Kyynäspäänniemen kevyenliikenteen siltahankkeeseen liittyvä ympäristöselvitys Laatijat: FM Päivi Vainionpää, FM Satu Pietola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyynäspäänniemen kevyenliikenteen siltahankkeeseen liittyvä ympäristöselvitys 29.01.2013. Laatijat: FM Päivi Vainionpää, FM Satu Pietola"

Transkriptio

1 Kyynäspäänniemen kevyenliikenteen siltahankkeeseen liittyvä ympäristöselvitys Laatijat: FM Päivi Vainionpää, FM Satu Pietola

2 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis KYYNÄSPÄÄNIEMEN KEVYENLIIKENTEEN SILTAHANKKEESEEN LIIT- TYVÄ YMPÄRISTÖSELVITYS Asiakas Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Pohjolankatu Kajaani Konsultti WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D Oulu Yhteyshenkilöt Ympäristösuunnittelija Päivi Vainionpää, Kannen kuva WSP Finland Oy (2012). Näkymä Rantapuistosta Kyynäspäänniemeen päin. Suunniteltu silta tulisi menemään kuvan keskeltä Kajaaninjoen yli Kyynäspäänniemen puolelle. 2 (23)

3 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTAA YMPÄRISTÖN NYKYTILA KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT LINNUSTO MUU ELÄIMISTÖ Liito-orava Lepakot Saukko HANKKEEN RAKENTAMISENAIKAISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTUKSET LINNUSTOON Kaupunkiluonto ja linnut Vaikutukset yleensä ja niiden vaikutusmekanismit Hankkeen arvioidut vaikutukset VAIKUTUKSET MUUHUN ELÄIMISTÖÖN KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN VAIKUTUKSET LINNUSTOON VAIKUTUKSET MUUHUN ELÄIMISTÖÖN ARVIOINTIIN LIITTYNEET EPÄVARMUUDET JA ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI LÄHTEET LIITTEET (23)

4 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis 1 Hankkeen taustaa Kajaanin kaupunki käynnisti keväällä 2010 kaupunkikeskustan toimivuuden, saavutettavuuden ja vetovoiman parantamiseen tähtäävän hankkeen yhteistyössä Kainuun Maakuntayhtymän ja keskustan toimijoiden kanssa. Kaupunkikeskustan tulevien vuosien pitkäjännitteistä kehittämistä ohjaava yleissuunnitelma ja toteutusohjelma valmistuivat syksyllä Toteutusohjelmassa esitetyt rakennushankkeet on tavoitteena toteuttaa 15 vuoden aikana. Kajaaninjokilaakson puistoja on tarkoitus kehittää yhtenäisenä kokonaisuutena osa-alueiden ominaispiirteitä vahvistamalla. Kyynäsranta (Kyynäspäänniemi) on tarkoitus liittää siltojen avulla Kaupunkirantaan. Tavoitteena on nykyistä puistomaisempi, avoimempi ja toiminnallisempi viheralue. Kuva 1. Kajaaninjokilaakson kehittämissuunnitelma. (Kajaanin kaupunki, yleissuunnitelma) Rantapuistoa, kaupunginrantaa, on tarkoitus kehittää kaupunkilaisten yhteisenä virkistysalueena, joka samalla toimii houkuttelevana käyntikorttina ja matkailuvalttina. Puistoa kunnostetaan mm. parantamalla kävelyreittejä, avaamalla näkymiä ja uusimalla istutuksia. Puistoon rakennetaan uusi leikkipuisto sekä Kyynäspäänniemeen kävelysilta. Hankkeessa on tarkoitus rakentaa noin 53 metriä pitkä ja 3 metriä leveä silta Kajaaninjoen yli Rantapuistosta Kyynäspäänniemeen sekä uutta puistoväylää. Kokonaispituudeltaan hanke on noin 100 metriä (Kuva 2). Liikenneturvallisuuden kannalta Kyynäspäänniemen siltahanke on tärkeä, sillä nykyinen Linnansilta on Kajaanin liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisin paikka, erityisesti kevyelle liikenteelle (Kajaanin liikenneturvallisuussuunnitelma 2009). Suunnitteilla oleva silta parantaisi tilannetta oleellisesti. 4 (23)

5 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Kuva 2. Siltahanke. (Kajaanin kaupunki 2012) Rakennettava kevyenliikenteen silta tulee olemaan samanlainen kuin nykyinen siltapaikasta alavirtaan noin 300 m:n päässä sijaitseva linnanraunioiden kevyenliikenteen silta (Kuvat 3 ja 4). Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puukantinen teräspalkkisilta. Sillan päällysrakenne muodostuu teräspalkkien kannattamasta syrjälankkukannesta ja alusrakenteena ovat maanvaraiset betonirakenteiset maatuet sekä kallionvarainen betoninen välituki sillan keskellä. Sillan alle asennetaan kaukolämpöputket, jotka liitetään olemassa olevaan verkostoon Kyynäspäänniemen alueella. Rantapuiston puolella uoman reunassa on betoninen tukimuuri, joka säilytetään entisellään. Sillan maavaraisia betonitukia varten joudutaan maata kaivamaan (yht. noin 135 m 3 ktr) sekä kalliota louhimaan pintalouhintana (alla 1 m syvyydeltä). Maavaraiset tuet liuskaverhoillaan ja eroosiosuojataan kivilouhella ja nurmetetaan. Välituen betoninen peruslaatta valetaan vedenalaisena valuna. Välituki ankkuroidaan kallioon kuudella harjaterästartunnalla, kallioon porataan reiät, joihin tartunnat juotetaan. Kyynäspäänniemen puolelle rakennetaan kokonaan lisäksi uutta kevyenliikenteen väylää noin 30 m. Rakennettava väylä liitetään olemassa olevaan puistoväylästöön. Sillan alla kulkevat kaukolämpöputket kaivetaan maan alle noin 1 metrin syvyyteen. Tämän päälle rakennetaan hiekasta ja murskeesta noin 3 m leveä väylä. Arvioiden mukaan maa-ainesta tarvitaan uutta väylää varten noin 100 m 3. Maaainesten lisäksi Kyynäspäänniemen puolelta joudutaan kaatamaan jonkun verran puustoa (arviolta 5 mäntyä) sekä sillanrakentamista että kevyenliikenteen väylää varten. 5 (23)

6 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Kuva 3. Kajaanin linnanrauniolla sijaitseva kevyenliikenteen silta. (Kuva WSP 2012) Kuva 4. Kajaanin linnanraunioilla sijaitseva silta. (Kuva WSP 2012) 6 (23)

7 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis 2 Ympäristön nykytila Kyynäspäänniemi kuuluu Kyynäspuiston alueeseen. Puisto eri osineen on tärkeä virkistysalue alueen asukkaille. Alueella lenkkeillään, ulkoillaan ja seurataan luontoa ja sen eläimistöä sekä kasvistoa. Puisto on osa jokivartta kulkevaa Renforsin lenkkiä. Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavassa 2015 alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. Alue on kaupungin omituksessa. Kyynäspäänniemi kuuluu Kajaaninjoen historialliseen kokonaisuuteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Alueella on merkittäviä luonto-, maisema-, kulttuurimaisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Kuva 5. Näkymä Rantapuistosta Kyynäspäänniemeen päin. (Kuva WSP 2012) 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyypit Leinonen (2008) on kartoittanut Kyynäspuiston alueella esiintyvät kasvillisuuskuviot (Kuva 6). Luontotutkimus Rajamäki tmi (2013) on tarkentanut tehtyä kuviointia ja tehnyt tulkintoja kasvillisuuskuvioiden ja kuviokohtaisten lajilistojen pohjalta alueella esiintyvistä kasvillisuustyypeistä. Kuviokohtaisten lajiluetteloiden perusteella Luontotutkimus Rajamäki tmi (2013) on arvioinut, että esim. kuvioilla 3 ja 8 esiintyy lehtotyyppejä. Kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyypin (GOMaT) lehtoa on mm. Leinosen luontoselvityksen kuviolla 3, jota on Kyynäspäänniemen koillisrannan lisäksi 7 (23)

8 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis myös niemen itäpuolen puistossa ja Karoliinanpuistossa. GOMaT-lehtoa esiintyy myös Leinosen luontoselvityksen kuviolla 8, Kyynäspäänniemen länsi-, luoteis- ja pohjoisosassa. Metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervotyypin (GOFiT) suurruoholehtoa tavataan paikoitellen Leinosen luontoselvityksen kuviolla 3. Kuva 6. Leinosen (2008) tekemä kasvillisuuskuviorajaus ja liito-oravakartoituksen tulokset. Sekapuustoista ja lehtipuuvaltaista kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyypin (GOMT) lehtomaista kangasta esiintyy Kyynäspäänniemen keski- ja pohjoisosassa. Tuoretta puolukka-mustikkatyypin (VMT) mäntykangasta tavataan Kyynäspäänniemen eteläosassa. Niemenkärjessä kasvaa useita komeita tukevaoksaisia ja kilpikaarnaisia mäntyaihkeja, joista järeimmät ovat halkaisijaltaan jopa 60 cm. Osa mäntyaihkeista sijaitsee suunnitellun kevyenliikenteenväylän linjauksella (Kuva 7). 8 (23)

9 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Kyynäspäänniemen kärjessä esiintyy paikoin komeita rantakallioita (Kuva 7). Kuva 7. Näkymä Rantapuistosta Kyynäspäänniemeen päin. Rannalla näkyvä komea mäntyaihki sijoittuu suunnitellun väylän kohdalle (Kuva WSP 2012). Kyynäspäänniemen alueella ei esiinny Luonnonsuojelulain (LSL 29 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai vesilain 1. luvun 17 a mukaisia vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita. Metsälain 10 mukaisista metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä elinympäristöistä alueella esiintyvät rehevät lehtolaikut. Näihin lukeutuvat Kyynäspäänniemen keski- ja pohjoisosassa sijaitsevat kurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyypin (GOMaT) lehto ja metsäkurjenpolvi-käenkaali mesiangervotyypin (GOFiT) lehto. Alueella esiintyy myös muutamia uhanalaisiksi luokiteltavia luontotyyppejä. Näitä ovat erittäin uhanalaiset (EN) tuoreet keskiravinteiset lehdot ja vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat sekä vaarantuneet (VU) kosteat runsasravinteiset lehdot ja vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat (Raunio ym. 2008) (Taulukko 1). Puiston hoitotoimenpiteet ovat heikentäneet alueella esiintyvien luontotyyppien luonnontilaisuutta (Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2013). 9 (23)

10 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Taulukko 1. Kyynäspäänniemen selvitysalueella esiintyvien kasvillisuustyyppien uhanalaisuus Raunion ym. (2008) mukaan (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = säilyvä). Luontotyyppi Etelä-Suomi Koko maa Lehdot Tuoreet keskiravinteiset lehdot EN EN Kosteat runsasravinteiset lehdot VU VU Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat EN EN Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat VU NT Vanhat mäntyvaltaiset tuoreet kankaat LC LC Luontodirektiivin määrittelemistä luontotyypeistä Kyynäspäänniemen alueella esiintyy boreaalista luonnonmetsää ja boreaalista lehtoa. 2.2 Linnusto Alueella ei ole tehty varsinaisia linnustoselvityksiä, linnustotiedot perustuvat muiden luontoselvitysten yhteydessä tehtyihin havaintoihin sekä yksityishenkilöiden tekemiin havaintoihin. Kyynäspäänniemen seudulla on havaittu n. 70 lintulajia, joista noin pesiviä. Alueen linnustoon kuuluu tavallisia havu- ja sekametsän lajeja sekä puistojen ja pihapiirien lintuja, joiden elinpiirivaatimukset ovat suhteellisen väljät. Jokialue on kesäaikaan melko harvalajinen, mutta talvella ja keväällä se on kaupungin järjestämän ruokinnan ansiosta sorsalinnulle mieluinen paikka. Alue on myös muuttolintujen levähdyspaikka. Sorsien ruokintapaikalla on tavattu keväisin muuttavia joutsenia (noin 20 yksilöä). Joen rantaan ja puiston metsiin asennetut linnunpöntöt houkuttelevat alueelle mm. kolopesijöitä. Yleisimmät lajit alueella ovat peippo (Fringilla coelebs), pajulintu (Phylloscopus trochilus) sekä räkättirastas (T. pilaris). Linnunpöntöt ovat houkutelleet alueelle mm. talitiaisen (Parus major), sinitiaisen (Parus caeruleus), kirjosiepon (Ficedula hypoleuca) sekä käpytikan (Dendrocopoc major). Kyynäspuiston jokisulassa talvehtii jopa satoja sinisorsia (Anas platyrhynchos). Sulassa on talvehtinut myös laulujoutsenia (Cycnus cycnus) mm. talvella Sinisorsien lisäksi rantavesissä on tavattu muista sorsalinnuista mm. telkkiä (Bucephala clangula) ja tukkasotkia (Aythya fuligula). Alueelta on havaintoja myös tukkakoskelosta (Mergus serrator) ja isokoskelosta (Mergus merganser) sekä koskikarasta (Cinculus cinculus). Ranta-alueilla pesiviä lajeja ovat mm. rantasipi (Actitis hypoleucos), kalalokki (Larus canus) ja naurulokki (Larus ridibundus). Havaitut vesilintumäärät, sinisorsia lukuun ottamatta, ovat olleet pääosin vain muutamia yksilöitä. Alueella tavatuista linnuista ( ) 8 ovat lintudirektiivin liitteen I lajeja, 5 uhanalaisia lajeja, 2 alueellisesti uhanalaisia lajeja ja 15 Suomen vastuulajeja (Taulukko 2). Lähes kaikki alueella (yli 95 %) tavatut lintulajit ovat Suomessa rauhoitettuja. Lajien uhanalaisuus on tarkistettu uusimman Suomen lajien uhanalaisuus Punaisen kirjan 2010 mukaan (UA2010). Uhanalaisiksi määritellään lajit, joiden uhanalaisuusluokka on CR (äärimmäisen uhanalainen), EN (erittäin uhanalainen) ja VU (vaarantunut). Kajaani kuuluu Pohjois-Karjala Kainuun alueelliseen uhanalaisuusvyöhykkeeseen eli 3b alueeseen. 10 (23)

11 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Taulukko 2. Kyynäspäänniemen alueella tavattujen lintujen suojelullinen tilanne. VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen ja RE = alueellisesti hävinnyt. Laji EU:n direktiivilaji UA2010 Alueellisesti uhanalainen Suomen vastuulaji laulujoutsen X X uivelo X X allihaahka X X pikkulokki X X kalatiira X X lapintiira X palokärki X pohjantikka X X tukkasotka VU isokoskelo NT X tukkakoskelo NT X pikku-uikku VU koskikara VU RT pilkkasiipi NT selkälokki VU X naurulokki NT virtavästäräkki VU punavarpunen NT rantasipi NT X telkkä X haapana X tavi X pilkkasiipi RE X taviokuurna RE X mustalintu RT Suunnittelualueen vieressä sijaitsee kaupungin ylläpitämä sorsien talviruokintapaikka (Kuva 8). 11 (23)

12 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Kuva 8. Sorsien talviruokintapaikka Kyynäspäänniemessä. (Kuva Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2012) 2.3 Muu eläimistö Alueen eläimistöön kuuluvat mm. liito-orava, orava, metsäjänis ja rusakko. Alueella on tehty havaintoja myös saukosta ja lepakoista Liito-orava Kyynäspuiston ja ympäröivien puistoalueiden alueilla on suoritettu liito-oravakartoituksia useaan otteeseen, vuosina 2001 (Hurme), 2003 (Heikkinen) ja 2008 (Leinonen). Tutkimusten yhteydessä alueella on tehty lukuisia papanahavaintoja, joista suurin osa sijoittuu Kyynäspuiston etelä- ja keskiosiin (Kuva 9). Papanat ovat olleet enimmäkseen suurten, sileärunkoisten ja alaoksattomien/harvaoksaisten kuusten juurella. Potentiaalisia pesäpuita on löydetty Kyynäspuistosta yhteensä 29 keväällä Papanoiden lisäksi huhtikuussa 2008 on tehty näköhavainto kahdesta liito-oravasta Kyynäspuiston alueella. Joulukuussa 2012 suoritettujen maastotöiden yhteydessä ei Kyynäspäänniemen alueella havaittu liito-oravan papanoita. Tämä ei kuitenkaan poissulje liito-oravan esiintymistä alueella, koska talvella papanoita on melkein mahdotonta löytää. Liito-orava ei talvella merkitse reviiriään papanoilla, vaan merkkaaminen alkaa vasta keväällä maaliskuun lopulla tai huhtikuussa (Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2013). 12 (23)

13 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Kuva 9. Liito-oravakartoituksen tulokset Kyynäspuiston alueella keväällä 2008 (Leinonen 2008). Liito-oravan ydinalueen on arvioitu sijoittuvan Kyynäspuiston etelä- ja keskiosiin, joista on löydetty useimmat papanapuut samoin runsaimmat yksittäiset löydökset. Näillä alueilla puusto on liitooravalle sopivaa: iäkästä, kerroksellista, kuusivaltaista sekametsää. Liito-oravan pääasiallisiksi ruokailualueiksi on oletettu Puutavarantien läheisyydessä olevaa kuusi-lehtikuusimetsikköä ympäröivät lehtipuualueet, jokirannan sekametsäalue sekä Kyynäspäänniemen alue. Kyynäspuiston ja Karolineburgin alueen liito-oravaesiintymät on arveltu olevan yhteydessä Kajaaninjokivarren muihin esiintymiin jatkuen Karoliinanpuistosta länteen kohti Vanhaa hautausmaata sekä pohjoiseen kohti Pöllyvaaraa. Idässä liito-oravien esiintymisalue jatkuu Kaukametsään sekä Kuurnaan (Leinonen 2008) Lepakot Kaikki Suomessa esiintyvät lepakot on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja ne kuuluvat myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Kyynäspuiston alueella on lähtötietojen mukaan nähty lepakoita, joskaan tarkempaa lajimää- 13 (23)

14 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis ritystä ei ole tehty (Leinonen 2008). Kyynäspäänniemen ranta-alueiden on arvioitu olevan sopivaa saalistusaluetta lepakoille. Lisäksi Kyynäspäänniemen kärjen kallioilla ja kivikossa on lepakoille sopivia koloja päivälevähdyspaikoiksi. Kyynäspäänniemestä ja lähiympäristöistä löytyy myös lukuisia kolopuita ja koivupökkelöitä, jotka voivat toimia tärkeinä lisääntymis- ja levähdyspaikkoina lepakoille (Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2013). Alueelle on suositeltu tehtäväksi tarkempi lepakkoselvitys alueen lepakkokannan selvittämiseksi Saukko Kyynäspäänniemen edustalla on havaittu kalastava saukko ainakin keväällä Ilmeisesti kyseinen saukkoemo poikasineen on asustanut Kajaaninjoessa pidemmänkin aikaa. Saukon pesäpaikoista ei kuitenkaan ole tietoa. Yleensä saukolla on käyttämänsä elinpiirin sisällä useita lepo- ja pesäpaikkoja. Nämä paikat voivat sijaita rantatörmissä, juurakoiden ja siltojen alla tai vain tiheän pensaan suojissa. Saukko on rauhoitettu koko maassa ja se on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010). Saukko kuuluu myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. 3 Hankkeen rakentamisenaikaiset vaikutukset 3.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Kyynäspäänniemeen ei tällä hetkellä johda kevyenliikenteen väylää, vaan se joudutaan alueelle rakentamaan. Erityisesti niemen kärki on tällä hetkellä melko luonnontilaista metsää. Rakentamisen vuoksi alueelta joudutaan kaatamaan puustoa ja tekemään maanrakennustöitä tierakenteita ja kaukolämpökanaalia varten. Kevyenliikenteenväylä tulee olemaan noin 3 metriä leveä, minkä lisäksi puustoa joudutaan kaatamaan hieman leveämmältä alueelta mm. nurmetusten vuoksi. Suunniteltu kevyenliikenteenväylälinjaus sivuaa Kyynäspäänniemen alueella muutamia erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita luontotyyppejä. Vaikka rakentaminen kohdistuukin vain pieneen osaan näistä luontotyypeistä, voi sillä olla kuitenkin merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen alueella esimerkiksi kolopuiden ja lahopuiden raivaamisen kautta. Linjauksen alueelle sijoittuu ainakin muutamia suuria aihkimäntyjä (ks. kuva 7), joilla on myös merkittävää maisemallista arvoa. 3.2 Vaikutukset linnustoon Kaupunkiluonto ja linnut Kaupunkiluonnolla tarkoitetaan sekä viheralueilla säilynyttä alkuperäisen kaltaista luontoa että ihmisen vaikutuksesta voimakkaasti muuttuneiden kulttuuriympäristöjen luontoa. Tärkeimpiä luonnonympäristöjä kaupungeissa ovat metsät ja rannat ja kulttuuriympäristöjä puistot, puutarhat ja pihat. Kaupunkiin lintuja houkuttelee ensisijaisesti kilpailun vähäisyys, helpot ravinnonsaantimahdollisuudet, hukkalämpö ja petojen vähäisempi määrä maaseutuun verrattuna. Kaupunkien yövalot houkuttavat hyönteisiä ja hyönteisiä syöviä lintuja, varislinnut ovat oppineet hyödyntämään autojen alle jääneiden eläinten raatoja jne. Monet linnut esiintyvät kaupungeissa jopa suurina parvina myös talviaikaan sopivan ravinnon löytymisen myötä. 14 (23)

15 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Nopeimmin kaupunkiympäristöön ovat sopeutuneet niin sanotut yleislajit, jotka ovat joustavia ravinnon ja elinympäristön suhteen sekä lajit, joiden alkuperäinen elinympäristö muistuttaa kaupunkiympäristöä. Tällaisia lajeja ovat mm. varikset, harakat, naakat, pulut, lokit, varpuset ja pöllöt. Muita usein kulttuuriympäristössä tavattavia, mutta myös luonnontilaisilla alueilla eläviä lintuja ovat muun muassa talitiainen, sinitiainen, västäräkki, harmaasieppo, viherpeippo, pullasorsat (sinisorsa, haapana, telkkä), lokit ja tiirat. Kyynäspäänniemen alueelta on tavattu edellä mainituista lajeista kaikkia muita paitsi pöllöjä. Alueella saattaa esiintyä myös pöllöjä, sillä esitetyt lintuhavainnot perustuvat valoisan ajan havainnointiin. Ranskassa toteutetussa kolmessa tutkimuksessa (Pariisi ja muut isot kaupungit) todettiin, että lintuja on kaupungeissa sekä yksilö- että lajimäärältään enemmän viikonloppuisin kuin viikolla. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että kaupunkien melu- ja päästöarvot noudattavat viikkosykliä ollen pienimmät viikonloppuisin. Yleisin muutos on lintujen tottuminen ihmisen läsnäoloon ja liikenteeseen, mikä näkyy pakoetäisyyksien pienentymisenä. Lähes kaikki lintulajit ovat kaupungissa kesympiä kuin luonnossa. Lintujen tiedetään myös laulavan kaupungeissa tavallista kovempaa ja korkeammalla taajuudella, johtuen kaupunkien suuremmasta taustamelusta Vaikutukset yleensä ja niiden vaikutusmekanismit Liikenteen, liikkumisen ja rakentamisen vaikutuksia eläinlajeihin on tutkittu kohtalaisen paljon. Ne voivat aiheuttaa seuraavia haitallisia vaikutuksia eläimistöön: estevaikutus elinympäristön häviäminen tai laadun heikkeneminen elinympäristönpirstoutuminen ja/tai eristyminen reunavaikutukset lisääntyvät törmäyskuolemat lisääntyvä stressi (melu, liike) liikkumisen aiheuttamat häiriöt muutokset vesitaloudessa Edellä esitetyistä vaikutusmekanismeista samankaltaisia vaikutuksia on kohdilla 2 (elinympäristön häviäminen tai laadun heikkeneminen) ja 5 (törmäyskuolemat), jotka voivat heikentää selviytymistä (ravinnonhankinta, pesintä) sekä johtaa elinympäristön hylkäämiseen. Ihmisten liikkumisen (toiminnan) vaikutukset linnustoon Lintujen häiriytymiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Amerikkalaiset tutkijat (Bennett ja Zuelke) esittävät kirjallisuuskatsaukseen perustuvassa artikkelissaan koosteen eri aktiviteettien vaikutuksista linnuston käyttäytymiseen (Taulukko 3). 15 (23)

16 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Taulukko 3. Eri liikkumismuotojen vaikutukset linnustoon ja linnuston häiriöherkkyyteen vaikuttavat tekijät. (Sito 2011, alkuperäinenlähde: Bennet ja Zuelke 1999) Aktiviteetti Häiriö linnustolle Paikalla olo Linnusto vältti paikkoja, joissa oli ihmisiä ja kävijämäärät olivat korkeita. Etäisyys Häiriö kasvoi linnun ja ihmisen etäisyyden pienentyessä. Lähestymiskulma Suoraan lähestyttäessä ulkoilija aiheutti suuremman häiriön. Suora lähestyminen voi myös aiheuttaa voimakkaimman häiriön kuin sivuava lähestyminen. Valokuvaajat Valokuvaajat aiheuttavat muita liikkujia todennäköisimmin häiriöitä, koska he pyrkivät aktiivisesti lähestymään lintua. Aktiviteetin tyyppi ja Hölkkääjät aiheuttivat häiriötä herkemmin kuin kalastajat, kiipeilijät nopeus ja kävelijät johtuen nopeudesta. Hitaammat liikkumismuodot lintu kokee vähemmän uhkaaviksi. Melu Ulkoilijoiden aiheuttama melu lisää lintujen häiriytymistä. Melu ei kuitenkaan suoraan korreloi ulkoiluryhmän koon kanssa. Lapset Lapsiryhmä lisää häiriötä luultavasti johtuen lapsien aiheuttamasta suuremmasta kovemmasta melusta sekä äkkinäisistä liikkeistä. Koirat Yleistäen koirien läheisyys saa linnut varuilleen. Kytkemätön koira aiheuttaa suoran uhan linnuille sekä aiheuttaa suurempaa häiriötä Tekijä Muuttolintu vs. paikkalintu Poikasten ruokinta Kasvillisuuden peittävyys Tottuminen Elinympäristöjen määrä ja laatu Vaikutus Muuttolinnut vaikuttavat olevan paikkalintuja herkempiä häiriöille. Lajien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua, eikä vastetta voida täysin yleistää. Muuttolinnut ovat erityisen herkkiä ravinnon hankintaan/ruokkimiseen käytetyn ajan vähentymiselle. Ruokinta-aika vähenee ja valppausaika lisääntyy ihmisten käyttämien polkujen lähellä. Poluilla liikkuminen ruokailu- ja levähdysalueilla aiheuttaa lintujen siirtymisen etäämmälle. Yksilö palaa harvoin polun lähistölle. Häiriön taajuudella on vaikutusta lintujen käyttäytymiseen. Linnuilla on taipumus siirtyä kasvillisuuden suojaan ihmisten lähestyessä, jos mahdollista. Linnut palaavat ravinnonhankintaalueelle häiriön poistuttua. Lajista riippuen jotkin lajit voivat tottua ainakin osaan ulkoilun aiheuttamista häiriöistä tai saattavat palata takaisin välittömästi häiriön poistuttua. Herkemmät lajit jättävät elinympäristönsä pidemmäksi aikaa ennen palaamista tai eivät palaa lainkaan. Elinympäristöllä voi olla kaksijakoinen vaikutus; mikäli elinympäristö on merkittävä ravinnonlähde, ei laji välttämättä reagoi häiriöön voimakkaasti. Toisaalta laji voi siirtyä pysyvästi tai pitemmäksi aikaa kauempana sijaitsevalle vastaavalle ympäristölaikulle, mikäli sellainen on tarjolla. Ts. sopivien elinympäristöjen riittävä määrä, läheisyys ja hyvä laatu heikentävät haittaa. Aktiviteeteistä voimakkaimman vasteen aiheuttavat äkkinäiset liikkeet, voimakas melu sekä suora lähestyminen. Muuttolinnut ovat yleistäen paikkalintuja herkempiä häiriölle, koska niiden 16 (23)

17 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis ravinnonhankinta-aika on rajoittuneempi. Ihmisen läsnäolo ja liikkuminen saa erityisesti keski- ja isokokoiset linnut siirtymään pääsääntöisesti etäämmälle. Usein lajit välttelevät kaikkein kuormittuneimpia alueita. Kuormittuneisuudella tarkoitetaan enemmänkin liikkumisen tai paikallaolokertojen taajuutta kuin yksilömäärää. Joidenkin lajien osalta on olemassa empiiristä tutkimustietoa pakoreaktioetäisyyksistä sekä lajin varoitusetäisyydestä (Taulukko 4). Kyynäspäänniemen linnustotarkkailujen yhteydessä on havaittu, että joutsenten pakoonlähtemisetäisyys on ollut noin 30 metriä. Taulukko 4. Havaittuja pako- ja varoitusetäisyyksiä eräillä lintulajeilla. (*Ruddock & Whitfield 2007, ** Bregnballe et al 2009) Laji varoitusetäisyys, m pakoetäisyys, m keskiarvo 80 % keskiarvo 80 % telkkä* 5 < <10-50 kanahaukka* < ampuhaukka* 225 < < räkättirastas* < haapana** merimetso** 193 tavi** nokikana** Tehtyjen tutkimusten mukaan ulkoilun linnustolle aiheuttamista häiriöistä osoittavat, että ulkoilulla voi olla tilapäisiä vaikutuksia lintujen käyttäytymiseen ja liikkumiseen elinpiirillään tai paikallisella esiintymisalueella. Muutos lintulajien käyttäytymisessä ei välttämättä kuitenkaan ole negatiivinen, jos lajin ravinnonhankinta säilyy muuttumattomana. Ranta- ja vesilinnuston häiriintymisherkkyyttä tutkittiin Floridassa 1990 luvulla. Tutkimuksessa selvitettiin lintujen pakoon lähdön etäisyyttä kävelevän ihmisen, auton sekä veneen osalta. Auton ja veneen lähtömelutaso oli noin 75 db. Pienimmät pakoetäisyydet olivat noin 13 metrin luokkaa suurimpien ollessa hieman yli 30 metriä. Pakoreaktiossa erityisesti lokit olivat herkimpiä. Pakoreaktio syntyi pisimmällä etäisyydellä veneen suhteen ja lyhyin etäisyys oli tavallisen auton suhteen. Tutkimuksen perusteella tutkijat päätyivät tulokseen, että sadan metrin suojaetäisyys on riittävä suurimmalle osalle vesilintuja, jolloin pesintä ei häiriydy. Suojaetäisyys voi olla lyhyempikin, jos suojavyöhykkeellä on peitteistä kasvillisuutta tai häiriötekijät sivuaa lintuja tangentiaalisesti. Toisaalta suojavyöhykkeet voivat olla myös pidempiä riippuen alueen ympäristöstä sekä alueen lintupopulaatiosta. Linnustoon kohdistuvan häiriön täsmällinen määrittely on vaikeaa, koska lajit reagoivat häiriöihin hyvin eri tavalla ja yksittäisten lajien käyttäytymisestä on verraten vähän saatavilla havaintoihin perustuvaa aineistoa. Lisäksi lajin sisällä yksilöiden välisessä käyttäytymisessä on eroja. Elinympäristömuutokset Lintulajien ja yksilömäärien on todettu useissa tutkimuksissa vähenevän ympäristön muuttuessa. Lintujen pesimistodennäköisyyden on todettu kasvavan lineaarisesti elinympäristön pinta-alan kasvaessa. Lajien elinympäristön minimikoko ja elinympäristövaatimukset vaihtelevat. Osa lajeista 17 (23)

18 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis vaatii reviirin, kun taas osa lajeista on yhdyskunnissa eläviä tai reviirin suhteen sallivat esimerkiksi lajitoverin kanssa päällekkäisen reviirin. Kaikkein konkreettisin elinympäristön muutos on ympäristön häviäminen tai voimakas muuttuminen. Elinympäristön supistuminen voi puolestaan johtaa jäljellä olevalla alueella tihentyneeseen pesimäkantaan ja edelleen kilpailuun ravinnosta tai vaihtoehtoisesti yksilöt siirtyvät pois koko alueelta. Elinympäristön pirstoutumisen seurauksena ns. reunavaikutuksen alaisen elinympäristön osuus kasvaa ja ydinosien pinta-ala pienenee. Tämä voi johtaa samaan tulokseen kuin elinympäristön supistuminen. Ns. reunavyöhykelajit yleistyvät ydinalueen lajien vähentyessä. Häiriöt, jotka estävät ravinnonhankintaympäristön käytön, voivat vaikuttaa paikallisella tasolla lintulajiin haitallisesti, mikäli lajille ei ole lähistöllä vastaavaa tai parempaa ympäristöä. Mikäli häiriöt ovat jatkuvia voivat häiriöt vaikuttaa lajin pesimätiheyteen siten, että häiriytyvissä ympäristöissä pesintä lakkaa, jolloin pesintään sopiva alue supistuu. Tämä taas voi joissain tapauksissa johtaa siihen, että pesimätiheys kasvaa muissa osissa aluetta, jonka seurauksena kilpailu ravinnosta kasvaa ja sitä kautta vaikuttaa populaatioon negatiivisesti. Mikäli parhaimmat pesimäympäristöt häviävät tai ne joudutaan hylkäämään ensimmäiseksi, heikkenee alueen kantokyky teoreettisesti varsin voimakkaasti Hankkeen arvioidut vaikutukset Yleensä vakavimmaksi vaikutukseksi arvioidaan lintukantoihin kohdistuvat pesimäaikaiset häiriöt. Tuolloin esimerkiksi voimakas melu saattaa pelästyttää pesivät linnut lentoon ja varikset tai muut munia ja poikasia syövät pedot saattavat käyttää tilaisuutta hyväkseen. Pienpetoihin kuuluvat myös kotikissat ja koirat, jotka voivat tuhota pesintöjä siinä missä villitkin eläimet (minkit). Alueen linnusto on jo tottunut ihmisten liikkumiseen alueella, mutta erilainen rakennuskoneista ja rakentamisesta aiheutuva melu saattaa aiheuttaa pakoreaktion, jolloin hetkellinenkin häiriö pahimmassa tapauksessa saattaa vaikuttaa poikastuoton onnistumiseen, jos pienpedot ehtivät paikalle. Rakentamisen aikana melun voimakkuus ja muoto vaihtelee työmenetelmästä ja työkoneiden määrästä riippuen. Yleisesti on todettu, että linnut ovat herkimpiä äkillisille voimakkaille melusykäyksille, kuten esimerkiksi paalutuskoneen aiheuttamalle melulle. Jos äkillinen melu sijoittuu haudonta-aikaan ja emo lähtee pesältä, ehtivät saalistajat mahdollisesti tuhota osan munapesistä. Sillan ja uuden kevyenliikenteen väylän rakentamisessa käytettävät laitteet ja koneet eivät ole ääniteholtaan kaikkein meluisimpia, joten vaikutusten arvioidaan olevan suhteellisen pieniä, huomioiden se, että alue sijoittuu keskelle kaupunkia, joten olemassa olevat melutasot alueella ovat jo suhteellisen korkeat. Elinympäristömenetyksiä tai pirstoutumisia ei ole odotettavissa, koska rakennustoimet kohdistuvat vain pienelle alueella Kyynäspäänniemen ja kaupunginpuiston ranta-alueilla. Rakentamisen aikana linnut saattavat jossain määrin vältellä aluetta ja ovat herkempiä pakoreaktioille. Pietarsaaressa seurattiin 1980 luvun alussa lähelle keskustaa sijoittuvan järven (Kråkholmanjärvi) linnustoa tienrakennushankkeen aikana ympäri vuorokauden, tuolloin esimerkiksi naurulokit antoivat hälytyksen ja nousivat lentoon useita kertoja seurantapäivän aikana. Pääosin hälytyksen taustalla oli melu tai lähellä havaittu liike (saalistaja), mutta useiden hälytysten taustalla oli tarkkailijoille tuntematon syy. 18 (23)

19 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis Linnustovaikutusten minimoimiseksi rakennustyöt tulisi ajoittaa pesimäajan ulkopuolelle (huhtikesäkuu) sekä lintujen muuttoaikojen ulkopuolelle (Taulukko 5). Käytännössä aktiivisin muuttoaika sijoittuu kevääseen maalis-toukokuuhun. Taulukko 5. Lintujen kevät- ja syysmuuttoaikoja. Alueella tavattuihin suojelullisesti arvokkaisiin lajeihin (mm. laulujoutsen) kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska rakentaminen tullaan toteuttamaan suurella todennäköisyydellä kevätmuuton ja pesimäajan ulkopuolella. 3.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön Alueella esiintyvistä eläinlajeista suojelullisesti merkittävimmät ovat liito-orava, saukko ja mahdolliset lepakot. Liito-oravan ydinalue sijoittuu tutkimusten mukaan Kyynäspuiston etelä- ja keskiosiin, mutta Kyynäspäänniemen pohjoisosissakin on tehty papanahavaintoja. Lisäksi Kyynäspäänniemen alueelle sijoittuu runsaasti lehtipuustoa, joten alueen on arvioitu olevan lajille tärkeä ruokailualue. Myös 19 (23)

20 Toimeksiantonumero: Päivätty: Tarkastettu: Käsittelijä: Vainionpää, Pietola Status: valmis mahdollisia pesäpuita sijaitsee niemen pohjoisosissa. Hankkeella voidaan katsoa olevan vaikutusta liito-oravan elinympäristöön, mikäli kevyenliikenteenväylän rakentamisen vuoksi alueelta kaadetaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveltuvia kolopuita. Myös rakentamisen aikaisella työkoneiden melulla ja ihmistoiminnalla voi olla vaikutusta liito-oravan esiintymiseen kyseisellä alueella. Tämän vuoksi rakentaminen tulisikin suorittaa liito-oravan kiima- ja lisääntymisaikojen ulkopuolella. Liito-oravalla voi olla kaksi poikuetta vuodessa, yksi keväällä ja toinen kesällä. Parittelu tapahtuu maalis-toukokuun aikana. Poikaset lähtevät pesästä heinä-syyskuussa. Kyynäspäänniemen alueella ei ole suoritettu varsinaista lepakkoselvitystä, mutta alueella on lähtötietojen mukaan nähty lepakoita. Alueella sijaitsee myös useita lepakoiden päiväpiiloiksi sekä lisääntymis- ja talvehtimispaikoiksi soveltuvia kohteita. On esimerkiksi arvioitu, että Kyynäspäänniemen rantakallioilla olevat kolot ja raot voisivat toimia lepakoiden päiväpiiloina (Luontotutkimus Rajamäki Tmi 2013). Kevyenliikenteenväylään liittyvän sillan rakentamisen vuoksi rantakalliolla joudutaan suorittamaan louhintoja, jolloin lepakoille soveltuvien kalliorakojen määrä voi vähentyä. Hankkeella voi olla vaikutusta lepakoihin myös kolopuiden raivaamisen kautta, jolloin soveltuvien pesäkolojen määrä alueella pienenee. Lepakoita uhkaavat yleisesti lisääntymis- ja talvehtimisaikainen häirintä, minkä vuoksi rakentamistoimenpiteet tulisi ajoittaa näiden kausien ulkopuolelle. Lepakot synnyttävät juhannuksen aikoihin ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua poikaset itsenäistyvät. Saukon esiintymisestä alueella ei ole ollut saatavilla tarkempaa tietoa. Tarkkaa vaikutusarviota on lähes mahdoton tehdä ilman, että lajin käyttämä elinpiiri tunnetaan. Yleisesti voidaan kuitenkin arvioida, että rakentamisen aikainen melu ja vesityöt voivat häiritä alueella pesivää ja kalastavaa saukkoa. Alueella sijaitsee kuitenkin useita saukolle soveltuvia suojaisia rannanosia, joten merkittävää vaikutusta saukon esiintymiseen alueella ei katsota syntyvän. 4 Käytönaikaiset vaikutukset 4.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Kevyenliikenteenväylän käytön aikaiset vaikutukset näkyvät alueella lähinnä mahdollisena roskaantumisena ja kasvien tai kasvinosien poimimisena väylää reunustavilla luontotyypeillä. Helpomman saavutettavuuden vuoksi alue voi kuitenkin vetää virkistyskäyttäjiä myös kevyenliikenteenväylän ulkopuolisille alueille, jolloin alueelle voi syntyä polkuja ja kasvillisuutta tallataan laajemmaltakin alueelta. Tämä vaikuttaa luontotyyppien luonnontilaisuutta heikentävästi. 4.2 Vaikutukset linnustoon Käytön aikaiset vaikutukset liittyvät lisääntyvään liikenteeseen (liikennemäärään) ja siitä aiheutuvaan liikkeeseen ja meluun. Vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska alueella tälläkin hetkellä liikutaan aktiivisesti. Vaikutusten kannalta herkimmäksi lajiksi arvioidaan laulujoutsen. Hankkeen toteutumisen myötä pelätään, että joutsenet katoavat alueelta kokonaan, koska nämä eivät uskalla mm. kulkea sillan alitse nykyisin suosimansa lahden poukamaan. Tämän liikkumisen ei kuitenkaan katsota merkittävästi estyvän, koska tälläkin hetkellä lähialueella sijaitsee mm. linnanraunioiden kohdalla vastaavanlainen silta eikä sen ole todettu rajoittavan joutsenten liikkumista. 20 (23)

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526

HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009

HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys

KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Liito-oravakartoitus Päivämäärä 11.11.2014 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIITO-ORAVAKARTOITUS, JOROISTENTIEN

Lisätiedot

Mäntymäen luontoselvitys Laihia

Mäntymäen luontoselvitys Laihia Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven

Lisätiedot

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys

Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Savonlinnan kaupunki 2014 Savonlinnan Nojanmaan peltojen alueen luontoselvitys Petri Parkko 12.5.2014 1 1. Taustoja Kaupunki on ostanut Nojanmaan peltojen alueen yksityiseltä maanomistajalta. Alueella

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

Lisätiedot

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY

Megatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

Marja-Vantaan asuntomessualueen sopivuus liito-oravalle

Marja-Vantaan asuntomessualueen sopivuus liito-oravalle 1(10) M U I S T I O 9.11.2011 Marja-Vantaan asuntomessualueen sopivuus liito-oravalle Marko Schrader & Marko Nieminen Syksyllä 2011 arvioitiin Marja-Vantaan asuntomessualueen (kuva 1) sopivuus liito-oravalle

Lisätiedot

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite

Liite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Lapinkylä, Vantaa

Liito-oravaselvitys Lapinkylä, Vantaa 2009 Liito-oravaselvitys Lapinkylä, Vantaa Tmi Marko Schrader 30.5.2009 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan biologiaa... 4 3. Menetelmät... 5 4. Tulokset... 5 5. Johtopäätökset... 9 6. Kirjallisuus

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen

Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto

Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie. Liito-oravaselvitys. Tiehallinto Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Liito-oravaselvitys Tiehallinto 2009 1 Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie välillä Rengonkylä-Nurmo; liito-oravaselvitys 1. Yleistä Liito-oravaa (Pteromys volans) koskevat

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Planeko Oy VALKEAKOSKEN KAUPUNKI LOUNAISSUUNNAN OSAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Raportti 161-C9768 12.5.2008 FCG Planeko Oy Raportti I 28.4.2008 Lounaissuunnan osayleiskaavan liito-oravaselvitys161-c9768

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007

Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Liito-oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 Espoo 2007 Liito oravaselvitykset Tuusulassa keväällä 2007 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1. Sulan alue 3 2.2. Kehä IV:n

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Tapanilan tilan ranta-asemakaava

Tapanilan tilan ranta-asemakaava Raportti LIITE 67080500.BBJ 12.5.2009 Jyväskylän kaupunki Tapanilan tilan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosassa (Pohjois- Korpilahti)

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS

TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Sulkavan Palvelut Oy TAAJAMAYLEISKAAVAN LIITO-ORAVASELVITYS Liito-oravaselvitys 20.9.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 20.9.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta.

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013

Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Lappeenrannan Kettukallioon suunnitellun maa-ainesten ottoalueen liito-oravaselvitys 2013 Juha Jantunen & Kimmo Saarinen SISÄLLYS JOHDANTO... 2 LIITO-ORAVAN EKOLOGIAA JA SUOJELUNÄKÖKOHDAT... 3 KETTUKALLION

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS

UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS FCG Planeko Oy UURAISTEN KUNTA UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN LIITO- ORAVASELVITYS 685-D3075 27.5.2009 FCG Planeko Oy Liito-oravaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 LIITO-ORAVA... 1 3 MENETELMÄT,

Lisätiedot

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Kuva: Timo Pylvänäinen Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä Jyväskylän kaupunki Kaavoitus 21.3.2013 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Tehdyt selvitykset...

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys 2014

Liito-oravaselvitys 2014 Espoon kaupunki Niittykumpu Liito-oravaselvitys 2014 Luontotieto Keiron Oy 29.5.2014 Espoon kaupunki Niittykumpu, Liito-oravaselvitys 2014 Luontotieto Keiron Oy Teksti: Anu Luoto, Susanna Pimenoff Kuvat:

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN

Lisätiedot

Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen sillan rakentaminen Kajaaninjoen yli ja valmistelulupahakemus, Kajaani

Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen sillan rakentaminen Kajaaninjoen yli ja valmistelulupahakemus, Kajaani PÄÄTÖS Nro 69/2013/2 Dnro PSAVI/26/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2013 ASIA Kyynäspäänniemen kevyen liikenteen sillan rakentaminen Kajaaninjoen yli ja valmistelulupahakemus, Kajaani HAKIJA

Lisätiedot

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA

LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Liito-oravaselvitys 24.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 24.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys

Tuohimutkanrinteen luontoselvitys LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006

Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006 Hämeenlinnan Painokankaan ja Karanojan liito-oravainventointi 2006 Hämeenlinnan kaupunki, Kaavoitustoimisto Juha Honkala Erkontie 11 04420 Järvenpää juha.honkala@nic.fi 050-3505170 Sisältö: Johdanto 3

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään vesilintulaskennat ja kehrääjäselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 55/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014

LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010

Destia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010 Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Heikkimäen luontoselvitys 2010

Heikkimäen luontoselvitys 2010 Heikkimäen luontoselvitys 2010 1. Selvityksen taustoja Heinolan kaupungin teknisen toimen maankäyttöosasto tarvitsi asemakaavasuunnittelua varten tietoja seitsemän kohteen luontoarvoista. Kohteet olivat

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti

Liito-oravaselvitys. Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten. Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti Liito-oravaselvitys Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavaa varten Jussi Mäkinen 27.3.2007 Lahti 1. Johdanto Riihimäen kaupungin tekninen virasto ja Hausjärven kunta tilasivat Jussi Mäkiseltä

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija

ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS. TOIMI ympäristöalan asiantuntija ENDOMINES OY:N KARJALAN KULTALINJAN KAIVOSHANKKEIDEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija HEINÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Kuittila...

Lisätiedot

TAMPEREEN RUSKON JA TARASTENJÄRVEN LIITO-ORAVASELVITYS KEVÄÄLLÄ 2011

TAMPEREEN RUSKON JA TARASTENJÄRVEN LIITO-ORAVASELVITYS KEVÄÄLLÄ 2011 Vastaanottaja Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 15.5.2011 Viite 82129405-08 TAMPEREEN RUSKON JA TARASTENJÄRVEN LIITO-ORAVASELVITYS KEVÄÄLLÄ

Lisätiedot