KAUPPA KAMARI. Osaamisen myyntimies LEHTI TAMPEREEN. Professori Matti Vileniuksella on mutkaton suhde teollisuuteen IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA KAMARI. Osaamisen myyntimies LEHTI TAMPEREEN. Professori Matti Vileniuksella on mutkaton suhde teollisuuteen IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA?"

Transkriptio

1 6 LOKAKUU 08 Mistä Tampereen kaupunkiseudulle IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA? Laske verkko Venäjälle TAMPEREEN KAUPPA KAMARI LEHTI Osaamisen myyntimies Professori Matti Vileniuksella on mutkaton suhde teollisuuteen

2 PIRKANMAAN TALOUSELÄMÄN INTERNET-OSOITTEISTO Pirkanmaan Lehtipaino Oy POP TAMPERE Kurikan Osuuspankki Sisustussuunnittelupalvelut Tampereen kauppakamarilehti verkossa: 2 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

3 Merilampi [Me-ri-lam-pi] n. (also Merilampi Attorneys) 1 Quality [doing common things uncommonly well] 2 Efficiency [not telling how hard you work, but how much you get done] 3 Practicality [handling complicated matters in an uncomplicated way] Transactions & Finance Corporate & Commercial Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law MUOTIA, LAATUA, PALVELUA Meiltä löydät mm. nämä laatumerkit: mini Kauppakatu 2 Tampere. Puh Palvelemme ma-pe 9-19, la TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 3

4 608 sisältö 38. vuosikerta ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Kehräsaari, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Tommi Rasila Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Martti Tammisto, puhelin (03) Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, Lehden osoite Finlaysoninkuja 9, Tampere, faksi (03) Painopaikka Hämeen Kirja paino Oy Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Seuraava lehti ilmestyy viikolla 48 Ilmoitusaineistot Painos kpl Levikki osoitteellinen jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, osoitteeton jakelu kpl yrityksiin Pirkanmaalla Itellan rekisterin mukaan Osoiteasiat Kuva: Ajo Motorsport 32 Suomeen tuli tänä vuonna ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruus. Sen toi Ajo Motorsport Akaan Toijalasta. VAUHTIA JA VAARALLISIA TILANTEITA 14 Mitä pitäisi tehdä, että Tampere olisi tulevaisuudessa yrityksille ykköskeskus Suomessa ja myös kansainvälisesti tunnettu ja haluttu bisnesalue? IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA Kannen kuva Ari Ijäs TAMPEREEN KAUPPA KAMARI LEHTI Ilmoitusmyyntimme uudistuu. Mediamyynnin yhteistyökumppanimme on nyt Saarsalo Sales & Marketing Oy. Pidetään yhteyttä! Mikko Nykänen, Timo Lepistö, Riku Suuriniemi, SEURAAVA LEHTI ILMESTYY VIIKOLLA 48 / AINEISTOPÄIVÄ / Lämmin kiitos antoisista yhteisistä vuosista Tampereen kauppakamarilehden parissa. Hyvää syksyn jatkoa, Helena Perälä Jatkuva kosketuksemme työntekijämarkkinoihin tekee meistä tehokkaan rekrytointipartnerin kiristyvässä kilpailussa tulevaisuuden osaajista. Puh Hämeenkatu 13 b, TAMPERE Taina Milán myyntipäällikkö, konsultti gsm TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

5 8 Pääkirjoitus 9 Taloudessa tapahtuu 11 Suomen suurin aurinkovoimala 12 Pirkanmaan talous: Kasvu jatkuu uhista huolimatta 20 Profi ilissa: Hydrauliikkaprofessori Matti Vilenius 24 Yrittäjästä polvi paranee 30 Näin sen näen: Jatkuva paradoksi: Työttömien suuri määrä ja saman aikainen työvoimapula 40 Uusi jäsen: Porin Satama 38 Ajankohtaista kauppakamarista 45 Pirkanmaalla NYT 46 CV puhuu: Pirjo Kääriäinen 5. SIVUN SITAATTI Miten niin humanisti ei ole hyvä pankinjohtaja? Euroopassa ja muuallakin ajatellaan, että sehän vasta onkin hyvä pankinjohtaja. Siellä ajatellaan monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Se taas on yksisilmäistä, että diplomi-insinööri rekrytoi pelkkiä diplomi-insinöörejä. Se on turvallisuushakuista, ottaisivat humanisteja. Jukka Mäkinen kehittämispäällikkö Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Aikalainen 13/2008 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 5

6 6 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

7 PÄÄKIRJOITUS TOMMI RASILA Tampereen kauppakamari Toimitusjohtaja RUNSAUDENPULAA KAAVOITUKSEEN! Kun saisimme kunnat kaavoittamaan riittävästi tontteja, että yritykset ja ihmiset voisivat vapaammin päättää mihin sijoittua. Kauppakamarin vaikuttamiskyselyssä tänä syksynä tuli jälleen kerran kaikista eniten kommentteja ja toivomuksia liikenneasioiden ympäriltä. Lentokenttä ja Tampereen keskustan liikennejärjestelyt nousivat yksittäisinä asioina listan kärkeen, ja maantieja raideyhteydet tulivat pian perässä. Työvoiman saatavuus ja maakunnan vetovoimaisuus kirvoittivat niinikään varsin paljon kommentteja, sitä vastoin julkisen sektorin asiat seutuyhteistyö, hyvä hankintatapa ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä jäivät häntäpäähän kun luottamushenkilöt arvioivat vuoden 2009 tärkeimpiä edunvalvontakohteita. Lieneekö syynä se, että esimerkiksi julkiset hankinnat koskevat kuitenkin vain vähemmistöä jäsenyrityksistämme? Toisaalta viestin voi tulkita niinkin, että kauppakamarilla on ensi vuonna tarpeeksi tekemistä myös siinä että pidetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä huolta ja pyörät pyörimässä, torjuen näin ulkoapäin tulevia haasteita. Eräs vaikuttamisen kestosuosikkeja on myös maankäyttö ja erityisesti kaavoitus. Samalla se on ikuinen murheenkryyni, niin meillä kuin muuallakin maassamme. Kaavoitettua maata on alati liian vähän, usein se on lisäksi väärässä paikassa tai väärään tarkoitukseen tehtyä. Kaavoittaminen on hidasta, ja nykyisten valitusprosessien kautta kaavoittamisen aloittamisesta on luvattoman kauan siihen kun voidaan odottaa tontilla olevan rakennuksia valmiina. Kunnilla on kaavoittamisessa monopoli, jos kohta ne voivat toki kilpailla keskenään siitä kuka kaavoittaa parhaiten ja saa sitä kautta houkuteltua itselleen haluamansa asukkaat ja työpaikat. Tällöin voidaan puhua maankäytön suunnittelusta. Pirkanmaalla Tampereen seutukunnassa ollaan tekemässä rakennemallia joka tähtää usean kunnan yhteiseen hahmotelmaan siitä, mitä milläkin alueella seutukunnassa tulisi olla. Osuvampi nimi rakennemallille voisi olla yhdyskuntasuunnitelma. Yhteinen yli kuntarajojen tapahtuva maankäytön suunnittelu luulisi olevan itsestään selvää. Ovathan muun muassa valtion varoin rakennettavat tiet ja joukkoliikenne osana yhtälöä, ja kulkevat kuntarajojen yli sujuvasti. Rakennemalli onkin tervetullut asia, jos se jatkossa auttaa välttämään esimerkiksi kunnanrajalla katkeavia viemäriverkostoja tai ennakoimaan uudenasuinalueen liikennetarpeet naapurikunnan kaduilla ja teillä. Vielä kun saisimme kunnat kaavoittamaan riittävästi työpaikka- ja asuintontteja jopa runsaudenpulaan asti niin, että yritykset ja ihmiset voisivat vapaammin päättää mihin haluavat sijoittua. Runsas tarjonta myös vaikuttaisi alentavasti tonttien ja sitä kautta rakennusoikeusneliöiden hintaan. Toki voidaan ajatella myös, että kuntien tulee maksimoida tuloksensa ja siksi pitää tarjonta riittävän niukkana, mutta uskoisin yritysten lisääntyvän vilkkauden ja asukkaiden alentuneiden asumiskustannusten vaikuttavan positiivisesti kilpailukykyymme niin yritysten kuin kuntienkin. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 7

8 Kaikki hyvät keinot kannattaa käyttää, kun yritys etsii osaavaa työvoimaa. Tai kun se haluaa varmistaa, että parhaat työntekijät myös pysyvät talossa. Tässä tehtävässä yrityksen ryhmäeläkevakuutus on osoittautunut erinomaiseksi työkaluksi. Ryhmäeläkevakuutuksen periaate hen kilöstön sitouttamisessa on yksinkertainen: yritys säästää lisäeläkettä joillekin työntekijäryhmilleen. Työntekijä pääsee hyötymään eläke-edustaan, kun hän ollut talossa sovitun ajan, esimerkiksi viisi vuotta. Etu täydentää hänen lakisääteistä eläketurvaansa, ja sen turvin eläkkeelle voi siirtyä joustavasti. Kiinnostus työntekijöiden eläkejärjestelyihin on selvästi kasvanut myös Tampereen seudulla. Ryhmäeläkevakuutuksen tuoma etu ei koske pelkästään isoja yrityksiä tai johtoa ja ylimpiä toimihenkilöitä, vaan laajasti erilaisia avainhenkilöitä eri toimialojen pk-yrityksissä, Tampereen Seudun Osuuspankin Yrityspankin johtaja Kari Lepistö kertoo. Ajanmukaiset työolot ja hyvä henkilöstöpolitiikka ovat luonnollisesti perusta, jolle onnistuneet rekrytoinnit ja kestävät työsuhteet rakennetaan. Tätä pohjaa vahvistavat kaikki toimintamallit, joilla yritys erottuu kilpailijoistaan ja ker too työntekijöille arvostavansa heidän panostaan. Eläketurva ei ole vain eläkeikää lähestyvien mielessä, vaan entistä nuoremmat työntekijät ovat siitä kiinnostuneita. Se on myös yksi tapa hyötyä pitkäaikaisesta säästämisestä. Yritykselle eläkevakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja, eikä niitä lasketa vakuutetun palkaksi. Yritys itse päättää maksujen suuruudesta tilanteensa mukaan, ja eläke-etuja voi muokata työntekijäkohtaisesti.

9 TALOUDESSA TAPAHTUU Fimecc Tampereelle Fimecc Oy (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster), yksi viidestä Suomeen perustettavasta strategisen huippuosaamisen keskittymästä (SHOK) sijoittuu Tampereelle. Yhtiön konttori tulee Tulli Business Parkiin. Fimeccin osakkaina on suomalaisia yliopistoja ja korkeakouluja, VTT, sekä Suomen metalli- ja koneenrakennusalan keskeisiä yrityksiä. Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty tekniikan tohtori Harri Kulmala. Hän on aikaisemmin toiminut VTT:n tutkimusprofessorina ja Fimeccin vt. toimitusjohtajana. Tieto- ja viestintäteollisuuden SHOKin Tivit Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Reijo Paajanen ja teknologiajohtajaksi Pauli Kuosmanen. Tivit sijoittuu pääkaupunkiseudulle, mutta sille tulee toimistotilat myös Tampereelle Fimecc Oy:n yhteyteen. Comatec kasvaa Insinööritoimisto Comatec Oy osti kesäkuun lopussa Sweco Industry Oy:n Engineering Services -liiketoiminnan. Swecolta siirtyvä yksikkö toimii samalla liiketoiminta-alueella kuin Comatec, se tarjoaa mekaniikan, automaation ja sähköistyksen suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita kone- ja metalliteollisuuden asiakkaille. Eurofins Scientific Finlandille Raision laboratoriotoiminnat Raisio-konserni ulkoistaa laboratoriotoimintonsa Eurofi ns Scientific Finland Oy:lle. Eurofi ns Scientifi c Finland on osa kansainvälistä Eurofi ns Scientifi c -konsernia. Konsernin toimialana on analyysi- ja asiantuntijapalvelut elintarvike-, maatalous- ja ympäristösektoreille sekä lääke- ja kuluttajatuotteiden testaukseen. Eurofinsin Suomen toimintojen pääpaikka on Tampereella. Turun Juva osaksi A-Insinöörit-yhtiöryhmää Rakennesuunnitteluun ja rakennuttamiseen erikoistunut Turun Juva Oy on siirtynyt osakekaupalla osaksi A-Insinöörit-yhtiöryhmää. A-Insinööreihin siirtyy myös Turun Juvan tytäryhtiö, Laskenta Juva Oy. Fastemsin tamperelaiselle Nomet Oy:lle toimittama FMS-järjestelmä. FASTEMS KASVAA VAUHDILLA Koneenrakennusteollisuuden automaatiojärjestelmiä toimittava Fastems vihki syyskuussa käyttöön noin neliön laajennuksen Tampereen Lahdesjärvellä. Yritys sai 87 uutta työpistettä konttorissa, neliötä uutta tuotantotilaa ja uuden henkilöstöravintolan. Fastems on alallaan johtava yritys maailmassa. Lahdesjärven tehtaalta lähtee muun muassa FMS (Flexible Manufacturing System) -järjestelmiä kone- ja metallituoteteollisuuden, ajoneuvo- ja työkoneteollisuuden ja ilmailuteollisuuden käyttöön. Yrityksen asiakaskuntaan kuuluvat muun muassa Konecranes, Wärtsilä, Caterpillar, Sandvik, Volvo, John Deere, Airbus ja Boeing. Fastems on viime vuodet kasvanut nopeasti, tänä vuonna sen liikevaihto ylittää 100 miljoonan euron rajan. Yrityksen tavoitteena on jatkaa kasvua ja kaksinkertaistaa liikevaihto lähivuosina. Toimitusjohtaja Jarmo Hyvösellä on vahvat perusteet kasvuodotuksille. Teollisuuden tuotanto perustuu länsimaissa tulevaisuudessa kansainväliseen toimintaan ja pitkälle automatisoituun tuotantoon. FMS tarjoaa tähän mahdollisuuden. Avainsanoja ovat joustavuus, tuottavuus ja kestävä kehitys. Metsolle ja Wärtsilälle yhteisyritys uusiutuvien energiaratkaisujen alalle Metso ja Wärtsilä yhdistävät Metson Heat & Power -liiketoiminnan (Metso Powerin tulosyksikkö) ja Wärtsilän Biopower -liiketoiminnan. Yhteisyrityksestä tulee yksi Euroopan johtavista keskisuurten ja pienten voima- ja lämpölaitosten toimittajista. Yritys keskittyy uusiutuviin polttoaineisiin perustuviin ratkaisuihin. Sopimuksen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Koivunen Oy optimoi varaosaostonsa Solteqin järjestelmillä Solteq Oyj toimittaa autovaraosien tukkukauppaan erikoistuneelle Koivunen Oy:lle ohjelmiston, jonka avulla yhtiö voi optimoida tarkasti, mitä tuotteita eri toimittajilta tulee tilata ja milloin. Koivusen varastossa on yli satatuhatta tuotetta, jotka tilataan maailmanlaajuisesti yli 400 tavarantoimittajalta. Lingoneer kääntää Helsinkiä Helsingin kaupunki on valinnut käännöstoimisto Lingoneer Oy:n kääntämään kaikki Helsingin kaupungin ja sen virastojen tarvitsemat kielet. Lingoneerilla on kansainvälisen kääntäjäverkoston kautta yli 100 kielen kielivalikoima. Lingoneerin päätoimipaikka on Tampereella ja se on Domus Print Oy:n tytäryhtiö. Puhtaampaa pintaa VTT on kehittänyt Fläkt Woodsin ja Millidynen kanssa uudenlaisen likaa hylkivän pinnoitusratkaisun, jolla voidaan edistää ilmanvaihtoventtiilien puhtaana pysymistä ja puhdistettavuutta. Pinnoite vähentää pölyhiukkasten ja rasvan tarttumista venttiilien pinnoille ja helpottaa venttiilien puhdistamista. Uudenlainen pinnoite voidaan tehdä tuotteen valmistuksen yhteydessä. Likaa hylkivien pinnoitteiden ansiosta puhdistustarve ja -kustannukset sekä puhdistuskemikaalien tarve vähenevät olennaisesti. TTY mukaan IPSO-allianssiin Tampereen teknillinen yliopisto on mukana 24 muun perustajajäsenen kanssa uudessa IPSO-allianssissa (IP for Smart Objects). Sen tarkoituksena on edistää internet-protokollaan perustuvien älykkäiden anturiverkkojärjestelmien ja -laitteiden käyttöönottoa informaation keräämisessä ja välittämisessä. Yhteenliittymän suuria yrityksiä ovat mm. Cisco, SAP ja Sun. Suomalaisyrityksistä mukana on Sensinode. TTY on allianssin ai- TAMK Making the future TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 9

10 TALOUDESSA TAPAHTUU noa yliopistojäsen ja aikoo edistää älykkäiden anturiverkkojärjestelmien taustalla olevia teknologioita. Maakaasuverkko laajenee Tampereella Tampereen Sähkölaitos laajentaa maakaasuverkostoa Tampereella. Syksyn 2008 aikana rakennetaan uusi maakaasuputki Sotilaankadulta Uudenkylän kaupunginosaan, Hakametsän jäähallien läheisyyteen. Putkiosuuden pituus on 2,6 kilometriä, ja sen urakoi KVL-Tekniikka Oy. Maakaasun käyttäjäksi siirtyy muun muassa Leivon Leipomo Oy tammikuussa Maakaasun toimittaa Venäjältä Suomeen ja Tampereen Sähkölaitokselle Gasum Oy. Pirkanmaalle syntymässä suuri ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistämistä selvittänyt työryhmä esittää PIRAM- Kin ja TAMKin yhdistämistä alkaen. Uusi ammattikorkeakoulu toimii Tampereen lisäksi Virroilla, Mäntässä ja Ikaalisissa. Tampereen Kuntokadulle syntyy Suomen suurin yhtenäinen ammattikorkeakoulukampus. TAMKin henkilöstö siirtyy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen. Etra laajensi työvaatteisiin ja vaihtomattoihin Aiemmin TKA-Yhtymä -nimellä tunnettu Tampereen Etra Megacenter on laajentanut palveluvalikoimaansa työvaate-, vaih tomatto- ja teollisuuspyyhepalveluihin. Etra Megacenter kuuluu Suo men suurimpaan teollisuustuotteisiin ja -tarvikkeisiin erikoistuneeseen Etola-ryhmään. Alihankinta-messut kävijäennätykseen Alihankinta-messuilla Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa syyskuussa saavutettiin uusi kävijäennätys. 20-vuotista taivaltaan juhlineille messuille osallistui vierasta. Näytteilleasettajia oli 900 ja 500 päämiestä 19 maasta. Näyttelyosastoja oli 450. Kävijämäärän mukaan laskettuna Alihankinta on ollut jo pitkään Pohjoismaiden suurin ja Euroopan toiseksi suurin alihankintamessutapahtuma. Messut avannut Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja, Katsa Oy:n toimitusjohtaja Timo Salli nosti esiin, millaista päähankkijoiden ja alihankkijoiden välinen yhteistyö eli part nership on nykyään. Se on monitasoista kanssakäymistä tärkeiden asiakkaiden kanssa, aina kuitenkin vähän veitsi kurkulla. Yhteistyön kehittämiseksi päähankkijoilta toivoisikin pitkäjännitteisyyttä ja keskusteluja muustakin kuin laadusta, toimitusvarmuudesta ja hinnasta. Esimerkiksi konstruktioiden aktiivisella muuttamisella valmistusystävällisempään suuntaan voidaan vaikuttaa kaikkiin toivottuihin asioihin ja ennen kaikkea kustannuksiin. Olisi myös otettava huomioon hankintaketjun kaikki kustannukset, kun vertaillaan kansainvälisiä hankintoja. Alihankkijoilta voi toivoa omaehtoista aktiivisuutta kehittää yrityksiä jatkuvasti eteenpäin omalla osaamissegmentillään ja tietysti halua kansainvälisyyteen. Päähankkijoiden on kuitenkin rakennettava joka tapauk sessa kansainvälisiä hankintaketjujaan varmistaakseen saatavuuden eri puolilla maailmaa ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Suomen Osto- ja Logistiikka yhdistys LOGY ry palkitsi messuilla Vuoden Päähankkijan, VTI Technologies Oy:n ja Vuoden Alihankkijan, Janavalo Oy:n. Uutta voimaa Tampereen kauppakamarilehden ilmoitusmyyntiin Tampereen kauppakamarilehden kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy on tehnyt yhteistyösopimuksen mediatilan myynnistä Saarsalo Sales & Marketing Oy:n kanssa. Yritys vastaa myös kansainvälisen Focusing Tampere -businessjulkaisun mediamyynnistä. Saarsalo Sales & Marketing Oy on kasvava, valtakunnallisesti toimiva tamperelainen mediamyyntiyhtiö. Kauppakamarilehden myyntiryhmään kuuluvat myyntipäälliköt Mikko Nykänen, Timo Lepistö ja Riku Suuriniemi. 10 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

11 TALOUDESSA TAPAHTUU Kiillon toimitusjohtaja Antti Nieminen toivoo, että aurinkopaneeleita ilmestyisi katoille muuallakin. Jos useampi teollisuusyritys investoisi aurinkosähköön, se antaisi vauhtia myös järjestelmien kehittymiselle. Kiillon aurinkovoimala on Suomen suurin TEKSTI JA KUVA RIIKKA TIETÄVÄINEN-AROLA Suomen suurin verkkoon kytketty aurinkovoimala toimii Kiilto Oy:n kemiantehtaan katolla Lempäälässä. Tietääkseni tämä on myös ensimmäinen teollisuuslaitokseen asennettu aurinkosähköjärjestelmä Suomessa, toimitusjohtaja Antti Nieminen esittelee etelään suunnattujen aurinkopaneeleiden rivistöjä. En kuitenkaan usko, että olemme ainoa pitkään. Niin monta kiinnostunutta puhelua olemme saaneet teollisuuden yrityksiltä sen jälkeen, kun julkistimme asian. Kiillon aurinkosähkövoimala tuottaa energiaa yli kilowattituntia vuodessa. Vantaalaisen NAPS Systems Oy:n toimittama järjestelmä on kytketty tehdasalueen sisäiseen sähköverkkoon. Auringon tuottama virta riittää periaatteessa kaikkien kiiltolaisten toimistotyöhuoneiden valaistukseen, tietokoneisiin ja muuhun sähköntarpeeseen, ja vielä jää jonkin verran yli liimanvalmistukseen. Aurinkosähkön osuus on toki pieni verrattuna kaikkeen tuotannossamme kuluvaan energiaan. Oma voimala vähentää kuitenkin ostettavan sähkön määrää. Nykyisillä energianhinnoilla sillä on merkitystä. Kun Kiilto selvitti aurinkovoimalan hankintaa vuonna 2007, järjestelmän takaisinmaksuajaksi laskettiin 25 vuotta. Nyt takaisinmaksuaika on selvästi alle 20 vuotta. Energian yhä kallistuessa järjestelmä on teollisenakin investointina järkevä jo ehkä viiden vuoden kuluttua, Nieminen arvioi. Hän pitää mahdollisena, että kunhan kokemukset aurinkosähköstä karttuvat, Kiilto voi myös laajentaa voimalaansa. Tilaa taivaan alla riittää: Kiillon rakennusten yhteensä kattoneliömetristä aurinkopaneeleiden valtaamina on vasta 1250 neliömetriä. Etumatkaa päästötavoitteisiin Aurinkosähkövoimala vähentää Kiillon tehdasalueen hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin kiloa. Antti Nieminen toteaa, että päästöjen rajoittaminen oli tärkeä päämäärä järjestelmää hankittaessa. Tarkat päästötavoitteet ja hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen muuttuvat toden teolla teollisuuden arkipäiväksi pian. Olemme toteuttaneet tuotannossamme ja kiinteistöissämme useita energiansäästötoimia, joten uusiutuva energia oli sopiva seuraava askel. Kiilto harkitsi vaihtoehtona aurinkosähkölle myös tuulivoimaa. Karu totuus on, että tuulivoimala olisi tarvinnut täällä sähköä pysyäkseen pyörimässä, eikä järjestelmän tuotto olisi riittänyt edes voimalan valaistukseen. Pohdimme hetken myös jätteenpolttoa. Ajatus aurinkosähköstä kirkastui, kun Kiilto aloitti yhteistyön Tampereen teknillisen yliopiston Sähköenergiatekniikan laitoksen kanssa. Aurinkosähköjärjestelmää hyödynnetään nyt laitoksen tutkimuksessa sekä opetuksessa ja harjoitus- ja opinnäytetöissä. Myös järjestelmän toimittaja käyttää Kiillon voimalaa tuotekehityksessään. Isoista aurinkosähköjärjestelmistä ei juuri ole kokemusta pohjoisissa maissa. Sekä TTY että NAPS Systems etsivät keinoja optimoida järjestelmää ja lisätä sen tehokkuutta. Tällä hetkellä osassa paneeleista on esimerkiksi erikoishiottu lasi, joka kerää entistä tarkemmin hajasäteilyä. Yksi kiinnostava kysymys on myös auringon lämmön kerääminen talteen, Nieminen kertoo. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 11

12 Pirkanmaan talous Kasvu jatkuu uhista huolimatta Pirkanmaan talous on edelleen vahvassa kunnossa. Kansainvälisen talouskehityksen epävarmuudesta huolimatta maakunnan talous on pysynyt kasvu-uralla. TEKSTI MARTTI TAMMISTO P irkanmaalla syntyneestä liikevaihdosta lähes puolet, 47 prosenttia kertyi viime vuonna teollisuudesta. Eniten liikevaihtoaan kasvattivat metalli- ja koneenrakennus, rakennusala ja liike-elämän palvelut. Myös tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kärjessä olivat samat toimialat, nyt järjestyksessä liike-elä- män palvelut (10,7 prosenttia), rakennusala (9 prosenttia) sekä metalli ja koneenrakennus (8 prosenttia). Luvut löytyvät Pirkanmaan talouskatsauksesta, joka julkistettiin syyskuun lopulla. Myös maksettujen palkkojen määrällä mitattuna Pirkanmaan merkittävimmät yksityisen sektorin toimialat ovat liike-elämän palvelut, metalli ja koneenrakennus sekä kauppa. Työllisten määrällä mitattuna järjestys muuttuu. Työllisten määrä kuluvan vuoden toisella neljänneksellä oli korkein kaupan alalla (28 400), seuraavina tulevat liike-elämän palvelut (26 000) sekä metalli ja koneenrakennus (21 200). Rekrytointiongelmat kasvaneet Pirkanmaan työmarkkinoiden keskeisimmät muutokset voidaan kiteyttää kolmeen asiaan: rekrytointiongelmat pahentuneet, työvoiman kysyntä on vähentynyt ja työttömyyden lasku hidastunut. Työvoiman kysynnän laskusta huolimatta työttömien määrä on edelleen laskenut. Rekrytointiongelmat ovat pahentuneet työvoimakysynnän hienoisesta laskusta huolimatta, ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmasta ollaan siirtymässä työvoimapulaan, tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen Pirkanmaan TE-keskuksesta sanoo. Pirkanmaan työvoimatoimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen määrä on kuluvan vuoden maaliskuusta alkaen jäänyt alhaisemmaksi kuin vuonna 2007, mutta määrä on edelleen korkeampi kuin vuonna Pirkanmaalla kasvu keskittyy voimakkaasti Tampereen seutuun. Kuluvalla vuosikymmenellä työpaikkojen määrä on kasvanut vain Tampereen seutukunnassa. Muissa seutukunnissa työpaikkojen määrässä ei ole tapah- Pirkanmaan vienti on kasvanut voimakkaasti, vuodesta 2003 on metalliteollisuuden suora vienti lähes kaksinkertaistunut % Metalliteollisuus % Mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus arvio % muutos vuodesta % Kemikaalien ja kumituotteiden valmistus 31% Tevanake Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pirkanmaan talouskatsaus on Pirkanmaan TE-keskuksen, Tampereen kauppakamarin ja Tampereen kaupungin yhteinen julkaisu. Kerran vuodessa ilmestyvästä julkaisusta tuotetaan myös vieraskielistä materiaalia. Julkaisu kokonaisuudessaan osoitteessa Lisätietoja: Tampereen kauppakamari, toimitusjohtaja Tommi Rasila, apulaisjohtaja Anja Taskinen, Pirkanmaan TE-keskus tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen, Yritysten liikevaihto jatkoi kasvua vuonna 2007, kasvuvauhti tosin taittui vuoden 2006 huipusta. 15 Muutos vuodessa keskimäärin arvio keskiarvo Kaikki toimialat Metalliteollisuus ja koneenrakennus Rakentaminen Liikeelämän palvelut Koko teollisuus Liikenne Kauppa Metsäteollisuus Kemikaalien ja kumituotteiden valmistus ICT palvelutuotanto Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 12 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

13 tunut muutosta tai määrä on lähtenyt laskuun. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan panostus asukasta kohden on Pirkanmaalla korkeampi kuin koko maassa ja Tampereen seutukunnassa selvästi korkeampi kuin muualla Pirkanmaalla. Kilpailukyky säilytettävä Vuosi 2008 tulee olemaan edelleen hyvä Pirkanmaan yrityksissä, joskin suurin kasvun vaihe lienee ohitettu. Maailmantalouden epävarmuus koetaan uhkaksi myös täällä. Yritykset rekrytoivat tällä hetkellä aikaisempaa varovaisemmin, mikä näkyy avoimien työpaikkojen määrän hienoisena laskuna. Yritysten toimintaympäristön kilpailukykyisenä pitäminen on yksi Pirkanmaan maakunnan haasteista. Siitä lokakuussa valittavien uusien kunnanvaltuutettujen on huolehdittava. Täällä olevia yliopistoja, korkeakouluja ja muita oppilaitoksia on kehitettävä. Kun tien on lisättävä yhteistyötä toistensa ja yritysten kanssa, kaavoitus- ja tonttipolitiikka hoidettava kuntoon, vaati Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Rasila Pirkanmaan talouskatsausta julkistaessaan. Yritystoiminnan hyvä kehitys heijastuu kuntataloudessa Vuoden 2007 ennakkotietojen mukaan Pirkanmaan kuntien tilinpäätösten ylijäämä oli runsaat 50 euroa asukasta kohden. Ylijäämä on korkein, 100 euroa/asukas Etelä-Pirkanmaalla. Pirkanmaan 28 kunnasta 13 teki alijäämäisen tilinpäätöksen vuonna Tiukinta oli Lounais-Pirkanmaalla, joilla kun tien yhteenlaskettu tilinpäätös oli alijäämäinen. Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa, käytännössä Tampereen ja Oulun seudut käyttävät Suomessa asukasta kohden laskettuna eniten rahaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Keski-Suomi 600 /asukas PK-YRITYSTEN NÄKYMÄT EDELLEEN VALOISAT Suomen yrittäjien ja Finnveran yhteisen pk-barometrin mukaan pk-yritykset niin Pirkanmaalla kuin koko maassa arvioivat näkymät seuraavan vuoden osalta edelleen positiivisiksi. Yritykset eivät usko suhdanteiden paranevan, mutta eivät ennusta myöskään laskua. Keväiseen pk-barometriin verrattuna näkymät ovat tosin heikentyneet, silloin suhdannetilanteen muutosta kuvaava suhdeluku oli +24, kun se nyt on koko massaa +6. Pirkanmaalla suhdeluku on 0, suhdanteiden paranemista odottavia ja niiden heikkenemistä ennustavia vastaajia on yhtä paljon. Kyselytutkimus tehtiin heinä- elokuussa ennen USA:n pankkikriisin kärjistymistä. Eri seutukuntien välillä on Pirkanmaalla suhdannenäkymissä selkeät erot, Etelä-Pirkanmaa (+8) ja Tampereen seutu (+6) uskovat suhdanteiden paranevan, kun taas Lounais- ja Ylä-Pirkanmaalla odotukset ovat heikoimmat (-12). Valtakunnallisessa vertailussa Pirkanmaalla toimivien yritysten näkymät ovat keskimääräistä heikommat liikevaihdon, yritysten kannattavuuden ja tuotekehityspanosten osalta. Viennin ja tuonnin arvon sekä vakavaraisuuden nousua ennakoi suurempi osa vastaajista Pirkanmaalla kuin koko maassa. Työvoiman heikko saatavuus kiusana Pahimmaksi yrityksen kehittämisen ja työllistämisen esteeksi pk-yritykset näkevät ammattitaitoisen työvoiman heikon saatavuuden. Sen sijaan esimerkiksi rahoitusta ei pidetä kehityksen esteenä. Joka viiden pk-yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahaa seuraavan vuoden aikana. Tärkeimpinä kohteina ovat koneiden ja laitteiden korvaus- ja laajennusinvestoinnit sekä rakennusinvestoinnit. Yritykset pitävät hankintalain säädöksiä esteenä kunnille tapahtuvassa myynnissä. Pirkanmaalla niitä pidettiin kaupan esteenä hivenen useammin kuin muualla maassa. Lähes puolet pk-yrityksistä ei myy kunnille mitään ja 71 prosenttia uskoo, ettei tilanne muutu seuraavan viiden vuoden sisällä. Hohdokkaimmat tapahtumat puh. (03) TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 13

14 IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA PIENI, VÄHÄN HILJAINEN KOLKKA POHJOLASSA MIETTII BISNES- IMAGOAAN Ulkoministeri Alexander Stubbin asettamalla brändityöryhmällä on haastava tehtävä miettiä Suomi-kuvaa ja keinoja siihen, kuinka maan vahvuudet nostettaisiin edustavasti maailmanlaajuiseen tietoisuuteen. Jos Suomi on maailmalla edelleen pieni, vähän hiljainen kolkka pohjolassa, onko käsitys Tampereesta samansuuntainen kaupunkien sarjassa? Millainen on sen bisnes imago? Mitä pitäisi tehdä, millaisilla vetovoimatekijöillä Tamperetta pitäisi myydä? TEKSTI JA KUVA AILA VÄLIKOSKI Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alanen sanoo että Tampereen imagotekijät ovat kunnossa, tutkimustenkin mukaan. Brändia olisi kuitenkin kirkastettava. Jos halutaan jotakin myydä, on oltava mitä myydä, ja sitten sitä on osattava tyrkyttää, Alanen kiteyttää. Mikä on Tampereen brändi, mistä kaupunki bisnesyhteyksissä tunnetaan, miten se erottuu kilpailijoistaan ja miten Tampereen pitäisi näistä asioista viestiä? Siinä on isoja kysymyksiä, joita Alanenkin sanoo pohtivansa esimerkiksi Tampereen kauppakamarin palveluvaliokunnan asiaa työstävässä työryhmässä. Tampere on Suomen toiseksi suurin kaupallinen keskittymä, ja jo siksi merkittävä monelle yritykselle. Saadaanko tämä riittävän monipuolisesti esiin teollisuuspainotteisuuden ohessa. Ja muistetaanko ottaa huomioon, että kauppa ja palvelut ovat paikallisia, ne pysyvät täällä, kunhan niitä käytetään. Kesko on yksi isoista yrityksistä, jotka ovat keskittäneet Tampereelle toimintojaan. Ruokakeskon talouden palvelukeskuksessa Keskon eri toimialayhtiöitä palvelee jo tällä hetkellä 150 henkilöä. Suunnitelmissa on myös jatkaa tätä kehitystä. Sekä yhtiön aluetoiminnot että taloushallinnon palvelukeskus muuttavat keskustan kupeeseen 2010 valmistuvaan Technopolis Yliopistonrinteeseen noin 240 henkilön voimin. Imago kun mutta mitä on TAMPEREEN KAUPPAKAMARI > edistää investointien ja yritysten saantia Tampereen seudulle toimimalla Tampere Business Region (TBR) -konsortiossa > osallistuu aktiivisesti Tampereen seudun markkinointia suunnittelevaan työryhmään. > edistää suurtapahtumien järjestämistä Pirkanmaalla ja Tampereen Ratinan stadionin käytön tehostamista. Kauppakamari esittää alueella järjestettävien suurtapahtumien kytkemistä voimakkaammin osaksi alueen edunvalvontaa ja markkinointia > painottaa palvelujen laadun, tapahtumien ja estetiikan roolia kaupunkikuvan kohottamisessa > tukee Tampereen siisteyskampanjaa ja korkeatasoisen palvelutuottajaverkoston synnyttämistä KokousNet.fi -portaalin yhteyteen. 14 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

15 Tampereelle tuotavat laajempaa kokonaisuutta palvelevat toiminnot voivat olla moninaisia, esimerkiksi juuri taloushallinnon palvelukeskuksia. Tätä näkökulmaa kannattaa tuoda esiin, sillä mahdollisuuksia Tampereella on. Keskeisintä on potentiaalinen työvoima eli osaaminen yliopistoissa ja korkeakouluissa. Aivan keskustassa tai sen tuntumassa on edelleen myös tilaa rakentaa uusia toimistoja. Kun usea yritys tuo esimerkiksi taloushallintonsa samaan kaupunkiin, niiden asiantuntijoista syntyy luonnostaan osaamiskeskittymiä, jotka synnyttävät energiaa myös yhteistyöstään. Esimerkiksi Tampereen isot taloushallintoyksiköt ovat tehneet epävirallista yhteistyötä vuodesta nossa, myynnissä? Työt etenevät Tampereella teknologiakeskus Technopolis Yliopistonrinteen rakennustyömaalla. Keväällä 2010 sinne muuttavat Keskon alueelliset toiminnot ja talouden palvelukeskus aluejohtaja Jari Alasen johdolla. Uusi tavaraterminaali yhtiölle valmistuu ensi vuonna Hervannan Ruskoon. Yrityksille on tärkeää, että niiden toiminta-alueella on oikeasti kilpailuetua tuovia tekijöitä. Minkäänlaisiin muihin ohjelmiin en usko, sanoo UPM-Kymmene-konsernin talousjohtaja Turkka Keskinen. UPM on keskittänyt Tampereelle Euroopan ja Pohjois-Amerikan toimintojensa taloushallinnon. Tietointensiivisillä aloilla työvoima on kriittisin tekijä. Jos halutaan, että globaalien yhtiöiden toimintojen osia siirtyy esimerkiksi Tampereelle, saatavissa on oltava hinnaltaan kilpailukyistä osaamista. Siis ihmisiä, joilla on oikeat taidot ja asenne, esimerkiksi talousosaajia tai insinöörejä. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa, Keskinen kiteyttää. Yritykset toimivat hyvin käytännönläheisesti. Jos aluetta markkinoidaan niille, on oltava valmius vastata huutoon. Ei auta, että esitellään suunnitelmia esimerkiksi koulutusohjelmista, osaajia on oltava sillä hetkellä kun päätökset tehdään. Euroopan Kiinassa ei ole saavutettuja etuja Yritysten tarpeet ja odotukset hyvästä sijaintipaikasta luonnollisesti vaihtelevat. Osaan tekijöistä paikkakunnat voivat vaikuttaa, osaan eivät. Esimerkiksi Tampereen sijainti on joillekin yrityksille muita suomalaiskaupunkeja parempi, ja näin vain on. Kun UPM-Kymmene-konserni päätti keskittää läntisen maailman taloushallintonsa Tampereelle, valinta tehtiin tiukan maa- ja kaupunkivertailun jälkeen. Suomen rinnalla mahdollisia olivat Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Pohjois-Amerikka. Kaikissa UPM:llä on tärkeitä tehtaita. UPM-Kymmene-konsernin taloushallinnon palvelukeskuksessa Tampereella puhutaan ainakin kymmentä kieltä. Englanti yhdistää talousjohtaja Turkka Keskisen (oik.) ja Keski- Euroopan laskujen käsittelytiimin. Kiillotus ei auta, vain kilpailuetu ratkaisee Valintakriteereinä olivat muun muassa työvoiman saatavuus ja hinta, muu kustannustaso ja olojen vakaus, kielitaitotekijät, kulkuyhteydet ja muu infrastruktuuri. Tällä seulalla Suomi nousi ykköseksi ja Tampere siellä nopeasti vahvimmaksi. Turkka Keskinen sanoo, että mielenkiintoinen, yllättäväkin vaikuttaja oli työvoiman hinta. Länsimainen osaaja on toki kallis verrattuna siihen, että työ ulkoistetaan itään tai etelään. Kokonaistarkastelussa ero kuitenkin tasoittuu. Ja mitä kovempi asiantuntija tarvitaan, sitä edullisempaa on. Tässä Suomi on kuin Euroopan Kiina, asiantuntijat täällä ovat edullisempia kuin muissa kehittyneissä länsimaissa. Ja he ovat yhtä hyviä, elleivät parempiakin. UPM:n talouden palvelukeskuksessa Tampereella työskentelee 170 rahaliikenteen ja talouden ammattilaista. Vuodessa yhtiö on rekrytoinut 120 tradenomia ja kauppatieteen maisteria. Suomen lisäksi yhtiöllä on vastaava palvelukeskus Kiinassa. UPM:n taloushallinnon yhtenäiset prosessit ja työkalut tekevät toiminnasta kansainvälisesti läpinäkyvää. Kustannuksia vertaillaan koko ajan. Ja kun entistä enemmän toimitaan englantikeskeisesti, kielialueiden merkitys vähenee jatkuvasti. Muun muassa tämän vuoksi yritysten sijaintipaikkakunnilla ei ole saavutettuja etuja. Menestyminen kisassa tällä kertaa ei takaa, että viiden tai kymmenen vuoden kuluttua tilanne olisi sama. Jos päätämme siirtää työt Kiinaan, tiimi on pystyssä kolmessa kuukaudessa. Punnitsemme vaihtoehtoja jatkuvasti. Siksi paikallisen kilpailukyvyn eteen on tehtävä töitä koko ajan. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 15

16 IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA Riitta Varpe, johtaja, Pirkanmaan TE-keskus 1. Kansainvälisten, ei vielä Suomessa toimivien yritysten merkittävin päätöksentekokriteeri on tarjolla oleva huippuosaaminen, ts. yliopistojen huippuyksiköt ja niiden halu ja kyky tehdä yritysyhteistyötä. Tärkeää on myös alueen saavutettavuus ja lentoyhteydet. Tampereen seudun markkinoinnissa kannattaa siis hyödyntää yliopistoyhteyksien lisäksi Tampereelle avattujen suorien lentoyhteyksien päässä olevaa yrityspotentiaalia. Suomessa jo toimivat yritykset analysoivat investointipäätöksiä tehdessään osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden lisäksi laajemmin alueen vetovoimaisuutta, keskeistä sijaintia, logistiikkaa, elinkeinoinfrastruktuuria, toimitilasaatavuutta, hintatasoa sekä kaupungin yleistä viihtyvyyttä, kulttuuritarjontaa, peruspalveluita ja houkuttelevuutta. 2. Suomi-sarjassa Tampereen seutu pärjää jo nykyisellään hyvin, mutta yritysmyönteiseen kehitykseen on panostettava jatkuvasti. Entistä tärkeämpi tekijä on julkisen ja yksityisen sektorin kyky tehdä yhteistyötä yritysten menestymisen puolesta, tähän kuuluvat myös esimerkiksi julkiset innovatiiviset hankinnat ja joustava ja nopea päätöksentekokulttuuri. Kansainvälisen houkuttelevuuden näkökulmasta määrätietoinen ja riittävä (vähintään pääkaupunkiseudun tasoinen) panostus huippuosaamisen kehittämiseen on ehdoton edellytys. Rajallisten resurssien takia fokusointi on välttämätöntä. Kansainvälinen näkyvyys edellyttää liittoutumista huippujen kanssa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tarvitaan siis tavoitteellinen kansainvälistymisstrategia ja eri osapuolien sitoutuminen sen toteuttamiseen. 3. Tutkimusten mukaan kaupunkibrändeistä lähes 70 prosenttia rakentuu matkailun varaan. Tampere on kulttuuri-, perhe- ja kongressimatkailun kansallinen huippu, mutta kansainvälisen Tampere-brändin rakentaisin huippuosaamisen varaan. Tutkimusinfrastruktuurit on oltava valituilla painopistealoilla maailman huippua ja toimintamallit sellaisia, jotka mahdollistavat kansainvälisen yritysyhteistyön ilman monimutkaisia hallintorakenteita ja byrokratiaa. Yliopistojen kansainvälisen yhteistyön keskeisiä käytännön elementtejä ovat opiskelija- ja tutkijavaihto-ohjelmat, joiden sisältöihin tulisi myös panostaa entistä enemmän. Kutsuisin bränditalkoisiin julkisten toimijoiden lisäksi yliopistojemme huippuosaajat ja lukuisat Tampereen seudulla toimivat eri alojen markkinajohtajayritykset. Vauhdikkaasti käynnistyneen Tampere Business Region -projektin yhtenä tehtävänä onkin luoda tälle yhteistyölle toimintamalli ja Lisää lentoyhteyksiä, bränditalkoot pystyyn Tampereen kauppakamarilehti kysyi elinkeinoelämässä toimivilta 1. Mitkä ovat yrityksille Tampereen seudun keskeiset vetovoimatekijät? 2. Mitä pitäisi tehdä, että Tampere olisi tulevaisuudessa yrityksille ykköskeskus Suomessa ja myös kansainvälisesti tunnettu ja haluttu bisnesalue? 3. Miten Tampere voisi erottua kovenevassa kaupunkibrändien kilpailussa? 16 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI > au ppa pa kamari ari ti.

17 palvelut, jotka kiinnostavat ja hyödyntävät myös yksityistä sektoria. Jarmo Rautiola, toimitusjohtaja, Mainostoimisto Divico Oy 1. Tampereella on tarjolla korkealuokkaista koulutusta, osaamista ja tutkimustietoa. Yrittämisen historia ja kulttuuri ovat vahvoja, ja liiketoimintaympäristö on kansainvälinen ja nykyaikainen. Tampereen sijainti on hyvä niin maantiede, liikenneyhteydet kuin elinympäristö huomioiden. 2. Vahvuuksia on vaalittava, ja samalla pitää kiinnittää huomio haasteisiin. Yksi isoimmista on työvoiman saatavuus. Koulutustarjonnan pitää vastata yritysten tarpeisiin. Tampereen seudun pitää olla myös työvoiman muuttoliikettä ajatellen houkutteleva ulkomaita myöten. Työpaikan perässä kannattaa muuttaa, jos täältä löytyvät helposti myös esimerkiksi asunto, läheltä koulu- ja päivähoito ja muut palvelut sekä sujuvat liikennejärjestelyt. Yritysten toimintaedellytysten kehittämisen pitää olla pitkäjänteistä ja johdonmukaista, jotta yrityksillä on uskoa sitoutua pitkäaikaisiin investointeihin. Kansainvälisesti lähtökohtana on se, mikä on Suomen tunnettuus ja haluttavuus bisnesalueena. Tampereen tulee erottua kansainvälisilläkin markkinoilla vahvuuksiensa yrityselämää hyödyttävän koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen kautta. Nämä ovat linjassa Suomi-kuvaan keskeisesti kuuluvien korkealuokkaisen koulujärjestelmän ja hitec-osaamisen kanssa. Erityistä huomiota pitää kiinnittää sijoittumispalveluihin. Tämä koskee paitsi yritysten liiketoimintaympäristöä myös ulkomailta muuttavia perheitä. Jos tasaveroisessa paikkakuntakisassa esimerkiksi koulu- ja päivähoitoasiat ovat paremmalla tolalla kuin kilpailijalla, se voi ratkaista inhimillisen päätöksenteon. Elämisen laatu, kaupunkielämän ja luonnonläheisyyden hyvä suhde, puhtaus ja turvallisuus ovat Tampereen seudun etuja. Kansainvälisten lentoyhteyksien kehittämiseen pitää edelleen panostaa. 3. Erottavan tekijän pitää perustua vahvuuksiin, ja siitä pitää viestiä pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Brändin määrittelyn voi nähdä kolmikantaisena prosessina. Pitää tutkia omat todelliset ja mielikuvalliset vahvuudet ja pohtia, onko heikkouksia, joita on pakko parantaa. Toiseksi on verrattava vahvuuksia kilpailijoiden vastaaviin ja mietittävä, miten Tampereen seutu erottuu edukseen. Kolmanneksi asiaa on peilattava kohderyhmään ja sen odotuksiin. Mikä yrityksiin vetoaa? Tampereen valtakunnallinen imago on hyvä, mutta brändin kehittämisessä lienee työsarkaa. Kaupungin on kehitettävä kirkas ja erottuva kattobrändi, joka perustuu sen keskeisiin vahvuuksiin. Tämä brändi ja sen määrittely viestinnällisine ja graafi sine ohjeineen on vietävä läpi koko organisaation. Tavoitteena on, että kaikki kaupungin, sen osatoimintojen ja projektien viestintä noudattaa johdonmukaisesti yhtenäistä linjaa ja siten rakentaa, kehittää ja vahvistaa yhtä ja samaa haluttua brändiä. Minttu Lampinen, markkinointipäällikkö, Sasken Oy 1. Hermian alue Tampereella on Saskenille ja muille ICT-alan yrityksille luonnollinen ympäristö. Tien toisella puolella on teknillinen yliopisto, josta iso osa työntekijöistämme tulee, naapuritontilla on yksi suurimpia asiakkaitamme ja toisaalta naapurissa olevat kilpailijat pitävät toiminnan virkeänä. Tarvitsemme jatkuvasti ohjelmistoalan asiantuntijoita, joita löytyy hyvin Tampereelta. 2. Toimitilojen ja kulkuyhteyksien pitää olla kunnossa. Hyvä työympäristö, ei vain kivat työkaverit, on tärkeä rekrytointikeino ja vaikuttaa työviihtyvyyteen. Odotamme jo innolla syksyllä 2009 valmistuvia toimitiloja, sillä nykyisissä alkaa tila loppua kasvavalta yritykseltä. Tärkeintä on kuitenkin osaavan ja ammattimaisen työvoiman saatavuus. Siinä auttavat samassa kaupungissa olevat korkeakoulut ja muut alamme yritykset. Vedämme Suomesta koko Euroopan liiketoimintaa, joten lentoyhteydet ulkomaille ovat Tampereen tärkeä kilpailuetu. Niissä on kyllä vielä parantamisen varaa. 3. Kaupunkibrändimarkkinoinnissa korostaisin Tampereen ammattiosaamisen ydinalueita. ICT-puolella täällä on melkoinen yritysten rypäs. Se tarkoittaa samalla suurempaa valinnanvaraa työntekijöitä etsittäessä, sillä ainahan vaihtuvuutta fi rmojen välillä esiintyy. Muitakin erityisaloja Tampereelta toki löytyy ja ne tekevät kaupungista ko. alojen yrityksille mielenkiintoisen kohteen. Olen huomannut, että moni opiskelujen jälkeen pääkaupunkiseudulle muuttanut ystäväni katselee nyt muuttomahdollisuuksia takaisin Tampereelle. Onhan tämä viihtyisä paikka ja ympäristökuntineen mitä parhain lapsiperheille. Christer Härkönen, johtaja, UPM Rafl atac RFID 1. Tampereen vetovoimatekijöitä ovat riittävän suuri ja vahva talousalue, osaavan henkilöstön saatavuus, tamperelaiset, toimitilojen, palvelujen ja liiketoimintaa tukevien palvelujen saatavuus sekä kohtuulliset liikenneyhteydet 2. Pitää huolehtia jatkuvasti siitä, että hyvää ja osaavaa henkilökuntaa on saatavissa muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta. Liikenneyhteyksien parantaminen on tärkeää, erityisesti yhteydet kansainvälisille lennoille. Tampereen talousalueella hyvä yhteistyö seudun kuntien kesken tukee kasvua. 3. En ole ollenkaan vakuuttunut, että kilpailu kovenee Suomessa. Yllä luettelemieni perusasioiden pitää olla kunnossa. Poliittisia ikävyyksiä ja huomiotaherättäviä väärinkäytöksiä ja vastaavia on syytä välttää. Kulttuuri- ja urheilukaupungin leimaa on hyvä vahvistaa. Tampereen seutu kannattaisi mielestäni brändäta vahvemmin isona ja merkittävänä alueena. Tällä hetkellä kunnat näkyvät ulospäin erillisinä. Anne-Mari Järvelin, senior consultant, Advansis Oy 1.Yritysten sijoittumispäätöksessä painavat yleensä kaksi tekijää: markkinat ja saatavilla olevat resurssit. Tampereen seutukunnan koko markkinana on pieni, joten vetovoimatekijän täytyy löytyä resurssien joukosta. Meillä on osaavaa työvoimaa, joka on kustannuksiltaan halvempaa kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Samoin löytyy tietyiltä hyvin kapeilta alueilta huippuosaamista (esimerkiksi kudosteknologia), joka voi toimia vetovoimatekijänä näillä aloilla toimiville yrityksille. Eli kustannustehokkaat osaajat sekä huippuosaaminen ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vetovoimatekijöiden lisäksi on olemassa suuri joukko niin sanottuja mahdollistavia tekijöitä, joilla saattaa olla merkitystä yritysten sijoituspäätöksissä. Näitä ovat esimerkiksi liikenneyhteydet, toimitilojen saatavuus ja hintataso sekä infrastruktuurin toimivuus. 2. Hoitaa mahdollistavat tekijät kuntoon. Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota liikenneyhteyksiin sekä infrastruktuurin toimivuuteen. Samoin markkinointia pitäisi lisätä sekä korostaa osaamispohjaa ja kustannustehokkuutta. Tamperetta ei tunneta maailmalla. Tunnettuuden lisäämiseksi ei kannata lähteä tuhlaamaan vähäisiä resursseja yleiseen markkinointiin, vaan valita tarkkaan ne alueet, joihin keskitytään. Eli valitaan tietyt huippuosaamisen keihäänkärkialueet ja systemaattisesti panostetaan tunnettuuden lisäämiseen näiden alueiden potentiaalisten sijoittujien joukossa. 3. Selkeällä yhdenmukaisella viestillä ja tämän viestin systemaattisella viestinnällä etukäteen mietityissä ja valituissa relevanteissa kohderyhmissä. Tampere on jo suhteellisen hyvä brändi Suomessa, monet suomalaiset haluavat opiskella ja tehdä työtä täällä. Haasteet ovat kotimaassa tämän brändiarvon hyödyntäminen ja kansainvälisen tunnettuuden lisääminen. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 17

18 IMAGOA, BRÄNDIÄ, VETOVOIMAA Pätevää vetovoimaa VETOA Etelä-Pirkanmaalle Tampereen kansainvälistä vetovoimaa yritysten sijoittumispaikkana selvitettiin Shop In Researchin tutkimuksella viime keväänä. Vastauksia pyydettiin seudulle sijoittuneilta ulkomaisilta yrityksiltä, täältä kontaktoiduilta ulkomaisilta yrityksiltä, ulkomaisilta partnerialueilta ja Tampereen seudun toimijoilta, ja niitä saatiin viitisenkymmentä. Eri tahot arvioivat hieman eri asioita kansainvälisesti vetovoimaisiksi. Kaikki kuitenkin pitivät tärkeinä seudun elämisen laatua, viihtyisyyttä ja luonnonläheisyyttä sekä sitä, että seudulla on huipputukimusta ja korkeaa koulutusta. Merkittäviä olivat myös seudun moderni ja dynaaminen teollisuus- ja palvelurakenne, toimiva, viihtyisä ja turvallinen liiketoimintaympäristö sekä seudun tunnettuus businesskeskuksena. Vastaajat arvioivat, että useimmat näistä tärkeistä vetovoimatekijöistä ovat Tampereen seudulla hyvällä tasolla. Kiitosta sai myös Tampereen seudun avoin yhteistyöilmapiiri tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Mitä sitten pitäisi parantaa? Heikoimpia kansainvälisiä vetovoimatekijöitä suhteessa niiden tärkeyteen Tampereella olivat vastaajien mielestä muun muassa tunnettuus businessja huippututkimuskeskuksena, markkinoinnin kiinnostavuus ja toimivat liiketoimintaympäristöt. Ulkomaisiin investointeihin voitaisiin myös suhtautua myönteisemmin muun muassa tarjoamalla korkeatasoisia sijoittumispalveluja. Vahvuutena yliopistojen hyvä maine ja kansainvälisyys Aivan kuin vastaukseksi toiveeseen sijoittumispalveluista perustettiin viime keväänä Tampere Business Region -palvelu TBR. Sen tehtävänä on Tampereen seudun vetovoiman kasvattaminen ja ulkomaisten investointien houkuttelu seudulle. Millä keinoin Tampere kilpailee ulkomaisista investoinneista, TBR:n projektipäällikkö Markku Teittinen? On korostettava aina ensin Suomen menestystekijöitä, kuten kehittynyttä infraa ja liiketoimintaympäristöä, korruption vähäisyyttä, Venäjän läheisyyttä, hyvää koulutustasoa. Tampereen vahvuuksia ovat tietysti huippuosaamisalat kuten koneenrakennus, ICT, energia ja bio- ja terveysteknologia. Etuja ovat Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine ja kansainvälisyys. Tampereen sijainti Suomessa on keskeinen ja kustannustaso alhaisempi verrattuna pääkaupunkiseutuun. Merkitystä on myös muuttohalukkuutta mitanneilla tutkimuksilla, joissa Tampere on monta kertaa todettu Suomen houkuttelevimmaksi asuinpaikaksi. Lisää TBR:stä tämän lehden keskiaukeaman liitteessä. Etelä-Pirkanmaalla on alkanut kolmivuotinen VETO-hanke alueen tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi. Hanke on monisyinen ja sillä on useita kohderyhmiä, mutta projektipäällikkö Marjaana Kothari tiivistää peruslupauksiksi asumiseen ja viihtymiseen, maankäyttöön ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut. VETO-hankkeen henki on, että kaikki tiet vievät Etelä-Pirkanmaalle. Asuminen ja viihtyminen liittyvät niin nykyisiin kuin tuleviinkin asukkaisiin, ja ajankohtainen näytön paikka ovat Valkeakosken asuntomessut ensi vuonna. Niitä varten muun muassa kulttuuri- ja matkailuyrittäjiä valmennetaan asiakaslähtöiseen ajatteluun ja palvelupakettien tuotteistamiseen. Yritystonttien ja -tilojen tarjontaa ja markkinointia aktivoidaan uusien yritysten houkuttelemiseksi ja liikenneyhteyksien sujuvuutta tuodaan esille paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti. Meillä on paljon tarjottavaa: kansainvälisiä yrityksiä, Hämeen ammattikorkeakoulun englanninkieliset koulutusohjelmat, kansainvälistä tutkimusta ja tutkijoita sekä englanninkielinen päiväkoti. Esittelymateriaaleja tuotetaan englannin lisäksi venäjäksi ja kiinaksi. Valkeakosken kaupunki sidosryhmineen avaa marraskuussa yhteystoimiston Nanchangiin Kiinaan, Marjaana Kothari kertoo. Hankkeen taustalla on Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Vaske. Hanketta rahoittavat alueen kunnat Valkeakoski, Akaa, Urjala ja Kylmäkoski sekä Euroopan aluekehitysrahasto. TEKSTI JA KUVA ANNIKAISA KNUUTILA Finn-Medi Tutkimus Oy:n toimitusjohtaja Matti Eskola oli jo kymmenisen vuotta sitten perustamassa Tampereen vetovoiman kehittämiseksi ja investointien houkuttelemiseksi Invest in Tampere Region -projektia. Viime keväänä Finn-Medi Tutkimus oli mukana rakentamassa vastaavaan työhön Tampere Business Region -palvelua. Kuinka Tampereen vetovoima on kymmenessä vuodessa muuttunut? Tampere ei enää ole savuinen teollisuuskaupunki, jossa vuoden ainoa kohokohta on jääkiekon paikallispeli. Toki se on hyvää viihdettä edelleen. Mutta Tampere on muuttunut teollisuuskaupungista vahvasti uudessa ajassa eläväksi, luovuuden ja kaupunkikulttuurin paikaksi. Muutos ei kuitenkaan ole tapahtunut nopeasti tai jonkin yksittäisen teon ansiosta. Eskola uskoo, että kaupungin sielu on nyt luovuudessa, monimuotoisuudessa, dynamiikassa ja ihmisten vuorovaikutuksessa. Kansainvälinen toiminta on jo täällä, se näkyy kaikessa tekemisessä. Yritykset ovat kansainvälisempiä kuin koskaan osa itse asiassa ei muuta ole- 18 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

19 Tervetuloa Tampereelle valovoimaiset luovat kyvyt, toivottaa Finn-Medi Tutkimuksen toimitusjohtaja Matti Eskola ja Tampereen yliopistollisessa sairaalassa esillä oleva Kerttu Horilan Lepotauko näyttäisi olevan samaa mieltä. Asenteeksi kansainvälisyys, pääomaksi luovuus kaan. Kaupunkiseutu on avoin ja moderni ja ylpeä itsestään, se on varteen otettava kumppanina. On tärkeää, että meillä on taustallamme olemassa perinne ja teol lisuushistoria, mutta lisä tulee, kun vedämme puoleemme opiskelijoita, yrityksiä kun tänne tulee luovaa pääomaa. Se on aivan keskeistä kaupunkiseudun henkisen ja taloudellisen rikastumisen kannalta. Eskolan omalla alalla terveysteknologiassa kehitys on vielä selvemmin näkyvissä vuotta sitten meillä oli vahvoja ominaisuuksia, mutta vetovoimatekijät eivät olleet sillä tasolla kuin nyt. Tuotimme enemmänkin sisäistä kasvua, omat yritykset kehittivät toimintaansa. Nyt tänne tulee yrityksiä, koska täällä on huippuosaamista, hyvä toimintaympäristö ja toimiva business-yhteisö. Olemme osa kansainvälisiä arvoverkostoja. Virrat vetävät Eskola on varma, että Tampereen katukuva kansainvälistyy kovaa vauhtia seuraavan viiden vuoden kuluessa. Totta kai ensimmäisenä Suomessa tullaan pääkaupunkiseudulle, mutta saavutettavuudeltaan Tampere on toiseksi paras. Lisäksi kaupunki on vetovoimainen, ihmiset haluavat muuttaa tänne ja yritykset menestyvät täällä keskimäärin hyvin. Virrat ovat meille oikean suuntaisia. Mutta ovatko virrat tarpeeksi voimakkaita? Niin tai koska ne ovat Kyllä Tampereen seudun pitää olla vieläkin aktiivisempi houkuttelemaan valovoimaista ja uutta luovaa osaamispääomaa, ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita, professoreja ja taiteilijoita, jotka tuovat kulttuuriimme uusia juttuja. Ja yrityksiä. Siksi Tampere Business Region -palvelu on keskeisen tärkeä. Ei riitä, että asiat ovat teoriassa olemassa, niiden täytyy olla sitä käytännössäkin. Täytyy olla itse aktiivinen yritysten ja yhteistyökumppaneiden hakemisessa ja tämän pitää olla toimintapa koko alueella. Eskola sanoo, että pitää myös asettaa ajatukset ja asenne kansainväliselle tasolle eikä tyytyä siihen, mitä ensimmäisen oven takana on. Kansainvälisten toimijoiden meressä on oltava kuin kotonaan. Otetaan paikkamme kansainvälisenä keskuksena. Ihan käytännössä siinä ratkaisevaa on saavutettavuus, liikenneyhteydet, lentoliikenteen kehittäminen ja ratayhteys Helsinki-Vantaan lentokentälle. Toinen tärkeä juttu on näkyminen internetissä paljon nykyistä paremmin. Esimerkiksi Google Earth tai Microsoft Maps eivät enää ole viihteellisiä vivahteita, vaan mahdollisuuksia luoda käsityksiämme paikoista, joista kiinnostumme tai joissa aiomme käydä. Erottaudu! Erottaudu? Maailman kaupungit ja seudut kisaavat osaajista ja yrityksistä, eikä tässä kisassa pärjää, jos ei erottaudu porukasta. Suomeen on liitetty ei-niin-vetovoimaiset adjektiivit kallis, kylmä ja kaukana. Mutta maailma on muuttunut myös niin, etteivät nämä määritelmät enää ole päällimmäisinä. Kysymyshän on siitä, mitä muita adjektiiveja paikkaan liitetään. Turvallisuus, puhtaus, vakaa tuotto sijoitukselle ne puhuvat Suomen puolesta. Kalleus ei juuri enää edes tule esille. Kaukaisuudessa kyse on saavutettavuudesta, eikä se ole huonosti Tampereella mutta sen pitäisi olla vielä paremmin. Eskola tuumaa, että erottumisessakin on kyse suhteellisen edun käsitteestä. Ei tarvitse olla kaikessa ja aina paras, on oltava paras siinä ympäristössä, jossa itse toimii. Sijoittaja, joka tuo rahaansa seudulle, haluaa sille reaalisen tuoton. Hyvä pakettimme syntyy siitä, että tiede-teknologia-innovaatio-ketju on hyvällä mallilla ja sen lisäksi täällä osataan tehdä bisnes mahdolliseksi: järjestää olemassa olevat palaset niin, että ne tuottavat lisäarvoa asiakkaille ja liiketoimintaan. TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI 19

20 Professori Matti Vileniukselle Tampereen teknillinen yliopisto TTY on aina ollut University of Industry. Tehdään sitä, mitä teol TEKSTI PÄIVI ESKELINEN KUVAT ARI IJÄS Tätä haastattelua tehtäessä käy sattumalta ilmi, että Matti Vilenius osallistuu syyskuun lopussa juhlavaan tilaisuuteen Tampereen Raatihuoneella. Ei, ei, hän ei voi mitenkään paljastaa etukäteen toimittajalle, mistä on kysymys. Professorin menemisiä kyselevälle tutkijalle hän lupaa palata tilaisuudesta mahdollisimman pian, jotta hän ehtisi tavata kyseisenä päivänä erään yliopistolla vierailevan teknologiajohtajan. Tapaaminen Vileniuksen kanssa on johtajan nimenomainen toivomus. Kysytty mies tämä Vilenius! Lupaus singahtaa juhlista palaveriin kuvaa myös hänen mutkatonta suhtautumistaan yrityksiin. Ollaan paikalla jos niin toivotaan. Matti Vilenius on luonut vuosikymmenten mittaan sellaiset kontaktit teollisuuteen, että siitä olisi monelle opiksi ottamista. Hän on tehnyt sen tiedemiehenä olematta minkään yrityksen palkkalistoilla vakituisesti. Olen antanut teknistä konsultaatiota 70-luvun alusta lähtien useille kymmenille suomalaisille ja kansainvälisille koneenrakentajille. Minulla oli läheiset kontaktit muun muassa Rauma-Repolaan Tapio Hintikan ollessa yrityksen tuotekehitysjohtajana. Vilenius kuului esimerkiksi Rauma-Repolan Oceanics-tiimiin, joka kehitti kaksi kuuteen kilometriin sukeltavaa syvänmeren tutkimusalusta. Neuvostoliiton tilaamat Mir I ja Mir II -alukset valmistettiin Tampereella. Se oli hyvä bisnes, jonka jenkit isä- Bushin johdolla torppasivat. No, nehän olivat strategisia aseita. Sähköhydraulinen järjestelmä, jolla aluksia ohjattiin, oli minun ja muutaman entisen oppilaani suunnittelema. Nappiin osuivat myös laskelmani järjestelmän hyötysuhteesta, hän muistelee tyytyväisenä. Oceanicsin lopetettua TTY osti erittäin kovaa ulkoista painetta kestävän testilaitteiston Neuvostoliiton Tiedeakatemialta kun kerran halvalla sai. Pytyllä on tehty hommia monelle suomalaisyritykselle. Matti Vileniuksen nykyinen ura TTY:llä alkoi, kun hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi hydraulisten koneiden laitokselle Hän oli useita vuosia samanaikaisesti myös hydraulisten koneiden vt. professorina Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. TTY:n professoriksi ja laitosjohtajaksi hänet kutsuttiin Siihen aikaan laitoksellamme oli vain 15 henkeä. Jari Rinkinen, yksi nykyisistä proffi stamme, tuli assistentikseni. Yhdessä päätettiin, että tehdään tästä yhtä vahva kuin Institute of Hydraulics and Pneumatics Aachenissa. Ihan kreisi ajatus, mutta niin vain päätettiin. Aachenin instituutti oli sadan hengen huippututkimusyksikkö, alansa johtotähti maailmassa. Se oli sitä, mitä Vileniuksen valtakunta Hydrauliikan ja automatiikan laitos IHA (Institute of Hydraulics and Automation) on tänään. Aloitimme kehittämällä CAD-ohjelmia hydrauliikkaan. Yksi tukijalkamme oli vesihydrauliikka, jota oli sovellettu Oceanicsin sukelluspalloissa. Teoriaa ja käytäntöä, siinä se juju on Yliopistojen laitosjohtajien sanotaan olevan nykyisin yhä enemmän money makereita. Vilenius on ollut aina sellainen. Olin juuri aloittanut laitoksen joh- 20 TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI >

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25

25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku. Henkilökunnan määrä 25 25 vuotta lämpöä laadukkaasti Vantaa Lappeenranta Kuopio - Turku Liikevaihto n. 6 milj. Henkilökunnan määrä 25 Omistajat: Jukka Itkonen 55%, Reijo Lappalainen 34 %, Hannu Janhunen 7 %, Muu avainhenkilöstö

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa

Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Kotien aurinkosähkö nyt kovassa kasvussa Uudellamaalla jo yli 260 voimalaa Julkaistu 03.11.2015 08:37. Aurinkosähköjärjestelmiä on kytketty sähköverkkoon eniten Uudellamaalla ja Varsinais Suomessa. Tuotanto

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009

Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009 1 Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2002 2009, kaikki toimialat (vuosimuutos, %) Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 2 Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Rohkee, mutta sopii sulle

Rohkee, mutta sopii sulle Rohkee, mutta sopii sulle Johanna Holmberg Markkinointijohtaja Tredea Oy 23.10.2012 Tredean seutumarkkinointi Tredean seutumarkkinoinnin tehtävä on seudun kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen ja vetovoimisuuden

Lisätiedot

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa

-Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla. -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Työllisten insinöörien ja arkkitehtien lukumäärät alueilla -Teknologiateollisuus maakunnissa ja T&K- volyymit seutukunnissa -Turun kaupungin toimenpiteet valmistavan teknologiateollisuuden sekä teknillisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2016. Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari

Alueiden kilpailukyky 2016. Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari Alueiden kilpailukyky 0 Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella (Suomessa)? Yritykselle sopivan

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere

Digitaalisuus teollisuuden uudistajana. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere Digitaalisuus teollisuuden uudistajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Alihankintamessut, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Systeemiset muutokset ja liiketoimintaekosysteemit

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto

Perusteollisuuden muodonmuutos. Pirkanmaan liitto Perusteollisuuden muodonmuutos Pirkanmaan liitto 15.10.2014 Merenkäyntiin ei voi vaikuttaa, on siis opittava purjehtimaan paremmin. Yritykset lastuna globaaleilla laineilla Finanssikriisin jälkimainingit

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä

Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Ohjelmistoilla kansainvälistä kilpailukykyä Digitaalinen talous perustuu ohjelmistoihin Aineettomat hyödykkeet (media, erilaiset oikeudet ja varaukset) luodaan, hallitaan ja kulutetaan ohjelmistoilla IoT

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot