JOENSUUN KANTAKAUPUNGIN - REIJOLAN HAMMASLAHDEN VIHERKAAVA SELOSTUS

Transkriptio

1 Joensuun viherkaavan selostus 1 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKKÖ KAAVOITUS JOENSUUN KANTAKAUPUNGIN - REIJOLAN HAMMASLAHDEN VIHERKAAVA SELOSTUS

2 Joensuun viherkaavan selostus 2 JOHDANTO... 4 VIHERKAAVAN TARKOITUS... 4 VIHERKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 4 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS... 5 AIEMMIN TEHDYT SELVITYKSET... 6 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 7 ALOITUSVAIHE... 7 TAVOITEVAIHE... 7 LUONNOSVAIHE... 7 EHDOTUSVAIHE... 7 HYVÄKSYMISVAIHE... 8 VIHERKAAVAN KEHITTYMINEN LUONNOSVAIHEEN JÄLKEEN...8 LUONNOSVAIHEESSA TULLUT PALAUTE... 8 KAUPUNKIRAKENNELAUTAKUNNAN OHJAUS VIHERKAAVAN JATKOTYÖHÖN MUITA MUUTOKSIA KAAVAN SISÄLTÖÖN LUONNOSVAIHEEN JÄLKEEN KAAVAN ESITYSTAPA VIHERKAAVAN RAJAUKSEN MUUTTAMINEN JOENSUU PUISTO VIHERKAAVAN KUVAUS KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT VIHERALUEIDEN LUONNE V-1 Keskustapuisto Kaupunkiaukio Puistokatu V-2 Kaupunginosapuisto V-3 Lähipuisto V-4 Ulkoilumetsä E Erityisviheralue EH Hautausmaa EV Suojaviheralue VU Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue MA Maisemallisesti arvokas peltoalue MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja VIHERALUEIDEN HOITO JA KEHITTÄMINEN Alueelliset hoito- ja kehittämissuositukset arb-xx Arboretum ope-xx Koulujen opetuksen kannalta tärkeät viheralueet ke-xx Kehitettävät viheralueet v Maankäytön muutoksen takia valmennettavat viheralueet a Avoimena hoidettava viheralue luo Luonnonmukaisesti hoidettava viheralue Maisemahäiriö ULKOILU JA VIRKISTYS SEKÄ REITIT Ulkoilureitti Kevyen liikenteen väylä Rantaraitti Keskustan runkoreitti Latu Kelkkaura Yhteystarve Venesatama EU-uimaranta Muu uimaranta Jääladun lähtöpiste Koirapuisto Viljelypalsta-alue... 28

3 Joensuun viherkaavan selostus 3 LUONNONARVOT SL Luonnonsuojelualue SL-2 Seudullinen luonnonsuojelualue nat Natura 2000-verkostoon kuuluva alue luo-finiba Kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet luo-pienvesi Pienvesi-inventoinnin kohteet pv Tärkeä pohjavesialue KULTTUURIYMPÄRISTÖ hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha sm Muinaisjäännös viheralueella sm-sota Sotahistoriallinen kohde viheralueella VIHERALUEIDEN MERKITYS KAUPUNKIEKOSYSTEEMISSÄ Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Ekologiset ydinalueet ja yhteydet niiden välillä Hulevedet VIHERKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET VIRKISTYSMAHDOLLISUUKSIIN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMAKUVAAN JA RAKENNETTAVAAN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET OLEVAAN ASUTUKSEEN, YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA YHDYSKUNTATALOUTEEN... 37

4 Joensuun viherkaavan selostus 4 Johdanto Viherkaavan tarkoitus Joensuu on oman alueensa keskuskaupunki ja siten jatkuvasti kasvamassa. Kaupungin kasvua on suunnattu tarkoituksellisesti sisäänpäin vuonna 1996 hyväksytystä yleiskaavasta alkaen. Tämä tarkoittaa kaupunkirakenteen hallittua tiivistämistä. Luonnollisia täydennysrakentamisen kohdealueita ovat olleet mm. syystä tai toisesta rakentamatta jääneet korttelialueet, käytöstä poistuneet teollisuusalueet ja myös viheralueet. Joensuun viheralueiden kokonaisvaltainen, pienen mittakaavan tarkastelu on tehty viimeksi vuonna Suuressa mittakaavassa Joensuun ja lähialueiden viheralueita on tarkasteltu kuntien yhteisen yleiskaavan yhteydessä vuonna 2006, mutta tämä tarkastelu on liian suurpiirteinen ohjaamaan suoraan asemakaavoitusta. Pienempialaisia selvityksiä viheralueiden ympärillä on vuosien varrella tehty eri aihepiireistä, mutta viheralueiden kokonaisvaltainen tarkastelu on jäänyt tekemättä. Nyt tekeillä olevan Joensuun kantakaupungin Reijolan Hammaslahden viherkaavan tarkoitus on koota yhteen tehdyt selvitykset ja täydentää niitä puuttuvin osin. Työn tavoitteena on löytää kaavojen viheralueille niiden luonteen ja toiminnallisuuden mukainen hierarkia, joka auttaa tarkemmassa suunnittelussa. Viherkaavan tavoitteena on myös määritellä ne viheralueet, jotka virkistyskäytön tai ekologisen asemansa takia ovat ehdottoman tärkeitä säilyttää. Toisaalta tätä kautta löytyvät myös ne viheralueet, joiden käyttämistä täydennysrakentamiseen voitaisiin tutkia. Viherkaavan oikeusvaikutukset Viherkaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana osayleiskaavana (MRL 45 ), jolloin sen alueella olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat jäävät sellaisenaan voimaan. Tultuaan hyväksytyksi viherkaava ohjaa kaupungin omaa toimintaa, kuten asemakaavojen ja toteutussuunnitelmien laatimista, aivan kuin muutkin kaupunginvaltuuston päätökset. Samalla viherkaava on keskeinen kokonaissuunnitelma viheralueiden käytöstä ja hoidosta. Kaavalla ei ole oikeusvaikutuksia ulkopuolisiin.

5 Joensuun viherkaavan selostus 5 Suunnittelualueen rajaus Kuva 1: Suunnittelualue. Mustalla viivalla on merkitty entinen kaavarajaus, punaisella uusi kaavarajaus. Suunnittelualue käsittää Joensuun kantakaupungin ja Reijolan- Niittylahden alueen sekä Hammaslahden. Pohjoisessa alue rajautuu kunnan rajaan ja lännessä Pyhäselkään. Etelässä ja idässä suunnittelualueen rajaus myötäilee kaavaehdotuksen lehtijakoa. Koska viherkaavan yhteydessä ei tehdä kattavaa hulevesitarkastelua, ei ole perusteltua rajata kaava-aluetta valuma-alueiden mukaan. Viherkaavan luonnosvaiheen rajauksen sisälle jäi paljon alueita, joihin viherkaava ei vaikuta millään tavalla. Tämän takia kaavan rajausta supistettiin kattamaan vain ne alueet, joihin viherkaavalla on otettu kantaa.

6 Joensuun viherkaavan selostus 6 Aiemmin tehdyt selvitykset Viherkaava on sähköisessä muodossa saatavana sekä yhtenä kokonaisena karttana että lehtiönä. Joensuusta on tehty viheralueselvitys jo vuonna 1982 (Kaupungin yleiskaavatoimisto). Se käsitti koko silloisen Joensuun alueen (Nykyisen kantakaupungin alueen). Työn tarkoituksena oli toisaalta tuottaa riittävät maisemalliset selvitykset yleiskaavallisen maankäytön suunnittelun lähtökohdiksi, toisaalta sen piti olla aloitus tehtävälle maisemalliselle yleissuunnitelmalle. Työssä esitettiin kaupungin viheralueiden liittyminen kaupunkiseudun viheralueisiin sekä maankäyttö- ja hoitosuunnitelma ja maisemanhoidollinen tavoitesuunnitelma kaupungin viheralueille. Joensuun seudun yhteistä yleiskaavaa varten tehtiin maisemarakenne- ja viheraluejärjestelmä -selvitys vuonna 2006 (Airix-ympäristö Oy/Terttu Kurttila). Sen tavoitteena on ollut perustiedon tuottaminen Joensuun seudun kuntien maisemarakenteesta, korkokuvatyypeistä ja maisema-alueista sekä suositella rakentamiseen soveltuvia alueita. Maisemarakenneselvityksen pohjalta laadittiin Joensuun seudulle viher- ja virkistysaluejärjestelmä, jossa osoitettiin seudullisesti merkittävät viher- ja virkistysalueet sekä alueiden väliset yhteydet ja yhteystarpeet. Tämä selvitys toimii hyvänä seudullisten arvojen tulkkina tehtävälle viherkaavalle. Se ei kuitenkaan suoraan voi ohjata asemakaavatyötä pienen mittakaavansa takia. Vuonna 2007 tehtiin Joensuun ulkoliikuntapaikoista ja leikkialueista tarveselvitys (WSP Finland / Arto Kaituri), joka käsitti Joensuun kaupungin keskusta-alueen sekä vaarakuntien taajama-alueet. Työn tarkoituksena oli muodostaa reittien, ulkoliikuntapaikkojen ja leikkialueiden osalta palveluverkoston kehittämisohjelma investointipäätösten pohjaksi. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyttä Joensuun keskeisissä kaupunginosissa tutkittiin vuonna 2009 (Tekninen virasto, kaavoitus / Mika Ahonen). Selvityksen tarkoitus oli määritellä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Joensuun kantakaupungin keskeisillä alueilla laadittavien asemakaavojen ja asemakaavamuutosten tarpeisiin. Työssä tyypiteltiin virkistykseen soveltuvia alueita virkistyksen näkökulmasta ja määriteltiin näiden alueiden riittävyys sekä tarkasteltiin viheralueiden riittävyyttä Joensuun kantakaupungin eriluonteisissa osissa.

7 Joensuun viherkaavan selostus 7 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Tavoitevaihe Kaupunginhallitus päätti ( 448) viherkaavan laatimisesta. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja lähtökohtaraportti olivat julkisesti nähtävillä Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 12 viranomaislausuntoa ja kolme mielipidettä. Viherkaavan tavoitevaiheessa tehtiin tavanomaista laajempaa asukaskuulemista. Viheralueita koskeva nettikysely oli avoinna syksyllä 2012 ja kevättalvella Vastaajia oli noin 850 ja karttapaikannuksia tehtiin Tärkeimmille kohdealueille järjestettiin puistopyöräilyt toukokuussa Tilaisuuksiin osallistui 30 henkeä. Kolmannelle sektorille suunnattu työpaja järjestettiin viheralueen ideasta marraskuussa Viherkaavan alustavat tavoitteet määriteltiin kaavan ohjausryhmässä. Niiden määrittelyssä oli apuna asukkailta tullut palaute. Alustavat tavoitteet asetettiin julkisesti nähtäville maaliskuussa Niistä jätettiin 12 viranomaislausuntoa ja 4 mielipidettä. Alustavia tavoitteita tarkennettiin tulleen palautteen perusteella. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi viherkaavan tavoitteet ( 127). Luonnosvaihe Suunnittelun lähtötietojen, hyväksyttyjen tavoitteiden, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen sekä muun aloitus- ja valmisteluvaiheessa kootun aineiston perusteella laadittiin viherkaavan luonnos. Kaupunkirakennelautakunta päätti viherkaavan luonnoksen nähtäville panosta ( 55). Luonnos oli julkisesti nähtävillä ja siihen tuli 16 viranomaislausuntoa ja 57 mielipidettä. Tulleesta palautteesta 35 käsitteli pelkästään täydennysrakentamisen teemaa. Ehdotusvaihe Viherkaavan ehdotusta on valmisteltu luonnoksesta tulleen palautteen pohjalta. Kaupunkirakennelautakunta päättää ehdotuksen nähtäville panosta ja viherkaavan ehdotus on nähtävillä Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot.

8 Joensuun viherkaavan selostus 8 Hyväksymisvaihe Viherkaava on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesällä Viherkaavan kehittyminen luonnosvaiheen jälkeen Luonnosvaiheessa tullut palaute Luonnosvaiheessa tullut palaute sekä kaupungin vastineet palautteeseen on esitetty selostuksen liitteenä 4. Palautetta tuli runsaasti. Luonnoksesta tullut palaute voitiin jakaa seuraaviin teemoihin: - Kaavan asema - Kaavan sisältö: viheralueverkosto, luonnonarvot, virkistys, viheralueiden käyttö - Kaavaselostus - Kaavan esitystapa - Jatkotoimenpiteet Täydennysrakentamisen teema keräsi eniten palautetta. Varsinkin pienialaisten, asutuksen keskellä olevien puistojen merkitys asukkaille korostui palautteessa. Seuraavien sivujen kartoille on koottu luonnosvaiheessa tullut palaute teemoittain: viheralueverkosto, täydennysrakentaminen, luontoarvot, virkistys ja viljelypalstat.

9 Joensuun viherkaavan selostus 9 Kuva 2: Viheralueverkostoa koskenut palaute vietynä kartalle.

10 Joensuun viherkaavan selostus 10 Kuva 3: Täydennysrakentamista koskeva palaute vietynä kartalle.

11 Joensuun viherkaavan selostus 11 Kuva 4: Luontoarvoja koskeva palaute vietynä kartalle.

12 Joensuun viherkaavan selostus Kuva 5: Virkistystä koskeva palaute vietynä kartalle. 12

13 Joensuun viherkaavan selostus Kuva 6: Viljelypalstoja koskeva palaute vietynä kartalle. 13

14 Joensuun viherkaavan selostus 14 Kaupunkirakennelautakunnan ohjaus viherkaavan jatkotyöhön Viherkaavan luonnoksesta tullutta palautetta käsiteltiin kaupunkirakennelautakunnan iltakoulussa Lautakunta ohjeisti kaavan jatkotyötä seuraavasti: Hulevesiselvitystä ei tehdä viherkaavan laatimisen yhteydessä, vaan se jätetään erilliseksi työksi. Viherkaavassa esitetyistä kulttuurihistoriallisista puistoista ja puutarhoista tehdään erillinen selvitys, joka liitetään selostukseen. Työn tarkoituksena on tunnistaa kulttuurihistoriallisesti merkittävät puistot ja puutarhat, tässä yhteydessä ei tehdä tarkempaa inventointia. Myös historiallisten puistojen ja puutarhojen osalta hoitotavat määritellään kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. Viherkaavan alueella olevat maisemavauriot kartoitetaan ja merkitään osayleiskaavaan sopivalla tarkkuudella. Koulujen ja päiväkotien läheiset viheralueet huomioidaan viherkaavassa omalla merkinnällään. Viljelypalsta-alueet esitetään omalla merkinnällään. Viherkaavan esitystapaa muutetaan selkeämmäksi, samoin kaavan merkintöjä. Täydennysrakentamisen teema jätetään viherkaavasta kokonaan pois. Asia käsitellään erikseen tehtävässä täydennysrakentamisohjelmassa, jota tehdessä huomioidaan viherkaavan yhteydessä tulleet täydennysrakentamista koskeneet mielipiteet. Täydennysrakentamisen mahdollisuuteen otetaan viherkaavassa kantaa osoittamalla ne viheralueet, joita ei voi ottaa rakentamiskäyttöön. Viherkaavassa esitetään vain olemassa olevat luonnonsuojelualueet. Kaupunginosapuistoille laaditaan yleissuunnitelmat viherkaavan jälkeen. Kansallisen kaupunkipuiston toteuttamiseen myöhemmin varaudutaan. Muita muutoksia kaavan sisältöön luonnosvaiheen jälkeen Syötäviä puistoja ei esitetä omalla merkinnällään, vaan asia otetaan huomioon kaavamääräyksissä. Viljelypalsta-alueet esitetään omalla kaavamerkinnällään. Mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston rajausta ei esitetä viherkaavakartassa, mutta rajaus ja puiston sisältö esitellään kaavaselostuksessa.

15 Joensuun viherkaavan selostus 15 Koulujen läheisyydessä oleva, opetuksen kannalta tärkeät viheralueet esitetään omalla merkinnällään, samoin kehitettävät viheralueet ja maisemahäiriöt. Ulkoiluun ja virkistykseen liittyen esitetään keskustaa kiertävä uusi runkoreitti omalla merkinnällään. Samoin EU-uimaranta erotetaan muusta uimarannasta erillisellä merkinnällä. Tärkeimmät, viheralueilla sijaitsevat pyöräreitit esitetään omalla merkinnällään, samoin kehitettävä yhteydet. Maa- ja metsätalousvaltaisten alueiden osalta esitetään ne alueet, jotka ovat maisemallisesti arvokkaita tai joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja. Kaavan esitystapa Viherkaavan kartta-aineisto esitetään yhtenä karttana mittakaavassa 1: Kaavan merkinnät ja määräykset ovat erillisenä vihkosena. Näiden lisäksi päätöksentekoon tuodaan A3- kokoinen vihkonen, johon kaava-alue on tulostettu 1: mittakaavaisina lehtinä. Vihkonen on laadittu helpottamaan paperisen kaavan käyttöä. Kaavan aineistot ovat myös ladattavissa sähköisessä muodossa kaavoituksen internet-sivuilta. Viherkaavan rajauksen muuttaminen Työn edetessä ovat viherkaavan aluerajauksen perusteet muuttuneet. Koska viherkaavan yhteydessä ei tehdä kattavaa hulevesitarkastelua, ei ole perusteltua rajata kaava-aluetta valuma-alueiden mukaan. Viherkaavan luonnosvaiheen rajauksen sisälle jäi paljon alueita, joihin viherkaava ei vaikuta millään tavalla. Tämän takia kaavan rajausta supistettiin kattamaan vain ne alueet, joihin viherkaavalla on otettu kantaa. Kaavan rajauksesta jäivät pois seuraavat alueet 1. Itnakan peltoalueet Iiksenjoen ja kaupungin rajan välistä 2. Iiksensuo 3. Kummun ja Kukkupään välinen alue 4. Rasivaaran ja Haapajärven välinen alue 5. Hammasjärvi 6. Niva ja Niemennokka 7. Pyhäselän saaret Nivan edustalla 8. Pyhäselän vesialuetta Kaavan rajaukseen lisättiin seuraavat alueet: 9. Honkavaaran aluetta 10. Elovaaran alue

16 Joensuun viherkaavan selostus Kuva 7: Kaavarajauksen muutos

17 Joensuun viherkaavan selostus 17 Joensuu puisto Viherkaavan valmistelun yhteydessä tutkittiin mahdollisuutta kansalliseen kaupunkipuistoon Joensuussa. Kaupunkirakennelautakunta päätti, ettei puiston hakemista valmistella, mutta säilytetään keskeisten viheralueiden tarjoama mahdollisuus erityiselle Joensuu -puistolle. Varsinainen kansallisen kaupunkipuiston voi perustaa Ympäristöministeriö kaupungin hakemuksesta. Kaavoituksessa voidaan varautua tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan hakemiseen turvaamalla kansalliseksi kaupunkipuistoksi sopivan alueen säilyminen viheralueena. Alla on hahmoteltu alustava Joensuu puiston rajaus. Se sisältää kaupungin keskeiset viheralueet Utran saarista Höytiäisen kanavalle, ja aluerajaus sisältää niin valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita kuin arvokkaita luontoalueita. Rajauksen sisälle jäävät kaupungin kehityksestä kertovia paikkoja niin varhaisen teollistumisen kuin kauppiaiden kaupunginkin ajalta. Alustavan rajauksen pinta-ala on noin 12 km 2, josta vesialuetta on 6 km 2. Kuva 8: Joensuu -puiston alustava aluerajaus.

18 Joensuun viherkaavan selostus 18 Viherkaavan kuvaus Kaavaratkaisun kuvaus ja yleisperustelut Viheralueet muodostavat asemakaava-alueelle kattavan verkoston. Eri viheralueille on määritelty oma luonteensa, jonka mukaisesti ne toimivat verkoston osina. Viheralueverkoston kattavuutta on tarkasteltu seuraavilla saavutettavuusetäisyyksillä: Keskustojen kohteet ja lähipuistot ovat saavutettavissa 150 m etäisyydellä, kaupunginosapuistot ja puistometsät palvelevat 300 m kävelyetäisyydellä. Näiden kriteerien mukaan tarkasteltuna asemakaava-alueen asukkaita palvellaan varsin hyvin kaavan viheralueilla. Ruutukaava-alueella viheralueita on vähemmän kuin muualla, jolloin kaupungin aukioiden ja puistokatujen merkitys nousee korkeaksi. Kuva 9: Viheralueverkoston kattavuus viherkaavan pohjoisosissa

19 Joensuun viherkaavan selostus 19 Viheralueiden luonne Viheralueet muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa viheralueen luonne kuvaa sen asemaa koko järjestelmässä. Ulkoilumetsät muodostavat viheraluejärjestelmän rungon. Pienialaiset lähipuistot ovat lähiasukkaille tärkeitä linnunlaulupuistoja, vaikka niiden palvelutarjonta olisikin varsin vähäinen. Kaupunginosapuistot ovat laaja-alaisempia ja palvelutarjonnaltaan monipuolisempia viheralueita, joista on hyvät yhteydet ympäristöön ja muihin viheralueille. Tavoitevaiheessa pidetyssä työpajassa muotoutui käsitys joensuulaisen viheralueen luonteesta. Kymmenen tärkeintä joensuulaista viheraluetyyppiä ovat: marjametsä, monitoimipuisto, syötävä puisto, liikenneviheralue, ikimetsä, hoidettu avoin alue, perinnemaisema, mielenseestymispaikka, ranta-alue ja esteetön puisto. Seuraavassa on käyty läpi viherkaavan merkinnät viheralueiden luonteen näkökulmasta. Työpajasta esiin nousseet viheraluetyypit, joita kyseinen viheralue vastaa, on esitetty kaavamerkinnän jälkeen sulkeissa. V-1 Keskustapuisto ( ranta-alue, esteetön puisto, monitoimipuisto ) Keskustapuistot ovat kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevia, korkeatasoisesti rakennettuja ja hoidettuja edustusviheralueita. Ne palvelevat kaikkia kaupunkilaisia ja toimivat myös käyntikorttina kaupunkiin tuleville vierailijoille. Ne tarjoavat monenlaista toimintaa kävijöille ja luovat puitteet myös tapahtumille. Esimerkkeinä keskustapuistoista ovat keskustan rantapuistojen akseli ja Ilosaari sekä Niinivaaran keskeiset, korkeatasoisesti hoidetut viheralueet. Keskustapuistoja hoidetaan hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti. Keskustapuistot on säilytettävä viheralueena. Niille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Puistoja kehitetään korkeatasoisena hoidettuna viheralueena.

20 Joensuun viherkaavan selostus 20 Kaupunkiaukio ( esteetön puisto ) Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu lähinnä puihin ja astiaistutuksiin. Pinnat on kivetty, kalusteiden ja taitorakenteiden merkitys on suuri. Kävelykeskustalla on vahva asema keskustan tärkeänä virkistysalueena. Esimerkkeinä kaupunkiaukioista ovat tori, Keskusaukio ja kävelykatu sekä Penttilänrannan rantaraitti. Tulevasta Nikolain torista kehitetään vahva kaupunkiaukio Pielisjoen itärannalle. Kaupunkiaukioille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aukioita kehitetään korkeatasoisina, pääosin kovapintaisina jalankulkualueina. Erityishuomiota on kiinnitettävä aukioiden esteettömyyteen. Puistokatu ( liikenneviheralue ) Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu puihin ja mahdollisesti nurmetettuihin viherkaistoihin. Eteläisen ruutukaavan bulevardimaiset puistokadut korvaavat alueelta puuttuvia viheralueita. Ne ovat kaupunkikuvassa tärkeitä elementtejä, jotka luovat vahvaa identiteettiä alueelleen. Esimerkkeinä puistokaduista ovat Kirkkokatu, Siltakatu, Sepänkatu ja Merimiehenkatu. Puistokatujen katupuukujanteet tulee uusia yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään yhden korttelivälin mitalta kerrallaan käyttäen mahdollisimman suuria taimikokoja. Puulajina käytetään kullekin kadulle jo vakiintunutta puulajia. V-2 Kaupunginosapuisto ( monitoimipuisto, esteetön puisto ) Kaupunginosan identiteettiä luova, suhteellisen korkeatasoisesti rakennettu ja hoidettu keskeinen viheralue, joka tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita käyttäjälle. Niistä on hyvät yhteydet ympäristöön ja muihin viheralueille. Kaupunginosapuiston luonne määräytyy sen sijainnin mukaisesti: Rantakylän ja Mutalan kaupunginosapuistot ovat laajoja metsäisiä viheralueita, eteläisen ruutukaavan kaupunginosapuisto käsittää laajat puistomaisesti hoidetut nurmialueet. Kullekin kaupunginosapuistolle tehdään yleissuunnitelma, jossa

21 Joensuun viherkaavan selostus 21 määritellään puiston tavoiteltava luonne ja sen tarjoamat palvelut sekä keinot, joilla tavoitteet saavutetaan. Esimerkkeinä kaupunginosapuistoista ovat Aavaranta ja Rantakylän keskeinen viheralueakseli. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti, metsäisiä osia hoidetaan puistometsinä. Kaupunginosapuistot on säilytettävä viheralueena. Niille voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Ympäröiviltä asuin- ja viheralueilta on oltava yhteydet kaupunginosapuistoon ja puiston sisäisten yhteyksien on oltava jatkuvia. Osa puistosta on suunniteltava ja toteutettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-3 Lähipuisto ( syötävä puisto, mielenseestymispaikka, perinnemaisema, hoidetut avoimet alueet ) Asukkaiden päivittäistä virkistystä palveleva viheralue, joka sijaitsee asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille. Lähipuisto on pinta-alaltaan pienempi ja palvelutarjonnaltaan suppeampi kuin kaupunginosapuisto. Se sijaitsee lähellä asuntoja ja on helppo saavuttaa. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A2 ja A3 mukaisesti, metsäisiä osia hoidetaan puistometsänä. Lähipuisto voi olla luonteeltaan myös avointa niittyä, jolloin sitä hoidetaan niittämällä kerran, pari kesässä. Lähipuistoihin voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia poislukien täysimittaiset urheilukentät. Puistojen suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. Osa puistosta on suunniteltava ja rakennettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-4 Ulkoilumetsä ( marjametsä, monitoimipuisto, mielenseestymispaikka ) Valtaosa Joensuunkin viheralueista on metsää. Ulkoilumetsä on kooltaan yli 3 ha ja sitä hoidetaan puistometsänä. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Metsäinen ympäristö tarjoaa myös mahdollisuuden rauhoittua ja palautua stressistä.

22 Joensuun viherkaavan selostus 22 Ulkoilumetsiä kehitetään niiden luontaisiin ominaispiirteisiin perustuen virkistykseen sopivina luonnonläheisinä alueina, joille voidaan vähäisessä määrin sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Alueiden suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reittien jatkuvuus alueen kautta sekä niiden liittyminen muuhun reitistöön. E Erityisviheralue ( mielenseestymispaikka ) Viheralueita tai viheralueen omaisia alueita, joiden määräävin tekijä on käyttö yhtä, erityistä tarkoitusta varten. Erityisviheralueita ovat mm. palstaviljelyalueet ja kasvitieteellinen puutarha. Erityisviheralueille voidaan sijoittaa niiden toimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja rakennelmia. Alueita kehitetään niiden ominaispiirteiden vaatimusten mukaisesti. Erityisviheralueiden suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. EH Hautausmaa ( mielenseestymispaikka ) Hautausmaaksi rakennettu tai kaavassa varattu alue. Se lähestyy olemukseltaan, suunnitteluperiaatteiltaan ja hoidoltaan viheraluetta. Vanhat hautausmaat ovat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, jotka sisältävät useita julkisia taideteoksia. Hautausmaat on suunniteltava ja toteutettava esteettöminä ja niiden on oltava saavutettavissa ympäröiviltä reiteiltä. EV Suojaviheralue ( liikenneviheralue ) Ympäristöhäiriötä tuottavan toiminnon yhteydessä olevia viheralueita, jotka estävät melun, pölyn tai visuaalisen häiriön leviämistä ympäristöönsä. Suojaviheralueita hoidetaan monikerroksisina ja tiiviinä. Ne tarjoavat monille eliöille rauhaisan ja suojaisan elinympäristön, koska virkistyskäyttö alueilla on vähäistä. Visuaalinen suoja nousee usein maisemakuvassa merkittäväksi, ympäristöään jäsentäväksi tekijäksi, vaikka se onkin usein kapeampi ja vähäalaisempi kuin muut viheralueet.

23 Joensuun viherkaavan selostus 23 VU Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue ( monitoimipuisto ) Viheralueen omainen alue, joka palvelee ensisijaisesti eri liikuntamuotojen tarpeita ja jota kehitetään näistä lähtökohdista käsin, mutta joka verkostollisesti liittyy kiinteästi viheralueverkostoon. Eriluonteisten viheralueiden sisällä voi olla myös urheilupalveluiden aluetta, joka on asemakaavassa esitetty VU-merkinnällä. Viherkaavassa useimmat liikunnan alueet sisältyvät muuhun viheralueeseen eikä niitä ole erikseen merkitty VU-alueiksi. Vain erityisesti urheilukentäksi rakennetut ja muusta viheralueesta edistetyt alueet on esitetty viherkaavassa VUmerkinnällä. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue Alueen pääkäyttötarkoitus on maa ja metsätalous. Alueen arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja peltojen keskellä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen peltoviljelyksessä ja avoimina on maisemakuvan kannalta tärkeätä. Mikäli alueen viljely lakkaa, hoidetaan sitä kuin avointa viheraluetta. MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Maa- ja metsätalousalue, joka sijaitsee asutuksen läheisyydessä ja jolle kohdistuu yleisen virkistyskäytön kysyntää. Alueelle on tarpeen järjestää ulkoilureittejä. Hoidetaan normaalina maa- ja metsätalousalueena. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alueen pääkäyttötarkoitus on maa ja metsätalous. Aluetta hoidetaan sen sisältämien ympäristöarvojen hoidon vaatimusten mukaisesti. Viheralueiden hoito ja kehittäminen Alueelliset hoito- ja kehittämissuositukset Viheralueet on tyypitelty yleiskaavan luonteen mukaisesti muutamaan päätyyppiin. Viheralueen luonnetta kuvataan lisäksi hoidon tapaa märittelevillä merkinnöillä esimerkiksi luonnonmukaisena tai avoimena hoidettavien alueiden osalta. Tarkemmat alueelliset kehittämissuositukset tehdään viherkaavan pohjalta jatkosuunnittelun yhteydessä. Tällöin kullekin viheralueelle määritellään sen oma luonne ja toimenpiteet, joilla tuota luonnetta pystytään vahvistamaan ja kehittämään.

24 Joensuun viherkaavan selostus 24 arb-xx Arboretum Puulajipuistoksi perustettu alue, jota kehitetään elävien kasvien kokoelmana. Alue on pääosin yleisölle avoin ja sitä hoidetaan ainakin osin puistomaisena. Aluetta kehitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. - arb-1 Joensuun arboretum - arb-2 Kukkolan tila ope-xx Koulujen opetuksen kannalta tärkeät viheralueet Viheralue, joka sijaitsee oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Se mahdollistaa koulun lähiympäristön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien käyttämisen opetuksen apuna. Aluetta kehitetään ympäristöltään monipuolisena. Kehittämistyössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan läheisen oppilaitoksen tarpeet. - ope-1 Salpapuisto Marjalan koulun läheisyydessä - ope-2 Sinkkolanpuisto Noljakan koulun läheisyydessä - ope-3 Vanamopuisto Kanervalan koulujen läheisyydessä - ope-4 Kuntalanpuisto Mutalan koulun läheisyydessä - ope-5 Pielisjoen koulun läheisyydessä - ope-6 Kimmonpuisto Karsikon koulun läheisyydessä - ope-7 Paulapuisto Pataluodon koulun läheisyydessä - ope-8 Ahdinpuisto Utran koulun läheisyydessä - ope-9 Multimäen koulun läheisyydessä - ope-10 Niinivaaranpuisto Niinivaaran koulun läheisyydessä - ope-11 Nepenmäen puisto Nepenmäen koulun läheisyydessä - ope-12 Karhunkaarenpuisto Karhunmäen koulun läheisyydessä - ope-13 Reijolan koulun läheisyydessä - ope-14 Reijolan koulun läheisyydessä - ope-15 Puutarhurinpuisto Niittylahden rannan koulun läheisyydessä - ope-16 Urheilupuisto Hammaslahden koulun läheisyydessä - ope-17 Koulupuisto Pyhäselän koulun läheisyydessä

25 Joensuun viherkaavan selostus 25 ke-xx Kehitettävät viheralueet Viheralue, joka on ympäristöltään, virkistysarvoltaan tai muutoin erityisen arvokas kokonaisuus ja jota kehitetään erikseen laadittavan yleissuunnitelman mukaan kokonaisuutena. - ke-1 Martinpuisto, hoitosuunnitelma vuodelta ke-2 Laulurinne, ei hoitosuunnitelmaa valmiina - ke-3 Koivuniemenpuisto, ei hoitosuunnitelmaa valmiina - ke-4 Kuhasalo, hoitosuunnitelma vuodelta, 2004, päiv ke-5 Repokallio, ei hoitosuunnitelmaa valmiina - ke-6 Noljakka, hoitosuunnitelma vuodelta 2004, päiv ke-7 Varaslampi, hoitosuunnitelma vuodelta 2001 v Maankäytön muutoksen takia valmennettavat viheralueet Viheralue, jonka lähistölle on kohdistumassa maankäytön muutos, mikä muuttaa voimakkaasti ympäristön olosuhteita ja kasvupaikan oloja. Viheraluetta valmennetaan metsänhoitotoimenpitein kestämään maankäytön myötä muuttuvat olosuhteet. Maankäytön laajentuessa nykyisille metsäalueille muuttuu metsän tila voimakkaasti. Aikaisemmin metsän suojaisella keskialueella kasvanut puusto joutuu sopeutumaan metsänreunan erilaisiin valo- ja tuuliolosuhteisiin. Myös metsän vesitalous muuttuu rakentamisen myötä. Metsiä valmennetaan kestämään muuttuvia olosuhteita etukäteen tehtävillä toimenpiteillä: puustoa harventamalla, luontaisesti uudistamalla ja etukäteen tehdyillä uudisistutuksilla. Myös kasvuolosuhteiden parantaminen on valmentamista. Valmentamalla voidaan pyrkiä säästämään joko yksittäisiä puita tai kokonaisia metsiköitä. Metsän ikä vaikuttaa valmennusmahdollisuuksiin: nuori metsä sopeutuu muutoksiin paremmin kuin vanha. Reunavyöhykkeiden luominen on tärkeä osa valmentamista ja se tulisi aloittaa heti, kun tarkemmat suunnitelmat toimintojen sijainnista ovat vahvistuneet. Reunavyöhykkeet ovat tärkeitä sekä ekologisista että esteettisistä syistä: ne antavat suojaa metsän sisäosille ja parantavat näkymiä ulkopuolelta. a Avoimena hoidettava viheralue Alue, jonka on tärkeä pysyä avoimena maisemakuvan tai luonnon monimuotoisuuden takia. Alue voi olla niittyä, ketoa, hoidettua nurmea tai vastaavaa. Aluetta hoidetaan avoimena niittämällä tai leikkaamalla se tarpeeksi usein.

26 Joensuun viherkaavan selostus 26 luo Luonnonmukaisesti hoidettava viheralue Viheralueen osa, jolla on merkittäviä luonnonarvoja. Alueen hoidossa tavoitellaan luonnontilaisuutta. Alkuperäinen luonnonympäristö säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Alueella olevia luonnonarvoja ei saa vaarantaa hoitotoimenpitein. Maisemahäiriö Alue, jolla harjoitettava toiminta aiheuttaa häiriötä maisemakuvalle. Toiminnasta saattaa aiheutua myös melu-, hajutai pölyhaittaa ympäristön asukkaille. Maisemahäiriöksi on katsottu etenkin luonnonympäristön keskellä tai merkittävien virkistysalueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet. Aiheutuvaa häiriötä on pyrittävä vähentämään huolehtimalla tarvittavista suojaistutuksista ja vastaavista toimenpiteistä. Ulkoilu ja virkistys sekä reitit Viheralueiden tärkein merkitys asukkaille on niiden tarjoamat mahdollisuudet ulkoiluun ja virkistykseen. Viheralueverkosto tarjoaa mahdollisuuden pitkiinkin lenkkeihin ja luo yhteyksiä muille virkistysalueille. Kuva 10: Viheralueet, joihin pääsee kevyen liikenteen reittejä myöten

27 Joensuun viherkaavan selostus 27 Ulkoilureitti Merkittävä ulkoilureitti, joka yhdistää asuinalueet läheisille viheralueille tai toimii yhteytenä viheralueiden välillä. Ulkoilureittiä voidaan käyttää kesäisin ja talvisin. Ulkoilureitti voi olla valaistu tai valaisematon. Tavallisesti sitä ei ole asfaltoitu. Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen pääväylä. Rantaraitti Pielisjoen ja Pyhäselän rannassa kulkeva asiointi- ja ulkoilureitti. Samalla merkinnällä on osoitettu myös Pielisjoen etelärantaa mukaileva, osin vielä toteuttamaton, ulkoilureitti. Rantaraittia kehitetään esteettömänä ja turvallisena virkistysreittinä. Keskustan runkoreitti Keskustan tuntumassa kulkeva päällystetty reitti, joka mahdollistaa mm. rullaluistelun ja hiihdon kesäharjoittelun. Reittiä kehitetään esteettömänä, turvallisena ja päällystettynä ulkoilureittinä. Latu Hiihtolatu. Reitti ei ole kesäisin käytössä. Kelkkaura Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen hallinnoima ja ylläpitämä, moottorikelkkailuun varattu ura, jonka käyttämiseksi vaaditaan erillisen uramaksun suorittaminen. Yhteystarve Likimääräinen ulkoilureittiyhteys viherkaavan alueen ulkopuolella sijaitsevalle merkittävälle ulkoilu- ja virkistysalueelle. Venesatama Erityisin laiturirakentein varustettu veneen säilytyspaikka, joka usein sijaitsee viheralueen yhteydessä. Venesatama voi palvella ensisijaisesti joko asukkaita tai matkailijoita. Merkinnällä on osoitettu vapaa-ajan veneilyä palvelevat venesatamat. EU-uimaranta Kaupungin seurannassa oleva uimaranta, jolla tehdään säännöllistä uimaveden laadun valvontaa. Uimarannalla on vähintään 100 kävijää päivässä. Muu uimaranta Muu kaupungin valvonnan piirissä oleva nykyinen tai suunniteltu uimaranta.

28 Joensuun viherkaavan selostus 28 Jääladun lähtöpiste Paikka, josta on pääsy jääladulle. Lähialueelle on järjestetty myös autojen pysäköinti sekä mahdollisesti muita palveluita. Koirapuisto Kaupungin ylläpitämä, aidattu alue koirien ulkoilua varten. Viljelypalsta-alue Kaupungin tai muun tahon hallinnoima alue, josta on mahdollista vuokrata yhden aarin kokoinen viljelypalsta. Vilejlypalsta-alueen läheisyyteen on järjestetty pysäköintimahdollisuus. Palstoilla ei ole rakennusoikeutta. Kaupungin hallinnoimia alueita on Mutalassa, Hukanhaudalla ja Pilkossa. Muiden tahojen hallinnoimia alueita on Marjalassa ja Utrassa. Luonnonarvot Viherkaavatyössä on huomioitu suunnittelualueelta tehdyt luontoselvitykset. Eri kaavahankkeiden yhteydessä on viherkaavan alueen luontoarvot selvitetty varsin kattavasti. Pääosa selvittämättömistä alueista sijaitsee viheralueilla, joilla ei ole ollut muutospaineita. Mikäli viheralueita koskien aloitetaan uusi kaavatyö, täytyy arvioida täydennysselvitysten tarve tapauskohtaisesti.

29 Joensuun viherkaavan selostus 29 Kuva 11: Luontoselvitykset, selvittämättömät alueet (SITO, 2013)

30 Joensuun viherkaavan selostus 30 SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetut alueet on perustettu luonnonsuojelulain (LSL, 1996/1096) nojalla luonnonsuojelualueiksi. SL-2 Seudullinen luonnonsuojelualue Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuulumaton kohde, joka on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. nat Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Euroopan unionin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, jolla pyritään turvaamaan luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. luo-finiba Kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisissa inventoinneissa esiin tuotuja linnuston kannalta tärkeitä alueita, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. luo-pienvesi Pienvesi-inventoinnin kohteet Merkinnällä osoitetaan inventoinneissa esiin tuotuja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä pienvesiä, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. pv Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan tärkeät pohjaveden muodostumisalueet.

31 Joensuun viherkaavan selostus 31 Kulttuuriympäristö Joensuun keskustapuistoilla on vahvat historialliset juuret, joskaan ne eivät ole sanan tiukassa merkityksessä varsinaisia historiallisia puistoja. Bulevardit ja rantapuistot ovat olleet kaupungin ensimmäisestä asemakaavasta lähtien osa Joensuun kaupunkisuunnittelua. Rannan puistovyöhyke istutettiin luvulla ja uusittiin 1880-luvulla. hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha Puistot, puutarhat ja pihapiirit, joilla on arvoa etenkin niiden pitkän historian takia. Kohteita kehitetään niiden historiaa kunnioittaen ja vaalien kunkin kohteen omia tunnuspiirteitä. Osa kohteista on yksityisessä omistuksessa, jolloin vastuu niiden vaalimisesta on omistajalla. Viherkaavassa osoitetut historialliset puistot ja puutarhat on esitetty kohteittain selostuksen liitteessä 5. - hi-1 Eteläinen Rantapuisto - hi-2 Pohjoinen Rantapuisto - hi-3 Vapaudenpuisto - hi-4 Kaupungintalonpuisto ja Kanavapuisto - hi-5 Kirkkokadun koivurivit - hi-6 Luterilaisen kirkon puisto - hi-7 Ortodoksisen kirkon puisto - hi-8 Ilosaari - hi-9 Jääkärinpuisto - hi-10 Utrankoski - hi-11 Joensuun hautausmaa - hi-12 Kettuvaaran hautausmaa - hi-13 Pekkalan kartanon puutarha - hi-14 Penttilän hovin puutarha - hi-15 Linnunniemen huvilan puutarha - hi-16 Vainoniemen huvilan puutarha - hi-17 Linnunlahden siirtolapuutarha-alue - hi-18 Niittylahden opisto - hi-19 Koivuvaaran tila - hi-20 Kukkolan tila - hi-21 Sinkkolan tila - hi-22 Rautatieaseman puisto - hi-23 Rautatieläisten asuntojen pihapiiri

32 Joensuun viherkaavan selostus 32 sm Muinaisjäännös viheralueella Viherkaavassa on osoitettu Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, jotka sijaitsevat viheralueella. Ympäristöä hoidetaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kohteiden opastusta voidaan kehittää mm. älypuhelimella käytettävien QR-koodien avulla. sm-sota Sotahistoriallinen kohde viheralueella Viheralueella sijaitseva sotahistoriallinen kohde, joka on joko muinaismuistolain nojalla suojeltu tai muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Ympäristöä hoidetaan Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Kohteiden opastusta voidaan kehittää mm. älypuhelimella käytettävien QR-koodien avulla. Viheralueiden merkitys kaupunkiekosysteemissä Alueen metsät ovat keskimäärin nuoria ja intensiivisesti hoidettuja talousmetsiä, mutta varttuneita metsiäkin on erityisesti viherkaava-alueen koillisosissa. Taajamarakenteen läheisyydessä sijaitsevat varttuneet metsät toimivat tärkeinä lähivirkistysalueina. Arvokkaat luontokohteet taajamarakenteen läheisyydessä ovat myös merkittäviä virkistyskohteita, mikä tuo omat vaatimuksensa metsänhoitoon ja liikkumiseen ohjaamiseen alueilla. Tulevaisuuden virkistysmetsät sijoittuvat rakennettavien taajama-alueiden lähialueille. Kauempana taajamarakenteesta sijaitsevat metsäalueet säilyvät talousmetsinä. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet keskittyvät pääasiassa Pyhäselän rannoille, erityisesti Höytiäisen kanavan ja Pielisjoen suistoihin. Noljakan linnustonsuojelualue ja Noljakanmäen Natura-alue muodostavat taajaman läheisyydessä olevan monipuolisen kokonaisuuden. Etelämpänä Pyhäselän rannalla sijaitseva Hopealahden Natura-alue on pienialainen mutta arvokas vanhojen metsien suojelukohde. Ekologiset ydinalueet ja yhteydet niiden välillä Luonnon ydinalueet ja toimivat ekologiset yhteydet varmistavat ekologisesti toimivan ympäristön, jonka merkitys lajien elinmahdollisuuksien ja levittäytymisen turvaamiseksi on tärkeä. Suojelualueet ovat usein myös tärkeitä virkistyskohteita ja tarjoavat mahdollisuuksia luontoharrastuksiin. Alueen ekologinen verkosto sijoittuu metsäalueille ja suojelualueet ja luontokohteet keskittyvät Pyhäselän rantaalueille ja Pielisjoen varteen. Suojelukohteiden kytkeytyneisyys ekologiseen verkostoon ja luonnon ydinalueisiin on heikko. Yhteyksiä voidaan jossain määrin parantaa huomioimalla asia

33 Joensuun viherkaavan selostus 33 viheralueiden hoidossa ja huolehtimalla asemakaavoituksessa viheryhteyksien jatkuvuudesta. Viherkaavan kaupunginosapuistot (V-2) ja ulkoilumetsät (V-4) ovat avainasemassa huolehdittaessa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien jatkuvuudesta kaupunkirakenteen läpi. Jatkosuunnittelussa, asemakaavoituksessa ja viheralueiden yleissuunnittelussa, onkin huomioitava tämä näkökulma entistä paremmin. Kuva 12: Viherkaava-alueen luontokohteet, ekologiset ydinalueet ja yhdeydet niiden välillä. (SITO)

34 Joensuun viherkaavan selostus 34 Kuva 13: Kaupunginosapuistot ja ulkoilumetsät osana ekologista verkostoa. Hulevedet Veden kiertokulkuun ja puhdistumiseen liittyviä prosesseja ylläpitävät alueen kaikki vesistöt ja erityisesti erilaiset kosteikot ja pienvesistöt. Veden kierron kannalta myös kaikilla kasvullisilla alueilla ja erityisesti metsäalueilla on suuri merkitys (ks. kartta 4). Huomattava osa alueella vallinneista luontaisista prosesseista on aikanaan menetetty soiden ja kosteikkojen ojituksen ja kuivatuksen kautta. Rakennetun ympäristön hulevesien käsittelyllä voidaan vaikuttaa vesistöjen tilaan paikallisesti ja saavuttaa myös tulvasuojelullisia hyötyjä.

35 Joensuun viherkaavan selostus 35 Viherkaavan valmistelun yhteydessä ei tehty kokonaisvaltaista hulevesien tarkastelua. Tämä työ jää viherkaavan jatkotyöksi, ja viherkaavaa varten tehdyt selvitykset toimivat hulevesitarkastelun taustaselvityksinä. Kuva 14:Veden kiertokulun kannalta merkittäviä tekijöitä alueella (SITO)

36 Joensuun viherkaavan selostus 36 Viherkaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset luonnonympäristöön Viherkaava määrittää osaltaan alueita, joita hoidetaan luonnonmukaisesti tai avoimena. Tällä pyritään edistämään viheralueiden monimuotoisuutta. Kaavassa esitetään luonnonsuojelualueet, kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet ja pienvesi-inventoinnin kohteet. Nämä toimet ylläpitävät ja vahvistavat olevia ja tunnistettuja luonnonarvoja. Viherkaavalla ei ole vaikutusta tunnistettuihin ja tiedossa oleviin suojeltavien lajien esiintymiin. Viherkaavan vaikutukset alueen kasvillisuuteen ja eläimistöön konkretisoituvat kaavan ohjaamina tehtävien alueellisten hoitosuositusten vaikutuksissa. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Virkistysalueiden määrä asukasta kohden vaihtelee Joensuussa alueellisesti hyvin paljon. Kaupungin viheraluejärjestelmä on muotoutunut nykyisekseen vuosikymmenien aikana tehtyjen ratkaisujen myötä, eikä valmiiseen kaupunkirakenteeseen pystytä viherkaavalla vaikuttamaan. Kaupunginosa Pintaala (ha) V-alueita alueen pinta-alasta Viheralueita (ha) Asukasluku Viheralueita/ asukas (m 2 ) Linnunlahti % Pilkko % Sirkkala % Siihtala % Reijola % Hukanhauta % Niittylahti % Marjala % Utra % Karsikko % Noljakka % Kanervala % Penttilä % Rantakylä % Mutala % Niinivaara % Ruutukaava % Viherkaavan käyttöviheralueet (VP. VL ja E-alueet) asukasta kohden nykyisten asuinaluiden osalta.

37 Joensuun viherkaavan selostus 37 Viherkaavan suurin merkitys on sen vaikutuksessa viheralueverkoston monimuotoisuuteen. Viherkaavassa määritellään toiminnallisten viheralueiden hierarkia ja suuntaviivat niiden luonnetta vahvistavalle hoidolle. Viherkaavassa tuodaan esiin reitistön täydennystarpeita. Uusien yhteyksien toteuttaminen Repokalliolta Karhunmäkeen ja Reijolaan sekä eteläisen rantaraitin toteuttaminen parantavat ulkoilureitistön kattavuutta. Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettavaan ympäristöön Kaupunginosapuistojen ja rantapuistojen kehittäminen saattaa vaikuttaa laajaan maisemakuvaan, tarkemmin vaikutuksia pystytään arvioimaan vasta aluekohtaisten hoitosuositusten myötä. Lakimetsien hoitaminen jatkossakin puistometsinä turvaa niiden säilymisen maisemakuvassa. Avoimena hoidettavilla viheralueilla on lähinnä paikallinen merkitys taajamakuvaan, poikkeuksena Pilkon golfkenttä ja Pielisjoen etelärannan avoimina hoidetut alueet. Uusien rakennettavien alueiden lähelle jäävät viheralueet tulevat muuttamaan luonnettaan nykyisestään. Onnistunut metsän valmentaminen tulevan rakentamisen tarpeita vastaavaksi luo uusien asuinalueiden lähiympäristöön elinkelpoisen ja monipuolisen metsäluonnon, joka parantaa uusien asukkaiden viihtyvyyttä uudella asuinalueella. Vaikutukset olevaan asutukseen, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Viherkaavassa on määritelty ehdottomasti säilytettävät viheralueet. Muiden alueiden osalta voidaan harkita myös täydennysrakentamista. Pienialaisten ja irrallisten viheralueiden ottaminen täydennysrakentamiseen tiivistää yhdyskuntarakennetta valmiin infrastruktuurin piirissä. Omakotitonttien lisääminen olevan asutuksen sisään ei merkittävästi lisää asukkaita alueella. Suurempi vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on niillä täydennysrakentamisen alueilla, joille on mahdollista sijoittaa kerrostaloja. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista käyttää hyväksi olemassa olevaa infrastruktuuria. Viheralueiksi muutettavat alueet täydentävät kaavojen viheralueverkostoa ja turvaavat nykyisin aktiivisesti viheralueina käytettävien alueiden tulevaisuuden. Kaavoissa olevat varaukset Y-tonteille eivät ole osoittautuneet tarpeellisiksi, joten niiden ottamisella viheralueeksi ei ole suurta vaikutusta yhdyskuntarakenteen kehittymiseen.