Toimeentulotuen sisäiset ohjeet alkaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimeentulotuen sisäiset ohjeet 1.10.2008 alkaen"

Transkriptio

1 Toimeentulotuen sisäiset ohjeet alkaen 1

2 Sisältö Säännökset... 3 Ohjeet Oikeus toimeentulotukeen Oleskelu kunnassa Perhekäsite Elatusvelvollisuus Toimeentulotukihakemuksen käsittely Päätöksenteko-oikeus Päätöksen muoto ja perustelut Toimeentulotukilaskelma Toimeentulotuen määräytyminen Tulojen selvittäminen Tuloina ei oteta huomioon Perusosan sisältö Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle Perusosan alentaminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjien osalta Tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot Asumismenot Terveydenhuoltomenot Työ-, koulu-, kurssi- ja työharjoittelumatkat Päivähoitokustannukset Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukea ei voida myöntää Toimeentulotuen erityistilanteet Nuorten toimeentulotuki Opiskelijoiden toimeentulotuki Ulkomaalaisen toimeentulotuki Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Vankeusaika ja toimeentulotuki Asevelvolliset Erityiskysymyksiä Toisesta kunnasta muuttaminen Elatusmaksut Lapsen tapaamisoikeus Ehkäisevä toimeentulotuki Välitystiliasiakkuus Toimeentulotuen takaisinperintä Menettely väärinkäytöstapauksissa Kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen Muutoksenhaku

3 Sipoon toimeentulotukiohjeet Säännökset Toimeentulotuesta annettu laki (1412/1997) ja asetus (66/1998) tulivat voimaan Toimeentulotukijärjestelmän toimivuuden parantamiseksi toimeentulotuesta annettuihin lakiin ja asetukseen on tehty muutoksia, joiden avulla on tarkoitus laajentaa ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä kunnissa, lyhentää asiakkaiden jonotusaikoja sekä tehostaa tarveharkinnan käyttöä tukea myönnettäessä. Vuonna 2006 toimeentulotukea muutettiin niin, että siihen ei enää sisällytetä osuutta asiakkaana asumismenoista. Vuonna 2002 alkanutta kokeilua, jossa osa tuensaajatalouden ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, on jatkettu vuoden 2008 loppuun tuli voimaan laki koskien toimeentulotuen viivytyksetöntä käsittelyä sekä henkilökohtaiseen keskusteluun pääsyä. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (L 189/2001) painottaa kuntien ja työvoimahallinnon välistä yhteistyötä yhteisasiakkaiden tilanteen selvittämisessä. Samoin voimaan tuli laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan laki maahanmuuttajien erityistuesta (1192/2002). Lain tavoitteena on turvata kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka ilmeisesti muutoin olisi jatkuvan toimeentulotuen tarpeessa. Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) sekä voimaan tullut hallintolaki (434/2003) sisältävät määräyksiä asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ohjeita viranomaisen menettelylle myös toimeentulotukea myönnettäessä. Sosiaalihuoltolaki määrittelee sosiaalipalvelujen ja toimeentulotuen järjestämisvastuun. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa 1992/734 määritellään asiakkailta perittävistä maksuista. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan (STM Oppaita 2007:11) toimeentulotukilain soveltajille. Ohjeet 1 Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa, eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloa ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai 3

4 varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 1 mom.). Toimeentulotuen myöntämisessä noudatettavista ohjeista huolimatta sosiaalityöntekijälle jää harkintavalta sen myöntämisessä yksittäistapauksissa. Tuen tarvetta tulee arvioida yksittäistapauksena. Mitään ryhmiä ei voi rajata toimeentulotuen sovellutusalueen ulkopuolelle. Jokaiselle on varattava mahdollisuus hakea toimeentulotukea niin halutessaan ja asiakkaan hakemukseen on annettava kirjallinen päätös. Jokaisella on velvollisuus huolehtia omasta elatuksestaan ja laissa säädetyssä laajuudessa puolisonsa sekä omien ja puolisonsa alaikäisten lasten sekä ottolasten elatuksesta. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään ensisijaisten etuuksien (esim. asumistuki, työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, äitiys- ja vanhempainraha, opintotuki, eläke) hakemista. Työttömältä edellytetään työvoimatoimiston asiakkaaksi ilmoittautumista. Toimeentulotukijärjestelmä turvaa toimeentulon niille, jotka jäävät muiden sosiaaliturvajärjestelmien ulkopuolelle tai eivät saa muista järjestelmistä riittävää toimeentuloaan. Toimeentulotuki on aina viimesijainen, ja se on käytettävissä vasta sitten, kun henkilö ei voi muilla tuloilla tai varoilla taikka muusta sosiaaliturvajärjestelmistä saada elatustaan Oleskelu kunnassa Toimeentulotukea myöntää hakijan oleskelukunta (TOTUL 14 ). Mikäli henkilö asuu vakituisesti Sipoossa, tämä voidaan todeta väestötietojärjestelmästä. Tilapäisen oleskelun kunnassa ollessa kysymyksessä tai, jos hakijalla ei ole kotipaikkaa missään kunnassa, on selvitettävä oleskelu olosuhteiden perusteella. Oleskelukunnan selvittäminen tulee tapahtua tosiasiallisten olosuhteitten perusteella; asiakkaan kertomus, todisteet asumisesta, työpaikka, mihin hakijan posti tulee, laskuissa oleva osoite yms. tietojen avulla. Poste Restante ei ole riittävä selvitys oleskelusta paikkakunnalla. Ensimmäisellä käyntikerralla on annettava asiakkaalle aikaa 2 viikkoa tuoda näyttö vakinaisesta oleskelusta kunnassa. Poste Restante asiakkailta pyydetään oleskeluosoite. Muutaman päivän pistäytyminen kunnassa ei velvoita toimeentulotuen myöntämiseen. Poikkeuksena kuitenkin tapaukset, joissa hakija on joutunut esim. tapaturmaan ja tarvitsee hoitoonsa toimeentulotukea. Ensiavun luonteisen toimeentulotuen tarve selvitetään. Matkakustannukset kotikuntaan voidaan myöntää harkinnanvaraisesti vain erityistapauksissa selvityksen jälkeen. Esim. rikoksen ollessa kyseessä edellytetään rikosilmoituksen tekemistä Perhekäsite Toimeentulotukilaissa perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. (TOTUL 3 ). Myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän kahden samaa sukupuolta olevan henkilön yhteistalous käsitetään perheeksi. 4

5 1.3. Elatusvelvollisuus Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen avioliittolain mukaan. (AL 46 ) Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa. Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Lapsen elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. (1 ) Avioerotilanteissa ja avoliiton purkautuessa puolisoiden edellytetään tekevän sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, johon liittyy elatussopimus. Mikäli elatusapujen maksaminen on laiminlyöty, toimeentulotuen hakijaa kehotetaan hakemaan elatustukea. Asumiskustannusten osalta on huomattava, että omistusasunnon osalta vaaditaan ositus (ennen tätä asumiskulut jakautuvat puolisoiden kesken) ja vuokra-asunnossa edellytetään, että vuokrasopimus muutetaan sen puolison nimiin, joka jää asuntoon asumaan. Asiakasta ohjataan heti laittamaan vireille hakemukset ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien osalta. Avopuolisot eivät ole elatusvelvollisia toisiinsa nähden, mutta heidät käsitellään toimeentulotukea määrättäessä perheenä, jolloin mm. kummankin tulot ja menot otetaan huomioon laskelmassa. Mikäli toimeentulotukea joudutaan myöntämään elatusvelvollisuuden laiminlyönnin takia, voidaan myönnetty toimeentulotuki periä takaisin elatusvelvolliselta (katso kohta 9. Toimeentulotuen takaisin perintä). Laki lapsen elatuksesta 3 2 mom.: Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuneista kustannuksistaan. (katso. kohta 5.1. Nuorten toimeentulotuki) 2 Toimeentulotukihakemuksen käsittely Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaiheisiin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian selvittely, mahdollisten lisäselvitysten hakeminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteellisesti sekä lopulta päätöksen teko. Toimeentulotukilain 14 4 momentin mukaan kaikissa näissä käsittelyvaiheissa tulee pyrkiä viivytyksettömään menettelyyn. Tavoitteena Sipoossa on, että hakemukset käsitellään lain vaatimissa määräajoissa. Hakemukset käsitellään 7 arkipäivässä ja kiireelliset asiat heti tai seuraavana päivänä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukea määrättäessä asiakkaalla on tietojenantovelvollisuus ja viranhaltijalla asian selvittämisvelvollisuus. Asiakkaan ja hänen holhoojansa on annettava ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä asian käsittelyä varten. (TOTUL 17 ja Asiakaslaki 12 ) Asiakkaalla on oikeus saada tietää, miksi tietoja kysytään ja mihin niitä käytetään. Ensisijaisesti edellytetään, että asiakas toimittaa kaikki hakemuksen käsittelyssä tarvittavat 5

6 asiapaperit. Tarvittaessa asiakkaalle tulee antaa määräaika, esimerkiksi kaksi viikkoa, lisäselvityksen toimittamiselle. Määräaika tulee kirjata perusteluihin. (SHL 40 ) Tietoja on tarkoituksenmukaista tai välttämätöntä hankkia myös muilta viranomaisilta. Menettelytavat selvitetään asiakkaalle. Sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva oikeus saada tietoja eri viranomaisilta (Asiakaslaki 20 1 mom.). Jokaiseen hakemukseen on annettava kirjallinen päätös. Hakijalla on oikeus saada hakemuksensa käsiteltäväksi, vaikka näyttäisi todennäköiseltä, että hakemukseen tulee kielteinen päätös. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin Päätöksenteko-oikeus Päätösvalta toimeentulotuen myöntämistä koskevissa asioissa on delegoitu sosiaalityöntekijöille ja lisäksi etuuskäsittelijälle lakisääteisen toimeentulotuen osalta. Etuuskäsittelijä siirtää harkinnan perusteella asian sosiaalityöntekijälle. Etuuskäsittelijä saa päättää perustoimentulotuen myöntämisestä, sen alentamisesta sekä muuttoavustuksen myöntämisestä, jos muutto on välttämätön Päätöksen muoto ja perustelut Hallintolain mukaan päätös on perusteltava ilmoittamalla sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi päätökseen vaikuttaneet toimeentulotuen tarpeen syyt sekä huomioon otetut tulot ja menot. Yksityiskohtaiset selvitykset kirjataan sosiaalityön muistiinpanoihin, asiakaskertomukseen. Päätöksenteon yhteydessä on päätettävä myös mahdollisesta perinnästä. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Kielteinen päätös on perusteltava. Myös osittain kielteisessä päätöksessä on oltava perustelu siihen, miksi tiettyä asiakkaan esittämää menoa ei ole huomioitu laskelmassa tai miksi toimeentulotukea ei ole siihen myönnetty. Perustoimeentulotukipäätökseen tulee aina liittyä laskelma, josta ilmenevät tulot ja menot. Jos päätös perustuu aikaisempaan laskelmaan esim. maksusitoumusta myönnettäessä, riittää pelkkä viittaus. Päätösote on annettava asiakkaalle tiedoksi. Kaikki hankittu aineisto, joka on vaikuttanut päätöksentekoon, on kirjattava. Julkisuuslain 12 :n mukaan jokaisella, myös lapsella, on oikeus halutessaan tutustua häntä itseään koskevaan asiakirja-aineistoon. Jos asiakirjoihin sisältyy myös toista henkilöä koskevia salassa pidettäviä merkintöjä, on ne ennen tietojen antamista peitettävä siitä asiakirjan kopiosta, joka annetaan. 6

7 2.3. Toimeentulotukilaskelma Laskelma tehdään yleensä kuukauden ajalta. Se voidaan tehdä myös lyhyemmälle tai pitemmälle aikavälille, jolloin huomioidaan vastaavalle ajalle kohdistuvat tulot ja menot. Toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti saadaan jakamalla kuukausisummat 30:llä. Pelkän ruokarahan osuus on 48 % perusosasta. Laskelma tehdään yleensä viimeisestä säännöllisen tulon maksupäivästä alkaen ja, kun kysymyksessä on kahden viikon välein maksettava palkka, toiseksi viimeisestä maksupäivästä alkaen. Kertakaikkiset korvaukset ym. huomioidaan niin pitkälle kuin ne riittävät tai mikä on perheen/yksilön tilanteen mukaan kohtuulliseksi katsottavaa. Hyväksyttävien menojen alkuperäisen laskun eräpäivä ratkaisee sen, mille ajanjaksolle meno kuuluu, ja se otetaan huomioon kyseisen ajanjakson laskelmassa (sähkölasku, vuokra, poliklinikkamaksu). Poikkeuksena ovat sairaalalaskut, joissa asiakas ollut pitkään sairaalahoidossa eikä hänelle ole vahvistettu pitkäaikaishoidon maksua tai maksukatto ei ole tullut täyteen. 3 Toimeentulotuen määräytyminen Toimentulotuen suuruus määrätään hakijan ja hänen perheenjäsentensä menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksen perusteella. Toimeentulotukeen oikeuttaviin menoihin kuuluvat perusosalla katettavat menot ja tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat muut menot Tulojen selvittäminen Tulon selvittämisessä huomioitavaa: Tulot huomioidaan aina nettotuloina maksupäivämäärän mukaisesti. 15. päivän jälkeen maksetut tulot huomioidaan seuraavan kuun tuloina. Viimeiset palkkatositteet ja asiakkaan nimellä ja tilinumerolla varustetut pankin tiliotteet kaikista tileistä tulee esittää. Mahdolliset säästöt huomioidaan tuloksi. Uusien asiakkaiden kohdalla tulo- ja tilitiedot selvitetään vähintään 2 kk:n ajalta, tarvittaessa myös pidemmältä ajalta. Pitkäaikaisasiakkailta pyydetään edellisen kuukauden tulo- ja tilitiedot. Palkka otetaan tulona huomioon ulosoton jälkeen. Mikäli toimeentulotuen tarve kestää ulosoton vuoksi yli 3 kk, tulee asiakas ohjata velkaneuvontaan/-järjestelyyn. Loma-ajan palkka ja lomaraha huomioidaan tulona. Loppupalkka ja lomarahat ym. kertakaikkiset korvaukset lasketaan tulona vähintään kuukauden ajalle, siitä eteenpäin harkinnan mukaan. Huomioitavaan palkkaan lisätään palkasta pidätetty lainanlyhennys, henkilöstökassa, palkkaennakot, ostot ja luontaisedut. Autoetu ja puhelinetu huomioidaan tapauskohtaisesti. Opintolaina ja opintoraha huomioidaan tulona (katso kohta 5.2. Opiskelijoiden toimeentulotuki). 7

8 Työttömyyspäivärahat huomioidaan tulona siten, että kalenterikuukaudelta nettopäiväraha kerrotaan 21,5:llä. Jaksotus aloitetaan vasta, kun henkilö on tosiasiallisesti saanut kaksi työttömyyspäivärahasuoritusta saman kalenterikuukauden aikana. Kun jaksotus on aloitettu, sitä jatketaan asiakkaan osalta seuraavissa hakemuksissa. Eläkepäätöksen lisäksi pyydetään tosite nettoeläkkeestä. Kelan maksama koulutustuki huomioidaan kokonaisuudessaan tulona. Ylläpitokorvausta ei huomioida tulona. Työkokeilun ja työharjoittelun ajalta maksettavat kulu- ja ylläpitokorvaukset jätetään ottamatta tulona huomioon aktiivisuuden kannustamiseksi. Veronpalautus otetaan huomioon tulona. Verolippu tulee esittää. Verolipusta tarkistetaan paitsi mahdollinen veronpalautus myös omaisuustiedot ja tulotiedot edelliseltä verotuskaudelta. Tuloina huomioidaan yli 80 euron osuus. Omaisuustulo huomioidaan; korkoja osinkotulot, vuokratulot (nettotulot). Perintöjen osalta asiakkaalta pyydetään perunkirja. Avioerotilanteissa pyydetään ositustodistus. Sosiaaliturvaetuuksien osalta edellytetään maksutodiste ja päätös Tuloina ei oteta huomioon vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia, jotka ovat määrältään pieniä ja luonteeltaan satunnaisia ja edistävät omatoimista selviytymistä. Vähäisiä ansiotuloja ja avustuksia voivat olla sairaalan ahkeruusraha tai suojatyöstä saatava pieni palkka tuloja siltä osin, kun ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa/kk sairaan lapsen hoitotukea (ei myöskään huomioida menoiksi niitä erityismenoja, mitä tämä tuki kattaa) kansaneläkelain mukaista hoitotukea (ei myöskään oteta huomioon niitä erityismenoja, joita tämä tuki kattaa) vammaistukilain mukaista vammaistukea (ei myöskään oteta huomioon niitä erityismenoja, joita tämä tuki kattaa) äitiysavustusta alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja, siltä osin kuin ne ylittävät hänen osuutensa perheen toimeentulotuessa (perusnormi ja asumismenot) alle 18 vuotiaiden lasten satunnaisia tuloja, kuten kesä- ja viikonlopputöistä ei huomioida ylläpitokorvausta, joka liittyy työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai kuntouttavaan työtoimintaan vähäisiä lapsille annettuja syntymäpäivärahoja. Lahjan yläraja 20 euroa 3.3. Perusosan sisältö Perusosalla katettavia menoja ovat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen 8

9 käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. 3.4 Toimeentulotuki määrätään henkilölle tai perheelle Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia, vanhemman alaikäistä lasta ja ottolasta, aviopuolisoita sekä naista ja miestä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville tehdään yhteinen toimeentulotukilaskelma. Yksinäisen henkilön perusosaa sovelletaan tosiasiallisesti yksin asuvaan henkilöön tai yksinhuoltajaan. Yksin asuvan perusosa kuuluu myös vanhemmalle, joka asuu yhdessä 18- vuotiaan lapsensa kanssa eikä ole avioliitossa eikä elä toimeentulotukilain 3 :n 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Yhteistaloudessa erilaisista syistä asuviin, kuten avio- ja avopuolisot ja yhdessä asuvat sisarukset sovelletaan muun 17 vuotta täyttäneen henkilön perusosaa. Tätä sovelletaan myös vanhempiensa luona asuvaan 18- vuotta täyttäneeseen työssäkäyvään henkilöön tuli voimaan laki samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröinnistä. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on molemminpuolinen elatusvelvollisuus. Heitä koskee myös se, mitä muualla lainsäädännössä säädetään aviopuolisoista. Rekisteröimätön samaa sukupuolta olevien parisuhde ja yhdessä asuminen vaikuttaa perusosan määrään, mutta heille ei tehdä yhteistä toimeentulotukilaskelmaa Perusosan alentaminen työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjien osalta Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että: 1. henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä, tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu tarjota; 2. kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen; tai 3. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :n 1 momentissa tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 8 luvun 7 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt sen omasta syystään. 4. maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka, jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; Menettelyä voidaan soveltaa myös opiskelijaan, joka ei luottohäiriömerkinnän vuoksi voi saada opintolainaa tai vuorotteluvapaalla olevaan henkilöön. 9

10 Perusosan alentamisen yhteydessä asiasta on tehtävä kirjallinen päätös. Alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Mikäli kieltäytyminen tai laiminlyönti on toistuvaa, voidaan perusosaa alentaa enintään 40 %. Perheellisten kohdalla alentaminen voi kohdistua ainoastaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjän perusosaan ei puolisoon eikä lapsiin. Alentaminen voidaan tehdä vain silloin, kun sitä ei ole pidettävä kohtuuttomana. Kohtuuttomana alentamista voidaan pitää esim. silloin, kun työstä kieltäytymiselle ovat syynä lasten päivähoitovaikeudet tai poikkeuksellisen hankalat työmatkaolosuhteet. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään 2 kk kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Tämän jälkeen tulee tilanne arvioida uudestaan. Jos tilanne ei 2 kk:n aikana korjaannu asiakkaalle tehdään suunnitelma, jossa selvitetään asiakkaan velvoitteet, jotta alentaminen voidaan lakkauttaa. 4 Tarpeellisen suuruisina huomioon otettavat menot Perusosan lisäksi otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon seuraavat menot: a) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot/terveyskeskusmaksut, sairaudenhoitoon lääkärin määräämät lääkkeet b) työ- koulutus ja kurssimatkat c) lasten päivähoitomenot d) henkilön ja perheen muut erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat tarpeelliseksi harkitut menot e) sähkölasku, jos sähkölasku koostuu sekä taloussähköstä ja lämmityssähköstä, huomioidaan 30 euroa/kk taloussähkönä ja loput asumiskustannuksiin kuuluvana lämmityssähkönä f) kotivakuutus huomioidaan kodin irtaimiston osalta erillisenä menona kohtuullisen suuruisen vakuutuskirjan mukaan Asumismenot Asumismenoja ovat: vuokra tai hoitovastike lämmityskulut (huom. taloussähkön osuus sähkölaskusta on 30 euroa/kk ) vesi- ja jätevesimaksut jätehuoltokustannukset tontin vuokra asuntolainan korot koti- ja palovakuutus kiinteistövero katu- ja tienhoitomaksut nuohous, auraus 10

11 Hyväksyttävät vuokrien enimmäismäärät sisältäen lämmityskustannukset: Henkilöluku perheessä /kk Kohtuullinen neliömäärä Liian suureen asuntoon esimerkiksi avioeron takia jäänyt ohjataan hakemaan pienempää asuntoa. Ylisuuria asumiskustannuksia hyväksytään korkeintaan 6 kk. Asiakkaalle tiedotetaan asumiskustannusten 6 kuukauden määräajassa tapahtuvasta kohtuullistamisesta ja kehotetaan hakeutumaan edullisempaan asuntoon. Kohtuullistamisesta tehdään maininta asiakastietoihin. Kaksion vuokrahinta voidaan huomioida yhdelle henkilölle, mikäli yksinäinen henkilö ei yrityksestään huolimatta ole päässyt vaihtamaan edullisempaan asuntoon. Asuntohakemuksen on oltava vireillä. Kaksion vuokra voidaan harkinnan mukaan hyväksyä yksinhakijalle myös, jos se on välttämätön säännöllisten lasten tapaamisten toteutumiselle. Päätöksen harkinnan käytöstä tekee sosiaalityöntekijä. Rästivuokria hyväksytään vain erittäin perustellusta syystä. Niistä tehdään aina erillinen päätös. Rästivuokrat käsitellään aina sosiaalityön tiimissä. Vuokravakuus ovat aina harkinnanvaraista toimeentulotukea. Pääsääntöisesti myönnetään 1 kk:n vuokravakuus. 2 kk:n vuokravakuus voidaan myöntää harkinnan mukaan erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti takuita ei makseta rahana, vaan asiakkaalle annetaan sitoumus maksun suorittamisesta tarvittaessa vuokrasuhteen päätyttyä. Jos takuuvuokra on jouduttu maksamaan rahana vuokranantajalle, lähetetään vuokranantajalle kirje takuuosuuden palauttamiseksi sosiaalitoimelle asunnon uudelleen vapautuessa. Mikäli sosiaalitoimisto joutuu maksamaan vuokravakuuden asiakkaan laiminlyönnin vuoksi, vakuus peritään asiakkaalta. Uutta vuokravakuutta ei myönnetä, ennen kuin asiakas on korvannut vanhan vuokravakuuden. Muuttajan osalta selvitetään aikaisemman asunnon takuuvuokran tai sitoumuksen vaiheet ja otetaan huomioon uutta harkittaessa. Sipooseen muuttaville takuuvuokria ei makseta, vaan asiakasta ohjataan neuvottelemaan asiasta vanhan asuinkunnan kanssa. Sipoolaisen asiakkaan muuttaessa toiselle paikkakunnalle on myönnetty vuokravakuus voimassa seuraavat 6 kk. Vuokravakuutta ei myönnetä ilman vuokrasopimusta asuville. Asumiskulut huomioidaan vasta, kun vuokrasopimus on tehty ja asiakas on merkitty asukasluetteloon. Vuokran maksamisesta on voitava esittää virallinen tosite. Useamman aikuisen kysymyksessä ollen asumiskulut huomioidaan pääluvun mukaisessa suhteessa. 11

12 Jos asiakkaan asuntolainat ovat ylisuuret ja toimeentulotuen tarve on pitkäaikainen, ohjataan asiakas velkaneuvontaan. Velkajärjestelyn piirissä olevat eivät pääsääntöisesti saa toimeentulotukea Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenoina hyväksytään pääsääntöisesti vain julkisen terveydenhuollon menot. Poikkeuksena harkinnalla voidaan hyväksyä yksityisen terveydenhuollon lääkärin kustannukset kelakorvauksen ylittävältä osalta. Toimeentulotukeen oikeuttavia lääkemenoja ovat kaikki lääkärin sairauden hoitoon määräämät reseptilääkkeet. Runsaasti lääkkeitä käyttävien, varsinkin psyykelääkkeiden osalta, on syytä hyväksyä vain terveyskeskuksen ja mielenterveystoimiston lääkärien määräämät lääkkeet tai neuvotella asiasta terveyskeskuksen lääkärin kanssa. Ensisijaisesti asiakas maksaa lääkekulunsa kelakorvauksen ylittävältä osalta itse. Menot huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa. Asiakkaalla on oltava voimassa oleva kela-kortti. Toimeentulotukiasiakkaat ohjataan terveyskeskuksen hammashoitolaan. Myös proteettiseen hoitoon ohjataan hammashoitolan kautta, jos siihen sisältyy hammaslääkärityötä. Pelkkä proteesien uusiminen voidaan tehdä yksityisellä teknikolla. Kohtuullisista kustannuksista voi kysyä arviota hammaslääkäriltä. Harkinnan mukaan kohtuullisiin kuluihin voidaan myöntää tukea. Tässä tapauksessa arvio huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Menona huomioidaan tosiasiallisesti kohdekuukaudelle kohdistuvat kulut. Silmälasit myönnetään pitkäaikaisille toimeentulotuen asiakkaille pääsääntöisesti enintään 3 vuoden välein. Kehyksen hinta saa olla enintään 100 euroa. Tarpeen mukaiset peruslinssit korvataan, ei piilolaseja eikä erityiskäsittelyä, ellei hakijalla ole esittää välttämättömyydestä lääkärin todistusta. Muilla kuin pitkäaikaisasiakkailla myöntämisessä edellytetään vähintään 3 kuukauden toimeentulotukiasiakkuutta ja selvitystä edellisten lasien hankinnasta. Lasten silmälaseihin sovelletaan samaa ohjetta. Yli kaksi viikkoa kestäville sairaala- tai muille laitoshoitojaksoille lasketaan perusosan sijasta käyttövara (90 /kk). Yksittäiset kotonaolopäivät pitkän hoitojakson välillä huomioidaan laskelmassa normaalin päivänormin mukaisesti (perusosa jaettuna 30 päivällä). Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön menoina voidaan käyttövaraosuuden lisäksi huomioida vuokra ja tapauskohtaisesti harkintaa käyttäen muita tarpeellisia menoja Työ-, koulu-, kurssi- ja työharjoittelumatkat Kustannukset huomioidaan täysimääräisenä yleisten kulkuvälineiden hintojen mukaisesti. Mikäli oman auton käyttö on välttämätöntä, lasketaan kilometrikorvauksena 0,25 euroa/km Päivähoitokustannukset Mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu, ohjataan kunnallista päivähoitoa käyttävä hakemaan alennusta maksuihin. Jo maksetut päivähoitomaksut hyväksytään kuittien mukaan. Yksityisen päivähoidon kustannuksista huomioidaan kelan maksaman yksityisen päivähoidon tuen ylittävä osuus. Koululaisten iltapäivähoito ja seurakunnan päiväkerhomaksut huomioidaan. 12

13 4.5. Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Harkiten voidaan henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia tarpeelliseksi katsottuja menoja ottaa huomioon seuraavasti: Välttämättömiin huonekaluihin ja muuhun kodin perustamiseen voidaan myöntää tukea pitkäaikaiselle toimeentulotuen asiakkaalle korkeintaan 500 euroa (sänky, patja, ruokapöytä, tuolit, kodintekstiilit ja astiat). Asiakkaalta pyydetään selvitys tarvittavista hankinnoista ja niiden kustannuksista. Sänky korkeintaan 120 euroa Patja korkeintaan 50 euroa Pöytä ja tuolit korkeintaan 150 euroa Kodinkoneisiin myönnetään vain pitkäaikaisille useampilapsisille asiakasperheille ja terveydellisin perustein tukea halvimman hinnan mukaan ja yleensä kuittia vastaan. Pesukoneeseen myönnetään avustusta, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta käytettävissä. Pesukoneeseen korkeintaan 300 euroa Jääkaappi korkeintaan 150 euroa Erityisruokavalioihin ei pääsääntöisesti myönnetä harkinnanvaraista tukea. Esim. diabetes ei aiheuta ylimääräisiä ruokakuluja. Asiakas tulee ohjata Kelaan tiedustelemaan sieltä korvausta ravintovalmisteista sairauden perusteella. Lastenvaunujen ja rattaiden osalta pyydetään asiakasta selvittämään käytettyjen ostomahdollisuus. Yhdistelmävaunuihin myönnetään korkeintaan 270 ja rattaisiin 120. Samalle perheelle avustusta vaunuihin ja/tai rattaisiin myönnetään vain kerran. Romanivaatetukseen myönnetään vakituisesti käyttävälle joka toinen vuosi enintään 350. Tukea myönnetään vain pitkäaikaisille asiakkaille. Edellisten kuntien myöntämät avustukset tulee tarkistaa, mikäli Sipooseen muutosta ei ole kauan aikaa. Hautauskuluihin myönnetään enintään 750. Hautauskulut voidaan periä vakuutuksista, esim. ryhmähenkivakuutuksesta tai yksityisestä henkivakuutuksesta. Vainajalta maksamatta jääneitä laskuja ei myönnetä toimeentulotukena, vaan ne tulee merkitä vainajan jälkeen laadittavaan perunkirjaan velaksi. Mikäli pesään on jäänyt varoja, laskut tulee maksaa pesän varoista. Tukea voidaan myöntää, jos vainaja on varaton. Perunkirja tulee toimittaa hakemuksen yhteydessä. Käytännön järjestelyistä vastaa lähiomainen ja tarvittaessa sosiaalitoimiston, seurakunnan ja oikeusaputoimiston tukemana. Perhejuhlien järjestämiseen, kuten lapsen ristiäisiin, konfirmaatio- tai valmistujaisjuhlaan voidaan myöntää enintään 100. Muuttokuluihin myönnetään Sipoon sisällä ja naapurikuntiin tapahtuvaan muuttoon 120 ja muualle Suomeen matkan pituudesta riippuen korkeintaan 500. Muuttokustannuksista vastaa lähtökunta. Muuttokuluihin myönnetään avustusta vain, mikäli muuttoon on perusteltu syy esimerkiksi työpaikka, opiskelun aloittaminen tai perheelle sopivamman ja/tai 13

14 edullisemman asunnon löytyminen. Muuttokustannuksista hakijan on otettava etukäteen yhteyttä sosiaalityöntekijään. Pitkäaikaiselle toimeentulotuen saajalle (yli 6 kk) voidaan myöntää toimeentulotukea vaatteisiin 170 euroa/perheenjäsen/vuosi. Lasten harrastusmenoihin voidaan myöntää tukea pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden tai sairauden tai muun erityisperusteen vuoksi. Perheille tulee laatia palvelusuunnitelma. Tukea maksetaan lapsen harrastuksiin enintään 150 /lapsi/vuosi. Lisäksi voidaan myöntää retkiin ja leireihin enintään 150 euroa/lapsi/vuosi. Lasten ja nuorten polkupyöriin ja kypärään myönnetään hakemuksesta seuraavasti: lasten pyörä korkeintaan 85 euroa nuorten pyörä korkeintaan 150 euroa kypärä korkeintaan 20 euroa Lasten tapaamisista aiheutuvat ruokakustannukset ja kohtuulliset matkakustannukset voidaan huomioida lapsistaan erossa asuvan vanhemmat toimeentulotukilaskelmassa lapsen toteutuneen oleskelun ajalta. Asuinirtaimiston varastointiin voidaan myöntää tukea enintään 3 kuukaudeksi edullisimman vaihtoehdon mukaan. Polttopuita voidaan myöntää 5 m3 kaksi kertaa vuodessa, kuitenkin niin, että kustannukset sisällytetään kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voi aikuissosiaalityöntekijä myöntää korkeintaan 150 euroa oman harkinnan mukaan vaikkakin asiakkaalla on tuloylijäämää ja korkeintaan 500 euroon saakka aikuissosiaalityön tiimin harkinnan mukaan. Suurempiin tukiin tulee aina olla sosiaalityön päällikön lupa. Lastensuojelussa sosiaalityöntekijällä on tiimin tuella oikeus päättää 700 euroon saakka. Jos hakijan tulot ovat ulosoton kohteena, niistä on perusteltua ottaa tulona huomioon vain ulosoton jälkeen tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Tämä koskee kuitenkin vain ulosmittausta, joka toimitetaan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta. Mikäli henkilö on vapaaehtoisella suorituksella lyhentänyt ulosotossa olevaa velkaansa, suoritukseen tulee toimeentulotukea myönnettäessä suhtautua samalla tavoin kuin muihinkin velanhoitomenoihin. 4.6 Toimeentulotukea ei voida myöntää Toimeentulotukea ei voida myöntää seuraaviin asioihin missään tilanteessa. velkoihin ja lainoihin veroihin ulosottomenoihin sakkoihin kulutusluotoista aiheutuviin kustannuksiin ulkomaan matkoihin ja ulkomailla oleskeluun elatusmaksuihin 14

15 kakkosasunnosta tuleviin kuluihin 5 Toimeentulotuen erityistilanteet 5.1. Nuorten toimeentulotuki Alle 18- vuotiaan lapsen elatuksesta huolehtivat lapsen/nuoren vanhemmat. Silloin, kun kotona asuva alle 20-vuotias nuori opiskelee ja hakee toimeentulotukea, on selvitettävä, saako nuori tarpeellisen elatuksensa vanhemmiltaan. Mikäli myös vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia, on tarkoituksenmukaista käsitellä koko perheen tuen tarvetta. Yli 18-vuotiaalle tehdään oma toimeentulotukipäätös. Jos hakija haluaa, että hänen toimeentulotukensa maksetaan hänestä huolehtivan henkilön (esim. vanhemmat) tilille, tulee hänen antaa siihen kirjallinen suostumus (TOTUL 16 2 mom). Vanhempien selvitys elatuksesta tulee saada kirjallisesti (vaatteet, ruoka muu). Jos täysiikäinen kotonaan asuva henkilö saa avustusta vanhemmiltaan, hänen voidaan katsoa saavan tarpeen mukaisen toimeentulon tai osan siitä toimeentulotukilain 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla muulla tavalla. Jos selvitystä tuen tarpeen kattamisesta kokonaan tai osittain avustuksilla tai muilla tuloilla tai varoilla ei ole, tuki myönnetään toimeentulotukilaskelman osoittaman tarpeen mukaisesti. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan nuoren omat tulot ja hänen toimeentulotukeen oikeuttavat menonsa. Palkkatyössä olevalle vanhempiensa luona asuvalle nuorelle asumiskustannuksista huomioidaan pääluvun mukainen osa vuokrasta tai muista asumiskuluista. Vastaavasti tämä osuus vähennetään vanhempien mahdollisesta normilaskelmasta. Alle 18-vuotiaalle myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin huoltajalta tai muulta elatusvelvollisesta Opiskelijoiden toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain mukainen opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Opiskelijan edellytetään hakevan viipymättä opintotukea. Lähtökohtana pidetään sitä, että opintotuki on sellainen, että toimeentulotuen tarvetta ei ole. Lomien aikana opiskelijan edellytetään hakeutuvan ensisijaisesti työhön. Opintotuki otetaan kokonaisuudessaan huomioon toimeentulotukea määrättäessä (opintoraha, opintolaina, aikuisopintoraha, asumislisä). Myös opintolaina otetaan siis tulona huomioon siihen määrään asti, kun sitä on mahdollisuus saada. Kun opiskelijalla on mahdollisuus saada valtiontakaus, laina otetaan huomioon, vaikka opiskelija ei sitä todellisuudessa haluaisi nostaa pankista. Tällöin katsotaan, että laina on opiskelijan käytettävissä oleva tulo. Vaikka opintolaina on käytetty opintotukipäätöksen jaksotuksesta poiketen esimerkiksi heti lukukauden alussa, voidaan 15

16 toimeentulotukilaskelmassa opintolainan kuukautta kohden jaksottuva osuus lukea opiskelijan tuloksi. Opintolainan lyhennyksiä ei huomioida tulona. Vanhemmat ovat vastuussa opiskelevan nuoren elatuksesta. (katso kohta 1.3.) Lapsen elatuksesta annetun lain 3 1 momentin mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Vanhempien koulutusvelvollisuus koskee myös kotoa pois muuttaneita opiskelijoita. Silloin, kun tämänikäinen nuori hakee toimeentulotukea, otetaan yhteys hakijan vanhempiin ja selvitetään heidän mahdollisuutensa huolehtia nuoren toimeentulosta. Menettelytavat tulee selvittää toimeentulotuen hakijalle. Niissä tapauksissa, joissa opiskelijalle on myönnetty valtiontakaus, mutta hän ei tosiasiallisesti voi saada lainaa mistään pankista luottohäiriön vuoksi, tuloksi ei voida ottaa laskennallista tuloa esim. lainan määrää kuukaudessa. Tässä tilanteessa tulee asiakas kuitenkin ohjata pyytämään Kelan opintotukikeskuksen apua laina-asiansa järjestämiseksi. Perusosaa voidaan alentaa 20 %, mikäli opiskelija ei voi mitenkään saada lainaa ja on pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa opintojensa vuoksi. Erityisolosuhteet on kuitenkin otettava huomioon ja käytettävä yksilökohtaista harkintaa toimeentulotukea myönnettäessä (missä vaiheessa opiskelu on, perhesuhteet ja muut sosiaaliset olosuhteet). Opintotuki maksetaan ainoastaan opiskelukuukausilta, joten muilta kuukausilta on toimeentulotuen tarve arvioitava sen hetken tilanteen mukaan. Jos opintotukihakemus hylätään vanhempien tulojen vuoksi tai hakijan puolison tulojen vuoksi, ei toimeentulotukea pääsääntöisesti myönnetä. Kaikissa tilanteissa tulee kuitenkin käyttää yksilöllistä harkintaa. Jatko-opintoja tai toisen ammatin hankkimista ei tueta toimeentulotuella. Jos opiskelija ei voi saada opintotukea ylipitkiksi viivästyneiden opintojen takia, pyydetään suunnitelmaa opintojen loppuunsaattamiseksi, myös opintotuen jatkoaikaa tulee tiedustella Kelasta. Mikäli opiskelija opiskelee sellaisessa oppilaitoksessa, johon ei voi saada opintotukea, ei hän myöskään ole oikeutettu toimeentulotukeen. Opintolainan korot huomioidaan menoina opiskeluaikana. Jos niitä ei pysty maksamaan, niihin voi myös hakea vapautusta tai lykkäystä KELA:n kautta. Työttömyyden, armeijan, hoitovapaan ja sairauden vuoksi opiskelija voi hakea maksuvapautusta koroista Kelalta. Opintolainan korot huomioidaan menona Ulkomaalaisen toimeentulotuki Toimeentulotukea hakevan ulkomaalaisen tulee olla rekisteröitynyt kunnan asukas. Ulkomaalaisella on oltava toimeentulotukea hakiessaan voimassaoleva passi ja oleskelulupa. Passit ovat henkilökohtaisia ja pääsääntöisesti myös lapsilla on omat passit. Uutta oleskelulupaa on haettava hyvissä ajoin ennen vanhan oleskeluluvan umpeutumista. Voimassa oleva passi on oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä. Toimeentulotuen maksamista ei kuitenkaan keskeytetä jatko-oleskeluluvan hakemisen ajaksi. 16

17 Kelan maksamat etuudet ovat ensisijaista sosiaaliturvaa myös Suomessa pysyväisluontoisesti asuvalle ulkomaan kansalaiselle. Turistiviisumilla maahan tulleet eivät ole oikeutettuja sosiaaliturvaan. Turisteja ei myöskään pääsääntöisesti tueta toimeentulotuella, paitsi kiireellisissä ja välttämättömissä tilanteissa. Turistit ja ne ulkomaan kansalaiset, joilla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa ohjataan hakemaan apua oman maansa edustustosta, jos sellainen on Suomessa. Henkilö, joka on sitoutunut vastaamaan ulkomaalaisen toimeentulosta Suomessa, on ensisijaisesti vastuussa elatuksesta. Jos työnantaja on jättänyt palkat maksamatta ja ulkomaan kansalainen on sen vuoksi tuen tarpeessa, hänet ohjataan Uudenmaan työsuojelupiiriin, joko työsuojelutoimistoon Helsinkiin, osoite Siltasaarenkatu 12 A, Helsinki tai Porvoon toimipisteeseen Rihkamakatu 1, Porvoo. Molempiin on puhelin vaihde. Myönnetty toimeentulotuki peritään palkkaturvasaatavista. Ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleelle henkilölle ei myönnetä toimeentulotukea. Kun henkilö saapuu Suomeen pääasiallisesti opiskelemaan, häneltä vaaditaan ennen oleskeluluvan myöntämistä selvitys varoista, joilla hän aikoo opiskelunsa rahoittaa (yleensä pankkitalletus). Myös toimeentulotukihakemuksen käsittelyn yhteydessä edellytetään, että nämä varat ovat tosiasiallisesti hakijan käytössä. Tällöin ei ole perusteita toimeentulotuen myöntämiselle. Oleskelulupien ja passien uusimisesta aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida menoina toimeentulotukea myönnettäessä. Tuki voidaan maksaa asiakkaan tilille, kun hän esittää kuitin oleskeluluvan tai passin uusimisesta, koska poliisi laskuttaa kulut hakemuksen jättövaiheessa. Kansalaisuushakemukseen tai Suomen passin hankkimiseen ei myönnetä toimeentulotukea. Suomen kansalaisuus ei vaikuta sosiaaliturvaa lisäävästi. Pakolaisten osalta valtio korvaa toimeentulotukimenot 3 vuoden osalta maahantulosta lähtien. Paluumuuttajien toimeentulotuet valtio korvaa ensimmäisen 6 kk:n ajalta ja eläkeläisten osalta 5 vuotta. Matkustaminen Ulkomaalaisten passit tulee tarkistaa säännöllisesti matkustuspäivien selvittämiseksi (myös lasten passit). Ulkomailla oloon ei myönnetä toimeentulotukea. Yli viikon ylittävät matkustuspäivät vähennetään perusosasta. Tulkkaus Tulkkauksesta tulee huolehtia, mikäli asia on tullut vireille viranomaisen aloitteesta (Hallintolaki 9 ) Jos työntekijä ei hallitse asiakkaan käyttämää kieltä, on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkin hankkimisesta. (Asiakaslaki 5 ) Pakolaiset ja heihin verrattavat henkilöt: valtio korvaa tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle. Korvaus koskee paitsi sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvää 17

18 tulkkausta myös alkuvaiheen kotouttamistoimenpiteisiin liittyvää tulkkausta mm. kouluissa ja työvoimatoimistossa. Paluumuuttajat: toimeentulotukena maksetut tulkkauskustannukset korvataan kunnalle valtion varoista puolen vuoden ajalta maahantulosta Yrittäjät toimeentulotuen hakijoina Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on usein tarpeen selvittää myös yrityksen aikaisempi kannattavuus ja yrittäjän mahdollisuudet tulevaisuudessa saada tarpeen mukainen toimeentulonsa yritystoiminnastaan sekä seuraukset yritystoiminnan lopettamisesta. Yrityksen tulojen selvittämistä varten pyydetään seuraavat tiedot toimeentulotukihakemuksen yhteydessä: yrittäjän lomake toimeentulotuen hakemuksessa Näistä asiakirjoista on tarpeellista selvittää erityisesti yrittäjän omassa käytössä olevien varojen määrä. Selvästi kannattamatonta yritystoimintaa harjoittavan yrittäjän toimeentulon turvaaminen pitkäaikaisesti toimeentulotuella ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Mikäli yrittäjällä on mahdollisuus saada yrityksestään esim. vähintään työttömyysturvan peruspäivärahaa vastaava tulo, toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua lyhytaikaisesti korkeintaan kolme kuukautta. Yritystoimintaan kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pidemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Jos yrittäjä ei pysty yrityksestä saatavilla tuloilla huolehtimaan itsensä ja perheensä elatuksesta, ohjataan yrittäjää lopettamaan yritystoiminta tai etsimään yrittäjille tarkoitettuja ensisijaisia tukimuotoja Vankeusaika ja toimeentulotuki Suljetussa vankilassa vankila huolehtii vankien päivittäisestä perusylläpidosta. Tähän kuuluu asumisen lisäksi mm. vaatetuksen, ruokailun ja asianmukaisen terveyden- ja sairaanhoidon järjestäminen. Tutkintavankeusaikana voidaan myöntää käyttövaroiksi vähintään 90 /kk. Hakijan omat tulot ja varat on selvitettävä (esim. työttömyyspäiväraha). Vankilassa olevalle (ei työsiirtolassa) voidaan maksaa vuokra enintään 3 kk:n ajalta, mikäli asunnon säilyttäminen on perusteltua. Vankilan lääkärin luvalla vanki saa järjestää tutkimuksia tai hoitoa myös omalla kustannuksellaan. Hammashoitoa annetaan vankilan toimesta, mikäli se on vankeusaikana välttämätöntä sairauden vuoksi tai huomattavan vahingon estämiseksi. Silmälasien hankintaa vankila ei kustanna, paitsi poikkeuksellisesti silloin, kun vangilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Vankilasta lähetetään vangin tulotiedot ja vankilan lääkärin arvio lasien 18

19 tarpeellisuudesta kunnan sosiaalitoimeen, mikäli vanki hakee lasien hankintaa toimeentulotukena. Lisätietoja vangin tilanteesta saa tarvittaessa vankilan sosiaalityöntekijältä. Suljetussa vankilassa olevat vangit saavat työ- tai käyttörahaa. Avovankilassa tai siirtolassa rangaistustaan suorittavat vangit saavat työstään palkkaa. Vangin tuloista voidaan ulosmitata ja pidättää osa vangin elatukseen oikeutetuille. Tämä voidaan lähettää sosiaalilautakunnalle elatukseen oikeutetuille edelleen toimitettavaksi Asevelvolliset Asevelvollisuuslain mukaan palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen ja terveydenhuoltoon ja muuhun ylläpitoon. Siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet siviilipalvelusasetuksen nojalla. Asumiskustannusten osalta voidaan nämä asiakkaat ohjata Kelaan hakemaan asumistukea ja sotilasavustusta. Kela maksaa sotilasavustusta asepalveluksessa tai siviilipalveluksessa olevalle asevelvolliselle sekä hänen omalta palvelusajalta. Asevelvollisella tarkoitetaan myös reservin kertausharjoitukseen kutsuttua. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja palvelusaikana erääntyvät opintolainojen korot. Asevelvollisen omaisille voidaan maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, asumisavustusta ja erityisavustusta. Lapselle voidaan maksaa palvelusajalta asevelvolliselle määrätyt elatusmaksut. Avustukseen oikeutettuja ovat asevelvollisen aviopuoliso sekä sellainen avopuoliso, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen lapsi, asevelvollisen huolettavana oleva oma lapsi tai aviopuolison lapsi. Oikeuskäytännössä on pääsääntöisesti katsottu, että kyseisillä henkilöillä ei ole oikeutta toimeentulotukeen esimerkiksi viikonloppuvapaiden tai lomien osalta. Jos asevelvollinen asuu yksin, toimeentulotukena voidaan harkinnan perusteella maksaa ruokarahaa normin mukaisesti viikonloppulomilla. Mikäli asevelvollinen asuu vanhempiensa luona eikä hän ole ollut toimeentulotukiasiakkaana sosiaalitoimistossa ennen asepalvelustaan, toimeentulotukea ei myönnetä ruokaan viikonloppulomilla. 6 Erityiskysymyksiä 6.1. Toisesta kunnasta muuttaminen Tarvittaessa voidaan olla yhteydessä lähtöpaikkakunnan sosiaaliviranomaisiin. Uusi oleskelukunta vastaa toimeentulotuen myöntämisestä muuton jälkeen. Muuttokustannukset ja takuuvuokrat tulee hakea lähtöpaikkakunnalta Elatusmaksut Maksetuista elatusmaksuista on esitettävä maksutosite ja ne hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa menona 1 kuukauden ajan. Maksamattomia elatusmaksuja ei voida ottaa huomioon. Maksukyvyn alentuessa elatusvelvollista ohjataan hakemaan muutosta tehtyyn sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen. 19

20 Työttömät, joilla on elatusvelvollisuutta, voivat saada työttömyyspäivärahaan lapsikorotuksen, joka on tarkoitettu korvaamaan elatusmaksua. Työtön voi hakea elatustuen korvaamisvelvollisuudesta vapautusta (Laki lapsen elatuksen turvaamisesta 21 ). Lapsikorotus huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa Lapsen tapaamisoikeus Toimeentulotukea voidaan myöntää koko lapsen perusnormin mukaan tapaamisviikonloppuina (2 viikonloppua/kk). Koko normi kattaa kuljetukset toisen vanhemman luokse lyhyillä matkoilla ja kustannukset vapaa-ajan toiminnasta. Loput päivistä toisen vanhemman luona korvataan lapsen ruokanormin mukaan (esim. koululomat sekä pyhäpäivät). Muutaman tunnin tapaamiselle (esim. arki-illat) ei tukea myönnetä. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavaa vanhempaa voidaan avustaa lapsensa tapaamisesta aiheutuvissa kohtuullisissa matkakuluissa tehdyn tapaamisoikeussopimuksen perusteella. Vanhempi toimittaa erikseen selvityksen lasten tapaamisista päivämäärittäin. Kustannukset korvataan joko julkisten kulkuvälineiden mukaan tai oman auton käytöstä kilometrikorvauksen mukaan 0,25 euroa/km. 7 Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Ehkäisevä toimeentulotuki on osa viimesijaista taloudellista tukea. Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan auttaa tuen tarpeessa olevia henkilöitä selviytymään odotettavissa olevista toimeentulo-ongelmista. Lain mukaan ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös tilanteissa, joissa asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea. Ehkäisevää tukea voidaan käyttää esimerkiksi akuuteissa kriiseissä. Sillä voidaan tukea perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Vuokrarästien maksamiseen ehkäisevää tukea voidaan käyttää silloin, kun tuen myöntämisellä ehkäistään perheen häätö ja sen seurauksena mahdollisesti tapahtuva perheen hajoaminen. Ehkäisevää tukea voidaan myös käyttää opiskelun ja työllistymisen turvaajana itsenäistyvien nuorten tukemisessa sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa ja työhön pääsyn parantamisessa. Tilanteissa, joissa ehkäisevää tukea päädytään erityisen harkinnan jälkeen myöntämään, tulee asiasta tehdä erillinen määräaikainen päätös. Päätökseen tulee kirjata päätöksen perustelut. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti kertaluonteisesti eli ei usein samalle henkilölle. 20

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta

TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta TOIMEENTULOTUKIOPAS 2014 - Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta 1 Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta Toimeentulotuki on toimeentulotukilain (1412/1997) nojalla myönnettävä viimesijainen taloudellinen tuki. Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi

Lisätiedot

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut

Toimeentulotuki. Perusturvapalvelut Toimeentulotuki Perusturvapalvelut Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen

Lisätiedot

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp

Laki. EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp EV 233/1997 vp- HE 217/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi toimeentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIVAKAN KUNTA Perusturvalautakunta TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄNTOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS JA HAKEMISMENETTELY 3 3 TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016

Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET. Perusturvalautakunta 27.4.2016 1 Utsjoen kunta TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Perusturvalautakunta 27.4.2016 2 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuki on tarveharkintaista, ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / 20 Rek.nro. Täyd. / 20 Päätös nro. Hakijan velvollisuus on täyttää toimeetulotukihakemus asianmukaisesti kaikilta osin (Hall.laki 16, 17). Hakemukseen tulee liittää kaikki

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT

SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT SOSIAALILAUTAKUNNAN 17.12.2015 HYVÄKSYMÄ OHJE: ASUMISMENOT Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET

TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET ESPOON KAUPUNKI 1 (5) TOIMEENTULOTUKEA KOSKEVAT SOVELTAMISOHJEET Espoon ohjeistus nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen toimeentulotukilain soveltajille. Ministeriön ohjeisiin on lisätty tarvittavin

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄ- MISOHJEET 1.1.2017 Perusturvalautakunta 20.12.2017 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 10 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Perustoimeentulotuki...

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 815/2015 Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 815/2015 Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen

Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet alkaen TAMPERE 1 (5) Toimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet 1.11.2016 alkaen Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta 28.9.2016 1. Perustoimeentulotukea koskevat soveltamisohjeet: 1.1.

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa

TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa TÄYDENTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Etelä-Pohjanmaan kunnissa Etelä-Pohjanmaa 2017 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 2 1.1 TUEN HAKEMINEN... 2 1.2 TUEN MYÖNTÄMINEN... 2 1.3 PÄÄTÖS... 2 2 TÄYDENTÄVÄ

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN

VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE ALKAEN YLÖJÄRVEN KAUPUNKI Perusturvalautakunta 13.12.2016 VANHUSPALVELUIDEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN ASIAKASMAKSU TOIMINTAOHJE 1.3.2017 ALKAEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan asumispalvelua, jossa

Lisätiedot

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT

LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT LIITE 4 PITKÄAIKAISEN ASUMISPALVELUN ASIAKKAILTA PERITTÄVÄT MAKSUT Espoon kaupunki 2016 1 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 ASIAKASMAKSUT... 2 3 TULOJEN TOTEAMINEN... 3 4 MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN... 3

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3)

Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) Kuusikko 2007 Liite 1 1(3) TOIMEENTULOTUEN TIEDONKERUUN MÄÄRITELMÄT 2006 Toimeentulotuella tarkoitetaan toimeentulotukilain (1412/97) mukaan kunnan varoista suoritettua viimesijaista taloudellista tukea

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi

Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki. Lyhyesti ja selkeästi Perustoimeentulotuki Viimesijainen taloudellinen tuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Perustoimeentulotuki 1 Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 2 Perusosa 2 Muut perusmenot 3 Miten tulot vaikuttavat

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite

TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET Perusturvalautakunta Pöytäkirjan liite TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET 1.1.2016 Perusturvalautakunta 16.12.2015 Pöytäkirjan liite Sivu 2 / 13 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISOHJEET... 3 1. TOIMEENTULOTUKI... 3 1.1 Kuka saa toimeentulotukea?...

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?

Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Mikä muuttuu, kun perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan? Kelan ja Kuntaliiton Kela-siirron alueinfot hankepäällikkö Heli Kauhanen, Kela lakimies Maria Porko, Kuntaliitto Mikä muuttuu ja millainen on uusi

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214

Tohmajärven perusturvalautakunta 18.12.2007 135. Kiteen sosiaalilautakunta 19.12.2007 214 TOIMEENTULOTUKI Kesälahti Kitee Tohmajärvi Helli (ehdotus) Helli (ehdotus) Tohmajärven sos.työn henkilökunnan ehdotus Tuen myöntämisen perusteet vahvistettu Kesälahden sosiaalilautakunta 19.2.2008 33 Kiteen

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN

TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN 1 (8) Sosiaali- ja terveystoimi Maaliskuu 2015 TOIMEENTULOTUEN HAKEMINEN JA SEN MYÖNTÄMINEN Toimeentulotuki turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan työstä tai

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT

VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT Sivltk. 7.3.2017 17, Liite 5 VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Varhaiskasvatuksen asiakaspalvelumaksulaki astuu voimaan 1.3.2017. Laissa säädetään mm. varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen Erityisryhmien asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Palvelumaksu Ateriat ta huomioitavaa Palveluasuminen ja tehostettu Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta

Lisätiedot

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna Kasvatus- ja opetuslautakunta 8 15.02.2016 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksut lukuvuonna 2016 2017 166/02.05.00.00/2016 KOLA 8 Valmistelija / lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki,

Lisätiedot

KUNTAINFO Helsinki / 2012

KUNTAINFO Helsinki / 2012 TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 26.11.2012 7 / 2012 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2013 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuesta annetun

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOINEN PERUSTURVAN EDELLÄKÄVIJÄ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Toimeentulotuen myöntämisen soveltamisohjeet SISÄLLYSLUETTELO 2 1 SÄÄNNÖKSET... 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen... 3 1.2 Toimeentulotuen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Toimeentulotuki lukien

Toimeentulotuki lukien TERVEYSMINISTERIÖ KUNTAINFO Helsinki 19.11.2013 8 / 2013 Kuntien toimeentulotukiasioita hoitaville toimielimille Toimeentulotuki 1.1.2014 lukien 1. Toimeentulotuen perusosien määrät Toimeentulotuen perusosia

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE

KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE KUUSAMON KAUPUNGIN TOIMEENTULOTUKIOHJE 1.7.2015 alkaen Hyväksytty Ptlk 1 TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET KUUSAMOSSA Voimassa 1.7.2015 alkaen Toimeentulotuen myöntämisperusteet on viimeksi käsitelty 22.11.2011

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus 1(5)

Varhaiskasvatus 1(5) Varhaiskasvatus 1(5) LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT 1.8.2016 31.7.2017 PERUSTEET Päivähoitomaksujen enimmäismäärät sekä pienimmän perittävän maksun euromäärä on tarkistettu sosiaaliala-

Lisätiedot

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset

Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015. Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset Lomituspalvelujen Päivityspäivät 2015 Itse järjestetty lomitus Esitetyt muutokset 2 Esitetty 1 Lain tarkoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET alkaen Rantasalmella 1 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2017 alkaen Rantasalmella Hyväksytty Kunnanhallitus 19.12.2016 / 256 Voimaantulo 1.1.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ 3 1.1. Perustoimeentulotuki.3 1.2. Täydentävä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk.

TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA. 1.8.2016 alk. 1 TIEDOTE INARIN KUNNAN PÄIVÄHOITOMAKSUISTA 1.8.2016 alk. 2 PÄIVÄHOITOMAKSUT Tämä maksutiedote sisältää tietoa siitä, miten päivähoitomaksut määräytyvät ja miten maksuissa on mahdollista säästää (mm. ilmoittamalla

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut 19.08.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta, Liite 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1.10.2015 1. VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain mukaisesta vaikeavammaisten

Lisätiedot

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen

Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen KÄRSÄMÄEN KUNTA Kärsämäen kunta Toimeentulotuen soveltamisohjeet Kärsämäen kunnassa1.1.2016 alkaen 1 Sisällysluettelo 1. OHJE TOIMEENTULOTUEN SELVITYSTÄ JA PÄÄTÖKSENTEKOA VARTEN 3 1.1 Oikeus toimeentulotukeen

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA

+ + PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA PK1_plus 1 *1429901* PERHESELVITYSLOMAKE PUOLISOLLE JOKA OLESKELULUVALLA SUOMESSA Tämä lomake on tarkoitettu sinulle, jonka puoliso on hakemassa ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET

Yhtymähallitus liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET Yhtymähallitus 14.12.2016 liite 122 TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET, VOIMASSA 1.1.2017 Sisällysluettelo 1. TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET... 3 2. TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasmaksut

Päivähoidon asiakasmaksut Päivähoidon asiakasmaksut Mänttä-Vilppulan sivistyslautakunta Tämä esite on voimassa 1.8.2012 alkaen toistaiseksi. Se on tarkoitettu teille avuksi päivähoidon maksuasioissa. Toivomme, että säilytätte esitteen,

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus

SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus SULKAVAN KUNTA Varhaiskasvatus KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO Asiakasmaksujen määräytyminen 1.8.2014 alkaen Lasten päivähoitomaksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS

TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJEET 1.5.2016 LUONNOS Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.4.2016 1 Sisällys TOIMEENTULOTUEN YLEISET PERUSTEET 3 1 SÄÄNNÖKSET 3 2 OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 3 3 TOIMEENTULOTUEN HAKEMISMENETTELY

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot