unite for children Ourvision voittaja Iolanta Savva: Ihana lapsuus Moldovassa Miljoonat pakenevat Irakista: Yksinäiset lapset huonossa asemassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "unite for children Ourvision voittaja Iolanta Savva: Ihana lapsuus Moldovassa Miljoonat pakenevat Irakista: Yksinäiset lapset huonossa asemassa"

Transkriptio

1 2/2008 Ourvision voittaja Iolanta Savva: Ihana lapsuus Moldovassa Sivu 4 Miljoonat pakenevat Irakista: Yksinäiset lapset huonossa asemassa Sivu 6 Turvattomien alaikäisten rankka matka Suomeen Sivu 8 Ruuan hinnan nousu syöksee 100 miljoonaa ihmistä syvempään köyhyyteen Sivu 12 unite for children 1

2 Varain keruu 2008 Teksti: Aino Sarkia Kuva: UNICEF ja Rolf Mikkola Uimalla apua maailman lapsille! Uintimaailma tempaisee puhtaan veden ja uimataidon puolesta Joona Puhakka ja Hanna-Maria Seppälä. Lokakuussa eri puolilla Suomea uidaan apua maailman lapsille. Kyseessä on Suomen Uimaliiton ja UNICEFin vapaaehtoisryhmien yhteinen tempaus Suomi Ui UNICEFille, joka järjestetään Uintitapahtuman tarkoituksena on tiedottaa puhtaan veden ja uimataidon merkityksestä, kerätä varoja UNICEFin vesi- ja sanitaatiotyöhön sekä kannustaa mahdollisimman moni osallistumaan uimalla hyvän asian puolesta. Uintitempauksia pidetään paikkakunnilla, joissa on sekä uimaseura että UNICEFin vapaaehtoisryhmä. Tapahtumaviikonlopun avainsanat ovat auttamisen ilo, puhdas vesi, uimataito ja yhteistyö. Suomi Ui UNICEFille huipentuu Helsingin Mäkelänrinteen uintikeskukseen, jossa järjestetään tapahtumaviikonloppuna 24 tunnin uinti. 24 tunnin uinnissa kaksi joukkuetta, nuorista uimarilupauksista koostuva UNICEF Team London sekä julkisuuden henkilöistä ja uintiharrastajista koostuva UNICEF Team Suomi, uivat hyvän asian puolesta. Kampanjaan haastetaan mukaan niin yrityksiä ja yhteisöjä kuin yksityishenkilöitä ja perheitä: maksamalla erikseen sovittavan sentti- tai euromäärän uitua metriä kohti, jokaisella on mahdollisuus olla mukana auttamassa. UNICEF Team London luovuttaa 24 tunnin uinnin keräämistään varoistaan 50 % UNICEFille, muu keräystoiminnan tuotto ohjataan lyhentymättömänä UNICEFin hyväksi. Kampanjan sanansaattajana toimii noin 40 lahjakkaasta uimarista koostuva UNICEF Team London ja kummeina toimivat Hanna-Maria Seppälä ja Joona Puhakka. Kampanjan suojelija on Tohtori Pentti Arajärvi. Suomen UNICEFin ja Suomen Uimaliiton yhteistyö perustuu allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen, jonka tarkoituksena on edistää maailman vesi- ja sanitaatioasioita tiedottamalla ja keräämällä varoja.

3 Kuva: Ville Juurikkala UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: BC&P Oy/Markkinointikari Kansikuva: Patrik Lindström Perttulantie 6, Helsinki Bertasvägen 6, Helsingfors puhelin/telefon (09) Painopaikka/Tryckeri Esa Print Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen, vpj Riikka Hankonen Antti Heikinheimo Kari Raivio Jukka Roiha Maria Romantschuk Kirsi Suokas Markku Veijalainen Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi Sisällys Uimalla apua maailman lapsille! 2 Pääkirjoitus 3 Laulajaksi syntynyt 4 Pommiuutiset syrjäyttävät hiljaisen tragedian 6 Turvattomille alaikäisille turva Suomessa? 8 Ministeri suosittelee opintomatkaa Norjaan 11 Ruuan hinta on korkein maailman lapsille 12 Tehy mukaan tukijoukkoon 14 Lauttasaaren UNICEF-myyntipiste esittäytyy 16 Resume på svenska 18 Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 Pääkirjoitus Joukko-oppia Ajelin hiljattain kyläteitä lapsuusmaisemissani Pielisen itäpuolella Pohjois- Karjalassa. Kauniista maisemista huolimatta olo tuntui haikealta, hiukan apealtakin. Jotain näistä kauniista kuvista puuttui. Puuttui ihminen. Huomasin miettiväni, miten 50- ja 60-luvun lukuisat pientilat ja niiden monilapsiset perheet tällä seudulla oikein pärjäsivät. Yksi vastaus kysymykseen on, että tuolloin yhteisö, yhdessä eläminen, yhteisen eteen toimiminen oli yksilön edellä. Oli yhteisön voimaa, joukkovoimaa. Kylällä saattoi olla parit kangaspuut mattojen ym. kutomiseen, ompelukone muutamassa talossa, yksi sirkkeli ja lähin lankkujen ja lautojen tuottamiseen tarvittava sahalaite koneineen sekä vesivoimalla toimiva mylly naapurikylässä. Ne palvelivat suurta joukkoa pientiloja. Samankaltaista yhteisöllisyyttä tapaan nyt Nepalin ja monien muiden kehitysmaiden naisten perustamissa kyläosuuskunnissa, joita on saatu alkuun pienluotoilla. Kylälle on rakennettu koulu, kaivo ja mylly yhteisön toiminnan keskipisteiksi. Olen nähnyt näiden kylien toiminnassa ja tunnelmassa jotain samaa, mitä tunsin, kun sain kylän suutarin tekemät kengät ihan ikiomiksi. Kehitysyhteistyön tuloksellisuus on ratkaisevasti kiinni siitä, miten apua saava kylä toimii yhteisönä, miten suuri on joukon voima. Me kauan mukana olleet olemme nähneet parhaita tuloksia naisryhmien liikkeelle panemista hankkeista, joissa ulkopuolinen apu on liikkeelle sysäävä, tietoa ja taitoa mukanaan tuova voima. Ulkopuolelta ne eri alojen ammattiosaajat tulivat lapsuudenkyläänikin. Yhteisön oma kyky toimia on myös hätäavun varmistaja. Kansainvälisen avun järjestelmä tuo hätäalueelle tarvikkeita, välineitä, asiantuntemusta ja osaamista, paikalliset viranomaiset, järjestöt ja kyläyhteisöt tekevät suurimman osan käytännön työstä. Olen seurannut mm. rokotuskampanjoita, viljan jakelua kuivuusalueilla ja lähteiden ja purojen puhdistamista juomavesikäyttöön. Esimerkiksi Myanmarin poikkeuksellisessa hätätilanteessa paikallisten yhteisöjen kyky toimia on ollut avainasemassa. Pentti Kotoaro pääsihteeri 3

4 Teksti: Tiina Kirkas Kuva: Patrik Lindström Laulajaksi syntynyt Ourvision-laulukilpailun voittaja Iolanta Savva tiesi jo pikkutyttönä ttö haluavansa laulajaksi. Moldovalaissyntyinen Iolanta Savva,19, sai vihiä Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan maahanmuuttajille järjestämästä laulukilpailusta omilta vanhemmiltaan. Päätin kokeilla, vaikkei minulla olisi ollut koulun takia oikein aikaa, hän kertoo. Kokeilu kannatti, sillä kilpailun tuomaristo mieltyi Iolantan vahvaan ääneen loppukoitoksessa, joka järjestettiin huhtikuun lopussa Helsingin Finlandiatalossa. Siellä Iolanta tulkitsi Celine Dionia, Whitney Houstonia ja Beyonce Knowlesia. Voitto tiesi rahan lisäksi singlen levytyssopimusta ja mahdollisuutta musiikkivideon tekemiseen. Iolantalle järjestyi myös laulukeikkoja ainakin Helsinkiin Maailma kylässä -tapahtumaan ja Taiteiden yöhön. Nyt olen vain iloinen ja odotan, mitä kesä tuo tullessaan, hän hymyilee, vaikkakin hieman hämmentyneenä: enää hän ei voi kulkea kotikaupungissaan Turussa täysin tuiki tuntemattomana. Bussissa eräskin nainen tunnisti minut Helsingin Sanomien uutisen perusteella ja tuli onnittelemaan. Juttuja ja kuvia on ilmestynyt myös paikallislehdissä, mutta Iolanta on päättänyt suhtautua julkisuuteen ja sen lieveilmiöihin ammattimaisesti. Ne kuuluvat työhön, hän luonnehtii. Halusin vain laulaa Iolanta syntyi ja varttui hammasteknikkovanhempiensa ainoana lapsena Moldovan pääkaupungissa Chisinaussa. Minulla oli ihana lapsuus. Tiesin myös jo pikkutyttönä, että haluan laulajaksi. Kotivideoille sekä isän ja äidin muistoihin tallentui kuvaa kaksivuotiaasta Iolantasta, joka haltioissaan tapaili television lastenohjelmien tunnusmusiikkia. Myöhemmin järjestin konsertteja sukulaisille ja naapureille. Lauloin, vaikkei kukaan pyytänytkään, sillä halusin vain laulaa ja esiintyä. Iolanta kertoo esittäneensä enimmäkseen rakkauslauluja, joita hän oli oppinut isältään. Sittemmin hän tykästyi Britney Spearsiin ja Whitney Houstoniin, jota hän jo tuolloin mukaili osallistuessaan yksitoistavuotiaana paikalliseen kauneuskisaan. En voittanut kilpailua, mutta taitoosiossa tuomaristo ja yleisö kiinnittivät huomiota lauluääneeni. Teini-ikäisenä Iolantan musiikkivalikoima laajeni entisestään rhythm & bluesiin, hip hopiin ja rockiin. Minulla oli jo silloin monia idoleita samaan aikaan. Iolanta pääsi myös lauluoppiin ja keräsi esiintymiskokemusta erinäisissä tilaisuuksissa, muun muassa omassa koulussaan. Minä vain pidin laulamisesta niin paljon! 4

5 Mahdollisuuksien Suomi Kolmisen vuotta sitten Iolanta muutti vanhempiensa kanssa Suomeen. Isä sai oman alansa töitä, ja Eurassa odotti parikymmentä vuotta sitten suomalaisen miehen kanssa avioitunut äidinäiti. Myös setä asui vaimoineen samalla paikkakunnalla. Silti Iolantalla kesti aikansa, ennen kuin hän sopeutui uuteen kotimaahansa. Kieli oli vaikea, ja kaipasin ystäviäni. Myös isoisoäiti ja loput sukulaiset jäivät Moldovaan. Nyt olen kuitenkin löytänyt itseni täältä, ja olen elämääni tyytyväinen, hän kuvaa. Suomessa voin kehittää itseäni ja taitojani. Moldovassa minun olisi ollut vaikea edetä laulajan urallani ilman rahaa ja vaikutusvaltaisia sukulaisia tai tuttavia. Iolanta kehuu myös suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa työt tehdään koulussa, ei kotona. Moldovassa tein kotiläksyjä usein puoleen yöhön asti. Turussa Iolanta lopettelee juuri ensimmäistä vuottaan kansainvälisen koulun IB-linjalla, ja kertoo harkinneensa kansainvälisen politiikan opiskelua. Kielitaitoa hänellä ainakin on, sillä romanian ja englannin lisäksi hän osaa venäjää, suomea sekä hieman saksaa. Nyt minulla on kuitenkin levytyssopimus, joten seuraavat kaksi vuotta auttavat minua päättämään, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Moldovaan Iolanta palaa aina kesäisin sukuloimaan ja tapaamaan ystäviään. Shoppailemme, käymme tanssimassa ja nautimme auringosta. Jos haluamme meren ääreen, matkustamme Romaniaan, Montenegroon tai Kroatiaan, Iolanta kertoo. Tänä kesänä lomani tosin taitaa jäädä lyhyeksi, sillä tarkoituksena on ryhtyä musiikkivideon tekoon. 5

6 Miljoonat pakenevat Irakista Pommiuutiset syrjäyttävät hiljaisen tragedian Lähi-idässä on käynnissä maailman laajamittaisin ja pitkäaikaisin muuttoliike. Irakin rajojen yli paenneita arvellaan olevan jo yli kolme miljoonaa. Se on enemmän, kuin Israelin valtion perustamisen aikoihin käynnistynyt palestiinalaisten muuttoliike vuonna Pakolaisvirta alkoi Saddamin hirmuhallinnon aikaan ja kääntyi jyrkkään nousuun Yhdysvaltain hyökättyä maahan. Osa irakilaisista on etsinyt turvallisempaa asunpaikkaa maan sisällä mutta sota on ajanut miljoonia naapurimaihin. Sotauutisen varjossa, näkymättömissä, kulkee hiljainen ihmisvirta etsimässä rauhaa ja parempaa tulevaisuutta lapsilleen. Syyria, Jordania, Libanon ja Turkki ovat pakolaisten ensimmäisiä etappeja. Seuraavaa sijoituspaikkaa haetaan usein Euroopasta. Pakolaiset tulevat erilaisista yhteiskuntaluokista: varakkaat ja kyvykkäät ajavat rajojen yli omilla autoillaan, heikot ja köyhimmät jäävät sodan jalkoihin tai joutuvat sattumanvaraisiin sijoituspaikkoihin. Lasten ja perheiden selviämisen kannalta UNICEFin apu on elintärkeää. Damaskoksen kaduilla pakolaistilanne tuntuu kaoottisena liikenteen kasvuna. Monissa kattoon asti lastatuissa autoissa näkyy Irakin rekisteritunnuksia. Asunnoista on huutava pula. Vuokrat ovat nousseet kestämättömiksi ihmisille, joiden koko elämä mureni terroriin tai pommitettujen kotien raunioihin. Damaskoksessa on liikaa väkeä, liian vähän kouluja, liian vähän sairaaloita, liian vähän puhdasta vettä, liian vähän töitä. Monet yrittävät selviytyä aikaisemmin paenneiden sukulaisten turvaverkkojen Teksti: Raija Rautakoura Kuva: UNICEF varassa, mutta jokainen uusi päivä sotaa lisää paineita, tuo lisää väkeä, heikentää verkostoja. Huonoimmassa asemassa ovat lastensa kanssa paenneet naiset, vanhukset, yksinäiset lapset ja ne, joilla ei koskaan ollutkaan mitään myytävää tai vaihdettavaa. Kaupungin keskustassa näkyy suuria YK:n pakolaisjärjestön, UNCHRn telttoja, joissa pakolaiset voivat rekisteröityä ja joista voi saada välttämättömimmän, ruokaa, lääkkeitä, vaatteita, huovan, mukillisen teetä. Syyria otti aikaisemmin pakolaisia vastaan ilman viisumia mutta nyt määräykset ovat muuttuneet. Työlupaa ja pitkäaikaista oleskelulupaa on hyvin vaikea saada. Maassa on virallisesti yli 6

7 miljoona pakolaista, epävirallisten määrää ei tiedä kukaan. Jordania ei voi käytännössäkään ottaa enempää irakilaisia, pakolaiset kuormittavat jo nyt pienen maan infrastruktuuria. Libanoniin paenneet ovat heikoimmassa asemassa, heidän katsotaan olevat laittomia maahanmuuttajia. Sodan ja terrorin seurauksena monet suvut ovat hajonneet eri maihin ja osa sukulaisista on jäänyt Irakiin. Pakolaisperheet yrittävät pitää yhteyttä sähköpostien ja kännyköiden välityksellä, mutta Bagdad on usein pimeänä, eikä mikään yhteys toimi. Huoli sukulaisista saa monet menemään vapaaehtoisesti takaisin vaikka reitit ovatkin hengenvaarallisia. Irakilaiset ovat tällä hetkellä suurin Euroopasta turvapaikkaa hakeva ryhmä. Ruotsi, Saksa ja Hollanti ovat ottaneet vastaan tuhansia, Suomessa irakilaisia on muutamia satoja. Ruotsi on esittänyt, että maiden tulisi jakaa vastuuta pakolaista tasapuolisemmin. Warood, 8, Ali, 13, Zohra, 9 ja Hossain, 5, sekä ätti Madiha ovat Irakin pakolaisia Damaskoksessa. Zeinab, 25, Irakin pakolainen: Haluan, että lapseni kasvaa turvallisessa maassa. Vie aikaa, ennen kuin pääsee irti sodanaikaisista tavoista, kertoo Zeinab. Bagdadissa kiiruhdat mahdollisimman nopeasti välttämättömille asioille, juokset kyyryssä kaikkea epäilyttävää tarkkaillen. Liikenneruuhkassa rukoilet, ettei tällä kertaa tapahtuisi mitään, olet nähnyt liikaa autopommeja, verta ja sirpaleita. Äänet vaanivat pisimpään. Juuri kun huomaat käveleväsi pää pystyssä normaaliin tapaan, joku ääni, ambulanssi, pakoputken paukahdus saa kaikki sisäiset varoituskellot soimaan. Olet taas Bagdadissa ja ääni veti sinut sekunnissa takaisin sotaan. Zeinab, 25-vuotias kauppatieteen opiskelija, haluaa tulla Suomeen. Minun perheestäni ei ole jäljellä kuin veli Jordaniassa. Mieheni kuoli itsemurhaiskussa, vanhemmat ovat kuolleet, tädin kohtalosta Bagdadissa ei ole tietoa. Tulin Syyrian rajalle kärräten pientä matkalaukkua, jonotin yhdeksän tuntia maahantulolupaa, sain yösijan kaukaisten sukulaisten luota. Talossa asuu vain irakilaisia, vainottuja shiioja, kristittyjä ja poliittisia pakolaisia. Kului pitkään, ennen kuin käsitin, että olen yksi heistä, pakolainen eritaustaisten pakolaisten joukossa. Muutuin tavallisesta opiskelijasta numeroksi toisen maan avustussysteemiin. Se on pelottavaa. Mutta tietä takaisinkaan ei ole jos menisin takaisin Irakiin, en ehkä pääsisi maasta ulos tiukentuneiden määräyksen vuoksi. Miksi haluan Suomeen? Olen neljännellä kuukaudella raskaana, haluan antaa lapselleni elämän, jossa on muutakin, kun sotaa ja kuolemaa. Anne Meskanen Ministerineuvos, Suomen lähetystö, Damaskos Koulutus ja terveydenhuolto tärkeimpiä Infrastruktuuri Syyriassa toimii äärirajoilla, mutta pakolaisten elämää helpottavia ratkaisuja on kyetty tekemään eri järjestöjen ja valtion yhteistyöllä. Irakista tulleiden lasten sijoittaminen paikallisiin kouluihin olisi ollut aivan mahdotonta, elleivät Syyrian kouluviranomaiset olisi tulleet vastaan. On tärkeää, että eri toimijoilla on samanlaiset tavoitteet: lasten asema, terveydenhuolto ja koulutus ovat ykkössijalla myös viranomaistoiminnassa. Tilanne alueella muuttuu nopeasti ja pakolaisten määrä vaihtelee. Sotatoimien ajoittainen rauhoittuminen ei välttämättä merkitse siviilien kärsimysten vähenemistä samassa suhteessa. Suomen lähetystö Damaskoksessa seuraa pakolaistilannetta sekä Syyriassa että Jordaniassa. UNICEF koordinoi apua eniten tarvitseville UNICEFin tekemä laaja tutkimus kartoittaa pakolaislasten henkistä tilaa. Irakista tulleet lapset ovat kokeneet uskomattoman määrän väkivaltaa, nähneet kotiensa tuhoutuvan, eläneet keskellä itsemurhapommittajien iskuja, kidnappauksia ja murhia. Väkivalta ja epävarmuus kostautuvat mm. unettomuutena. Lapset kokevat myös normaalia enemmän pelon, vihan ja syrjäytymisen tunteita. Normaali kouluympäristö on paras tapa auttaa lapsia toipumaan sodan traumoista. UNICEF auttaa kouluja selviytymään lisääntyvästä paineesta monin eri tavoin. Apu voi tulla materiaaliavun muodossa mutta samalla panostetaan hygieniakasvatukseen, koulurakennusten kunnossapitoon, rokotusohjelmiin ja paikallisten terveysviranomaisten ja opettajien koulutukseen. UNICEF laskee, että yli irakilaista lasta on jo nyt hyötynyt tästä monialaohjelmasta. Syyriassa on suuri määrä lapsia, joiden vanhemmat pelkäävät maasta karkotusta eivätkä ole siksi rekisteröityneet. Laittomat lapset jäävät kaiken avustustoiminnan ulkopuolelle. He tarvitsevat apua kipeimmin, samoin kuin ne sadat lapset, jotka ovat maassa orpoina tai erossa perheestään. 7

8 Teksti: Katri Simonen Kuvat: Katja Tähjä Pieni puronen maailman noin yhdeksän miljoonan turvapaikkaa etsivän pakolaisen virrasta päätyy Suomeen. Esimerkiksi viime vuonna tänne rantautui noin henkeä, joista satakunta oli yksin tulleita alaikäisiä. Alaikäisistä yhdellekään ei myönnetty turvapaikkaa mutta useimmat saivat oleskeluluvan. Tiheän seulan läpäisemisen jälkeen Turvattomille alaikäisille turva Suomessa? Kirsi Hytinantti. 8

9 Kynnys saada turvapaikka Suomesta on korkea. Kaikista mieshakijoista sen on saanut kaksi prosenttia, naisista kuusi. Suomeen vuosien varrella yksin tulleista noin lapsesta se on myönnetty vain muutamalle. Jostakin syystä Suomi tulkitsee kansainvälistä pakolaissopimusta tiukasti. Alaikäiselle vainon todistaminen on lähes mahdotonta. Esimerkiksi Afganistanista paenneen, halveksittuun hazaraheimoon kuuluvan pojan keho oli täynnä tupakalla kärventämisen jälkiä, todisteita vainosta. Hänkään tuskin saa Suomesta turvapaikkaa, sanoo Suomen Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Kirsi Hytinantti. Oleskeluluvan saaminen suojelun tarpeen vuoksi antaa käytännössä saman suojan. Mutta tulkintalinjaus kertoo jotain Suomen asenteesta. Norjassa lapsihakijoita on ollut jopa neljä kertaa enemmän kuin meillä. Joka kymmenes heistä sai turvapaikan, lakimies huomauttaa. Kuka huolehtii hiteistä? Yhtenä tekijänä vaikuttaa EURODACasetus, jonka mukaan alaikäinenkin hakija hitti palautetaan siihen EUmaahan, mistä hänen sormenjälkensä löytyvät ja mistä hän on ensimmäisen kerran turvapaikkaa hakenut. Käytäntö on Suomelle edullinen, kun tulijoita on voitu palauttaa EU:n ulkorajoille, esim. Kreikkaan tai Italiaan. Hakijoiden määrät ovatkin vähentyneet selvästi. Se, miksi koko Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut, on oma lukunsa. Hätä maanosan ulkopuolella ei ole vähentynyt. Ja uusi lähtötekijä on jo ilmassa: ympäristöpakolaisuus. Mutta mitä käännytetyille nuorille sitten tapahtuu? Espoon ryhmä- ja perheryhmäkodin johtaja Mari Pyy on huolissaan ympäri Eurooppaa kiertelevästä nuorten poikien joukosta. Nämä nuoret eivät pääse ikinä asettumaan mihinkään. Mielestäni heille tulisi myöntää Suomessa oleskelulupa. Mitä enemmän kontrollijärjestelmät tehostuvat, sitä enemmän ikuisten kiertolaisten joukko kasvaa. Kova matka, rankat kuulustelut Hytinantin mukaan on vaikea uskoa, mitä kaikkea tänne päätyneet harvat alaikäiset ovat joutuneet kokemaan. Matkan varrella heitä on saatettu hyväksikäyttää tai he ovat olleet rekan kontissa päiväkausia. Heidän salakuljettajansa ovat uhanneet tappaa lähisukulaisia, mikäli lapsi kertoo matkareitistään. Useimmat tosin eivät edes tiedä, missä ovat, kun rekka jättää heidät, vaikkapa puiston penkille Lahdessa. Kirsi Hytinantti kertoo hiljattain tapahtuneesta kahdeksanvuotiaa afrikkalaispojan kuulustelusta. Lasta kuulusteltiin tulkin välityksellä yli kuusi tuntia. Kaikki kirjattiin ylös. Se oli hirvittävän rankkaa. Iltapäivällä, kun pöytäkirja tarkastettiin, poika melkein nukahti. Monissa maissa kuulustelut tehdään keskustellen ja ne nauhoitetaan. Mukana saattaa olla psykologi. Se on paljon ystävällisempää ja lyhentää aikaa. Tarvittaisiin lasten kohtaamiseen erikoistuneita tulkkeja. Maahanmuuttoviraston, rajavartioston ja poliisin edustajat tarvitsisivat myös koulutusta, lakimies toteaa. Huonoja käytäntöjä korjataan Hyvä uutinen on se, että eduskunta hyväksynee pian viime joulukuussa tehdyn esityksen ns. B-luvan käytön rajaamisesta. B-lupa tarkoittaa tilapäistä oleskelulupaa, joka annetaan siihen saakka, kunnes palautus lähtömaahan on teknisesti mahdollista ikään kuin kansainvälisen suojelun tarvetta ei olisi. B-lupia on annettu sadoille Irakista, Afganistanista ja Somaliasta tulleille pakolaisille myös kymmenille lapsille vaikka tiedetään, ettei niihin maihin voi ketään palauttaa. B-lupa on evännyt kotoutuspalvelut kuten oikeuden työntekoon ja perheen yhdistämiseen ja pitänyt pakolaiset piinallisessa odotustilassa. Espoon perheryhmäkodissa opiskellaan ja harrastetaan Perheryhmäkodissa ei enää puhuta taustoista Kivenlahden perheryhmäkodissa Espoossa asuu seitsemän vuotiasta nuorta. He ovat Somaliasta, Bangladeshistä, Afganistanista, Kamputseasta, Angolasta, Ukrainasta ja Etiopiasta. Jokaisella on oma kolmivuotinen kotoutusohjelma meneillään. Espoon Kivenlahden raitilla näitä nuoria ei juuri näy. Kuusi heistä käy peruskoulua ja päivittäin tehdään monta tuntia läksyjä oman ohjaajan avulla. Lisäksi jokaisella on jokin harrastus, esim. jalkapallo, keilailu, ompelu, potkunyrkkeily, kitaransoitto. Tyhmintä, mitä ulkopuolinen vierailija kodissa voi tehdä, on ruveta kyselemään nuorten taustoista. Me vaan saadaan lapsia tänne, that s it. Mistä he ovat tulleet ja mitä kokeneet, sitä emme halua tietää, emme halua joutua mihinkään välikäteen. Yritetään vaan antaa heille mahdollisimman paljon lämpöä, rakkautta ja turvallisuutta, vastaava ohjaaja Stella Neri- Porvali sanoo, napakan suojelevasti. Henkilöllisyyden selvittämistä on ollut jo tarpeeksi. Pääosin perheryhmäkodissa on rauhallista. Kivenlahden nuoret ovat sikäli onnekkaita, että Espoossa toimii, Raha-automaattiyhdistyksen tuella, Ehjä ry, joka ylläpitää maahanmuuttajanuorille tukiasuntoja ja tukipalveluja. Ehjä toimii myös Raisiossa ja kohta Vaasassakin. Muissa kunnissa ei jälkihuoltoa yli 18-vuotialle ole. Nuorten työnsaanti askarruttaa. Ihmettelen, että ulkomailta voidaan yhtäkkiä tulla Suomeen töihin, vaikka sairaanhoitajaksi, ja pikakurssitus suomen kielestä riittää. Pakolaisten kohdalla eivät neljänkään vuoden suomen opinnot ole riittäneet. Maahanmuuttajista prosenttia on työttömiä. Työnantajilla on isoja asenneongelmia. Tämä vaikuttaa nuoriin, Mari Pyy sanoo. 9

10 Kritiikkiä on herättänyt myös alaikäisten lasten ottaminen säilöön esim. käännytysten yhteydessä, enimmillään jopa kahdeksi viikoksi. Vuonna 2005 säilöön otettiin huoltajan kanssa 26 alaikäistä ja yksinään 15, vuonna 2006 määrät olivat 19 ja 12, ja viime vuonna 11 huoltajan kanssa ja neljä yksin. Säilöönottoyksikkö on suljettu keskus, jossa pidetään myös maasta poistettavia rikollisia. Se ei ole lasten paikka, Kirsi Hytinantti sanoo. Murrosikäisiä poikia kaksi kolmasosaa Maahanmuuttajien oleskeluluvista päättäminen on ollut Suomessa ulkomaalaisviraston (tämän vuoden alusta maahanmuuttoviraston eli migrin ) vastuulla. Vastaanottotoiminta kuuluu sisäasianministeriön alaisuuteen. Alaikäisten pakolaisten vastaanottoon on varattu Suomessa noin 200 paikkaa (aikuisia varten on paikkaa). Tällä hetkellä alaikäisiä on kahdeksassa eri yksikössä yhteensä 157. Useimmat ovat murrosikäisiä. Kaksi kolmasosaa on poikia. Vastaanotto on kaksi- tai kolmiportainen. Ensin kaikki yksin tulleet alaikäiset sijoitetaan Ingaksessa toimivaan transitryhmäkotiin. Siellä he ovat, pääkaupunkiseudulla, niin kauan kuin poliisin ja rajavartioston kuulustelut ja maahanmuuttoviraston puhuttelut kestävät, kahdesta neljään kuukauteen. Tavoitteena on ajan lyhentäminen kahteen kuukauteen. Lapset ovat aika huonossa kunnossa kun tulevat maailmalta. Tulkkeja tarvitaan paljon. Kuulusteluihin viedään, haastatteluja tehdään. Ja suomen kielen opetusryhmään on heti tultava. Kaikki tulevat mielellään, nuorilla on hyvä motivaatio opiskella, Mari Pyy, Espoon Ingaksen yksikön ja Kivenlahden perheryhmäkodin johtaja kertoo. Puhuttelujen jälkeen alaikäinen siirretään toiseen ryhmäkotiin odottamaan päätöstä oleskeluluvan saamisesta. Ryhmäkoteja on Turussa ja Oulussa. Perheryhmäkoteja on Espoossa ja Turussa. Yhdistettyjä ryhmä- ja perheryhmäkoteja on Oravaisissa, Kontiolahdella ja Ylöjärvellä (kunta on lopettamassa sen), ja nuorimmat yksin tulleista alaikäisistä pyritään sijoittamaan niihin, muuttojen välttämiseksi. Perheryhmäkodissa nuori asuu kunnes toteutuu perheenyhdistäminen tai jos sukulaisia ei ole hän täyttää 18 vuotta. Väärinkäsityksiä ja ongelmakohtia pähkinänkuoressa Laitonta maahanmuuttajaa ei ole olemassa. Kaikki ovat laillisia niin kauan kuin hakuprosessi on vireillä. Käsite ankkurilapsi viittaa siihen, että ensin lähetetään maahan lapsi ja muu perhe seuraa perässä. Mutta entistä useammat tulijat ovat orpoja tai vanhempia ei voi jäljittää. Suomeen on helppo tulla pakolaisena. Suomeen on erittäin vaikea tulla ja päästä. Ne harvat, jotka tänne vastaanotetaan, hoidetaan pääsääntöisesti asiallisesti. Korjattavaa on alaikäisten kuulustelukäytännöissä, edustajajärjestelmässä, viranomaisten koulutuksessa, terapia- ja kuntoutuspalvelujen saatavuudessa, säilöönotossa, jälkihuollossa, kiertelevien nuorten kohtelussa. Luvista päättäminen ja vastaanotto on pidettävä erillään toisistaan. Pakolaispolitiikka ja uusi työvoiman maahanmuuttoa suosiva politiikka ovat olleet ristiriidassa keskenään. Samaan aikaan kun tänne toivotaan kielitaidottomia uusia työntekijöitä, maasta voidaan käännyttää esim. täällä kuusi vuotta asunut, suomea sujuvasti puhuva, hyvän työpaikan omaava nuori mies tai suomalaisen kanssa avioitunut mies, jolla on lapsi ja mahdollisuus työllistyä. 10

11 Somput, Kossut, Kebabit ja Vinokit Suomen ensimmäinen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors on teettämässä selvitystä, miten turvapaikkaa hakevan lapsen etu otetaan huomioon päätöksenteossa. Puntaroitavana on toisaalta lapsen oikeus suojaan ja koulunkäyntiin, toisaalta lapsen oikeus perheeseensä. Kaikki tapaukset ovat erilaisia. Tilanne lähtömaassa ratkaisee. Toteutuuko lapsen oikeus perheeseensä? Mutta tämäkin voi viitata kahteen suuntaan, jos perhettä on lähtömaassa ja Suomessa, Thors miettii. Myös ministeriä askarruttaa 18 vuotta täyttäneiden nuorten kohtalo. Yksin tulleet pakolaislapset ovat eläneet ohjauksessa, mutta kun se loppuu, heille ei ole jälkihuoltoa. Tämä vaikeuttaa sijoittumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomalaisille lastensuojelun asiakkaille kunta kyllä on velvollinen jälkihuollon järjestämään. Käytäntö on maahanmuuttajia syrjivä. Kuva: Patrik Lindström Ministeri suosittelee opintomatkaa Norjaan Thorsin mukaan on viitteitä siitä, että Suomessa on joukko lapsia ja nuoria, joiden kotouttaminen ei ole onnistunut. Heillä ei ole kiinnekohtaa vanhaan kulttuuriin eikä suomalaiseen yhteiskuntaan. Heille on taattava yhtä hyvät koulutus- ym. mahdollisuudet päästä elämään kiinni kuin muillekin nuorille Suomessa. Ministeriltä kysytään usein, mikä maa on hoitanut pakolaisasiansa hyvin. Kansainvälisissä yhteyksissä Suomi nostetaan esimerkiksi hyvästä kotouttamispolitiikasta. En tiedä voiko tälle antaa suurempaa arvoa. Norja sen sijaan unohdetaan, vaikka siellä pyritään hyvään kotouttamiseen. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri suosittelee viranomaisille tutustumiskäyntiä Norjaan. Tihana Biga, 17, käy Lumon lukiota Korsossa. Hän on serbokroatti ja tullut perheineen Suomeen vuonna Kajaanin Otanmäen vastaanottokeskuksessa jääkaapin oveen oli kiinitetty tervetuloaviesti, kaapissa oli ruokaa ja huoneessa pöytä ja neljä sänkyä. Siitä se alkoi. Jo puolen vuoden suomen opiskelujen jälkeen Tihana pääsi omanikäistensä luokalle. Vuonna 2003 perhe muutti Vantaan Koivukylään, kun molemmat vanhemmat saivat työtä etelästä. En koskaan tule tuntemaan itseäni suomalaiseksi. Olen sikakiitollinen Suomelle, että on katto pään päällä ja turvallista. Mutta ainoa koti on Serbiassa. Kulttuuri on ihan erilainen, elämää on enemmän. Täällä on hyvä koulutus mutta. En ole itse kokenut syrjintää. Minulla on paljon kaikenlaisia kavereita, myös tummia. Puolustan heitä aina. Kodeissa on piilorasismia, puolet vanhemmista on piilorasisteja. Se miten nuoret suhtautuu ulkomaalaisiin, johtuu vanhemmista, niiden aikana ei ole ollut yhtään ulkomaalaisia. Eri maahanmuuttajaryhmillä on omat nimityksensä. Somput, kossut, vinokit, tsingit, kebabit jne. Keskenään ja ystävällisessä hengessä maahanmuuttajat saattavat myös sanoa: Hei, mitä pakolainen! Mutta muuten pakolaiset ei tykkää että heitä sanotaan pakolaisiksi. Itse en sano koskaan. Se on arka paikka. Valloittavan iloinen ja kauniisti käyttäytyvä Tihana haluaa koulun jälkeen nähdä maailmaa ja opiskella matkailualalle. Kuva: Katri Simonen Tihana Biga. 11

12 Ruuan hinta on korkein maailman lapsille Kuivuuden aiheuttamat satojen menetykset ympäri maailman nostavat viljan hintaa. Ruuan kallistuminen puhututtaa suomalaisia. Vaikka ilmiö tuntuu kukkaroissa myös länsimaissa, maailman köyhimmälle väestölle se voi olla katastrofi. Maailmanpankki arvioi, että ruuan hintojen kaksinkertaistuminen viimeisten kolmen vuoden aikana uhkaa syöstä jopa 100 miljoonaa ihmistä entistä syvempään köyhyyteen. Teksti: Nina Pronin Kuvat: UNICEF 12 Maailmanlaajuisesti ruuan hinnan nousuun ovat vaikuttaneet monet tekijät: säät, kallistunut öljy, väestönkasvu, ruokavalion muutos lihapainotteisemmaksi sekä biopolttoaineisiin käytettävien kasvien lisääntynyt tuotanto. Maailman väestön kasvaessa ja kaupungistuessa ruuan kysyntä kasvaa, vaikka ruuaksi päätyvän viljan osuus pienenee. Viljan ollessa ravintoketjun alkupäässä, sen hinnan nousu vaikuttaa myös muihin elintarvikkeisiin, jotka ovatkin kallistuneet noin 40 prosenttia vuodessa. Ruuan kallistuminen tuntuu eniten kehitysmaissa, mutta Suomessakin se on kasvattanut leipäjonoja ja aiheuttanut vaikeuksia erityisesti pienituloisille lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille. Myös esimerkiksi koulu- ja muun laitosruuan laatu on uhattuna elintarvikkeiden korkeiden hintojen vuoksi. Kouluruoka on Suomessakin monille lapsille päivän ainoa lämmin ateria ja tällöin sen ravintosisältö on erityisen tärkeä. Suomessa kulutusmenoista ruuan osuus on keskimäärin kuitenkin vain prosenttia. Kehitysmaissa useiden perheiden tuloista jo nyt yli 70 prosenttia menee ruokaan ja siksi ruuan kallistumisen seuraukset ovat voimakkaimmat juuri kehitysmaissa. Erityisesti humanitaarisesta avusta riippuvaiset henkilöt, yksin jääneet lapset, hiv-aidsista kärsivät, pakolaiset ja kaupungissa asuva köyhä väestö ovat uhattuina. Kehitysmaissa pitkään työskennelleen suomalaisen lastenlääkäri Pirkko Heinosen mielestä ruuan hinnan nousua tulee tiiviisti seurata, sillä sen seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavat. Maat, joissa varsinaista nälänhätää ei ole aiemmin ollut, kuten Intia, Filippiinit, Vietnam ja Indonesia, saattavat kärsiä. Myös katastrofialueilla ruuan hinnan nousulla saattaa olla vaikutuksia. Esimerkiksi Myanmarin tuhoalueella riisisatojen menetys ja ruuan kohonnut hinta vaikuttavat ruokaturvaan. Toistaiseksi kriisialueille on pystytty toimittamaan hätäapua, esimerkiksi PlumpyNut -maapähkinätahnaa ja erikoismaitoa. Pidemmällä aikavälillä esimerkiksi YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on ilmoittanut tarvitsevansa yli 300 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta se pystyy ylläpitämään toimintaansa riittävässä laajuudessa. Maailman ruokaohjelma kutsuukin ruokakriisiä hiljaiseksi tsunamiksi.

13 Vuosikymmenien kehitys vaakalaudalla Lastenlääkäri Pirkko Heinonen toteaa ruuan hinnan nousulla olevan kolmenlaisia vaikutuksia: pitkän aikavälin aliravitsemus ja sen vaikutukset, akuutti aliravitsemus ja nälänhätä, sekä seurannaisvaikutukset. Perheet joutuvat ottamaan kaikki keinot käyttöön elannon turvaamiseksi ja silloin tytöt jäävät koulusta ja lapsityö, esimerkiksi lapsiprostituutio, saattavat lisääntyä, Heinonen kertoo. Ruuan kallistumisen seurauksena nälkää näkevien ihmisten määrä nousee. Nälkä on kuitenkin vasta noidankehän alku, sillä sitä seuraavan aliravitsemuksen vaikutukset ovat pitkäkestoisimmat. Aliravitsemus on tuhoisinta juuri pienille lapsille, koska sen seurauksena lapsen älyllinen ja fyysinen kehitys vaarantuvat ja lapsen edellytykset normaaliin elämään, koulutukseen ja työhön heikentyvät. Aliravitsemuksen torjuminen onkin huomattavasti (kustannus)tehokkaampaa kuin sen hoitaminen, sillä aliravitsemuksen vaikutukset lapsiin eivät korjaudu välittömästi ravinnon saannin normalisoiduttua. Riittävän elannon turvaamiseksi perheet joutuvat usein lähettämään lapset töihin tai kaduille kerjäämään, jolloin he saattavat altistua hyväksikäytölle ja riistolle. Tytöt jäävät ensimmäisinä koulun Laoslaisen tytön ateriahetki. ulkopuolelle. Tutkimukset osoittavat, että tyttöjen koulutus on suoraan yhteydessä köyhyyden, nälän, lapsikuolleisuuden, äitiyskuolleisuuden ja yleisimpien tautien vähenemiseen. Kun tytöt eivät pääse tasa-arvoisesti kouluun, kaikki kehitys on vaarassa. Ruuan kallistuminen uhkaa kehitysmaissa myös yleistä järjestystä, rauhaa ja turvallisuutta. Ympäri maailmaa on havaittu useita ruokakriisiin liittyviä mellakoita ja protesteja. Maailmanpankki arvioi, että ruuan kallistumisen myötä väkivaltaiset levottomuudet uhkaavat jopa 33 maata. Jo nyt muun muassa Kamerunissa, Norsunluurannikolla, Bangladeshissa, Egyptissä ja Haitissa protestit ruuan hinnan nousua vastaan ovat johtaneet väkivaltaisiin mellakoihin vaatien useita ihmishenkiä. Esimerkiksi Haitin väestöstä suurin osa elää alle kahdella dollarilla päivässä. Tästä syystä jo pienikin nousu ruuan hinnoissa on väestölle huomattava. Mellakoiden alla monet koulut ja kaupat ovat joutuneet sulkemaan ovensa lamauttaen koko lähialueen arjen. Pahimmassa tapauksessa ruuan hinnannousu ja sitä seuraavat ongelmat voivat tuhota kaiken saavutetun kehityksen koko viime vuosikymmenen ajalta. Nälkää näkevien ihmisten määrä on jälleen kasvussa ja lisääntynyt erityisesti kaupungeissa, joissa kauppojen hyllyt notkuvat, mutta normaalilla kaupunkiväestöllä rahat eivät riitä kaupassa käyntiin. Aliravitut ja nälkäiset lapset eivät pysty oppimaan täysipainoisesti edes kouluun päästessään. Kehitysmaiden todelliset mahdollisuudet kehitykseen on hukattu viimeistään silloin, kun lapset köyhyyden seurauksena putoavat kokonaan peruskoulutuksen ulkopuolelle. Toimia tarvitaan välittömästi Tällä hetkellä useat maat erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ovat jäljessä vuosituhattavoitteissa. Jo ensimmäisen vuosituhattavoitteen saavuttaminen, köyhyyden ja nälän puolittaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2015 mennessä, tulee olemaan mahdotonta, mikäli ruuan hinnan nousua ei hillitä ja sen vaikutuksia ehkäistä välittömästi tehokkailla kansainvälisillä toimilla. Ruokakriisin edetessä useat maat ovat päättäneet nostaa ruoka-apuaan maailman köyhimpiin maihin. Ruokaapu on kuitenkin vain tilapäinen laastari syvempiin ongelmiin. Toimia kaikilla kehityksen osa-alueilla tulee tehostaa ja länsimaiden tulee entistä tiiviimmin sitoutua sovittuihin kehitystavoitteisiin Mitä kalliimpaa ruoka on, sitä yksipuolisemmaksi lasten ateriat käyvät. Kuva Laosista. erityisesti kaupankäynnin tasavertaistamiseen ja kehitysapuun. Keskustelua biopolttoaineista tulee myös edistää ja kehitysmaiden omaa ruokatuotantoa, erityisesti pienviljelijöitä, tukea. Ruuan korkeat hinnat ovat johtamassa vakavaan humanitaariseen kriisiin maailman köyhimmillä alueilla. Sen vaikutukset ulottuvat kuitenkin kaikkialle, ja tulevat näkymään kaupankäynnissä, elintasossa ja valtioiden budjeteissa. Vaikka ruuan hinnannousu tulee mahdollisesti pysähtymään, sen vaikutukset saattavat ulottua monien sukupolvien päähän. Näiden vaikutusten torjunta on meidän velvollisuutemme. UNICEF tekee maailmanlaajuista yhteistyötä hallitusten ja järjestöjen kanssa löytääkseen eniten apua tarvitsevat lapset ja estääkseen erityisesti jo aliravittujen lasten ja äitien tilan huononemisen. UNICEF tekee kaikkensa, jotta maailman lapset eivät joutuisi ruokakriisin maksajiksi. 13

14 Jonna Kososen salainen ase Tehy mukaan Alkuvuonna nähty Tukijoukko oli uudenlaista UNICEF-kampanjointia. Tukijoukon kellokkaat Jonna Kosonen, Anssi Kela, Kim Herold ja Tidjan onnistuivat poikkeuksellisella tv-kampanjalla herättelemään monet sellaisetkin, joihin UNICEF-aate ei ollut vielä aikaisemmin kolahtanut. Artistit kisasivat ohjelmassa siitä, kuka saa rekrytoitua eniten uusia kuukausilahjoittajia. Kisan voitti Jonna Kosonen. Yksi hänen salaisista aseistaan oli edunvalvontajärjestö Tehy, jonka hallituksen hän kävi käännyttämässä tukijoukkoihinsa. Tehyn hallituksen kokoukseen tunkeutuminen oli Jonnan ja tv-ohjelmasta vastanneen StoryOf-tuotantoyhtiön yhteinen idea. Sellaiselle joukolle puhuminen jännitti aivan hirveästi, muistelee Jonna, jolla on sentään kokemusta monista megakonserteistakin. Riskinotto kuitenkin kannatti, sillä Tehyn hallitus lämpeni asialle hyvin lyhyen keskustelun jälkeen. Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesolan mukaan oli hyvin luontevaa, että Tehy lähti mukaan Tukijoukko-kampanjaan, koska solidaarisuustyö on muutenkin läheistä ay-liikkeelle. Erittäin hienoa oli, että Jonnalle oli tullut mieleen yhdistää omaan kampanjatyöhönsä Tehyllekin niin läheinen ajatus siitä, mitä yhdessä voidaankaan saada aikaan, toteaa Laitinen-Pesola. Paitsi että Jonna on erittäin viehättävä esiintyjä, niin hän osasi myös argumentoida asiansa erittäin hyvin. Kaikesta näki, että hän oli projektiinsa erittäin sitoutunut ja siinä täydellä sydämellä mukana, Laitinen-Pesola sanoo. 14

15 Tukijoukkoon Teksti: Markku Hurmeranta Palaute jäsenistöltä Tukijoukkokampanjaan osallistumisesta oli Laitinen- Pesolan mukaan pelkästään myönteistä. Ja taisihan se tehdä muutenkin hyvää järjestön imagolle kuuman lakkokeskustelun jälkeen? Näin varmaan oli, naurahtaa Laitinen- Pesola. Mutta emme me sitä ajatelleet, kun päätöstä teimme. Kyllä siinä hyvä asia puhui puolestaan. Laitinen-Pesola ei sulje pois mahdollisuutta, että Tehy voisi jatkossakin olla mukana UNICEFin kampanjoissa. Jo vuosia olemme muutenkin lahjoittaneet esimerkiksi kaikki joulukorttirahamme hyväntekeväisyyteen. Lisäksi järjestö on aina suurten katastrofien yhteydessä antanut suoraa taloudellista apua joillekin avustusjärjestölle. Tehy on mukana myös kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Tuemme sisarjärjestöjämme lähinnä kouluttamalla, kertoo Laitinen-Pesola. Yksi Tehyn yhteistyöprojekteista on juuri päättymässä Brasiliassa. Kosovossa toiminta jatkuu ja uusia hankkeita ollaan aloittamassa mm. kuudessa Aasian maassa. Toivottavasti Tukijoukosta tulisi traditio Armottoman artistikisan voittanut Jonna toivoo, että Tukijoukko-kampanjasta tulisi traditio. Ainakin minulle UNICEF jäi sydämeen ja tulen puhumaan sen puolesta kampanjan jälkeenkin. Opin myös paljon uutta ennen kaikkea Ghanan kenttämatkan ansiosta. Mutta muutenkin, sillä en aikaisemmin ollut tiennyt esimerkiksi sitä, että UNICEF on aikoinaan auttanut hädänalaisia lapsia myös Suomessa. Jonnankin kampanjasta saama palaute on ollut hyvin positiivista. Olen saanut ainoastaan jonkun satunnaisen kommentin siitä, että eiköhän olisi syytä hoitaa nämä kotimaan asiat ensin kuntoon. Samaan asenteeseen Jonna kertoo törmänneensä myös harrastamassaan eläintensuojelutyössä. Vaikka tuo kommentti jollain tavalla onkin ehkä ymmärrettävissä, niin avustamisen kohdetta ei mielestäni kuitenkaan pitäisi joutua kenellekään perustelemaan. UNICEFille Tukijoukko-kampanjan lanseeraaminen oli uusi pelinavaus. Halusimme kertoa työstämme uudella tavalla ja uusissa kanavissa, sanoo keräysjohtaja Liisa Susiluoto. TV:n lisäksihän Tukijoukko näkyi ja kuului niin verkossa, ulkomainonnassa kuin Radio Novassakin. MTV3 ja Ilta-Sanomat pääyhteistyökumppaneina Tukijoukko-kampanjan UNICEF toteutti yhteistyössä StoryOf-tuotantoyhtiön ja mainostoimisto Laundry Helsinki Oy:n kanssa. Kampanjan pääyhteistyökumppanit olivat Ilta-Sanomat ja MTV3, jonka kanssa järjestöllä on pidempiaikainen yhteistyösopimus. 15

16 Lauttasaaren UNICEF-myyntipiste esittäytyy Lauttasaaren myyntipiste on vuodesta 1986 Helsingissä toiminut ympärivuotinen täyden palvelun UNICEF-myyntipiste. Myymälä toimii Suomen UNICEFin toimiston tiloissa. Helsingin keskustan läheisyydessä sijaitseva myyntipiste on uudistanut ilmeensä syksyllä 2007 ja voi nyt palvella asiakkaitaan entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Perille pääsee kätevästi bussilla tai omalla autolla. Ostoksille voi saapua myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa ja myyjä voi auttaa tarvittaessa ostokset autoon asti. UNICEFin ystävä saa Lauttasaaressa kokonaisvaltaista palvelua. Myymälässä on esillä Suomen UNICEFin korkeatasoinen kortti- ja lahjatavaravalikoima koko laajuudessaan, josta löytyy vaihtoehtoja jokaiselle. Pehmeä paketti, UNICEFin vastine aineettomalle lahjalle, on hyvä valinta asiakkaalle, joka haluaa antaa lahjaksi jotain erilaista. Tuotemyynnin lisäksi Lauttasaaren henkilökunta kertoo mielellään UNICEFin toiminnasta ja vastaa mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Asiakas saa myös halutessaan esitteitä ja muuta tiedotusmateriaalia mukaansa. Kauppa käy Lauttasaaren merellisissä maisemissa ympäri vuoden: korteissa ja lahjatavaroissa on vaihtoehtoja vuoden jokaiseen juhlaan. Alkuvuodesta ilmestyvät kaupan hyllyille kauniit kevätkortit ja syksyllä ajatellaan jo joulukorttien ja -lahjojen hankkimista. Yritykset valitsevat itsensä näköiset kortit ja liikelahjat yhteistyökumppaneilleen yritysten jouluvalikoimasta. Asiakaspalveluhenkiset myyjät palvelevat Lauttasaaren myyntipisteessä maanantaista perjantaihin klo (kesällä suljemme kello 15.30). Maksuvälineinä käyvät käteinen, pankkikortti, Visa- ja MasterCard-luottokortti sekä Visa Electron ja Maestro. Tervetuloa ostoksille! Teksti: Erika Pursiainen Kuvat: Patrik Jansson 16

17 UNICEF/HQ /GRUM TEGENE KUUSI MILJOONAA LASTA VAARASSA. Auta kuivuudesta kärsivän Etiopian lapsia Nordea Viesti Etiopia Suomen UNICEF/ ESLH:n keräyslupa OKU 1691A/ / / koko maa. UNICEF käyttää varat Etiopian lasten auttamiseksi Etiopia_hataapu.indd :21:42 17

18 Svensk resume Ledaren Mängdlära För någon tid sedan körde jag omkring i mina barndomstrakter i norra Karelen, öster om Pielisjärvi. Det var så vackert där, men smärtsamt var det, och bedrövligt att se. Något fattades. Mänskorna. Jag kom på mej själv med att fundera hur småbruken klarade sig här på 50- och 60-talet. Småbruken var många, familjerna stora med massor av barn. Ett svar på frågan är att på den tiden gick det gemensamma framom det privata. Man levde och jobbade tillsammans. Man var starka tillsammans. I en by fanns det kanske ett par vävstolar, symaskin i några hus, en cirkelsåg. Den närmaste sågen för plankor och bräder och kvarnen som drevs med vattenkraft fanns i grannbyn. Många småbruk använde sej av dem. En liknande anda möter jag nu i kvinnornas bykollektiv som startats med hjälp av smålån t.ex. i Nepal. Fenomenet förekommer även i andra uländer. Man har byggt i byn både skola, brunn och kvarn som centrum för samfundets dagliga liv. Stämningen i dessa byar påminner mej om hur det kändes när jag fick alldeles egna skor tillverkade av byns skomakare. Utvecklingssamarbetets framgång hänger avgörande på hur byn som får bistånd fungerar som kollektiv och hur stor gruppens styrka är. Vi som hängt med länge har sett de bästa resultaten inom grupper som sparkats igång av kvinnor. Den utomstående hjälpen har endast satt igång processen genom att tillföra den kunskap och färdigheter. Så var det också i min barndomsby. Expertisen kom utifrån. Kollektivets förmåga att verka självständigt är en garanti också i katastrofsituationer. De internationella biståndsorganisationerna för material, redskap, expertis och färdigheter till katastrofområdet, men det är de lokala myndigheterna, organisationerna och bysamfunden som gör lejonparten av jobbet. Jag har haft privilegiet att följa med vaccineringskampanjer, utdelning av säd på områden som lider av torka samt sett hur man tillsammans rengör källor och bäckar för att få rent dricksvatten. I skrivande stund är det de lokala samfundens förmåga att ta i som avgör hur effektiv hjälpen till de nödlidande barnen i Myanmar är. Pentti Kotoaro generalsekreterare UNICEF-butiken på vår byrå i Drumsö Vi har sålt UNICEF-produkter året om i vår butik på Drumsö sedan år Butikens interiör förnyades hösten 2007 och betjänar nu kunderna effektivare än tidigare. Det är lätt att komma och titta in hos oss med buss eller egen bil. På butiken i Drumsö kan du handla alla våra produkter; kort, presenter, t-skjortor och leksaker till barnen. Du kan också köpa en immateriell, gåva, Mjukispaketet, ifall du vill köpa nånting annorlunda till den som har allt. Under ditt besök hos oss kan du fråga om allt du vill veta om 18 UNICEF och är du intresserad får du med dej ett informationspaket. Vi är öppna året om. Hos oss finner du vårkort under vårsäsongen och julkort och -gåvor på hösten. Vi har även kort och presenter som är designade speciellt för företag. Vi håller öppet från måndag till fredag under kontorstid Sommartid stänger vi redan Du kan betala kontant, med Visa eller MasterCard samt med Visa Electron och Maestro. Simma och hjälp barnen Om du är en flitig simmare eller tänker bli det i höst och om du bor på en ort där det finns en UNICEF-grupp och ett simsällskap kan du hänga med och simma för barnen i oktober. Då arrangerar Finlands Simförbund och UNICEF ett gemensamt jippo Finland simmar för UNICEF den 11 och 12 oktober. Jippot kulminerar i simhallen i Backasbrinken. Där simmar två lag i elt dygn; ena laget består av unga simmare som tillhör UNICEF Team London samt ett lag bestående av kända personer och personer som tycker om att simma. Det laget tävlar under namnet UNICEF Team Suomi. Faddrar för simevenemanget är Hanna- Maria Seppälä och Joona Puhakka och beskyddare är doktor Pentti Arajärvi.

19 MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT ESPOO WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) ti-su 11 18, ma suljettu FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la Tuija Lietu, puh , HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. HELSINKI UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) , ma-pe HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh , ma-pe 15 21, la-su 9 21 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) , ma-pe 9 18 HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) , Paula Laine, ma-pe 9 18, la 9 15 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) , Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 13 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) , Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) , Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) , Riitta Mikkola ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) , Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh , Aune Uimonen, ke JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh , Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 35-37, puh , Marja-Liisa Kulmala, ma-pe KAJAANI UNICEF-myymälä, Kauppakatu 19, alakerta, ke KEMI Myyntivarasto, Valtakatu 27-29, puh , Sirkka Karerauta Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ti-pe 11 16, la KOKKOLA Kehitysmaakauppa, Nuorisotalo Hansa, Torikatu 13, puh. (06) , Eila Forsberg, ma-pe KOUVOLA UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) , , , ke KRISTIINANKAUPUNKI Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh , Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) , Maija Myllykoski, la KUUSAMO UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie 2, puh , Irma Leinonen, ma KUUSANKOSKI Marja Suojalehto, puh. (05) LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47 ma-pe MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh NIVALA Kipa Kirjakauppa, Pidisjärventie 8, puh ma-pe 10 17, la PARIKKALA Kampaamo Siro/Käskynkkä, puh. (05) PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, ma-pe , la PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh. (06) Anita Blomström, puh. (06) , Timonen Shop, Alholminkatu 6, puh , ke-pe 11 16, la PORI Marjatta Landgren, puh PORVOO Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) RAUMA Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) , ma-pe 8 18 SAVUKOSKI Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh TAMPERE UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) , ma-pe TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) , ma-pe 10 17, la TURENKI Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. (06) , ma-pe 11 17, la YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) ja ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) , Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 42 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Kaarina Palojärvi, (09) FORSSA Eija Ahtiainen, (03) HEINOLA Kaija Seppänen, HELSINKI Maiju Rohkea, HYVINKÄÄ Salme Laitinen, HÄMEENLINNA Anja Leino, ILMAJOKI Minna Järvinen, IMATRA Marjut Vuotila, JOENSUU Pirjo Hyvärinen, JYVÄSKYLÄ Kirsi Suokas, KAJAANI Anita Sinisalo, (08) KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kaisa Mäkelä, KEMI Juhani Romppanen, KOILLIS-SAVO Tuula Alava, KOKKOLA Merja Seppälä, KOTKA Airi Päivinen, KOUVOLA Kaarina Lieko, (05) KUHMO Mirja Ruuskanen, KUOPIO Tanja Kainulainen, KURIKKA Satu Rannisto, KUUSAMO Virpi Alaräisänen, (08) LAHTI Leena Kemppi, LAPPEENRANTA Ritva Aalto, MIKKELI Tommi Oksanen, MÄNTSÄLÄ Carita Lindholm, OULU Tuula Tuisku, PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, PIETARSAARI Riitta Palovuori, (06) PORI Tarja Salmi, PORVOO Beatrice Wahlström, (019) ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, (016) SAVONLINNA Pirjo Äänismaa, SEINÄJOKI Tuula Salo, TAMPERE Irja Mäki-Maukola, TORNIO Hellevi Alamäki, TURKU Riitta Mehtonen, VAASA Hertta Mauriala, VANTAA Iris Länsilahti, VARKAUS Anu Aho, VIHTI Eeva Franssila, (09) VÄSTNYLAND Monica Lindgren, ÄHTÄRI Maija Källi, (06) Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, (09) , 19

20 M JOKAISEN TULISI TEHDÄ TESTAMENTTI. Jokainen voi myös tehdä testamenttilahjoituksen. Pyydä esitteemme. Suomen UNICEF (09) Testamentti186x243.indd :44:29

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016

Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Laajamittainen maahantulo 2015- Tilaisuus xx.1.2016 Mikä käynnisti vuoden 2015 maahantuloaallon EU:iin? Afrikan pohjoisosien ja Lähi-idän maiden sisäinen kehitys. Koulutettuja nuoria ilman töitä ja tiedonsaannin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne ) Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne 15.4.2015) 1 Marko van den Berg Helsingin normaalilyseo 2 Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo 3 Tuula Koskimies-Sirén Helsingin normaalilyseo 4 Veli-Pekka

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung

Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010. 15.6.2011 Maria Swanljung Vähemmistövaltuutetun vuosi 2010 Minoritetsombudsmannens år 2010 15.6.2011 Maria Swanljung Espoolaisia nuoria puhumassa syrjinnästä Lisää koulumateriaalia saameksi Valtio osoitti saamenkielisten oppimateriaalien

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi.

ainen/ seutu Ihmisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä, kutsutaan äärimmäisen köyhiksi. TALOUSTUTKIMUS OY 20141229 11:28:59 TYÖ 000012172.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 51A-52A/2014 Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta

Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat

TILASTOLIITE SISÄLLYS. 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat TILASTOLIITE SISÄLLYS 2 Avainluvut 4 Oleskeluluvat 6 Turvapaikka-asiat 8 Kansalaisuusasiat 10 Karkotusasiat AVAINLUVUT Toimintamenot (1000 ) ja henkilöstö 2008 2009 2010 Nettomenot 14 231 17 576 18 326

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Life&Future. Hyvää alkanutta vuotta 2010 sinulle ja läheisillesi toivottaen LIFE AND FUTURE RY. Irmeli Kojonen

Life&Future. Hyvää alkanutta vuotta 2010 sinulle ja läheisillesi toivottaen LIFE AND FUTURE RY. Irmeli Kojonen RUOKAKRIISI KOETTELEE KOVIMMIN KÖYHIMPIÄ 10.1.2010 Globaali ruokakriisi on todellisuutta. Myös Etelä-Intiassa pitkäaikainen ruokapula, joka johtuu pitkien kuivien kausien ja niitä seuranneiden entistä

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8.

1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7 10-11.8. 3.11.2010 Lopullinen Raahen Vesan SM-mitalistit 1921-1999 Koonnut Eero Ukonaho 1921-1959 Urho Saariaho Suomen mestaruus Seiväs 370 28-29.7.1934 Tampere Jukka Huovinen SM-hopeaa Kalevan kisat 110m aj. 15,7

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista

Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista Alaikäisten vastaanotto kuntaanryhmäkodista perheryhmäkotiin Kuntaliiton ajankohtaisseminaari 16.3.2016 1 Pekka Ihalainen ja Martta Blomqvist 2 lähde: Maahanmuuttoviraston internetsivut Alaikäisten, ilman

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Säännöllinen kapasiteetti

Säännöllinen kapasiteetti Junatyyppi Juna Kulkuväli Lähtö Tulo Linja Kulkupäivät Voimassaoloaika IC 1 Helsinki asema Joensuu asema 7:17:00 11:40:00 Ma Ti Ke To Pe La Su 30.10.2016 10.12.2016 IC 2 Joensuu asema Helsinki asema 5:18:00

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015

Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Ensin huudetaan ja sitten halataan! Pasi Laukka, 17.12.2015 Kotouttaminen Alkaa jo vastaanottokeskuksissa -infot, alkukartoitus, osaamisenkartoitus Työvoimapoliittiset

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot