GRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GRI-tunnusluvut. Materiaalien käyttö, EN1. Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2. Välitön energiankulutus, EN3. VASTUURAPORTTI 2013 / Ympäristövastuu"

Transkriptio

1 GRI-tunnusluvut Materiaalien käyttö, EN1 Tekstiilipalvelujen materiaalitehokkuus perustuu tuotteen - kuten työvaatteiden tai mattojen- pitkään käyttöikään ja koko elinkaaren hallintaan. Kaikessa toiminnassa tähdätään kertakäyttöisten tuotteiden vähentämiseen. Tekstiilipalvelun ekotehokkuus muodostuu kolmesta tekijästä: Tuotteiden suunnittelu ja valmistaminen Huolto- ja palveluprosessi käytön aikana Loppuun käytettyjen tuotteiden hävittäminen Kierrätysmateriaalien käyttö, EN2 Tekstiilipalvelussa tähdätään laadukkaiden, kestävien materiaalien käyttöön, joita kierrätetään tuotteina kunnes niiden käyttöikä päättyy. Tekstiilipalvelu tuottaa kierrätysmateriaalia, jota voidaan käyttää uusien tuotteiden valmistamiseen tai energianlähteeksi. Välitön energiankulutus, EN3 Energiakustannusten jatkuva nousu ja yleiset teollisuusprosesseille asetetut energiatehokkuusvaatimukset ovat vauhdittaneet tekstiilihuollon prosessitekniikan kehitystä. Energiankulutus pestyä tekstiilikiloa kohti (kwh/kg) Suurin osa pesuloiden käyttämästä energiasta kuluu pesuveden lämmitykseen sekä tekstiilien kuivatukseen ja viimeistelyyn. Perinteisesti lämmitykseen on käytetty höyryä, mutta uuden tekniikan myötä ollaan siirtymässä suoralla kaasulla lämmitettäviin koneisiin ja laitteisiin lämpöhävikin välttämiseksi. Uusien pesumenetelmien alhaisempi lämpötila, lyhyempi prosessiaika ja tehokkaampi energiankäyttö ovat myös parantaneet pesuloiden energiatehokkuutta. Prosessin sisällä kierrätettävän veden lämpö voidaan hyödyntää energiana prosessin myöhäisemmissä vaiheissa. Palvelukeskusten sähkönkulutuksesta kolmannes menee tuotantokoneiden ja laitteiden käyttöön, kolmannes ilmastointiin ja loput valaistukseen sekä muiden sähkölaitteiden käyttöön. Lindströmin kokonaistuotannon kasvaessa vuonna 213 myös energian kokonaiskulutus kasvoi, mutta yhden tekstiilikilon huoltamiseen käytettiin 3 prosenttia vähemmän energiaa kuin edellisenä vuonna. Energiankulutus (MWh) Kokonaisenergian jakutuminen (%) 1 % 5 % 5 % 19 % 41 % 19 % 9 % 32

2 Välillinen energiankulutus, EN4 Lindström raportoi vuosittain ulkoistetun kuljetuspalvelun ajokilometrit. Aloitteet ja toimet energiatehokkaiden tai uusiutuvalla energialla tuotettujen tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi, EN6 Energiatehokkuutta on parannettu systemaattisen pesumenetelmäkehityksen ja energiaa säästävän prosessitekniikan avulla. Uusia tuotantokoneita hankittaessa otetaan huomioon niiden energiatehokkuus. Suomessa on käynnistetty energiankäytön pienentämiseen tähtääviä energiakartoituksia, joissa ulkopuolinen taho kartoittaa toimipisteen energiankäyttöä ja mahdollisia säästökohteita. Energiakartoitukset on käynnistetty vuoden 213 aikana Hämeenlinnan ja Oulun Piuhakujan palvelukeskuksissa. Kartoituksen myötä löytyneet hyvät käytännöt otetaan käyttöön soveltaen kaikissa konsernin toimipisteissä. Euroopassa vastaavia energiakartoituksia tehtiin 213 Unkarissa ja Sloveniassa. Kartoitusten perusteella tehtävät laiteinvestoinnit keskittyvät erityisesti jäteveden lämmöntalteenottoon. Energiatehokkuuden parantamiseksi ja CO 2 päästöjen pienentämiseksi Comforta Oy on systemaattisesti vaihtanut öljyllä toimivat kattilalaitoksensa käyttämään propaania. Vaihto toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vaihdetaan kattilalaitoksen polttoaine öljystä propaaniksi. Seuraavissa vaiheissa, kun laitteiden uusiminen tulee ajankohtaiseksi, korvataan höyrylämmitteiset kuivurit ja mankelit kaasulämmitteisiksi. Näillä toimenpiteillä esimerkiksi Comfortan Turun palvelukeskuksen energiankulutus pieneni 16 prosenttia lähtötilanteesta. Vuoden 213 aikana Intiassa testattiin aurinkoenergian käyttöä prosessiveden lämmittämisessä. Aurinkopaneelien teknologia ei kuitenkaan soveltunut teollisen pesuveden kierrätykseen, ja käyttöönotosta luovuttiin toistaiseksi. Aloitteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi, EN7 Lindström optimoi jatkuvasti jakelureittejään ja kuljetusten logistiikkaa. Tehokas optimointi vähentää ulkoistetun jakelutoiminnon polttoaineen kulutusta. Konsernin linjaus perustaa pesula vuokratiloihin vähentää rakentamisesta aiheutuvaa välillistä energiankulutusta. Vesi, EN8 Vedenkulutukselle on asetettu tavoite visiovuodelle 216 7,1 litraa / tekstiilikilo. Tämä tavoite saavutettiin jo vuonna 212. Toimenpiteitä vedenkulutuksen minimoimiseksi silti jatketaan, sillä menetelmät on havaittu tehokkaiksi ja ne tuovat myös rahallista säästöä. Vuonna 213 vedenkulutus oli m 3 ja pestyihin tekstiilikiloihin suhteutettu ominaiskulutus 6,9 l/kg. Vuonna 213 vedenkulutusta onnistuttiin vähentämään erityisesti työvaatteiden ja mattojen pesussa. Lindströmin eri tuoteryhmien pesu kuluttaa eri tavalla vettä: matto- ja hotellitekstiilien suhteellisen osuuden lisääntyminen viime vuosina on vaikuttanut veden tarpeeseen vähentävästi. Lindströmin toimipisteet sijaitsevat kaavoitetuilla alueilla, joissa on kunnallinen vedenjakelu. Osa pesuloista käyttää myös omaa kaivoa. Vedenkulutus pestyä tekstiilikiloa kohden (l/kg) 12 Vedenkulutuksen kehittyminen verrattuna tuotantomääriin 7 8,8 8,1 7,6 7,1 6,9 6,6 7, Tavoite 214 Tavoite Pestyt tekstiilikilot milj.kg Vedenkulutus (1 m ) Veden kokonaiskulutus 1 m

3 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö, EN1 Teollisessa pesussa on mahdollista kierrättää vettä käyttökohteesta toiseen. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää valvoa pesutulosta ja etenkin pestyjen tuotteiden mikrobiologista puhtautta. Kierrätysveden sisältämän lämmön käyttö uuden pesuvesierän lämmityksessä on merkittävä tekijä Lindströmin veden- ja energiankulutuksen säätelyssä. Ks. s. 29. Pesukemikaalit Pesukemikaalien valintaan vaikuttaa pesuprosessin kokonaisedullisuus laadun, ympäristön ja taloudellisuuden kannalta. Valinnan kannalta on ratkaisevaa se, kuinka pesukemikaaleilla onnistutaan optimoimaan pesulaatu, pesuaineiden, energian- ja vedenkulutus, sekä tuotantokapasiteetin käyttö. Lindström ottaa valinnoissaan huomioon myös pesuaineiden ympäristökuormituksen pitämällä ympäristömerkkien vaatimuksia yhtenä valintakriteerinä. Pesuaineiden kokonaiskulutus vuonna 213 oli 1,78 miljoonaa kiloa. Kokonaiskulutus pysyi edellisvuoden tasolla. Pestyihin kiloihin suhteutettu kulutus laski 5 prosenttia ja oli 11 g/kg. Lindström asettaa pesukemikaalien kulutukselle vuosittain pesulakohtaiset tavoitteet huomioiden pesulaadun vaatimukset ja pesuprosessin kokonaisedullisuuden. Vuonna 213 tavoitteisiin päästiin kiitettävästi. Konsernitasolla pesukemikaalien kokonaiskulutukseen vaikuttaa myös eri tuoteryhmien pesumäärien muutokset. Vuonna 213 mattojen pesun suhteellinen osuus kasvoi, mikä osaltaan auttoi vähentämään pesuainekulutusta. Mattojen pesussa pesuaineiden ominaiskulutus on pienempi kuin muissa Lindströmin tuoteryhmissä. Natriumhypokloriittia, eli klooripohjaista valkaisuainetta, käytetään pesuloissa rajoitetusti. Tehokkaan valkaisuvaikutuksensa ansiosta työvaate- ja ravintolatekstiilien pesulat tarvitsevat sitä erittäin likaisten lajitelmien pesussa. Klooriyhdisteiden ympäristövaikutusten vuoksi tämän valkaisuaineen käyttö pidetään kuitenkin mahdollisimman vähäisenä. Vuonna 213 sen suhteellinen kulutus pestyä tekstiilikiloa kohden säilyi edellisvuoden tasolla ja oli,6 g/kg. Pesukemikaalien kulutus tn Pesukemikaalien kulutus tekstiilikiloa kohden (g/kg) , , 1, 13,9 12,5 12,4 11,7 11,1 5 5,, Luonnon monimuotoisuus, EN11 ja EN12 Lindström ei omista eikä toimi alueilla, joiden lähellä on suojelu- tai korkean biodiversiteetin vaatimuksia. Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät strategiat, toimenpiteet ja suunnitelmat, EN14 Lindström osallistuu oman toimintansa ja asiakkaidensa ympäristövaikutuksia pienentämällä ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä, EN15 Lindström ei toimi alueilla, joissa esiintyy uhanalaisia lajeja, eikä ole tunnistanut välillisiä vaikutuksia uhanalaisten lajien osalta. Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, EN16 Vuoden 213 kokonaishiilidioksidipäästöt olivat tonnia, ja pestyihin kiloihin suhteutetut CO 2 -päästöt, eli tekstiilipalvelun keskimääräinen hiilijalanjälki 38gCO 2 eqv/kg. Hiilijalanjäljen kehitys seuraa energiankulutuksen kehitystä, sillä yli 7 prosenttia Lindströmin oman toiminnan CO 2 -päästöistä syntyy energiankulutuksesta. Lisäksi energiankäytössä on siirrytty vähemmän CO 2 -päästöjä aiheuttaviin energiamuotoihin, esimerkkinä Comfortan siirtyminen öljystä propaaniin. Myös kuljetusten ja jakelukilometrien optimointi vaikuttavat CO 2 - ominaispäästöjen pienenemiseen. Konsernin hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan palvelukeskusten sähkön ja prosessienergian käyttö, kiinteistöjen lämmitys, jakelu- ja runkokuljetukset sekä henkilöstön työssään tekemät matkat henkilöautolla ja julkisilla kulkuvälineillä. 34

4 Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen (%) CO 2 pestyä tekstiilikiloa kohden kuljetus 2 % työmatkat 6 % sähkö 21 % gco 2 /Kg kiinteistöjen lämmitys 4 % prosessienergia 49 % Jätevesi, EN21 Jäteveden laatua seurataan säännöllisin mittauksin. Saatujen tulosten avulla ohjataan pesuainevalintoja ja veden kierrätystä. Jäteveden laatuun vaikuttavat pestävä tuoteryhmä sekä se, miten likaisesta pyykistä on kysymys. Puhtain jätevesi syntyy hotellitekstiilien pesusta, likaisin matoista ja teollisuuspyyhkeistä. Vedenkierrätys on tehokas tapa säästää vettä sekä energiaa, mutta samalla se lisää jäteveden pitoisuuksia. Pitoisuuksien lisäksi Lindström seuraa myös jäteveden kuormitusarvoja. Säännöllisissä mittauksissa jätevesistä mitataan ph, BOD ja COD sekä fosfori- ja typpipitoisuus, kloridit, rasvat ja kiintoainepitoisuus. Työvaate- ja mattopesuloissa mitataan myös raskasmetalli- ja öljypitoisuudet. Ennen kunnalliseen viemäriin laskemista jätevesi käsitellään toimintamaiden paikallisten jätevesimääräysten ja lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erillinen jätevedenkäsittely on ehdoton vaatimus teollisuuspyyhepesulalle ja vaatimusten kiristyessä yhä useammin myös työvaate- ja mattopesuloille. Nykyään lähes kolmanneksessa palvelukeskuksista jätevesi käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa ennen viemäriin laskemista. Suurin osa näistä yksiköistä toimii Suomen ulkopuolella muualla Euroopassa ja Aasiassa. Sisäisellä jäteveden tarkkailulla varmistetaan, että pesuloiden jätevedet pysyvät jätevesisopimusten ja ympäristölupien mukaisina. Vuonna 213 ylityksiä tapahtui 15 palvelukeskuksessa. Poikkeamat on tunnistettu ja tarvittaessa korjaavista toimenpiteistä on sovittu yhdessä viranomaisten kanssa. Merkittävimmät raja-arvojen ylitykset tapahtuivat vuonna 213 Puolassa, yhdessä Venäjän ja yhdessä Suomen palvelukeskuksista. Puolassa raja-arvojen ylitykseen puututaan investoimalla jätevedenkäsittelylaitteistoon. Projektin käytännön toteutus on viivästynyt ja toteutetaan vuonna 214. Venäjällä selvitysprosessi korjaavien toimenpiteiden osalta on käynnissä. Suomessa päätettiin kehittää nykyisen jätevedenpuhdistamon toimintoja ja operointia ulkopuolisen, jätevedenkäsittelyyn erikoistuneen yrityksen toimesta. Pienimmät ylitykset saadaan yleensä hallintaan kunnossapitotoimilla ja säätämällä pesu- ja jäteveden käsittelyprosessia. 35

5 Jätteet, EN22 Vuonna 213 Lindströmin toiminnan kokonaisjätemäärä oli 5362 tonnia. Kokonaisjätteen määrä kasvoi edellisvuodesta, mihin vaikutti eniten lisääntynyt mattojen pesumäärä ja sen myötä lisääntynyt hiekka ja liete. Vuonna 212 aloitetun tekstiilihallintaprojektin seurauksena tekstiilijätettä syntyi vähemmän kuin edellisvuonna. Vaikutukset näkyivät erityisesti Suomessa, jossa tekstiilijätteen määrä väheni 11 prosenttia edellisvuodesta. Euroopassa ja Aasiassa tekstiilijätteen määrä puolestaan kasvoi, mutta sen hyötykäyttöastetta onnistuttiin kuitenkin parantamaan. Tekstiilijätteen kokonaismäärä oli 985 tonnia. Tekstiilijäte Tkg Vaikka tekstiilijätteen suhteen kehitys on ollut kokonaisuudessaan positiivista, koko konsernin tekstiilijätteen hyötykäyttöaste laski. Suomessa, jossa kaikki tekstiilijäte kierrätetään, jätemäärä pieneni, kun taas Euroopassa ja Aasiassa, jossa hyötykäyttöaste on huomattavasti heikompi, jätemäärä kasvoi. Vuonna 213 tekstiilijätteen hyötykäyttöaste oli 71 %. Vuoden 216 tavoitteena on parantaa tekstiilijätteen hyötykäyttöä, niin että 9 % tekstiilijätteestä saadaan kierrätettyä. Lisää tekstiilijätteen kierrätyksestä sivulla 31. Lindström-konsernin suurin yksittäinen jätejae on mattopesuloissa syntyvä hiekkaliete. Hiekkalietteen määrää ei ole laskettu sekajätteeseen, vaikka se päätyykin kaatopaikoille täyteaineeksi. Lindströmillä syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi ja sitä syntyy pääsääntöisesti teollisuuspyyhkeistä Suomen Hämeenlinnan palvelukeskuksessa sekä kaikista jätevedenkäsittelylaitteistoista. Konsernin kokonaisjätteen hyötykäyttö on 33 %. Kokonaisjätemäärän jakautuminen Tekstiilijätteen hyötykäyttöaste Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot, EN23 Suomessa Hollalan palvelukeskuksen laajennuksen yhteydessä löydettiin vanha öljysäiliö, josta oli vuotanut kevyttä polttoöljyä maahan. Pilaantunut maa-aines kunnostettiin rakennusprojektin yhteydessä. Toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi, EN26 Raportissa kuvattu palvelun tuottamiseen kuluva energia, vesi, pesukemikaalit ja kuljetusten ympäristövaikutukset, jätevesi, jätteet ja hiilidioksidipäästöt, sekä toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Vuonna 213 tehtiin mattopalveluiden elinkaarianalyysi (LCA) yhteistyössä VTT:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin maton elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki CO 2. Tutkimuksen tuloksia käytetään palvelukehityksen, toimitusketjun ja tekstiilinhallinnan kehittämisessä. Mattopalvelun avulla voidaan pidentää maton elinkaarta ja vähentää syntyvän jätteen määrää ja valmistamisen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet tekstiilien käytön tehostamiseksi on kuvattu sivulla 3. Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvät sakot ja sanktiot, EN28 Jäteveden pitoisuuden ylittämisestä maksettiin sanktioita Puolassa, Venäjällä ja Slovakiassa. 36

6 Kuljetukset, EN29 Lindström-konsernin toimesta ajettiin 28 miljoonaa kilometriä vuonna 213, joka tarkoittaa prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Liiketoiminnan kasvaessa kuljetettavien tekstiilien määrä kasvoi, mutta niiden kuljetukset hoidettiin (3 prosenttia) tehokkaammin kuin edellisvuosina. Ominaiskilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden olivat 175 m/kg. Pestyt tekstiilit kuljetetaan asiakkaille runko- ja jakeluautoilla tuoteryhmiin erikoistuneista pesuloista. Runkoreittejä samoin kuin lähijakelureittejä optimoidaan jatkuvasti. Autojen täyttöaste pidetään korkeana, ja kuljetuksissa sovelletaan niin kutsuttua yhden auton periaatetta: sama auto vie puhtaat ja noutaa likaiset tekstiilit. Parhaimmassa tapauksessa sama jakeluauto jakaa asiakkaalle kaikki Lindströmin palveluihin liittyvät tuotteet yhdellä kertaa. Yhdistelmäjakelun poikkeuksena ovat vielä suuret kaupungit, joissa jakeluautot täyttyvät jo yhden tai kahden tuoteryhmän tuotteista. Suomen ulkopuolella sijaitsevat palvelukeskukset palvelevat laajempaa maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi jakelukilometrien suhteellinen osuus kuljetettua tekstiilikiloa kohden on korkeampi muissa toimintamaissa kuin Suomessa. Asiakaskannan kasvu sekä uudet palvelukeskukset tulevat vähentämään jakelukilometrejä tulevaisuudessa. Ajetut kilometrit pestyä tekstiilikiloa kohden km/kg,2,15,1,5 Runko (km/pestyt kilot) Jakelu (km/pestyt kilot) Jakelu ja runkokuljetusten päästöt: Päästökertoimiksi on valittu kolme vuotta vanhojen autojen kertoimet. Kertoimissa on huomioitu, että maksimikantavuudesta käytetään vain puolet kuljetusrullakon yläpuolelle jäävän tyhjän tilan vuoksi. Kuljetusten päästöt on laskettu VTT:n Liisa-järjestelmän yzksikköpäästöjen perusteella. Jakelu- ja runkokuljetusten päästöt suhteessa tekstiilikiloon Vuosi CO 2 g/kg CO g/kg HC g/kg NOX g/kg Hiukkaset g/kg 29 86,8,21,18,48, ,8,2,17,48, ,7,16,13,46, ,5,16,13,46, ,8,15,12,44,1 37

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuuraportti 2004

Yhteiskuntavastuuraportti 2004 Sisältö Johdanto... 3 Perustietoa Lindströmistä... 4 Organisaatio... 5 Lindströmin arvot ja missio... 6 Johtamisjärjestelmät... 7 Kehittäminen ja sidosryhmäyhteistyö... 7 Taloudellinen vastuu... 9 Ympäristövastuu...

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita.

Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Osta ja käytä oikein kotisi koneita ja laitteita. Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni

YMPÄRISTÖTIEDOT 2002. www.finnair.fi/konserni YMPÄRISTÖTIEDOT 2002 www.finnair.fi/konserni SOPEUTUSTOIMILLA SUOTUISA YMPÄRISTÖVAIKUTUS Suuret muutokset kysynnässä ja tarjonnassa näkyivät vahvas ti Finnairin toiminnassa vuonna 2002. Kysynnän muutoksesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi

LINDSTRÖM Oy, PL 29, 00581 Helsinki, puh. 020 111 600, fax 020 111 601, etunimi.sukunimi@lindstrom.fi, www.lindstrom.fi Yhteiskuntavastuuraportti 2006 TYÖRYHMÄ. Lindströmin yhteiskuntavastuuraportin laadintaan osallistunut työryhmä vuonna 2007 oli: toimitusjohtaja Jukka Roiha, varatoimitusjohtaja Juha Laurio, talousjohtaja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos.

Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos. Ammattikeittiön energiatehokkuuden kehitysmahdollisuudet Sähkö on tärkein energiamuoto Suomi energiatehokkaaksi osa II 17.11.2010 juho.mayry@metos.com Paikkakuntia, missä sähkökojeita on ravintoloissa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa

HINKU Sosiaali- ja terveyskeskuksessa Hinku- hankkeessa mukana vuodesta 2008 Tavoitteena vaikuttaa osaltaan kaupungin CO2 päästöjen alentamistavoitteeseen Esimerkkejä 2011 tehdyistä ratkaisuista: Kotipalveluauton hankinnassa yhtenä kriteerinä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot