PERINTÖ JA TESTAMENTTI

Transkriptio

1 MATTI NORRI PERINTÖ JA TESTAMENTTI KÄYTÄNNÖN KÄSIKIRJA Talentum Helsinki 2010

2 Kuudes, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja Matti Norri Piirrokset: Ahti Susiluoto ja Markku Annila Taitto: Maria Mitrunen ISBN Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2010

3 ALKUSANAT Viime vuosikymmenet on perhe- ja jäämistöalan lainsäätäjiä ohjannut näkemys, jonka mukaan politiikalla voidaan puuttua ihmisten asioihin, kuten miehen ja vaimon taikka vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin. Sen mukaista lakiakin on sitten syntynyt. Suomen perintö- ja testamenttilainsäädäntö on nykyään niin vaikeaselkoinen, ettei yksikään lakimies sitä täysin hallitse. Lukija tulee huomaamaan, että laki on paitsi monimutkainen myös pirstaleinen. Havaintojeni mukaan se johtuu maamme lainsäädäntöä pitkään leimanneesta teoreettisuudesta. Joskus on nimenomaisesti lausuttu julkikin, ettei lainsäätäjä voi ottaa huomioon käytännöllisiä näkökohtia: nykyaika vaatii hienojakoisia järjestelyjä. Friedrich Carl von Savigny kirjoitti 1800-luvun alussa kuuluisassa teoksessaan Vom Beruf siitä, millainen juridiikan luonnollinen kehitys on: Kaupalliset ja tekniset asiat vaativat tarkkaa ja monimutkaista säätelyä, kun toisaalta perhe- ja perintöoikeuden on säilytettävä yksinkertaiset rakenteensa. Suomen sodanjälkeinen lainsäätäjä ei ole ymmärtänyt sitä, mihin sopivat yksinkertaiset ja mihin monimutkaiset säännökset. Olisi syytä uskoa von Savignya, sillä Euroopan historia ei tunne häntä suurempaa lakimiestä. Olen koettanut keskittyä pääasioihin ja selittää mahdollisimman selkeästi verrattain vaikeaa ja monessa kohdassa sekavaa lakitekstiä. Olen tässä teoksessa yrittänyt esittää lain niin kuin se on. Oma käsitykseni siitä, mikä olisi järkevää perintö- ja testamenttiasioissa, on usein toinen.

4 6 ALKUSANAT * * * Opettajani, alan grand old man Martti Rautiala toimi teoksen kolmen ensimmäisen laitoksen asiantuntijana. Rautialan professuuriin kuuluivat perhe-, perintö- ja testamenttioikeus. Erityisen arvokasta oli saada hyödyntää oikeusneuvos Rautialan laajaa kokemusta tuomarina. Rautialan edesmentyä on tieteellisenä asiantuntijana toiminut oikeustieteen tohtori Tapani Lohi. Lakitieteen lisensiaatti Heikki Boreniuksen kuoltua ovat teoksen asianajaja-asiantuntijoina toimineet laamanni Kullervo Kemppinen sekä asianajajat Aila Koulu ja Arto Palsala. He ovat antaneet käyttöön suuren testamentti- ja perintöasioiden valmistelu- ja toteutuskokemuksensa, mistä heille kiitos. Vielä kiitän seuraavia henkilöitä, jotka ovat kokonaan tai osaksi lukeneet teoksen aikaisempien laitosten tekstin ja esittäneet huomioita, erityisesti hämärien ja kaksimerkityksisten sanontojen selkiinnyttämiseksi: Aimo Aalto, asianajaja Paavo Aunola, kiinteistönvälittäjä Juhani Berghem, henkilökuntapäällikkö Jarl Engberg, asianajaja Taija Haapaniemi, kustannustoimittaja Ritva Hartela, konttoripäällikkö Leif Häggblom, varatuomari Juhani Leino, kaupunginjohtaja Jukka Kleemola, insinööri Robert Mattson, asianajaja Seppo J. Nieminen, asianajaja Risto Rydman, toiminnanjohtaja Simo Schultz, insinööri Sakari Wikström, lääkäri Helsingissä lokakuussa 2010 Matti Norri

5 LUKIJALLE Perintö- ja testamenttiasiat koskevat melkein jokaista. Jotkut suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi: riidelkööt sitten jälkeeni. Tämä teos on ohje- ja mallikirja niitä varten, jotka haluavat itse varmistaa tahtonsa toteutumisen ja estää riitojen syntymisen. Kirja auttaa testamentti- ja perintöoikeudellisten asioiden käytännön suunnittelemisessa ja hoitamisessa. Se on tarkoitettu niille, jotka laativat perintö- ja testamenttioikeudellisia asiakirjoja itselleen ja muille, ja niille, jotka toimittavat perunkirjoituksia ja perinnönjakoja. Teoksessa selitetään ja neuvotaan, missä järjestyksessä ja kuinka pesänselvitys vainajan jälkeen on hoidettava perunkirjoituksineen, testamentin voimaansaattamisineen ja perinnönjakoineen. Kirja auttaa kaikissa tavallisesti vastaan tulevissa tilanteissa. Se palvelee myös sellaisia käyttäjiä, jotka vain silloin tällöin joutuvat tekemisiin jäämistöoikeudellisten asioitten kanssa. Kirja sopii myös niille, joilla ei ole lakialan koulutusta. Lakimääräinen perimysjärjestys ei ole yksinkertainen varsinkaan nykyään, kun erilaiset uusioperheet ovat yleistyneet. Vielä monimutkaisemmaksi perimysjärjestyksen tekee perintöön vaikuttava avioliittolain omaisuusjärjestelmä, jota lakimiehetkään eivät kunnolla hallitse ja jossa lain tulkinta ei ole kaikilta osin selvä. Avioliitto-oikeuden sääntöjä selostetaan kirjassa tarpeellisilta osin. Kokemukseni mukaan aviopuolisoiden olisi aina syytä harkita testamentin tekemistä, ja monet testamentin tekevätkin. Tässä suhteessa ihmisten olot ovat niin erilaisia, että kutakin tilannetta varten tarvitaan erilainen testamentti. Teoksessa käydään läpi kaikki yleisimmät tilanteet,

6 18 LUKIJALLE annetaan ohjeita ja esitetään malleja. Tämä on Suomessa ensimmäinen ja yhä ainoa opaskirja näissä kysymyksissä. Kirja sisältää ohjeet myös kuolemanvaraisjärjestelyjä, kuten ennakkoperintöä ja syytinkikauppaa, varten. Kuoleman jälkeen on toimitettava pesänselvitys ja perinnönjako. Kirjassa neuvotaan, miten perunkirjoitus on toimitettava, miten testamentti on saatettava voimaan ja miten se voidaan riitauttaa, jos sellaiseen on perusteita. Samoin selostetaan lakiosa. Perinnönjako on erilainen ensiksi kuolleen puolison, lesken ja yksinäisen henkilön jälkeen. Teoksessa on ohjeet kaikkiin näihin tilanteisiin. Verotus vaikuttaa merkittävästi perintö- ja testamenttiasioihin, joskus niin, että tiettyjä toimenpiteitä kannattaa suositella pelkästään verosyistä. Myös näistä on ohjeet. Teokseen ei ole otettu kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia perintö- ja testamenttilain sääntöjä. Tähän laitokseen on lisätty useimmin tarvittavista asiakirjoista myös ruotsinkieliset mallit. * * * Tässä teoksessa käsitellään oikeustoimia ja niiden vaikutuksia Suomen lain mukaan. Oikeustoimi on toimenpide, jolla ihminen määrää oikeuksistaan. Yksipuolisia oikeustoimia ovat esimerkiksi testamentti ja lahja ja kaksipuolisia oikeustoimia perinnönjakosopimus ja kauppasopimus. Laki lähtee siitä, että riittävässä ymmärryksessä tehdyllä vapaalla oikeustoimella on tarkoitettu vaikutus. Oikeustoimilaissa on säännökset siitä, miten pakon, petoksen, erehdyksen, toisen riippuvaisen aseman hyväksikäytön tai kunnianvastaisen ja arvottoman menettelyn (esim. juopumus tilan hyväksikäytön) tuloksena syntyneet oikeustoimet ovat pätemättömiä. Näihin pätemättömyysperusteisiin ei teoksessa joka kerta viitata. Jos sellaisia perusteita on, muutoin pätevä oikeustoimi on pätemätön.