TEL -lisäeläkejärjestelmä. lakkautetaan

Transkriptio

1 Joustava hoitoraha myös yrittäjälle TEL -lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan Kuittipakolla harmaata taloutta vastaan Tärkeitä lukuja vuodelle 2014 NUMEROSSA 1/2014 Sote-uudistuksien pitää edistää monituottajamallia Vuoden yrittäjät palkittiin Oloksella Enontekiön Yrittäjät Inarin Yrittäjät Kemijärven Yrittäjät Kemin Yrittäjät Keminmaan Yrittäjät Kittilän Yrittäjät Kolarin Yrittäjät Muonion Yrittäjät Pelkosenniemen Yrittäjät Pellon Yrittäjät Posion Yrittäjät Ranuan Yrittäjät Rovaniemen Yrittäjät Sallan Yrittäjät Savukosken Yrittäjät Simon Yrittäjät Sodankylän Yrittäjät Tenonlaakson Yrittäjät Tervolan Yrittäjät Tornion Yrittäjät Ylitornion Yrittäjät

2 Onpas tehokas Tarjous voimassa asti. tabletti ehkäisemään työperäistä päänsärkyä. Nokia 2520 tabletti Uusi tabletti on suunniteltu toimisto-ohjelmien tehokäyttöön /kk 24 kk sopimus tai 520, alv. 0 % Elisa Mobiililaajakaistaliittymät -35 % ensimmäisen vuoden ajan. 12 kk sopimus. Nokia LUMIA 925 Kevyt ja tyylikäs /kk 24 kk sopimus tai 315, alv. 0 % Elisa Toimisto 365 Uusimmat Office-työkalut ja tärkeät dokumentit aina mukana. Alk /kk alv 0 % Elisa Idea Liittymäpaketti yrityksille /kk 100 min puhetta/kk, 50 kpl tekstiviestejä/kk, Elisa Mobiililaajakaista 2 Mbit/s, alv. 0 % elisa.fi / verkkokauppa Tule käymään tai varaa aika elisa.fi /ajanvaraus Soita (ark , pvm/mpm) Kaikki hinnat alv. 0 %. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia. Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen ext-kirsi-maria.moilanen@elisa.fi Elisa Yrittäjäedustaja Sami Matala, ext-sami.matala@elisa.fi

3 PÄÄKIRJOITUS Luovasti Luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto on ylittänyt Euroopassa 400 miljardin euron rajan. Klusterissa on katto korkealla ja seinät leveällä. Luoviin aloihin lasketaan mm. musiikki, -elokuva- ja peliteollisuus, design, arkkitehtuuri, mainonta sekä audiovisuaaliset ja uutispalvelut. Palvelubisnes on maailmanlaajuisesti kasvava ala ja miksi ei olisikaan. Aineellisen materian saavuttaessa jonkinlaista lakipistettään ainakin läntisessä maailmassa, kuluttajat ja yritykset haluavat elämyksiä. Tärkeä huomio eurooppalaisesta näkökulmasta on se, että Aasia kirii kovasti tähänkin toimialaan. Kovaa globaalia kilpailua on luvassa, mutta usko suomalaiseen osaamiseen on tällä alalla vahva. Oloksen Yrittäjäpäivien osallistujat saivat ihailla maakunnallista elämysosaamista seminaarin ja iltajuhlan valojen ja värien ilotulituksessa. Seminaarin verbaalisessa puolessa keskusteltiin luonnollisesti matkailun merkityksestä. Palvelusektorin mahdollisuuksiin ja niiden imuun kannattaa tempautua mukaan. Matkailu elää innovatiivisessa symbioosissa muiden luovien alojen kanssa ja eri osaajat sananmukaisesti ruokkivat toisiaan. Lappilaiseen elämänmenoon usein yhdistetty sanapari luova hulluus tai hullu luovuus sopivat mentaliteettiimme ja palvelubisnekseen kuin nenä päähän. Luovuuden polttoainetta ihmiselle ovat utelias mieli, levännyt kroppa, hyvä tiimi eikä huumorikaan ole pahitteek- si. Näillä opeilla olemme lähteneet uudessa aluejärjestössämme kohti uusia seikkailuja. Ennätysvauhtiin ryöpsähtänyt jäsenmäärämme on alkuvuoden suuria ilonaiheita. Muutamassa viikossa 115 uutta lappilaista yritystä on liittynyt jäseniksemme - olemme todella Suomen ennätysvauhdissa. Tervetuloa mukaan kaikki te uudet jäsenet. Järjestötoiminta uudistuu vain siinä vaikuttavien ihmisten kautta. Siitä on esimerkkinä oma uudistusprosessimme, joka sai lähtölaukauksen Lapin Yrittäjien silloisen puheenjohtajan Lauri Väärälän kaksi vuotta sitten pitämästä illallistervehdyksestä Torniossa. Nöyrä kiitos ja kumarrus kollegalleni Laurille sinne Ranuan suuntaan! Olemme Lapissa tehneet Suomen Yrittäjien historiaa kuten toimitusjohtaja Jussi Järventaus Oloksella juhlapuheessaan totesi. Arkipäivän luovia ratkaisuja tarvitaan jokaisessa yrityksessä. Vaikeassa taloustilanteessa luovuuden metsästys voi olla tuskallista. Miten ponnistella eteenpäin rahoitusongelmien, mahdollisten henkilöstövähennysten ja laskevien myyntikäyrien keskellä? Mistä yrittäjä pystyy löytämään uusia ideoita ja kehittämään toimintaansa kun arki näyttää raadolliset kasvonsa? Näissä kysymyksissä nousevat esiin yrittäjäjärjestön vakavampi rooli ja tavoitteet. Rahoituksen saatavuus, verotuksen kannustavuus ja työllistämiskynnysten madaltaminen ovat edunvalvonnan kärkihankkeita alkaneellakin vuodella. Toimitusjohtaja Järventaus teki Oloksella järjestön virallisen esityksen henkilöyhtiöiden verotuksen keventämisestä. Tämä esitys oli tervetullut. Aikio-Tallgren puheenjohtaja Lapin Yrittäjät paula.aikio-tallgren@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 1/2014 3

4 YRITTÄJÄINFO 1/2014 Yhteystiedot Julkaisija Lapin Yrittäjät ry Hallituskatu 26, Rovaniemi p Valtakatu 5, Kemi p KANNEN KUVA: Pixhill Päätoimittaja Martti Kankaanranta, p Ulkoasu, taitto ja painopaikka Tornion Kirjapaino Teollisuuskatu 8, Tornio Sähköiset aineistot Ilmoitusmyynti Lapin Yrittäjät ry Kerttu Peltoniemi, p Levikki Lapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidosryhmät, noin 3500 kpl. Tekniset tiedot Sivukoko: 210mm x 297mm (A4) Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240) Värisyvyys: 4 Ilmoitushinnat 2014 Ilmoitus yhdessä numerossa Takasivu /1 sivu /2 sivu 780 1/4 sivu 440 Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroa Takasivu /1 sivu /2 sivu /4 sivu mm x 30mm 260 Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%. Ilmestymisaikataulu 2014 Lehti ilmestyy Aineistopäivä Nro (24.1.) Nro (28.3.) Nro (23.5.) Nro (22.8.) Nro (10.10.) Nro (5.12.) PÄÄKIRJOITUS Luovasti LAPIN YRITTÄJÄT Aluesivut TÄRKEÄT LUVUT 2014 Vuoden 2014 tärkeät päivämäärät Työeläkevakuutusmaksut Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut Luontoisedut Päivärahat Kilometrikorvaukset Arkipyhät VEROT JA RAHAT Muutoksia osinkojen verotukseen ja ennakonpidätykseen Viitekorko ja viivästyskorot ajalle Taselainaus elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnassa TYÖNANTAJAN ABC TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautetaan YRITYSTOIMINNAN ABC Kuittipakolla harmaata taloutta vastaan Valtionavustus pk-yritysten kansainvälistymishankkeisiin Venäjällä...28 YRITTÄJÄ IHMISENÄ Yrittäjän työttömyysturvaan muutoksia Uusi joustava hoitoraha myös yrittäjälle PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN Nyt koetellaan ja kokeillaan! Sote-uudistuksen pitää edistää monituottajamallia Elinkeinopolitiikka jälleen puntarissa Suomen Yrittäjät on myöntänyt hopeisen ansiomerkin merkittävästä luottamustoimen hoitamisesta yrittäjäjärjestössä seuraaville henkilöille: Paula Aikio-Tallgren, hopeinen ansiomerkki Ahti Alamäki, hopeinen ansiomerkki Jouni Jakovlev, hopeinen ansiomerkki Mauri Kylmämaa, hopeinen ansiomerkki Hopeinen ansiomerkki myönnetään vähintään 10 vuoden luottamustoimen tai sitä vastaavan tehtävän hoitamisesta. 4 Yrittäjäinfo 1/2014

5 LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT Tukea kansainvälistymiseen? Kun yrityksessä herää ajatus lähdöstä kansainvälisille markkinoille, ensimmäisenä tulee mieleen että miten, ja kenen puoleen voisi kääntyä asiassa? Erilaisia tukipalveluita yrityksen kansainvälistymisen tueksi on Lapissa ja Suomessa jo paljon. Rahoitukseen apua voi saada esimerkiksi ELYkeskuksen kehittämisavustusta, työntekijän palkkaamiseen TE-keskuksen rahaa, FINNVERA:lta vientitakuita tai hakemalla suoraan investointeihin lainaa. Tekesillä on myös useita eri ohjelmia kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ongelmana ei olekaan tukipalvelujen puute vaan niiden runsaus ja hajanaisuus. Näin vakuuttaa Nico Abong, Lapin Ammattikorkeakoulun kansainvälisen liikatalouden maisteriohjelman opiskelija. Abong on valmistelemassa lopputyötä pienten- ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tuen ja seurannan strategioiden parantamisesta Lapissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Abong kartoittaa olemassa olevien tukipalvelujen tilannetta ja tekee niistä yhteenvetoa. Samalla Abong selvittää, millaisia tarpeita kansainvälistymisestä haaveilevilla pk-yrityksillä on Lapin alueella. Muutos on nopeaa. Jotta muutoksessa pysyisi mukana, on tukipalveluja tarjoavien organisaatioidenkin pysyttävä mukana nopeassa kehityksessä. Tukipalveluja tarjoavien tahojen on jatkuvasti kehitettävä toimintaansa, jotta heidän tarjoamansa apu yrityksillä olisi tehokasta ja toimivaa. muistuttaa Abong, jonka työn keskeinen teema onkin löytää kansainvälistymistä hakevien yritysten tänä päivänä kohtaamat haasteet ja kansainvälistymiseen vaikuttavat trendit ja verrata niitä tukipalvelujen tarjoamiin strategioihin. Haasteita ja trendejä vertaamalla olemassa oleviin strategioihin, voidaan esittää kysymys, että kohtaavatko nämä ja jos eivät kohtaa, millaisil- la parannuksilla nämä olisivat lähempänä toisiaan. Lopputyön tavoitteena on myös verrata olemassa olevaa yritysten tukipalvelumallia Ruotsin ja Norjan vastaaviin. Lisäksi mukaan on tarkoitus myös tuoda muualla maailmassa parhaimmiksi muodostuneita käytäntöjä. Näitä analysoimalla on mahdollista muodostaa käsitys siitä, millainen tilanne Lapissa on ja miten sitä voisi parantaa. Netti ei välttämättä tuo helpotusta Kun puhe siirtyy olemassa oleviin palveluihin esimerkiksi verkossa, Abongilla on pieni käsitys jo siitä, millaiseen tietomäärään yrittäjä voi törmätä: Netissä on paljon erilaisia malleja, ohjelmia ja tukisivustoja, joissa pääsee täyttämään erilaisia planketteja. Moni palvelu tarjoaa mahdollisuuden liiketoimintasuunnitelman tekoon, auttaa etsimään rahoitusorganisaatioita tai asiantuntija-apua. Mutta nämä eivät korvaa kasvokkain saatavaa palvelua. Vaikka verkossa olisi kuinka monta erilaista apuohjelmaa tahansa, usein ihminen kaipaa avukseen silti toista ihmistä, joka selittää, ohjeistaa ja neuvoo. Sekään ei välttämättä riitä, sillä moni tukipalvelu toimii itsenäisenä, tietämättä toisista palveluista ja niiden tarjoaman avun sisällöstä. Tällä hetkellä moni tukitoiminto voikin tarjota samanlaisia palveluita toisistaan tietämättä ja voi olla olemassa tarpeita, joiden tyydyttämisestä ei huolehdi kukaan. Yhteistyö voi olla vähäistä tai sitä ei ole olemassakaan. Tällä hetkellä voi olla tilanne, jossa yrittäjä lähtee hakemaan joltakin taholta apua yritystoimintansa kehittämiseen, ja jos sitä ei saa, hänet jätetään yksin. Häntä ei välttämättä ohjata seuraavaan paikkaan tai informoida seuraavaa mahdollista tukipalvelua yrittäjän tilanteesta. Abong pohtii ja lisää: Mutta Suomessa on myös erittäin hyvä tilanne. Meillä saa paljon apua kansainvälistymiseen ja avun tarjoajat ovat ammattilaisia. Mielenkiinnolla lähden selvittämään, millaisia parannustarpeita olemassa olevissa palveluissa on. Ihanteellisinta olisi, jos yrittäjä astuisi tavallaan putkeen, jonka toisesta päästä yrittäjä tulisi ulos valmiina kansainvälistymiseen. Mikä se putki olisi ja millaisia palveluita ja yhteistyötä se vaatisi, sitä minä lähden nyt selvittämään. Niko Abongin lopputyön yhteityökumppaneina toimivat Lapin Yrittäjien lisäksi Kemin Digipolis sekä Lapin ELY-keskus. Niko tulee tekemään kevään aikana kyselyn yrityksille kansainvälistymisestä. Yrittäjät huomio! Ota yhteyttä jos kiinnostuit asiasta. Minna Miettunen, Esimerkkejä verkosta löytyvistä apusivuista, joista ---> rahoitusvälinekone, jonka avulla yritys voi selvittää, mistä lähteä hakemaan rahoitusta. Yritys-Suomen kansainvälistymistesti ( tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa yrityksen tilanne. > Lappi.fi portaalin hyviä linkkejä Yrittäjäinfo 1/2014 5

6 Uutta energiaa arkeen ja työhön Hyvinvointikoulutus yrittäjille Kemissä : maanantai-iltaisin klo seuraavasti 10.3.; 17.3.; 24.3.; ja Paikka: Hotelli Merihovin kabinetti (tarkempi paikka ilmoitetaan osallistujille) Koulutuksen teemoja ovat: - henkinen hyvinvointi - hyvinvointia tukevat tekijät - voimavarat ja niiden vahvistaminen - oman jaksamisen tukeminen - yrittäjän työhyvinvointi - stressin tunnistaminen ja hallinta - elämän kriisit ja niistä selviytyminen. Koulutus on tarjoiluineen ja materiaaleineen (kirja) osallistujille maksuton. Koulutusryhmistä pk-yrittäjillä on mahdollisuus jatkaa hyvinvointikiltaryhmiin ja Hyvinvointikoulutusten ohjaaja-koulutukseen (toukokuussa 2014 Kemissä). Koulutus on osa Yrittäjien hyvinvointikilta -hanketta (lisätietoja Kemi-Tornio -alueen yrittäjille koulutuksen tarjoavat yhteistyönä em. hanke, Kriisikeskus Turvapoijun taustayhteisö Länsi-Pohjan Mielenterveysseura ja Lapin Yrittäjät. Lisätietoja maria-riitta.saares@turvapoiju.fi; puh ( tai tiina.lumijarvi@mielenterveysseura.fi; puh ( 6 Yrittäjäinfo 1/2014

7 Uudessa Aluejärjestössämme on 21 paikallisyhdistystä jokaisesta Lapin kunnasta. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistykset esittäytyvät -osiossa esittelemme jokaisen paikallisyhdistyksen. Enontekiö Enontekiön Yrittäjät ry muodostuu 46 jäsenyrityksestä. Jäsenyrityksiä löytyy maataloudesta matkailuun ja rakentamisesta kaupan alaan, lähes kaikilta toimialoilta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Pasi Ikonen ja sihteerinä Sirpa Mannela. Yhdistys haluaa parantaa yrittäjien keskinäistä tietoisuutta toistensa tarjoamista palveluista järjestämällä yritysesittelyitä joka toinen kuukausi. Yritysesittelyissä vieraillaan fyysisesti yrityksissä, joissa yrittäjät kertovat omista toimintamuodoistaan. Tapaamisiin ovat tervetulleita yrittäjät työntekijöineen. Enontekiön Yrittäjät ry järjestää myös Hetassa lahjatavara-alan tukkumessut, Lahjatavaroita Lapissa -messut pidettiin , tänä vuonna jo 21. kerran. Puheenjohtaja Pasi Ikonen, puhelin , sähköposti: Sihteeri Sirpa Mannela, puhelin , sähköposti: Järj.aste 27% Kaikki Jäsenet Yrityksiä Henkilöstö Tulovero valtio M 2,2 0,6 Tulovero kunta M 3,1 0,9 Osuus kunn. verosta % n. 80 Ostovoima M 12,7 3,4 As/yritys 12 Lähde: Pk-yritysten merkitys kuntataloudelle Länsipohjassa (2012) Pelkosenniemi Pelkosenniemen Yrittäjiin kuuluu yhteensä 24 jäsenyritystä. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana toimii kauppias Riitta Pesonen ja sihteerinä apteekkari Eeva Huovinen. Paikallisyhdistyksen kokoukset ovat joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona erikseen ilmoitettavana aikana ja paikkana. Tavoitteena on aktivoida yrityksiä, tutustua toisiinsa ja kertoa paikallisyhdistyksen toiminnasta. Puheenjohtaja Riitta Pesonen, puhelin , riitta.pesonen@pp1.inet.fi Sihteeri Eeva Huovinen, puhelin , eeva.huovinen@apteekit.net Pelkosenniemi 2011 Yritysten määrä 55 Yksityisen sektorin 180 työpaikkjen määrä Työpaikkojen suht. määrä 64% yksityinen sektori Kunnan yhteisöverotulot (per asukas 386 ) Arvio yksityisen sektorin tuottamasta kunnallisverosta Lähde: Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella (per asukas 1655 ) Kemi Kemin Yrittäjät on Meri-Lapin alueen toiseksi suurin paikallisyhdistys. Vajaan 300 jäsenen yhdistyksenä tarjoamme jäsenillemme loistavan mahdollisuuden aktiiviseen ja tiiviiseen yrittäjä-, ystävä- ja vertaistukiverkostoon. Yhdistyksen tavoitteena on toimia yhteiskuntavaikuttajana ja alueen yrittäjien viestinviejänä yritystoimintaan ja yrittäjyyteen liittyvissä ajankohtaisissa asioissa. järjestämme myös erilaisia tapahtumia, tapaamisia ja koulutustilaisuuksia yhteistyössä muiden Meri-Lapin alueen paikallisyhdistysten kanssa. Kemin Yrittäjät on tehnyt viime vuosina tiivistä yhteistyötä Kemin kaupungin kanssa. Yrittäjien edustus on ollut mukana mm. uuden elinkeinostrategian ja vuoden alusta käyttöön otetun yritysvaikutusarvioinnin kokoamisessa. Yhteistyöllä pyritään rakentamaan Kemistä yrityksille entistä kannustavampi ja houkuttelevampi yritysympäristö. Puheenjohtaja Anu Grönlund, puhelin , anu.gronlund@vmp.fi Järj.aste 34% Kaikki Jäsenet Yrityksiä Henkilöstö Tulovero valtio M 18,1 6,2 Tulovero kunta M 25,6 8,8 Osuus kunn. verosta % n. 38 Ostovoima M 101,6 34,6 As/yritys 30 Lähde: Pk-yritysten merkitys kuntataloudelle Länsipohjassa (2012) Yrittäjäinfo 1/2014 7

8 Case Study: Mentorointia, ei konsultointia Timo Puukolla, Lapin ammattikorkeakoulun viestinnän lehtorilla on kokemusta mentoroinnissa, sillä hän on toiminut mentorina Creative Edge hankkeessa. Mentoroitaviksi lähtivät kaksi opiskelijaa viestinnän koulutusohjelmasta: Valtteri Niskavaara ja Aila Mulari. Idea mentorointiin syntyi alun perin kansainvälisestä Creative Edge hankkeesta, jossa ruotsalaisten innovatiivisena projektina toimi luovan alan mentorointi. Puukon mentoroitavaksi lähteneet Valtteri ja Aila kokivat, että mentorointi oli ainutlaatuinen mahdollisuus: Koulussa työstettiin käsikirjoituksia ryhminä, ja harvoin yhdelle käsikirjoitukselle jää todellisuudessa paljon aikaa. Kun tällainen mahdollisuus tuli, jossa omaan työstettävään tuotokseen sai keskittyä kunnolla ja käyttää aikaa sen hiomiseen, ei sellaiseen voinut kuin tarttua. Valtterin mielestä mentorointi oli myös hyvin luonnollista, kun mentori oli tuttu jo ennestään: Mentoroinnin aloittaminen oli helppoa ja sujuvaa, kun Puukko oli tuttu jo opettajana. Pääsimme heti kunnolla itse asiaan eli työstämään käsikirjoitusta. Puukko näkee itse mentoroinnissa erittäin tärkeänä selkeän tavoitteen: Hyvä on lähteä liikkeelle konkreettisesta päämäärästä, jota lähdetään tavoittelemaan. Mentoroitaville on annettava myös aikaa, sillä parhaimman tuloksen saavuttaa, kun mentorointi on todellista kahden kauppaa; sekä mentori että mentoroitava hyötyvät. Luottamuksen saavuttaminen ei yleensä tapahdu hetkessä. Lisäksi Puukko sekä opiskelijat näkivät erinomaisena juttuna hankkeen osana olleen verkostoitumismatkan FilmArc:in elokuva-ja TValan seminaariin Master Class III Skellefteåån kesäkuussa, jossa intensiivisesti päästiin työstämään käsikirjoituksia vuorokauden ympäri. Silloin pääsi irti arjesta, oltiin kaikki jossain muualla kuin tutuissa ympäristöissä ja yhdessä koko mentoriporukka. Silloin homma meni kunnolla eteenpäin, ja käsikirjoitukset alkoivat muuttaa muotojaan. Aila tuumii ja jatkaa: Sitä todella ymmärsi, kuinka vähän sitä tietää ja kuinka paljon haluaa oppia. Omat taidot kehittyivät mentorointiprosessin aikana ihan älyttömästi ja uskallusta tuli lisää. Kun mentorointiprojekti on nyt ohi, sekä oppilaat että opettaja ovat erittäin tyytyväisiä läpi käytyyn ohjelmaan. Alkuperäiset tuotokset ovat muuttuneet prosessin aikana raakileista loppuun hiotuiksi käsikirjoitukseksi ja siitä edelleen pian ensiesityksensä saaviksi lyhytelokuviksi. Käsikirjoitusprosessi oli se mistä mentorointi lähti käyntiin, jolloin hioimme mentoroitavien taitoja juuri käsikirjoittajana mutta jatkoimme siitä sitten myös varsinaiseen tuotantoon ja leikkausvaiheeseenkin mentoroinnin kautta. Puukko haluaa selkeästi tehdä eron mentoroinnin ja konsultoinnin välille: Mentorointi on pääasiassa pidempi prosessi kuin muutaman tunnin juttu, mutta se ei voi myöskään kestää loputtomiin. Siksikin on hyvä asettaa heti alkuun selkeä päämäärä, jota kohti kuljetaan. Tällöin mentorointiin tulee itsessään jo oma rakenne, jota ei voi kirjoista opetella. Se syntyy mentorin ja mentoroitavan yhteisestä kemiasta ja asetetuista tavoitteista. Kuva: Ville Sandqvist, Lapin AMK:n viestinnän opiskelija 8 Yrittäjäinfo 1/2014

9 Yrittäjä! Lähde mukaan yrityskummiksi eli nuorelle yrittäjälle mentoriksi! Mitä yrityskummitoiminta on? Toiminnan tavoitteena on yhdistää oman alansa erityisosaaja (yrityskummi) sellaiseen yrittäjään, joka toivoo parantavansa taitoa samaisen osaamisen alueella. Tavoitteena on, että sekä yrityskummi että yrittäjä saavat toiminnasta itselleen jotain. Mahdollisesti yrittäjä löytää ja ymmärtää paremmin omat osaamisenja kehittämisalueet ja yrityskummi saa uusia ja erilaisia näkökulmia tuttuihin asioihin. Tämän lisäksi yrityskummi pääsee aitiopaikalle seuraamaan uuden sukupolven yrittäjätoimintaa, ja näin olla mukana vahvistamassa ja tukemassa ympäröivää yhteiskuntaa sekä paikallista liiketoimintaa. Yhdessä yrityskummi ja yrittäjä voivat löytää uusia näkökulmia ja saavuttaa asetetut tavoitteet. Yrityskummitoiminnan perusteena on sekä kummin että nuoren tai vasta-aloittaneen yrittäjän molemminpuolinen vapaaehtoisuus. Jokainen yrityskummi-työpari on erilainen, hyvä tapa toimia löytyy kokemuksen kautta. Tavoitteena on tukea ja kehittää mentoroitavan henkilökohtaisia taitoja ja auttaa yrittäjän omien tavoitteiden löytämisessä. Jos kiinnostuit, lähde rohkeasti mukaan! Lisätietoja Nuoret innovatiiviset yrittäjät (YIE) -hankkeen yrityskummiudesta: Minna Miettunen, uutta työpaikkaa Lapin pk-yritykset tarjoavat nuorille töitä Lapin Yrittäjät on käynnistänyt tammikuussa 100 uutta työpaikkaa kampanjan. Kampanjassa kerätään varoja ammatillisen koulutuksen omaavien, alle 30-vuotiaiden nuorten työllistymiseen. Yritykset ja yhteisöt voivat osallistua kampanjaan ostamalla korkealaatuisia yrityslahjoja, jotka on pääosin valmistettu Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kampanjatuotteiden myynti on alkanut tammikuun aikana. Yrittäjäjärjestö haluaa olla vastuunkantaja nuorten työllisyyden parantamisessa. Tämä on myös luonteva jatkumo aikaisempiin toimenpiteisiin, mitä Lapin Yrittäjät on tehnyt, toteaa Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio- Tallgren uuden Lapin Yrittäjät ry:n ensimmäisessä hallituksen kokouksessa Levillä. 100 uutta työpaikkaa kampanjatuotteiden myynnistä saadut varat kohdennetaan tukiseteleihin, joiden avulla edistetään nuorten ammattilaisten palkkaamista. Kampanjan kautta on mahdollista hakea 400 euron tukiseteli työsuhteisiin, joilla työllistetään alle 30-vuotiaita nuoria. Tavoitteena on solmia vähintään 100 uutta työsuhdetta. Tavoitteena on erityisesti saavuttaa nuoret, joilla ei ole aiempaa työkokemusta tai kokemusta on vähän. Työsuhteen kesto on oltava vähintään kaksi viikkoa ja palkkausehtojen tulee määrittyä alan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan tulee maksaa verot, sosiaali- ja eläkemaksut sekä lomakorvaukset palkan päälle. Tukea hakevan tulee olla lappilainen pk-yritys. 100 uutta työpaikkaa kampanjan tukiseteleiden haku alkaa toukokuussa Setelit jaetaan kahdessa erässä ja ne myönnetään kahdessa erässä saapumisjärjestyksessä. Yhdelle yritykselle voidaan myöntää enintään 5 seteliä viiden nuoren työllistämiseen. Hakemuslomake ja tarkemmat tiedot päivitetään helmikuun 2014 aikana Lapin Yrittäjien sivuille Yrittäjäinfo 1/2014 9

10 Ajassa Vastaajana Lapin Yrittäjien Kemin toimistossa 2.1. vieraillut Pohjois-Norjan yrittäjä, yrittäjäjärjestön toiminnanjohtaja Sigfred Steien. Millaista yhteistyötä norjalaiset tekevät/voisivat tehdä suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa? Ensinäkin Pohjois-Norjan markkinoista ja työkohteista kiinnostuneiden tulee katsoa laajemmin Pohjois-Norjan aluetta, ei vain esimerkiksi Tromssan aluetta, Steien ohjeistaa. Hänen mukaansa norjalaisilla on vahva halu tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa eri toimialoilla. Ruotsin kanssa yhteistyö on odotettua vähäisempää huolimatta pitkästä rajasta. Norjalaisia kiinnostaa erityisesti suomalaisten osaaminen teräs- ja metalliteollisuudessa, kuin myös energia-alalla ja puuteollisuudessa. Steien näkee myös, että norjalaisten matkailuala voisi ottaa oppia Suomesta, sillä suomalaiset matkailukeskukset tekevät paljon yhteistyötä toistensa kanssa toisin kuin Norjassa, jossa on paljon pieniä toimijoita ja kaikki toimivat omillaan. Minna Uusia jäsenyrityksiä Toivotamme seuraavat uudet jäsenet tervetulleiksi järjestöömme. Aluetoimistot sijaitsevat Kemissä ja Rovaniemellä. Yhteydenotot joko puhelimitse , Tietoa järjestön toiminnasta myös: tai Enontekiö Lapland Copters Oy Inari Duodji Shop Oy, Esko Adventures, Inarin Kalastaja Osuuskunta, Paarma Design, Parturi-Kampaamo SKIERAT, Riuku-Jotos Inarista Oy Kemijärvi Hokka Oy, Jalkahoito Tallustella, Kaivuupalvelu Janne Ahonen, Kemijärven Talotekniikka Oy, Oonika Ky/Cafe Loimu, Rautaparta Oy Kemi Lappiporras Oy Keminmaa Arctic Motor Caravan Oy, Lahdenperä Wood Oy Kittilä Erä-ja lemmikkitarvike Aihki Oy, Jalkaja Kauneushoitola Merja Ylitalo, Kaskensavun Safarit Ky, KISKA Company Konetyö Metsäpuut Oy, Lasten Aatevalmistamo, LeviDeli, Levin Teippi, Lukkopalvelu Jaskan Rookki Oy, Modumine Oy, Wiksu Wilima Posio Saana Soudunsaari Tmi Ranua Kuha Matti, Metsäyhtymä Matala-Aho, RKS MARJA TMI, Uusinarkaus Laila Kristiina Rovaniemi Ade Jep Invest Oy, Aitta Interior, Arctic Art Care Oy, Arctic Protection Avoin Yhtiö, Arctic Reindeer Oy, Arkkitehtitoimisto Suunnittelu Teppo Oy, Asianajotoimisto Veikko Pyyny, Auto Pelti ja Muovityö Rautio Tmi, B&B Myllymatka 10, Beauty Bra, Beauty Heaven Oy, CANISTEMPUS Koirakalenterit, Conerod Oy, Dermagrafix, DiTolla, Fysioterapia Päivi Alafrantti Tmi, Harri Kulojärvi Oy, Hieronta Saaga, Hiushuone Bulevardi 10, Hiusstudio Icon, Ja- 10 Yrittäjäinfo 1/2014

11 ni-pekka Saijets, JE-Nettiverstas, Juha Laajanen Tmi, Juotos, Kaihdinpalvelu Vuorenmaa, Kairan Turvapalvelut Oy, Kallio Artworks, Karlin Olli-Pekka Tmi, Kuljetus Jokela Ky, Kylmälaitepalvelu J.Korteniemi, Lahjatuote Markku Valkama, Lapin Euro-Osat Oy, Lapin Pro-Urakoitsijat Oy, Luksua Harri Tapio, Luna Second Hand, Lvi-Asennus Kari Hiltunen, LVI-Palvelu E. Pallari, M.T.Juopperi, Merikauris, Metsäpalvelu Jouni Kotiranta, Mieskiintiö T, Miia Norvapalo Tmi, Nature of North Oy, NIK Consulting Oy, Niskan Puutarha, Parturi-Kampaaja Laura Välimaa, Parturi-kampaamo Vida, PoroHannu Tmi, Poweria Oy, Puuseppä-Koristeveisto H. Tapio Napapiiri, Pölliarlli Oy, R.Kähkönen Oy, Saarenkylän OMT-Fysioterapia Oy, SieriPoro Safaris, Silta Parturi-Kampaamo, Snowmillcode, Sähkö-, ja Konekorjaamo Luokkanen Pasi Tmi, Sähkö-Jomppa, Taksi Kari Kyttänen, Talosähkö S & T Oy, Talous-Aksa Oy, Tera- Pollet, TH-Tallit Oy, Timo Ruonakoski Tmi, Toiminimi Erikoistoimintaterapeutti Helena Leinonen, TTJ Margeting Oy, Vakuutus- ja toimistopalvelut V. Jatkola Ky, Viewroom Oy, Virmed Oy, ZI- RINETTE OY Sodankylä Johan Sukuvaara Tmi, Kiinteistö Oy Ojennustei 19, Kone Annala avoin yhtiö, Liikanen Eero Olavi Tmi, Maatila rek nro 20, Mixtion Oy, Osuuskunta Sompion Tähti, Painopiste Matti Kyrö, Petteri Kujala, Sodankylän Virikeapu, Taksi Mikko Kaunisvaara, Taksipalvelu Markku Immonen Pelkosenniemi Claudipal Oy, Elämysosaajat, ERP Turve ja Lumi Oy, Ravintola Suvannon Säpikäs Pello HeiDisain Salla B.Art Collection, Huhtala Ässät, Moiporo, Sallan yhteismetsä Savukoski Kiinteistöhuolto Tuumasta toimeen, Maijala Eeva-Maria Kustaava Tenonlaakso Arctic -Siida, Kalastajan Majatalo Oy Tornio Insinööritoimisto Timo Pöykkölä Ky, Mesopotamia Rantamaa Oy, Tilitoimisto Satu Wähä, Työkonehuolto Jyrki Aspegren Ylitornio Laplink Oy, Somakir, TesPet Tmi Sinun yrityksesi on meille juuri sopivan kokoinen asiakas. Ei liian suuri eikä liian pieni. Siksi haluamme tarjota sinulle tismalleen sellaista palvelua kuin yrityksesi tarvitsee. Riitta-Liisa Moisanen konttorin johtaja, Tornio Erja Koivumies rahoitusneuvoja, Tornio Paula Kraatari yritysrahoituspäällikkö, Rovaniemi Tervetuloa asiakkaaksemme! Pekka Konstenius pankinjohtaja, Rovaniemi Palvelemme Torniossa ma to , pe Hallituskatu 2, Tornio, puh Palvelemme Rovaniemellä ma-to , pe Ainonkatu 1, Rovaniemi, puh Puhelun hinta: lankapuh. 0, ,0691 /min, matkapuh. 0, ,1669 /min Yrittäjäinfo 1/

12 Lapin Yrittäjien tulevaisuusfoorumi Oloksella : Kaikki Lapin elinkeinot rinta rinnan tulevaisuuteen Lapin Yrittäjien Tulevaisuusfoorumissa nousi vahvasti esiin tämän hetken kuuma puheenaihe. Lapin tärkeiden elinkeinojen eli matkailun, metsäteollisuuden sekä kaivannaisteollisuuden yhteensovittaminen. Laki Metsähallituksesta menossa metsään Lapin metsäteollisuuden tulevaisuuden ei nähty olevan menetetty. Lapin keskustan kansanedustaja Simo Rundgren näki, että mekaanisella metsäteollisuudella on tulevaisuutta ja näki tärkeänä sen, että puunjalostus pitäisi tapahtua Suomessa. Myös Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren vahvisti, että Suomessa voi ja pitää olla valmistavaa teollisuutta. Foorumissa nähtiin myös uusi lakiluonnos laiksi Metsähallituksesta ongelmallisena Lapin kannalta, ja enontekiöläinen Tunturi-Lapin Leipä Oy:n yrittäjä Pekka Ahopelto ehdottikin, että Lapista viestitään aiheeseen sellainen mielipide, että Lappi on jätettävä tämän lain ulkopuolelle kokonaan, Rundgren ehdotti, että metsälaki tulisi palauttaa eduskuntakäsittelyyn ja uudelleenarviointiin, Paula Aikio-Tallgren toi yrittäjäkentän terveiset, joiden mukaan lain valmistelusta on tuotu ihan liian vähän informaatiota. Matkailualan edustajana Lapland Hotels Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi toi esiin myös hinnoitteluongelman Metsähallituksen kanssa ja peräänkuulutti enemmän kokonaistaloudellista ajattelua ja elinkeinopoliittista lähtökohtaa. Yliniemi oli myös vähemmän positiivinen Lapin elinkeinojen yhteensovittamisen suhteen. Yliniemi nosti esiin sen, että matkailu saa liian pienen painoarvon muihin elinkeinoihin verrattuna, huolimatta sen edullisuudesta ympäristön suhteen; matkailu vie Yliniemen mukaan vähiten pinta-alaa ja tuottaa eniten työpaikkoja. Matkailupuolella metsä ja kaivannaistoiminta ovat suurin uhka. Tilanne on kärjistymässä. Yliniemi myös esitti pyynnön valtion suuntaan, että se ohjaisi vahvemmin Metsähallitusta. Kaivannaistoiminnan buumi Lapissa on herättänyt keskustelun matkailun ja kaivosalan rinnakkaiselon mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta Tulevaisuusfoorumissa nousi myös esiin eri elinkeinojen pitkäkestoisuudet: Metsän uusiutumiskyky sadassa vuodessa vastaa kymmentä metsää tuhannessa vuodessa. Ja vaikka kaivosten keski-iäksi esitettiin 20 vuotta, nosti Kaivannaisteollisuus ry:n edustajana toiminut toiminnanjohtaja Pekka Suomela esiin kaivoksia, jotka ovat toimineet huomattavasti pidempään, kuten Lohjan kaivos 100 vuotta ja Kemin kaivos 40 vuotta. Suomela myös muistutti, että esimerkiksi Kittilässä kaivosalan ja matkailun yhteiselo on toiminut hyvin. Pekka Suomela peräänkuulutti monipuolisempaa keskustelua kaivosteollisuudesta ja näki Talvivaaran uutisoinnin liikaa hallitsevan keskustelua. Kaivoksilla investoidaan ja tuotantoa moninkertaistetaan. Myös turvallisuus on kehittynyt hyvään suuntaan. Metallit kiertävät ikuisesti Lapin liiton kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen nosti esiin kaivannaisteollisuuden tärkeyden koko Lapille. Se on ollut iso piristysruiske koko Lapin elinkeinoille ja vaikuttaa kaikkeen ympärillä. Kauhanen jakoi myös Suomelan näkemyksen siitä, että Talvivaara on säikyttänyt ihmiset. Hän muistutti, että arviot ympäristövaikutuksista olisi tehtävä hyvin. Lisäksi Kauhanen piti tärkeänä sitä, että työvoima kaivoksiin tulisi pääasiassa Lapista. Lapin Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren näki, että matkailun ja kaivannaisteollisuuden kuherruskuukausi on matkailun ja kaivostoiminnan välillä ohi. Aikio-Tallgren muistutti, että Talvivaaran ongelmat ovat aiheesta aiheuttaneet paljon huolta ja ne tulisi ottaa vakavasti. Aikio- Tallgren heittikin kaivannaisteollisuudelle pyynnön parantaa valmiutta vastata matkailualalle ja yrittäjille kaivoksia koskeviin ympäristökysymyksiin. Kun vaatimustasoa nostetaan ylemmäs, siihen tulee vastata. Jos matkailuyrittäjät pyytävät vastauksia, niitä on kaivettava esiin. Kaivannaisteollisuus ry:n Suomela myönsi, että kaivosteollisuudella olisi petrattavaa ja selkeä tarve uudistua ja kehittyä erityisesti viestinnän suhteen. Lapland Hotelsin Pertti Yliniemi näki erityisesti kaivosteollisuuden suurimpana uhkana matkailulle sen aiheuttamat pöly-, melu-, sekä imagohaitat. Tuleva kaivos myös aiheuttaa paljon pelkoja ihmisissä. Yliniemi myös ihmetteli sitä, että matkailu aletaan vasta nyt nähdä vientinä. Matkailu on vientiä, joka ei lopu koskaan. Yliniemi muistutti, että matkailu kasvaa vain viennistä, jossa on myös matkailun tulevaisuus. Esimerkkinä hän nosti Ylläksen, jonka mahdollisuus nousta koko Suomen suurimmaksi matkailukeskukseksi ovat suuret. Jos kaivos taas tulisi matkailukeskuksen kupeeseen, Ylläksen kehitys Yliniemen mukaan joko hidastuisi tai pysähtyisi kokonaan. Myös Lapin Yrittäjien Aikio-Tallgren ihmetteli matkailun merkityksen vähättelyä ja nosti esiin kuinka matkailu työllistää noin ihmistä (vrt. kauppaan ihmistä). Aikio-Tallgren heitti myös palloa matkailualalle itselle ja vaati sen ääntä paremmin kuuluviin. Aikio-Tallgren heitti esimerkkinä Ruot- Tulevaisuusfoorumin puheenjohtaja Martti Kankaanranta kysyy kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeen vastaavalta Aimo Honkavuorelta Lapin tietoliikenneyhteyksien tilasta. Hän kehotti yrittäjiä olemaan aktiivisia, jotta tärkeät tietoliikenneyhteydet pelaisivat laajassa Lapin maakunnassa. 12 Yrittäjäinfo 1/2014

13 sin, jossa omaa matkailua tuetaan hyvin vahvasti. Suomen Yrittäjien Yrittäjälehden päätoimittaja Kimmo Koivikko näki myös matkailun ja kaivannaisteollisuuden yhteen hiileen puhaltamisen tärkeänä. Koivikko nosti esiin tervolalaisen yrityksen Paakkola Conveyorsin, joka on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka oma tuote on syntynyt innovaationa kaivannaisteollisuuden sisältä. Koivikko myös kannusti Lapin yrittäjiä investoimaan; 10.helmikuuta julkistettavan PK-barometrin mukaan Lapin pk-yrittäjillä on Suomen huonoin investointihalukkuus. Lapin saavutettavuus ja infrastruktuuri Kaikille elinkeinoille tärkeänä asiana nousi esiin tietoliikenne- ja kulkuyhteydet. Lapin liiton tuore selvitys ulkomaisten matkanjärjestäjien keskuudessa osoittaa, että Lapin matkailu menettää vajavaisesti toimivan lentoliikenteen johdosta merkittäviä tuloja. Uunituoreet uutiset Finnairin lentojen lisäämisestä Lappiin nähtiin olevaan tilanteeseen nähden piristävänä ja tärkeänä asiana koko Lapille. Pellolainen yrittäjä Veli Lassila Pelloplastista myös muistutti, että nykypäivänä Lapissa on ihan samanlainen mahdollisuus pärjätä kuin muuallakin Suomessa, kunhan logistiikka vain toimii eli autot kulkevat. Puhe siirtyi myös Lapin saavutettavuuteen verkossa, sillä tällä hetkellä eksponentiaalisesti kasvava verkossa liikkuvan datan määrä edellyttää toimivia verkkoja. Huolta aiheutti Lapin Liiton Kauhasen viesti, että koko Lapin laajakaistoittaminen 100 -megaisella kuituverkolla on vastatuulessa, sillä määrärahat ovat vähissä. Kuitua Länsi- ja Etelä-Lappiin hankkeen vastaava Aimo Honkavuori kehotti yrittäjiä olemaan aktiivisia, jotta tärkeät tietoliikenneyhteydet pelaisivat laajassa Lapin maakunnassa nykyaikaisen liiketoiminnan tarvetta vastaavalla tasolla. Kauhanen myös lopuksi vahvisti, että Lapin Liiton Lappi-sopimuksessa saavutettavuus on erittäin korkealla tärkeysjärjestyksessä. Rahoituksen haasteet ja pankkisääntelyn vaikutukset Nordean johtaja Arto Peltokorpi toi esiin rahoitussektorin näkökulman ja muistutti, että aina kun uutta syntyy pääomavaltaisella alalla, Suomessa ja Lapissa on valtava haaste löytää ja rahoittaa omalla pääomalla hankkeita. Peltokorpi myös muistutti, että kaikki isot hankkeet ovat kaivannaisteollisuudessa ja ovat rahoittajan näkökulmasta valtavia piikkejä. Lapin Yrittäjien Aikio-Tallgren esitti huolensa siitä, että rahoitusalan fokus on liikaa kansainvälistyvissä ja kasvuyrityksissä. Suurin osa yrittäjistä on kumminkin tavallisia yrityksiä, jotka tekevät kauppaa. Peltokorpi vastasi kysymykseen pankkisäännöstelyn vaikutuksesta pk-yritysten rahoitukseen niin, että vieraan pää- Miksi suomalainen puu jalostetaan Tanskassa kysyy Simo Rundgren. oman saatavuuden ja kilpailukykyisen hinnoittelun edellytykset ovat: hyvä kannattavuus ja vahva tase selkeät tulevaisuuden näkymät ja realistiset suunnitelmat halukkuus keskittää asiointia ja tahto pitkäaikaiseen kumppanuuteen rahoittajan kanssa vahvat vakuudet ja eri vakuusvaihtoehtojen hyödyntäminen (mm. rahoitusyhtiötuotteet, riskinjakajat kuten esim. Finnvera) rahoituksen maturiteetin (laina-ajan) ja mahdollisten rahoituslimiittien oikea koko ymmärrys ja tahto korkoriskin suojaamisesta Yrittäjäpäivän panelisteja vas. hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi, Lapland Hotells Oy, Kaivannaisteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Nordean johtaja Arto Peltokorpi, Lapin Yrittäjien puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgren, Lapin liiton kehittämispäällikkö Ritva Kauhanen ja Yrittäjäsanomien päätoimittaja Kimmo Koivikko Yrittäjäinfo 1/

14 Maakunnallinen Yrittäjäjuhla Oloksella Lyhennelmä puheenjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin puheesta Oloksen Yrittäjäjuhlassa : Yrittäjät ovat oman aikamme uudisraivaajia, kullankaivajia, uusien territorioiden valloittajia. Muutos istuu dna:ssamme - haluamme uudistaa yritystemme toimintaa ja osaamme vaatia muutosta myös ympäröivästä yhteiskunnassa. Tänä iltana todistamme yrittäjäjärjestömme uudistumista Suomen Lapissa. Otamme Suomen pohjoisimman elinkeinoelämän kehittämisen haltuumme voittajan ottein - maakunnan tulevaisuus istuu meidän harteillamme. Sen vaatimattomammin en tätä vastuutamme osaa kuvata. Lapissa menestymisen eväät lepäävät Lapin luonnossa ja maaperässä. Siksi yrittäjille - ehkä enemmän kuin monelle muulle toimijajoukolle kestävä kehitys ja ympäristöä kunnioittava toiminta ovat elinehto. Yrittäjien suhdetta omaan toimintaympäristöömme testataan tälläkin hetkellä monen suunnitelmissa olevan hankkeen muodossa. Otan pari esimerkkiä aivan tästä läheltä. Miksi Enontekiön yrittäjät vastustavat suunnitelmissa olevaa Kilpisjärven kansallispuistoa ja miksi taas vastaavasti Muonion suunnalla yrittäjät vaativat Yli-Muonion metsien rauhoituksen jatkamista? Onko näiden kahden tapauksen välillä ristiriitaa? Vastaukset ovat yksinkertaisia. Muoniossa yrittäjät toivovat metsähakkuiden rauhoitusten jatkoa, sillä Yli-Muonion hakkuut olisivat selvä haitta matkailuelinkeinolle. Käsivarressa tilanne on toinen. Kilpisjärven kansallispuistoa vastustetaan, koska uusissa suojelutoimissa ei paikallisesti nähdä mitään järkeä. Aluehan on suojeltu mm. erämaalailla. Enontekiön kunta vastustaa puistohanketta omilla perusteillaan ja perää mm. hankkeen aluetaloudellisten vaikutusten selvittämistä. Alueen poliisiviranomainen puolestaan näkee, että nykyiset suojelutoimet ovat riittäviä. Poliisi pelkää myös, että lentokielto vaarantaisi alueen pelastustoimintaa. Lapin Yrittäjät palkitsi vuoden yrittäjinä keminmaalaisen Polar Metalli Oy:n sekä sallalaisen Virkkulan Autopalvelu Oy:n /Sallatunturin Tuvat Maakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Oloksella Alueen yrittäjät, Enontekiön Yrittäjien suulla ovat lähinnä kauhuissaan. Toteutuessaan kansallispuistohanke kaventaisi yrittäjien mahdollisuuksia tuottaa niitä palveluita, joita ne tekevät tänä päivänä. Lohtua eivät tuo ministeriön ehdotukset siitä, että menetettyjen palvelutuotteiden mm. moottorikelkkasafarien sijasta yritykset voisivat tehdä jotain muuta. Reppumatkailulla ei voida kompensoida menetettyä liiketoimintaa. Tässä asiassa yrittäjät ovat kyllä parempia asiantuntijoita kuin ministeriön virkamiehet. Yrittäjät näkevät kestävän kehityksen aivan keskeisenä arvona liiketoimintansa kannalta. Mutta yrittäjät haluavat perustellusti, että uusien lakien ja säädösten valmisteluun tulee mennä paikallisen näkemyksen ja asiantuntemuksen kärjellä. Luottamusta lain tulkintoihin ja soveltamiseen käytännössä, hiertävät myös aikaisempien vuosikymmenten huonot kokemukset lakien jalkautumisesta lappilaisten arkielämään. Se mikä toimii paperilla Helsingissä, ei toimi käytännön elämässä Kittilässä. Toinen keskustelua herättävä aihe on Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen kaavailut yhtiöittää metsätalouden liiketoiminta osakeyhtiömuotoiseksi. Hanke on kirvoittanut vastustusta yrittäjien keskuudessa, vaikka yrittäjien pitäisi suosia yhtiöittämisiä ja markkinatalouden periaatteita. Liiketoiminnan konkurssisuojan ja veroetujen poistaminen sekä yleinen toiminnan läpinäkyvyyden 14 Yrittäjäinfo 1/2014

15 lisääntyminen saavat kiitosta. Sen sijaan itse uuden osakeyhtiön toiminnasta on tällä hetkellä liian paljon avoimia kysymyksiä. Onko Metsätalous Oy:lle tuleva yksinoikeus liiketoiminnan harjoittamiseen valtion metsissä kilpailulainsäädännön mukaista? Toteutuuko kilpailuneutraliteetti aidosti? Miten Metsätalous Oy:n kontolle jäävät paikallinen yhteistyö ja mm. maankäyttösopimusten hinnoittelu vaikuttavat valtion metsien ja vesialueiden käyttöön elinkeinotoiminnassa? Edelleen - millainen vaikutus osakeyhtiömuotoisella toiminnalla on metsätalouden alihankintaketjuihin ja paikallisiin urakoihin? Avoimia kysymyksiä on kosolti lisää ja tästä syystä Lapin Yrittäjät esittääkin aikalisän ottamista lain valmisteluun ja sen palauttamista sekä poliittiseen että virkamiesvalmisteluun. Kerroin nämä edellä olleet esimerkit näinkin laajasti siitä syystä, että Lapissa jokainen ympäristöä koskeva päätös vaikuttaa välittömästi ja välillisesti täällä toimivien yritysten toimintaedellytyksiin. Se, että asianmukaisilla lausuntokierroksilla pyydetään yrittäjäjärjestön näkemyksiä, toimii aivan mallikkaasti. Toivomme painokkaasti kuitenkin sitä, että jatkossa paikalliset elinkeinonharjoittajien näkemykset otetaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa asioiden valmisteluun. Luottakaa meihin, haluamme ja kykenemme olemaan hyvä ja reilu kumppani päätöksentekijöille. Kemin Stand Up -imitaattori J.P. Matikainen vauhdissa - juuri nyt Aira Samulina. Torassiepin yrittäjäpariskunta Sanna ja Antti Pietikäinen esittelevät toimintaansa. Ylläksen sarvipää Mikko Lipponen (Cafe & Bar Routa) vauhdissa Manalassa jakamassa yrittäjiä ryhmiin. Enontekiöläinen Sami Keskitalo ja Taika orkesteri viihdyttämässä ja tanssittamassa juhlayleisöä. Torassiepin poroajelussa oli holotna, -27 astetta varjossa. Kuvat: Minna Miettunen, Lapin Yrittäjät Yrittäjäinfo 1/

16 TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 Vuoden 2014 tärkeät päivämäärät Tiedot kannattaa ilmoittaa Verohallintoon ensisijaisesti sähköisesti. Paperi-ilmoittaminenkin on pääosin mahdollista, mutta rajoitetumpaa. EU-yhteenvetoilmoituksen antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa. Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta > Yritys ja yhteisöasiakkaat sekä Asioi verkossa. Tilinpäätösasiakirjat TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen tilinpäätöksen liitteineen kaupparekisteriin. Lisätietoa: vero.fi/ Syventävät vero-ohjeet/ Usein kysyttyjä/ Tilinpäätöstietojen ilmoittaminen Osakeyhtiöt 2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä. Kaupparekisteri Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon ajan tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Jäljennös annettava 2 viikon kuluessa pyynnöstä. Muut kirjanpitovelvolliset, joilla täyttyy kaksi seuraavista edellytyksistä: - liikevaihto väh taseen loppusumma väh henkilökuntaa keskimäärin 50 6 kk tilikauden päättymisestä Kaupparekisteri Vakuutukset VAKUUTUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä Sovitun maksukuukauden / -kuukausien 20. päivä. Eläkevakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutusmaksu Työnantajat, joilla tapaturmavakuutettuja työntekijöitä Palkkailmoitus Vakuutusyhtiöt Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla vakuutettuja työntekijöitä Pääsääntöisesti kaksi eräpäivää: (työnantajan työttömyys- vakuutusmaksu) ja (palkansaajan työttömyys- vakuutusmaksu). Työttömyysvakuutus-rahasto Suurilla työnantajilla neljä eräpäivää: 1.1., 1.3., 1.5. ja TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat Eläkevakuutusyhtiöt Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajat Vakuutusyhtiöt Työttömyysvakuutusrahastolle palkkailmoitus. Vuotta 2012 ja sitä aikaisempia vuosia koskevat muutokset ja ilmoitukset tulee tehdä omalle tapaturmavakuutusyhtiölle. Työnantajat Työttömyysvakuutusrahasto 16 Yrittäjäinfo 1/2014

17 TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 Verot SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä. Verohallinto Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvollisten ja alkutuottajien verokausi kalenterivuosi, tilitys ja ilmoitus kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sotumaksut) Säännölliset ja satunnaiset työnantajat Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän työkorvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta pidätys 13 %, jos saajana yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %. Verohallinto Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa Kuukauden 23. päivä Jos oy:n ennakkovero euroa, kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk), muutoin kuukausittain. Verohallinto Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2 12 erässä verojen määrän mukaan. Kausiveroilmoitus Arvonlisäverovelvolliset, työnantajasuorituksia ja muita ennakonpidätyksen alaisia suorituksia maksavat, arpajaisverovelvolliset ja vakuutusverovelvolliset. Kuukauden 12. päivä. Paperilla 7. päivä Verohallinto Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa. Työnantajien vuosi-ilmoitus Säännölliset ja satunnaiset työnantajat. Huom! Työnantajan, jolla on ollut verovuonna 2013 yli 15 työntekijää, tulee antaa vuosi-ilmoitustiedot sähköisesti Jos ilmoitus annetaan sähköisesti viimeinen palautuspäivä on Todistukset palkanmaksusta palkansaajille mennessä. Verohallinto ALV-yhteenvetoilmoitus Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle. Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä Verohallinto Vuosi-ilmoitus osingoista Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt Jos ilmoitus annetaan sähköisesti voidaan antaa mennessä. Verohallinto Vuosi-ilmoitus osakaslainoista Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osakaslainoja osakkeenomistajilleen. Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella Verohallinto Veroilmoitus Osakeyhtiöt Veroilmoitus annettava 4 kk tilikauden päättymisen jälkeen. Verohallinto Veroilmoitus Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 7.5. tai Verohallinto Veroilmoitus Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät) Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava Verohallinto Yrittäjäinfo 1/

18 TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 Työeläkevakuutusmaksut Vuoden 2013 maksut lasketaan vuoden 2011 palkkasumman perusteella. Työntekijän osuus Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun. Alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 5,55 prosenttia, ja 53 vuotta täyttäneen osuus 7,05 prosenttia. Kun palkkasumma on yli , maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Tilapäinen työnantaja Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia ja palkkasumma on alle euroa kuuden kuukauden aikana, TYEL-maksu on 24,20 prosenttia palkoista. YEL-MAKSU % PALKOISTA TYEL-MAKSU % PALKOISTA - alle 53-vuotiaat 23,30 % - 53 vuotta täyttäneet 24,80 % alle ,20 % ,05 % Aloittava yrittäjä, 22 %:n alennus ( jälkeen alkavissa vakuutuksissa) - alle 53-vuotiaat 18,174 % - 53 vuotta täyttäneet 19,344 % yli TYEL-ansion alaraja 24,02 % 56,55 /kk Yritystoiminnan ensimmäisen kerran aloittavalle yrittäjälle 25 %:n alennus 48 kuukauden ajan. - alle 53-vuotiaat 17,475 % - 53 vuotta täyttäneet 18,60 % MYEL-MAKSU % PALKOISTA TULORAJAT YEL-työtulon alaraja YEL-työtulon yläraja 7 430,59 /v /v Maatalousyrittäjän MYEL-maksu, jos työtulo on alle ,02 /v. - alle 53-vuotiaat 12,58 % - 53 vuotta täyttäneet 13,39 % Maksuprosentti nousee liukuvasti työtulovälillä , ,98 YEL-työtulon vähimmäismäärä osa-aikaeläkkeen saamiseksi Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi ,18 /v 8 520,00 /v 8 520,00 /v ,96 /v ylittävän työtulon osalta maksu on - alle 53-vuotiaat 23,30 % - 53 vuotta täyttäneet 24,80 % 18 Yrittäjäinfo 1/2014

19 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 Sosiaaliturvamaksu 2,14 % Yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksu Sotu-maksu (eli työnantajan sairausvakuutusmaksu) maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden omaaloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Sotu-maksu on 2,14 prosenttia palkasta. Tapaturmavakuutus 0,1 7 % Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Sen suuruus on 0,1 7 prosenttia. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. Työttömyysvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta keskitetään kaikki Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. Työttömyysvakuutusmaksu TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT VUOTIAASTA PALKANSAAJASTA YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS TYÖNTEKIJÄN/ OSAOMISTAJAN OSUUS euron palkkasummaan asti 1,25 % 0,75 % 0,50 % euroa ylittävältä osalta 3,45 % 2,95 % 0,50 % Osaomistajan palkkasummasta Ei peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta 0,94 % 0,75 % 0,19 % Sairausvakuutusmaksu Maksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin, sitä ei pidätetä erikseen palkasta. Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin summa on 0,067 prosenttia. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU palkansaajat päivärahamaksu 0,84 % + sairaanhoitomaksu 1,32 % yrittäjät päivärahamaksu 0,97 % + sairaanhoitomaksu 1,32% etuudensaajat (eläke- ja etuustulo) % PALKASTA 2,16 % 2,29 % 1,49 % LISÄTIETOJA Yrittäjäinfo 1/

20 TÄRKEITÄ LUKUJA 2014 Luontoisedut 2014 Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: PÄÄKAUPUNKISEUTU (HELSINKI,ESPOO, KAUNIAINEN, VANTAA) ASUNTO VALMISTUNUT EDUN ARVO, EURO/KK ennen vuotta ,80 neliömetriltä vuosina ,20 neliömetriltä vuonna 1984 tai myöhemmin ,10 neliömetriltä MUU SUOMI ASUNTO VALMISTUNUT ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin EDUN ARVO, EURO/KK ,80 neliömetriltä ,85 neliömetriltä ,00 neliömetriltä Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m 2 :n mukaan. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,10 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,10 ja enintään 10,00. Jos tämä määrä alittaa 6,10 tai ylittää 10,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. Ohje luontoiseduista päivitetty Verohallinto on päivittänyt luontoisetuja koskevaa ohjettaan. Ohje käsittelee työnantajalta saatujen luontoisetujen verotusta luonnollisen henkilön tuloverotuksessa ja ennakkoperinnässä. Ohje korvaa annetun samannimisen ohjeen sekä Verohallinnon tiedotteet Nettietu verovapaaksi ja Työsuhdematkalippu. Ohjetta sovelletaan alkaen. Päivitetyn ohjeen sisältö vastaa pääpiirteittäin edellä mainittujen ohjeiden sisältöä. Ateriaedun arvostamista koskevaa kohtaa on täydennetty kohdennettujen maksuvälineiden osalta. www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Luontoisedut verotuksessa ( , dnro A112/200/2013) 20 Yrittäjäinfo 1/2014