Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010. Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi"

Transkriptio

1 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi

2

3

4

5 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi Marja Pylvänäinen TemaNord 2010:508

6 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi TemaNord 2010:508 Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 2010 ISBN Kansi: Markku Mannonen/Kuvaliiteri Julkaisua painetaan tilauksesta (Print on Demand, PoD) ja tilauksen voi tehdä osoitteessa Muita julkaisuja on osoitteessa Nordisk Ministerråd Nordisk Råd Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puh Puh Faksi Faksi Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön perustana on maantieteellinen, historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus, ja sen piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

7 Sisällys Saatteeksi Yhteenveto: Pohjolan muuttuva luonto Elinympäristöt muutoksessa Lajit ahtaalla ilman ihmisen apua Paljon on tehtävää, mutta paljon voidaan tehdä Yhteenvedon lähteet Tietolehtiset Tietolehtisten lähteet Liitteet I Liitteet II Taulukon lähteet:... 72

8

9 Saatteeksi Vuonna 2010 vietetään YK:n kansainvälistä biodiversiteettivuotta. Teemavuoden viettämisellä muistutetaan, että luonnon monimuotoisuus vähenee kaikkialla maailmassa. Vuosi 2010 on nimetty luonnon monimuotoisuuden vuodeksi myös siksi, että se on Euroopan unionin ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen tavoitevuosi, jonka loppuun mennessä luonnon monimuotoisuuden väheneminen tulee pysäyttää. Tavoite muotoiltiin YK:n yleissopimuksen osapuolikokouksessa vuonna Samana vuonna Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa maailman johtajat sitoutuivat luonnon monimuotoisuuden häviämisen vähentämiseen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on sisällytetty myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöyhteistyön toimintaohjelmaan vuosille Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n ja EU:n komission Countdown hanke pyrkii tavoitteen toteuttamiseen. Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 viestintäprojekti on osa Countdown 2010 hanketta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on käsite, joka kattaa kaiken elämän maapallolla. Biodiversiteetti jaetaan neljään tasoon: geneettiseen monimuotoisuuteen, lajien monimuotoisuuteen ja ekosysteemien monimuotoisuuteen. Maisemien monimuotoisuutta voidaan kutsua neljänneksi tasoksi. Luonnon monimuotoisuus on elämämme ehto ja sen säilyminen on turvattava. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy kovaa vauhtia maapallolla ja myös Pohjoismaissa. Pohjoismaiden välisessä ympäristöyhteistyössä, jota ohjaa ympäristöyhteistyön toimintaohjelma, on yhtenä keskeisenä tavoitteena luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa projekteja, jotka tähtäävät toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja niistä tiedottamiseen. Tieto edesauttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan korvaamatonta luontoamme. Pohjoismaiden ministerineuvoston Terrestrisen ekosysteemiryhmän TEG:n rahoittama Pohjoismaiden luonto kohti vuotta viestintäprojekti on vuosina tuottanut materiaalia Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuuden tilasta, kehityksestä ja siihen kohdistuvista uhkista. Tietolehtisillään projektiryhmä ei ole pyrkinyt antamaan kokonaiskuvaa Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuudesta, vaan esittelee yksittäisiä luonnon monimuotoisuuden suojelun menestystarinoita ja hyviä käytäntöjä, unohtamatta hankkeita, joissa kielteistä kehitystä ei ole vielä pystytty kääntämään. Luonnon monimuotoisuutta pahimmin uhkaavat tekijät ja niiden vaikutukset on pyritty käsittelemään tietolehtisissä kattavasti.

10 8 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Projekti ja projektin jäsenet viestivät Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuudesta projektin aikana monin tavoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kaikki projektiryhmän tuottamat tietolehtiset on julkaistu internetissä projektin kotisivuilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä sekä englanniksi, mikä mahdollistaa niiden laajan levittämisen ja monipuolisen käytön esimerkiksi opetuksessa. Projektiryhmä valitsi sähköisen viestinnän pääasialliseksi viestintävälineekseen, sillä tietoa on helppo välittää laajasti internetissä ja sähköpostitse. Tietolehtiset ovat tiivis tietopaketti valikoidusta aiheesta ja lukijan on vaivatonta saada aiheesta lisää tietoa kotisivuille linkitetyiltä muilta verkkosivuilta. Tietolehtiset ovat olleet vapaasti luettavissa ja tulostettavissa verkosta, sitä mukaa kuin niitä on julkaistu. Projektin kotisivut tietolehtisineen tulevat säilymään internetissä ainakin biodiversiteettivuoden 2010 ajan. Uuden tietolehtisen ilmestymisestä tiedotettiin uutiskirjeellä laajalle kohdejoukolle kaikissa Pohjoismaissa. Tietoa projektin tietolehtisistä ja kotisivuista levitettiin lisäksi postikortin, sähköpostin ja lehti-ilmoitusten välityksellä. Tietolehtisten aiheista julkaistiin myös tiedotteita ja lehtiartikkeleita. Monien muiden organisaatioiden verkkosivustoilla on linkki projektin kotisivuille. Projektia esiteltiin ja sen välittämää biodiversiteettitietoa levitettiin myös monissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa. Kansainväliseksi biodiversiteettivuodeksi 2010 projekti julkaisi pohjoismaisin luontokuvin kuvitetun seinäkalenterin, joka muistuttaa luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä koko vuoden 2010 ajan. Tähän julkaisuun on koottu kaikki projektin tuottamat tietolehtiset sellaisina, kuin ne ovat projektin kotisivuilta verkosta luettavissa ja tulostettavissa. Tämä julkaisu on painettu sekä englanniksi että tanskaksi. Sähköiset julkaisut ovat luettavissa ja tulostettavissa Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilta sekä projektin kotisivuilta. Luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei kyetty pysäyttämään matkalla kohti vuotta 2010, mutta pyrkimys tavoitteen saavuttamiseen sai julkisuutta ja lisäsi tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön ja suojelun tärkeydestä. Konkreettisia hankkeita käynnistettiin ja toteutettiin eri puolilla Pohjoismaita. Uudet kansainväliset tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2010 aikana. Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 projektin tuottamat tietolehtiset, verkkosivut ja tämä julkaisu ovat osa Pohjoismaiden panosta tavoitteen saavuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä. Projektiryhmässä mukana olleet henkilöt ja organisaatiot: Marja Pylvänäinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, projektipäällikkö Sonja Forss, Suomen ympäristökeskus SYKE, projektisuunnittelija Tine Nielsen Skafte ja Kasper Gade, By- og Landskabsstyrelsen, Tanska Sissel Rübberdt ja Lars Ekker, Direktoratet for naturforvaltning, Norja

11 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Mark Marissink, Anna Lind ja Anna Ellström, Naturvårdsverket, Ruotsi Trausti Baldursson, Karl Karlsson ja Hildur Vésteinsdóttir, Umhverfisstofnun, Islanti Anna Maria Fosaa, Beinta Johannesen ja Herborg Nyholm Debess, Føroya Náttúrugripasavn, Färsaaret Inge Thaulow ja Peter Nielsen, Grønlands Selvstyre, Grönlanti Projektiryhmä haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa projektin tietolehtisten tekoon antamalla käyttöömme asiantuntemustaan, lähdeaineistoa ja valokuvia tai levittäneet tietoa tietolehtisistä. Erityisesti kiitämme Hans Skotte Mølleriä, Tanskan By- og Landskabsstyrelsenistä, lukuisista rakentavista ajatuksista projektin alussa ja sen aikana. Projektiryhmä toivoo, että luonnon monimuotoisuuden itseisarvo ja merkitys muistetaan myös kansainvälisen biodiversiteettivuoden 2010 jälkeen. Helsingissä, Kööpenhaminassa, Trondheimissa, Tukholmassa, Reykjavikissa ja Torshavnissa, 28. tammikuuta 2010, Marja Pylvänäinen, projektipäällikkö

12 10 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Projektin ja projektiin osallistuneiden organisaatioiden kotisivuja: Suomen ympäristökeskus SYKE, [www.ymparisto.fi] Projektin kotisivu: [www.ymparisto.fi/pohjoismaidenluonto] By- og Landskabsstyrelsen, Tanska, [www.blst.dk] Projektin kotisivu: [www.blst.dk/biodiversitet/nordensnatur] Direktoratet for naturforvaltning, Norja, [www.dirnat.no] Projektin kotisivu: [http://www.dirnat.no/naturmangfold/internasjonalt/ norden/nordiske_trender_2010/] Umhverfisstofnun, Islanti, [www.ust.is] Projektin kotisivu: [www.ust.is/natturuvernd/liffraedilegfjolbreytni/ natturanordursins] Føroya Náttúrugripasavn, Färsaaret, [www.ngs.fo] Projektin kotisivu: [www.ngs.fo/default.aspx?id=9442] Grønlands selvstyre, Grönlanti, [www.nanoq.gl] Naturvårdsverket, Ruotsi, [www.naturvardsverket.se] Postikorteilla levitettiin tietoa projektista ja sen tuottamista tietolehtisistä, joissa kuvataan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä Pohjoismaissa. Kuvat: Sonja Forss (ylempi kuva) ja Satu Turtiainen (alempi kuva).

13 1. Yhteenveto: Pohjolan muuttuva luonto Ihmisen käden- ja jalanjälki näkyy kaikkialla Pohjoismaissa. Jäljen voimakkuus on vaihdellut aikojen saatossa ja luontoa on kohdeltu eri lailla eri puolilla Pohjolaa. Alueiden fyysiset ominaisuudet, kuten ilmasto, maanpinnan muodot ja maaperän hedelmällisyys, mutta myös maankäytön perinteet ja alueen historia ovat vaikuttaneet siihen, kuinka voimaperäisesti luontoa ja luonnonvaroja on hyödynnetty. Paikoin alkuperäinen luonto on saanut väistyä kokonaan, paikoin jälki on ollut vain pintanaarmu, joka on arpeutunut itsestään. Ihminen on kautta aikojen muuttanut luontoa viljelemällä maata, hyödyntämällä metsiä ja rakentamalla asuinalueita ja infrastruktuureja. Maankäyttö ja sen muutokset ovat suurin syy elinympäristöjen katoamiselle. Intensiivinen maa- ja metsätalous, rakentaminen, ojitus, kuivatus, täyttö, läjitys ja kaivannaistoiminta sekä umpeenkasvu ja toisaalta ylilaidunnus ja sen aiheuttama kuluminen ja eroosio muuttavat elinympäristöjä kelvottomiksi lajeille. Fyysiset maankäytön muutokset kohdistuvat suoraan elinympäristöihin ja niiden lajeihin, muuttamalla elinympäristöjä ja siten lajien elinmahdollisuuksia. Joissakin tapauksissa vaikutukset voivat olla positiivisia luonnon monimuotoisuudelle, kuten kohtalaisen laidunnuksen vaikutus perinnebiotooppien avoimina pysymiselle ja niiden monimuotoisuuden säilymiselle. Luonnon ja luonnonvarojen liian voimakas hyödyntäminen heikentää tai muuttaa elinympäristöjä sopimattomiksi lajeille, tai elinympäristöt katoavat kokonaan. Lajit joutuvat ahtaalle, kun niiden elinympäristöt kutistuvat ja jäljellä olevienkin laatu heikkenee. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vieraiden lajien aiheuttama kilpailu elintilasta lisäävät luonnon monimuotoisuuden häviämisen uhkaa. Lajien välinen kilpailu hupenevista elinympäristöistä kiihtyy. Pohjolaan tulleet vieraat lajit voivat muuttua haitallisiksi ja ryhtyä kilpailemaan luontaisten lajiemme kanssa samoista resursseista ja jopa syrjäyttää ne omista elinympäristöistään. Pyynti, metsästys, keräily ja kalastus vaikuttavat suoraan lajien kantoihin. Myös kaikenlainen häirintä ja vaino sekä liikenteen, voimajohtojen ja tuulivoimaloiden aiheuttamat kuolemat vaikuttavat suoraan joidenkin lajien kantoihin. Grönlannissa luonnon monimuotoisuuden suojelun suurin haaste on hyödyntää nykyistä useampia lajeja kestävästi, sillä monien lajien kannat ovat olleet pitkään ylihyödynnettyjä. Ilmaston lämpeneminen on jo nyt merkittävä uhka Grönlannin luonnolle ja sen lajeille. Nopeasta taloudellisesta kasvusta ja kehityksestä johtuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulevat elinympäristöt muuttumaan ja siirty-

14 12 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 mään, ja jotkut elinympäristöt häviävät kokonaan. Elinympäristöjen hävitessä katoavat niiden lajitkin. Tämä koskee erityisesti arktisia ja alpiinisia lajeja, joiden elinympäristöt ovat suurimmassa vaarassa kadota. Ilmastonmuutos vahvistaa lisäksi kaikkia luonnon monimuotoisuuden uhkia. Epäsuoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle seuraa myös ihmistoiminnasta aiheutuvista päästöistä ja niiden aiheuttamasta rehevöitymisestä, happamoitumisesta ja saastumisesta. Monimuotoinen luonto on joutunut antamaan sijaa kehityksen vaatimille maankäytön muutoksille. Pohjoismaissa on kuitenkin vielä jäljellä lähes luonnontilaista, säilyttämisen arvoista luontoa, vaikka taloudellinen toiminta ja sen tehostuminen sekä tuotannon ja kulutuksen jatkuva kasvu ulottuvat jo syrjäisimmillekin seuduille. 1.1 Elinympäristöt muutoksessa Monimuotoisuus on Pohjoismaissakin kiistatta vähentynyt, mutta myönteisiäkin kehityskulkuja on saatu seurata. Jo pilaantuneita ja elinkelvottomiksi luokiteltuja elinympäristöjä on ryhdytty kunnostamaan ja ennallistamaan ja lajeja on saatu palaamaan entisille asuinsijoilleen. Luonnonympäristöt ovat vähentyneet kaikkialla Pohjoismaissa, kun väestön kasvaessa rakennettujen ympäristöjen pinta-ala on kasvanut. Luonnon ja maisemien pirstoutuminen jatkuu edelleen. Tie- ja muu rakentaminen halkoo ja pirstoo jäljellä olevia yhtenäisiä alueita. Vakavimmat, laajimmat ja näkyvimmät maankäytön muutokset ovat aiheutuneet ns. tuottamattomien luonnonympäristöjen, kuten soiden ja kosteikkojen muuttamisesta maa-, metsä- ja turvetalouden maaksi. Arat erämaalajit kärsivät, kun luonnonrauhan häirintä lisääntyy maastoliikenteen ja luontomatkailun yleistyessä. Maatalous on tehostunut ja maatalouden harjoittaminen on lopetettu monin paikoin huonompituottoisilla maatalousalueilla. Tästä ovat kärsineet erityisesti perinteisten maankäyttötapojen muovaamat perinnebiotoopit. Tilalle ovat tulleet laajat, yksipuoliset, väkilannoitetut, koneilla hoidetut, salaojitetut peltoaukeat. Pienpiirteisyys monimuotoisine pientareineen ja metsäsaarekkeineen on maatalousmaisemasta kadonnut. Nummet, kedot, niityt, laitumet ja muut lajirikkaat perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Ne uhkaavat kasvaa umpeen ja vaativat säännöllistä niittoa ja laidunnusta säilyäkseen avoimina. Umpeenkasvua voimistaa ilman kautta tuleva typpilaskeuma. Monet kasvi- ja hyönteislajit ovat riippuvaisia perinnebiotoopeista ja monet ovat uhanalaistuneet niiden elinympäristöjen kadottua. Perinnebiotooppien suojeluun on ruvettu onneksi kiinnittämään huomiota ja niitä on ryhdytty hoitamaan ja palauttamaan. Metsäala ja puuston määrä on Suomessa lisääntynyt, mutta se on tapahtunut lähinnä soita ojittamalla ja metsittämällä, mikä on köyhdyttänyt suo-

15 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta luontoa. Näin syntyneet metsät ovat yksipuolisia eivätkä korvaa luonnonmetsää. Metsätalouden menetelmät ovat muuttuneet pehmeämmiksi ja yhteistyö luonnonsuojelun kanssa on parantunut. Metsätöiden yhteydessä huomioidaan monimuotoisuutta ja metsiin jätetään mm. lahopuuta, joka on elintärkeää monille metsien uhanalaisille lajeille. Vanhojen yli 140-vuotiaiden metsien määrä on lisääntynyt Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomessa edelleen vähentynyt. Islannissa ja Tanskassa metsäala on lisääntynyt, millä voi olla myönteinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Soiden kokonaispinta-ala on edelleen pienentynyt, vaikka soiden uudisojitus ja kosteikkojen kuivatus on pääosin lopetettu. Metsätaloudelle ojitettuja soita kunnostusojitetaan edelleenkin. Soita myös ennallistetaan, mutta alat ovat vielä hyvin pieniä. Vesistöjen myrkyttyminen ja happamoituminen on viime vuosina vähentynyt päästöjen pienennyttyä. Norjassa ja Ruotsissa on saatu happamoituneita jokia elpymään kalkituksin ja lohikin (Salmo salar) on palannut entisiin kotijokiinsa. Lisääntynyt laivaliikenne ja öljyonnettomuudet ovat edelleen suuri uhka erityisesti Itämerellä. Rehevöityminen jatkuu, mutta kunnostuksin on saatu järviä elpymään. Itämeri voi edelleenkin huonosti ja sen hiekkarannat uhkaavat kasvaa umpeen rehevöitymisen takia. Vieraslaji kurtturuusu (Rosa rugosa) peittää jo nyt suuria alueita ennen avoimista rannoista ja dyynialueista. Tanskan rannikkoniittyjen ja dyynialueiden pinta-ala on pienentynyt huomattavasti ja rantarakentaminen jatkuu yhä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen saattaa muokata voimakkaasti Pohjolan luontoa ja uhata luontomme monimuotoisuutta. Vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta joitakin lämpenemisen aiheuttamia muutoksia on jo havaittavissa. Palsasoiden palsojen ikiroutaiset sydämet sulavat ja jos uusia palsoja ei enää synny olemme menettäneet palsasuot luontotyyppinä. Mannerjäätiköt pienenevät, samoin jääkarhulle (Ursus maritimus) elintärkeä merijää. Pohjoinen tunturiluontomme tulee muuttumaan, kun metsäraja siirtyy pohjoisemmaksi ja korkeammalle tunturien rinteille ja tunturilajit menettävät elinympäristönsä. Nykyisin voimakas laidunnus kuluttaa herkkää tunturiluontoa. Luonnonsuojelualueita perustetaan Pohjoismaissa ahkerasti ja suojeltujen maa- ja vesialueiden pinta-ala kasvaa. Nykyisin keskitytään erityisesti suojelualueiden edustavuuden parantamiseen, eli tavoitteena on, että kaikista elinympäristötyypeistä olisi kussakin maassa suojeltu vähintään 10 %. Ristiriidat luonnonsuojelun ja elinkeinojen harjoittamisen ja siitä saatavan taloudellisen hyödyn välillä jatkuvat. Pohjoismaat voisivat ottaa kansainvälisen erityisvastuun luontotyypeistä, joita esiintyy vain, tai joista valtaosa on Pohjoismaissa ja taata niiden säilyminen.

16 14 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Lajit ahtaalla ilman ihmisen apua Yllä kuvatut uhkat johtavat siihen, että yhä useampaa lajia uhkaa sukupuutto. Suurimmat uhkatekijät liittyvät taloudelliseen toimintaan ja sen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin, eli uhkat aiheutuvat ihmistoiminnasta. Joitakin lajeja on onnistuttu pelastamaan akuutilta sukupuuton uhkalta. Merikotkan ja saimaannorpan suojelun kaltaisia menestystarinoita tarvittaisiin Pohjoismaissa lisää. Uusia uhkia on tosin ilmaantunut jo syrjäytettyjen tilalle. Merikotkaa (Haliaeetus albicilla), kuten muitakin petolintuja, uhkaavat nykyisin myös tuulivoimalat, sähkölangat ja -tolpat ja saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä taas lämpenevien talvien heikentämät jäät ja verkkokalastus. Ilmastomuutosta ei käsitelty vielä Pohjoismaiden edellisissä lajien uhanalaisarvioinneissa uhkatekijänä. Nykyisin ilmaston lämpenemisen vaikutusten on todettu olevan kasvava uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Itämerellä harmaahylkeen (Halichoerus grypys) ja Itämerennorpan (Phoca hispida baltica) kannat ovat kasvaneet, mutta lämpenevät talvet uhkaavat hallien ja norppien pesintää, sillä ne synnyttävät jäällä lumipesien suojassa. Huonojen jäätalvien aikana pesät uhkaavat romahtaa ennen kuin kuutit ehtivät pesistään, mikä on erityisen huolestuttavaa uhanalaisen saimaannorpan kohtalon kannalta. Runsastuneet hylkeet aiheuttavat ristiriitoja kalastajien kanssa, kun ne käyvät kalastajien verkoilla. Ylikalastus uhkaa edelleen monia kalakantoja, vaikka pyyntikiintiöitä on asetettu ja parempia kalastusvälineitä kehitetään. Koillis-Atlantin turskakantoja (Gadus morhua) on liikakalastettu ja ne ovat kärsineet ravinnonpuutteesta niiden ravintokalojen sillin (Clupea harengus harengus) ja villakuoreen (Mallotus villosus) kantojen vaihdellessa. Koillis-Atlantin sillikanta romahti 1970-luvun vaihteessa täydellisesti. Meriin ei jätetty sukukypsiä kaloja ja kannat kalastettiin käytännöllisesti katsoen loppuun. Kutukannat saatiin kuitenkin elpymään kansainvälisin toimin. Myös Itämeren turska- ja silakkakannat (Clupea harengus membras) tarvitsevat kansainvälistä hallinnointia. Peltolinnusto on vähentynyt merkittävästi, samoin suolinnusto. Tunturikoivikon laji järripeippo (Fringilla montifringilla) on vähentynyt huimasti etenkin Ruotsissa. Tavalliset metsälinnut, kuten metso (Tetrao urogallus) ovat vähentyneet. Kaupunkialueilla taas ovat lisääntyneet valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ja merialueilla merimetso (Phalacrocorax carbo). Ilmaston lämmetessä Euroopassa pesivien lintulajien levinneisyysalueet siirtyvät useita satoja kilometrejä koilliseen. Muuttavien lintujen on helpompi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin kuin monien muiden eläinlajien, sillä ne ovat liikkuvia ja tasalämpöisiä. Ne voivat säädellä muuttoaikataulujaan sään ja kasvukauden mukaisesti ja yrittää hakeutua suotuisampiin olosuhteisiin. Kevätmuutto on jo aikaistunut ja syysmuutolle lähtö viivästynyt joillakin lajeilla. Lajit voivat siirtyä pohjoisem-

17 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta maksi pesimään, kunnes Jäämeri estää niiden leviämisen. Erityisesti vaarassa ovat arktiset ja alpiiniset lajit, joiden elinympäristöt kutistuvat. Sammakkoeläimet kärsivät taudeista ja ilmastonmuutoksesta, joka muuttaa niiden elinympäristöjä niille soveltumattomiksi. Niiden elinympäristöjä kunnostetaan ja niille rakennetaan keinotekoisia lampia luonnollisten kutulampien huvetessa, millä on ollut suuri merkitys nykyisten kantojen koolle. Pohjoismaissa on ihmisvoimin onnistuttu pelastamaan mm. Euroopanlehtisammakko (Hyla arborea) Tanskan uhanalaislistalta. Myös muiden sammakkoeläinten, kuten rupiliskon (Triturus cristatus) suojeluun on herätty. Pohjolan suurpedot karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ahma (Gulo gulo) ja ilves (Lynx lynx) elivät aikoinaan sovussa metsästävän ihmisen kanssa. Kun ihminen alkoi tunkeutua syvemmälle petojen riistamaille ja kilpailla samasta riistasta, alkoivat pedot tulla ihmisasutuksiin saalistamaan poroja (Rangifer tarandus tarandus), karjaa ja koiria. Petoviha-asetelma oli valmis. Vasta kun suurpedot tapettiin sukupuuton partaalle koko Pohjolasta, ymmärrettiin petojen olevan osa Pohjolan luontoa ja niitä ryhdyttiin suojelemaan. Nykyisin suurpedot ovat rauhoitettuja ja niiden kantoja hoidetaan, mutta myös säädellään metsästyksellä. Petoeläinten vainoaminen on lieventynyt, mutta pelko elää syvällä meissä, eikä petoja suvaita ihmisasutuksen läheisyydessä. Naali (Alopex lagopus) on esimerkki lajista, joka ei suojelusta ja seurannasta huolimatta menesty Fennoskandian pohjoisosissa. Naalin vähenemisen arvellaan aiheutuneen välillisesti ilmastonmuutoksesta, joka mahdollistaa ketun (Vulpes vulpes) levittäytymisen pohjoisemmaksi. Vahvempi kettu kilpailee samoista elinalueista ja levittäytyy naalin elinalueille. Pohjois-Atlantin saarilla naalikannat ovat säilyneet, sillä niillä ei esiinny kilpailevaa kettua. Maatiaisrotujen ja -lajikkeiden kirjo on kaventunut ja monet Pohjolan alkuperäiset eläinrodut ja kasvilajikkeet ovat uhanalaistuneet maatalouden tehostuttua ja muututtua kansainvälisemmäksi. Tämä on nykyään tiedostettu ja Pohjoismaat ovatkin perustaneet pohjoismaisen geenivarakeskuksen turvaamaan Pohjolan perinnöllisen monimuotoisuuden. Onneksemme on myös harrastajia, jotka tekevät arvokasta työtä maatiaistemme suojelemiseksi. Vieraslajiongelma on tiedostettu ja strategioita ja toimintaohjelmia hiotaan kaikissa Pohjoismaissa. Vieraslajitiedotusta kansalaisille on lisätty kaikissa maissa ja kiinnostus haitallisten vieraslajien hävittämiseksi on kasvanut. Ristiriitaa aiheuttaa kuitenkin näyttävien ja suloisten lajien, kuten lupiinin (Lupinus polyphyllus) tai citykanin (Oryctolagus cuniculus) hävittäminen Pohjolan luontoon kuulumattomina.

18 16 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Paljon on tehtävää, mutta paljon voidaan tehdä Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei pysähtynyt vuoteen 2010, eikä monimuotoisuuden suojelun eteen tehtävä työ lopu. Ennen kuin uudet tavoitteet asetetaan, tulee pysähtyä miettimään, mitä kaikkea uusien tavoitteiden ja välitavoitteiden asettelussa tulee ottaa huomioon. Pohjoismaissa on jatkotyö jo aloitettu. Trondheimissa Norjassa pidettiin lokakuussa 2009 Pohjoismaiden ministerineuvoston isännöimä seminaari, jonka teema oli Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Noin 80 osallistujaa edusti kaikkia Pohjoismaita. Seminaarissa muotoiltiin päätelmät, eli perusta, jolle on tarkoitus rakentaa käytännön ja poliittinen jatkotyö kaikissa Pohjoismaissa. Päätelmät ovat myös perusta Pohjoismaiden antamalle panokselle ja osallistumiselle maailmanlaajuisissa yhteyksissä. Tieto on kaiken perusta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitsemme tietoa luonnosta, sen lajeista, luontotyypeistä, prosesseista ja toiminnasta. Tutkimuksella ja seurannoilla saadaan uutta tietoa ja löydetään haavoittuvat ja suojelua vaativat lajit ja luontotyypit. Tietoa puutteellisesti tunnetuista lajiryhmistä saadaan vain tutkimalla ja lajien kantojen ja elinympäristöjen muutoksesta vain niitä seuraamalla ja tallentamalla tiedot ajan tasalla pidettäviin tietokantoihin. Jotta eri maiden seurantatiedot olisivat vertailukelpoisia keskenään, on tärkeää olla kansainvälisesti yhteistyössä muiden maiden kanssa jo suunniteltaessa seurantoja ja tietokantoja. Tietokannat hyödyttävät monenlaisissa raportoinneissa, joita maat ovat velvoitettuja toimittamaan säännöllisesti omille hallituksilleen, EU:lle sekä biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lajien uhanalaisarviointeja varten on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kehittänyt uhanalaisuuden luokitusohjeet, jotka mahdollistavat lajien uhanalaisuuden vertailun eri aluetasoilla. Lajien uhanalaisuusarviointeja ja ns. punaisia kirjoja on tehty kaikissa Pohjoismaissa IUCN:n luokitusohjeiden mukaisesti, mutta Pohjoismaista vasta Suomessa on arvioitu luontotyyppien uhanalaisuutta. Norjalla tosin on arviointi tekeillä. Pohjoismaiden aloitteesta on tuotettu internetiin vieraslajitietokanta NOBANIS, jossa on mukana nykyään Pohjoismaiden lisäksi jo 10 muuta Euroopan maata ja Venäjän euroopanpuoleiset osat. Norjassa on tehty lisäksi ns. musta lista, johon on listattu haitalliset vieraslajit. Kun lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden uhanalaisuudesta tai elinvoimaisuudesta on riittävät tiedot on mahdollista saavuttaa suotuisan suojelun taso. Lajien suojelun lähtökohtana on niiden elinympäristöjen suojelu. Suojelua varten säädetään lakeja, annetaan asetuksia ja suosituksia ja tehdään suojelusuunnitelmia, strategioita ja toimenpideohjelmia. Lajeille laaditaan kannanhoitosuunnitelmia ja jalostusohjelmia, asetetaan rauhoitusaikoja, tehdään siirtoistutuksia ja toteutetaan muita toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään lajien elinkelpoisuus. Monesti elinympäristönsuojelussa ollaan myöhässä ja elinympäristö on jo muuttunut lajille

19 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta soveltumattomaksi tai tuhoutunut kokonaan. Silloin keinoina ovat hoito, kunnostus ja ennallistaminen. Uusi näkökulma ja ajattelutapa luonnonsuojelussa on ekosysteemilähestymistapa, jonka ydinajatuksena on turvata kokonaisten ekosysteemien rakenne ja toiminta. Lähestymistavassa on keskeistä, että tiedostetaan minkälaisia palveluja ekosysteemit tarjoavat ja että ne ovat haavoittuvia, rajallisia ja elintärkeitä meille ihmisille. Luonnon monimuotoisuudella on arvoja, joita on vaikea rahassa mitata, kuten esimerkiksi hyönteisten kasveille ja meille ihmisille tarjoama pölytyspalvelu. Lähes kaikki siemenkasvit ovat riippuvaisia pölytyksestä pystyäkseen tuottamaan siemeniä, hedelmiä ja uusia satoja. Pölytystä tarvitsevat myös maitoa ja lihaa tuottavien eläinten rehukasvit sekä öljykasvit. Nykyisin pyritään yhä enemmän mittaamaan ekosysteemien tarjoamien palvelujen ja elinympäristömuutosten taloudellinen arvo, jotta niiden tärkeys voitaisiin huomioida kaikessa niihin mahdollisesti vaikuttavassa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Myös luonnon hyväksi tehtyjen investointien hyötyjä pyritään mittaamaan. Mitkään suojelukeinot eivät auta, jos elinympäristöjä ja niiden lajeja uhkaavat tekijät ovat pysyviä. Paras suojelukeino on minimoida tai poistaa uhkat. Maankäytön muutokset ovat vakavin luonnon monimuotoisuuden uhka. Erityistä pätevyyttä luonnonsuojeluasioissa tarvitaan kuntatasolla, jossa tieto täytyy saattaa maankäytön suunnittelijoille, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon kaikessa maankäytössä. Ilmastonmuutoksen ja vieraslajien uhkien torjunnassa on yhteistyö eri toimijoiden kesken välttämätöntä. Viestinnässä ja tiedotuksessa on media keskeisessä asemassa, luontokasvatuksessa puolestaan koulut. Valistus pitää aloittaa ruohonjuuritasolta, lapsista ja paikallistasolta, mutta viedä myös läpi koko yhteiskunnan, ja kohdistaa erityisesti päättäjiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa voidaan kääntää uusi lehti 2010-vuoden jälkeisten uusien tavoitteiden muotoilussa. Kieltoja ja uhkakuvien luomista voitaisiin pyrkiä vähentämään ja luoda positiivinen ja rakentava lähestymistapa luonnon monimuotoisuuden käsittelyyn eri yhteyksissä. Tärkeää olisi saada kaikki yhteiskunnan tahot ja tasot mukaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun koululaisista perheisiin ja eri toimijoista päätöksentekijöihin. Hallitusten ja talouselämän tärkein tehtävä on taata riittävät resurssit luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle teemavuonna 2010 ja sen jälkeen.

20 18 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Yhteenvedon lähteet Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 projektin tietolehtiset internetissä Normander Bo et al State of biodiversity in the Nordic Countries. An assessment of progress towards achieving the target of halting biodiversity loss by TemaNord 2009:509. Nordic Council of Ministers, Copenhagen Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kålås, J.A., Viken, Å. & Bakken, T. (toim.) Norsk Rødliste Norwegian Red List. Artsdatabanken, Norge. Stoltze, M. & Pihl, S. (toim.) Rødliste 1997 over planter og dyr i Danmark. The Danish Red List Miljø- og Energiministeriet, Danmarks Miljø-undersøgelser og Skovog Naturstyrelsen. Boertmann, David Grønlands Rødliste Greenland red list. Grønlands Hjemmestyre, Direktoratet for Miljø og Natur. Gärdenfors U. (toim.) Rödlistade arter i Sverige 2005 The 2005 Red List of Swedish Species. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. Hallanaro, Eeva-Liisa, Pylvänäinen, Marja & From, Stella Pohjois- Euroopan luonto Löytöretki monimuotoisuuteen. Nord 2001:14, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8:2008. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8:2008.

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa

Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Luonnon monimuotoisuus ja sen turvaaminen ekologinen näkökulma haittavaikutusten vähentämiseen ja kompensaatioon osana yritysten toimintaa Olli Ojala SYKE, Luontoympäristökeskus Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia

Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia 2 3 NORDISK MILJØMÆRKNING Pohjoismaiden lapsi- ja nuorisoyhteistyön strategia Strategi for børn og unge i Norden ANP 2010:711 Pohjoismaiden ministerineuvosto,

Lisätiedot

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA

MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA MERIKOTKAN ONNELLINEN TARINA SUOMESSA WWF SUOMEN 40-VUOTISJUHLASEMINAARI 22.10.2012 HY:N PIENESSÄ JUHLASALISSA TORSTEN STJERNBERG MERIKOTKATYÖRYHMÄN PJ. ALKUTUNNELMAA Merikotka, saaristomme sekä koko Pohjolan

Lisätiedot

Liite 1. Hankkeen tuotokset

Liite 1. Hankkeen tuotokset Changes in landscape-scale habitat selection of capercaillie (Tetrao urogallus) in managed north-boreal forest Lue lisää >Miettinen, Janne; Helle, Pekka; Nikula, Ari; Niemelä, Pekka Silva Fennica 43(4):595

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus Ympäristöhyödyt työryhmän kokous 03.09.2012 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo, HY aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Oma esittely Gradu 2003 HY: Merimetson

Lisätiedot

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi

Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi Kuva: Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Jukka Similä Anne Raunio Mikael Hildén Susanna Anttila Arvioinnin toteutus Arvioitavina luonnonsuojelulaki ja -asetus sekä

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region

Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus. Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Anna Kuhmonen Projektipäällikkö Suomen ympäristökeskus Planned Khibiny National Park, Murmansk Region Barentsin alueen ympäristöministerikokous 2010, Tromsø, Norway The Environment Ministers urged further

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? Suomen uhanalaiset Kaisaniemen Kasvitieteellinen puutarha Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa? ja Mika Kalliovirta, Suomen ympäristökeskus SYKE Raino Lampinen,

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia. Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Linnustonseurannan kuulumiset: koordinointi ja tuloksia Aleksi Lehikoinen aleksi.lehikoinen@helsinki.fi Muutoksia koordinoinnissa AL:lle akatemiatutkijan rahoitus 5v (31.8.219 asti) Sijaiseksi Päivi Sirkiä

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Y The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -hankkeen malliin perustuva synteesi Rahoittajat Pohjoismaiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet

Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto? Metlan työraportteja 25: 49 53 Ilmastonmuutos ja Lapin luonnonsuojelualueet Pertti Itkonen 1 Luonnonsuojelun tilanne Lapissa Lakisääteiset

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN)

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Suorita seuraavat opintojaksot

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen Iiro Ikonen 08.03.2010 1 Projektitietoa Projektin hakija: Lounais-Suomen ympäristökeskus, sittemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus Ohjelma: Central Balticin pääohjelma (toimintalinja: Terveellinen ja turvallinen

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Biodiversiteettisopimus

Biodiversiteettisopimus Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation

Lisätiedot

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 4/2015 Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja Elinympäristöjen tilan edistämisellä eli ennallistamisella,

Lisätiedot

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic

Lisätiedot

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen Merimetso Kuva: Riku Lumiaro Merimetson runsastumisen syyt Länsi-Euroopassa 1960-luvun alussa alle 5 000 paria

Lisätiedot

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu

Lisätiedot

Saana- ja Mallatuntureilla kasvaa Monipuolinen kasvilajisto

Saana- ja Mallatuntureilla kasvaa Monipuolinen kasvilajisto Saana- ja Mallatuntureilla kasvaa monipuolinen kasvilajisto Kilpisjärven alueen kalkkipitoisuuden johdosta. Tunturien korkeuden ja pohjoisuuden vuoksi lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa

Lisätiedot

LIFE integroidut hankkeet

LIFE integroidut hankkeet Ohjelma 8.30 Kaffia ja nisua 9.00 Tervetulotoivotus ja johdanto, Ilkka Heikkinen, YM 9.05 LIFE integroidut hankkeet, Pekka Harju-Autti, YM 9.20 Sisävesihankkeen idea, Ilkka Heikkinen YM 9.30 Mikä ihmeen

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna

Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Khibiny National Park, Murmansk Region Photo: Anna Kuhmonen Sanna-Kaisa Juvonen Metsähallitus, luontopalvelut Barentsin alueen suojelualueiden arviointi käyttäen suojelualuetyöohjelmaa työkaluna Biologista

Lisätiedot

Tanska. Legoland, Billund

Tanska. Legoland, Billund Pohjoismaat Tanska Kokonaispinta-ala: 43 376 km² Rantaviiva: 7 313 km Korkein kohta: Yding Skovhøj 173 m Isoin sisävesistö: Arresø 41 km² Pisin joki: Gudenå 158 km Asukasluku: 5 400 000 (2006) Pääkaupunki:

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

8.10.2009 Baltic Sea Challenge Leea Salminen Specialist Counsel

8.10.2009 Baltic Sea Challenge Leea Salminen Specialist Counsel 8.10.2009 Baltic Sea Challenge Specialist Counsel PROCOPÉ & HORNBORG - Toimisto perustettu 1918 - Kotimaiseen ja kansainväliseen liikejuridiikkaan erikoistunut täyden palvelun asianajotoimisto - Toimistot

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Aaro Tupasela Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia Helsingin yliopisto Etiikan päivä 2011

Aaro Tupasela Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia Helsingin yliopisto Etiikan päivä 2011 Aaro Tupasela Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia Helsingin yliopisto Etiikan päivä 2011 Tiedon hyvä käyttö, 16.11.2011 Taustaa Taustalla 1980-

Lisätiedot