aikaan saaminen Keski-Suomeen. Kaavan valmisteluvaihetta esiteltiin maakuntavaltuustolle 7.6., sekä Keskustelussa nousivat esille näkemykset arvokkaista kallioalueista ja II-luokan pohjavesialueista. Valtuustossa tehtiin aloite pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteen sovittavan projektin käynnistämiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi vastineen aloitteeseen sekä maakuntavaltuusto hyväksyi toimintasuunnitelman, jonka mukaan liitto varautuu aloittamaan talvikauden 2007 aikana pohjaveden, sora- ja turve- sekä kiviainesten selvittämisen turvatakseen kestävän kehityksen ja yhteen sovittavan suunnittelun periaatteiden mukaisesti näihin liittyvien toimien mm. ympäristölliset ja taloudelliset näkökohdat. Maakuntahallitus käsitteli toimiston ehdotusta maakuntakaavaksi syksyllä , , ja Merkittävimmät päätökset koskivat Jyväskylän seudun uuden jätteenkäsittelyalueen poistamista kaavaprosessista ja päätöstä erillisestä vaihekaavasta. Maakuntahallitus lisäsi kaksi uutta km-1 merkintää Jyväskylän maalaiskuntaan sekä Haapamäki-Seinäjoki -radan nostamista merkittävästi parannettavaksi pääradaksi. Muutamiin suunnittelumääräyksiin tehtiin muutoksia tai ne poistettiin. Maakuntahallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Osallistuttiin käynnistyneeseen uuden Äänekosken rakenneyleiskaavatyöhön sekä maakunnan alueellisen jätehuoltosuunnitelman laadintaan. Osana Jyväskylän seudun yhdyskuntarakenneselvitystä päätettiin osallistua valtakunnalliseen Autoriippuvainen yhdyskuntarakenne ja sen vaihtoehdot -tutkimukseen. Se koskee Jyväskylän seutua. 16

17 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 PARAS-hankkeen tarvitsemia alue- ja yhdyskuntarakennetietoja toimitettiin Jyväskylän seudun kuntien käyttöön. Kärkihankelistalla oleva maakuntauran kehittäminen on aloitettu Jyväskylän kaupunkiseudun ja Leivonmäen kansallispuiston välillä. Katsaus Keski-Suomen maakunnan fyysiseen rakenteeseen ja aluekehitykseen -julkaisu valmistui. Jyväskylän läntistä ohitustietä koskeva selvittely käynnistyi kuntien ja tielaitoksen yhteistyönä, johon myös liitto osallistui. Logistiikka-alueselvitys käynnistyi JYKESin toimesta ja kuntien tukemana. Liitto on mukana valvovassa työryhmässä. POSKI-projektin sisältöä valmisteltiin. Maakuntahallituksen periaatepäätös tarkoitti vaihemaakuntakaavatyön alkua. YVA-toimet on toteutettu suunnitellusti: ne ovat luonteeltaan jatkuvia. Uuden SOVA-lain mukainen maakuntaohjelman ja maakuntakaavaehdotuksen sekä toteuttamissuunnitelman ympäristöarviointi tehtiin mukaan lukien Natura-vaikutusten tarkastelu. Samaten osallistuttiin ja osaltaan vastattiin YVA-ryhmässä hankkeiden vaikutusten arviointiin. Kansainvälisessä Defris-hankkeessa haettiin lisäarvoa toisaalta kansainvälisistä parhaista kokemuksista, toisaalta paneuduttiin lähinnä jäsenkuntien ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin. Hankkeessa toteutettiin seuraavat viisi osaprojektia: 1 Kaupan palveluverkkoselvitys (Santasalo). Työ esiteltiin Defris-partnereille. Artikkeli kansainväliseen levitykseen ilmestyy Spacelehdessä. Pohjois-Savon liiton kanssa tehtiin vertailuanalyysi vastaavasta Pohjois-Savon kaupan palveluverkosta. 2. Näkökulmia Keski-Suomen kilpailukyvyn kehittämiseen -selvitys / Nesenta Oy. Selvitys on antanut taustatietoa ja suuntaa valituille Keski-Suomen markkinointitoimenpiteille mm. Keski-Suomen illan järjestämiseksi. 3. Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma / Suunnittelukeskus Oy on myös esitelty kansainvälisessä seminaarissa esimerkkinä keskisuomalaisesta kehittämishankkeesta tien kehittämiskäytävä -selvitys (Suunnittelukeskus) 5. Valmisteltiin Keski-Suomen markkinointiillan toteutus, ohjelma ja lähetettiin kutsut. Helsingissä olleeseen iltaan osallistui yli 180 henkeä. On toteutettu maakuntakaavan kartat paikkatietoohjelmilla ja paikkatietoaineistoja käyttäen. YKRaineisto on ollut aktiivisessa käytössä. Kouluttautuminen paikkatieto-osaamiseen on jatkunut. Kärkihankelista on uudistettu. Seurantaraportti maakuntasuunnitelmassa määritellyistä verrokkialueista tehtiin North East Cargo Link -hankkeen yhteydessä sosiaalisten ja liikenteellisten indikaattoreiden osalta ja Keskipohjola-komitean yhteydessä ympäristöllisten indikaattoreiden osalta. Menettely perustui siihen, että liiton ei tarvinnut suorittaa aineistojen keruusta ja analysoinnista erillistä korvausta. Samalla vertailuaineisto saatiin korvauksetta myös Pohjanmaasta, Ruotsin Västernorrlannista ja Norjan Pohjois-Tröndelagista. Yhteistyön ilmapiiri partneritahojen kanssa on ollut myönteinen. 17

18 5. MUU TOIMINTA 5.1 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Keski-Suomen liitto on vaikuttanut edunvalvonnallaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Lainsäädännön mukaisesti on vaikutettu kansallisten kehittämisrahojen käyttöön sekä suunnittelun kautta että lausuntoja antamalla. Alueviranomaisten keskeisiin suunnitelmiin on otettu kantaa. Tavoitteena on ollut alueen oman päätöksenteon edellytysten parantaminen ja valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on ollut, että Keski- Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Uutena keinona lainsäädäntö on tuonut liitoille roolin käydä neuvottelut ministeriöiden kanssa liiton yhdessä muiden toimijoiden kanssa valmistelemasta maakunnan valtionrahoitusesityksestä. Ensimmäiset uuden lainsäädännön mukaiset neuvottelut käytiin joulukuussa Keski-Suomen etujen turvaaminen on edellyttänyt myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä on edistänyt osaltaan tavoitteen saavuttamista. Eurooppa-toimisto on vuoden lopussa uusinut tiedotusjärjestelmänsä, joka on myös jäsenkuntien käytettävissä (www.wfa.fi). Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liitto on järjestänyt säännöllisesti kansanedustajille ja kunnanjohtajille kokoukset ajankohtaisten asioiden käsittelemiseksi ja yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Liitto on tehnyt yhteistyössä jäsenkuntien kanssa niitä palvelevaa selvitystoimintaa mm. osallistuttu Keski-Suomen hyvinvointianalyysin rahoittamiseen. Lisäksi liitto on hankkinut maakuntaa koskevaa tietoaineistoa, mm. Suuri vaikutusaluetutkimus. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Helena Pihlajasaari jättämässä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle maakunnan tavoitteita EU:n ohjelmakaudelle Vasemmalla apulaisjohtaja Jukka Patrikainen ja oikealla maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Kauko Lehtonen. Kuvaaja: Kalevi Olin. 18

19 Keski-Suomen liiton toimintakertomus 2006 Eduskunta myönsi rahoituksen Nelostien korjaamiseen välillä Lusi - Vaajakoski. Ensimmäisen vaiheen rahoitus on 75 miljoonaa euroa. Kansanedustajakokouksia järjestettiin Jyväskylän lisäksi muualla maakunnassa. Toukokuun kokous järjestettiin Joutsassa Kaivomäen tuvalla. Kuvaaja: Jukka Patrikainen. 5.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Sisäasiainministeriö asetti valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsittelyn pohjalta kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen. Hankkeen aluevaihe toteutettiin koko maassa syyskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Keski-Suomen maakuntahallitus antoi laajan maakunnallisen valmistelun pohjalta omat vastauksensa aluevaiheen kysymyksiin marraskuussa 2005 ja helmikuussa Vastaus toimitettiin sisäasiainministeriön ohella myös maakuntavaltuuston kevätkokoukselle tiedoksi. Maakuntahallitus päätti toimintavuoden alkupuolella jatkaa aikaisemmin asetettujen ohjausryhmän, sihteeristön ja teemaryhmien toimiaikaa maakuntahallituskauden loppuun eli vuoden 2007 maakuntavaltuuston kevätkokoukseen saakka. Myös maakuntahallituksesta nimetyille seutuvastaaville annettiin vastaava jatkoaika ja toimistosta nimettiin seutujen yhteyshenkilöt. Maakuntahallitus hyväksyi hankkeen jatkon rahoituksen ja käynnisti selvityksiä mm. koulutuksen, lasten ja nuorten hyvinvointiosaamisen jalkauttamiseksi, vanhusten palveluiden järjestämiseksi, maakunnalliseen asiakas- ja potilaskuljetuksen järjestelmän kehittämiseksi sekä Keski- Suomen asiointialueiden kuvaamiseksi. 19

20 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaari Jyväskylä Paviljongissa Kuvaaja: Jukka Patrikainen. Asiointialueet saatiin selville ostamalla syksyllä Suuren vaikutusaluetutkimuksen 2006 tiedot. Näitä esiteltiin mm. kunnanjohtajille ja tiedottamista jatkettiin seuraavan vuoden puolella. Suomen Kuntaliitto ja Keski-Suomen liitto järjestivät yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön kanssa Kunta- ja palvelurakenne uudistuu -seminaarin Jyväskylä Paviljongissa Seminaari kuului valtakunnalliseen eri maakunnissa järjestettyyn 18 seminaarin sarjaan. Keski-Suomen seminaariin osallistui yli 400 henkeä. Seminaarissa kuultiin näkemyksiä valtakunnan, maakunnan, seudun ja kunnan tasolta ja käytiin keskustelut uudistusten toteutuksesta. Esitys kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaksi laiksi ja luonnos asetukseksi valmistuivat vuoden 2006 loppupuolella. Päätöksenteko siirtyi vuoteen Yhteistyöverkosto Keski-Suomen liitto teki tiivistä yhteistyötä alueensa kuntien, kansanedustajien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toimintaa oli sekä julkisissa että yksityisissä verkostoissa. Keski-Suomen liitto keskittyi verkostoyhteistyöhön ennen muuta suunnittelujärjestelmän mukaisissa toimissa. Vuorovaikutus maakunnan seutujen ja kuntien kanssa maakuntakaavan, maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä toteuttamissuunnitelman valmistelussa oli järjestelmällistä ja uusia yhteistyön muotoja hakevaa. Myös uusien EU-ohjelmien laadinta kokosi yhteen toimijat koko maakunnan alueelta. Yhteistyötä tehtiin myös seudullisella oppimisverkostotyöllä (Optiimi). Maakuntien liitot toimivat edelleen yhteistyössä suuralueittain, EU:n tavoitealueittain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimi liittojen puheenjohtajien kokous, jossa otettiin kantaa maakuntien kannalta keskeisiin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuivat säännöllisesti. Kuntaliitto ja ministeriöt järjestivät myös neuvottelutilaisuuksia maakuntien liittojen edustajille. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa perustamaansa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta pyrittiin toimimaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttami- 20

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

MRL-PÄIVÄT , OLOS

MRL-PÄIVÄT , OLOS MRL-PÄIVÄT 7.9.2016, OLOS MAAKUNTAUUDISTUS LAPPI SOPIMUS MERIALUESUUNNITTELU POHJOIS-SUOMEN LIIKENNE- JA LOGISTIIKKASTRATEGIA MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Riitta Lönnström suunnittelujohtaja LAPIN LIITTO Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot