GRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu

Transkriptio

1 GRI-tunnusluvut Materiaalien käyttö, EN1 Tekstiilipalvelujen materiaalitehokkuus perustuu tuotteen - kuten työvaatteiden tai mattojen- pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan. Kaikessa toiminnassa tähdätään kertakäyttöisten tuotteiden vähentämiseen. Tekstiilipalvelun ekotehokkuus muodostuu kolmesta tekijästä: Tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen Huolto- ja palveluprosessi käytön aikana Loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2 Tekstiilipalvelussa tähdätään laadukkaiden, kestävien materiaalien käyttöön, joita kierrätetään tuotteina kunnes niiden käyttöikä päättyy. Tekstiilipalvelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jota voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen tai energianlähteeksi. Välitön energiankulutus, EN3 Energiakustannusten jatkuva nousu ja yleiset teollisuusprosesseille asetetut energiatehokkuusvaatimukset ovat vauhdittaneet tekstiilihuollon prosessitekniikan kehitystä. Energiankulutus pestyä tekstiilikiloa kohti (kwh/kg) Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä tekstiilien kuivatukseen ja viimeistelyyn. Perinteisesti lämmitykseen on käytetty höyryä, mutta uuden tekniikan myötä ollaan siirtymässä suoralla kaasulla lämmitettäviin koneisiin ja laitteisiin lämpöhävikin välttämiseksi. Uusien pesumenetelmien alhaisempi lämpötila, lyhyempi prosessiaika ja tehokkaampi energiankäyttö ovat myös parantaneet pesuloiden energiatehokkuutta. Prosessin sisällä kierrätettävän veden lämpö voidaan hyödyntää energiana prosessin myöhäisemmissä vaiheissa. Palvelukeskusten sähkönkulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen sekä muiden sähkölaitteiden käyttöön. Lindströmin kokonaistuotannon kasvaessa vuonna 213 myös energian kokonaiskulutus kasvoi, mutta yhden tekstiilikilon huoltamiseen käytettiin 3 prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Energiankulutus (MWh) Kokonaisenergian jakutuminen (%) 1 % 5 % 5 % 19 % 41 % 19 % 9 % 32

2 Välillinen energiankulutus, EN4 Lindström raportoi vuosittain ulkoistetun kuljetuspalvelun ajokilometrit. Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi, EN6 Energiatehokkuutta on parannettu systemaattisen pesumenetelmäkehityksen ja energiaa säästävän prosessitekniikan avulla. Uusia tuotantokoneita hankittaessa otetaan huomioon niiden energiatehokkuus. Suomessa on käynnistetty energiankäytön pienentämiseen tähtääviä energiakartoituksia, joissa ulkopuolinen taho kartoittaa toimipisteen energiankäyttöä ja mahdollisia säästökohteita. Energiakartoitukset on käynnistetty vuoden 213 aikana Hämeenlinnan ja Oulun Piuhakujan palvelukeskuksissa. Kartoituksen myötä löytyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön soveltaen kaikissa konsernin toimipisteissä. Euroopassa vastaavia energiakartoituksia tehtiin 213 Unkarissa ja Sloveniassa. Kartoitusten perusteella tehtävät laiteinvestoinnit keskittyvät erityisesti jäteveden lämmöntalteenottoon. Energiatehokkuuden parantamiseksi ja CO 2 päästöjen pienentämiseksi Comforta Oy on systemaattisesti vaihtanut öljyllä toimivat kattilalaitoksensa käyttämään propaania. Vaihto toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan kattilalaitoksen polttoaine öljystä propaaniksi. Seuraavissa vaiheissa, kun laitteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi, korvataan höyrylämmitteiset kuivurit ja mankelit kaasulämmitteisiksi. Näillä toimenpiteillä esimerkiksi Comfortan Turun palvelukeskuksen energiankulutus pieneni 16 prosenttia lähtötilanteesta. Vuoden 213 aikana Intiassa testattiin aurinkoenergian käyttöä prosessiveden lämmittämisessä. Aurinkopaneelien teknologia ei kuitenkaan soveltunut teollisen pesuveden kierrätykseen, ja käyttöönotosta luovuttiin toistaiseksi. Aloitteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi, EN7 Lindström optimoi jatkuvasti jakelureittejään ja kuljetusten logistiikkaa. Tehokas optimointi vähentää ulkoistetun jakelutoiminnon polttoaineen kulutusta. Konsernin linjaus perustaa pesula vuokratiloihin vähentää rakentamisesta aiheutuvaa välillistä energiankulutusta. Vesi, EN8 Vedenkulutukselle on asetettu tavoite visiovuodelle 216 7,1 litraa / tekstiilikilo. Tämä tavoite saavutettiin jo vuonna 212. Toimenpiteitä vedenkulutuksen minimoimiseksi silti jatketaan, sillä menetelmät on havaittu tehokkaiksi ja ne tuovat myös rahallista säästöä. Vuonna 213 vedenkulutus oli m 3 ja pestyihin tekstiilikiloihin suhteutettu ominaiskulutus 6,9 l/kg. Vuonna 213 vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään erityisesti työvaatteiden ja mattojen pesussa. Lindströmin eri tuoteryhmien pesu kuluttaa eri tavalla vettä: matto- ja hotellitekstiilien suhteellisen osuuden lisääntyminen viime vuosina on vaikuttanut veden tarpeeseen vähentävästi. Lindströmin toimipisteet sijaitsevat kaavoitetuilla alueilla, joissa on kunnallinen vedenjakelu. Osa pesuloista käyttää myös omaa kaivoa. Vedenkulutus pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) 12 Vedenkulutuksen kehittyminen verrattuna tuotantomääriin 7 8,8 8,1 7,6 7,1 6,9 6,6 7, Tavoite 214 Tavoite Pestyt tekstiilikilot milj.kg Vedenkulutus (1 m ) Veden kokonaiskulutus 1 m

3 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö, EN1 Teollisessa pesussa on mahdollista kierrättää vettä käyttökohteesta toiseen. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää valvoa pesutulosta ja etenkin pestyjen tuotteiden mikrobiologista puhtautta. Kierrätysveden sisältämän lämmön käyttö uuden pesuvesierän lämmityksessä on merkittävä tekijä Lindströmin veden- ja energiankulutuksen säätelyssä. Ks. s. 29. Pesukemikaalit Pesukemikaalien valintaan vaikuttaa pesuprosessin kokonaisedullisuus laadun, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Valinnan kannalta on ratkaisevaa se, kuinka pesukemikaaleilla onnistutaan optimoimaan pesulaatu, pesuaineiden, energian- ja vedenkulutus, sekä tuotantokapasiteetin käyttö. Lindström ottaa valinnoissaan huomioon myös pesuaineiden ympäristökuormituksen pitämällä ympäristömerkkien vaatimuksia yhtenä valintakriteerinä. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 213 oli 1,78 miljoonaa kiloa. Kokonaiskulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus laski 5 prosenttia ja oli 11 g/kg. Lindström asettaa pesukemikaalien kulutukselle vuosittain pesulakohtaiset tavoitteet huomioiden pesulaadun vaatimukset ja pesuprosessin kokonaisedullisuuden. Vuonna 213 tavoitteisiin päästiin kiitettävästi. Konsernitasolla pesukemikaalien kokonaiskulutukseen vaikuttaa myös eri tuoteryhmien pesumäärien muutokset. Vuonna 213 mattojen pesun suhteellinen osuus kasvoi, mikä osaltaan auttoi vähentämään pesuainekulutusta. Mattojen pesussa pesuaineiden ominaiskulutus on pienempi kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Natriumhypokloriittia, eli klooripohjaista valkaisuainetta, käytetään pesuloissa rajoitetusti. Tehokkaan valkaisuvaikutuksensa ansiosta työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat tarvitsevat sitä erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Klooriyhdisteiden ympäristövaikutusten vuoksi tämän valkaisuaineen käyttö pidetään kuitenkin mahdollisimman vähäisenä. Vuonna 213 sen suhteellinen kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden säilyi edellisvuoden tasolla ja oli,6 g/kg. Pesukemikaalien kulutus tn Pesukemikaalien kulutus tekstiilikiloa kohden (g/kg) , , 1, 13,9 12,5 12,4 11,7 11,1 5 5,, Luonnon monimuotoisuus, EN11 ja EN12 Lindström ei omista eikä toimi alueilla, joiden lähellä on suojelu- tai korkean biodiversiteetin vaatimuksia. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat, EN14 Lindström osallistuu oman toimintansa ja asiakkaidensa ympäristövaikutuksia pienentämällä ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä, EN15 Lindström ei toimi alueilla, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, eikä ole tunnistanut välillisiä vaikutuksia uhanalaisten lajien osalta. Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, EN16 Vuoden 213 kokonaishiilidioksidipäästöt olivat tonnia, ja pestyihin kiloihin suhteutetut CO 2 -päästöt, eli tekstiilipalvelun keskimääräinen hiilijalanjälki 38gCO 2 eqv/kg. Hiilijalanjäljen kehitys seuraa energiankulutuksen kehitystä, sillä yli 7 prosenttia Lindströmin oman toiminnan CO 2 -päästöistä syntyy energiankulutuksesta. Lisäksi energiankäytössä on siirrytty vähemmän CO 2 -päästöjä aiheuttaviin energiamuotoihin, esimerkkinä Comfortan siirtyminen öljystä propaaniin. Myös kuljetusten ja jakelukilometrien optimointi vaikuttavat CO 2 - ominaispäästöjen pienenemiseen. Konsernin hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan palvelukeskusten sähkön ja prosessienergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilöstön työssään tekemät matkat henkilöautolla ja julkisilla kulkuvälineillä. 34

4 Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen (%) CO 2 pestyä tekstiilikiloa kohden kuljetus 2 % työmatkat 6 % sähkö 21 % gco 2 /Kg kiinteistöjen lämmitys 4 % prosessienergia 49 % Jätevesi, EN21 Jäteveden laatua seurataan säännöllisin mittauksin. Saatujen tulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja ja veden kierrätystä. Jäteveden laatuun vaikuttavat pestävä tuoteryhmä sekä se, miten likaisesta pyykistä on kysymys. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien pesusta, likaisin matoista ja teollisuuspyyhkeistä. Vedenkierrätys on tehokas tapa säästää vettä sekä energiaa, mutta samalla se lisää jäteveden pitoisuuksia. Pitoisuuksien lisäksi Lindström seuraa myös jäteveden kuormitusarvoja. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD ja COD sekä fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat ja kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetalli- ja öljypitoisuudet. Ennen kunnalliseen viemäriin laskemista jätevesi käsitellään toimintamaiden paikallisten jätevesimääräysten ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erillinen jätevedenkäsittely on ehdoton vaatimus teollisuuspyyhepesulalle ja vaatimusten kiristyessä yhä useammin myös työvaate- ja mattopesuloille. Nykyään lähes kolmanneksessa palvelukeskuksista jätevesi käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa ennen viemäriin laskemista. Suurin osa näistä yksiköistä toimii Suomen ulkopuolella muualla Euroopassa ja Aasiassa. Sisäisellä jäteveden tarkkailulla varmistetaan, että pesuloiden jätevedet pysyvät jätevesisopimusten ja ympäristölupien mukaisina. Vuonna 213 ylityksiä tapahtui 15 palvelukeskuksessa. Poikkeamat on tunnistettu ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä viranomaisten kanssa. Merkittävimmät raja-arvojen ylitykset tapahtuivat vuonna 213 Puolassa, yhdessä Venäjän ja yhdessä Suomen palvelukeskuksista. Puolassa raja-arvojen ylitykseen puututaan investoimalla jätevedenkäsittelylaitteistoon. Projektin käytännön toteutus on viivästynyt ja toteutetaan vuonna 214. Venäjällä selvitysprosessi korjaavien toimenpiteiden osalta on käynnissä. Suomessa päätettiin kehittää nykyisen jätevedenpuhdistamon toimintoja ja operointia ulkopuolisen, jätevedenkäsittelyyn erikoistuneen yrityksen toimesta. Pienimmät ylitykset saadaan yleensä hallintaan kunnossapitotoimilla ja säätämällä pesu- ja jäteveden käsittelyprosessia. 35

5 Jätteet, EN22 Vuonna 213 Lindströmin toiminnan kokonaisjätemäärä oli 5362 tonnia. Kokonaisjätteen määrä kasvoi edellisvuodesta, mihin vaikutti eniten lisääntynyt mattojen pesumäärä ja sen myötä lisääntynyt hiekka ja liete. Vuonna 212 aloitetun tekstiilihallintaprojektin seurauksena tekstiilijätettä syntyi vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikutukset näkyivät erityisesti Suomessa, jossa tekstiilijätteen määrä väheni 11 prosenttia edellisvuodesta. Euroopassa ja Aasiassa tekstiilijätteen määrä puolestaan kasvoi, mutta sen hyötykäyttöastetta onnistuttiin kuitenkin parantamaan. Tekstiilijätteen kokonaismäärä oli 985 tonnia. Tekstiilijäte Tkg Vaikka tekstiilijätteen suhteen kehitys on ollut kokonaisuudessaan positiivista, koko konsernin tekstiilijätteen hyötykäyttöaste laski. Suomessa, jossa kaikki tekstiilijäte kierrätetään, jätemäärä pieneni, kun taas Euroopassa ja Aasiassa, jossa hyötykäyttöaste on huomattavasti heikompi, jätemäärä kasvoi. Vuonna 213 tekstiilijätteen hyötykäyttöaste oli 71 %. Vuoden 216 tavoitteena on parantaa tekstiilijätteen hyötykäyttöä, niin että 9 % tekstiilijätteestä saadaan kierrätettyä. Lisää tekstiilijätteen kierrätyksestä sivulla 31. Lindström-konsernin suurin yksittäinen jätejae on mattopesuloissa syntyvä hiekkaliete. Hiekkalietteen määrää ei ole laskettu sekajätteeseen, vaikka se päätyykin kaatopaikoille täyteaineeksi. Lindströmillä syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ja sitä syntyy pääsääntöisesti teollisuuspyyhkeistä Suomen Hämeenlinnan palvelukeskuksessa sekä kaikista jätevedenkäsittelylaitteistoista. Konsernin kokonaisjätteen hyötykäyttö on 33 %. Kokonaisjätemäärän jakautuminen Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot, EN23 Suomessa Hollalan palvelukeskuksen laajennuksen yhteydessä löydettiin vanha öljysäiliö, josta oli vuotanut kevyttä polttoöljyä maahan. Pilaantunut maa-aines kunnostettiin rakennusprojektin yhteydessä. Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi, EN26 Raportissa kuvattu palvelun tuottamiseen kuluva energia, vesi, pesukemikaalit ja kuljetusten ympäristövaikutukset, jätevesi, jätteet ja hiilidioksidipäästöt, sekä toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Vuonna 213 tehtiin mattopalveluiden elinkaarianalyysi (LCA) yhteistyössä VTT:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin maton elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki CO 2. Tutkimuksen tuloksia käytetään palvelukehityksen, toimitusketjun ja tekstiilinhallinnan kehittämisessä. Mattopalvelun avulla voidaan pidentää maton elinkaarta ja vähentää syntyvän jätteen määrää ja valmistamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet tekstiilien käytön tehostamiseksi on kuvattu sivulla 3. Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot, EN28 Jäteveden pitoisuuden ylittämisestä maksettiin sanktioita Puolassa, Venäjällä ja Slovakiassa. 36

6 Kuljetukset, EN29 Lindström-konsernin toimesta ajettiin 28 miljoonaa kilometriä vuonna 213, joka tarkoittaa prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Liiketoiminnan kasvaessa kuljetettavien tekstiilien määrä kasvoi, mutta niiden kuljetukset hoidettiin (3 prosenttia) tehokkaammin kuin edellisvuosina. Ominaiskilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden olivat 175 m/kg. Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana, ja kuljetuksissa sovelletaan niin kutsuttua yhden auton periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Parhaimmassa tapauksessa sama jakeluauto jakaa asiakkaalle kaikki Lindströmin palveluihin liittyvät tuotteet yhdellä kertaa. Yhdistelmäjakelun poikkeuksena ovat vielä suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Suomen ulkopuolella sijaitsevat palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on korkeampi muissa toimintamaissa kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. Ajetut kilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden km/kg,2,15,1,5 Runko (km/pestyt kilot) Jakelu (km/pestyt kilot) Jakelu ja runkokuljetusten päästöt: Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yzksikköpäästöjen perusteella. Jakelu- ja runkokuljetusten päästöt suhteessa tekstiilikiloon Vuosi CO 2 g/kg CO g/kg HC g/kg NOX g/kg Hiukkaset g/kg 29 86,8,21,18,48, ,8,2,17,48, ,7,16,13,46, ,5,16,13,46, ,8,15,12,44,1 37