Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010. Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi"

Transkriptio

1 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi

2

3

4

5 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi Marja Pylvänäinen TemaNord 2010:508

6 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Esimerkkejä Pohjoismaiden osallistumisesta kansainvälisen biodiversiteettitavoitteen 2010 saavuttamiseksi TemaNord 2010:508 Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 2010 ISBN Kansi: Markku Mannonen/Kuvaliiteri Julkaisua painetaan tilauksesta (Print on Demand, PoD) ja tilauksen voi tehdä osoitteessa Muita julkaisuja on osoitteessa Nordisk Ministerråd Nordisk Råd Store Strandstræde 18 Store Strandstræde 18 DK-1255 København K DK-1255 København K Puh Puh Faksi Faksi Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö on yksi maailman laajimpia alueellisia yhteistyömuotoja. Yhteistyön perustana on maantieteellinen, historiallinen ja kulttuurinen yhteenkuuluvuus, ja sen piiriin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään politiikan, talouden ja kulttuurin aloilla tärkeänä osana eurooppalaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Pohjoismaisen yhteisön tavoitteena on vahva Pohjola vahvassa Euroopassa. Pohjoismainen yhteistyö pyrkii vahvistamaan pohjoismaisia ja alueellisia etuja ja arvoja globaalissa maailmassa. Maiden yhteiset arvot lujittavat osaltaan Pohjolan asemaa yhtenä maailman innovatiivisimmista ja kilpailukykyisimmistä alueista.

7 Sisällys Saatteeksi Yhteenveto: Pohjolan muuttuva luonto Elinympäristöt muutoksessa Lajit ahtaalla ilman ihmisen apua Paljon on tehtävää, mutta paljon voidaan tehdä Yhteenvedon lähteet Tietolehtiset Tietolehtisten lähteet Liitteet I Liitteet II Taulukon lähteet:... 72

8

9 Saatteeksi Vuonna 2010 vietetään YK:n kansainvälistä biodiversiteettivuotta. Teemavuoden viettämisellä muistutetaan, että luonnon monimuotoisuus vähenee kaikkialla maailmassa. Vuosi 2010 on nimetty luonnon monimuotoisuuden vuodeksi myös siksi, että se on Euroopan unionin ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen tavoitevuosi, jonka loppuun mennessä luonnon monimuotoisuuden väheneminen tulee pysäyttää. Tavoite muotoiltiin YK:n yleissopimuksen osapuolikokouksessa vuonna Samana vuonna Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa maailman johtajat sitoutuivat luonnon monimuotoisuuden häviämisen vähentämiseen vuoteen 2010 mennessä. Tavoite on sisällytetty myös Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöyhteistyön toimintaohjelmaan vuosille Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n ja EU:n komission Countdown hanke pyrkii tavoitteen toteuttamiseen. Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 viestintäprojekti on osa Countdown 2010 hanketta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on käsite, joka kattaa kaiken elämän maapallolla. Biodiversiteetti jaetaan neljään tasoon: geneettiseen monimuotoisuuteen, lajien monimuotoisuuteen ja ekosysteemien monimuotoisuuteen. Maisemien monimuotoisuutta voidaan kutsua neljänneksi tasoksi. Luonnon monimuotoisuus on elämämme ehto ja sen säilyminen on turvattava. Luonnon monimuotoisuus köyhtyy kovaa vauhtia maapallolla ja myös Pohjoismaissa. Pohjoismaiden välisessä ympäristöyhteistyössä, jota ohjaa ympäristöyhteistyön toimintaohjelma, on yhtenä keskeisenä tavoitteena luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa projekteja, jotka tähtäävät toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja niistä tiedottamiseen. Tieto edesauttaa ymmärtämään ja kunnioittamaan korvaamatonta luontoamme. Pohjoismaiden ministerineuvoston Terrestrisen ekosysteemiryhmän TEG:n rahoittama Pohjoismaiden luonto kohti vuotta viestintäprojekti on vuosina tuottanut materiaalia Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuuden tilasta, kehityksestä ja siihen kohdistuvista uhkista. Tietolehtisillään projektiryhmä ei ole pyrkinyt antamaan kokonaiskuvaa Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuudesta, vaan esittelee yksittäisiä luonnon monimuotoisuuden suojelun menestystarinoita ja hyviä käytäntöjä, unohtamatta hankkeita, joissa kielteistä kehitystä ei ole vielä pystytty kääntämään. Luonnon monimuotoisuutta pahimmin uhkaavat tekijät ja niiden vaikutukset on pyritty käsittelemään tietolehtisissä kattavasti.

10 8 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Projekti ja projektin jäsenet viestivät Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuudesta projektin aikana monin tavoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kaikki projektiryhmän tuottamat tietolehtiset on julkaistu internetissä projektin kotisivuilla kaikilla pohjoismaisilla kielillä sekä englanniksi, mikä mahdollistaa niiden laajan levittämisen ja monipuolisen käytön esimerkiksi opetuksessa. Projektiryhmä valitsi sähköisen viestinnän pääasialliseksi viestintävälineekseen, sillä tietoa on helppo välittää laajasti internetissä ja sähköpostitse. Tietolehtiset ovat tiivis tietopaketti valikoidusta aiheesta ja lukijan on vaivatonta saada aiheesta lisää tietoa kotisivuille linkitetyiltä muilta verkkosivuilta. Tietolehtiset ovat olleet vapaasti luettavissa ja tulostettavissa verkosta, sitä mukaa kuin niitä on julkaistu. Projektin kotisivut tietolehtisineen tulevat säilymään internetissä ainakin biodiversiteettivuoden 2010 ajan. Uuden tietolehtisen ilmestymisestä tiedotettiin uutiskirjeellä laajalle kohdejoukolle kaikissa Pohjoismaissa. Tietoa projektin tietolehtisistä ja kotisivuista levitettiin lisäksi postikortin, sähköpostin ja lehti-ilmoitusten välityksellä. Tietolehtisten aiheista julkaistiin myös tiedotteita ja lehtiartikkeleita. Monien muiden organisaatioiden verkkosivustoilla on linkki projektin kotisivuille. Projektia esiteltiin ja sen välittämää biodiversiteettitietoa levitettiin myös monissa kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa ympäri Pohjoismaita ja Eurooppaa. Kansainväliseksi biodiversiteettivuodeksi 2010 projekti julkaisi pohjoismaisin luontokuvin kuvitetun seinäkalenterin, joka muistuttaa luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä koko vuoden 2010 ajan. Tähän julkaisuun on koottu kaikki projektin tuottamat tietolehtiset sellaisina, kuin ne ovat projektin kotisivuilta verkosta luettavissa ja tulostettavissa. Tämä julkaisu on painettu sekä englanniksi että tanskaksi. Sähköiset julkaisut ovat luettavissa ja tulostettavissa Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilta sekä projektin kotisivuilta. Luonnon monimuotoisuuden häviämistä ei kyetty pysäyttämään matkalla kohti vuotta 2010, mutta pyrkimys tavoitteen saavuttamiseen sai julkisuutta ja lisäsi tietoisuutta luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön ja suojelun tärkeydestä. Konkreettisia hankkeita käynnistettiin ja toteutettiin eri puolilla Pohjoismaita. Uudet kansainväliset tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2010 aikana. Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 projektin tuottamat tietolehtiset, verkkosivut ja tämä julkaisu ovat osa Pohjoismaiden panosta tavoitteen saavuttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä. Projektiryhmässä mukana olleet henkilöt ja organisaatiot: Marja Pylvänäinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, projektipäällikkö Sonja Forss, Suomen ympäristökeskus SYKE, projektisuunnittelija Tine Nielsen Skafte ja Kasper Gade, By- og Landskabsstyrelsen, Tanska Sissel Rübberdt ja Lars Ekker, Direktoratet for naturforvaltning, Norja

11 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Mark Marissink, Anna Lind ja Anna Ellström, Naturvårdsverket, Ruotsi Trausti Baldursson, Karl Karlsson ja Hildur Vésteinsdóttir, Umhverfisstofnun, Islanti Anna Maria Fosaa, Beinta Johannesen ja Herborg Nyholm Debess, Føroya Náttúrugripasavn, Färsaaret Inge Thaulow ja Peter Nielsen, Grønlands Selvstyre, Grönlanti Projektiryhmä haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa projektin tietolehtisten tekoon antamalla käyttöömme asiantuntemustaan, lähdeaineistoa ja valokuvia tai levittäneet tietoa tietolehtisistä. Erityisesti kiitämme Hans Skotte Mølleriä, Tanskan By- og Landskabsstyrelsenistä, lukuisista rakentavista ajatuksista projektin alussa ja sen aikana. Projektiryhmä toivoo, että luonnon monimuotoisuuden itseisarvo ja merkitys muistetaan myös kansainvälisen biodiversiteettivuoden 2010 jälkeen. Helsingissä, Kööpenhaminassa, Trondheimissa, Tukholmassa, Reykjavikissa ja Torshavnissa, 28. tammikuuta 2010, Marja Pylvänäinen, projektipäällikkö

12 10 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 Projektin ja projektiin osallistuneiden organisaatioiden kotisivuja: Suomen ympäristökeskus SYKE, [www.ymparisto.fi] Projektin kotisivu: [www.ymparisto.fi/pohjoismaidenluonto] By- og Landskabsstyrelsen, Tanska, [www.blst.dk] Projektin kotisivu: [www.blst.dk/biodiversitet/nordensnatur] Direktoratet for naturforvaltning, Norja, [www.dirnat.no] Projektin kotisivu: [http://www.dirnat.no/naturmangfold/internasjonalt/ norden/nordiske_trender_2010/] Umhverfisstofnun, Islanti, [www.ust.is] Projektin kotisivu: [www.ust.is/natturuvernd/liffraedilegfjolbreytni/ natturanordursins] Føroya Náttúrugripasavn, Färsaaret, [www.ngs.fo] Projektin kotisivu: [www.ngs.fo/default.aspx?id=9442] Grønlands selvstyre, Grönlanti, [www.nanoq.gl] Naturvårdsverket, Ruotsi, [www.naturvardsverket.se] Postikorteilla levitettiin tietoa projektista ja sen tuottamista tietolehtisistä, joissa kuvataan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä Pohjoismaissa. Kuvat: Sonja Forss (ylempi kuva) ja Satu Turtiainen (alempi kuva).

13 1. Yhteenveto: Pohjolan muuttuva luonto Ihmisen käden- ja jalanjälki näkyy kaikkialla Pohjoismaissa. Jäljen voimakkuus on vaihdellut aikojen saatossa ja luontoa on kohdeltu eri lailla eri puolilla Pohjolaa. Alueiden fyysiset ominaisuudet, kuten ilmasto, maanpinnan muodot ja maaperän hedelmällisyys, mutta myös maankäytön perinteet ja alueen historia ovat vaikuttaneet siihen, kuinka voimaperäisesti luontoa ja luonnonvaroja on hyödynnetty. Paikoin alkuperäinen luonto on saanut väistyä kokonaan, paikoin jälki on ollut vain pintanaarmu, joka on arpeutunut itsestään. Ihminen on kautta aikojen muuttanut luontoa viljelemällä maata, hyödyntämällä metsiä ja rakentamalla asuinalueita ja infrastruktuureja. Maankäyttö ja sen muutokset ovat suurin syy elinympäristöjen katoamiselle. Intensiivinen maa- ja metsätalous, rakentaminen, ojitus, kuivatus, täyttö, läjitys ja kaivannaistoiminta sekä umpeenkasvu ja toisaalta ylilaidunnus ja sen aiheuttama kuluminen ja eroosio muuttavat elinympäristöjä kelvottomiksi lajeille. Fyysiset maankäytön muutokset kohdistuvat suoraan elinympäristöihin ja niiden lajeihin, muuttamalla elinympäristöjä ja siten lajien elinmahdollisuuksia. Joissakin tapauksissa vaikutukset voivat olla positiivisia luonnon monimuotoisuudelle, kuten kohtalaisen laidunnuksen vaikutus perinnebiotooppien avoimina pysymiselle ja niiden monimuotoisuuden säilymiselle. Luonnon ja luonnonvarojen liian voimakas hyödyntäminen heikentää tai muuttaa elinympäristöjä sopimattomiksi lajeille, tai elinympäristöt katoavat kokonaan. Lajit joutuvat ahtaalle, kun niiden elinympäristöt kutistuvat ja jäljellä olevienkin laatu heikkenee. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja vieraiden lajien aiheuttama kilpailu elintilasta lisäävät luonnon monimuotoisuuden häviämisen uhkaa. Lajien välinen kilpailu hupenevista elinympäristöistä kiihtyy. Pohjolaan tulleet vieraat lajit voivat muuttua haitallisiksi ja ryhtyä kilpailemaan luontaisten lajiemme kanssa samoista resursseista ja jopa syrjäyttää ne omista elinympäristöistään. Pyynti, metsästys, keräily ja kalastus vaikuttavat suoraan lajien kantoihin. Myös kaikenlainen häirintä ja vaino sekä liikenteen, voimajohtojen ja tuulivoimaloiden aiheuttamat kuolemat vaikuttavat suoraan joidenkin lajien kantoihin. Grönlannissa luonnon monimuotoisuuden suojelun suurin haaste on hyödyntää nykyistä useampia lajeja kestävästi, sillä monien lajien kannat ovat olleet pitkään ylihyödynnettyjä. Ilmaston lämpeneminen on jo nyt merkittävä uhka Grönlannin luonnolle ja sen lajeille. Nopeasta taloudellisesta kasvusta ja kehityksestä johtuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulevat elinympäristöt muuttumaan ja siirty-

14 12 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 mään, ja jotkut elinympäristöt häviävät kokonaan. Elinympäristöjen hävitessä katoavat niiden lajitkin. Tämä koskee erityisesti arktisia ja alpiinisia lajeja, joiden elinympäristöt ovat suurimmassa vaarassa kadota. Ilmastonmuutos vahvistaa lisäksi kaikkia luonnon monimuotoisuuden uhkia. Epäsuoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle seuraa myös ihmistoiminnasta aiheutuvista päästöistä ja niiden aiheuttamasta rehevöitymisestä, happamoitumisesta ja saastumisesta. Monimuotoinen luonto on joutunut antamaan sijaa kehityksen vaatimille maankäytön muutoksille. Pohjoismaissa on kuitenkin vielä jäljellä lähes luonnontilaista, säilyttämisen arvoista luontoa, vaikka taloudellinen toiminta ja sen tehostuminen sekä tuotannon ja kulutuksen jatkuva kasvu ulottuvat jo syrjäisimmillekin seuduille. 1.1 Elinympäristöt muutoksessa Monimuotoisuus on Pohjoismaissakin kiistatta vähentynyt, mutta myönteisiäkin kehityskulkuja on saatu seurata. Jo pilaantuneita ja elinkelvottomiksi luokiteltuja elinympäristöjä on ryhdytty kunnostamaan ja ennallistamaan ja lajeja on saatu palaamaan entisille asuinsijoilleen. Luonnonympäristöt ovat vähentyneet kaikkialla Pohjoismaissa, kun väestön kasvaessa rakennettujen ympäristöjen pinta-ala on kasvanut. Luonnon ja maisemien pirstoutuminen jatkuu edelleen. Tie- ja muu rakentaminen halkoo ja pirstoo jäljellä olevia yhtenäisiä alueita. Vakavimmat, laajimmat ja näkyvimmät maankäytön muutokset ovat aiheutuneet ns. tuottamattomien luonnonympäristöjen, kuten soiden ja kosteikkojen muuttamisesta maa-, metsä- ja turvetalouden maaksi. Arat erämaalajit kärsivät, kun luonnonrauhan häirintä lisääntyy maastoliikenteen ja luontomatkailun yleistyessä. Maatalous on tehostunut ja maatalouden harjoittaminen on lopetettu monin paikoin huonompituottoisilla maatalousalueilla. Tästä ovat kärsineet erityisesti perinteisten maankäyttötapojen muovaamat perinnebiotoopit. Tilalle ovat tulleet laajat, yksipuoliset, väkilannoitetut, koneilla hoidetut, salaojitetut peltoaukeat. Pienpiirteisyys monimuotoisine pientareineen ja metsäsaarekkeineen on maatalousmaisemasta kadonnut. Nummet, kedot, niityt, laitumet ja muut lajirikkaat perinnebiotoopit ovat kaikkein uhanalaisimpia luontotyyppejä Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Ne uhkaavat kasvaa umpeen ja vaativat säännöllistä niittoa ja laidunnusta säilyäkseen avoimina. Umpeenkasvua voimistaa ilman kautta tuleva typpilaskeuma. Monet kasvi- ja hyönteislajit ovat riippuvaisia perinnebiotoopeista ja monet ovat uhanalaistuneet niiden elinympäristöjen kadottua. Perinnebiotooppien suojeluun on ruvettu onneksi kiinnittämään huomiota ja niitä on ryhdytty hoitamaan ja palauttamaan. Metsäala ja puuston määrä on Suomessa lisääntynyt, mutta se on tapahtunut lähinnä soita ojittamalla ja metsittämällä, mikä on köyhdyttänyt suo-

15 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta luontoa. Näin syntyneet metsät ovat yksipuolisia eivätkä korvaa luonnonmetsää. Metsätalouden menetelmät ovat muuttuneet pehmeämmiksi ja yhteistyö luonnonsuojelun kanssa on parantunut. Metsätöiden yhteydessä huomioidaan monimuotoisuutta ja metsiin jätetään mm. lahopuuta, joka on elintärkeää monille metsien uhanalaisille lajeille. Vanhojen yli 140-vuotiaiden metsien määrä on lisääntynyt Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomessa edelleen vähentynyt. Islannissa ja Tanskassa metsäala on lisääntynyt, millä voi olla myönteinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Soiden kokonaispinta-ala on edelleen pienentynyt, vaikka soiden uudisojitus ja kosteikkojen kuivatus on pääosin lopetettu. Metsätaloudelle ojitettuja soita kunnostusojitetaan edelleenkin. Soita myös ennallistetaan, mutta alat ovat vielä hyvin pieniä. Vesistöjen myrkyttyminen ja happamoituminen on viime vuosina vähentynyt päästöjen pienennyttyä. Norjassa ja Ruotsissa on saatu happamoituneita jokia elpymään kalkituksin ja lohikin (Salmo salar) on palannut entisiin kotijokiinsa. Lisääntynyt laivaliikenne ja öljyonnettomuudet ovat edelleen suuri uhka erityisesti Itämerellä. Rehevöityminen jatkuu, mutta kunnostuksin on saatu järviä elpymään. Itämeri voi edelleenkin huonosti ja sen hiekkarannat uhkaavat kasvaa umpeen rehevöitymisen takia. Vieraslaji kurtturuusu (Rosa rugosa) peittää jo nyt suuria alueita ennen avoimista rannoista ja dyynialueista. Tanskan rannikkoniittyjen ja dyynialueiden pinta-ala on pienentynyt huomattavasti ja rantarakentaminen jatkuu yhä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpeneminen saattaa muokata voimakkaasti Pohjolan luontoa ja uhata luontomme monimuotoisuutta. Vaikutuksia on vaikea ennustaa, mutta joitakin lämpenemisen aiheuttamia muutoksia on jo havaittavissa. Palsasoiden palsojen ikiroutaiset sydämet sulavat ja jos uusia palsoja ei enää synny olemme menettäneet palsasuot luontotyyppinä. Mannerjäätiköt pienenevät, samoin jääkarhulle (Ursus maritimus) elintärkeä merijää. Pohjoinen tunturiluontomme tulee muuttumaan, kun metsäraja siirtyy pohjoisemmaksi ja korkeammalle tunturien rinteille ja tunturilajit menettävät elinympäristönsä. Nykyisin voimakas laidunnus kuluttaa herkkää tunturiluontoa. Luonnonsuojelualueita perustetaan Pohjoismaissa ahkerasti ja suojeltujen maa- ja vesialueiden pinta-ala kasvaa. Nykyisin keskitytään erityisesti suojelualueiden edustavuuden parantamiseen, eli tavoitteena on, että kaikista elinympäristötyypeistä olisi kussakin maassa suojeltu vähintään 10 %. Ristiriidat luonnonsuojelun ja elinkeinojen harjoittamisen ja siitä saatavan taloudellisen hyödyn välillä jatkuvat. Pohjoismaat voisivat ottaa kansainvälisen erityisvastuun luontotyypeistä, joita esiintyy vain, tai joista valtaosa on Pohjoismaissa ja taata niiden säilyminen.

16 14 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Lajit ahtaalla ilman ihmisen apua Yllä kuvatut uhkat johtavat siihen, että yhä useampaa lajia uhkaa sukupuutto. Suurimmat uhkatekijät liittyvät taloudelliseen toimintaan ja sen aiheuttamiin maankäytön muutoksiin, eli uhkat aiheutuvat ihmistoiminnasta. Joitakin lajeja on onnistuttu pelastamaan akuutilta sukupuuton uhkalta. Merikotkan ja saimaannorpan suojelun kaltaisia menestystarinoita tarvittaisiin Pohjoismaissa lisää. Uusia uhkia on tosin ilmaantunut jo syrjäytettyjen tilalle. Merikotkaa (Haliaeetus albicilla), kuten muitakin petolintuja, uhkaavat nykyisin myös tuulivoimalat, sähkölangat ja -tolpat ja saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) lisääntymistä taas lämpenevien talvien heikentämät jäät ja verkkokalastus. Ilmastomuutosta ei käsitelty vielä Pohjoismaiden edellisissä lajien uhanalaisarvioinneissa uhkatekijänä. Nykyisin ilmaston lämpenemisen vaikutusten on todettu olevan kasvava uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Itämerellä harmaahylkeen (Halichoerus grypys) ja Itämerennorpan (Phoca hispida baltica) kannat ovat kasvaneet, mutta lämpenevät talvet uhkaavat hallien ja norppien pesintää, sillä ne synnyttävät jäällä lumipesien suojassa. Huonojen jäätalvien aikana pesät uhkaavat romahtaa ennen kuin kuutit ehtivät pesistään, mikä on erityisen huolestuttavaa uhanalaisen saimaannorpan kohtalon kannalta. Runsastuneet hylkeet aiheuttavat ristiriitoja kalastajien kanssa, kun ne käyvät kalastajien verkoilla. Ylikalastus uhkaa edelleen monia kalakantoja, vaikka pyyntikiintiöitä on asetettu ja parempia kalastusvälineitä kehitetään. Koillis-Atlantin turskakantoja (Gadus morhua) on liikakalastettu ja ne ovat kärsineet ravinnonpuutteesta niiden ravintokalojen sillin (Clupea harengus harengus) ja villakuoreen (Mallotus villosus) kantojen vaihdellessa. Koillis-Atlantin sillikanta romahti 1970-luvun vaihteessa täydellisesti. Meriin ei jätetty sukukypsiä kaloja ja kannat kalastettiin käytännöllisesti katsoen loppuun. Kutukannat saatiin kuitenkin elpymään kansainvälisin toimin. Myös Itämeren turska- ja silakkakannat (Clupea harengus membras) tarvitsevat kansainvälistä hallinnointia. Peltolinnusto on vähentynyt merkittävästi, samoin suolinnusto. Tunturikoivikon laji järripeippo (Fringilla montifringilla) on vähentynyt huimasti etenkin Ruotsissa. Tavalliset metsälinnut, kuten metso (Tetrao urogallus) ovat vähentyneet. Kaupunkialueilla taas ovat lisääntyneet valkoposkihanhet (Branta leucopsis) ja merialueilla merimetso (Phalacrocorax carbo). Ilmaston lämmetessä Euroopassa pesivien lintulajien levinneisyysalueet siirtyvät useita satoja kilometrejä koilliseen. Muuttavien lintujen on helpompi sopeutua muuttuviin olosuhteisiin kuin monien muiden eläinlajien, sillä ne ovat liikkuvia ja tasalämpöisiä. Ne voivat säädellä muuttoaikataulujaan sään ja kasvukauden mukaisesti ja yrittää hakeutua suotuisampiin olosuhteisiin. Kevätmuutto on jo aikaistunut ja syysmuutolle lähtö viivästynyt joillakin lajeilla. Lajit voivat siirtyä pohjoisem-

17 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta maksi pesimään, kunnes Jäämeri estää niiden leviämisen. Erityisesti vaarassa ovat arktiset ja alpiiniset lajit, joiden elinympäristöt kutistuvat. Sammakkoeläimet kärsivät taudeista ja ilmastonmuutoksesta, joka muuttaa niiden elinympäristöjä niille soveltumattomiksi. Niiden elinympäristöjä kunnostetaan ja niille rakennetaan keinotekoisia lampia luonnollisten kutulampien huvetessa, millä on ollut suuri merkitys nykyisten kantojen koolle. Pohjoismaissa on ihmisvoimin onnistuttu pelastamaan mm. Euroopanlehtisammakko (Hyla arborea) Tanskan uhanalaislistalta. Myös muiden sammakkoeläinten, kuten rupiliskon (Triturus cristatus) suojeluun on herätty. Pohjolan suurpedot karhu (Ursus arctos), susi (Canis lupus), ahma (Gulo gulo) ja ilves (Lynx lynx) elivät aikoinaan sovussa metsästävän ihmisen kanssa. Kun ihminen alkoi tunkeutua syvemmälle petojen riistamaille ja kilpailla samasta riistasta, alkoivat pedot tulla ihmisasutuksiin saalistamaan poroja (Rangifer tarandus tarandus), karjaa ja koiria. Petoviha-asetelma oli valmis. Vasta kun suurpedot tapettiin sukupuuton partaalle koko Pohjolasta, ymmärrettiin petojen olevan osa Pohjolan luontoa ja niitä ryhdyttiin suojelemaan. Nykyisin suurpedot ovat rauhoitettuja ja niiden kantoja hoidetaan, mutta myös säädellään metsästyksellä. Petoeläinten vainoaminen on lieventynyt, mutta pelko elää syvällä meissä, eikä petoja suvaita ihmisasutuksen läheisyydessä. Naali (Alopex lagopus) on esimerkki lajista, joka ei suojelusta ja seurannasta huolimatta menesty Fennoskandian pohjoisosissa. Naalin vähenemisen arvellaan aiheutuneen välillisesti ilmastonmuutoksesta, joka mahdollistaa ketun (Vulpes vulpes) levittäytymisen pohjoisemmaksi. Vahvempi kettu kilpailee samoista elinalueista ja levittäytyy naalin elinalueille. Pohjois-Atlantin saarilla naalikannat ovat säilyneet, sillä niillä ei esiinny kilpailevaa kettua. Maatiaisrotujen ja -lajikkeiden kirjo on kaventunut ja monet Pohjolan alkuperäiset eläinrodut ja kasvilajikkeet ovat uhanalaistuneet maatalouden tehostuttua ja muututtua kansainvälisemmäksi. Tämä on nykyään tiedostettu ja Pohjoismaat ovatkin perustaneet pohjoismaisen geenivarakeskuksen turvaamaan Pohjolan perinnöllisen monimuotoisuuden. Onneksemme on myös harrastajia, jotka tekevät arvokasta työtä maatiaistemme suojelemiseksi. Vieraslajiongelma on tiedostettu ja strategioita ja toimintaohjelmia hiotaan kaikissa Pohjoismaissa. Vieraslajitiedotusta kansalaisille on lisätty kaikissa maissa ja kiinnostus haitallisten vieraslajien hävittämiseksi on kasvanut. Ristiriitaa aiheuttaa kuitenkin näyttävien ja suloisten lajien, kuten lupiinin (Lupinus polyphyllus) tai citykanin (Oryctolagus cuniculus) hävittäminen Pohjolan luontoon kuulumattomina.

18 16 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Paljon on tehtävää, mutta paljon voidaan tehdä Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei pysähtynyt vuoteen 2010, eikä monimuotoisuuden suojelun eteen tehtävä työ lopu. Ennen kuin uudet tavoitteet asetetaan, tulee pysähtyä miettimään, mitä kaikkea uusien tavoitteiden ja välitavoitteiden asettelussa tulee ottaa huomioon. Pohjoismaissa on jatkotyö jo aloitettu. Trondheimissa Norjassa pidettiin lokakuussa 2009 Pohjoismaiden ministerineuvoston isännöimä seminaari, jonka teema oli Pohjoismaiden luonnon monimuotoisuuden nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Noin 80 osallistujaa edusti kaikkia Pohjoismaita. Seminaarissa muotoiltiin päätelmät, eli perusta, jolle on tarkoitus rakentaa käytännön ja poliittinen jatkotyö kaikissa Pohjoismaissa. Päätelmät ovat myös perusta Pohjoismaiden antamalle panokselle ja osallistumiselle maailmanlaajuisissa yhteyksissä. Tieto on kaiken perusta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitsemme tietoa luonnosta, sen lajeista, luontotyypeistä, prosesseista ja toiminnasta. Tutkimuksella ja seurannoilla saadaan uutta tietoa ja löydetään haavoittuvat ja suojelua vaativat lajit ja luontotyypit. Tietoa puutteellisesti tunnetuista lajiryhmistä saadaan vain tutkimalla ja lajien kantojen ja elinympäristöjen muutoksesta vain niitä seuraamalla ja tallentamalla tiedot ajan tasalla pidettäviin tietokantoihin. Jotta eri maiden seurantatiedot olisivat vertailukelpoisia keskenään, on tärkeää olla kansainvälisesti yhteistyössä muiden maiden kanssa jo suunniteltaessa seurantoja ja tietokantoja. Tietokannat hyödyttävät monenlaisissa raportoinneissa, joita maat ovat velvoitettuja toimittamaan säännöllisesti omille hallituksilleen, EU:lle sekä biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Lajien uhanalaisarviointeja varten on Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN kehittänyt uhanalaisuuden luokitusohjeet, jotka mahdollistavat lajien uhanalaisuuden vertailun eri aluetasoilla. Lajien uhanalaisuusarviointeja ja ns. punaisia kirjoja on tehty kaikissa Pohjoismaissa IUCN:n luokitusohjeiden mukaisesti, mutta Pohjoismaista vasta Suomessa on arvioitu luontotyyppien uhanalaisuutta. Norjalla tosin on arviointi tekeillä. Pohjoismaiden aloitteesta on tuotettu internetiin vieraslajitietokanta NOBANIS, jossa on mukana nykyään Pohjoismaiden lisäksi jo 10 muuta Euroopan maata ja Venäjän euroopanpuoleiset osat. Norjassa on tehty lisäksi ns. musta lista, johon on listattu haitalliset vieraslajit. Kun lajeista ja luontotyypeistä sekä niiden uhanalaisuudesta tai elinvoimaisuudesta on riittävät tiedot on mahdollista saavuttaa suotuisan suojelun taso. Lajien suojelun lähtökohtana on niiden elinympäristöjen suojelu. Suojelua varten säädetään lakeja, annetaan asetuksia ja suosituksia ja tehdään suojelusuunnitelmia, strategioita ja toimenpideohjelmia. Lajeille laaditaan kannanhoitosuunnitelmia ja jalostusohjelmia, asetetaan rauhoitusaikoja, tehdään siirtoistutuksia ja toteutetaan muita toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään lajien elinkelpoisuus. Monesti elinympäristönsuojelussa ollaan myöhässä ja elinympäristö on jo muuttunut lajille

19 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta soveltumattomaksi tai tuhoutunut kokonaan. Silloin keinoina ovat hoito, kunnostus ja ennallistaminen. Uusi näkökulma ja ajattelutapa luonnonsuojelussa on ekosysteemilähestymistapa, jonka ydinajatuksena on turvata kokonaisten ekosysteemien rakenne ja toiminta. Lähestymistavassa on keskeistä, että tiedostetaan minkälaisia palveluja ekosysteemit tarjoavat ja että ne ovat haavoittuvia, rajallisia ja elintärkeitä meille ihmisille. Luonnon monimuotoisuudella on arvoja, joita on vaikea rahassa mitata, kuten esimerkiksi hyönteisten kasveille ja meille ihmisille tarjoama pölytyspalvelu. Lähes kaikki siemenkasvit ovat riippuvaisia pölytyksestä pystyäkseen tuottamaan siemeniä, hedelmiä ja uusia satoja. Pölytystä tarvitsevat myös maitoa ja lihaa tuottavien eläinten rehukasvit sekä öljykasvit. Nykyisin pyritään yhä enemmän mittaamaan ekosysteemien tarjoamien palvelujen ja elinympäristömuutosten taloudellinen arvo, jotta niiden tärkeys voitaisiin huomioida kaikessa niihin mahdollisesti vaikuttavassa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Myös luonnon hyväksi tehtyjen investointien hyötyjä pyritään mittaamaan. Mitkään suojelukeinot eivät auta, jos elinympäristöjä ja niiden lajeja uhkaavat tekijät ovat pysyviä. Paras suojelukeino on minimoida tai poistaa uhkat. Maankäytön muutokset ovat vakavin luonnon monimuotoisuuden uhka. Erityistä pätevyyttä luonnonsuojeluasioissa tarvitaan kuntatasolla, jossa tieto täytyy saattaa maankäytön suunnittelijoille, jotta luonnon monimuotoisuus voidaan ottaa huomioon kaikessa maankäytössä. Ilmastonmuutoksen ja vieraslajien uhkien torjunnassa on yhteistyö eri toimijoiden kesken välttämätöntä. Viestinnässä ja tiedotuksessa on media keskeisessä asemassa, luontokasvatuksessa puolestaan koulut. Valistus pitää aloittaa ruohonjuuritasolta, lapsista ja paikallistasolta, mutta viedä myös läpi koko yhteiskunnan, ja kohdistaa erityisesti päättäjiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelussa voidaan kääntää uusi lehti 2010-vuoden jälkeisten uusien tavoitteiden muotoilussa. Kieltoja ja uhkakuvien luomista voitaisiin pyrkiä vähentämään ja luoda positiivinen ja rakentava lähestymistapa luonnon monimuotoisuuden käsittelyyn eri yhteyksissä. Tärkeää olisi saada kaikki yhteiskunnan tahot ja tasot mukaan luonnon monimuotoisuuden suojeluun koululaisista perheisiin ja eri toimijoista päätöksentekijöihin. Hallitusten ja talouselämän tärkein tehtävä on taata riittävät resurssit luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle teemavuonna 2010 ja sen jälkeen.

20 18 Pohjoismaiden luonto kohti vuotta Yhteenvedon lähteet Pohjoismaiden luonto kohti vuotta 2010 projektin tietolehtiset internetissä Normander Bo et al State of biodiversity in the Nordic Countries. An assessment of progress towards achieving the target of halting biodiversity loss by TemaNord 2009:509. Nordic Council of Ministers, Copenhagen Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kålås, J.A., Viken, Å. & Bakken, T. (toim.) Norsk Rødliste Norwegian Red List. Artsdatabanken, Norge. Stoltze, M. & Pihl, S. (toim.) Rødliste 1997 over planter og dyr i Danmark. The Danish Red List Miljø- og Energiministeriet, Danmarks Miljø-undersøgelser og Skovog Naturstyrelsen. Boertmann, David Grønlands Rødliste Greenland red list. Grønlands Hjemmestyre, Direktoratet for Miljø og Natur. Gärdenfors U. (toim.) Rödlistade arter i Sverige 2005 The 2005 Red List of Swedish Species. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. Hallanaro, Eeva-Liisa, Pylvänäinen, Marja & From, Stella Pohjois- Euroopan luonto Löytöretki monimuotoisuuteen. Nord 2001:14, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8:2008. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8:2008.

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa

Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Riistalajien arviointi EU:n luonto- ja lintudirektiivien raportoinneissa Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskus Riistapäivät 2013 Lahti 22.-23.1.2013 Esityksen sisällöstä KV-taustaa ja strategioita Direktiiviraportoinneista

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä

Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä Kompensaatiot osana hallintoa ja lainsäädäntöä Olli Ojala SYKE Luontoympäristökeskus Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus? Tieteiden talo 30.03.2016 Esityksen sisältö Biodiversiteetin

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto E.O. WILSON Rate of extinctions Global threats to biodiversity percentage of species going extinct in 100 years

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet

Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta

Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta Fennoskandian vihreä vyöhyke kasvua ja hyvinvointia monimuotoisesta luonnosta GBF Project, 2013-2014 Coordinator Aino Rekola aino.rekola@ymparisto.fi Fennoskandian vihreä vyöhyke on 1300 km:n pituinen

Lisätiedot

Liite 1. Hankkeen tuotokset

Liite 1. Hankkeen tuotokset Changes in landscape-scale habitat selection of capercaillie (Tetrao urogallus) in managed north-boreal forest Lue lisää >Miettinen, Janne; Helle, Pekka; Nikula, Ari; Niemelä, Pekka Silva Fennica 43(4):595

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2. Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.2017 Perinnebiotoopit ovat arvokas osa maaseutuamme Perinteisen laidunnuksen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta?

Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Pohjois-Pohjanmaa kosteikkomaakunta kosteikkojen kestävän käytön mallimaakunta? Kosteikkomaakunta seminaari, 13.2.2017 Liminganlahti Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö Esityksen sisältö Ramsarin

Lisätiedot

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Staffan Widstrand / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Steve Morello / WWF-Canon Maapallon keskilämpötila on kohonnut + 0,85 C (1880 2012) IPCC Lähde: Ilmatieteen laitos ja Ympäristöministeriö

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Ekosysteemilähestymistapa?

Ekosysteemilähestymistapa? Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen

Iiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen Iiro Ikonen 08.03.2010 1 Projektitietoa Projektin hakija: Lounais-Suomen ympäristökeskus, sittemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus Ohjelma: Central Balticin pääohjelma (toimintalinja: Terveellinen ja turvallinen

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN)

ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) ALUE- JA KULTTUURINTUTKIMUS / POHJOISMAIDEN TUTKIMUS (NORDEN) TUTKINTOVAATIMUKSET PERUSOPINNOT PÄÄAINE- JA SIVUAINEOPISKELIJALLE (XAK100), 25 op Pakolliset yhteiset opinnot (10 op) Suorita seuraavat opintojaksot

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) P6_TA(2009)0034 Euroopan erämaat Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2009 Euroopan erämaista (2008/2210(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä RESTORE-hanke Jukka Jormola, SYKE Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 RESTORE Rivers: Engagement, Support and Transfering

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi

Lisätiedot

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry

Monimuotoisuuskompensaatiot. Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry Monimuotoisuuskompensaatiot Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi Valtakunnallinen lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö 30 jäsenyhdistystä noin 11 000 jäsentä Osa BirdLife International

Lisätiedot

ZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5223. Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland ZA5223 Flash Eurobarometer 290 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 2) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 290 BIODIVERSITY Q1. Oletteko koskaan kuullut ilmaisua biologinen

Lisätiedot

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi

Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi Tytti Kontula & Anne Raunio SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin ohjausryhmän kokous 10.10.2016 Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden 2. arviointi 2016 2018 Kuvat: Anne Raunio Tiedotus ja osallistaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:

Lisätiedot

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013

MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 MONITIETEISET YMPÄRISTÖOPINNOT 2012 2013 Yhteystiedot Monitieteisten ympäristöopintojen järjestelyistä ja suunnittelusta vastaa Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan biologian laitos, sekä monitieteisten

Lisätiedot

LIFE integroidut hankkeet

LIFE integroidut hankkeet Ohjelma 8.30 Kaffia ja nisua 9.00 Tervetulotoivotus ja johdanto, Ilkka Heikkinen, YM 9.05 LIFE integroidut hankkeet, Pekka Harju-Autti, YM 9.20 Sisävesihankkeen idea, Ilkka Heikkinen YM 9.30 Mikä ihmeen

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Biodiversiteettisopimus

Biodiversiteettisopimus Biodiversiteettisopimus BD = luonnon monimuotoisuus Tavoitteet maapallon ekosysteemien, eliölajien ja niiden perimän 1. suojelu 2. kestävä käyttö 3. käytöstä saadun hyödyn tasapuolinen jako Schematic representation

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy

16WWE1309 28.4.2011. Vapo Oy 16WWE1309 28.4.2011 Vapo Oy YVA-kohteiden täydentävät luontoselvitykset Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 16WWE1309 Pyhäjärven Leväsuon riekkoreviirikartoitus 2011 1 Vapo Oy Pyhäjärven Leväsuon

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille

Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Ekosysteemipalvelujen sosio-ekonominen merkitys Pohjoismaissa - Yhteenveto päättäjille Y The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -hankkeen malliin perustuva synteesi Rahoittajat Pohjoismaiden

Lisätiedot

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1. KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Biodiversiteetti

Lisätiedot

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus

raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus 1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015 VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu

Lisätiedot

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten

Lisätiedot

Arvioinnin dokumentointi

Arvioinnin dokumentointi Arvioinnin dokumentointi Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, SYKE Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Arviointityökalu (IUCN-editori) Arvioinnin dokumentointi

Lisätiedot

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 3/2010 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?

Lisätiedot

ZA5853. Flash Eurobarometer 379 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 3) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5853. Flash Eurobarometer 379 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 3) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer 79 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 79 Biodiversity - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,

Lisätiedot

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa

EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kainuun kalantutkimus monipuoliset ja muunneltavat puitteet kokeelliseen tutkimukseen Tutkimusseminaari 10.4.2008 Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko Kuva: Mari

Lisätiedot

Anne Raunio SYKE. Luontotyyppien SYKE. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin. toteutus Kuvat: Anne Raunio

Anne Raunio SYKE. Luontotyyppien SYKE. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin. toteutus Kuvat: Anne Raunio Anne Raunio SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin esittely 8.4.2016 SYKE Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin toteutus 2016 2018 Kuvat: Anne Raunio Esityksen sisältö Uuden arvioinnin tavoitteet ja

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot