GRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu"

Transkriptio

1 GRI-tunnusluvut Materiaalien käyttö, EN1 Tekstiilipalvelujen materiaalitehokkuus perustuu tuotteen - kuten työvaatteiden tai mattojen- pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan. Kaikessa toiminnassa tähdätään kertakäyttöisten tuotteiden vähentämiseen. Tekstiilipalvelun ekotehokkuus muodostuu kolmesta tekijästä: Tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen Huolto- ja palveluprosessi käytön aikana Loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2 Tekstiilipalvelussa tähdätään laadukkaiden, kestävien materiaalien käyttöön, joita kierrätetään tuotteina kunnes niiden käyttöikä päättyy. Tekstiilipalvelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jota voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen tai energianlähteeksi. Välitön energiankulutus, EN3 Energiakustannusten jatkuva nousu ja yleiset teollisuusprosesseille asetetut energiatehokkuusvaatimukset ovat vauhdittaneet tekstiilihuollon prosessitekniikan kehitystä. Energiankulutus pestyä tekstiilikiloa kohti (kwh/kg) Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä tekstiilien kuivatukseen ja viimeistelyyn. Perinteisesti lämmitykseen on käytetty höyryä, mutta uuden tekniikan myötä ollaan siirtymässä suoralla kaasulla lämmitettäviin koneisiin ja laitteisiin lämpöhävikin välttämiseksi. Uusien pesumenetelmien alhaisempi lämpötila, lyhyempi prosessiaika ja tehokkaampi energiankäyttö ovat myös parantaneet pesuloiden energiatehokkuutta. Prosessin sisällä kierrätettävän veden lämpö voidaan hyödyntää energiana prosessin myöhäisemmissä vaiheissa. Palvelukeskusten sähkönkulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen sekä muiden sähkölaitteiden käyttöön. Lindströmin kokonaistuotannon kasvaessa vuonna 213 myös energian kokonaiskulutus kasvoi, mutta yhden tekstiilikilon huoltamiseen käytettiin 3 prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Energiankulutus (MWh) Kokonaisenergian jakutuminen (%) 1 % 5 % 5 % 19 % 41 % 19 % 9 % 32

2 Välillinen energiankulutus, EN4 Lindström raportoi vuosittain ulkoistetun kuljetuspalvelun ajokilometrit. Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi, EN6 Energiatehokkuutta on parannettu systemaattisen pesumenetelmäkehityksen ja energiaa säästävän prosessitekniikan avulla. Uusia tuotantokoneita hankittaessa otetaan huomioon niiden energiatehokkuus. Suomessa on käynnistetty energiankäytön pienentämiseen tähtääviä energiakartoituksia, joissa ulkopuolinen taho kartoittaa toimipisteen energiankäyttöä ja mahdollisia säästökohteita. Energiakartoitukset on käynnistetty vuoden 213 aikana Hämeenlinnan ja Oulun Piuhakujan palvelukeskuksissa. Kartoituksen myötä löytyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön soveltaen kaikissa konsernin toimipisteissä. Euroopassa vastaavia energiakartoituksia tehtiin 213 Unkarissa ja Sloveniassa. Kartoitusten perusteella tehtävät laiteinvestoinnit keskittyvät erityisesti jäteveden lämmöntalteenottoon. Energiatehokkuuden parantamiseksi ja CO 2 päästöjen pienentämiseksi Comforta Oy on systemaattisesti vaihtanut öljyllä toimivat kattilalaitoksensa käyttämään propaania. Vaihto toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan kattilalaitoksen polttoaine öljystä propaaniksi. Seuraavissa vaiheissa, kun laitteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi, korvataan höyrylämmitteiset kuivurit ja mankelit kaasulämmitteisiksi. Näillä toimenpiteillä esimerkiksi Comfortan Turun palvelukeskuksen energiankulutus pieneni 16 prosenttia lähtötilanteesta. Vuoden 213 aikana Intiassa testattiin aurinkoenergian käyttöä prosessiveden lämmittämisessä. Aurinkopaneelien teknologia ei kuitenkaan soveltunut teollisen pesuveden kierrätykseen, ja käyttöönotosta luovuttiin toistaiseksi. Aloitteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi, EN7 Lindström optimoi jatkuvasti jakelureittejään ja kuljetusten logistiikkaa. Tehokas optimointi vähentää ulkoistetun jakelutoiminnon polttoaineen kulutusta. Konsernin linjaus perustaa pesula vuokratiloihin vähentää rakentamisesta aiheutuvaa välillistä energiankulutusta. Vesi, EN8 Vedenkulutukselle on asetettu tavoite visiovuodelle 216 7,1 litraa / tekstiilikilo. Tämä tavoite saavutettiin jo vuonna 212. Toimenpiteitä vedenkulutuksen minimoimiseksi silti jatketaan, sillä menetelmät on havaittu tehokkaiksi ja ne tuovat myös rahallista säästöä. Vuonna 213 vedenkulutus oli m 3 ja pestyihin tekstiilikiloihin suhteutettu ominaiskulutus 6,9 l/kg. Vuonna 213 vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään erityisesti työvaatteiden ja mattojen pesussa. Lindströmin eri tuoteryhmien pesu kuluttaa eri tavalla vettä: matto- ja hotellitekstiilien suhteellisen osuuden lisääntyminen viime vuosina on vaikuttanut veden tarpeeseen vähentävästi. Lindströmin toimipisteet sijaitsevat kaavoitetuilla alueilla, joissa on kunnallinen vedenjakelu. Osa pesuloista käyttää myös omaa kaivoa. Vedenkulutus pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) 12 Vedenkulutuksen kehittyminen verrattuna tuotantomääriin 7 8,8 8,1 7,6 7,1 6,9 6,6 7, Tavoite 214 Tavoite Pestyt tekstiilikilot milj.kg Vedenkulutus (1 m ) Veden kokonaiskulutus 1 m

3 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö, EN1 Teollisessa pesussa on mahdollista kierrättää vettä käyttökohteesta toiseen. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää valvoa pesutulosta ja etenkin pestyjen tuotteiden mikrobiologista puhtautta. Kierrätysveden sisältämän lämmön käyttö uuden pesuvesierän lämmityksessä on merkittävä tekijä Lindströmin veden- ja energiankulutuksen säätelyssä. Ks. s. 29. Pesukemikaalit Pesukemikaalien valintaan vaikuttaa pesuprosessin kokonaisedullisuus laadun, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Valinnan kannalta on ratkaisevaa se, kuinka pesukemikaaleilla onnistutaan optimoimaan pesulaatu, pesuaineiden, energian- ja vedenkulutus, sekä tuotantokapasiteetin käyttö. Lindström ottaa valinnoissaan huomioon myös pesuaineiden ympäristökuormituksen pitämällä ympäristömerkkien vaatimuksia yhtenä valintakriteerinä. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 213 oli 1,78 miljoonaa kiloa. Kokonaiskulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus laski 5 prosenttia ja oli 11 g/kg. Lindström asettaa pesukemikaalien kulutukselle vuosittain pesulakohtaiset tavoitteet huomioiden pesulaadun vaatimukset ja pesuprosessin kokonaisedullisuuden. Vuonna 213 tavoitteisiin päästiin kiitettävästi. Konsernitasolla pesukemikaalien kokonaiskulutukseen vaikuttaa myös eri tuoteryhmien pesumäärien muutokset. Vuonna 213 mattojen pesun suhteellinen osuus kasvoi, mikä osaltaan auttoi vähentämään pesuainekulutusta. Mattojen pesussa pesuaineiden ominaiskulutus on pienempi kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Natriumhypokloriittia, eli klooripohjaista valkaisuainetta, käytetään pesuloissa rajoitetusti. Tehokkaan valkaisuvaikutuksensa ansiosta työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat tarvitsevat sitä erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Klooriyhdisteiden ympäristövaikutusten vuoksi tämän valkaisuaineen käyttö pidetään kuitenkin mahdollisimman vähäisenä. Vuonna 213 sen suhteellinen kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden säilyi edellisvuoden tasolla ja oli,6 g/kg. Pesukemikaalien kulutus tn Pesukemikaalien kulutus tekstiilikiloa kohden (g/kg) , , 1, 13,9 12,5 12,4 11,7 11,1 5 5,, Luonnon monimuotoisuus, EN11 ja EN12 Lindström ei omista eikä toimi alueilla, joiden lähellä on suojelu- tai korkean biodiversiteetin vaatimuksia. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat, EN14 Lindström osallistuu oman toimintansa ja asiakkaidensa ympäristövaikutuksia pienentämällä ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä, EN15 Lindström ei toimi alueilla, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, eikä ole tunnistanut välillisiä vaikutuksia uhanalaisten lajien osalta. Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, EN16 Vuoden 213 kokonaishiilidioksidipäästöt olivat tonnia, ja pestyihin kiloihin suhteutetut CO 2 -päästöt, eli tekstiilipalvelun keskimääräinen hiilijalanjälki 38gCO 2 eqv/kg. Hiilijalanjäljen kehitys seuraa energiankulutuksen kehitystä, sillä yli 7 prosenttia Lindströmin oman toiminnan CO 2 -päästöistä syntyy energiankulutuksesta. Lisäksi energiankäytössä on siirrytty vähemmän CO 2 -päästöjä aiheuttaviin energiamuotoihin, esimerkkinä Comfortan siirtyminen öljystä propaaniin. Myös kuljetusten ja jakelukilometrien optimointi vaikuttavat CO 2 - ominaispäästöjen pienenemiseen. Konsernin hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan palvelukeskusten sähkön ja prosessienergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilöstön työssään tekemät matkat henkilöautolla ja julkisilla kulkuvälineillä. 34

4 Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen (%) CO 2 pestyä tekstiilikiloa kohden kuljetus 2 % työmatkat 6 % sähkö 21 % gco 2 /Kg kiinteistöjen lämmitys 4 % prosessienergia 49 % Jätevesi, EN21 Jäteveden laatua seurataan säännöllisin mittauksin. Saatujen tulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja ja veden kierrätystä. Jäteveden laatuun vaikuttavat pestävä tuoteryhmä sekä se, miten likaisesta pyykistä on kysymys. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien pesusta, likaisin matoista ja teollisuuspyyhkeistä. Vedenkierrätys on tehokas tapa säästää vettä sekä energiaa, mutta samalla se lisää jäteveden pitoisuuksia. Pitoisuuksien lisäksi Lindström seuraa myös jäteveden kuormitusarvoja. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD ja COD sekä fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat ja kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetalli- ja öljypitoisuudet. Ennen kunnalliseen viemäriin laskemista jätevesi käsitellään toimintamaiden paikallisten jätevesimääräysten ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erillinen jätevedenkäsittely on ehdoton vaatimus teollisuuspyyhepesulalle ja vaatimusten kiristyessä yhä useammin myös työvaate- ja mattopesuloille. Nykyään lähes kolmanneksessa palvelukeskuksista jätevesi käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa ennen viemäriin laskemista. Suurin osa näistä yksiköistä toimii Suomen ulkopuolella muualla Euroopassa ja Aasiassa. Sisäisellä jäteveden tarkkailulla varmistetaan, että pesuloiden jätevedet pysyvät jätevesisopimusten ja ympäristölupien mukaisina. Vuonna 213 ylityksiä tapahtui 15 palvelukeskuksessa. Poikkeamat on tunnistettu ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä viranomaisten kanssa. Merkittävimmät raja-arvojen ylitykset tapahtuivat vuonna 213 Puolassa, yhdessä Venäjän ja yhdessä Suomen palvelukeskuksista. Puolassa raja-arvojen ylitykseen puututaan investoimalla jätevedenkäsittelylaitteistoon. Projektin käytännön toteutus on viivästynyt ja toteutetaan vuonna 214. Venäjällä selvitysprosessi korjaavien toimenpiteiden osalta on käynnissä. Suomessa päätettiin kehittää nykyisen jätevedenpuhdistamon toimintoja ja operointia ulkopuolisen, jätevedenkäsittelyyn erikoistuneen yrityksen toimesta. Pienimmät ylitykset saadaan yleensä hallintaan kunnossapitotoimilla ja säätämällä pesu- ja jäteveden käsittelyprosessia. 35

5 Jätteet, EN22 Vuonna 213 Lindströmin toiminnan kokonaisjätemäärä oli 5362 tonnia. Kokonaisjätteen määrä kasvoi edellisvuodesta, mihin vaikutti eniten lisääntynyt mattojen pesumäärä ja sen myötä lisääntynyt hiekka ja liete. Vuonna 212 aloitetun tekstiilihallintaprojektin seurauksena tekstiilijätettä syntyi vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikutukset näkyivät erityisesti Suomessa, jossa tekstiilijätteen määrä väheni 11 prosenttia edellisvuodesta. Euroopassa ja Aasiassa tekstiilijätteen määrä puolestaan kasvoi, mutta sen hyötykäyttöastetta onnistuttiin kuitenkin parantamaan. Tekstiilijätteen kokonaismäärä oli 985 tonnia. Tekstiilijäte Tkg Vaikka tekstiilijätteen suhteen kehitys on ollut kokonaisuudessaan positiivista, koko konsernin tekstiilijätteen hyötykäyttöaste laski. Suomessa, jossa kaikki tekstiilijäte kierrätetään, jätemäärä pieneni, kun taas Euroopassa ja Aasiassa, jossa hyötykäyttöaste on huomattavasti heikompi, jätemäärä kasvoi. Vuonna 213 tekstiilijätteen hyötykäyttöaste oli 71 %. Vuoden 216 tavoitteena on parantaa tekstiilijätteen hyötykäyttöä, niin että 9 % tekstiilijätteestä saadaan kierrätettyä. Lisää tekstiilijätteen kierrätyksestä sivulla 31. Lindström-konsernin suurin yksittäinen jätejae on mattopesuloissa syntyvä hiekkaliete. Hiekkalietteen määrää ei ole laskettu sekajätteeseen, vaikka se päätyykin kaatopaikoille täyteaineeksi. Lindströmillä syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ja sitä syntyy pääsääntöisesti teollisuuspyyhkeistä Suomen Hämeenlinnan palvelukeskuksessa sekä kaikista jätevedenkäsittelylaitteistoista. Konsernin kokonaisjätteen hyötykäyttö on 33 %. Kokonaisjätemäärän jakautuminen Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot, EN23 Suomessa Hollalan palvelukeskuksen laajennuksen yhteydessä löydettiin vanha öljysäiliö, josta oli vuotanut kevyttä polttoöljyä maahan. Pilaantunut maa-aines kunnostettiin rakennusprojektin yhteydessä. Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi, EN26 Raportissa kuvattu palvelun tuottamiseen kuluva energia, vesi, pesukemikaalit ja kuljetusten ympäristövaikutukset, jätevesi, jätteet ja hiilidioksidipäästöt, sekä toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Vuonna 213 tehtiin mattopalveluiden elinkaarianalyysi (LCA) yhteistyössä VTT:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin maton elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki CO 2. Tutkimuksen tuloksia käytetään palvelukehityksen, toimitusketjun ja tekstiilinhallinnan kehittämisessä. Mattopalvelun avulla voidaan pidentää maton elinkaarta ja vähentää syntyvän jätteen määrää ja valmistamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet tekstiilien käytön tehostamiseksi on kuvattu sivulla 3. Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot, EN28 Jäteveden pitoisuuden ylittämisestä maksettiin sanktioita Puolassa, Venäjällä ja Slovakiassa. 36

6 Kuljetukset, EN29 Lindström-konsernin toimesta ajettiin 28 miljoonaa kilometriä vuonna 213, joka tarkoittaa prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Liiketoiminnan kasvaessa kuljetettavien tekstiilien määrä kasvoi, mutta niiden kuljetukset hoidettiin (3 prosenttia) tehokkaammin kuin edellisvuosina. Ominaiskilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden olivat 175 m/kg. Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana, ja kuljetuksissa sovelletaan niin kutsuttua yhden auton periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Parhaimmassa tapauksessa sama jakeluauto jakaa asiakkaalle kaikki Lindströmin palveluihin liittyvät tuotteet yhdellä kertaa. Yhdistelmäjakelun poikkeuksena ovat vielä suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Suomen ulkopuolella sijaitsevat palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on korkeampi muissa toimintamaissa kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. Ajetut kilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden km/kg,2,15,1,5 Runko (km/pestyt kilot) Jakelu (km/pestyt kilot) Jakelu ja runkokuljetusten päästöt: Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yzksikköpäästöjen perusteella. Jakelu- ja runkokuljetusten päästöt suhteessa tekstiilikiloon Vuosi CO 2 g/kg CO g/kg HC g/kg NOX g/kg Hiukkaset g/kg 29 86,8,21,18,48, ,8,2,17,48, ,7,16,13,46, ,5,16,13,46, ,8,15,12,44,1 37

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa

Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Vastuullinen elinkaaren hallinta tekstiilipalveluissa Kestävät hankinnat ja tekstiilivuokraus 1 Lindström lyhyesti Vuonna 1848 perustettu perheyritys (Roihan suku) Liikevaihto 228 M (2007); 2200 hlö Tarjoaa

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti

HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI. Hotelli-ravintola Lasaretti HIILIJALANJÄLKIRAPORTTI Hotelli-ravintola Lasaretti 1.3.2012 Hiilijalanja ljen laskenta Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2012 Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuuraportti 2004

Yhteiskuntavastuuraportti 2004 Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu...

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus

Ympäristö ja turvallisuus CARGOTEC VASTUULLISUUSRAPORTTI 214 / Ympäristö ja turvallisuus 1 Ympäristö ja turvallisuus Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut raportoidaan vuosittain samalta ajanjaksolta kuin talousluvut.

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

maailmaa Renkaat pyörittävät

maailmaa Renkaat pyörittävät Sinun Juuri nyt maailmassa rullaa miljardeja renkaita Joka päivä valmistetaan satoja tuhansia uusia renkaita renkaanjälkesi Millaisen renkaanjäljen sinä jätät? Renkaat pyörittävät maailmaa Kaikki ympärilläsi

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA

LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA LAATU JA YMPÄRISTÖVASTUU JUUSTOPORTILLA Juustoportti on kasvanut pienestä maatilajuustolasta lähes sadan hengen meijeri-kahvila-ruoka-alan yritykseksi. Juustoportin yritystoiminta keskittyy viiteen toimipisteeseen.

Lisätiedot

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. 21.3.2012 Jarek Kurnitski Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki Hiilijalanjälki ilmastonvaikutukset Rakennusten suorituskyky ja ilmastonvaikutukset voidaan kuvata kokonaisvaltaisesti 3-5 mittarin avulla: - Sisäilmastoluokka (Sisäilmastoluokitus

Lisätiedot

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013

1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2013 1 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 25.4.214 2 (9) Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 213 Tämä raportti on osa Cargotecin kestävän kehityksen raportointia. Raportti

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Kuinka tulostusratkaisuilla voidaan vaikuttaa yrityksesi tulokseen ja ympäristövaikutukseen. Seppo Haapanen Markkinointipäällikkö HP IPG HP:n ympäristövastuu t Ympäristövastuu

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

EMS Light Nordic -seurantatyökalu

EMS Light Nordic -seurantatyökalu 8 EMS Light Nordic EMS Light Nordic on helppokäyttöinen seurantatyökalu, jonka avulla yritys voi helposti seurata ja analysoida esimerkiksi energian kulutusta, jätemääriä sekä materiaaleihin liittyviä

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company

Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company Eden Springs on nyt hiilineutraali ja sertifioitu CarbonNeutral company Ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi Eden Springs, Suomen johtava yritysten juomavesiratkaisujen

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Hankinnat ja ympäristö

Hankinnat ja ympäristö Hankinnat ja ympäristö Markus Lukin Helsingin kaupungin ympäristökeskus 27.2.2008 27.2.2008 Markus Lukin 1 Miksi hankintojen ympäristöasiat tärkeitä? o Suorat ympäristövaikutukset vähenevät o Hankintojen

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot